Aini Rössi: Nälkälinna oli kaupungin viihde-elämän keskus.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aini Rössi: Nälkälinna oli kaupungin viihde-elämän keskus."

Transkriptio

1 Aini Rössi: Nälkälinna oli kaupungin viihde-elämän keskus luku oli liukunut loppukymmenilleen. Suomella oli, taiteilijoiden vaatimuksesta huolimatta jo ikkunat auki Eurooppaan. Venäjän suuriruhtinaskunta Suomi oli kansainvälisempi kuin koskaan sitä ennen ja mitä sen jälkeen on ollut. Savonlinna oli kesällä vielä hiljainen. Kesän tultua kaikkosivat kaupungista ensin koululaiset ja sitten varakkaammat kaupunkilaiset, huviloilleen ja maatiloilleen, kunnes syksyllä palasivat. Matkailijoita ei ollut paljoa. Suvista eloa vietettiin rantalaiturilla, missä muutama höyry vihelteli. Syksy toi ihmiset kaupunkiin. Savonlinnalaiset etsivät huvinsa kuka mistäkin. Kuopiolainen Savolehti julkaisi lukijakirjeen, jossa kritiikkiä tuli näin : iloneste, korttipelin kehittävä ja virkistävä voima ja tanssi, olivat ainoat tarjolla olevat huvit Savonlinnassa. Savonlinnalaiset nousivat puolustamaan kotikaupunkiaan. Pian saatiin samaisesta lehdestä lukea, että jokaikisessä savonlinnalaisessa perheseurassa on talviaikaan ollut jotakin sielun virkistystä, laulua, lausuntoa tai näytelmäkappale. Aina silloin tällöin ilmestyi muissakin lehdissä matkailijoiden kuvauksia Savonlinnasta. Turkulaismatkailija vertasi 1873 Savonlinnaa naapurikaupunkeihin Kuopioon, Joensuuhun ja Lappeenrantaan. Matkailijan mielestä, vaikka Savonlinna oli paljon kauniimpi kuin Lappeenranta, sen ikävänä leimana oli proosallinen torkkuneisuus. Kaupunki oli jäänyt naapureistaan jälkeen viihtymisen lisäksi myös kaupan ja kulttuurin osalta. Mutta jotain ilahduttavaakin kehitystä oli matkailija saanut Savonlinnassa nähdä sitten edellisen käyntinsä. Kaupungin kauneimmalle kukkulalle, Nälkälinnan mäelle, lähelle Olavinlinnaa oli noussut ravintola hienoine näköalatorneineen. Vielä muutama vuosi sitten paikalla oli ollut lahonnut hökkeli, jota sanottiin huvihuoneeksi, mutta jonka ikkunat oli laudoitettu umpeen. Hökkelin vierellä näkyi talojen rumia takapihoja. Kun matkailija tätä savonlinnalaisille ihmetteli, hänelle selitettiin, että kaupungin asukkaat kävivät siellä harvoin, joten heitä näkymät eivät loukanneet. Muutoksen tuulet olivat alkaneet puhallella 1872 jolloin savonlinnalaisissa heräsi voimakas halu saattaa Nälkälinnanmäki arvoaan vastaavaan kuntoon. Vuoden alussa perustettiin osakeyhtiö, jonka tarkoituksena oli tasoittaa, pengertää ja istuttaa historiallinen näköalamäki. Osakkaina oli pääasiassa kaupungin liikemiehiä. Aluksi mäelle suunniteltiin rouvasväen yhdistyksen lastentarhaa. Hanke kuitenkin raukesi ja mäelle ryhdyttiin rakentamaan ravintolaa. Ravintolahanke etenikin ripeästi. Keväällä 1873 valmistui mäelle lääninarkkitehti Constantin Kiseleffin piirustusten mukainen ravintolarakennus näkötorneineen. Tornin julkisivua koristi kolme erikokoista ikkunaa. Alimmainen ikkuna oli keskikokoinen neliruutuinen, keskimmäinen oli pikkuikkuna ja ylin, suurin ikkuna peilasi kuusiruutuisena ympäröivää maisemaa. Tornin huipulla oli lipputanko ja näköalaterassia ympäröivät koristeelliset kaiteet. Ravintolarakennuksen alapuolelle rinteeseen rakennettiin vielä renessanssityyliä tavoitteleva, tosin pärekattoinen keilapaviljonki, joten huvia ja tekemistä kaupunkilaisille nyt riitti. Länsisuomalainen matkailija nousi torniin vaikuttamaan paikan suurenmoisesta näköalasta. Mutta tukistettaviksi kaupunkilaiset joutuivat vielä kerran, sillä ympäristössä näkyi jälkiä huonosta siivosta. 1

2 Nälkälinnanmäen ravintola pääsi nopeasti suureen suosioon ja sai lempinimen Hummauslinna ( Rummelborg). Matkailijan kysyessä tarjoilijalta virvoitusjuomia, tuli vastaus; ei sellaisia ole koko kaupungissa. Mitäs sitten aamuisin otetaan? matkailija kysyi. Tippoja, tokaisi tarjoilija. Varmasti Hungerborgin ravintolassa sai aidon malagan tai reiniläisen niin ettei arvokkaamman asiakkaan tarvinnut tyytyä savonlinnalaisten niin kovasti suosimiin värjättyyyn markan rommiin tai holipompeleihin, joiden tärkeimpinä aineosana olivat väkiviina, sokeri ja vesi. Tämä kehityskeskusteluko lienee sitten johtanut siihen, että seuraavana vuonna, eli 1874 kaupunkiin valmistui apteekkari Oskar Hedlundin mineraalivesitehdas, jonka vuosituotanto oli jopa pulloa.virvoitusjuomia oli kaupungissa nyt riittämiin. Näköalamäkeään rakastavia savonlinnalaisia ei haitannut mäen nimi Nälkälinnanmäki. Historia on mielenkiintoinen ja nimestä on monta tarinaa. Mäellä on torjuttu vihollisen hyökkäyksiä nälkäkuoleman partaalle asti. Todennäköisesti kuitenkin mäen vähäinen varustus innoitti luvulla ruotsalaiset linnoitusrakentajat nimittämään paikkaa halventavasti Hungerborgiksi. Suomenkielinen nimi Nälkälinnanmäki otettiin käyttöön vasta 1800-luvulla luvun lopulla Hungerborginmäki oli ehdolla ortodoksikirkon paikaksi. Maistraatin mukaan se oli hyvä paikka, koska sieltä näkyisi kellotapuliin asetettava aikakello kaikkialle kaupunkiin. Mäellä kirkko olisi kaunistuksensa koko kaupungille ja mäki puolestaan kaunistuksensa kirkolle. Mielialat kääntyivät pian mäkeä vastaan: sinne oli hankala nousta ja vaikea rakentaa. Myrsky ravistelisi Herran huonetta ja korkea puinen torni korkealla mäellä olisi altis salamaniskuille. Sakariaan ja Elisabethin kirkko rakennettiin tasamaalle Olavintorin laidalle. Hyvä paikka sekin oli. Ja kuten Joel Lehtonen romaaninsa Kerran kesällä Olavinlinnan laulujuhlien väkevässä kuvauksessa kertoo, pieni venäläinen kirkko voitti ainakin kellojen soinnin iloisuudessa suuren punaisen tiilikirkon. Pienen kirkon iloiset kellot kun soittivat: Pilikova, Malikova, Krikunova, Pomilof, bom, bom. kun taas tiilikirkon kellot kutsuivat surullisin ja ontuvin soinnuin. Tosiasiassa kirkon rakentamisen esteenä Nälkälinnanmäelle olivat tontinvaihtokysymykset ja muut erilaiset hallintonäkemykset. Nälkälinnanmäen kunnostaminen ja rakentaminen sattuivat hyvään aikaan. Kaupunki oli kehittymässä ympäristön liikenteen ja kaupan keskuspaikaksi. Sivistysriennot olivat vilkastumassa, kulttuuritapahtumat lisääntyivät. Olavinlinnan kunnostaminen kansalliseksi muinaismuistomerkiksi toi myös ulkomaisia matkailijoita kaupunkiin. Niin erikoiselta kuin nyt kuulostaakin, niin vapaaehtoisen palokunnan perustaminen 1879 pyöräytti Savonlinnaan vilkkaan huvielämän. Suurena avittajana siinä oli Nälkälinnanmäki ravintoloineen. VPK:n riveihin kuului myös käsityöläisiä ja työväkeä. Ja niin kuin Olli Vehviläinen Savonlinnan kaupungin historiassa, kirjoittaa, VPK:n toiminnassa yhdistyi huvi ja hyöty, tulen ja ikävän torjunta. Näin oli kaikkialla muuallakin missä näitä hienoja harrastuspohjaisia palokuntia perustettiin. Viihdytysseurahan tuon ajan VPK hyvin pitkälle oli. Palokunnan yleisöön uponneissa riennoissa messinkitorvet soivat ja mahtavat fanfaarit kaikuivat, liput liehuivat ja paraatit olivat juhlava näky. VPK:n soittolava oli ensin Komendantinpuistossa ja vuodesta 1887 Nälkälinnanmäellä. Pitkälti VPK:n ansiosta Nälkälinnan mäestä oli tullut kaupungin tärkein huvittelukeskus. Myös näkötorni veti. Tornin huipulla riitti maiseman ihailijoita läheltä ja kaukaa eivätkä alakerrasta tipat loppuneet. 2

3 Nälkälinnanmäelle löysivät kaupungin juhlivat yhdistykset, toverikunnat ja erilaisten juhlien viettäjät. Vappuna työväenlaulut raikuivat ja kun syysvalot syttyivät, oli eletty monien juhlien muistorikkaita hetkiä Nälkälinnan mäellä. Savonlinnan Vapunvieton perinteet liittyivät luvulla juuri Nälkälinnanmäkeen, kun juhannusperinteiden paikkana oli Kaupinsaari, jossa VPK järjesti kokkojuhlan. Kun kaupungin 400-vuotisjuhlissa Olavinpäivänä, 29 heinäkuuta 1875, juhlapuheet Olavinlinnassa oli pidetty, runot lausuttu ja viipurilainen orkesteri soittanut Maamme-laulun ja juhlaliputetut laivat ohittaneet Kyrönsalmen, niin osa juhlavieraista kokoontui Komendantinpuistoon, mutta osa kiiruhti päivälliselle Hungerborgin ravintolaan. Juhlavieraiden joukossa oli valtakunnan kermaa, eturivin taiteilijoita ja joskus valtion päämieskin.. Eino Leino ja Joel Lehtonen kirjoittivat Savonlinnan kesän suurista juhlista runoja. Lehtosen runo uuden vuosisadan alkukymmeniltä Juhlat Olavin, kuvaa Olavinpäivänviettoa kylpylä Kasinolla, josta tuli juhlien vakituinen pitopaikka pitkäksi aikaa: Kuu keskikesän paistaa. Niin kuin hopee kimaltaa salmet, sillat köynnöksin Regatta liukuu soihduin, kukka-kopee. Ja verannalle kylpylän soi kuumat sävelet Casinolla maljat luo kevyeks sielun, runon lentää suo, yöst` ilotuulten käy jasmiinien huumat. Taiteilijat saattoivat haistaa jasmiinien tuoksua siellä, missä muut eivät sitä tavoittaneet Hungerborgin ravintolarakennus siirtyi kunnallisneuvos Hedlundin anniskeluyhtiön omistukseen. Yhtiö suoritti mäellä lisää pengerrys- ja istututustöitä niin että siitä tuli erittäin viehättävä paikka ja koko kaupungin kaunistus. Näihin aikoihin kaupungissa oli neljä ravintolaa, niistä kolme majatalojen eli hotellien ravintoloita ja neljäs oli Hungerborgin kesäravintola, joka oli tavallisesti vuokrattuna jollekin yksityiselle. Huolimatta uusien ravintoloiden perustamisesta Nälkälinnamäki säilytti asemansa savonlinnalaisten vapunvieton keskuksensa ja kesäisten iltakävelyjen päätepisteenä. Turistipolvi toisensa jälkeen kiipesi sen torniin ihailemaan näköaloja. Kesäiltaisin VPK:n soittokunta alkoi puhallella kaupunkilaisten iloksi reippaita säveliä Komedantinpuistosssa ja Nälkälinnan mäellä. Nälkälinnasta tuli erityisesti taitelijoiden suosima. Tornista avautuva maisemaa kuvattiin sanoin ja kuvin ja näiden näkymien ansiosta kaupunki sai lempinimet Saimaan helmi ja Savon helmi. Eräs torniin kiivennyt matkailija kirjoitti kokemastaan näin: Voin vakuuttaa että näköala Nälkälinnan tornista on maamme mahtavimpia. Niin pitkälle kuin näköpiiri ulottuu, kun silmä kantaa, näkyy tuuheita, metsäisiä saaria, viljavia vainioita, siistejä, miellyttäviä taloja ja niiden välillä luikertelee kuin käärmeet tumman siniset salmien pinnat. Kun tuulen löyhäys liitää salmia pitkin värähtelevä veden pinta, auringon säteet tapaavat väreitä ja silloin välkkyy vesi kuin timanttivyö. Katsojaan se tekee syvän vaikutuksen, muisto näistä ei kohta päivin mielestä haihdu. Muuan englantilainen matkailija kuvaili, kuinka tuli laivalla aamuneljältä Savonlinnaan, jossa oli paljon nähtävää, mutta vain vähän aikaa katsomiseen. Ensimmäiseksi hän kiiruhti Hungerborgiin, jossa he herättivät ravintolanpitäjän ja saivat avaimen torniin. Aamun herkkä valo lepäsi tämän ihmeellisen maiseman yllä. Sininen se järvi on aina, mutta nyt sitä näytti peittävän läpikuultavan hopeanhohtoinen verho, joka teki sinen vielä vaikuttavammaksi, herkisteli britti Nälkälinnan tornissa. 3

4 Kuuluisin torniin noussut ja siellä savonlinnalaista maisemaa ihaillut ja ikuistanut taiteilija on itse Albert Edelfelt luvun viimeisen vuosikymmenen alussa keski-ikää lähestyvä, alallaan sangen oppinut, Pariisin koulut käynyt taidemalaari oli työtehtävissä Nälkälinnanmäellä. Hän oli valtiomies ja taiteilija Leo Mechelinin asialla. Mechelin ideoi, kokosi ja julkaisi sivuisen teoksen Suomi 19. vuosisadalla. Teosta olivat tekemässä tuon ajan keskeiset taiteilijat. Esipuheen kirjoitti Sakari Topelius ja Albert Edelfelt teki paljon töitä kirjan kuvituksen eteen. Teos esittelikin hyvin laadukkaasti suomalaista kuvataidetta. Nälkälinnan tornikuvituksista kirjaan pääsi kivipiirros Olavinlinnasta. Savonlinnalaisnäkymiekin tunnettavuus kasvoi, sillä kirjan tekijät levittivät teostaan ahkerasti Euroopan sivistyspiireihin. Anniskeluoikeudet Hungerborgin ravintolalla oli vuosisadan vaihteeseen saakka, minkä jälkeen se toimi raittiusravintolana. Anniskelu Savonlinnassa sallittiin vain kolmessa paikassa, Matkailijahotellissa, Anniskelu Oy:n ravintolassa Satamakadulla ja Kylpylaitos Kasinolla. Eduskunnan 1907 hyväksymä kieltolaki otetettiin Savonlinnassa vastaan soihtukulkueella. Siitä huolimatta kaupunki antoi kolmen ravintolan pitää anniskeluoikeutensa. Nälkälinnan ravintola ja näkötorni toivat paljon iloa kaupunkilaisten ja matkailijoiden elämään. Kaunis torni oli myös silmänilo. Vaikka tornein koristettuja rakennuksia oli kaupungissa joka puolella, sillä se kuului ajan rakennustyyliin, niin näkötorneja oli vain pari. Varakkaat yksityiset, kuten kauppiaat pystyivät kilpailemaan kotiensa ja liiketalojensa arkkitehtuurissa julkisen rakentamisen kanssa. Se, miten suvereenisti Nälkälinnan torni hallitsikaan maisemaansa, näkyy hyvin C.O. Orlingin linnaa käsittelevän teoksen puupiirroksessa, Kuva on Pertti Koistisen 1989 ilmestyneessä teoksessa Savonlinna, kuvia vanhasta kaupungista. Taiteilija on piirtänyt näkemänsä Olavinlinnan Kellotornista kaupunkiin päin. Kaupunkikuvaa hallitsee kaksi ylvästä tornia, Nälkälinnan torni mäellään on etualalla ja taaempana piirtyy taivasta vasten uuden tiilikirkon ylväs goottilainen torni. Vanhimmassa tunnetussa Savonlinnasta otetussa valokuvassa, vuodelta 1875, kaupunkikuvaa Pitkältäsillalta Auvisenrinteen suuntaan hallitsee Nälkälinnanmäen tornin lisäksi ortodoksikirkon komea kupolitorni ja paloaseman torni. Olavinlinnan ja kirkkojen tornien lisäksi savonlinnalainen sai ihailla muun muassa raatihuoneen tornia ja kauppias Anders Boehmin tornitaloa tornikelloineen. Boehm testamenttasi tämän Olavinja Kalmarinkadun kulmassa olevan talonsa kaupungille. Talo palveli ensin kaupungin hallintoa 1890 luvulta lähtien ja viimeksi postikonttorina. Talo purettiin modernin betonilaatikon tieltä 1950-luvulla. Torni komisti myöskin Savonlinnan ensimmäisen piispan Gustaf Johanssonin virka-asuntoa Piispanmäellä. Piispanlinna paloi mahtavana roihuna Kuten matkailijahotelli Seurahuoneen myös Olavin kylpylaitoksen rakennukset oli varustettu terävillä suippotorneilla. Vääräsaaren korkeimmalla kalliolla ollut puinen näkötorni kaadettiin talvisodan ensimmäisenä päivänä kaupunkia suojelevan pienen ilmatorjuntatykin ampuma-alan avartamiseksi. Savonlinnan ainoan tähtitornin rakennutti huvilansa lähettyville Kesamonsaaren Kesamovuorelle tähtitiedettä harrastava piispa Gustaf Johansson. Tästäkin tornista tuli luvulla suosittu huvi-ja valokuvausretkien kohde. Savonlinnan seudun rakennustaiteellisesti ihmeellisin torniluomus ja ainutlaatuinen nähtävyys on Rauhanlinnan minareettia muistuttava torni. Rauhalinnan rakennutti mikkeliläissyntyinen kenraali Nils Henrik Weckman vuonna 1900 puolisolleen hopeahääpäivälahjaksi. 4

5 Nälkälinnanmäen näkötorni purettiin 1964 valmistuneen uuden kirjastotalon tieltä. Arkkitehtien Kaisa Harjanteen ja Maija Suurlan suunnittelemaa kirjastoa pidettiin siihen aikaan Suomen kauneimpana kirjastorakennuksena. Lähteet. Savonlinnan kaupungin historia, osa II Mikko Saarenheimo, Savonlinnan kaupungin historia osa III Olli Vehviläinen, Savonlinna, Kuvia vanhasta kaupungista, Pertti Koistinen. Kerran kesällä, Joel Lehtonen. Lehtiarkistot. 5

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

SAVONLINNA 375 VUOTTA - JUHLAVUODEN 2014 TAPAHTUMIA

SAVONLINNA 375 VUOTTA - JUHLAVUODEN 2014 TAPAHTUMIA Aika Tapahtuma Paikka Vastuutaho Sähköposti 1.10. -13 21.9.-14 Muuttuva Savonlinna -näyttely Etelä-Savon maakuntamuseo, Riihisaari anssi.taskinen@savonlinna.fi 5.4. - 2.5. Linnalan Kuvataidekoulu Savonlinnassa

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e sokerina pohjalla KYMPPI~ KERROS MILLAISTA OLISI ASUA MANHATTANILLA UUDEN HL23-TALON 10. KERROKSESSA? AINAKIN AURINGONLASKUN AIKAAN OLISI LASKEUDUTTAVA HIGH LINELLE, JOKA HALKOO

Lisätiedot

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN MAISEMASTA NÄHTYÄ Maisema. Sana tarkoittaa yleensä nähtyä avaraa kohdetta, joskus

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Tervetuloa Kuopioon! Puijo Kuopio Finland

Tervetuloa Kuopioon! Puijo Kuopio Finland Tervetuloa Kuopioon! Puijo Kuopio Finland Puijon Torni Puijon Torni on maamerkki, joka Kuopioon saavuttaessa erottuu jo kaukaa. Se sijaitsee keskellä kaupunkia vain parin kilometrin päässä kuuluisasta

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan

Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan Neljän Tuulen Tupa De Fyra Vindarnas Hus Hangon kaupunki tarjoaa yrittäjän vuokrattavaksi ja ylläpidettäväksi Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan Hangon kaupunki omistaa vanhan ravintolarakennuksen,

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri Partiolippukunta Tampereen Kotkien puhallinorkesteri on pirkanmaalaisista musiikinharrastajista

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Sisältö 2011. Pukkilansaari- Kyrönjoen helmi Isonkyrön keskustassa 3. Saaren historia 3. Kaikki elämäsi juhlat samassa paikassa 3. Taattua viihdettä 3

Sisältö 2011. Pukkilansaari- Kyrönjoen helmi Isonkyrön keskustassa 3. Saaren historia 3. Kaikki elämäsi juhlat samassa paikassa 3. Taattua viihdettä 3 1 PUKKILAN- SAARI Sisältö 2011 Pukkilansaari- Kyrönjoen helmi Isonkyrön keskustassa 3 Saaren historia 3 Kaikki elämäsi juhlat samassa paikassa 3 Taattua viihdettä 3 Kaiken kansan Pukkila 4 Kesän 2011 ohjelma

Lisätiedot

Olipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi

Olipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi Kesäkuussa Metsästettiin sana-aarteita Lasten Yliopiston sanataidekurssilla. VäriVarjoTeatteria, tarinoita, loitsuja ja muutamia muitakin lohkaisuja loihdittiin esiin kesäpäivien iloksi... Olipa kerran

Lisätiedot

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

1. Luistimilla. 2. Kultasauva. 3. Toivoni

1. Luistimilla. 2. Kultasauva. 3. Toivoni Nuorten laulukirja III, op. 134B Lauluäänet ja piano Sävelletty 1928 tai aikaisemmin Ensijulkaisu Valistus, Helsinki 1928 Lisäjulkaisut Valistus, Helsinki 1928 (yksiääninen painos, ilman opusnumeroa) Nuorten

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

KUOPION KESKUSKENTÄN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 21.4.2015 1

KUOPION KESKUSKENTÄN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 21.4.2015 1 KUOPION KESKUSKENTÄN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 21.4.2015 1 Suunnitteluvarauksen perusteet Kuopion vanhan raviradan alueelle on rakennettavissa kiinteistöyhtiön hallitsema kiinteistökonsepti, jolla aikaansaadaan

Lisätiedot

RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16

RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16 RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16 1. päivä 4.5.16 Saapuminen Sloveniaan ja Bledin retki Saapuminen Ljubljaanan lentokentälle. Suomea puhuva RIL-matkalaisille tuttu oppaamme Marketa Sindelova ja

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

Tervetuloa loma-asuntomessumatkalle Mäntyharjuun!

Tervetuloa loma-asuntomessumatkalle Mäntyharjuun! Tervetuloa loma-asuntomessumatkalle Mäntyharjuun! Loma-asuntomessut Mäntyharjussa 27.6. - 10.7.2011 Valtakunnalliset loma-asuntomessut pidetään lomaasumisen sydämessä Mäntyharjussa 27.6. 10.7.2011. Messut

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Saimaan sampanjabaari

Saimaan sampanjabaari e l l a m o l Kesä nnaan Savonli Saimaan sampanjabaari Sisällys Pääkirjoitus Minulle paras hetki Savonlinnan alkukesässä on se, kun keskustan lukuisat terassiravintolat avaavat pitkän talven jälkeen ovensa.

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

FINLAND. www.tampereallbright.fi

FINLAND. www.tampereallbright.fi www.tampereallbright.fi FINLAND IDEA Toteutuksen lähtökohtana on Tampereen monipuolisuus matkailukohteena. Tätä mahdollisuuksien kirjoa edustamaan valittiin Tampereen kolme tornia eli Pyynikin näkötorni,

Lisätiedot

Sähköinen matkailumarkkinointi

Sähköinen matkailumarkkinointi Sähköinen matkailumarkkinointi Case: Tornin veljekset Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 31.8.2011. Tornin veljekset Savonlinnan seudun matkailumarkkinoinnissa on mukana kolme sympaattista

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! www.saunamafia.fi 15. 17.7.2011 1/8 MUKAVAA HAUSKAN- JA MUUNKIN PITOA! Löylynlyömät eli SaunaMafian joukkue Ikaalisten XVII Saunafestivaaleilla. AIKA: Pe 13. - Su 15.7.2012 PAIKKA: Ikaalisten Kylpylä Saunomista,

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Hangon asemakaavaluonnos

Hangon asemakaavaluonnos Hangon asemakaavaluonnos Työpaja 24.4. Hangossa, tulosten yhteenveto WSP / Mari Siikonen, Teemu Holopainen ja Anri Lindén 28.5.2012 1. Työpajan kuvaus ja aineisto 2. Yhteenveto tuloksista Asemakaavaluonnos

Lisätiedot

1. Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan. Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C

1. Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan. Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C C E F G C Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan C G C G Kuinka kauniisti kaiken teki

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA. Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3.

TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA. Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3. TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3.2008 Olimme työssäoppimassa Prahassa, jota kutsutaan kaikkien kaupunkien

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

LASTEN TAMPERE RY VUOSIKERTOMUS 2012

LASTEN TAMPERE RY VUOSIKERTOMUS 2012 LASTEN TAMPERE RY VUOSIKERTOMUS 2012 Lasten Tampere ry Vuosikertomus 2012 Sisältö 1. Yleistä 2. Toiminta 2.1. Hyvät tavat kampanja 2.2. Lasten konsertti 2.3. Vuoden veturi 2.4. LOP tapahtuma 2.5. Yhteistyö

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

SAKARI MONONEN COLL.629

SAKARI MONONEN COLL.629 Arkistoluettelo 637 SAKARI MONONEN COLL.629 Käsikirjoituskokoelmat 1 SAKARI MONONEN, säveltäjä COLL. 629 Säveltäjä ja musiikkipedagogi Sakari Mononen syntyi 27.7.1928 ja kuoli 1998. Hän työskenteli ensin

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto Studio Puisto Arkkitehdit Oy 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio Studio Puisto Tausta: Osana Laiturin Ratikka- näyttelyä päätettiin järjestää Karhunkaatajan alueeseen liittyvästä Viilarintiestä työpaja.

Lisätiedot

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen 1965, 2005 1 2 On ahdasta ja sokeat ohjaavat täällä sokeita. On vaikeaa toimia vaikeaa työskennellä. Älä periksi anna, valitse kivisin tie;

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

KEURUU Kuntataiteilijat

KEURUU Kuntataiteilijat KEURUU Kuntataiteilijat Johanna Juvonen & Biagio Rosa 2015 projekti KUVATAIDE 1. Tuulensylin päiväkoti 1-5 -vuotiaat 2 "Tuulensyli 2015 sekatekniikka vanerille 80 x 120 cm & 160 x 120 cm julkinen teos

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE AMPPELIPETUNIA (Surfinia) Suosittu amppelikukka, joka kukkii ahkerasti koko kesän. Sopii puolivarjoon tai aurinkoon. Kastele ja lannoita säännöllisesti. Käytetään myös parvekelaatikoissa ja maanpeittokasvina.

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Asunto Oy Helsingin Dioriitti

Asunto Oy Helsingin Dioriitti Asunto Oy Helsingin Dioriitti Kotisi Helsingin yllä. RISTIRETKELÄISTENKATU 16, 00580 HELSINKI TAITEILIJAN NÄKEMYS Taiteilijan näkemys Taiteilijan näkemys Viikinmäessä asut Helsingin katolla, kurkotat pilviin.

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA Kuhmoisten rakennusperintöpäivät lauantaina 7.9. ja sunnuntaina 8.9.2013 kuuluu Euroopan rakennusperintöpäiviin. Koko Euroopan Unionin alueella järjestetään aina

Lisätiedot

ARVOISAT MATKAILIJAT JA RETKEILIJÄT. Vanha Auran kaupunki on muodostunut vuosi vuodelta

ARVOISAT MATKAILIJAT JA RETKEILIJÄT. Vanha Auran kaupunki on muodostunut vuosi vuodelta ARVOISAT MATKAILIJAT JA RETKEILIJÄT Vanha Auran kaupunki on muodostunut vuosi vuodelta laajenemistaan laajenevan matkailun ja retkeilyn pyhiinvaelluspaikaksi. Useihin tuhansiin nousee niiden matkailijain

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N:o 44. Kiertokirje tilapäisestä erikoisleimasta. METSÄHALLINTO H E L S I N K I HELSINGFORS

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N:o 44. Kiertokirje tilapäisestä erikoisleimasta. METSÄHALLINTO H E L S I N K I HELSINGFORS POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1959 N:o 4 4-5 3 N:o 44. METSÄHALLINTO H E L S I N K I HELSINGFORS Metsähallinnon perustamisen 100-vuotisjuhlien yhteydessä 13. 5. 1959 leimataan kaikki

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

SUOMALAISEN NAISLIITON KESÄKOKOUS TERIJOELLA. Heinäk. 3 6 p:nä 1931. Terijoen Keskikylää.

SUOMALAISEN NAISLIITON KESÄKOKOUS TERIJOELLA. Heinäk. 3 6 p:nä 1931. Terijoen Keskikylää. SUOMALAISEN NAISLIITON KESÄKOKOUS TERIJOELLA Heinäk. 3 6 p:nä 1931. Terijoen Keskikylää. Hotelli Seurahuonetta TERIJOELLR Suositellaan arv. kesä- ja kylpyv/ieraille T:mi E. ThSKINEN Parasta villatavaraa,

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin.

Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin. Viikki Hämeentie Lahdenväylä Arabianranta Viikintie Vanhakaupunki Vanhankaupunginkoski Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin. Vanhankaupunginselkä Helsingin

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN Retki alkoi aamukahvilla matkan varrella, retkeläisiä oli 13. Kuljetuksesta huolehti Salon Tilausmatkojen oma julkkis, maailmanmatkaaja Jani, jonka

Lisätiedot