Kauppa keskittyy. Broileri. Kova kilpailu ahdistaa yrittäjiä KULUTTAJAN. matkaa tilalta ruokapöytään. N o 3/2011

Transkriptio

1 N o 3/2011 hinta: 4 euroa KULUTTAJAN Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry Kauppa keskittyy Kova kilpailu ahdistaa yrittäjiä Broileri matkaa tilalta ruokapöytään Autoilija, oletko valmis talveen? Muutamia käytännön vinkkejä talveen.

2 Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry nyt myös Facebookissa Pääkirjoitus Nappo 3 11 sisällys Tärkeintä on lähteminen 04 Kova kilpailu päivittäistavarakaupassa ahdistaa pieniä Pertunmaalla 08 Broileri matkaa tilalta ruokapöytään Kuluttajaliitto tutustui broileritilaan Eurassa 10 Elintarvikepakkauksista informatiivisempia 12 Takaisinvetoa ja myyntikieltoa 14 Kuluttajienkin odotukset synkentyneet 15 Kesäinen Pori kerää yhteen yhteiskunnalliset vaikuttajat 16 Työpöydän ääressä Lakimies Timo Niemi 17 Eläkkeellä arki muuttuu 18 Puheenjohtajan palsta Kuluttajien asialla 19 Kommentti broilerin matkaan 20 Napakat 21 Autoilija, oletko valmis talveen? Miksi emme opi? Muutamia yksinkertaisia vinkkejä. 22 Kuluttajaliitto ottaa kantaa + palautetta Naposta 23 Palautekortti + jäseneksi liittyminen 24 Pintaa syvemmältä Tietokirjailija Seppo Konttinen KULUTTAJAN 4 PÄÄTOIMITTAJA Jyrki Konola KANNEN KUVA Shutterstock TAITTO Rohkea Ruusu Oy VUOSIKERTA 15 e PAINOSMÄÄRÄ 5000 kpl, ISSN: PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Helsinki 2011 Seuraava lehti ilmestyy Aineistot tulee jättää mennessä. Kuluttajan Napon tekstisisältöä saa vapaasti kopioida, levittää, näyttää ja esittää seuraavilla ehdoilla: 1) Kirjoittaja on ilmoitettava sillä tavoin, kuin se on ilmoitettu kirjoituksen yhteydessä. Lisäksi lähteenä on mainittava Kuluttajan Nappo -lehti. (Esimerkiksi: N.N., Kuluttajan Nappo 3/2007.) 2) Kirjoituksia saa muunnella (esimerkiksi lyhentää) sillä edellytyksellä, että tekstin asiasisältö ei muutu. Muu käyttö on sallittua tekijänoikeuslainsäädännön sallimassa laajuudessa. Mika ja Aki Kaurismäen Arvottomat elokuva (1982) on kotimainen klassikko. Veljesten käsikirjoittamassa tarinassa Manne (pikkurikollinen, jota esittää Matti Pellonpää), joutuu napit vastakkain rikollispomon (Esko Nikkari) kanssa. Manne lähtee tien päälle ystävänsä Harrin (Juuso Hirvikoski) ja salaperäisen vaaleaverikön Veeran (Pirkko Hämäläinen) kanssa. Heidän tavoitteenaan on vapaus ja Pariisi. Elokuva on täynnä hauskan lakonista ja iskevää dialogia. Se sisältää kauniita maisemakuvia jo osin kadonneesta Suomesta, jossa heinä korjattiin seipäille eikä valkoisiin paaleihin. Tenhoava tarina saa katsojan haluamaan tien päälle, matkaamaan vailla päämäärää pitkin kesäistä Suomea. Eräs elokuvan kuuluisimpia repliikkejä lienee: tärkeintä on lähteminen. Lähteä voi pois. Se on kuitenkin lähtemisen synkin muoto. Siinä lähdetään jostain, mutta päämäärällä ei välttämättä ole väliä. Se on oven sulkemista perässään. Se on taakse vilkuilematonta lähtemistä, jossa toiset jäävät tuijottamaan loittonevaa selkää. Lähteä voi jonnekin. Siinä ensimmäiset askeleet ovat malttamattomat, vaikka matka on pitkä. Päämäärän merkitys tekee matkasta kevyen. Jonnekin lähteminen voi sisältää myös iloa polveilevasta reitistä, joka vie perille. Silti matka on vain vaihe ennen perille pääsyä. Lähteä voi ja joskus pitää lähteä vailla painavia syitä. Silloin ei lähdetä pois tai jonnekin vaan lähdetään, koska on lähdettävä. Jokaisessa meissä asuu kaukokaipuu johonkin tuntemattomaan ja määrittelemättömään. Matkalta etsitään jotain, mitä ei vielä tunneta. Mitä sellainen tuntematon ja määrittelemätön sitten on? Se on yhdellä sanalla sanottuna jotain uutta. Se on vaihtelua ja erilaista eli uutta. Voiko päämäärätön matkaaja sitten löytää hakemansa ellei tiedä mitä etsii? Voi, sillä hän löytää etsimänsä matkalta. Hän on perillä jo etsiessään, sillä matkalla keskellä tuntemattoman tienoon hän kohtaa uutta. Ja sehän oli juuri se mitä hän lähti etsimään. Lähteminen on tärkeää senkin vuoksi, että paikoilleen pysähtyminen on elämälle vierasta. Aika ja maailma eivät lepää milloinkaan vaan kaikki on alati liikkeessä ja muutoksessa. Se tekee elämästä niin mielenkiintoista ja jännittävää. Elämä tarjoaa uusia seikkailuja usein pyytämättä ja yllättäen. Tilaisuus ei kysele, että sopiiko nyt tulla. Minut on nimitetty sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän pääsihteeriksi. Siirryn uuteen tehtävään ja seikkailuun piakkoin. En lähde pois! Lähden, koska on lähdettävä. Olen kiitollinen Kuluttajaliitto Konsumenförbundet ry:n jäsenille, Nappo-lehden lukijoille, liiton hallitukselle, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille erittäin antoisasta ja opettavaisesta vaiheesta elämässäni. Kulkuri on ehkä maanteiden kuningas, mutta kuluttaja on koko markkinayhteiskunnan kuningas! Jyrki Konola pääsihteeri JULKAISIJA Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry, Malminrinne 1 B, HELSINKI puhelin (09) , suomen@kuluttajaliitto.fi, 2 3

3 Vanha Kuortin keskusta vanhan viitostien varrella on hiljaisempi. Kuortin ABC-liikennemyymälän yhteydessä viitostien varrella Heinolan ja Mikkelin välillä on kahvila-ravintola, päivittäistavarakauppa ja polttoaineenmyynti. Lisäksi Myymälän kyljessä on Alko, apteekki ja lahjatavaraliike. Kova kilpailu PÄIVITTÄISTAVARAKAUPASSA AHDISTAA PIENTÄ PERTUNMAATA Suomen päivittäistavarakauppaa on pannut uusiksi runsaan vuosikymmenen niin sanottu ABC-ilmiö. Liikenteen solmukohtiin on noussut osuustoiminnallisen S-ryhmän täyden palvelun ravintolaruokakauppa-bensa-asema-yhdistelmiä. Ohiajaville ja kesäasukkaille nämä tarjoavat tavan hoitaa niin omat kuin läheisten tarpeet, mutta kirkonkylillä liiketilat hiljenevät ja palvelut ohenevat. Viitostiellä Heinolan ja Mikkelin välissä on Kuortin ABC, yksi reilusta sadasta S-ryhmän liikennemyymälästä. Vuonna 2000 aloittaneen aseman luvut ovat vaikuttavat. Meillä on Kuortissa kaksi ja puoli miljoonaa kassatapahtumaa vuodessa, joten asiakasmäärä on vähintään toimittaja ja kuvat jaakko Takalainen sen kaksi ja puoli jollei kolme miljoonaa kävijää, sanoo Osuuskauppa Suur-Savon marketkaupan johtaja Iiro Siponen. Hän pitää määrää tyydyttävänä, ja kun viitostien remontti vähän Kuortista Mikkelin suuntaan valmistuu, hän uskoo kävijämäärän nousevan kymmenisen prosenttia. Suosituin aseman palveluista on kahvila-ravintola, jossa on noin kolme kertaa enemmän kävijöitä kuin päivittäistavarakauppa S-marketissa. Polttoainekauppa tuottaa vähiten kassatapahtumia. Kuinka tärkeitä ovat ABC-myymälän yhteydessä olevat palvelut (Alko, apteekki, lahjatavaraliike, posti ja veikkaus) kauppapaikan myynnille? Ne ovat tärkeitä asiakkaalle. Etelä- Savoon tullaan 25 tuhannelle kesämökille Lahden suunnasta, ja viemiset ja tuomiset on saatava saman katon alta. Valikoiman on oltava hyvä, jotta esimerkiksi pääkaupunkiseudulta lähtevät eivät käy kotipuolessa kaupassa vaan pysähtyvät meillä, Siponen toteaa. Kuortin ABC:n asiakkaista noin 70 prosenttia on matkalaisia tai mökkiläisiä. Sipponen tähdentää paikallisten asukkaiden merkitystä kysynnän tasaajina vuoden ympäri, varsinkin sydäntalven hiljaisimpina aikoina tammikuussa. Palvelulla ABC:ta ja laatikkomyymälää vastaan Jos luvut olivat Kuortin ABC:lla suuret, pienempiä löytyy 10 kilometrin päästä Pertunmaan kirkonkylästä. Kuortti kuuluu Pertunmaahan ja on alueeltaan suuren, mutta väestöltään pienen (1987 asukasta) kunnan toinen keskus. Kirkonkylällä on S-ryhmän laatikkomyymälä SALE ja K-Market Karpalo. K-kauppiaspariskunta Marika ja Jarno Thurman tekevät kauppaa helteisenä heinäkuisena perjantaiaamuna. Asiakkaita on hyvin, suuri osa jo ikä-ihmisiä. Thurmanit ovat olleet kauppiaina 2,5 vuotta. Edeltävät kaksi K-kauppiaspariskuntaa olivat Pertunmaalla vain kaksi vuotta. Pertunmaalainen Kirsti Volanen kertoo käyvänsä K-marketissa pari kertaa viikossa, kun on asiaa. Asiakkaat ja kassalla oleva Marika Thurman vaihtavat kuulumisia. Tunnelma on leppoisa. Palkattu työntekijä joita Karpalossa on 6 vakituista + 2 tarvittaessa töihin tulevaa tulee kassalle, jotta toimittaja voi häiritä kauppiaspariskuntaa. Alkuun tunnelma on hieman apea, sillä perheen 8-vuotias Anton-poika on satuttanut akillesjänteensä jääkiekkoleirillä Lohjalla. Urheasti poika loikkii kepeillä kipsi jalassa, vaikka vamman hoito ei ottanut onnistuakseen julkisessa terveydenhoidossa pääkaupunkiseudulla tai Kuopiossa. Miten kilpailu ABC:ta ja sen naapurissa olevaa laatikkomyymälää vastaan onnistuu? Meidän aseemme on palvelu, varsinkin lihatiski. Meillä on myös posti ja veikkaus. Kun suurin osa asiakkaista on ikä-ihmisiä, palvelun merkitys korostuu, sanoo Marika Thurman. Vaikka autottoman vanhusväestön osuus on hyväksi kaupalle, samalta suunnalta tulee myös vaikeuksia. Ke- väällä 2010 Pertunmaan apteekki muutti Karpalon ja terveyskeskuksen vierestä ABC:n yhteyteen Kuorttiin. Jarno Thurman ei halua kertoa tarkkoja lukuja, mutta vaikutus Karpalon myyntiin on ollut merkittävä. Lääkeostosten yhteydessä ihmiset tekevät muutkin ostokset ABC:lta. Meillä ei ole muita merkittäviä säästökohteita kuin henkilöstön palkat ja liiketoimintaan liittyvät yhteistyökumppanimme. Jos henkilöstöä vähentää, heikkenee palvelu, ja silloin asiakkaat saattavat suunnata laatikkomyymälään, kuvaa hankalaa yhtälöä Jarno Thurman. Muitakin vastoinkäymisiä tuli. Talvella oli Pertunmaalla viikon sähkökatkoksia ja kauppiaille koitui ylimääräisiä kuluja pilaantuneista tavaroista. Pilaantuneiden tuotteiden tilalle tehdyistä tavaroituksista koitui suuri lasku. Sen hoitaminen vasta pari vuotta liiketoimintaa pyörittäneille kauppiaille oli hankalaa, jollei mahdotonta. jatkuu seur. aukeamalle... Täysi palvelu ohiajaville kirkonkylän palvelut väärävyöhykkeessä. 4 5

4 ... jatkuu edelliseltä aukeamalta Tuntui että olimme yrittäjinä täysin yksin, itsestä riippumattoman takaiskumme kanssa. Ainahan voi muuttaa ja miettiä uusia vaihtoehtoja toisaalla. Mutta kun olemme viihtyneet Pertunmaalla ja lapsilla on koulut ja kaverit täällä, olisi todella vahinko luopua ja lähteä muualle, sanoo Jarno Thurman. Kunnan vaikea auttaa Pertunmaan kunnanjohtaja Juha Torniainen näkee ABC-myymälässä sekä hyviä että huonoja puolia. Hänen mukaansa ABC on moottori Kuortin kehittymiselle, vaikka 5-tien oikaisun jälkeen Kuortin vanha keskusta on toimitiloja vuokrattavana -kylttien täyttämä nuupahtanut taajama. Kuortin ABC on tuonut kuntalaisille erikoisempia juttuja ja palveluja kuten ison rautakaupan ja pitserian. ABC:n myötä on kaikessa alueen liiketoiminnassa havaittavissa pientä eloa, sanoo Torniainen. Huonona puolena hän pitää apteekin siirtymistä pois kirkonkylältä terveyskeskuksen naapurista. Kunnanhallitus kirjelmöi asiasta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen Fimeaan (ent. Lääkelaitos), mutta viraston mukaan nykysäädösten mukaan valtio ei voi määrätä, mihin apteekki kunnan alueella sijoittuu. Toivottavasti apteekki pystyy toimimaan kannattavasti Kuortissa. Uusi apteekkari on lupaillut lääkkeiden jakopistettä myös kirkonkylälle, Torniainen toteaa. Hänen mukaansa apteekin siirtyminen 10 kilometrin päähän kirkolta ei ole aiheuttanut paljon valituksia. Asiointiliikenteen pikkubussien reittejä on muutettu, jotta mahdollisimman moni autoton voisi hakea lääkkeensä sujuvasti. Mitä jos paikallisen K-kaupan tilanne käy kannattamattomaksi ja kirkonkylälle jää vain laatikkomyymälä? Kunta ei voi paljon yksityisen liiketoiminnan eteen tehdä. Jos löytyy jokin keino, toki siihen tartutaan. Jos vain SALE jää kirkonkylään, on se liian ohutta palvelua. Nykytilanne kauppojen osalta olisi paras ratkaisu, kunnanjohtaja Juha Torniainen toteaa. Etäinen suhde kuntaan ja keskusliikkeeseen Kunnan apua K-kauppias ei ole koskaan saanut, mikäli on uskominen 19 vuotta K-marketia Pertunmaan kirkonkylässä pyörittänyttä Olli Uotista, 59, Thurmanien ja kahden muun K-kauppiaspariskunnan edeltäjää. Pertunmaalaista Uotista vähän naurattaa kysymys kunnan tuesta, kaikki myynti kuntaan meni tarjousten perusteella. Myös suhde keskusliikkeeseen jäi etäiseksi Keskon uudelleenorganisoinnin takia, ja koska Uotinen omisti vaimonsa kanssa kauppapaikan. Itä-Suomen aluekeskon tilaisuuksissa Kuopiossa hän muistaa käyneensä 1-2 kertaa. Aikaisemman Lahden Keskon toimintaan Uotinen osallistui tiiviisti. ABC:n tulo vuosituhannen alussa laski liikevaihtoamme vain 2 prosenttia. Onneksi olimme valmistautuneet ja laajentaneet vuonna Teimme myös lisäsiiven vuonna 2011, jolloin saimme ABC:n kanssa kilpailukykyiset kylmätilat. Kovaa työtä se oli, poltin itseni loppuun, muistelee Uotinen. Uotinen luopui kaupasta 2003 ja myi kauppakiinteistön Ruokakeskolle Kunta ei voi paljon yksityisen liiketoiminnan eteen tehdä. ja haki sairaseläkkeelle, jota ei vielä tänä päivänäkään ole myönnetty. Vaikeahan täällä on K-kaupan menestyä, kun ABC:llä on pitkät aukioloajat ja Kesko pakottaa pitämään omaa kauppaa auki sellaisina aikoina, kun se ei kannata. Yksi syy lopettamiseen oli Keskon asenteen muutos. Kauppiaasta yritettiin tehdä myymälänhoitaja. Vastuu jäi, mutta valta oli keskusliikkeellä, sanoo Olli Uotinen. Kauppa joka keskuksessa Pienen kunnan asema isojen kaupan keskusliikkeiden kilpailussa ja asiakasvirtojen etääntyessä kuntakeskuksesta ei ole kadehdittava. Pertunmaa on joutunut mukautumaan vuosikymmenten aikana 3-4 kertaa valtaväylän, viitostien oikaisuun. Aina ovat ohikulkijat siirtyneet kauemmas kirkonkylältä, ja palvelut menneet ihmisvirtojen perässä. Kyse on asiakkaiden, suuren massan valinnoista, joita keskusliikkeet seuraavat. Me emme ole apteekkia ABC:lle houkutelleet. Kyllä yhteydenotto tuli toiselta puolelta, ja kävimme normaalit liikeneuvottelut, puolustautuu Suur- Savon marketkaupan johtaja Iiro Siponen. Hän vakuuttaa, ettei SALE poistu Pertunmaan kirkonkylältä eikä asiakkaita yritetä väkisin ohjata ABC:lle, vaikka K-market joskus lopetettaisiinkin. Jokaisessa alueen kuntakeskuksessa on meidän myymälä. Se on meidän linjamme, koska kaikilla ihmisillä ei ole omaa autoa, sanoo Iiro Siponen. Kilpailu taittoi kamelin selän: K-kauppiaspariskunta lopetti K-kauppiaspariskunta Marika ja Jarno Thurmanin haastattelun jälkeen, mutta ennen tämän lehden ilmestymistä, Pertunmaalta kuuluu uutisia. Elokuun 10. päivänä julkaistun Keskon tiedotteen mukaan K-Market Karpalossa aloittavat uusina K-kauppiaina Juha Timonen ja Tiina Hirvonen. Pariskunta muuttaa Pertunmaalle Joensuusta. Oliko apteekin siirtyminen se korsi, joka katkasi kamelin selän, Marika ja Jarno Thurman? Olihan siirron vaikutus liikevaihtoon iso. Kun lisäksi yritimme kaikki muutkin vaihtoehdot, kokonaisuus liiketoiminnan ylläpitämiseksi ratkesi ylivoimaiseksi, sanoo Jarno Thurman. Aiomme jäädä asumaan Pertunmaalle. Ainakaan vielä ei ole suunnitelmia poismuuttamiseksi, Marika Thurman toteaa. Iloisena uutisena hän kertoo, että Antonin, 8, akillesjänne on kuin ihmeen kautta parantunut eikä sitä tarvitse vastoin odotuksia leikata. Pian poika pääsee kävelemään ilman keppejä. Ei poikkeuksellinen paikkakunta Järvi-Suomen alueen K-marketien myyntijohtaja Keijo Ollikainen Ruokakeskosta uskoo Pertunmaan K-marketin pärjäävän jatkossa. Hän ei pidä tilannetta kirkonkylällä mitenkään poikkeuksellisena Suomessa. Tyypillisesti pienillä paikoilla, jotka ovat valtateiden asiakasvirtojen ulkopuolella, on K-market ja osuuskauppa. Ne kilpailevat ankarasti päivittäistavarakaupan markkinoista. Lähimarkkinoilla K-markettien vahvuutena on palvelu, sanoo Ollikainen. Kysymykseen, kuinka Ruokakesko tuki Thurmaneja tai tukee uutta kauppiaspariskuntaa esimerkiksi kauppapaikkamaksun osalta hän vastaa yleisellä tasolla. Työnjako on selkeä: Kesko tukee kauppiasta muun muassa keskitetyn ostamisen, logistiikan ja markkinoinnin osalta. Syksyn tullen täytyy Pertunmaan tilannetta katsoa ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä yhdessä uusien K-kauppiaiden kanssa, Ollikainen toteaa. Hän pitää K-kauppiaan vaihtumista noin kahden vuoden välein valitettavana asiakkaiden kannalta, ja osaltaan huonona tuurina. Ollikaisen mukaan kauppiaiden vaihtuminen on osaltaan myös normaalia urakiertoa. Aikaisemmat kaksi kauppiaspariskuntaa ovat K-kauppiaina muualla Suomessa, tähdentää Ollikainen. K-kauppiaspariskunta Marika ja Jarno Thurman K-Market Karpalon edessä Pertunmaan kirkonkylässä heinäkuussa. Syyskuun alussa he luovuttavat kaupan pois. He etsivät töitä ja aikovat jäädä Pertunmaalle. Käsi sydämellä. Olemme siinä uskossa, että kylä ja sen mukana K-kauppa säilyvät elinvoimaisina. Jos se on Keskosta kiinni, niin säilyykö K-market Pertunmaan kirkonkylällä? Lähitulevaisuudessa säilyy, vuosikymmenten päähän ei tiedä kukaan. Jos me emme uskoisi, että Pertunmaalla K-kauppa kannattaa, emme olisi satsanneet uusiin kauppiaisiin, sanoo Keijo Ollikainen. Viimeisen sanan saa syyskuun alussa aloittava K-kauppiaspariskunta. Millä mielin aloitatte K-kauppiaina Pertunmaalla? Pelottako ABC? Hyvillä mielin, ei pelota. Olemme siinä uskossa, että kylä ja sen mukana K-kauppa säilyvät elinvoimaisina. Kyläkaupoilla on aina paikkansa, koska kaikki eivät halua asioida kaukana. Suunnitteilla on myös apteekkikaapin hankkiminen reseptittömien lääkkeiden myyntiä varten, kertoo Juha Timonen. 6

5 Broilertuottaja Hanna Hamina esittelee broilertilansa toimintaa elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemelle. Broileri elää vapaana kasvattamossa keskimäärin vuorokautta ennen teurastusta. Pyöreä vaaka mittaa jokaisen kävijän painon ja toimittaa luvun automaattiseen seurantaan. Kasvatustiheys on noin 17 lintua/neliö, joka tarkoittaa kasvatuksen loppupuolella 42 kilon elopainokuormaa neliömetrin alueella. Esimerkkitilalla kasvatustiheys kg/neliö. Kasvatushallien ruokinta ja vesipisteet ovat automatisoituja. Broileri KULUTTAJALIITTO TUTUSTUI BROILERITILAAN matkaa tilalta ruokapöytään Kanalassa kasvaa broileria. Suomessa broilerien terveys erinomainen: salmonellaa ei esiinny eikä kanoja tarvitse rokottaa tai lääkitä ennaltaehkäisevästi antibiooteilla kuten monissa muissa Euroopankin maissa. Hormonien käyttö on kiellettyä. Suomessa teurastetaan vuosittain noin 50 miljoonaa broileria. Väljemmissä oloissa kasvanutta ja ulkoilemaan päässyttä luomubroileria ei Suomessa kasvateta, mutta mm. Ruotsista tuotua luomubroileria voi löytää erikoiskauppojen pakastealtaasta. Suomalaiset syövät keskimäärin 16 kiloa broileria vuodessa per henkilö. TEKSTI JA kuvat PAULA PESSI Broilertuottaja Hanna Hamina on yli kymmenen vuoden kokemuksella pyörittänyt siipikarjatilaa Eurassa yhdessä miehensä Raine Rekikosken kanssa. Kanaloissa kasvaa noin lintua ja pariskuntaa työllistävät myös tilaan kuuluvat viljelykset ja metsät. Broilerien käytössä on seitsemässä eri kanalassa yhteensä noin neliömetriä tilaa. Haminan tila on pitkälti omavarainen. Omien peltojen tuottama vehnä käytetään kanojen rehuksi ja lisää ostetaan naapuriviljelijöiltä. Linnut kuluttavat vuodessa 4,5 miljoonaa kiloa rehua, joka on pääasiassa kotimaista viljaa lähiseudulta. Omasta suosta nostetaan turvetta kanojen kuivikkeeksi ja lämpökeskukset tuottavat tarvittavan lämmön kanaloihin hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa eli olkia ja haketta. Lintujen tuottamaa lantaa toimitetaan Biolanille jatkojalostukseen ja ylijäävä lanta käytetään lannoitteena omilla pelloilla. Mittarit seuraavat kasvua Tuotanto-olosuhteet on pitkälle automatisoitu lintujen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lämpötilan on pysyteltävä tasaisena ympäri vuoden ja untuvikkojen ensi viikkoina jopa yli 30 asteessa. Muun muassa ilmankosteutta ja ilmastointia valvotaan jatkuvasti. Erilaisista mittareista Hamina seuraa muun muassa lintujen painon kehitystä ja säätelee tarvittaessa vehnänjyvien määrää rehuseoksessa. Hän havaitsee nopeasti, mikäli jotain tavallisuudesta poikkeavaa ilmenee kanalassa tai lintujen käytöksessä. Kasvatuserien välillä kanalat pestään ja puhdistetaan perusteellisesti ennen seuraavien untuvikkojen saapumista. Broileri elää reilun kuukauden Tarkoin ohjatussa sopimustuotantoketjussa jokainen hoitaa oman osansa. Munittamotilat tuottavat hedelmöitettyjä siitosmunia, joista kolmessa viikossa hautomolla haudotaan lihasiipikarjatiloille untuvikkoja. Saavutettuaan tavoitepainonsa n. 40 päivässä linnut toimitetaan teuraaksi. Hamina kertoo, että teurastettaessa linnut tainnutetaan sähkön sijaan hiilidioksidilla liukuhihnalla ollessaan. Linnut ripustetaan vasta taintuneina teurastusta varten. Suomessa teurastamoiden keskietäisyys tiloista on suhteellisen lyhyt ja Haminan tilalta broilerien kuljetus teurastamolle Euraan kestää reilun puoli tunnia. Prosessi on niin nopea, että edellisenä päivänä teurastettu broileri voi olla jo seuraavana päivänä tuoreena kaupan hyllyllä, Hamina valaisee. Suomalaiset söisivät mieluiten rintafileetä Suomessa on noin 200 tilaa, jotka tuottavat broilerinlihaa. Suomalaiset ovat tottuneet hyvään, luuton rintafilee menee kokonaisuudessaan kaupaksi Suomessa, mutta muita ruhonosia kuten koipi-reisipalaa toimitetaan myös ulkomaille. Suomeen myös tuodaan broilerinlihaa jopa Brasiliasta ja Thaimaasta asti. Jalosteisiin tuottajilla ei ole sananvaltaa. Hyllyiltä menevät kaupaksi ne tuotteet, joita kuluttajat haluavat. Moni kuluttaja kokee ruoan olevan nyky-suomessa ennätyskallista. Eurot eivät näy tuottajankaan kukkarossa. Jokaisesta teurastamolla hyväksytystä lihakilosta tuottaja saa noin 1,30 euroa, siinä missä lähikaupan tiskillä kilo voi maksaa jopa lähes 15 euroa. Tuotantokustannukset ovat viime vuosina nousseet nopeammin kuin tuottajahinnat, Hamina muistuttaa. Tuotantoketjuun voi luottaa Kaikki Suomen broilertilat ovat sopimustiloja ja kaikissa niissä noudatetaan laatujärjestelmänä Hyvää suomalaisen broilerin tuotantotapaa. Hamina kertoo, että broilerinkasvatus on niin kellontarkkaa ja nopeatempoista työtä, että vastuuton tuottaja ei menestyisi ketjussa. Alansa ammattilaisina tuottajat haluavat eläinten hyvinvointia, sillä se näkyy myös tuottajan kukkarossa. Suomalaiset kuluttajat voivat luottaa siihen, että broilerit ovat terveitä, kotimaiset siipikarjatuotteet turvallisia ja puhtaita ja ketjun valvonta toimii, Hamina summaa. Untuvikot ovat vain muutaman päivän ikäisiä. 8 9

6 1,2 m 1,2 mm 1,2 mm Uusi asetus säätää pakkausmerkinnöille minimifonttikoon, joka on tosin vain 1,2 mm eli näin pientä: [ Tämän tekstin pistekoko on uuden säännöstön mukaista. ] = 1,2 mm Elintarvikepakkauksista informatiivisempia Euroopan parlamentti hyväksyi usean vuoden valmistelun jälkeen asetuksen, jolla säädetään elintarvikepakkauksista annettavista tiedoista kuluttajille. teksti ANNIKA MARNIEMI KUVA shutterstock Asetusta on väännetty ja käännetty jo useampi vuosi ja lopputulos on selkeästi kompromissi. Asetuksen avulla kuluttaja saa muutaman siirtymävuoden jälkeen enemmän tietoa tuotteista, mutta samalla myös joitain kuluttajalle hyödyllisiä tietoja jää edelleen antamatta. Elintarvikkeiden laaja alkuperän ilmoittaminen oli tärkeässä asemassa Minimikoon säätäminen on pieni, mutta tärkeä edistysaskel. lee merkitä tuotteen sisältämä energia, rasva, tyydyttynyt rasva, hiilihydraatit, sokeri, proteiini ja suola. Harmillisena puutteena on se, että nämä merkinnät tulee esittää pakkauksen takapuolella velvoitetta niiden laittamiseksi etupuolelle ei tullut. Monissa Euroopan maissa vapaaehtoisesti käytössä ollut liikennevalojärjestelmä, jossa tuotteen sisältämän ravintoaineiden määrää merkitään vihreän, keltaisen ja punaisen värin ei tullut pakolliseksi, vaikka kuluttajatutkimuksissa juuri värikoodit ovat parhaiten palvelleet kuluttajien tiedontarvetta. Elintarvikeyrityksille tällainen merkintä olisi ollut monessa tapauksessa liian paljastava liian moni tuote olisi vilkuttanut punaista. Yksi tärkeä kuluttajaa palveleva vaatimus asetuksessa on harhaanjohtamisen mahdollisuutta rajoittaminen. Jatkossa pakkauksessa tai mainonnassa ei muun muassa sallita kuvia aineosista, joita tuote ei todellisuudessa sisällä. Tuotteiden harhaanjohtavaa nimeämistä pyritään rajoittamaan. Asetuksen myötä on myös tehtävä merkintä paloista yhdistetty liha tai paloista yhdistetty kala, jos liha- tai kalatuote tehty lihan- tai kalanosista lihaliiman avulla. Kuluttajatutkimusten mukaan eniten kuluttajia häiritsevä tekijä elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on liian pienet tekstit ja huonot kontrastit. Moni on todennut, että kyllähän siellä paljon tietoa annetaan, mutta kun niitä ei näe lukea. Uusi asetus säätää pakkausmerkinnöille minimifonttikoon, joka on tosin vain 1,2 mm. Minimikoon säätäminen on pieni, mutta tärkeä edistysaskel. Merkittävä puute asetuksessa koskee alkoholijuomia. Asetuksesta tiputettiin pois alkoholijuomien pakollinen ravintoarvomerkintä ja ainesosaluettelon merkintä. Alkoholi on merkittävä energianlähde, joten alkoholijuomien pakollinen energiapitoisuuden ilmoittaminen olisi ollut kansanterveydellisesti erittäin tärkeää. Moni saattaisi myös vähentää alkoholijuomien käyttöä, jos näkisi Kuluttajatutkimusten mukaan eniten kuluttajia häiritsevä tekijä elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on liian pienet tekstit ja huonot kontrastit. Moni on todennut, että kyllähän siellä paljon tietoa annetaan, mutta kun niitä ei näe lukea. asetusta valmisteltaessa. Kuluttajajärjestöt kautta EU:n kannattivat laajaa alkuperän ilmoittamispakkoa, mutta tähän uusi asetus ei taipunut. Parannusta entiseen kuitenkin tulee: alkuperän ilmoittamispakko laajenee koskemaan naudanlihan, kalan, hunajan, kasvisten, hedelmien ja marjojen lisäksi myös sian, siipikarjan, vuohen ja lampaan tuoretta lihaa. Asetus jättää selvitettäväksi minkälaisin kustannuksin ja vaikutuksin voitaisiin laajentaa alkuperän ilmoittamista myös usean raaka-aineen tuotteisiin ja maitotuotteisiin. Ravintoarvomerkintä ei ole aikaisemmin ollut pakollinen, vaikka yritykset ovatkin kiitettävästi sitä käyttäneet. Ravintoarvomerkinnän sisältö ei ole kuitenkaan ollut yhtenäinen. Uuden asutuksen myötä pakolliseksi tupakkauksesta mitä kaikkea ne todellisuudessa sisältävät. Kaiken kaikkiaan uusia asetus tuo pienehköjä, mutta kuitenkin tärkeitä parannuksia elintarvikkeita koskevien tietojen antamiseen. Siirtymäaika merkintöjen muuttamiseen on naurettavankin pitkä, kolmesta viiteen vuotta. Osa yrityksistä tekee muutoksia heti, toiset vasta viime tingassa, ja osa ehkä luottaa siihen, ettei pakkausmerkintöjen valvonta ole kovinkaan tehokasta. Kuluttajan kannalta positiivista on se, että valmius vaatia tietoja lisääntyy, kun asiaa esitellään laajasti julkisuudessa

7 myyntikieltoa Mikä tahansa syy, jonka johdosta elintarvike ei enää ole turvallinen käytettäväksi, velvoittaa takaisinvetoon. Takaisinvetoa ja teksti Kaisa Pannimaa-Pätsi KUVA rapex Kuluttajalla on oikeus turvallisiin tuotteisiin ja palveluihin. Ne eivät saa aiheuttaa vaaraa terveydelle tai omaisuudelle. Kuitenkin viranomaiset Tulli, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) löytävät joitakin tuotteita, jotka päätyvät myyntikieltoon tai takaisinvedettäviksi markkinoilta. Tullilaboratorion johtaja Janne Nieminen, miten viranomaiset toimivat? Tulli toimii maahantuojien varastoilla, kun tavara on vielä kasassa ja usein käyttöönottokiellossa ennen tutkimustulosten valmistumista. Jos tuotteet ovat määräystenvastaisia, kuulemismenettelyn jälkeen ja viranomaisyksikön päätöksen perusteella erä voidaan tietyin ehdoin kunnostaa, palauttaa lähtömaahan tai jälleenviedä. Mikäli tuotteet ovat terveydelle Palautusmenettelyyn mennään, jos tuotteessa on vakavia turvallisuuspuutteita, jotka aiheuttavat vaaraa terveydelle tai omaisuudelle. vaarallisia, ne hävitetään aina tullin valvonnassa. Tullilaboratoriossa tutkittiin vuonna tuoteturvallisuusnäytettä. Esimerkiksi tutkituista elintarvike-eristä ja tekstiileistä hylättiin 14 %, leluista 23 %. Tukesin tuoteturvallisuusinsinööri Janne Niemelä, miten palautusmenettely (tuotteen takaisinveto kuluttajilta) ja myyntikielto järjestelmät toimivat? Palautusmenettelyyn mennään, jos tuotteessa on vakavia turvallisuuspuutteita. Tuolloin Tukes on määrännyt tai kehottanut toiminnanharjoittajaa lopettamaan tuotteen markkinoinnin ja kehottanut ryhtymään toimenpiteisiin, joilla sekä jälleenmyyjillä että kuluttajilla olevat tuotteet saadaan kerätyksi pois. Tuote voidaan joissakin tapauksissa pyytää takaisin vain korjausta varten. Miten nopeasti järjestelmät toimivat? Mikäli toiminnanharjoittaja suostuu tekemään tarvittavat toimet vapaaehtoisesti, toimenpiteet saadaan yleensä käyntiin nopeasti sen jälkeen kun tuotteen on havaittu aiheuttavan vaaraa. Mikäli toiminnanharjoittaja ei suostu vapaaehtoistoimiin ja Tukes joutuu käyttämään hallinnollisia pakkokeinoja, aikaa menee usein enemmän, tavallisesti 2 3 viikkoa. Jos tuote aiheuttaa välitöntä hengenvaaraa, Tukes voi julkaista vaaratiedotteen, jolloin tieto vaarallisesta tuotteesta saadaan tiedotusvälineiden kautta nopeasti kuluttajille, tarvittaessa samana päivänä. Tiedot viedään Vaaralliset tuotteet -rekisteriin heti, kun toiminnanharjoittajan toimenpiteet ovat käynnistyneet tai kun Tukes on antanut asiasta hallinnollisen päätöksen toiminnanharjoittajalle. Kuinka paljon ja mitä tuotteita vedettiin pois markkinoilta viime vuonna? Tukes velvoitti maahantuojia keräämään palautusmenettelyn avulla yhteensä 88 tuotetta. Tuotteiden takaisinvetoja oli viime vuonna enemmän kuin koskaan. Kuluttajatuotteiden osalta määrä oli lähes kaksinkertainen vuoteen 2009 verrattuna. Yksi syy takaisinvetojen suureen määrään on oikein kohdistettu ja tehokas markkinavalvonta. Mikä RAPEX järjestelmä on? RAPEX on Euroopan yhteisön nopea tietojenvaihtojärjestelmä. Järjestelmä koskee kuluttajakäyttöön tarkoitettuja kulutustavaroita sekä ympäristövaaraa aiheuttavia ja ammattikäyttöön tarkoitettuja tuotteita. Tiedot palautusmenettelyistä ja myyntikielloista/ markkinoilta poistamisista löytyvät Tukesin Vaaralliset tuotteet -rekisteristä Jos tuote aiheuttaa välitöntä hengenvaaraa, Tukes voi julkaista vaaratiedotteen, jolloin tieto vaarallisesta tuotteesta saadaan tiedotusvälineiden kautta nopeasti kuluttajille, tarvittaessa samana päivänä. Miten kuluttajan tulee toimia ostettuaan tuotteen, joka ei ole turvallinen? Kuluttajan tulisi ensin ilmoittaa asiasta tuotteen myyjälle, koska toiminnanharjoittajat vastaavat tuotteiden turvallisuudesta. Mikäli tuotteen turvallisuuspuute vaikuttaa sellaiselta, että se saattaa aiheuttaa vaaraa muillekin tuotteen ostaneille kuluttajille, siitä olisi syytä ilmoittaa myös tuotteiden turvallisuutta valvovalle viranomaiselle. Eviran ylitarkastaja Mika Varjonen, millä tavalla Eviran takaisinvetojärjestelmä toimii? Takaisinvedon tarpeellisuus tulee toimijan tietoon asiakaspalautteen, viranomaisvalvonnan, yrityksen omavalvonnan tai kansainvälisen RASFF-järjestelmän kautta, kun ulkomailla havaitusta virheestä tiedotetaan Eviralle. Tiedon saatuaan toimija on velvollinen aloittamaan välittömät toimet tuotteen poistamiseksi markkinoilta. Elintarvikkeen virheestä ja sen johdosta suoritettavista toimista tulee toimijan/yrityksen tiedottaa viranomaisia Eviran takaisinvetolomakkeella. Yritys toimittaa lomakkeen oman kuntansa elintarvikevalvontaviranomaiselle ja Eviraan. Evira ottaa tarvittaessa kantaa takaisinvetotoimien riittävyyteen. Se myös tiedottaa asiasta kaikille kunnallisille elintarvikevalvontaviranomaisille sähköpostitiedotteella ja julkaisee asiasta tiedotteen internetsivuillaan. Toimijan tulee ilmoittaa takaisinvedosta riittävän kokoisella ilmoituksella sanomalehdissä, tiedotteella STT:lle tai tapauksesta riippuen muulla riittävällä tavalla. Kun tuote on palautunut toimijan haltuun, on se tilanteesta riippuen mahdollista palauttaa myyntiin korjaavien toimien, kuten uuden etiketöinnin, jälkeen. Yleensä tuote kuitenkin hävitetään. Kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat tarkastuskäynneillään, että takaisinvedetty tuote ei enää ole myynnissä. Mitkä asiat voivat aiheuttaa tuotteen takaisinvedon? Mikä tahansa syy, jonka johdosta elintarvike ei enää ole turvallinen käytettäväksi, velvoittaa takaisinvetoon. Millaisia määriä elintarvikkeita vuodessa vedetään pois markkinoilta? Vuonna 2009, 71 ja 2010, 84. Pienimmät takaisinvedot ovat muutaman kymmenen kappaleen myyntieriä, isoimmat ovat koskeneet yli puolta miljoonaa suklaamunaa

8 Kuluttajienkin odotukset synkentyneet Lapset jännittivät mihin onnenpyörä pysähtyy. [ Kuva Paula Pessi ] Kansalaistapahtumissa saa tärkeää tietoa siitä, mikä juuri nyt puhuttaa ihmisiä. [ Kuva Paula Pessi ] Talousluottamuksen kuvaaja, Tilastokeskuksen kuluttajabarometri osoitti elokuussa kuluttajien odotusten omasta ja Suomen taloudesta lähestyvän vuoden 2008 finanssikriisin ja seuranneen lamavuoden tasoa. Sen jälkeen parin vuoden ajan näkymät olivat valoisat, elvytys auttoi, työllisyys parani ja kotitalouksien yhteenlasketun ostovoiman pitkä nousu jatkui. teksti martti lukko Kuva shutterstock Napponen oli jälleen näkyvästi mukana liiton telttapisteellä. [ Kuva Paula Pessi ] Kansalaistorin tapahtumiin osallistui yhteensä yli kävijää. [ Kuva Pieta Kivelä ] Tämä vuosi on erilainen. Useiden valtioiden jättivelat uhkaavat, paitsi pankkeja, myös takaajia, tuotantoa, työllisyyttä, veronmaksajia ja kuluttajatalouksia. Jos uhat toteutuvat, haitat ja tuhot saattaisivat olla laajemmat ja kestää pidempään kuin kaksi vuotta sitten. Ajankohtaisista huolista keskusteltiin elokuun lopulla myös Finanssialan Keskusliiton järjestämässä kuluttajan taloutta käsitelleessä seminaarissa. Epävarmuuden lisääntyessä kuluttajat lykkäävät hankintoja ja lisäävät säästöjä, tavallisimmin talletuksiin. Inflaatio ja veronkorotukset nakertavat useiden kuluttajaryhmien ostovoimaa Kuluttajahintaindeksin 12 kk:n muutos ja sen osoittama inflaatio oli heinäkuussa neljä prosenttia, korkein luku kolmeen vuoteen. Tälle vuodelle arvioitu ansiotasoindeksin nousu 3 prosenttia, ei riitä vastaamaan hintatason nousua. Tarkistukset työeläkeindeksiin 1,35 prosenttia, lapsilisiin, kansaneläkeindeksiin ja siihen liittyviin etuuksiin 0,4 prosenttia, eivät riitä pitämään ostovoimaa entisellään. Takuueläke korottaa vähimmäiseläkkeitä kymmenesosalle eläkeläisistä. Ostovoimaa lisää tänä vuonna erityisesti työllisyyden parantuminen ja siitä saatava palkkasummien kasvu, mutta ehkä ei enää ensi vuonna. Valtion talousarvioon tulee useita kulutusverojen ja hintojen korotuksia. Myös Suomessa valtion velanotto kaventaa ostovoiman tulevia mahdollisuuksia. Veroja nostetaan monissa kunnissa. Arvioita taloudesta on kesän jälkeen tarkistettu alaspäin. Jatkuuko korkotason nousu? Historiallisen matalat korkotasot laskivat alimmilleen viime vuoden keväällä. Uusissa asuntolainoissa keskimääräinen korkoprosentti oli 1,87 ja kulutusluotoissa 3,09. Uusien asuntolainojen korkotaso oli tämän vuoden kesäkuussa 2,60 ja kulutusluottojen 3,96. Kun lähdetään matalalta tasolta, muutokset ovat suhteellisen suuria. Matalien korkojen vuoksi lainaa on otettu rohkeasti. Finanssialan Keskusliiton selvitysten mukaan suuret asuntolainat keskittyvät enimmäkseen keski-ikäisille ja nuorille lainanottajille, hyvätuloisille ja vakavaraisille perheille, eniten pääkaupunkiseudulla. Korkotasoa on kansainvälisin toimin pidetty matalana sen taloutta elvyttävän vaikutuksen vuoksi. Tästä myös asuntovelalliset ovat hyötyneet. Jos korot kuitenkin nousisivat, suurissa lainoissa kulut koettelisivat maksukyvyn rajoja. Hallitusohjelman kohta, jossa asuntolainojen korkojen vähennysoikeutta kavennetaan maltillisesti ja asteittain vaalikauden aikana, ei toteutuessaan enää samassa määrin helpottaisi velallisen taakkaa. Näistä syistä Finanssivalvonta on suositellut lainanottajan maksukyvyn testaamista 6 prosentin korkotasolla. Kesäinen Pori kerää yhteen yhteiskunnalliset vaikuttajat teksti PAULA PESSI kuvat PAULA PESSI ja pieta kivelä Porissa jo kuudetta kertaa järjestetty SuomiAreena on Suomen suurin poliittinen keskustelutapahtuma. Kesäiseen Poriin kerääntyy poliittisia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia, viranomaisia ja järjestöjä tuomaan esille omia näkökulmiaan. Monet järjestöt olivat valinneet omat keskusteluaiheensa hyvinvoinnin ja terveyden aihepiireistä. Tänä kesänä paikalla oli myös arvovaltaisia kansainvälisiä vieraita. Suurimman kiinnostuksen herätti YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin, tasavallan presidentti Tarja Halosen ja Nokian hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan keskustelu kestävästä kehityksestä. Myös Kuluttajaliittoon saattoi tutustua keskiviikosta perjantaihin kävelykadun kansalaistorilla. Paikalla oli myös Porin Seudun Kuluttajayhdistyksen väkeä. Liiton pisteessä toimi joka päivä neuvontaklinikka, jonne piipahtamalla sai maksutonta neuvontaa liiton asiantuntijoilta. Moni tulikin varta vasten tapaamaan liiton lakimiehiä. Lasten suosikki oli Napposen onnenpyörä, jota pyöräyttämällä saattoi voittaa puuhakirjan, avaimenperän tai herneitä. Lisäksi arvuuteltiin vastauksia haastaviin kysymyksiin kuluttaja-aiheisessa tietokilpailussa. Joka päivä arvottiin vastanneiden kesken lahjakortti kirjakauppaan ja onni suosi tänä vuonna seuraavia: Eija Heimo (Pori) Leena Niinimaa (Helsinki) ja Annikki Vuorinen (Pori). Onnea voittajille! 14 15

9 Jorma Pesonen on pitkän linjan talouskonkari ja toiminut mm. velkaneuvojana Kuluttajaliitossa ja Kuluttajavirastossa. Pesonen on itse siirtynyt vastikään eläkkeelle ja toimii nyt asiantuntijana Kuluttajaliiton Arki eläkkeellä tilaisuuksissa. Eläkkeellä työpöydän ääressä Kuluttajaliiton toimihenkilöitä esittelevä sarja Työpöydän ääressä jatkuu. Esittelyvuorossa on liiton lakimies Timo Niemi. teksti jyrki konola kuva soile kallio Milloin ja miksi päädyit Kuluttajaliittoon töihin? Tulin liittoon palkattomaan työharjoitteluun keväällä 2007 ja harjoittelun päätyttyä jäin palkattuun työhön. Millainen on tyypillinen työpäiväsi vai onko sellaista? Minun työni on pääasiassa työpöydän ääressä istuskelua. Kirjoitan paljon eri lainsäädäntöhankkeisiin liittyviä lausuntoja erityisesti sähköistä viestintää koskeva lainsäädäntö työllistää, koska alan nopea kehitys vaatii jatkuvaa lakien ja muiden säännösten päivittämistä. Hoidan myös jonkin verran liiton hallintoon liittyviä oikeudellisia asioita ja annan liiton jäsenille kuluttajaneuvontaa. Lisäksi olen toimiston keskeisiä kantavia voimia: kun varastosta pitää hakea tai sinne viedä tavaraa, minut huudetaan apuun. Mikä on työsi parasta antia? On mahdollisuus perehtyä itseä kiinnostaviin kuluttaja-asioihin ja olla mukana vaikuttamassa niihin. Vaikka suuri osa työstä keskittyy viestintäasioihin, alan nopea kehitys pitää huolen, että asiat jaksavat kiinnostaa vuodesta toiseen. Pidän lausuntojen kirjoittamisesta, välillä huomaa jopa, että ne on otettu huomioon. Mikä on omiaan aiheuttamaan harmaita hiuksia Näin syksyllä valtion budjettiesitys jännittää: kuinka paljon liitolle on luvassa valtionapuja seuraavaksi vuodeksi. Viestintäalalla tekijänoikeusasiat erityisesti tekijänoikeudenhaltijoiden edustajien näkemykset saavat verenpaineen nousemaan välillä vaarallisen korkeaksi. Mitkä asiat ovat mielestäsi Kuluttajaliiton keskeisiä tehtäviä? Minusta liiton keskeinen tehtävä on perinteinen edunvalvonta erilaisissa komiteoissa, työryhmissä ja muissa vastaavissa elimissä vaikuttaminen, ja kan nanottojen kirjoittaminen, esiintyminen asiantuntijana eduskunnan valiokunnissa, liiton näkemysten ja kuluttajia koskevien epäkohtien tuominen esiin julkisuudessa. Työ ei ehkä ole kovin hohdokasta eikä tuloksia saavuteta nopeasti, siksi tarvitaan järjestöä, joka kykenee pitkäjänteiseen työhön. arki muuttuu teksti paula pessi kuva MAE CEDERCREUTZ-PESONEN Miksi eläkkeelle siirtyvät kaipaavat "valmennusta", Jorma Pesonen? Kyseessä on suuri elämänmuutos. Elämänpoljento työelämässä päättyy yleensä lähtiäiskahvitteluun ja halauksiin. Erityisesti taloudenhallinta sekä ajankäyttö ja sen sisältö muuttuvat olennaisesti. Näin ollen on hyvä valmentautua siihen, mitä tuleman pitää. Millainen on eläkeläisten tilanne yhteiskunnassa verrattuna muihin väestöryhmiin? Taloudellisessa mielessä 2000-luvulla eläkkeelle siirtyneiden tilanne on kohtuullisen hyvä. Asuntovelat on maksettu ja lapset koulutettu. Toki tämä ei ole koko kuva. Onko olemassa "tyypillistä eläkeläistä?" Ei varmastikaan! Kaikki ihmisethän ovat erilaisia. Meillä on kuitenkin yhteisiä etuja valvottavana kuten esimerkiksi julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Mikä on taitettu indeksi? Onko se järkevästi perusteltu? Eläkkeet ovat sidottuja sekä elinkustannusten että yleisen ansiotason kehitykseen siten, että edellisen vaikutus vuosittaiseen tarkistukseen on 80 % ja jälkimmäisen 20%. Me eläkkeensaajat olemme pitäneet tätä epäoikeudenmukaisena, koska emme pääse ajan mittaan nauttimaan elintason noususta ja eläkkeiden ostovoima heikkenee ajan mittaan. Miltä näyttää eläkeläisten tulevaisuus nykyisen hallituksen käsissä, entä mitä toivoisit seuraavilta kausilta? Vaalikeskusteluissa lähes kaikki olivat yksimielisiä siitä, että eläkkeensaajien verotus, joka on n. 5 %:a muita korkeampi, tulee saattaa samalle tasolle kuin palkansaajien. Myös esitettiin lupauksia siirtymisestä taitetusta indeksistä 50/50% -indeksiin. Hallitusohjelmassa en ole löytänyt näistä mainintoja. Yhteistä edunvalvontaa tarvitaan jatkossakin! Mitä vastaisit nuorelle työntekijälle, joka on huolissaan eläkkeestään? Elämme tällä hetkellä yhä suuremmassa epävarmuudessa. Tulevaisuuden ennustaminen on lähes mahdotonta. Juuri nyt näyttää siltä, että palkansaajien eläkemaksuja jouduttaisiin lähitulevaisuudessa korottamaan siksi, että suurten ikäluokkien eläkkeet voitaisiin kunnialla hoitaa. Näin ollen nuorten palkansaajien huoli on varsin aiheellinen. Ehkä vapaaehtoinen eläkesäästövakuutus olisi lisäturvana paikallaan, kun niillä on vielä veroetuus. Tarjolla vaihtoehtoja on varsin runsaasti. Kannattaa tutustua huolella erityisesti riskin kannalta. Terveisesi eläkkeelle jääville? Valmistaudutaan hyvin "kolmanteen ikään". Ollaan toimeliaita, osallistutaan ja nautitaan vaikkapa lastenlasten seurasta. Suurin uhka on yksinäisyys ja tyhjyyden tunne, jotka saattavat johtaa masennukseen. Onneksi mahdollisuuksia aktiiviseen elämään on meillä runsaasti. Tavataan näissä merkeissä! Arki eläkkeellä - taloustietoa muuttuvaan arkeen Arki eläkkeellä -tilaisuudet Eläkkeelle jääminen on iso muutos elämässä. Mitä vaikutuksia se tuo ajankäyttöön ja taloudenpitoon? Talousaiheinen tilaisuus on selviytymispaketti kolmanteen ikään ehtineille. Tilaisuudessa käydään läpi mitä kaikkea eläkkeelle siirtyminen käytännössä merkitsee, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon ja miten siihen voi varautua etukäteen. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa talouden suunnittelu, asunnon vaihtaminen tai remontointi, ennakkoperintö, lahjaveroasiat ja eläkeläisen oikeudet kuluttajana. Uusi Arki eläkkeellä opas saatavilla tilaisuuksissa tai luettavissa liiton kotisivuilla arkielakkeella. Haluatko Arki eläkkeellä tilaisuuden omalle paikkakunnallesi? Ota yhteyttä: Paula Pessi, tai paula. pessi@kuluttajaliitto.fi 16 17

10 Puheenjohtajan palsta Kommentti broilerin matkaan On pysäyttävää seistä keskellä kymmeniätuhansia lintuja, jotka ovat muutamien viikkojen päästä ostettavissa erilaisina suikaleina ja fileinä kaupan hyllyltä. Kuluttajien asialla Olen ollut nyt reilun kaksi kuukautta asunto- ja viestintäministerinä. Äkkiä ajatellen tuntuisi siltä, ettei näiden kahden asian välillä ole mitään yhteyttä. Mutta kun asiaa pohtii kuluttajan näkökulmasta, huomaa että molemmat asiakokonaisuudet liittyvät erittäin kiinteästi arkipäivän elämään. Krista Kiuru Puheenjohtaja Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry Valtiovallan tehtävänä ei ole järjestää kaikille asuntoa, mutta asuntopolitiikan avulla on varmistettava, että kaikilla on oikeus kohtuulliseen ja turvattuun asumiseen. Hallituksessa olemme asettaneet tavoitteeksi köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisen. Sen toteuttamisessa asuntopolitiikalla on keskeinen merkitys. Ministerinä olen koko kesän ajan puhunut kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämisen puolesta. Hallitusohjelmassa onkin luvattu, että hallitus lisää yhteiskunnan tukemien vuokra-asuntojen rakentamista. Tukiehtoja muutetaan niin, että uusien vuokra-asuntojen vuokrat ovat kohtuulliset työssäkäyville, pieni- ja keskituloisille perheille. Aika, jonka ihmiset kuluttavat eri viestintävälineiden parissa on suuri. Telkkaria katsotaan aamulla ja illalla, lehtiä luetaan aamulla ja pitkin päivää, radiota kuunnellaan työmatkalla ja vapaa-aikana, puhelimeen puhutaan ja netissä surffaillaan pitkin päivää. Vaikka ministeri ei tässä asiassa olekaan suuri taloudellisten resurssien käyttäjä, sen ohjaavilla toimilla on suuri merkitys koko viestintäkentän toiminnalle. Ja ministerinä minä katson asiaa erityisesti siitä näkökulmasta, miten asiat näyttäytyvät kuluttajille. Onko heidän asemansa turvattu kaupankäynnissä ja saavatko he ne viestintäpalvelut, mitkä heille lain mukaan kuuluvat. Niin asumisen kuin viestinnän asiakokonaisuuksiin perehtymisessä minulla on ollut suurena apuan se kokemus, jonka olen saanut toimiessani kuluttajaliikkeessä. Pystyn aina asioiden valmistelussa nostamaan esille sen kysymyksen, että miten tämä vaikuttaa kuluttajiin. Ja tämän näkökulman toivoisi aina olevan mielessä muillakin hallinnonaloilla. Ministerinimityksen jälkeen olen saanut teiltä paljon kannustusta ja onnitteluja. Haluan kiittää teitä kaikkia näistä tervehdyksistä. Valitettavasti kuitenkin joudun ministerityön jääviyteen kohdistuvista syistä pidättäytymään kuluttajaliiton puheenjohtajan tehtävän hoitamisesta. Aiemmin mainitsemani tuki on kannustanut minua työssäni ja luonnollisesti toivon, että annatte minulle palautetta siitä, miten minun sektorini asiat etenevät. Syysterveisin Krista Kiuru teksti Annikka Marniemi kuva paula pessi Ristiriitaista tunnetta vahvistaa se, että monet pitävät broilerintuotantoa epäeettisimpänä eläintuotannon muotona. Valtava määrä pitkälle jalostettuja eläimiä pidetään ahtaissa, suljetuissa halleissa. Ulkoilmaa tai auringonvaloa ne näkevät korkeintaan lähtiessään teurastamolle. Tämä itse asiassa kuulostaa paljon pahemmalta kuin miltä se todellisuudessa näyttää. Viikon vanhoina broilertiput juoksentelevat ympäriinsä, nukkuvat tai makoilevat kaverin kyljessä tai tutkivat turpeesta löytyviä yllätyksiä. Pahalla tahdollakaan ei voi sanoa, että sinä hetkenä linnut kärsisivät. Ainakaan muutama lisäsentti tilassa ei muuttaisi ratkaisevasti näiden broilereiden elämää paremmaksi. Broilerituotannon kritisoiminen on helppoa. Broileri- tai mikään mukaan eläintuotanto ei ole nykymittakaavassa luonnollista. Mutta täytyy muistaa, että kymmeniä tuhansia eläimiä ei pidetä isoissa halleissa huvin vuoksi. Teollisuudelta ja kuluttajilta tulee vaatimus tuottaa massiivisia määriä broilereita ruuaksi. Jotta tähän tarpeeseen voidaan vastata hinnalla, jonka kuluttajat suostuvat maksamaan, tuotannon on oltava tehokasta. Tuottaja saa vain muutaman euron linnusta. Tehokkuuden vaatimus tuo suuret hallit, ison kasvatustiheyden ja lyhyen kasvatusajan. Jos haluamme syödä 50 miljoonaa edullista broileria vuodessa, meidän on hyväksyttävä tämänkaltainen massiivinen ruuan Viikon vanhoina broilertiput juoksentelevat ympäriinsä, nukkuvat tai makoilevat kaverin kyljessä tai tutkivat turpeesta löytyviä yllätyksiä. Pahalla tahdollakaan ei voi sanoa, että sinä hetkenä linnut kärsisivät. tuotanto. Jos haluamme linnuille vielä paremmat olosuhteet, koko elintarvikeketjun on taattava, että tuottajat saavat suuremman korvauksen linnuistaan. Kuluttajien on ehkä maksettava enemmän ja mutta erityisesti muiden ketjun osien on leikattava voittojaan ketjun alkupään hyväksi. Käynnin perusteella on entistä helpompi listata syitä syödä kotimaista broileria ulkomaisen sijaan. Tuotannon tehostamiseen tähtäävästä liiallisesta lääkityksestä johtuva antibioottiresistenssi ei vaivaa suomalaisia broilereita eikä lihasta löydy antibioottijäämiä. Meillä lintujen kuolleisuus on tästä syystä hivenen korkeampi kuin monissa muissa maissa, mutta vähäisen lääkityksen hyötynä on lihan puhtaus ja ihmisten terveys. Lintujen terveydestä huolehditaan lääkkeiden sijaan äärimmäisyyteen viedyllä hygienialla. Monien muiden maiden broileritiloilla hygienianpito on näennäistä, jonka seurauksena salmonella ja kampylobakteerit ovat arkipäivää. Vierailutilalla alihankkijoita kannustetaan myös huolehtimaan paremmin eläimistä. Linnut kerätään teurastusta varten kerääjäautolla ja kerääjä toimii proviisiopalkalla: mitä enemmän vahingoittuneita lintuja, sitä pienempi palkka. Selvää on, että broilerintuotannossa tasapainoillaan eläinten hyvinvoinnin, ihmisten hyvinvoinnin ja tehokkuusvaatimusten välillä. Kaiken kaikkiaan eläinperäisiä elintarvikkeita tulisi kuluttaa vähemmän. Syyt ovat terveydellisiä, ekologisia ja eettisiä. Mutta silloin kun niitä syödään, kotona tai ravintolassa, kannattaa varmistaa, että ne ovat suomalaista alkuperää

11 Saamme joka syksy lukea lehtien otsikoista talven yllättäneen autoilijat. Autoilua on maassamme harrastettu jo lähes sata vuotta. MIKSI EMME OPI? Seuraavassa muutama yksinkertainen vinkki yllätyksien välttämiseen. on kuluttajien keskustelupalsta Autoilija, oletko valmis talveen? teksti Juha Savolainen KuvA TIMO korpijärvi Ota kantaa ja kommentoi! SUOMESSA ON JO PITKÄÄN VOIVOTELTU RUUAN HINTAA. Onko se kallista vai ei? Useimpien kuluttajien mielestä on. Yhtä kuuma peruna on ollut elintarvikkeiden hinnanmuodostus, jota ei ole saatu lopullisesti ja läpinäkyvästi selvitettyä. Syksyn mielenkiintoisimpia puheenvuoroja aiheesta on taloustoimittaja Seppo Konttisen kirjoittama ja kustannusosakeyhtiö Siltalan julkaisema Suomalainen ruokalasku -kirja. Konttisen mukaan suomalaisen ruuan koviin hintoihin on monia syitä ja syyllisiä, myös me kuluttajat! 1. Suomessa vähittäiskauppa on EU:n keskittynein ja Italiassa vähiten. Keskittyminen on johtanut siihen, että hinnoilla ei kilpailla. Tavarantoimittajat joutuvat antamaan suuria alennuksia, mutta ne eivät siirry kuluttajahintoihin. Myös teollisuus on keskittynyt kullakin ruoka- ja juomatuotannon alalla vain muutaman ison pelaajan käsiin. Vain kalatuotemarkkinoilla ei yhdelläkään ole yli 20 prosentin markkinaosuutta. 2. Kilpailun puuttuminen on johtanut kaupan katteiden kasvuun. Ruotsissa ja Tanskassa kaupan osuus on prosenttia. Meillä se on jopa 52 prosenttia. Lidl, Suomen Lähikauppa ja Stockmann ovat liian pieniä pystyäkseen heiluttamaan markkinajohtajien asemaa. Suuret keskusliikkeet tuntevat toisensa hyvin ja niiden ostoehdot ovat huomiota herättävän samankaltaisia. 3. Maatalouden kokonaistuottavuus on kasvanut, mutta se ei ole siirtynyt kuluttajahintoihin. Maataloustuottajat ovat itse myös elintarvikeyritysten omistajia. Keskittynyt ruokaketju peittoaa kuluttajien edut 3 1: maataloustuottajat, elintarviketeollisuus ja päivittäistavarakauppa vastaan kuluttajat ja heidän liittonsa. 4. Politikoinnin osuus. Elintarvikkeita mm. kuljetetaan maasta toiseen tukipolitiikan vuoksi. Edelleen esim. osuuskaupan hallintoneuvostojen jäsenten perheet saavat usein ryhmän omistamissa liikkeissä samat alennukset ja muut edut kuin itse jäsenet. Käytännössä se tarkoittaa, että monen poliitikon perhe asioi tavallista ihmistä halvemmalla. Samaan aikaan ABC-ketjulla ei ole ollut vaikeuksia löytää hyviä liikepaikkoja, mutta Lidl:n laajentuminen takkuilee. Alko ja usein jopa julkiset palvelut pakottavat kansalaiset asioimaan isoissa liikekeskuksissa. 5. Suomalainen kuluttaja on liian kiltti ja sinisilmäinen. Kuluttajille on syntynyt harhakuva, että joitakin tuotteita saa alennusmyynnistä erikoishintaan. Sovitut ale-prosentit on kuitenkin usein sisällytetty tuotteen hintaan jo aiemmin. Suostumme maksamaan bonuskorteista, joiden mielekkyys on epäselvä, kun ne löytyvät jo melkein jokaisen kuluttajan lompakosta. Jos kortit lopetettaisiin, ruoan hinta laskisi. Järjestelmän ylläpito maksaa satoja miljoonia ja näkyy ruokalaskussamme. Suomalainen suosii suomalaista mihin hintaan hyvänsä. Näin, vaikka ruoan alkuperällä voidaan huijata. Ylipäätään ruuan hinnasta keskustellaan edelleen liian vähän. Keskustelu siis jatkukoon! Kilpailuvirastolla on käynnissä koko elintarvikeketjua koskeva selvitys. Virasto selvittää muun muassa mitkä asiat rajoittavat kilpailua elintarvikealalla. Raportin on tarkoitus valmistua tämän vuoden aikana. Jyrki Konola 1. Talvirenkaat. Vaihda ajoissa. Lain mukaan talvirenkaita saa Suomessa käyttää välisenä aikana tai 2. pääsiäispäivän jälkeiseen maanantaihin. Olosuhteista riippuen ennemmin tai myöhemminkin. Laki sanoo että talvirenkaan urasyvyys on oltava vähintään 3 millimetriä, mieluummin enemmän. Jos käytät nastarenkaita varmista myös, että riittävä määrä nastoja on tallella. 2. Moottoriöljy. Kylmällä säällä usein käynnistettäessä kaasutinmoottorin rikastinta joudutaan käyttämään paljon. Alhaisessa lämpötilassa palaminen ei tapahdu täydellisesti ja osa palamattomasta polttoaineesta pääsee kampikammioon ja sekoittuu öljyyn ohentaen sitä. Öljyn voitelukyky heikkenee ja saattaa pahimmillaan aiheuttaa tuhansien eurojen moottorivaurion. Tarkista moottoriöljyn taso. Jos öljy tikun päässä on sameaa tai harmaata kiirehdi öljynvaihtoon. 3. Akku. Akun toimintakyvyn testaaminen on vaikeaa, mutta käytännössä viisi vuotta alkaa olla akun maksimi-ikä. Lyhyillä ajomatkoilla akku ei ehdi latautua kunnolla ja kylmäkäynnistyvyys vaikeutuu. Jos käytät autoa vain kauppakassina tai lyhyillä työmatkoilla lataa akkua ulkoisella verkkovirtalaturilla tai aja välillä pitempi lenkki (ei tosin suositeltavaa ympäristön eikä kukkaron kannalta). 4. Jäähdytysneste Jos olet epävarma tarkistuta lähimmässä korjaamossa jäähdytysnesteen kestävyys. Suomen olosuhteissa nesteen kestettävä 30 C astetta. Jäähdytysnesteen jäätyminen voi myös aiheuttaa kalliin moottorivaurion. 5. Näkyvyys Tarkista lasinpyyhkimien kunto, vaihda tarvittaessa. Älä koskaan käytä pyyhkimiä tuulilasin ollessa jäässä. Aina ajoon lähtiessäsi puhdista lasit sekä ulko- että sisäpuolelta. Tarkista pissapojan nesteen pakkaskestävyys ja riittävyys. Varmista että kaikki autosi valot toimivat asiallisesti ja ovat säädösten mukaiset. Älä kuitenkaan käytä sähkölaitteita turhaan, peilien ja takalasinlämmittimen ylimääräinen käyttö kuluttaa virtaa, joka tarvittaisiin akun lataamiseen. 6. Lukot ja ovitiivisteet Voitele jo ennen pakkasten tuloa ja aina pesujen jälkeen. Jos ovitiivisteet kuitenkin jäätyvät, älä revi ovea auki väkipakolla vaan rauhallisesti nitkuttamalla yritä avata ovet. Voitelemalla ennakoit tämäkin tilanteen. 7. Rengaspaineet Aja aina oikeilla ilmanpaineilla, ole kovilla pakkasilla erityisen tarkkana. Kylmässä ilmanpaine renkaissa laskee ja näin heikentää ajoturvallisuutta ja lyhentää renkaiden käyttöikää. Noudata valmistajan ohjeita. 8. Moottorin lämmitin Käytä mahdollista moottorin lämmitintä ja sisätilan lämmitintä jo pienilläkin pakkasilla. Se alentaa polttoaineen kulutusta, lisää ajoturvallisuutta ja -mukavuutta. Sisätilan lämmittimen käyttö estää myös kalliin tuulilasin naarmuuntumisen ei tarvitse raapia jäätä pois. Tuulilasin vaihto maksaa satasia. Älä kuitenkaan liioittele, tunti lämmittimien käyttöä useimmiten riittää. Jos pakkasta on enemmän kuin 10 C astetta lämmitintä on syytä pitää kytkettynä 2 3 tuntia. 9. Talvivarusteet Hanki kunnollinen varrellinen jääskrapa/-harja, pidä mukana myös lumilapio ja pussillinen hiekoitussepeliä sekä huomioliivit ja tietysti ensiapupakkaus ja lämmintä vaatetta kaiken varalta. Pitemmille matkoille ota myös tuhdit ruisvoileivät matkaan ja lämmintä juotavaa termospulloon, kaiken varalta. Varmista että kännykässäsi on virtaa. 10. Aja varovasti Alenna nopeutta, muista turvaväli, vältä kiirettä. Parempi perillä myöhemmin kuin ei milloinkaan. Vältä turhaa autoilua. Jos olet epävarma kyvyistäsi käytä julkisia liikennevälineitä tai mene liukkaankelin ajo-opetukseen. Pienellä polttoaineen tuhlauksella voidaan säästää ihmishenkiä. Muista myös että autoillessa alkoholi on tarkoitettu vain pitämään pissapoika sulana. 11. Asenne Talvella kannattaa kiiruhtaa hitaasti ja säilyttää huumorintaju. Kaikki autoilijat eivät liukkaita hallitse tai ajelevat tehtyään pelkän kurkistusreiän tuulilasiin. Jos jätät auton pidemmäksi aikaa kadunvarteen niin sido punainen huivi antenniin tai jos sinulla on navigaattori merkitse sijainti muistiin. Äläkä jätä lumilapiotasi takakonttiin vaan vie se mukanasi, kuin myös jääskrapa ja lukkosula

12 Kuluttajaliitto ottaa kantaa Palautetta Kuluttajan Naposta Pyysimme lukijoitamme antamaan palautetta maaliskuun Kuluttajan Naposta. Suosituin kirjoitus oli sivuilla 8 9 Laatukuplaa puhkomassa -artikkeli. Arvoimme kaikkien vastanneiden kesken Finnkinon elokuvalippupaketin. Sen voitti Jaana Noutio Turusta. Parhaimmat onnittelut! Palkinto on postitettu voittajalle. Kiitokset kaikille palautteen antajille. hinta: 4 euroa KULUTTAJAN Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry Eettisempi kesä! Eettisyys on täyttä elämää kesäkuumallakin! N o 2/2011 Ei nämä nykyajan laitteet kestä! Mikä on muuttunut matkan varrella? 1. Mikä oli tämän lehden paras juttu? 2. Mikä ei kiinnostanut? Lähetä tämä kuponki yhteystiedoillasi varustettuna, tai anna palautetta osoitteeseen Kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan Finnkinon elokuvalippupaketti. vastaus 1. vastaus 2. nimi Kuluttajaliitto ry Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry Vastauslähetys Vastaanottaja maksaa postimaksun osoite postinumero postitoimipaikka Tunnus Helsinki sähköpostiosoite Kuluttajaliitto ottaa kantaa : Saunalahden korjattava verkkovierailuhintansa lainmukaisiksi Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry vaatii, että Saunalahti noudattaa lakia ja korjaa hinnoittelunsa verkkovierailuasetuksen mukaiseksi. Saunalahti perii hinnastonsa mukaan vastaanotetusta verkkovierailupuhelusta 14 senttiä minuutilta ja lähetetystä verkkovierailutekstiviestistä 14 senttiä kappaleelta. Saunalahden perimät hinnat ylittävät asetetun hintakaton. Verkkovierailuasetuksessa asetetut hintakatot ovat ehdottomia eikä niitä saa ylittää. Matkapuhelujen hinnat alenivat Euroopan unionin alueella heinäkuun alusta EU:n verkkovierailuasetuksen muutoksen johdosta. Soitetun verkkovierailupuhelun hintakatto on 43,05 senttiä minuutilta ja vastaanotetun 13,53 senttiä minuutilta. Lähetetyn verkkovierailutekstiviestin hinta ollut heinäkuun 2010 alusta ollut 13,53 senttiä. Lisäys: Klo Elisa Oyj:n viestinnästä otettiin yhteyttä Kuluttajaliittoon ja tarkennettiin asiaa. Saunalahti on todellisuudessa laskuttanut asiakkailta verkkovierailuasetusten mukaiset hinnat, mutta hinnastoon hinnat oli pyöristetty lähimpään täyteen senttiin. Hinnasto luvattiin korjata siten, että siinä olisivat asiakkailta todellisuudessa perittävät hinnat. Toimituksen kommentti: nopeaa toimintaa! Kuluttajaliitto kiittää. nimi / namn Haluan liittyä Suomen Kuluttajaliiton suorajäseneksi. Jäsenmaksu 30 e / vuosi. Jag vill bli medlem i Finlands Konsumentförbund. Medlemsavgiften är 30 e / år. Haluan liittyä Suomen Kuluttajaliiton paikallisyhdistyksen jäseneksi. Saat tiedot sinua lähinnä olevasta kuluttajayhdistyksestä postittamalla tämän kortin tai soittamalla (09) Jag vill bli medlem i Finlands Konsumentförbunds lokalförening. Information om lokala föreningar nära dig får du genom att returnera detta kort eller genom att ringa (09) Olen jo jäsen, mutta osoitetietoni muuttuvat. Jag är redan medlem, men adressuppgifterna ändras. osoite / address postinumero / postnummer LIITYN JÄSENEKSI / OSOITTEENMUUTOS Medlemsansökan / adressförändring postitoimipaikka / postort Haluan tilata Kuluttajan Nappo -lehden vuosikerran hintaan 15 e Kuluttajaliitto ry Konsumentförbundet ry Vastauslähetys Tunnus Helsinki sähköpostiosoite / e-post 22 23

13 Pintaa syvemmältä Seppo Konttinen Taloustoimittaja, tietokirjailija Seppo Konttinen teksti jyrki konola KUVA kustannusosakeyhtiö siltala Kuvaile itseäsi kuluttajana Olen kai samanlainen kuin keskiverto suomalainen kuluttaja, eli toimin ostoksissani aika epärationaalisesti. Mutta viime aikoina olen alkanut kiinnittää yhä enemmän huomiota ruuan laatuun. Mielestäni ruuaksi kutsuttu mössö on yhä enemmän saanut tilaa ruokakaupan hyllyillä. Tästä esimerkkinä kaupan omat tuotteet, joista ei tiedä missä ne on valmistettu ja mistä raaka-aine on peräisin. Onko jokin kuluttamiseen liittyvä asia jäänyt myönteisellä tavalla mieleesi? Näyttää siltä, että kuluttajien tietoisuus ruuan laadusta ja hinnoista on lisääntynyt. Näin on käynyt myös minulle. Luomuruuan tulo markkinoille ja lähiruoka ovat mielestäni kehityksen merkkejä. Toki niiden myynti on vielä marginaalista ruokamarkkinoilla. Millaista on hyvä asiakaspalvelu? Ruokakaupassa ei mielestäni ole mitään asiakaspalvelua, myyjiä ei suunnilleen enää ole olemassa. Mutta kassoilla rahat vielä sentään otetaan vastaan. Hyvää asiakaspalvelua olen saanut esimerkiksi tietokoneita myyvissä kaupoissa. Kuinka tärkeää kotimaisuus on valintoja tehdessä? Ruokakaupassa kotimaisuus on myytti, jossa erilaisilla kotimaisuusmerkeillä johdetaan kuluttajaa harhaan. Siihen pitäisi puuttua. Jos esimerkiksi leivän taikina tulee Virosta ja se sitten vain leivotaan täällä. Onko tällainen ikuisesti säilyvä leipä kotimaista? Periaatteessa kannatan kotimaista tuotantoa, mutta taitaa olla niin, että globaaleilla markkinoilla kotimaisuus on katoavaa kansanperinnettä. Vertailetko hintoja? Pitäisi verrata enemmän, mutta hintojen ja laadun vertailu on tehty tosi vaikeaksi. Markkinat pyrkivät erilaistamaan täysin samanlaisia tuotteita. Ja onhan vapaalla muutakin tekemistä. Kerro jokin vinkki, suositus tai idea lukijoillemme? Meidän kuluttajien pitäisi aina muistaa, että olemme kuitenkin kuninkaita. Äänestetään jaloillamme ja rahoillamme, sillä roskaa ei ole pakko ostaa. Ja jos ala-arvoisia tuotteita saa, niin se olisi aina tuotava kauppiaan tietoon. Hehän kuitenkin elävät meidän ostamillamme tavaroilla.