Maidontuottajien opintomatka Ranskaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maidontuottajien opintomatka Ranskaan 20.2 25.2.2013"

Transkriptio

1 Maidontuottajien opintomatka Ranskaan Nupit Kaakkoon hanke järjesti helmikuussa 2013 opintomatkan Ranskaan maitotiloille ja tutustumiset ranskalaiseen elintarvike- ja kotieläintuotantoon SIA- messuilla ja peltoviljely- ja karjatalouskoneisiin SIMA-messuilla. Saimme myös kuulla ranskalaisen neuvontajärjestön ja ranskalaisen Eläintautientorjuntayhdistyksen toiminnasta. Lisänä oli vapaa-ajalla mahdollisuus tutustua myös Ranskan historiaan ja kulttuuriin. Ennen matkan alkua saimme muistutuksen hevosenlihaskandaalin vakavuudesta Ranskassa. Muutos tilavierailuissa: MR Lorris ja MR Rigaux ovat molemmat Ranskan kansallisen karjankasvattajaliiton hallituksen jäseniä ja ovat hevosenlihaskandaalin vuoksi kokouksissa Pariisissa. Ohjelman muutoksesta huolimatta saimme hyvät tilakohteet matkalle. Kokoontuminen keskiviikkona 20. päivä oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla klo Koneellisen lähtöselvityksen ja turvatarkastuksen jälkeen pääsimme lentoon klo Perille Pariisiin Orlyn lentokentälle saavuimme klo paikallista aikaa. Lentokentällä tapasimme tulkin ja matkanjohtajan. Ensimmäinen pysähdys oli lounasravintolassa lähellä lentokenttää, jossa saimme tuntumaa ranskalaisen ravintolan ja keittiön tarjontaan. Tilavierailu oli iltapäivällä Beauvais ssa. Alue on n. 110 km Pariisista pohjoiseen Sommen maakunnassa. Näkymä bussin ikkunasta 20. helmikuuta Pariisin pohjoispuolella.

2 Vincent ja Renuald Delargillièren tila. Isäntinä olivat veljekset Vincent, (oikealla) ja Renuald, (keskellä) Delargillière. Isä osallistui myös aktiivisesti tilan töihin. Äiti hoiti kirjanpitoa ja hoiti ruokataloutta. Vasemmalla tulkki Pirkko Tilalla oli Hostain-rotuisia lehmiä 80 ja kiintiö litraa. Peltopinta-ala oli 200 ha, josta puolet vuokrattua. Vehnää, ohraa ja hernettä kasvoi 100 ha:n alalla. Maissia oli 30 ha, osasta tehtiin säilörehua ja osa myytiin maissijyvinä. Ikilaidunta, joita ei kynnetä, oli 70 ha. Laiduntamisella haluttiin pienentää tuotantokustannuksia. Laidunkausi on maaliskuun puolivälistä marraskuun loppuun. Sonnivasikat, n. 20 kpl/vuosi kasvatetaan lihaksi ja ovat koko vuoden ulkona. Työvoima on kallista, joten työtä pyrittiin vähentämään mm. siten että lehmät kävivät syömässä rehusiilolla. Keskituotos oli 8000 l. Väkirehuna on rapsipuriste, jota annetaan korkeintaan 1000 kg /eläin/vuosi. Rapsin hinta oli nyt 300 / tonni. Väkirehun hinta on noussut joten, väkirehun saantia rajoitetaan. Elokuussa hankittava rehuerän hinta oli jo tiedossa, joka tulee olemaan 200 tonni. Rapsia viljellään alueella paljon, siksi hinta on edullinen. Maidon hinta oli 33,5 snt/l, tammikuussa maksettiin 30 snt/l. Kannattavuusraja maidolle olisi 35 snt/l. Isäntä keinosiementää itse amerikkalaisilla sonniroduilla 70 %:sti. Yrittää käyttää sonneja, jotka parantaisivat holstein-karjan terveysominaisuuksia. Lähes puolet poikimisista tapahtuu maaliskuussa. Kevätpoikivat saavat laiduntaa edullisesti ja alentaa näin ruokintakustannuksia. Laidun jaetaan ruokintalohkoihin, joista 20 ha on aivan tilan vieressä. Laidunta täydennetään maissisäiliörehulla. Olkea on riittävästi kuivittamiseen ja kuivitus tehdään kaksi kertaa päivässä.

3 Lypsy hoidetaan vahalla lypsyasemalla. Maidon hinnan lasku alueella on johtanut maidontuotannon vähenemiseen ja vilja-alan kasvuun. Lehmillä oli vapaa pääsy syömään laakasiiloon ja leppoisaa oleilua olkipohjalla Syysvehnä kylvetään lokakuussa ja korjataan heinäkuussa. Se myydään osuuskunnalle ja hinta on 220 /t. Korjuukuivuus 13,5 %. Satotaso on kg /ha, huonona vuotena kg/ha. Viime kesänä heinän korjuuta vaikeutti sateinen sää. Navettarakennus on 80 lehmälle. Tila ei ole innostunut investoimaan enää, joten tuo määrä riittää. Megafarmeja suunnitellaan 1000 lehmälle, mutta niihin suhtaudutaan Ranskassa nihkeästi. Maito myydään Lactalis - meijerille, jonka toimittaa tuotteet Pariisin markkinoille. Isäntä on lähdössä lomalle Thaimaahan. Lomitus hoituu siten, että maatalouskeskus järjestää lomittajan, jolle tila makaa päiväkorvausta tunnin työstä. Tilan tuloista EU tuen osuus on /vuosi, josta muodostuu heidän palkkansa. Tuki tulee vain viljellylle maalle. Maitokiintiöiden poistumiseen v. 2015, tila on varautunut allekirjoittamalla maidon toimitussopimuksen meijerin kanssa. Se vastaa nykyistä tuotantomäärää. Tila joutuu maksamaan 286 sakkomaksun / tonni jos ylittää sopimusrajan. Keskimäärin Sommen alueella maitokiintiö on /tila. Maitokiintiön ostohinta on nyt 7,5 snt/l. Aloittaessaan tilanpidon isännät olivat vuokranneet peltoa 30 ha. Aloitusmaksu oli 5000 /ha ja vuosivuokra 180 /ha. Pellon hinta on /ha. Amiensin alueella, jossa viljellään sokerijuurikasta ja perunaa pellon hinta on / ha. Isäntä kertoi myös, että hollantilaiset ovat ostaneet Bretagnesta maata ja viljelevät siellä jopa tulppaaneja. Ulkopuolisia palveluja ostetaan mm. Maaseutukeskus-tyyppisestä yrityksestä, joka tekee tuotostarkkailuun kuuluvan mittalypsyn ja ohjeistavat ruokintaa ja karjanjalostusta. Tilan maidon laatu on erinomainen, rasvaa on 4 % ja valkuainen 3,3 %. Kolmen kuukauden geometrinen solukeskiarvo ja bakteerien kahden kuukauden geometrinen keskiarvo Alle solutulos, antaa paremman hinnan ja yli maidon hinta putoaa ja keräilykin voi päättyä. Tilavierailun jälkeen matkasimme majoittumaan Amiens n kaupunkiin. Amiens on kaupunki Pohjois-Ranskassa, 120 kilometriä Pariisin pohjoispuolella. Se on Sommen departementin pääkaupunki. Vuoden 2006 väestölaskennan mukaan Amiensissa oli asukasta. Tunnetuin nähtävyys on Notre-Damen katedraali, joka kuuluu Unesco:n maailmanperintöluetteloon.

4 Neuvontajärjestö Contrôle Laitier neuvontajärjestön insinöörit Martin Lenne ja Gérard Hommet esitelmöivät järjestön toiminnasta torstaiaamuna hotellin kokoustilassa Amiens ssa. Neuvontajärjestön juuret ovat vuodessa Saimme tietoa maidontuotannosta, tuottajien neuvonnasta, tietokantojen ylläpidosta ja eläinten terveystarkkailusta, sekä maidontuotannon kannattavuudesta. Ero parhaiten ja heikoimmin kannattavien tilojen välillä kaudella 2011/2012 Sommen alueella oli n. 30 %. Tuotostarkkailutiloilla on keskimäärin n. 60 lehmää ja kaikilla tiloilla reilu 50 lehmää / tila. Contrôle Laitier pyrkii koko ajan petraamaan neuvojiensa ammattitaitoa ja ryhmä pystyykin tarjoamaan huippuneuvontaa maatalouteen. Meillä Suomessa ProAgrialla on vastaavanlaisia huippuosaajia. Muutoinkin järjestö panostaa ammattitaitoonsa, sillä maatalousneuvonta on vapautumassa v alussa kilpailulle. Maidontuottajista 67 % käyttää järjestön palveluja, lehmistä 69 % ja maidosta 82 % kuuluu tarkkailuun. Jos 100 lehmän tila käyttää 17 tuntia 11 kuukauden aikana neuvontapalveluja ja mittalypsyt päälle on vuosikustannus n Edessä oikealla Martin Lenne ja keskellä Gérard Hommet kertovat ranskalaisen neuvontajärjestön toiminnasta

5 Torstaina pysähdyimme lounaalla maaseuturavintolaan, joka on toiminut aiemmin navettana Iltapäivällä oli vuorossa käynti Olivier Thibault n tilalla. Hän viljelee tilaa yhdessä veljensä kassa. Oliverilla on vaimo ja kaksi lasta. Peltoala on n. 160 ha. Viljelyksessä on vehnää rapsia sokerijuurikasta ja tärkkelysperunaa. Hernekasveja, massia ja sinimailasta on ha, 14 ha on laitumena. Lehmiä on 60, holstein-rotua ja 55 hiehoa. Sonnivasikat myydään pois viikon ikäisenä. Maitokiintiö oli l isännän aloittaessa tilanpidon 10 v. sitten. Nyt maitokiintiö on litraa. Seosrehussa on maissia, sinimailasta, sokerileikettä, vehnälesettä ja perunapulppaa. Aamulla jaetaan ensin kuivaheinä ja myöhemmin seosrehu. Viljaa ei taritse kuivattaa, mutta ilma kierrätetään kuivurissa viljan läpi. Peltoviljelykoneet ovat yhteisomistuksessa. Lannan levityskoneet kuuluvat yhteisomistukseen. Kolme traktoria on omia. Yhteisomistusrenkaassa 30 viljelijää joista 10 on perunan kasvattajia. Veli vastaa koneista. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä 10 v. sitten hän maksoi tilasta jolloin sai 40 ha peltoa ja myöhemmin isältä 160 ha. Markkinahinta olisi ollut kaksinkertainen. Veli maksoi myöhemmin osuutensa tullessaan mukaan. Maito menee Sodial osuuskuntaan, joka valmistaa mm. Yoplait-jogurttia. Osuuskunnalla on käytössä kaksihintajärjestelmä, jossa B-hinta seuraa maailman voi ja maitojauhemarkkinoita ja A- hinta määräytyy kotimarkkinoiden mukaan. A-hinta oli 31,5 snt/l tammikuussa, koko viime vuosi 31 snt/l. Juurikkaat ja perunat toimitetaan myös osuuskuntamuotoiseen yritykseen. Ruokinta on maissi ja soijapohjainen. Soija on ollut 550 /tonni nyt 450, normaalisti 350. Soija ei ole GMO-vapaata. Jos maidon hinta olisi parempi käytettäisiin GMO - vapaata soijaa, totesi isäntä. Ranskassa ei saa kasvattaa GMO-kasveja, mutta käyttää saa.

6 Olivier Thibault n 10 v. sitten rakennetussa navetassa lypsää nykyään robotti. Se oli asennettu lypsymontun päätyyn Tila oli hankkinut pari vuotta sitten DeLaval lypsyrobotin. Robotti oli asennettu vanhan lypsyasemamontun eteen. Huolto toimii hyvin, itse voi vaihtaa kuluvia osia. Neljä huoltokäyntiä kuuluu vuosihintaan, varaosalaskut ovat 5000 /vuodessa. Keinosiementäjä hoitaa siemennykset. Joulukuu-maaliskuussa on pääpoikimisaika. Keskituotos on l, 3,8 rasva ja 3,1 valkuainen. Vuorokaudessa on robotilla 2,6 käyntiä /vrk ja maitoa tulee 31 kg/vrk. Maitoa tuli hakukertaa kohti reilut 5000 l, mutta maito noudettiin tältä tilalta joka kolmas päivä. Vasikat menevät Britanniaan, Hollantiin ja Italiaan. Raatokeräily toimii kuten Suomessa kustannuksineen. Ranskassa maidonkeruuautossa ei ole mittaria, vaan maitomäärä tarkistetaan mittatikusta. Isäntä on halukas lisäämään maidontuotantoaan, jos siihen tulee mahdollisuus. Dominique Deugervillen tila Päivän toinen tilakohde oli kahden robotin maitotila. Dominique Deugervillen viljelee tilaa yhdessä poikansa kanssa ja harjoittelija avustaa navetassa. Isännällä on luottamustehtävä Ranskan kansallisessa maidontuottajien järjestössä FNPL:ssä. Järjestöön kuuluu n tilaa. Muutama vuosi sitten järjestö antoi lausunnon "Aikana, jolloin tuottajat menettävät tuloja laskevien volyymien vuoksi, tietyt kauppaketjut lisäävät heidän vaikeuksiaan erityisesti tuomalla maitotarvikkeita Saksasta,". Isäntä pitää EU:ssa maidontuotannon tukemisen jatkamista tärkeänä. Tilan 200 ha:n pinta-alasta vuokramaan osuus on 100 ha. Peltotyöt on ulkoistettu. Lypsyssä on 100 holstein lehmää, kiintiö 1 miljoona litraa. 75 ha on viljaa, maissia, sinimailasta ja heinää. Laitumia 35 ha, 12 ha lehmille ja 23 hiehoille. Laitumen lisäksi lehmät saavat maissisäilörehu. Lehmiä poikii läpi vuoden, helmi-maaliskuu hiljaisempaa, sonnivasikat myydään viikon vanhoina ja lehmävasikat kasvatetaan itse. Isoisä aloitti tilanpidon 25 ha:n vuokramaalla ja oli myös myllärinä. Keskituotos on nyt l ja noussut robotin ansiosta n l. Lehmillä on robotille 3 käyntiä/vrk. Parhaat käyvät 4 kertaa/vrk. Käyttöaste tällä hetkellä vain 65 %. Yli 33 kg tuottavalle annetaan soijapohjaista väkirehua. Ruokintakustannus / 1000 l maitoa. Poika on päättänyt opiskelut ja tulee tilan töihin, seuraavaksi on menossa siemennyskurssille.

7 Dominique Deugerville kertoo tilansa toiminnasta opintomatkalaisille Tila pohtii laajentamista ja olkipohjaisen navetan muuttamista makuuparsityyppiseksi. Näin samaan tilaan mahtuisi enemmän eläimiä. Ympäristöluvan hakuun isäntä arvio kuluvan rahaa Mr Bernard Decroos n tila Perjantain tilavierailu tehtiin Amiensista itään Bray sur Somme nimiselle paikkakunnalle Mr Bernard Decroos n tilalle vuotias isäntä hoitaa yksin tilaa, hänellä on kaksi lasta ja vaimo käy töissä tilan ulkopuolella. Vierailulupa oli tullut edellisellä viikolla kun selvisi, että kaksi muuta tilaa peruivat vieraskäynnit hevosenlihaskandaalin takia. Näiden tilojen isännät oli hälytetty Pariisiin pohtimaan toimia skandaalin johdosta. Tämä tila esitteli Montbéliarde rotuisia lehmiä, joita tilalla oli 45 ja tuottivat n l maitoa vuodessa. Tilalla oli mukana myös Mr Bernard Brun, joka kertoi Montbéliarde rodusta ja oli eläinjalostusyhtiön vientipäällikkö. Rodun spermaa viedään Eurooppaan, Tanskaan, Ruotsiin ja Pohjois-Afrikkaan. Ranskassa, pääasiassa sen itäosissa on rodun lehmää. Niillä alueilla maidosta saa snt/l, kun maito myydään juustonvalmistukseen. Valkuainen on hyvin kaseiinivoittoinen, joten juustosaantokin on hyvä. Lehmien poikimaväli tällä tilalla oli 388 vrk ja 1,6 siemennystä poikimakertaa kohti ja näitä ominaisuuksia tila arvosti rodussa. Myös rehunkäyttökykyä tila piti keskimääräistä parempana. Tilan keskituotos tällä rodulla oli 8000 kg. Rodulla on myös hyvät lihantuotanto-ominaisuudet. Sonnit myydään 18 kk ikäisenä teuraaksi. Teuraspaino on 300 kg. Lihan tilityshinta on yli 3,4 /kg, joten lihasta tulee oiva lisä tilan tuottoon. Lehmästäkin saadaan teuraaksi myytäessä. Myös vasikkakuolleisuus oli minimaalinen. Viime vuonna ei menehtynyt yhtään vasikkaa. Utareterveys on tällä rodulla myös keskimääräistä parempaa, joten sillä pyritään

8 parantamaan holstein-rodun ominaisuuksia. Tilalla oli, nyt jo edesmennyt, 12 kertaa poikinut ja maitoa tuottanut 100 tonnari. Montbéliarde vasikka ja lehmiä Tilan pinta-ala oli 65 hehtaaria, josta 15 oli vehnällä, maissilla 15, sinimailasella 3,5ha ja laitumena 31,5 ha. Näillä rehuilla tilan eläimet ruokittiin. Tila esitteli myös talouttaan. Maidosta kertyi v , viljelypuolelta ja lihasta Tukien osuus tällä tilalla oli Eläintautijärjestö Klo oli tapaaminen GDS Ranskan toimitusjohtajan Mr. Marc-Henri Cassagne kanssa. GDS on karjankasvattien oma organisaatio, joka vastaa Ranskan tuotantoeläinten terveysasioista, hygieniasta, puhtaudesta ja laadusta. Se kokoaa yhteen alueellisten departementin toiminnan ja sisältäen nautakarjojen, sikojen, lampaiden ja vuohien terveydenhuollon sekä joissakin yksiköissä siipikarjan, hevosten ja jopa tarhatun riistan. Tavoitteena on pyrkiä parantamaan kansanterveyttä vahvistamalla eläinterveyttä, auttaa lisäämään maanviljelijöiden tuloja minimoimalla terveydenhuollon kustannuksia. Tarttuvien tautien ehkäisy ja myönteisen ilmapiirin luominen kotieläintaloutta kohtaan on myös yksi päämäärä. Tarvittaessa tarjotaan tukea myös henkisen hyvinvoinnin edistämiseen. GDS organisaatioon kuuluu nautakarjan kasvattajista 98 %. Heillä on myös rahasto vaikeuksiin joutuneiden tuottajien auttamiseksi. Jäsenmaksuina kerätään 1-2 /eläin, saavat myös valtionapua. Myös läänit ja kunnat antavat GDS:lle tutkimusrahaa. Rahastosta annettiin apua mm. v suu- ja sorkkatauti-epidemiasta kärsineille tiloille. Sinikielitaudin vastustamiseen käytettiin v milj. rahaston varoja.

9 SIA-messut Lauantaina oli bussikuljetus Salon International de l'agriculture näyttelyyn, jossa esim. gastronomia ja maatalouden tuotantoeläimet, karjanjalostus ja maaseutuammatit ovat monipuolisesti esillä. Lauantaina oli mahdollisuus nähdä myös Ranskan presidentti ja maatalousministeri näyttelyssä. Heidät näki vain vilahdukselta, sillä ympärillä oli tiedotusvälineiden- ja henkilöiden parvi hakemassa mielipiteitä ja esittämässä varmaan ajankohtaisia asioita. Aamupäivällä oli tapaaminen GDS Pohjois-Ranskan insinööri Albert Rolland in kanssa. Hän kertoi alueen nautaroduista, Flamish Red, Northern Blue, Bleu Blanc Belge ja niiden tuotanto ja jalostusominaisuuksista. Tapahtuma on Porte Versaillesin näyttelyalueella, jossa viikon aikana vierailee n kävijää. Tässä hallissa huomasi että väkeä on liikkeellä SIA:ssa Ranskalaisen näyttelynaudan terveystodistus edestä ja takaa

10 SIMA messut Sunnuntaiaamuna lähdimme bussilla SIMA messuille. Messuilla oli peltoviljelykalustoa hyvin runsaasti esillä. Mm. lannanlevityksessä kiinnitti huomiota kuivalannanlevityskaluston suuri määrä verrattuna lietelantakalustoon. Maidontuotantoon suunnattua kalustoa oli esillä näyttelyssä melko vähän, mm. vain yksi lypsyrobottimerkki oli esillä. Sima messujen kävijämäärä oli n Valtra T 213:n näkeminen nostatti mielialaa enemmän kuin John Deeren leikkuupuimuri SIMA:ssa Mielenkiintoinen uutuus SIMA - näyttelyssä oli vesitäytettävä etueste

11 Maanantaina oli sitten paluu arkeen, sillä loppuviikon kolean ilman johdosta aamulla lumisade yritti valkaista maisemaa. Ranskalainen nollan tienoilla oleva kostean tuulinen ilma tuntuu todella raa alta. Olikin mukava palata monta kokemusta rikkaampana Suomen talveen.

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Milloin maatilalla tuotanto toimii hyvin? Kun lehmä voi hyvin se tuottaa

Lisätiedot

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 ProAgria Pohjois-Savo ry, Juhani Paavilainen Verkostoitumisen = yhteistyön tasot 1. Ei yhteistyötä (vaihdantaa lukuun ottamatta) 2. Ostetaan palveluja alihankintaperiaatteella

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Hotelli Seashells Resort**** Qawra Coast Road, Qawra, SPB 1902, Malta

Hotelli Seashells Resort**** Qawra Coast Road, Qawra, SPB 1902, Malta Kevätretki Maltalle 23 27.4.2017 Matkalla nähdään pääsaaren lisäksi Gozon vihreämpää luontoa ja tutustutaan monipuolisesti historiaan ja nähtävyyksiin. Saaren etelä-osan retkellä nähdään mm. Zurrieq laakso

Lisätiedot

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät Maitoa lisää markkinoille seminaari, 5.11.2013 Joensuu Marjukka Manninen Esityksestä CAP-uudistuksesta Muuta Brysselistä Markkinakuvioita Maidon pohjoisen tuen mallista

Lisätiedot

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16, MAIDONTUOTANNON TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2015 Laskelmat mukaeltu Tuottopehtorista http://www.proagria.fi/tuottopehtori/ Tuotot / lehmä Maito (4,3%, netto) litraa 0,380 8100 3078 9600 3648 Kansallinen tuki

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431 Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,

Lisätiedot

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015

Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015 Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015 Vuoden 2015 World Dairy Expo ammattimatka lähestyy. Matkan pituus on kahdeksan päivää. Ohjelman mukaan matkaan sisältyy yhteensä 8 tilavierailu,

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat Poikimaiän vaikutus Hieho alkaa tuottaa vasta poikimisensa jälkeen noin 24 kuukauden iässä, siihen asti hiehosta koituu pelkkiä

Lisätiedot

KANSALLISET KOTIELÄINTUET

KANSALLISET KOTIELÄINTUET KANSALLISET KOTIELÄINTUET Hakijan edellytykset Yli 18-v. Puolisolla voi täyttää ikäehtoa Yhteisössä väh. yksi osallinen yli 18-v. Ei enää 68 v yläikärajaa ja MYEL-ehtoa Hallinnassa väh. 5 ha peltoa AB-alue

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto

Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto 1 Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto Tuotantoeläinten hoitamisen ja maatalouslomittamisen osaamisala Pakollinen tutkinnonosa: Asiakaspalvelu- ja työelämätaidot maaseutuyrityksessä

Lisätiedot

MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.2013 KARELIA-AMK Joensuu. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.2013 KARELIA-AMK Joensuu. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.213 KARELIA-AMK Joensuu Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.11.213 1 Joensuu ELY-keskus: Pohjois-Karjala Joensuu Tiloja

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maa- ja metsätalousministeriön asetus meijerimaidon viitemäärien siirtämisestä Annettu Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan yhteisön

Lisätiedot

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä ANC eli luonnonhaittakorvaus 2015 ja ympäristökorvaus 2015 komission käsittelyyn lähetetyssä maaseutuohjelmassa sekä kansallisen tukilain muutosesitys sekä tilatuki ja viherrys Suomen tiedonannon perusteella

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

C2-alue Tilatuki 1) 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167

C2-alue Tilatuki 1) 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 Pinta-alatuet v.2012 Huom. Tilatuki maksetaan täysimääräisenä 5000 euroon asti. Yli 5000 eurosta leikataan 10 %. euroa/ha E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 29.11.2011 7) 15) 18) 4) 4) 9) 4) 8) 16) 3) 3)

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjassa

Työssäoppimassa Espanjassa 1 Johanna Karjalainen M11A Työssäoppimassa Espanjassa 17.2. 3.4.2014 Mistä kaikki lähti? Opettaja kysyi eräänä päivänä koko luokalta ketkä olisi kiinnostuneet lähtemään työssäoppimaan ulkomaille. Totta

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa

Lisätiedot

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistyksen asiantuntijatiedon ketju Ravitsemus & gastronomia Maidon laatu Ympäristöasiat

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

DeLaval AMR. Näe ja koe AMR

DeLaval AMR. Näe ja koe AMR DeLaval AMR Näe ja koe AMR Sanoista tekoihin Haluatko vaihtaa lypsyjärjestelmäsi parantaaksesi lypsäjien ja lehmien terveyttä sekä tehostaaksesi liiketoimintaasi? Etsitkö ratkaisua siihen miten voit tehostaa

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy.

DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy. DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy. Suuri kapasiteetti automaattinen lypsy tulevaisuuden suurkarjalle Miksi DeLaval AMR? YK:n ennusteen

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 26.4.2016 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-avustajat, 21.3.2016 Rauno Tammi Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät. Kohti Tulevaa hanke

Kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät. Kohti Tulevaa hanke Kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät Kohti Tulevaa hanke Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos 2013-2020 Rahoitus Tukityyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos 2013-2015 EU CAP 545

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta lihan ja vuodelta 2014 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta vuodelta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Edistystä luomutuotantoon hanke

Edistystä luomutuotantoon hanke Edistystä luomutuotantoon hanke 212-214 -tavoitteena on luonnonmukaisen rehukasviviljelyn ja eläintuotannon (erityisesti naudanlihan) kannattavuuden parantaminen Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen,

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

ELÄINKOULUTUS 2016. Paula Gustafsson 31.3.2016 1

ELÄINKOULUTUS 2016. Paula Gustafsson 31.3.2016 1 ELÄINKOULUTUS 2016 Paula Gustafsson 31.3.2016 1 TÄYDENTÄVÄT EHDOT Tukihakemuksen jättänyt viljelijä on vastuussa täydentävien ehtojen noudattamisesta vuonna 2016 aikavälillä 01.01-31.12.2016 Hyvän maatalouden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Edistystä luomutuotantoon hanke

Edistystä luomutuotantoon hanke Edistystä luomutuotantoon hanke 2012-2014 -tavoitteena on luonnonmukaisen rehukasviviljelyn ja eläintuotannon (erityisesti naudanlihan) kannattavuuden parantaminen Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen,

Lisätiedot

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy 1. Milloin automaattilypsy on aloitettu tilallanne? kkvvvv 2. Minkä merkkinen lypsyrobotti teillä on? DeLaval VMS Lely RDS 3. Lypsyrobottien/

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu 28.4.2011 Sisältö Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja 1. Tuottajan kannalta 2. Lihana kuluttajalle 3. Lihan markkinointi 4. Tuotannon

Lisätiedot

Matkakertomus työssäoppimisjaksosta Ranskassa

Matkakertomus työssäoppimisjaksosta Ranskassa Matkakertomus työssäoppimisjaksosta Ranskassa Eemeli Kemppainen Sähkö13L Lounais-Suomen ammattiopisto Novida Työssäoppimisjakso Ranskassa Lähdin kansainväliselle-työssäoppimisjaksolle Lauri Laivorannan

Lisätiedot

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Sisältö Tulevaisuuden näkymät luomurehujen käyttö Rehun hygienia-asiat Rehutilanne tänään

Lisätiedot

Vientikustannusmaksusta annetun lain 4 :n mukaan velvollinen suorittamaan maidon vientikustannusmaksua

Vientikustannusmaksusta annetun lain 4 :n mukaan velvollinen suorittamaan maidon vientikustannusmaksua 1993 vp - HE 53 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maidon, sianlihan ja viljan vientikustannusmaksusta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että viljan

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto Pvm Dnro 19.5.2000 1890/01/2000 Työvoima- ja elinkeinokeskukset Ahvenanmaan lääninhallitus Valtuutussäännökset: Laki Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Kansainvälinen TOP-jakso Ranskassa

Kansainvälinen TOP-jakso Ranskassa Kansainvälinen TOP-jakso Ranskassa Olin kansainvälisessä työssäoppimisjaksossa Ranskassa luokkalaiseni sähköalaa opiskelevan Eemeli Kemppaisen ja samassa koulussa datanomiksi opiskelevan Samuli Satopään

Lisätiedot