Maidontuottajien opintomatka Ranskaan

Transkriptio

1 Maidontuottajien opintomatka Ranskaan Nupit Kaakkoon hanke järjesti helmikuussa 2013 opintomatkan Ranskaan maitotiloille ja tutustumiset ranskalaiseen elintarvike- ja kotieläintuotantoon SIA- messuilla ja peltoviljely- ja karjatalouskoneisiin SIMA-messuilla. Saimme myös kuulla ranskalaisen neuvontajärjestön ja ranskalaisen Eläintautientorjuntayhdistyksen toiminnasta. Lisänä oli vapaa-ajalla mahdollisuus tutustua myös Ranskan historiaan ja kulttuuriin. Ennen matkan alkua saimme muistutuksen hevosenlihaskandaalin vakavuudesta Ranskassa. Muutos tilavierailuissa: MR Lorris ja MR Rigaux ovat molemmat Ranskan kansallisen karjankasvattajaliiton hallituksen jäseniä ja ovat hevosenlihaskandaalin vuoksi kokouksissa Pariisissa. Ohjelman muutoksesta huolimatta saimme hyvät tilakohteet matkalle. Kokoontuminen keskiviikkona 20. päivä oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla klo Koneellisen lähtöselvityksen ja turvatarkastuksen jälkeen pääsimme lentoon klo Perille Pariisiin Orlyn lentokentälle saavuimme klo paikallista aikaa. Lentokentällä tapasimme tulkin ja matkanjohtajan. Ensimmäinen pysähdys oli lounasravintolassa lähellä lentokenttää, jossa saimme tuntumaa ranskalaisen ravintolan ja keittiön tarjontaan. Tilavierailu oli iltapäivällä Beauvais ssa. Alue on n. 110 km Pariisista pohjoiseen Sommen maakunnassa. Näkymä bussin ikkunasta 20. helmikuuta Pariisin pohjoispuolella.

2 Vincent ja Renuald Delargillièren tila. Isäntinä olivat veljekset Vincent, (oikealla) ja Renuald, (keskellä) Delargillière. Isä osallistui myös aktiivisesti tilan töihin. Äiti hoiti kirjanpitoa ja hoiti ruokataloutta. Vasemmalla tulkki Pirkko Tilalla oli Hostain-rotuisia lehmiä 80 ja kiintiö litraa. Peltopinta-ala oli 200 ha, josta puolet vuokrattua. Vehnää, ohraa ja hernettä kasvoi 100 ha:n alalla. Maissia oli 30 ha, osasta tehtiin säilörehua ja osa myytiin maissijyvinä. Ikilaidunta, joita ei kynnetä, oli 70 ha. Laiduntamisella haluttiin pienentää tuotantokustannuksia. Laidunkausi on maaliskuun puolivälistä marraskuun loppuun. Sonnivasikat, n. 20 kpl/vuosi kasvatetaan lihaksi ja ovat koko vuoden ulkona. Työvoima on kallista, joten työtä pyrittiin vähentämään mm. siten että lehmät kävivät syömässä rehusiilolla. Keskituotos oli 8000 l. Väkirehuna on rapsipuriste, jota annetaan korkeintaan 1000 kg /eläin/vuosi. Rapsin hinta oli nyt 300 / tonni. Väkirehun hinta on noussut joten, väkirehun saantia rajoitetaan. Elokuussa hankittava rehuerän hinta oli jo tiedossa, joka tulee olemaan 200 tonni. Rapsia viljellään alueella paljon, siksi hinta on edullinen. Maidon hinta oli 33,5 snt/l, tammikuussa maksettiin 30 snt/l. Kannattavuusraja maidolle olisi 35 snt/l. Isäntä keinosiementää itse amerikkalaisilla sonniroduilla 70 %:sti. Yrittää käyttää sonneja, jotka parantaisivat holstein-karjan terveysominaisuuksia. Lähes puolet poikimisista tapahtuu maaliskuussa. Kevätpoikivat saavat laiduntaa edullisesti ja alentaa näin ruokintakustannuksia. Laidun jaetaan ruokintalohkoihin, joista 20 ha on aivan tilan vieressä. Laidunta täydennetään maissisäiliörehulla. Olkea on riittävästi kuivittamiseen ja kuivitus tehdään kaksi kertaa päivässä.

3 Lypsy hoidetaan vahalla lypsyasemalla. Maidon hinnan lasku alueella on johtanut maidontuotannon vähenemiseen ja vilja-alan kasvuun. Lehmillä oli vapaa pääsy syömään laakasiiloon ja leppoisaa oleilua olkipohjalla Syysvehnä kylvetään lokakuussa ja korjataan heinäkuussa. Se myydään osuuskunnalle ja hinta on 220 /t. Korjuukuivuus 13,5 %. Satotaso on kg /ha, huonona vuotena kg/ha. Viime kesänä heinän korjuuta vaikeutti sateinen sää. Navettarakennus on 80 lehmälle. Tila ei ole innostunut investoimaan enää, joten tuo määrä riittää. Megafarmeja suunnitellaan 1000 lehmälle, mutta niihin suhtaudutaan Ranskassa nihkeästi. Maito myydään Lactalis - meijerille, jonka toimittaa tuotteet Pariisin markkinoille. Isäntä on lähdössä lomalle Thaimaahan. Lomitus hoituu siten, että maatalouskeskus järjestää lomittajan, jolle tila makaa päiväkorvausta tunnin työstä. Tilan tuloista EU tuen osuus on /vuosi, josta muodostuu heidän palkkansa. Tuki tulee vain viljellylle maalle. Maitokiintiöiden poistumiseen v. 2015, tila on varautunut allekirjoittamalla maidon toimitussopimuksen meijerin kanssa. Se vastaa nykyistä tuotantomäärää. Tila joutuu maksamaan 286 sakkomaksun / tonni jos ylittää sopimusrajan. Keskimäärin Sommen alueella maitokiintiö on /tila. Maitokiintiön ostohinta on nyt 7,5 snt/l. Aloittaessaan tilanpidon isännät olivat vuokranneet peltoa 30 ha. Aloitusmaksu oli 5000 /ha ja vuosivuokra 180 /ha. Pellon hinta on /ha. Amiensin alueella, jossa viljellään sokerijuurikasta ja perunaa pellon hinta on / ha. Isäntä kertoi myös, että hollantilaiset ovat ostaneet Bretagnesta maata ja viljelevät siellä jopa tulppaaneja. Ulkopuolisia palveluja ostetaan mm. Maaseutukeskus-tyyppisestä yrityksestä, joka tekee tuotostarkkailuun kuuluvan mittalypsyn ja ohjeistavat ruokintaa ja karjanjalostusta. Tilan maidon laatu on erinomainen, rasvaa on 4 % ja valkuainen 3,3 %. Kolmen kuukauden geometrinen solukeskiarvo ja bakteerien kahden kuukauden geometrinen keskiarvo Alle solutulos, antaa paremman hinnan ja yli maidon hinta putoaa ja keräilykin voi päättyä. Tilavierailun jälkeen matkasimme majoittumaan Amiens n kaupunkiin. Amiens on kaupunki Pohjois-Ranskassa, 120 kilometriä Pariisin pohjoispuolella. Se on Sommen departementin pääkaupunki. Vuoden 2006 väestölaskennan mukaan Amiensissa oli asukasta. Tunnetuin nähtävyys on Notre-Damen katedraali, joka kuuluu Unesco:n maailmanperintöluetteloon.

4 Neuvontajärjestö Contrôle Laitier neuvontajärjestön insinöörit Martin Lenne ja Gérard Hommet esitelmöivät järjestön toiminnasta torstaiaamuna hotellin kokoustilassa Amiens ssa. Neuvontajärjestön juuret ovat vuodessa Saimme tietoa maidontuotannosta, tuottajien neuvonnasta, tietokantojen ylläpidosta ja eläinten terveystarkkailusta, sekä maidontuotannon kannattavuudesta. Ero parhaiten ja heikoimmin kannattavien tilojen välillä kaudella 2011/2012 Sommen alueella oli n. 30 %. Tuotostarkkailutiloilla on keskimäärin n. 60 lehmää ja kaikilla tiloilla reilu 50 lehmää / tila. Contrôle Laitier pyrkii koko ajan petraamaan neuvojiensa ammattitaitoa ja ryhmä pystyykin tarjoamaan huippuneuvontaa maatalouteen. Meillä Suomessa ProAgrialla on vastaavanlaisia huippuosaajia. Muutoinkin järjestö panostaa ammattitaitoonsa, sillä maatalousneuvonta on vapautumassa v alussa kilpailulle. Maidontuottajista 67 % käyttää järjestön palveluja, lehmistä 69 % ja maidosta 82 % kuuluu tarkkailuun. Jos 100 lehmän tila käyttää 17 tuntia 11 kuukauden aikana neuvontapalveluja ja mittalypsyt päälle on vuosikustannus n Edessä oikealla Martin Lenne ja keskellä Gérard Hommet kertovat ranskalaisen neuvontajärjestön toiminnasta

5 Torstaina pysähdyimme lounaalla maaseuturavintolaan, joka on toiminut aiemmin navettana Iltapäivällä oli vuorossa käynti Olivier Thibault n tilalla. Hän viljelee tilaa yhdessä veljensä kassa. Oliverilla on vaimo ja kaksi lasta. Peltoala on n. 160 ha. Viljelyksessä on vehnää rapsia sokerijuurikasta ja tärkkelysperunaa. Hernekasveja, massia ja sinimailasta on ha, 14 ha on laitumena. Lehmiä on 60, holstein-rotua ja 55 hiehoa. Sonnivasikat myydään pois viikon ikäisenä. Maitokiintiö oli l isännän aloittaessa tilanpidon 10 v. sitten. Nyt maitokiintiö on litraa. Seosrehussa on maissia, sinimailasta, sokerileikettä, vehnälesettä ja perunapulppaa. Aamulla jaetaan ensin kuivaheinä ja myöhemmin seosrehu. Viljaa ei taritse kuivattaa, mutta ilma kierrätetään kuivurissa viljan läpi. Peltoviljelykoneet ovat yhteisomistuksessa. Lannan levityskoneet kuuluvat yhteisomistukseen. Kolme traktoria on omia. Yhteisomistusrenkaassa 30 viljelijää joista 10 on perunan kasvattajia. Veli vastaa koneista. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä 10 v. sitten hän maksoi tilasta jolloin sai 40 ha peltoa ja myöhemmin isältä 160 ha. Markkinahinta olisi ollut kaksinkertainen. Veli maksoi myöhemmin osuutensa tullessaan mukaan. Maito menee Sodial osuuskuntaan, joka valmistaa mm. Yoplait-jogurttia. Osuuskunnalla on käytössä kaksihintajärjestelmä, jossa B-hinta seuraa maailman voi ja maitojauhemarkkinoita ja A- hinta määräytyy kotimarkkinoiden mukaan. A-hinta oli 31,5 snt/l tammikuussa, koko viime vuosi 31 snt/l. Juurikkaat ja perunat toimitetaan myös osuuskuntamuotoiseen yritykseen. Ruokinta on maissi ja soijapohjainen. Soija on ollut 550 /tonni nyt 450, normaalisti 350. Soija ei ole GMO-vapaata. Jos maidon hinta olisi parempi käytettäisiin GMO - vapaata soijaa, totesi isäntä. Ranskassa ei saa kasvattaa GMO-kasveja, mutta käyttää saa.

6 Olivier Thibault n 10 v. sitten rakennetussa navetassa lypsää nykyään robotti. Se oli asennettu lypsymontun päätyyn Tila oli hankkinut pari vuotta sitten DeLaval lypsyrobotin. Robotti oli asennettu vanhan lypsyasemamontun eteen. Huolto toimii hyvin, itse voi vaihtaa kuluvia osia. Neljä huoltokäyntiä kuuluu vuosihintaan, varaosalaskut ovat 5000 /vuodessa. Keinosiementäjä hoitaa siemennykset. Joulukuu-maaliskuussa on pääpoikimisaika. Keskituotos on l, 3,8 rasva ja 3,1 valkuainen. Vuorokaudessa on robotilla 2,6 käyntiä /vrk ja maitoa tulee 31 kg/vrk. Maitoa tuli hakukertaa kohti reilut 5000 l, mutta maito noudettiin tältä tilalta joka kolmas päivä. Vasikat menevät Britanniaan, Hollantiin ja Italiaan. Raatokeräily toimii kuten Suomessa kustannuksineen. Ranskassa maidonkeruuautossa ei ole mittaria, vaan maitomäärä tarkistetaan mittatikusta. Isäntä on halukas lisäämään maidontuotantoaan, jos siihen tulee mahdollisuus. Dominique Deugervillen tila Päivän toinen tilakohde oli kahden robotin maitotila. Dominique Deugervillen viljelee tilaa yhdessä poikansa kanssa ja harjoittelija avustaa navetassa. Isännällä on luottamustehtävä Ranskan kansallisessa maidontuottajien järjestössä FNPL:ssä. Järjestöön kuuluu n tilaa. Muutama vuosi sitten järjestö antoi lausunnon "Aikana, jolloin tuottajat menettävät tuloja laskevien volyymien vuoksi, tietyt kauppaketjut lisäävät heidän vaikeuksiaan erityisesti tuomalla maitotarvikkeita Saksasta,". Isäntä pitää EU:ssa maidontuotannon tukemisen jatkamista tärkeänä. Tilan 200 ha:n pinta-alasta vuokramaan osuus on 100 ha. Peltotyöt on ulkoistettu. Lypsyssä on 100 holstein lehmää, kiintiö 1 miljoona litraa. 75 ha on viljaa, maissia, sinimailasta ja heinää. Laitumia 35 ha, 12 ha lehmille ja 23 hiehoille. Laitumen lisäksi lehmät saavat maissisäilörehu. Lehmiä poikii läpi vuoden, helmi-maaliskuu hiljaisempaa, sonnivasikat myydään viikon vanhoina ja lehmävasikat kasvatetaan itse. Isoisä aloitti tilanpidon 25 ha:n vuokramaalla ja oli myös myllärinä. Keskituotos on nyt l ja noussut robotin ansiosta n l. Lehmillä on robotille 3 käyntiä/vrk. Parhaat käyvät 4 kertaa/vrk. Käyttöaste tällä hetkellä vain 65 %. Yli 33 kg tuottavalle annetaan soijapohjaista väkirehua. Ruokintakustannus / 1000 l maitoa. Poika on päättänyt opiskelut ja tulee tilan töihin, seuraavaksi on menossa siemennyskurssille.

7 Dominique Deugerville kertoo tilansa toiminnasta opintomatkalaisille Tila pohtii laajentamista ja olkipohjaisen navetan muuttamista makuuparsityyppiseksi. Näin samaan tilaan mahtuisi enemmän eläimiä. Ympäristöluvan hakuun isäntä arvio kuluvan rahaa Mr Bernard Decroos n tila Perjantain tilavierailu tehtiin Amiensista itään Bray sur Somme nimiselle paikkakunnalle Mr Bernard Decroos n tilalle vuotias isäntä hoitaa yksin tilaa, hänellä on kaksi lasta ja vaimo käy töissä tilan ulkopuolella. Vierailulupa oli tullut edellisellä viikolla kun selvisi, että kaksi muuta tilaa peruivat vieraskäynnit hevosenlihaskandaalin takia. Näiden tilojen isännät oli hälytetty Pariisiin pohtimaan toimia skandaalin johdosta. Tämä tila esitteli Montbéliarde rotuisia lehmiä, joita tilalla oli 45 ja tuottivat n l maitoa vuodessa. Tilalla oli mukana myös Mr Bernard Brun, joka kertoi Montbéliarde rodusta ja oli eläinjalostusyhtiön vientipäällikkö. Rodun spermaa viedään Eurooppaan, Tanskaan, Ruotsiin ja Pohjois-Afrikkaan. Ranskassa, pääasiassa sen itäosissa on rodun lehmää. Niillä alueilla maidosta saa snt/l, kun maito myydään juustonvalmistukseen. Valkuainen on hyvin kaseiinivoittoinen, joten juustosaantokin on hyvä. Lehmien poikimaväli tällä tilalla oli 388 vrk ja 1,6 siemennystä poikimakertaa kohti ja näitä ominaisuuksia tila arvosti rodussa. Myös rehunkäyttökykyä tila piti keskimääräistä parempana. Tilan keskituotos tällä rodulla oli 8000 kg. Rodulla on myös hyvät lihantuotanto-ominaisuudet. Sonnit myydään 18 kk ikäisenä teuraaksi. Teuraspaino on 300 kg. Lihan tilityshinta on yli 3,4 /kg, joten lihasta tulee oiva lisä tilan tuottoon. Lehmästäkin saadaan teuraaksi myytäessä. Myös vasikkakuolleisuus oli minimaalinen. Viime vuonna ei menehtynyt yhtään vasikkaa. Utareterveys on tällä rodulla myös keskimääräistä parempaa, joten sillä pyritään

8 parantamaan holstein-rodun ominaisuuksia. Tilalla oli, nyt jo edesmennyt, 12 kertaa poikinut ja maitoa tuottanut 100 tonnari. Montbéliarde vasikka ja lehmiä Tilan pinta-ala oli 65 hehtaaria, josta 15 oli vehnällä, maissilla 15, sinimailasella 3,5ha ja laitumena 31,5 ha. Näillä rehuilla tilan eläimet ruokittiin. Tila esitteli myös talouttaan. Maidosta kertyi v , viljelypuolelta ja lihasta Tukien osuus tällä tilalla oli Eläintautijärjestö Klo oli tapaaminen GDS Ranskan toimitusjohtajan Mr. Marc-Henri Cassagne kanssa. GDS on karjankasvattien oma organisaatio, joka vastaa Ranskan tuotantoeläinten terveysasioista, hygieniasta, puhtaudesta ja laadusta. Se kokoaa yhteen alueellisten departementin toiminnan ja sisältäen nautakarjojen, sikojen, lampaiden ja vuohien terveydenhuollon sekä joissakin yksiköissä siipikarjan, hevosten ja jopa tarhatun riistan. Tavoitteena on pyrkiä parantamaan kansanterveyttä vahvistamalla eläinterveyttä, auttaa lisäämään maanviljelijöiden tuloja minimoimalla terveydenhuollon kustannuksia. Tarttuvien tautien ehkäisy ja myönteisen ilmapiirin luominen kotieläintaloutta kohtaan on myös yksi päämäärä. Tarvittaessa tarjotaan tukea myös henkisen hyvinvoinnin edistämiseen. GDS organisaatioon kuuluu nautakarjan kasvattajista 98 %. Heillä on myös rahasto vaikeuksiin joutuneiden tuottajien auttamiseksi. Jäsenmaksuina kerätään 1-2 /eläin, saavat myös valtionapua. Myös läänit ja kunnat antavat GDS:lle tutkimusrahaa. Rahastosta annettiin apua mm. v suu- ja sorkkatauti-epidemiasta kärsineille tiloille. Sinikielitaudin vastustamiseen käytettiin v milj. rahaston varoja.

9 SIA-messut Lauantaina oli bussikuljetus Salon International de l'agriculture näyttelyyn, jossa esim. gastronomia ja maatalouden tuotantoeläimet, karjanjalostus ja maaseutuammatit ovat monipuolisesti esillä. Lauantaina oli mahdollisuus nähdä myös Ranskan presidentti ja maatalousministeri näyttelyssä. Heidät näki vain vilahdukselta, sillä ympärillä oli tiedotusvälineiden- ja henkilöiden parvi hakemassa mielipiteitä ja esittämässä varmaan ajankohtaisia asioita. Aamupäivällä oli tapaaminen GDS Pohjois-Ranskan insinööri Albert Rolland in kanssa. Hän kertoi alueen nautaroduista, Flamish Red, Northern Blue, Bleu Blanc Belge ja niiden tuotanto ja jalostusominaisuuksista. Tapahtuma on Porte Versaillesin näyttelyalueella, jossa viikon aikana vierailee n kävijää. Tässä hallissa huomasi että väkeä on liikkeellä SIA:ssa Ranskalaisen näyttelynaudan terveystodistus edestä ja takaa

10 SIMA messut Sunnuntaiaamuna lähdimme bussilla SIMA messuille. Messuilla oli peltoviljelykalustoa hyvin runsaasti esillä. Mm. lannanlevityksessä kiinnitti huomiota kuivalannanlevityskaluston suuri määrä verrattuna lietelantakalustoon. Maidontuotantoon suunnattua kalustoa oli esillä näyttelyssä melko vähän, mm. vain yksi lypsyrobottimerkki oli esillä. Sima messujen kävijämäärä oli n Valtra T 213:n näkeminen nostatti mielialaa enemmän kuin John Deeren leikkuupuimuri SIMA:ssa Mielenkiintoinen uutuus SIMA - näyttelyssä oli vesitäytettävä etueste

11 Maanantaina oli sitten paluu arkeen, sillä loppuviikon kolean ilman johdosta aamulla lumisade yritti valkaista maisemaa. Ranskalainen nollan tienoilla oleva kostean tuulinen ilma tuntuu todella raa alta. Olikin mukava palata monta kokemusta rikkaampana Suomen talveen.