YLÖS-HANKKEEN TUTUSTUMISMATKA PARIISIN ALUEEN AMMATTITEATTEREIDEN YLEISÖTYÖHÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLÖS-HANKKEEN TUTUSTUMISMATKA PARIISIN ALUEEN AMMATTITEATTEREIDEN YLEISÖTYÖHÖN 24.5. 27.5.2010"

Transkriptio

1 YLÖS-HANKKEEN TUTUSTUMISMATKA PARIISIN ALUEEN AMMATTITEATTEREIDEN YLEISÖTYÖHÖN Katri Malte-Colliard, projektiassistentti Tutkivan teatterityön keskus Tampereen yliopisto p

2 1. JOHDANTO Ylös-hankkeen yhtenä tärkeänä tavoitteena on tutustua yleisötyön ja soveltavan teatterin kenttään ja tekijöihin Suomen lisäksi myös niissä maissa, joissa yleisötyö on jo saavuttanut tärkeän aseman ammattiteattereiden toiminnassa. Keskustelemalla ja jakamalla kokemuksia on mahdollista luoda pohjaa yhteistyötilaisuuksille sekä synnyttää innovatiivisia ideoita, joita voidaan käyttää myös Suomessa. Ranskassa on hyvin laaja tukijärjestelmä esittävien taiteiden alalla ja suuren osan jaettavista avustuksista saavat nykyteatterin parissa työskentelevät nuoret ryhmät. Suurimmaksi osaksi valtion, maakuntien, kuntien sekä paikallisella tasolla toimivien taidetoimikuntien (DRAC) yhteistyössä rahoittamat esittävän taiteen keskukset (joita usein kutsutaan myös teatterin nimellä) toimivat tärkeimpänä ammattiteatteriesitysten esityspaikkoina. Näiden laitosten ohjelmisto koostuu pääosin vierailevista esityksistä sekä residenssijakson aikana valmistetuista esityksistä. Samanaikaisesti talossa voikin olla useampi vieraileva seurue työstämässä tulevaa esitystään tai työskentelemässä paikallisen väestön kanssa. Laitoksissa ei usein ole varsinaista vakituista taiteellista henkilökuntaa, vaan ohjelmiston rakentamisesta sekä laitoksen muusta toiminnasta vastaa laitoksen johtaja yhdessä viestintään, yleisötyöhön ja talouteen erikoistuneen henkilökunnan kanssa. Laitoksen rahoituksesta riippuen johtajana on joko taiteilija (usein teatteriohjaaja) tai ns. ammattijohtaja, joka on kuitenkin perehtynyt hyvin monipuolisesti esittävien taiteiden kenttään ja haluaa kehittää sitä entisestään. Varsinaisia suomalaisen laitosteatterin kaltaisia teatteritaloja onkin Ranskassa harvassa ja ne keskittyvät usein melko klassiseen ohjelmistoon. Näissä teattereissa on aivan oma, usein hyvin toimeentuleva katsojakuntansa ja salit täyttyvät nimekkäiden ohjaajien ja näyttelijöiden voimalla. Yleisötyötä tehdäänkin aktiivisesti sellaisissa teatteritaloissa, joiden pääpiirteenä on tukea uutta ranskalaista esittävää taidetta. 1

3 Ranskalaisten teatteritalojen vahvuus yleisötyön kannalta onkin selkeästi niiden sitoutumattomuus vakituiseen taiteelliseen henkilökuntaan. Laitokset profiloituvat joko perinteisinä, usein klassiseen ohjelmistoon keskittyvinä teatteritaloina tai sitten uudenlaista esitystaidetta, nuoria taiteilijoita ja heidän suhdettaan yleisöönsä tukevina monitoimitalona. Jälkimmäiset etsivät ohjelmistoonsa sekä residenssijaksoille usein juuri sellaisia taiteilijoita ja ryhmiä, joilla on kunnianhimoisen taiteellisen projektin ohella halua ja kiinnostusta rakentaa tiivis kontakti paikalliseen väestöön ja laajentaa oma työskentelyään myös laitoksen seinien ulkopuolelle. Yleisötyötä tekevät siis aina taiteilijat ja tätä yleisötyöprosessia koordinoivat ns. yleisötyöntekijät, joilla on aina myös hyvin vahva paikallistuntemus sekä kyky nähdä taiteellisen toiminnan ja tiettyjen yleisöryhmien potentiaaliset yhteistyömahdollisuudet. Ylös-hankkeen Ranskan matkan tutustumiskohteiksi valittiin huolellisen pohjatyön tuloksena neljä erilaisissa ympäristöissä toimivaa teatterin esityspaikkaa: Mains d oeuvres, Théâtre de Gennevilliers, Ferme du Buisson ja Maison des Métallos, jotka kaikki sijaitsevat Pariisin ydinkeskustan perinteisten teatterikorttelien ulkopuolella. Kaikissa tutustumiskohteissa paikallisen väestön saaminen mahdollisimman monipuolisesti mukaan teatteritalon toimintaan on yhtenä päämääränä korkeatasoisen taiteellisen toiminnan rinnalla. 2. MATKAN TAVOITTEET Tutustua ranskalaisten ammattiteattereiden tapaan tehdä yleisötyötä Oppia uutta ja kyseenalaistaa myönteisessä mielessä suomalaisten ammattiteattereiden käytäntöjä sekä löytää uusia ideoita suomalaisten teatteritalojen käyttöön Kirjata ylös hyviä käytäntöjä jaettaviksi Ylös-hankkeen aikana mm. verkkosivuilla Kartoittaa mahdollisia asiantuntijaluennoitsijoita syksyllä 2010 järjestettävään seminaariin. 2

4 3. TAPAAMISTEN SISÄLTÖ Tapaaminen yleisötyöntekijöiden Vanessa Forayn ja Camille Dumasin kanssa Mains d Oeuvres-nimisessä kulttuurikeskuksessa Ensimmäinen tutustumiskohteemme oli Saint-Ouenin esikaupungissa sijaitseva Mains d Oeuvres, jossa tapasimme hankkeen pääkoordinaattorin Camille Dumasin sekä erilaisten yleisöryhmien kanssa yleisötyötä suunnittelevan Vanessa Forayn. Mains d Oeuvres on perustettu vuonna 1998 kolmen taiteilijan toimesta Saint-Ouenin keskustassa sijaitsevaan entiseen auton osia valmistavan Valeon tehtaan työntekijöiden vapaa-ajan keskukseen, jonka pinta-ala on tällä hetkellä 4000 m2. Vuonna 2001 syntynyt uusi kulttuurikeskus avattiin yleisölle ja siitä lähtien sen toiminta on koostunut seuraavista osa-alueista: monialaiset taiteilijaresidenssit (tanssi, musiikki, mediataide, kuvataide, teatteri) Esitystoiminta (konsertit, teatteriesitykset) Keskustelutilaisuudet Illanvietot Kirjasto (tietoa talossa residenssissä olevista ja olleista taiteilijoista) Taiteilijoiden, teatteriryhmien ja muusikoiden harjoitustilat Yleisötyön jatkuva kehittäminen paikallisen väestön parissa Trans Europe Halles-yhteistyö Tilojen vuokrausta Lounasravintola (joka on auki päivittäin ja esitysten yhteydessä myös iltaisin) Työpajoja, kursseja 3

5 Tilat koostuvat suuresta ravintolasalista, näyttelytilasta, neljästä vuokrattavasta treenitilasta (tuntihinta), yhdeksästä kuukausivuokrattavasta äänistudiosta, viidestä ainoastaan residenssikäytössä olevasta äänistudiosta, konferenssisalista (100 paikkaa), teatterisalista ja kahdesta kokoustilasta. Toimistotiloina on yksi tilava, sermeillä jaettu huone. Tällä hetkellä yhdistyksen muodossa toimiva Mains d Oeuvres työllistää vakituisesti 14 hallintohenkilöä, joiden lisäksi palkkalistoilla on neljä teknistä työntekijää, kaksi ravintolatyöntekijää sekä kolme vuorottelevaa vahtimestaria. Yleisötyön koordinointi tapahtuu pääasiassa Camille Dumasin, tiedotuksesta vastaavan kahden henkilön sekä Vanessa Forayn yhteistyönä. Keskustelimme Vanessan ja Camillen kanssa Mains d Oeuvres:n haasteellisesta sijainnista, rahoituksesta sekä yleensäkin talon projektihallinnosta yleisötyön kannalta. Saint-Ouen on yksi niistä useista Pariisin esikaupunkialueista, joilla on vahva teollisuus- ja työläismenneisyys, hyvin monikulttuurinen väestöpohja ja sittemmin syventynyt työttömyysongelma tehtaiden suljettua ovensa. Vaikka paikallinen väestö käyttääkin kulttuuripalveluita säästeliäästi, on Saint-Ouenin kaupungissa monipuolinen kirjastolaitos sekä kahden salin teatteritalo, jonka ohjelmisto on myös hyvin poikkitaiteellinen. Suuri osa esim. Teatteriesitysten yleisöstä tulee kuitenkin Pariisin kantakaupungista. Mains d Oeuvres onkin perustamisestaan alkaen pyrkinyt vahvistamaan asemaansa juuri paikallisen väestön ja taiteen tekijöiden helposti lähestyttävänä kohtaamispaikkana, jonka ovet ovat auki mahdollisimman paljon myös esitysten ulkopuolella. Erilaiset työpajat, näyttelyt sekä lounasravintola toimivat hyvänä syynä tulla tutkimaan talon toimintaa lähemmin. Talon tavoitteena onkin olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja etsiä luontevia tapoja 4

6 yhdistää taide ja yhteiskunta. Keskuksessa läsnä olevien taiteenlajien monipuolisuus mahdollistaa uudenlaiset yhteistyökokeilut paikallisten ihmisten kanssa. Toimintaa ei haluta myöskään rajoittaa yksinomaan puhtaasti taiteelliseen toimintaan, vaan tiloja vuokrataan myös paikallisten kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten tapahtumien järjestämiseen. Tapahtumien teema liittyy kuitenkin aina vahvasti yhteiskunnallisten kysymysten ympärille. Tiloissa järjestetään useana kertoja vuodessa myös kaikille avoimia illanviettoja ja vapaamuotoisia juhlia, joissa residenssissä olevat taiteilijat esittelevät työtään, johon myös paikallinen yleisö on usein osallistunut. Mains d Oeuvres saa rahoituksensa ranskalaisten kulttuurilaitosten tapaan hyvin monesta eri julkisesta lähteestä, joista tärkeimmät ovat Saint-Ouenin kaupunki, Pariisin alueen maakunnan liitto (Conseil regional de l Île de France ja Conseil general de de la Seine-Saint-Denis), Kulttuuri-ja viestintäministeriö, Ile-de- France:n taidetoimikunta (DRAC) ja Pariisin kaupunki. Lisäksi viime vuosina, mesenaattiverotuksen kevennyttyä, Mains d Oeuvres on alkanut aktiivisesti etsiä myös muita, yksityisiä rahanlähteitä. Myyntipuheena käytetään nimen omaan ajatusta siitä, että taide yhteiskunnassa on sekä sosiaalisen, kulttuurisen kuin taloudellisenkin elinvoiman vektori. Mains d Oeuvres:n jatkuva residenssitoiminta onkin vahvana perustana kaikelle toiminnalle ympäröivien kortteleiden asukkaiden kanssa. Residenssissä voi olla samanaikaisesti korkeintaan neljä ryhmää tai taiteilijaa. Vuosittain taiteilijaa/ryhmää työskentelee Mains d Oeuvresin tiloissa. Ryhmiä voidaan kutsua residenssiin, mutta myös monet taiteilijat ottavat itse yhteyttä Mains d Oeuvresin henkilökuntaan. Residenssitaiteilijat valitaan henkilökohtaisissa tapaamisissa, joissa käydään perusteellisesti läpi taiteilijan /ryhmän taiteellisen projektin päämäärät sekä motivaatio toimia yhteiskunnallisesti avoimena ja aktiivisena paikallisen väestön kanssa. Mains d Oeuvresin yleisötyöstä vastaava henkilökunta voi tässä vaiheessa ehdottaa jo jotain ajatuksia ja ideoita paikallisen väestön ottamisesta mukaan 5

7 luomisprosessiin. Taiteilijalla on myös oikeus kieltäytyä annetuista suuntaviivoista, mutta yleensä Mains d Oeuvresiin pyrkivät taiteilijat ovat jo alunperinkin kiinnostuneet tekemään yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Mains d Oeuvresissa pyritään kaiken taiteellisen toiminnan jatkuvuuteen, joten jokainen residenssijakso kestää vähintään vuoden. Tänä aikana residenssissä oleva ryhmä saa harjoitus- ja työskentelytilat käyttöönsä, apua projektin hallinnossa ja tiedotuksessa sekä tulevien projektien suunnittelussa. Tavoitteena on tukea nuoria, uransa alussa olevia taiteilijoita ja ryhmiä ja helpottaa heidän uransa jatkumista myös residenssijakson jälkeen. Mains d Oeuvres:n ohjelmisto muotoutuukin näiden residenssijaksojen ympärille: kulissikierrokset, taiteilijatapaamiset luomisprosessin aikana, demo-esitykset, avoimet harjoitukset, taiteilijoiden vierailut kouluissa ja erilaisissa yhteisöissä (yhdistykset, vanhusten talot ym.), työpajat Mains d Oeuvres:n tiloissa ja usein lopuksi valmis esitys muodostavat ohjelmiston. Yhtenä talon erikoisuutena on jo usean vuoden ajan ollut myös konsepti Un artiste à la maison (taiteilija kodissasi). Kuka tahansa, joka on kiinnostunut vastaanottamaan taiteilijan/performanssin omaan kotiinsa, voi ottaa yhteyttä Mains d Oeuvres:n henkilökuntaan ja valita neljästä-viidestä performanssista (jotka on kuvailtu keskuksen verkkosivuilla, ja jotka vaihtuvat residenssijaksojen mukaan) itselleen mieluisan. Keväällä 2010 valittavana oli niin tanssia, teatteria, visuaalisia taiteita kuin musiikkiakin. Esityksen kesto on aina minuuttia. Ideana on, että kutsuja kutsuu samalla paikalle myös esim. Naapurinsa, ystävänsä tai sukulaisensa, jolloin esityksestä muotoutuu pieni yhteisöllinen hetki taiteen parissa. Esityksen jälkeen taiteilija jää vielä keskustelemaan vapaamuotoisesti yleisönsä kanssa ranskalaiseen tapaan pienen naposteltavan ja juoman merkeissä. Taiteilija saa esityksestään pienen korvauksen suoraan kutsujalta. 6

8 Lisäksi residenssissä olevat taiteilijat työskentelevät toisinaan mm. vankiloissa. Varsinkin muusikot ovat viime aikoina tehneet paljon yhteistyötä myös mielenterveyspotilaiden kanssa. Tapaaminen Sylvie Goujonin kanssa Théâtre de Gennevilliers:ssä (Centre Dramatique National) Tapasimme Sylvie Goujonin, jonka vastuulla on kolmen muun henkilön kanssa Théâtre de Gennevilliersin yleisötyön kehittäminen. Keskustelimme laitoksen toiminta-ajatuksesta sekä yleisötyöhankkeista. Théâtre de Gennevilliers sijaitsee Gennevilliers-nimisessä Pariiisin esikaupungissa, jossa on hyvin samanlainen teollisuushistoria kuin Saint- Ouenissa. Tällä hetkellä suuri osa kaupungin asukkaista käy työssä Pariisin alueella, mikä on aiheuttanut myös sen, että ns. Populaarikortteleiden sekaan on noussut uusia, hinnakkaita pariisilaisille myytäviä asuntoja. Théâtre de Gennevilliers sijaitsee kahden kunnan rajalla: toisella puolella katua on jo toinen esikaupunki. Yleisöä pyritään saamaan tietysti kaikilta lähialueilta, mutta yleisötyöhankkeet keskittyvät rahoitussyistä luonnollisesti enimmäkseen Gennvilliersin kaupunkialueelle. Vaikka Théâtre de Gennevilliers onkin nimeltään teatteri, sen ohjelmistossa on myös paljon muita esittäviä taiteita, kuten nykytanssia, -sirkusta, elokuvaa ja konsertteja. Théâtre de Gennevilliers saa rahoituksensa suurimmaksi osaksi suoraan Kulttuuri-ja viestintäministeriöltä, sillä teatteri on ns. Valtiollinen laitos. Lisäksi rahoitusta tulee Île-de-Francen taidetoimikunnalta (DRAC), Ville de Gennevilliers (kaupunki) sekä Conseil Général des Hauts-de-Seine:ltä. 7

9 Théâtre de Gennevilliers pyrkii olemaan aktiivinen toimija kaupunkinsa identiteetin vahvistajana ja erilaisten ihmisten yhdistäjänä. Tarkoitus on mahdollistaa yhteisiä tapaamismahdollisuuksia sellaisten ihmisten kesken, jotka eivät muuten koskaan tapaisi (taiteilijat ja paikalliset asukkaat keskenään ja eri kulttuuritaustaiset väestöryhmät). Laitoksen ideologian mukaan nykyaikaisen teatterin tehtävä on nimenomaan olla oleskelupaikka, keskustelupaikka ja kritiikin paikka. Kenellä tahansa tulee olla oikeus päästä seuraamaan taiteellista luomisprosessia ja mahdollisimman monella tulee olla mahdollisuus päästä osaksi sitä. Théâtre de Gennevilliersin ala-aula on avoinna jatkuvasti siinä toimivan kahvila-ravintolan ansiosta. Varsinkin lounasaikaan ravintola on täynnä asiakkaita, jotka voivat samalla vaikka käyttää internetiä tai varata lippuja illan esitykseen. Kuten suurin osa ranskalaisista teattereista, Théâtre de Gennevilliers toimii ns. vierailuteatterina, eli talossa ei ole vakituista taiteellista henkilökuntaa taiteellisen johtajan lisäksi. Joka vuosi teatterissa on kuitenkin vähintään kaksi residenssiryhmää, jotka työskentelevät intensiivisesti talossa oman produktionsa parissa tehden samalla laajaa yleisötyötä Gennevilliersin asukkaiden keskuudessa. Théâtre de Gennevilliersin ohjenuorana kaikessa toiminnassa onkin taiteen ja yhteisön tuominen saman katon alle ja samalla teatterin jalkautuminen niin paljon ympäröivän yhteisön pariin kuin mahdollista. Teatterin ohjelmiston ympärille muotoutuukin joka esityskaudeksi erilaisia yleisötyön muotoja, jotka riippuvat talossa vierailevista ryhmistä ja residenssissä olevista ryhmistä. Muutamia esimerkkejä Théâtre de Gennevilliersin varsinaisen esitystoiminnan ulkopuolelta: Kirjoitustyöpajat ovat gennevilliersiläisten keskuudessa uskomattoman suuren suosion saanut yleisötyön muoto. Maksuttomat työpajat ovat 8

10 teatterin taiteellisen johtajan Pascal Rambertin idea ja hän myös vetää kolmetuntisen työpajan itse kaikille halukkaille esityskauden aikana jokainen tiistai-ilta. Ilmaisiin tapaamisiin ilmaantuu viikoittain kymmenestä viiteenkymmeneen ihmistä. Ensimmäisen tunnin aikana jokainen kirjoittaa vapaasti valitsemastaan aiheesta, vapaalla tyylillä pätkän tekstiä. Toisen tunnin aikana kaikki tekstit pyritään lukemaan ääneen. Kolmannen tunnin aikana jokainen osallistuja näyttelee tai ohjaa jonkun toisen kirjoittaman tekstin. Tapaamisissa on usein läsnä myös parhaillaan teatterissa omaa produktiotaan tekevä taiteilija. Kautena tanssija-koreografi Rachid Ouramdane sekä teatteriohjaaja Christophe Fiat olivat mukana useina tiistai-iltoina osallistuen itsekin kirjoittamiseen ja tekstien dramatisointiin. Teatteri kutsuu vuosittain yhden elokuvaohjaajan (usein nuoria, uransa alussa olevia ohjaajia sekä Ranskasta että ulkomailta) tekemään elokuvan Gennevilliersistä. Kaupungin asukkaat ovat useimmiten suuressa roolissa näissä tuotannoissa. Ohjaajalla on vapaat kädet tehdä joko fiktiivistä tai dokumentaarista elokuvaa. Tavoite on löytää jotain uusia ulottuvuuksia kaikkien paikallisten tuntemasta kaupungista. Valmis elokuva esitetään Théâtre de Gennevilliersissä ja esitykseen kutsutaan kaupunkilaisia eri kansalaisjärjestöjen, yhdistysten ym. avulla. Jokainen residenssiryhmä luo ja harjoittaa tulevaa produktiotaan usein vuodenkin ajan Théâtre de Gennevilliersissä. Tietyssä vaiheessa luomisprosessia ryhmä mahdollistaa yleisölle pääsyn seuraamaan produktionsa kehittymistä. Nämä avoimet harjoitukset ovat maksuttomia ja avoinna kaikille halukkaille. Yleisön osallistuminen valmiiseen esitykseen toteutui mm. tammikuussa 2010, kun kaikki kirjoitustyöpajan osallistujat olivat osana Pascal Rambertin omaa produktiota, jossa ääni, valo, arkkitehtuuri, laulu ja ruumiillinen teatteri mahdollistivat jokaisen osallistujan oman panoksen lopullisessa teoksessa. 9

11 Théâtre de Gennevilliersillä on laaja yhteistyökumppaneiden verkosto, johon lukeutuvat: Koululaitos (opettajille järjestetään kerran viikossa infotilaisuuksia tulevista produktioista ja niihin liittyvistä yleisötyön muodoista) Kulttuurilaitokset (paikallinen elokuvateatteri, musiikkiopisto, nykytaidegalleria) Kansalaisjärjestöt Kulttuurijärjestöt Yritykset Suuret taidelaitokset kuten Centre Pompidou ja Comedie Francaise Pariisissa, joiden kanssa Thèâtre de Gennevilliers tekee varsinkin yhteistyötä lastenteatterin ympärillä Näiden yhteistyökumppaneiden kanssa teatteri pyrkii jatkuvasti kehittämään uusia yleisötyön muotoja, jotka vastaisivat yhä paremmin paikallisen väestön tarpeita. Teatteri mm. jakaa säännöllisesti ilmaisia teatterilippuja asunnottomille ja toimeentulotuella eläville ja järjestää ranskan kielen ja kulttuurin opetusta lukutaidottomille maahanmuuttajanaisille teatterin tiloissa. Nämä naiset pääsevät luonnollisesti katsomaan myös kaikki teatterin esitykset alennettuun hintaan. Tapaaminen Marion Ollivierin ja Pauline Gaconin kanssa La Ferme du Buisson-nimisessä esittävien taiteiden ja kuvataiteen keskuksessa (Scène nationale de Marne la Vallée), Kolmas tutustumiskohteemme sijaitsee Noisiel:ssa, Pariisin itäpuolella. La Ferme 10

12 du Buisson on useita rakennuksia sisältävä 1800-luvun tyypillinen suuri, ajalleen moderni maatila keskellä lähiötä. Maatila perustettiin ns. Mallimaatilaksi, jossa hyödynnettiin uusinta tekniikkaa ja työtapoja. Samaa ideologiaa on haluttu jatkaa myös nykyisen Ferme du Buisson:in syntyessä: tärkeimmässä asemassa on luovuus ja uusien ideoiden kokeilu. Nykyään jokaisella rakennuksella on oma tehtävänsä monia taiteenaloja yhdistävässä kulttuurikompleksissa paikkaisen teatterisalin lisäksi Ferme du Buissonissa on myös konserttisali, elokuvateatteri (keskittynyt taide-elokuviin), nykytaiteen keskus, kirjasto ja arvostettu, perinteinen ravintola. Alueella on myös paljon sisäpihoja, joita hyödynnetään erilaisissa performansseissa sekä teatteri- ja musiikkiesityksissä. Teatterin ohjelmisto koostuu niin teatterista, nykytanssista, elokuvakonserteista kuin nykysirkuksestakin. Viisi henkilöä on vastuussa Ferme du Buisson:in yleisötyöstä ja jokaisella heistä on oma vastuualueensa eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Seitsemän vuoden ajan Ferme du Buissonilla on ollut jatkuvasti kolme vaihtuvaa teatteriseuruetta, joilla on pitkäaikainen residenssisopimus ja jotka ovat sitoutuneet tekemään yhteistyötä yleisön kanssa. Yhteistyötä tehdään eniten seuraavien tahojen kanssa: Paikalliset päiväkodit Paikalliset koulut Lukiot Korkeakoulut Paikalliset yhdistykset ja kansalaisjärjestöt Ferme du Buisson haluaa kiinnittää huomiota nimenomaan paikallisen väestön aktivointiin ja kehittääkin jatkuvasti uusia yleisötyön muotoja maatilan muurien ulkopuolella. Ferme du Buissonin henkilökunta käyttää paljon aikaa paikallisen väestön tapaamiseen yhdistysten kautta. Ferme on lanseerannut muutama vuosi 11

13 sitten uuden konseptin, Projet sortir (Projekti Ulos), jonka puitteissa vähävaraisimmat tai muuten syrjäytymisvaarassa olevat asukkaat saavat mahdollisuuden tulla katsomaan erilaisia ilmaisesityksiä sekä osallistua taidetyöpajoihin. Sécours Populaire, eli kaikista huono-osaisimpia auttava järjestö on yksi Ferme du Buissonin tärkeistä yhteistyökumppaneista. Yhteistyön tavoitteena on tarjota autettaville ihmisille ruoka- ja vaateavun lisäksi myös elämyksiä ja taidenautintoja. Monet residenssissä olevat ryhmät käyvätkin pitämässä työpajoja liittyen omaan tekeillä olevaan teokseensa myös näille yleisöryhmille, jotka pääsevät myöhemmin katsomaan valmiin teoksen. Viime vuosina Ferme du Buissonissa on myös keskitytty lukioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön, johon saadaan opetusministeriön kautta ylimääräistä avustusta. Tämän toimintamallin (Classe à PAC = Taide- ja kulttuuriprojekti luokassa) puitteissa lukion opettajakunnasta valitaan henkilö tai henkilöt, jotka osallistuvat nuorten kanssa Ferme du Buissonissa yhden lukuvuoden ajan yhteen taideproduktioon. Usein tapaamiset koostuvat taiteilijoiden vetämistä työpajoista sekä keskusteluista yleisötyövastaavien kanssa. Tapaamiskertoja on yhteensä noin neljä. Tarkoituksena on herättää nuorissa uteliaisuutta ja halua kyseenalaistaa sekä taiteilijan näkemyksiä, että arkielämässä vastaan tulevia aiheita. Tulevasta teoksesta keskustellaan avoimesti taiteilijan kanssa ja usein nuoret voivat osallistua myös teoksen ideointiin. Yhtenä päivänä nuoret seuraavat taiteilijaryhmän työskentelyä ja kuvaavat sen nauhalle. Viimeinen tapaaminen on loppuhuipennus, jolloin kaikki vuoden Classe à PAC-opiskelijat kutsutaan yhteiseen illanviettoon, jossa esitetään vuoden aikana tehtyjä teoksia ja videoita. Marion Ollivier ja Pauline Gacon halusivat tähdentää, että yleisötyön tekemisessä kaikista suurin vastuu on aktiviteetteja suunnittelevilla henkilöillä. Sekä taiteilijoiden, että kunkin erilaisen yleisöryhmän kanssa on päästävä luottamuksellisiin väleihin. Ketään ei voi pakottaa yhteistyöhön. Toisaalta heidän mielestään nykyteatteri ei voi enää vain odottaa että salit täyttyvät. Julkista 12

14 rahoitusta saavan laitoksen on pystyttävä todistamaan, että sillä on myös ansaittu paikka yhteiskunnassa. Tapaaminen Jérôme Le Contellecin ja Candan Cankayan kanssa ja tutustuminen Pariisin kaupungin rahoittamaan kulttuurikeskukseen, Maison des métallos:iin Belleville-Ménilmontantin korttelissa Pariisissa sijaitseva Maison des métallos on yksi Pariisin omista kulttuurilaitoksista, jonka rahoitus tulee kokonaan kaupungin sekä Pariisin seudun omasta budjetista. Maison des métallosin 1800-luvulla rakennettu rakennus on käynyt läpi monta vaihetta soitintehtaasta työläisten ja ammattijärjestöjen taloksi, jolla on ollut aina vahva asema monikulttuurisen korttelin asukkaiden identiteetin vahvistajana. Vuonna 1997 Pariisin kaupunki osti korttelin lukuisten asukasyhdistyksen painostuksesta tyhjilleen jääneen rakennuksen. ja vuodesta 2007 Maison des métallos on toiminut monialaisena kulttuurikeskuksena. Keskuksen toiminnan suunnittelussa paikallisella väestöllä on ollut hyvin merkittävä osa. Asian tiimoilta käytiin lukuisia keskusteluja ja paikallisen väestön mielipiteitä kartoitettiin kyselyjen avulla. Rakennuksen historiaa korttelin asukkaita yhdistävänä paikkana haluttiin jatkaa perustamalla sinne mahdollisimman monipuolinen ja avoin kokoontumispaikka, jossa olisi tarjolla muutakin kuin esitystoimintaa. Maison des métallos on kautta aikojen ollut monien työväen juhlien, korttelitapahtumien, lastenjuhlien, konserttien ja tanssiaisten tapahtumapaikkana. Nykyinen kulttuurikeskus yhdistääkin toimintaajatuksessaan taiteen ammattilaisten ja tavallisen kansan yhteisen, lämminhenkisen kohtaamispaikan, jossa järjestetään säännöllisesti erilaisia kansanjuhlia. Keskuksen viikko-ohjelmisto koostuu monipuolisesti teatteriesityksistä, kevyen musiikin konserteista (usein maailmanmusiikkia), 13

15 keskustelutilaisuuksista ja näyttelyistä. Tilat ovat avoinna koko päivän ja kahvila on avoinna kaikille. Kuten kaikissa muissakin vierailemissamme paikoissa, Maison des métallos uskoo siihen, että taiteella ja kulttuurilla on ihmisiä yhdistävä vaikutus. Kaikki talossa työskentelevät taiteilijat ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa myös ympäröivän korttelin kanssa työstäessään taiteellisia tuotantojaan. Korttelin asukkaat antavat usein materiaalia tekeillä oleviin produktioihin esim. Haastattelujen muodossa. Yksi hyvä esimerkki tällaisesta hankkeesta on vierailevan teatteriohjaajan teos vuodelta 2009, jota varten hän keräsi vuotiailta korttelin asukkailta muistoja korttelista menneiltä vuosikymmeniltä. Hän laittoi lehteen ilmoituksen ja tapasi näin ollen 30 ikäihmistä, joilla kaikilla oli oma, värikäs tarinansa kerrottavanaan. Ohjaaja antoi vanhusten seurata käsikirjoitus- sekä ohjaamisprosessia koko produktion ajan ja kävi pitkiä keskusteluja heidän kanssaan. Ohjaaja oli innoissaan varsinkin siitä, että hän oli saanut niin paljon rikastuttavia ajatuksia teatterialan ulkopuolisilta ihmisiltä liittyen taiteelliseen luomisprosessiinsa. Parhainta oli ollut juuri rehellinen kritiikki siitä, miten asioita ei voi lavallakaan vääristellä, vaan esityksen on oltava aito. Useat muutkin ohjaajat ovat käyttäneet paikallisia asukkaita käsikirjoitus- ja ohjaustyössään. Eräs ohjaaja on. Mm. tavannut vuoden 2009 ajan kerran kuukaudessa ryhmän Belleville-Ménilmontantin asukkaita (erilaisten yhdistyksen jäseniä), joiden kanssa hän työsti fiktiivisen näytelmän, jonka esityksissä osa korttelin asukkaista oli käsikirjoitustyön lisäksi myös näyttämöllä mukana. Yksi vakiintunut yleisötyön muoto Maison des métallosissa on myös viikon pituiset ohjaajien ja muusikoiden ohjaamat työskentelyjaksot korttelin nuorten kanssa ( Les enfants perdus ). Maison des métallos sijaitsee haasteellisella alueella korttelissa, jossa on paljon eri kansallisuuksia, uskontojen edustajia, työttömiä ja juuri maahan saapuneita 14

16 turvapaikan hakijoita. Samassa korttelissa on kuitenkin yhä enemmän myös boboja (Boheemeja porvareita) sekä trendikkäitä kahviloita ja yökerhoja. Maison des métallos pyrkiikin luomaan kortteliin kohtaamispaikan, jossa kaikki eri lähtökohdista tulevat ihmisryhmät voisivat tavata toisiaan luontevasti taiteen ja kulttuuritapahtumien sekä erilaisten kansanjuhlien (vappu, kesä, kansallispäivä ym.) puitteissa. Jérôme Le Contellec näkee kuitenkin kaikista haastavimpana tavoitteena saada ihmiset tulemaan taloon yhä uudestaan ja katsomaan monipuolisesti myös talon taiteellista ohjelmistoa, ei vain niitä teoksia, joissa he ovat itse olleet mukana. 4. MATKAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Matkan tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. Tapasimme työhönsä intohimoisesti suhtautuvia yleisötyön ammattilaisia, joilla oli selvästi halu jakaa kokemuksiaan kanssamme. Vierailumme neljässä erilaisessa ammattiteatterin esityspaikassa vahvisti näkemyksiämme siitä, että Ranskassa yleisötyön olemassaoloa ei ole kyseenalaistettu enää pitkään aikaan millään tavalla, vaan se kuuluu jokaisen nykyaikaisen kulttuurilaitoksen toimenkuvaan siinä missä esitystoimintakin. Kaikissa kohteissa yleisötyö on hyvin suuressa osassa arkipäivän toimintaa. Ammattitaitoinen asiaan perehtynyt henkilökunta keskittyy täyspäiväisesti uusien yleisötyömuotojen kehittämiseen, jolloin taiteilijaryhmätkin saadaan innostumaan toimimisesta yleisön kanssa taiteellisen työn lisäksi ja taiteellisen työn osana. Ranskassa teatterin henkilökunta näkee yhtenä teatterin päätavoitteena olla avoin paikka, jonne on helppo tulla ja jossa voidaan tehdä muutakin kuin katsoa esityksiä. Ranskassa yleisötyö on jo täysin luonteva ja pakollinenkin osa miltei jokaisen ammattiteatterin toimintaa. Yleisötyön voimaan uskotaan sen taidetta sekä yhteiskuntaa rikastuttavan ulottuvuutensa ansiosta. Yksikään teatteri ei tee 15

17 yleisötyötään yksin, vaan myös rahoitus saadaan usein järjestettyä hyvän yhteistyöverkoston kautta. Koulujen kanssa tehtävään yleisötyöhön avustusta saadaan perusopetuksen rahoista, sosiaalialan kanssa tehtävään yleisötyöhön saadaan omaa avustusta jne. Yritysten kanssa rahoitus ei useinkaan ole ongelma, vaan henkilökunnan virkistyskäyttöön on aina varattu budjetista osa. Kuten kaikissa neljässä vierailemassamme taidelaitoksessa, kauaskantoinen yleisötyö on vaatinut pitkän tähtäimen huolellista suunnittelua laitosten sisällä. Tarvitaan paljon aikaa ja sitäkin enemmän tapaamisia potentiaalisten yhteistyökumppaneiden saavuttamiseksi. Mitään ei voi jättää puolitiehen ja suunnitelmat on tehtävä aina ainakin vuodeksi eteenpäin. Tärkeintä onkin verkostoituminen ja erilaisten kumppaneiden kuuntelu sekä taiteilijoiden ja paikallisten toimijoiden kanssa jatkuva yhdessä ideoiminen. Tästä syystä Ranskassa yleisötyötä koordinoikin taiteilijoiden tukena jokaisessa laitoksessa useampi kuin yksi henkilö. Yleisötyö nähdään tärkeänä osana jokaisen taidelaitoksen markkinointia ja yleisöpohjan kasvattamista, mutta samalla yleisötyön tekeminen ns. oikeuttaa taidelaitoksen saaman julkisen rahoituksen. Sillä uskotaan olevan suuri merkitys yhteisöllisyyden lisääjänä hyvin sirpaloituneessa yhteiskunnassa. Ranskassa tehtävän yleisötyön malleja olisi mielenkiintoista saada esiteltyä myös suomalaisille ammattiteattereille. Toistaiseksi olemme sopineet, että Camille Dumas (Mains d Oeuvres) tulee kertomaan Saint Ouenissa tehtävästä yleisötyöstä Ylös-hankkeen päätösseminaariin marraskuussa

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin mallin tavoitteet vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista alueiden tasapainoinen kehitys, osallisuus, yhteisöllisyys

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.)

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.) Tehhään yhessä hanke / Kuntien kulttuurin talous Hankkeen tavoite Selvitetään kuntien kulttuuritoiminnan ja talouden nykytilanne vertailukelpoisella tavalla, otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan yhteinen

Lisätiedot

Katsaus nykysirkuksen kulttuuripoliittiseen asemaan Suomessa Lotta Vaulo

Katsaus nykysirkuksen kulttuuripoliittiseen asemaan Suomessa Lotta Vaulo Tänään 13.00 13.10 Avaussanat Lotta Vaulo, toiminnanjohtaja, Sirkuksen tiedotuskeskus Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori, Museovirasto 13.10 13.30 Katsaus nykysirkuksen kulttuuripoliittiseen

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET 2017-2018 Taide- ja kulttuuriavustukset Kehittämisavustukset Taide- ja kulttuuripalkinnot Helsingin kulttuuripalkinto Helsingin

Lisätiedot

Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille

Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu -koulutus Tampere 26.11.2015 Erityispalvelujen tiimi Tiimin tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa palveluja,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

% Taidetta on neljäntoista pirkanmaalaisen

% Taidetta on neljäntoista pirkanmaalaisen % eijo Taidetta % Taidetta on neljäntoista pirkanmaalaisen sote- ja kulttuurialan toimijan yhteishanke, joka kehittää toimijoiden mahdollisuuksia juurruttaa kulttuuritoiminta kiinteäksi osaksi sote-palvelurakenteita.

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

Pohjoismainen kulttuuripiste

Pohjoismainen kulttuuripiste Pohjoismainen kulttuuripiste Luomme tilaa pohjoismaiselle kulttuurille Webinaari 16.6.2016 Erityisasiantuntija Laura Norppa, Pohjoismainen kulttuuripiste POHJOISMAINEN KULTTUURIPISTE Virallinen pohjoismainen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT. LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija

KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT. LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija TAITEEN EDISTÄMISKESKUS TAITEEN EDISTÄMISKESKUS Taiteen edistämiskeskus on valtion asiantuntija-

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku Megatrendit ja kulttuurialan muutos 3.6.2016 Työpajan purku Osallistujattila 2025 Ilmoittautuneita 175 kpl Ilmoittautuneet aloittain: Museoala Orkesterit Teatterit Muut Ryhmätöiden lm. 20+1 kpl ks. dokumentointi

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Imatran kaupunki. Varhaiskasvatuksen kulttuuri- ja liikuntapolku

Imatran kaupunki. Varhaiskasvatuksen kulttuuri- ja liikuntapolku Imatran kaupunki Varhaiskasvatuksen kulttuuri- ja liikuntapolku Kulttuuri- ja liikuntapolku Kulttuuri- ja liikuntapolku on kulttuuri, taide- ja liikuntakasvatussuunnitelma joka sisältyy Imatran kaupungin

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

Kirjastojen kehittämishankkeet. Kommenttipuheenvuoro kentältä Jari Paavonheimo

Kirjastojen kehittämishankkeet. Kommenttipuheenvuoro kentältä Jari Paavonheimo Kirjastojen kehittämishankkeet Kommenttipuheenvuoro kentältä 24.11.2015 Jari Paavonheimo Hankerahoitus Kirjastojen kehittämiselle vaikutus on ollut merkittävä Kirjastojen budjeteissa kehittämispanos usein

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot

Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016

Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016 Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016 Valintakoe järjestetään 7.-9.6.2016. Valintakokeessa on kolme osaa: 1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma 2. Haastattelu 3. Musiikillinen työnäyte. Valintakokeeseen

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi Taidetestaajat 2017-2020 Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi 24.11.2016 Anu-Maarit Moilanen, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto Veli-Markus Tapio, Suomen Kulttuurirahasto Taide lähtee kasista!

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017

HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017 1(5) HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017 Mitä haetaan ja mille ajalle? Cirkon residenssihaussa voi hakea 2-4 viikon mittaista residenssityöskentelyjaksoa Cirkossa, Helsingin Suvilahdessa. Tässä

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU 21.9.2010 1(5) IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU Kunnanvaltuuston päättämä Ideamylly on pyörinyt vinhaa vauhtia. Esityksiä, aloitteita, asioita ja

Lisätiedot

Savon rata 125 vuotta. Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la

Savon rata 125 vuotta. Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la Savon rata 125 vuotta Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la 4.10.2014 Savon rata 125 vuotta SAVON-RADAN ryhmä SAVON-RADAN ryhmä on Etelä-Savolaisten rautatierakennusten omistajien ja niissä toimijoiden muodostama

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelma LUOKKA TAITEENALA TAVOITE MITÄ OPPIAINEET TYÖTAPA PAIKKA YHTEISTYÖSSÄ

Äänekosken kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelma LUOKKA TAITEENALA TAVOITE MITÄ OPPIAINEET TYÖTAPA PAIKKA YHTEISTYÖSSÄ LUOKKA TTEENALA TAVOITE MITÄ OPPINEET TYÖTAPA PKKA YHTEISTYÖSSÄ Eskarit Musiikki Elämyksellinen Musiikista KU, MU, Museon Äänekosken Musiikkiopisto taidekokemus kuvaksi työpaja Taidemuseo Taidemuseo 1.lk

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön ABC

Kehitysyhteistyön ABC Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

OPAS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ELOKUVATAPAHTUMIIN

OPAS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ELOKUVATAPAHTUMIIN OPAS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ELOKUVATAPAHTUMIIN KEVÄT 2016 FESTARIKAUSI KÄYNNISTYY Pääkaupunkiseudun elokuvatapahtumat CINEMAJA ry on vaihtoehtoisia elokuvia esittävien festivaalien, klubien ja kulttuurikeskusten

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 TOIMINNAN TARKOITUS Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys ry (KeHy) jatkaa vuonna 2017 toimintansa vahvistamista keskisuomalaisena

Lisätiedot

Keskeneräisten tarujen kirja

Keskeneräisten tarujen kirja Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely

Lisätiedot

Turun Kansantanssin Ystävät ry. Turku - Finland

Turun Kansantanssin Ystävät ry. Turku - Finland Turun Kansantanssin Ystävät ry Turku - Finland Turun Kansantanssin Ystävät ry perustettiin vuonna 1970 päämääränään suomalaisen kansantanssin ja kansanperinteen vaaliminen ja tunnetuksi tekeminen. Kansantanssin

Lisätiedot

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita.

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö tehdään itsenäisesti oman idean pohjalta. Työtä tehdään sekä työpajassa että

Lisätiedot

OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki

OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki Työrauhaprojektin taustaa Pohjois-Haagan yhteiskoulun oppilashuoltotyöryhmä alkoi keväällä 2009 valmistella projektia, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä.

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä. Tarvitaan kulttuurin rakennemuutos: nykyinen rakenne tukee koulunpenkiltä tehtaaseen ajattelua. Tilanne on nyt ihan toinen ja tämä pitää saada näkymään myös Kotkan kulttuurissa. Jari Järvelä Yleisö Kaupunkilainen,

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 11.9.2015 Keski-Suomen Järjestöareenan tehtävä Järjestöjen ääni ja voimien kokoaja Tunnistaa järjestökentän

Lisätiedot

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA Visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä OSA A: KUVATAIDE Sisällys RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA... 1 Visuaalisten

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Mukana olevat aluekeskukset

Mukana olevat aluekeskukset 31.8.2011 1 Mukana olevat aluekeskukset Pirkanmaan elokuvakeskus Valokuvakeskus Sisä-Suomen tanssin aluekeskus Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo Nykyaika Tamper een taidem useo -Pirka nmaan aluetai

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

Taiteen paikka on lähellä meitä

Taiteen paikka on lähellä meitä Taiteen paikka on lähellä meitä Foto: Minna Sirnö Pari sanaa Taikesta Pari sanaa Taikesta Oikeutemme taiteeseen ja kulttuuriin Foto: Minna Sirnö % Taiken hakijoista % Taiken kaikista tuista % Taiken alueellisista

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Musiikkilinjan kurssit

Musiikkilinjan kurssit Musiikkilinjan kurssit MUMU Musiikin peruskurssit MUMU01 Taidemusiikki Kuvaus Taidemusiikin historia konserttikäynti Tavoitteet Länsimaisen taidemusiikin säveltäjien ja tyylisuuntien tuntemuksen lisääminen.

Lisätiedot

Vesta Linnea ja aavelapsen arvoitus

Vesta Linnea ja aavelapsen arvoitus Tampereen Työväen Teatteri Vesta Linnea ja aavelapsen arvoitus Tietoa ja kuvia teatterissa toimimisesta Esitys alkaa klo 18.30 Ensimmäinen puoliaika kestää 1 tunnin Väliaika kestää 20 min. Toinen puoliaika

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Miikka Pyykkönen, Jyväskylän yliopisto (kulttuuripolitiikka), miipyyk@yfi.jyu.fi MAAHANMUUTTAJIEN YHDISTYKSET, KULTTUURI-IDENTITEETTI JA SUKUPUOLI

Miikka Pyykkönen, Jyväskylän yliopisto (kulttuuripolitiikka), miipyyk@yfi.jyu.fi MAAHANMUUTTAJIEN YHDISTYKSET, KULTTUURI-IDENTITEETTI JA SUKUPUOLI Miikka Pyykkönen, Jyväskylän yliopisto (kulttuuripolitiikka), miipyyk@yfi.jyu.fi MAAHANMUUTTAJIEN YHDISTYKSET, KULTTUURI-IDENTITEETTI JA SUKUPUOLI Esitelmä Mies Suomessa, Suomi miehessä - luentosarjassa.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta

Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta Jäsentiedote nro. 11 / 2011 20.10.2011 Tiedotteen sisältö: IPMA Level D sertifiointitilaisuus Oulussa 21.11.2011 Projektituska videot Teematilaisuus: Projektien sidosryhmäjohtaminen,

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot