YLÖS-HANKKEEN TUTUSTUMISMATKA PARIISIN ALUEEN AMMATTITEATTEREIDEN YLEISÖTYÖHÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLÖS-HANKKEEN TUTUSTUMISMATKA PARIISIN ALUEEN AMMATTITEATTEREIDEN YLEISÖTYÖHÖN 24.5. 27.5.2010"

Transkriptio

1 YLÖS-HANKKEEN TUTUSTUMISMATKA PARIISIN ALUEEN AMMATTITEATTEREIDEN YLEISÖTYÖHÖN Katri Malte-Colliard, projektiassistentti Tutkivan teatterityön keskus Tampereen yliopisto p

2 1. JOHDANTO Ylös-hankkeen yhtenä tärkeänä tavoitteena on tutustua yleisötyön ja soveltavan teatterin kenttään ja tekijöihin Suomen lisäksi myös niissä maissa, joissa yleisötyö on jo saavuttanut tärkeän aseman ammattiteattereiden toiminnassa. Keskustelemalla ja jakamalla kokemuksia on mahdollista luoda pohjaa yhteistyötilaisuuksille sekä synnyttää innovatiivisia ideoita, joita voidaan käyttää myös Suomessa. Ranskassa on hyvin laaja tukijärjestelmä esittävien taiteiden alalla ja suuren osan jaettavista avustuksista saavat nykyteatterin parissa työskentelevät nuoret ryhmät. Suurimmaksi osaksi valtion, maakuntien, kuntien sekä paikallisella tasolla toimivien taidetoimikuntien (DRAC) yhteistyössä rahoittamat esittävän taiteen keskukset (joita usein kutsutaan myös teatterin nimellä) toimivat tärkeimpänä ammattiteatteriesitysten esityspaikkoina. Näiden laitosten ohjelmisto koostuu pääosin vierailevista esityksistä sekä residenssijakson aikana valmistetuista esityksistä. Samanaikaisesti talossa voikin olla useampi vieraileva seurue työstämässä tulevaa esitystään tai työskentelemässä paikallisen väestön kanssa. Laitoksissa ei usein ole varsinaista vakituista taiteellista henkilökuntaa, vaan ohjelmiston rakentamisesta sekä laitoksen muusta toiminnasta vastaa laitoksen johtaja yhdessä viestintään, yleisötyöhön ja talouteen erikoistuneen henkilökunnan kanssa. Laitoksen rahoituksesta riippuen johtajana on joko taiteilija (usein teatteriohjaaja) tai ns. ammattijohtaja, joka on kuitenkin perehtynyt hyvin monipuolisesti esittävien taiteiden kenttään ja haluaa kehittää sitä entisestään. Varsinaisia suomalaisen laitosteatterin kaltaisia teatteritaloja onkin Ranskassa harvassa ja ne keskittyvät usein melko klassiseen ohjelmistoon. Näissä teattereissa on aivan oma, usein hyvin toimeentuleva katsojakuntansa ja salit täyttyvät nimekkäiden ohjaajien ja näyttelijöiden voimalla. Yleisötyötä tehdäänkin aktiivisesti sellaisissa teatteritaloissa, joiden pääpiirteenä on tukea uutta ranskalaista esittävää taidetta. 1

3 Ranskalaisten teatteritalojen vahvuus yleisötyön kannalta onkin selkeästi niiden sitoutumattomuus vakituiseen taiteelliseen henkilökuntaan. Laitokset profiloituvat joko perinteisinä, usein klassiseen ohjelmistoon keskittyvinä teatteritaloina tai sitten uudenlaista esitystaidetta, nuoria taiteilijoita ja heidän suhdettaan yleisöönsä tukevina monitoimitalona. Jälkimmäiset etsivät ohjelmistoonsa sekä residenssijaksoille usein juuri sellaisia taiteilijoita ja ryhmiä, joilla on kunnianhimoisen taiteellisen projektin ohella halua ja kiinnostusta rakentaa tiivis kontakti paikalliseen väestöön ja laajentaa oma työskentelyään myös laitoksen seinien ulkopuolelle. Yleisötyötä tekevät siis aina taiteilijat ja tätä yleisötyöprosessia koordinoivat ns. yleisötyöntekijät, joilla on aina myös hyvin vahva paikallistuntemus sekä kyky nähdä taiteellisen toiminnan ja tiettyjen yleisöryhmien potentiaaliset yhteistyömahdollisuudet. Ylös-hankkeen Ranskan matkan tutustumiskohteiksi valittiin huolellisen pohjatyön tuloksena neljä erilaisissa ympäristöissä toimivaa teatterin esityspaikkaa: Mains d oeuvres, Théâtre de Gennevilliers, Ferme du Buisson ja Maison des Métallos, jotka kaikki sijaitsevat Pariisin ydinkeskustan perinteisten teatterikorttelien ulkopuolella. Kaikissa tutustumiskohteissa paikallisen väestön saaminen mahdollisimman monipuolisesti mukaan teatteritalon toimintaan on yhtenä päämääränä korkeatasoisen taiteellisen toiminnan rinnalla. 2. MATKAN TAVOITTEET Tutustua ranskalaisten ammattiteattereiden tapaan tehdä yleisötyötä Oppia uutta ja kyseenalaistaa myönteisessä mielessä suomalaisten ammattiteattereiden käytäntöjä sekä löytää uusia ideoita suomalaisten teatteritalojen käyttöön Kirjata ylös hyviä käytäntöjä jaettaviksi Ylös-hankkeen aikana mm. verkkosivuilla Kartoittaa mahdollisia asiantuntijaluennoitsijoita syksyllä 2010 järjestettävään seminaariin. 2

4 3. TAPAAMISTEN SISÄLTÖ Tapaaminen yleisötyöntekijöiden Vanessa Forayn ja Camille Dumasin kanssa Mains d Oeuvres-nimisessä kulttuurikeskuksessa Ensimmäinen tutustumiskohteemme oli Saint-Ouenin esikaupungissa sijaitseva Mains d Oeuvres, jossa tapasimme hankkeen pääkoordinaattorin Camille Dumasin sekä erilaisten yleisöryhmien kanssa yleisötyötä suunnittelevan Vanessa Forayn. Mains d Oeuvres on perustettu vuonna 1998 kolmen taiteilijan toimesta Saint-Ouenin keskustassa sijaitsevaan entiseen auton osia valmistavan Valeon tehtaan työntekijöiden vapaa-ajan keskukseen, jonka pinta-ala on tällä hetkellä 4000 m2. Vuonna 2001 syntynyt uusi kulttuurikeskus avattiin yleisölle ja siitä lähtien sen toiminta on koostunut seuraavista osa-alueista: monialaiset taiteilijaresidenssit (tanssi, musiikki, mediataide, kuvataide, teatteri) Esitystoiminta (konsertit, teatteriesitykset) Keskustelutilaisuudet Illanvietot Kirjasto (tietoa talossa residenssissä olevista ja olleista taiteilijoista) Taiteilijoiden, teatteriryhmien ja muusikoiden harjoitustilat Yleisötyön jatkuva kehittäminen paikallisen väestön parissa Trans Europe Halles-yhteistyö Tilojen vuokrausta Lounasravintola (joka on auki päivittäin ja esitysten yhteydessä myös iltaisin) Työpajoja, kursseja 3

5 Tilat koostuvat suuresta ravintolasalista, näyttelytilasta, neljästä vuokrattavasta treenitilasta (tuntihinta), yhdeksästä kuukausivuokrattavasta äänistudiosta, viidestä ainoastaan residenssikäytössä olevasta äänistudiosta, konferenssisalista (100 paikkaa), teatterisalista ja kahdesta kokoustilasta. Toimistotiloina on yksi tilava, sermeillä jaettu huone. Tällä hetkellä yhdistyksen muodossa toimiva Mains d Oeuvres työllistää vakituisesti 14 hallintohenkilöä, joiden lisäksi palkkalistoilla on neljä teknistä työntekijää, kaksi ravintolatyöntekijää sekä kolme vuorottelevaa vahtimestaria. Yleisötyön koordinointi tapahtuu pääasiassa Camille Dumasin, tiedotuksesta vastaavan kahden henkilön sekä Vanessa Forayn yhteistyönä. Keskustelimme Vanessan ja Camillen kanssa Mains d Oeuvres:n haasteellisesta sijainnista, rahoituksesta sekä yleensäkin talon projektihallinnosta yleisötyön kannalta. Saint-Ouen on yksi niistä useista Pariisin esikaupunkialueista, joilla on vahva teollisuus- ja työläismenneisyys, hyvin monikulttuurinen väestöpohja ja sittemmin syventynyt työttömyysongelma tehtaiden suljettua ovensa. Vaikka paikallinen väestö käyttääkin kulttuuripalveluita säästeliäästi, on Saint-Ouenin kaupungissa monipuolinen kirjastolaitos sekä kahden salin teatteritalo, jonka ohjelmisto on myös hyvin poikkitaiteellinen. Suuri osa esim. Teatteriesitysten yleisöstä tulee kuitenkin Pariisin kantakaupungista. Mains d Oeuvres onkin perustamisestaan alkaen pyrkinyt vahvistamaan asemaansa juuri paikallisen väestön ja taiteen tekijöiden helposti lähestyttävänä kohtaamispaikkana, jonka ovet ovat auki mahdollisimman paljon myös esitysten ulkopuolella. Erilaiset työpajat, näyttelyt sekä lounasravintola toimivat hyvänä syynä tulla tutkimaan talon toimintaa lähemmin. Talon tavoitteena onkin olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja etsiä luontevia tapoja 4

6 yhdistää taide ja yhteiskunta. Keskuksessa läsnä olevien taiteenlajien monipuolisuus mahdollistaa uudenlaiset yhteistyökokeilut paikallisten ihmisten kanssa. Toimintaa ei haluta myöskään rajoittaa yksinomaan puhtaasti taiteelliseen toimintaan, vaan tiloja vuokrataan myös paikallisten kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten tapahtumien järjestämiseen. Tapahtumien teema liittyy kuitenkin aina vahvasti yhteiskunnallisten kysymysten ympärille. Tiloissa järjestetään useana kertoja vuodessa myös kaikille avoimia illanviettoja ja vapaamuotoisia juhlia, joissa residenssissä olevat taiteilijat esittelevät työtään, johon myös paikallinen yleisö on usein osallistunut. Mains d Oeuvres saa rahoituksensa ranskalaisten kulttuurilaitosten tapaan hyvin monesta eri julkisesta lähteestä, joista tärkeimmät ovat Saint-Ouenin kaupunki, Pariisin alueen maakunnan liitto (Conseil regional de l Île de France ja Conseil general de de la Seine-Saint-Denis), Kulttuuri-ja viestintäministeriö, Ile-de- France:n taidetoimikunta (DRAC) ja Pariisin kaupunki. Lisäksi viime vuosina, mesenaattiverotuksen kevennyttyä, Mains d Oeuvres on alkanut aktiivisesti etsiä myös muita, yksityisiä rahanlähteitä. Myyntipuheena käytetään nimen omaan ajatusta siitä, että taide yhteiskunnassa on sekä sosiaalisen, kulttuurisen kuin taloudellisenkin elinvoiman vektori. Mains d Oeuvres:n jatkuva residenssitoiminta onkin vahvana perustana kaikelle toiminnalle ympäröivien kortteleiden asukkaiden kanssa. Residenssissä voi olla samanaikaisesti korkeintaan neljä ryhmää tai taiteilijaa. Vuosittain taiteilijaa/ryhmää työskentelee Mains d Oeuvresin tiloissa. Ryhmiä voidaan kutsua residenssiin, mutta myös monet taiteilijat ottavat itse yhteyttä Mains d Oeuvresin henkilökuntaan. Residenssitaiteilijat valitaan henkilökohtaisissa tapaamisissa, joissa käydään perusteellisesti läpi taiteilijan /ryhmän taiteellisen projektin päämäärät sekä motivaatio toimia yhteiskunnallisesti avoimena ja aktiivisena paikallisen väestön kanssa. Mains d Oeuvresin yleisötyöstä vastaava henkilökunta voi tässä vaiheessa ehdottaa jo jotain ajatuksia ja ideoita paikallisen väestön ottamisesta mukaan 5

7 luomisprosessiin. Taiteilijalla on myös oikeus kieltäytyä annetuista suuntaviivoista, mutta yleensä Mains d Oeuvresiin pyrkivät taiteilijat ovat jo alunperinkin kiinnostuneet tekemään yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Mains d Oeuvresissa pyritään kaiken taiteellisen toiminnan jatkuvuuteen, joten jokainen residenssijakso kestää vähintään vuoden. Tänä aikana residenssissä oleva ryhmä saa harjoitus- ja työskentelytilat käyttöönsä, apua projektin hallinnossa ja tiedotuksessa sekä tulevien projektien suunnittelussa. Tavoitteena on tukea nuoria, uransa alussa olevia taiteilijoita ja ryhmiä ja helpottaa heidän uransa jatkumista myös residenssijakson jälkeen. Mains d Oeuvres:n ohjelmisto muotoutuukin näiden residenssijaksojen ympärille: kulissikierrokset, taiteilijatapaamiset luomisprosessin aikana, demo-esitykset, avoimet harjoitukset, taiteilijoiden vierailut kouluissa ja erilaisissa yhteisöissä (yhdistykset, vanhusten talot ym.), työpajat Mains d Oeuvres:n tiloissa ja usein lopuksi valmis esitys muodostavat ohjelmiston. Yhtenä talon erikoisuutena on jo usean vuoden ajan ollut myös konsepti Un artiste à la maison (taiteilija kodissasi). Kuka tahansa, joka on kiinnostunut vastaanottamaan taiteilijan/performanssin omaan kotiinsa, voi ottaa yhteyttä Mains d Oeuvres:n henkilökuntaan ja valita neljästä-viidestä performanssista (jotka on kuvailtu keskuksen verkkosivuilla, ja jotka vaihtuvat residenssijaksojen mukaan) itselleen mieluisan. Keväällä 2010 valittavana oli niin tanssia, teatteria, visuaalisia taiteita kuin musiikkiakin. Esityksen kesto on aina minuuttia. Ideana on, että kutsuja kutsuu samalla paikalle myös esim. Naapurinsa, ystävänsä tai sukulaisensa, jolloin esityksestä muotoutuu pieni yhteisöllinen hetki taiteen parissa. Esityksen jälkeen taiteilija jää vielä keskustelemaan vapaamuotoisesti yleisönsä kanssa ranskalaiseen tapaan pienen naposteltavan ja juoman merkeissä. Taiteilija saa esityksestään pienen korvauksen suoraan kutsujalta. 6

8 Lisäksi residenssissä olevat taiteilijat työskentelevät toisinaan mm. vankiloissa. Varsinkin muusikot ovat viime aikoina tehneet paljon yhteistyötä myös mielenterveyspotilaiden kanssa. Tapaaminen Sylvie Goujonin kanssa Théâtre de Gennevilliers:ssä (Centre Dramatique National) Tapasimme Sylvie Goujonin, jonka vastuulla on kolmen muun henkilön kanssa Théâtre de Gennevilliersin yleisötyön kehittäminen. Keskustelimme laitoksen toiminta-ajatuksesta sekä yleisötyöhankkeista. Théâtre de Gennevilliers sijaitsee Gennevilliers-nimisessä Pariiisin esikaupungissa, jossa on hyvin samanlainen teollisuushistoria kuin Saint- Ouenissa. Tällä hetkellä suuri osa kaupungin asukkaista käy työssä Pariisin alueella, mikä on aiheuttanut myös sen, että ns. Populaarikortteleiden sekaan on noussut uusia, hinnakkaita pariisilaisille myytäviä asuntoja. Théâtre de Gennevilliers sijaitsee kahden kunnan rajalla: toisella puolella katua on jo toinen esikaupunki. Yleisöä pyritään saamaan tietysti kaikilta lähialueilta, mutta yleisötyöhankkeet keskittyvät rahoitussyistä luonnollisesti enimmäkseen Gennvilliersin kaupunkialueelle. Vaikka Théâtre de Gennevilliers onkin nimeltään teatteri, sen ohjelmistossa on myös paljon muita esittäviä taiteita, kuten nykytanssia, -sirkusta, elokuvaa ja konsertteja. Théâtre de Gennevilliers saa rahoituksensa suurimmaksi osaksi suoraan Kulttuuri-ja viestintäministeriöltä, sillä teatteri on ns. Valtiollinen laitos. Lisäksi rahoitusta tulee Île-de-Francen taidetoimikunnalta (DRAC), Ville de Gennevilliers (kaupunki) sekä Conseil Général des Hauts-de-Seine:ltä. 7

9 Théâtre de Gennevilliers pyrkii olemaan aktiivinen toimija kaupunkinsa identiteetin vahvistajana ja erilaisten ihmisten yhdistäjänä. Tarkoitus on mahdollistaa yhteisiä tapaamismahdollisuuksia sellaisten ihmisten kesken, jotka eivät muuten koskaan tapaisi (taiteilijat ja paikalliset asukkaat keskenään ja eri kulttuuritaustaiset väestöryhmät). Laitoksen ideologian mukaan nykyaikaisen teatterin tehtävä on nimenomaan olla oleskelupaikka, keskustelupaikka ja kritiikin paikka. Kenellä tahansa tulee olla oikeus päästä seuraamaan taiteellista luomisprosessia ja mahdollisimman monella tulee olla mahdollisuus päästä osaksi sitä. Théâtre de Gennevilliersin ala-aula on avoinna jatkuvasti siinä toimivan kahvila-ravintolan ansiosta. Varsinkin lounasaikaan ravintola on täynnä asiakkaita, jotka voivat samalla vaikka käyttää internetiä tai varata lippuja illan esitykseen. Kuten suurin osa ranskalaisista teattereista, Théâtre de Gennevilliers toimii ns. vierailuteatterina, eli talossa ei ole vakituista taiteellista henkilökuntaa taiteellisen johtajan lisäksi. Joka vuosi teatterissa on kuitenkin vähintään kaksi residenssiryhmää, jotka työskentelevät intensiivisesti talossa oman produktionsa parissa tehden samalla laajaa yleisötyötä Gennevilliersin asukkaiden keskuudessa. Théâtre de Gennevilliersin ohjenuorana kaikessa toiminnassa onkin taiteen ja yhteisön tuominen saman katon alle ja samalla teatterin jalkautuminen niin paljon ympäröivän yhteisön pariin kuin mahdollista. Teatterin ohjelmiston ympärille muotoutuukin joka esityskaudeksi erilaisia yleisötyön muotoja, jotka riippuvat talossa vierailevista ryhmistä ja residenssissä olevista ryhmistä. Muutamia esimerkkejä Théâtre de Gennevilliersin varsinaisen esitystoiminnan ulkopuolelta: Kirjoitustyöpajat ovat gennevilliersiläisten keskuudessa uskomattoman suuren suosion saanut yleisötyön muoto. Maksuttomat työpajat ovat 8

10 teatterin taiteellisen johtajan Pascal Rambertin idea ja hän myös vetää kolmetuntisen työpajan itse kaikille halukkaille esityskauden aikana jokainen tiistai-ilta. Ilmaisiin tapaamisiin ilmaantuu viikoittain kymmenestä viiteenkymmeneen ihmistä. Ensimmäisen tunnin aikana jokainen kirjoittaa vapaasti valitsemastaan aiheesta, vapaalla tyylillä pätkän tekstiä. Toisen tunnin aikana kaikki tekstit pyritään lukemaan ääneen. Kolmannen tunnin aikana jokainen osallistuja näyttelee tai ohjaa jonkun toisen kirjoittaman tekstin. Tapaamisissa on usein läsnä myös parhaillaan teatterissa omaa produktiotaan tekevä taiteilija. Kautena tanssija-koreografi Rachid Ouramdane sekä teatteriohjaaja Christophe Fiat olivat mukana useina tiistai-iltoina osallistuen itsekin kirjoittamiseen ja tekstien dramatisointiin. Teatteri kutsuu vuosittain yhden elokuvaohjaajan (usein nuoria, uransa alussa olevia ohjaajia sekä Ranskasta että ulkomailta) tekemään elokuvan Gennevilliersistä. Kaupungin asukkaat ovat useimmiten suuressa roolissa näissä tuotannoissa. Ohjaajalla on vapaat kädet tehdä joko fiktiivistä tai dokumentaarista elokuvaa. Tavoite on löytää jotain uusia ulottuvuuksia kaikkien paikallisten tuntemasta kaupungista. Valmis elokuva esitetään Théâtre de Gennevilliersissä ja esitykseen kutsutaan kaupunkilaisia eri kansalaisjärjestöjen, yhdistysten ym. avulla. Jokainen residenssiryhmä luo ja harjoittaa tulevaa produktiotaan usein vuodenkin ajan Théâtre de Gennevilliersissä. Tietyssä vaiheessa luomisprosessia ryhmä mahdollistaa yleisölle pääsyn seuraamaan produktionsa kehittymistä. Nämä avoimet harjoitukset ovat maksuttomia ja avoinna kaikille halukkaille. Yleisön osallistuminen valmiiseen esitykseen toteutui mm. tammikuussa 2010, kun kaikki kirjoitustyöpajan osallistujat olivat osana Pascal Rambertin omaa produktiota, jossa ääni, valo, arkkitehtuuri, laulu ja ruumiillinen teatteri mahdollistivat jokaisen osallistujan oman panoksen lopullisessa teoksessa. 9

11 Théâtre de Gennevilliersillä on laaja yhteistyökumppaneiden verkosto, johon lukeutuvat: Koululaitos (opettajille järjestetään kerran viikossa infotilaisuuksia tulevista produktioista ja niihin liittyvistä yleisötyön muodoista) Kulttuurilaitokset (paikallinen elokuvateatteri, musiikkiopisto, nykytaidegalleria) Kansalaisjärjestöt Kulttuurijärjestöt Yritykset Suuret taidelaitokset kuten Centre Pompidou ja Comedie Francaise Pariisissa, joiden kanssa Thèâtre de Gennevilliers tekee varsinkin yhteistyötä lastenteatterin ympärillä Näiden yhteistyökumppaneiden kanssa teatteri pyrkii jatkuvasti kehittämään uusia yleisötyön muotoja, jotka vastaisivat yhä paremmin paikallisen väestön tarpeita. Teatteri mm. jakaa säännöllisesti ilmaisia teatterilippuja asunnottomille ja toimeentulotuella eläville ja järjestää ranskan kielen ja kulttuurin opetusta lukutaidottomille maahanmuuttajanaisille teatterin tiloissa. Nämä naiset pääsevät luonnollisesti katsomaan myös kaikki teatterin esitykset alennettuun hintaan. Tapaaminen Marion Ollivierin ja Pauline Gaconin kanssa La Ferme du Buisson-nimisessä esittävien taiteiden ja kuvataiteen keskuksessa (Scène nationale de Marne la Vallée), Kolmas tutustumiskohteemme sijaitsee Noisiel:ssa, Pariisin itäpuolella. La Ferme 10

12 du Buisson on useita rakennuksia sisältävä 1800-luvun tyypillinen suuri, ajalleen moderni maatila keskellä lähiötä. Maatila perustettiin ns. Mallimaatilaksi, jossa hyödynnettiin uusinta tekniikkaa ja työtapoja. Samaa ideologiaa on haluttu jatkaa myös nykyisen Ferme du Buisson:in syntyessä: tärkeimmässä asemassa on luovuus ja uusien ideoiden kokeilu. Nykyään jokaisella rakennuksella on oma tehtävänsä monia taiteenaloja yhdistävässä kulttuurikompleksissa paikkaisen teatterisalin lisäksi Ferme du Buissonissa on myös konserttisali, elokuvateatteri (keskittynyt taide-elokuviin), nykytaiteen keskus, kirjasto ja arvostettu, perinteinen ravintola. Alueella on myös paljon sisäpihoja, joita hyödynnetään erilaisissa performansseissa sekä teatteri- ja musiikkiesityksissä. Teatterin ohjelmisto koostuu niin teatterista, nykytanssista, elokuvakonserteista kuin nykysirkuksestakin. Viisi henkilöä on vastuussa Ferme du Buisson:in yleisötyöstä ja jokaisella heistä on oma vastuualueensa eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Seitsemän vuoden ajan Ferme du Buissonilla on ollut jatkuvasti kolme vaihtuvaa teatteriseuruetta, joilla on pitkäaikainen residenssisopimus ja jotka ovat sitoutuneet tekemään yhteistyötä yleisön kanssa. Yhteistyötä tehdään eniten seuraavien tahojen kanssa: Paikalliset päiväkodit Paikalliset koulut Lukiot Korkeakoulut Paikalliset yhdistykset ja kansalaisjärjestöt Ferme du Buisson haluaa kiinnittää huomiota nimenomaan paikallisen väestön aktivointiin ja kehittääkin jatkuvasti uusia yleisötyön muotoja maatilan muurien ulkopuolella. Ferme du Buissonin henkilökunta käyttää paljon aikaa paikallisen väestön tapaamiseen yhdistysten kautta. Ferme on lanseerannut muutama vuosi 11

13 sitten uuden konseptin, Projet sortir (Projekti Ulos), jonka puitteissa vähävaraisimmat tai muuten syrjäytymisvaarassa olevat asukkaat saavat mahdollisuuden tulla katsomaan erilaisia ilmaisesityksiä sekä osallistua taidetyöpajoihin. Sécours Populaire, eli kaikista huono-osaisimpia auttava järjestö on yksi Ferme du Buissonin tärkeistä yhteistyökumppaneista. Yhteistyön tavoitteena on tarjota autettaville ihmisille ruoka- ja vaateavun lisäksi myös elämyksiä ja taidenautintoja. Monet residenssissä olevat ryhmät käyvätkin pitämässä työpajoja liittyen omaan tekeillä olevaan teokseensa myös näille yleisöryhmille, jotka pääsevät myöhemmin katsomaan valmiin teoksen. Viime vuosina Ferme du Buissonissa on myös keskitytty lukioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön, johon saadaan opetusministeriön kautta ylimääräistä avustusta. Tämän toimintamallin (Classe à PAC = Taide- ja kulttuuriprojekti luokassa) puitteissa lukion opettajakunnasta valitaan henkilö tai henkilöt, jotka osallistuvat nuorten kanssa Ferme du Buissonissa yhden lukuvuoden ajan yhteen taideproduktioon. Usein tapaamiset koostuvat taiteilijoiden vetämistä työpajoista sekä keskusteluista yleisötyövastaavien kanssa. Tapaamiskertoja on yhteensä noin neljä. Tarkoituksena on herättää nuorissa uteliaisuutta ja halua kyseenalaistaa sekä taiteilijan näkemyksiä, että arkielämässä vastaan tulevia aiheita. Tulevasta teoksesta keskustellaan avoimesti taiteilijan kanssa ja usein nuoret voivat osallistua myös teoksen ideointiin. Yhtenä päivänä nuoret seuraavat taiteilijaryhmän työskentelyä ja kuvaavat sen nauhalle. Viimeinen tapaaminen on loppuhuipennus, jolloin kaikki vuoden Classe à PAC-opiskelijat kutsutaan yhteiseen illanviettoon, jossa esitetään vuoden aikana tehtyjä teoksia ja videoita. Marion Ollivier ja Pauline Gacon halusivat tähdentää, että yleisötyön tekemisessä kaikista suurin vastuu on aktiviteetteja suunnittelevilla henkilöillä. Sekä taiteilijoiden, että kunkin erilaisen yleisöryhmän kanssa on päästävä luottamuksellisiin väleihin. Ketään ei voi pakottaa yhteistyöhön. Toisaalta heidän mielestään nykyteatteri ei voi enää vain odottaa että salit täyttyvät. Julkista 12

14 rahoitusta saavan laitoksen on pystyttävä todistamaan, että sillä on myös ansaittu paikka yhteiskunnassa. Tapaaminen Jérôme Le Contellecin ja Candan Cankayan kanssa ja tutustuminen Pariisin kaupungin rahoittamaan kulttuurikeskukseen, Maison des métallos:iin Belleville-Ménilmontantin korttelissa Pariisissa sijaitseva Maison des métallos on yksi Pariisin omista kulttuurilaitoksista, jonka rahoitus tulee kokonaan kaupungin sekä Pariisin seudun omasta budjetista. Maison des métallosin 1800-luvulla rakennettu rakennus on käynyt läpi monta vaihetta soitintehtaasta työläisten ja ammattijärjestöjen taloksi, jolla on ollut aina vahva asema monikulttuurisen korttelin asukkaiden identiteetin vahvistajana. Vuonna 1997 Pariisin kaupunki osti korttelin lukuisten asukasyhdistyksen painostuksesta tyhjilleen jääneen rakennuksen. ja vuodesta 2007 Maison des métallos on toiminut monialaisena kulttuurikeskuksena. Keskuksen toiminnan suunnittelussa paikallisella väestöllä on ollut hyvin merkittävä osa. Asian tiimoilta käytiin lukuisia keskusteluja ja paikallisen väestön mielipiteitä kartoitettiin kyselyjen avulla. Rakennuksen historiaa korttelin asukkaita yhdistävänä paikkana haluttiin jatkaa perustamalla sinne mahdollisimman monipuolinen ja avoin kokoontumispaikka, jossa olisi tarjolla muutakin kuin esitystoimintaa. Maison des métallos on kautta aikojen ollut monien työväen juhlien, korttelitapahtumien, lastenjuhlien, konserttien ja tanssiaisten tapahtumapaikkana. Nykyinen kulttuurikeskus yhdistääkin toimintaajatuksessaan taiteen ammattilaisten ja tavallisen kansan yhteisen, lämminhenkisen kohtaamispaikan, jossa järjestetään säännöllisesti erilaisia kansanjuhlia. Keskuksen viikko-ohjelmisto koostuu monipuolisesti teatteriesityksistä, kevyen musiikin konserteista (usein maailmanmusiikkia), 13

15 keskustelutilaisuuksista ja näyttelyistä. Tilat ovat avoinna koko päivän ja kahvila on avoinna kaikille. Kuten kaikissa muissakin vierailemissamme paikoissa, Maison des métallos uskoo siihen, että taiteella ja kulttuurilla on ihmisiä yhdistävä vaikutus. Kaikki talossa työskentelevät taiteilijat ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa myös ympäröivän korttelin kanssa työstäessään taiteellisia tuotantojaan. Korttelin asukkaat antavat usein materiaalia tekeillä oleviin produktioihin esim. Haastattelujen muodossa. Yksi hyvä esimerkki tällaisesta hankkeesta on vierailevan teatteriohjaajan teos vuodelta 2009, jota varten hän keräsi vuotiailta korttelin asukkailta muistoja korttelista menneiltä vuosikymmeniltä. Hän laittoi lehteen ilmoituksen ja tapasi näin ollen 30 ikäihmistä, joilla kaikilla oli oma, värikäs tarinansa kerrottavanaan. Ohjaaja antoi vanhusten seurata käsikirjoitus- sekä ohjaamisprosessia koko produktion ajan ja kävi pitkiä keskusteluja heidän kanssaan. Ohjaaja oli innoissaan varsinkin siitä, että hän oli saanut niin paljon rikastuttavia ajatuksia teatterialan ulkopuolisilta ihmisiltä liittyen taiteelliseen luomisprosessiinsa. Parhainta oli ollut juuri rehellinen kritiikki siitä, miten asioita ei voi lavallakaan vääristellä, vaan esityksen on oltava aito. Useat muutkin ohjaajat ovat käyttäneet paikallisia asukkaita käsikirjoitus- ja ohjaustyössään. Eräs ohjaaja on. Mm. tavannut vuoden 2009 ajan kerran kuukaudessa ryhmän Belleville-Ménilmontantin asukkaita (erilaisten yhdistyksen jäseniä), joiden kanssa hän työsti fiktiivisen näytelmän, jonka esityksissä osa korttelin asukkaista oli käsikirjoitustyön lisäksi myös näyttämöllä mukana. Yksi vakiintunut yleisötyön muoto Maison des métallosissa on myös viikon pituiset ohjaajien ja muusikoiden ohjaamat työskentelyjaksot korttelin nuorten kanssa ( Les enfants perdus ). Maison des métallos sijaitsee haasteellisella alueella korttelissa, jossa on paljon eri kansallisuuksia, uskontojen edustajia, työttömiä ja juuri maahan saapuneita 14

16 turvapaikan hakijoita. Samassa korttelissa on kuitenkin yhä enemmän myös boboja (Boheemeja porvareita) sekä trendikkäitä kahviloita ja yökerhoja. Maison des métallos pyrkiikin luomaan kortteliin kohtaamispaikan, jossa kaikki eri lähtökohdista tulevat ihmisryhmät voisivat tavata toisiaan luontevasti taiteen ja kulttuuritapahtumien sekä erilaisten kansanjuhlien (vappu, kesä, kansallispäivä ym.) puitteissa. Jérôme Le Contellec näkee kuitenkin kaikista haastavimpana tavoitteena saada ihmiset tulemaan taloon yhä uudestaan ja katsomaan monipuolisesti myös talon taiteellista ohjelmistoa, ei vain niitä teoksia, joissa he ovat itse olleet mukana. 4. MATKAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Matkan tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. Tapasimme työhönsä intohimoisesti suhtautuvia yleisötyön ammattilaisia, joilla oli selvästi halu jakaa kokemuksiaan kanssamme. Vierailumme neljässä erilaisessa ammattiteatterin esityspaikassa vahvisti näkemyksiämme siitä, että Ranskassa yleisötyön olemassaoloa ei ole kyseenalaistettu enää pitkään aikaan millään tavalla, vaan se kuuluu jokaisen nykyaikaisen kulttuurilaitoksen toimenkuvaan siinä missä esitystoimintakin. Kaikissa kohteissa yleisötyö on hyvin suuressa osassa arkipäivän toimintaa. Ammattitaitoinen asiaan perehtynyt henkilökunta keskittyy täyspäiväisesti uusien yleisötyömuotojen kehittämiseen, jolloin taiteilijaryhmätkin saadaan innostumaan toimimisesta yleisön kanssa taiteellisen työn lisäksi ja taiteellisen työn osana. Ranskassa teatterin henkilökunta näkee yhtenä teatterin päätavoitteena olla avoin paikka, jonne on helppo tulla ja jossa voidaan tehdä muutakin kuin katsoa esityksiä. Ranskassa yleisötyö on jo täysin luonteva ja pakollinenkin osa miltei jokaisen ammattiteatterin toimintaa. Yleisötyön voimaan uskotaan sen taidetta sekä yhteiskuntaa rikastuttavan ulottuvuutensa ansiosta. Yksikään teatteri ei tee 15

17 yleisötyötään yksin, vaan myös rahoitus saadaan usein järjestettyä hyvän yhteistyöverkoston kautta. Koulujen kanssa tehtävään yleisötyöhön avustusta saadaan perusopetuksen rahoista, sosiaalialan kanssa tehtävään yleisötyöhön saadaan omaa avustusta jne. Yritysten kanssa rahoitus ei useinkaan ole ongelma, vaan henkilökunnan virkistyskäyttöön on aina varattu budjetista osa. Kuten kaikissa neljässä vierailemassamme taidelaitoksessa, kauaskantoinen yleisötyö on vaatinut pitkän tähtäimen huolellista suunnittelua laitosten sisällä. Tarvitaan paljon aikaa ja sitäkin enemmän tapaamisia potentiaalisten yhteistyökumppaneiden saavuttamiseksi. Mitään ei voi jättää puolitiehen ja suunnitelmat on tehtävä aina ainakin vuodeksi eteenpäin. Tärkeintä onkin verkostoituminen ja erilaisten kumppaneiden kuuntelu sekä taiteilijoiden ja paikallisten toimijoiden kanssa jatkuva yhdessä ideoiminen. Tästä syystä Ranskassa yleisötyötä koordinoikin taiteilijoiden tukena jokaisessa laitoksessa useampi kuin yksi henkilö. Yleisötyö nähdään tärkeänä osana jokaisen taidelaitoksen markkinointia ja yleisöpohjan kasvattamista, mutta samalla yleisötyön tekeminen ns. oikeuttaa taidelaitoksen saaman julkisen rahoituksen. Sillä uskotaan olevan suuri merkitys yhteisöllisyyden lisääjänä hyvin sirpaloituneessa yhteiskunnassa. Ranskassa tehtävän yleisötyön malleja olisi mielenkiintoista saada esiteltyä myös suomalaisille ammattiteattereille. Toistaiseksi olemme sopineet, että Camille Dumas (Mains d Oeuvres) tulee kertomaan Saint Ouenissa tehtävästä yleisötyöstä Ylös-hankkeen päätösseminaariin marraskuussa

SOVELTAVAN TEATTERIN JA YLEISÖTYÖN TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET SEMINAARI. 15.11.2010, Muistiinpanot

SOVELTAVAN TEATTERIN JA YLEISÖTYÖN TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET SEMINAARI. 15.11.2010, Muistiinpanot SOVELTAVAN TEATTERIN JA YLEISÖTYÖN TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET SEMINAARI 15.11.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Marjukka

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

MALLINNUS TEATTERI OSANA LASTEN JA NUORTEN KASVUA. Esimerkkitapauksena Lahden kaupunginteatterin ja Luhtikylän alaasteen

MALLINNUS TEATTERI OSANA LASTEN JA NUORTEN KASVUA. Esimerkkitapauksena Lahden kaupunginteatterin ja Luhtikylän alaasteen MALLINNUS TEATTERI OSANA LASTEN JA NUORTEN KASVUA Esimerkkitapauksena Lahden kaupunginteatterin ja Luhtikylän alaasteen yhteistyö Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

SOVELTAVAN TEATTERIN JA YLEISÖTYÖN SEMINAARI 5.10. 6.10.2009

SOVELTAVAN TEATTERIN JA YLEISÖTYÖN SEMINAARI 5.10. 6.10.2009 SOVELTAVAN TEATTERIN JA YLEISÖTYÖN SEMINAARI 5.10. 6.10.2009 Tutkivan teatterityön keskus, Tampereen yliopisto Hämeenpuisto 28 D, Tampere MAANANTAI 5.10. 10.00 10.30 Ilmoittautuminen 10.30 11.00 Seminaarin

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Takapihalta etupihalle Uusi Amos Andersonin taidemuseo Lasipalatsissa

Takapihalta etupihalle Uusi Amos Andersonin taidemuseo Lasipalatsissa Takapihalta etupihalle Uusi Amos Andersonin taidemuseo Lasipalatsissa Näyttelypäällikkö Susanna Luojus & Intendentti Kaj Martin 24.9.2015 Kypsän miehen iän saavuttanut, omillaan toimeentuleva, määrätietoinen

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Mitä useampi kokki, sen sakeampi soppa Tutkijaverkosto Tiedonlevityskumppanit Rahoitus Sopan ainekset

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

KIERTUETOIMINTA VASTAANOTTAVIEN TEATTEREIDEN NÄKÖKULMASTA

KIERTUETOIMINTA VASTAANOTTAVIEN TEATTEREIDEN NÄKÖKULMASTA KIERTUETOIMINTA VASTAANOTTAVIEN TEATTEREIDEN NÄKÖKULMASTA TEKIJÄ-hankkeen haastattelututkimuksen tuloksia Projektipäällikkö Maria Salomaa 26.4.2013 TEKIJÄ-hanke 2011 2013 Hankkeen toimintamalleja syksy

Lisätiedot

YHTEENVETO TANSSIN TALON VAIKUTUKSISTA PALVELUITTAIN

YHTEENVETO TANSSIN TALON VAIKUTUKSISTA PALVELUITTAIN YHTEENVETO TANSSIN TALON VAIKUTUKSISTA PALVELUITTAIN Palvelu Kenelle Vaikutukset Näyttämöt Yleisö Tanssin saatavuus ja saavutettavuus paranevat, katsomiskokemus laajenee ja syvenee, ymmärrys lajia kohtaan

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Miten julkinen valta on rakentanut kulttuuriteollisuuden käsitettä ja miten musiikkiteatterin tuotanto on tähän vastannut? Musiikkiteatteri

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

BISNESTÄ, TAIDETTA VAI SOSIAALITYÖTÄ?

BISNESTÄ, TAIDETTA VAI SOSIAALITYÖTÄ? BISNESTÄ, TAIDETTA VAI SOSIAALITYÖTÄ? 1 Kulttuuripolittiset syklit Taiteen itseisarvo Taiteen taloudellinen arvo Taiteen sosiaalinen arvo 2 Taiteen sosiaalinen arvo Vuonna 2008 Suomessa julkaistussa tutkimuksessa

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa AIKATAULU VIRITÄ! -tapahtumista Perhonjokilaakson alueella Aikataulu päivittyy edelleen riippuen kunkin yhteisön toiveista ja tarpeista. Osa tilaisuuksista on avoimia,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tiedotus & markkinointi,

Tiedotus & markkinointi, Tiedotus & markkinointi, kiertuetoiminnassa TEKIJÄ: V KOULUTUSJAKSO 30.- 31.1.2012 Kouvolan Teatteri Leena Björkqvist 2012 Ma 30.1.2012 Onnistuneen markkinoinnin peruspilareita kiertuetoiminnassa Klo 12.00-12.10

Lisätiedot

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista Esimerkkejä hyvinvointipalveluista ESR-kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Espoon esittävän taiteen koulu Mitä? Sirkusopetusta

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11.

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11. Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11.2013 Vimma, Turku MIMO faktoina Hankkeen nimi: MIMO Moving In, Moving On! Application

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017

HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017 1(5) HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017 Mitä haetaan ja mille ajalle? Cirkon residenssihaussa voi hakea 2-4 viikon mittaista residenssityöskentelyjaksoa Cirkossa, Helsingin Suvilahdessa. Tässä

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

ALVA - Adults Learning Visual

ALVA - Adults Learning Visual ALVA - Adults Learning Visual Arts Anne Keskitalo,Ylöjärven työväenopisto Taide ja luovuus aikuiskoulutuksessa. Grundtvig- ja Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelmien tiedotustilaisuus, Helsingissä 10.11.2011

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Teatteri 2.0 - Dialogia teatteritaiteen, -tuotannon ja todellisuuden välillä

Teatteri 2.0 - Dialogia teatteritaiteen, -tuotannon ja todellisuuden välillä Vapaan kentän uudet toiminta- ja tuotantomallit Teatteri 2.0 - Dialogia teatteritaiteen, -tuotannon ja todellisuuden välillä TEKIJÄ-koulutus 13.2.2012 Seinäjoki / Saara Rautavuoma Valtakunnallisesti toimiva

Lisätiedot

Vanha Suurtori. Vapaan tilan sydän 2015. Vallaton visio Benito Casagranden hengessä

Vanha Suurtori. Vapaan tilan sydän 2015. Vallaton visio Benito Casagranden hengessä Vanha Suurtori Vapaan tilan sydän 2015 Vallaton visio Benito Casagranden hengessä 1 Katseet tulevaisuuteen Kaupunki laajenee ja kehittyy. Tätä kehitystä täytyy ohjata dynaaminen ympäristökäsitys. Asioita

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 Tutustumiskohteet Münchenissä A Palvelutalo Wohnen im Viertel B Monen sukupolven talo C Palvelutalo Wohnen im Viertel GEWOFAG Wohnen im Viertel

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016. Kallion Kulttuuriverkosto

TOIMINTASUUNNITELMA 2016. Kallion Kulttuuriverkosto TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kallion Kulttuuriverkosto Kallion Kulttuuriviikot: Kallio Kukkii ja Kallio Kipinöi Kallio Kukkii toukokuussa ja Kallio Kipinöi marraskuussa ovat molemmat yhdeksän päiväisiä monitaidefestivaaleja,

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Valinnaisaineet. kahdeksannella luokalla 2007-2008. Kahden lukuvuoden valinnaisainekurssit: RANTAKYLÄN YHTENÄISKOULU.

Valinnaisaineet. kahdeksannella luokalla 2007-2008. Kahden lukuvuoden valinnaisainekurssit: RANTAKYLÄN YHTENÄISKOULU. RANTAKYLÄN YHTENÄISKOULU Mikkelin kaupunki Valinnaisaineet kahdeksannella luokalla 2007-2008 Kahden lukuvuoden valinnaisainekursseista valitaan kaksi. Kurssilla opiskellaan kaksi tuntia viikossa 8.- ja

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Kerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10

Kerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Kerava 90 vuotta Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Mistä on kyse? Tämä vuosi on Keravan kaupungille merkittävä, sillä kaupunki viettää 90- vuotisjuhlaansa. 3.1.2014 tuli kuluneeksi tasan

Lisätiedot

TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014

TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 Hallintokunta Sitovuustaso Kustannuspaikka Vapaa-aikalautakunta Liikunta ja urheilu 434, 437, 445 ja 465 Järjestetään monipuolisia liikuntamuotoja eri-ikäisille kuntalaisille.

Lisätiedot

Rotisseur R s otisseur Sav Sa o v jäsenkysely jäsenky 2012 Vastauksia 36kpl 25.5.2012

Rotisseur R s otisseur Sav Sa o v jäsenkysely jäsenky 2012 Vastauksia 36kpl 25.5.2012 Rotisseurs Savo jäsenkysely 2012 Vastauksia 36kpl 25.5.2012 1. Mikä olisi sopivin määrä jäsentapahtumia vuodessa? 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2 tapahtumaa 4 tapahtumaa 6 tapahtumaa 8 tapahtumaa yli 10 tapahtumaa

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä AVARA MUSEO Päätösseminaari 04.10.-05.10.2012 PORI Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä Museonjohtaja Esko Nummelin Porin taidemuseo AVARA MUSEO Valtakunnallinen osio. Toimintalinja: Työmarkkinoiden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

KERAVA-SALI Keuda-talossa

KERAVA-SALI Keuda-talossa KERAVA-SALI Keuda-talossa konsertille, seminaarille, teatteriesitykselle tai operetille? Kerava-sali sopii kaikkiin edellä mainittuihin tarkoituksiin erinomaisesti. Lisäksi sali on mainio paikka järjestää

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Päiväys Hakija Avustuksen käyttötarkoitus Anottu Ehdotus Päätös Lisätietoja

Päiväys Hakija Avustuksen käyttötarkoitus Anottu Ehdotus Päätös Lisätietoja 30.8.2013 Cederberg Petteri Taiteelliseen työskentelyyn 3000 0 0 Apuraha vuoden kestävään työskentelyyn, tavoitteena on suunnitella ja valmistaa piirrosanimaatiosarjan kolmas ja viimeinen osa. Projektiin

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot