KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2005 VUOSIRAPORTTI

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 112 0:\06\Toimintakertomukset\Kehittämisrahasto\KEHITTÄMISRAHASTO 2005 koko raportti.doc KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2005 VUOSIRAPORTTI Jyväskylä 2006

2 2 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puhelin fax Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: X400: G=etunimi; S=sukunimi; O=ksliitto; P=reg; A=elisa; C=fi ISSN ISBN ISBN (sähk.) Julkaisun avainsanat: Keski-Suomen Kehittämisrahasto Maakunta Painos: 130 kpl Painopaikka: Kopi-Jyvä Oy

3 3 Esipuhe Keski-Suomen Kehittämisrahasto on Keski-Suomen maakuntavaltuuston perustama rahasto, jonka tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita. Maakuntavaltuusto asetti vuoden taloussuunnitelmassa kehittämisrahaston hanketoiminnalle seuraavat tavoitteet: - edistetään maakunnan kilpailukykyä - varmennetaan maakunnan strategioiden toteutumista - tuodaan maakuntaa esille - tuetaan maakunnan vetovoimaisuutta edistäviä kohteita - varaudutaan uusiin avauksiin - tuetaan ohjelmiin liittyviä maakuntien välisiä hankkeita Kehittämisrahastosta rahoitetut hankkeet ovat tukeneet asetettuja tavoitteita. Hankkeilla tavoiteltiin ennen kaikkea uusia yrityksiä ja työpaikkoja, aktivoitiin maakunnan toimijaosapuolia kehitystyöhön ja tehtiin uusia kehittämistyön avauksia mm. esiselvityksiä rahoittamalla. Avustuksia myönnettiin yli euron edestä ja niillä myötävaikutettiin yli 5 miljoonan euron hankekannan syntymiseen. Tässä Keski-Suomen Kehittämisrahaston vuosiraportissa 2005 esitellään rahaston toimintaa ja esitellään päättyneet hankkeet. Toimintavuonna päättyi 44 hanketta. Ne esitellään ja arvioidaan liitteessä 3. Arvioinnit ovat joko liiton hankkeille nimeämien yhteyshenkilöiden itse kirjoittamia tai hankkeiden vetäjien kirjoittamia ja yhteyshenkilöiden hyväksymiä. Toimistosihteeri Riitta Heiskanen on koonnut taulukot ja liitteen 3 tekstit. Jyväskylässä 13. maaliskuuta 2006 Pirjo Ahola talouspäällikkö Keski-Suomen liitto

4 4 Sisältö Keski-Suomen Kehittämisrahaston 2005 vuosiraportti Esipuhe sivu 1. Kehittämisrahaston toiminta vuonna Rahaston hallinto 5 3. Rahaston talous 6 LIITTEET 1. Rahaston säännöt Vuoden 2005 rahastopääomasta rahoitetut kehittämishankkeet 3. Vuonna 2005 päättyneet hankkeet ja keskeiset tulokset

5 5 1. Kehittämisrahaston toiminta vuonna 2005 Rahaston hallinto Keski-Suomen liittoon saapui noin 50 Keski-Suomen Kehittämisrahaston rahoitushakemusta vuonna Avustuksia myönnettiin 43 hankkeelle yhteensä euroa, keskimäärin euroa hanketta kohden. Hakijoiden kanssa käydyissä neuvotteluissa selvitettiin eri rahoitusmahdollisuuksia. Menettelyllä voitiin karsia jo ennakkoon kehittämisrahaston toimintaperiaatteisiin soveltumattomia hankkeita ja valita kehittämisrahaston tuen piiriin parhaiten soveltuvat hankkeet. Vuoden 2005 rahastopääomasta *) rahoitetut avustukset jakaantuivat hanketyypeittäin seuraavasti (erittely liitteessä 2): Hanketyyppi myönnetty, kpl myönnetty, euroa EU- ja muiden ohjelmien toteuttaminen Osaamisen vahvistaminen Kulttuuri- ja vetovoimahankkeet Muut kehittämishankkeet Yhteensä *) mukana myös useampaa vuotta koskevat päätökset. Kehittämisrahastosta myönnettiin eniten avustuksia EU-ohjelmien toteuttamiseen, osarahoittamiseen ja eräisiin yrityshankkeisiin. Suurin kohdennus toimintavuonna oli toimialatyön jatkoksi muodostettu PerusTA hanke, jonka rahoitus oli yli euroa. Lisäksi rahoitettiin esiselvityksiä ja mm. luovan toimialan yritysten liiketoiminnan kehittämiseen tähtääviä pilotti- ja siemenrahahankkeita. Kulttuuri- ja vetovoimahankkeiden kooltaan merkittävin päätös oli vuoden 2005 joulukuun hallituksen päätös osallistua Rallin maailmanmestaruusosakilpailun rahoitukseen vuosille Liitto osallistui yli 10 kulttuuri- tai muun vetovoimahankkeen osarahoitukseen. Osaamista vahvistavista hankkeista merkittävin päätös oli Keski-Suomen oppimispaikkaverkoston kehittämisen jatkaminen. Hankkeella myötävaikutettiin seudullisten osaamisohjelmien rakentumiseen sekä siirrettiin osaamista ja innovaatiota koko maakunnan alueelle. Liitto jatkoi aiemmin päätettyjä useampivuotisia hankkeita. Nämä olivat matkailun osaamislähtöinen kehittämisverkosto, elo-aluekoordinaattoritoiminta ja maaseudun osaamisen ja yrittäjyyden tukeminen. Hankkeita voivat toteuttaa julkiset ja yksityiset yhteisöt, säätiöt ja yksityiset henkilöt. Yhteishankkeet ovat toivottavia. Hakijan on esitettävä rahoitusta hakiessaan seikkaperäinen projektisuunnitelma, josta käyvät ilmi tavoitteet, toi-

6 6 menpiteet, aikataulu, hankkeen organisointi, kustannukset ja rahoitussuunnitelma. Keski-Suomen Kehittämisrahaston avustuksia voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksia voi jättää jatkuvasti. Hankkeet valmistellaan Keski-Suomen liiton sisäisen työ- ja vastuualuejaon mukaisesti. Hankepäätökset tekee maakuntahallitus maakuntajohtajan esittelystä. Maakuntajohtajalle on siirretty päätösvalta hankkeissa, joille myönnetään korkeintaan euroa ja on haettu korkeintaan euroa. Hakijoille annetaan avustuspäätöksen jälkeen ns. toimeenpanopäätös, jossa on mm. avustuksen ehdot sekä laskutus- ja raportointiohjeet. Hankkeen yhteyshenkilönä toimii hankkeen valmistelija, jollei toisin päätetä. Keski-Suomen Kehittämisrahaston avustus maksetaan hankkeen toteuttajan tilille pääsääntöisesti kahdessa erässä. Avustuksen ensimmäinen erä (50 %) maksetaan hankkeen käynnistyessä. Loppuosa maksetaan hankkeen päätyttyä. Loppulaskuun on liitettävä loppuraportti, rahoitustilitys sekä hankearviointi. Lyhytkestoisten ja pienten hankkeiden raportointi ja avustuksen maksatus voidaan sopia hakijan kanssa hoidettavaksi yhdellä kertaa ja/tai muuten joustavasti. Myönnetty avustus on käytettävä hankkeelle asetettujen tulosten saavuttamisen kannalta välttämättömien, mutta kohtuullisten menojen kattamiseen. Avustusten maksatusta seuraa Keski-Suomen liiton talouspäällikkö. Rahaston talous Rahastoa kartutettiin eurolla vuonna Rahamäärä on vajaat 30 prosenttia jäsenkuntien liitolle maksamista maksuosuuksista. Vuoden 2005 kirjanpitoon kirjattiin myönnettyjä avustuksia yhteensä euroa. Aiemmin myönnettyjä avustuksia jäi käyttämättä tai palautui euroa, joten nettoavustukset ovat euroa. Rahaston tilinpäätös vuodelta 2005 osoittaa ylijäämää euroa. Avustusvaraus (=myönnetyt maksamattomat avustukset) on euroa. Keski-Suomen Kehittämisrahaston taseen loppusumma vuoden 2005 lopussa oli euroa. Keski-Suomen Kehittämisrahaston tuloslaskelma ja tase on esitetty Keski-Suomen liiton toimintakertomuksessa.

7 7 Kehittämisrahaston säännöt LIITE 1 1 Rahaston tarkoitus Keski-Suomen kehittämisrahaston tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita. 2 Pääoma ja sen kartuttaminen Rahaston pääomaa kartutetaan siirtämällä rahastoon Keski-Suomen liiton kunnilta keräämästä jäsenmaksusta vuosittain liiton talousarvion yhteydessä päätet tävä summa. Rahaston pääomaa voidaan kartuttaa myös lahjoituksin. 3 Varojen säilyttäminen Rahaston varat talletetaan erilleen Keski-Suomen liiton varoista. Rahaston pääomalle lasketaan rahalaitoksen maksama korko. 4 Tukien myöntäminen ja maksatus Rahastosta voidaan myöntää avustuksia tai lainaa jatkuvasti ilman erillistä hakuaikaa kaikille maakunnallisille toimijoille projektiluonteiseen kehittämistyöhön. Keski-Suomen liiton maakuntahallitus voi antaa tuen hakijoille vuosittain tarkempia menettelytapaohjeita. Tuen hakijan on esitettävä hankkeestaan suunnitelma, josta käy selvi lle vähintään: - tavoitteet ja merkitys - tehtävät ja toteutustapa - aikataulu - organisointi ja vastuuhenkilö - yksilöity kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Rahaston myöntämä enimmäisavustus on 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista ja avustuksen ja lainan yhteismäärä on enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Erityistapauksissa maakuntahallitus, tai maakuntahallituksen delegointipäätöksen perusteella maakuntajohtaja, voi myöntää suuremmankin tuen kuitenkin niin, että avustuksen enimmäismäärä voi olla enintään 75 % ja avustuksen ja lainan yhteismäärä enintään 90 % kokonaiskustannuksista. Tuen saajan kanssa sovitaan erikseen avustuksen maksupostista. Edellytyksenä viimeisen avustuserän mak samiselle on, että hankkeen toteuttaja esittää hankkeen tulokset ja kirjanpitoon perus tuvan selvi tyksen hankkeen toteutuneista kustannuksista. Ellei rahaston myöntämää avustusta/tukea ole käytetty päätöksen mukaiseen tarkoitukseen, avustus/tuki voidaan periä takaisin. 5 Rahaston hoito Rahastoa hoitaa Keski-Suomen liiton maakuntahallitus. Maakuntahallituksella on valta siirtää edelleen kehittämisrahaston rahojen käyttöä koskevaa päätösvaltaa maakuntajohtajalle.

8 8

9 9 Vuonna 2005 päättyneet Keski-Suomen Kehittämisrahaston hankkeet 0\06\Toimintakertomukset\Kehittämisrahasto\Rahasto\2005 päättyneet hankkeet myöntämispvm hakija: HANKKEEN NIMI, myönnetty, yhteyshenkilö EU- JA MUIDEN OHJELMIEN TOTEUTTAMINEN, YRITYSHANKKEET Keski-Suomen liitto: TOIMIALATYÖ (PUU, METALLI, GRAAFINEN, ELEKTRO- NIIKKA), myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto: TOIMIALATYÖ (TEOLL.) VUODEN 2003 LIS Ä- RAHOITUS, myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Hannu Korhonen Hankkeella rahoitetaan neljän toimialavetäjän toiminta (elektroniikka, graafinen, metalli ja puu) vuoden 2004 loppuun saakka. Liitto vastasi toimialavetäjien resursoinnista yhdessä isäntäorganisaatioiden kanssa. Lisäksi liitto rahoittaa toimialojen yhteiset tukipalvelut kuten seurannan ja asiakaspalautteen keräämisen sekä toimialavetäjien työnohjauksen. Varsinaiset toimialakohtaiset kehitysohjelmat rahoitetaan hanke kerrallaan hyödyntäen yritysten ja julkisten rahoittajien (pääasiassa EU-ohjelmien) resursseja. Määrällisenä tavoitteena oli saavuttaa toimialaohjelmilla yhteensä keskimäärin 4 miljoonan euron vuotuinen hankekanta eli saada liikkeelle yhteensä 10 miljoonan euron hankkeet (yritysten panostaessa samanaikaisesti vähintään miljoonaa euroa omiin hankkeisiinsa). Hankekannalla ja yrityskohtaisilla panostuksilla tavoitellaan yhteensä 720 uuden työpaikan syntymistä. Kunkin toimialavetäjän tavoitteena on toteuttaa alansa kehitysohjelma hankkeineen (kunkin kehitysohjelman taustalle tehdään alakohtaiset tavoitteet & linjaukset sisältävä strategiapaperi). Tavoitteen toteutumista seurataan hanke- ja yrityskohtaisesti. Toisena määrällisenä mittarina käytetään yritysryhmäkohtaista liikevaihdon kehitystä (Tilastokeskukselta / verohallinnolta saatavat arvonlisäverotilitykset ja työnantajasuoritukset). Laadullinen seuranta tehdään toimialoittaisin asiakaspalautetutkimuksin ja hankekohtaisin kyselyin Metalliteollisuuden toimialatyön lähtökohtana on ollut suuryritysten tuotannon uudelleenorganisointi, johon liittyy laajamittainen tuotannon ulkoistaminen. Keskeisenä tavoitteena oli pitää mahdollisimman suuri osa alihankintatyöstä Keski- Suomessa. Metalliteollisuuden toimialatyössä yritysten kilpailukykyä on pyritty parantamaan alihankintaverkostojen kehittämisellä, yritysten tuottavuutta kohottamalla, alan työvoiman koulutusta kehittämällä sekä panostamalla yritysten laatujärjestelmien kehittämiseen. Keski-Suomen metalliteollisuuden strategia on perustunut toimialan syvälliseen analyysiin toimialan tilanteesta ja mahdollisuuksista ja strategiaa on kehitetty tiiviissä yhteistyössä keskeisten yritysten kanssa. Maakunnallinen työ on myös voinut jossain määrin tukeutua valtakunnalliseen kehitystyöhön. Metalliteollisuus menestyi liiketoiminnan kuvaajien valossa Keski-Suomessa varsin hyvin toimialatyön toiminta-aikana. Vaikka suhdannekehitys on mahdollisesti suosinut maakunnan metalliteollisuuden toimialarakennetta, niin on ilmeistä, että myös toimialatyöllä on ollut positiivinen vaikutus maakunnan yritysten liiketoimintaan. Metallialan yrityksiltä saadun palautteen perusteella metalli on pien/käsityöalan ohella ainoa toimiala, jolla yritykset arvioivat toimialatyön vaikuttaneen välittömästi positiivisesti yrityksen työpaikkakehitykseen ja kohtalaisesti myös liikevaihdon kehitykseen. Yrityksiltä saadun palautteen sekä haastateltujen asiantuntijoiden nä-

10 10 kemysten mukaan metallin toimialatyö on edesauttanut toimialan yritysten verkottumista ja tästä on muodostunut vahva kilpailuetu maakunnan metalliyrityksille. Hanketyössä toimialatyön painopiste on verkottuneen toimintamallin kehittämisessä niin, että myös maakunnan sisältä löytyisi kilpailukykyisiä järjestelmätoimittajia suurten yritysten asiakkaiksi. Toimintamalli on tuottanut tulosta. Osaamisen kehittämisessä keskeistä on ollut ammatillinen aikuiskoulutus. Sen sijaan tuotekehitystyö on ollut pienessä roolissa. Toimialalla on keskitytty verkostojen rakentamiseen. Metallialan yritysten suuren määrän vuoksi yrityskontaktit on jouduttu valikoimaan. Hanketoiminnan vaikuttavuus tulee pitkältä ajalta ja laajalla rintamalla. Tulokset näkyvät erityisesti maakunnan metallialan yritysten kilpailukyvyn säilymisenä uudessa toimintaympäristössä. Määrällisesti mitattuna tulokset ovat pääosin uudistettuja työpaikkoja. Suurta uusien työpaikkojen määrää ei tässä tilanteessa ole realistista tavoitella. Metallialan toimialatyötä olisi jatkossa järkevää entistä enemmän tehdä yritysten verkostosuhteiden mukaan. Tällöin maakunnalliset rajat voivat olla esteenä. Keski- Suomen metallialan toimialatyössä on ainekset myös veturiyritys-vetoiseksi kansalliseksi projektiksi puualalla toimivan PuuSuomen tapaan. Arvioinnin yhteydessä yrityksiltä saadun palautteen mukaan metalliteollisuuden yrittäjät arvioivat, että alan toimialatyön painotukset ovat erittäin hyvin kohdallaan. Toimialatyön toimivuutta ja joustavuutta pidettiin myös varsin hyvänä. Sen sijaan toimialatyön kokonaisuuden selkeys on yritysten näkemysten mukaan heikonpuoleinen. Metalliteollisuudella on tuotannon ja työllisyyden kannalta erittäin suuri merkitys Keski- Suomessa. Alan yritysten verkottuminen on edennyt varsin pitkälle ja se on alan kiistaton vahvuus. Toisaalta eri veturiyritysten ympärille muodostuneet verkostot toimivat pääasiassa erillään toisistaan. Metalliteollisuus soveltuu erittäin hyvin maakunnallisen toimialatyön kohteeksi. Metalliteollisuuden strategia on hyvin perusteltu ja sen painotukset ovat kehittyneet toimintaympäristön muuttuessa. Puutuoteteollisuuden toimialatyön alkuperäisenä tavoitteena oli puun jatkojalostuksen kehittäminen korkealaatuisiksi lopputuotteiksi ja näiden markkinointi maailmalle. Välineinä nähtiin uuden yritystoiminnan tukeminen, verkottuminen ja uusien tuotantotekniikoiden käyttöönotto. Toimialatyön kuluessa on painottunut siirtyminen tuotantolähtöisestä toimintatavasta kuluttajalähtöiseen. Myös osaamisen kehittämisen painoarvo on kohonnut toimialatyön edetessä. Keski-Suomen puutuoteteollisuuden strategia on perustunut toimialan syvälliseen analyysiin toimialan tilanteesta ja mahdollisuuksista ja yritykset ovat olleet keskeisesti vaikuttamassa työn tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Puualalla on käynnissä voimakas kansainvälinen murros, jonka seurauksena puutoimialan kansainvälinen kilpailu on kiristymässä Euroopan sisällä: edullisemman kustannustason maiden puutoimiala kehittyy ja valtaa markkinoita, erityisesti sahauksessa ja huonekaluteollisuudessa. Tämän toimintaympäristön muutokseen reagoimiseksi Keski-Suomen puuala saa ja on saanut tukea valtakunnalliselta Puu-Suomi toimintaohjelmalta. Puutuoteteollisuus menestyi liiketoiminnan kuvaajien perusteella Keski-Suomessa tyydyttävästi toimialatyön toiminta-aikana. Puutuotteiden valmistuksessa, johon toimialatyö suurelta osin on painottunut, kehitys on ollut varsin hyvää, sen sijaan sahauksessa ja levyjen valmistuksessa sekä huonekaluteollisuudessa kasvu on jäänyt vaatimattomaksi. Arvioinnissa yrityksiltä saadun palautteen mukaan toimialatyöllä ei ole ollut välitöntä vaikutusta puutuotealan yritysten liikevaihdon tai työpaikkojen kasvuun. Sen sijaan toimialatyö on vaikuttanut positiivisesti osaamisen kehittämisen ja verkottumisen kautta erityisesti puutuotteiden valmistuksessa ja edesauttanut osaltaan tämän alatoimialan kasvua. Sahauksessa ja levyjen valmistuksessa samoin kuin huonekaluteollisuudessa, joissa kansainvälinen suhdannekehitys ja kilpailu edullisemman kustannustason maiden kanssa vaikuttavat välit-

11 11 tömästi alan kehitykseen, toimialatyön vaikutuksia liiketoimintaan on vaikea osoittaa. Puutuoteteollisuuden strategia on hyvin perusteltu ja sen painotukset ovat kehittyneet toimintaympäristön muuttuessa. Puutoimialan Euroopan laajuinen murros asettaa Keski-Suomen puutoimialalle suuria haasteita. Puu-Suomi toimintaohjelman osana laadittu Keski-Suomen puutoimialan analyysi ja kehittämissuunnitelma antaa hyvän pohjan vastata haasteeseen. Graafisen teollisuuden ja viestinnän myynnistä valtaosa suuntautuu kotimaan markkinoille. Toimialatyön tavoitteena on ollut kasvun hakeminen viennistä ja kansainvälistymisestä. Työn tärkeänä lähtökohtana oli alan nopea tekninen muutos 1990-luvulla. Toimialatyön painotuksena graafisessa teollisuudessa on ollut yritysten tukeminen teknisessä kehityksessä ja tuottavuuden kasvussa sekä tähän liittyvä osaamisen kehittäminen. Yritysten laatujärjestelmien kehittäminen on tullut keskeiseksi osaksi toimialatyötä. Verkottumisen edistäminen on noussut merkittäväksi kehittämisen välineeksi erityisesti viestintäalan mukaan tulon myötä. Graafisella alalla verkostoitumisen perustana olivat yhteiset tarpeet koulutuksessa ja teknologiassa. Graafisen teollisuuden ja viestinnän toimialatyössä on selvitetty myös aktiivisesti yritysten kehitys- ja koulutustarpeita. Liiketoiminnan kuvaajien perusteella Keski- Suomen graafinen ja viestintäala on 1990-luvun jälkipuolen lupaavan kasvujakson jälkeen joutunut uuteen murrokseen, joka näkyy koko maata jyrkempänä liikevaihdon laskuna ja voimakkaana työllisyyden supistumisena. Ilmeisesti aleneva trendi on toteutunut erityisesti kustantamisessa ja painamisessa. Vaikka toimialatyön tulokset graafisella ja viestintäalalla ovat sekä yrityksiltä että rahoittajilta saadun palautteen perusteella erittäin hyviä useimmissa suhteissa, tämä ei ole riittänyt kääntämään toimialaa kokonaisuudessaan kasvuun. Arvioinnin tulosten mukaan toimialatyöllä ei olekaan ollut merkittävää välitöntä vaikutusta alan yritysten liikevaihdon tai työpaikkojen kasvuun. Sen sijaan toimialatyöllä on ollut suuri vaikutus erityisesti osaamisen kehittämiseen ja sen avulla tapahtuvaan kilpailukyvyn vahvistamiseen. Graafisen ja viestintäalan liiketoiminnan kehityksen perusteella toimialan strategiaa ja työn painotuksia tulisi arvioida uudelleen. Tulisi arvioida onko mahdollista muuttaa työn suuntaamista ja painotuksia siten, että graafinen ja viestintäala pääsisi Keski-Suomessa uudelleen toimialatyön alkuperäisen tavoitteen mukaiselle kasvuuralle. Hanketyön käynnistämistä on tällä toimialalla haitannut yritysten keskinäinen kilpailuasetelma. Koulutus on löydetty yhteiseksi tavaksi lähestyä keskenään kilpailevia yrityksiä. Uusien yrittäjien mukaantulo ja teknologian nopea kehittyminen on myös aiheuttanut koulutustarpeita. Elektroniikkateollisuuden toimialatyön alkuperäisenä tavoitteena oli saada Keski- Suomi hyötymään informaatioteknologian voimakkaasta kasvusta, jonka arvioitiin jatkuvan. Maakunnalla nähtiin olevan hyvät edellytykset houkutella alan kansainvälisiä yrityksiä sijoittumaan alueelle yliopiston koulutus- ja tutkimuspanostusten sekä osaavan työvoiman vetäminä. Toimialatyön painotuksena oli koulutuksen, tutkimuksen ja uusien toimintapuitteiden kehittämisen koordinointi. Myös aloittavien yritysten kasvun tukeminen sekä kansainvälisten investointien houkuttelu nähtiin keskeisinä. Informaatioteknologia-alan toimintaympäristö muuttui ratkaisevasti vuosituhannen vaihteessa ja voimakas kasvu kääntyi laskuksi vuonna Sen jälkeen toimialatyötä on hallinnut sopeutuminen uuteen tilanteeseen, erityisesti Sanminan lakkauttamiseen. Elektroniikan toimialatyölle on viime vuosina haettu uusia painotuksia mm. toimialarajat ylittävästä yhteistyöstä mm. tuotantoautomaatiossa ja muissa elektroniikan

12 12 sovelluksissa. Massavalmistuksen sijasta haetaan entistä vahvempaa jalansijaa korkeaa osaamista vaativasta tuotekehityksestä sekä ohjelmistotuotannosta. Elektroniikkateollisuuden toimialatyössä toimialapäälliköiden vaihtuvuus on vaikuttanut merkittävästi strategisiin painotuksiin ja toimialatyön käytännön suuntautumiseen. Keski-Suomen elektroniikkateollisuuden jyrkät vaihtelut ovat liittyneet tiiviisti kansainväliseen informaatioteknologia-alan murrokseen, jota leimasi ennätyksellinen kasvu vuoteen 2000 asti ja sen jälkeen pitkäaikainen taantuma. Toimialatyön erillistä vaikutusta kehitykseen on mahdotonta osoittaa. Joka tapauksessa alan yritysten antama palaute viittaa siihen, että työllä on ollut merkittävä vaikutus yritysten verkottumiseen ja yhteistyöhön ja sitä kautta tapahtuvaan kilpailukykyyn. Myös välitöntä vaikutusta liikevaihdon kasvuun pidetään kohtalaisen merkittävänä. Elektroniikka-alan liiketoiminnan indikaattoreiden perusteella voidaan sanoa, että rajun nousun ja laskun jälkeinen aika on otollinen vaihe arvioida uudelleen toimialatyön kohdeyritysten joukkoa sekä strategiaa ja toimintatapoja. Elektroniikan toimialatyön kaipaa kokonaisuudessaan strategian ja toimintatapojen uudelleen arviointia, jolloin tulisi tiiviissä vuorovaikutuksessa yritysten kanssa täsmentää, mihin yritysjoukkoon työ suunnataan ja minkälaiselle verkostoitumiselle ja yhteiselle kehittämiselle yrityksillä on tarvetta. Käynnissä olevaa suuntautumista toimialarajat ylittävään yhteistyöhön on perusteltua syventää ja ottaa se keskeiseksi osaksi uudistettavaa strategiaa Keski-Suomen liitto: TOIMIALATYÖ (MATKAILU, PIEN-/KÄSITEOLLISUUS), myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Keski-Suomen liitto: TOIMIALATYÖ (PALV.) VUODEN 2003 LISÄRA- HOITUS, myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Hannu Korhonen Käsityö- ja pienteollisuus sisällytettiin mukaan toimialatyöhön, koska sillä nähtiin olevan kasvupotentiaalia. Toimialatyön tavoitteena oli saada aikaan muutos osaaikaisesta ja pienimuotoisesta toiminnasta kokopäiväiseksi ja työllistäväksi pienteolliseksi liiketoiminnaksi. Keinoina nähtiin tuotantoteknologian kehittäminen puoliteolliseksi sarjatuotannoksi, alkavien yritysten toiminnan tukeminen, yritysten verkottuminen sekä ennen kaikkea yhteismarkkinointi. Liiketoiminnan indikaattoreiden perusteella käsi- ja pienteollisuudella ei ole tähän mennessä osoittautunut olevan sellaista kasvupotentiaalia Keski-Suomessa kuin toimialatyötä käynnistettäessä oletettiin. Tästä syystä käsi- ja pienteollisuuden kohdejoukon rajausta sekä työn tavoitteita ja toimintatapoja tulisi arvioida perusteellisesti uudelleen, kuten strategia-arvioinnissa on esitetty. Käsi/pienteollisuuden toimialatyön perusongelma on se, että sinänsä pienellä toimialalla on vain vähän kasvuhakuisia yrityksiä, joilla on halua tai edellytyksiä systemaattisesti kehittää tuotantoaan ja kasvattaa myyntiään. Arvioinnin yhteydessä yrityksiltä saadun palautteen mukaan käsi / pienteollisuuden toimialatyöhön aktiivisesti osallistuneet yrittäjät suhtautuvat erittäin positiivisesti toimialatyöhön. Lähes kaikki vastaajat arvioivat, että työn painotukset ovat hyvin kohdallaan. Myös toimialatyön joustavuuteen ja toimivuuteen kokonaisuudessaan oltiin hyvin tyytyväisiä ja kohtuullisesti myös selkeyteen. Käsi/pienteollisuuden kasvupotentiaali on tähän mennessä saatujen kokemusten valossa alun perin yliarvioitu. On kyseenalaista, soveltuuko koko ala nykyisellä tavalla rajattuna toimialatyön kohteeksi. Toisaalta yrityksiltä saatu palaute toimialatyön toteutuksesta, jota osoittaa, että työhön aktiivisesti osallistuneet kasvuhakuiset mikroyritykset ovat toimintatapaan ja tuloksiin erittäin tyytyväisiä. Matkailun toimialatyön tavoitteena oli ollut lisätä Keski-Suomen matkailumyyntiä erityisesti ulkomaisille asiakkaille. Keinoina ovat olleet matkailupalveluiden tuotteis-

13 13 taminen, matkailuyritysten yhteishankkeiden toteuttaminen sekä myyntikanavien rakentaminen. Toimialatyöllä pyrittiin tukemaan yritysten verkottumista erityisesti siten, että matkailukeskukset toimivat yhteistyössä pienten ohjelmapalveluja tarjoavien yritysten kanssa. Markkinoinnissa on pyritty vahvistamaan maakunnallista Keski-Suomen matkailubrandiä. Tulevaisuuden visiona oli Keski-Suomen matkailun liittäminen osaksi Järvi-Suomen matkailubrandia erityisesti ulkomaisessa markkinoinnissa. Liikevaihdon ja matkustajien yöpymistilastojen perusteella matkailuala on menestynyt Keski-Suomessa kohtuullisen hyvin toimialatyön toimintaaikana. Erityisesti ulkomaalaisten matkailijoiden määrä on kasvanut lupaavasti. Henkilöstömäärän suhteen kehitys on ollut yllättävän negatiivista vuoden 2000 jälkeen, kun otetaan huomioon, että matkailu on palveluala, jossa tuottavuuden kasvu ei normaalisti ole yhtä voimakasta kuin teollisuudessa. Henkilöstökehityksen kääntöpuoli on, että yritykset ovat kohentaneet kannattavuuttaan henkilöstä supistamalla. Matkailuyrityksiltä saadun palautteen perusteella Keski-Suomen matkailuyritykset ovat parantaneet kilpailukykykään osaamisen tason kohottamisella sekä verkottumisella erityisesti paikallisella ja seudullisella tasolla ja tähän toimialatyöllä on ollut vaikutusta. Kansainvälisen matkailumyynnin kasvuun toimialatyöllä on yritysten arvion mukaan ollut kohtuullinen vaikutus ja rahoittajien arvion mukaan erittäin suuri vaikutus. Toimialatyön vaikutukset ovat tulleet välillisesti verkottumisen, osaamisen kehittämisen ja kansainvälistymisen kautta. Tulosten perusteella matkailulla on aidosti kasvupotentiaalia Keski-Suomessa. Haasteena on virittää matkailun toimialatyön tavoitteet ja toimintatavat paremmin yritysten todellisia tarpeita ja mahdollisuuksia tukeviksi. Matkailun hanketoiminnan profiili on selkeästi erilainen kuin muilla toimialoilla. Hankkeita on paljon enemmän kuin muilla toimialoilla ja niiden keskikoko on pieni. Hankkeiden toteuttajien joukossa on paljon yksittäisiä kuntia tai yrityksiä. Toimialatyön kannalta keskeisin joukko koostuu maakunnallisten matkailukeskusten toiminnan kehittämiseen liittyvistä hankkeista, joissa toimialapäällikkö on ollut aktiivisesti mukana. Erityisesti Jämsän Himos-keskuksen toiminnan ympärille on syntynyt hanketoimintaa, josta on myös osoitettavissa vaikuttavuutta. Hanketyön vaikuttavuuden kannalta keskeistä näyttää olevan se, että suuri osa hanketoiminnasta ei näytä sitoutuneen laadittuun matkailun toimialastrategiaan, vaikka se on yritysten itsensä tekemä. Kentällä ei näytä olevan yksimielisyyttä eikä sitoutumista strategiaan, jonka lähtökohtana on pyrkiminen kansainvälisille markkinoille. Huomattava osa pienille alueille, kuten yksittäisiin kuntiin, kohdentuvista hankkeista tähtää kuitenkin selvästi tavoitteiltaan kansallisille markkinoille. Näin hanketoiminnan kokonaisprofiili on hajanainen ja vaikuttavuus kokonaisuudessaan ei vastaa siihen kohdennettua panostusta. Parhaita tuloksia voidaan tällä hetkellä odottaa tietyistä matkailun teemojen, kuten maaseutumatkailun, ympärille syntyvistä hankkeista. Keski-Suomen matkailuelinkeinon strategia laadittiin varsin laajalla pohjalla kymmenien yritysten myötävaikutuksella. Strategiassa ilmaistut tavoitteet ja keinot ovat perusteltuja ja pohjautuvat tehtyyn analyysiin. Tästä huolimatta arvioinnin tulos on, että suuri osa Keski-Suomen matkailuyrityksistä ei ole sitoutunut strategiaan, jonka laatimisessa ne ovat olleet mukana. Arvioinnin mukaan matkailualan yrittäjät suhtautuvat varsin kriittisesti matkailun toimialatyön painotuksiin. Monien yritysten kriittisyys kohdistuu suoraan Keski-Suomen matkailun toimialapäällikköön. Kokonaisuudessaan Keski-Suomen matkailualalla toimialatyön painotusten ja toteutuksen sekä yritysten omien tavoitteiden ja mahdollisuuksien välillä on selvä ristiriita.

14 14 Matkailun toimialatyössä tavoitteita, tavoitteisiin pääsemisen etenemispolkua sekä toimialatyön sisällöllisiä painotuksia tulisi arvioida uudelleen. Tämä edellyttää perusteellista ja avointa keskustelua alueen matkailuyritysten ja seutukunnallisten ja paikallisten matkailun toimijoiden kanssa. Liitto luopui sekä pien / käsiteollisuuden että matkailun toimialatyöstä Lakeland-Finland ry: THE THOUSAND LAKES HANKKEEN HALLINTO-OSAN KUNTARAHOITUS, myönnetty euroa, palautunut 2 euroa, yhteyshenkilö: Veli-Pekka Päivänen Lakeland-Finland ry: THE THOUSAND LAKES HANKKEEN HALLINTO-OSAN KUNTARAHOITUS, myönnetty 7.153,50 euroa, yhteyshenkilö: Pirjo Peräaho Hallinto-osion tavoitteena oli luoda edellytykset tavoitteiden toteutumiselle hankkimalla tarvittavat henkilö- ja muut resurssit, varsinaisten operatiivisten osioiden valmistelu, johto ja hallintotehtävät sekä kaikkien hankeosioiden rahoituksen ja maksuliikenteen järjestäminen, tuotemerkin kehittäminen ja visualisointi sekä brandi-työn toteuttaminen sekä kumppanuussopimukset ja kumppaneiden sitouttaminen. The Thousand Lakes Finland on ollut laaja ylimaakunnallinen pilottihanke. Keski- Suomesta mukana on ollut vuosittain reilut kymmenen matkailuyritystä. Yritykset ovat pitäneet hankkeen kokonaistavoitetta hyvänä, mutta käytännön työskentelyssä on ollut puutteita. Kokonaisuuden hallinnointi on vaatinut huomattavasti arvioitua enemmän sekä taloudellisia resursseja että hankeosaamista. Ongelmia ovat aiheuttaneet henkilövaihdokset ja yhdistyspohjaisen toimijan pääomien puute. Hankkeen parhaimmat tulokset ovat kohdentuneet Pohjois-Savoon ja Saimaan alueelle. Keskisuomalaiset matkailuyritykset totesivat joulukuussa 2005, että The Thousand Lakes hankkeen kautta on saatu vain vähän lisää asiakkaita ja että hankkeen hyöty on jäänyt heiveröiseksi. Heikon panos/tuotos suhteen vuoksi Keski-Suomi jättäytyi hankkeesta pois Lakeland-Finland ry: THE THOUSAND LAKES MARKKINOINTIHANKE; II VAI- HEEN KUNTARAHOITUS, myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Veli-Pekka Päivänen Lakeland-Finland ry: KUNTARAHOITUSOSUUS LAKELAND-FINLAND RY:N MARKKINOINTIHANKKEELLE (III-VAIHE), myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Pirjo Peräaho Lakeland-Finland ry: KUNTARAHOITUSOSUUS LAKELAND-FINLAND RY:N MARKKINOINTIHANKKEELLE 2002, myönnetty 3.797,00 euroa, yhteyshenkilö: Pirjo Peräaho Lakeland-Finland ry hallinnoi The Thousand Lakes Finland-hankekokonaisuutta, jonka tavoitteena on tehdä Järvi-Suomesta Lapin kaltainen kansainvälisesti tunnettu matkailun merkkituote, luoda matkailun avainorganisaatioiden ja yritysten kanssa kansainvälisesti myyntikelpoinen tuotteisto sekä lisätä ulkomaalaisten matkailua Järvi-Suomessa. Markkinointihanke tuki matkailuyrittäjien markkinointia kotimaisille ja kansainvälisille matkanjärjestäjille sekä matkanjärjestäjien markkinointia omille asiakkailleen. Toimenpiteet kohdistettiin Saksan, Venäjän ja Alankomaiden ssa; talven markkinointi kohdistetaan pääasiassa Venäjälle. Hankkeen toimenpiteitä ovat kysyntälähtöisen markkinointimateriaalin tuottaminen, matkanjärjestäjien asiakkaisiin kohdis-

15 15 tuvat markkinointi- ja myyntitoimet, mainonta MEK:n, partnereiden ja matkanjärjestäjien kanssa sekä tiedottaminen. The Thousand Lakes Finland on ollut laaja ylimaakunnallinen pilottihanke. Keski- Suomesta mukana on ollut reilut kymmenen matkailuyritystä. Yritykset ovat pitäneet hankkeen kokonaistavoitetta hyvänä. Vuosittain toteutettavaksi valitut markkinointitoimenpiteet ovat olleet myös perusteltuja; käytännön työskentelyssä on sen sijaan ollut Keski-Suomessa toivottavaa. Parempien tulosten saavuttaminen olisi edellyttänyt maakunnan oman asiakkuuspäällikön resurssointia. Hankkeen parhaimmat tulokset ovat kohdentuneet Pohjois-Savoon ja Saimaan alueelle. Keskisuomalaiset matkailuyritykset totesivat joulukuussa 2005, että The Thousand Lakes hankkeen kautta on saatu vain vähän lisää asiakkaita ja että hankkeen hyöty on jäänyt heveröiseksi. Heikon panos/tuotos suhteen vuoksi Keski-Suomi jättäytyi hankkeesta pois Lakeland-Finland: EU- HANKKEIDEN EU-TUKIKELVOTTOMAT KUSTANNUK- SET, myönnetty euroa ja 200 euroa, yhteyshenkilö: Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomi on ollut mukana käynnistämässä Järvi-Suomen matkailuyhteistyöhanketta vuodesta 1998 alkaen. Sisäasiainministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamana valmisteltiin vuosille Järvi-Suomen matkailuyhteistyön liiketoimintasuunnitelma vuosille Perusajatuksena oli käynnistää yhteinen matkailun markkinointi- ja myyntitoiminta, jolla Järvi-Suomesta tehdään Lapin kaltainen matkailun kansainvälinen merkkituote. Järvi-Suomen liiketoimintasuunnitelman tärkeimpänä tavoitteena oli nostaa ulkomaalaisyöpymisten määrä yöpymisestä(v. 1999) yöpymiseen (vuonna 2006). Toteuttajaorganisaatioksi valittiin aluetta edustava yhdistys, Lakeland-Finland ry, joka merkittiin yhdistysrekisteriin. Keski-Suomi ei liittynyt yhdistyksen jäseneksi, koska näki silloin, että pienen yhdistyksen olisi vaikea hallinnoida isoa hankekokonaisuutta. Keski-Suomi lähti kuitenkin mukaan toimintaan. Lakeland-Finland ry on pyörittänyt vuosina yhteensä euron hankekannan, josta Keski-Suomen osuus on ollut euroa. Järvi-Suomen alueen yritykset ovat lähteneet mukaan yhteiseen markkinointiin. Yritysten osuus on kasvanut ja se on nyt vuositasolla noin euroa, kun se oli aiemmin vuositasolla noin euroa. Ulkomaalaisten yöpymisten määrä on kasvanut vuodesta 1999 vuoteen 2003 Keski-Suomessa 11,2 prosentilla. Keski- Suomen kasvu on ollut koko Lakeland aluetta suurempaa, mutta hieman pienempää kuin koko maassa. Lakeland toiminnassa on mukana kahdeksan maakuntaa, jotka sijoittuvat kaikille neljälle EU:n alueohjelma-alueelle ja ns. valkoiselle alueelle. Markkinointi-, myynti ja tuotekehityskokonaisuutta rahoitettiin kolmen ministeriön kautta. Kukin vuosittainen hankepäätös tehtiin maakuntatasolla eri ohjelma-alueille ja eri ministeriöille. Kokonaisuus muodostui useasta erillisestä rahoituspäätöksestä, mutta Lakeland konseptia toteutettiin kokonaisuutena liiketoimintasuunnitelman mukaisesti. Erillisten rahoituspäätösten maksatusvaiheessa kokonaisuuden kustannukset eivät kohdistuneet rahoittajien mukaan riittävästi erillisten päätösten mukaisesti. Näin syntyi noin euron EU:n hanketoiminnan kannalta tukikelvottomat kulut, mutta jotka olivat kuitenkin liiketoimintasuunnitelman mukaisia kuluja. Yhdistys joutui ottamaan luotollisen tilin, josta aiheutui euron korkokulut, joita rahoittajat eivät hyväksyneet EU-rahoituskelpoiseksi.

16 16 Yhdistyksen hallitus on pyrkinyt ratkaisemaan rahoitusvajeen mm. neuvottelemalla tuen myöntäneiden ministeriöiden edustajien kanssa korkeammasta tukiasteesta sekä korkokulujen hyväksyttävyydestä. Neuvottelut eivät tuoneet ratkaisua asiaan. Yhdistyksen hallitus esitti tukikelvottomien kulujen maksamista maakunnan liitoille. Keski-Suomen osuus kustannuksista olisi euroa. Matkailun Edistämiskeskus näki hankkeen hyödyllisenä ja toivoi yhdistyksen pystyvän jatkaman hankkeen vetämistä. KTM:n uuden matkailun työnjako- ja vastuuselvityksen mukaan Suomi tarvitsisi matkailun suuralueita, kuten Lappi ja Järvi- Suomi. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan osallistua osaltaan EUtukikelvottomien kustannusten kattamiseen. Maakuntahallitus päätti edelleen vuoden 2005 joulukuussa luopua Lakeland hankkeesta Keski-Suomen Kylät ry: KESKI-SUOMEN EQUAL -KYLÄTALOUS-HANKKEEN ALAHANKE, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö: Hannu Korhonen Keski-Suomen Equal-alahankkeen tavoitteena oli saada tietoa kolmannen sektorin taloudellisesta toiminnasta, yritysten ja kolmannen sektorin erilaisista yhteistyömuodoista sekä aktivoida maaseudun rakennemuutoksen johdosta kehityksen ulkopuolelle jäävät asukkaat/kyläläiset etsimään ja toteuttamaan kokeiluja. Tarkoituksena oli työn ja toimeentulon saaminen kylille sekä kyläläisten henkisen hyvinvoinnin edistäminen. Tietoa ja taitoa saataisiin valtakunnallisista koulutuspäivistä sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. Hanke jakautui kahteen osioon: koulutukseen ja kansainväliseen toimintaan. Saadun informaation ja kokemuksien levittäminen maaseudun kehittäjätahoille koko maakunnan alueella oli hankkeen tärkein tavoite. Hankkeen jälkeen maakunnasta löytyisi henkilöitä ja yhdistyksiä, joilla on paremmat taidot ja edellytykset yhteisötalouden osaamisessa. Erilaisten uusien ideoiden ja yhteistyömuotojen avulla saataisiin aikaan uusia työpaikkoja ja palveluita. Hanketta toteutettiin vuodesta 2000 alkaen Suomen maaseudulla niin, että Keski- Suomi on ollut aluehanke. Keski-Suomessa hanketta on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen Kylät ry:n Kyläverkkohankkeen kanssa. Hankkeen avulla toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen Kyläverkkohankkeen avulla osaajakoulutusta yhteisötalouden asioista tiedottamiseen ja yhteisten teemapäivien järjestämiseen. Sen lisäksi hanke on edistänyt Kyläverkkohankkeen kansainvälistymistä ja verkostoitumista. Kokonaisuudessaan hanke on onnistunut Kyläverkkohankkeen rinnakkaishankkeena hyvin Jyväskylän Teknologiakeskus Oy: WFA-INNO HANKKEEN KESKI-SUOMEN OSIO, myönnetty euroa, palautunut 1.480,32 euroa, yhteyshenkilö: Seppo Mäkiranta Hankkeen tavoitteena oli käynnistää uudenlainen toimintaprosessi, jolla edistettäisiin uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä alueellisesti ja globaalisti. Uusi innovatiivisen teknologian hyväksikäyttö edellyttäisi hankkeen aikana toimivaa ja kattavaa verkottumista.

17 17 Hanke käynnistyi nopeasti ja hankesuunnitelma muunnettiin kahdeksi toimintalinjaksi. Hankkeen aikana käynnistettiin useita menestyksekkäitä hankkeita. Käynnistettiin paikallinen yhteistyö Amerikkalaisen Berkeleyn yliopiston kanssa ja vahvistettiin paperiteknologian ja hyvinvointiteknologian kehittymistä alueella. Kaikki käynnistetyt käytänteet jäivät toimiviksi hankkeen päätyttyä. WFA-INNO Keski-Suomen osio onnistui hyvin ja loi useita pysyviä käytänteitä ja toimijaorganisaatioita maakunnan alueelle Keski-Suomen liitto: ESISELVITYS SAARIJÄRVEN JA SEN LÄHIKUNTIEN YH- TEISEN SEUDULLISEN KEHITTÄMISYHTIÖN PERUSTAMISESTA, myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Hilkka Laine Hanke tavoitteena on laatia esiselvitys Saarijärven, Kyyjärven, Kannonkosken, Kivijärven, Pylkönmäen ja Perhon kuntien yhteisen seudullisen kehittämisyhtiön perustamisesta. Esiselvityksessä EJ Mentorointi kartoitti yhteisen kehittämisyhtiön toimintamahdollisuudet; käytettävissä olevat resurssit, arvion kehittämisyhtiön lisäarvosta nykyiseen toimintatapaan verrattuna, toimintamallin kehittämisyhtiön organisoitumiselle sekä arvion toiminnan kustannuksista asukasta kohden. Selvitystyö sisälsi laajasti alueen yrittäjäjärjestöjen, yrittäjien, virkamiehien ja luottamushenkilöiden haastatteluja ja toimintavaihtoehtojen tarkastelua eri toimijoiden kesken. Toimintavaihtoehtoja käsiteltiin alueen kuntien valtuustoissa ja hallituksissa, kunnallisjohtajien ja elinkeinoryhmän kokouksissa, kehittämisyhtiöiden hallituksissa ja muissa yritystoiminnan kehittämiseen kytkeytyvien järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Järjestetyssä elinkeinofoorumissa muodostettiin työryhmä uuden elinkeinoyhtiön perustamiseksi. Hankkeen tuloksena syntyi tavoitteena ollut esiselvitysraportti Viherlaakso Oy: KEHITTÄMIS- JA LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN VUOSIEN ESISELVITYS, myönnetty euroa, palautunut 950,19 euroa, yhteyshenkilö: Mikko Yrjönen Viherlaakso Oy:n liiketoimintaa on kehitetty vuodesta 1997 valtakunnalliseksi lapsiperheiden teemapuistoksi. Hankkeen tavoitteena oli laatia Viherlaakso Oy:lle kehittämis- ja liiketoimintasuunnitelmaa koskevan esiselvitys vuosille Viherlaakson kehittäminen jakautuisi alustavasti kahteen osa-alueeseen: sisältökehittämiseen ja infrastruktuurin kehittämiseen. Hankkeen tuloksena syntyi Haaga tutkimuksen esiselvitys raportti Keski-Suomen Ravirata Oy: HEVOSTALOUDEN KEHITTÄMINEN, myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Hannu Korhonen Hankkeen tavoitteena oli kehittää Keski-Suomen Ravirata Oy:stä nykyaikainen ja tehokas hevoselinkeinon veturi maakuntaan. Killerin raviradan kehittämiskokonaisuuteen liittyy myös erillinen investointisuunnitelma, joka kattaa huoltorakennuksen, katoksia ja tarha-alueita sekä valaistuksen nykyaikaistamisen. Hankkeen tuloksena maakunnan hevoselinkeino vahvistui ja käynnistettiin laajaa yhteistoimintaa mm. Killerin ja paikallisraviratojen ja maakunnan Hevosystäväin

18 18 seurojen kanssa. Killerin aluesuunnitelma toteutui ja kaavamuutosprosessi käynnistyi. Hankkeen aikana Keski-Suomen hevoselinkeino on kehittynyt erittäin voimakkaasti Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy: PK-YRITYSTEN YMPÄRISTÖTIE- TOISUUDEN EDISTÄMISTÄ KOSKEVA ESISELVITYSHANKE, myönnetty euroa, palautunut 973 euroa, yhteyshenkilö: Pirjo Peräaho Esiselvityshankkeella oli tarkoitus valmistella laaja kansainvälinen hanke. Hankkeessa luotaisiin pk-yrityksille sopiva ympäristöjärjestelmä yhteistyössä partnerimaiden pk-yritysten, ympäristöviranomaisten, asiantuntijayritysten ja oppilaitosten kanssa. Hankkeen avulla edistettäisiin tiedon ja osaamisen vaihtoa toimijoiden välillä partnerimaissa, muodostettaisiin yhteistyöverkosto sekä koottaisiin hankkeen olennainen sisältö. Hanke tulisi olemaan jatkoa Ympäristökeskuksen toteuttamalle Ympäristöaskeleet -hankkeelle. Mahdolliset partnerit etsittäisiin Saksasta, Puolasta, Unkarista tai Virosta. Esiselvityksen aikana kartoitettiin sekä kotimaisia että kansainvälisiä hankkeita pkyritysten ympäristöjohtamisen alalla. Kartoituksen jälkeen valikoitiin tarkemmin potentiaalisimmat partneriehdokkaat. Rahoituskanavaksi valikoitui EU:n LIFE Ympäristö-ohjelma. Esiselvitys toteutettiin hyvin ja taloudellisesti budjetti hiukan alittaen. Se täytti tehtävänsä karkean projektisuunnitelman laatimiseksi ja toimivien partnerisuhteiden kartoittamiseksi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy: KESKI-SUOMEN TEKNOLOGIA- STRATEGIAN TARKENNUS JA FOKUSOINTI, myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen teknologiastrategiaa on valmisteltu Keski-Suomen TE-keskuksen johdolla vuosien aikana. Strategiasta on valmistunut luonnos marraskuussa Strategiaprosessiin osallistuneet tahot ovat yhdessä todenneet, että strategiatyötä tulee vielä jatkaa strategian selkeyttämiseksi ja keskeisten linjausten löytämiseksi. Tavoitteena on saada aikaan Keski-Suomen päivitetty ja kohdistettu teknologiastrategia. Keski-Suomen teknologiastrategia valmistui tavoitteen mukaisesti ja se julkistettiin Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy: RAKENNUSTEOLLISUUDEN ALUEELLINEN KLUSTERI, myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Veli-Pekka Päivänen Saarijärven-Viitasaaren seudulla, Järviseudulla ja Perhojokilaaksossa sijaitsee merkittävä rakennusteollisuuden keskittymä, johon kuuluvien yritysten kesken on etsitty synergiaetuja jo muutaman vuoden ajan. Esiselvityshankkeen tavoitteena oli synnyttää toimintamalli yritysverkoston ja yritysten yhteistyön tavoitteellisesta kehittämisestä ja koordinoinnista sekä laatia tarkemmat hankesuunnitelmat ja rahoitushakemukset kehitysohjelman ensimmäisinä käynnistettävistä hankeaihioista. Työstettävät hankeaihiot olivat: kehitysohjelman koordinointi, logistiikka/kuljetukset, tuotekehitys/talvirakentamisen paketti, yhteinen suunnittelutoimisto ja oppilaitosyhteistyö.

19 19 Esiselvitysvaiheessa työstettiin seuraavat hankekokonaisuudet: 1. yhteisten palvelukonseptien kehittäminen ja yhteinen tuotekehitys, 2 suunnittelupalveluiden kehittäminen, 3. logistiikan kehittäminen ja yhteinen kuljetussuunnittelu sekä 4. oppilaitosyhteistyön kehittämisen työohjelma. Esiselvitysvaihe onnistui hyvin. OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Jyväskylän ammattikorkeakoulu: MAAKUNNAN ALUEKEHITTÄMISEN OSAAMI- SEN SIIRTÄMINEN KIE-MAIHIN (MASTO) HANKE, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö: Rauli Sorvari Hankkeen tavoitteena oli edistää Keski-Suomen maakunnan toimijoiden kansainvälistymistä sekä kansainvälisessä yhteistyössä ja liiketoiminnassa tarvittavan osaamisen kehittymistä. Kohderyhminä olivat ne maakunnan koulutusorganisaatiot, kehittämisyhtiöt, yritykset, kunnat ja kolmannen sektorin toimijat, joilla on tarvetta ja intressiä kehittää kansainvälistä yhteistyötä ja osaamistaan. Hankkeen peruslähtökohtia olivat alueellinen yhteistyö, huolellinen strategioiden suunnittelu ja resurssien yhdistäminen. Hankkeen kehittämistavoitteena oli saavuttaa tila, jolloin keskisuomalaiset toimijat ovat kehittäneet toimintojaan sille tasolle, että laajamittainen, kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteistyö on mahdollista. Tällä hankkeella luodaan perustaa yhteistyön laajentamiselle ja syventämiselle myöhemmissäkin vaiheissa. Hankkeen konkreettisia tuloksia olisivat Keski-Suomen KIE-strategiaehdotus, organisaatiokohtaiset kansainvälistymisen kehittämissuunnitelmat, kansainvälisyys- /KIE-koulutukset, kontakti- ja osaajapankki sekä sellaiset kehittämisprojektit KIE maissa, joissa keskisuomalaisella osaamisella on merkittävä rooli. Toteuttajina hankkeessa olisivat kaikki maakunnalliset koulutusorganisaatiot eri tasoilta Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja aikuiskoulutus. MASTO-hanketta voitiin itsessään pitää innovatiivisena toimintatapana, jolla kehitettiin alueiden välistä kansainvälistä yhteistyötä. Ko. aloite kansainväliseen yhteistyöhön lähti liikkeelle Keski-Suomesta ja on esimerkki proaktiivisesta lähestymistavasta kansainvälisten verkostojen rakentamisessa ja kehittämisessä. Saadut kokemukset ja palaute sekä kotimaisilta että ulkomaisilta yhteistyökumppaneilta ovat olleet positiivisia. MASTO:n laaja-alaisella lähestymistavalla on mahdollista saavuttaa enemmän kiinnostusta Keski-Suomea ja sen organisaatioita kohtaan. Tämän tyyppisellä sateenvarjohankkeella keskisuomalaiset toimijat voivat saada omaa painoarvoaan vaikuttavampaa näkyvyyttä ja lisäarvoa. Lisäksi hanke on kehittänyt keskisuomalaisten toimijoiden keskinäistä yhteistyötä kansainvälisissä asioissa Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu: IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄMINEN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDIS- TÄMINEN, myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Hannu Korhonen Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteisessä aluestrategiassa valittiin yhdeksi kehittämiskohteeksi ikääntyvän väestön toimintakyvyn ylläpitäminen ja itsenäisen selviytymisen edistäminen, ns. Gerocenter-hanke. Kehittämistoimi liittyi Kinkomaan sairaalan ja sen ympäristön uuskäytön suunnitteluun. Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu saivat Opetusministeriöltä hankkeeseen euron avustuksen. Kyseinen avustussumma ei mahdollista

20 20 tavoitteena olleen kahden henkilön sijoittamista Gerocenter-toiminnan kehittämiseen. Keski-Suomen liitolta haetulla euron avustuksella katsotaan luotavan parempia edellytyksiä yhteistyölle sekä varmistettavan asiantuntijuus kummassakin organisaatiossa. Hankkeen tuloksena syntyivät seuraavat toimet: 1. Korkeakoulujen välisen uudenlaisen toimijaverkoston luominen ja yhteisen toimintakulttuurin rakentaminen (yhteistyökokoukset ja työryhmät). 2. Jyväskylän verkostokaupungin ja Keurusseudun kuntien vanhuspalveluiden kehittämishankkeen suunnittelu, hankehakemus ja toteutuksen aloittaminen (läänin rahoitus saatu ). 3. Teema- ja työkokouksien järjestäminen: Vanhuus ja yksinäisyys (Jämsän sosiaali- ja terveysalan oppilaitos), Omaishoidon neuvottelupäivä (Jyväskylä) ja Ikääntyminen ja motorinen oppiminen teemapäivä yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa (mm. JKL, JY, JAMK, järjestöt). 4. Opinnäytetöiden tekijöiden rekrytointi: pro gradu tekijät, amk:n opinnäytetyön tekijät. 5. Uusien ajankohtaisten kehittämistarpeiden kartoittaminen ja hankehakemusten laatiminen yhteistyössä alueen eri toimijoiden, tutkijoiden ja kouluttajien kanssa: mm. ikääntyvien ajokykykuntoutus, Ikääntyneet ja päihteet, Kulttuuria pitkään ikään hankehakemus kulttuurin tuottajien ja sosiaali- ja terveyspalvelutuottajien kesken JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO: PAPERINVALMISTUSTEOLLISUUDEN KOULUTUK- SEN KEHITTÄMISTARPEET ESISELVITYSHANKE, myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Mikko Yrjönen Jyväskylä on noussut paperinvalmistusteknologian tärkeimmäksi keskittymäksi maailmassa. Tulevaisuuden toimialaan liittyivät visiot uusista liiketoimintamalleista ja suomalaisjohtoisten yritysten laajenevasta toiminnasta. Paperin tuotannollisessa toiminnassa, tuotantolaitteiden ja tukipalvelutoimintojen kehityksessä erityisesti ICT alan toimintojen laajeneminen toisi uusia haasteita alalla työskentelevien osaamiselle ja koulutukselle. Tässä selvityksessä kartoitettaisiin ne haasteet, jotka seudulla ja koko maakunnassa eri yritykset näkevät koulutusasteille (ammatillinen, amk, yliopisto) toimialalla. Selvitykseen liittyisi kuvaus siitä, miten koulutusorganisaatiot voisivat vastata näihin haasteisiin sekä kartoitus ja arvio vastaavasta koulutuksesta eräissä avainmaissa. Hanke oli koulutustarve- ja ennakointihanke. Selvityksessä tuotettiin kaksi raporttia, jotka selvittävät teknistieteellisen koulutuksen merkitystä Keski-Suomelle sekä kuvaus teknillistieteellisestä koulutuksesta Suomessa. Selvitys painottui voimakkaasti DI-koulutuksen merkitykselle Keski- Suomen elinkeinoelämän kehittämiseksi. Selvityksessä vähäiselle huomioille jäi pohdinta muiden oppilaitosten suhteen, samoin vertailu vastaavanlaisesta tilanteesta muualta maailmasta Jyväskylän ammattiopisto/sosiaali- ja terveysalan oppilaitos: RISKIENHALLINTA JA TYÖTURVALLISUUS HOIVA-ALALLA ESISELVITYS, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Rauli Sorvari Keski-Suomen työvoima- ja ammattirakenteen kehityksen kannalta hoiva-ala on merkittävässä asemassa. Elämänlaadun maakunnan suunnitelmissa painotetaan hyvinvoinnin ja siihen liittyvien palvelujen merkitystä. Koulutuksen tulisi uudistua ja sen yhteyden työelämään on vahvistua. Julkisten palveluiden ja yksityisten palveluiden tarjonnan rakenne muuttuisi. Toimijat lisääntyisivät ja vastuu kasvaisi. Am-