KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2005 VUOSIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2005 VUOSIRAPORTTI"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 112 0:\06\Toimintakertomukset\Kehittämisrahasto\KEHITTÄMISRAHASTO 2005 koko raportti.doc KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2005 VUOSIRAPORTTI Jyväskylä 2006

2 2 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puhelin fax Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: X400: G=etunimi; S=sukunimi; O=ksliitto; P=reg; A=elisa; C=fi ISSN ISBN ISBN (sähk.) Julkaisun avainsanat: Keski-Suomen Kehittämisrahasto Maakunta Painos: 130 kpl Painopaikka: Kopi-Jyvä Oy

3 3 Esipuhe Keski-Suomen Kehittämisrahasto on Keski-Suomen maakuntavaltuuston perustama rahasto, jonka tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita. Maakuntavaltuusto asetti vuoden taloussuunnitelmassa kehittämisrahaston hanketoiminnalle seuraavat tavoitteet: - edistetään maakunnan kilpailukykyä - varmennetaan maakunnan strategioiden toteutumista - tuodaan maakuntaa esille - tuetaan maakunnan vetovoimaisuutta edistäviä kohteita - varaudutaan uusiin avauksiin - tuetaan ohjelmiin liittyviä maakuntien välisiä hankkeita Kehittämisrahastosta rahoitetut hankkeet ovat tukeneet asetettuja tavoitteita. Hankkeilla tavoiteltiin ennen kaikkea uusia yrityksiä ja työpaikkoja, aktivoitiin maakunnan toimijaosapuolia kehitystyöhön ja tehtiin uusia kehittämistyön avauksia mm. esiselvityksiä rahoittamalla. Avustuksia myönnettiin yli euron edestä ja niillä myötävaikutettiin yli 5 miljoonan euron hankekannan syntymiseen. Tässä Keski-Suomen Kehittämisrahaston vuosiraportissa 2005 esitellään rahaston toimintaa ja esitellään päättyneet hankkeet. Toimintavuonna päättyi 44 hanketta. Ne esitellään ja arvioidaan liitteessä 3. Arvioinnit ovat joko liiton hankkeille nimeämien yhteyshenkilöiden itse kirjoittamia tai hankkeiden vetäjien kirjoittamia ja yhteyshenkilöiden hyväksymiä. Toimistosihteeri Riitta Heiskanen on koonnut taulukot ja liitteen 3 tekstit. Jyväskylässä 13. maaliskuuta 2006 Pirjo Ahola talouspäällikkö Keski-Suomen liitto

4 4 Sisältö Keski-Suomen Kehittämisrahaston 2005 vuosiraportti Esipuhe sivu 1. Kehittämisrahaston toiminta vuonna Rahaston hallinto 5 3. Rahaston talous 6 LIITTEET 1. Rahaston säännöt Vuoden 2005 rahastopääomasta rahoitetut kehittämishankkeet 3. Vuonna 2005 päättyneet hankkeet ja keskeiset tulokset

5 5 1. Kehittämisrahaston toiminta vuonna 2005 Rahaston hallinto Keski-Suomen liittoon saapui noin 50 Keski-Suomen Kehittämisrahaston rahoitushakemusta vuonna Avustuksia myönnettiin 43 hankkeelle yhteensä euroa, keskimäärin euroa hanketta kohden. Hakijoiden kanssa käydyissä neuvotteluissa selvitettiin eri rahoitusmahdollisuuksia. Menettelyllä voitiin karsia jo ennakkoon kehittämisrahaston toimintaperiaatteisiin soveltumattomia hankkeita ja valita kehittämisrahaston tuen piiriin parhaiten soveltuvat hankkeet. Vuoden 2005 rahastopääomasta *) rahoitetut avustukset jakaantuivat hanketyypeittäin seuraavasti (erittely liitteessä 2): Hanketyyppi myönnetty, kpl myönnetty, euroa EU- ja muiden ohjelmien toteuttaminen Osaamisen vahvistaminen Kulttuuri- ja vetovoimahankkeet Muut kehittämishankkeet Yhteensä *) mukana myös useampaa vuotta koskevat päätökset. Kehittämisrahastosta myönnettiin eniten avustuksia EU-ohjelmien toteuttamiseen, osarahoittamiseen ja eräisiin yrityshankkeisiin. Suurin kohdennus toimintavuonna oli toimialatyön jatkoksi muodostettu PerusTA hanke, jonka rahoitus oli yli euroa. Lisäksi rahoitettiin esiselvityksiä ja mm. luovan toimialan yritysten liiketoiminnan kehittämiseen tähtääviä pilotti- ja siemenrahahankkeita. Kulttuuri- ja vetovoimahankkeiden kooltaan merkittävin päätös oli vuoden 2005 joulukuun hallituksen päätös osallistua Rallin maailmanmestaruusosakilpailun rahoitukseen vuosille Liitto osallistui yli 10 kulttuuri- tai muun vetovoimahankkeen osarahoitukseen. Osaamista vahvistavista hankkeista merkittävin päätös oli Keski-Suomen oppimispaikkaverkoston kehittämisen jatkaminen. Hankkeella myötävaikutettiin seudullisten osaamisohjelmien rakentumiseen sekä siirrettiin osaamista ja innovaatiota koko maakunnan alueelle. Liitto jatkoi aiemmin päätettyjä useampivuotisia hankkeita. Nämä olivat matkailun osaamislähtöinen kehittämisverkosto, elo-aluekoordinaattoritoiminta ja maaseudun osaamisen ja yrittäjyyden tukeminen. Hankkeita voivat toteuttaa julkiset ja yksityiset yhteisöt, säätiöt ja yksityiset henkilöt. Yhteishankkeet ovat toivottavia. Hakijan on esitettävä rahoitusta hakiessaan seikkaperäinen projektisuunnitelma, josta käyvät ilmi tavoitteet, toi-

6 6 menpiteet, aikataulu, hankkeen organisointi, kustannukset ja rahoitussuunnitelma. Keski-Suomen Kehittämisrahaston avustuksia voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksia voi jättää jatkuvasti. Hankkeet valmistellaan Keski-Suomen liiton sisäisen työ- ja vastuualuejaon mukaisesti. Hankepäätökset tekee maakuntahallitus maakuntajohtajan esittelystä. Maakuntajohtajalle on siirretty päätösvalta hankkeissa, joille myönnetään korkeintaan euroa ja on haettu korkeintaan euroa. Hakijoille annetaan avustuspäätöksen jälkeen ns. toimeenpanopäätös, jossa on mm. avustuksen ehdot sekä laskutus- ja raportointiohjeet. Hankkeen yhteyshenkilönä toimii hankkeen valmistelija, jollei toisin päätetä. Keski-Suomen Kehittämisrahaston avustus maksetaan hankkeen toteuttajan tilille pääsääntöisesti kahdessa erässä. Avustuksen ensimmäinen erä (50 %) maksetaan hankkeen käynnistyessä. Loppuosa maksetaan hankkeen päätyttyä. Loppulaskuun on liitettävä loppuraportti, rahoitustilitys sekä hankearviointi. Lyhytkestoisten ja pienten hankkeiden raportointi ja avustuksen maksatus voidaan sopia hakijan kanssa hoidettavaksi yhdellä kertaa ja/tai muuten joustavasti. Myönnetty avustus on käytettävä hankkeelle asetettujen tulosten saavuttamisen kannalta välttämättömien, mutta kohtuullisten menojen kattamiseen. Avustusten maksatusta seuraa Keski-Suomen liiton talouspäällikkö. Rahaston talous Rahastoa kartutettiin eurolla vuonna Rahamäärä on vajaat 30 prosenttia jäsenkuntien liitolle maksamista maksuosuuksista. Vuoden 2005 kirjanpitoon kirjattiin myönnettyjä avustuksia yhteensä euroa. Aiemmin myönnettyjä avustuksia jäi käyttämättä tai palautui euroa, joten nettoavustukset ovat euroa. Rahaston tilinpäätös vuodelta 2005 osoittaa ylijäämää euroa. Avustusvaraus (=myönnetyt maksamattomat avustukset) on euroa. Keski-Suomen Kehittämisrahaston taseen loppusumma vuoden 2005 lopussa oli euroa. Keski-Suomen Kehittämisrahaston tuloslaskelma ja tase on esitetty Keski-Suomen liiton toimintakertomuksessa.

7 7 Kehittämisrahaston säännöt LIITE 1 1 Rahaston tarkoitus Keski-Suomen kehittämisrahaston tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita. 2 Pääoma ja sen kartuttaminen Rahaston pääomaa kartutetaan siirtämällä rahastoon Keski-Suomen liiton kunnilta keräämästä jäsenmaksusta vuosittain liiton talousarvion yhteydessä päätet tävä summa. Rahaston pääomaa voidaan kartuttaa myös lahjoituksin. 3 Varojen säilyttäminen Rahaston varat talletetaan erilleen Keski-Suomen liiton varoista. Rahaston pääomalle lasketaan rahalaitoksen maksama korko. 4 Tukien myöntäminen ja maksatus Rahastosta voidaan myöntää avustuksia tai lainaa jatkuvasti ilman erillistä hakuaikaa kaikille maakunnallisille toimijoille projektiluonteiseen kehittämistyöhön. Keski-Suomen liiton maakuntahallitus voi antaa tuen hakijoille vuosittain tarkempia menettelytapaohjeita. Tuen hakijan on esitettävä hankkeestaan suunnitelma, josta käy selvi lle vähintään: - tavoitteet ja merkitys - tehtävät ja toteutustapa - aikataulu - organisointi ja vastuuhenkilö - yksilöity kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Rahaston myöntämä enimmäisavustus on 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista ja avustuksen ja lainan yhteismäärä on enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Erityistapauksissa maakuntahallitus, tai maakuntahallituksen delegointipäätöksen perusteella maakuntajohtaja, voi myöntää suuremmankin tuen kuitenkin niin, että avustuksen enimmäismäärä voi olla enintään 75 % ja avustuksen ja lainan yhteismäärä enintään 90 % kokonaiskustannuksista. Tuen saajan kanssa sovitaan erikseen avustuksen maksupostista. Edellytyksenä viimeisen avustuserän mak samiselle on, että hankkeen toteuttaja esittää hankkeen tulokset ja kirjanpitoon perus tuvan selvi tyksen hankkeen toteutuneista kustannuksista. Ellei rahaston myöntämää avustusta/tukea ole käytetty päätöksen mukaiseen tarkoitukseen, avustus/tuki voidaan periä takaisin. 5 Rahaston hoito Rahastoa hoitaa Keski-Suomen liiton maakuntahallitus. Maakuntahallituksella on valta siirtää edelleen kehittämisrahaston rahojen käyttöä koskevaa päätösvaltaa maakuntajohtajalle.

8 8

9 9 Vuonna 2005 päättyneet Keski-Suomen Kehittämisrahaston hankkeet 0\06\Toimintakertomukset\Kehittämisrahasto\Rahasto\2005 päättyneet hankkeet myöntämispvm hakija: HANKKEEN NIMI, myönnetty, yhteyshenkilö EU- JA MUIDEN OHJELMIEN TOTEUTTAMINEN, YRITYSHANKKEET Keski-Suomen liitto: TOIMIALATYÖ (PUU, METALLI, GRAAFINEN, ELEKTRO- NIIKKA), myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto: TOIMIALATYÖ (TEOLL.) VUODEN 2003 LIS Ä- RAHOITUS, myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Hannu Korhonen Hankkeella rahoitetaan neljän toimialavetäjän toiminta (elektroniikka, graafinen, metalli ja puu) vuoden 2004 loppuun saakka. Liitto vastasi toimialavetäjien resursoinnista yhdessä isäntäorganisaatioiden kanssa. Lisäksi liitto rahoittaa toimialojen yhteiset tukipalvelut kuten seurannan ja asiakaspalautteen keräämisen sekä toimialavetäjien työnohjauksen. Varsinaiset toimialakohtaiset kehitysohjelmat rahoitetaan hanke kerrallaan hyödyntäen yritysten ja julkisten rahoittajien (pääasiassa EU-ohjelmien) resursseja. Määrällisenä tavoitteena oli saavuttaa toimialaohjelmilla yhteensä keskimäärin 4 miljoonan euron vuotuinen hankekanta eli saada liikkeelle yhteensä 10 miljoonan euron hankkeet (yritysten panostaessa samanaikaisesti vähintään miljoonaa euroa omiin hankkeisiinsa). Hankekannalla ja yrityskohtaisilla panostuksilla tavoitellaan yhteensä 720 uuden työpaikan syntymistä. Kunkin toimialavetäjän tavoitteena on toteuttaa alansa kehitysohjelma hankkeineen (kunkin kehitysohjelman taustalle tehdään alakohtaiset tavoitteet & linjaukset sisältävä strategiapaperi). Tavoitteen toteutumista seurataan hanke- ja yrityskohtaisesti. Toisena määrällisenä mittarina käytetään yritysryhmäkohtaista liikevaihdon kehitystä (Tilastokeskukselta / verohallinnolta saatavat arvonlisäverotilitykset ja työnantajasuoritukset). Laadullinen seuranta tehdään toimialoittaisin asiakaspalautetutkimuksin ja hankekohtaisin kyselyin Metalliteollisuuden toimialatyön lähtökohtana on ollut suuryritysten tuotannon uudelleenorganisointi, johon liittyy laajamittainen tuotannon ulkoistaminen. Keskeisenä tavoitteena oli pitää mahdollisimman suuri osa alihankintatyöstä Keski- Suomessa. Metalliteollisuuden toimialatyössä yritysten kilpailukykyä on pyritty parantamaan alihankintaverkostojen kehittämisellä, yritysten tuottavuutta kohottamalla, alan työvoiman koulutusta kehittämällä sekä panostamalla yritysten laatujärjestelmien kehittämiseen. Keski-Suomen metalliteollisuuden strategia on perustunut toimialan syvälliseen analyysiin toimialan tilanteesta ja mahdollisuuksista ja strategiaa on kehitetty tiiviissä yhteistyössä keskeisten yritysten kanssa. Maakunnallinen työ on myös voinut jossain määrin tukeutua valtakunnalliseen kehitystyöhön. Metalliteollisuus menestyi liiketoiminnan kuvaajien valossa Keski-Suomessa varsin hyvin toimialatyön toiminta-aikana. Vaikka suhdannekehitys on mahdollisesti suosinut maakunnan metalliteollisuuden toimialarakennetta, niin on ilmeistä, että myös toimialatyöllä on ollut positiivinen vaikutus maakunnan yritysten liiketoimintaan. Metallialan yrityksiltä saadun palautteen perusteella metalli on pien/käsityöalan ohella ainoa toimiala, jolla yritykset arvioivat toimialatyön vaikuttaneen välittömästi positiivisesti yrityksen työpaikkakehitykseen ja kohtalaisesti myös liikevaihdon kehitykseen. Yrityksiltä saadun palautteen sekä haastateltujen asiantuntijoiden nä-

10 10 kemysten mukaan metallin toimialatyö on edesauttanut toimialan yritysten verkottumista ja tästä on muodostunut vahva kilpailuetu maakunnan metalliyrityksille. Hanketyössä toimialatyön painopiste on verkottuneen toimintamallin kehittämisessä niin, että myös maakunnan sisältä löytyisi kilpailukykyisiä järjestelmätoimittajia suurten yritysten asiakkaiksi. Toimintamalli on tuottanut tulosta. Osaamisen kehittämisessä keskeistä on ollut ammatillinen aikuiskoulutus. Sen sijaan tuotekehitystyö on ollut pienessä roolissa. Toimialalla on keskitytty verkostojen rakentamiseen. Metallialan yritysten suuren määrän vuoksi yrityskontaktit on jouduttu valikoimaan. Hanketoiminnan vaikuttavuus tulee pitkältä ajalta ja laajalla rintamalla. Tulokset näkyvät erityisesti maakunnan metallialan yritysten kilpailukyvyn säilymisenä uudessa toimintaympäristössä. Määrällisesti mitattuna tulokset ovat pääosin uudistettuja työpaikkoja. Suurta uusien työpaikkojen määrää ei tässä tilanteessa ole realistista tavoitella. Metallialan toimialatyötä olisi jatkossa järkevää entistä enemmän tehdä yritysten verkostosuhteiden mukaan. Tällöin maakunnalliset rajat voivat olla esteenä. Keski- Suomen metallialan toimialatyössä on ainekset myös veturiyritys-vetoiseksi kansalliseksi projektiksi puualalla toimivan PuuSuomen tapaan. Arvioinnin yhteydessä yrityksiltä saadun palautteen mukaan metalliteollisuuden yrittäjät arvioivat, että alan toimialatyön painotukset ovat erittäin hyvin kohdallaan. Toimialatyön toimivuutta ja joustavuutta pidettiin myös varsin hyvänä. Sen sijaan toimialatyön kokonaisuuden selkeys on yritysten näkemysten mukaan heikonpuoleinen. Metalliteollisuudella on tuotannon ja työllisyyden kannalta erittäin suuri merkitys Keski- Suomessa. Alan yritysten verkottuminen on edennyt varsin pitkälle ja se on alan kiistaton vahvuus. Toisaalta eri veturiyritysten ympärille muodostuneet verkostot toimivat pääasiassa erillään toisistaan. Metalliteollisuus soveltuu erittäin hyvin maakunnallisen toimialatyön kohteeksi. Metalliteollisuuden strategia on hyvin perusteltu ja sen painotukset ovat kehittyneet toimintaympäristön muuttuessa. Puutuoteteollisuuden toimialatyön alkuperäisenä tavoitteena oli puun jatkojalostuksen kehittäminen korkealaatuisiksi lopputuotteiksi ja näiden markkinointi maailmalle. Välineinä nähtiin uuden yritystoiminnan tukeminen, verkottuminen ja uusien tuotantotekniikoiden käyttöönotto. Toimialatyön kuluessa on painottunut siirtyminen tuotantolähtöisestä toimintatavasta kuluttajalähtöiseen. Myös osaamisen kehittämisen painoarvo on kohonnut toimialatyön edetessä. Keski-Suomen puutuoteteollisuuden strategia on perustunut toimialan syvälliseen analyysiin toimialan tilanteesta ja mahdollisuuksista ja yritykset ovat olleet keskeisesti vaikuttamassa työn tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Puualalla on käynnissä voimakas kansainvälinen murros, jonka seurauksena puutoimialan kansainvälinen kilpailu on kiristymässä Euroopan sisällä: edullisemman kustannustason maiden puutoimiala kehittyy ja valtaa markkinoita, erityisesti sahauksessa ja huonekaluteollisuudessa. Tämän toimintaympäristön muutokseen reagoimiseksi Keski-Suomen puuala saa ja on saanut tukea valtakunnalliselta Puu-Suomi toimintaohjelmalta. Puutuoteteollisuus menestyi liiketoiminnan kuvaajien perusteella Keski-Suomessa tyydyttävästi toimialatyön toiminta-aikana. Puutuotteiden valmistuksessa, johon toimialatyö suurelta osin on painottunut, kehitys on ollut varsin hyvää, sen sijaan sahauksessa ja levyjen valmistuksessa sekä huonekaluteollisuudessa kasvu on jäänyt vaatimattomaksi. Arvioinnissa yrityksiltä saadun palautteen mukaan toimialatyöllä ei ole ollut välitöntä vaikutusta puutuotealan yritysten liikevaihdon tai työpaikkojen kasvuun. Sen sijaan toimialatyö on vaikuttanut positiivisesti osaamisen kehittämisen ja verkottumisen kautta erityisesti puutuotteiden valmistuksessa ja edesauttanut osaltaan tämän alatoimialan kasvua. Sahauksessa ja levyjen valmistuksessa samoin kuin huonekaluteollisuudessa, joissa kansainvälinen suhdannekehitys ja kilpailu edullisemman kustannustason maiden kanssa vaikuttavat välit-

11 11 tömästi alan kehitykseen, toimialatyön vaikutuksia liiketoimintaan on vaikea osoittaa. Puutuoteteollisuuden strategia on hyvin perusteltu ja sen painotukset ovat kehittyneet toimintaympäristön muuttuessa. Puutoimialan Euroopan laajuinen murros asettaa Keski-Suomen puutoimialalle suuria haasteita. Puu-Suomi toimintaohjelman osana laadittu Keski-Suomen puutoimialan analyysi ja kehittämissuunnitelma antaa hyvän pohjan vastata haasteeseen. Graafisen teollisuuden ja viestinnän myynnistä valtaosa suuntautuu kotimaan markkinoille. Toimialatyön tavoitteena on ollut kasvun hakeminen viennistä ja kansainvälistymisestä. Työn tärkeänä lähtökohtana oli alan nopea tekninen muutos 1990-luvulla. Toimialatyön painotuksena graafisessa teollisuudessa on ollut yritysten tukeminen teknisessä kehityksessä ja tuottavuuden kasvussa sekä tähän liittyvä osaamisen kehittäminen. Yritysten laatujärjestelmien kehittäminen on tullut keskeiseksi osaksi toimialatyötä. Verkottumisen edistäminen on noussut merkittäväksi kehittämisen välineeksi erityisesti viestintäalan mukaan tulon myötä. Graafisella alalla verkostoitumisen perustana olivat yhteiset tarpeet koulutuksessa ja teknologiassa. Graafisen teollisuuden ja viestinnän toimialatyössä on selvitetty myös aktiivisesti yritysten kehitys- ja koulutustarpeita. Liiketoiminnan kuvaajien perusteella Keski- Suomen graafinen ja viestintäala on 1990-luvun jälkipuolen lupaavan kasvujakson jälkeen joutunut uuteen murrokseen, joka näkyy koko maata jyrkempänä liikevaihdon laskuna ja voimakkaana työllisyyden supistumisena. Ilmeisesti aleneva trendi on toteutunut erityisesti kustantamisessa ja painamisessa. Vaikka toimialatyön tulokset graafisella ja viestintäalalla ovat sekä yrityksiltä että rahoittajilta saadun palautteen perusteella erittäin hyviä useimmissa suhteissa, tämä ei ole riittänyt kääntämään toimialaa kokonaisuudessaan kasvuun. Arvioinnin tulosten mukaan toimialatyöllä ei olekaan ollut merkittävää välitöntä vaikutusta alan yritysten liikevaihdon tai työpaikkojen kasvuun. Sen sijaan toimialatyöllä on ollut suuri vaikutus erityisesti osaamisen kehittämiseen ja sen avulla tapahtuvaan kilpailukyvyn vahvistamiseen. Graafisen ja viestintäalan liiketoiminnan kehityksen perusteella toimialan strategiaa ja työn painotuksia tulisi arvioida uudelleen. Tulisi arvioida onko mahdollista muuttaa työn suuntaamista ja painotuksia siten, että graafinen ja viestintäala pääsisi Keski-Suomessa uudelleen toimialatyön alkuperäisen tavoitteen mukaiselle kasvuuralle. Hanketyön käynnistämistä on tällä toimialalla haitannut yritysten keskinäinen kilpailuasetelma. Koulutus on löydetty yhteiseksi tavaksi lähestyä keskenään kilpailevia yrityksiä. Uusien yrittäjien mukaantulo ja teknologian nopea kehittyminen on myös aiheuttanut koulutustarpeita. Elektroniikkateollisuuden toimialatyön alkuperäisenä tavoitteena oli saada Keski- Suomi hyötymään informaatioteknologian voimakkaasta kasvusta, jonka arvioitiin jatkuvan. Maakunnalla nähtiin olevan hyvät edellytykset houkutella alan kansainvälisiä yrityksiä sijoittumaan alueelle yliopiston koulutus- ja tutkimuspanostusten sekä osaavan työvoiman vetäminä. Toimialatyön painotuksena oli koulutuksen, tutkimuksen ja uusien toimintapuitteiden kehittämisen koordinointi. Myös aloittavien yritysten kasvun tukeminen sekä kansainvälisten investointien houkuttelu nähtiin keskeisinä. Informaatioteknologia-alan toimintaympäristö muuttui ratkaisevasti vuosituhannen vaihteessa ja voimakas kasvu kääntyi laskuksi vuonna Sen jälkeen toimialatyötä on hallinnut sopeutuminen uuteen tilanteeseen, erityisesti Sanminan lakkauttamiseen. Elektroniikan toimialatyölle on viime vuosina haettu uusia painotuksia mm. toimialarajat ylittävästä yhteistyöstä mm. tuotantoautomaatiossa ja muissa elektroniikan

12 12 sovelluksissa. Massavalmistuksen sijasta haetaan entistä vahvempaa jalansijaa korkeaa osaamista vaativasta tuotekehityksestä sekä ohjelmistotuotannosta. Elektroniikkateollisuuden toimialatyössä toimialapäälliköiden vaihtuvuus on vaikuttanut merkittävästi strategisiin painotuksiin ja toimialatyön käytännön suuntautumiseen. Keski-Suomen elektroniikkateollisuuden jyrkät vaihtelut ovat liittyneet tiiviisti kansainväliseen informaatioteknologia-alan murrokseen, jota leimasi ennätyksellinen kasvu vuoteen 2000 asti ja sen jälkeen pitkäaikainen taantuma. Toimialatyön erillistä vaikutusta kehitykseen on mahdotonta osoittaa. Joka tapauksessa alan yritysten antama palaute viittaa siihen, että työllä on ollut merkittävä vaikutus yritysten verkottumiseen ja yhteistyöhön ja sitä kautta tapahtuvaan kilpailukykyyn. Myös välitöntä vaikutusta liikevaihdon kasvuun pidetään kohtalaisen merkittävänä. Elektroniikka-alan liiketoiminnan indikaattoreiden perusteella voidaan sanoa, että rajun nousun ja laskun jälkeinen aika on otollinen vaihe arvioida uudelleen toimialatyön kohdeyritysten joukkoa sekä strategiaa ja toimintatapoja. Elektroniikan toimialatyön kaipaa kokonaisuudessaan strategian ja toimintatapojen uudelleen arviointia, jolloin tulisi tiiviissä vuorovaikutuksessa yritysten kanssa täsmentää, mihin yritysjoukkoon työ suunnataan ja minkälaiselle verkostoitumiselle ja yhteiselle kehittämiselle yrityksillä on tarvetta. Käynnissä olevaa suuntautumista toimialarajat ylittävään yhteistyöhön on perusteltua syventää ja ottaa se keskeiseksi osaksi uudistettavaa strategiaa Keski-Suomen liitto: TOIMIALATYÖ (MATKAILU, PIEN-/KÄSITEOLLISUUS), myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Keski-Suomen liitto: TOIMIALATYÖ (PALV.) VUODEN 2003 LISÄRA- HOITUS, myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Hannu Korhonen Käsityö- ja pienteollisuus sisällytettiin mukaan toimialatyöhön, koska sillä nähtiin olevan kasvupotentiaalia. Toimialatyön tavoitteena oli saada aikaan muutos osaaikaisesta ja pienimuotoisesta toiminnasta kokopäiväiseksi ja työllistäväksi pienteolliseksi liiketoiminnaksi. Keinoina nähtiin tuotantoteknologian kehittäminen puoliteolliseksi sarjatuotannoksi, alkavien yritysten toiminnan tukeminen, yritysten verkottuminen sekä ennen kaikkea yhteismarkkinointi. Liiketoiminnan indikaattoreiden perusteella käsi- ja pienteollisuudella ei ole tähän mennessä osoittautunut olevan sellaista kasvupotentiaalia Keski-Suomessa kuin toimialatyötä käynnistettäessä oletettiin. Tästä syystä käsi- ja pienteollisuuden kohdejoukon rajausta sekä työn tavoitteita ja toimintatapoja tulisi arvioida perusteellisesti uudelleen, kuten strategia-arvioinnissa on esitetty. Käsi/pienteollisuuden toimialatyön perusongelma on se, että sinänsä pienellä toimialalla on vain vähän kasvuhakuisia yrityksiä, joilla on halua tai edellytyksiä systemaattisesti kehittää tuotantoaan ja kasvattaa myyntiään. Arvioinnin yhteydessä yrityksiltä saadun palautteen mukaan käsi / pienteollisuuden toimialatyöhön aktiivisesti osallistuneet yrittäjät suhtautuvat erittäin positiivisesti toimialatyöhön. Lähes kaikki vastaajat arvioivat, että työn painotukset ovat hyvin kohdallaan. Myös toimialatyön joustavuuteen ja toimivuuteen kokonaisuudessaan oltiin hyvin tyytyväisiä ja kohtuullisesti myös selkeyteen. Käsi/pienteollisuuden kasvupotentiaali on tähän mennessä saatujen kokemusten valossa alun perin yliarvioitu. On kyseenalaista, soveltuuko koko ala nykyisellä tavalla rajattuna toimialatyön kohteeksi. Toisaalta yrityksiltä saatu palaute toimialatyön toteutuksesta, jota osoittaa, että työhön aktiivisesti osallistuneet kasvuhakuiset mikroyritykset ovat toimintatapaan ja tuloksiin erittäin tyytyväisiä. Matkailun toimialatyön tavoitteena oli ollut lisätä Keski-Suomen matkailumyyntiä erityisesti ulkomaisille asiakkaille. Keinoina ovat olleet matkailupalveluiden tuotteis-

13 13 taminen, matkailuyritysten yhteishankkeiden toteuttaminen sekä myyntikanavien rakentaminen. Toimialatyöllä pyrittiin tukemaan yritysten verkottumista erityisesti siten, että matkailukeskukset toimivat yhteistyössä pienten ohjelmapalveluja tarjoavien yritysten kanssa. Markkinoinnissa on pyritty vahvistamaan maakunnallista Keski-Suomen matkailubrandiä. Tulevaisuuden visiona oli Keski-Suomen matkailun liittäminen osaksi Järvi-Suomen matkailubrandia erityisesti ulkomaisessa markkinoinnissa. Liikevaihdon ja matkustajien yöpymistilastojen perusteella matkailuala on menestynyt Keski-Suomessa kohtuullisen hyvin toimialatyön toimintaaikana. Erityisesti ulkomaalaisten matkailijoiden määrä on kasvanut lupaavasti. Henkilöstömäärän suhteen kehitys on ollut yllättävän negatiivista vuoden 2000 jälkeen, kun otetaan huomioon, että matkailu on palveluala, jossa tuottavuuden kasvu ei normaalisti ole yhtä voimakasta kuin teollisuudessa. Henkilöstökehityksen kääntöpuoli on, että yritykset ovat kohentaneet kannattavuuttaan henkilöstä supistamalla. Matkailuyrityksiltä saadun palautteen perusteella Keski-Suomen matkailuyritykset ovat parantaneet kilpailukykykään osaamisen tason kohottamisella sekä verkottumisella erityisesti paikallisella ja seudullisella tasolla ja tähän toimialatyöllä on ollut vaikutusta. Kansainvälisen matkailumyynnin kasvuun toimialatyöllä on yritysten arvion mukaan ollut kohtuullinen vaikutus ja rahoittajien arvion mukaan erittäin suuri vaikutus. Toimialatyön vaikutukset ovat tulleet välillisesti verkottumisen, osaamisen kehittämisen ja kansainvälistymisen kautta. Tulosten perusteella matkailulla on aidosti kasvupotentiaalia Keski-Suomessa. Haasteena on virittää matkailun toimialatyön tavoitteet ja toimintatavat paremmin yritysten todellisia tarpeita ja mahdollisuuksia tukeviksi. Matkailun hanketoiminnan profiili on selkeästi erilainen kuin muilla toimialoilla. Hankkeita on paljon enemmän kuin muilla toimialoilla ja niiden keskikoko on pieni. Hankkeiden toteuttajien joukossa on paljon yksittäisiä kuntia tai yrityksiä. Toimialatyön kannalta keskeisin joukko koostuu maakunnallisten matkailukeskusten toiminnan kehittämiseen liittyvistä hankkeista, joissa toimialapäällikkö on ollut aktiivisesti mukana. Erityisesti Jämsän Himos-keskuksen toiminnan ympärille on syntynyt hanketoimintaa, josta on myös osoitettavissa vaikuttavuutta. Hanketyön vaikuttavuuden kannalta keskeistä näyttää olevan se, että suuri osa hanketoiminnasta ei näytä sitoutuneen laadittuun matkailun toimialastrategiaan, vaikka se on yritysten itsensä tekemä. Kentällä ei näytä olevan yksimielisyyttä eikä sitoutumista strategiaan, jonka lähtökohtana on pyrkiminen kansainvälisille markkinoille. Huomattava osa pienille alueille, kuten yksittäisiin kuntiin, kohdentuvista hankkeista tähtää kuitenkin selvästi tavoitteiltaan kansallisille markkinoille. Näin hanketoiminnan kokonaisprofiili on hajanainen ja vaikuttavuus kokonaisuudessaan ei vastaa siihen kohdennettua panostusta. Parhaita tuloksia voidaan tällä hetkellä odottaa tietyistä matkailun teemojen, kuten maaseutumatkailun, ympärille syntyvistä hankkeista. Keski-Suomen matkailuelinkeinon strategia laadittiin varsin laajalla pohjalla kymmenien yritysten myötävaikutuksella. Strategiassa ilmaistut tavoitteet ja keinot ovat perusteltuja ja pohjautuvat tehtyyn analyysiin. Tästä huolimatta arvioinnin tulos on, että suuri osa Keski-Suomen matkailuyrityksistä ei ole sitoutunut strategiaan, jonka laatimisessa ne ovat olleet mukana. Arvioinnin mukaan matkailualan yrittäjät suhtautuvat varsin kriittisesti matkailun toimialatyön painotuksiin. Monien yritysten kriittisyys kohdistuu suoraan Keski-Suomen matkailun toimialapäällikköön. Kokonaisuudessaan Keski-Suomen matkailualalla toimialatyön painotusten ja toteutuksen sekä yritysten omien tavoitteiden ja mahdollisuuksien välillä on selvä ristiriita.

14 14 Matkailun toimialatyössä tavoitteita, tavoitteisiin pääsemisen etenemispolkua sekä toimialatyön sisällöllisiä painotuksia tulisi arvioida uudelleen. Tämä edellyttää perusteellista ja avointa keskustelua alueen matkailuyritysten ja seutukunnallisten ja paikallisten matkailun toimijoiden kanssa. Liitto luopui sekä pien / käsiteollisuuden että matkailun toimialatyöstä Lakeland-Finland ry: THE THOUSAND LAKES HANKKEEN HALLINTO-OSAN KUNTARAHOITUS, myönnetty euroa, palautunut 2 euroa, yhteyshenkilö: Veli-Pekka Päivänen Lakeland-Finland ry: THE THOUSAND LAKES HANKKEEN HALLINTO-OSAN KUNTARAHOITUS, myönnetty 7.153,50 euroa, yhteyshenkilö: Pirjo Peräaho Hallinto-osion tavoitteena oli luoda edellytykset tavoitteiden toteutumiselle hankkimalla tarvittavat henkilö- ja muut resurssit, varsinaisten operatiivisten osioiden valmistelu, johto ja hallintotehtävät sekä kaikkien hankeosioiden rahoituksen ja maksuliikenteen järjestäminen, tuotemerkin kehittäminen ja visualisointi sekä brandi-työn toteuttaminen sekä kumppanuussopimukset ja kumppaneiden sitouttaminen. The Thousand Lakes Finland on ollut laaja ylimaakunnallinen pilottihanke. Keski- Suomesta mukana on ollut vuosittain reilut kymmenen matkailuyritystä. Yritykset ovat pitäneet hankkeen kokonaistavoitetta hyvänä, mutta käytännön työskentelyssä on ollut puutteita. Kokonaisuuden hallinnointi on vaatinut huomattavasti arvioitua enemmän sekä taloudellisia resursseja että hankeosaamista. Ongelmia ovat aiheuttaneet henkilövaihdokset ja yhdistyspohjaisen toimijan pääomien puute. Hankkeen parhaimmat tulokset ovat kohdentuneet Pohjois-Savoon ja Saimaan alueelle. Keskisuomalaiset matkailuyritykset totesivat joulukuussa 2005, että The Thousand Lakes hankkeen kautta on saatu vain vähän lisää asiakkaita ja että hankkeen hyöty on jäänyt heiveröiseksi. Heikon panos/tuotos suhteen vuoksi Keski-Suomi jättäytyi hankkeesta pois Lakeland-Finland ry: THE THOUSAND LAKES MARKKINOINTIHANKE; II VAI- HEEN KUNTARAHOITUS, myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Veli-Pekka Päivänen Lakeland-Finland ry: KUNTARAHOITUSOSUUS LAKELAND-FINLAND RY:N MARKKINOINTIHANKKEELLE (III-VAIHE), myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Pirjo Peräaho Lakeland-Finland ry: KUNTARAHOITUSOSUUS LAKELAND-FINLAND RY:N MARKKINOINTIHANKKEELLE 2002, myönnetty 3.797,00 euroa, yhteyshenkilö: Pirjo Peräaho Lakeland-Finland ry hallinnoi The Thousand Lakes Finland-hankekokonaisuutta, jonka tavoitteena on tehdä Järvi-Suomesta Lapin kaltainen kansainvälisesti tunnettu matkailun merkkituote, luoda matkailun avainorganisaatioiden ja yritysten kanssa kansainvälisesti myyntikelpoinen tuotteisto sekä lisätä ulkomaalaisten matkailua Järvi-Suomessa. Markkinointihanke tuki matkailuyrittäjien markkinointia kotimaisille ja kansainvälisille matkanjärjestäjille sekä matkanjärjestäjien markkinointia omille asiakkailleen. Toimenpiteet kohdistettiin Saksan, Venäjän ja Alankomaiden ssa; talven markkinointi kohdistetaan pääasiassa Venäjälle. Hankkeen toimenpiteitä ovat kysyntälähtöisen markkinointimateriaalin tuottaminen, matkanjärjestäjien asiakkaisiin kohdis-

15 15 tuvat markkinointi- ja myyntitoimet, mainonta MEK:n, partnereiden ja matkanjärjestäjien kanssa sekä tiedottaminen. The Thousand Lakes Finland on ollut laaja ylimaakunnallinen pilottihanke. Keski- Suomesta mukana on ollut reilut kymmenen matkailuyritystä. Yritykset ovat pitäneet hankkeen kokonaistavoitetta hyvänä. Vuosittain toteutettavaksi valitut markkinointitoimenpiteet ovat olleet myös perusteltuja; käytännön työskentelyssä on sen sijaan ollut Keski-Suomessa toivottavaa. Parempien tulosten saavuttaminen olisi edellyttänyt maakunnan oman asiakkuuspäällikön resurssointia. Hankkeen parhaimmat tulokset ovat kohdentuneet Pohjois-Savoon ja Saimaan alueelle. Keskisuomalaiset matkailuyritykset totesivat joulukuussa 2005, että The Thousand Lakes hankkeen kautta on saatu vain vähän lisää asiakkaita ja että hankkeen hyöty on jäänyt heveröiseksi. Heikon panos/tuotos suhteen vuoksi Keski-Suomi jättäytyi hankkeesta pois Lakeland-Finland: EU- HANKKEIDEN EU-TUKIKELVOTTOMAT KUSTANNUK- SET, myönnetty euroa ja 200 euroa, yhteyshenkilö: Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomi on ollut mukana käynnistämässä Järvi-Suomen matkailuyhteistyöhanketta vuodesta 1998 alkaen. Sisäasiainministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamana valmisteltiin vuosille Järvi-Suomen matkailuyhteistyön liiketoimintasuunnitelma vuosille Perusajatuksena oli käynnistää yhteinen matkailun markkinointi- ja myyntitoiminta, jolla Järvi-Suomesta tehdään Lapin kaltainen matkailun kansainvälinen merkkituote. Järvi-Suomen liiketoimintasuunnitelman tärkeimpänä tavoitteena oli nostaa ulkomaalaisyöpymisten määrä yöpymisestä(v. 1999) yöpymiseen (vuonna 2006). Toteuttajaorganisaatioksi valittiin aluetta edustava yhdistys, Lakeland-Finland ry, joka merkittiin yhdistysrekisteriin. Keski-Suomi ei liittynyt yhdistyksen jäseneksi, koska näki silloin, että pienen yhdistyksen olisi vaikea hallinnoida isoa hankekokonaisuutta. Keski-Suomi lähti kuitenkin mukaan toimintaan. Lakeland-Finland ry on pyörittänyt vuosina yhteensä euron hankekannan, josta Keski-Suomen osuus on ollut euroa. Järvi-Suomen alueen yritykset ovat lähteneet mukaan yhteiseen markkinointiin. Yritysten osuus on kasvanut ja se on nyt vuositasolla noin euroa, kun se oli aiemmin vuositasolla noin euroa. Ulkomaalaisten yöpymisten määrä on kasvanut vuodesta 1999 vuoteen 2003 Keski-Suomessa 11,2 prosentilla. Keski- Suomen kasvu on ollut koko Lakeland aluetta suurempaa, mutta hieman pienempää kuin koko maassa. Lakeland toiminnassa on mukana kahdeksan maakuntaa, jotka sijoittuvat kaikille neljälle EU:n alueohjelma-alueelle ja ns. valkoiselle alueelle. Markkinointi-, myynti ja tuotekehityskokonaisuutta rahoitettiin kolmen ministeriön kautta. Kukin vuosittainen hankepäätös tehtiin maakuntatasolla eri ohjelma-alueille ja eri ministeriöille. Kokonaisuus muodostui useasta erillisestä rahoituspäätöksestä, mutta Lakeland konseptia toteutettiin kokonaisuutena liiketoimintasuunnitelman mukaisesti. Erillisten rahoituspäätösten maksatusvaiheessa kokonaisuuden kustannukset eivät kohdistuneet rahoittajien mukaan riittävästi erillisten päätösten mukaisesti. Näin syntyi noin euron EU:n hanketoiminnan kannalta tukikelvottomat kulut, mutta jotka olivat kuitenkin liiketoimintasuunnitelman mukaisia kuluja. Yhdistys joutui ottamaan luotollisen tilin, josta aiheutui euron korkokulut, joita rahoittajat eivät hyväksyneet EU-rahoituskelpoiseksi.

16 16 Yhdistyksen hallitus on pyrkinyt ratkaisemaan rahoitusvajeen mm. neuvottelemalla tuen myöntäneiden ministeriöiden edustajien kanssa korkeammasta tukiasteesta sekä korkokulujen hyväksyttävyydestä. Neuvottelut eivät tuoneet ratkaisua asiaan. Yhdistyksen hallitus esitti tukikelvottomien kulujen maksamista maakunnan liitoille. Keski-Suomen osuus kustannuksista olisi euroa. Matkailun Edistämiskeskus näki hankkeen hyödyllisenä ja toivoi yhdistyksen pystyvän jatkaman hankkeen vetämistä. KTM:n uuden matkailun työnjako- ja vastuuselvityksen mukaan Suomi tarvitsisi matkailun suuralueita, kuten Lappi ja Järvi- Suomi. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan osallistua osaltaan EUtukikelvottomien kustannusten kattamiseen. Maakuntahallitus päätti edelleen vuoden 2005 joulukuussa luopua Lakeland hankkeesta Keski-Suomen Kylät ry: KESKI-SUOMEN EQUAL -KYLÄTALOUS-HANKKEEN ALAHANKE, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö: Hannu Korhonen Keski-Suomen Equal-alahankkeen tavoitteena oli saada tietoa kolmannen sektorin taloudellisesta toiminnasta, yritysten ja kolmannen sektorin erilaisista yhteistyömuodoista sekä aktivoida maaseudun rakennemuutoksen johdosta kehityksen ulkopuolelle jäävät asukkaat/kyläläiset etsimään ja toteuttamaan kokeiluja. Tarkoituksena oli työn ja toimeentulon saaminen kylille sekä kyläläisten henkisen hyvinvoinnin edistäminen. Tietoa ja taitoa saataisiin valtakunnallisista koulutuspäivistä sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. Hanke jakautui kahteen osioon: koulutukseen ja kansainväliseen toimintaan. Saadun informaation ja kokemuksien levittäminen maaseudun kehittäjätahoille koko maakunnan alueella oli hankkeen tärkein tavoite. Hankkeen jälkeen maakunnasta löytyisi henkilöitä ja yhdistyksiä, joilla on paremmat taidot ja edellytykset yhteisötalouden osaamisessa. Erilaisten uusien ideoiden ja yhteistyömuotojen avulla saataisiin aikaan uusia työpaikkoja ja palveluita. Hanketta toteutettiin vuodesta 2000 alkaen Suomen maaseudulla niin, että Keski- Suomi on ollut aluehanke. Keski-Suomessa hanketta on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen Kylät ry:n Kyläverkkohankkeen kanssa. Hankkeen avulla toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen Kyläverkkohankkeen avulla osaajakoulutusta yhteisötalouden asioista tiedottamiseen ja yhteisten teemapäivien järjestämiseen. Sen lisäksi hanke on edistänyt Kyläverkkohankkeen kansainvälistymistä ja verkostoitumista. Kokonaisuudessaan hanke on onnistunut Kyläverkkohankkeen rinnakkaishankkeena hyvin Jyväskylän Teknologiakeskus Oy: WFA-INNO HANKKEEN KESKI-SUOMEN OSIO, myönnetty euroa, palautunut 1.480,32 euroa, yhteyshenkilö: Seppo Mäkiranta Hankkeen tavoitteena oli käynnistää uudenlainen toimintaprosessi, jolla edistettäisiin uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä alueellisesti ja globaalisti. Uusi innovatiivisen teknologian hyväksikäyttö edellyttäisi hankkeen aikana toimivaa ja kattavaa verkottumista.

17 17 Hanke käynnistyi nopeasti ja hankesuunnitelma muunnettiin kahdeksi toimintalinjaksi. Hankkeen aikana käynnistettiin useita menestyksekkäitä hankkeita. Käynnistettiin paikallinen yhteistyö Amerikkalaisen Berkeleyn yliopiston kanssa ja vahvistettiin paperiteknologian ja hyvinvointiteknologian kehittymistä alueella. Kaikki käynnistetyt käytänteet jäivät toimiviksi hankkeen päätyttyä. WFA-INNO Keski-Suomen osio onnistui hyvin ja loi useita pysyviä käytänteitä ja toimijaorganisaatioita maakunnan alueelle Keski-Suomen liitto: ESISELVITYS SAARIJÄRVEN JA SEN LÄHIKUNTIEN YH- TEISEN SEUDULLISEN KEHITTÄMISYHTIÖN PERUSTAMISESTA, myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Hilkka Laine Hanke tavoitteena on laatia esiselvitys Saarijärven, Kyyjärven, Kannonkosken, Kivijärven, Pylkönmäen ja Perhon kuntien yhteisen seudullisen kehittämisyhtiön perustamisesta. Esiselvityksessä EJ Mentorointi kartoitti yhteisen kehittämisyhtiön toimintamahdollisuudet; käytettävissä olevat resurssit, arvion kehittämisyhtiön lisäarvosta nykyiseen toimintatapaan verrattuna, toimintamallin kehittämisyhtiön organisoitumiselle sekä arvion toiminnan kustannuksista asukasta kohden. Selvitystyö sisälsi laajasti alueen yrittäjäjärjestöjen, yrittäjien, virkamiehien ja luottamushenkilöiden haastatteluja ja toimintavaihtoehtojen tarkastelua eri toimijoiden kesken. Toimintavaihtoehtoja käsiteltiin alueen kuntien valtuustoissa ja hallituksissa, kunnallisjohtajien ja elinkeinoryhmän kokouksissa, kehittämisyhtiöiden hallituksissa ja muissa yritystoiminnan kehittämiseen kytkeytyvien järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Järjestetyssä elinkeinofoorumissa muodostettiin työryhmä uuden elinkeinoyhtiön perustamiseksi. Hankkeen tuloksena syntyi tavoitteena ollut esiselvitysraportti Viherlaakso Oy: KEHITTÄMIS- JA LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN VUOSIEN ESISELVITYS, myönnetty euroa, palautunut 950,19 euroa, yhteyshenkilö: Mikko Yrjönen Viherlaakso Oy:n liiketoimintaa on kehitetty vuodesta 1997 valtakunnalliseksi lapsiperheiden teemapuistoksi. Hankkeen tavoitteena oli laatia Viherlaakso Oy:lle kehittämis- ja liiketoimintasuunnitelmaa koskevan esiselvitys vuosille Viherlaakson kehittäminen jakautuisi alustavasti kahteen osa-alueeseen: sisältökehittämiseen ja infrastruktuurin kehittämiseen. Hankkeen tuloksena syntyi Haaga tutkimuksen esiselvitys raportti Keski-Suomen Ravirata Oy: HEVOSTALOUDEN KEHITTÄMINEN, myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Hannu Korhonen Hankkeen tavoitteena oli kehittää Keski-Suomen Ravirata Oy:stä nykyaikainen ja tehokas hevoselinkeinon veturi maakuntaan. Killerin raviradan kehittämiskokonaisuuteen liittyy myös erillinen investointisuunnitelma, joka kattaa huoltorakennuksen, katoksia ja tarha-alueita sekä valaistuksen nykyaikaistamisen. Hankkeen tuloksena maakunnan hevoselinkeino vahvistui ja käynnistettiin laajaa yhteistoimintaa mm. Killerin ja paikallisraviratojen ja maakunnan Hevosystäväin

18 18 seurojen kanssa. Killerin aluesuunnitelma toteutui ja kaavamuutosprosessi käynnistyi. Hankkeen aikana Keski-Suomen hevoselinkeino on kehittynyt erittäin voimakkaasti Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy: PK-YRITYSTEN YMPÄRISTÖTIE- TOISUUDEN EDISTÄMISTÄ KOSKEVA ESISELVITYSHANKE, myönnetty euroa, palautunut 973 euroa, yhteyshenkilö: Pirjo Peräaho Esiselvityshankkeella oli tarkoitus valmistella laaja kansainvälinen hanke. Hankkeessa luotaisiin pk-yrityksille sopiva ympäristöjärjestelmä yhteistyössä partnerimaiden pk-yritysten, ympäristöviranomaisten, asiantuntijayritysten ja oppilaitosten kanssa. Hankkeen avulla edistettäisiin tiedon ja osaamisen vaihtoa toimijoiden välillä partnerimaissa, muodostettaisiin yhteistyöverkosto sekä koottaisiin hankkeen olennainen sisältö. Hanke tulisi olemaan jatkoa Ympäristökeskuksen toteuttamalle Ympäristöaskeleet -hankkeelle. Mahdolliset partnerit etsittäisiin Saksasta, Puolasta, Unkarista tai Virosta. Esiselvityksen aikana kartoitettiin sekä kotimaisia että kansainvälisiä hankkeita pkyritysten ympäristöjohtamisen alalla. Kartoituksen jälkeen valikoitiin tarkemmin potentiaalisimmat partneriehdokkaat. Rahoituskanavaksi valikoitui EU:n LIFE Ympäristö-ohjelma. Esiselvitys toteutettiin hyvin ja taloudellisesti budjetti hiukan alittaen. Se täytti tehtävänsä karkean projektisuunnitelman laatimiseksi ja toimivien partnerisuhteiden kartoittamiseksi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy: KESKI-SUOMEN TEKNOLOGIA- STRATEGIAN TARKENNUS JA FOKUSOINTI, myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen teknologiastrategiaa on valmisteltu Keski-Suomen TE-keskuksen johdolla vuosien aikana. Strategiasta on valmistunut luonnos marraskuussa Strategiaprosessiin osallistuneet tahot ovat yhdessä todenneet, että strategiatyötä tulee vielä jatkaa strategian selkeyttämiseksi ja keskeisten linjausten löytämiseksi. Tavoitteena on saada aikaan Keski-Suomen päivitetty ja kohdistettu teknologiastrategia. Keski-Suomen teknologiastrategia valmistui tavoitteen mukaisesti ja se julkistettiin Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy: RAKENNUSTEOLLISUUDEN ALUEELLINEN KLUSTERI, myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Veli-Pekka Päivänen Saarijärven-Viitasaaren seudulla, Järviseudulla ja Perhojokilaaksossa sijaitsee merkittävä rakennusteollisuuden keskittymä, johon kuuluvien yritysten kesken on etsitty synergiaetuja jo muutaman vuoden ajan. Esiselvityshankkeen tavoitteena oli synnyttää toimintamalli yritysverkoston ja yritysten yhteistyön tavoitteellisesta kehittämisestä ja koordinoinnista sekä laatia tarkemmat hankesuunnitelmat ja rahoitushakemukset kehitysohjelman ensimmäisinä käynnistettävistä hankeaihioista. Työstettävät hankeaihiot olivat: kehitysohjelman koordinointi, logistiikka/kuljetukset, tuotekehitys/talvirakentamisen paketti, yhteinen suunnittelutoimisto ja oppilaitosyhteistyö.

19 19 Esiselvitysvaiheessa työstettiin seuraavat hankekokonaisuudet: 1. yhteisten palvelukonseptien kehittäminen ja yhteinen tuotekehitys, 2 suunnittelupalveluiden kehittäminen, 3. logistiikan kehittäminen ja yhteinen kuljetussuunnittelu sekä 4. oppilaitosyhteistyön kehittämisen työohjelma. Esiselvitysvaihe onnistui hyvin. OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Jyväskylän ammattikorkeakoulu: MAAKUNNAN ALUEKEHITTÄMISEN OSAAMI- SEN SIIRTÄMINEN KIE-MAIHIN (MASTO) HANKE, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö: Rauli Sorvari Hankkeen tavoitteena oli edistää Keski-Suomen maakunnan toimijoiden kansainvälistymistä sekä kansainvälisessä yhteistyössä ja liiketoiminnassa tarvittavan osaamisen kehittymistä. Kohderyhminä olivat ne maakunnan koulutusorganisaatiot, kehittämisyhtiöt, yritykset, kunnat ja kolmannen sektorin toimijat, joilla on tarvetta ja intressiä kehittää kansainvälistä yhteistyötä ja osaamistaan. Hankkeen peruslähtökohtia olivat alueellinen yhteistyö, huolellinen strategioiden suunnittelu ja resurssien yhdistäminen. Hankkeen kehittämistavoitteena oli saavuttaa tila, jolloin keskisuomalaiset toimijat ovat kehittäneet toimintojaan sille tasolle, että laajamittainen, kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteistyö on mahdollista. Tällä hankkeella luodaan perustaa yhteistyön laajentamiselle ja syventämiselle myöhemmissäkin vaiheissa. Hankkeen konkreettisia tuloksia olisivat Keski-Suomen KIE-strategiaehdotus, organisaatiokohtaiset kansainvälistymisen kehittämissuunnitelmat, kansainvälisyys- /KIE-koulutukset, kontakti- ja osaajapankki sekä sellaiset kehittämisprojektit KIE maissa, joissa keskisuomalaisella osaamisella on merkittävä rooli. Toteuttajina hankkeessa olisivat kaikki maakunnalliset koulutusorganisaatiot eri tasoilta Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja aikuiskoulutus. MASTO-hanketta voitiin itsessään pitää innovatiivisena toimintatapana, jolla kehitettiin alueiden välistä kansainvälistä yhteistyötä. Ko. aloite kansainväliseen yhteistyöhön lähti liikkeelle Keski-Suomesta ja on esimerkki proaktiivisesta lähestymistavasta kansainvälisten verkostojen rakentamisessa ja kehittämisessä. Saadut kokemukset ja palaute sekä kotimaisilta että ulkomaisilta yhteistyökumppaneilta ovat olleet positiivisia. MASTO:n laaja-alaisella lähestymistavalla on mahdollista saavuttaa enemmän kiinnostusta Keski-Suomea ja sen organisaatioita kohtaan. Tämän tyyppisellä sateenvarjohankkeella keskisuomalaiset toimijat voivat saada omaa painoarvoaan vaikuttavampaa näkyvyyttä ja lisäarvoa. Lisäksi hanke on kehittänyt keskisuomalaisten toimijoiden keskinäistä yhteistyötä kansainvälisissä asioissa Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu: IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄMINEN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDIS- TÄMINEN, myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Hannu Korhonen Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteisessä aluestrategiassa valittiin yhdeksi kehittämiskohteeksi ikääntyvän väestön toimintakyvyn ylläpitäminen ja itsenäisen selviytymisen edistäminen, ns. Gerocenter-hanke. Kehittämistoimi liittyi Kinkomaan sairaalan ja sen ympäristön uuskäytön suunnitteluun. Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu saivat Opetusministeriöltä hankkeeseen euron avustuksen. Kyseinen avustussumma ei mahdollista

20 20 tavoitteena olleen kahden henkilön sijoittamista Gerocenter-toiminnan kehittämiseen. Keski-Suomen liitolta haetulla euron avustuksella katsotaan luotavan parempia edellytyksiä yhteistyölle sekä varmistettavan asiantuntijuus kummassakin organisaatiossa. Hankkeen tuloksena syntyivät seuraavat toimet: 1. Korkeakoulujen välisen uudenlaisen toimijaverkoston luominen ja yhteisen toimintakulttuurin rakentaminen (yhteistyökokoukset ja työryhmät). 2. Jyväskylän verkostokaupungin ja Keurusseudun kuntien vanhuspalveluiden kehittämishankkeen suunnittelu, hankehakemus ja toteutuksen aloittaminen (läänin rahoitus saatu ). 3. Teema- ja työkokouksien järjestäminen: Vanhuus ja yksinäisyys (Jämsän sosiaali- ja terveysalan oppilaitos), Omaishoidon neuvottelupäivä (Jyväskylä) ja Ikääntyminen ja motorinen oppiminen teemapäivä yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa (mm. JKL, JY, JAMK, järjestöt). 4. Opinnäytetöiden tekijöiden rekrytointi: pro gradu tekijät, amk:n opinnäytetyön tekijät. 5. Uusien ajankohtaisten kehittämistarpeiden kartoittaminen ja hankehakemusten laatiminen yhteistyössä alueen eri toimijoiden, tutkijoiden ja kouluttajien kanssa: mm. ikääntyvien ajokykykuntoutus, Ikääntyneet ja päihteet, Kulttuuria pitkään ikään hankehakemus kulttuurin tuottajien ja sosiaali- ja terveyspalvelutuottajien kesken JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO: PAPERINVALMISTUSTEOLLISUUDEN KOULUTUK- SEN KEHITTÄMISTARPEET ESISELVITYSHANKE, myönnetty euroa, yhteyshenkilö: Mikko Yrjönen Jyväskylä on noussut paperinvalmistusteknologian tärkeimmäksi keskittymäksi maailmassa. Tulevaisuuden toimialaan liittyivät visiot uusista liiketoimintamalleista ja suomalaisjohtoisten yritysten laajenevasta toiminnasta. Paperin tuotannollisessa toiminnassa, tuotantolaitteiden ja tukipalvelutoimintojen kehityksessä erityisesti ICT alan toimintojen laajeneminen toisi uusia haasteita alalla työskentelevien osaamiselle ja koulutukselle. Tässä selvityksessä kartoitettaisiin ne haasteet, jotka seudulla ja koko maakunnassa eri yritykset näkevät koulutusasteille (ammatillinen, amk, yliopisto) toimialalla. Selvitykseen liittyisi kuvaus siitä, miten koulutusorganisaatiot voisivat vastata näihin haasteisiin sekä kartoitus ja arvio vastaavasta koulutuksesta eräissä avainmaissa. Hanke oli koulutustarve- ja ennakointihanke. Selvityksessä tuotettiin kaksi raporttia, jotka selvittävät teknistieteellisen koulutuksen merkitystä Keski-Suomelle sekä kuvaus teknillistieteellisestä koulutuksesta Suomessa. Selvitys painottui voimakkaasti DI-koulutuksen merkitykselle Keski- Suomen elinkeinoelämän kehittämiseksi. Selvityksessä vähäiselle huomioille jäi pohdinta muiden oppilaitosten suhteen, samoin vertailu vastaavanlaisesta tilanteesta muualta maailmasta Jyväskylän ammattiopisto/sosiaali- ja terveysalan oppilaitos: RISKIENHALLINTA JA TYÖTURVALLISUUS HOIVA-ALALLA ESISELVITYS, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Rauli Sorvari Keski-Suomen työvoima- ja ammattirakenteen kehityksen kannalta hoiva-ala on merkittävässä asemassa. Elämänlaadun maakunnan suunnitelmissa painotetaan hyvinvoinnin ja siihen liittyvien palvelujen merkitystä. Koulutuksen tulisi uudistua ja sen yhteyden työelämään on vahvistua. Julkisten palveluiden ja yksityisten palveluiden tarjonnan rakenne muuttuisi. Toimijat lisääntyisivät ja vastuu kasvaisi. Am-

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen

Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen Maakuntahallitus 28 23.02.2015 Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen 12/00.01.05.21/2015 Maakuntahallitus 23.02.2015 28 Imatran Seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Kansainvälisen kasvun suunnittelu PSu 05-2013 Mitä rahoitetaan ja millä kriteereillä? Rahoitus kohdistuu projekteihin (alku, loppu, suunnitelma, budjetti, tulosten systemaattinen hyödyntäminen), arvioinnin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TOIMIALATYÖN ARVIOINTI

KESKI-SUOMEN TOIMIALATYÖN ARVIOINTI KESKI-SUOMEN TOIMIALATYÖN ARVIOINTI Seppo Laakso Päivi Kilpeläinen Kaupunkitutkimus TA Oy Kari Itkonen Jyväskylän yliopisto Taloustieteiden tiedekunta Tutkimuskeskus 11.6.2004 3 Julkaisutiedot Julkaisija:

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia Yhteinen yrittäjyysstrategia Hyväksytty: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus 27.1.2014,

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1 CreaDemo Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus Diges ry 11/2011 1 CreaDemo on kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitusta Tuetaan luovien alojen ja luovan talouden tuote- ja palvelunkehitystoimintaa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Pyöräilyn kehittämisiä Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman eräs kärkihanke oli kuntakohtaisten kehittämisohjelmien laatiminen Piloteiksi

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

MATKAILUN HANKETOIMINTA

MATKAILUN HANKETOIMINTA MATKAILUN HANKETOIMINTA OHJELMAKAUSI 2000 2006 MATKATOIMIALA Matkailun edellinen ohjelmakausi käytettiin eripuolilla maakuntaa erilaisten perusmatkailupalvelujen kehittämiseen. Kehittämistoiminnan tuloksena

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja

Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja valtakunnallisesti merkittävä toimija, jolla on vuosikymmenien kokemus

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat: 1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 4.10.2013 Esityksen laatija Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 1 Keski-Suomen liitto / Keski-Suomi Loma-Suomi Keski-Suomen liiton rooli matkailussa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot