Uuteen ammattiin. Röntgenopiskelija Helena Ojala. Parantavia annoksia syömishäiriöihin. Tuloksentekijät Dragsfjärdissä n Lähihoitajatutkinto uudistui

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uuteen ammattiin. Röntgenopiskelija Helena Ojala. Parantavia annoksia syömishäiriöihin. Tuloksentekijät Dragsfjärdissä n Lähihoitajatutkinto uudistui"

Transkriptio

1 Parantavia annoksia syömishäiriöihin Ministeri Rehula Röntgenopiskelija Helena Ojala Uuteen ammattiin Tehy Tuloksentekijät Dragsfjärdissä n Lähihoitajatutkinto uudistui th11 kansivalmis.indd

2 SYYSKAMPANJA SAIRAANHOITAJAN KÄSIKIRJA Marianne Mustajoki, Anja Alila, Elina Matilainen, Mirja Rasimus (toim.) Sairaanhoitajan käsikirja on erityisesti sairaanhoitajien, mutta myös monien muiden hoitoalalla työskentelevien, jokapäiväiseen käyttöön tehty työn apuväline. Tarkkailuun, tutkimuksiin, hoitotilanteisiin ja potilaiden ohjaukseen liittyvät tiedot löytyvät helposti lyhyistä, hyvin jäsennellyistä artikkeleista. Artikkelit kattavat perusterveydenhuollon tavallisimmat hoitotilanteet ja -toimenpiteet. Käytännönläheisyyden ja asiantuntevuuden takaa se, että kaikki toimittajat ja lähes kaikki kirjoittajat ovat sairaanhoitajia. Sairaanhoitajan käsikirja löytyy myös sähköisessä muodossa Sairaanhoitajan tietokannoissa Terveysportissa: 5. painos 2010, 832 s. ISBN Sh. 65 Kampanjahinta 48,75 TERVEYSLIIKUNTA ALKOHOLIRIIPPUVUUS LASTENTAUDIT TERVE SUU Mikael Fogelholm, Ilkka Vuori, Tommi Vasankari (toim.) Kirjan uudistetussa painok sessa esitellään viimei simmän tutkimustiedon perusteella liikunnan käyttö mahdollisuuksia terveyden ja toimintakyvyn säilyttämi seksi ja parantamiseksi sekä toimintatapoja terveellisen ja turvallisen liikunnan edistämiseksi. 1. painos 2010, ISBN Sh. 57 Kampanjahinta 42,75 Kaija Seppä, Hannu Alho, Kalervo Kiianmaa (toim.) Kirja käsittelee tutkittuun tietoon perustuen alkoholi riippuvuuden tunnistamista, hoitomuotoja ja -järjestel mää sekä kuntoutumista. Kirjassa korostetaan, että alkoholiriippuvuuteen tulee suhtautua kuten muihinkin hoitoa vaativiin sairauksiin ja että alkoholiriippuvuut ta sairastavalla on oikeus hoitoon ja käytössä on tehokkaita hoitomahdolli suuksia. 1. painos 2010, 224 s. ISBN Sh. 39,50 Kampanjahinta 29,65 Jukka Rajantie, Jussi Mertsola, Markku Heikin-heimo (toim.) Kirjan neljäs painos tarjoaa lukijalleen tietoa terveen lapsen kasvusta ja kehityk sestä sekä tavallisimmista sairauksista ja niiden hoidosta. Lastentaudit-kirja sisältää hakusanaluette lon lasten tavallisimmista terveyspulmista Oireita ja löydöksiä -liitteessä. Kirja on tarkoitettu kaikille lapsia hoitaville terveydenhuol lon ammattilaisille ja alan opiskelijoille sekä lasten vanhemmille. 4. painos 2010, 648 s. ISBN Sh. 100 Kampanjahinta 75 Helena Heikka, Anne Hiiri, Sisko Honkala, Helinä Keskinen, Kaarina Sirviö Terve suu on käytän nönläheinen opas suun terveydenhoitoon. Kirja on hyödyllinen kaikille aiheesta kiinnostuneille sekä suun ja hampaiden ongelmista tietoa tarvitseville. Kirja soveltuu myös terveyden huollon ammattihenkilöi-den peruskoulutukseen ja terveystiedon opetukseen. 1. painos 2009, 336 s. ISBN Sh. 39 Kampanjahinta 29,25 Syyskampanja Kaikki normaalihintaiset kirjamme 25 % suositushinnasta Duodecimista, Suomalai sesta Kirjakaupasta sekä verkkokaupasta kampanjakoodilla MBQDCHD1 osoitteessa: 2 Tehy th11 kokosivuilmot.indd :55:50

3 6 K-25: Nuoren kasvun turvaaja Kätilö Erja Korteniemi-Poikela antaa eväitä turvalliseen seksiin. Tässä numerossa 11/10 14 Parantavia annoksia Hyksin syömishäiriöyksikössä opetetaan aikuisia syömään. 20 Ammatissa: Osastolta toiselle OPISKELIJAT 24 Aikuisena uuteen ammattiin 28 Virtuaalitodellisuus opetuksen tueksi 30 Opintoja ja lapsiperherumbaa 34 Lähihoitajan tutkinto uudistui 36 Apua muusikon vaivoihin TULOKSENTEKIJÄT 40 Työssä on oikeus voida hyvin 44 Vastuut uusiksi Valtuusto käsitteli varapuheenjohtajien työnjakoa. 48 Sykettä syksyyn saarelta 52 Roolitus selväksi Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula haluaa oikeat ihmiset oikeisiin töihin. 54 Seinätön leirisairaala Sairaanhoitaja Ritva Nurmilo toimi Evon partiokylässä lääkintätiimin päällikkönä. 60 Oliko ennen kaikki paremmin? 72 Lähtisinkö vapaalle Vuorotteluvapaalla ja opintovapaalla olleet tehyläiset keräsivät voimia. 80 Tieni tähän: Oopperaperheen hoitaja 82 Ihana arki Omahoitaja tukee 14 Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 35 Terveys 42 Tehy-uutiset 43 Puheenjohtajalta 45 Hyötysivut 47 Ystäväni 50 Tiedotukset 78 Kirjat 79 Sana on vapaa 82 Teresa KANSI: PEKKA FALI 20 Sisäinen sijainen osaa Tehy th11 3 sisus.indd :01:29

4 Suositut mallit työhön ja vapaa-aikaan - säästä jopa 33% Mukavuus, toimivuus ja design! TEHY 2010 Malli Unisex-yläosa, V-pääntie. XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Valitse kaksi sivun tuotetta ja maksa vain 80 euroa. Bordeauxpunainen Vaaleanvihreä Hiilenharmaa Vaaleanharmaa Malli Naisten tunika.vartalonmyötäinen malli. XS - 4XL Navysininen Vaaleansininen Sininen 48,90 sis. Alv 23% UUTUUS meleerattu stretch Uusi helppohoitoinen, meleerattu sarja, jossa mukavuus, toimivuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja stretchominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Tuotteet ovat helposti siliävät ja pitävät sekä mallinsa että värinsä pesusta pesuun. Näissä asuissa tunnet olosi mukavaksi ja olet joka päivä hyvin puettu. Materiaali: 48% puuvilla / 48% polyesteri / 4% EOL-Stretch. Malli Unisex -paita. XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Valkoinen Valkoinen Malli Paris Huippumalli nahkasandaali Tämä sandaali on valmistettu kokonaan nahasta ja pohja on erittäin pehmeä Materiaali: Nahka, sisäpohja aitoa mokkaa. Koko: Malli Dublin Naisten sporttinen kenkä, jossa resorinauhakiinnitys. Materiaali: Nahkajäljitelmä Väri: Valko/harmaa Koko: Malli Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava vyötärö nauhakujalla. 50% puuvilla/50% polyesteri. XS-4XL 58,90 sis. Alv 23% 39,90 sis. Alv 23% Malli Unisex-housut vyötärönauhalla, painonappi ja vetoketju edessä, takana resori. Kaksi sivutaskua ja takatasku. 50% puuvilla/50% polyesteri. XS-4XL 43,90 sis. Alv 23% 43,90 sis. Alv 23% Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme tai soita numeroon Tarjous on voimassa asti. Tuotteilla on 14 päivän täysi vaihto- ja palautusoikeus. Praxis-työvaatteet Työnjohtajankatu 2 F Turku 191x250_Tehy_Finland_ny.indd 1 10/08/ th11 kokosivuilmot.indd :56:09

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, 1.9. alkaen ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma pe 9 15 (09) Internetissä omat.tehy.net Toimitus PL 40, Tehy Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Minna Sassi Toimitussihteeri Tuija Kinnunen-Moilanen Toimittajat Kati Dorsén (ma) Riitta Hankonen Terhi Mäkinen Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki puh fax (09) Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Suomen Business Viestintä Oy puh fax (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Mielekästä työelämää! V ietimme taannoin kesää järven rannassa. Parhaaseen hiekkaleikkiikään päässyt poikani teki päivästä toiseen samaa työtä. Hän kantoi pienellä hiekkaämpärillään järvestä vettä ja täytti sillä isompaa, muutaman metrin päässä seisovaa muovisankoa. Kun se oli piripinnassa, siirryttiin työprosessin toiseen vaiheeseen. Hiekkasangolla tyhjennettiin nyt iso ämpäri vähitellen järveen. Sitten homma alkoi taas alusta, järvestä sankoon ja sangosta järveen Me aikuiset nyökyttelimme ymmärtävästi: tämä on sitä valmistautumista työelämään. Tekemistä tekemisen vuoksi voi olla joillakin aloilla (tekisi mieli kirjoittaa, että virkamiesportaassa), mutta terveydenhuollossa tuskin. Työ on mielekästä ja sillä on selvä päämäärä. Tämä vaikuttaa siihen, miten työssä viihdytään ja miten sitä jaksetaan tehdä vuodesta toiseen. Sosiaali- ja terveydenhoidon töitä ei yleensä pidetä erityisen helppoina tai mukavina hommina. Kiireen tuntu on lisääntynyt 1990-luvulta alkaen hoitoalalla samoin kuin monilla muillakin aloilla. Pienemmällä miehityksellä tehdään yhä vaativampaa työtä. Ongelmista puhutaan paljon, mutta entäs se toinen puoli? Työ on silti myös antoisaa ja palkitsevaa. Hoitoalan töitä arvostetaan joka ikisessä kansalaiskyselyssä aivan ammattilistan kärkeen. Työelämässä pärjää parhaiten aktiivisella asenteella. Jo opiskeluaikana kannattaa kysellä ja ihmetellä asioita. Aktiivisuudella ja yhteistyöllä voi saada aikaan hyviä tuloksia, joista hyötyvät työntekijät itse ja kaikki muutkin. Myös työn mielekkyys paranee, kun sitä tehdään järkevästi. Tästä on esimerkkinä tämän lehden juttu Dragsfjärdistä. Aktiiviset ovat yleensä aktiivisia vähän kaikkialla. Ammattiylpeyttä kokevat ja työnsä hyvin hallitsevat ovat usein myös aktiivisia ammattijärjestössään. Tutustuminen järjestöön kannattaa aloittaa heti opiskeluaikana. Noin uutta opiskelijaa aloitti opintonsa tänä syksynä toisen asteen oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Muutamassa vuodessa tämäkin joukko on työelämässä. Aktiivisena, uutena, raikkaana. Onnea matkaanne! Päivi Jokimäki Päätoimittaja Tehy th11 5 paakkari.indd :24:18

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Nuoren kasvun turvaaja Kätilö Erja Korteniemi-Poikela haluaa antaa eväät hyvään ja turvalliseen seksiin. Riitta Hankonen n Kuvat Kaisa Sirén Mitä seksi on? 1 Seksi on kahden toisiaan rakastavan välinen nautinto. Seksuaalisuus on ihmisen sisäinen ominaisuus, ja seksi on toimintaa, joka ilmentää seksuaalisuutta. Miten sinusta tuli seksuaalikasvattaja? 2 Päätin jo pienenä, että minusta tulee kätilö. Kouluterveydenhoitajana tajusin, että seksuaalikasvatuksessa on työsarkaa, kun alle 15-vuotiaat tytöt tulivat kysymään jälkiehkäisyä. He eivät ymmärtäneet omaa kehitystään, vaan luulivat, että rakastuneena pitää olla seksiä. Päätin tehdä näkyväksi sen, mitä ihmisessä tapahtuu ennen kuin hän on valmis yhdyntään. Millaiset tiedot suomalaisilla nuorilla on 3 seksistä? Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan. Mitä suunnitelmallisempaa ja systemaattisempaa seksuaalikasvatus on, sitä paremmat tiedot nuorilla on ja sitä paremmin he osaavat niitä hyödyntää ja käyttäytyvät vastuullisesti. Ennen 90-luvun lamaa kouluissa oli perhekasvatus pakollisena oppiaineena, mutta laman aikana se poistettiin. Teini-ikäisten aborttiluvut kohosivat selvästi. Kun 2004 terveystieto palautettiin kouluihin, nuorten abortit ja sukupuolitaudit vähenivät selvästi ja yhdyntöjen aloitusikä nousi. 6 Tehy Mitä Tehyn alueasiamiehen työhön 4 Lapissa kuuluu? Paljon autolla ajoa, sillä välimatkat ovat pitkät. Tuen 23 ammattiosaston toimintaa ja autan paikallisneuvotteluissa. Hoidan yksityissektorin jäsenasioita, jos luottamusmiestä ei ole. Vastaan Lapin opiskelijatyöstä. Kouluja on viisi, ja niillä on toimintaa koko alueella. Teen yhteistyötä viranomaisten ja päättäjien kanssa. Päivystän valtakunnallisessa jäsenpalvelussa. Mikä näky ilahduttaa? 5 Rakastunut pari. Milloin lapsen seksuaalisuuskasvatus 6 pitäisi aloittaa? Heti kun hän syntyy. Ihmisen kehonkuva alkaa muodostua jo vauvana. Ihokosketuksen kautta hänelle välittyy tieto siitä, että hän on hyvä ja hyväksytty. Miksi seksistä on vaikea puhua? 7 Seksi on yksityinen asia, josta voi olla yleisellä tasolla vaikea puhua paljastamatta yksityisyyttään. Sitä pitääkin suojata. Faktoista on puhuttava yleisellä tasolla, mutta vanhempien ei pidä puhua lapsilleen omasta seksielämästään. Miksi seksistä pitää puhua? 8 Nuori tarvitsee kehitystasonsa mukaista tietoa, jotta pystyisi käyttäytymään vastuullisesti. Tytöillä on keskimäärin poikia paremmat tiedot. Seksin riskit pitää tiedostaa, ja tässä vanhempi voi olla avuksi antamalla erilaisia näkökulmia ja tilanteita mietittäväksi. Nuoren on hyvä pohtia, miten hän toimisi tilanteissa, jotka voivat johtaa seksiin. Milloin nuori on valmis? 9 Lain asettama suojaikäraja on 16 vuotta. Valmis hän on silloin, kun hän on biologian, järjen ja tunteiden tasolla kypsä, pystyy huolehtimaan ehkäisystä ja uskoo voivansa keskeyttää toiminnan, jos tilanne ei tunnu hyvältä. Ketään ei saa painostaa seksiin. Mitä riskejä seksissä on? 10 Suurin riski on joutua seksuaalisesti kaltoin kohdelluksi. Seksistä voi myös saada sukupuolitaudin tai tulla vahingossa raskaaksi. Oikeaa tietoa saanut nuori osaa huolehtia itsestään ja välttyy riskeiltä. Kaltoin kohtelun kokemuksia on myös pojilla. Mitä ovat seksuaalisuuden portaat? 11 Ihmisen seksuaalinen kehitys voidaan jakaa portaisiin, jotka alkavat vanhempiin kohdistetusta ihailusta ja päättyvät rakasteluun. Portaat eivät etene suoraviivaisesti, eivätkä vaiheet ole kaikilla yhtä voimakkaita, mutta pääsääntöisesti ihminen tunnistaa ne omassa elämässään. th K25.indd :05:59

7 Erja Korteniemi- Poikela, 45 Kätilö, terveydenhoitaja Tehyn alueasiamies Rovaniemellä Työskennellyt pitkään kouluterveydenhuollossa, ehkäisyneuvolassa ja Väestöliiton Nuorten Avoimissa Ovissa lähtien kouluttanut nuoria, aikuisia ja ammattilaisia sekä on ollut mukana kehittämässä nuorten seksuaalikasvatusta Kirjoittanut useita seksuaalisuutta käsitteleviä kirjoja nuorille ja nuorten parissa työskenteleville Perhe puoliso, kolme tytärtä ja yksi lapsenlapsi Harrastukset vaeltaminen, lukeminen, kirjoittaminen ja käsityöt Tehy th K25.indd :06:02

8 K-25 Omien kirjojen pino kasvaa tekeillä olevalla Aikuisen naisen seksikirjalla. Tyttärentytär Titti on tuonut elämään uuden ulottuvuuden. Rinkka selässä tunturissa vaeltaminen vie kauas arjesta. Mikä on kaukorakastumisen merkitys? 12 Kaukorakastuminen seuraa seksuaalisuuden portaissa vanhempiin kohdistunutta ihailua. Nuori luo haaveissaan parisuhteen jonkun tavoittamattoman henkilön kanssa. Häntä on turvallista rakastaa. Turvallinen rakkaus vahvistaa lapsen itsetuntoa ja antaa uskoa siihen, että joku voi joskus tulevaisuudessa rakastua häneen. Minä olin pienenä rakastunut laulaja Markku Aroon. Mitkä ovat seksuaalikasvatuksen tärkeimmät tavoitteet? 13 Tavoite on opettaa nuori pitämään huolta ja arvostamaan itseään. Nuori tunnistaa ja tiedostaa oman portaansa ja osaa elää sillä riittävän kauan ennen kuin siirtyy seuraavalle. Seksuaaliterveydestä huolehtiminen edellyttää myös edullisia ehkäisyvälineitä ja matalan kynnyksen paikkoja saada niitä. Mitä nuori haluaa tietää seksistä? 14 Nuoret haluavat tietää kaiken. Heidän voi olla vaikea kysyä, mutta he vastaanottavat mielellään kaiken asiallisen tiedon, jota heille tarjotaan. Mitä nuoren pitää tietää? 15 Riskien välttämisen lisäksi nuoren pitää tietää, että hänellä on oikeus sanoa ei, jos hän ei halua tehdä jotain. Hänen pitää osata arvostaa itseään ja kumppaniaan. Miten pojan ja tytön 16 seksuaalikasvatus eroaa toisistaan? Molemmat sukupuolet tarvitsevat tietoa yhtä 8 Tehy paljon. Poikien on tärkeä opetella kondomin käyttö itsetyydytyksessä, että se sujuu tositilanteessa. Suosittelen, että vanhemmat hankkivat murrosikäisille pojilleen kondomeja harjoitusvälineiksi. Missä olet onnistunut? 17 Kasvattamaan kolme lasta täyspäisiksi aikuisiksi. Mistä olet kotoisin? 18 Kittilän Kaukosen kylästä. Millaista seksuaalikasvatusta aikuiset 19 tarvitsevat? Seksuaalisuus muuttuu elämän aikana. Ihmiset tarvitsevat tietoa siitä, mitä eri elämänvaiheessa voi tapahtua. Esimerkiksi haluttomuus on pikkulapsiperheissä tavallista. Ohimenevyyden tiedostaminen voi auttaa elämään asian kanssa. Myös ikääntyminen vaikuttaa seksuaalisuuteen. Minkä asian muuttaisit, jos voisit? 20 Kaikille alle 25-vuotiaille helposti saatavat ja maksuttomat ehkäisypalvelut ja -välineet. Millaista on olla nuori isoäiti? 21 Ämminä olo on uskomattoman ihanaa. Tyttärentyttäreni Titti tuo elämään aivan uuden ulottuvuuden ja ilon, mutta kasvatusvastuu on hänen vanhemmillaan. Raskausaika lähensi minua ja tytärtäni, ja pystyin suurimmaksi osaksi pitäytymään äidin roolissa enkä ryhtynyt kätilö-terveydenhoitajaksi. Missä olet kymmenen vuoden 22 kuluttua? Olen todennäköisesti edelleen Tehyssä töissä ja kirjoitan kirjoja. Nautin vapaa-ajasta, ja minulla on toivottavasti lisää lapsenlapsia. Miten iso ongelma abortit ovat 23 Suomessa? Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää hienosti. Nuorten aborttien määrä on parantuneen seksuaalikasvatuksen ansiosta kääntynyt laskuun. Eniten abortteja tehdään hiljakkoin synnyttäneille naisille. Synnytyksen jälkeen ehkäisy ei ole ensimmäisenä mielessä. Mitä sellaista osaat, mitä kaikki 24 eivät osaa? Puhua seksistä avoimesti ja kirjoittaa siitä kirjoja. Miten rentoudut? 25 Tunturissa vaeltaminen puhdistaa sielun. Kirjoitan myös runoja. Lukeminen on rakas harrastus. Päästäkseni paremmin sisälle naisena olemisen moninaisuuteen luin hiljakkoin Elina Tiilikan Punaisen mekon ja Waris Dirien Aavikon kukan. th K25.indd :06:11

9 Ilmavat, mukavat, metallittomat turvajalkineet statiivi Sievin Metallittomat turvajalkinemallit edustavat uusinta turvajalkineteknologiaa. Esimerkiksi täysin metallittomat Sievi ZONE ja Sievi ELIXIR ovat turvajalkineet, joissa on kaikki turvaominaisuudet; naulaanastumis- ja varvassuoja sekä elastinen pohjarakenne. Sievin Metallittomissa SieviAir Focus -malleissa yhdistyy komposiittivarvassuoja tavallista leveämpään lestiin saat jaloillesi turvallisuuden lisäksi uskomattoman työmukavuuden! Sievi mallistosta löydät myös muita metallittomia vaihtoehtoja erilaisiin tilanteisiin ja työolosuhteisiin. Tutustu lähemmin valikoimaan kotisivuillamme Sievi Zone S M EN ISO 20345: S M EN ISO 20345: S3 Olemme mukana Helsingissä Finnbuild -messuilla Tervetuloa tutustumaan mallistoomme osastolla 2B 39. SieviAir Focus 1 S M EN ISO 20345: S1 SieviAir Focus 1 XL S M EN ISO 20345: S1 Metalliton SieviAir Galaxy 1 S M EN ISO 20345: S1 SieviAir Galaxy 1 XL S M EN ISO 20345: S1 Metalliton Sievi Elixir XL S M EN ISO 20345: S3 Metalliton SieviAir Focus 2 S M EN ISO 20345: S1 SieviAir Focus 2 XL S M EN ISO 20345: S1 Metalliton SieviAir Galaxy 2 S M EN ISO 20345: S1 SieviAir Galaxy 2 XL S M EN ISO 20345: S1 Metalliton Sievi Elixir High XL S M EN ISO 20345: S3 Metalliton Tehy Sievin Jalkine Oy Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Puh. (08) , Fax (08) th11 kokosivuilmot.indd :56:29

10 Lyhyesti n Koonnut Kati Dorsén, Potilastungos lisää hoitajien masennusta n Suuresta potilasmäärästä johtuva ylikuormitus lisää hoitohenkilökunnan masennuksesta johtuvia sairauspoissaoloja. Ylikuormitetuilla osastoilla hoitajilla on kaksinkertainen todennäköisyys jäädä yli yhdeksän päivän sairauslomalle verrattuna osastoihin, joissa potilasmäärä on optimaalinen eli käytössä on keskimäärin 85 prosenttia vuodepaikoista. Kuormittuneisuuden on jo aiemmin havaittu lisäävän henkilöstön masennuslääkkeiden käyttöä. Tulokset perustuvat Työterveyslaitoksen Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -tutkimukseen, jossa oli mukana 16 suomalaista sairaalaa ja 203 erikoissairaanhoidon vuodeosastoa. Niissä työskentelee hoitajaa ja lääkäriä, joiden poissaoloja tarkasteltiin kahden vuoden ajalta. Tutkijat toteavat, että pitkään jatkuvan ylikuormituksen ehkäisy on kaikkien etu. Suuri osa kuormitetuimmassa ryhmässäkään ei ollut tutkimusaikana masennuslomalla 486 henkilöstä vain 23 sai masennuslomaa. (TM) Siirtoja ennen kuolemaa n Osa iäkkäistä suomalaisista siirretään hoitopaikasta toiseen tai hoitopaikasta kotiin ja takaisin useita kertoja juuri ennen kuolemaa. Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen tutkimuksessa tarkastellaan yli suomalaisen liikkumista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä kahden viimeisen elinvuoden aikana. Siirtojen määrä vaihtelee paljon. Keskimäärin ihminen siirrettiin kahden vuoden aikana seitsemän kertaa. Koko joukosta noin 13 prosenttia ei siirtynyt mihinkään. Maksimimäärä oli 168 siirtymää. Miehet siirtyvät enemmän kuin samanikäiset naiset, ja nuorempana kuolleet olivat siirtyneet useammin kuin vanhempana kuolleet. Lähes puolet yli 70-vuotiaista kuolee terveyskeskuksessa. Koti oli melko harvinainen kuolinpaikka yli 80-vuotiaille. (TM) Työnteko kiinnostaa n Palkansaajien keskimääräinen eläkeikä on noussut lähes vuodella. Muutos kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuspäällikkö Eila Tuomisen mukaan siitä, että tieto eläkelainsäädännön muutoksesta 2005 on mennyt perille. Yleinen vanhuuseläkeikä laskettiin 63:een ja työssäoloa voi jatkaa 68-vuotiaaksi. Samalla päätettiin elinaikakertoimesta, joka pienentää eläkkeitä ensimmäisen kerran tänä vuonna. Aleneman voi kompensoida olemalla töissä yli eläkeiän. Suomalainen elää 63 vuoden jälkeen vielä keskimäärin 21 vuotta, väestöennusteen mukaan vuonna 2030 jo 25 vuotta. Keskimääräinen työuran pituus on 32 vuotta. Julkisella sektorilla työssä jatkaminen kiinnostaa. Sosiaali- ja terveydenhuolto on yksi aloista, joilla on aiempaa enemmän pitkän työuran suunnittelijoita. Eläkkeelle siirtyminen on pitkä prosessi, jossa työnantajien tuki on tärkeä. Toistaiseksi työssä jatkamisen edistäminen on työpaikoilla useammin poikkeus kuin sääntö. Hyvä esimiestyö on merkittävä tekijä, sillä se on läsnä joka päivä. Työntekijöiden mielestä tärkein tekijä jatkamiselle on varmuus työpaikasta. Lisäksi kiireen vähentäminen, joustavat työajat ja työkyvystä huolehtiminen houkuttavat jatkamaan. Työn mielekkyys ja arvostus kannustavat enemmän kuin parempi eläke. ETK:n tutkijat selvittivät vuotiaiden eläkesuunnitelmien muutoksia vuosien välillä. (TKM) Eila Tuominen, Mervi Takala ja Pauli Forma (toim.): Työolot ja työssä jatkaminen. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2010:2. Lisätietoja MATTI SALMI 10 Tehy th lyhyesti.indd :31:52

11 Takuueläke pienituloisten turvaksi n Maaliskuussa 2011 käyttöön tulevan takuueläkkeen tarkoitus on parantaa pienituloisten eläkkeensaajien toimeentuloa. Sitä maksetaan henkilölle, jonka eläke on pienempi kuin takuueläke. Saajista noin 65 prosenttia on naisia. Eläke parantaa myös niiden maahanmuuttajien asemaa, joiden toimeentulo on ollut erityistuen varassa. Lakisääteiset eläketulot vaikuttavat takuueläkkeen määrään. Sen sijaan ansiotulot, pääomatulot ja omaisuus eivät vaikuta siihen. Myöskään perhesuhteilla ei ole merkitystä. Osalla takuueläke vähentää asumistuen määrää. Asumistukea ja täyttä kansaneläkettä saavan yksin asuvan henkilön toimeentulo paranee kuitenkin noin 96 eurolla. Täysimääräinen takuueläke on 685 euroa kuukaudessa vuoden 2010 indeksitasossa. Muistin markkinat n Porissa järjestetään Vanhustyön tempauspäivä opiskelijoille. Se on osa Muistiliiton vanhustyön imagokampanjaa MuistiMarkkinoita, jonka tavoitteena on parantaa vanhustyön imagoa sosiaali- ja terveydenhoitoalan opiskelijoiden parissa sekä saada lisää ammattitaitoisia työntekijöitä vanhustyön alalle. Tapahtuma on hyvä tapa rekrytoida työntekijöitä ja keikkalaisia. Toimijoilla on mahdollisuus osallistua tapahtumaan näytteilleasettajina. Ilmoittautumisia otetaan vastaan. Järjestäjinä toimivat Porin Seudun Muistiyhdistys ry, Vanhustyön Keskusliitto, Vanhus- ja Lähimmäispalvelun liitto, Eläkeliitto, Suomen muistiasiantuntijat, Tehy ja SuPer. Vanhustyön kampanjapäivä klo 10 15, Luvianpuistokatu 1. Lisätietoja: www. muistimarkkinat.fi. Tähystys Löydöksiä mediasta n Armeija kasvattaa nuoret miehet siihen, että sairastupaa tarvitsevat tai mielipiteensä kertojat ovat huonompia. Miehet karttavat lääkärikäyntejä ja valitusta enemmän kuin naiset, mikä voi olla syy siihen, että miksi miehet huolehtivat terveydestään niin huonosti. Tutkija Pasi Malmi, Uutispäivä Demari 13.8 Ministeri Risikko: Uimataito on kansalaistaito Lähde: STM n Yhä useampi luottaa enemmän omiin kykyihinsä ajaa omia etujaan kuin raskassoutuiseen ja kenties hieman jo tunkkaiselta vaikuttavaan ay-liikkeeseen. Heille riittää YTK:n työttömyysturva. Ay-puolelle tilanne on harmillinen. Se nakertaa liikkeen painoarvoa, ja lisäksi järjestäytymättömät pääsevät nauttimaan sen neuvottelemista palkkaeduista siinä missä jäsenmaksunsa maksaneetkin. Pääkirjoitus, Aamulehti n Moni etuus on otettu käyttöön työntekijöiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kun etuudet otetaan pois, tilanne on huonompi kuin silloin, jos niitä ei olisi alun perin ollut ollenkaan. Pro 8/2010 PASI LEINO Jaksamista ergonomisin vuoroin n Hoitajat nukkuivat ja jaksoivat työssä ja vapaalla paremmin, kun Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa vähennettiin siirtymiä iltavuorosta suoraan aamuvuoroon. Ergonomisia työaikoja kokeiltiin kuudella akuutti- ja pitkäaikaisosastolla kaupungin ja Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämishankkeessa. Kokonaistyöajan määrä ei muuttunut. 75 hoitajalle tehtiin kysely ennen muutosta ja vuoden seurannan jälkeen. Hyvinvointi koheni iästä riippumatta. Vaikutukset perhe- ja sosiaaliseen elämään olivat myönteiset nuorimmat kokivat vuorotyön muun elämän suhteen häiritsevämmäksi. Vanhimmat tunsivat terveytensä kohentuneen, kun työvuorojen välistä vapaata oli enemmän. Työkykyyn vaikuttivat ikä ja työaikamuoto; työkyky oli heikoin vanhimmilla. Tutkijat suosittelevat mallia muuallekin. Ergonominen työvuoro suunnittelu on käytössä Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa ja sitä kehitetään edelleen. (TM) Tehy-lehti kertoi työaikaergonomiasta 2/2008. Lisätietoja myös TTL:n nettisivuilta osoitteesta kohdasta työhyvinvointi, työajat. n Jos kaikilla terveysasemilla on pitkät jonot, onko sillä merkitystä, että ihmiset voivat uuden terveydenhuoltolain turvin vaihtaa terveyskeskusta? Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen toimitusjohtaja Risto Mäkinen, Hämeen Sanomat n Terveyskeskusten lääkäripula on hellittämässä. Aiempaa parempaan tilanteeseen vaikuttaa se, että lääkäreitä on valmistunut suurilta vuosikursseilta. Lisäksi kunnat ovat aiempaa halukkaampia neuvottelemaan lääkärien kanssa ehdoista ja joustavammista työtavoista. Mediuutiset Tehy th lyhyesti.indd :31:57

12 Lyhyesti Uudenlainen oppisopimus n Korkeakoulutettujen oppisopimus on uusi ja tuntematon koulutusmuoto. Ensimmäiset, pilottiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalta osallistuneet valmistuvat joulukuussa. Koulutukseen voivat hakea vanhanmallisen opistoasteen, ammattikorkean tai korkeakoulun käyneet. Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Satakunnan ammattikorkeissa joulukuussa alkava gerontologinen hoitotyö on tarkoitettu sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille. Edellytyksenä on työsuhde. Toisen asteen oppisopimuksesta korkeakoulutettujen eroaa siinä, että sopimuksen solmii opiskelija, työnantaja ja oppilaitos. Koulutus ei myöskään anna tutkintoa. 30 opintopisteen koulutus on maksuton. Työnantaja voi näin kouluttaa hoitajan esimerkiksi tiettyyn työpisteeseen, kertoo koulutussuunnittelija Miia Tuominen Turun amk:sta. Eri puolella maata on jo käynnissä tai alkamassa mm. diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen, peliongelmien ehkäisy ja hoito ja kirurgisen hoitotyön kehittäjän koulutus. (TM) Lisää tietoa kohdassa täydennyskoulutus ja muiden ammattikorkeakoulujen sivuilta. Yhä useampi koulu on muuttumassa savuttomaksi. Lukioista savuttomia on 84 %. Tavoitteena tumppaus n Tupakkalain tavoite on tupakkatuotteiden käytön ja sauhuttelun loppuminen. Pyrkimyksenä on ehkäistä lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamista. Suomi on ensimmäinen maa, jossa tupakoinnin loppuminen on kirjattu lain päämääräksi. Sillä pyritään rajoittamaan tupakkatuotteiden markkinointia ja tarjontaa erityisesti lasten arkielämässä. Alle 18-vuotiailta kielletään maahantuonti ja hallussapito. Myös myyjän on oltava vähintään 18-vuotias. Tupakointikieltoja eri tiloissa laajennetaan. Tupakkatuotteita tai niiden tavaramerkkejä ei saa pitää myyntipaikoissa näkyvillä. Lisäksi kielletään myynti automaatista. Lääkelakia muutetaan siten, että nikotiinivalmisteita voidaan myydä kauppojen, kioskien ja huoltoasemien lisäksi myös ravitsemisliikkeissä. Laki tulee voimaan 1.10, esilläpitoa koskeva kielto sekä hotellihuoneiden tupakointirajoitukset tulevat 2012 alusta. Automaatit kielletään vuoden 2015 alusta. ANNIKA RAUHALA Liian vähän rahaa Lähde: STT/Keskisuomalainen n Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mielestä hallitus jätti valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä työvoimapolitiikan määrärahat riittämättömiksi. Nuorisotyöttömyys on pahin ongelma. Sen ratkaiseminen edellyttää, että määrärahat säilyisivät vähintään kuluvan vuoden tasolla. Tähän hallitus ei budjettiriihen perusteella ole valmis. Se ei myöskään jatka lomautuspäivärahojen rahoitusta 2011, elinkeinopoliittinen asiantuntija Antti Aarnio kritisoi. Järjestö korostaa koulutukseen panostamisen tärkeyttä ja pitää esityksiä opintojen edistymiseksi pääsääntöisesti kannatettavina. Palkkaverotuslinjauksia se pitää myönteisinä. STTK korostaa, että valtion tuottavuusohjelman takia hallitus tosiasiallisesti leikkaa julkisia palveluita ja vaarantaa palveluvelvoitteen toteutumisen. (RH) Kalenteri n Koonnut Minna Sassi, Kansainvälinen itsemurhien ehkäisypäivä SuomiMies seikkailee seminaari Tilaisuuksia ympäri Suomea Eläkeilta Kouvolan aluetoimisto Pukeudu punaiseen -päivä, naisen sydänterveyden edistämiseksi Tehyläinen jäsenilta Voimavaroja ja työn iloa etsimässä Sokos Hotel Kimmel Joensuu kouluttaa/ Juoppohullun päiväkirja Linnateatteri Turku 12 Tehy th lyhyesti.indd :32:03

13 UUTUUS Hoida osaamistasi UUTUUS UUTUUS Hoitoa ja huolenpitoa ammattitaidolla Hoitoa ja huolenpitoa ammattitaidolla on uusien opetussuunnitelmien mukainen oppikirja lähihoitajakoulutukseen ja käsikirja työelämään. Kirja esittelee lähihoitajan työssä tarvittavat hoidon ja huolenpidon perusteet selkeästi ja käytännönläheisesti aina aseptiikasta elintoimintojen tarkkailuun ja ihmisen tukemiseen. Kirja sisältää runsaasti tehtäviä oppitunneille ja työssäoppimisen jaksolle. Lähihoito-sarja 2010 ISBN e Ravitsemus apteekkityössä Ravitsemus apteekkityössä on ravitsemuksen perusteos farmasian alalla toimiville. Kirja kertoo, miten ravitsemus vaikuttaa hoidon onnistumiseen sekä esittelee lääkeaineiden ja ravinnon yhteisvaikutukset. Myös eri ikäkausien perustarpeet ja erityisruokavaliot esitellään systemaattisesti. Kirja sopii farmaseuteille ja proviisoreille perusopetukseen ja täydennyskoulutukseen sekä apteekkiin asiakastyön tueksi. Lisäksi se soveltuu sairaala apteekin tai lääketeollisuuden ammattilaisille ravitsemuksen perusteokseksi. Hoitotieto-sarja 2010 ISBN e Ravitsemus neuvolatyössä Ravitsemusohjauksella edistetään koko perheen terveyttä. Ohjausta annettaessa tarvitaan riittävät tiedot ravitsemuksesta, ruokakäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä sekä taitoa soveltaa tietoa perhekohtaisesti. Ravitsemus neuvolatyössä auttaa ammattilaista tunnistamaan mahdollisimman varhain tuen tarpeessa olevat perheet sekä tukemaan perheitä erilaisissa elämäntilanteissa. Oppikirja on tarkoitettu äitiys ja lastenneuvolassa toimiville terveydenhoitajille sekä lääkäreille perus ja täydennyskoulutukseen. Hoitotieto-sarja 2010 ISBN e Tilaukset: puh verkkokirjakauppa: Toimitusmaksu: 8,15 e, verkkokirjakaupasta verkkopankin kautta maksettaessa 4,90 e. Opiskelijat: Vähintään 10 kappaleen kimppatilaukset alennuksella ilman toimitus kuluja! Kimppatilaukset: puh , Tutustu kaikkiin oppikirjoihimme osoitteessa Tehy th11 kokosivuilmot.indd :56:43

14 Paranta v Syömishäiriöyksikön vuodeosastolla opetetaan aikuisia syömään. Anoreksiaa ja bulimiaa sairastavien aliravittu kroppa on saatava kuntoon. Vasta sitten on terapian aika. Tiina Suomalainen n Kuvat Annika Rauhala 14 Tehy th syömishäiriötb.indd :13:43

15 Kauha pyörii ja pyörii jauheliha-perunalaatikossa. Se kaapaisee annoksen, mutta yrittää sitten karistaa osan ruuasta takaisin. Kolmen kauhallisen annostelu omalle lautaselle tuntuu olevan nuorelle naiselle hyvin vaikeaa. Nyt sinä jätit ruokaa siihen kauhaan. Otahan uudestaan, ihan rauhallisesti, kehottaa mielenterveyshoitaja Katriina Henriksson. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan syömishäiriöyksikön vuodeosastolla on lounasaika. Osastolla syödään viisi kertaa päivässä. Näitä hetkiä potilaat pelkäävät eniten. Hoitaja tukee syömistä mallisyömällä pöydän päässä. Hänen tehtävänsä on ottaa vastaan potilaan ahdistus, tuska ja levottomuus. Kun elämän suurin pelko on painonnousu, ison annoksen syöminen iskee perustuksiin. Lounaan jälkeen rauhoitutaan puoleksi tunniksi oleskelutilassa hoitajan valvoessa. Täksi ajaksi vesvia annoksia Tehy th syömishäiriötb.indd :13:47

16 Alku- eli ykkösvaiheessa olevat potilaat eivät saa annostella itse ruokaansa, vaan henkilökunta tekee sen. Kakkos- ja kolmosvaiheen potilaat annostelevat itse ruokansa hoitajan tukemana. sojen ovet lukitaan, ettei kukaan pääse oksentamaan. 16 Tehy Kun avohoito ei auta Syömishäiriöyksikön 16-paikkainen vuodeosasto on akuuttiin hoitoon erikoistunut avo-osasto, joka hoitaa anoreksiaa ja bulimiaa sairastavia aikuisia. Suurin osa, 85 %, osasto 4:n potilaista on sieltä nuorimmasta päästä eli vuotiaita naisia. Myös miespotilaita on joskus. Syömishäiriöyksikköön kuuluvat vuodeosaston lisäksi poliklinikka ja 8-paikkainen päiväosasto. Vuodeosastolla potilaita hoitavat sairaanhoitajat, mielenterveyshoitajat, ravitsemus- ja toimintaterapeutit, sisätautilääkäri, psykiatri sekä fysio- ja perheterapeutti. Lisäksi osastolla on käytössä psykologin palvelut. Syömishäiriöiden hoidossa pyritään kaikin keinoin avohoitoon. Meidän osastollemme tullaan, jos tilannetta ei kerta kaikkiaan saada muuten kuntoon, kertoo osastonhoitaja Katja Tenhovirta. Koska syömishäiriö puhkeaa usein jo murrosiässä, ovat monet sairastaneet pitkään. Osastolle tullessaan heidän painoindeksinsä on yleensä Kun sairaus saadaan pysäytettyä ja painoindeksi hivutettua 18:aan tai ylikin, jatkuu hoito syömishäiriöyksikön poliklinikalla tai psykiatrian poliklinikoilla. Hoitojaksot osastolla kestävät vähintään kolme kuukautta. Toivoa on paljon, sillä prosenttia syömishäiriöitä sairastavista paranee somaattisesti täysin. Toipuminen voi viedä kuitenkin vuosia, Katja huomauttaa. Vuodeosasto palvelee koko Suomea. Osastolla toteutuu nyt hoitotakuu toisin kuin pari vuotta sitten, jolloin jonossa oli satoja ihmisiä. Jono saatiin purettua muun muassa tehostamalla sairaalahoidon tarpeen arviointia ja avohoitoa. Kolmivaiheinen hoitomalli Aamupäivällä Katriina on kirjannut ulos yhden potilaan. Nyt nuori nainen pakkaa touhukkaana viimeisiä tavaroitaan. Hän on ollut osastolla kolme kuukautta, ja hoitoa olisi jatkettu, mutta hän halusi lähteä. Täältä sen avun kyllä saa, jos mistä. Ei vain ollut minun aikani parantua vielä, pillifarkkuihin ja huppariin pukeutunut tyttö sanoo napakasti. Hoito on vapaaehtoista. Potilasta autetaan löytämään itsestään paranemisen kipinä. Tullessaan potilas allekirjoittaa hoitosopimuksen. Anoreksiaa sairastava sitoutuu noudattamaan yhdessä suunniteltua hoitoohjelmaa, nostamaan painoaan 0,5 1 kiloa viikossa ja rajoittamaan liikuntaa. Vuodeosastohoidon tavoite on ravitsemustilan korjaantuminen ja syömisen terve hallinta. Syömistä opetellaan täsmäsyömällä riittävän ravitsevaa ruokaa riittävän usein. Täsmäsyömistä jatketaan osastohoidon loputtua kotona. Ideana on löytää potilaan biologinen paino ja saada se myös pysymään siinä. Bulimiaa sairastavia hoidetaan neljä viikkoa kestävällä katkaisulla, jonka tavoitteena on säännöllisen ruokailurytmin oppiminen sekä ahmimis- ja oksentelukierteen katkaisu. Anoreksian hoidossa seurataan kolmivaiheista hoitomallia. Vaiheelta toiselle siirrytään potilaan tilan kohentuessa. Omahoitaja-malli on olennainen osa hoitoa. Omahoitajan tehtävänä on tukea, lohduttaa ja kannustaa jokaisella askeleella. Hoitoon kuuluvat säännölliset keskustelut omahoitajan kanssa. Keskusteluissa käsitellään th syömishäiriötb.indd :13:52

17 Syömishäiriöyksikössä ei voida sulkea pois ulkopuolista elämää ja median viestejä. Niiden kanssa on opittava elämään. Ravitsemusterapeutti Riikka Viljanen osallistuu lounaan järjestelyyn. Jokaisella potilaalla on oma ateriasuunnitelmansa, jonka mukaan ruuat ja lisukkeet annostellaan. Pakkomielteenä ruoka n Syömishäiriöt ovat vakavia psykiatrisia sairauksia, jotka ilmenevät suhteessa ruokaan, painoon, kehonkuvaan ja käsitykseen itsestä tavalla, joka merkittävästi uhkaa terveyttä tai psykososiaalista toimintakykyä tai molempia. Sairastuneen ajatukset pyörivät ruuan ympärillä, ja häiriö alkaa vähitellen hallita elämää yhä enemmän. Syömishäiriöt eivät ole sidottuja ikään tai sukupuoleen vaikka valtaosa sairastuneista onkin tyttöjä ja naisia. On arvioitu, että viidesosa naisista sairastaa jonkinasteista syömishäiriötä. Myös poikien ja miesten syömishäiriöt lisääntyvät jatkuvasti, samoin lasten ja vanhusten. Syömishäiriöille ei löydy mitään yksittäistä syytä, vaan ne ovat monen tekijän summa. Jokaisella on oma historiansa. Syitä voi löytyä lapsuudesta, perhesuhteista, kodin ilmapiiristä ja persoonallisuuteen liittyvistä tekijöistä. Anoreksia nervosa eli laihuushäiriö Ulkoisena oireena on syömisen vähentäminen niin, että henkilö laihtuu vakavasti alipainoiseksi. Hän pelkää kuollakseen lihomista, vaikka saattaa olla luurankomaisen laiha ja joko näkee itsensä lihavana tai tuntee itsensä lihavaksi. Kuukautiset jäävät pois usein jo rajun laihtumisen alkuvaiheessa. Anoreksia voi aiheuttaa muun muassa hormonitoiminnan häiriintymistä, osteoporoosia ja aivoaineen vähentymisen myötä ajattelukyvyn heikentymistä. Nälkiintymisestä seuraa myös monia psyykkisiä oireita kuten masennusta, ahdistusta ja unettomuutta. Aliravitsemustilaan liittyvät komplikaatiot ja sairaudet voivat olla hengenvaarallisia. Kuolemaan johtaneet syyt liittyvät yleensä sydämeen tai nestetasapainon häiriöihin. Bulimia nervosa eli ahmimishäiriö Bulimian oireina ovat toistuvat ahmimiskohtaukset, joiden aikana henkilö syö lyhyessä ajassa valtavat määrät ruokaa. Sairastunut kompensoi ylisyömisen oksentamalla, ulostus- tai nesteenpoistolääkkeillä tai liikkumalla pakonomaisesti. Sairastunut kokee kehonsa vastenmielisenä ja pyrkii oireillaan laihduttamaan tai estämään lihomista. Osalla kuukautiset muuttuvat epäsäännöllisiksi tai jäävät kokonaan pois. Myös bulimiaan liittyy psyykkisiä oireita kuten väsymystä, masennusta ja haluttomuutta. Bulimia saattaa aiheuttaa nestetasapainon häiriöitä ja rytmihäiriöitä ja voi näin ollen olla myös hengenvaarallinen. Binge Eating Disorder eli BED BED on tavallisin epätyypillinen syömishäiriö. Taudinkuva muistuttaa anoreksiaa tai bulimiaa, mutta jokin keskeinen oire puuttuu. BED:tä sairastava ahmii ruokaa valtavia määriä, mutta ei oksenna syömäänsä. Ahmiminen aiheuttaa syyllisyyttä, masennusta ja ahdistusta. Lähde: Syömishäiriöliitto SYLI ry. Tehy th syömishäiriötb.indd :13:58

18 Tiistain ohjelma osastolla Lääkkeenjako Aamupala Fysioterapia Rentoutus Lounas Lepohetki Välipala Naiseksi-ryhmä Päivällinen Lääkkeenjako Iltapala Hoidon tavoitteet Säännöllinen syöminen Oksentamisen viivästyttäminen, myöhemmin lopettaminen Ruokaan, laihduttamiseen ja ulkonäköön liittyvien väärien käsitysten tutkiminen ja muuttaminen Omien vaikeuksien ja väärien ruokailutapojen välisen yhteyden näkeminen Ongelmien tunnistaminen ja vaihtoehtojen löytäminen pakonomaisia ajatuksia liittyen ruokaan, painoon, ruumiinkuvaan ja liikkumiseen. Perhetyö nivoutuu kaikkiin vaiheisiin. Perhetyössä kohtaan pareja ja perheitä. Nuoresta iästä johtuen useimmilla potilailla on vielä tiiviit suhteet lapsuudenkotiinsa. Perhetyö tukee perhettä, jotta perhe voi tukea potilasta täsmäsyömisessä, perheterapeutti Anita Ryöppönen kertoo. Osana hoitoa ovat lisäksi yksilö- ja ryhmärentoutus, fysioakustinen tuoli, erilaiset ryhmät ja fysioterapia. 18 Tehy Ensin syödään, sitten puhutaan Tiistaisella hoitajien tunnilla keskustellaan lautasista. On päätetty, että ne vaihdetaan pienempiin normaalikokoisiin lautasiin, jotta potilaiden olisi helpompi hahmottaa ruoan määriä, kun he lähtevät kotiin. Aloite on tullut tytöiltä eli potilailta. Nyt on ongelmana, miten saa kastikkeen mahtumaan pienemmälle lautaselle. Vierailijan mielessä herää kysymys, onko hoito pelkkää ruokaa ja syömistä? Alkuvaiheessa paljolti kyllä. Syömishäiriöpotilaan monet fyysiset ja psyykkiset ongelmat johtuvat yksinkertaisesti aliravitsemuksesta. Ensin on saatava potilaan ravitsemustila kuntoon. Aivot pystyvät kognitiiviseen työskentelyyn vasta somaattisen tilan vakaannuttua, Anita vastaa. Osaston sovellettu hoitomalli perustuu kognitiivis-behavioraaliseen hoitoon, jonka mukaan ihminen voi oppia pois haitallisista toiminta- ja ajattelutavoista. Hoitomalli mahdollistaa etenemisen syvällisempään terapiaan hoidon loppuvaiheessa. Kun sairauteensa käpertynyt saa etäisyyttä itseensä ja tilanteeseensa, voidaan jo alkaa pohtia sairauden taustoja. Osastolla annettava hoito on kansainvälisesti tasokasta. Henkilökunta hakee oppinsa ulkomailta. Potilaat tekevät syömishäiriön hoidon erityisen haasteelliseksi. Fiksut nuoret naiset tietävät ruuasta ja sairaudestaan paljon. He kyseenalaistavat ja vaativat täydellisyyttä sekä itseltään että muilta. Heille ei voi jakaa triviatietoa. Henkilökunnan on kouluttauduttava jatkuvasti, jotta pystymme vastaamaan potilaiden tiedontarpeeseen, Katja sanoo. Hyvää oloa, edes hetkellistä Hoitajien tunnilla ovat paikalla sekä aamuettä iltavuoro. Iltavuoroon tullut sairaanhoitaja Kaija Korpela on työskennellyt osastolla yhdeksän vuotta siis jo paljon ennen kuin osasto muutti Lapinlahdesta Töölöön vuonna Pidän tätä työtä hyvin kehittävänä ja haasteellisena. Syömishäiriöiden hoito on psykiatriassa vielä melko nuori hoitoala. Siksi se on dynaaminen ja innostava: koko ajan tulee jotakin uutta. Kaija miettii, että vaikka suuren osan työstä vievät ruokailuun liittyvät, näennäisen simppelit asiat, pinnan alla velloo toinen maailma. Kaikki eivät pysty puhumaan ääneen pahasta olostaan, mutta vointi näkyy sulkeutumisena, levottomuutena, naarmuttamisena, oksenteluna. Minulla on työssäni punaisena lankana potilaiden hyvän olon lisääminen. Joskus kunto on sellainen, että odotukset paranemisesta eivät ole kovin korkealla, mutta hetkellisetkin hyvän olon kokemukset kannattelevat eteenpäin. Jos me hoitajat emme jaksa pitää toivoa yllä, ei sitä voi potilaallekaan tarjota. Parhaat palkinnot ovat potilaiden omia oivalluksia ja löytöjä, jotka vievät terveeseen suuntaan. Hoitajan on siedettävä myös se, että potilas ei ehkä olekaan vielä valmis luopumaan sairaudestaan. Tiellä naiseksi Osaston käytävillä on iltapäivällä hiljaista. Oleskelutilan sohvat ovat tyhjillään, sillä tytöt ovat huoneissaan, keskusteluissa tai ulkona. Televisio syytää musiikkivideoita, joilla vähäpukeiset naiset ja lihaksikkaat miehet laulavat seksistä ja rakkaudesta. Pöydillä lojuu aikakauslehtiä, joiden sivut täyttyvät toinen toistaan hoikemmista naisista, dieetti- ja jumppaohjeista ja ruokaresepteistä. Tämä on se todellisuus, jonka tytöt kohtaavat ulkopuolella. Siksi sitä ei voi osastolla kieltää eikä rajoittaa. Sen kanssa on opittava elämään. Kaija tekee lähtöä Naiseksi-ryhmään, jota hän vetää toimintaterapeutin kanssa. Ryhmässä puhutaan naisena olemisesta ja seksuaalisuudesta. Syömishäiriöpotilaiden kehonkuva on vääristynyt ja oman kropan ja naisellisten muotojen hyväksyminen hyvin vaikeaa. Kaija ottaa mukaansa Tommy Tabermannin runokirjan, jonka sivuilta hän on merkinnyt joitakin runoja. Ajatuksena on, että ryhmäläiset lukisivat runoja ääneen. Uskaltaisivat tuottaa näitä heille niin vaikeita sanoja ja jäisivät miettimään asioita. Yksi Kaijan valitsemista runoista kuuluu näin: Leivänmurun kaltainen naisen nänni on Sen kun saa kämmeneensä on päivä pelastettu Vain kerjäläiset ja rakastajat osaavat olla niin suuresti niin pienestä kiitollisia th syömishäiriötb.indd :13:58

19 Muista miten muistat......kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta tuntuvat alennukset. -2,2 snt/l polttoaineesta Alennukset ovat voimassa kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla. Alennusta ei saa Teboil Express-automaattiasemilta. Tehy th11 kokosivuilmot.indd :56:59

20 Ammatissa Osastolta toiselle Lähihoitaja Kai Tervo työskentelee sisäisenä sijaisena Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Päivi Mäkinen n Kuvat Pekka Fali Lähihoitaja vastaa puhelimessa omaisten kysymyksiin. Kain plussat ja miinukset + Mukava ja haasteellinen työ + Työssä oppii uutta lähes päivittäin + Mukavat työtoverit ja esimiehet + Potilailta ja omaisilta tuleva positiivinen palaute hyvin tehdystä työstä + Itsenäinen työvuorosuunnittelu Liika kiire Osastot saattavat vaihtua päivittäin, ei jatkuvuutta potilaan hoidossa Huono palkka työn vaativuuteen ja työmäärään nähden Yksikään Kai Tervon työpäivä ei ole samanlainen. Siitä pitää huolen työskentely Oulun yliopistollisessa sairaalassa (Oys) kuudella vuodeosastolla, sisätautien teho-osastolla ja joskus myös yhteispäivystyksessä. Vuodeosastoilla hoidetaan keuhkopotilaita, sydän- ja 20 Tehy verisuoni-, maksa- ja sisätautipotilaita, veritautipotilaita, infektiopotilaita, reuma- ja munuaispotilaita. Kai aloitti sisäisenä sijaisena syksyllä Hän valmistui lähihoitajaksi Oulun aikuiskoulutuskeskuksesta joulukuussa Aiemmin hän työskenteli Oulussa Kaijonharjun terveyskeskuksen kanslisti-vahtimestarina. Lähihoitajaopinnot tulivat ajankohtaisiksi, kun ajanvarauksessa työskenteleviltä alettiin vaatia alan ammatillista koulutusta. Silloinen esimies sanoi hänen sopivan lähihoitajaksi ja kehotti hakemaan koulutukseen. th ammatissa.indd :11:53

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi!

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tahto Rohkeus Tulevaisuus Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tehy on koulutettujen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten etujärjestö Tehy on jäsentensä edunvalvoja: Aina ei kaikki mene työsuhteessa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN!

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! Osaston esittely Lasten- ja nuortenosastolla hoidetaan 0-16 vuotiaita erilaisia sairauksia sairastavia lapsia ja nuoria.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot