Uuteen ammattiin. Röntgenopiskelija Helena Ojala. Parantavia annoksia syömishäiriöihin. Tuloksentekijät Dragsfjärdissä n Lähihoitajatutkinto uudistui

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uuteen ammattiin. Röntgenopiskelija Helena Ojala. Parantavia annoksia syömishäiriöihin. Tuloksentekijät Dragsfjärdissä n Lähihoitajatutkinto uudistui"

Transkriptio

1 Parantavia annoksia syömishäiriöihin Ministeri Rehula Röntgenopiskelija Helena Ojala Uuteen ammattiin Tehy Tuloksentekijät Dragsfjärdissä n Lähihoitajatutkinto uudistui th11 kansivalmis.indd

2 SYYSKAMPANJA SAIRAANHOITAJAN KÄSIKIRJA Marianne Mustajoki, Anja Alila, Elina Matilainen, Mirja Rasimus (toim.) Sairaanhoitajan käsikirja on erityisesti sairaanhoitajien, mutta myös monien muiden hoitoalalla työskentelevien, jokapäiväiseen käyttöön tehty työn apuväline. Tarkkailuun, tutkimuksiin, hoitotilanteisiin ja potilaiden ohjaukseen liittyvät tiedot löytyvät helposti lyhyistä, hyvin jäsennellyistä artikkeleista. Artikkelit kattavat perusterveydenhuollon tavallisimmat hoitotilanteet ja -toimenpiteet. Käytännönläheisyyden ja asiantuntevuuden takaa se, että kaikki toimittajat ja lähes kaikki kirjoittajat ovat sairaanhoitajia. Sairaanhoitajan käsikirja löytyy myös sähköisessä muodossa Sairaanhoitajan tietokannoissa Terveysportissa: 5. painos 2010, 832 s. ISBN Sh. 65 Kampanjahinta 48,75 TERVEYSLIIKUNTA ALKOHOLIRIIPPUVUUS LASTENTAUDIT TERVE SUU Mikael Fogelholm, Ilkka Vuori, Tommi Vasankari (toim.) Kirjan uudistetussa painok sessa esitellään viimei simmän tutkimustiedon perusteella liikunnan käyttö mahdollisuuksia terveyden ja toimintakyvyn säilyttämi seksi ja parantamiseksi sekä toimintatapoja terveellisen ja turvallisen liikunnan edistämiseksi. 1. painos 2010, ISBN Sh. 57 Kampanjahinta 42,75 Kaija Seppä, Hannu Alho, Kalervo Kiianmaa (toim.) Kirja käsittelee tutkittuun tietoon perustuen alkoholi riippuvuuden tunnistamista, hoitomuotoja ja -järjestel mää sekä kuntoutumista. Kirjassa korostetaan, että alkoholiriippuvuuteen tulee suhtautua kuten muihinkin hoitoa vaativiin sairauksiin ja että alkoholiriippuvuut ta sairastavalla on oikeus hoitoon ja käytössä on tehokkaita hoitomahdolli suuksia. 1. painos 2010, 224 s. ISBN Sh. 39,50 Kampanjahinta 29,65 Jukka Rajantie, Jussi Mertsola, Markku Heikin-heimo (toim.) Kirjan neljäs painos tarjoaa lukijalleen tietoa terveen lapsen kasvusta ja kehityk sestä sekä tavallisimmista sairauksista ja niiden hoidosta. Lastentaudit-kirja sisältää hakusanaluette lon lasten tavallisimmista terveyspulmista Oireita ja löydöksiä -liitteessä. Kirja on tarkoitettu kaikille lapsia hoitaville terveydenhuol lon ammattilaisille ja alan opiskelijoille sekä lasten vanhemmille. 4. painos 2010, 648 s. ISBN Sh. 100 Kampanjahinta 75 Helena Heikka, Anne Hiiri, Sisko Honkala, Helinä Keskinen, Kaarina Sirviö Terve suu on käytän nönläheinen opas suun terveydenhoitoon. Kirja on hyödyllinen kaikille aiheesta kiinnostuneille sekä suun ja hampaiden ongelmista tietoa tarvitseville. Kirja soveltuu myös terveyden huollon ammattihenkilöi-den peruskoulutukseen ja terveystiedon opetukseen. 1. painos 2009, 336 s. ISBN Sh. 39 Kampanjahinta 29,25 Syyskampanja Kaikki normaalihintaiset kirjamme 25 % suositushinnasta Duodecimista, Suomalai sesta Kirjakaupasta sekä verkkokaupasta kampanjakoodilla MBQDCHD1 osoitteessa: 2 Tehy th11 kokosivuilmot.indd :55:50

3 6 K-25: Nuoren kasvun turvaaja Kätilö Erja Korteniemi-Poikela antaa eväitä turvalliseen seksiin. Tässä numerossa 11/10 14 Parantavia annoksia Hyksin syömishäiriöyksikössä opetetaan aikuisia syömään. 20 Ammatissa: Osastolta toiselle OPISKELIJAT 24 Aikuisena uuteen ammattiin 28 Virtuaalitodellisuus opetuksen tueksi 30 Opintoja ja lapsiperherumbaa 34 Lähihoitajan tutkinto uudistui 36 Apua muusikon vaivoihin TULOKSENTEKIJÄT 40 Työssä on oikeus voida hyvin 44 Vastuut uusiksi Valtuusto käsitteli varapuheenjohtajien työnjakoa. 48 Sykettä syksyyn saarelta 52 Roolitus selväksi Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula haluaa oikeat ihmiset oikeisiin töihin. 54 Seinätön leirisairaala Sairaanhoitaja Ritva Nurmilo toimi Evon partiokylässä lääkintätiimin päällikkönä. 60 Oliko ennen kaikki paremmin? 72 Lähtisinkö vapaalle Vuorotteluvapaalla ja opintovapaalla olleet tehyläiset keräsivät voimia. 80 Tieni tähän: Oopperaperheen hoitaja 82 Ihana arki Omahoitaja tukee 14 Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 35 Terveys 42 Tehy-uutiset 43 Puheenjohtajalta 45 Hyötysivut 47 Ystäväni 50 Tiedotukset 78 Kirjat 79 Sana on vapaa 82 Teresa KANSI: PEKKA FALI 20 Sisäinen sijainen osaa Tehy th11 3 sisus.indd :01:29

4 Suositut mallit työhön ja vapaa-aikaan - säästä jopa 33% Mukavuus, toimivuus ja design! TEHY 2010 Malli Unisex-yläosa, V-pääntie. XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Valitse kaksi sivun tuotetta ja maksa vain 80 euroa. Bordeauxpunainen Vaaleanvihreä Hiilenharmaa Vaaleanharmaa Malli Naisten tunika.vartalonmyötäinen malli. XS - 4XL Navysininen Vaaleansininen Sininen 48,90 sis. Alv 23% UUTUUS meleerattu stretch Uusi helppohoitoinen, meleerattu sarja, jossa mukavuus, toimivuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja stretchominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Tuotteet ovat helposti siliävät ja pitävät sekä mallinsa että värinsä pesusta pesuun. Näissä asuissa tunnet olosi mukavaksi ja olet joka päivä hyvin puettu. Materiaali: 48% puuvilla / 48% polyesteri / 4% EOL-Stretch. Malli Unisex -paita. XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Valkoinen Valkoinen Malli Paris Huippumalli nahkasandaali Tämä sandaali on valmistettu kokonaan nahasta ja pohja on erittäin pehmeä Materiaali: Nahka, sisäpohja aitoa mokkaa. Koko: Malli Dublin Naisten sporttinen kenkä, jossa resorinauhakiinnitys. Materiaali: Nahkajäljitelmä Väri: Valko/harmaa Koko: Malli Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava vyötärö nauhakujalla. 50% puuvilla/50% polyesteri. XS-4XL 58,90 sis. Alv 23% 39,90 sis. Alv 23% Malli Unisex-housut vyötärönauhalla, painonappi ja vetoketju edessä, takana resori. Kaksi sivutaskua ja takatasku. 50% puuvilla/50% polyesteri. XS-4XL 43,90 sis. Alv 23% 43,90 sis. Alv 23% Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme tai soita numeroon Tarjous on voimassa asti. Tuotteilla on 14 päivän täysi vaihto- ja palautusoikeus. Praxis-työvaatteet Työnjohtajankatu 2 F Turku 191x250_Tehy_Finland_ny.indd 1 10/08/ th11 kokosivuilmot.indd :56:09

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, 1.9. alkaen ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma pe 9 15 (09) Internetissä omat.tehy.net Toimitus PL 40, Tehy Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Minna Sassi Toimitussihteeri Tuija Kinnunen-Moilanen Toimittajat Kati Dorsén (ma) Riitta Hankonen Terhi Mäkinen Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki puh fax (09) Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Suomen Business Viestintä Oy puh fax (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Mielekästä työelämää! V ietimme taannoin kesää järven rannassa. Parhaaseen hiekkaleikkiikään päässyt poikani teki päivästä toiseen samaa työtä. Hän kantoi pienellä hiekkaämpärillään järvestä vettä ja täytti sillä isompaa, muutaman metrin päässä seisovaa muovisankoa. Kun se oli piripinnassa, siirryttiin työprosessin toiseen vaiheeseen. Hiekkasangolla tyhjennettiin nyt iso ämpäri vähitellen järveen. Sitten homma alkoi taas alusta, järvestä sankoon ja sangosta järveen Me aikuiset nyökyttelimme ymmärtävästi: tämä on sitä valmistautumista työelämään. Tekemistä tekemisen vuoksi voi olla joillakin aloilla (tekisi mieli kirjoittaa, että virkamiesportaassa), mutta terveydenhuollossa tuskin. Työ on mielekästä ja sillä on selvä päämäärä. Tämä vaikuttaa siihen, miten työssä viihdytään ja miten sitä jaksetaan tehdä vuodesta toiseen. Sosiaali- ja terveydenhoidon töitä ei yleensä pidetä erityisen helppoina tai mukavina hommina. Kiireen tuntu on lisääntynyt 1990-luvulta alkaen hoitoalalla samoin kuin monilla muillakin aloilla. Pienemmällä miehityksellä tehdään yhä vaativampaa työtä. Ongelmista puhutaan paljon, mutta entäs se toinen puoli? Työ on silti myös antoisaa ja palkitsevaa. Hoitoalan töitä arvostetaan joka ikisessä kansalaiskyselyssä aivan ammattilistan kärkeen. Työelämässä pärjää parhaiten aktiivisella asenteella. Jo opiskeluaikana kannattaa kysellä ja ihmetellä asioita. Aktiivisuudella ja yhteistyöllä voi saada aikaan hyviä tuloksia, joista hyötyvät työntekijät itse ja kaikki muutkin. Myös työn mielekkyys paranee, kun sitä tehdään järkevästi. Tästä on esimerkkinä tämän lehden juttu Dragsfjärdistä. Aktiiviset ovat yleensä aktiivisia vähän kaikkialla. Ammattiylpeyttä kokevat ja työnsä hyvin hallitsevat ovat usein myös aktiivisia ammattijärjestössään. Tutustuminen järjestöön kannattaa aloittaa heti opiskeluaikana. Noin uutta opiskelijaa aloitti opintonsa tänä syksynä toisen asteen oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Muutamassa vuodessa tämäkin joukko on työelämässä. Aktiivisena, uutena, raikkaana. Onnea matkaanne! Päivi Jokimäki Päätoimittaja Tehy th11 5 paakkari.indd :24:18

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Nuoren kasvun turvaaja Kätilö Erja Korteniemi-Poikela haluaa antaa eväät hyvään ja turvalliseen seksiin. Riitta Hankonen n Kuvat Kaisa Sirén Mitä seksi on? 1 Seksi on kahden toisiaan rakastavan välinen nautinto. Seksuaalisuus on ihmisen sisäinen ominaisuus, ja seksi on toimintaa, joka ilmentää seksuaalisuutta. Miten sinusta tuli seksuaalikasvattaja? 2 Päätin jo pienenä, että minusta tulee kätilö. Kouluterveydenhoitajana tajusin, että seksuaalikasvatuksessa on työsarkaa, kun alle 15-vuotiaat tytöt tulivat kysymään jälkiehkäisyä. He eivät ymmärtäneet omaa kehitystään, vaan luulivat, että rakastuneena pitää olla seksiä. Päätin tehdä näkyväksi sen, mitä ihmisessä tapahtuu ennen kuin hän on valmis yhdyntään. Millaiset tiedot suomalaisilla nuorilla on 3 seksistä? Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan. Mitä suunnitelmallisempaa ja systemaattisempaa seksuaalikasvatus on, sitä paremmat tiedot nuorilla on ja sitä paremmin he osaavat niitä hyödyntää ja käyttäytyvät vastuullisesti. Ennen 90-luvun lamaa kouluissa oli perhekasvatus pakollisena oppiaineena, mutta laman aikana se poistettiin. Teini-ikäisten aborttiluvut kohosivat selvästi. Kun 2004 terveystieto palautettiin kouluihin, nuorten abortit ja sukupuolitaudit vähenivät selvästi ja yhdyntöjen aloitusikä nousi. 6 Tehy Mitä Tehyn alueasiamiehen työhön 4 Lapissa kuuluu? Paljon autolla ajoa, sillä välimatkat ovat pitkät. Tuen 23 ammattiosaston toimintaa ja autan paikallisneuvotteluissa. Hoidan yksityissektorin jäsenasioita, jos luottamusmiestä ei ole. Vastaan Lapin opiskelijatyöstä. Kouluja on viisi, ja niillä on toimintaa koko alueella. Teen yhteistyötä viranomaisten ja päättäjien kanssa. Päivystän valtakunnallisessa jäsenpalvelussa. Mikä näky ilahduttaa? 5 Rakastunut pari. Milloin lapsen seksuaalisuuskasvatus 6 pitäisi aloittaa? Heti kun hän syntyy. Ihmisen kehonkuva alkaa muodostua jo vauvana. Ihokosketuksen kautta hänelle välittyy tieto siitä, että hän on hyvä ja hyväksytty. Miksi seksistä on vaikea puhua? 7 Seksi on yksityinen asia, josta voi olla yleisellä tasolla vaikea puhua paljastamatta yksityisyyttään. Sitä pitääkin suojata. Faktoista on puhuttava yleisellä tasolla, mutta vanhempien ei pidä puhua lapsilleen omasta seksielämästään. Miksi seksistä pitää puhua? 8 Nuori tarvitsee kehitystasonsa mukaista tietoa, jotta pystyisi käyttäytymään vastuullisesti. Tytöillä on keskimäärin poikia paremmat tiedot. Seksin riskit pitää tiedostaa, ja tässä vanhempi voi olla avuksi antamalla erilaisia näkökulmia ja tilanteita mietittäväksi. Nuoren on hyvä pohtia, miten hän toimisi tilanteissa, jotka voivat johtaa seksiin. Milloin nuori on valmis? 9 Lain asettama suojaikäraja on 16 vuotta. Valmis hän on silloin, kun hän on biologian, järjen ja tunteiden tasolla kypsä, pystyy huolehtimaan ehkäisystä ja uskoo voivansa keskeyttää toiminnan, jos tilanne ei tunnu hyvältä. Ketään ei saa painostaa seksiin. Mitä riskejä seksissä on? 10 Suurin riski on joutua seksuaalisesti kaltoin kohdelluksi. Seksistä voi myös saada sukupuolitaudin tai tulla vahingossa raskaaksi. Oikeaa tietoa saanut nuori osaa huolehtia itsestään ja välttyy riskeiltä. Kaltoin kohtelun kokemuksia on myös pojilla. Mitä ovat seksuaalisuuden portaat? 11 Ihmisen seksuaalinen kehitys voidaan jakaa portaisiin, jotka alkavat vanhempiin kohdistetusta ihailusta ja päättyvät rakasteluun. Portaat eivät etene suoraviivaisesti, eivätkä vaiheet ole kaikilla yhtä voimakkaita, mutta pääsääntöisesti ihminen tunnistaa ne omassa elämässään. th K25.indd :05:59

7 Erja Korteniemi- Poikela, 45 Kätilö, terveydenhoitaja Tehyn alueasiamies Rovaniemellä Työskennellyt pitkään kouluterveydenhuollossa, ehkäisyneuvolassa ja Väestöliiton Nuorten Avoimissa Ovissa lähtien kouluttanut nuoria, aikuisia ja ammattilaisia sekä on ollut mukana kehittämässä nuorten seksuaalikasvatusta Kirjoittanut useita seksuaalisuutta käsitteleviä kirjoja nuorille ja nuorten parissa työskenteleville Perhe puoliso, kolme tytärtä ja yksi lapsenlapsi Harrastukset vaeltaminen, lukeminen, kirjoittaminen ja käsityöt Tehy th K25.indd :06:02

8 K-25 Omien kirjojen pino kasvaa tekeillä olevalla Aikuisen naisen seksikirjalla. Tyttärentytär Titti on tuonut elämään uuden ulottuvuuden. Rinkka selässä tunturissa vaeltaminen vie kauas arjesta. Mikä on kaukorakastumisen merkitys? 12 Kaukorakastuminen seuraa seksuaalisuuden portaissa vanhempiin kohdistunutta ihailua. Nuori luo haaveissaan parisuhteen jonkun tavoittamattoman henkilön kanssa. Häntä on turvallista rakastaa. Turvallinen rakkaus vahvistaa lapsen itsetuntoa ja antaa uskoa siihen, että joku voi joskus tulevaisuudessa rakastua häneen. Minä olin pienenä rakastunut laulaja Markku Aroon. Mitkä ovat seksuaalikasvatuksen tärkeimmät tavoitteet? 13 Tavoite on opettaa nuori pitämään huolta ja arvostamaan itseään. Nuori tunnistaa ja tiedostaa oman portaansa ja osaa elää sillä riittävän kauan ennen kuin siirtyy seuraavalle. Seksuaaliterveydestä huolehtiminen edellyttää myös edullisia ehkäisyvälineitä ja matalan kynnyksen paikkoja saada niitä. Mitä nuori haluaa tietää seksistä? 14 Nuoret haluavat tietää kaiken. Heidän voi olla vaikea kysyä, mutta he vastaanottavat mielellään kaiken asiallisen tiedon, jota heille tarjotaan. Mitä nuoren pitää tietää? 15 Riskien välttämisen lisäksi nuoren pitää tietää, että hänellä on oikeus sanoa ei, jos hän ei halua tehdä jotain. Hänen pitää osata arvostaa itseään ja kumppaniaan. Miten pojan ja tytön 16 seksuaalikasvatus eroaa toisistaan? Molemmat sukupuolet tarvitsevat tietoa yhtä 8 Tehy paljon. Poikien on tärkeä opetella kondomin käyttö itsetyydytyksessä, että se sujuu tositilanteessa. Suosittelen, että vanhemmat hankkivat murrosikäisille pojilleen kondomeja harjoitusvälineiksi. Missä olet onnistunut? 17 Kasvattamaan kolme lasta täyspäisiksi aikuisiksi. Mistä olet kotoisin? 18 Kittilän Kaukosen kylästä. Millaista seksuaalikasvatusta aikuiset 19 tarvitsevat? Seksuaalisuus muuttuu elämän aikana. Ihmiset tarvitsevat tietoa siitä, mitä eri elämänvaiheessa voi tapahtua. Esimerkiksi haluttomuus on pikkulapsiperheissä tavallista. Ohimenevyyden tiedostaminen voi auttaa elämään asian kanssa. Myös ikääntyminen vaikuttaa seksuaalisuuteen. Minkä asian muuttaisit, jos voisit? 20 Kaikille alle 25-vuotiaille helposti saatavat ja maksuttomat ehkäisypalvelut ja -välineet. Millaista on olla nuori isoäiti? 21 Ämminä olo on uskomattoman ihanaa. Tyttärentyttäreni Titti tuo elämään aivan uuden ulottuvuuden ja ilon, mutta kasvatusvastuu on hänen vanhemmillaan. Raskausaika lähensi minua ja tytärtäni, ja pystyin suurimmaksi osaksi pitäytymään äidin roolissa enkä ryhtynyt kätilö-terveydenhoitajaksi. Missä olet kymmenen vuoden 22 kuluttua? Olen todennäköisesti edelleen Tehyssä töissä ja kirjoitan kirjoja. Nautin vapaa-ajasta, ja minulla on toivottavasti lisää lapsenlapsia. Miten iso ongelma abortit ovat 23 Suomessa? Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää hienosti. Nuorten aborttien määrä on parantuneen seksuaalikasvatuksen ansiosta kääntynyt laskuun. Eniten abortteja tehdään hiljakkoin synnyttäneille naisille. Synnytyksen jälkeen ehkäisy ei ole ensimmäisenä mielessä. Mitä sellaista osaat, mitä kaikki 24 eivät osaa? Puhua seksistä avoimesti ja kirjoittaa siitä kirjoja. Miten rentoudut? 25 Tunturissa vaeltaminen puhdistaa sielun. Kirjoitan myös runoja. Lukeminen on rakas harrastus. Päästäkseni paremmin sisälle naisena olemisen moninaisuuteen luin hiljakkoin Elina Tiilikan Punaisen mekon ja Waris Dirien Aavikon kukan. th K25.indd :06:11

9 Ilmavat, mukavat, metallittomat turvajalkineet statiivi Sievin Metallittomat turvajalkinemallit edustavat uusinta turvajalkineteknologiaa. Esimerkiksi täysin metallittomat Sievi ZONE ja Sievi ELIXIR ovat turvajalkineet, joissa on kaikki turvaominaisuudet; naulaanastumis- ja varvassuoja sekä elastinen pohjarakenne. Sievin Metallittomissa SieviAir Focus -malleissa yhdistyy komposiittivarvassuoja tavallista leveämpään lestiin saat jaloillesi turvallisuuden lisäksi uskomattoman työmukavuuden! Sievi mallistosta löydät myös muita metallittomia vaihtoehtoja erilaisiin tilanteisiin ja työolosuhteisiin. Tutustu lähemmin valikoimaan kotisivuillamme Sievi Zone S M EN ISO 20345: S M EN ISO 20345: S3 Olemme mukana Helsingissä Finnbuild -messuilla Tervetuloa tutustumaan mallistoomme osastolla 2B 39. SieviAir Focus 1 S M EN ISO 20345: S1 SieviAir Focus 1 XL S M EN ISO 20345: S1 Metalliton SieviAir Galaxy 1 S M EN ISO 20345: S1 SieviAir Galaxy 1 XL S M EN ISO 20345: S1 Metalliton Sievi Elixir XL S M EN ISO 20345: S3 Metalliton SieviAir Focus 2 S M EN ISO 20345: S1 SieviAir Focus 2 XL S M EN ISO 20345: S1 Metalliton SieviAir Galaxy 2 S M EN ISO 20345: S1 SieviAir Galaxy 2 XL S M EN ISO 20345: S1 Metalliton Sievi Elixir High XL S M EN ISO 20345: S3 Metalliton Tehy Sievin Jalkine Oy Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Puh. (08) , Fax (08) th11 kokosivuilmot.indd :56:29

10 Lyhyesti n Koonnut Kati Dorsén, Potilastungos lisää hoitajien masennusta n Suuresta potilasmäärästä johtuva ylikuormitus lisää hoitohenkilökunnan masennuksesta johtuvia sairauspoissaoloja. Ylikuormitetuilla osastoilla hoitajilla on kaksinkertainen todennäköisyys jäädä yli yhdeksän päivän sairauslomalle verrattuna osastoihin, joissa potilasmäärä on optimaalinen eli käytössä on keskimäärin 85 prosenttia vuodepaikoista. Kuormittuneisuuden on jo aiemmin havaittu lisäävän henkilöstön masennuslääkkeiden käyttöä. Tulokset perustuvat Työterveyslaitoksen Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -tutkimukseen, jossa oli mukana 16 suomalaista sairaalaa ja 203 erikoissairaanhoidon vuodeosastoa. Niissä työskentelee hoitajaa ja lääkäriä, joiden poissaoloja tarkasteltiin kahden vuoden ajalta. Tutkijat toteavat, että pitkään jatkuvan ylikuormituksen ehkäisy on kaikkien etu. Suuri osa kuormitetuimmassa ryhmässäkään ei ollut tutkimusaikana masennuslomalla 486 henkilöstä vain 23 sai masennuslomaa. (TM) Siirtoja ennen kuolemaa n Osa iäkkäistä suomalaisista siirretään hoitopaikasta toiseen tai hoitopaikasta kotiin ja takaisin useita kertoja juuri ennen kuolemaa. Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen tutkimuksessa tarkastellaan yli suomalaisen liikkumista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä kahden viimeisen elinvuoden aikana. Siirtojen määrä vaihtelee paljon. Keskimäärin ihminen siirrettiin kahden vuoden aikana seitsemän kertaa. Koko joukosta noin 13 prosenttia ei siirtynyt mihinkään. Maksimimäärä oli 168 siirtymää. Miehet siirtyvät enemmän kuin samanikäiset naiset, ja nuorempana kuolleet olivat siirtyneet useammin kuin vanhempana kuolleet. Lähes puolet yli 70-vuotiaista kuolee terveyskeskuksessa. Koti oli melko harvinainen kuolinpaikka yli 80-vuotiaille. (TM) Työnteko kiinnostaa n Palkansaajien keskimääräinen eläkeikä on noussut lähes vuodella. Muutos kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuspäällikkö Eila Tuomisen mukaan siitä, että tieto eläkelainsäädännön muutoksesta 2005 on mennyt perille. Yleinen vanhuuseläkeikä laskettiin 63:een ja työssäoloa voi jatkaa 68-vuotiaaksi. Samalla päätettiin elinaikakertoimesta, joka pienentää eläkkeitä ensimmäisen kerran tänä vuonna. Aleneman voi kompensoida olemalla töissä yli eläkeiän. Suomalainen elää 63 vuoden jälkeen vielä keskimäärin 21 vuotta, väestöennusteen mukaan vuonna 2030 jo 25 vuotta. Keskimääräinen työuran pituus on 32 vuotta. Julkisella sektorilla työssä jatkaminen kiinnostaa. Sosiaali- ja terveydenhuolto on yksi aloista, joilla on aiempaa enemmän pitkän työuran suunnittelijoita. Eläkkeelle siirtyminen on pitkä prosessi, jossa työnantajien tuki on tärkeä. Toistaiseksi työssä jatkamisen edistäminen on työpaikoilla useammin poikkeus kuin sääntö. Hyvä esimiestyö on merkittävä tekijä, sillä se on läsnä joka päivä. Työntekijöiden mielestä tärkein tekijä jatkamiselle on varmuus työpaikasta. Lisäksi kiireen vähentäminen, joustavat työajat ja työkyvystä huolehtiminen houkuttavat jatkamaan. Työn mielekkyys ja arvostus kannustavat enemmän kuin parempi eläke. ETK:n tutkijat selvittivät vuotiaiden eläkesuunnitelmien muutoksia vuosien välillä. (TKM) Eila Tuominen, Mervi Takala ja Pauli Forma (toim.): Työolot ja työssä jatkaminen. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2010:2. Lisätietoja MATTI SALMI 10 Tehy th lyhyesti.indd :31:52

11 Takuueläke pienituloisten turvaksi n Maaliskuussa 2011 käyttöön tulevan takuueläkkeen tarkoitus on parantaa pienituloisten eläkkeensaajien toimeentuloa. Sitä maksetaan henkilölle, jonka eläke on pienempi kuin takuueläke. Saajista noin 65 prosenttia on naisia. Eläke parantaa myös niiden maahanmuuttajien asemaa, joiden toimeentulo on ollut erityistuen varassa. Lakisääteiset eläketulot vaikuttavat takuueläkkeen määrään. Sen sijaan ansiotulot, pääomatulot ja omaisuus eivät vaikuta siihen. Myöskään perhesuhteilla ei ole merkitystä. Osalla takuueläke vähentää asumistuen määrää. Asumistukea ja täyttä kansaneläkettä saavan yksin asuvan henkilön toimeentulo paranee kuitenkin noin 96 eurolla. Täysimääräinen takuueläke on 685 euroa kuukaudessa vuoden 2010 indeksitasossa. Muistin markkinat n Porissa järjestetään Vanhustyön tempauspäivä opiskelijoille. Se on osa Muistiliiton vanhustyön imagokampanjaa MuistiMarkkinoita, jonka tavoitteena on parantaa vanhustyön imagoa sosiaali- ja terveydenhoitoalan opiskelijoiden parissa sekä saada lisää ammattitaitoisia työntekijöitä vanhustyön alalle. Tapahtuma on hyvä tapa rekrytoida työntekijöitä ja keikkalaisia. Toimijoilla on mahdollisuus osallistua tapahtumaan näytteilleasettajina. Ilmoittautumisia otetaan vastaan. Järjestäjinä toimivat Porin Seudun Muistiyhdistys ry, Vanhustyön Keskusliitto, Vanhus- ja Lähimmäispalvelun liitto, Eläkeliitto, Suomen muistiasiantuntijat, Tehy ja SuPer. Vanhustyön kampanjapäivä klo 10 15, Luvianpuistokatu 1. Lisätietoja: www. muistimarkkinat.fi. Tähystys Löydöksiä mediasta n Armeija kasvattaa nuoret miehet siihen, että sairastupaa tarvitsevat tai mielipiteensä kertojat ovat huonompia. Miehet karttavat lääkärikäyntejä ja valitusta enemmän kuin naiset, mikä voi olla syy siihen, että miksi miehet huolehtivat terveydestään niin huonosti. Tutkija Pasi Malmi, Uutispäivä Demari 13.8 Ministeri Risikko: Uimataito on kansalaistaito Lähde: STM n Yhä useampi luottaa enemmän omiin kykyihinsä ajaa omia etujaan kuin raskassoutuiseen ja kenties hieman jo tunkkaiselta vaikuttavaan ay-liikkeeseen. Heille riittää YTK:n työttömyysturva. Ay-puolelle tilanne on harmillinen. Se nakertaa liikkeen painoarvoa, ja lisäksi järjestäytymättömät pääsevät nauttimaan sen neuvottelemista palkkaeduista siinä missä jäsenmaksunsa maksaneetkin. Pääkirjoitus, Aamulehti n Moni etuus on otettu käyttöön työntekijöiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kun etuudet otetaan pois, tilanne on huonompi kuin silloin, jos niitä ei olisi alun perin ollut ollenkaan. Pro 8/2010 PASI LEINO Jaksamista ergonomisin vuoroin n Hoitajat nukkuivat ja jaksoivat työssä ja vapaalla paremmin, kun Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa vähennettiin siirtymiä iltavuorosta suoraan aamuvuoroon. Ergonomisia työaikoja kokeiltiin kuudella akuutti- ja pitkäaikaisosastolla kaupungin ja Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämishankkeessa. Kokonaistyöajan määrä ei muuttunut. 75 hoitajalle tehtiin kysely ennen muutosta ja vuoden seurannan jälkeen. Hyvinvointi koheni iästä riippumatta. Vaikutukset perhe- ja sosiaaliseen elämään olivat myönteiset nuorimmat kokivat vuorotyön muun elämän suhteen häiritsevämmäksi. Vanhimmat tunsivat terveytensä kohentuneen, kun työvuorojen välistä vapaata oli enemmän. Työkykyyn vaikuttivat ikä ja työaikamuoto; työkyky oli heikoin vanhimmilla. Tutkijat suosittelevat mallia muuallekin. Ergonominen työvuoro suunnittelu on käytössä Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa ja sitä kehitetään edelleen. (TM) Tehy-lehti kertoi työaikaergonomiasta 2/2008. Lisätietoja myös TTL:n nettisivuilta osoitteesta kohdasta työhyvinvointi, työajat. n Jos kaikilla terveysasemilla on pitkät jonot, onko sillä merkitystä, että ihmiset voivat uuden terveydenhuoltolain turvin vaihtaa terveyskeskusta? Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen toimitusjohtaja Risto Mäkinen, Hämeen Sanomat n Terveyskeskusten lääkäripula on hellittämässä. Aiempaa parempaan tilanteeseen vaikuttaa se, että lääkäreitä on valmistunut suurilta vuosikursseilta. Lisäksi kunnat ovat aiempaa halukkaampia neuvottelemaan lääkärien kanssa ehdoista ja joustavammista työtavoista. Mediuutiset Tehy th lyhyesti.indd :31:57

12 Lyhyesti Uudenlainen oppisopimus n Korkeakoulutettujen oppisopimus on uusi ja tuntematon koulutusmuoto. Ensimmäiset, pilottiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalta osallistuneet valmistuvat joulukuussa. Koulutukseen voivat hakea vanhanmallisen opistoasteen, ammattikorkean tai korkeakoulun käyneet. Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Satakunnan ammattikorkeissa joulukuussa alkava gerontologinen hoitotyö on tarkoitettu sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille. Edellytyksenä on työsuhde. Toisen asteen oppisopimuksesta korkeakoulutettujen eroaa siinä, että sopimuksen solmii opiskelija, työnantaja ja oppilaitos. Koulutus ei myöskään anna tutkintoa. 30 opintopisteen koulutus on maksuton. Työnantaja voi näin kouluttaa hoitajan esimerkiksi tiettyyn työpisteeseen, kertoo koulutussuunnittelija Miia Tuominen Turun amk:sta. Eri puolella maata on jo käynnissä tai alkamassa mm. diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen, peliongelmien ehkäisy ja hoito ja kirurgisen hoitotyön kehittäjän koulutus. (TM) Lisää tietoa kohdassa täydennyskoulutus ja muiden ammattikorkeakoulujen sivuilta. Yhä useampi koulu on muuttumassa savuttomaksi. Lukioista savuttomia on 84 %. Tavoitteena tumppaus n Tupakkalain tavoite on tupakkatuotteiden käytön ja sauhuttelun loppuminen. Pyrkimyksenä on ehkäistä lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamista. Suomi on ensimmäinen maa, jossa tupakoinnin loppuminen on kirjattu lain päämääräksi. Sillä pyritään rajoittamaan tupakkatuotteiden markkinointia ja tarjontaa erityisesti lasten arkielämässä. Alle 18-vuotiailta kielletään maahantuonti ja hallussapito. Myös myyjän on oltava vähintään 18-vuotias. Tupakointikieltoja eri tiloissa laajennetaan. Tupakkatuotteita tai niiden tavaramerkkejä ei saa pitää myyntipaikoissa näkyvillä. Lisäksi kielletään myynti automaatista. Lääkelakia muutetaan siten, että nikotiinivalmisteita voidaan myydä kauppojen, kioskien ja huoltoasemien lisäksi myös ravitsemisliikkeissä. Laki tulee voimaan 1.10, esilläpitoa koskeva kielto sekä hotellihuoneiden tupakointirajoitukset tulevat 2012 alusta. Automaatit kielletään vuoden 2015 alusta. ANNIKA RAUHALA Liian vähän rahaa Lähde: STT/Keskisuomalainen n Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mielestä hallitus jätti valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä työvoimapolitiikan määrärahat riittämättömiksi. Nuorisotyöttömyys on pahin ongelma. Sen ratkaiseminen edellyttää, että määrärahat säilyisivät vähintään kuluvan vuoden tasolla. Tähän hallitus ei budjettiriihen perusteella ole valmis. Se ei myöskään jatka lomautuspäivärahojen rahoitusta 2011, elinkeinopoliittinen asiantuntija Antti Aarnio kritisoi. Järjestö korostaa koulutukseen panostamisen tärkeyttä ja pitää esityksiä opintojen edistymiseksi pääsääntöisesti kannatettavina. Palkkaverotuslinjauksia se pitää myönteisinä. STTK korostaa, että valtion tuottavuusohjelman takia hallitus tosiasiallisesti leikkaa julkisia palveluita ja vaarantaa palveluvelvoitteen toteutumisen. (RH) Kalenteri n Koonnut Minna Sassi, Kansainvälinen itsemurhien ehkäisypäivä SuomiMies seikkailee seminaari Tilaisuuksia ympäri Suomea Eläkeilta Kouvolan aluetoimisto Pukeudu punaiseen -päivä, naisen sydänterveyden edistämiseksi Tehyläinen jäsenilta Voimavaroja ja työn iloa etsimässä Sokos Hotel Kimmel Joensuu kouluttaa/ Juoppohullun päiväkirja Linnateatteri Turku 12 Tehy th lyhyesti.indd :32:03

13 UUTUUS Hoida osaamistasi UUTUUS UUTUUS Hoitoa ja huolenpitoa ammattitaidolla Hoitoa ja huolenpitoa ammattitaidolla on uusien opetussuunnitelmien mukainen oppikirja lähihoitajakoulutukseen ja käsikirja työelämään. Kirja esittelee lähihoitajan työssä tarvittavat hoidon ja huolenpidon perusteet selkeästi ja käytännönläheisesti aina aseptiikasta elintoimintojen tarkkailuun ja ihmisen tukemiseen. Kirja sisältää runsaasti tehtäviä oppitunneille ja työssäoppimisen jaksolle. Lähihoito-sarja 2010 ISBN e Ravitsemus apteekkityössä Ravitsemus apteekkityössä on ravitsemuksen perusteos farmasian alalla toimiville. Kirja kertoo, miten ravitsemus vaikuttaa hoidon onnistumiseen sekä esittelee lääkeaineiden ja ravinnon yhteisvaikutukset. Myös eri ikäkausien perustarpeet ja erityisruokavaliot esitellään systemaattisesti. Kirja sopii farmaseuteille ja proviisoreille perusopetukseen ja täydennyskoulutukseen sekä apteekkiin asiakastyön tueksi. Lisäksi se soveltuu sairaala apteekin tai lääketeollisuuden ammattilaisille ravitsemuksen perusteokseksi. Hoitotieto-sarja 2010 ISBN e Ravitsemus neuvolatyössä Ravitsemusohjauksella edistetään koko perheen terveyttä. Ohjausta annettaessa tarvitaan riittävät tiedot ravitsemuksesta, ruokakäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä sekä taitoa soveltaa tietoa perhekohtaisesti. Ravitsemus neuvolatyössä auttaa ammattilaista tunnistamaan mahdollisimman varhain tuen tarpeessa olevat perheet sekä tukemaan perheitä erilaisissa elämäntilanteissa. Oppikirja on tarkoitettu äitiys ja lastenneuvolassa toimiville terveydenhoitajille sekä lääkäreille perus ja täydennyskoulutukseen. Hoitotieto-sarja 2010 ISBN e Tilaukset: puh verkkokirjakauppa: Toimitusmaksu: 8,15 e, verkkokirjakaupasta verkkopankin kautta maksettaessa 4,90 e. Opiskelijat: Vähintään 10 kappaleen kimppatilaukset alennuksella ilman toimitus kuluja! Kimppatilaukset: puh , Tutustu kaikkiin oppikirjoihimme osoitteessa Tehy th11 kokosivuilmot.indd :56:43

14 Paranta v Syömishäiriöyksikön vuodeosastolla opetetaan aikuisia syömään. Anoreksiaa ja bulimiaa sairastavien aliravittu kroppa on saatava kuntoon. Vasta sitten on terapian aika. Tiina Suomalainen n Kuvat Annika Rauhala 14 Tehy th syömishäiriötb.indd :13:43

15 Kauha pyörii ja pyörii jauheliha-perunalaatikossa. Se kaapaisee annoksen, mutta yrittää sitten karistaa osan ruuasta takaisin. Kolmen kauhallisen annostelu omalle lautaselle tuntuu olevan nuorelle naiselle hyvin vaikeaa. Nyt sinä jätit ruokaa siihen kauhaan. Otahan uudestaan, ihan rauhallisesti, kehottaa mielenterveyshoitaja Katriina Henriksson. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan syömishäiriöyksikön vuodeosastolla on lounasaika. Osastolla syödään viisi kertaa päivässä. Näitä hetkiä potilaat pelkäävät eniten. Hoitaja tukee syömistä mallisyömällä pöydän päässä. Hänen tehtävänsä on ottaa vastaan potilaan ahdistus, tuska ja levottomuus. Kun elämän suurin pelko on painonnousu, ison annoksen syöminen iskee perustuksiin. Lounaan jälkeen rauhoitutaan puoleksi tunniksi oleskelutilassa hoitajan valvoessa. Täksi ajaksi vesvia annoksia Tehy th syömishäiriötb.indd :13:47

16 Alku- eli ykkösvaiheessa olevat potilaat eivät saa annostella itse ruokaansa, vaan henkilökunta tekee sen. Kakkos- ja kolmosvaiheen potilaat annostelevat itse ruokansa hoitajan tukemana. sojen ovet lukitaan, ettei kukaan pääse oksentamaan. 16 Tehy Kun avohoito ei auta Syömishäiriöyksikön 16-paikkainen vuodeosasto on akuuttiin hoitoon erikoistunut avo-osasto, joka hoitaa anoreksiaa ja bulimiaa sairastavia aikuisia. Suurin osa, 85 %, osasto 4:n potilaista on sieltä nuorimmasta päästä eli vuotiaita naisia. Myös miespotilaita on joskus. Syömishäiriöyksikköön kuuluvat vuodeosaston lisäksi poliklinikka ja 8-paikkainen päiväosasto. Vuodeosastolla potilaita hoitavat sairaanhoitajat, mielenterveyshoitajat, ravitsemus- ja toimintaterapeutit, sisätautilääkäri, psykiatri sekä fysio- ja perheterapeutti. Lisäksi osastolla on käytössä psykologin palvelut. Syömishäiriöiden hoidossa pyritään kaikin keinoin avohoitoon. Meidän osastollemme tullaan, jos tilannetta ei kerta kaikkiaan saada muuten kuntoon, kertoo osastonhoitaja Katja Tenhovirta. Koska syömishäiriö puhkeaa usein jo murrosiässä, ovat monet sairastaneet pitkään. Osastolle tullessaan heidän painoindeksinsä on yleensä Kun sairaus saadaan pysäytettyä ja painoindeksi hivutettua 18:aan tai ylikin, jatkuu hoito syömishäiriöyksikön poliklinikalla tai psykiatrian poliklinikoilla. Hoitojaksot osastolla kestävät vähintään kolme kuukautta. Toivoa on paljon, sillä prosenttia syömishäiriöitä sairastavista paranee somaattisesti täysin. Toipuminen voi viedä kuitenkin vuosia, Katja huomauttaa. Vuodeosasto palvelee koko Suomea. Osastolla toteutuu nyt hoitotakuu toisin kuin pari vuotta sitten, jolloin jonossa oli satoja ihmisiä. Jono saatiin purettua muun muassa tehostamalla sairaalahoidon tarpeen arviointia ja avohoitoa. Kolmivaiheinen hoitomalli Aamupäivällä Katriina on kirjannut ulos yhden potilaan. Nyt nuori nainen pakkaa touhukkaana viimeisiä tavaroitaan. Hän on ollut osastolla kolme kuukautta, ja hoitoa olisi jatkettu, mutta hän halusi lähteä. Täältä sen avun kyllä saa, jos mistä. Ei vain ollut minun aikani parantua vielä, pillifarkkuihin ja huppariin pukeutunut tyttö sanoo napakasti. Hoito on vapaaehtoista. Potilasta autetaan löytämään itsestään paranemisen kipinä. Tullessaan potilas allekirjoittaa hoitosopimuksen. Anoreksiaa sairastava sitoutuu noudattamaan yhdessä suunniteltua hoitoohjelmaa, nostamaan painoaan 0,5 1 kiloa viikossa ja rajoittamaan liikuntaa. Vuodeosastohoidon tavoite on ravitsemustilan korjaantuminen ja syömisen terve hallinta. Syömistä opetellaan täsmäsyömällä riittävän ravitsevaa ruokaa riittävän usein. Täsmäsyömistä jatketaan osastohoidon loputtua kotona. Ideana on löytää potilaan biologinen paino ja saada se myös pysymään siinä. Bulimiaa sairastavia hoidetaan neljä viikkoa kestävällä katkaisulla, jonka tavoitteena on säännöllisen ruokailurytmin oppiminen sekä ahmimis- ja oksentelukierteen katkaisu. Anoreksian hoidossa seurataan kolmivaiheista hoitomallia. Vaiheelta toiselle siirrytään potilaan tilan kohentuessa. Omahoitaja-malli on olennainen osa hoitoa. Omahoitajan tehtävänä on tukea, lohduttaa ja kannustaa jokaisella askeleella. Hoitoon kuuluvat säännölliset keskustelut omahoitajan kanssa. Keskusteluissa käsitellään th syömishäiriötb.indd :13:52

17 Syömishäiriöyksikössä ei voida sulkea pois ulkopuolista elämää ja median viestejä. Niiden kanssa on opittava elämään. Ravitsemusterapeutti Riikka Viljanen osallistuu lounaan järjestelyyn. Jokaisella potilaalla on oma ateriasuunnitelmansa, jonka mukaan ruuat ja lisukkeet annostellaan. Pakkomielteenä ruoka n Syömishäiriöt ovat vakavia psykiatrisia sairauksia, jotka ilmenevät suhteessa ruokaan, painoon, kehonkuvaan ja käsitykseen itsestä tavalla, joka merkittävästi uhkaa terveyttä tai psykososiaalista toimintakykyä tai molempia. Sairastuneen ajatukset pyörivät ruuan ympärillä, ja häiriö alkaa vähitellen hallita elämää yhä enemmän. Syömishäiriöt eivät ole sidottuja ikään tai sukupuoleen vaikka valtaosa sairastuneista onkin tyttöjä ja naisia. On arvioitu, että viidesosa naisista sairastaa jonkinasteista syömishäiriötä. Myös poikien ja miesten syömishäiriöt lisääntyvät jatkuvasti, samoin lasten ja vanhusten. Syömishäiriöille ei löydy mitään yksittäistä syytä, vaan ne ovat monen tekijän summa. Jokaisella on oma historiansa. Syitä voi löytyä lapsuudesta, perhesuhteista, kodin ilmapiiristä ja persoonallisuuteen liittyvistä tekijöistä. Anoreksia nervosa eli laihuushäiriö Ulkoisena oireena on syömisen vähentäminen niin, että henkilö laihtuu vakavasti alipainoiseksi. Hän pelkää kuollakseen lihomista, vaikka saattaa olla luurankomaisen laiha ja joko näkee itsensä lihavana tai tuntee itsensä lihavaksi. Kuukautiset jäävät pois usein jo rajun laihtumisen alkuvaiheessa. Anoreksia voi aiheuttaa muun muassa hormonitoiminnan häiriintymistä, osteoporoosia ja aivoaineen vähentymisen myötä ajattelukyvyn heikentymistä. Nälkiintymisestä seuraa myös monia psyykkisiä oireita kuten masennusta, ahdistusta ja unettomuutta. Aliravitsemustilaan liittyvät komplikaatiot ja sairaudet voivat olla hengenvaarallisia. Kuolemaan johtaneet syyt liittyvät yleensä sydämeen tai nestetasapainon häiriöihin. Bulimia nervosa eli ahmimishäiriö Bulimian oireina ovat toistuvat ahmimiskohtaukset, joiden aikana henkilö syö lyhyessä ajassa valtavat määrät ruokaa. Sairastunut kompensoi ylisyömisen oksentamalla, ulostus- tai nesteenpoistolääkkeillä tai liikkumalla pakonomaisesti. Sairastunut kokee kehonsa vastenmielisenä ja pyrkii oireillaan laihduttamaan tai estämään lihomista. Osalla kuukautiset muuttuvat epäsäännöllisiksi tai jäävät kokonaan pois. Myös bulimiaan liittyy psyykkisiä oireita kuten väsymystä, masennusta ja haluttomuutta. Bulimia saattaa aiheuttaa nestetasapainon häiriöitä ja rytmihäiriöitä ja voi näin ollen olla myös hengenvaarallinen. Binge Eating Disorder eli BED BED on tavallisin epätyypillinen syömishäiriö. Taudinkuva muistuttaa anoreksiaa tai bulimiaa, mutta jokin keskeinen oire puuttuu. BED:tä sairastava ahmii ruokaa valtavia määriä, mutta ei oksenna syömäänsä. Ahmiminen aiheuttaa syyllisyyttä, masennusta ja ahdistusta. Lähde: Syömishäiriöliitto SYLI ry. Tehy th syömishäiriötb.indd :13:58

18 Tiistain ohjelma osastolla Lääkkeenjako Aamupala Fysioterapia Rentoutus Lounas Lepohetki Välipala Naiseksi-ryhmä Päivällinen Lääkkeenjako Iltapala Hoidon tavoitteet Säännöllinen syöminen Oksentamisen viivästyttäminen, myöhemmin lopettaminen Ruokaan, laihduttamiseen ja ulkonäköön liittyvien väärien käsitysten tutkiminen ja muuttaminen Omien vaikeuksien ja väärien ruokailutapojen välisen yhteyden näkeminen Ongelmien tunnistaminen ja vaihtoehtojen löytäminen pakonomaisia ajatuksia liittyen ruokaan, painoon, ruumiinkuvaan ja liikkumiseen. Perhetyö nivoutuu kaikkiin vaiheisiin. Perhetyössä kohtaan pareja ja perheitä. Nuoresta iästä johtuen useimmilla potilailla on vielä tiiviit suhteet lapsuudenkotiinsa. Perhetyö tukee perhettä, jotta perhe voi tukea potilasta täsmäsyömisessä, perheterapeutti Anita Ryöppönen kertoo. Osana hoitoa ovat lisäksi yksilö- ja ryhmärentoutus, fysioakustinen tuoli, erilaiset ryhmät ja fysioterapia. 18 Tehy Ensin syödään, sitten puhutaan Tiistaisella hoitajien tunnilla keskustellaan lautasista. On päätetty, että ne vaihdetaan pienempiin normaalikokoisiin lautasiin, jotta potilaiden olisi helpompi hahmottaa ruoan määriä, kun he lähtevät kotiin. Aloite on tullut tytöiltä eli potilailta. Nyt on ongelmana, miten saa kastikkeen mahtumaan pienemmälle lautaselle. Vierailijan mielessä herää kysymys, onko hoito pelkkää ruokaa ja syömistä? Alkuvaiheessa paljolti kyllä. Syömishäiriöpotilaan monet fyysiset ja psyykkiset ongelmat johtuvat yksinkertaisesti aliravitsemuksesta. Ensin on saatava potilaan ravitsemustila kuntoon. Aivot pystyvät kognitiiviseen työskentelyyn vasta somaattisen tilan vakaannuttua, Anita vastaa. Osaston sovellettu hoitomalli perustuu kognitiivis-behavioraaliseen hoitoon, jonka mukaan ihminen voi oppia pois haitallisista toiminta- ja ajattelutavoista. Hoitomalli mahdollistaa etenemisen syvällisempään terapiaan hoidon loppuvaiheessa. Kun sairauteensa käpertynyt saa etäisyyttä itseensä ja tilanteeseensa, voidaan jo alkaa pohtia sairauden taustoja. Osastolla annettava hoito on kansainvälisesti tasokasta. Henkilökunta hakee oppinsa ulkomailta. Potilaat tekevät syömishäiriön hoidon erityisen haasteelliseksi. Fiksut nuoret naiset tietävät ruuasta ja sairaudestaan paljon. He kyseenalaistavat ja vaativat täydellisyyttä sekä itseltään että muilta. Heille ei voi jakaa triviatietoa. Henkilökunnan on kouluttauduttava jatkuvasti, jotta pystymme vastaamaan potilaiden tiedontarpeeseen, Katja sanoo. Hyvää oloa, edes hetkellistä Hoitajien tunnilla ovat paikalla sekä aamuettä iltavuoro. Iltavuoroon tullut sairaanhoitaja Kaija Korpela on työskennellyt osastolla yhdeksän vuotta siis jo paljon ennen kuin osasto muutti Lapinlahdesta Töölöön vuonna Pidän tätä työtä hyvin kehittävänä ja haasteellisena. Syömishäiriöiden hoito on psykiatriassa vielä melko nuori hoitoala. Siksi se on dynaaminen ja innostava: koko ajan tulee jotakin uutta. Kaija miettii, että vaikka suuren osan työstä vievät ruokailuun liittyvät, näennäisen simppelit asiat, pinnan alla velloo toinen maailma. Kaikki eivät pysty puhumaan ääneen pahasta olostaan, mutta vointi näkyy sulkeutumisena, levottomuutena, naarmuttamisena, oksenteluna. Minulla on työssäni punaisena lankana potilaiden hyvän olon lisääminen. Joskus kunto on sellainen, että odotukset paranemisesta eivät ole kovin korkealla, mutta hetkellisetkin hyvän olon kokemukset kannattelevat eteenpäin. Jos me hoitajat emme jaksa pitää toivoa yllä, ei sitä voi potilaallekaan tarjota. Parhaat palkinnot ovat potilaiden omia oivalluksia ja löytöjä, jotka vievät terveeseen suuntaan. Hoitajan on siedettävä myös se, että potilas ei ehkä olekaan vielä valmis luopumaan sairaudestaan. Tiellä naiseksi Osaston käytävillä on iltapäivällä hiljaista. Oleskelutilan sohvat ovat tyhjillään, sillä tytöt ovat huoneissaan, keskusteluissa tai ulkona. Televisio syytää musiikkivideoita, joilla vähäpukeiset naiset ja lihaksikkaat miehet laulavat seksistä ja rakkaudesta. Pöydillä lojuu aikakauslehtiä, joiden sivut täyttyvät toinen toistaan hoikemmista naisista, dieetti- ja jumppaohjeista ja ruokaresepteistä. Tämä on se todellisuus, jonka tytöt kohtaavat ulkopuolella. Siksi sitä ei voi osastolla kieltää eikä rajoittaa. Sen kanssa on opittava elämään. Kaija tekee lähtöä Naiseksi-ryhmään, jota hän vetää toimintaterapeutin kanssa. Ryhmässä puhutaan naisena olemisesta ja seksuaalisuudesta. Syömishäiriöpotilaiden kehonkuva on vääristynyt ja oman kropan ja naisellisten muotojen hyväksyminen hyvin vaikeaa. Kaija ottaa mukaansa Tommy Tabermannin runokirjan, jonka sivuilta hän on merkinnyt joitakin runoja. Ajatuksena on, että ryhmäläiset lukisivat runoja ääneen. Uskaltaisivat tuottaa näitä heille niin vaikeita sanoja ja jäisivät miettimään asioita. Yksi Kaijan valitsemista runoista kuuluu näin: Leivänmurun kaltainen naisen nänni on Sen kun saa kämmeneensä on päivä pelastettu Vain kerjäläiset ja rakastajat osaavat olla niin suuresti niin pienestä kiitollisia th syömishäiriötb.indd :13:58

19 Muista miten muistat......kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta tuntuvat alennukset. -2,2 snt/l polttoaineesta Alennukset ovat voimassa kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla. Alennusta ei saa Teboil Express-automaattiasemilta. Tehy th11 kokosivuilmot.indd :56:59

20 Ammatissa Osastolta toiselle Lähihoitaja Kai Tervo työskentelee sisäisenä sijaisena Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Päivi Mäkinen n Kuvat Pekka Fali Lähihoitaja vastaa puhelimessa omaisten kysymyksiin. Kain plussat ja miinukset + Mukava ja haasteellinen työ + Työssä oppii uutta lähes päivittäin + Mukavat työtoverit ja esimiehet + Potilailta ja omaisilta tuleva positiivinen palaute hyvin tehdystä työstä + Itsenäinen työvuorosuunnittelu Liika kiire Osastot saattavat vaihtua päivittäin, ei jatkuvuutta potilaan hoidossa Huono palkka työn vaativuuteen ja työmäärään nähden Yksikään Kai Tervon työpäivä ei ole samanlainen. Siitä pitää huolen työskentely Oulun yliopistollisessa sairaalassa (Oys) kuudella vuodeosastolla, sisätautien teho-osastolla ja joskus myös yhteispäivystyksessä. Vuodeosastoilla hoidetaan keuhkopotilaita, sydän- ja 20 Tehy verisuoni-, maksa- ja sisätautipotilaita, veritautipotilaita, infektiopotilaita, reuma- ja munuaispotilaita. Kai aloitti sisäisenä sijaisena syksyllä Hän valmistui lähihoitajaksi Oulun aikuiskoulutuskeskuksesta joulukuussa Aiemmin hän työskenteli Oulussa Kaijonharjun terveyskeskuksen kanslisti-vahtimestarina. Lähihoitajaopinnot tulivat ajankohtaisiksi, kun ajanvarauksessa työskenteleviltä alettiin vaatia alan ammatillista koulutusta. Silloinen esimies sanoi hänen sopivan lähihoitajaksi ja kehotti hakemaan koulutukseen. th ammatissa.indd :11:53

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksen kokemuksia Marita Huovinen ja Tuija Sairanen Helsinki 11.6.2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA Päivi Kuosmanen Proviisori, yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto 20.10.2015 20.10.2015 1 TAUSTAA Nykyinen terveys- ja lääkepolitiikka

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Sisällys 3 Tehy on tahdon asialla 4 Tehyläiset yksityisellä sektorilla 5 Yksityisen sektorin edunvalvonta 6 Tehyläiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN!

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! Osaston esittely Lasten- ja nuortenosastolla hoidetaan 0-16 vuotiaita erilaisia sairauksia sairastavia lapsia ja nuoria.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot