PIENIN ASKELIN KOHTI PIENRYHMÄKODIN PERUSTAMISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIENIN ASKELIN KOHTI PIENRYHMÄKODIN PERUSTAMISTA"

Transkriptio

1 PIENIN ASKELIN KOHTI PIENRYHMÄKODIN PERUSTAMISTA Anja Heinonen & Sari Heiskanen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Heinonen, Anja ja Heiskanen, Sari. Pienin askelin kohti pienryhmäkodin perustamista. Järvenpää, kevät 2008, 53 s. 1 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Tässä opinnäytetyössä aloitettiin pienryhmäkodin perustamisprosessi. Toiminnan käynnistäminen ei kuulu opinnäytetyön piiriin. Pienryhmäkodin tavoitteena on tarjota lastensuojelun palveluja niitä tarvitseville asiakkaille: lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Teoriaosuuden alussa tuodaan esiin lastensuojelun haasteita ja lastensuojelun tarpeisiin johtavia eri tekijöitä. Työn teoreettisena viitekehyksenä on vuoden 2008 alussa voimaan tullut lastensuojelulaki. Teoriaosuudessa käsitellään lisäksi sosiaalialan yrittäjyyttä ja yritystä kuntien palvelurakenteissa. Pienryhmäkoti on profiloitunut ratsastusterapiaan ja sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan. Opinnäytetyöprosessin aikana perehdyttiin uuteen lastensuojelulakiin ja sen tuomiin haasteisiin yrittäjyydelle. Prosessikuvauksessa näkyy opinnäytetyön toiminnalliset vaiheet sekä yrityksen vahvuudet ja heikkoudet, tulevaisuuden haasteet mukaan luettuna. Tulevaisuudessa tämä opinnäytetyö tulee toimimaan pohjana yrityksemme perustamisen vaiheessa. Asiasanat: lastensuojelu, lastensuojelulaki, sijaishuolto, sosiaalipedagogiikka, yritystoiminta, hankkeet Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, kirjasto.

3 ABSTRACT Heinonen, Anja and Heiskanen, Sari. Research on the founding of a professional small group department for children taken into custody. 53 p., 1 appendix. Language: Finnish. Järvenpää, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The aim of study was to research the founding of a private social welfare company for children taken into custody. This thesis includes the theoretical part of starting a company. The actual starting of a company is not a part of this thesis. The aim of starting social welfare company is to respond to societal challenges by offering service for customers who are in need of them: support for children and youngsters, their families and the community. The aim of starting a company is also to create new places of employment for professionals who have graduated from a university of applied sciences. At the beginning of the theory section we explore the current social political situation in Finland and different factors that affect child welfare. The theoretical context is the new child welfare law that came into effect at the beginning of year We also focus on riding therapy and social pedagogical horse activities in social welfare and private company as a part of the community. Starting a company requires an operational business idea. The appendices consists of our business plan, a proposed budget, limited liability company foundation package and the operational plan of the professional small group company for children taken into custody that will be established. The main result of the study was that to found a social welfare company is not very easy. The main challenges will be to take part in the competition for social services that the community arranges, finding the right building and area for the service we offer and obtaining educated personnel. The results of this study will be used when we establish our own company. Keywords: child welfare, child welfare law, foster care, social pedagogy, entrepreneurship, project

4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TAVOITTEET HANKKEEN TAUSTA Yhteiskunnallista taustaa sosiaalialan yrittäjyydelle Palveluiden kilpailuttaminen Lastensuojelun haasteet ja tavoitteet nykyaikana Teoreettisina viitekehyksinä ihmisoikeudet ja lastensuojelulaki PIENRYHMÄKODIN TOIMINTAIDEA Lapsi toiminnan keskiössä Perheen merkitys lapsen kuntoutuksessa Toiminnallisuus yrityksemme arjessa Ratsastusterapia Kuntouttava eli sosiaalipedagoginen hevostoiminta Asiantuntijuus, johtajuus ja dialogisuus tiimityössä YRITYKSEN PERUSTAMISEN PROSESSIKUVAUS Yritysidean lähtökohdat Suunnittelua ja tiedonhankintaa Teoreettinen perusta sekä lakeihin ja asetuksiin perehtyminen Yrityksemme vahvuuksia ja heikkouksia Yrityksemme tulevaisuuden haasteita POHDINTA LÄHTEET...35 LIITE 1

5 1. JOHDANTO Tässä opinnäytetyössä käsittelemme lastensuojelullisen yritystoiminnan aloittamisen osa-alueita. Aloitamme pienryhmäkodin perustamisprosessia, joka etenee lastensuojelun haasteiden ja sosiaalialan yrittäjyyden kautta tulevan yrityksemme toimintaideaan. Prosessikuvauksessa kerromme kuinka olemme työssämme edenneet. Opinnäytetyö on saanut alkunsa meidän omista lähtökohdistamme, pyrkimyksestämme käynnistää opintojemme päätyttyä pienryhmäkoti lastensuojelun asiakkaille. Sosiaalialan yrityksen perustamisessa on otettava huomioon useita eri lakeja, asetuksia, yhteiskunnallisia tarpeita ja puutteita. Kaiken byrokraattisen toiminnan ohella on muistettava, että kyseessä ei ole ainoastaan työkohde, vaan suuria tunteita kokeva lapsi. Hän on pahimmassa tapauksessa täysin sirpaleiksi hajonnut, yhteiskunnan tukiverkostoon juuttunut tai sen ulkopuolelle joutunut pieni ihminen. Aikakautemme tunnusomaisina piirteinä ovat muun muassa yksilöllisyyden korostaminen, epävarmuuden ja ristiriitojen sietämiseen ja nopeasti muuttuviin tilanteisiin sopeutuminen. Yhteisöllisyys on kadonnut ja jokainen on yksin vastuussa tekemisistään. Bauman (1996, 36 37, 45) kirjoittaa, että ihminen on jätetty yksin pelkojensa ja tyhjyyden tunteen kanssa, joista jokaisen on selviydyttävä itse. Postmoderni on yksityistänyt pelot ja poistanut yhteiskunnallisen varmuuden, oikeuttaen samalla eettisen epävarmuuden. Juurettomuus ja epävarmuus näkyvät myös siinä, että alkoholi on edelleen suomalaisten ensisijainen päihdeongelma. Alkoholin, lääkkeiden ja muiden päihteiden sekakäyttö lisääntyy yhä edelleen. Pelkkiä huumausaineita käyttävien osuus on pieni, vaikka kyseessä onkin kasvava joukko. Päihteiden käyttöön liittyy sosiaalisia ongelmia sekä mielenterveyden häiriöitä. (Murto 2006, 140.) Päihteisiin liittyvät tekijät lisäävät omalta osaltaan myös lastensuojelun tarvetta. Lastensuojelun asiakasmäärät ovat nousseet vuosi vuodelta. Sijoitettavat lapset ovat nykyään yhä useammin moniongelmaisia.

6 6 Lapsiperheiden asema on heikentynyt koko laman jälkeisen ajan. Vuonna 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulun, Stakesin ja Suomen Punaisen Ristin kanssa yhteistyössä toteutetussa diakoniabarometrissa lapsiperheiden asema yhteiskunnassamme nähtiin huonoksi. Kyselyn vastauksissa tuli esille erityisesti vanhempien kykenemättömyys huolehtia lapsistaan ja se, että lapsen tärkein eli hoivatuksi tulemisen tarve ei toteudu. (Kainulainen 2006, 77, 83.) Suomalaisten lasten köyhyysaste nousi vuonna 2003 korkeammaksi kuin koko väestön köyhyysaste. Lasten kohdalla luku oli 11,9 prosenttia ja koko väestön 11 prosenttia. Lisäksi lapsiperheistä yksinhuoltajaperheillä oli suurempi köyhyysriski kuin kahden vanhemman perheillä. (Julkunen 2006, 54.) Tarve lastensuojelun palveluille on kasvanut huono-osaisuuden kasvun myötä. Stakesin (2008) mukaan yksityisiä lasten ja nuorten laitos- ja perhehoitoa tarjoavien yritysten määrä on kasvanut melko tasaisesti vuodesta 2000 lähtien. Vuonna 2000 yksiköiden määrä oli noin 250 kpl ja vuonna 2006 jo 545 yksikköä. Yritysten ylläpitämiä kaikista yksityisistä toimintayksiköistä oli 54 %, loput ovat järjestöjen ylläpitämiä. Suurin yksityisten yritysten osuus oli tuolloin lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidossa. Perhekotipaikat sijaishuollon muotona ovat yhteiskunnallisesti edullisin vaihtoehto. Paikkoja on kuitenkin liian vähän kysyntään nähden. Lastensuojelun asumispalvelumuotona katsoimme pienryhmäkodin perustamisen olevan meille sopivin vaihtoehto valmistuttuamme ammattikorkeakoulusta. Pienryhmäkoti tarjoaa lapsille moniammatillista tukea profiloitumatta kuitenkaan erityispalveluiden yksiköksi. Lastensuojelutyön tekee haastavaksi se, että siinä ollaan tekemisissä inhimillisen kärsimyksen kanssa. Haastetta lisää sekin, että siinä työskennellään kahden vahvan ja ristiriitaisen uskomuksen keskipisteessä: uskomuksen, jossa vieras ulkopuolinen ei saisi puuttua perheen sisäisiin henkilökohtaisiin asioihin ja uskomuksen, jossa lasta kuitenkin pitäisi suojella vahingoilta ja kasvuun ja kehitykseen haitallisesti vaikuttavilta tekijöiltä. Niinpä lastensuojelun parissa tehtävä työ koskettaa meissä syvällä olevia tunteita ja rikkoo voimakkaita tabuja. (Beckett 2007, 46.)

7 7 2. TAVOITTEET Tässä opinnäytetyössä tavoitteenamme on perehtyä lastensuojelun tämän hetkiseen tilanteeseen ja sijaishuoltoon johtaviin tekijöihin sekä sosiaalialan yrityksen eli pienryhmäkodin perustamiseen liittyviin yksityiskohtiin. Opinnäytetyö osaltaan antaa meille vankan pohjan varsinaiseen käytännön toteutukseen. Käytännön osuudeksi jäävät yrityksemme perustaminen ja toiminnan käynnistäminen, jotka eivät kuitenkaan ole osana opinnäytetyötä. Perustettava pienryhmäkoti on laitoshuoltoa antava ammatillinen lastenkotiyksikkö. Lastensuojelulaitoksessa on joko yksi tai useampi yksikkö ja yhteen yksikköön saa sijoittaa enintään seitsemän lasta tai nuorta. Asuin- ja toimitilat tulee järjestää niin, että lapsella tai nuorella on mahdollisuus yksityisyyteen ja omaan tilaan. Lisäksi yksikössä on oltava kaikille yhteiset tilat. Ammatillisessa pienryhmäkodissa tulee olla ammatilliset kelpoisuudet täyttävä henkilökunta ja toiminnasta vastaavalla johtajalla tulee olla lisäksi alan tuntemusta ja riittävä johtamistaito. Henkilökuntaa tulee määrällisesti olla vähintään seitsemän työntekijää yhtä yksikköä kohden. Määrä tulee suhteuttaa lasten ja nuorten lukumäärään ja heidän tarvitsemaansa hoitoon. Lastenkodissa eli tässä tapauksessa tulevassa pienryhmäkodissa pyritään arki luomaan mahdollisimman kodinomaiseksi, turvalliseksi ja kuntouttavaksi. Eri lastenkodeilla on yleensä erilaisia erityisalueitaan, kiinnostuksen kohteitaan ja osaamisen alueitaan eli yksiköt ovat useasti profiloituneet eri tavoin. Pienryhmäkotimme tulee profiloitumaaan hevospainotteiseen toiminnallisuuteen. Arki lastenkodeissa muodostuu säännöllisestä päivärytmistä, lasten harrastuksista, lasta koskevista palavereista, yhdessä vietetyistä koti-illoista ja yhteistyöstä lasten vanhempien kanssa. (Sosiaaliportti 2007a.) Pienryhmäkodin perustamiseen liittyvä tavoite on uusien työpaikkojen luominen, niin meille itsellemme kuin muille yritykseen työskentelemään tuleville työntekijöille. Siukosaaren (1988, 15) mukaan yrityksen tavoitteisiin päästään silloin, kun yrityskuva kertoo oikeaa ja rehellistä tietoa muun muassa tavoitteista, hyvästä henkilöstöstä, laadusta, tuloksista sekä investoinneista tulevaisuuteen.

8 8 Tulevan yrityksemme ja yrittämisen tavoitteena on tuottaa lastensuojelun palveluita niitä tarvitseville asiakkaille. Tämän lisäksi yrittäjien tavoitteena on pitää yritys mukana yhteiskunnassa tapahtuvissa muutoksissa ja kehittää yrityksen toimintaa ajan vaatimalla tavalla. Tarkoituksena on myös kehittää ja kehittyä. Tavoitteenamme yrittäjinä on se, että löydämme keinon tai palvelun jolla olisimme muita palveluiden tuottajia askeleen tai kaksi edellä. Tulevan yrityksen visioon sisältyy myös mahdollinen toiminnan laajeneminen erityispalveluita tuottavaksi yritykseksi, mikä tarkoittaa lastensuojelun arviointiin liittyvän yksikön perustamista ja jälkihuollon palveluiden tarjoamista. Mielestämme on pitkäaikaisesti sijoitetun lapsen edun mukaista saada viettää koko sijoitusprosessi samassa sijoituspaikassa. Tulevan yrityksen ammatillinen ja koulutettu henkilökunta tarjoaa intensiivisen aikuiskontaktin vastaamaan korjaavasti lapsen eheytymiseen. Henkilökunta tarjoaa lapselle mahdollisuuden läpikäydä turvallisesti kokemuksiaan hyväksyttynä ja omana itsenään. Tämä mahdollistaa lapsen tai nuoren tasapainoisen ja itsenäisen aikuisuuden tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Myös työntekijöiden jaksaminen sekä hyvinvointi lastensuojelun vaativassa työssä nousevat tulevan yrityksemme yhdeksi tärkeimmäksi huomion kohteeksi. Työntekijöiden voidessa hyvin myös sijaishuollossa olevat lapset saavat tuekseen turvallisen, rauhallisen ja hänen asioistaan aidosti kiinnostuneen aikuisen. Yhteistyö eri sektoreiden kanssa on lakisääteistä. Lasten tietoja dokumentoidaan lakien ja asetusten edellyttämällä tavalla. Lapsen omalle sosiaalityöntekijälle toimitamme kuukausittain yhteenvedon tapahtumista ja lapsen voinnista. Yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa toteutuu yhteisissä lasta koskevissa palavereissa. Lisäksi lapsella on oikeus tavata sosiaalityöntekijäänsä silloin, kun hän haluaa. Lapsen ja perheen yhteistä aikaa pyrimme tukemaan mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi lapsen kotilomilla niin, että ne tukevat lapsen kehitystä eikä yhteinen aika perheen kanssa aiheuta vaaraa tai vahingoita lapsen alkanutta kuntoutumista. Asiakkaiden eli lasten yksilöllisyys on toiminnan ydin. Jokaiselle lapselle pyritään löytämään mieluisia harrastustoimintoja tai muita kuntoutukseen liittyviä menetelmiä, joilla voidaan saavuttaa yksilön voimaantumisen ensiaskeleet kohti eheytymistä.

9 9 3. HANKKEEN TAUSTA 3.1 Yhteiskunnallista taustaa sosiaalialan yrittäjyydelle Suomalaiseen yhteiskuntaan syntyi 1990-luvulla palveluiden monituottajamalli, jossa palveluita tuottavat yhdessä julkinen sektori, yksityiset yritykset, kolmas sektori ja lisääntyvässä määrin myös neljäs sektori eli kotitaloudet. Tarve tällaiselle mallille syntyi, kun kunnat saivat lainmukaisen luvan ostaa palveluita myös muilta palveluntuottajilta ja samalla päättää itse kuinka lakisääteiset palvelunsa tuottaisivat. Kuntien rooli muuttui tuolloin palveluiden tuottajasta myös palveluiden ostajaksi. Tarvetta yksityisille palveluille tuo myös palveluiden kysynnän kasvu, koska kunnat eivät kykene tuottamaan vähäisten resurssien vuoksi kaikkia tarvittavia palveluita. Tähän samaan muutokseen liittyy kunta- ja palvelurakenneuudistus, jolla taataan kuntalaisille parempi palveluiden saatavuus. Vuonna 2005 käynnistyi Valtioneuvoston toimesta Paras-hanke kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hanke suunnittelee ja seuraa kuntien uudistustyön etenemistä kuntaliitoksissa. Kuntien yhdistymisen on tarkoitus kehittää palvelurakenteita, tuotantotapoja ja prosesseja, jotta voidaan varmistaa ja parantaa palvelujen laatu ja saatavuus. (Manninen 2008.) Kuntien uudistus ja monituottajamalli on tarpeellinen, jotta kuntien omat sosiaalipalvelujärjestelmät toimisivat. Rinnalle tarvitaan yksityisiä palveluntuottajia. Lisäksi kuntien omia työvoimaresursseja kuluttaa jo alkanut työvoimapula, kun kuntasektorin työntekijöitä siirtyy eläkkeelle tulevina vuosina. Jo tällä hetkellä yksityisten yritysten osuus lasten sijaishuollon osalta on suuri ja tarve kasvaa uuden lastensuojelulain myötä esimerkiksi uusien arviointiyksiköiden osalta. Laki velvoittaa kuntia tekemään lastensuojelutarpeen arvioinnin kolmen kuukauden kuluessa. Lisäksi kuntien yhdistyminen antaisi paremmat mahdollisuudet toteuttaa uuden lain velvoittamaa varhaista puuttumista, ennaltaehkäisevää toimintaa ja palveluita luomalla paremmat taloudelliset, henkilökunta- ja osaamispääomaresurssit. Yhteiskunnallisten rakenteiden muutokset ovat väistämättä vaikuttaneet perheiden arkeen ja siinä jaksamiseen ja samaan aikaan lisänneet lastensuojelupalveluiden tarvetta. Sosiaalipalveluyritykset ovat toimialana vielä nuoria ja yritykset pääosiltaan pieniä ja paikallisia sekä naisvaltaisia. Yritysten rooli on ollut enimmäkseen julkisten palvelujen

10 10 täydentämistä ja ruuhkahuippujen tasaamista julkisissa palveluissa. (Tenhunen 2006, 61, 63.) Yrittäjään itseensä liitetään usein sellaisia ominaisuuksia, kuten rohkeus, kunnianhimoisuus, ennakkoluulottomuus ja uteliaisuus sekä ahkeruus. Yrittäjämäinen asenne vaatii organisointikykyä ja rohkeutta kyseenalaistaa itsestään selvyyksiä, edellyttäen tilanneherkkyyttä ja kykyä nähdä kokonaisuuksia. Työssään yrittäjä joutuu samanaikaisesti hoitamaan arkisia rutiineja ja suurempia kokonaisuuksia sekä toimia monien hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Yrittäjyyden yhteydessä puhutaan myös sisäisestä yrittäjyydestä. Sillä tarkoitetaan yrittäjämäistä asennetta ja toimintatapaa suhteessa elämäntapoihin ja työyhteisöihin. Sisäinen yrittäjyys yhdistetään nykyään elinikäiseen oppimiseen, valmiuteen vaihtaa ammattialaa ja lisääntyneeseen projektimaiseen työntekoon. Positiivisia sisäisen yrittäjyyden ominaisuuksia ovat omaehtoisuus, aktiivisuus, hyvä epävarmuuden sietokyky ja kyseenalaistava suhtautumistapa. (Kainlauri 2007, ) Sisäisen yrittäjyyden käsite herättää myös kritiikkiä. Väärällä tavalla omaksuttuna se voi kääntyä negatiiviseksi asiaksi ja kuluttaa ihmisen aikaa muun elämän, esimerkiksi perhe-elämän, kustannuksella. Samalla tavoin uuden yrityksen perustajan arki kuluu suurimmaksi osaksi yrityksen toiminnan ylläpitämiseen liittyvissä asioissa. Tämä on hyvä muistaa ja ottaa aikaa myös perheelle ja muulle elämälle. Lääninhallituksen tekemä valvonta yksityisiin palveluntuottajiin tapahtuu yritysten antamien toimintakertomusten avulla. Yksityiset sosiaalialan yrittäjät ovat lain mukaan velvollisia antamaan vuosittaisen raportin toiminnastaan lääninhallitukselle. Toimintakertomuksessa tulee näkyä henkilökunnan, toimitilojen ja toiminnan osalta tapahtuneet muutokset. Näiden lisäksi siinä tulee antaa muut sosiaali- ja terveysministeriön määräämät selvitykset. (Tenhunen 2006, 35.) 3.2 Palveluiden kilpailuttaminen Julkiseen sektoriin kuuluva palvelunjärjestäjä, eli kunnat tai kuntayhtymät, ovat velvollisia kilpailuttamaan hankintansa. Näin määrää laki julkisista hankinnoista ( /1505). Kilpailuttamiseen kuuluvaa ensimmäistä vaihetta kutsutaan tarjousvaiheeksi, jossa tarjoajia on yleensä useampia ja se synnyttää kilpailutilanteen. Toisessa eli palveluvaiheessa kilpailun voittanut aloittaa sopimuksen mukaisen palvelujen toteuttamisen järjestäjän osoittamille asiakkaille. Tässä vaiheessa palvelujen korkea asiakastyytyväisyys vaikuttaa tuleviin, uusiin tarjouskilpailuihin, joita yritys joutuu käymään.

11 11 Julkisia hankintoja koskevan lain perimmäisenä tarkoituksena on säästää kustannuksia lisäämällä kilpailua julkisen hallinnon hankinnoissa. Lisäksi tarkoituksena on turvata julkisten hankintojen avoimuus ja tasa-arvoisuus. Julkisissa hankinnoissa hankinta tehdään pääsääntöisesti tarjouskilpailun avulla. (Tenhunen 2006, 96, ) Palvelujen kilpailutus ja taloudellinen ajattelu tuntuvat kuitenkin kaukaiselta ajatukselta lastensuojelussa, jossa toiminta perustuu inhimillisyydelle ja pehmeille eettisille arvoille. Kansanedustaja Leena Rauhala kirjoittaa nettikolumnissa Hyvinvointipalvelut Hintakilpailussa seuraavaa: Kilpailuttaminen ei kaikilta osin sovi peruspalveluihin. Huonoiten avoin kilpailuttaminen sopii sosiaalihuollon tehtäviin, jotka liittyvät ihmisen elämänsuunnan muutokseen ja vaativiin hoivatehtäviin. Tällaista työtä on esimerkiksi lastensuojelu. Kilpailuttamisissa ovat rinnakkain hinta ja laatu. Palveluja ostavat kunnat laskevat laadun sijasta rahojaan. Nykyisin hinta ratkaisee 80 prosenttia kilpailutuksista. Hoivapalveluiden ostamisessa pelkkä halpa hinta ei kuitenkaan koskaan tuo parasta lopputulosta. Sanotaan, että köyhän ei ole varaa ostaa halpaa. Se pätee erityisesti hoivapalveluissa. Kuntien tulee opetella kilpailuttamaan myös hoivapalveluiden laatua. Vihreät De Gröna (2007, 4) kirjoittavat seuraavasti: Moniin monimutkaisiin sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuuksiin kilpailutus sopii todella huonosti, sillä laadun määritteleminen tarjouspyyntöihin markkinatuomioistuimenpitäviksi kriteereiksi on lähes mahdoton tehtävä. Siksi kilpailutus pitää sisällään tendenssin kohti halpaa ja huonoa. Hyvän kriteeriksi ei nimittäin kilpailutustilanteessa riitä se, että joku vanha toimija tiedetään hyväksi. Tämähän sorsisi uusien toimijoiden mahdollisuutta osallistua kilpailuun. Siksi kannattaa pohtia kannattaako kilpailutuksia lainkaan järjestää sellaisilla aloilla, joissa laatu on vaikeasti määriteltävissä ja perustuu työntekijöiden kokemukseen ja sosiaalisiin taitoihin. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa on oltava mahdollista ostaa palvelu vanhalta, kokeneelta, turvallisen tuntuiselta ja hyväksi havaitulta toimijalta ilman kilpailutusta. Jatkuvuus ja pysyvyys luovat turvallisuutta ja ovat osa palvelun laatua. Esimerkiksi lastensuojelun ja pysyvään asumiseen pohjautuvien palveluiden on oltava turvallisia. Ei ole inhimillistä muuttaa lasten asumista laitoksesta tai hoito-organisaatiosta toiseen sen perusteella, kuka milloinkin on kilpailutuksen voittanut.

12 Lastensuojelun haasteet ja tavoitteet nykyaikana Lasten turvattomuuden syyt ovat vaihdelleet eri aikakausina. Nykyään puhutaan lasten pahoinvoinnista tai heidän laiminlyömisestään. Yksiselitteisiä syitä lasten pahoinvointiin ei ole, vaan niihin vaikuttavat usein monet eri tekijät. Tavanomaisimpia syitä lastensuojelun tarpeeseen ovat vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, vuorovaikutusja tunne-elämän ongelmat, lapsen koulunkäyntivaikeudet, psyykkiset ongelmat tai päihteiden käyttö. (Kananoja & Lähteinen 2007, 136.) Yleisenä suuntauksena on nähtävissä, että vanhemmat siirtävät auktoriteettiaan lapsille. Lapsi otetaan mukaan kasvatusprosessin päätöksentekoon sellaisissakin tilanteissa, joissa päätöksenteko kuuluisi ainoastaan vanhemmille. Lisäksi nykyisin on kiinnitetty kasvatuskeskusteluissa huomiota kasvavan sukupolven epäkunnioittavaan suhtautumiseen vanhempiaan kohtaan. Rajojen tarpeellisuudesta keskustellaan sekä virallisissa että yksityisissä yhteyksissä. (Salo 2004, 2-3.) Lastensuojelun ensisijaisena tarkoituksena on vaikuttaa lasten kasvuoloihin ja tukea lasten huoltajia heidän kasvatustehtävässään. Ehkäisevänä toimintana on sosiaaliviranomaisten ja kunnan muiden viranomaisten kehitettävä lasten ja nuorten kasvuoloja kunnassa ja poistettava niissä esiintyviä epäkohtia (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 12). Lastensuojelun keskeisiin periaatteisiin kuuluu perheen mahdollisuus käyttää erilaisia tukitoimia, jotka on mitoitettu asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Kunnan on varattava tähän tarkoitukseen riittävät määrärahat, myös niin, että lastensuojelu voidaan järjestää mihin vuorokauden aikaan tahansa. (Kananoja ym. 2007, 139.) Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisessa kunnassa on oltava lastensuojelun päivystyspalvelut. Niitä kunta voi järjestää joko yksin tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kananojan ym. (2007, 139) mukaan lastensuojelun keskeisiin periaatteisiin kuuluu myös se, että huostaanoton tulee olla viimesijainen toimenpide, vaikka se joskus joudutaan tekemään piankin sen jälkeen, kun perhe on tullut lastensuojelun avohuollon asiakkaaksi. Laissa korostetaan kuitenkin avohuollon ja ennaltaehkäisevän toiminnan ensisijaisuutta. Lastensuojelun asiakasmäärä on kasvanut Helsingissä kymmenen vuoden aikana 39 %. Samana aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut 27 % ja huostaan otettujen lasten määrä peräti 47 %. Huostaanottotilastoissa piikit osuvat kahden ikäryhmän kohdalle: yhtäältä laman aikana syntyneiden lasten, jotka ovat nyt 16 17

13 13 vuotiaita ja toisaalta aivan pienimpien lasten, joiden vanhemmat ovat eläneet nuoruutensa 90-luvulla. (Marttinen 2007, 5). Lastensuojelun tehtävä on kaksijakoinen: toisaalta pyritään ehkäisemään ongelmien kasautumista ja toisaalta viimesijaisena tehtävänä on vastata lasten huollon tarpeisiin silloin, kun muut järjestelmät perheestä laajempiin sosiaalisiin instituutioihin ovat pettäneet. (Kivinen 1989, 13.) Lastensuojelutyö saattaa aiheuttaa työntekijässä turhautumista ja suuttumuksen tunteita, joskus avointa, joskus piilotettua. Oman työn reflektointi on tärkeää, tulee pohtia omia työssään käyttämiään toimintatapoja ja asioiden tärkeysjärjestystä sekä sitä, kuinka ne liittyvät omiin kokemuksiin ja maailmankuvaan. Ihmisen toiminnalle on luonnollista välttää tuskallisina tai pelottavina pidettyjä asioita. Tästä luontaisesta toimintamallista voi olla kuitenkin suurta haittaa etenkin silloin, jos se estää työntekijää näkemästä asioita, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä lapsen oikeuksien toteutumiseksi. (Beckett 2007, 47, ) Lastensuojelutyön, joskus hyvinkin ristiriitaisen roolin ja tehtäväkentän lisäksi, haasteena on sosiaalisen näkökulman häviäminen muiden vahvojen ammattialojen alle. 3.4 Teoreettisina viitekehyksinä ihmisoikeudet ja lastensuojelulaki Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus on yleismaailmallinen ihmisoikeussopimus. Se hyväksyttiin Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa ja siihen on koottu lapsen kannalta keskeiset ihmisoikeudet. Tämän yleissopimuksen lisäksi myös muissa ihmisoikeussopimuksissa turvatut oikeudet koskevat lapsia, ellei oikeuteen ole liitetty ikärajoitusta, kuten vaalioikeuksiin. (Pelastakaa Lapset 2008.) Laki määrittelee lapseksi henkilön, joka on alle 18 vuotta. Laissa määritellään lapsen oikeus kasvuympäristöön, joka on turvallinen ja virikkeitä antava, sekä monipuoliseen ja tasapainoiseen kehitykseen. Lain mukaan lapsella on oikeus erityiseen suojeluun. Huoltajia tuetaan kasvatuksessa ja toteutetaan yksilö- ja perhekohtaista lastensuojelua. (Lastensuojelulaki 417/ ) Lastensuojelun kysymykset ovat viime aikoina nousseet painokkaasti esille. Esimerkiksi yleisönosastoilla käytyihin keskusteluihin lastensuojelun kysymyksistä, osallistuvat niin kansalaiset kuin sosiaalityöntekijät ja asiakkaat itse. Varsinkin avioerotilanteet ja niihin liittyvät lasten huoltoa koskevat asiat ovat tuoneet sosiaalityötä tutuiksi. Nykyään keski-

14 14 luokkaisilla lastensuojelun asiakkailla on lasten huoltoa koskevissa prosesseissa usein juristeja tukenaan. (Eskola 2006, 116.) Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työ sisältää paljon myös juridisia kysymyksiä. Työaikaa kuluu paljon oikeussaleissa sen lisäksi, että se vaatii näkemystä juridiikan alueelta. Vuoden 2008 alussa voimaan tulleen uuden Lastensuojelulain uudistamisen tavoitteena on ollut ongelmiin puuttuminen nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja lapsen sekä vanhemman oikeusturvan parantaminen. Laki parantaa ja tehostaa viranomaisten välistä yhteistyötä, asiakasprosessia selkeytetään ja tehdään näkyvämmäksi. Näiden lisäksi lastensuojelun resursseista huolehditaan siten, että lastensuojelun työntekijän tueksi asetetaan muita lapsen asioihin liittyviä asiantuntijoita. Uuden lain mukanaan tuoma keskeisin muutos koskee tahdonvastaisia huostaanottoja. Niiden päätöksenteko siirretään hallinto-oikeuteen, jossa huostaanotto käsitellään sosiaalityöntekijöiden tekemän hakemuksen perusteella. Myös itse päätöksentekoprosessia on selkiytetty siten, että jokaiseen eri lastensuojeluprosessin vaiheeseen, esimerkiksi lastensuojelutarpeen selvittämiseen, on erikseen nimetty siitä vastuussa oleva taho. (Kananoja & Lähteinen 2007, ) Yritykseemme liittyvät tärkeimmät lastensuojelulain kohdat koskevat kiireellistä sijoitusta, huostaanottoa ja sijaishuoltoa. Sijoitustilanteessa joudutaan arvioimaan sitä, kumpi on lapselle haitallisempaa, lapselle aiheutunut vaaratilanne vai äkillinen ero vanhemmista. Kiireellisestä sijoituksesta ja siihen liittyvistä aikarajoista on olemassa tarkat säädökset. Sijoitus voidaan väliaikaisesti tehdä myös lapsen sukulaisen luokse. Lapsi voi palata kotiin heti, kun työntekijä arvioi tilanteen sen sallivan. (Kananoja & Lähteinen 2007, 153.) Huostaanotto on vahva yhteiskunnallinen interventio ja siksi laissa määritellään tarkasti huostaanoton menettelytavat, sen valmistelu ja käytännön toteutus. Menettelysäädökset ohjaavat huostaanoton prosessia niin dokumentoinnin muotoseikoissa kuin sisällöllisissä periaatteissa. (Jokinen 2004, 2). Lapsen terveyden tai kehityksen vaarantumiseen tai viivästymiseen liittyvä uhka on jo huostaanoton peruste. Huostaanoton edellytyksenä ei myöskään ole kaikkien avohuollon tukitoimien tarjoaminen ja käyttäminen, vaan niiden, jotka on kirjattu asiakassuunnitelmaan perheen avun tarpeen pohjalta. Mahdottomaksi avuksi avohuollon tukitoimet muodostuvat silloin, kun perhe tai lapsi ei halua ottaa tukea vastaan. Mikäli työntekijä tällaisessa tilanteessa arvioi, etteivät vanhemmat pysty

15 15 tarjoamaan lapselleen turvallisia kasvuolosuhteita ilman tukitoimia, huostaanottoon on ryhdyttävä. (Kananoja & Lähteinen 2007, 156.) Nykyisin lastensuojeluilmoitusten tarkkaa määrää ei tiedetä eikä sitä, kuinka moni ilmoitus johtaa asiakkuuteen. Kaikki lastensuojeluilmoitukset eivät ole johtaneet tarpeen selvittämiseen. Tämä taas voi aiheuttaa sen, että lapsen oikeudet saattavat jäädä toteutumatta. Uuden lain mukaan lastensuojelutarpeen selvitykseen on ryhdyttävä, jos ilmoitus ei ole aiheeton. Mikäli tilanne ei ole kiireellinen, on selvityksen tekeminen aloitettava seitsemän päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus on vastaanotettu. Selvitys lapsen tilanteesta on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa. Selvityksessä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita ja huoltajien sekä muiden kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia vastata niistä. Siinä tulee arvioida myös lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Selvitys tehdään pääsääntöisesti yhteistyössä siihen liittyvien henkilöiden kanssa. Selvitysvaiheen lopussa laaditaan yhteenveto ja mikäli lapsi tai perhe tarvitsee tukitoimia, laaditaan asiakassuunnitelma. (Kananoja & Lähteinen 2007, ) Lastensuojelutarpeen arviointi on aina lapsen edun arviointia. Se on kuitenkin usein vaikeaa siitä syystä, että kaltoin kohtelua ja laiminlyöntejä saattaa joissakin tilanteissa olla vaikeata todistaa. Arviointiin on kehitetty joitakin malleja. Niistä kuitenkin puuttuvat tiukat normit ja kriteerit, vaikka peruskehikko onkin olemassa ja arviointiprosessi noudattaa selkeää rakennetta. Keskeisiä näissä malleissa ovat kokemukset ja tulkinta. Työntekijän kaksijakoinen rooli näkyy niissä selkeästi kontrolloijana ja tukijana. Faktatiedon saaminen lapsen kaltoin kohtelusta on vaikeaa ja niitä hankitaankin oleellisilta tahoilta. Työskentelyä ohjaa pääasiassa kokemustieto sekä keskittyminen lapseen ja perheeseen. Arviointia ja suunnitelmia tehdään asiakkuuden eri vaiheissa, ei pelkästään sen alkaessa. (Kananoja & Lähteinen 2007, ) Lapsen sijaishuoltopaikkana voi olla perhehoito, lastensuojelulaitos, ammatillinen perhekoti tai koulukoti. Sijoitus voidaan tehdä väliaikaisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi myös vanhemman tai muun huoltajan luokse silloin, kun valmistellaan lapsen kotiinpaluuta ulkopuolisesta sijoituksesta. Väliaikaista toisen vanhemman luokse sijoittamista ei ole tarkoitus soveltaa silloin, kun vanhemmilla on erimielisyyttä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. (Kananoja & Lähteinen 2007, 158.) Sosiaalityöntekijän on tehtävä yhteistyötä sijaishuollon työntekijöiden ja lapsen ja perheen kanssa. Tällä taataan lapsen

16 16 huollon jatkuvuus. Sijoitettavalle lapselle on lainmukaisesti järjestettävä mahdollisuus tavata hänen asioistaan vastaavaa sosiaalityöntekijää ja tämä oikeus kirjataan asiakassuunnitelmaan. Laki velvoittaa viranomaisia turvaamaan lapselle tärkeät ihmissuhteet sijaishuollon aikana. Lapsella on tapaamis- ja yhteydenpito-oikeus läheisiin ihmisiin. Laissa mainitaan erikseen, ettei sijaishuoltopaikan etäisyys saa olla tapaamisen esteenä. (Kananoja & Lähteinen 2007, ) 4. PIENRYHMÄKODIN TOIMINTAIDEA Elinkeinon harjoittaminen edellyttää selkeää toiminta- eli liikeideaa. Se kuvaa sitä, kuinka yritys konkreettisesti toteuttaa liiketoimintaansa, sisältäen asiakkaat, tuotteet ja toimintatavan. Liikeidea sisältyy liiketoimintasuunnitelmaan ja se kuvastaa sitä, mitä tuotetaan, kenelle ja millä tavoin. Jotta markkinoilta löytyisi tilaa uudelle yritykselle, on liikeidean oltava uusi, innovatiivinen ja hyvin sovellettavissa. Yrityksen perustamista suunniteltaessa on hyvä selvittää sekä kartoittaa onko suunnitellun yrityksen tuottamille palveluille realistisia markkinoita, eli löytyykö palvelulle tai tuotteelle ostajia. (Tenhunen 2006, ) Idealtaan yrityksemme ei ole uusi, mutta niin sanotut markkinat suunnittelemallemme yksityiselle pienryhmäkodille ovat olemassa. Näillä näkymin myös tulevaisuudessa löytyy tarvetta lastensuojelun sijaishuollon toiminnalle sekä palvelun tarjoajille. Vaikka lastensuojelualan yksiköitä on viime vuosina perustettu runsaasti, on niitä silti vielä liian vähän, joten tilaus yrityksemme kaltaiselle toiminnalle on olemassa. Yrityksemme profiloituminen edesauttanee hyvää sijoittumistamme sosiaalialan palveluiden tuottajien keskuudessa. 4.1 Lapsi toiminnan keskiössä Tulevina lastensuojelualan yrittäjinä olemme tulosvelvollisia lapselle ja hänen perheelleen. Tämän lisäksi lapsella on oikeus saada toiminnastamme irti parhaat mahdolliset hyödyt ja vaikutukset. Uusi lastensuojelulaki pyrkii lisäämään asiakkaan oikeusturvaa ja selkeyttämään toimintaperiaatteita. Pienryhmäkoti, jonka tulevaisuudessa aiomme perustaa, tulee olemaan pitkäaikaista ja kuntouttavaa hoitoa antava maksimissaan 7-

17 17 paikkainen yksikkö. Periaatteessa lapsen sijoitusikä on tarkoitettu 0-18-vuotiaille lapsille mutta pyrimme kuitenkin siihen, että meille sijoitettujen lasten ikä olisi alle 12 vuotta. Ikäsuositus tai toive perustuu ajatukseen siitä, että on todennäköisempää saada aikaan pysyvämpi ja kuntouttavampi lopputulos kun yhteinen työaika on pitkä. Perustettavan yrityksen arvoina ja toimintaperiaatteina ovat asiakkaan kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, johdonmukainen toiminta ja lapsen oikeuksien kunnioittaminen sekä yhteisöllisyys. Toiminta perustuu lakiin ja sen lähtökohtana on moniammatillinen työryhmä, jossa huomioidaan eri ammattikuntien tuomat näkökulmat työhön niitä hyödyntäen. Moniammatillinen yhteistyö muiden viranomaisten kanssa koostuu sijoittavasta sosiaalityöntekijästä, alle kouluikäisten lasten kohdalla lastenneuvolasta ja päivähoidosta ja kouluikäisellä lapsella koulusta sekä perus- että erikoisterveydenhuollosta. Lastensuojelulaki säätää terveydenhuollon velvoitteet lapsen asioissa, esimerkiksi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tai pahoinpitelyn epäily velvoittaa kiireelliseen terveydenhuollon palvelun järjestämiseen (Sosiaaliportti 2007b). Ammatilliset aikuiset toimivat lapsille turvallisina aikuisina, joita vasten voi heijastella niin pahaa oloaan kuin hyviä kokemuksiaan, joita pienryhmäkodissa pyritään lapsille ja nuorille tarjoamaan. Pienryhmäkodin perustehtävänä on tarjota lapsille ympärivuorokautista, ammatillista ja laadukasta hoitoa sekä auttaa lasta ja perhettä kriisissä. Toimintamme ja palvelumme tulevat rajaamaan palvelumme piiristä pois selkeästi fyysisesti väkivaltaiset sekä vaikeasti päihdeongelmaiset lapset. Yrityksemme tulee toimimaan niiden tavoitteiden pohjalta, jotka perhe ja sosiaalityöntekijät ovat lapsen hoitojaksolle yhteisesti asettaneet. Pienryhmäkotimme tulee pyrkimään kokonaisvaltaiseen ja kuntouttavaan työhön lastensuojeluperheiden kanssa. Pyrimme myös selvittämään lapsen ja perheen tuen tarpeen lapsen pitkäaikaisessa sijoituksessa ja kotiutuksessa. Toiminnassamme tulee olemaan mukana tiiviisti koko perhe. Näin saadaan perhe motivoitumaan ja olemaan mukana esimerkiksi sijoitusprosessissa vanhempien saadessa samalla kokemuksia kuulluksi tulemisesta. Tällä tavoin vähennetään sijoituksen ja hoidon vastustusta ja epäonnistuneita hoitokokeiluja. Lastenkotisijoituksessa jokapäiväisen hoitotyön keskiössä on lapsen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta voinnista huolehtiminen, mahdollisuuksien mukaan vanhempien kanssa siten, että vanhemmuutta voidaan arvioida. Perusasiat, kuten seurustelu lapsen kanssa tai riittävä lepo, puhtaus ja ulkoilu, ovat usein olleet laiminlyötyjä. Sijoituksen

18 18 aikana selvitetään lapsen mahdollisuudet kotiutukseen tai tarve pidempään sijoitukseen yhdessä vanhempien sekä sijoitukseen vaikuttavien muiden tahojen kanssa (Bardy 2001, 50). On myös mahdollista, että meille sijoittuvat lapset tulevat muista vastaanottokodeista tai lastensuojelun arviointeihin erikoistuneista erityisyksiköistä. Murrosikäinen lapsi lastensuojelussa on haasteellinen tekijä. Nuoruusiässä tapahtuvat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset ovat niin suuria, että lapsi joutuu kyselemään omaa minuuttaan, kuka tai mikä minä oikeastaan olen. Omaa identiteettiä nuoret hakevat heijastuksina toisista, nimenomaan samanikäisistä. Jos nuoren on valittava joissakin tilanteissa joutuvansa joko vanhempien tai kaveriryhmän paheksunnan tai naureskelun kohteeksi, hän kestää sen mieluummin vanhempien taholta. Itsenäisyys, riippumattomuus erityisesti vanhemmista on nuorilla korostetun tavoiteltua. Tärkeää on saada valita itse esimerkiksi vaatteensa, seuransa ja uransa. Nuorelle on keskeistä löytää elämälleen tarkoitus, tulla hyväksytyksi ja ymmärretyksi yksilönä. Puberteetti-ikäisellä on vielä jäljellä sen verran lapsuuden kehitysvaihetta, että hänen on vaikea hyväksyä omia rajoituksiaan, puutteitaan ja epäonnistumisiaan. (Pirinen 1983, 58.) Tulevan yrityksemme profiloituminen sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan ja sen yhteisölliseen merkitykseen korostuu juuri nuorten kohdalla, kun ystävät ja ystävyyssuhteiden solmiminen ovat tärkeimmässä asemassa nuoren elämässä. Nämä tärkeät sosiaaliset suhteet tukevat nuoren itsetuntoa ja lisäävät valmiuksia ihmissuhteiden solmimiseen ja niiden ylläpitämiseen. 4.2 Perheen merkitys lapsen kuntoutuksessa Lapsen edun turvaaminen toteutuu parhaiten sekä luontevimmin lapselle tärkeiden ihmissuhteiden eli oman perheen kautta. Perheen odotetaan huolehtivan omista jäsenistään. Huolenpitoon voidaan katsoa kuuluvaksi hyvä hoito ja kasvatus, rakkauden antaminen, rajojen asettaminen sekä ihmissuhdetaitojen opettaminen. Perheeltä odotetaan myös yhteistyökykyä muiden kasvatusvastuuta jakavien instanssien kanssa ja kykyä kasvattaa yhteiskunnallisesti tasa-arvoisia yksilöitä. Vanhemmilla on ensisijainen velvollisuus huolehtia lastensa hoidosta ja kasvatuksesta. Yleensä vaikeissa lasten suojelun tarvetta aiheuttavissa tilanteissa kysymys on toisiinsa liittyvistä, toisiaan vahvistavista tekijöistä sekä pitkäaikaisesta, jopa yli sukupolvien ulottuvasta huono- osaisuudesta ja sosiaalisista ongelmista. (Lastensuojelun Keskusliitto 2004, 5.)

19 19 Perhe on merkittävänä osana lapsen kuntoutuksessa. Tärkeää on muistaa, että läheskään kaikki lapset eivät joudu lastensuojelun piiriin vanhempiensa vuoksi. Vanhemmat ovat yleisesti ottaen oman lapsensa parhaita asiantuntijoita. Vanhempien mielipiteet ja näkemykset ovat tärkeitä tiedon lähteitä ja he opastavat parhaiten henkilökuntaa ymmärtämään lapsen kokonaisvaltaista tilannetta sekä maailman katsomusta. Sijoitetun lapsen perheen kanssa toimiminen antaa myös toisaalta perhetyötä tekevälle henkilökunnalle viitteitä siitä, missä määrin kommunikaatio toimii sijoitetun lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Perhetyö on arvokasta ja määrätietoista työskentelyä sen eteen, että lapsi voisi palata kotiin tai säilyttää vähintään tyydyttävät välit vanhempiinsa. Huostaanottotilanteissa on pyrittävä saavuttamaan vanhempien ja läheisten luottamus pitämällä perhe ajan tasalla koko huostaanottoprosessin aikana. Vanhemmilla on myös oltava mahdollisuus tuoda julki omia mielipiteitään, näkemyksiään ja ehdotuksiaan lasta koskevissa asioissa. Jotta yhteistyö ja dialogisuus vanhempien kanssa pääsevät kunnolla alkuun, on heillä oltava tunne, että heitä on aidosti kuunneltu. (Sosiaaliportti 2007e.) Dialogissa asiakkaan kanssa saadaan sellaista tietoa, jota työntekijä ei koskaan yksin saavuttaisi. Puhutaan jaetusta asiantuntijuudesta. Asiakkaan voimaantumiseen pyrkivässä vuorovaikutuksessa tulee muistaa, että sen pohjana on asiakkaan ja työntekijän yhdessä antama tieto. Vuorovaikutuksesta ei voi rakentaa yksinkertaista ohjeistusta, jossa sanottaisiin tarkasti miten tulee menetellä. Aina ei oikeita sanoja voi edes löytää. Asiakas saattaa hyötyä jossakin tilanteessa parhaiten hiljaisuudesta. Oikeiden sanojen löytymistä auttaa, kun on oppinut kuuntelemaan asiakasta kokonaisvaltaisesti. Jokainen asiakas on erilainen ja vuorovaikutus on rakennettava jokaisen kohdalla erikseen hyödyntäen niitä aineksia, joita on tarjolla (Vilen & Leppämäki & Ekström 2002, 31,65 66.) Vanhempien kuunteleminen ja heidän kokemuksiensa kunnioittaminen on keskeistä hyvälle yhteistyölle. Voimavarakeskeinen ajattelu ja ratkaisukeskeisyys ovat hyviä menetelmiä vanhempien kanssa tehtävään työhön. (Sosiaaliportti 2007e.) Ratkaisukeskeisessä menetelmässä suunnataan huomio resursseihin ja tulevaisuuteen ja sitä kautta etsitään ongelmiin ratkaisuja. Ongelmien syntyhistoriaan ei kiinnitetä huomiota. Työskentelyn tavoitteena on saavuttaa arkisia ja pieniä asiakkaalle tärkeitä asioita, jotka ovat konkreettisia ja mahdollisia saavuttaa. Menetelmä korostaa siis konkreettista tekemistä, jossa hyödynnetään aikaisempaa kokemusta ja onnistumisia. Ratkaisukeskeinen malli ei

20 20 kuitenkaan sovi niille vanhemmille, joilla on esimerkiksi vakava mielenterveys- tai päihdeongelma. Kyseinen menetelmä sinällään ei poista näitä ongelmia eikä käynnistä muutosta asiakkaan elämässä. Muita menetelmiä vanhempien kanssa tehtävään työskentelyyn ovat parisuhde- ja vanhemmuuden roolikartat. (Sosiaaliportti 2007c.) Työskentely lapsen kanssa vaatii myös kykyä kuunnella ja ottaa vastaan sanallista ja sanatonta viestiä. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä tärkeämmäksi tulee sanattomien viestien tulkinta. Luottamuksen saavuttaminen on ehdoton edellytys tavoitteelliselle työskentelylle. Lapsen kanssa tulee keskustella avoimesti ja ymmärrettävästi hänen kehitystasonsa mukaisesti ja työskentely tapahtuu myös ikätason ja kehityksen mukaan. Piirtäminen on hyvä menetelmä tulkita lapsen tunteita ja ajatuksia ja se sopii kaiken ikäisille lapsille. Lisäksi apuna voidaan käyttää nallekortteja ja tunnekuvia. (Sosiaaliportti 2007d.) Lapsen käyttäytymisen seuranta ja keskustelu kuuluu luonnollisesti jokapäiväiseen työhömme. 4.3 Toiminnallisuus yrityksemme arjessa Perustettavassa pienryhmäkodissa on tärkeänä osa-alueena toiminnallisuus. Mikäli onnistumme löytämään sijoitetuille lapsille heidän kehitystään tukevia harrastuksia, voimme katsoa onnistuneemme tavoitteessamme luoda toiminnallinen sijaishuollon yksikkö. Yksilön toiminnallisuus heijastuu jokaisella ihmisellä henkiseen fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Yksilön voimaantumisen sekä eheytymisen prosessi on näkemyksemme mukaan alkanut silloin, kun yksilö on halukas ja kykenee sitoutumaan esimerkiksi harrastustoimintaan pitkäjänteisesti ja säännöllisesti. Mikäli mahdollista liitämme ratsastusterapian tai kuntouttavan sosiaalipedagogisen hevostoiminnan osaksi yrityksemme toiminnallista ja sosiaalista kuntoutusta. Näiden kuntoutusmuotojen lopulliseen toimintamahdollisuuteen vaikuttavat tulevaisuudessa yrityksemme sijainti ratsastusterapiaa tai kuntouttavaa hevostoimintaa antaviin tahoihin nähden ja luonnollisesti sijoitettujen lasten oma mielenkiinto tarjottuun harrastusmuotoon. Ratsastusterapian ja sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ero on siinä, että terapia keskittyy ratsastajan ja hevosen väliseen vuorovaikutukseen. Kuntouttava sosiaalipedagoginen hevostoiminta taas sisältää koko talliyhteisön kokonaisuuden lapsineen, nuorineen ja henkilökuntineen tallilla tehtäviä töitä unohtamatta. (Romppainen 2004, 11.) Sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa keskeisenä ajatuksena on hevostalleilla syntyvä yhteisöllisyys, joka toimii kuntouttavana elementtinä.

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Erityisestä

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tänään mukana Seminaarin tavoitteita ja teema-alueita Nostaa esille erilaisia näkökulmia ja ääniä lasta ja perhettä

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus Metsäkodon ja Rinnekodon toiminta perustuu sosiaalityön, kasvatustieteellisen tiedon, psykiatrisen hoitotyön ja kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteiden integrointiin yhteisöllisessä, kasvua tukevassa

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille?

Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille? Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille? Mikko Oranen 11.4.2013 18.04.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehykset Perhesurmat, lastensurmat julkinen keskustelu Lastensuojelun tarkastuskertomus,

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot