KONE CAMP - KONE OYJ:N KANSAINVÄLISET NUORTEN LEIRIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KONE CAMP - KONE OYJ:N KANSAINVÄLISET NUORTEN LEIRIT"

Transkriptio

1 KONE CAMP - KONE OYJ:N KANSAINVÄLISET NUORTEN LEIRIT Otto Akkanen, Juho Niskanen Opinnäytetyö Syksy 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ Otto Akkanen, Juho Niskanen KONE Camp - KONE Oyj:n kansainväliset nuorten leirit Järvenpää 2000 Ensimmäinen osa 62 sivua, 4 liitettä, toinen osa 46 sivua, 3 liitettä Opinnäytetyömme on kaksiosainen kokonaisuus, jossa tarkastellaan KONE Oyj:n kansainvälisiä nuorten leirejä, niiden ohjelmaa, tavoitteita ja sisältöä. Ensimmäinen osa keskittyy kesän 2000 leirin suunnittelun ja toteutuksen kuvailuun sekä tulosten arviointiin. Me olemme olleet vastuussa leirin ohjelman suunnittelusta ja olemme itse saaneet valita leirillä käsiteltävät teemat. Metodina olemme käyttäneet kehittävää työntutkimusta, tosin vielä työskentelyvaiheessa sitä tiedostamatta. Vasta hakiessamme opinnäytetyöllemme teoreettista viitekehystä törmäsimme kehittävän työntutkimuksen käsitteeseen ja havaitsimme toimineemme juuri tämän teorian pohjalta. Keskeiseksi teemaksi nousi lähimmäisistämme välittäminen ja sitä kautta ajatus yhteisvastuusta niin jokaisen nuoren omassa lähipiirissä kuin myös yhteisvastuun globaali merkitys. Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen sekä kyky toimia erilaisten ihmisten kanssa ovat myös keskeisiä asioita leirillä. Näiden ajatusten ja tavoitteiden toteuttamisessa olemme hyödyntäneet toimintakokemusmenetelmiä ja leiriläiset ovat toimineet omissa pienryhmissään. Opinnäytetyön toinen osa on valmis toimintapaketti, joka pohjautuu kokemuksiimme ja toimintaamme KONEen leireillä. Se on oma itsenäinen kokonaisuus, joka ei edellytä tutustumista työmme ensimmäiseen osaan. Käytännössä olemme pyrkineet saadun palautteen ja omien kokemusten perusteella parantamaan leirien 1999 ja 2000 ohjelmaa ja luomaan näiden pohjalta toimivan ohjelmakokonaisuuden. Käsiteltävät teemat ovat samoja kuin KONEen leireilläkin, samoin menetelmät. Lähtökohtana oli kirjoittaa kaikki toiminnan tavoitteet ja vaiheet selkeästi kohta kohdalta siten, että lukijan olisi helppo ymmärtää ja hyödyntää ohjelmapakettiamme sellaisenaan. Leirejä suunnitellessamme emme käyttäneet mitään valmista aineistoa, vaan olemme pohjanneet toimintamme aikaisempiin kokemuksiimme erilaisista leireistä ja tapahtumista. Meillä kummallakin on usean vuoden kokemus niin leiritoiminnasta kuin toimintakokemusmenetelmistäkin. Lisäksi meillä oli täysin vapaat kädet suunnitelle ja toteuttaa leirin ohjelmaa haluamallamme tavalla, joten emme tarvinneet mitään ulkopuolista tai painettua aineistoa. Opinnäytetyötä varten tutustuimme toimintakokemusmenetelmistä kertovaan kirjallisuuteen ja teoriaan. Työmme todellinen merkitys tulee ilmi vasta kun joku sen lukee ja päättää hyödyntää omassa työssään. Olemme kuitenkin varmoja siitä, että tähän työhön kerätyistä kokemuksista ja toimintamalleista on hyötyä kaikille, jotka pohtivat sisältöjä omille leireilleen tai tapahtumilleen, niin nuorten kuin vanhempienkin parissa. Lisäksi toivomme työmme palvelevan KONEen leiritoimintaa mahdollistaen tulevaisuudessa vieläkin parempien leirien toteuttamisen. Asiasanat: toimintakokemusmentelmät, kansainvälisyyskasvatus, kehittävä työntutkimus Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikön kirjasto

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC/JÄRVENPÄÄ TRAINING UNIT Otto Akkanen, Juho Niskanen KONE Camp - KONE Global Youth Camp Järvenpää 2000 First part 62 pages, 4 appendices Second part 46 pages, 3 appendices Our final thesis has two separate parts and it is about KONE Global youth camps and camp programme and its objects as well as how we have accomplished them. The first part concentrates on the camp We have been responsible for planning the programme for this camp and in the first part of the report we explain how we came up with all our ideas. We also look back a bit to see how it all worked out. The method we used while planning the camp - although at that time we did not know it - was developing work research. It was not until we started to look for some theoretical basis for our report when we came across with term. The essential theme turned out to be caring about each other and our fellowmen and common responsibility. Also tolerance and ability to accept otherness and work in a team with different people are key elements of our program. In executing this program we have used learning through experience-methods and the campers have been working in small teams. In the second part of this work we have wrapped up all our experiences from the KONE global youth camp into a nice little package. It is not necessary to read the first part in order to understand this part. This is independent material for all who are interested in working with the themes we have been working with. Basically we have tried to improve the program that we have been using for the past two years now at the KONE glopal youth camp. Our goal was to explain step by step everything about the program and its objects so that everyone could just read it and get to work. While planning the program we have not used any written material. We have based our work on our own experiences. We both have been involved in camp work and learning through experience-methods for several years now. Also it was all up to us what we really wanted to do at the camp so we just used our own ideas. For this final thesis we looked for some literature about learning through experience-methods. The true meaning of our work will not be revealed until someone reads it and uses it. But we are certain that the written experiences and examples we have gathered here will be useful for everyone who is thinking about organizing some kind of a camp or event and does not have a clear picture about its program. We also hope that this will benefit KONE in the future in carrying out even better camp experiences for young people. Keywords: learning through experience-methods, education for internationality, developing work research Deposited: Diaconia Polytechnic, The Library of Järvenpää Training Unit

4 65 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. KONE OYJ:N KANSAINVÄLISET NUORTEN LEIRIT KONE OYJ KONEEN LEIRIN TAUSTOJA JA HISTORIAA KANSAINVÄLISYYSKASVATUS TOIMINTAKOKEMUS-MENETELMÄT 5 3. OPINNÄYTETYÖHÖN LIITTYVÄ TUTKIMUSASETELMA TOIMINTATUTKIMUS KEHITTÄVÄ TYÖNTUTKIMUS KYSYMYKSET LEIRILÄISILLE LEIRILÄISTEN VASTAUKSISTA KESÄN 2000 LEIRIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS LEIRIN OHJELMAKEHYS JA AIKATAULU KESÄN 1999 LEIRIN PÄÄPIIRTEET Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai KESÄN 2000 LEIRIN SUUNNITTELUPROSESSI MAAILMAN RIKKAAT JA KÖYHÄT LEIRIN RIKKAAT & KÖYHÄT - ROOLIEN JAKO TORSTAIN RASTIT Lähtökohdat Asumisrasti Koulutusrasti Terveysrasti Matkustus- ja liikkumisrasti Ravitsemusrasti Seksi ja seksuaalisuus 33

5 Pelastusvene rasti ROOLIT JA NIIDEN PURKU SEIKKAILUPÄIVÄN SUUNNITTELUN VAIKEUKSIA KIUSAAMISRASTI THE REAL WORLD QUEST - TARINA HULLUSTA NEROSTA LEIRILLÄ RANTALAHDESSA OHJAAJAT EDELTÄ LEIRI ALKAA YHTEISTOIMINTAA KÖYHIEN JA RIKKAIDEN KESKEN HÄMÄRÄ JO METSÄÄN HIIPI, PÄIVÄN SÄDE KULTA SIIPI JUURI AIKOI LENTÄÄ EESTÄ SEN HÄMÄRÄSTÄ AAMUNKOITTOON MITÄPÄ JOS HELPOTTUNEIN HUOKAUKSIN KOHTI LAUNTAITA PALAUTE JA ARVIOINTI LEIRILÄISTEN ANTAMA PALAUTE MUITA KOMMENTTEJA KIRKON NUORISOTYÖHÖN VALMISTUVAN NÄKÖKULMA JOHTOPÄÄTÖKSET OPINNÄYTETYÖSTÄ LÄHTEET 64 LIITTEET 1-4

6 1 1. JOHDANTO Opinnäytetyömme käsittelee KONEen leirille suunnittelemaamme ohjelmaa, sen toteutusta ja tuloksia. Meistä Juho on toiminut KONEen leireillä ohjaajana jo vuodesta Vuonna 1999 tuli Otto mukanaan ohjaajatiimiin, ja saimme yhdessä heti vastuullemme kolmen ensimmäisen leiripäivän suunnittelun. Jo tässä vaiheessa oli syntynyt ajatus mahdollisuudesta yhdistää opinnäytetyö KONEen leiriin. Leireistä riittäisi materiaalia vaikka useampaankin opinnäytetyöhön, joten aiheen valinta ja rajaaminen oli ehkä prosessin hankalin vaihe. Yksi mielenkiintoisimpia kysymyksiä työtämme aloittaessamme oli, miksi ihmeessä KONEen kaltainen iso firma tekee nuorisotyötä? Toinen kiinnostava tutkimuskohde olisi voinut olla leirin vaikuttavuus bisnestasolla, nuorten keskuudessa sekä leiriä vetävien ohjaajien parissa. Lähes kaikki ohjaajat ovat KONEen päätoimisiä työntekijöitä, joten heidän roolinsakin on hyvin mielenkiintoinen. Vasta ihan loppuvaiheessa päätimme kuitenkin tehdä kaksi osaisen työn, jonka ensimmäinen osa käsittelee leirin ohjelman syntymistä, suunnitteluprosessia ja toteutusta sekä ohjelman kehittymistä. Jälkimmäinen osa on sitten valmiiksi kirjoitettu toimintapaketti perustuen KONEen leireille 1999 ja 2000 suunnittelemaamme ohjelmaan, jonka teemat liikkuvat toimintakokemus-menetelmien ja globaalin yhteisvastuullisuuden alueella. Ohjelmaa on lisäksemme ollut tekemässä Ronja Verkasalo, joka on toiminut ohjaajana myös vuodesta Olemme kaikki tasavertaisina ideoineet, suunnitelleet ja toteuttaneet työssämme kuvatut toimintakokonaisuudet. On vaikeaa sanoa mikä osio on kenenkin päästä syntynyt, sillä yhteistyömme on ollut hyvin joustavaa ja sulavaa. Ideoita ja ajatuksia on kehitetty yhdessä. Meillä kaikilla on ollut samansuuntainen visio leirin ohjelman sisällöistä ja tavoitteista, joihin olemme suunnittelussamme yhdessä pyrkineet. Ronja ei ole osallistunut opinnäytetyömme tekoon, mutta hän on kuitenkin ollut synnyttämässä niitä kokonaisuuksia, joita tässä työssämme nyt käsittelemme. Tässä vaiheessa onkin hyvä kiittää Ronjaa suuresta työstä, jonka hän on kanssamme tehnyt.

7 2 Lisäksi haluamme kiittää leirin johtajaa John Simonia tuesta ja myötämielisyydestä meitä kohtaan. Ohjelmaa suunnitellessamme olemme saaneet toimia täysin omaehtoisesti eikä meille ole asetettu juurikaan rajoitteita. Luottamus meihin on ollut välillä aivan päätä huimaavaa. Erittäin mielenkiintoiseksi ohjelman tekemisen onkin tehnyt juuri se vapaus joka meillä on ollut. Koska leirillä ei varsinaisesti ole mitään institutionaalisia tavoitteita, kuten vaikkapa rippikoululeireillä, olemme voineet valita sanomamme täysin itsenäisesti. Muutamia muitakin ohjaajia mainitaan nimeltä työssämme ja on ihan selvää, että ilman loistavaa ohjaajatiimiä ja kaikkia sen jäseniä, ei olisi ollut mahdollista toteuttaa laatimaamme ohjelmaa. Siispä iso kiitos kaikille mukana olleille onnistuneesta leirijaksosta. 2. KONE OYJ:N KANSAINVÄLISET NUORTEN LEIRIT 2.1 KONE OYJ KONE Oyj on vuonna 1910 Suomessa perustettu yhtiö, joka tekee hissejä ja liukuportaita. Myöhemmin toiminta on levinnyt ympäri maailmaa. Tällä hetkellä KONE on maailman johtava liukuporras yhtiö. KONE on Suomen kansainvälistyneimpiä yrityksiä. Suomalaisen emoyhtiön lisäksi KONEeseen kuuluu yli 150 tytäryhtiötä ja alihankkijaa lähes 50 eri maasta. Maailman hissi- ja liukuporrasmarkkinoilla KONE on yksi suurimmista. KONEen liikevaihto on 2,4 miljardia euroa (noin 14 miljardia markkaa), josta ulkomaantoimintaa 96%. Konelaisia on noin ja heistä yli 90 prosenttia työskentelee Suomen ulkopuolella. (http://www.kone.com) 2.2 KONEEN LEIRIN TAUSTOJA JA HISTORIAA Koneen leirit alkoivat lasten leireillä toisen maailman sodan - 40-luvun puolivälin - jälkeen. Suomi maksoi sotakorvauksia ja ajat olivat ankeita. KONEen silloinen johtaja

8 3 Heikki H. Herlin huomasi, ettei lapsille ollut oikein mitään virikkeitä eivätkä he päässeet minnekään, koska vanhemmat raatoivat töissä. Tästä kehittyi idea leiristä KONEen työntekijöiden lapsille. Vuonna 1968 KONE alkoi laajentua ulkomaille. Noin kymmenen vuoden kuluttua vuonna 1978 Heikki H. Herlin kehitti ajatusta leiristä eteenpäin ja päätti kansainvälisen leirin järjestämisestä KONEen kansainvälisen imagon mukaisesti. Oli kuitenkin selvää, että pienet lapset eivät voineet matkustaa yksin ulkomailta Suomeen, joten leiri oli suunnattava hieman vanhemmille lapsille. Tästä syntyi KONEen kansainvälinen nuorten leiri. Ensimmäinen leiri järjestettiin vuonna KONEen lastenleiri säilyi kansainvälisen nuortenleirin rinnalla aina vuoteen 1994 saakka. (John Simon 2000). Vuodesta 1979 vuoteen 1993 leirin johtajana toimi Aarre Mäki. Vuonna 1994 johtajaksi tuli John Simon. Vanhojen leiriläisten kertomista jutuista päätellen Aarre Mäen aikaan kuri leirillä oli tiukka ja ohjelma keskittyi pitkälti Suomen luontoon tutustumiseen. Leirikielenä oli jo silloin Englanti. John Simon on saanut sen kuvan, että leirin ohjelma pysyi vuodesta toiseen hyvin samanlaisena: Mä muistan kun mä keskustelin leirin ohjaajien kanssa siitä ja kysyin, että millä tavalla te ootte valmistautuneet leiriin ja minkälaisia kokouksia teillä on ollut ja tämmösiä. Ne sano, että ei ne tarvinnut käydä kokouksissa eikä valmistautua ollenkaan, koska kun ne tulevat leirin ole olemas mappi. Sul on kolmas mappi se tarkoittaa et sä teet tän ja tän ja tän ja koko ohjelma ja ilta vartijavuoroja ja kaikki muut oli siinä mapissa. Ja siitä mä olen ymmärtänyt, että se ohjelma ei muuttunut vuodesta vuoteen lainkaan. Se oli semmonen aika, aika staattinen ohjelma ja kilpailupainotteinen. Oli eri ryhmiä ja ryhmät saivat pisteet jokaisesta asiasta. (John Simon 2000). John Simonin tultua leirin johtajaksi ohjelma alkoi muuttua ja elää: Ja sit se muutos on tullut mun mielestäni siitä, että yritettiin tehdä enemmän asiakasystävällistä leiriä. Että yritettiin vähän funtsata, että miks ne nuoret tulevat tänne ja mitä ne hakevat ja miten me voisimme varmistaa että ne saavat eniten irti tästä kokemuksesta. Ja se, että oli nuoria ja keski-ikäisiä ja vanhoja ihmisiä yhdessä suunnittelemassa ja koko ajan hakemassa lisäarvoa tälle leirille. Ja olemme... Ehkä se tärkein asia on ollut koko ajan, että emme tyytyneet siihen, että tehdään mitä tehtiin viime vuonna, vain etsittiin koko ajan parannuksia ja lisää

9 4 kokemuksia. Tää on se pääasia mun mielestäni, että aikaisemmin se ajatus on, että on leiri ja leirin on oma rakenne ja nuoret tulevat ja sopeutuvat siihen. Ja me olemme yrittäneet sopeuttaa tai muokata leirin toiminnan enemmän ja enemmän lasten näkökulmaan (John Simon 2000) Vuodesta 1994 leirin ohjelmaa on kehitetty jatkuvasti eteenpäin yhä paremman ohjelman aikaansaamiseksi. Ja me olemme olleet mukana vastaamassa kehityksen tähän astisesta huipusta - vuoden 2000 kansainvälisestä nuorten leiristä. 2.3 KANSAINVÄLISYYSKASVATUS Koska leirille tulee lapsia yleensä noin 20 eri maasta, leirillä tapahtuvaa toimintaa voidaan kuvata kansainvälisyyskasvatukseksi. Kansainvälisyyskasvatuksesta löytyy paljon erilaisia määritelmiä. Jokainen tuntuu määrittelevän sen juuri omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuvalla tavalla. Tästä syystä pätevän määritelmän löytäminen opinnäytetyötämme varten on ollut aika hankalaa. Leirillä tapahtuvaa kansainvälisyyskasvatusta ei oikeastaan mikään löytämistämme määritelmistä onnistu selkeästi kuvailemaan. Tähän olemme kuitenkin keränneet muutamia poimintoja siitä, mitä kansainvälisyyskasvatus voisi olla. Kansainvälisyyskasvatus on samanlaista kuin muukin kasvatus. Se on ennen kaikkea asennekasvatusta ja arjen jakamista. Tavoitteena on tasapainoinen ihminen, joka näkee maailman laajasti ja ihmisten erilaisuuden rikkautena (Suominen 1994, 8). Kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteena on tutustua erilaisiin kulttuureihin ja oppia ymmärtämään erilaisia tapoja. Pyrkimyksenä on oppia suhtautumaan ennakkoluulottomasti uusiin asioihin sekä oppia hyväksymään ja arvostamaan erilaisuutta. Oppilaassa tulee herätä halu toimia rauhan, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Kansainvälisyyskasvatus on suvaitsevaisuuteen kasvamista. Kansainvälisyyskasvatuksen keskeisiä sisältöalueita ovat harjaantuminen kansainvälisen kanssakäymisen taitoihin, rauhanomaiset konfliktien ratkaisumenetelmät, kulttuurien tuntemus ja suvaitseva suhtautuminen erilaisuuteen sekä kulttuurilukutaidon alkeet ja ihmisoikeuksien etiikan pohdinta. Sisältöjen

10 5 käsittelyssä korostetaan oppimista omakohtaisten elämysten ja kokemusten kautta. (http://opal.utu.fi/ops/kansainval.html) Helasvuori ja Mikkola (1994, 9) määrittävät asian näin: Kansainvälisen eläytymisen kyky - jotta voisimme sisimmässämme nähdä maailman niin kuin toiset sen kokevat. Meille kansainvälisyys kasvatus on nimenomaan erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuuden esille tuomista jokapäiväisessä elämässä ja erilaisissa toiminnoissa. Leirillä ei kuitenkaan ole varsinaisesti tarkoitus tutustua uusiin kulttuureihin ja tapoihin, vaan pääpaino on yhteistoiminnassa. Erilaisten rastin, ongelmien ja haasteiden parissa on pakko kommunikoida vieraista maista olevien nuorten kanssa. Oikein johdettu toiminta on omiaan lisäämään luottamusta ryhmän sisällä ja ihmisten välillä. Luottamus, joka koetaan fyysisellä tasolla, siirtyy ihmisten välisiin suhteisiin kokonaisvaltaisesti. (Aalto, Pikkarainen 1994, 79). Tällainen luottamus luonnollisesti poistaa epäluuloja ihmisten ja eri maalaisten nuorten väliltä synnyttäen suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Leirin tavoite on kuten John Simon asian ilmaisi - että se leiri toimis esimerkkinä siitä että miten kansainvälinen yhteistyö vois sujua, kun ryhmä ohjataan oikealla tavalla. Niin että ne hyväksyvät tiettyjä sääntöjä ja toimintatapoja. Kuten että yhdessä puhutaan yhtä kieltä ja kunnioitetaan toisten oikeuksia- (John Simon 2000). Tässä lienee leirillä tapahtuvan kansainvälisyyskasvatuksen ydin. 2.4 TOIMINTAKOKEMUS-MENETELMÄT Leirin ohjelman toteutuksessa olemme käyttäneet Mikko Aallon tunnetuiksi tekemiä toimintakokemus-menetelmiä. Toimintakokemus-menetelmät tähtäävät ensisijaisesti elämisen taitojen opetteluun. Elämisen taidot -sanaparilla tarkoitetaan tässä yhteydessä elämiseen tarvittavia perustaitoja. Näitä ovat herkistyminen itselle, toisille ja ympäristölle, omien tunteiden ja tarpeiden ymmärtäminen ja sitä kautta myös toisten tunteiden ja tarpeiden kohtaaminen ja ymmärtäminen. Näiden perustaitojen hallinnan kautta ihminen oppii ongelmanratkaisutaitoja ja normaaliin elämään liittyviä käytös- ja toimintatapoja. (Aalto, Pikkarainen 1994, 9-10). Perusajatus näissä on, että elämisen taitoja opetellessa tarvitaan toiminnallista oppimista, jossa ihmisen persoonan ulottuvuuksia voidaan koskettaa aivan toisella tavalla kuin frontaaliopetuksessa.

11 6 Toiminnallinen oppiminen on tällä alueella erityisen tehokasta, koska ihminen oppii paremmin oman aktiivisen panoksen ja toiminnasta saatujen kokemusten, kuin passiivisen vastaanottamisen kautta. Oppiminen on tehokkaampaa ryhmässä, jossa voi peilata itseään ja omia kokemuksiaan muihin ja heidän kokemuksiinsa. Toiminnallisuudessa ihmiset saavat aitoja tunne- ja asennetason kokemuksia, joita voidaan käsitellä purku- ja prosessointivaiheessa. (Aalto 2000, ). Tällaiseen ajatusmalliin pohjautuen me olemme suunnitelleet ja rakentaneet leirin ohjelmaa omien teemojemme ympärille. Käsittääksemme toimintakokemus-menetelmiä ei ole käytetty kansainvälisessä ympäristössä. Toimintakokemus-menetelmät ovat perin suomalainen tuote ja esimerkiksi Euroopassa vastaavanlaisia malleja ei luultavasti juurikaan tunneta. Leireillä nuorten kanssa toimiessamme emme kuitenkaan ole havainneet mitään ongelmia toimintakokemus-menetelmien käytössä. Kulttuurierot nuorten välillä eivät tule esille ryhmässä toimittaessa, vaan voidaan ajatella erilaisista taustoista huolimatta kaikkien nuorten lähtevän samalta viivalta mukaan toimintaan. Toisaalta leirillä emme ole muutenkaan havainneet suuria kulttuurieroja. Uskomme, että samalla kun nuorisokulttuuri on jakautunut useisiin pieniin alakulttuureihin, on se samalla tullut (etenkin länsimaissa) yhtenäisemmäksi eri maiden välillä. Joka maassa näkyy MTV ja samat hitit soivat diskoissa. Voisikin ajatella, että kulttuuri erot näkyvät pikemminkin eri alakulttuureina kuin maiden välisinä eroina. Huolimatta siitä että leiri ohjelmamme sisältää seikkailullisia menetelmiä, emme katso sen sisältään varsinaista seikkailukasvatusta. Seikkailukasvatukseen liittyy aina harjoitusten purku ja toiminnalla on aina jokin opetuksellinen motiivi. Meillä seikkailu harjoitukset olivat vain osa kokonaisuutta ja niiden tarkoitus oli tarjota nuorille uusia ja hauskoja kokemuksia. Me emme missään vaiheessa purkaneet seikkailuharjoituksia millään tavalla. Yleensä seikkailuharjoituksissa tarjotaan koko ryhmälle mahdollisuutta suorittaa kyseinen seikkailu, jonka jälkeen ryhmän kanssa keskustellaan valinnoista ja koetuista tunteista. Me sen sijaan pyysimme seikkailurasteillamme jokaisesta ryhmästä yhtä tai kahta ihmistä tekemään vaaditun tehtävän, jotta ryhmä pääsisi jatkamaan matkaa. Myöhemmässä vaiheessa tarjosimme kaikille mahdollisuutta kokeilla

12 7 haluamiaan seikkailurasteja, mutta tässä tilanteessa puuttui ryhmä, joten vaikka syntyneistä tunteista jutusteltiinkin ei kyseessä ollut seikkailun purku.

13 8 3. OPINNÄYTETYÖHÖN LIITTYVÄ TUTKIMUSASETELMA 3.1 TOIMINTATUTKIMUS Leiriä suunnitellessa emme käyttäneet minkäänlaista lähdemateriaalia. Emme myöskään luoneet minkäänlaisia teoreettisia malleja. Käytimme vain omia kokemuksiamme aiemmilta leireiltä, tapahtumista ja koulutuksista, joihin olemme olleet osallisena. Leirin jälkeen olemme etsineet ja hakeneet työllemme teoreettista pohjaa, opinnäytetyömme kvaliditeetin saavuttamiseksi. Lähdimme liikkeelle ajatuksesta, jonka mukaan työmme olisi toimintatutkimus. Aloimme siis tutkia kirjallisuutta aiheesta ja sen vastaavuutta omiin työskentelytapoihimme. Kirjassa laadullisen tutkimuksen työtapoja (Syrjälä, Ahonen, Syrjäläinen, Saari 1994, 16-17) esitellään Stenhousen (1985) pohjalta tehty jaottelu, jossa toimintatutkimus määritellään tapaustutkimuksen alalajiksi. Toimintatutkimuksella tarkoitetaan käytännössä toimivien henkilöiden, esimerkiksi opettajien, suorittamaa oman työnsä tutkimista ja kehittämistä. Lähtökohtana on jokin työhön liittyvä ristiriita tai käytännön ongelma, jota pyritään ratkaisemaan. ( Syrjälä ym. 1994, 17) Samassa kirjassa annetaan toimintatutkimuksen tunnusmerkeiksi Kemmisin (1985) ajatuksia lainaten: Toimintatutkimuksen avulla tutkijat/toimijat pyrkivät parantaman sosiaalisia tai kasvatuksellisia käytäntöjään sekä ymmärtämään niitä ja toimintaolosuhteitaan entistä syvemmin. Toimintatutkimus etenee jatkuvaan pohdintaan, keskusteluihin ja neuvotteluihin perustuvana vaiheittaisena prosessina. ( Syrjälä ym. 1994, 30.) Arja Kuula määrittää toimintatutkimuksen lyhyesti näin: Toimintatutkimuksen tarkoituksena on tutkimuksen avulla muuttaa vallitsevia käytäntöjä, ratkaista erityyppisiä ongelmia, olivat ne sitten teknisiä, yhteiskunnallisia, sosiaalisia, eettisiä. Toimintatutkimuksessa pyritään muuttamaan tutkittavaa todellisuutta, sosiaalisia käytäntöjä, ottamalla tutkittavat eli käytännössä toimivat ihmiset aktiivisiksi osallisiksi tutkimuksessa. Käytäntöihin suuntautuminen, muutokseen pyrkiminen ja tutkittavien

14 9 osallistuminen tutkimusprosessiin ovat ne piirteet jotka yhdistävät eri toimintatutkimuksia ( Kuula 1999, 9-10.) Toimintatutkimus voidaan määritellä esimerkiksi lähestymistavaksi, jossa tutkija osallistumalla yhteisön toimintaan pyrkii ratkaisemaan jonkin tietyn ongelman yhdessä yhteisön jäsenten kanssa. Toimintatutkimuksen perusidea on ottaa kaikki ne ihmiset, joita tutkimus koskettaa, mukaan tutkimushankkeeseen sen täysivaltaisina jäseninä sekä yhdessä pyrkiä toteuttamaan yhdessä asetettuja päämääriä. ( Eskola, Suoranta 1996, 97). Toiminta tutkimuksessa on metodinen idea, jonka mukaan yhteiskuntaa tai yhteisöä tutkitaan liikkeessä, muutoksen tilassa, jonka itse tutkimus prosessi on usein omalta osaltaan käynnistämässä. (Alasuutari 1989, 86). Lukemamme perusteella totesimme, että opinnäytetyötämme ei tarkkaan ottaen voi kutsua toimintatutkimukseksi. Se itseasiassa sopii kyllä ylläolevaan Kemmisin määritelmän piiriin. Suurimmaksi erottavaksi tekijäksi koimme sen, ettei meillä ollut varsinaista tutkimuskohdetta, ryhmää, joka olisi osallistunut tutkimukseen ja kehittämiseen meidän kanssamme. Tästä huolimatta käytimme kuitenkin työssämme toimintatutkimuksen metodeja. Me kaikki kolme olimme tehneet ja luoneet vuoden 1999 leirin ohjelman. Olimme myös olleet mukana toteuttamassa sitä. Tämän jälkeen kehitimme saamiemme kokemusten perusteella ohjelmaa eteenpäin tavoitteena parantaa sitä. Emme kuitenkaan ottaneet kehittämisessämme huomioon leiriläisiltä saamaamme palautetta. Tämän vuoden ohjelmaa tehdessä paransimme ja veimme ohjelmaa eteenpäin ohjaajien ja leirin johdon palautteen mukaan. Suurimmaksi osaksi kehittämisen pohjana olivat kuitenkin meidän omat kokemukset edellisvuodelta ja täsmentyneet, leirille ja sen ohjelmalle, asettamamme tavoitteet.

15 KEHITTÄVÄ TYÖNTUTKIMUS Toimintatutkimusta käsittelevää kirjallisuutta lukiessamme löysimme teoreettisen viitekehyksen työllemme. Työmme teoreettinen pohja löytyy kehittävästä työntutkimuksesta. Toimintaperiaatteemme noudatti kehittävän työntutkimuksen periaatteita. Kehittävä työntutkimus on muutosstrategia, joka yhdistää tutkimuksen, käytännön, kehittämistyön ja koulutuksen. Se on osallistava lähestymistapa, jossa työntekijät analysoivat ja muuttavat omaa työtään. Kehittävä työntutkimus ei tuota työpaikoille ulkoapäin valmiita ratkaisuja, vaan muokkaa työyhteisön sisällä välineitä toiminnan erittelyyn ja uusien mallien suunnitteluun. (Engeström 1995, 12.) Kehittävä työntutkimus tutkii työn kehitysmahdollisuuksia ja kehitysehtoja. Kehittävässä työntutkimuksessa kehitystä sysätään määrätietoisesti eteenpäin, jotta saataisiin esiin kehityksen ylärajat eli maksimaaliset mahdollisuudet ja esteet puhtaaksi viljeltyinä eli kärjistetyssä ja tiivistetyssä, intensiivisessä muodossa. (Engeström 1995, 123). Itseasiassa huomasimme, että viimeisen seitsemän vuoden aikana KONEen leirillä on tehty kehittävää työntutkimusta koko ajan. John Simonia lainaten: Niin että mun mielestä se ylitti toisen riman. Aikaisemmin meil oli hyvä ohjelma ja joka vuosi se on kehittynyt mutta... joskus sivusuuntaan. Ei se ikinä ole mennyt taaksepäin, mutta ei se välttämättä kehittyneet paljon. Ja vuonna 99 haettiin sen... seuraavan... seuraavan askeleen, tai mikä se on, mutta emme ihan onnistuneet, sen verran, että me näimme missä se oli, mutta nyt te saitte sen todella menemään. (John Simon 2000). Merkille pantavan kehyksen KONEen leirien kehittymiseen luo kuitenkin työn kausiluontoisuus. Leirin rakentaminen ja suunnittelu aloitetaan keväällä. Silloin mietitään viime vuoden onnistumisia ja epäonnistumisia ja samalla muistellaan aikaisempien leirien ohjelmien onnistuneita osia ja mahdollisuuksia käyttää niitä suunnitteilla olevalla leirillä. Suunnittelu etenee punniten haasteita, tavoitteita, onnistumisia ja epäonnistumisia. Leirillä, aikaansaatu suunnitelma pistetään testiin ja

16 11 käytäntöön. Leirin jälkeen mietitään kokouksessa mikä meni hyvin ja mikä huonosti, mihin meidän pitää ensivuonna panostaa ja mitä osiota kehittää. Sen jälkeen ryhmä hajoaa yli puoleksi vuodeksi kokoontuakseen taas seuraavana keväänä aloittaakseen taas saman prosessin. Yksi merkittävä kehitykseen vaikuttava tekijä on, että suunnittelu ja kehitys on pääosin ydinryhmän harteilla. Ydinryhmään kuuluu noin 10 henkeä. Osa leiriohjaajista vaihtuu vuosittain, osa noin parin-kolmen vuoden välein. Suurin osa suunnittelusta tapahtuu yhdessä uusien ohjaajien kanssa, mutta heillä ei ole samaa tuntemusta leirin traditioista ja historiasta kuin ydinryhmällä. Toinen seikka, joka vaikuttaa suunnitteluun on ulkomailta tulevat ohjaajat. He ottavat osaa suunnitteluun lähinnä sähköpostin kautta, joten kehitys ja suunnittelu ei heidän osaltaan ole täysipainoista. Tuotos: Analyysi käyttöön otosta, sen häiriöistä, innovaatioista ja ekspansiosta Tuotos: Analyysi uuden toimintatavan vaikutuksista ja koko prosessista Uuden toimintamallin käyttöönoton tukeminen ja analyysi Uuden toimintatavan arviointi Nykyinen toimintatapa: Ongelmien etnografia Toiminnan kehityshistorian ja nykyisten ristiriitojen analyysi Tuotos: Alkutilan ja sen ilmiongelmien kuvaus;kohteen rajaus Tuotos: Työhypoteesi 1 toiminnan ristiriidoista, sen testaus nykytoimintaa, sen häiriöitä ja innovaatioita koskevalla aineistolla Uuden toimintamallin suunnittelun tukeminen ja analyysi Työhypoteesi 2 lähikehityksen vyöhykkeestä Tuotos: työhypoteesi 3 ristiriitojen ratkaisusta eli uusi toimintamalli;sen luomisprosessin analyysi

17 12 Kaavio 1. (Engeström 1995, 128) Engeströmin kirjasta löysimme kaavion (Kaavio1), joka kuvaa leirin suunnittelun kulkua aika hyvin. Ei kuitenkaan täysin. Kaaviossa kuvatun kierroksen läpikäymiseen kuluu aina vuosi, joten tilanteemme on normaalista poikkeava. Uusien hypoteesien ja suunnitelmien käytännön toteutus tapahtuu vain noin viidessä päivässä vuoden aikana ja työhypoteesien muokkaaminen toiminnan aikana on vajavaista. Kaavio kuvaa osaltaan myös meidän kolmen tekemää suunnitteluprosessia. Vaikka emme päässeet kokeilemaan hypoteesejämme käytännössä, niin suunnittelun eteneminen tapahtui kaavion mukaisesti hypoteesien ja ongelmien ratkaisun kautta johtaen uusiin hypoteeseihin ja uusiin ratkaisua odottaviin ongelmiin. 3.3 KYSYMYKSET LEIRILÄISILLE Jo ennen leiriä olimme todenneet, että aikamme ei luultavasti riitä palautteen keräämiseen. Leirillä tämä osoittautui oikeaksi päätelmäksi. Kummallakaan osapuolella, ei nuorilla eikä meillä, olisi ollut aikaa virallisen palautteeseen. Tämän takia lähetimme noin kuukausi leirin jälkeen osallistujille neljä englanninkielistä kysymystä (LIITE 1). Tiedostimme, että emme saisi välttämättä kaikilta vastauksia juuri kielen takia, mutta englannin kielen käyttö oli ainoa vaihtoehtomme. Meillä ei ollut aikaa kääntää kysymyksiä usealle kielelle eikä meillä todellakaan olisi ollut aikaa kääntää vastauksia. Kohdistimme kysymykset koko aikaan, jonka nuoret viettivät Suomessa, ei siis pelkästään leiriosaan. Pyrimme tekemään ja esittämään kysymykset niin, että ne eivät osoittelisi liikaa tai antaisi juuri niitä vastauksia mitä me haluamme. Kysymyksien yksi tarkoitus oli jatkaa leirillä läpikäytyjen teemojen käsittelyä niin, että nuoret saattaisivat vastauksia miettiessään vielä oppia jotain tai huomata oppineensa. Teimme kysymyksistä siis aika avoimia. Lähetimme kysymykset sähköpostitse niille, joilla oli sähköposti osoite. Niille joilla ei ollut KONE postitti kysymykset vastauskuoren kanssa puolestamme. Palautetta saimme kuitenkin tätä kautta hyvin vähän. Syitä on vaikea arvella. Yllättävintä on ollut, että olemme saanut kirjeen Espanjasta, Ranskasta,

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja sisällöt T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Oppilas harjoittelee tulemaan toimeen toisten lasten kanssa ja kuuntelemaan

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Mitä Master Class:ssa opittiin?

Mitä Master Class:ssa opittiin? Mitä Master Class:ssa opittiin? Tutkimuskoordinaattori Kaisa Korhonen-Kurki, Helsingin yliopisto Tutkija Katriina Soini, Helsingin yliopisto Yliopistopedagogi Henna Asikainen, Helsingin yliopisto Tausta

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Täytetty kysely palautetaan sähköpostitse osoitteeseen leirit@kvtfinland.org. KVT:n johtokunta käsittelee kyselyn ja tekee päätöksen leirin hyväksymisestä seuraavassa kokouksessaan.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Case: Vyyhtipeli Susanna Snellman Vyyhti-hanke Pelillisyys vai peli? - Pelillistäminen tarkoittaa toiminnon tai menetelmän pelillistämistä (joskus se voi olla myös leikillistämistä)

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous.

Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous. Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous. Vaikuta ja vaikutu 17.09.2009 marko.parkkinen@seedi.fi +358445802676 1 Verkottumisesta puhuttaessa on hyvä muistaa, että ihminen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti

Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti Joonatan Porkkala PSw2.1 2017 2 1 Johdanto 1.1 Taustateoria Tutkimuksen taustateoriana on Piaget n teoria lapsen kognitiivisesta

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli PELIOHJEET JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelin tarkoituksena on oppia uutta mielekkäällä ja hauskalla tavalla. Pelissä ei varsinaisesti ole voittajaa,

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff Our Purpose Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff SANOFI LYHYESTI Toimintaa 100 maassa Suomessa noin 90 työntekijää Yli 110 000 työntekijää MISTÄ LÄHDIMME LIIKKEELLE JA MIKSI? Engagement

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

MUKAVAT HETKET TÄRKEITÄ HYVINVOINNILLE

MUKAVAT HETKET TÄRKEITÄ HYVINVOINNILLE Page 1 of 6 Subscribe Past Issues Translate MUKAVAT HETKET TÄRKEITÄ HYVINVOINNILLE Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että elämässä on pieniä toistuvia, mukavia tekemisiä päivittäin. Sellaisia voivat olla

Lisätiedot

Recovery orietation vastaus

Recovery orietation vastaus Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa Mikä muuttuu kun asenne muuttuu? Lilinkotisäätiö Recovery orietation vastaus Lilinkotisäätiön asumispalveluissa on pitkään kehitetty - asukkaiden

Lisätiedot

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Sisällys Vuoden aikana tapahtunutta Tahtotilan kirkastus Ymmärryksen rakentaminen Sovinnon hakeminen PRH, Hao Arkisto Missä ollaan nyt ja mitä seuraavaksi tehdään? Tämän

Lisätiedot