JÄRKI-hanke mallina alueellisesta yhteistyöstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄRKI-hanke mallina alueellisesta yhteistyöstä"

Transkriptio

1 TERTTU HARAKKA Tässä on JÄRKEÄ! Koulutusta lähelläsi. Kevät JÄRJEN kirkastaa! JÄRKEÄ päähän! JÄRJESTÄ MENESTYSTÄ! JÄRKI-hanke mallina alueellisesta yhteistyöstä TÄSSÄ ON JÄRKEÄ! Vaasan yliopiston avoin yliopisto PL 7, 6511 Vaasa uva.fi/avoin 1 Vaasan yliopiston avoin yliopisto

2 TERTTU HARAKKA JÄRKI-hanke mallina alueellisesta yhteistyöstä 1 Vaasan yliopiston avoin yliopisto 1

3 Vaasan yliopiston avoin yliopisto PL 7, 6511 Vaasa uva.fi/avoin

4 TERTTU HARAKKA JÄRKI-hanke mallina alueellisesta yhteistyöstä 3

5 Sisältö 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Lähtökohdat Kohderyhmät Tavoitteena menestys koulutetun työvoiman avulla PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hankkeessa tarjotut opintojaksot Lähtökohtana aikuisopiskelijoiden tarpeet JÄRKI-opiskelijat Opiskelijoiden antama palaute Palaute käytännön järjestelyistä Opiskelun tarkoitus Opiskelijoiden tavoitteiden toteutuminen Opiskelijoiden mielipiteet opintoneuvonnan keinoista Opiskelun hyödyt Opiskelun vaikuttavuus Yritysten antama palaute JÄRKI-seminaarit (yrittäjäiltapäivät) Yritysten mielipiteitä koulutustarpeista Hankkeessa tehty yhteistyö Suunnitteluun ja hallintoon liittyvä yhteistyö Yhteistyö opiskelijoiden taustaorganisaatioiden ja kummiyritysten kanssa JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN ONGELMAT JA SUOSITUKSET PROJEKTIN TULOKSET PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMINNAN JATKUVUUS YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA SEKÄ AINEISTON SÄILYTYS

6 LIITE 1. Järki-hankkeen arviointi. Laadullinen loppuarviointi hankkeen onnistumisesta... 3 I Järki-hanke ja sen tavoitteet II Tämän hankearvioinnin tavoitteet ja toteutus III Projektihakemuksessa ja jatkohakemuksessa arvioinnista luvattujen asioiden toteutuminen Projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön Projektin vaikutukset kestävän kehityksen edistämisen kannalta Innovatiivisuuden arviointia: Projektissa kehitetyt uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja toteutuiko tuotekehityksen työsuunnitelma Hakemuksen kohteena olevan toiminnan jatkuminen projektin päätyttyä Tavoitteiden toteutumisen seuranta, raportointi ja toiminnan arviointi IV Projektin tulokset: eri tahojen näkemykset projektin onnistumisesta V Projektiin osallistuminen VI Yhteenveto, ongelmat ja suositukset ja toiminnan jatkuvuus tulevaisuudessa...4 KUVIOT Kuvio 1. JÄRKI-hankkeen osatekijät... 8 Kuvio. Vaikuttavan koulutuksen malli... 9 Kuvio 3. Netto-opiskelijat Kuvio 4. Opiskelijoiden käytännön järjestelyistä antama palaute Kuvio 5. Opiskelun motiiveja...15 Kuvio 6. Kouluttautumiselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen...16 Kuvio 7. Opiskelijoiden näkemyksiä opinto-ohjauksen välineiden toimivuudesta Kuvio 8. Tiedotuksen toimivuudesta annetut arviot...4 Kuvio 9. Alueellisen koulutusyhteistyön malli...9 Kuvio 1. Esimerkki talousoikeuden opintokokonaisuuden mahdollisesta ketjutuksesta...9 TAULUKOT Taulukko 1. JÄRKI-hankkeessa 9 1 tarjottu koulutus KUVAT Kuva 1. Ohjausryhmän kokouksessa... 7 Kuva. Kahvitauolla opiskelun lomassa...18 Kuva 3. Hankkeen ilmoituksia ja seminaareja mietittiin yhdessä...18 Kuva 4. JÄRKI-hankkeen verkkosivu...3 Kuva 5. JÄRKI-seminaarin blogi...3 Kuva 6. JÄRKI-hankkeen Moodle-pääsivu... 4 Kuva 7. JÄRKI-hanke facebookissa

7 6

8 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi oli JÄRKI -hanke. Sen rahoitus myönnettiin Manner-Suomen ESRohjelman Länsi-Suomen suuralueosion toimintalinjasta nro 3, jonka tarkoitus on työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Vastuuviranomaisena toimi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Projektin toteutti Vaasan yliopiston Avoin yliopisto välisenä aikana. Hankkeen kokonaisrahoitus oli noin 364., josta ESR- ja valtio rahoittivat noin 55., kunnat hieman yli 8. ja opiskelijoiden osallistumismaksuista muodostunut yksityinen rahoitus oli noin 9... PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ.1 Lähtökohdat JÄRKI-hankkeen yhtenä lähtökohtana olivat Kuusiokunnissa aiemmin toteutetun ALKU -hankkeen perusteella saadut hyvät kokemukset, joiden mukaan siinä mukana olleet ja valmistuneet olivat jääneet omille paikkakunnilleen ja vieneet hankitun osaamisensa työnantajien käyttöön. Uusi osaaminen oli myös edistänyt opiskelijoiden uralla etenemistä. Nämä tekijät olivat tiedossa jo JÄRKI-hanketta suunniteltaessa. Toisena lähtökohtana oli niin sanottu paikallinen kumppanuus eli Järviseudun kaupunkien ja kuntien (Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Soini, Vimpeli) välille muodostunut toimiva yhteistyö. Kuntien ja kaupunkien yksimielisyys alueen kehittämisen tarpeista sekä sitoutuminen tukemaan hanketta kuntarahojen muodossa olivat ensiarvoisen tärkeitä lähtökohtia. Kaupunkien ja kuntien johtajien sekä muiden hankkeessa mukana olleiden henkilöiden aktiivinen osallistuminen ohjausryhmätyöhön edesauttoi hankkeen toteuttamista. Alueen asukkaiden intoa kehittyä ja yritysten johdon halua henkilöstön ja toimintojen kehittämiseen ei liioin voida pitää sivuseikkana. Lisäksi hankkeelle oli alussa laadittu selkeä suunnitelma, jota oli helppo lähteä toteuttamaan käytännössä. Yleisellä osaamistason nousulla tiedetään olevan suora yhteys alueiden menestykseen. Koulutus on siten keskeinen elinkeinoelämän kehittymistä, uusien yritysten syntymistä sekä alueellista vetovoimaisuutta lisäävä tekijä. Etelä-Pohjanmaan maakunnan haasteita olivat alhainen koulutustaso sekä negatiivinen väestöennuste. Järviseudulla ja Kauhavalla korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus aikuisväestöstä oli vielä vuonna 5 koko Suomeen verrattuna pieni. Väestön vanhetessa osaavan työvoiman määrä oli alkanut hiljalleen vähetä. Näistä syistä Järviseudulle ja Kauhavalle päätettiin suunnitella monipuolinen ja joustava niin aikuisväestöä kuin työelämääkin palveleva koulutus.. Kohderyhmät JÄRKI -hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä oli Järviseudun ja Kauhavan koko työikäinen aikuisväestö. Toinen tärkeä kohderyhmä olivat alueen pk-yritykset ja niiden henkilökunta sekä kuntien ja kaupunkien omat työntekijät. Alueella työskentelevien henkilöiden oli niin ikään mahdollista osallistua koulutukseen. Kuva 1. Ohjausryhmän kokouksessa. 7

9 .3 Tavoitteena menestys koulutetun työvoiman avulla JÄRKI-hankkeelle asetettuja yleisiä tavoitteita olivat korkeasti koulutetun työvoiman lisääminen Järviseudun ja Kauhavan alueilla, virtuaalisten menetelmien kehittäminen sekä elinkeinoelämän osaamisen vahvistaminen. Tällä tavoin pyrittiin konkreettiseen muutokseen väestön koulutustasossa. Tavoitteiden saavuttamiseksi Vaasan yliopiston avoin yliopisto järjesti Järviseudulla ja Kauhavalla kauppatieteen opintoja. Hankkeessa edistettiin elinikäisen oppimisen strategian mukaisesti koulutuksen saavutettavuutta sekä henkilöiden, paikkakuntien ja sukupuolten tasaarvoa sekä hyödynnettiin ja kehitettiin virtuaalisia menetelmiä. JÄRKI-hankkeella onkin ollut vaikutusta osaamistason nousuun. Vuosien 9 11 erillisvalinnoissa kolme JÄRKI-kursseilla mukana ollutta opiskelijaa pääsi Vaasan yliopiston eri tiedekuntien varsinaisiksi opiskelijoiksi. Avoimen väylän kautta vähintään yhdeksän JÄRKI-opiskelijaa oli tullut valituksi yliopistoon hankkeen päättyessä. Neljältä JÄRKI-hankkeen opintoja suorittaneelta puuttui raportin painoon mennessä kauppatieteen kandidaatin tutkinnosta vain muutama kurssi. Kahden JÄRKI-hankkeen opinnot keväällä 9 aloittaneen oli tarkoitus valmistua kauppatieteen maistereiksi vuoden 1 aikana, yksi avoimen väylän kautta sisään päässyt opiskelija oli valmistunut jo aiemmin. JÄRKI-kursseille osallistui useita Etelä- Pohjanmaan Maakuntakorkeakoulussa tradenomiopintoja suorittaneita sekä Vaasan yliopiston eri oppiaineiden Järviseudulta ja Kauhavalta kotoisin olevia tai alueella työskenteleviä tutkinto-opiskelijoita. He suorittivat osan pää- tai sivuaineopinnoistaan lähialueellaan tarvitsematta matkustaa Vaasaan saakka. JÄRKI-hankkeen päätyttyä jokainen opintoja suorittanut sai virallisen opintorekisteriotteen, tarvittaessa myös henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) sekä ohjeet siitä, miten tulee menetellä, jos haluaa jatkaa opiskelua muualla. Kuvio 1 esittää kootusti erilaisia JÄRKI-hankkeen toteutukseen ja yhteistyöhön liittyviä osatekijöitä, joita ovat esimerkiksi hankkeen tavoitteet, suoritetut toimenpiteet, saavutetut tulokset sekä loppuarviointi. Yksi JÄRKI-hankkeelle asetetuista tavoitteista oli yritysten kanssa tehtävän yhteistyön edistäminen. Sen perusajatuksena oli, että hankkeen Kauhava Työikäiset aikuiset Opiskelijat Toimenpiteet Julkishallinnon hlöstö Seminaarit Koulutus Koulutusketju Helavyö Mallit Hyvät käytännöt opas, loppuraportti Tulokset Viestintä Media Alueyhteistyö Osaamistason nosto Tavoitteet Oppilaitokset Yritysoppilas Järviseutu Kuusiokunnat Kunnat, kaupungit kummit Pysyvä koulutus Virtuaaliset menetelmät Koulutus Yhteistyö muut Yritykset Lukiot SOME (Fb) Opinnot JÄRKIhanke Kohderyhmät Opintoohjaus chat Pääaine opinnot Orientoivat 3 op. Moodle Muut opinnot Kielet 15 op. MKK JAMI ACB Skype Yhteiset 11 op. Sopimusoik. 6+1 op. Puhelin Yritysyhteistyö Tekstiviesti Pkyritykset Itsearviointi Virtuaalisesti Kasvokkain Sähköposti Johtaminen Perusopinnot 5 op. Aineopinnot op. Liiketoimintaosaaminen 9 op. Kansal. op. Yrittäjä -op. 8 Kuvio 1. JÄRKI-hankkeen osatekijät

10 opiskelijat toimivat yhdessä kummiyritysten 1, omien taustayritystensä tai muiden tahojen kuten kuntien ja kaupunkien kanssa. Pääaineen ja muidenkin aineiden opintojaksoilla yksilöllisesti tai ryhmässä tehdyt harjoitustyöt kytkettiin joko kokonaan tai osaksi näihin organisaatioihin. Yhteistyön idea pohjautuu teorioihin kokemuksellisesta ja yhteistoiminnallisesta oppimisesta, joiden mukaan osaaminen lisääntyy siitä, että opiskelijat verkottuvat, tutustuvat toistensa taustaorganisaatioihin, pohtivat saamaansa tietoa ja kehittävät yhdessä omien kokemustensa ja oppimiensa teorioiden pohjalta uusia toimintatapoja. Kun he vievät lisääntyneen tietopääoman työyhteisöihinsä, myös niiden osaaminen kasvaa (ks. esim. Frisk 8: 1 3). Yritys-opiskelijamallin avulla on lisätty paikallisten toimijoiden verkostoitumista ja keskinäistä oppimista sekä siirretty monipuolinen uusi tieto suoraan työpaikoille, aivan kuten esimerkiksi Robinson & Robinson (1989) esittävät (ks. Frisk 8: 5). Koulutuksen tulokset ja vaikuttavuus ovat näin levinneet hyödyttäen monipuolisesti alueen organisaatioita. (Ks. kuvio.) JÄRKI-hanke tarjosi Järviseudun ja Kauhavan asukkaille sekä alueella työskenteleville tilaisuuden suorittaa Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan opintoja, jotka mahdollistavat hakemisen Vaasan yliopistoon. Kaikkiaan hankkeessa tarjottiin kolmen vuoden aikana koulutusta 117 opintopisteen (jatkossa op.) verran ja suoritettiin yli 5 opintopistettä. Alueellisen yliopistokoulutuksen ja yhteistyön turvaamiseksi JÄRKI -hankkeen päättymisen jälkeen kehitettiin alueellisen koulutuksen ketjutusmalli Helavyö (ks. kuvio 1 s. 9). Oppimiskokemukset Kouluttaja mahdollistaa oppimistulosten syntymisen Työympäristö, jossa opittua sovelletaan Esimies antaa mahdollisuuden opittujen asioiden soveltamiseen Koulutuksen tulokset, vaikuttavuus Kuvio. Vaikuttavan koulutuksen malli (Robinson & Robinson [1989] teoksessa Frisk 8:5.) 3. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Tämä luku esittelee tarkemmin JÄRKI-hankkeen toteutusta vaiheittain. Aluksi tarkastellaan koulutukseen liittyviä toimenpiteitä, opiskelijoita ja heidän saavutuksiaan sekä koulutuksesta saatua palautetta. Sen jälkeen kuvataan yhteistyötä eri tahojen kanssa. Lopuksi tarkastellaan hankkeessa järjestettyjä seminaareja. 1 Kummiyritys on yritys, joka on lupautunut työskentelemään JÄRKI-hankkeen opiskelijoiden kanssa. Yritys tietää opiskelijoiden yhteydenotoista ja opiskelija toimii yhdessä yrityksen kanssa. Opiskelija tekee harjoitustyön/-töitä yritykselle, hänellä on tietoja ja vähintään yksi tapaaminen yrityksen kanssa. Opiskelija esittelee töitään yritykselle. Yritys ja opiskelija voivat yhdessä ideoida myös projekteja tai liikeideoita. Työskentelyn päätteeksi opettaja antaa palautetta opiskelijan/tiimin työskentelystä. Yritykset niin ikään voivat antaa palautetta opiskelijalle hänen tekemästään harjoitustyöstä. JÄRKI-hanketta alettiin toteuttaa heti rahoituspäätöksen jälkeen. Käynnistysvaiheessa panostettiin henkilökohtaisiin tiedotustilaisuuksiin ja tapaamisiin sekä verkossa ja painetussa muodossa jaettuun informaatioon. Kurssien alettua toiminnassa korostuivat opiskelijoiden tapaamiset sekä koulutuksen ja opintoneuvonnan käytännön toimet. Opiskelijoiden kautta kehittyivät myös yrityskontaktit, vaikka varsinainen kummiyritysten etsintä henkilökohtaisesti, sanomalehdissä ja sähköpostien avulla alkoi vasta myöhemmin. Yrittäjäiltapäiviksi alun perin suunnitellut tilaisuudet muuttuivat kaikille kiinnostuneille avoimiksi seminaareiksi, joiden teemoiksi pyrittiin valitsemaan yrityksiä ja julkisyhteisöjä kiinnostavia aihealueita. JÄRKI-hankkeessa kokeiltiin myös erilaisia didaktisia menetelmiä ja kehitettiin virtuaalikoulutusta. Toiminnan pysyvyyttä varmisteltiin hankkeen toiminta-aikana kehittyneen yhteistyöverkoston kanssa loppuvuodesta 11 kesään 1. 9

11 1 3.1 Hankkeessa tarjotut opintojaksot Ensimmäisen kevään aikana JÄRKI-hanke tarjosi kaksi sulautuvan opetuksen keinoin toteutettua opintojaksoa sekä yhden verkkokurssin (ks. taulukko 1). Keskimäärin kevään 9 opintojaksoilla oli mukana 36 henkilöä. Opintojaksoista ensimmäinen, Yrityksen johtaminen, alkoi helmikuussa. Kurssilla tehtiin ryhmätehtäviä sähköisessä oppimisympäristössä (Moodle) 3 ja testattiin ensimmäisen kerran Moodlen tenttityökalua. Henkilöstöjohtamisen opintojaksolla, joka oli kevään kursseista toinen, oli mukana 5 opiskelijaa. Tämä opintojakso toteutettiin monimuoto-opetuksena. Luennoilla keskusteltiin opiskelijoiden valitsemista artikkeleista ja laadittiin ryhmissä käsitekartat eri teemoista. Tehtävät palautettiin Moodleen, jossa opettaja antoi niistä palautetta. Keväällä 9 alkoi myös kokonaan verkossa toteutettu kurssi Johdatus yliopisto-opiskeluun, joka jatkui syksyllä uusien opiskelijoiden ilmoittauduttua opintoihin. Syksyn 9 tarjonnassa olivat keväällä alkaneen Johdatus yliopisto-opiskeluun opintojakson lisäksi Tietojenkäsittely, Tiedonhaku ja informaatiolukutaito, Yrityksen liiketoimintasuunnitelma sekä Strateginen johtaminen. Näistä Johdatus yliopisto-opiskeluun oli tiedekirjasto Tritonian oppimiskeskuksen kanssa yhteistyönä tarjottu jakso, joka luennoitiin Adobe Connect Pron (tästä eteenpäin ACP) 4 kautta. Tiedonhaku- ja informaatiolukutaito sekä Tietojenkäsittely olivat niin ikään verkossa toteutettuja opintojaksoja. Strateginen johtaminen oli pääasiassa lähiopetusta, mutta sitäkin täydensivät Moodlessa käydyt keskustelut. Syksyn 9 opintojaksoille osallistui keskimäärin 3 henkilöä. Kevään 1 aikana tarjottiin neljä opintojaksoa, joille ilmoittautui keskimäärin 5 henkilöä. Organisoituminen ja verkostot sekä Yrityksen toiminnan kehittäminen olivat verkon kautta toteutettuja opintojaksoja, joiden luennot hoituivat pääasiassa ACP:n kautta. Oppimistehtävien purkutilaisuudet pidettiin kuitenkin aina lähiopetuksena. Henkilöstöoikeuden opintojakso toteutettiin puoliksi lähiopetuksena ja puoliksi Moodleen linkitettyinä ACP-luentoina. Organisaatiokäyttäytyminen oli Moodle -avusteista sulautuvaa opetusta, ja se suoritettiin tekemällä organisaatioon liittyvä sovellus sekä osallistumalla ryhmätenttiin. Syksyn 1 opintojaksoilla oli mukana keskimäärin 1 henkilöä. Tuolloin alkoivat liiketoimintaosaamisen kokonaisuuteen sisältyvät opintojaksot. Näitä olivat Johdatus kirjanpitoon oppimistehtävineen sekä Talousoikeuden perusteet. Lisäksi tarjottiin opintojakso Englannin luetunymmärtäminen ja tekstianalyysi. Nämä jaksot niin ikään toteutettiin Moodle -avusteisena lähiopetuksena. Viimeinen johtamisen aineopintoihin sisältyvä opintojakso Diversity Management (Erilaisuuden johtaminen) alkoi joulukuussa 1 ja jatkui vuoden 11 kevääseen. Kurssilla järjestettiin vain alku- ja loppuluennot. Tehtävät palautettiin Moodleen, jonka keskustelualustaa niin ikään hyödynnettiin. Tämä kurssi luennoitiin suomeksi, mutta sen materiaalit olivat englanninkielisiä. Syyslukukaudella 1 alkanut Diversity Management jatkui vuoden 11 maaliskuulle, jolloin johtamisen aineopinnot päättyivät. Helmikuussa limittäin Diversity-kurssin kanssa Termi sulautuva oppiminen (en. blended learning, hybrid learning) tarkoittaa lähiopetuksen ja tietoverkkojen välityksellä toteutunutta oppimista. Termi sulautuva opetus taas viittaa opetuksen integrointiin, eri aktiviteettien ja opetusmenetelmien yhdistämiseen (lähijakso, e-oppiminen, itseopiskelu, työssä oppiminen). Siinä rakennetaan tarkasti suunniteltu, erilaisia opetuksen elementtejä ja prosesseja sekä tietoteknisiä ratkaisuja ja vuorovaikutusvälineitä yhdistelevä oppimisympäristö. Opetus tapahtuu luokassa tai videojärjestelmien avulla, minkä lisäksi on itseopiskelujaksoja ja verkkotehtäviä, jotka tarjoavat mahdollisuuden järjestellä ajatuksia ja pohtia asioita tarkemmin. (Joutsenvirta & Kukkonen [toim.], 9). Sulautuva opetus hyödyntää konstruktivismin, behaviorismin ja/tai kognitivismin ideoita (Driscoll, ). Monimuoto-opetus tarkoittaa opetusmuotojen moneutta (luento-, ryhmä-, projektiopetus) ja opetuksen toteuttamisen väyliä (lähi- tai etäopetus). Sulautuva opetus on uudenlainen kokonaisuus, jossa ympäristöt integroituvat ja sulautuvat. Saatavissa osoitteesta: Lainattu.6.1.) 3 Moodlen kerrotaan syntyneen alun perin Dougiamasin () väitöskirjan ideoista. Siitä rakennettiin Australiassa verkkopohjainen oppimisympäristö LMS (Learning Management System), jonka taustalla oleva pedagoginen lähestymistapa perustuu sosiaaliseen konstruktivismiin. Moodlen avulla on helpompi opiskella itsenäisesti omalta tietokoneelta käsin, koska sen kautta voidaan vaihtaa mielipiteitä, välittää informaatioita, ladata itselle luentomateriaalia, palauttaa, tenttejä, kuunnella luentoja jne. 4 Adobe Connect Pro on videoneuvottelujärjestelmä, jota on sanottu virtuaaliseksi luokkahuoneeksi ja joka mahdollistaa itsenäisen opiskelun. Oikeastaan se on palvelimella toimiva ohjelmisto, jonka kautta välitetään esimerkiksi kuvaa, ääntä ja muita tietoja verkkokokoukseen osallistuville. Kullakin huoneella on nimi, joka samalla toimii sen nettiosoitteen osana ja johon opiskelijat kirjautuvat ryhtyessään kuuntelemaan virtuaaliluentoja. (Ks. esim. etaopetus). Lainattu

12 Taulukko 1. JÄRKI-hankkeessa 9 1 tarjottu koulutus Tarjotut JÄRKI-kurssit 9-1 Tarjotut JÄRKI-kurssit 9 1 Orientoivat opinnot Johdatus yliopisto-opiskeluun op 9 Tiedonhaku ja informaatiolukutaito I 1 op Yhteiset opinnot Tietojenkäsittely 5 op 5 9 Talousoikeuden perusteet 6 op Kieli- ja viestintäopinnot Englanti: Luentunymmärtäminen ja tekstianal. 3 op 3 1 Englanti: Suulliset taidot op 11 Äidinkieli: Suullinen viestintä op. 11 Äidinkieli: Kirjallinen viestintä 3 op Ruotsia kauppatieteilijöille 5 op Menetelmäopinnot Tilastotieteen perusteet 5 op Liiketoimintaosaaminen (perusteet ja kehittäminen) Johdatus kirjanpitoon + oppimistehtävä 3 1 Johdon laskentatoimen perusteet 3 op 3 11 Yrityspeli op 11 Yrityksen reaaliprosessit 3 op 3 11 Markkinointi liiketoiminnan kentässä 7 op 7 11 Markkinointisuhteiden johtaminen 7 op Pääaineopinnot Yrityksen johtaminen 7 op Henkilöstöjohtaminen 7 op Yrityksen liiketoimintasuunnitelma 4 op Strateginen johtaminen 7 op Yrityksen toiminnan kehittäminen 5 op Henkilöstöoikeus 6 op Organisaatiokäyttäytyminen 5 op Organisoituminen ja verkostot 5 op Diversity Management 5 op Ylimääräinen kurssi Sopimusoikeus (6 +1 op.). Yhteensä

13 1 alkoi osin kasvokkaisena, osin verkko-opetuksena toteutettu opintojakso Markkinointi liiketoiminnan kentässä. Keväällä 11 tarjottiin myös Johdon laskentatoimen perusteet. Opintojaksot Yrityspeli, Tilastotieteen perusteet sekä Englannin suulliset taidot jouduttiin niin ikään aikataulusyistä ajoittamaan keväälle 11. Englannin kurssi jatkui kaiken lisäksi kesäkuun puoliväliin saakka. Tiheä opiskelutahti vaati veronsa, ja jotkut henkilöt päättivät eri syistä jättää kursseja väliin. Varsinkin tilastotieteen kurssi koettiin haasteelliseksi, vaikka opettaja sai erittäin myönteistä palautetta. Joillekin opiskelijoille opintotarjonnan tahti oli liian hidas. He alkoivat hakea lisäsuorituksia esimerkiksi kesäyliopistoista. Osanotto kursseille oli edelleen hyvää tasoa, ja keskimäärin kevään 11 opintojaksoille ilmoittautui 19 henkilöä, jotka jaksoivat puurtaa kohti avoimen väylään hakukelpoisuuden tuottavaa sataa opintopistettä. Syksyllä 11 tarjolla olivat äidinkielen (suomi) suullisen ja kirjallisen viestinnän opintojaksot, joista ensimmäinen oli pitkälti Moodle-avusteista lähiopetusta ja toinen toteutettiin kokonaan verkossa. Kuuden opintopisteen laajuisella Markkinointisuhteiden johtaminen -opintojaksolla oli kolme kokoontumiskertaa. Sen lisäksi tehtiin Moodle-tehtäviä ja osallistuttiin perinteiseen tenttiin. Loppusyksystä luennoitiin vielä tuotantotalouden alaan kuuluva jakso Yrityksen reaaliprosessit. Tällä kurssilla laadittiin oppimispäiväkirja ja tehtiin erilaisia Moodle-harjoituksia. Syksyn 11 opintojaksoille ilmoittautui keskimäärin 14 henkilöä. JÄRKI-hankkeen saatua jatkoa vuodelle 1, järjestettiin ylimääräisenä opintojaksona Ruotsin peruskurssi kauppatieteen opiskelijoille. Opintojakson hyväksytysti suorittanut henkilö sai paitsi viiden opintopisteen edestä suorituksia opinto-rekisteriin myös virallisen todistuksen toisen kotimaisen kielen hyvästä tai tyydyttävästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta. Tämän opintojakson yksi iltasessio pidettiin kummiyrityksessä, jonka toimitusjohtaja esitteli opiskelijoille yrityksensä toimintaa på svenska. Ohjausryhmä teki helmikuun 1 kokouksessaan päätöksen, että kuuden opintopisteen laajuista opintojaksoa Sopimusoikeus ja sen itseopiskeluna suoritettavaa yhden pisteen täydennysosaa tarjotaan kaikille niille, jotka tekevät työssään sopimuksia. Mukaan ilmoittautui kaikkiaan 8 kiinnostunutta, joista vajaat parikymmentä henkilöä osallistui JÄRKI-hankkeen opintojaksolle ensimmäistä kertaa. Kevään 1 kursseille osallistui keskimäärin henkilöä. 3. Lähtökohtana aikuisopiskelijoiden tarpeet JÄRKI-hankkeessa pyrittiin ottamaan huomioon aikuisopiskelijoiden tarpeet esimerkiksi koulutuksen käytännön järjestelyissä. Lähiopetus ja tenttitilaisuudet pidettiin mahdollisimman joustavasti eri paikkakunnilla, ja koulutuspaikkakunnaksi valittiin useimmiten se paikkakunta, josta oli eniten ilmoittautuneita. Jos esimerkiksi Alajärveltä ja Kauhavalta oli tulossa yhtä monta opiskelijaa, opetusta voitiin tarjota myös Vimpelissä tai Lappajärvellä, jotka sijainniltaan ovat suunnilleen alueen keskellä. Opintojen ja tenttien järjestäminen edellytti paitsi toimivia tiloja tarpeellisine välineineen myös tarkkaa ennakkosuunnittelua, ajoitusta ja koordinointia niin opettajilta kuin avoimen yliopiston ja yhteistyöoppilaitosten hallintohenkilöstöltäkin. Apua järjestelyissä saatiin yhteistyöoppilaitoksilta ja toisinaan myös hankkeessa mukana olleilta yrityksiltä. Suomen yrittäjäopiston (Kauhava) sekä Alajärven, Evijärven, Vimpelin ja Lappajärven lukioiden että yritysten kanssa tehty yhteistyö liittyi pääasiassa tilojen käyttöön, mutta joskus myös muuhun toimintaan. Opetusta ja henkilökohtaista opintoneuvontaa pidettiin Alajärvellä ja Lappajärvellä Järviseudun ammatti-instituutin (JAMI) ja Kauhavalla Suomen yrittäjäopiston tiloissa. Opetusta järjestettiin Vimpelin ja Lappajärven koulukeskuksissa sekä yritysten neuvottelutiloissa, ja koulujen ollessa suljettuina opiskelijoiden toivomuksesta myös tenttejä. Opiskelijat kokoontuivat myös keskenään opintopiireihin taustayritysten tiloissa. Seminaarit järjestettiin koulukeskusten auditorioissa. Maakuntakorkeakoulun Alajärven ja Kauhavan kampuksilla sekä Järviseudun ammattiinstituutin palveluksessa työskentelevät henkilöt avustivat tenttijärjestelyissä ja valvoivat tenttejä tarvittaessa. Useimmiten kuitenkin tenttejä valvoivat hankkeen projektipäällikkö ja opettajat, koska tenttitilaisuudet tarjosivat tilaisuuden tavata opiskelijoita sekä keskustella spontaanisti koulutusta koskevista asioista. Ennen tenttejä tai niiden jälkeen vaihdettiin kuulumisia muistakin kuin koulutukseen liittyvistä asioista, purettiin paineita, annettiin palautetta ja esitettiin toiveita opintojaksojen ja tenttien järjestelyistä. Projektipäällikkö oli mukana käynnistämässä jokaisen opintojakson ja osallistui toisinaan harjoitustöiden purkutilaisuuksiin ja muillekin luennoille.

14 Osa kursseista tentittiin perinteiseen tapaan tai suoritettiin osallistumalla sähköisessä oppimisympäristössä pidettyihin tentteihin. Myös suullisia tiimitenttejä järjestettiin. Useita opintojaksoja on suoritettiin kirjoittamalla omaan työhön tai valittuun kummiyritykseen liittyvä sovellus, essee tai oppimispäiväkirja Moodlessa käytyihin verkkokeskusteluihin osallistumisen lisäksi. Yhden opintojakson suoritustapoina olivat yksilötehtävät sekä ryhmässä laaditut käsitekartat, toisella perustettiin yritys, jonka toiminta toimipaikan valinnasta aina suurvoittoihin tai konkurssiin saakka suunniteltiin ja toteutettiin pelaamalla joukkueittain yrityspeliä. Jotkut opiskelijat täydensivät työmatkoista johtuneita luentopoissaolojaan itse kuvaamillaan videofilmeillä, jotka ladattiin Moodleen. Niissä he suullisesti ja Power Point -kalvojen avulla tarkastelivat syvemmin jotakin kurssilla käsiteltyä teemaa. Tällä tavoin joustavasti ja luovasti toimimalla saatiin ratkaistua tiukan aikataulun kiireisille aikuisopiskelijoille asettamia haasteita. Pyrkimällä toimimaan joustavasti ja lähellä opiskelijoita kyettiin reagoimaan nopeasti eteen tulleisiin haasteisiin. Lähellä olemalla oli mahdollista lisätä luottamusta ja tutustua kouluttautujiin henkilökohtaisemmin kuin mitä virallisemmissa tilaisuuksissa olisi ollut mahdollista. 3.3 JÄRKI-opiskelijat JÄRKI-hankkeeseen ei erityisesti valittu opiskelijoita. Kaikki kiinnostuneet sukupuolesta, iästä ja koulutustaustasta riippumatta toivotettiin tervetulleiksi, koska avoimen yliopiston opintoihin voi periaatteessa osallistua kuka tahansa. Ainoastaan asuinpaikkaa ja työssäkäyntialuetta koskeva vaatimus rajoitti JÄRKI -opintoihin osallistumista. Rajoituksen syynä oli kuntarahojen laskentaperusteena käytetty aiheuttamisperiaate, joka tarkoittaa, että kuntarahoitus kerättiin eri paikkakunnilla asuvien tai työskentelevien, kursseille osallistuneiden opiskelijoiden lukumäärien mukaisessa suhteessa. Kaikkiaan hankkeessa oli mukana 11 netto-opiskelijaa. Netto-opiskelijoilla tarkoitetaan tässä sellaisia henkilöitä, jotka ilmoittautuivat ainakin yhdelle hankkeen aikana järjestetylle kurssille. (Ks. kuvio 3.) JÄRKI-opiskelijat, jotka olivat pääasiassa keski-ikäisiä aikuisia, olivat erittäin motivoituneita. Kaikkiaan JÄRKI-hankkeessa suoritettiin vuosien 9 1 aikana vajaat 6 opintopistettä. Se tarkoittaa, että laskennallisesti jokainen netto-opiskelija suoritti opintoja noin 3 opintopisteen verran. Netto-opiskelijoista oli naisia 83 ja miehiä 9. Naisten osuus oli siis vajaat 8 % ja miesten noin 6 %. Jotkut opiskelijat joutuivat pitämään opiskelussaan taukoa haasteellisen työ- tai perhetilanteensa takia, mutta monet heistä ilmoittivat pyrkivänsä jatkamaan opiskelua myöhemmin. Kokonaan lopettaneet kokivat muut haasteet esimerkiksi perheessä tai työtehtävissä opiskelua tärkeämmiksi todeten esimerkiksi, että elämää on opiskelun ulkopuolellakin. Mukana oli toki myös henkilöitä, jotka eivät alun alkaenkaan olleet kiinnostuneita tutkintotavoitteisesta opiskelusta vaan suorittivat kursseja lähinnä mielenkiinnosta, yleissivistyksen takia tai täydentääkseen ammattiosaamistaan. Uudet JÄRKI-opiskelijat vuosittain N/M yht. Naiset Miehet Op. yht./v Kuvio 3. Netto-opiskelijat (saman henkilön ilmoittautuminen laskettu vain kerran) 13

15 3.4 Opiskelijoiden antama palaute Koulutusta koskevaa palautetta kerättiin opiskelijoilta sekä kurssien aikana että niiden jälkeen. Näitä palautteita opettajat hyödynsivät opetusta kehittäessään. Palautetta kerättiin myös verkossa olevalla kyselylomakkeella. Lisäksi kurssi- ja muuta palautetta pyydettiin Moodlen kautta. Opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta saatiin myös henkilökohtaisten tapaamisten aikana, puhelimitse ja sähköpostilla. Kaikkia toiveita ei kirjattu paperille, koska useisiin käytännön toimintaan liittyviin toiveisiin voitiin reagoida heti. Esimerkiksi toiveista, jotka koskivat tenttien päivämääriä tai lähiopetuksen vaihtamista toiselle paikkakunnalle, sovittiin useimmiten jo ensimmäisellä luennolla. Opintojaksojen aikanakin toimintaa sovitettiin tilanteen mukaan mahdollisimman hyvin oppimista palvelevaksi. Hankkeen itsearviointia varten laadittiin verkkoon kaksi kyselyä, joista toinen suunnattiin JÄRKI-hankkeen opiskelijoille ja toinen alueen yrityksille. Verkkokyselyt avautuivat lokakuussa 11 ja jatkuivat hankkeen päättymiseen saakka. Niistä tiedotettiin opiskelijoille Moodlen kautta ja yrityksille yrittäjäjärjestöjen sähköpostilistoilla. Kyselystä informoitiin opiskelijoita ja yrityksiä myös suullisesti. Netto-opiskelijoista kaikkiaan 5 henkilöä vastasi kyselyyn. Heistä kaksi testasi lomaketta jo ennen varsinaisen kyselyn julkaisemista. Yrityksiltä vastauksia saatiin 11, mikä on erittäin vähän. Kyselyä täydennettiin kesäkuussa 1 puhelinkyselyllä ja hankkeen ohjausryhmälle tehdyllä kyselyllä JÄRKI-hankkeen itsearviointia varten. Koska opiskelijoidenkin vastausprosentti (,3 % hankkeen 11 netto-opiskelijasta) on suhteellisen alhainen, voidaan vastauksia pitää vain suuntaa-antavina. Toisaalta, kuten Tuomi (1) raportissaan toteaa, kyse oli työelämässä toimivista aikuisopiskelijoista, joille matala vastausprosentti on tyypillistä. Eri kysymysten kohdalla vastaajien lukumäärä vaihtelee, koska kaikki kyselyyn vastanneet eivät ottaneet kantaa joka kohtaan. Naisia vastaajista oli 16 (64 %) ja miehiä kahdeksan (3 %). Yksi henkilö ei ilmoittanut sukupuoltaan. Alajärveltä oli kotoisin 11 henkilöä (48 %) ja Kauhavalta viisi ( %) vastaajista. Muilta paikkakunnilta kotoisin oli kahdeksan vastaajaa. Yksi henkilö ei nimennyt kotipaikkaansa. Ikäryhmään vuotiaat kyselyyn vastanneista kuului 16 henkilöä (65 %) ja ikäryhmään vuotiaat kahdeksan henkilöä (31 %). Yksi vastaajista (4 %) ei ilmoittanut ikäänsä Palaute käytännön järjestelyistä Kyselyn avulla haluttiin kartoittaa muiden muassa, miten JÄRKI-hankkeen käytännön järjestelyt olivat opiskelijoiden mielestä onnistuneet. Vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1:stä 5:een (5 = erinomaisesti, 4 = erittäin hyvin, 3 = hyvin, = välttävästi, 1 = huonosti tai ei lainkaan), miten tenttijärjestelyt olivat toimineet, mitä mieltä he olivat koulutus- ja tenttitilojen käytännöllisyydestä sekä miten aikataulutuksessa oli onnistuttu. Kuvio 4 esittää tähän kohtaan kantaa ottaneiden opiskelijoiden lukumääriä. Palautteesta päätellen opiskelijat näyttäisivät olleen varsin tyytyväisiä koulutuksen käytännön järjestelyihin. Tenttijärjestelyt (keskiarvo 5 4,3) ovat 4 opiskelijalta saatujen vastausten mukaan toimineet erinomaisesti, erittäin hyvin tai hyvin, tilojen toiminnallisuuteen kaikki ovat olleet tyytyväisiä (k.a. 4,) eikä aikatauluissakaan (k.a. 3,8) ole 5 vastaajan mielestä ollut huomauttamista. (Ks. kuvio 4.) 3.4. Opiskelun tarkoitus Opiskelijoilta tiedusteltiin myös heidän opiskelunsa tarkoitusta. Heille ehdotettiin kuutta vaihtoehtoista tarkoitusta, jotka olivat saattaneet vaikuttaa siihen, että henkilö oli päättänyt ryhtyä kouluttamaan itseään (ks. kuvio 5). Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus esittää vapaasti omia motiivejaan sille, että olivat lähteneet mukaan JÄRKI-hankkeeseen. Pyydetyt vastaukset olivat muotoa kyllä ja ei. Jotkut opiskelijoista eivät vastanneet kaikkiin kohtiin, joten mukana on myös nollavastauksia. Kuviossa 5 nollavastaukset näkyvät ei vastauksina. Vastauksista käy ilmi, että kouluttautumisella on enimmäkseen tavoiteltu ammatillisen osaamisen kasvua ( vastaajaa 5:stä) ja pätevyyden lisääntymistä (18 vastaajaa 5:stä). Harrastuksen vuoksi opiskelun ilmoitti aloittaneensa 15 henkilöä 5:stä, yliopistoon pyrkimisen kertoi opiskelunsa tarkoitukseksi kahdeksan 5 Jatkossa keskiarvosta käytetään lyhennystä k.a.) 14

16 Tenttijärjestelyt Tilojen käytännönläheisyys Aikataulut Erittäin hyvä Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Kuvio 4. Opiskelijoiden käytännön järjestelyistä antama palaute (n = 5) Ammatillisen osaamisen kasvu 5 Ammatillisen pätevyyden lisääntyminen Harrastus tai yleissivistys 15 8 Pyrkiminen yliopistoon Osa korkeakoulututkintoa esim. sivuaine Muu tarkoitus 4 kyllä ei ei vast. Kuvio 5. Opiskelun motiiveja vastaajaa 5:stä. Neljä vastaajaa 5:stä oli hakeutunut koulutukseen virkistäytymisen tai esimiestehtäviin pyrkimisen takia. Joku halusi liittää opintojaksot osaksi toista tutkintoaan. Nämä tarkoitukset käyvät ilmi vapaamuotoisista vastauksista. Osa opiskelijoista ei nimennyt mitään erityistä tarkoitusta sille, että oli ryhtynyt opiskelemaan JÄRKI-hankkeessa. Vaikka kaikilla opiskelijoilla ei aluksi ollutkaan tähtäimessä yliopistotutkinto, monen halu pyrkiä avoimen väylän kautta yliopistoon alkoi opintojen edetessä kasvaa. Osa niistä henkilöistä, jotka aloittivat myöhemmin tai joilta yksi tai useampi kurssi työ- tai muiden kiireiden takia oli jäänyt väliin, alkoi täydentää puuttuvia opintojaan muualla. Vähitellen opiskelijoiden keskuudesta alkoi kuulua toiveita mahdollisuudesta suorittaa koko kandidaatin tutkinto Järviseudulla ja Kauhavalla. Tämä kävi ilmi sekä keskusteluissa, että kyselyn vapaisiin kysymyksiin annetuista vastauksista: Superkiitos [projektipäällikölle], joka jaksaa tsempata meitä ja painia tämän hankkeen jatkumisen puolesta Kaikki [opintojaksot] olivat hyödyllisiä tutkintoa ajatellen, mikä opintojen edetessä muodostui tavoittekseni [sic.], vaikka aloittaessa en TODELLAKAAN aikonut koko tutkintoa suorittaa... 15

17 Vastauksissa, jotka koskivat mahdollisia JÄRKI-hankkeen päättymisen jälkeen järjestettäviä opintoja, toiveet jatkosta näkyvät selvästi. Vastaajat esittivät toiveita opintojaksoista, jotka johtavat tutkinnon kokoonsaamiseen. He halusivat suorittaa johtamisen aine- ja syventävät opinnot sekä saattaa tarjolla olevat opinnot loppuun. Joku toivoi saavansa suoritettua nuo kurssit jotka on jäänyt välistä Opiskelijoiden tavoitteiden toteutuminen Kyselyllä haettiin tietoa myös siitä, miten koulutukselle asetetut tavoitteet olivat opiskelijoiden mielestä toteutuneet. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kahdeksan opiskelulle asetetun tavoitteen toteutumista viisiportaisella asteikolla: erinomaisesti = (5), erittäin hyvin = (4), hyvin = (3), tyydyttävästi = () ja välttävästi tai ei lainkaan = (1). Lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus kertoa vapaasti toteutuneista tai toteutumatta jääneistä tavoitteistaan. Vastausten perusteella näyttäisi siltä, että opiskelijoiden itselleen asettamat tavoitteet (ks. kuvio 6) toteutuivat hyvin, erittäin hyvin tai erinomaisesti. Erityisen hyvin toteutuneiksi 5 vastaajaa koki tavoitteet, jotka liittyvät uusien tietojen oppimiseen (k.a. 4,4), teorioiden ja mallien ymmärtämiseen ja käytäntöön soveltamiseen (k.a. 4,), tiedonhakutaitojen (k.a. 3,9), uusien opiskelumenetelmien (k.a. 3,8), viestintä- ja vuorovaikutus- (k.a. 3,8) sekä ongelmanratkaisutaitojen (k.a. 3,7) kehittymiseen. Uralla etenemiseensä (k.a. 3,) ja urasuunnitelmiensa selkeytymiseen (k.a.,9) kaikki opiskelijat eivät JÄRKI-hankkeen päättyessä näyttäisi olleen täysin tyytyväisiä Opiskelijoiden mielipiteet opintoneuvonnan keinoista Yksi JÄRKI-hankkeen tavoitteista oli opintoohjauksen kehittäminen. Koulutuksen alkuvaiheessa, keväällä 9 tavattiin kaikki henkilökohtaista opastusta halunneet opiskelijat. Tapaamisten aikana selvitettiin henkilöiden aikaisemmat opinnot ja mahdolliset niiden perusteella myönnettävät korvaavuudet. Näin jokainen kykeni valitsemaan itselleen parhaiten soveltuvia opintojaksoja. Opiskelijat laativat yhdessä opinto-ohjaajan kanssa itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jota opintojen edetessä tarpeen mukaan muokattiin. Opinto-ohjauksella ja neuvonnalla opiskelu pyrittiin tekemään mielekkääksi ja sitouttamaan sen kautta opiskelijat pitkäjänteiseen työskentelyyn. Tapaamisia jatkettiin halukkaiden kanssa koko JÄRKI-hankkeen toiminnan ajan. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan sopineet henkilökohtaista tapaamista. Muut opinto-ohjauksen keinot mitä ilmeisimmin täyttivät riittävän hyvin heidän opinto-ohjaustarpeensa. Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen Uusien opiskelumenetelmien kehittyminen Ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen Teorioiden ja mallien ymmärrys ja käytäntöön sovellus Tiedonhakutaitojen oppiminen Uusien tietojen oppiminen 1 11 Uralla eteneminen Urasuunnitelmien selkeytyminen Erittäin hyvin Erinomaisesti Hyvin Tyydyttävästi Välttävästi 16 Kuvio 6. Kouluttautumiselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen

18 Henkilökohtaisen opintoneuvonnan tukena testattiin virtuaalisia ohjausvälineitä kuten sähköpostia, Facebookia, Moodlessa käytyjä keskusteluja, verkkosivuja, ACP:ta, chatteja ja tekstiviestejä. Näiden lisäksi hyödynnettiin perinteisemmän viestinnän keinoja kuten puhelinta ja kirjeitä. Tarjolla olleista välineistä jokaisella opintoneuvontaa pyytäneellä henkilöllä oli mahdollisuus löytää itselleen sopiva opintoohjauksen vastaanottamisen keino. Konsepti näyttäisi opinto-ohjausta koskevaan kohtaan annetuista vastauksista päätellen toimineen vähintäänkin hyvin. Opiskelijoille suunnatussa kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1 5:een itselleen sopivimpia opinto-ohjauksen kanavia: erinomainen (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), tyydyttävä () tai välttävä/ei lainkaan toimiva (1). (Ks. kuvio 7.) Antamiensa vastausten perusteella aikuisopiskelijat näyttäisivät arvostaneen sähköisistä opinto-ohjauksen välineistä eniten Moodlea (k.a. 4,), jota koskevaan kysymykseen kantaa ottaneet 4 vastaajaa pitivät joko erinomaisena, erittäin hyvänä tai hyvänä opinto-ohjauksen kanavana. JÄRKI-hankkeen verkkosivuja (k.a. 4,1) niin ikään kaikki 5 vastaajaa pitivät erittäin hyvin toimivina opinto-ohjauksessa. Avoimen yliopiston verkkosivuja (k.a. 3,7). erinomaisina, erittäin hyvinä tai hyvinä piti 1 henkilöä 3:sta. Avoimen yliopiston opinto-oppaasta (k.a. 3,8) katsoi hyötyneensä vähintään hyvin 18 opiskelijaa :sta. Henkilökohtaisen opinto-ohjauksen (k.a. 3,6) näki 3 vastaajaa 5:sta erinomaisena, erittäin hyvänä tai hyvänä tapana saada opinto-ohjausta. Sähköpostilla annetun opintoohjauksen (3,4) vähintään hyvin toimivaksi koki 18 vastaajaa :stä. ACP:ta (k.a.3,3) erinomaisena, erittäin hyvänä tai hyvänä opinto-ohjauksen välineenä piti 16 vastaajaa 4:stä. Chatin (k.a.,5) vähintään hyväksi opinto-ohjauksen kanavaksi arvioi 1 vastaajaa :sta ja Facebookin (k.a. 3,1) koki 1 henkilöä 18:sta toimivan opinto-ohjauksessa erinomaisesti, erittäin hyvin tai hyvin. Samansuuntainen trendi näyttäisi jatkuvan tiedotuksen toimivuutta luotaaviin kysymyksiin annetuissa vastauksissa (ks. luku 6) Opiskelun hyödyt Palautekyselyssä opiskelijoita pyydettiin kertomaan myös omin sanoin opiskelun hyödyistä itselleen ja yritykselleen. Vastauksista päätellen opiskelusta näyttäisi olleen moninaista hyötyä. Opiskelijat kertoivat saaneensa runsaasti tietoa eri alueilta ja voineensa soveltaa oppimaansa käytäntöön sekä tehtyjen harjoitustöiden että kursseilta saadun opetuksen ansiosta. Lisäksi he saivat paljon uusia tuttuja! Yleissivistyksen ja tuoreiden näkökulmien lisäksi osaamisen koettiin kasvaneen. Opiskelu niin ikään tuuletti ajatuksia, lisäsi teoreettisia ja ongelmanratkaisutaitoja, syvensi ja laajensi ammatillista osaamista ja opetti käyttämään tehokkaasti ajattelun työkaluja. Virkistyminen ja työssä jaksaminen eivät liioin olleet opiskelun hyödyistä vähäisimpiä. Opiskelijat kokivat kehittyneensä ihmisinä ja työntekijöinä, heidän mukaansa työtä koskeva ymmärrys lisääntyi ja omaa teoreettista osaamista saatiin päivitettyä tämän päivän tarpeita vastaavaksi. Jotkut vaihtoivat ammattia, täydensivät edeltäviä opin- Adobe Connect Pro Chat JÄRKI-Moodle JÄRKI Fb-sivu JÄRKI verkkosivu Avoimen verkkosivut 14 5 Opinto-opas Sähköposti Henkilökohtainen ohjaus Erittäin hyvä Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Kuvio 7. Opiskelijoiden näkemyksiä opinto-ohjauksen välineiden toimivuudesta 17

19 Kuva. Kahvitauolla opiskelun lomassa Kuva 3. Hankkeen ilmoituksia ja seminaareja mietittiin yhdessä 18

20 tojaan tai suorittivat toisen korkeakoulututkinnon. Joku sai intoa jatkaa opiskelua monen vuoden tauon jälkeen. Palautteen mukaan saatiin kokoon mittava ja laaja opintokokonaisuus kauppatieteiden alalta, mikä koettiin tervetulleeksi lisäksi työelämässä. Kaiken kaikkiaan vastausten perusteella näyttäisi siltä, että JÄRKI-hanke oli erittäin hyvä idea saada koulutusmahdollisuutta hajaasutusalueelle. Lisäksi kurssit opiskelijoiden mielestä olivat edullisia ja kaikki opiskelijat tykkäsivät Järki-hankkeesta. Ainoastaan hieman liian nopea aikataulu, joihin joidenkin työelämässä olevien oli hankala ehtiä mukaan, näyttäisi karsineen opiskelijoita jonkin verran Opiskelun vaikuttavuus Opiskelijoille suunnatussa kyselyssä haettiin tietoa myös taustaorganisaatioiden toimintaan kohdistuneista vaikutuksista. Vastauksista päätellen vaikutukset olivat moninaisia uuden ammatin saamisesta virkistymiseen. Kokonaisuutena vaikutukset näyttäisivät vastaajien keskuudessa olleen positiivisia. Omien sanojensa mukaan opiskelijat saivat suunnattua oppimistehtävät käytäntöön ja palvelemaan koko organisaatiota. Järjestelmiä parannettiin nivomalla kursseilla tehdyt työt organisaatioiden toimintaan. Opiskelijat kokivat voivansa avata johdon silmiä ja saaneensa mahdollisuuden välittää osaamistaan omassa organisaatiossaan. Jotkut suunnittelivat muuttavansa työpaikkansa menettelytapoja omien sanojensa mukaan toivottavasti parempaan suuntaan. Organisaatiot ovat palautteesta päätellen saaneet osaavampia toimijoita, joilla on kyky arvioida yhteisön toimintatapoja uuden tiedon avulla. Jotkut opiskelijoista olivat siirtyneet toiseen työhön tai työpaikkaan, toisten asema oli parantunut ja/tai toimenkuva entisessä organisaatiossa muuttunut. Opiskelijat pystyivät niin ikään täydentämään muita opintojaan suorittamalla JÄRKI-hankkeessa tarjolla olleita opintojaksoja. Muutamien mielestä vaikutusta omaan asemaan tai organisaation toimintaan ei ollut. 3.5 Yritysten antama palaute Ohjausryhmän päätöksen mukaan yrityksille suunnatut seminaariluonteiset iltapäivät pyrittiin pitämään niillä paikkakunnilla, joilla ei järjestetty koulutusta. Mukaan kutsuttiin yrittäjien lisäksi myös alueen asukkaita sekä opiskelijoita JÄRKI-seminaarit (yrittäjäiltapäivät) Ensimmäinen seminaari järjestettiin Lappajärvellä marraskuussa 9. Tilaisuuden teemana olivat Sopimukset, maine ja pk-yritysten tulevaisuus johtamisen näkökulmasta. Tilaisuudessa pohdittiin, millainen on hyvä sopimus ja millä tavoin hyvä tai huono maine voivat vaikuttaa organisaation toimintaan, sekä tarkasteltiin maailmalla kehittyvien heikkojen signaalien ja niin sanottujen megatrendien vaikutusta yritysten toimintaan. Vimpelissä elokuussa 1 järjestetyn seminaarin teemoina olivat Tarinat ja yhteisöllisyys menestystekijöinä sekä kiire niiden vastavoimana. Tilaisuudessa luennoitiin tarinoiden hyödyntämisestä yritystoiminnassa, testattiin osallistujien johtamistaitoja ja pohdittiin hyvän työnantajan ominaisuuksia. Vuonna 11 tilaisuudet siirrettiin opiskelijoiden pyynnöstä ilta-aikaan. Ensimmäinen illalla järjestetty seminaari pidettiin helmikuussa 11 Evijärvellä. Sen teemoja olivat Palveluliiketoiminta, strategian kehittäminen ja julkishallinnon toiminnan arviointi yritysten menetelmillä. Seminaarissa pohdittiin, voiko julkishallinnon organisaatioiden toimintaa arvioida samoilla menetelmillä kuin liikeyrityksiä, ja esiteltiin tutkimusta, jonka mukaan yritykset eivät enää myy pelkkää tuotetta vaan tarjoavat tuotteen ohella yhä useammin erilaisia oheispalveluita. Lopuksi tarkasteltiin yritysten strategioita ja sitä, millainen hyvän strategian pitäisi olla. Hankkeen päätösseminaari pidettiin Alajärvellä maaliskuussa 1. Sen teemana oli Luova johtaminen. Johtamista tarkasteltiin eri näkökulmista. Pohdittiin esimerkiksi yhteiskunnan muuttumista hyvinvointivaltiosta metropolivaltioksi sekä maaseudun pääomaa ja tulevaisuutta. Kyseltiin niin ikään, mikä tekee ideasta innovaation, ja esiteltiin erilaisiin ideoinnin arvioimisen keinoihin ja osallistuvan innovaatiotoiminnan edellytyksiin liittyvää tutkimusta. Luovuuden niin ikään väitettiin kuuluvan jokaiselle. Lisäksi pohdittiin, millaisessa ympäristössä luovuus kuolee ja millaisessa se elää. 19

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS OPINTOKOKONAISUUKSIEN JA OPINTOJAKSOJEN JÄRJESTÄ- MISESTÄ AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA

YHTEISTYÖSOPIMUS OPINTOKOKONAISUUKSIEN JA OPINTOJAKSOJEN JÄRJESTÄ- MISESTÄ AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA 1 YHTEISTYÖSOPIMUS OPINTOKOKONAISUUKSIEN JA OPINTOJAKSOJEN JÄRJESTÄ- MISESTÄ AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA 1. Yhteistyösopimus Vaasan yliopiston (seuraavassa ) ja yhteistyöoppilaitos sopivat tällä sopimuksella

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015- AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2014 tai keväällä 2015 aloittaneille. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta

Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta Jussi Myllärniemi Sanna Nokelainen Eila Pajarre TTY 21.8.2013 Taustaa Yliopisto-opetuksessa arvioinnin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ 1 (9) JOHTAMISKORKEAKOULU Huom.! Päivitetty 19.12.2013 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ talousjohtamisen opintosuunta (oppiaineet finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu 3.9.2010 / sh Avoin ammattikorkeakoulu Lähellä Sinua Avoin ammattikorkeakoulu k k Sinulle, joka suunnittelet hakeutuvasi ammattikorkeakouluopintoihin haluat jouduttaa opintojasi ja suorittaa opintoja etukäteen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi Tradenomin tutkinto monimuoto-opintoina opintoina: kokemuksia ja kehittämistä SULOP2012 Sulautuva opetus ja oppiminen Tausta Sisältö Toteutuksen rakenne Onnistuneen oppimisen ja opetuksen edellytykset

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot 30 op 19.1.2012-30.11.2012 KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ilona Palonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Contents

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva

Lisätiedot

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015 MTI- opetuksen tulevaisuus yhdessä tehden Metsätalousinsinöörien AMK- opetuksen kehittämisseminaari 29.10.2015 Tutkija Eila Lautanen, TTS Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 1. vastaajajoukon kuvaus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Kohderyhmänä suomalaiset +18vuotiaat maajoukkueurheilijat Kysely lähetettiin noin 1550 urheilijalle Kyseelyyn

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Puh: Pääaine: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Minut valittiin ranskan kielen opiskelijaksi vuonna.

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot