JÄRKI-hanke mallina alueellisesta yhteistyöstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄRKI-hanke mallina alueellisesta yhteistyöstä"

Transkriptio

1 TERTTU HARAKKA Tässä on JÄRKEÄ! Koulutusta lähelläsi. Kevät JÄRJEN kirkastaa! JÄRKEÄ päähän! JÄRJESTÄ MENESTYSTÄ! JÄRKI-hanke mallina alueellisesta yhteistyöstä TÄSSÄ ON JÄRKEÄ! Vaasan yliopiston avoin yliopisto PL 7, 6511 Vaasa uva.fi/avoin 1 Vaasan yliopiston avoin yliopisto

2 TERTTU HARAKKA JÄRKI-hanke mallina alueellisesta yhteistyöstä 1 Vaasan yliopiston avoin yliopisto 1

3 Vaasan yliopiston avoin yliopisto PL 7, 6511 Vaasa uva.fi/avoin

4 TERTTU HARAKKA JÄRKI-hanke mallina alueellisesta yhteistyöstä 3

5 Sisältö 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Lähtökohdat Kohderyhmät Tavoitteena menestys koulutetun työvoiman avulla PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hankkeessa tarjotut opintojaksot Lähtökohtana aikuisopiskelijoiden tarpeet JÄRKI-opiskelijat Opiskelijoiden antama palaute Palaute käytännön järjestelyistä Opiskelun tarkoitus Opiskelijoiden tavoitteiden toteutuminen Opiskelijoiden mielipiteet opintoneuvonnan keinoista Opiskelun hyödyt Opiskelun vaikuttavuus Yritysten antama palaute JÄRKI-seminaarit (yrittäjäiltapäivät) Yritysten mielipiteitä koulutustarpeista Hankkeessa tehty yhteistyö Suunnitteluun ja hallintoon liittyvä yhteistyö Yhteistyö opiskelijoiden taustaorganisaatioiden ja kummiyritysten kanssa JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN ONGELMAT JA SUOSITUKSET PROJEKTIN TULOKSET PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMINNAN JATKUVUUS YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA SEKÄ AINEISTON SÄILYTYS

6 LIITE 1. Järki-hankkeen arviointi. Laadullinen loppuarviointi hankkeen onnistumisesta... 3 I Järki-hanke ja sen tavoitteet II Tämän hankearvioinnin tavoitteet ja toteutus III Projektihakemuksessa ja jatkohakemuksessa arvioinnista luvattujen asioiden toteutuminen Projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön Projektin vaikutukset kestävän kehityksen edistämisen kannalta Innovatiivisuuden arviointia: Projektissa kehitetyt uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja toteutuiko tuotekehityksen työsuunnitelma Hakemuksen kohteena olevan toiminnan jatkuminen projektin päätyttyä Tavoitteiden toteutumisen seuranta, raportointi ja toiminnan arviointi IV Projektin tulokset: eri tahojen näkemykset projektin onnistumisesta V Projektiin osallistuminen VI Yhteenveto, ongelmat ja suositukset ja toiminnan jatkuvuus tulevaisuudessa...4 KUVIOT Kuvio 1. JÄRKI-hankkeen osatekijät... 8 Kuvio. Vaikuttavan koulutuksen malli... 9 Kuvio 3. Netto-opiskelijat Kuvio 4. Opiskelijoiden käytännön järjestelyistä antama palaute Kuvio 5. Opiskelun motiiveja...15 Kuvio 6. Kouluttautumiselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen...16 Kuvio 7. Opiskelijoiden näkemyksiä opinto-ohjauksen välineiden toimivuudesta Kuvio 8. Tiedotuksen toimivuudesta annetut arviot...4 Kuvio 9. Alueellisen koulutusyhteistyön malli...9 Kuvio 1. Esimerkki talousoikeuden opintokokonaisuuden mahdollisesta ketjutuksesta...9 TAULUKOT Taulukko 1. JÄRKI-hankkeessa 9 1 tarjottu koulutus KUVAT Kuva 1. Ohjausryhmän kokouksessa... 7 Kuva. Kahvitauolla opiskelun lomassa...18 Kuva 3. Hankkeen ilmoituksia ja seminaareja mietittiin yhdessä...18 Kuva 4. JÄRKI-hankkeen verkkosivu...3 Kuva 5. JÄRKI-seminaarin blogi...3 Kuva 6. JÄRKI-hankkeen Moodle-pääsivu... 4 Kuva 7. JÄRKI-hanke facebookissa

7 6

8 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi oli JÄRKI -hanke. Sen rahoitus myönnettiin Manner-Suomen ESRohjelman Länsi-Suomen suuralueosion toimintalinjasta nro 3, jonka tarkoitus on työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Vastuuviranomaisena toimi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Projektin toteutti Vaasan yliopiston Avoin yliopisto välisenä aikana. Hankkeen kokonaisrahoitus oli noin 364., josta ESR- ja valtio rahoittivat noin 55., kunnat hieman yli 8. ja opiskelijoiden osallistumismaksuista muodostunut yksityinen rahoitus oli noin 9... PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ.1 Lähtökohdat JÄRKI-hankkeen yhtenä lähtökohtana olivat Kuusiokunnissa aiemmin toteutetun ALKU -hankkeen perusteella saadut hyvät kokemukset, joiden mukaan siinä mukana olleet ja valmistuneet olivat jääneet omille paikkakunnilleen ja vieneet hankitun osaamisensa työnantajien käyttöön. Uusi osaaminen oli myös edistänyt opiskelijoiden uralla etenemistä. Nämä tekijät olivat tiedossa jo JÄRKI-hanketta suunniteltaessa. Toisena lähtökohtana oli niin sanottu paikallinen kumppanuus eli Järviseudun kaupunkien ja kuntien (Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Soini, Vimpeli) välille muodostunut toimiva yhteistyö. Kuntien ja kaupunkien yksimielisyys alueen kehittämisen tarpeista sekä sitoutuminen tukemaan hanketta kuntarahojen muodossa olivat ensiarvoisen tärkeitä lähtökohtia. Kaupunkien ja kuntien johtajien sekä muiden hankkeessa mukana olleiden henkilöiden aktiivinen osallistuminen ohjausryhmätyöhön edesauttoi hankkeen toteuttamista. Alueen asukkaiden intoa kehittyä ja yritysten johdon halua henkilöstön ja toimintojen kehittämiseen ei liioin voida pitää sivuseikkana. Lisäksi hankkeelle oli alussa laadittu selkeä suunnitelma, jota oli helppo lähteä toteuttamaan käytännössä. Yleisellä osaamistason nousulla tiedetään olevan suora yhteys alueiden menestykseen. Koulutus on siten keskeinen elinkeinoelämän kehittymistä, uusien yritysten syntymistä sekä alueellista vetovoimaisuutta lisäävä tekijä. Etelä-Pohjanmaan maakunnan haasteita olivat alhainen koulutustaso sekä negatiivinen väestöennuste. Järviseudulla ja Kauhavalla korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus aikuisväestöstä oli vielä vuonna 5 koko Suomeen verrattuna pieni. Väestön vanhetessa osaavan työvoiman määrä oli alkanut hiljalleen vähetä. Näistä syistä Järviseudulle ja Kauhavalle päätettiin suunnitella monipuolinen ja joustava niin aikuisväestöä kuin työelämääkin palveleva koulutus.. Kohderyhmät JÄRKI -hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä oli Järviseudun ja Kauhavan koko työikäinen aikuisväestö. Toinen tärkeä kohderyhmä olivat alueen pk-yritykset ja niiden henkilökunta sekä kuntien ja kaupunkien omat työntekijät. Alueella työskentelevien henkilöiden oli niin ikään mahdollista osallistua koulutukseen. Kuva 1. Ohjausryhmän kokouksessa. 7

9 .3 Tavoitteena menestys koulutetun työvoiman avulla JÄRKI-hankkeelle asetettuja yleisiä tavoitteita olivat korkeasti koulutetun työvoiman lisääminen Järviseudun ja Kauhavan alueilla, virtuaalisten menetelmien kehittäminen sekä elinkeinoelämän osaamisen vahvistaminen. Tällä tavoin pyrittiin konkreettiseen muutokseen väestön koulutustasossa. Tavoitteiden saavuttamiseksi Vaasan yliopiston avoin yliopisto järjesti Järviseudulla ja Kauhavalla kauppatieteen opintoja. Hankkeessa edistettiin elinikäisen oppimisen strategian mukaisesti koulutuksen saavutettavuutta sekä henkilöiden, paikkakuntien ja sukupuolten tasaarvoa sekä hyödynnettiin ja kehitettiin virtuaalisia menetelmiä. JÄRKI-hankkeella onkin ollut vaikutusta osaamistason nousuun. Vuosien 9 11 erillisvalinnoissa kolme JÄRKI-kursseilla mukana ollutta opiskelijaa pääsi Vaasan yliopiston eri tiedekuntien varsinaisiksi opiskelijoiksi. Avoimen väylän kautta vähintään yhdeksän JÄRKI-opiskelijaa oli tullut valituksi yliopistoon hankkeen päättyessä. Neljältä JÄRKI-hankkeen opintoja suorittaneelta puuttui raportin painoon mennessä kauppatieteen kandidaatin tutkinnosta vain muutama kurssi. Kahden JÄRKI-hankkeen opinnot keväällä 9 aloittaneen oli tarkoitus valmistua kauppatieteen maistereiksi vuoden 1 aikana, yksi avoimen väylän kautta sisään päässyt opiskelija oli valmistunut jo aiemmin. JÄRKI-kursseille osallistui useita Etelä- Pohjanmaan Maakuntakorkeakoulussa tradenomiopintoja suorittaneita sekä Vaasan yliopiston eri oppiaineiden Järviseudulta ja Kauhavalta kotoisin olevia tai alueella työskenteleviä tutkinto-opiskelijoita. He suorittivat osan pää- tai sivuaineopinnoistaan lähialueellaan tarvitsematta matkustaa Vaasaan saakka. JÄRKI-hankkeen päätyttyä jokainen opintoja suorittanut sai virallisen opintorekisteriotteen, tarvittaessa myös henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) sekä ohjeet siitä, miten tulee menetellä, jos haluaa jatkaa opiskelua muualla. Kuvio 1 esittää kootusti erilaisia JÄRKI-hankkeen toteutukseen ja yhteistyöhön liittyviä osatekijöitä, joita ovat esimerkiksi hankkeen tavoitteet, suoritetut toimenpiteet, saavutetut tulokset sekä loppuarviointi. Yksi JÄRKI-hankkeelle asetetuista tavoitteista oli yritysten kanssa tehtävän yhteistyön edistäminen. Sen perusajatuksena oli, että hankkeen Kauhava Työikäiset aikuiset Opiskelijat Toimenpiteet Julkishallinnon hlöstö Seminaarit Koulutus Koulutusketju Helavyö Mallit Hyvät käytännöt opas, loppuraportti Tulokset Viestintä Media Alueyhteistyö Osaamistason nosto Tavoitteet Oppilaitokset Yritysoppilas Järviseutu Kuusiokunnat Kunnat, kaupungit kummit Pysyvä koulutus Virtuaaliset menetelmät Koulutus Yhteistyö muut Yritykset Lukiot SOME (Fb) Opinnot JÄRKIhanke Kohderyhmät Opintoohjaus chat Pääaine opinnot Orientoivat 3 op. Moodle Muut opinnot Kielet 15 op. MKK JAMI ACB Skype Yhteiset 11 op. Sopimusoik. 6+1 op. Puhelin Yritysyhteistyö Tekstiviesti Pkyritykset Itsearviointi Virtuaalisesti Kasvokkain Sähköposti Johtaminen Perusopinnot 5 op. Aineopinnot op. Liiketoimintaosaaminen 9 op. Kansal. op. Yrittäjä -op. 8 Kuvio 1. JÄRKI-hankkeen osatekijät

10 opiskelijat toimivat yhdessä kummiyritysten 1, omien taustayritystensä tai muiden tahojen kuten kuntien ja kaupunkien kanssa. Pääaineen ja muidenkin aineiden opintojaksoilla yksilöllisesti tai ryhmässä tehdyt harjoitustyöt kytkettiin joko kokonaan tai osaksi näihin organisaatioihin. Yhteistyön idea pohjautuu teorioihin kokemuksellisesta ja yhteistoiminnallisesta oppimisesta, joiden mukaan osaaminen lisääntyy siitä, että opiskelijat verkottuvat, tutustuvat toistensa taustaorganisaatioihin, pohtivat saamaansa tietoa ja kehittävät yhdessä omien kokemustensa ja oppimiensa teorioiden pohjalta uusia toimintatapoja. Kun he vievät lisääntyneen tietopääoman työyhteisöihinsä, myös niiden osaaminen kasvaa (ks. esim. Frisk 8: 1 3). Yritys-opiskelijamallin avulla on lisätty paikallisten toimijoiden verkostoitumista ja keskinäistä oppimista sekä siirretty monipuolinen uusi tieto suoraan työpaikoille, aivan kuten esimerkiksi Robinson & Robinson (1989) esittävät (ks. Frisk 8: 5). Koulutuksen tulokset ja vaikuttavuus ovat näin levinneet hyödyttäen monipuolisesti alueen organisaatioita. (Ks. kuvio.) JÄRKI-hanke tarjosi Järviseudun ja Kauhavan asukkaille sekä alueella työskenteleville tilaisuuden suorittaa Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan opintoja, jotka mahdollistavat hakemisen Vaasan yliopistoon. Kaikkiaan hankkeessa tarjottiin kolmen vuoden aikana koulutusta 117 opintopisteen (jatkossa op.) verran ja suoritettiin yli 5 opintopistettä. Alueellisen yliopistokoulutuksen ja yhteistyön turvaamiseksi JÄRKI -hankkeen päättymisen jälkeen kehitettiin alueellisen koulutuksen ketjutusmalli Helavyö (ks. kuvio 1 s. 9). Oppimiskokemukset Kouluttaja mahdollistaa oppimistulosten syntymisen Työympäristö, jossa opittua sovelletaan Esimies antaa mahdollisuuden opittujen asioiden soveltamiseen Koulutuksen tulokset, vaikuttavuus Kuvio. Vaikuttavan koulutuksen malli (Robinson & Robinson [1989] teoksessa Frisk 8:5.) 3. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Tämä luku esittelee tarkemmin JÄRKI-hankkeen toteutusta vaiheittain. Aluksi tarkastellaan koulutukseen liittyviä toimenpiteitä, opiskelijoita ja heidän saavutuksiaan sekä koulutuksesta saatua palautetta. Sen jälkeen kuvataan yhteistyötä eri tahojen kanssa. Lopuksi tarkastellaan hankkeessa järjestettyjä seminaareja. 1 Kummiyritys on yritys, joka on lupautunut työskentelemään JÄRKI-hankkeen opiskelijoiden kanssa. Yritys tietää opiskelijoiden yhteydenotoista ja opiskelija toimii yhdessä yrityksen kanssa. Opiskelija tekee harjoitustyön/-töitä yritykselle, hänellä on tietoja ja vähintään yksi tapaaminen yrityksen kanssa. Opiskelija esittelee töitään yritykselle. Yritys ja opiskelija voivat yhdessä ideoida myös projekteja tai liikeideoita. Työskentelyn päätteeksi opettaja antaa palautetta opiskelijan/tiimin työskentelystä. Yritykset niin ikään voivat antaa palautetta opiskelijalle hänen tekemästään harjoitustyöstä. JÄRKI-hanketta alettiin toteuttaa heti rahoituspäätöksen jälkeen. Käynnistysvaiheessa panostettiin henkilökohtaisiin tiedotustilaisuuksiin ja tapaamisiin sekä verkossa ja painetussa muodossa jaettuun informaatioon. Kurssien alettua toiminnassa korostuivat opiskelijoiden tapaamiset sekä koulutuksen ja opintoneuvonnan käytännön toimet. Opiskelijoiden kautta kehittyivät myös yrityskontaktit, vaikka varsinainen kummiyritysten etsintä henkilökohtaisesti, sanomalehdissä ja sähköpostien avulla alkoi vasta myöhemmin. Yrittäjäiltapäiviksi alun perin suunnitellut tilaisuudet muuttuivat kaikille kiinnostuneille avoimiksi seminaareiksi, joiden teemoiksi pyrittiin valitsemaan yrityksiä ja julkisyhteisöjä kiinnostavia aihealueita. JÄRKI-hankkeessa kokeiltiin myös erilaisia didaktisia menetelmiä ja kehitettiin virtuaalikoulutusta. Toiminnan pysyvyyttä varmisteltiin hankkeen toiminta-aikana kehittyneen yhteistyöverkoston kanssa loppuvuodesta 11 kesään 1. 9

11 1 3.1 Hankkeessa tarjotut opintojaksot Ensimmäisen kevään aikana JÄRKI-hanke tarjosi kaksi sulautuvan opetuksen keinoin toteutettua opintojaksoa sekä yhden verkkokurssin (ks. taulukko 1). Keskimäärin kevään 9 opintojaksoilla oli mukana 36 henkilöä. Opintojaksoista ensimmäinen, Yrityksen johtaminen, alkoi helmikuussa. Kurssilla tehtiin ryhmätehtäviä sähköisessä oppimisympäristössä (Moodle) 3 ja testattiin ensimmäisen kerran Moodlen tenttityökalua. Henkilöstöjohtamisen opintojaksolla, joka oli kevään kursseista toinen, oli mukana 5 opiskelijaa. Tämä opintojakso toteutettiin monimuoto-opetuksena. Luennoilla keskusteltiin opiskelijoiden valitsemista artikkeleista ja laadittiin ryhmissä käsitekartat eri teemoista. Tehtävät palautettiin Moodleen, jossa opettaja antoi niistä palautetta. Keväällä 9 alkoi myös kokonaan verkossa toteutettu kurssi Johdatus yliopisto-opiskeluun, joka jatkui syksyllä uusien opiskelijoiden ilmoittauduttua opintoihin. Syksyn 9 tarjonnassa olivat keväällä alkaneen Johdatus yliopisto-opiskeluun opintojakson lisäksi Tietojenkäsittely, Tiedonhaku ja informaatiolukutaito, Yrityksen liiketoimintasuunnitelma sekä Strateginen johtaminen. Näistä Johdatus yliopisto-opiskeluun oli tiedekirjasto Tritonian oppimiskeskuksen kanssa yhteistyönä tarjottu jakso, joka luennoitiin Adobe Connect Pron (tästä eteenpäin ACP) 4 kautta. Tiedonhaku- ja informaatiolukutaito sekä Tietojenkäsittely olivat niin ikään verkossa toteutettuja opintojaksoja. Strateginen johtaminen oli pääasiassa lähiopetusta, mutta sitäkin täydensivät Moodlessa käydyt keskustelut. Syksyn 9 opintojaksoille osallistui keskimäärin 3 henkilöä. Kevään 1 aikana tarjottiin neljä opintojaksoa, joille ilmoittautui keskimäärin 5 henkilöä. Organisoituminen ja verkostot sekä Yrityksen toiminnan kehittäminen olivat verkon kautta toteutettuja opintojaksoja, joiden luennot hoituivat pääasiassa ACP:n kautta. Oppimistehtävien purkutilaisuudet pidettiin kuitenkin aina lähiopetuksena. Henkilöstöoikeuden opintojakso toteutettiin puoliksi lähiopetuksena ja puoliksi Moodleen linkitettyinä ACP-luentoina. Organisaatiokäyttäytyminen oli Moodle -avusteista sulautuvaa opetusta, ja se suoritettiin tekemällä organisaatioon liittyvä sovellus sekä osallistumalla ryhmätenttiin. Syksyn 1 opintojaksoilla oli mukana keskimäärin 1 henkilöä. Tuolloin alkoivat liiketoimintaosaamisen kokonaisuuteen sisältyvät opintojaksot. Näitä olivat Johdatus kirjanpitoon oppimistehtävineen sekä Talousoikeuden perusteet. Lisäksi tarjottiin opintojakso Englannin luetunymmärtäminen ja tekstianalyysi. Nämä jaksot niin ikään toteutettiin Moodle -avusteisena lähiopetuksena. Viimeinen johtamisen aineopintoihin sisältyvä opintojakso Diversity Management (Erilaisuuden johtaminen) alkoi joulukuussa 1 ja jatkui vuoden 11 kevääseen. Kurssilla järjestettiin vain alku- ja loppuluennot. Tehtävät palautettiin Moodleen, jonka keskustelualustaa niin ikään hyödynnettiin. Tämä kurssi luennoitiin suomeksi, mutta sen materiaalit olivat englanninkielisiä. Syyslukukaudella 1 alkanut Diversity Management jatkui vuoden 11 maaliskuulle, jolloin johtamisen aineopinnot päättyivät. Helmikuussa limittäin Diversity-kurssin kanssa Termi sulautuva oppiminen (en. blended learning, hybrid learning) tarkoittaa lähiopetuksen ja tietoverkkojen välityksellä toteutunutta oppimista. Termi sulautuva opetus taas viittaa opetuksen integrointiin, eri aktiviteettien ja opetusmenetelmien yhdistämiseen (lähijakso, e-oppiminen, itseopiskelu, työssä oppiminen). Siinä rakennetaan tarkasti suunniteltu, erilaisia opetuksen elementtejä ja prosesseja sekä tietoteknisiä ratkaisuja ja vuorovaikutusvälineitä yhdistelevä oppimisympäristö. Opetus tapahtuu luokassa tai videojärjestelmien avulla, minkä lisäksi on itseopiskelujaksoja ja verkkotehtäviä, jotka tarjoavat mahdollisuuden järjestellä ajatuksia ja pohtia asioita tarkemmin. (Joutsenvirta & Kukkonen [toim.], 9). Sulautuva opetus hyödyntää konstruktivismin, behaviorismin ja/tai kognitivismin ideoita (Driscoll, ). Monimuoto-opetus tarkoittaa opetusmuotojen moneutta (luento-, ryhmä-, projektiopetus) ja opetuksen toteuttamisen väyliä (lähi- tai etäopetus). Sulautuva opetus on uudenlainen kokonaisuus, jossa ympäristöt integroituvat ja sulautuvat. Saatavissa osoitteesta: Lainattu.6.1.) 3 Moodlen kerrotaan syntyneen alun perin Dougiamasin () väitöskirjan ideoista. Siitä rakennettiin Australiassa verkkopohjainen oppimisympäristö LMS (Learning Management System), jonka taustalla oleva pedagoginen lähestymistapa perustuu sosiaaliseen konstruktivismiin. Moodlen avulla on helpompi opiskella itsenäisesti omalta tietokoneelta käsin, koska sen kautta voidaan vaihtaa mielipiteitä, välittää informaatioita, ladata itselle luentomateriaalia, palauttaa, tenttejä, kuunnella luentoja jne. 4 Adobe Connect Pro on videoneuvottelujärjestelmä, jota on sanottu virtuaaliseksi luokkahuoneeksi ja joka mahdollistaa itsenäisen opiskelun. Oikeastaan se on palvelimella toimiva ohjelmisto, jonka kautta välitetään esimerkiksi kuvaa, ääntä ja muita tietoja verkkokokoukseen osallistuville. Kullakin huoneella on nimi, joka samalla toimii sen nettiosoitteen osana ja johon opiskelijat kirjautuvat ryhtyessään kuuntelemaan virtuaaliluentoja. (Ks. esim. etaopetus). Lainattu

12 Taulukko 1. JÄRKI-hankkeessa 9 1 tarjottu koulutus Tarjotut JÄRKI-kurssit 9-1 Tarjotut JÄRKI-kurssit 9 1 Orientoivat opinnot Johdatus yliopisto-opiskeluun op 9 Tiedonhaku ja informaatiolukutaito I 1 op Yhteiset opinnot Tietojenkäsittely 5 op 5 9 Talousoikeuden perusteet 6 op Kieli- ja viestintäopinnot Englanti: Luentunymmärtäminen ja tekstianal. 3 op 3 1 Englanti: Suulliset taidot op 11 Äidinkieli: Suullinen viestintä op. 11 Äidinkieli: Kirjallinen viestintä 3 op Ruotsia kauppatieteilijöille 5 op Menetelmäopinnot Tilastotieteen perusteet 5 op Liiketoimintaosaaminen (perusteet ja kehittäminen) Johdatus kirjanpitoon + oppimistehtävä 3 1 Johdon laskentatoimen perusteet 3 op 3 11 Yrityspeli op 11 Yrityksen reaaliprosessit 3 op 3 11 Markkinointi liiketoiminnan kentässä 7 op 7 11 Markkinointisuhteiden johtaminen 7 op Pääaineopinnot Yrityksen johtaminen 7 op Henkilöstöjohtaminen 7 op Yrityksen liiketoimintasuunnitelma 4 op Strateginen johtaminen 7 op Yrityksen toiminnan kehittäminen 5 op Henkilöstöoikeus 6 op Organisaatiokäyttäytyminen 5 op Organisoituminen ja verkostot 5 op Diversity Management 5 op Ylimääräinen kurssi Sopimusoikeus (6 +1 op.). Yhteensä

13 1 alkoi osin kasvokkaisena, osin verkko-opetuksena toteutettu opintojakso Markkinointi liiketoiminnan kentässä. Keväällä 11 tarjottiin myös Johdon laskentatoimen perusteet. Opintojaksot Yrityspeli, Tilastotieteen perusteet sekä Englannin suulliset taidot jouduttiin niin ikään aikataulusyistä ajoittamaan keväälle 11. Englannin kurssi jatkui kaiken lisäksi kesäkuun puoliväliin saakka. Tiheä opiskelutahti vaati veronsa, ja jotkut henkilöt päättivät eri syistä jättää kursseja väliin. Varsinkin tilastotieteen kurssi koettiin haasteelliseksi, vaikka opettaja sai erittäin myönteistä palautetta. Joillekin opiskelijoille opintotarjonnan tahti oli liian hidas. He alkoivat hakea lisäsuorituksia esimerkiksi kesäyliopistoista. Osanotto kursseille oli edelleen hyvää tasoa, ja keskimäärin kevään 11 opintojaksoille ilmoittautui 19 henkilöä, jotka jaksoivat puurtaa kohti avoimen väylään hakukelpoisuuden tuottavaa sataa opintopistettä. Syksyllä 11 tarjolla olivat äidinkielen (suomi) suullisen ja kirjallisen viestinnän opintojaksot, joista ensimmäinen oli pitkälti Moodle-avusteista lähiopetusta ja toinen toteutettiin kokonaan verkossa. Kuuden opintopisteen laajuisella Markkinointisuhteiden johtaminen -opintojaksolla oli kolme kokoontumiskertaa. Sen lisäksi tehtiin Moodle-tehtäviä ja osallistuttiin perinteiseen tenttiin. Loppusyksystä luennoitiin vielä tuotantotalouden alaan kuuluva jakso Yrityksen reaaliprosessit. Tällä kurssilla laadittiin oppimispäiväkirja ja tehtiin erilaisia Moodle-harjoituksia. Syksyn 11 opintojaksoille ilmoittautui keskimäärin 14 henkilöä. JÄRKI-hankkeen saatua jatkoa vuodelle 1, järjestettiin ylimääräisenä opintojaksona Ruotsin peruskurssi kauppatieteen opiskelijoille. Opintojakson hyväksytysti suorittanut henkilö sai paitsi viiden opintopisteen edestä suorituksia opinto-rekisteriin myös virallisen todistuksen toisen kotimaisen kielen hyvästä tai tyydyttävästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta. Tämän opintojakson yksi iltasessio pidettiin kummiyrityksessä, jonka toimitusjohtaja esitteli opiskelijoille yrityksensä toimintaa på svenska. Ohjausryhmä teki helmikuun 1 kokouksessaan päätöksen, että kuuden opintopisteen laajuista opintojaksoa Sopimusoikeus ja sen itseopiskeluna suoritettavaa yhden pisteen täydennysosaa tarjotaan kaikille niille, jotka tekevät työssään sopimuksia. Mukaan ilmoittautui kaikkiaan 8 kiinnostunutta, joista vajaat parikymmentä henkilöä osallistui JÄRKI-hankkeen opintojaksolle ensimmäistä kertaa. Kevään 1 kursseille osallistui keskimäärin henkilöä. 3. Lähtökohtana aikuisopiskelijoiden tarpeet JÄRKI-hankkeessa pyrittiin ottamaan huomioon aikuisopiskelijoiden tarpeet esimerkiksi koulutuksen käytännön järjestelyissä. Lähiopetus ja tenttitilaisuudet pidettiin mahdollisimman joustavasti eri paikkakunnilla, ja koulutuspaikkakunnaksi valittiin useimmiten se paikkakunta, josta oli eniten ilmoittautuneita. Jos esimerkiksi Alajärveltä ja Kauhavalta oli tulossa yhtä monta opiskelijaa, opetusta voitiin tarjota myös Vimpelissä tai Lappajärvellä, jotka sijainniltaan ovat suunnilleen alueen keskellä. Opintojen ja tenttien järjestäminen edellytti paitsi toimivia tiloja tarpeellisine välineineen myös tarkkaa ennakkosuunnittelua, ajoitusta ja koordinointia niin opettajilta kuin avoimen yliopiston ja yhteistyöoppilaitosten hallintohenkilöstöltäkin. Apua järjestelyissä saatiin yhteistyöoppilaitoksilta ja toisinaan myös hankkeessa mukana olleilta yrityksiltä. Suomen yrittäjäopiston (Kauhava) sekä Alajärven, Evijärven, Vimpelin ja Lappajärven lukioiden että yritysten kanssa tehty yhteistyö liittyi pääasiassa tilojen käyttöön, mutta joskus myös muuhun toimintaan. Opetusta ja henkilökohtaista opintoneuvontaa pidettiin Alajärvellä ja Lappajärvellä Järviseudun ammatti-instituutin (JAMI) ja Kauhavalla Suomen yrittäjäopiston tiloissa. Opetusta järjestettiin Vimpelin ja Lappajärven koulukeskuksissa sekä yritysten neuvottelutiloissa, ja koulujen ollessa suljettuina opiskelijoiden toivomuksesta myös tenttejä. Opiskelijat kokoontuivat myös keskenään opintopiireihin taustayritysten tiloissa. Seminaarit järjestettiin koulukeskusten auditorioissa. Maakuntakorkeakoulun Alajärven ja Kauhavan kampuksilla sekä Järviseudun ammattiinstituutin palveluksessa työskentelevät henkilöt avustivat tenttijärjestelyissä ja valvoivat tenttejä tarvittaessa. Useimmiten kuitenkin tenttejä valvoivat hankkeen projektipäällikkö ja opettajat, koska tenttitilaisuudet tarjosivat tilaisuuden tavata opiskelijoita sekä keskustella spontaanisti koulutusta koskevista asioista. Ennen tenttejä tai niiden jälkeen vaihdettiin kuulumisia muistakin kuin koulutukseen liittyvistä asioista, purettiin paineita, annettiin palautetta ja esitettiin toiveita opintojaksojen ja tenttien järjestelyistä. Projektipäällikkö oli mukana käynnistämässä jokaisen opintojakson ja osallistui toisinaan harjoitustöiden purkutilaisuuksiin ja muillekin luennoille.

14 Osa kursseista tentittiin perinteiseen tapaan tai suoritettiin osallistumalla sähköisessä oppimisympäristössä pidettyihin tentteihin. Myös suullisia tiimitenttejä järjestettiin. Useita opintojaksoja on suoritettiin kirjoittamalla omaan työhön tai valittuun kummiyritykseen liittyvä sovellus, essee tai oppimispäiväkirja Moodlessa käytyihin verkkokeskusteluihin osallistumisen lisäksi. Yhden opintojakson suoritustapoina olivat yksilötehtävät sekä ryhmässä laaditut käsitekartat, toisella perustettiin yritys, jonka toiminta toimipaikan valinnasta aina suurvoittoihin tai konkurssiin saakka suunniteltiin ja toteutettiin pelaamalla joukkueittain yrityspeliä. Jotkut opiskelijat täydensivät työmatkoista johtuneita luentopoissaolojaan itse kuvaamillaan videofilmeillä, jotka ladattiin Moodleen. Niissä he suullisesti ja Power Point -kalvojen avulla tarkastelivat syvemmin jotakin kurssilla käsiteltyä teemaa. Tällä tavoin joustavasti ja luovasti toimimalla saatiin ratkaistua tiukan aikataulun kiireisille aikuisopiskelijoille asettamia haasteita. Pyrkimällä toimimaan joustavasti ja lähellä opiskelijoita kyettiin reagoimaan nopeasti eteen tulleisiin haasteisiin. Lähellä olemalla oli mahdollista lisätä luottamusta ja tutustua kouluttautujiin henkilökohtaisemmin kuin mitä virallisemmissa tilaisuuksissa olisi ollut mahdollista. 3.3 JÄRKI-opiskelijat JÄRKI-hankkeeseen ei erityisesti valittu opiskelijoita. Kaikki kiinnostuneet sukupuolesta, iästä ja koulutustaustasta riippumatta toivotettiin tervetulleiksi, koska avoimen yliopiston opintoihin voi periaatteessa osallistua kuka tahansa. Ainoastaan asuinpaikkaa ja työssäkäyntialuetta koskeva vaatimus rajoitti JÄRKI -opintoihin osallistumista. Rajoituksen syynä oli kuntarahojen laskentaperusteena käytetty aiheuttamisperiaate, joka tarkoittaa, että kuntarahoitus kerättiin eri paikkakunnilla asuvien tai työskentelevien, kursseille osallistuneiden opiskelijoiden lukumäärien mukaisessa suhteessa. Kaikkiaan hankkeessa oli mukana 11 netto-opiskelijaa. Netto-opiskelijoilla tarkoitetaan tässä sellaisia henkilöitä, jotka ilmoittautuivat ainakin yhdelle hankkeen aikana järjestetylle kurssille. (Ks. kuvio 3.) JÄRKI-opiskelijat, jotka olivat pääasiassa keski-ikäisiä aikuisia, olivat erittäin motivoituneita. Kaikkiaan JÄRKI-hankkeessa suoritettiin vuosien 9 1 aikana vajaat 6 opintopistettä. Se tarkoittaa, että laskennallisesti jokainen netto-opiskelija suoritti opintoja noin 3 opintopisteen verran. Netto-opiskelijoista oli naisia 83 ja miehiä 9. Naisten osuus oli siis vajaat 8 % ja miesten noin 6 %. Jotkut opiskelijat joutuivat pitämään opiskelussaan taukoa haasteellisen työ- tai perhetilanteensa takia, mutta monet heistä ilmoittivat pyrkivänsä jatkamaan opiskelua myöhemmin. Kokonaan lopettaneet kokivat muut haasteet esimerkiksi perheessä tai työtehtävissä opiskelua tärkeämmiksi todeten esimerkiksi, että elämää on opiskelun ulkopuolellakin. Mukana oli toki myös henkilöitä, jotka eivät alun alkaenkaan olleet kiinnostuneita tutkintotavoitteisesta opiskelusta vaan suorittivat kursseja lähinnä mielenkiinnosta, yleissivistyksen takia tai täydentääkseen ammattiosaamistaan. Uudet JÄRKI-opiskelijat vuosittain N/M yht. Naiset Miehet Op. yht./v Kuvio 3. Netto-opiskelijat (saman henkilön ilmoittautuminen laskettu vain kerran) 13

15 3.4 Opiskelijoiden antama palaute Koulutusta koskevaa palautetta kerättiin opiskelijoilta sekä kurssien aikana että niiden jälkeen. Näitä palautteita opettajat hyödynsivät opetusta kehittäessään. Palautetta kerättiin myös verkossa olevalla kyselylomakkeella. Lisäksi kurssi- ja muuta palautetta pyydettiin Moodlen kautta. Opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta saatiin myös henkilökohtaisten tapaamisten aikana, puhelimitse ja sähköpostilla. Kaikkia toiveita ei kirjattu paperille, koska useisiin käytännön toimintaan liittyviin toiveisiin voitiin reagoida heti. Esimerkiksi toiveista, jotka koskivat tenttien päivämääriä tai lähiopetuksen vaihtamista toiselle paikkakunnalle, sovittiin useimmiten jo ensimmäisellä luennolla. Opintojaksojen aikanakin toimintaa sovitettiin tilanteen mukaan mahdollisimman hyvin oppimista palvelevaksi. Hankkeen itsearviointia varten laadittiin verkkoon kaksi kyselyä, joista toinen suunnattiin JÄRKI-hankkeen opiskelijoille ja toinen alueen yrityksille. Verkkokyselyt avautuivat lokakuussa 11 ja jatkuivat hankkeen päättymiseen saakka. Niistä tiedotettiin opiskelijoille Moodlen kautta ja yrityksille yrittäjäjärjestöjen sähköpostilistoilla. Kyselystä informoitiin opiskelijoita ja yrityksiä myös suullisesti. Netto-opiskelijoista kaikkiaan 5 henkilöä vastasi kyselyyn. Heistä kaksi testasi lomaketta jo ennen varsinaisen kyselyn julkaisemista. Yrityksiltä vastauksia saatiin 11, mikä on erittäin vähän. Kyselyä täydennettiin kesäkuussa 1 puhelinkyselyllä ja hankkeen ohjausryhmälle tehdyllä kyselyllä JÄRKI-hankkeen itsearviointia varten. Koska opiskelijoidenkin vastausprosentti (,3 % hankkeen 11 netto-opiskelijasta) on suhteellisen alhainen, voidaan vastauksia pitää vain suuntaa-antavina. Toisaalta, kuten Tuomi (1) raportissaan toteaa, kyse oli työelämässä toimivista aikuisopiskelijoista, joille matala vastausprosentti on tyypillistä. Eri kysymysten kohdalla vastaajien lukumäärä vaihtelee, koska kaikki kyselyyn vastanneet eivät ottaneet kantaa joka kohtaan. Naisia vastaajista oli 16 (64 %) ja miehiä kahdeksan (3 %). Yksi henkilö ei ilmoittanut sukupuoltaan. Alajärveltä oli kotoisin 11 henkilöä (48 %) ja Kauhavalta viisi ( %) vastaajista. Muilta paikkakunnilta kotoisin oli kahdeksan vastaajaa. Yksi henkilö ei nimennyt kotipaikkaansa. Ikäryhmään vuotiaat kyselyyn vastanneista kuului 16 henkilöä (65 %) ja ikäryhmään vuotiaat kahdeksan henkilöä (31 %). Yksi vastaajista (4 %) ei ilmoittanut ikäänsä Palaute käytännön järjestelyistä Kyselyn avulla haluttiin kartoittaa muiden muassa, miten JÄRKI-hankkeen käytännön järjestelyt olivat opiskelijoiden mielestä onnistuneet. Vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1:stä 5:een (5 = erinomaisesti, 4 = erittäin hyvin, 3 = hyvin, = välttävästi, 1 = huonosti tai ei lainkaan), miten tenttijärjestelyt olivat toimineet, mitä mieltä he olivat koulutus- ja tenttitilojen käytännöllisyydestä sekä miten aikataulutuksessa oli onnistuttu. Kuvio 4 esittää tähän kohtaan kantaa ottaneiden opiskelijoiden lukumääriä. Palautteesta päätellen opiskelijat näyttäisivät olleen varsin tyytyväisiä koulutuksen käytännön järjestelyihin. Tenttijärjestelyt (keskiarvo 5 4,3) ovat 4 opiskelijalta saatujen vastausten mukaan toimineet erinomaisesti, erittäin hyvin tai hyvin, tilojen toiminnallisuuteen kaikki ovat olleet tyytyväisiä (k.a. 4,) eikä aikatauluissakaan (k.a. 3,8) ole 5 vastaajan mielestä ollut huomauttamista. (Ks. kuvio 4.) 3.4. Opiskelun tarkoitus Opiskelijoilta tiedusteltiin myös heidän opiskelunsa tarkoitusta. Heille ehdotettiin kuutta vaihtoehtoista tarkoitusta, jotka olivat saattaneet vaikuttaa siihen, että henkilö oli päättänyt ryhtyä kouluttamaan itseään (ks. kuvio 5). Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus esittää vapaasti omia motiivejaan sille, että olivat lähteneet mukaan JÄRKI-hankkeeseen. Pyydetyt vastaukset olivat muotoa kyllä ja ei. Jotkut opiskelijoista eivät vastanneet kaikkiin kohtiin, joten mukana on myös nollavastauksia. Kuviossa 5 nollavastaukset näkyvät ei vastauksina. Vastauksista käy ilmi, että kouluttautumisella on enimmäkseen tavoiteltu ammatillisen osaamisen kasvua ( vastaajaa 5:stä) ja pätevyyden lisääntymistä (18 vastaajaa 5:stä). Harrastuksen vuoksi opiskelun ilmoitti aloittaneensa 15 henkilöä 5:stä, yliopistoon pyrkimisen kertoi opiskelunsa tarkoitukseksi kahdeksan 5 Jatkossa keskiarvosta käytetään lyhennystä k.a.) 14

16 Tenttijärjestelyt Tilojen käytännönläheisyys Aikataulut Erittäin hyvä Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Kuvio 4. Opiskelijoiden käytännön järjestelyistä antama palaute (n = 5) Ammatillisen osaamisen kasvu 5 Ammatillisen pätevyyden lisääntyminen Harrastus tai yleissivistys 15 8 Pyrkiminen yliopistoon Osa korkeakoulututkintoa esim. sivuaine Muu tarkoitus 4 kyllä ei ei vast. Kuvio 5. Opiskelun motiiveja vastaajaa 5:stä. Neljä vastaajaa 5:stä oli hakeutunut koulutukseen virkistäytymisen tai esimiestehtäviin pyrkimisen takia. Joku halusi liittää opintojaksot osaksi toista tutkintoaan. Nämä tarkoitukset käyvät ilmi vapaamuotoisista vastauksista. Osa opiskelijoista ei nimennyt mitään erityistä tarkoitusta sille, että oli ryhtynyt opiskelemaan JÄRKI-hankkeessa. Vaikka kaikilla opiskelijoilla ei aluksi ollutkaan tähtäimessä yliopistotutkinto, monen halu pyrkiä avoimen väylän kautta yliopistoon alkoi opintojen edetessä kasvaa. Osa niistä henkilöistä, jotka aloittivat myöhemmin tai joilta yksi tai useampi kurssi työ- tai muiden kiireiden takia oli jäänyt väliin, alkoi täydentää puuttuvia opintojaan muualla. Vähitellen opiskelijoiden keskuudesta alkoi kuulua toiveita mahdollisuudesta suorittaa koko kandidaatin tutkinto Järviseudulla ja Kauhavalla. Tämä kävi ilmi sekä keskusteluissa, että kyselyn vapaisiin kysymyksiin annetuista vastauksista: Superkiitos [projektipäällikölle], joka jaksaa tsempata meitä ja painia tämän hankkeen jatkumisen puolesta Kaikki [opintojaksot] olivat hyödyllisiä tutkintoa ajatellen, mikä opintojen edetessä muodostui tavoittekseni [sic.], vaikka aloittaessa en TODELLAKAAN aikonut koko tutkintoa suorittaa... 15

17 Vastauksissa, jotka koskivat mahdollisia JÄRKI-hankkeen päättymisen jälkeen järjestettäviä opintoja, toiveet jatkosta näkyvät selvästi. Vastaajat esittivät toiveita opintojaksoista, jotka johtavat tutkinnon kokoonsaamiseen. He halusivat suorittaa johtamisen aine- ja syventävät opinnot sekä saattaa tarjolla olevat opinnot loppuun. Joku toivoi saavansa suoritettua nuo kurssit jotka on jäänyt välistä Opiskelijoiden tavoitteiden toteutuminen Kyselyllä haettiin tietoa myös siitä, miten koulutukselle asetetut tavoitteet olivat opiskelijoiden mielestä toteutuneet. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kahdeksan opiskelulle asetetun tavoitteen toteutumista viisiportaisella asteikolla: erinomaisesti = (5), erittäin hyvin = (4), hyvin = (3), tyydyttävästi = () ja välttävästi tai ei lainkaan = (1). Lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus kertoa vapaasti toteutuneista tai toteutumatta jääneistä tavoitteistaan. Vastausten perusteella näyttäisi siltä, että opiskelijoiden itselleen asettamat tavoitteet (ks. kuvio 6) toteutuivat hyvin, erittäin hyvin tai erinomaisesti. Erityisen hyvin toteutuneiksi 5 vastaajaa koki tavoitteet, jotka liittyvät uusien tietojen oppimiseen (k.a. 4,4), teorioiden ja mallien ymmärtämiseen ja käytäntöön soveltamiseen (k.a. 4,), tiedonhakutaitojen (k.a. 3,9), uusien opiskelumenetelmien (k.a. 3,8), viestintä- ja vuorovaikutus- (k.a. 3,8) sekä ongelmanratkaisutaitojen (k.a. 3,7) kehittymiseen. Uralla etenemiseensä (k.a. 3,) ja urasuunnitelmiensa selkeytymiseen (k.a.,9) kaikki opiskelijat eivät JÄRKI-hankkeen päättyessä näyttäisi olleen täysin tyytyväisiä Opiskelijoiden mielipiteet opintoneuvonnan keinoista Yksi JÄRKI-hankkeen tavoitteista oli opintoohjauksen kehittäminen. Koulutuksen alkuvaiheessa, keväällä 9 tavattiin kaikki henkilökohtaista opastusta halunneet opiskelijat. Tapaamisten aikana selvitettiin henkilöiden aikaisemmat opinnot ja mahdolliset niiden perusteella myönnettävät korvaavuudet. Näin jokainen kykeni valitsemaan itselleen parhaiten soveltuvia opintojaksoja. Opiskelijat laativat yhdessä opinto-ohjaajan kanssa itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jota opintojen edetessä tarpeen mukaan muokattiin. Opinto-ohjauksella ja neuvonnalla opiskelu pyrittiin tekemään mielekkääksi ja sitouttamaan sen kautta opiskelijat pitkäjänteiseen työskentelyyn. Tapaamisia jatkettiin halukkaiden kanssa koko JÄRKI-hankkeen toiminnan ajan. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan sopineet henkilökohtaista tapaamista. Muut opinto-ohjauksen keinot mitä ilmeisimmin täyttivät riittävän hyvin heidän opinto-ohjaustarpeensa. Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen Uusien opiskelumenetelmien kehittyminen Ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen Teorioiden ja mallien ymmärrys ja käytäntöön sovellus Tiedonhakutaitojen oppiminen Uusien tietojen oppiminen 1 11 Uralla eteneminen Urasuunnitelmien selkeytyminen Erittäin hyvin Erinomaisesti Hyvin Tyydyttävästi Välttävästi 16 Kuvio 6. Kouluttautumiselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen

18 Henkilökohtaisen opintoneuvonnan tukena testattiin virtuaalisia ohjausvälineitä kuten sähköpostia, Facebookia, Moodlessa käytyjä keskusteluja, verkkosivuja, ACP:ta, chatteja ja tekstiviestejä. Näiden lisäksi hyödynnettiin perinteisemmän viestinnän keinoja kuten puhelinta ja kirjeitä. Tarjolla olleista välineistä jokaisella opintoneuvontaa pyytäneellä henkilöllä oli mahdollisuus löytää itselleen sopiva opintoohjauksen vastaanottamisen keino. Konsepti näyttäisi opinto-ohjausta koskevaan kohtaan annetuista vastauksista päätellen toimineen vähintäänkin hyvin. Opiskelijoille suunnatussa kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1 5:een itselleen sopivimpia opinto-ohjauksen kanavia: erinomainen (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), tyydyttävä () tai välttävä/ei lainkaan toimiva (1). (Ks. kuvio 7.) Antamiensa vastausten perusteella aikuisopiskelijat näyttäisivät arvostaneen sähköisistä opinto-ohjauksen välineistä eniten Moodlea (k.a. 4,), jota koskevaan kysymykseen kantaa ottaneet 4 vastaajaa pitivät joko erinomaisena, erittäin hyvänä tai hyvänä opinto-ohjauksen kanavana. JÄRKI-hankkeen verkkosivuja (k.a. 4,1) niin ikään kaikki 5 vastaajaa pitivät erittäin hyvin toimivina opinto-ohjauksessa. Avoimen yliopiston verkkosivuja (k.a. 3,7). erinomaisina, erittäin hyvinä tai hyvinä piti 1 henkilöä 3:sta. Avoimen yliopiston opinto-oppaasta (k.a. 3,8) katsoi hyötyneensä vähintään hyvin 18 opiskelijaa :sta. Henkilökohtaisen opinto-ohjauksen (k.a. 3,6) näki 3 vastaajaa 5:sta erinomaisena, erittäin hyvänä tai hyvänä tapana saada opinto-ohjausta. Sähköpostilla annetun opintoohjauksen (3,4) vähintään hyvin toimivaksi koki 18 vastaajaa :stä. ACP:ta (k.a.3,3) erinomaisena, erittäin hyvänä tai hyvänä opinto-ohjauksen välineenä piti 16 vastaajaa 4:stä. Chatin (k.a.,5) vähintään hyväksi opinto-ohjauksen kanavaksi arvioi 1 vastaajaa :sta ja Facebookin (k.a. 3,1) koki 1 henkilöä 18:sta toimivan opinto-ohjauksessa erinomaisesti, erittäin hyvin tai hyvin. Samansuuntainen trendi näyttäisi jatkuvan tiedotuksen toimivuutta luotaaviin kysymyksiin annetuissa vastauksissa (ks. luku 6) Opiskelun hyödyt Palautekyselyssä opiskelijoita pyydettiin kertomaan myös omin sanoin opiskelun hyödyistä itselleen ja yritykselleen. Vastauksista päätellen opiskelusta näyttäisi olleen moninaista hyötyä. Opiskelijat kertoivat saaneensa runsaasti tietoa eri alueilta ja voineensa soveltaa oppimaansa käytäntöön sekä tehtyjen harjoitustöiden että kursseilta saadun opetuksen ansiosta. Lisäksi he saivat paljon uusia tuttuja! Yleissivistyksen ja tuoreiden näkökulmien lisäksi osaamisen koettiin kasvaneen. Opiskelu niin ikään tuuletti ajatuksia, lisäsi teoreettisia ja ongelmanratkaisutaitoja, syvensi ja laajensi ammatillista osaamista ja opetti käyttämään tehokkaasti ajattelun työkaluja. Virkistyminen ja työssä jaksaminen eivät liioin olleet opiskelun hyödyistä vähäisimpiä. Opiskelijat kokivat kehittyneensä ihmisinä ja työntekijöinä, heidän mukaansa työtä koskeva ymmärrys lisääntyi ja omaa teoreettista osaamista saatiin päivitettyä tämän päivän tarpeita vastaavaksi. Jotkut vaihtoivat ammattia, täydensivät edeltäviä opin- Adobe Connect Pro Chat JÄRKI-Moodle JÄRKI Fb-sivu JÄRKI verkkosivu Avoimen verkkosivut 14 5 Opinto-opas Sähköposti Henkilökohtainen ohjaus Erittäin hyvä Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Kuvio 7. Opiskelijoiden näkemyksiä opinto-ohjauksen välineiden toimivuudesta 17

19 Kuva. Kahvitauolla opiskelun lomassa Kuva 3. Hankkeen ilmoituksia ja seminaareja mietittiin yhdessä 18

20 tojaan tai suorittivat toisen korkeakoulututkinnon. Joku sai intoa jatkaa opiskelua monen vuoden tauon jälkeen. Palautteen mukaan saatiin kokoon mittava ja laaja opintokokonaisuus kauppatieteiden alalta, mikä koettiin tervetulleeksi lisäksi työelämässä. Kaiken kaikkiaan vastausten perusteella näyttäisi siltä, että JÄRKI-hanke oli erittäin hyvä idea saada koulutusmahdollisuutta hajaasutusalueelle. Lisäksi kurssit opiskelijoiden mielestä olivat edullisia ja kaikki opiskelijat tykkäsivät Järki-hankkeesta. Ainoastaan hieman liian nopea aikataulu, joihin joidenkin työelämässä olevien oli hankala ehtiä mukaan, näyttäisi karsineen opiskelijoita jonkin verran Opiskelun vaikuttavuus Opiskelijoille suunnatussa kyselyssä haettiin tietoa myös taustaorganisaatioiden toimintaan kohdistuneista vaikutuksista. Vastauksista päätellen vaikutukset olivat moninaisia uuden ammatin saamisesta virkistymiseen. Kokonaisuutena vaikutukset näyttäisivät vastaajien keskuudessa olleen positiivisia. Omien sanojensa mukaan opiskelijat saivat suunnattua oppimistehtävät käytäntöön ja palvelemaan koko organisaatiota. Järjestelmiä parannettiin nivomalla kursseilla tehdyt työt organisaatioiden toimintaan. Opiskelijat kokivat voivansa avata johdon silmiä ja saaneensa mahdollisuuden välittää osaamistaan omassa organisaatiossaan. Jotkut suunnittelivat muuttavansa työpaikkansa menettelytapoja omien sanojensa mukaan toivottavasti parempaan suuntaan. Organisaatiot ovat palautteesta päätellen saaneet osaavampia toimijoita, joilla on kyky arvioida yhteisön toimintatapoja uuden tiedon avulla. Jotkut opiskelijoista olivat siirtyneet toiseen työhön tai työpaikkaan, toisten asema oli parantunut ja/tai toimenkuva entisessä organisaatiossa muuttunut. Opiskelijat pystyivät niin ikään täydentämään muita opintojaan suorittamalla JÄRKI-hankkeessa tarjolla olleita opintojaksoja. Muutamien mielestä vaikutusta omaan asemaan tai organisaation toimintaan ei ollut. 3.5 Yritysten antama palaute Ohjausryhmän päätöksen mukaan yrityksille suunnatut seminaariluonteiset iltapäivät pyrittiin pitämään niillä paikkakunnilla, joilla ei järjestetty koulutusta. Mukaan kutsuttiin yrittäjien lisäksi myös alueen asukkaita sekä opiskelijoita JÄRKI-seminaarit (yrittäjäiltapäivät) Ensimmäinen seminaari järjestettiin Lappajärvellä marraskuussa 9. Tilaisuuden teemana olivat Sopimukset, maine ja pk-yritysten tulevaisuus johtamisen näkökulmasta. Tilaisuudessa pohdittiin, millainen on hyvä sopimus ja millä tavoin hyvä tai huono maine voivat vaikuttaa organisaation toimintaan, sekä tarkasteltiin maailmalla kehittyvien heikkojen signaalien ja niin sanottujen megatrendien vaikutusta yritysten toimintaan. Vimpelissä elokuussa 1 järjestetyn seminaarin teemoina olivat Tarinat ja yhteisöllisyys menestystekijöinä sekä kiire niiden vastavoimana. Tilaisuudessa luennoitiin tarinoiden hyödyntämisestä yritystoiminnassa, testattiin osallistujien johtamistaitoja ja pohdittiin hyvän työnantajan ominaisuuksia. Vuonna 11 tilaisuudet siirrettiin opiskelijoiden pyynnöstä ilta-aikaan. Ensimmäinen illalla järjestetty seminaari pidettiin helmikuussa 11 Evijärvellä. Sen teemoja olivat Palveluliiketoiminta, strategian kehittäminen ja julkishallinnon toiminnan arviointi yritysten menetelmillä. Seminaarissa pohdittiin, voiko julkishallinnon organisaatioiden toimintaa arvioida samoilla menetelmillä kuin liikeyrityksiä, ja esiteltiin tutkimusta, jonka mukaan yritykset eivät enää myy pelkkää tuotetta vaan tarjoavat tuotteen ohella yhä useammin erilaisia oheispalveluita. Lopuksi tarkasteltiin yritysten strategioita ja sitä, millainen hyvän strategian pitäisi olla. Hankkeen päätösseminaari pidettiin Alajärvellä maaliskuussa 1. Sen teemana oli Luova johtaminen. Johtamista tarkasteltiin eri näkökulmista. Pohdittiin esimerkiksi yhteiskunnan muuttumista hyvinvointivaltiosta metropolivaltioksi sekä maaseudun pääomaa ja tulevaisuutta. Kyseltiin niin ikään, mikä tekee ideasta innovaation, ja esiteltiin erilaisiin ideoinnin arvioimisen keinoihin ja osallistuvan innovaatiotoiminnan edellytyksiin liittyvää tutkimusta. Luovuuden niin ikään väitettiin kuuluvan jokaiselle. Lisäksi pohdittiin, millaisessa ympäristössä luovuus kuolee ja millaisessa se elää. 19

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Sinulle avoin yliopisto!

Sinulle avoin yliopisto! Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina klo alkaen

Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina klo alkaen Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina 25.8.2011 klo 17.30 alkaen Kuopio: L 22, Snellmania Joensuu: AU100, Aurora ACP-videoneuvottelu: http://connect.joensuu.fi/avoin/ Sisältö: Yleistä

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere 28.8.2007 Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Tavoitteena on luoda kuva opiskelijoilta ja valmistuneilta kerätystä

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti 10.2.2015 klo 17.00-18 Tervetuloa! Kaikille avoin yliopisto Avoin yliopisto opetus vastaa yliopiston perusopetusta eli avoimessa yliopistossa tehdyt opintosuoritukset

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM 28.11.2013 Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Koulutuksen kehittämistarpeet Miten opiskelija ja työnantaja tietävät mitä saavat kirjastoalan koulutuksesta

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Sulautuva, aktivoiva opetus

Sulautuva, aktivoiva opetus Sulautuva, aktivoiva opetus Taina Joutsenvirta Ohjelma.. Mitä on sulautuva opetus? Miten suunnitella sulautuvaa, aktivoivaa opetusta? Oppimistehtävien pohdintaa Blended learning Sulautuva opetus Sulautuva

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus "KIPA

Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus KIPA Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus "KIPA Palautekyselyn tulokset (N=22) Palautekyselyyn vastasi 16 naista ja kuusi miestä eli 22 opiskelijaa. Vastausprosentti oli 69 kohderyhmästä (kokonaisuutta

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen 3.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 016 Espoo Joulukuu 016 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2014 tai keväällä 2015 aloittaneille. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 201 Helsinki Joulukuu 201 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Web 2.0 perinnöllisyyslääketieteen opetuksessa

Web 2.0 perinnöllisyyslääketieteen opetuksessa Web 2.0 perinnöllisyyslääketieteen opetuksessa Jukka Moilanen, kliininen opettaja Oulun yliopisto, LTK 13.12.2012 Perinnöllisyyslääketiede = kliininen genetiikka Opetetaan tuleville lääkäreille miten perinnöllisiä

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin?

Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin? Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin? Opintotutorit Marja Elonheimo ja Salla Mäkinen Opintotutor-biz@aalto.fi Vastaanotto tiistaisin klo 12-13 BIZ Opiskelijapalvelut, U-249 Tiistai 6.9.2016 Oletko muistanut

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 1 Ennen opiskelua Tutustu hyvin opinto-ohjelmaan verkkopalvelussa: luentojen ajat ja

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot, osa 3 28.10.2015 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö LTLY16 Orientoivat opinnot ja HOPS, 2 op Orientoivat opinnot, osat 1-3 Tutkinto-ohjelmien omat infot HOPS: tutkinto-ohjelmien

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja HOPS. Orientoivat opinnot - osa II Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma Opintokoordinaattori Aino Nordling 19.3.

Opintojen suunnittelu ja HOPS. Orientoivat opinnot - osa II Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma Opintokoordinaattori Aino Nordling 19.3. Opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot - osa II Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma Opintokoordinaattori Aino Nordling 19.3.2015 Iltapäivän ohjelma Opintokoordinaattori Aino Nordling - Mikä HOPS

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot