JOENSUUN KANSALAISTALO 10 VUOTTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOENSUUN KANSALAISTALO 10 VUOTTA"

Transkriptio

1 akkuna HYVINVOINNIN ÄÄNENKANNATTAJA 2006 Kanava-projekti Kotikartano 10 vuotta Kanavan kautta asukastoimintaa ja yhteistyötä Vuosikymmen monipuolista kansalaisjärjestötoimintaa. S.12 S.15 JOENSUUN KANSALAISTALO 10 VUOTTA Juhlavuoden aikana tulossa monenlaisia tapahtumia. Pääjuhla joulukuun alkupuolella. Seuraa ilmoittelua!

2 2 HYVINVOINNIN ÄÄNENKANNATTAJA akkuna Tämän todempaa ja tärkeämpää ei olekaan Kävin itse Kansalaistalolla ensimmäistä kertaa varsin pian sen avaamisen jälkeen. Yritin lehtijuttua varten hahmottaa tätä monen toimijan ja kaikenlaisten tavoitteiden kokonaisuutta. Hahmotusta vaikeutti myös se, että mistään vastaavasta en ollut aikaisemmin kuullutkaan. Kansalaistalo ei siis ensivaikutelmani mukaan halunnut millään taipua ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Jutun kirjoittamisen kannalta se oli hyvinkin hankalaa, mutta yksityishenkilönä ihastuin silloin lujasti Kansalaistaloon ja sen ideaan. Tämä ensikosketukseni synnyttämä puolittainen ymmälläänolo, puolittainen ihastuminen on säilynyt näiden vuosien ajan. En edelleenkään usko ymmärtäväni kovinkaan paljoa mitä kaikkea Kansalaistalo on, mutta yhä vahvemmin uskon sen olemassaolon tärkeyteen. le sivulle ja kylmä tuuli puhalsi läpi kaikkien niiden rakenteiden, joihin oli opittu luottamaan. Tämän ahdingon vahinkoja korjataan edelleen monin paikoin, mutta myös sen synnyttämien uusien rakenteiden tuloksista nautitaan. Kansalaistalo ja Kotikartano olivat Joensuun seudulla merkittäviä toimijoita, joiden olemassaolosta voi osaltaan kiittää 90-luvun alun suurta lamaa. Teknis-taloudellisella puolella jotain vastaavansuuntaista on Tiedepuiston perustaminen. Kaikki nämä kolme tahoa ovat edelleen elossa, kasvaen ja voimistuen, luoden omalla sarallaan hyvinvointia tähän kaupunkiin ja koko maakuntaan. Kansalaistalo on kymmenen vuotensa aikana vaikuttanut moniin. Toisiin ehkä enemmän ohimennen, toisiin hyvin pysyvästi. Kansalaistalo on omalla tavallaan uusyrittämiskeskus, jolla ei ole tekemistä yritystoiminnan vaan uudelleen yrittämisen kanssa. Elämällä on tapana välillä lyödä niin iso kapula rattaisiin, että uudelleen liikkeelle pääsemisessä on suuriakin Puolittainen ymmälläänolo, puolittainen ihastuminen on säilynyt näiden vuosien ajan. Kansalaistalon perustaminen tapahtui laman runtelemassa Suomessa, jossa niin kovin paljon oli muuttunut niin kovin nopeasti. Sunnuntaihesarin avoimet työpaikat mahtuivat vajaalvaikeuksia. Kansalaistalolla annetaan monelle vauhtia jokainen päivä. Kansalaistalolla elämä ei aina ole kaunista ja tavoitteet suuria, mutta on vaikea kuvitella mitään ympäristöä, jossa asiat olisivat todempia ja tärkeämpiä. Akkuna-lehti on kertonut oman olemassaolonsa aikana kaikesta siitä, mitä ihmiset itsensä ja toistensa hyväksi ovat valmiita tekemään. Jälleen ovat Akkunan sivut täynnä pientä ja suurta arjen sankaruutta. Jälleen esillä on ihmisiä ja tahoja, jotka toimivat parhaansa mukaan hyvinvoinnin tai ainakin paremman voinnin puolesta. Tämä lehti haluaa olemassaolonsa avulla kiittää nöyrästi kaikkia heitä, jotka ovat antaneet panoksensa yhteisen hyvinvointimme puolesta. Toiset ihmiset ovat aina elämän tärkein voimavara ja tätä ihmisyyden ydintotuutta tämän lehden sisältö ylistää. JANNE RYSKY RIIHELÄINEN Päätoimittaja Katoaako osa järjestöjen toiminnasta? Järjestöillä on Suomessa perinteinen rooli osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoajina, yhteisöllisyyden vahvistajina sekä yhteiskunnan kehittäjinä. Järjestöt ovat toimineet aatteellisista lähtökohdista voittoa tavoittelematta myös alueilla, missä muilla ei ole ollut kiinnostusta tai osaamista toimia. Ne tavoittavat hankalissa elämäntilanteissa ja syrjäytymisriskissä olevia ihmisiä. Ilman järjestöjen monimuotoista toimintaa nykyistä useampi ihminen olisi ilman tukea ja palveluita. Järjestöillä on ollut kiistaton rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Onko enää niin? Vai halutaanko kaventaa järjestöjen elintilaa ja luoda edellytyksiä markkinoiden esteettömälle toiminnalle kaikkialla ja sielläkin, missä markkinoita ei aidosti ole? Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kehittämistyön tulokset näkyvät monimuotoisessa avopalvelu- ja tukijärjestelmässämme. Järjestöjen osaamiselle ja tuottamille palveluille ja tuelle on varmasti tarvetta myös tulevaisuudessa. Onko sille kuitenkaan mahdollisuuksia, jos kaikkea aletaan arvottaa kilpailun vääristämisen ehkäisemisen ja elinkeinotoiminnan lähtökohdista käsin? Yleishyödyllisyyden tulkintaa Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma pyrkii vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Järjestöjen toiminta on kuitenkin joutumassa ahtaalle. Järjestöt on pistetty samalle viivalle yritysten kanssa. Myös verottajan tulkinnat yleishyödyllisyyden ja elinkeinotoiminnan rajoista ovat tiukentuneet. Näyttää siltä, että verottaja pyrkii lähtökohtaisesti tulkitsemaan järjestöjen palvelutoimintaa elinkeinotoiminnaksi, mitä se ei järjestöistä pääsääntöisesti ole. Järjestöt itse arvioivat, että silloin, kun palveluiden ja tuen tuottaminen on osa järjestön toiminnan tarkoitusta, kyse on yleishyödyllisestä toiminnasta. Mahdollisesti syntyvä ylijäämä palautuu aina palveluiden kehittämiseen tai alentaa palvelun hintaa. Kalliita säästöjä Osaan järjestöistä on kohdistunut paineita yhtiöittää palvelutoimintaansa silloinkin, kun se ei ole tarkoituksenmukaista. Osa järjestöistä on jo yhtiöittänytkin toimintaansa. Kansainvälisten kokemusten kautta tiedetään, että pitkälle viety kilpailuttaminen ei välttämättä tuo sosiaalija terveyspalveluiden alueella kustannussäästöjä ja paranna palveluita. Voi käydäkin päinvastoin: palvelut voivat kallistua ja syntyä mittavia hallinnollisia ja muita liitännäiskustannuksia. Hallittu ja harkittu kilpailuttaminen voi toimia hyvinvointipalveluiden tavoitteiden toteutumisen puolesta. On syytä olla herkkänä sille, ettei synnytetä palveluiden ulkopuolella olevia ihmisryhmiä, kasvavia kuluja pitkällä aikavälillä ja rapauteta järjestöjen toimintaa. Ei markkinoiden jatkeeksi Julkisen, järjestöjen ja yritysten roolit hyvinvoinnin turvaamisessa ovat merkittävästi muuttumassa. Muutos tapahtuu nopeasti ja vaivihkaa hallinnollisten päätösten ja tulkintojen seurauksena. Alan keskeinen lainsäädäntö tai strategiset linjaukset eivät ole muuttuneet. Maan hallituksen päätös, että järjestöjen yleishyödyllistä asemaa selkiytetään, on merkittävä. Tarvitaan yhtenäisempi tulkinta siitä, mitä yleishyödyllisyydellä tarkoitetaan. Järjestöt eivät suostu alistumaan markkinoiden jatkeeksi. Järjestöillä on oltava viime kädessä aina itse oikeus määritellä toimintansa tavoitteet, toimivatko ne ja millä tavalla. Kokonaistaloudellisesti ja kansalaisvaikuttamisen kannalta järjestöjen toimintatilan vaaliminen on perusteltua. Kysymys on siitä, miten ihmiset saavat toimia sekä saavat tukea ja tarvitsemaansa palvelua tulevaisuudessa. RIITTA SÄRKELÄ toiminnanjohtaja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry LISÄÄ TEEMASTA: Järjestöjen yhteistyölle on tilausta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumissa tehtiin yhteinen ehdotus Joensuun kaupungille sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöavustusten myöntämiskäytännöistä. KUVA ELINA PAJULA Odotukset järjestöjen toiminnalle ovat kasvaneet. Kuntatalouden ahdinko ja ihmisten moninaiset tarpeet lisäävät kysyntää järjestöjen toiminnalle. Ajankohtaiset elinkeino- ja kilpailupoliittiset linjaukset vetävät toisaalta järjestöjä ahtaalle. Järjestöt kamppailevatkin kasvavien odotusten ja vähenevien resurssien kanssa. Järjestöjen vahvuus nousee kyvystä ymmärtää ihmisten arkea. Jos järjestöt menettävät kosketuspintansa jäsenistöönsä, kohderyhmäänsä ja ylipäätään arjen ongelmiin, järjestöjen merkitys vähenee. Järjestöissä on paljon sekä asiantuntija- että kokemustietoa kohderyhmän asioista. Järjestöjen erikoistuminen oman asian osaajaksi on sekä vahvuus että haaste. Vahvuutena se mahdollistaa kohderyhmän asioiden ajamista sekä vertaistuen, asiantuntijuuden että vaikuttamistoiminnan kautta. Haasteeksi se muuttuu silloin kun yksittäinen järjestö joutuu yksin kamppailemaan kohderyhmänsä asioiden puolesta. Pohjois-Karjalassa sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat tehneet paljon yhteistyötä vastatakseen paremmin ihmisten tuen ja palveluiden tarpeisiin, edistääkseen ihmisten välistä kanssakäymistä ja tarjotakseen vaikuttamisen väyliä sekä omassa lähiyhteisössään että yhteiskunnallisissa asioissa. Vakiintuneita yhteistyörakenteita ja -muotoja ovat mm. Kotikartano-yhdistys ry, Joensuun Kansalaistalo, Itäinen tiimi ry., Kan- santerveyden keskus, vammaisjärjestöjen neuvottelukunta, Pohjois-Karjalan Kylät ry. sekä työttömien ja eläkeläisten maakunnalliset yhteistyöryhmät. Yhteisen vaikuttamistoiminnan edistämiseksi sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat lisäksi perustaneet maakunnallisen järjestöfoorumin. Järjestöfoorumin aineistoon voi perehtyä järjestörekisteri Jellin järjestöjen ilmoitustaululla Järjestöt ovat tervetulleita vaikuttamaan tulevien järjestöfoorumien sisältöihin! ELINA PAJULA akkuna 2006 JULKAISIJAT Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, Soroppi ry TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Janne Rysky Riiheläinen TOIMITUSSIHTEERI Minna Tuuva KUVATOIMITTAJA Rauni Keskinen TAITTO Mainostoimisto Fabrik, Joensuu PAINO Lehtisepät, Kuopio 2006 KANNEN KUVA Jukka Keskinen KUVASSA Rosita Keskinen, Liperi

3 akkuna HYVINVOINNIN ÄÄNENKANNATTAJA 3 Kansalaistalon historia KUVA ERNO HUOVINEN Kansalaistalolla on sattunut ja tapahtunut vuosien varrella KUVAT RAUNI KESKINEN Useat polut johtivat Kansalaistalon syntyyn. Soroppi ry:n aloittaman kansankahvilatoiminnan puitteissa Joensuussa oli kehitetty järjestöjen yhteistä vapaaehtoistoimintaa ja kansalaisten kohtaamispaikkaa. Järjestökentän ja julkisen sektorin vuoropuhelua edistävä Sosiaaliturvan Keskusliiton ja Joensuun kaupungin yhteinen HYVE -projekti loi uusia paikallisia verkostoja ja toi mukaan uusia yhteistyötahoja -erityisesti ammattityöntekijöitä. Alun kilpailutilanteen jälkeen Soroppi ja Hyve alkoivat löytää yhteisen kehittämisen kohteita ja tekemisen paikkoja. Hyveen keskeinen kehittämishanke järjestökentällä, ATK-kanava järjestö-elli eli JELLI sijoitettiin vanhan Soropin tiloihin. Alettiin suunnitella yhteisiä tilaisuuksia ja koulutuksia. Postituslistoja rakenneltiin yhteisillä talkoilla, opiskelijat ja harjoittelijat toimivat molempien projektien puitteissa. Alkoi kehittyä yhteinen kieli ja yhteinen ymmärrys tulevaisuuden tarpeista ja haasteista järjestökentällä. Luonnollisena seurauksena Soropin isompien tilojen tarpeesta ja Hyveen Kansalaistalo-ideasta syntyi yhteinen projekti, joka kahden kiihkeän vaiheen jälkeen synnytti varsinaisen Kansalaistalo-rakenteen. I VAIHE: Sateenvarjosta Sateenkaareksi Soroppi neuvottelee ensimmäisen kerran paikallisen Alkon kanssa Alkon entisten tilojen vuokraamisesta Soropille. Hyveen päiväkirjasta löytyy merkintä: Kansalaistalo,!!!!!, ketä mukaan ja millä ehdoilla. Tästä voi tulla tosi upeata tai monenmoista hankalaa. Saas nyt nähdä Käynnistyy keskustelu, johon Soroppi kutsuu mukaan kaikki kiinnostuneet tahot. Mukana on paikallisia järjestöjä, seurakunta, Hyve ja Soroppi sekä kaupungin puolelta jengityö ja A-klinikan sosiaaliterapeutti. Kansalaistalotyöryhmä kokoontuu joulu-tammikuussa viisi kertaa ja työstää kansalaistalon ideaa ja rakennetta. Keskusteluja talosta käydään koko ajan myös kokousten ulkopuolella kiinnostuneiden tahojen kanssa. Kansalaistalon synnyttäminen on tuskallinen prosessi. Keskeinen vaikeus on löytää yhteinen hyväksyntä siitä mitä toimintoja kansalaistaloon sijoittuu ja kuka toimintaa ohjaa ja johtaa. Rahoitusta ei alkuvaiheessa nähdä yhtä suureksi ongelmaksi. Osa soroppilaisista haluaa rakentaa Kansalaistalon Soropin alle-sateenvarjoperiaatteella, suuri osa yhteistyökumppaneista haluaa uuden rakenteen, jossa eri osapuolet ovat mukana tasavertaisina. Kaikilla on lisäksi oma käsityksensä tilojen käytöstä. Ja kun joka kokouksessa on vielä eri tahojen edustajana joukko uusia ihmisiä niin soppa on täydellinen: kansalaisyhteiskunta näyttää voimansa ja vaikeutensa. Prosessia kuvaa hyvin Töyrylän Jounin prosessin keskivaiheella tekemä tilankäyttösuunnitelma, jossa eri osapuolten toivomukset on otettu huomioon. Tuloksena on perinteinen koppitalo, eri tahojen luukkuja vieri vieressä. Pitkät ja sinnikkäät istunnot ja kokouspaikan nurkalla, ul- Kansalaistalossa on haluttu edistää eri tahojen kohtaamista. Lähtökohtana on ollut, että ihmisiä on toiminnassa mukana erilaisilla motiiveilla, kyvyillä ja panoksilla. kona pakkasessa jatkuvat keskustelut tuottavat kuitenkin tulosta ja yhteinen ymmärrys alkaa vähitellen syntyä kokouksessa Joensuun peruspalveluviraston kokoushuoneessa, todetaan lähes yhteisesti, että Alkon edellyttämän aikataulun puitteissa ei saada kokoon riittävästi rahaa tilojen vaatimaan remonttiin. Hanketta keskeisesti puuhanneille on kuitenkin myös selvää, että Kansalaistalo on syntynyt läsnäolijoiden mieleen, ns. korvien väliin ja että on vain ajan kysymys, jolloin valmiiksi leivottu idea toteutetaan käytännössä: Sateenkaari on synnytetty. II VAIHE: Vain nopeat selviytyvät! Kansalaistalotyöryhmä kokoontuu kevään ja kesän aikana ajoittain pohtimaan tilannetta ja vahvistamaan uskoaan hyvän idean suhteen. Kansalaistaloa esitellään myös Hyve-projektin perinteisillä järjestöjen neuvottelupäivillä, jotka tällä kertaa toteutetaan Soropin kanssa yhteisesti. Erilaisia tiloja puntaroidaan ja edelleenkin käydään neuvotteluja Alkon kanssa vuokrasta ja remontin toteuttajasta. Ollaan myös asiaan kuuluvan vahingonilon kohteena: ei ne ikinä saa sitä taloa aikaiseksi ja olisihan se pitänyt arvata kuuluu eri puolilta ja saa aikaan hämmentyneen olon eri ihmisten motiiveista verkostokoulutusta pitämään tullut silloin Hyveen vastuuhenkilönä toiminut Riitta Särkelä Sosiaaliturvan Keskusliitosta käy katsomassa kiinteistönvälittäjän kanssa Alkon kiinteistöä ja toteaa remonttiin uppoavan toivottoman määrän rahaa(=miljoona markkaa). Kiinteistönvälittäjä tarjoaa toista keskustassa olevaa tilaa vuokralle, 300 m2 kaupungin pohjoispäässä. Illalla kurkitaan tilaa verhojen lomitse ja siinähän se on: Kansalaistalo. Vuokraneuvottelut alkavat välittömästi. Viikon sisällä on sovittu eri tahojen kanssa siitä, että Sosiaaliturvan Keskusliitto vuokraa tilan ja tekee Soropin kanssa ostopalvelusopimuksen tilojen käytöstä. Tiloihin muutetaan siis yhteisesti siten, että päärahoituksesta vastaavat STKL Hyveen puitteissa sekä Soroppi, toimintaa kehitetään yhteisesti sovittavien pelisääntöjen mukaisesti prosessissa mukana olleiden ja hankkeeseen sitoutuvien tahojen kanssa. Ihan kivuttomasti kaikki ei etene, esim. Soropissa nousee oppositio vastustamaan muuttoa ja nopeasti tehtävää ratkaisua. Joka tapauksessa viimeisetkin tarvittavat nimet on kirjoitettu ja alkaa valmistelu joulukuun alun muuttoa varten. Kansalaistaloidean matka korvien välistä käytäntöön kestääkin tilaisuuden tultua ainoastaan kuukauden. III VAIHE: kuherruskuukausi Kansalaistaloon muutetaan marraskuun lopulla ja toiminta käynnistyy välittömästi. Tekemistä on kaikilla kädet täynnä. Mukana on suuri joukko Soropin vapaaehtoisia, entisiä ja uusia. Jotkut muuttoa vastustaneista jättäytyvät toiminnasta. Hyveen kautta mukaan tulee uusia järjestöjä ja julkisen ammattilaisia, ATKihmisiä ja suuret määrät opiskelijoita. Kansalaistalon asioista, tilojen käytöstä, vastuista ja työnjaoista sovitaan ilman suurempia ongelmia. Kaikki tekevät yksinkertaisesti niin paljon kuin ehtivät. Raha-asioita puidaan rauhassa taustalla, väliseinät nousevat pikkurahoilla ja inva-wc valmistuu lähes talkootyöllä. Kaikkien kontakteille on käyttöä. Mukaantulijoiden innostus on valtava: Ollaan yhteisesti tekemässä jotakin aivan uutta. Kehittämässä toimintaa, jossa jokainen voi olla tekijä ja jokainen idea esittämisen arvoinen. Joulukuun alussa pidetään ensimmäinen avoimien ovien päivä vapaaehtoistoiminnan päivänä. Paikalliset järjestöt esittelevät toimintaansa ja pitävät joulumyyjäiset toimintansa tukemiseksi. Kansalaistalon toimintaa suunnitellaan ja kehitetään monella tasolla. Talolle valittu yhteistoimintaryhmä aloittaa kokoontumiset ja alkaa suunnitella avajaisia helmikuuksi ystävänpäiväksi. Ristiriitoja suorastaan odotetaan selviteltäväksi. Huolinarikkalaiset istuvat iltakausia talolla kehittelemässä toimintaideaansa. Joka päivä on talon kehittämiseksi joku kokous ja jos ei ole kokousta niin työtä riittää muuten vaan. Talon työntekijöillä ei ole vapaa-ajanongelmia, puhelimet soivat koko ajan, tarpeita ja ideoita riittää. Avajaiset ovat suuri menestys: kaikki eivät mahdu sisälle ja maakuntajohtaja Tarja Cronberg toivottaa onnea ja menestystä kansalaisyhteiskunnan rakentamisen tiellä! Ja nyt: Kymmenen vuotta myöhemmin Vuonna 2005 tehdyn kävijäkartoituksen mukaan kansalaistalolla kävi viikon aikana 777 henkilöä kahvilassa, nettikahvilassa, yhteispalvelupisteessä, Maailman kaupassa ostoksilla tai talolla muuten vaan. Lisäksi iltaisin kokoontui järjestöjä ja erilaisia toimintaryhmiä. Kansalaistalon päivätoiminnassa keskimääräinen kävijä on vuotias mies, joka opiskelijoiden haastattelujen mukaan hakee elämäänsä seuraa, sisältöä ja jolle Kansalaistalosta on tullut olohuone. Kansalaistalossa on haluttu edistää eri tahojen kohtaamista. Lähtökohtana on ollut, että ihmisiä on toiminnassa mukana erilaisilla motiiveilla, kyvyillä ja panoksilla. Talon toiminnan pyörittäminen ja eri toimintojen koordinointi on vaatinut aikaa ja tekijöitä. Jaettu johtajuus, monirahoitteisuus ja avoimuuden periaate ovat olleet haasteellisia. Moni kansalaistalon kävijä on kokenut yhteiskunnan muutoksen henkilökohtaisesti; työttömyys, päihteet, huumeet ja yhteiskunnan kovenevat arvot näkyvät kansalaistalon arjessa. Kansalaistalon toimijat ovat vastanneet haasteeseen; käynnistäneet projekteja, tukeneet vapaaehtoistyötä, työllistäneet, keränneet ja välittäneet tietoa päättäjille ja yhteistyökumppaneille. Kymmenen vuoden kokemuksella on kansalaistalon vuoro haastaa muut toimijat. Tervetuloa kansalaistalolle etsimään yhteisiä keinoja tämän päivän haasteisiin! ELINA PAJULA Kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry.

4 4 HYVINVOINNIN ÄÄNENKANNATTAJA akkuna Arkinen juhlahetki Soroppi on Aune Lisitzinin loistopaikka On varhainen arkiaamu. Kello käy liki seitsemää. Joensuulaisen Aune Lisitzinin kyseinen aika ajaa hereille. Arjen juhlahetki lähestyy. Ensin Aune kuitenkin kiehauttaa kotona kahvit. Myös lehdenluku lykkää juhlahetkeä tuonnemmaksi. Vielä hetki tuhraantuu kauneudenhoidolle, kunnes juhlahetki on käsillä. Aune ottaa matkakaveristaan napakan käsiotteen ja kipaisee liikkeelle. Rollaattorin pyörät käännähtävät tottuneesti tutulle reitille. Reilun korttelin päässä on Kansalaistalo. Se, ja etenkin Kansankahvila Soroppi, on Aunen arkiaamujen loistopaikka. Täsmällinen tuloaika Tiedetään myös Soropissa Aunea odottaa. Lähes minuutilleen hänen tuloaikansa voi ennustaa. Sää ei Aunea pitele. Sateen vihmonta, tuiskun tuiverrus, pakkasen pauke tai ukkosen jytinä ei estä Aunen vierailua. Ainoastaan mahdollinen sairaus lyö jarrut päälle. Eipä siis aikaakaan, kun Soropin ovi avautuu ja vikkeläliikkeinen Aune pujahtaa rollaattorin kanssa ovesta sisälle. Rollaattori jää eteisen tuulikaappiin omalle, tutulle paikalleen. Aivan viimemetrit Aune käppäilee yksin. Askel on liitävän livakas. Se on yhtä livakas kuin aikoinaan samalla paikalla olleella työväentalon tanssiparketilla. Soropista kaupungille kurvailemaan Kansankahvilassa Aune nautiskelee kahvista, lueskelee lehtiä, seurailee elämänmenoa sekä juttelee eri ihmisten kanssa. Tunti tai kaksi hurahtaa lähes huomaamatta. Olen ollut liikkuvaa kalustoa koko ikäni. Nykyisinkin liikuskelen kaikilla keleillä. Lapsenikin patistavat liikkumaan. Soropissa on hyvä käydä. Se on lähellä kotia. Täältä löytyy myös aina juttuseuraa. Puhe soljuukin tasaiseen. Eikä Aunekaan vaitonaiseksi jää. Kuulumiset vaihtuvat ja kannanottoja eri asioihin syntyy. Juhlahetken jälkeen Aune jatkaa asioilleen kaupungille. Hän kurvailee rollaattorin kanssa torilla ja eri kauppaliikkeissä. Torilla käyn juttelemassa ihmisten kanssa kesäaikaan. Kaupunkiasioiden jälkeen menen kotiin lepäilemään ja laittamaan itselleni ruokaa. Tarvikkeet kulkevat kätevästi tässä rollaattorissa. Kävijästä toimijaksi Kansankahvila Soropin toiminta on Aunelle tuttua myös tiskin toiselta puolelta. Etenkin silloin, kun Soroppi toimi Torikatu 17:ssä. Olin aiemmassa Soropissa mukana keittiötouhuissa. Minut värvättiin sinne mukaan, koska vierailin paikalla usein. Olinkin säännöllisesti toimimassa vuosien ajan joka päivä. Pienehköt tilat tosin rajoittivat siellä. Myös täällä Kansalaistalolla olen toiminut Soropissa. Nyt viime vuosina olen antanut tilaa nuoremmille. Aune on ollut eläkkeellä jo vuosien ajan. Palkkatyössä hän on ennättänyt olla vaneritehtaalla joidenkin vuosien ajan. Suurimman osan ajasta ovat vieneet kuitenkin kotityöt. Kuuden oman lapsen ja yhden kasvattilapsen hoidosta kertyi kotitöitä aivan riittävästi. Niinä aikoina mieheni kävi palkkatöissä ja minä hoidin lapsia. Nyt olen ollut leskenä jo 29 vuotta. Nykyään Aune on jo mummo ja isomummo. Innokkaalla äänellä hän sanoo isomummona omistavansa 2,5 kuukauden ikäisen pienen kullanmurun. Juhlahetket Kansankahvila Soropissa ja kullanhohtoiset hetket lapsenlapsen kanssa siivittävät menoa. Elämä soljuu eteenpäin. MARKO HAAKANA Koko kalusto liikkeellä. Liikkuva kalusto ja työnnettävä kalusto menossa Kansalaistalolle. Aune Lisitzinin juhlahetki on alkamassa. KUVA MARKO HAAKANA Kansalaistalo Paikka elämässä Jo aamusta kansalaistalon kahvila Soropista leijuu tuoreen kahvin ja pullan tuoksu. Kahviotuotteiden maksu on vapaaehtoinen. Kahvittelun lomassa voit lukea päivän lehdet ja vaikkapa tarkistaa sähköpostisi kahvilan tietokoneilta. Tietokoneiden käyttö on ilmaista ja pientä korvausta vastaan käytössäsi ovat myös kopiokone ja faksi. Keitä kaikkia löytyy kansalaistalolta ja kahviosta ihan tavallisena päivänä? Mitä kansalaistalo heille merkitsee? Kahvion pullantuoksusta on vastuussa Eija, joka on paistanut Kansalaistalon pullat pian kolmen kuukauden ajan. Kansalaistalo on hänestä välitön paikka, missä kokoontua. Työelämävalmennuksessa Eija on saanut kokeilla omia rajojaan, miten paljon jaksaa. Jouni on pyörinyt kansalaistalolla jo 9 vuotta, milloin missäkin roolissa. Vapaaehtoistyöntekijänä, työssä ja työllistettynä. Kansalaistalon merkityksestä kysyessäni saan vastauksen: Enpä kerro saa olla poissa kotoa. Jounin kanssa samassa pöydässä istuu Alpo, joka on työharjoittelussa pyörähuollon puolella. Alpolle kansalaistalo merkitsee paikkaa, jossa aika menee paremmin, kun on tekemistä. Tiinan löydän kahvilan tietokoneelta. Hän on ollut joskus Kansalaistalolla työharjoittelussa ja käy nykyään kahvilassa tietokoneitakin käyttämässä pari kolme kertaa viikossa. Kansalaistalon merkityksestä Tiina kommentoi: Voi hyvän tähen no, kohtaamispaikka. Leo lueskelee Hesaria ikkunapöydässä. Hän on käynyt Kansalaistalolla alusta asti, usein juuri aamukahvilla Hesarin lukemassa. Leon mielestä Kansalaistalolla ei ole ihmeempiä merkityksiä; hyvää kahvia ja saa tavata kavereita. Uskovaisia ja sosionomeja Kapa on myös käynyt Kansalaistalolla alusta asti. Joka päivä käyn, kun vaan olen tolkuissani, hän kertoo. Ei täällä oikein muuta paikkoja ole mihin mennä, hyvää kahvia on, Kapa jatkaa. Samassa pöydässä Kapan kanssa istuvat Rami ja Marja-Leena. He käyvät usein Kansalaistalolla ja arvelevat tulevaisuudessa käyvänsä päivittäin. Saa kahvitella ja tavata porukkaa. Ja uskovaisiakin käy, kiteyttää Rami Kansalaistalon merkityksen. Utran Ruutiukko (reservi) käy Kansalaista- Armi, Ulla, Pekka ja Riitta tarjoilevat kahvit Soropissa KUVA MINNA TUUVA lolla viitisen kertaa viikossa. Riippuu vähän keleistä, jos 30 raatia on pakkasta, en lähe tahkoomaan, hän kertoo. Ruutiukko laskettelee juttua Kansalaistalosta enemmänkin: Kulttuurin kannalta tämä on Joensuun paras paikka. Näkkee ihmisiä, omantunnon mukaan saa kahvia ja piirakkaa. Ja kiikku on hyvä. Hyvät palvelutkin on, naapurissakin on vaikka mitä etikettiä ja Kontti on lähellä, voi ostaa vaikka pipon. Ja tiskin takana näkee Pohjois-Karjalan, jopa Euroopan kovimmat piirakansyöjät. Henkilökunta ei ole mitään mölöpäitä, sosionomeja ovat ja koulutettuja ihmisiä. Ei ole pilalle mennyt Läheisessä talossa talonmiehenä oleva Eino käy Kansalaistalolla pari kertaa viikossa. Hänelle Kansalaistalo on kohtaamispaikka jossa on kiva piipahtaa, kun on tutut työntekijätkin. Eino toi mukanaan Reijon, joka on Kansalaistalolla ensimmäistä kertaa. Hän toteaa tulevansa kahville varmaan toistekin. Kahvilta löytyy myös Eila, joka käy Kansalaistalolla noin kerran kuussa. Hän on Soroppi ry:n jäsen ja pitää Kansalaistaloa hyvänä kokoontumispaikkana. Joku on sanonut, että miten sie sellasessa paikassa käyt, mutta mie oon vaan sanonu, että empä oo vielä pillautuna. Ja käyn jatkossakin. Eila kertoo. Kahvilan tietokoneelta löytyy vielä Tero, joka käy Kansalaistalolla silloin tällöin surfaamassa netissä. Terolle Kansalaistalo Ei merkitse paljon mitään hyvää kahvia. Jarkko on ollut töissä Kansalaistalolla viitisen vuotta: Voi ei inhoon näitä tälläsiä siinä kaikki, saan vastaukseksi kysellessäni Kansalaistalon merkityksestä. Itse olen ollut Kansalaistalolla työelämävalmennuksessa Kathy- toiminnassa sekä sittemmin Akkunan toimitussihteerinä. Kansalaistalo merkitsee minulle tietokoneita, mutta ennen kaikkea mukavia, persoonallisia ihmisiä. Käy tutustumassa! MINNA TUUVA KANSALAISTALO PÄHKINÄNKUORESSA Kansalaistalon toiminnot Kansankahvila Nettikahvila, ATK -kurssit ja neuvonta, Jelli-järjestörekisteri / jelli.htm Puhelin, fax ja kopiokone Pika-avunvälitys Polkupyörien vuokraustoiminta Kokoustilojen vuokraus Oppimisympäristö /oppimis/mahdollisuudet.htm) Yhteispalvelupiste: asianajaja, sosiaaliasiamies, työttömien neuvoja, opiskelijoiden vertaistukipäivystys Ätäkkä ym. Itsehoitopiste: mahdollisuus mitata mm. verenpainetta ja verensokeria, kirkasvalohoito ja terveysneuvontaa Kulttuuri- ja muut tapahtumat: tanssit, kiikkutuolivieraat ja Asiantuntijavierailut ym. Kirjakulma Aikatauluneuvontaa (linja-autot ja junat) Maksuton WC Projektit Kulman kundit, Sieppari, Polkupyörät ja elämä pyörimään, Kanava Toiminnan tavoitteet Toimia kohtaamispaikkana Edistää sosiaalista tasa-arvoa Mahdollistaa osallisuuden, välittämisen, kohtaamisen ja kunnostautumisen kulttuurin syntyminen Tukea järjestöjä ja vapaaehtoistoimintaa Kehittää yhteistyötä julkisen ja vapaaehtoissektorin välillä Tuoda tietoyhteiskunta kaikkien ulottuville ja tarjota www-palveluja Kansalaistalon toimijat Soroppi ry. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry. Lisäksi tiloja käyttää noin 100 järjestöä ja ryhmää vuosittain Rahoittajat Raha-automaattiyhdistys Joensuun kaupunki Pohjois-Karjalan TE-keskus Sisäasiainministeriö

5 akkuna HYVINVOINNIN ÄÄNENKANNATTAJA 5 Soropin avunvälitys tulee tarpeeseen Mika toimii vapaaehtoisena Soropin avunvälityksessä KUVA RAUNI KESKINEN salaistalolla. Hän on jatkanut avustuskeikoilla käyntiä aina tarpeen mukaan siitä lähtien. Mika toimii myös henkilökohtaisena avustajana Honkalampisäätiön avustajakeskuksessa. Koska työ avustajakeskuksessa on iltapainotteista hänellä on usein päivisin aikaa vapaaehtoistyölle. Siitä hän saa paitsi itselleen hyvän mielen myös lisää työkokemusta asiakkaan kohtaamisesta. Mika pitääkin työn parhaana puolena erilaisten ihmisten tapaamista: Useat asiakkaat ovat myös juttukaverin tarpeessa, joten avustajan on tärkeää olla hyvä kuuntelija. Myös luotettavuus ja avoimuus ovat hyvän avustajan ominaisuuksia, hän kertoo. Mika on tehnyt avunvälityksen kautta kauppa-asiointeja ja sairaalaan saattoja: Vapaaehtoistyöstä saa uusia kokemuksia, eikä se loppujen lopuksi vie paljon aikaa. Jos voi vähän omaa aikaansa uhraamalla auttaa, miksi ei sitä tekisi? Mika suosittelee avustustyötä muillekin ja toivoo toimintaan mukaan lisää auttajia. Kerran viikossa kauppaan Yksi Mikan avustettavista on jo viime kesästä asti ollut Elpi Halonen. Elpi tarvitsee apua kauppa-asioinnissa, koska hän joutuu liikku- Yksi Soropin avunvälityksessä vapaaehtoistyötä tekevistä auttajista on Mika Mäenharju, 26 v. sosionomi-opiskelija Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. Avunvälitystoimintaan hän tutustui viime kesänä suorittaessaan vapaaehtoistyönopintoja Kanmaan kyynärsauvoilla. Soropin avustustoiminnasta hän sai tietää kaupungin kotipalvelun kautta. Aiemmin hän käyttikin kaupungin ruokapalvelua, mutta tekee nyt ruokansa itse Mikan tuomista tarvikkeista. Avun pyytäminen tuntui aluksi vaikealta työteliääseen ja itsenäiseen elämään tottuneelle. Hän on ollut hyvin tyytyväinen saamaansa palveluun ja pitää avustustoimintaa erittäin tärkeänä. Elpi on saanut apua myös muilta yhdistyksiltä. Sisarensa omaishoitajana toimiessaan hän sai ulkoiluttamisapua Joensuun 4H yhdistykseltä. Hengitysyhdistykseltä hän saa siivousapua. Soropin kauppa-asiointiapua Elpi käyttää noin kerran viikossa. Hän tekee kauppalistan valmiiksi ja käy sen vielä tarkennukseksi läpi avustajan kanssa. Mika on käynyt Elpille kaupassa niin monta kertaa, että tietää jo mitä tuotteita Elpi käyttää. Kaupassa käynti ei välttämättä ole yksinkertaista tänä päivänä, kun maitojakin on kymmentä eri laatua. Vaikka kaikki nuoremmat avustajat eivät olekaan olleet tottuneita kaupassa käyjiä, kaikki on kuitenkin mennyt hyvin, Elpi nauraa ja huolehtii, jaksaako Mika kantaa kaikki ostokset. Mika toteaa rauhalliseen tyyliinsä asian kyllä hoituvan punttisalilla käynnin ansiosta. Elpi antaa vielä rahapussinsa Mikalle mukaan ja taas yksi kauppareissu alkaa. Soroppi ry:n avunvälitys on toiminut jo yli 10 vuotta. Avustajat ovat vapaaehtoistyöntekijöitä, harjoittelijoita tai opiskelijoita. Tarjolla on asiointiapua kaupassa ja virastoissa käyntiin, saattoapua lääkärissä käyntiin, korjaus- ja siivousapua tai vaikkapa lumitöiden tekoa. Vuosittain apua annetaan kertaa. MINNA TUUVA Avunvälityspyynnöt Kansalaistalolle: (013) VUODEN 2005 AVUSTUKSET - Saattoapu 83 kertaa - Asiointiapu 117 kertaa - Siivous 24 kertaa - Muutto 2 kertaa - Lumityöt 3 kertaa - Kuljetusapu 2 kertaa - Tavaroiden asennus, korjaus, kokoaminen 8 kertaa - Saunomisapu 7 kertaa - Muut 3 kertaa YHTEENSÄ 259 KERTAA Yhteydenottoja yhteensä 280, osa peruttu tai peruuntunut. Avustajaa ei löytynyt 5 pyyntöön. Ihmisten paikkoja, ei toisia virastoja Kansalaistalon Yhteispalvelupiste toimii matalan kynnyksen periaatteella: ajanvarausta ei tarvita, palvelu on maksutonta ja kysyä voi periaatteessa mistä tahansa. Palvelusihteeri Virpi Koponen on työskennellyt yhteispalvelupisteessä lokakuusta 2004 lähtien. Reilun vuoden aikana yhteispalvelupisteessä on käynyt noin 500 ihmistä ja ihmisiä on opastettu ja neuvottu hyvinkin erilaisissa asioissa: asunnon hakemisessa, verkkopankin käytössä tai tarvittavien yhteystietojen etsimisessä. Palvelusihteeri tuntee paikallista toimijakenttää ja osaa opastaa ihmisiä oikeiden palvelujen pariin. Hän neuvoo muun muassa sosiaalitoimen, työhallinnon ja Kelan etuuksista, ohjaa kädestä pitäen lomakkeiden täyttämisessä ja kertoo järjestöjen tarjoamista tukimuodoista, vertaisryhmistä ja neuvontapalveluista. Kuuntelevia korvia, auttavia käsiä Yhteispalvelupisteeseen voi tulla kuka tahansa, joka tuntee tarvitsevansa apua asioidensa selvittämisessä tai ei tiedä mistä lähtisi tietoja etsimään. Palvelusihteeri on yhteispalvelupisteessä ihmisiä varten. Hänen luonaan voi käväistä pikaisesti jutustelemassa tai ajan kanssa selvittämässä asioitaan. Tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella vaikuttaa siltä, että asiakkaat tarvitsevat ennen kaikkea ihmistä, jolla on aikaa kuunnella ja jolle voi kertoa luottamuksellisesti elämäntilanteesta. Palvelusihteeri auttaa selvittämään millaiset palvelut auttaisivat eteenpäin. Yhteispalvelupisteessä on tällä hetkellä kahdeksan julkisen tahon ja 30 kolmannen sektorin yhteistyökumppania. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tekemässä yhteispalvelupisteen arvioinnissa (2005) nousi esiin, että palveluntarjoajat ja eri yhteistyökumppanit näkevät yhteispalvelupisteen ennen kaikkea tietoa ja tiedotusta kokoavana paikkana. Yhteispalvelupiste on arvioinnin mukaan konkretisoinut erityisesti järjestöjen tuottamia tuki- ja toimintamuotoja sekä tehnyt niitä eri toimijoille tutuksi. Yhteispalvelupiste on auttanut esimerkiksi julkisen sektorin työntekijöitä hahmottamaan laajaa ja epäyhtenäistä kolmannen sektorin toimijakenttää, löytämään järjestöistä kumppaneita tai ohjaamaan asiakkaitaan tarvittaessa myös järjestöjen tuen piiriin. Yhteispalvelupisteen myötä on syntynyt myös konkreettista sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Yhtenä esimerkkinä on sähköiseen toimeentulotukikokeiluun liittyvä yhteistyö julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. JOENSUUN KANSALAISTALON YHTEISPALVELUPISTE Kauppakatu Joensuu ohjausta ja neuvontaa aikaa kuunnella opastusta sähköisten palvelujen käytössä päivystyspalveluita järjestöjen ja viranomaisten lomakkeita ja esitteitä Palvelusihteeri Virpi Koponen kertoo, että ihmiset tarvitsevat usein rauhallista tavallisen jutustelun myötä käynnistyvää tilanteen kartoittamista ja sitä myöden sopivien palvelu- ja tukimuotojen löytymistä. KUVA RAUNI KESKINEN Päivystäjät opastavat ihmisten oikeuksista Yhteispalvelupisteessä henkilökohtaista opastusta ja neuvontaa saa palvelusihteerin lisäksi myös yhteispalvelupisteen päivystäjiltä. Päivystäjinä toimivat muun muassa Sosiaali- ja potilasasiamies Tarja Hallikainen sekä maksutonta lakineuvontaa tarjoava asianajaja Tuija Turpeinen. Heidän kanssaan voi tulla juttelemaan esimerkiksi silloin, jos on epävarma omista oikeuksistaan tai velvollisuuksistaan erilaisissa elämäntilanteissa. Asianajaja Tuija Turpeinen antaa yleistä oikeudellista opastusta ja neuvontaa Kansalaistalon yhteispalvelupisteessä joka toinen keskiviikko. Sosiaali- ja potilasasiamiehenä toimiva Tarja Hallikainen opastaa ihmisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin liittyvissä kysymyksissä ja päivystää yhteispalvelupisteessä joka kuukauden ensimmäinen maanantai. Päivystäjät rohkaisevat ihmisiä lähestymään heitä mieltä askarruttavissa asioissa. Omat oikeutensa ja velvollisuutensa ongelmatilanteissa kannattaa selvittää hyvissä ajoin ja niistä kannattaa tulla keskustelemaan. VIRPI KOPONEN, MARLEENA LAAKSO PALVELUSIHTEERI TAVATTAVISSA Ma Pe klo PALVELUSIHTEERI VIRPI KOPONEN puh fax. (013) /yhteispalvelu Sähköinen toimeentulotukikokeilu Kansalaistalon yhteispalvelupisteessä keväällä 2005 aloitetun kokeilun myötä ihmisillä on mahdollisuus hakea toimeentulotukea sähköisesti palvelusihteerin opastuksella. Yhteispalvelupisteessä palvelusihteeri opastaa sähköisen hakemuksen täyttämisessä. Sähköinen toimeentulotukiasiointi tarkoittaa palvelumallia, jossa ihminen voi internetin kautta sähköisesti täyttää sekä toimeentulotukihakemuksen että liittää siihen tarvittavat asiakirjat. Sähköinen toimeentulotukikaavake täytetään ja lähetetään yhteispalvelupisteessä palvelusihteerin opastuksella. Samalla tarvittavat liitteet, kuitit, todistukset jne skannataan ja liitetään hakemukseen. Palvelusihteeri auttaa asioinnin kaikissa vaiheissa. Kokeilusta saadut kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä. Lomake on ollut helppo täyttää ja sähköinen prosessi on nopeuttanut toimeentulotuen käsittelyä. Sosiaalityön johtaja Karri Poutasen mielestä sähköinen toimeentulotukiasiointi on osa oikeanlaista kehitystä, jossa toimeentulotukea ja sosiaalityötä eriytetään toisistaan. Sähköisen toimeentulotukiasioinnin käyttäjinä Poutanen näkee erityisesti ne ihmiset, jotka tarvitsevat toimeentulotuen tarjoamaa taloudellista tukea, mutta eivät välttämättä muita sosiaalityön palveluja. Tämä vapauttaisi sosiaalityöntekijöitä keskittymään sosiaalityöhön niiden ihmisten kanssa, jotka tarvitsevat kokonaisvaltaisempaa apua. Sähköistä toimeentulotukikokeilua on kehittämässä monitahoinen yhteistyöverkosto, johon kuuluu Joensuun kaupungin sosiaalitoimi ja tietotekniikan palvelukeskus, Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton emaakuntahanke, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto sekä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys. Lisätietoa palvelusihteeri Virpi Koposelta puh ,

6 6 HYVINVOINNIN ÄÄNENKANNATTAJA akkuna Kansalaistalon työntekijät esittelyssä Kansalaistalolla on monenlaisia toimijoita. Jotkut heistä saavat myös palkkaa työstään. Tässä he kertovat itsestään omin sanoin. Marko Haakana Olen aloittanut työskentelyn Kansalaistalolla elokuussa Ennen työvaihetta olin ollut jonkun verran talon toiminnassa mukana vapaaehtoistoimijana, mm. päivystämässä silloisessa Huolinarikassa. Olen Soroppi ry:n toiminnanjohtaja. Työ pitää sisällään erinäisiä hallintotöitä sekä suorat kävijäkontaktit, jotka ovat luonteeltaan sosiaaliseen, henkiseen tai terveydelliseen hyvinvointiin tai niiden puutoksiin/vajeisiin liittyviä. Parasta ovat kaikki työhön liittyvät eri ihmiset. Vähiten kivaa on hyökyaaltojen lailla vyöryvät moninaiset työtehtävät, joiden tekemiseen ei tahdo löytyä riittävästi aikaa. Harrastuksiani ovat pitkän matkan juoksulenkkeily, lukeminen ja kirjoittaminen, järjestötoiminta sekä ihmis- ja eliökunnan kaikkinaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Jouni Juhani Seppänen Tulin talon toimintaan mukaan vuonna 1996 Into Work -kurssin kautta työharjoittelijaksi. Sittemmin jäin mukaan myös vapaaehtoistyöhön. Lisäksi olen ollut talolla työllistettynä ja palkkatyösuhteessa. Työnantajana on Soroppi ry. Olen töissä Polkupyörät ja elämä pyörimään -projektissa ohjaajana. Lisäksi teen talolla vapaaehtoistöitä laidasta laitaan. Parasta työssä on se, että saa olla kotoa poissa sekä ihmiset. Vähiten kivaa ovat häiriötilanteet. Harrastuksiani ovat vapaaehtoistyö sekä kalastus. Katja Hämäläinen-Puhakka Tulin Kansalaistalon toimintaan mukaan sosiaalialan opintoihin liittyvän työharjoittelun kautta talon aukeamisen aikoihin keväällä Myöhemmin harjoittelujaksoja tuli useampikin ja jäin talon toimintaan myös vapaaehtoiseksi. Ensimmäinen palkkatyösuhteeni talolla alkoi muistaakseni vuoden 1999 keväällä. Ensin olin töissä SPR:n Joensuun osastolla, sitten Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitolla ja myöhemmin Pohjois- Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksellä. Tällä hetkellä työnantajana on Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys, jossa toimin KANAVA projektissa aluekehittäjänä. KANAVA- projektin tarkoituksena on mm. asuinaluetoiminnan kehittäminen Utrassa ja Rantakylässä sekä kansalaisten (ääni)torvena toimiminen. Työnkuvani on vuosien varrella vaihdellut maahanmuuttajatoiminnasta opiskelijoiden ohjaamiseen ja Kulman kundeissa toimimiseen sekä vähän kaikenlaisessa touhussa mukana olemiseen. Tällä hetkellä työskentelen osan viikosta Kansalaistalolla ja osan viikosta Utran puukoululla sekä Rantakylän Soropissa asukastoiminnan parissa. Työtehtävät riippuvat pitkälti tilanteista ja ihmisten ja yhteistyötahojen tarpeista. Parasta työssäni ovat erilaiset ihmiset, vapaus sekä mahdollisuus ideoida ja kehittää. Vähiten kivaa voivat olla samat asiat liiallisessa määrin sekä tietynlainen jatkuva kaaos ja runsaudenpula ideoissa kaikkeen ei ennätä. Työ myös tahtoo usein tulla mukaan kotiin Onneksi tosin Jehu nykyisin vahtii tontin reviiriä. Harrastuksiakin löytyy Liikunnan puolelta harrastan vesijuoksua, avantouintia, Jehun kanssa lenkkeilyä ja kuntopiiriharjoittelua. Muita harrastuksia ovat mm. puutarhanhoito, kirpputorit ja vanhan tavaran keräily, sisustaminen ja vapaaehtoistyö rajoitetussa määrin. Kertoahan voisi kaikenlaista ja juttua riittäisi, mutta tilan säästämiseksi asioita saa tulla kysymään, mikäli on tarvetta. Törmäillään! Virpi Koponen Kansalaistaloon tutustuin työharjoittelun kautta ja varsinaiset työt aloitin syksyllä Työnantajana on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Työtehtäviin kuuluu ihmisten kuunteleminen, viranomaisasioissa neuvominen ja järjestöjen toimintoihin ohjaaminen. Lisäksi toimintaani kuuluu yhteispalvelupisteen kehittäminen, erityisesti sähköisen asioinnin osalta sekä yhteistyö järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa. Parasta työssäni on se, kun saan tehdä ihmisten kanssa töitä. Mukavimpia ovat ne hetket, kun näkee ihmisen iloisen ilmeen tai kun joku tulee kertomaan onnistumisistaan ja asioiden selvinneen. Vähiten kivaa työssäni on välillä ilmenevä liika kiire. Lentopallo on ehdoton ykkönen ja sen jälkeen tulee luonnossa käveleminen ja hiljaisuudesta nauttiminen. Eikun vaan tervetuloa rupattelemaan Yhteispalvelupisteeseen. Yksin ei kannata jäädä hautomaan ajatuksiaan, vaan tule, niin yritetään selvittää asiat porukassa. Irmeli Saarelainen Kansalaistalolle olen tullut erinäisten opiskelujen kautta, ensin vapaaehtoiseksi, sitten opiskeluun liittyen harjoittelijaksi. Ja nyt olen sitten työsuhteessa. Työnantajani on Soroppi ry. Työtehtävänä on Sieppari-hankkeen projektityöntekijänä toimiminen. Parasta työssäni ovat ihmiset ja itsenäisyys. Elän vielä alkuhuumaa enkä osaa sanoa työhön liittyviä huonoja puolia. Harrastukset ovat ulkoilu, kasaantuvat kotityöt ja lukeminen. Marleena Laakso Tulin Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistykselle työelämävalmennukseen kesällä Työsuhde KATHY-toiminnan kehittäjänä alkoi 2005 tammikuussa. Työnantajani on Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Keskeisimmät työtehtävät liittyvät järjestöyhteistyöhön sekä Kansalaistalon yhteispalvelupisteen toiminnan kehittämiseen erityisesti sähköisen asioinnin osalta. Parasta työssäni on työtehtävien moninaisuus sekä erilaisten ihmisten kanssa toimiminen. Vähiten mukavaa on ajoittainen kiire sekä työtehtävien kasaantuminen. Harrastuksiani ovat lukeminen ja koirien kanssa ulkoilu. Jarkko Rissanen Olisiko ollut vuonna 2000, kun tulin Kansalaistalolle atk-työharjoitteluun. Työsuhde alkoi KATHY -projektissa 2001 maaliskuussa. Työnantaja nykyisin on Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. ja työtehtävät ovat tietoteknisten ympäristöjen ylläpito, koulutus ja neuvonta, sekä verkkosivujen laatiminen ja päivitys, järjestöjen atk-tuki. Parasta työssä on työtehtävien moninaisuus, mutta joskus jotkin ylläpidolliset rutiinitehtävät voivat tuntua hieman työläiltä. Harrastuksiani ovat kuvataide ja tietokoneet, tärkeysjärjestys vaihtelee. KATJA HÄMÄLÄINEN-PUHAKKA KUVAT RAUNI KESKINEN JA SAMI MERILÄINEN Kansalaistalon toimijoiden yhteystiedot JOENSUUN KANSALAISTALO Kauppakatu 32, Joensuu Puh. (013) , Fax. (013) Avoinna ma klo ti, to klo ke, pe klo Soroppi ry. on perustettu Yhdistyksen toiminnoilla yksin sekä yhdessä muiden kanssa pyritään synnyttämään osallisuuden, kohtaamisen ja kunnostautumisen kulttuuria. Keskeisenä lähtökohtana on ihmisyys. Kaikilla toiminnoilla pyritään lisäämään ihmisten sosiaalista kanssakäymistä, aktivoimaan keskustelua sekä kansalaisten ja päättäjien että kansalaisten kesken mukaan lukien eri kansallisuusryhmät. Lisäksi Soroppi tarjoaa puitteet järjestöjen ja ryhmien toiminnalle. Tarvittaessa ja niin haluttaessa se tukee ja opastaa näiden toimintaa. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen Joensuussa tai lähikunnissa asuva henkilö, joka haluaa toimia yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi. Soropilla on meneillään useita projekteja ja se tekee myös yhteistyötä useiden toimijatahojen kanssa. Toimipisteet Kansankahvila Soroppi Joensuun Kansalaistalo Kauppakatu 32, Joensuu TOIMINNANJOHTAJA Marko Haakana puh. (013) , Sieppari-hanke puh /soroppi Rantakylän Soroppi Venetie 12, Joensuu puh. ja fax. (013) Avoinna ma pe klo 9 15 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on valtakunnallinen sosiaalipoliittinen yhteistoimintajärjestö, joka toimii hyvinvoinnin kehittämiseksi, erityisesti perusturvan ja peruspalvelujen edistämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä sosiaalisen vastuun lisäämiseksi. Keskusliitto vaikuttaa ja kehittää paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Joensuun toimipiste Niskakatu 21, Joensuu fax. (013) KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ Elina Pajula puh TALOUSKONSULTTI Liisa Karhu puh /niskakatu Kansalaistalo/Yhteispalvelupiste PALVELUSIHTEERI Virpi Koponen (013) , /yhteispalvelu Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys on maakunnallinen sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja keskustelufoorumi. Yhdistys on perustettu v Se toimii koko maakunnan alueella. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys on maakunnan kehittäjänä: keskusteluareena kehittämisfoorumi tiedotussolmu sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja tiedon tuottaja keskustelun herättäjä Toiminnan perustana on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n, Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n välinen puitesopimus yhteisestä sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisestä. Toiminnan tavoitteena on Alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittäminen paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen dialogissa. Sosiaali- ja terveysalan osaamisen kehittäminen yhteistyössä Itä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) kanssa. Monitoimijaisten palvelu- ja tukimuotojen kehittäminen järjestöjen, julkisten palveluiden sekä kansalaisten voimavaroja ja vuorovaikutusta edistämällä Yhteisöllisten toiminta-areenoiden kehittäminen Järjestöjen toiminta- ja työllistämisedellytysten kehittäminen Kansalaisten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen Kioskikahvila Linnunpesä Heinäpurontie 66, Joensuu puh. (013) avoinna ma pe klo 9 16 POHJOIS-KARJALAN SOSIAALITURVAYHDISTYS RY. PL 238, Joensuu fax. (013)

7 akkuna HYVINVOINNIN ÄÄNENKANNATTAJA 7 Naisten kesken Natalia on ollut Naistenilloissa mukana alusta asti Kahden viikon välein Utran puukoululta kuuluu tavallistakin enemmän naisten ääniä. Joka toinen keskiviikko tiloissa järjestetään Naisteniltoja. Illat ovat kaikille naisille avoimia ja niiden ohjelma suunnitellaan yhdessä osallistujien kesken. Myös iltojen emännöintiin voi jokainen asiasta kiinnostunut osallistua. Ohjelman lisäksi on tarjolla iltapalaa sekä tietysti aikaa myös vapaaseen seurusteluun. Naistenillat saivat alkunsa kahden eri naistenryhmän yhdistettyä voimansa. Tanskalaisten sosiaalialan vaihto-opiskelijoiden toimesta toimi Pataluodon koululla keväästä 2005 alkaen ns. Maatuska-projekti, jonka tarkoituksena oli yhdistää suomalaiset ja venäläiset naiset yhteiseen vapaa-ajan viettoon. Lisäksi Rantakylän uimahallissa järjestettiin satunnaisesti Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen KANA- VA -projektin, Rantakylän ev. lut. seurakunnan diakoniatyön sekä Soroppi ry:n kautta naisten saunailtoja. Vetäjäresurssien vähyydestä johtuen päätettiin naistenryhmät myöhemmin yhdistää. Tällä hetkellä ryhmän taustahoihin on tullut mukaan myös Patapuro ry:n Ytyä II -projekti. Illat ovat olleet osallistujille pääsääntöisesti maksuttomia, joitakin vierailuja lukuun ottamatta. Sieniä ja runoja Yhtenä iltojen emännistä on toiminut Pohjois- Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen projektiavustaja Natalia Kisko. Hän on ollut Naistenilloissa mukana alusta asti. Iltojen tavoitteet ovat Natalian mielestä toteutuneet hyvin. Osallistujia illoissa on ollut keskimäärin 15 iltaa kohti, puolet kumpaakin kansallisuutta. Iltojen ohjelmaan on kuulunut mm. sienineuvontaa, runoja ja musiikkia sekä kauneusvinkkejä. Lisäksi on järjestetty vierailuja eri paikkoihin ja käyty mm. vesijumpassa Rantakylän uimahallilla. Naisteniltojen siirtyessä Rantakylästä Utraan ovat jotkin kävijät jääneet pois paikan etäisyydestä johtuen. Toisaalta mukaan on tullut paljon uusia, Utran alueella asuvia naisia. Monelle Utran puukoulun toiminta on tullut iltojen kautta tutuksi ja he ovat alkaneet käyttää myös muita puukoulun palveluja, Natalia kertoilee. Puukoululla tavataan Natalia myöntää, että aluksi hän suhtautui iltojen järjestämiseen varsin epäilevästi. Hän ei uskonut, että kovinkaan moni viitsisi tulla paikalle. Illat ovat kuitenkin olleet miellyttävä yllätys. Niissä on ollut kodikas tunnelma ja hyvä yhteishenki. Ainoastaan iltojen rahoitus hieman huolestuttaa Nataliaa. Tällä hetkellä Naistenilloista pyritäänkin tekemään opintokerhoa. Naisteniltojen ohjelma suunnitellaan yhdeksi kaudeksi kerrallaan. Ehdotukset iltojen sisällöistä ovat vaihdelleet seinäkiipeilystä laskuvarjohyppyihin. Lisätietoja Naistenilloista ja niiden ohjelmasta saat Utran puukoululta. Toimintaan ovat tervetulleita mukaan kaikki kiinnostuneet! KATJA HÄMÄLÄINEN-PUHAKKA Naisteniltojen ohjelmaan on kuulunut mm. hohtokeilailua KUVAT RAUNI KESKINEN Onnenpotkua pakkaspäivänä Riepu tukee vanhemmuutta On kirpeä pakkasaamu, mittari näytti kotoa lähtiessä -26 astetta ja Siilaisia lähestyttäessä lukema auton mittarissa putoaa jo liki kolmeenkymppiin. Tämä ei kuitenkaan tunnu vakioporukkaa haittaavan, sillä autosta jos toisesta kaivetaan vauvankaukaloita ja paksuihin toppahaalareihin puettuja punaposkisia taaperoita. Nyt on torstai, Onnenpotkun aika! Sisällä käytävään asti kantautuu iloinen puheensorina, ja kielien sekamelska on melkoinen. Kahvipöydässä puhutaan saksaa, suomea ja englantia ristiin, lattialla lelujen ääressä äiti hoivaa pienokaistaan portugaliksi ja askartelupöydän ääressä tapaillaan venäjän ja espanjan sanoja. Tapaamisten virallinen kieli on kuulemma suomi, mutta kieltä vaihdetaan tilanteen mukaan ja jopa kesken juttelun. Äidit tulkkaavat keskusteluja toisilleen niin että mahdollisimman moni voi olla mukana ja vaihtaa ajatuksia niin valvotuista öistä kuin syömälakkoilusta ja neuvolapalveluiden toimivuudesta eri kaupunginosissa. Tänä talviaamuna Onnenpotkussa askarrellaan lumiukkoja mutta teemat vaihtuvat viikoittain. Olemme käyneet läpi eri maiden jouluperinteitä, ottaneet jalkakylpyjä ja pitäneet arpajaisia. Kevään mittaan on tiedossa pääsiäisaskartelua, kerhokuvausta, neuvola-infoa ja muuta yhteistä mukavaa, ja aiheita muutellaan ja lisäillään tarpeiden ja toiveiden mukaan. Aina ohjelmassa on kuitenkin pientä kivaa puuhastelua lapsille ja hyödyllistä tietoa ja tukea äideille. Kaikkein tärkeintä on vertaistuki, joka Onnenpotkun vauvaosasto seurustelemassa KUVA RAUNI KESKINEN auttaa huomaamaan ettei ole yksin ongelmiensa ja murheidensa kanssa. Tämän porukan äidit tulevat eri maista ja eri lähtökohdista mutta heitä yhdistää äitiys ja halu hengähtää edes hetkinen kahvikupin ääressä. TARJA HILTUNEN-AHONEN ONNENPOTKU NOLJAKASSA Kansainvälinen kohtaamispaikka pienten lasten äideille ja heidän lapsilleen Ryhmä kokoontuu torstaisin kello Perhekeskuksen tiloissa, Noljakantie 17. Ohjelmassa on toiminnallisuutta, luovuutta, leikkiä ja leppoisaa yhdessäoloa moni-kulttuurisuuden merkeissä Tervetuloa! YHTEISTYÖSSÄ Joensuun NNKY, Naistyöprojekti Rosolli Joensuun kaupunki, Noljakan neuvola MLL, Riepu-projekti LISÄTIETOJA: /Helena Riuttala /Aune Paakkunainen Julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella näyttää siltä, että vanhemmat ovat kadottaneet vanhemmuutensa ja tarvitsevat kasvatustehtäviinsä tukea monilta eri tahoilta. Riepu-projektin vertaistukiryhmistä tehty tutkimus osoittaa kuitenkin toista. Anna-Kaisa Raatikaisen ja Minna Vehviläisen tekemä tutkimus käsittelee vanhempien kokemuksia vanhemmuudesta ja vertaistuesta. Tutkimus osoitti, että vanhemmat ovat tyytyväisiä vanhemmuuteensa ja he ovat edelleen hyvin vastuullisia ja perhekeskeisiä. Vanhemmat lähtevätkin vertaistukiryhmiin ennemminkin siksi, että he tuntevat vastuuta vanhemmuudestaan kuin siksi, että vanhemmuus olisi heiltä hukassa. Toisaalta nopeat yhteiskunnalliset muutokset ja nyky-yhteiskunnan asettamat suuret yksilölliset vaatimukset ovat kuitenkin saaneet vanhemmat tuntemaan itsensä epävarmoiksi kasvattajina ja hakemaan tukea samassa elämäntilanteessa olevilta ihmisiltä. Kärsivällisyyttä lisää Vanhempien kokemukset Riepu-projektin vertaistukiryhmistä olivat hyvin positiivisia. Vanhemmat saivat ryhmistä sekä henkistä tukea että käytännön vinkkejä kasvatukseen. Lisäksi ryhmä auttoi vanhempia ymmärtämään keskustelun ja kuuntelun tärkeyden ja ilmaisemaan omia tunteitaan. Et semmosen oon ainaki oppinu --- Niinku sannoo ihan suoraan, että minua ärsyttää nyt tämä asia. Se on niinku jättäny semmosen turhan niinku semmosen pois jotenki, ku on niinku kiinnittäny huomioo siihen mistä tässä nyt on niinku kysymys oikeestaan, Kurssi herätti vanhemmat myös pohtimaan omaa vanhemmuuttaan ja opetti vanhempia ymmärtämään lasten ajatusmaailmaa. Myös vanhempien kärsivällisyyden lisääntyminen lasten kanssa näkyi tutkimuksessa selvästi. Kovempien vaatimusten maailma Vanhemmuudesta keskusteleminen ja kokemusten jakaminen vertaistukiryhmässä vähensivät siis vanhempien epävarmuutta ja auttoivat heitä suhtautumaan omaan vanhemmuuteensa uudella tavalla. Tutkimus osoitti myös, että vertaistukitoiminta soveltuu hyvin vanhemmuuden tukemiseen, koska vanhempien saama vertaistuki edistää koko perheen hyvinvointia. Vertaistukitoimintaa voidaan myös pitää tarpeellisena lisänä yhteiskunnan palveluverkostoon, sillä yhteiskunnan tultua henkisesti kuormittavammaksi ja moniarvoisemmaksi, ei voida olettaa, että vanhemmille riittävät kasvatuksen tueksi samanlaiset palvelut kuin muutama vuosikymmen sitten. MINNA VEHVILÄINEN LISÄTIETOJA: www2.mll.fi /piirit/pohjois-karjala/projektit/ KUVA MLL

8 8 HYVINVOINNIN ÄÄNENKANNATTAJA akkuna Yhdistykset vertaansa vailla Vapaaehtoisuuden voimaa, erilaisia järjestöjä Erot sosiaali- ja terveysalalla toimivien paikallisyhdistysten välillä ovat kasvamassa. Yhdistysten erot kasvavat niin talouden kuin osallistujien ja vapaaehtoistenkin suhteen. Kunnat suuntaavat toiminta-avustuksiaan aiempaa enemmän suurille järjestöille. Tiedot selviävät joulun alla ilmestyneestä tutkimuksesta Vertaansa vailla- ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Suomessa on rekisteröity noin sosiaalija terveysalan yhdistystä. Näistä yhdistyksistä suurin osa on erilaisia paikallisyhdistyksiä. Yhdistystoiminnan sisällössä ja toiminnan taloudellisissa edellytyksissä sekä osallistujajoukossa on varsin suuria eroja. Paikallisyhdistykset ryhmittyvät merkittävästi erottuviin kokonaisuuksiin. Tutkimuksessa esitelty ryhmittely perustuu siihen, miten yhdistykset itse kuvaavat omaa toimintansa sekä taloudellisia toimintaedellytyksiään. Paikallisyhdistykset ovat jakautuneet hyvin pieniin yhdistyksiin, palvelutuottajiin sekä keskisuuriin toimijoihin, joiden toiminta on laajaalaista ja monipuolista. Yhdistysryhmistä suurin, vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden ryhmä, edustaa kansalaisjärjestötoimijoita juuri sen perinteisessä mielessä. Laaja-alaisten toimijoiden ryhmä tekee lisäksi paljon muuta työtä ja on onnistunut kasvattamaan vapaaehtoismääriään eniten. Paikallinen yhdistystoiminta tavoittaa paljon ihmisiä, jotka elävät eri tavoin hankalissa elämäntilanteissa. Pitkäaikaissairaita ja eri tavoin vammaisia ihmisiä, on mukana paljon etenkin kasvavissa laaja-alaisissa sekä vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden ryhmissä. Pienimuotoisten toimijoiden ryhmän yhdistykset ovat pieniä ja niiden toiminta uhkaa hiipua entisestään. Neljäs ryhmä on keskittänyt toimintansa etupäässä palvelujen tarjoamiseen. Uusi yhdistystypologia Vertais- ja vapaaehtoistoimija -yhdistyksistä puolet on potilasyhdistyksiä. Vammaisyhdistyksistä joka kolmas kuuluu tähän ryhmään. Ne painottavat vertais- ja vapaaehtoistoimintaa sekä tiedotusta, harrastus- ja virkistystoimintaa. Toimintaan osallistuu varsin paljon pitkäaikaissairaita sekä vammaisia ihmisiä. Yli puolet näistä katsoo tarjoavansa tukea, joka muut eivät tarjoa ja yleensä tämä on organisoitua vertaistoimintaa. Lisäksi ne tarjoavat paljon tietoa sekä pienimuotoista käytännön apua. Yhdistystoiminnan taloudelliset resurssit ovat tässä ryhmässä suhteellisen pienet. Osallistuja-, jäsenmäärät sekä vapaaehtoisten määrät ovat näissä yhdistyksissä kasvussa. Pienimuotoisten toimijoiden ryhmässä on keskitytty etenkin harrastus- ja virkistystoimintaan. Vanhus- ja eläkeläisyhdistyksistä puolet kuuluu tähän ryhmään. Yhdistysten taloudelliset resurssit niukat ja toiminta pienimuotoista. Osa näistäkin yhdistyksistä on kasvanut, mutta pääsääntöisesti vapaaehtoiset ja osallistujamäärä ovat enemmän lasku- kuin noususuunnassa. Yhdistysten suurin huolenaihe on jäsenistön ikääntyminen ja aktiivisten toimijoiden väsyminen. Neljäsosassa paikallisyhdistyksistä toiminnan painopiste on palvelujen tarjoamisessa ja talousarvion loppusumma on yhdistyksissä yleensä suuri. Vajaa kolmannes näistä tarjoaa asumispalveluja, ennen kaikkea erityisryhmille. Vaikuttamis-, vapaaehtois- ja vertaistoiminta painottuvat näiden yhdistysten toiminnassa vain vähän. Laaja-alaisten toimijoiden ryhmää luonnehtii toiminnan monipuolisuus. Ne korostavat vaikuttamistoimintaa ja asiantuntijatehtäviä, niillä on hankkeita ja koulutusta ja ne tekevät ohjaus- ja tiedotustyötä. Vaikuttamistoiminnan merkitys arvioidaan selvästi suuremmaksi kuin muissa yhdistysryhmissä. Toimintaan osallistuu eniten pitkäaikaissairaita ja vammaisia ihmisiä. Yhdistykset ovat talouden tunnusluvuilla mitattuna usein keskisuuria yhdistyksiä. Niiden toiminta on viime vuosina ollut kasvussa ja ne ennakoivat kasvun jatkuvan. Yhteistyöverkostot ovat laajentuneet ja ne ovat saaneet toimintaansa vapaaehtoisia selvästi muita yhdistyksiä enemmän. Yli puolet on joko vammais- tai potilasjärjestöjä; vajaa kolmannes kaikista vammaisyhdistyksistä ja viidennes potilasyhdistyksistä kuuluu tähän ryhmään. Suurille eniten avustusta Mitä suurempi on yhdistyksen budjetti, sitä useammin rahoituksen vahvistaminen on huolenaihe. Laaja-alaisten toimijoiden suurimmat haasteet ovat rahoituksen ja järjestötyön vahvistaminen. Palveluja tarjoavien yhdistysten tärkeimmät haasteet ovat rahoituksen vahvistaminen sekä palveluiden kehittäminen. Pienimuotoisten sekä vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden haasteet eivät liity talouteen, vaan jäsenistöön. Niiden tärkeimmät huolenaiheet ovat jäsenhankinta, järjestötyön tehostaminen ja jäsenistön aktivointi. Noin puolet kaikista yhdistyksistä saa kunnilta toiminta-avustusta. Kolmasosalla yhdistyksistä nämä toiminta-avustukset ovat viime vuosina vähentyneet. Eniten ovat vähentyneet sekä vammaisyhdistysten että kaikkein pienimpien yhdistysten avustukset ja niistä joka toinen sai vuonna 2005 vähemmän avustusta kuin vuonna Kunnat ovat yhä enemmän kohdentaneet toiminta-avustuksiaan palveluja tuottaviin yhdistyksiin sekä suuriin yhdistyksiin. Kuntien avustukset kohdentuvat yhä enemmän palveluja tuottaviin yhdistyksiin perinteisen kansalaisjärjestötoiminnan sijasta. Keskisuurissa ja suurissa yhdistyksissä osallistujia on nyt enemmän kuin viisi vuotta sitten. Vapaaehtois- ja vertaistoimijat sekä laaja-alaiset toimijat ovat kasvattaneet jäsenmääriään muita enemmän. Hyvä kasvuvauhti näyttää olevan etenkin laaja-alaisilla toimijoilla, jotka ovat onnistuneet saamaan mukaansa selvästi enemmän vapaaehtoisia kuin muut. Niiden tilannetta kuvaa myönteisen muu-toksen kierre: vapaaehtoisten määrä kasvaa, toiminnalla on kysyntää, uusia hankkeita aloitetaan, toimintaa laajennetaan ja tämänhetkiset muutokset arvioidaan suuriksi, mutta hallittaviksi. Vapaaehtoisuus kasvaa Yli puolet pienimmistä yhdistyksistä sen sijaan arvioi, että toiminnan kokonaismäärä ja kysyntä ovat viime vuosina vähentyneet. Pienuus ei välttämättä ole osoitus siitä, että yhdistys ei ole onnistunut perustehtävänsä toteuttamisessa. Kaikkien yhdistysten toiminta ei koskaan voi kovin suureksi kasvaakaan. Tällaisesta on esimerkkinä harvaan asutulla alueella toimiva, pientä vammaisryhmää edustava paikallinen yhdistys. Pienten yhdistysten tilanne on erityisen haavoittuvainen: jos kunnat lopettavat toiminta-avustukset, niiden vähätkin toimintaedellytykset hupenevat. Monipuolinen kansalaistoiminta houkuttelee edelleen ihmisiä mukaan. Vapaaehtoistoiminta ei ole häviämässä. Yli puolessa yhdistyksistä vapaaehtoisten määrä kasvaa ja vapaaehtoisuutta pidetään keskeisenä osana toimintaa. Vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen edelleen on yhdistysten, samoin kuin valtakunnallisten järjestöjen ja niiden aluetyöntekijöiden mielestä, yksi paikallistoiminnan tärkeimpiä haasteita. MARJA VUORINEN Kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Vertaansa vailla. Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Julkaisija Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Kiteen kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläisen sähköpostihaastattelu Kansalaisvaikuttamisen olemus Pyysin Kiteen kaupunginjohtajalta Kirsi Hämäläiseltä sähköpostihaastattelua kansalaisvaikuttamisesta. Hän oli valmis kokeilemaan ja vaihdoimme viestejä muutaman viikon aikana. Mitä sinun mielestäsi on kansalaisvaikuttaminen? Mikä on sen määritelmä? Minulle kansalaisvaikuttaminen on kuntalaisten osallisuuden ja vuorovaikutuksen kehittämistä, edustuksellisen toiminnan tukemista, yhteisöllisyyden edistämistä, tiedottamisen kehittämistä sekä yhteistyön ja kumppanuuden lisäämistä. Mitä tai ketä toimijoita kansalaisvaikuttamisen kentältä nykyään löytyy? Toimijoita on paljon mm. erilaiset järjestöt ja yhteisöt, puolueet, media, opetustoimi, yksittäiset kuntalaiset jne. Ketä pitäisi saada lisää? Minusta toimijoita on riittävästi, mutta jos saan esittää toivomukseni niin toivoisin kuitenkin nuorten vieläkin aktiivisempaa osallistumista. Meillä on yläasteella kansalaisvaikuttamiseen aktivoivaa toimintaa, toimivia nuorisojärjestöjä sekä nuorisovaltuusto, joten perusta on kunnossa. Luulen, että toiminta vaatisi vain keskustelua ja rohkaisua. Ja rohkaisuna haluankin todeta, että olin todella iloinen, kun meidän nuorisovaltuustomme osallistui Kiteen ydinkeskustan kehittämiseen liittyvään keskusteluun jättämällä oman lausunnon asiasta. Minusta tuntuu, että kansalaisaktivismi on nykyään muotia nuorten keskuudessa. Ainakin se tuntuu lisääntyneen viime vuosina. Onko kansalaisaktivismi sama asia kuin kansalaisvaikuttaminen? Onko kansalaisaktivismi osaksi sukupolvikapinan ilmentymismuoto? Jos kansalaisaktivismi on kommunikointia ja vuoropuhelua avoimessa ja rakentavassa hengessä niin silloin katson sen olevan kansalaisvaikuttamista. Jos kansalaisaktivismin tavoitteena on muut tarkoitusperät kuten vahingoittaa/turmella jotakin niin silloin se ei ole tietenkään kansalaisvaikuttamista. Ehkä kansalaisaktivismiin liittyy sukupolvikapinointia, mutta taustalla on varmasti muutakin. Miten kansalaisvaikuttaminen tai sen puute näkyy omassa ympäristössäsi? Mielestäni kansalaisvaikuttaminen näkyy myönteisesti. Kuntalaiset ovat nykyisin erityisen kiinnostuneita ympäristöön ja asumiseen liittyvissä asioissa. Miten kansalaisvaikuttamista voi tukea kunnallisesti? Meillä on tehty palvelustrategia jo kolmen vuoden ajan ja osallistavan kansalaisvaikuttamisen kehittäminen on ollut siellä mukana yhtenä tavoitteena. Me olemme edistäneet kansalaisvaikuttamista mm. avoimella tiedottamisella ja viestinnällä sekä kehittämällä palautejärjestelmää (kuntasivut sekä kyläkierrokset). Me olemme myös kehitelleet suoran osallistumisen muotoja kannustamalla eri yksikköjä tiiviimpään vuorovaikutukseen palvelujen käyttäjien kanssa. Olemme tukeneet lasten ja nuorten kasvua vaikuttajiksi (parlamenttikerho, nuorisovaltuusto) sekä etsineet keinoja valtuutettujen kanssa edustuksellisen demokratian kehittämiseksi. Meillä on myös Keski-Karjalan seutusopimuksessa sovittu, että vuosittain järjestetään seudulla seutukäräjät. Käräjien tavoitteena on antaa seudun asukkaille ja yrityksille mahdollisuus vaikuttaa seudun asioihin, edistää kuntalaisten osallisuutta sekä saada seudun asukkaat kokemaan seutu omakseen. Minkälaisissa asioissa kansalaisvaikuttaminen on parhaimmillaan/vaikuttavimmillaan? En lähtisi nostamaan yhtä asiaa toista tärkeämmäksi. Mielestäni kansalaisvaikuttamista voi liittyä kaikkiin yhteiskunnallisiin asioihin. Tärkeää on kuitenkin se miten sitä toteutetaan. Mielestäni kansalaisvaikuttaminen on vaikuttavinta silloin kun se toteutetaan avoimesti ja rakentavasti eri osapuolien näkemyksiä kunnioittaen. Kansalaisvaikuttamisen keskeinen tehtävä on välittää tietoa ja toisaalta saada tietoa. Näin ollen omien näkemysten perusteleminen on ensiarvoisen tärkeää. Hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tarkoituksena on edistää aktiivista kansalaisuutta. Pitäisikö kansalaisvaikuttamista opettaa koulussa? Kyllä se mielestäni voisi olla mukana kun eri oppiaineiden sisältöjä mietitään, sillä kansalaisvaikuttamiseen kasvattaminen ja kannustaminen soveltuu moniin oppiaineisiin. Lisäksi kansalaisvaikuttamista voidaan tukea mm. kerhotoiminnalla. Kiitos valtavasti vastauksistasi! Oli kiva kokeilla tällaistakin haastattelun tekotapaa. Terveisin, Minna Kiitos vain itsellesi. Minustakin haastattelun toteutus oli kiva. Hyvää kevättä! Kirsi kysymykset RYSKY RIIHELÄINEN JA MINNA TUUVA

9 akkuna HYVINVOINNIN ÄÄNENKANNATTAJA 9 Joensuun Seudun Invalidit ry Neuvontaa ja vertaistoimintaa Invalidiliitto ry on tuki- ja liikuntaelinvammaisten valtakunnallinen etu- ja palvelujärjestö, joka edistää yhdenvertaisia toiminta- ja osallistumismahdollisuuksia kaikille sekä tuottaa palveluita. Yksi invalidiliiton 162:ta jäsenyhdistyksestä on vuonna 1945 perustettu Joensuun Seudun Invalidit ry. Yhdistys on jo 60 vuotta ollut liikuntavammaisten henkilöiden yhdysside paikkakunnalla. Sen toiminnan kautta jäsenet oppivat käyttämään voimavarojaan ja ottamaan vastuuta yhteisistä asioista. Yhdistystoiminnan muotoina ovat mm. kulttuuri-, neuvonta- ja koulutustapahtumat sekä liikunta- ja virkistystoiminta. Joensuun Seudun Invalideilla on 350 jäsentä. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä henkilö, jolla on pysyvä tuki- tai liikuntaelinvamma tai joka on alle 15-vuotiaan vammaisen lapsen holhooja. Kannattajajäseneksi voi liittyä jokainen. Topi valmistamassa leipätaikinaa, jonka juurta on ensin hapatettu kaksi päivää.vain luomuruisjauhot kelpaavat taikinaan KUVA RAILI MASTOLA Kateus pois repusta! Missä välissä ehtii tienata, kun pitää olla 8 tuntia töissä? Hyvä johtaja valitsee ympärilleen terävämpiä tyyppejä, kuin itse on Kipinä syttyi kuntoutuksessa Eila Louhelainen ja Toivo Haapamäki ovat pitkäaikaisia yhdistyksen jäseniä. Heidän yhteinen polkunsa alkoi vuonna 1978 Invalidisäätiön sairaalassa. Sairaalan kahvioon ja tupakkahuoneeseen kokoontui aina iso porukka ja siellä alkoi myös Eilan ja Topin välillä kipinöidä. Juhannukseksi Topi tuli Eilan luo Joensuuhun ja sillä tiellä hän on vieläkin. Tärkeä osa heidän yhteiselämäänsä on ollut yli kymmenen vuotta kestänyt matkailuvaunuharrastus. Vuosittain he matkailivat ympäri Suomea ja Pohjois-Norjaa. Monet kauniit kesäpäivät kuluivat eri invalidiyhdistysten kesäkodeilla, joiden tilat ja ympäristö vastasivat pyörätuolilla liikkuvien tarpeita. Matkailuvaunuharrastus piti kuitenkin lopettaa v.1998 Eilan kunnon huonontuessa. Mutta vähitellen tilalle on tullut aktiivinen yhdistystoiminta. Molemmat ovat kuuluneet Joensuun Seudun Invalidit ry:n johtokuntaan jo useita vuosia. Eila oli yhdistyksen varapuheenjohtajanakin kauden Yhdistystoiminta murroksessa Joensuun Seudun Invalidien jäsenistöstä suurin osa on keski-ikäisiä ja vanhempia. He ovat vuosien toiminnallaan saaneet hankituksi yhdistyksen tukipaikaksi pienen toimistohuoneiston ja nyt jo rapistumassa olevan kesäkodin. Tilat eivät enää kuitenkaan palvele yhdistyksen ja jäsenistön tarpeita. Topin mielestä yhdistystoiminta kaikkineen on murroksessa. Kun jäsenistö ikääntyy myös toiminnan ja neuvonnan tulisi kehittyä ajan mukana. Vapaa-ajan viettoon on tullut yhä enemmän vaihtoehtoja, joten yhdistystoiminta ei aina vaikuta nuorista puoleensavetävältä. Myös tähän olisi nyt löydettävä jäsenistöä palvelevaa uutta ajattelua, Eila tuumaa. Yhdistyksen yhteiskunnalta saama rahoitus on loppunut lähes kokonaan. Ennen esim. kaupungilta sai toiminta-avustusta ja yhdistyksellä oli palkattuna toiminnanjohtaja. Nyt yhdistyksen käyttövarat tulevat lähinnä jäsenmaksuista ja pienistä kohdeavustuksista. Vuosikausia vapaaehtoiset jäsenet, Eila yhtenä heistä, ovat hoitaneet säännöllisesti yhdistyksen asioita ja jäsenten neuvontaa yhdistyksen toimistolta. Vuosi sitten toimistoon on KAJO- projektin kautta yhdistelmätuella palkattu työntekijä, mikä helpottaa kovasti yhdistyksen asioiden hoitoa. Yhdistelmätuella palkattu henkilö kuitenkin vaihtuu vuosittain, jolloin aina uusi työntekijä on perehdytettävä asiantuntemusta vaativaan tehtävään. Esim. nyt kun Kelan kuntoutusrahojen myöntämistä on tiukennettu, työntekijällä tulisi olla tarvittavat tiedot ja taidot jäsenistön neuvontaan. Vaikka tietoa sairauksista ja vammoista ja niiden hoidosta saa nykyään hyvin viranomaistahoilta, ovat neuvonta vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vertaistuki järjestön tärkeitä tehtäviä. Yhteistyö syrjäytymisen ehkäisyssä Topi ennustaa kuitenkin kolmannen sektorin roolin yhä korostuvan syrjäytymisen ehkäisyssä. Eilan mielestä vammaisten tarpeita aletaan kyllä entistä paremmin ymmärtää ja vammaiset ovat enemmän näkyvillä yhtenä osana yhteiskuntaa, mutta samaan aikaan yhteiskunnan resurssit huolehtia vammaisista pienenevät. Eila ja Topi kokevat vammaisjärjestön olevan tavallaan kaksinkertaisen taakan edessä, kun yhdistyksen toimintarahoituksen järjestäminen siirtyy yhä suuremmassa määrin jäsenistön oman toiminnan varaan. Ensin olisi voitettava fyysiset esteet ja sen jälkeen ne tavalliset yhdistyksen toimintaan kuuluvat esteet kuten esim. varainkeruun haasteet. Suurimmat esteet he kokevat edelleen olevan asenteissa. Jos asenne on oikea, ratkaisut kyllä yleensä löytyvät, Eila tuumaa. Eila ja Topi ennustavat yhdistystoiminnan olevan uhkakuvista huolimatta muuttumassa aktiivisempaan suuntaan. Uudenlaista toimintatapaa edustaa esimerkiksi järjestöjen välillä viriämässä oleva yhteistyö, jonka avulla saavutetaan yhteisiä tavoitteita. Yhdistyksellä onkin suunnitelmissa omaisuuden uudelleenjärjestelyt. Entisten tilojen myynnillä hankittaisiin uudet riittävän suuret tilat keskustasta. Tällöin mahdollistuisi jäsenten kaipaama ympärivuotinen toiminta ja yhdistystoimintakin virkistyisi. Topilla ja Eilalla on tilojen suhteen jo paljon unelmia, mutta yksi on ylitse muiden; pyörätuolilla liikkuminen helpoksi ja tilaa toimia porukalla. Omaehtoinen varainhankintakin olisi helpompaa, jos tiloissa voisi järjestää tapahtumia, kerhoja, kursseja ja tehdä vaikkapa käsitöitä tai leivonnaisia myyjäisiin. Topi voisi pitää kokkikoulua, sillä ruuanlaittoon hän on saanut oppinsa jo kotoa. Ruisleivänkin hän valmistaa itse äidiltään saamaansa yli 50 vuotta vanhaan juureen. Paitsi kokkausta ja yhdistystoimintaa Eila ja Topi harrastavat monipuolisesti muutakin. Eila pitää kulttuuririennoista ja Topi tekee puutöitä Rantakylän puutyöverstaalla. Uudet jäsenet tervetulleita Eila kokee yhdistyksen tarpeelliseksi tiedonsaannin, koulutuksen ja virkistyksen kannalta. Myös ystävyyssuhteita on yhdistystoiminnan lomassa syntynyt. Uudet jäsenet toivotetaankin tervetulleeksi mukaan yhteiseen toimintaan, erityisesti nuoret jäsenet! Loppukevennykseksi Eila ja Topi vielä heittävät terveisiksi kiinnostuneille: Jos haluat leimautua, liity joukkoon! MINNA TUUVA JA RAILI MASTOLA JOENSUUN SEUDUN INVALIDIT VERKOSSA Meidän ekat Yhteiseen elämänpiiriin tutustumassa Ja tämä kuva kertoo siitä, kun meidän perhe tykkää käydä uimassa. Niin ja tässä on kissa, joka on aivan kuin meidän Turre: yhtä lihava ja laiska. Näin kertoiltiin omasta perheestä ekaluokkalaisten ja heidän perheidensä tapaamisessa Pataluodon koululla. Kyseessä oli Meidän Ekat - ryhmän ensimmäinen tapaaminen , jonka tarkoituksena oli kertoa omasta perheessä toisille perheille lehdistä leikattujen kuvien avulla. Näin pienten ekaluokkalaisten luokkakavereiden perheet tulivat hieman tutummiksi keskenään. Syksyllä 2005 Ytyä II -projekti käynnisti Pataluodon, Rantakylän ja Utran koulujen ekaluokkalaisille ja heidän perheilleen Meidän Ekat -ryhmiä. Ryhmien tarkoituksena on tutustuttaa saman koulun ekaluokkalaisten perheitä keskenään, jotta kynnys ottaa yhteyttä tarvittaessa toiseen perheeseen olisi mahdollisimman matala. Pienten ekaluokkalaisten kasvaessa myös elinpiiri laajenee ja voi tulla tilanne, jossa vanhempi ei esimerkiksi tiedä missä oma lapsi liikkuu. Tällöin on paljon helpompi lastaan lähteä kyselemään, jos kavereiden perheet ovat tuttuja. Mukavissa merkeissä tutuksi Kutsu Meidän Ekat -ryhmään lähetetään reissarin mukana koulun kautta jokaisen mukana olevan koulun ekaluokkalaisen perheeseen. Osallistuminen on tietenkin vapaaehtoista ja mukaan voi tulla tarjotun toiminnan kiinnostavuuden perusteella. Kaikissa tapaamisissa ei tarvitse eikä varmasti voikaan olla mukana muiden menojen vuoksi. Luokkien opettajat osallistuvat tapaamisiin mahdollisuuksiensa mukaan. Esimerkiksi Rantakylän koulun ekaluokkien opettajat Auli Alanko ja Taina Broman ovat olleet innolla mukana kaikissa tapaamisissa. Heidän mukaansa toiminta on mitä mainiointa kodin ja koulun yhteistyötä. Mukavan toiminnan lomassa on helppo tutustua omien oppilaiden vanhempiin ja sisaruksiin, mihin ei koulutyön tuoksinnassa aina ole mahdollisuutta. Yhteisiä pelisääntöjä miettimässä Ryhmät aloitettiin syksyllä tutustumistehtävien merkeissä ja siitä on jatkettu monenlaisella toiminnalla. Utran ryhmä on käynyt tiirailemassa tähtiä Jakokosken Tähtitornilla, Pataluotolaiset kävivät katsomassa Mestari Tontun seikkailuja teatterissa ja Rantakylän ryhmä teki jouluisia askartelutöitä. Kevään toiminta aloitettiin Rantakylän ryhmän kanssa ulkoilemalla Lykynlammella ja samalla keskustelemalla perheiden pelisäännöistä. Ilta olikin varsin antoisa, kun lapset ja vanhemmat pääsivät yhdessä miettimään, mistä asioista olisi hyvä olla yhteiset pelisäännöt. Keskustelua herättivät mm. lasten vierailut toistensa luona ja riittävän yöunen saaminen. Ryhmät ovat kokoontuneet arki-iltaisin ja niissä on ollut osallistujia kolmestakymmenestä kahdeksaankymmeneen. Tarvetta siis tällaiselle toiminnalle näyttää olevan. Tavoitteena on, että luokkiin muodostettaisiin luokkatoimikunnat, jotka voisivat jatkaa toimintaa projektin loputtua. MINNA HIRVONEN Projektikoordinaattori YTYÄ II -PROJEKTI Ytyä II -projekti ( ) on Pataluodon koulun vanhempainyhdistyksen Patapuro ry:n käynnistämä projekti, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Projekti kohdistuu Pataluodon, Rantakylän, Utran ja Marjalan koululaisille ja heidän perheilleen. Sen tavoitteina on vertaisryhmätoiminnan kehittäminen, lasten ja vanhempien yhteistoiminnan lisääminen, vanhempaintoimikuntien verkostoituminen ja Marjalan alueen koululaisten ja heidän perheidensä vapaa-ajan toimintojen lisääminen. /ytya

10 10 HYVINVOINNIN ÄÄNENKANNATTAJA akkuna Elämä katkolla Oikeita sydänystäviä ja suurta tukea Kun saa syntymälahjaksi sydänvian, koko perheen elämä saa usein uuden suunnan. Meidän perheemme esikoinen, Onni, syntyi vuonna 2000 yhdeksän pisteen poikana. Raskausaikakin oli sujunut mallikelpoisesti, ja odotimme luottavaisina tervettä lasta. Toisin kuitenkin kävi, ja viiden tunnin ikäisenä vauvamme vietiin vastasyntyneiden teho-osastolle sinisyyden takia. Pian karu totuus paljastui meillekin. Kyseessä oli vaikea synnynnäinen sydänvika, jota kutsutaan valtasuonten transpositioksi. Vika oli niin vaikea, että ensimmäinen sydänleikkaus olisi suoritettava välittömästi, muuten vauvamme kuolisi. Onni hätäkastettiin, ja kiidätettiin Helsinkiin. Alkoi suuri eloonjäämiskamppailu. Jokainen tunti elettiin kriittisiä hetkiä. Suuri korjausleikkaus, jossa keuhkovaltimon ja aortan paikat vaihdettiin tehtiin viikon ikäiselle pojallemme. Kahdeksan tunnin leikkauksen jälkeen seurasi rytmihäiriöitä ym. komplikaatioita, mutta onneksemme niistäkin selvittiin. Kuukauden ikäisenä vauvamme pääsi kotiin, ja alkoi elämämme ensimetrit sydänvikaisen lapsen vanhempina. Olimme kuin veitsenterällä koko ajan, huoli, hätä ja pelko tuntuivat tukalilta. Vain muutama päivä kotiutumisen jälkeen olimme taas takaisin sairaalassa. Tällä kertaa syyksi paljastui ahtautunut keuhkovaltimo. Si- tä piti pallolaajennuksella suurentaa Onnin ollessa kolmekuukautinen. Oikeita sydänystäviä Pian Onnin syntymän jälkeen liityimme Sydänlapset ry:een, joka on siis synnynnäisesti sydänvikaisten tukijärjestö Suomessa. Saimme tarpeellista tietoa ja tukea. Menimme Pohjois- Karjalan alueosaston tapahtumiin mukaan. Tapasimme kohtalotovereita ja helpotus oli suuri, kun huomasimme ettemme ole asiamme kanssa yksin. Pääsimme myös Raha-automaattiyhdistyksen kustantamalle sopeutumisvalmennuskurssille Korpilahden Alkio-opistoon sekä Pohjois- Karjalan keskussairaalan maksusitoumuksella sydänlasten valtakunnalliseen tapahtumaan. Vuosien kuluessa Sydänlapset ry:n toiminnasta on tullut koko perheemme harrastus. Olemme käyneet niin sirkuksessa, lastenteattereissa, konserteissa että kylpylälomilla. Vanhemmille on ollut omia virkistysiltoja esim. hohtokeilauksen tai urheilun merkeissä. Olemme saaneet oikeita sydänystäviä toisista vertaisperheistä. Reilun vuoden ajan minä olen toiminut Pohjois-Karjalan alueosaston yhteyshenkilönä. Yksin en kuitenkaan toimintaa pyöritä vaan meillä on monia aktiivisia perheitä, jotka osallistuvat järjestelyihin. Jäseniä alueosastossamme on kahdeksankymmentä perhettä. Meitä yhdistävät vahvasti samankaltaiset kokemukset pienten lapsien sairastaessa vakavasti; pelot, tulevaisuuden kysymykset ja tietenkin toivo. Tukea on tarvittu Tältä erää meidän Onnillamme on leikkaukset suoritettu ja poika porskuttaa 5-vuotiaan touhukasta arkea. Kardiologin seuranta on elinikäinen, samoin sydänvika tulee huomioida esim. ammatinvalinnassa ja harrastuksissa. Ensin kuitenkin Onni menee eskariin. Äidin Onni KUVA ARI PELTOLA Ilman erinomaista lääketieteellistä hoitoa, Kelan taloudellista tukea (sairaan lapsen hoitotuki, matkakorvaukset, erityishoitoraha, sairaspäiväraha, maksukatto sairaanhoitokuluissa ym.) ja Sydänlapset ry:n henkistä tukea tilanteemme olisi ollut kestämätön. Tämän kokemuksen jälkeen tiedämme, miksi maksamme veroja. Elämä heitteli, vaan kummasti myös huolta piti pienokaisestamme ja myös meistä vanhemmista. MINNA SAVOLAINEN-PELTOLA Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys 50 vuotta Kun apua todella tarvitsee Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry:n syöpäsairauksien ehkäisemis- ja terveyden edistämistyö pitää sisällään monenlaisia asioita. Sairaanhoitajat opastavat, ohjaavat ja kouluttavat yksilöitä sekä erilaisia kohderyhmiä terveellisten elämäntapojen omaksumiseen. Terveelliset elämäntavat terveelliset ruokailutottumukset, monipuolinen liikunta sekä tupakoimattomuuden edistäminen ovat asioita, jotka lääketieteellisissä tutkimuksissa on todettu vähentävän riskiä sairastua syöpäsairauteen. Rintojen tutkiminen ja rintojen omatarkkailun opastus sekä papanäytteiden ottaminen ovat osa yhdistyksessä tehtävää naisiin kohdistuvaa terveysneuvontaa. Luomien ja ihomuutosten tarkastamisia on pyritty tehostamaan erilaisten luomihuolitempausten ja maakunnissa toteutuvien luomihuolipäivien muodossa. Yhdistyksen toinen sairaanhoitaja Merja Laine voi antaa syövän perinnöllisyysneuvontaa. Luomihuolipäivien ohella syöpäyhdistyksen paikallisosastot voivat järjestää sairaanhoitajan tai lääkärin pitämiä luentoja toivomastaan aiheesta. Nämä luennot ovat maksuttomia ja ovet ovat avoinna paikallisyhdistyksen ihmisten lisäksi myös muille aiheesta kiinnostuneille. Paikallisosastojen yhteydenotot ja lu- Sairaanhoitaja Marketta Tarvainen, toiminnanjohtaja Katriina Päivinen ja sairaanhoitaja Merja Laine Pohjois-Karjalan syöpäyhdistyksestä KUVA MINNA TUUVA entopyynnöt ovat tervetulleita, sairaanhoitaja Marketta Tarvainen kertoo. Apua ja tukea Syöpään sairastuneille ja heidän omaisilleen syöpäyhdistyksellä on monenlaista tarjottavaa. Yhdistyksen sairaanhoitajat neuvovat ja ohjaavat syöpään ja syövän hoitoon liittyvissä asioissa. Sairauden aiheuttama kriisi ja siitä selviytyminen, ravitsemukseen liittyvät ongelmat, sosiaalietuudet, sairastumisen vaikutus parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen ovat yleisiä keskustelun aiheita. Konkreettista apua yhdistys tarjoaa rintasyöpään sairastuneille rintaproteesien välitystoiminnan myötä. Sairauden aiheuttamaa elämänmuutosta pyritään helpottamaan yhdistyksellä keväisin ja syksyisin järjestettävillä ensitietoilloilla, joihin potilaan lisäksi omaiset ovat tervetulleita. Yhtenä toimintamuotona aloitimme viime syksynä sairaanhoitajan keskussairaalakäynnit tavoitteena uusille syöpäpotilaille monipuolisen tuen tarjoaminen heti sairauden alusta alkaen. Sairaanhoitajat voivat tehdä kaikissa sairauden vaiheissa myös maksuttomia kotikäyntejä syöpäpotilaan luona, osallistuen hoitorinkiin yhdessä kotisairaanhoidon ja omaisten kanssa. Esimerkiksi leikkauksen jälkeiseen kotihoitoon, kivun hoitoon tai saattohoitoon liittyvissä kysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä myös meihin olemme todennäköisesti kotihoitoa suunniteltaessa osin käyttämätön voimavara, jota voisi hyödyntää enemmänkin, Marketta Tarvainen painottaa. Yhdistyksen kouluttamat tukihenkilöt toimivat tärkeänä vertaistukena uusille syöpäpotilaille ja heidän perheilleen. Moni on samassa tilanteessa Yhdistys tarjoaa monipuolista ryhmä- ja kurssitoimintaa, joista toivottavasti mahdollisimman monelle syöpäpotilaalle löytyy jotakin. Eturauhasmiesten Etiäiset ovat jo perinteisesti erittäin virkeä miesten potilasryhmä, joka kokoontuu kuukausittain. Viime syksynä alkanut ja suosion saavuttanut syöpään sairastuneiden naisten liikuntaryhmä liikuttaa naisia joka perjantai-ilta maaliskuun loppuun saakka. Taideterapiaryhmä kokoontuu maaliskuusta alkaen kymmenen kertaa antaen mahdollisuuden potilaiden kokonaisvaltaiseen toipumiseen syöpäsairauden jälkeen. Nuorten ryhmä kokoontuu joka kuukauden toinen perjantai ja uutena ryhmänä aloittaa maaliskuussa alkava avannepotilaiden keskusteluryhmä. Kurssitoiminta toteutetaan KELA: n ja RAY: n rahoittamana, Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen kanssa tehtävänä yhteistyönä niin, että osa kursseista järjestetään Joensuun Kuntohovilla ja osa Siilinjärven Kunnonpaikassa Syöpään menehtyneiden omaisille kohdennetaan keväisin Valamossa järjestettävä Eheyttävä suru -kurssi. Yhdistyksen sairaanhoitajat vastaavat sekä ryhmien että kurssien suunnittelusta ja toteutuksesta. Aina ei hoito ei tuota toivottua tulosta. Hyvään saattohoitoon tarvitaan tuttuja ja turvallisia käsiä ja ihmisiä, hyvää tahtoa, luovuutta sekä hiven rohkeuttakin uskaltaa toimia potilaan ja hänen läheisiensä toivomalla tavalla olipa sitten kysymyksessä sairaalassa tai kotona tapahtuva saattohoito. Syöpäyhdistys on mukana EU-rahoitteisessa Palliatiivisen hoidon hankkeessa, jonka tarkoituksena on lisätä parantumattomasti sairaan potilaan kokonaisvaltaista elämänlaatua. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Pohjois-Karjalan keskussairaala, useat terveyskeskukset sekä yksityiset hoitokodit ympäri Pohjois-Karjalaa. Yhä useampi palaa Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry:llä on meneillään 50. toimintavuosi Pohjois-Karjalan maakunnassa tehtävän syöpätyön hyväksi. Syöpäyhdistyksen toiminnan tarkoitus on syöpäsairauksien ehkäiseminen ja terveyden edistäminen sekä syöpäsairauksien aiheuttamien seuraamusten helpottaminen ja lievittäminen. Henkilökuntaan kuuluvat toiminnanjohtaja Katriina Päivinen, sairaanhoitajat Merja Laine ja Marketta Tarvainen sekä toimistotyöntekijä Tarja Gondhia. Yhdistyksen juhlavuoden eräs teema on syöpään suhtautuminen. Syöpä on edelleen pelätty sairaus, jonka tutkimus- ja hoitomahdollisuudet ovat kuitenkin kehittyneet huimasti viimeisten vuosien aikana. Syöpä on sairaus muiden mukana yhä useampi palaa työelämään hoitojen jälkeen Toivomme myös, että yhdistyksen oven voivat avata myös terveet ihmiset. Yhdistyksen uudet ja toimivat tilat toimivat myös vaihtuvien taidenäyttelyiden pitopaikkana, sairaanhoitaja Marketta Tarvainen kertoo. MARKETTA TARVAINEN LISÄTIETOA TOIMINNASTA JA TUKIMUODOISTA Toimisto puh

11 akkuna HYVINVOINNIN ÄÄNENKANNATTAJA 11 Uusia Noste-luotseja Pohjois-Karjalaan Seitsemän uutta pätevyysluotsia saivat innostusta ja uskoa tehtävänsä tarpeellisuuteen koulutustilaisuudessa, jonka SAK ja TSL järjestivät alkuvuodesta. Uudet luotsit ovat Puu- ja erityisalojen, Auto- ja kuljetusalan, Julkisten ja palvelualojen liitoista sekä Työväen Sivistysliitosta sekä sitä kautta maahanmuuttajille. Aiemmin Pohjois-Karjalassa on koulutettu eri aloille 21 luotsia. Noste-ohjelman tavoitteena on tukea vailla ammatillista tutkintoa olevien aikuisten osaamisen kehittämistä ja ammatillisten tutkintojen suorittamista. Tutkinto tai osatutkinto auttavat pärjäämään paremmin työelämän muutoksissa. Tutkinto antaa turvallisuutta ja itsevarmuutta työmarkkinoilla. Noste-ohjelmaa hallinnoi ja rahoittaa opetusministeriö ja alueellaan nostekoordinaattori, joka Pohjois-Karjalassa on Paula Mattila. Hänen konsultointinsa on maksutonta. Nosteen maksutonta mahdollisuutta ovat osanneet käyttää hyödykseen jo tuhannet aikuiset ihmiset. Miksi et myös sinäkin? Tietoa asiasta antaa ja avustaa työpaikallasi koulutettu pätevyysluotsi. Siis sinua lähellä oleva henkilö. Ilmoitukset henkilöistä tai tai henkilöstä ovat varmasti työpaikkasi ilmoitustaululla. Kaikki, mitä olet työelämässäsi elämäsi aikana oppinut on arvokasta. Työssä oppinut ammattilainenkin voi kuitenkin jäädä työelämän muutoksissa heikoille ilman ammatillista koulutusta. Noste-ohjelma on suunnattu tukemaan työssä käyvien osaamisen kehittämistä ja tutkinnon suorittamista. Opiskelu on monimuotoista, opit työpaikalla ja syvennät tietojasi lähiopetuksessa. Enää ei tarvitse pelätä teorian tyrmäystä. Kiinnostu ja kysy. Noste-ohjelman toteutusaika on Sopiiko tämä ohjelma sinulle? Jos olet vailla perus- tai kansakoulun jälkeistä tutkintoa vuotiaat työntekijät tai yrittäjät voivat suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon, osatutkinnon tai tietokoneen ajokortin Noste-koulutuksessa. Jos peruskoulu tai kansakoulu on jäänyt kesken vuotiaat voivat suorittaa loppuun kesken jääneet perusopinnot Nosteen tukemana. Noste-ohjelma suunnataan pääosin työssä oleville ja opiskelun voi suorittaa joustavasti työn ohessa työnantajan myötävaikutuksella. Nykyisin Noste-ohjelman tarjoamaa opiskelua tarjotaan myös työttömille. Silloin asiaa on syytä selvittää työvoimaviranomaisilta yhdessä pätevyysluotsin kanssa. Tässä tulevat kysymykseen ennen kaikkea työvoimahallinnolliset avustusasiat. Noste on maksutonta yrityksille Tällä vuosikymmenellä työmarkkinoilta poistuvien määrä on vuosittain noin henkilöä suurempi kuin työmarkkinoille tulevien määrä. Suurten ikäluokkien poistuma työmarkkinoilta kohdistuu erityisesti suoritustason ammatteihin. Nosteen avulla voit varmistaa koulutusta vailla olevan henkilökuntasi osaamisen pätevyyden ja sitoutumisen. Samalla voit varmistaa myös osaamisen ja hiljaisen tiedon siirtymisen aikanaan uudelle henkilökunnalle sukupolvien vaihtuessa. Osaava ja motivoitunut henkilökunta nostaa yrityksesi imagoa. Noste tarjoaa yritykselle mahdollisuuden säästää henkilöstön koulutusmenoissa. Jonkun tutkinnon osa tai useamman tutkinnon osat voivat palvella hyvin yrityksesi osaamistarpeita. Miksi et tarttuisi mahdollisuuteen? Anna yrityksesi pätevyysluotsille mahdollisuus kertoa ja viedä eteenpäin tätä tärkeää asiaa. Noste-ohjelmalla saat motivoitunutta ja sitoutunutta työvoimaa. Meillä Noste-ohjelman pätevyysluotseilla on tietoa, tahtoa ja tarmoa! EIRA VÄNTTINEN-LIINAKARI Kuvassa uudet juuri koulutetut Nosteen pätevyysluotsit KUVA NATALIA POUTANEN Nou Hätä -ryhmällä ei hätää Treenaaminen ei ole kerrastosta kiinni Nou Hätä-ryhmä retkelle lähdössä KUVA JAAKKO PIMIÄ Noljakan kirkon pohjakerroksessa, sen takkahuoneessa tapaavat ihmiset ikään, sukupuoleen ja säätyyn katsomatta. Tapaamiset ovat rentoja ryhmäläisten omin ehdoin toimivia ja ollaanpa yleensä vähän pyritty jotain aihetta pitämään ylimpänä kaiken maailman asioista. Ryhmään kuulumista ei ole, koska aina kohdataan avoimin ovin ja porukka vaihtelee vähemmästä runsaampaan. Tilaisuuteen on varattu kahvin ja teen lisäksi nisua ja raskaampaakin purtavaa. Ehdoton hittituote on lenkkimakkara, minkä paistoa saa harjoitella kukin vuorollaan. Aina ei sentään jakseta makkaraakaan paistaa, jos säävaraus osuu nappiin. Silloin sovittu retki mahdollistuu ja ei muuta kuin matkaan. Matkoja onkin kertynyt vuosien myötä paljon, sillä ryhmän aloitus ajoittuu niinkin kauas kuin vuoteen 2001 Sinkkolassa. Matkat eivät ole tietenkään mitään seuramatkoja maan ääriin vaan lyhyisiä pyrähdyksiä Joensuun seudun alueella tai maakunnassa. Marjamatkoja, tutustumista maakunnan nähtävyyksiin, nuotioreissuja, lintutornilla ja laavuilla käyntejä ne tyypillisesti ovat. Kylpyläreissut ja teatterimatkat sekä tutustuminen taidetakomoon ja puupajaan ovat sieltä aktiivisemmasta päästä. Kun reissussa on oikein rähjäännytty ja halutaan vähän ottaa löösisti niin kutsutaan vierailijoita pahnoille. Hellinnän kohteiksi antaudutaan hierojille ja hieman varautuneemmin akupunktiohoitoon. Myös ohjattu rentoutus on havaittu tervetulleeksi suurimminkin annoksin. Ryhmän yhteyshenkilöinä toimivat Irmeli Saarelainen (hän seuraa vuodenvaihteessa muihin tehtäviin siirtynyttä Nina Hakalaa) ja diakoni Risto Määttänen. Tilaisuudet ovat luonteeltaan sopuisia ja hyvähenkisiä koska kukin on tervetullut omana itsenään. Ryhmällä on oma vaakunakin! IRMELI SAARELAINEN Nou Hätä -ryhmä tiistaisin Noljakan kirkolla Risto Määttänen, puh tai Aina kuntoilu ei vaadi suuria rahoja. Joensuussa on tarjolla paljon maksuttomia ja edullisia kuntoiluvaihtoehtoja. Ohessa muutamia poimintoja. Utran matalankynnyksen kuntosali Hyttitie 16 c Joensuu Kaikille avoin, maksuton kuntosali Utrassa. Tarvittaessa saat myös opastusta laitteiden käytössä. Kuntosali avoinna työntekijätilanteen mukaan, lisätietoja aukioloajoista saat salilta. Etsimme myös vapaaehtoisia valvojia ja yhteistyökumppaneita mukaan salin toimintaan. Kuntosalin toiminnasta vastaa: Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. / KANAVA -projekti Toimintaa tukevat: Useat eri yritykset ja yhteisöt Kuntosali Rantakylänkatu Joensuu Kaikille avoin kuntosali Rantakylässä. Säännöllistä kuntosalitoimintaa ti ja to klo Hinta 2 / henkilö. Saatavana tarvittaessa myös ohjausta. Kuntosalin toiminnasta vastaa: Joensuun Rantakylä ry. Järjestöjen ym. yhteinen liikuntasalivuoro Tiistaisin klo ( saakka) ent. Kauppaoppilaitoksen liikuntasalissa, Sortavalankatu 4. Vuorolla pelataan pääasiassa sählyä. Laji voi kuitenkin vaihdella kävijöiden kiinnostuksen mukaan. Liikuntavuoro on kaikille mukana olevien tahojen kävijöille/toimijoille avoin ja se sopii eri ikäisille ja eri tasoisille liikkujille. Mailoja saa paikan päältä. Lisätietoja liikuntasalivuorosta tarvittaessa: Soroppi ry:n toiminnanjohtaja Marko Haakana, puh. (013) , s.posti: Toiminnassa mukana olevat tahot: Aktiiviset Työtähakevat ry., Honkalampisäätiö/Kaski Työelämävalmennus Joensuu, Joensuun Siniristi ry., Joensuun ev. lut. srk./diakoniatyö, Kotikartanoyhdistys ry., P-K:n Mielenterveydentuki ry., P-K:n Sosiaaliturvayhdistys ry., Soroppi ry., Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. ja TUL:n Karjalan piiri KUVAT RAUNI KESKINEN Sauvakävelyryhmä Kaikille avoin, maksuton sauvakävelyryhmä. Lähtö tiistaisin klo Utran puukoulun pihalta (Utrantie 91). Kävelylle lähtö toistaiseksi itsenäisesti vetäjien sairaslomista johtuen. Vetäjien ollessa paikalla ennen kävelyä ohjattu venyttely sisätiloissa. Ohjaajat perehdyttävät tarvittaessa sauvakävelyn tekniikkaan. Mukaan voi tulla ilman sauvojakin. Etsimme myös uusia vetäjiä. Lisätietoja ryhmän toiminnasta: Ritva Hyvärinen, puh Kuntoliikuntaryhmä Kaikenkuntoisille avoin liikuntaryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 18 Utran puukoululla (Utrantie 91). Ohjaajana terveydenhoitaja Heli Jääskeläinen. Ohjelma muotoutuu osallistujien toivomusten mukaan. Kesällä ulkojumppaa. Arvoisa ihminen! Tervetuloa liikkumaan näihin paikkoihin ja ryhmiin! KATJA HÄMÄLÄINEN-PUHAKKA

12 12 HYVINVOINNIN ÄÄNENKANNATTAJA akkuna Asukastapahtumista vuosien varrelta Eri puolilla Joensuuta järjestetään ympäri vuoden monenlaisia asukastapahtumia. Järjestelyissä on usein mukana lukuisa joukko järjestöjä, kehittämisprojekteja, seurakuntia, vapaaehtoisia ja monia muita toimijoita. Tässä muutamia poimintoja Utran ja Rantakylän alueen tapahtumista: Rantakylän Kesänavauksen tunnelmia Rantakylän torilla Alisa Heikkinen Elon Valoa -tapahtuman tunnelmissa Teuvo hatuntekijän pajassa Utrassa Korikiipeilyä Utran saaressa Elon Valoa -tapahtumassa Harjoittelua Joensuun Ampujien ampumaradalla Utran Elon Valoa -tapahtumassa Sairaanhoitajaopiskelijoiden Testataan terveyttä -piste Utran joulutapahtumassa Hullut Hattuset ottivat yleisönsä Utran Waraslähtö Wappuun -tapahtumassa Virkaveljet joulupukki ja pakkasukko ovat kohdanneet vuosittain Utran saaressa Pukin pajalla KUVAT RAUNI KESKINEN TEKSTIT KATJA HÄMÄLÄINEN-PUHAKKA Utransaarten teatterikesä Utransaaressa esitettiin kesällä 2005 Saara kesävuoren kirjoittama ja Leena Calveleyn ohjaama farssi Säästösyistä. Esityksiä oli Utransaaressa heinäkuussa yhdeksä ja elokuussa neljä. Elokuussa oli esitys Elon valoa -tapahtumassa ja Jokisunnuntaina. Lisäksi oli kaksi esitystä Kiihtelysvaaran Hietajärvellä. Lokakuun lopulla oli yksi tilausesitys Tuupovaaran Kekri-iltamissa. Katsojia näytelmällä oli Utransaaressa yhteensä vajaat tuhat henkilöä. Kesäiset ilmat suosivat esityksiä. Utran Asukasyhdistys ja Soroppi sekä muut vapaaehtoiset henkilöt huolehtivat kahvitarjoilusta ja pääsylippujen myynnistä. Järjestysmiehinä toimivat muutamat vapaaehtoiset henkilöt. Rahoitusta ja tavaraa saatiin sponsoreilta (UPM-Kymmene Oy, S-Market Utra, Puukeskus, ym.). Arpoja myytiin esim. Tori-tohinoissa ja muissa Utran asukastapahtumissa. Marraskuussa tehtiin opintomatka Riihimäelle teatterissa ja museoissa käyntien merkeissä. Joulukuussa esitettiin teatteriryhmän pehmeänä laskuna kesästä sketsi Vastaanotolla Utran Puukoulun joulutapahtumassa ja Rantakylän palvelutalolla Kotirannassa. Sketsi tullaan esittämään vielä kertaalleen Rantakylän terveysasemalla. Kuluvaa vuotta Paraikaa Utransaaren teatteriryhmä harjoittelee jo Puukoululla maanantai-iltaisin ja keväämmällä myös keskiviikkoiltaisin ohjaaja Kari Mattisen inspiroivalla valmennuksella. Ryhmä esittää kesällä 2006 Utransaaressa Markku Hattulan käsikirjoittaman komedian Amerikan morsian. Mukaan joukkoomme edelleen toivomme vapaaehtoisia teatteriharrastuksesta kiinnostuneita niin näyttelemään kuin esim. lavastusta suunnittelemaan ja rakentamaan. RITVA HYVÄRINEN KUVA RAUNI KESKINEN Vielä viimeinen sana vaan, sitten menen KANAVAAN Laulun sanoista huolimatta sinun ei tarvitse olla näin epätoivoinen ottaaksesi yhteyttä KANAVA -projektiin. KANAVA on Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen hallinnoima kolmivuotinen ( ) projekti, joka toimii Joensuussa ja Lieksassa sekä jatkossa myös Kiteellä. Projektin tarkoituksena on mm: kehittää Utran ja Rantakylän asuinaluetoimintaa sekä tukea Joensuun asuinalueiden keskinäistä verkottumista ja yhteistoimintaa. Tukea eri toimijoiden yhteistyötä sekä julkisen sektorin ja järjestöjen keskinäistä vuoropuhelua erityisesti Lieksassa. Toiminnan keskeisiä periaatteita ovat kansalaisten ja järjestöjen osallisuuden tukeminen, tarvelähtöisyys sekä verkostoyhteistyö. Mikäli sinulla on asukastoiminnan kehittämisideoita tai erilaisia yhteistyön tarpeita, ota rohkeasti yhteyttä projektin työntekijöihin. JOENSUU Katja Hämäläinen-Puhakka Aluekehittäjä POHJOIS-KARJALAN SOSIAALITURVAYHDISTYS RY. KANAVA -PROJEKTI Joensuun Kansalaistalo Kauppakatu 32, JOENSUU Puh: LIEKSA Elina Oinonen Aluekehittäjä POHJOIS-KARJALAN SOSIAALITURVAYHDISTYS RY. KANAVA -PROJEKTI Jokikatu 2, LIEKSA Puh: Työhön kiinni järjestön kautta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois- Karjalan piiri ry:n keväällä 2005 alkanut Kerhosta uusille poluille-projekti tarjoaa työtä ja harjoittelupaikkoja MLL:n viriketoiminnoissa. Koko maakunnan alueella toimivan projektin tavoitteena on työllistää ja aktivoida työtä hakevia ja ammattiuraansa etsiviä. Työllistyminen ja aktivoiminen suunnataan paikallisyhdistysten harrastuskerhoihin, perhekahviloihin ja leikkipuistoihin sekä muuhun lapsille ja perheille suunnattuun viriketoimintaan. Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelystä kiinnostuneet ja kasvatus- tai sosiaalialaa työuraksi suunnittelevat henkilöt voivat tutustua näin alaan käytännön kautta. Etsimme ohjaajan työn aikana polkuja koulutukseen tai uuteen työhön. Työskentely harrastus- ja viriketoiminnan ohjaajana antaa myös mahdollisuuden käyttää ja kehittää omia vahvuuksia ja kenties löytää itselleenkin uusia harrastuksia. Projekti tarjoaa myös ohjausta ja tietoutta alan ammatillisista koulutusmahdollisuuksista ja työelämästä. Ohjaajiksi työllistyneet saavat luonnollisesti myös perehdytyskoulutuksen työhönsä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on arvoiltaan ihmisläheinen, inhimillisyyttä ja suvaitsevaisuutta korostava järjestö. Kerhosta uusille poluille-projekti tukee MLL:n toiminta-ajatusta ennaltaehkäisevästä lastensuojeluja nuorisotyöstä sekä työllisyyden merkityksestä perheiden hyvinvoinnille. Maakunnassamme asuu lukuisista eri kulttuureista tulleita henkilöitä. Oman kulttuurin säilyttäminen vahvan identiteetin muotoutumiseksi on jokaiselle tärkeää. Harrastustoiminta on osa kulttuuria. Harrastus- ja viriketoiminnan tarjoaminen lasten ja nuorten omalla kielellä tarvitsee ohjaajaksi juuri nimenomaisen kulttuurin tuntevan henkilön. Niinpä työntekijöitä tarvitaan kerhoihin ja muihin tapaamispaikkoihin myös eri kulttuureista. Kerhosta uusille poluille-projektia hallinnoi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois- Karjalan piiri ry ja projektia rahoittaa Pohjois- Karjalan TE-keskuksen työvoimaosasto. LEENA OIJUSLUOMA-VIITALA Koordinaattori puh MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON P-K:N PIIRI Siltakatu 14 B JOENSUU

13 akkuna HYVINVOINNIN ÄÄNENKANNATTAJA 13 Lieksan Kaskitupa Mairen matikkakeitto maistui! Bingon ääressä porukalla Bingon onnellinen voittaja Bertta Kukkonen Matikkakeiton tekijä Maire ja talonmies Olli Eeva tulossa kerhoon Helvi Matilainen: Mitenkähän päin tämän kärryn kanssa tästä piäsis? Väinö ja Bertta Toppinen saapuvat Kaskituvalle Kello on puoli kymmenen, kun saavumme Eijan kanssa Kaskenkadun Kaskituvalle. Eijan kolmen kuukauden harjoittelu päättyy viikon kuluttua, surullista. Maire Turunen- Tetri on jo illalla kattanut pöydät yhteistä ruokailuhetkeä varten. Hän kertoi heränneensä jo aamuviideltä matikkakeiton tekoon, mutta tunnustaa tehneensä sitä ajatuksissaan jo viikon. Edellisellä kerralla hän nimittäin tarjoutui keiton tekoon, josta muutkin osallistujat innostuivat. Maire tykkää järjestellä ja laitella esimerkiksi juhlia, koska hän on tehnyt sellaista myös työkseen. Olemme kokoontuneet Kaskituvalle torstaisin jo usean kuukauden ajan. Ryhmän nimi on Keskoset ja jokainen voi itse pohtia mistä nimi tulee. Kodin lähellä Ennen kuin ihmiset saapuvat piilotamme Eija kanssa bingopallot sivuun siinä toivossa, etteivät asukkaat muistaisi bingokertaa. Ajattelimme yhdessä myös Mairen kanssa, että syödään rauhassa ja juodaan kahvia sekä keskustellaan. Siinä on tunniksi jo ohjelmaa. Pikkuhiljaa Kaskenkadun asukkaat liitävät paikalle. Ensimmäisenä saapuu Kukkosen Bertta potkurillaan. Pienin askelin hän kävelee seinän tuista pidellen kerhohuoneeseen ja tokaisee hymyillen: Maire uhkasi mulle elävän matikan suuhun työnttee, jos en tule!. Keskoset -ryhmää odotetaan kovasti Kaskenkadun asukkaiden keskuudessa. Keskoset -ryhmän lisäksi Kaskituvalla on jumppa maanantaisin ja perjantaisin käy leipojakin tarjoilemassa herkkujaan. Kaskenkadun asukkaat ovat ahkeria ja aktiivisia osallistujia, kun vain heille annetaan siihen mahdollisuus. Kaskitupaa etemmäksi ei moni kodistaan omin avuin pääsisi lähtemäänkään, joten on tärkeää, että toiminnot ja virikkeet tulevat lähelle omaa kullan kallista kotia. Pöytä koreana Sieltähän jo Väinö Kempas ja Bertta Toppinenkin tulevat viettämään mukavaa yhteistä hetkeä ruoan kera. Väinöä kovasti hymyilyttää kun kaivan kameran esille alan kuvata heitä. Bertta kertoo aamulla jännittäneensä, että pääseekö hän ollenkaan paikalle lääkärissä käynnin takia, mutta onneksi kotisairaanhoito teki osallistumisen mahdolliseksi. Kotipalvelun työntekijät tekevät myös tärkeää työtä auttaessaan asukkaita kerhoon valmistautumisessa ja jopa paikalle avustamisessa. Tällä kertaa saatiin mukaan taas kaksi uutta asukasta. Osmo Räty piipahtaa syömässä euron keittoa ja Aili Turunen tulee tutustumaan tyttärensä kanssa Keskoset -ryhmään. Kun kaikki ovat saapuneet paikalle, ottaa Maire ohjat käsiin ja antaa Eeva Turunen tilaisuuden lukea meille kaikille ruokarukous. Eeva pitää virsien veisaamisesta ja siunaa muutenkin aina yhteiset kahvihetkemme pienellä rukouksella. Sen jälkeen käymme antimien kimppuun: tarjolla on leipää, juustoa, piimää, maitoa ja keittoa. Bingosta tykkää jokainen Maire tarjoilee ja syöttää meille matikkakeittoa niin jotta riittää. Santsilautaset on otettava. Kun Maire pyytää Toppisen Bertalle laittaa lisää keittoa huudahtaa tämä vastaukseksi: Siunnoo sippoo ja repäse renttellii vaan ei sovi ennee!, mutta päättää kuitenkin ottaa vielä ihan vähäsen. Lausetta jäin eri sukupolven ihmisenä vain ihmettelemään, että mitähän se mahtaa tarkoittaa? Enpä ehtinyt voileipääni voidella, kun Kukkosen Bertta vieressä kuiskaa korvaani pilke silmäkulmassa: Pelataanko me sitä bingoa tänään? Ja sitten päätimme kuitenkin kahvin juonnin sijaan ottaa ruokailun jälkeen erän bingoa. Kun bingo pallot helähtävät pyörimään istuvat joka ikinen hiljaa tiiviisti numeroitaan tuijottaen, paitsi Maire, joka hoitaa tiskit sillä välin. Minä seuraan vierestä, että kaikki pääsevät mukaan ja autan tarvittaessa. Bingo on siitä ihmeellinen peli, että lähes tulkoon jokainen osaa ja tykkää sitä pelata. Potkurilla matkaan Uusitalo tahtoo lähteä pois. Hänen houkuttelu paikalle oli jo hieman työläänpää. Hän kertoi, että on niin heikossa kunnossa eikä ruokakaan maita, ettei ei jaksaisi lähteä mukaan. Hetken keskustelun jälkeen hän päätti kuitenkin tulla sillä ehdolla, että saatan hänet välillä pois, jos tulee huono olo. Ruokailun jälkeen hän haluaakin lähteä, mutta ihmettelee kulkiessaan: Miten se nyt noin hyvin ruoka maistui. Niin se muuten maistui sairaalassakin. Yksin ei ole ruokahaluja. Näin ystävät ympärillä saavat ihmeitä aikaan. Bingon aikana piipahtaa talonmies Olli Turunen paikalle syömään keittoa Mairen kutsusta. Saavatpa kodinhoitajatkin pian osansa. Bingopalkinnon saa tälläkin kertaa Bertta Kukkonen omakseen ja palkintonahan on perinteinen kahvipaketti. Kyllä hän oli iloinen, kuten kuvasta näkyy. Sitten on aikaa jättää taas hyvästit ryhmälle ja saattaa Bertta Kukkonen ja Helvi Matilainen tekemään kiihdytyslähtöä pihamaalta potkureillaan. Siinä ei vauhti päätä huimaa, vaikka kuntolenkki heille itselle onkin aikamoinen! ELINA OINONEN KASKITUPA Kaskenkatu Lieksa Aika lähteä... Kuvassa Bertta Kukkonen, Bertta Toppinen ja Maire Turunen-Tetri KUVAT ELINA OINONEN Ikääntyvien ja ikääntymisen kohtaamisen oppia Kiinnostaako Sinua sukupolvien välinen yhteistyö? Tai sukupolvien välinen vuorovaikutus? Viettävätkö lapset ja vanhukset riittävästi aikaa yhdessä? Onko se luonnollista vai järjestettyä? Jos kysymystulva alkoi kiinnostaa Sinua, niin suosittelen lukemaan tämän artikkelin. Vanhoja ihmisiä ja vanhuutta on ollut aina, mutta väestön vanhenemisen ja eliniän kasvun myötä lähestymme nyt uutta yhteiskunnallista tilannetta. Totista totta on, että kun vuonna 1950 vähintään 90-vuotiaita suomalaisia oli ainoastaan 1808 henkeä, arvioidaan heitä olevan vuonna 2020 vajaa Vanhaksi elämisen oppia Sukupolvet erkanevat toisistaan ja nuoret saattavat jopa vieroksua kadulla vastaantulevia vanhuksia. Väestön vanhenemisen ja sukupolvien välisten suhteiden kannalta on siis tärkeää, että nuoria ihmisiä valmennetaan kohtaamaan vanheneva yhteiskunta. Heidän tulisi oppia suhtautumaan arvostavasti ikääntyneisiin ihmisiin sekä asennoitumaan myönteisesti myös omaan vanhenemiseensa. Kun opitaan tuntemaan toinen toisiamme, kun tiedetään enemmän toistemme elämistä ja ajatuksista, myös ennakkoluulot vähenevät. Monet nykyisistä sekä tulevista lapsista ja nuorista elävät ilmeisesti hyvin vanhoiksi ja yhä useammat saavuttavat sadan vuoden iän. Tiedon jako on tärkeää myös toiseen suuntaan, jossa ikääntyvät voivat oppia asioita myös nuoremmilta ihmisiltä. Eikä unohtaa sovi molemmin puolista kunnioitusta. Kuiluja ja esteitä Ikäpolvien välille rakennetaan usein liian suuri kuilu. Kuilun rakentajia voivat olla yksilöt itse, mutta myös erilaiset instituutiot ja yhteisöt. Ne eivät saisi eristäytyä omiksi umpioikseen. Isovanhemmuus on voimavara, sanotaan, mutta ihan kaikille se ei ole itsestään selvyys eikä mahdollisuus. He, joilla ei ole omia lapsia tai lapsenlapsia, niin ovatko he isovanhemmuuden ilojen ja surujen ulkopuolella? Tai on myös niitä lapsia, joiden isovanhemmat ovat kuolleet tai he ovat vielä parhaassa työelämässä mukana ja ei ole aikaa olla lastenlasten kanssa. Muutenkaan ei enää olla tekemisissä niin paljon, jos välimatkat ovat pitkiä. Eilen juuri kuulin erään miehen sanovan oikein kiukustuneena: Kyllähän minä lapsenlapsiani hoitaisin, mutta kun toinen asuu 400 kilometrin päässä ja toinen 700 kilometrin päässä. Hoidappa siinä sitten! Laajempaa isovanhemmuutta Muistojen, sukupolvien yhdistämisen, kulttuuriperinteen välittämisen ja ennen kaikkea ikäsyrjinnän ehkäisemiseksi perherakenteen ja elämäntavan on oltava sellaisia, että kommunikointiyhteys eri sukupolvien kesken järjestyy luonnollisesti ja helposti. Koska nykyaikana perheet ja suvut eivät välttämättä ole yhteydessä toisiinsa arkielämän kuluessa, eri sukupolvien kohtaamiselle on luotava edellytyksiä muilla tavoin. Ryhmätoimintaa on jossakin päin Suomea jo kokeiltukin hyvin kokemuksin. Mitä kaikkea lasten ja ikääntyneitten kanssa voikaan puuhailla. Ei pidä sortua ikääntyvien toimintakyvyn tai lasten osaamisen aliarvioimiseen, ja sitä vartenhan toimitaan yhdessä, jotta auttaisimme toinen toisiamme. Toisaalta isovanhemmuus voitaisiin ymmärtää paljon laajemmin kuin vain biologisesti: isovanhempi-iässä olevien vastuunottoa nuoremmista sukupolvista riippumatta siitä, ovatko he sukulaisia vai eivät. Lapsella tulisi olla vuorovaikutustaitoja erilaisten ihmisten kanssa kommunikoimiseen erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Kullekin sukupolvelle on myös tärkeää oman sukupolvitietoisuuden tunnistaminen ja siitä muita sukupolvia edustaville kertominen. Se luo jatkumon, jossa elämäntavan ja elämänkulkujen muutokset tai ehkä yhteisetkin piirteet tuovat nykyhetkeen turvallisuutta. Lapsi myös nauttii siitä, kun näkee, että hänestä iloitaan ja että aikuinen viihtyy hänen seurassaan, kukapa ei? Vanhusten seurassa lapsi kohtaa luontevasti ihmisen ikääntymisen ja oppii hyväksymään ja ymmärtämään eri-ikäisiä ihmisiä. ELINA OINONEN Ajatuksia opinnäytetyöstä Sukupolvien välinen vuorovaikutus Ilonpilkku -kerhossa. Tekijät: Oinonen Elina & Ovaskainen Pia Savonia-AMK.

14 14 HYVINVOINNIN ÄÄNENKANNATTAJA akkuna Sosiaalinen yrittäminen Hulluna työhön, vaan ei enää työhulluna Sosiaalinen yrittäminen on yleisempää Etelä-Euroopassa, kuin Suomessa, mutta se on hakemassa tukevaa jalansijaa täälläkin. Pohjois- Karjalan Mielenterveydentuki ry:n toiminnanjohtaja Raimo Matikainen uskoo sosiaaliseen yrittämiseen: Meillä Suomessa korostetaan yritysten olevan niin sanotusti yrityksiä yritysten joukossa, mutta jos henkilöstöstä 30 prosenttia on vajaakuntoisia, tai pitkäaikaistyöttömiä, on edellinen toteamus käytännössä lähes mahdoton. Kova bisnesmaailma ja sosiaalisuus muodostavat hankalan yhtälön. Sosiaalisten yritysten tulisikin mielestäni verkostoitua jo olemassa olevien yritysten kanssa. Etelä- Euroopassa nämä yritykset ovat onnistuneesti hillinneet kovan markkinatalouden ylivoimaisuutta. Parhaassa tapauksessa tällainen yritys voi löytää aivan uuden palvelu- tai tuoteidean. Avainsana on työntekijöiden hyvinvoinnin ja kuntoutumisen edistäminen, tämä heijastuu ennen pitkää myös yrityksen tulokseen. Matikaisen mukaan sosiaalisella yrittämisellä ei ole vain esteitä ja heikkouksia, vaan myös mahdollisuuksia parempaan: Tällaiset työyhteisöt vaativat uudenlaista yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemiseen perustuvaa ajattelua. Tuloksen teko on toki tärkeää, muttei keskeisin elementti. Erilaisuus ja heikkous voi olla sallittaessa myös luovuutta ja voimavara. Tästä maaperästä ammennettua Mielen sairastuminen ei suinkaan tarkoita lopullista toimintakyvyn katoamista. Riittaliisa Lavinen ja Mika Piipponen ovat molemmat lähteneet rakentamaan mielenterveyskuntoutujan elämäänsä oman yrittämisen kautta. Riittaliisa Lavinen perusti Keramiikka Lavinkaaren puolisen vuotta sitten. Riittaliisan uunista putkahtelee maailmalle monenlaisia omaleimaisia tuotteita. Yksi suosituimmista on Hiprakka, puolivahingossa muotonsa saanut juomapikari. Rinnalleen se on saanut Huikan, myös vuolukivikeraamisesta massasta tehdyn pikkumukin snapseille. Vuolukivijauheen lisääminen keramiikkaan tuo esineeseen konk- reettisesti pohjoiskarjalaisuutta. Massaan lisättynä se antaa omaleimaiset ruskean, vihreän ja harmaan sävyt joka on helppo tunnistaa: Suomalaista maata suomalaisen metsän ja Kolin kallioiden hengellä, Riittaliisa hehkuttaa. Ydinlinjat selvillä Niin, puoli vuotta on nyt lähinnä harjoiteltu. Vähitellen alkavat ydinlinjat olla selvillä, kuvailee Lavinen yrityksensä alkutaivalta. Oman yrityksen perustaminen ei ollut alkujaan päivänselvä asia. Toiminimi Lavinkaari syntyi vuonna Riittaliisa kertoo olleensa aina vähän taiteeseen päin kallellaan, mutta toisaalta sillä itsensä elättäminen on aina epäilyttänyt: Ja kun sillä lailla elämisen ongelmia pelkää, on tuskin syntynyt taiteen tekijäksi alunpitäenkään. Taideopinnot jäivät Lahden Kansanopistoon ja erilaisiin kursseihin. Kuitenkin käsityöläisyys ja erityisesti keramiikka tuntui hyvältä kompromissilta taiteen tekemisen ja itsensä elättämisen välillä, hän toteaa. Nykyisin Lavinen on mukana Joensuun Optio työelämään hankkeessa, joka on osa Mielenterveyden keskusliiton vertaisvoima käyttöön -hanketta. Omia verkostoja on syntynyt lähinnä mielenterveystoiminnan kautta. Myös Mielenterveyden tuki, Kotikartano ja Työvoimatoimisto ovat olleet hyviä yhteistyökumppaneita. Riittaliisa Lavikainen Mika Piipponen Tulevaisuuden näkymiä Riittaliisan yrityksen toimitilat ja tarvittavat laitteet järjestyivät Kaatamosta. Joensuun Leaderin hankerahoitus mahdollistaa mm. omien laitehankintojen tekemisen. Suunnitelmia on ja tekemistä riittää, mutta eri asia on miten osaa talouden junailla niin, ettei toiminta lopu ennenkuin on päässyt kunnolla edes vauhtiin, miettii Lavinen. Käsityöläisellä tuotekehittely on pitkäjänteistä ja aikaa vievää puuhaa. Yritystoiminnan aloittamiseen liittyy monenlaista muutakin ongelmaa ratkottavaksi ennekuin rahaa alkaa tulla kulumisen sijaan: Pitää vain pitää pää kylmänä ja tehdä parhaansa ja jaksamisensa mukaan. Jos se ei riitä, lappu luukulle. Paljon on kiinni siitäkin kuinka isoihin riskeihin uskaltaa lähteä. Itse olen ollut varovainen ja varaudun koko ajan siihen että toiminta voi loppua milloin tahansa jo sairastamani mielialahäiriön takia, hän jatkaa. Taitoshopin kanssa on alkamassa neuvottelut jos sinne saisi tuotteita myyntiin, Riittaliisa kertoo tulevaisuudesta. Markkinakanavien löytäminen onkin käsityöläisten pulmista yksi tärkein ja monella tavalla ongelmallisin. Lavinkaaren nettisivut aukeavat toukokuussa. Varkauden tien varrella olevaan myymälään ovat ohikulkijat myös kovasti tervetulleita, toivottaa Riittaliisa Lavinen lopuksi. Bittiä kanssa Mika Piipponen on 41-vuotias tietotekniikan moniosaaja. Hänellä on ylemmän opistoasteen ATK-suunnittelijan ja ohjelmoijan koulutus. Matemaattisesti lahjakkaan miehen tie vei Etelä-Suomeen erään suuren konsernin järjestelmäsuunnittelijaksi: Siellä osataan kyllä puristaa ihmisestä kaikki irti, kertoo Piipponen. Pian hän huomasi vastaavansa yksinään suuren konsernin Suomen toimintayksikön kaikista tietotekniikkaan liittyvistä tehtävistä: Päivät olivat ympäripyöreitä ja välillä vähän ylikin. Jopa viikonloput kuluivat töiden parissa, kuvailee Piipponen tappotahtista työympäristöä. Tätä tahtia mies kesti viitisen vuotta, ennen kuin fyysinen ja psyykkinen terveys petti. Ensin tuli aivokasvain(ns. Cysta), se aiheutti epilepsian. Nämä kaksi asiaa yhdistettynä järjettömään työmäärään johtivat vakavaan työuupumukseen. Vielä vuonna -97 saatoin nukkua kuusitoista tuntia päivässä ja olin silti väsynyt. Univelkaa oli kertynyt niin paljon, muistelee Piipponen aikaa Joensuuhun paluunsa jälkeen. Vähitellen alkoi kuitenkin valoa näkyä tunnelin päässä. Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry:n toiminnanjohtaja Raimo Matikainen löysi miehen Vanamon kuntoutuskodista. Piipposen onneksi hän uskoi työn kuntouttavaan vaikutukseen. Näin alkoi hänen ja PKMT:n välinen yhteistyö. Oma yritys pystyyn Yksityinen elinkeinon harjoittaja Mika Piipponen on ollut noin vuoden verran. Yrityksen toimenkuvaan kuuluu keskihintaisten järjestelmien tarjoaminen asiakkaille näiden toiveiden mukaan. Laitteistot Piipponen kasaa joko uusista, tai takuuosista itse. Myös yksilöllinen mikrotuki ja neuvonta kuuluvat palvelupakettiin. Asiakkaita hänellä on tällä hetkellä noin neljäkymmentä., jotka ovat monilta eri aloilta yliopiston väitöskirjaa tekevistä tutkijoista taiteilijoihin. Tulevaisuudessa on tarkoitus laajentaa toimintaa erityisesti yrityksien suuntaan, hän kaavailee. Ja hyvältä näyttää: MP-programsin ensimmäinen työntäyteinen toimintavuosi näyttää plussaa. OUTI NOUSIAINEN Kokemuksia diabetesyhteistyöstä Osaamisvientiä Venäjälle Joensuun Seudun Diabetes ry:n Karjala-kerhon yhteys Karjalan diabeetikoihin alkoi Petroskoissa keväällä Suomi-Venäjäystävyysseurojen seminaarin tauolla mittasin sokerin tasapainoani. Seminaarin puheenjohtaja kysyi: Oletteko sokeritautinen? Tästä taukotilanteen vuoropuhelusta alkoi yhteydenpito Karjalan diabeetikoihin ja se jatkuu edelleen. Vuoden 1998 talvella Petroskoista saapui Joensuuhun ensimmäisenä lääkärien valtuuskunta. Sen jälkeen on vaihdettu diabeetikoiden järjestöjen ja hoitohenkilökunnan valtuuskuntia vuosittain sekä järjestetty neuvottelu- ja koulutustapahtumia. Projektien tuloksena on syntynyt omaa venäjänkielistä tiedotus- ja diabetesaihetta käsittelevää materiaalia. Viron ja Pietarin yhdistykset ovat auttaneet materiaalin teossa. Joensuun Seudun Diabetesyhdistys toimitti alussa humanitääristä apua sekä sokerinmittausmateriaalia. Projektiyhteistyön tuloksena mittareiden ja testiliuskojen toimittaminen on lopetettu, koska tuotteita on jo Karjalassa myytävänä. Sokerimittarien ja testiliuskojen maailmanlaajuinen bisnes on valloittamassa parhaillaan monin verroin Suomea suurempaa asiakaskuntaa Venäjällä ja se näkyy myös Karjalassa. Uusia yhdistyksiä perustamassa Monien matkojen ja yhteydenpitojen jälkeen Petroskoissa toimivien diabetesyhdistysten lisäksi on perustettu Sortavalan, Lahdenpohjan, Pitkärannan ja Vepsän diabetesyhdistykset. Yhdistysperhe kasvoi jokin aika sitten Pudosin yhdistyksellä. Tänä vuonna on suunnitelmissa perustaa ainakin kaksi uutta yhdistystä. Diabeetikoiden keskinäinen hankeyhteistyö kahden Karjalan välillä on sujunut hyvin. Meneillään olevan kolmannen hankkeen aikana yhteistyömme on syventynyt ja yhteistyömme on luonteeltaan avointa ja lämmintä. Jokapäiväiset diabeetikon hoidot ja ongelma-asiat ovat kahdenvälisissä keskusteluissa esillä. Koulutuksiin osallistuvat diabeetikot ovat aidosti kiinnostuneita diabeetikon ympärivuorokauden jatkuvista hoitotoimenpiteistä. Elämäntapa- ja uusien hoitokäytäntöjen myötä on diabeetikoiden hoitotasapaino selvästi korjaantunut. Karjalan diabeetikoiden halu tehdä oman terveyden eteen töitä on vahvistanut. Viestiä eteenpäin Maaliskuussa viisi vuotta täyttänyt Karjalan Diabeteskeskus Petroskoissa on oivallinen esimerkki hanketyön tuloksista. Keskuksen lääkäri ja sairaanhoitaja käyvät joka vuosi diabetespoliklinikat ja opastavat lääkäreitä ja hoitajia diabeetikoiden hoidossa. Minulta on kysytty usein: Mikä saa sinut toimimaan Karjalassa? Mielestäni meidän suomalaisten diabeetikkojen on hyvä olla selvillä Karjalan diabeetikkojen elämästä. Kokemusten vaihto ja tiedon siirtäminen edistää diabeetikoiden asemaa. Haluamme olla viemässä suomalaisten diabeetikkojen viestikapulaa Karjalassa. Karjalan diabeetikot ovat suururakan alkutaipaleella. Karjalan diabetesyhdistykset rakentavat omista lähtökohdistaan kansalaisyhteiskuntaa terveydenhoitohallinnon ja yllättävää, myös liike-elämän kanssa. Diabeetikoiden velvollisuus on osallistua tähän rakennustyöhön ja vaatia diabeetikoille tasa-arvoa. Helsingin Yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia julkaisi keväällä 2005 Kahden Karjalan diabetestoimijat tapasivat tammikuussa Kotikartanolla pidetyn hanketoimijoiden kokouksessa. Pöydän takana istuvat (vasemmalta oikealle) terveydenhoitaja Riitta Pajarinen, Karjalan diabeteskeskuksen johtaja, lääkäri Jelena Nemtsinova, Karjalan diabetesliiton puheenjohtaja Marina Hoholskaja ja tutkimusapulainen Liisa Kauppinen Joensuusta. Toisessa rivissä vasemmalta oikealle Sortavalan diabeteslääkäri Oksana Podurai, sairaanhoitaja-jalkahoitaja Irina Kolovanova Petroskoista, diabeteshoitaja Olga Hamsina Vepsästä ja silmälääkäri Irina Korolenko Petroskoista. Takarivissä Karjalajaoston jäsenitä Lea Toivanen, Kirsi Lehtoranta ja Matti Hurri. KUVA MATTI MIKKONEN toimittaja Airi Leppäsen toimittaman kirjan Kansalaisyhteiskunta liikkeessä yli rajan. Kirjassa on asiantuntijoiden syvällistä pohdintaa lähialueyhteistyöstä. Kirjasta saa erinomaisen kuvan siitä, mitä vaikeuksia hanketoiminta lähialueilla kohtaa, miten jatkuvuus palkitaan ja mitkä ovat tuloksellisen toiminnan edellytykset. Kirjan sivuilla on näkyvästi esillä diabeteshankkeet. Onnea diabetesyhdistyksille ja Karjalan diabetesliitolle vuonna MATTI MIKKONEN Karjala-jaoston puheenjohtaja Joensuu

15 akkuna HYVINVOINNIN ÄÄNENKANNATTAJA 15 Kotikartanoyhdistys ry 10 vuotta monipuolista kansalaisjärjestötoimintaa Kotikartanoyhdistys ry on järjestöjen perustama yleishyödyllinen yhdistys, joka tarjoaa toimintaympäristön kansalaisille, jäsenjärjestöille ja muille toimijoille ihmisläheisessä yhteisössä Joensuun Hukanhaudalla Työ- ja päivätoiminta työtä, vertaistukea, kansalaistaitoja ja osaamista kehittävää koulutusta KUVAT IT-KAMMARI / KOTIKARTANOYHDISTYS RY. Työpajat puu/kehystys tekstiili ruoka- ja majoituspalvelut IT-kammari Koulutus- ja kurssitoiminta tukihenkilö- ja vapaaehtoistoiminnan koulutus ja virkistystoimintaa järjestöille suunnattu koulutus ryhmätoiminnat Takapihahanke työtä, vertaistukea, koulutusta ja yksilöllistä polkuohjausta pitkäaikaistyöttömille työtoimintaa puutarha- ja kiinteistönhoitoym. tehtävissä Kriisipalvelut ammatillinen kriisityö ja vapaaehtoistoiminta kriisivastaanotto ja kriisipuhelinpäivystys työnohjaus- ja koulutuspalvelut Tiuku perheprojekti ammatillinen perhetyö perheen arjessa, kotona tapahtuva perhetyö yksilöllisesti ja yhdessä monenlainen toiminta ja tekeminen lasten, vanhempien ja perheiden kanssa Ajattele aivojasi sijoita tulevaisuuteesi Yleisestä hyvinvoinnista aivosikin tykkäävät, muun muassa liikunta on oiva väline tähän. Terveellisillä elämäntavoilla voit vähentää riskiäsi aivosairauksiin. Täyttä elämää voi olla sairastumisen jälkeenkin, hoito ja kuntoutus kehittyvät kaiken aikaa. ELMA PYYKKÖ Joensuun Parkinson-yhdistyksen liikuntavastaava Aivot pysyvät vireessä käyttämällä: ajattele, ideoi, opettele uutta, lue, ratko ristisanoja, pelaa shakkia tai muita älyllistä harkintaa vaativaa pelejä, laske päässälaskuja tai harrasta virikkeellistä yhdessä oloa muiden ihmisten kanssa. Aivojen huolto-ohjeet Aivot tarvitsevat suojaa iskuilta: liikenteessä ja tietyissä liikuntalajeissa pyöräilykypärä, autoilijan aivojen turvana turvavyö ja airbag, työssä turvakypärä ja muut turvavälineet, vältä elämässäsi turhia putoamis- ja kaatumisriskejä. LISÄTIETOJA AIHEESTA Neurologiasäätiö Pohjois-Karjalan neurologiset, mielenterveys- ja päihdetukijärjestöt löytyvät osoitteesta: /jelli.htm Säästä aivojasi: tupakka ja huumeet, liika alkoholi, lääkkeiden liika- tai tarpeeton käyttö, liuotin- ym. kemikaalialtistus. Hoida aivojasi: riittävät yöunet, päivittäinen mieluisa liikunta, anna välillä aikaa vain itsellesi, syö monipuolisesti varsinkin kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä kala-ateria kerran viikkoon, opettele myönteistä asennetta elämään. Työuupumus on salakavala vaiva, kuuntele itseäsi ja hae apua tarvittaessa. Järjestöihin saat yhteyden vaikkapa Kansalaistalon Nettikahvilassa. Kansalaistalon Yhteispalvelupiste myös välittää tietoja ko. järjestöistä.

16 16 HYVINVOINNIN ÄÄNENKANNATTAJA akkuna Vapaaehtoisuutta Lieksassa Olipa hyvä kun läksin! Haastattelin kahta Lieksalaista pitkäaikaisesti vapaaehtoistoimintaa tehnyttä henkilöä. Mistä he ovat saaneet kipinän vapaaehtoistoimintaan ja miltä heidän mielestään vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Lieksassa näyttää? Vapaaehtoisuudesta ja sen tarpeesta puhutaan paljon, mutta mitä oikeasti ihmiset siitä ajattelevat? Näistä lähtökohdista käsin oli hyvä juttua aloitella. Kerttu Nevalaisen vapaaehtoistoiminta on alkanut 1973, jolloin hän meni Punaisen Ristin järjestämälle Ystävänpalvelukurssille. Samoihin aikoihin hän opiskeli kotiavustajan ammattiin ja aloitteli työt kotipalvelussa. Kerttu sai herätteen opiskella lisää ja kävinkin useita erilaisia kursseja, jotka tukivat vapaaehtoistoimintaa ja kotiavustajan töitä. Jälkeenpäin ajatellen Kerttu kertoi, että jossakin vaiheessa työ ja vapaa- aika menivät sekaisin. Vapaaehtoisuuden diplomityö Kerttu on osallistunut aktiivisesti niin ystävä-, yhdistys- ja poliittiseen toimintaan. Hän on ollut mukana Lieksan aliupseerinaisissa, josta hän on saanut kymmenvuotisen hopeisen kunniamerkin kiitokseksi toiminnasta: Kaikki työ oli vapaaehtoista enkä minä ole penniäkään siitä saanut, Kerttu muistuttaa. Innokkaana koiraharrastajana on Kerttu ollut mukana Pielisjärven erä- ja Kennelmiesten naisosastossa, jossa työtä riitti siivouksesta koiranäyttelyjen järjestämiseen. Diplomityönään Kerttu kertoo olleensa mukana perustamassa Lieksan Omaishoitajat- ja Läheiset ry:tä ja vielä työssä ollessaan. Tässä oli näin jälkeen päin ajateltuna paljon työtä sekä vastuuta ja Kerttu sanoikin: Taivaalle kiitos oon älynnä lähtee jo pois siitä Lieksan vanhaintaloyhdistyksen puheenjohtajana Kerttu on toiminut myös jo kymmenen vuotta. Nykyisen vanhaintaloyhdistyksen vapaaehtoistoiminnan Kerttu kokee mielekkäänä, kun ei tarvitse niin paljon vastuuta paperitöistä ottaa. Hän saa nyt järjestellä kokouksia, suunnitella juhlapyhien viettoa sekä kahvitella ihmisten kanssa. Pitää älytä jäädä pois Vuonna 1988 olleiden vaalien jälkeen Kerttu on osallistunut aktiivisesti kunnallis- ja seurakuntapolitiikkaan. Kerttu on myös osallistunut Yhteisvastuukeräykseen jo 10 vuotta. Seuraavissa seurakuntavaaleissa hän ei enää asetu ehdokkaaksi: Täytyy jättäytyä, kun vielä älyää. Sitten vanhempana ei enää älyä! Lisäksi Kerttu on innokas tanhutyttönen ja he ovat tehneet esiintymisiäkin tanssin tiimoilta. Kerttu nauraa jo tässä vaiheessa ja miettii: Millonkahan minä olen omat työni tehny? Veikkohan se kotitöitä teki, kiittelee Kerttu miestään. Mieltä monta Vanhaintaloyhdistyksen lisäksi Kertulla on tänä päivänä kaksi ystävää, joiden luona hän vierailee säännöllisesti juttelemassa ja auttelemassa. Kerttu kertoo liikkeelle panevaksi voimakseen sen, että kun omassa elämässä on ollut paljon surua ja murhetta. Nekin murheet ovat helpottaneet, kun on saanut keskustella ja olla ihmisten seurassa. Vapaaehtoistoiminnan tarve lisääntyy vain Kertun mielestä. Hän uskoo, että kun ihmisellä olisi mahdollisuus puhua asioistaan, niin murheetkin helpottaisivat. Ikääntymisen myötä Kerttu vähentää vapaaehtoistoimintaa pikkuhiljaa. Täytyy vähentää. Ei pidä sotkeentua enää joka juttuun, kun ei ole enää niin terävä. Huomaan sen itsestäni. Kerttu huokuu elämän myönteisyyttä ja kokemuksen myötä tullutta viisautta. Uudelle vapaaehtoistoimintaan mukaan tulevalle henkilölle Kerttu haluaa sanoa, että täytyy tehdä selvät rajat itselleen, jotta jaksaa. Omallekin perheelle täytyy jäädä aikaa. Kun kysyin Kertulta, mitä mieltä ihmiset ovat vapaaehtoistoiminnasta hän sanoo mielipiteiden jakaantuvan kahtia: Varakkaat ystäväni sanovat, että istusit nyt Veikon luona kotona, etkä höyrryisi siellä. Kertun mielestä sopiva ikä aloittaa vapaaehtoistoiminta on noin 30 vuoden iässä. Silloin on ihminen täydessä vauhdissa. Vapaaehtoistoiminnalla voi olla parantavaakin voimaa. Tästä esimerkkinä Kerttu kertoi, kun hänellä oli syksyllä todella kipeä selkä ja oli tiedossa Helsingin reissu. Kerttu meinasi perua koko matkan, mutta lähti kuitenkin mukaan. Selkäkivut unohtuivat reissun alettua ja ne jäivät sinne. Kerttu Nevalainen uskoo vapaaehtoistyön tarpeen yhä lisääntyvän KUVA ELINA OINONEN Väljillä vesillä pesty Aili Komulainenkin kertoi vapaaehtoistoiminnan kohdallaan alkaneen Määttälänjoen Punaisen Ristin kautta. Vuonna 1948 hän osallistui käsitöiden tekoon, jotka menivät sitten hyväntekeväisyyteen. Vapaaehtoistoiminta on ollut välillä vähemmällä työ- ja perhe- elämän vuoksi. Aili on tehnyt pitkän työrupeaman laitosapulaisena, yhteensä 42 vuotta ja vapaaehtoistoimijan veren hän uskoo saaneen syntymäkodistaan. Silloin tehtiin ajan hengen mukaan yhteiseksi hyväksi asioita. Nykyisin Aili on Lieksan Eläkkeensaajat ry: n puheenjohtaja. Niihin tehtäviin kuuluu muun muassa matkojen järjestely, kerhojen vetäminen ja yleisnaisena toimiminen. Ei yleinen nainen, vaan yleisnainen! Aili huumorintajuisena tähdentää. Aili on mukana kirjallisuuskerhossa ja Hulivili- kerhossa. Iltaruskon palvelukodin kerran kuussa kokoontuvan kerhon hän kokee kuitenkin omakseen. Siellä on mukava kuunnella ihmisten elämäntarinoita, laulaa ja seurustella ihmisten kanssa. Kun kysyin Aililta voimavaroja, joilla hän jaksaa toimia vapaaehtoisena, oli vastaus: Se on mielekästä tekemistä. Minoon väljillä vesillä pesty, ku minä viihyn ihmisten seurassa. Eihän nuo oo poiskaan potkinna. Täytyy olla ihmisten tasolla. Yhdessäolo tuo hyvän mielen niille ja minulle itelleenkin. Aili Komulainen toivoo uusia ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan KUVA ELINA OINONEN Hyviä ihmisiä Aili on tavannut vapaaehtoistoiminnan pitkällä uralla ihmisiä laidasta laitaan. Pääasiassa kuitenkin hyviä ihmisiä. Nykyisin voi keskustella helposti kaikkien kanssa avoimesti, myös opettajien ja pankinjohtajien. Ennen oli virkamiehiltä Hyvää päivää kortilla, Aili kommentoi. Kohtaamiseen tarvitaan Ailin mielestä kuitenkin jonkin verran rohkeutta. Yhtenä mottonaan hän mainitsee: Jos ei kysy, niin ei vastata. Rohkeutta ja asiallista käyttäytymistä tarvitaan. Vapaaehtoistoiminnan kautta Aili kokee myös päässeen vaikuttamaan asioihin: Toiset on tyrkännä sissään ja jääneet itse oven taakse ja kuunnelleen jälestäpäin, että miten kävi! Yhteistä toimintaa kaivataan Aili kokee, että uusia ihmisiä on vaikea saada vapaaehtoistoiminnan pariin, vaikka tarve kentällä kasvaa koko ajan. Yhdeksi syyksi hän näkee, että uusia ihmisiä painostetaan liikaa ja heille sysätään aluksi liikaa vastuuta. Jos täytyy heti aluksi mennä sinne, tänne ja tuonne, niin mielenkiinto häviää. Aili ehdottaa, että uusia ihmisiä otettaisiin pikku hiljaa toimintaan mukaan ja aluksi seuraamaan. Jokainen tekee omien voimavarojen ja mielen mukaan, mutta se täytyy muistaa, ettei loukata ketään, ohjeistaa Aili uusia vapaaehtoistoimijoita. Kun kysyin miten kauan aiot olla vapaaehtoistoiminnassa mukana, oli vastaus seuraavanlainen: Sitä en oo ajatellu. joskus tuntuu, että voisin lähteä vaikka päiväseltään, vaan ei ole jatkajaa. Pakkohan se on joskus lopettaa. Iltaruskonkin kerho on niin odotettu, että kesätauon jälkeen ihmiset jo kyselevät: Kun elämän piiri pienenee ikääntyvällä, niin kaipaa yhteistä toimintaa, kertoo Aili. Aili markkinoisi vapaaehtoistoimintaa kaiken ikäisille ihmisille. Aina ei toiminta saisi olla rahasta kiinni. Aili muistuttaakin, että Ahneus on pahan alku ja juuri. Loppu myös Vapaaehtoistoiminnasta Lieksassa eniten hyötyvät Ailinkin mielestä ikäihmiset. Monesti kuultu kommentti ikääntyneiltä tapahtuman jälkeen on: Olipa hyvä kun läksin! ELINA OINONEN Taiteen kautta terveyteen Elämänmatkaa voi jatkaa näinkin, valjastamalla kuvien tekemisen vaikeiden asioiden käsittelyyn. Tällä matkalla olen edelleen. Olen sairastanut fibromyalgiaa eli pehmytkudosreumaa ja selkäkipuja vuodesta Maalaamisesta on tullut minulle oivallinen tapa käsitellä kipua, niin fyysistä kuin psyykkistäkin. Puran tuntojani maalaten, niin iloisia kuin surullisiakin. Ollessani pitkällä sairauslomalla aika kävi yksitoikkoiseksi ja niinpä lähdin aikuisten maalausryhmään. Opettajani, taiteilija Pirjo Repo on ollut hyvin innostava. Olen saanut opetusta erilaisiin maalaustekniikoihin ja ryhmämme on ollut tukemassa toinen toisiaan tällä vaikealla taiteen tekemisen tiellä. Kannustusta ei ole puuttunut ja ryhmä onkin muodostunut minulle tärkeäksi jokaviikkoiseksi tapaamisfoorumiksi. Kuvat tosiaan kertovat Jouduin sairaalakuntoutukseen P-KKS reumaosastolle vajaaksi viikoksi ja levittelin maalausvälineeni sairaalan leveille ikkunalaudoille, koska seisominen oli hieman helpompaa kuin vuoteessa makaaminen tai istuminen. Aluksi kuvista tuli tosi synkkiä niin väreiltään kuin aiheiltaankin. Huomasin niiden valostuvan, mitä pitemmälle kivunhoidossa päästiin. Tämä oivallus sai aikaan sen, että myöhemmin keksin laittaa kuvat aikajärjestykseen, olinhan onneksi laittanut kuviin päivämäärän. Näin on ollut helppo seurata tiettyjä kehitysvaiheita. Töissäni on selvästi havaittavissa sen hetkinen huumorintajuni, milloin ironinen, milloin sarkastinen. Sillä huumori, myös itseen kohdistuva, on mielestäni helpottava tapa suhtautua vaikeisiinkin asioihin. Vapaaopiston kuvataideryhmä työn touhussa KUVA EEVA JÄRVINEN Työtoveruus on tärkeää Ensimmäisen näyttelyni pidin 2004 ja tämän jälkeen olen saanut töitäni näytteille kiitettävästi. Teen nykyisin osa-aikatyötä, joka sekin osaltaan on auttanut kuntoutumistani niin, että selviän paremmin arjessa ja jaksan myös harrastaa. Aikaisemmin kaikki voimavarani hupenivat työssä. Myös työnantajani on helpottanut työtehtäviäni niin, ettei minun tarvitse istua kokopäiväisesti. Tästä kiitos koulutuskuntayhtymän hyvälle henkilöstöpolitiikalle. Muutoinkin Tyky- asioihin paneudutaan työyhteisössämme melko hyvin. Hyvien työtoverien merkitys on mielestäni vain korostunut vajaakuntoisena, koska heidän tukensa on tärkeää silloin, kun on jotain raskasta nostettavaa tai siirrettävää. Henkisestä tuesta puhumattakaan. Harrastuksiini kuuluu myös kesäteatteri, lausunta ja kuorotoiminta. Nämä kaikki ovat omalta osaltaan olleet edistämässä paranemisprosessiani. Kaikissa näissä on yhteistä samanhenkisten ihmisten yhdessä tekemisen ilo ja onnistuminen. Me ihmiset olemme laumasieluja ja tarvitsemme toinen toisiamme tekemään arjesta vähemmän arkisen. MERJA FLINK

17 akkuna HYVINVOINNIN ÄÄNENKANNATTAJA 17 Joensuulaiset taiteilijat Johanna Uotinen ja Jokke Saharinen ovat tutkineet unta ja sen merkitystä kuvaamalla toisiaan.

18 18 HYVINVOINNIN ÄÄNENKANNATTAJA akkuna Miten asunnottomuus vaikuttaa elämään? Onko asunnoton myös koditon? KUVA ELMA PYYKKÖ Vain ilman asuntoa oleva voi todella tietää, miltä tuntuu olla asunnoton tai miten asunnottomuus vaikuttaa elämään. Kokemukset ovat henkilökohtaisia ja kokemuksia on yhtä monta kuin asunnottomiakin. Eräs haastattelemistamme asunnottomista kertoi, että: No ei se vaikuta mitenkään. Se on aivan sama. Ei miun psyykkeeseen vaikuta yhtään. Hän kertoi myös syyn, miksi hän ei kokenut asunnottomuuden vaikuttavan häneen: Mie en oo tarvinnu ulkona olla eikä rappukäytävässä eikä missään työmaakoppiloissa. Hän kertoi myös, että on tottunut koska on kierrellyt. Toinen asunnoton puolestaan kertoi, että No onhan se yks erilainen kokemus elämässä, mutta samalla hän kertoi myös, että sitä tuntee syrjäytetyks ittensä. Ja kun on syrjäytynyt, niin sitä tuntee, että on eristetty Asunnottomuus on henkilökohtainen kokemus, joten miltä tuntuu olla asunnoton. Eräs asunnottomista kuvailee tuntemuksiaan. No henkinen paine ja stressi. Semmonen niin kuin tietynlainen ahdistus Hyvin semmonen juureton olo. On vaikea suunnitella eteenpäin elämää, ei oikein tiedä missä se paikka on Asunnottomuus tuo epävarmuutta elämään. on semmonen hyvin lyhytjännitteinen ajattelutapa koko ajan, sitten vähän niin kuin varuillaan... Vaikuttaa kaikkeen Mitä vaikutuksia asunnottomuudella sitten on elämään?..se vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiinkin että, on niin kuin ehkä vaikea luoda ihmissuhteita.. Hän kertoo myös, miten asunnottomuus vaikeuttaa työn hakua ja työn saantia....sitten on itseluottamuskin, on vähän niin kuin heikko, että tuskin pystyn olemaan kovin vakuuttava jossain työhaastattelussakaan. Niin vakuuttava kuin voisin muuten olla, tai papereista päätellen vois olla mahdollisuuksia jollekin omalle alalle, mut sit siinä vaiheessa heti, vähän niin kuin pelkääkin, et tää asuntoasia tulee nyt esille. Hänen mielestään se vaikuttaa ihan kaikkeen... Asunto tarkoittaa konkreettista tilaa, kun taas kotiin liittyy paljon omakohtaisia vahvoja tunnesiteitä. Koti merkitsee paljon enemmän kuin vain asuntoa. Asunnosta ei myöskään aina synny kotia. Kun ihminen kokee asunnon itselleen henkilökohtaisesti tärkeäksi paikaksi, muuttuu asunto hänelle kodiksi. Koska kyse on henkilökohtaisesta kokemuksesta, voi ihminen tehdä kodin itselleen vaikka metsämajasta tai kokea kodikseen vaikka majatalon huoneen. Asunnoton ei siis aina ole yksiselitteisesti myös koditon. Asunnottomuus ymmärretään asunnon puutteena, kun taas kodittomuus on asunnottoman henkilökohtainen kokemus. Mikä sitten tekee asunnosta tai paikasta kodin, mitä kotiin kuuluu? Haastatellessa asunnottomia nousi esille, että kotiin näytti sisältyvän ennen kaikkea oma rauha. Eräs asunnottomista korosti, että koti se on paikka jossa mulla on rauha, mä tiedän että on ihan ehdoton oma rauha. Mä saan sulkea ovet perässäni ja kukaan ei tule puuttumaan mun asioihin, sitä se ennen kaikkea on. Koti pystyy tarjoamaan ihmiselle tämän rauhan ja toimii myös omana tilana. Asunnottomat joutuvat oleilemaan julkisissa tiloissa ja hyväksymään näiden paikkojen säännöt, näin heidän mahdollisuutensa yksityisyyteen vähenee. Koti on rauhaa Kun ihmiseltä puuttuu asunto, hänen elämänsä keskittyy usein asunnon hankkimiseen tai majapaikan löytämiseen. Hän on jo jäänyt, tai on vaarassa jäädä, yhteiskunnan ulkopuolelle syrjäytyneenä. Asunnoton elää hetkessä ilman arkipäivän tuomaa säännöllisyyttä. Perusasioiden tyydyttäminen, kuten ruoan, lämpimän paikan ja peseytymismahdollisuuden löytäminen, kuuluu asunnottoman arkirutiineihin. Pelkästään arkipäivän sujuminen vaatii jo paljon voimavaroja, pohtimatta ollenkaan muita ongelmia, jotka usein kietoutuvat asunnottomuuden ympärille. Tämän lisäksi kokemus kodittomuudesta tekee asunnottomuudesta raskaampaa. Jos asunnoton ei löydä mistään pienintäkään omaa paikkaa, jonka hän voisi luoda omaksi kodikseen, liittyy silloin asunnottomuuteen myös kokemus kodittomuudesta. Kun ihmisellä ei ole omaa yksityistä tilaa tai paikkaa, puuttuu häneltä mahdollisuus omaan rauhaan ja hiljaisuuteen. Tämä vaikeuttaa hänen mahdollisuuksiaan luoda oma sisäinen kokemus kodista, ja viimeinenkin pakopaikka ulkopuoliselta maailmalta katoaa. NOORA LAHTI Sosionomi (AMK) Kirjoitus perustuu opinnäytetyöhön, Titta Sallinen ja Noora Lahti: Kodin merkityksiä, kodittomuutta ja ratkaisuehdotuksia Asunnottomien kokemuksia asunnottomuudesta Joensuussa Kopittomat ja kodittomat Jotkut koirat ovat luonnoltaan ulkoilmakoiria. Hyvin minäkin pihalla ja lenkillä viihdyn, mutta sen verran olen oppinut että pysyn isännän tai emännän lähellä jos ne hetkeksi minut päästävät hihnasta jossain syrjäisessä paikassa. Se on kunnia-asia ja luottamuskysymys minulle, ja sitä paitsi, emäntää täytyy suojella. Lisäksi olen kotikoira henkeen sekä vereen, oma piha ja koppi ovat reviiriä jota vartioin. Ihan toista maata oli entinen naapurimme Turusen Nalle, mukava telmintäkaveri niiltä etäisiltä ajoilta kun olin vielä koiranpoikanen enkä vielä utralainen piskikään. Nalle juoksee nykyään autuaammilla metsästysmailla, mutta kyllä se ehti lääniä mittailla urakalla tämänpuoleisissakin metsissä. Oikeastaan se oli melko pentumainen luonteeltaan vielä ikäkoiranakin; isäntäni muistuttaa muuten siinä mielessä hieman tuota karvatassua. Isäntä ei vielä kuitenkaan ole äitynyt karkureissuille kuten Nalle, joka karkasi omille jokiloilleen miten milloinkin. Pullaa ja muuta makeaa isäntä toki käy kaapilta kaikessa hiljaisuudessa ja viisaasti lahjoo minut vaikenemaan. Siinä mielessä hän muistuttaa Nallea, joka on jättänyt jälkeensä sanonnan lähti kuin kinkeripitko Nallen matkaan. Vai liekö lähtenyt Nalle kinkeripitkon matkaan, kukaan ei nähnyt miten se tapahtui joka tapauksessa näin sai pappikin oppia etteivät varastelevat koirat pyhitä ihmisten lepopäivää. Toivottavasti isäntä sentään älyää pitää pullanhimonsa rajoissa. Onhan emäntä sitä koulinut, jos kohta välillä uhannut kaulitakin. Leikillään tietysti. Pyöräteline mukaan Ruoan lisäksi Nalle osasi viedä ja piilottaa tavaroita niin kotona kuin karkureissuillaan. Meidänkin pihastamme se vei joululahjaksi emännälleen ison kynttilätelineen, ja vetokoira kun oli, niin oli nuorena ja hurjana vetänyt yhtenä kesäiltana kotiin lähikaupan pihasta pyörätelineen! Isäntä oli kuulemma jäänyt liian pitkäksi aikaa sisälle. Kotonaan se kuulemma usein nappasi pöydältä sakset ja vei ne sängyn alle, jossa niitä helli kuin aarretta. Joskus Nallea epäiltiin sellaisistakin varkauksista, joita ihmiset valitettavasti tekivät. Se kun oli ihastunut metalliesineisiin, niin Nallen väeltä kadonneita lapioita ja muita tarvekaluja ensimmäiseksi aina toiveikkaana kysyttiin. Tulikiilan pajalle sitä ei olisi kyllä uskaltanut päästää! Nalle se tahtoi tulla ja männä ja tehä oman piänsä mukkaan, sillä ois pitännä olla enempi virikettä. Näin sen isäntä siitä totesi viimeksi kun kävimme kylässä niillä. Kyläilyyn oli aika mukava syykin. Yhtenä aamuna emäntä näet kysyi minulta ja isännältä veikeästi haluaisimmeko nähdä entisen naapurimme Turusen aidan. Olimme molemmat ihmeissämme, mutta nousimme nöyrinä poikina autoon arvellen että jokin koiruus tähän kuitenkin on kätkettynä. No, koiruus se oli, mutta millainen koiruus! Siro, pieni ja sävyisä neitikoira joka oli tullut kaukaa, näinpä se minulle viestitti koirien omalla hajukielellä. Nimeltään Aida. Tämäpä Aeta se ei sitten suommee huastele, sanoi isäntä. Ja kertoi tarinan siitä miten Aida oli heille saapunut. Aida on eri maata Turusen tytär oli lähtenyt varhain viime keväänä kauas Espanja-nimiseen maahan piikomaan hotelliin ja kirjoittanut kotiin postikortissa: Täällä on monta pientä emännätöntä koiraa. Voisin ihan hyvin ottaa yhden niistä kotiin omaksi. Ja niinpä vain oli kuukausien kuluttua palannut kotiovelle koira mukanaan. Eipä siinä ollut vanhusten auttanut kuin myöntyä. Paljon oli kuulemma rahaa kulunut ja vaivaakin Aidan Suomeen saamiseksi, mutta onneksi nuori emäntä on yhtä itsepäistä sorttia kuin edesmennyt Nalle-koiransa. Onnelliselta tämä koiraneiti vaikuttaa, vaikka alku Suomessa oli hankalaa kylmyyden takia. Sitten ne olivat ostaneet sille kaksikin ulkoilupukua joissa kuulemma tarkenee. Tuon kuullessani jo haukahdin pari kertaa ja isännän piti toruskella. Haalareita koirille, kaikkea sitä! Kyllä minä vielä oppaiden ja pelastajien työpuvut toki ymmärrän. No, onhan Aida tietysti hiukan eri maata. Koiraa Aida toki puhuu, ja kertoikin minulle elämästään kulkukoirana etelässä. Raskasta ja vaarallista se oli ollut pienelle koiraneidille, eikä Aida olisi ilman kilttejä ihmisiä selvinnyt mitenkään. Tiedän että ennen aikaan Suomessakin oli paljon kulkukoiria, kodittomia ressuja. Minä en haluaisi edes ajatella sellaista. Nykyäänkin tarvitaan eläinten suojapaikkoja. Niihin hylättyjä ja laiminlyötyjä koiria ja kissoja otetaan hoivattaviksi, ja niille koetetaan etsiä uudet kodit. Hylättyjä ja laiminlyötyjä! Sellaisia ihmisiäkin kuulemma on joilla ei ole paikkaa missä olla yötä, ei ole omaa vakituista kotia eikä omaa väkeä joka huolehtisi. Niillekin on perustettu majapaikkoja, mutta silti semmoisista on kuulemma pulaa ihan täällä Joensuussakin. Sellaisista minun väkeni ja Aidan väki lopulta haastelivat tarpeeksi koirista haastettuaan. Mutta en minä kuunnellut niitä kuin sivukorvalla, viehko señorita kiinnosti enemmän. Olisihan se ihan kiva että nekin ihmiset saisivat uuden kodin. Yösijaa tarjoamassa Ihan pisti ihmettelemään, miten täysin on tämä Aida edeltäjänsä Nallen vastakohta niin olemukseltaan kuin luonteeltaankin. Nalle oli vanttera ulkoilmaeläjä ja remuava karkulainen joka ihan lystikseen harrasteli pullarosvoilua; Aida taas oli nälkäänsä joutunut joskus varastamaan jätteitä ravintoloiden roskiksista. Uuden kodin saatuaan se ei edes ajatellut tekevänsä omatoimisia retkiä pohjoiskarjalaiseen pakkasilmaan. Olisikohan Nalle pärjännyt espanjalaisena kulkukoirana, kenties noussut ihan lauman johtajaksi? Olisiko sillä ollut ikinä kaipuu omaan kotiin? Ja millaista se on jos ei sellaista olisi löytynyt? Kodittomuudesta ja kodista kuulimmekin sitten vielä yhden uuden Nalle-muistelon Turusen isännältä. Tai kopista ja kodittomuudesta, oikeastaan. Isäntä Turunen oli aikoinaan nikkaroinut Nallelle pihaan oikein mukavan kopin, jossa oli jopa lämpöeristys. No, Nallepa ei koppiin mennyt pakkasillakaan, vaan makasi itsepäisesti kuistilla. Perhe oli tästä ollut hiukan pahoillaan, mutta tyhjään koppiin oltiin lopulta totuttu. Vain kerran oli Nalle kopissa käynyt, ja tuonut vieläpä muassaan varsin ikimuistoisen tuliaisen. Viileänä marraskuun iltana se oli luikahtanut taas kerran karkuun jonkun suljettua takaoven huolimattomasti. Aamulla emäntä oli postilaatikolta lehteä hakiessaan nähnyt kopin oviliepeen rakosesta pilkistävän koiran turkkia. Tätä ihmettä katsomaan oli kutsuttu koko perhe. Lemmikki oli kömpinyt kopista muina koirina, mutta väki oli hieraissut silmiään toisenkin kerran, kun kopin oviaukosta oli ilmestynyt mies. Oli kuulemma ollut hyvä ja lämmin paikka nukkua, kiitos vain. Mies, Nallen vieraanvaraisesti koppiinsa majoittama Kalle, oli kutsuttu tietysti aamukahville pienen alkuhämmennyksen jälkeen. Aamukahvin lomassa oli käynyt ilmi että Kalle oli koditon, mikä oli jo toinen ja pitkä tarina. Kallesta tuli vähitellen Turusten perhetuttu. Kukaan ei sen koommin yöpynyt Nallen kopissa. Ihmisten mielestä koira-velmu opetti kuulemma perheelleen jotain tärkeää kun toi tuliaisiksi kodittoman miehen. Me koiratkin totesimme, että keppostelusta huolimatta Nallen koiransydän oli muy bueno. UTRAN PISKI

19 akkuna HYVINVOINNIN ÄÄNENKANNATTAJA 19 Päivä Laupiaan Samarialaisen majatalolla Onneksi 2.30 minut Majatalolla herättänyt kännykkäsävel on miellyttävä: Heavenly. Kukahan soittanee? Tällä kertaa puhelu tulee poliisilta: Onko Viljoo näkyny Majatalolla? No, ei tällä kertaa. Mietin pienen nk. pehtoorin huoneen punkassa makaillessani satoja talossa majoittuneita, joiden elämäntarinoista voisi perustaa pienen kirjaston. Suurin osa aivan tavallisia ihmisiä. Työssä käyviä, eläkeläisiä, opiskelijoita, työttömiä. Yritän saada unen juonesta kiinni uudelleen. Iltakin oli vierähtänyt asukkaiden kanssa pitkälle yli puolen yön jutellessa, pelaillessa, elokuvaa katsellessa. Avaan Radio Dein. Torkahdan. Olen tottunut siihen, että 5.30 jälkeen ei tässä talossa nukuta, ainakaan minä en. Askeleita käytävällä, ovet käyvät, kahvin tuoksua keittimen äänen säestyksellä, hiljaisia tai kovempia keskustelun ääniä En enää saa unta. Alitajunnassa tiedän, että pian vapaaehtoiset alkavat marssia takkia riisumaan tähän huoneeseen, joka palvelee ties monessako tarkoituksessa. Hetken vielä yritän nauttia levosta. Koputus herättää arkeen. Tunnen olevani väsyneempi kuin yöllä punkkaan mennessäni. Puhelimet alkavat soida tappavaan tahtiin. Sairaalasta soitetaan: Löytyisikö petipaikkaa potilaalle? No ei! Kaikki paikat ovat täynnä. Yksi naisten huoneessa vapaana, mutta eipä sinne miehiä majoiteta. Joku kyselee, etteikö hänellekin voitaisi toimittaa ruokakassia kotiin. Toinen kyselee apua muuttokuljetuksiin. Nyt on aamupalaverin aika. Esittelen pari opiskelijaa, jotka aloittavat harjoittelujakson Majatalolla. Kerron, että elintarvikejakelua on laajennettu uuteen kaupunginosaan, uusien K- kauppojen lahjoitusten myötä. Suunnitellaan yhteistä virkistyspäivää. Keskustellaan avoimesti kaikista asioista. Rukoillen ja siunaten lähdetään eri suuntiin. Miehet kilpailevat paikoista jakeluautossa. Auto lähteekin pian liikkeelle. Toimistossa alkaa sairaanhoitajan päivystys. Laupeudensisaret alkavat kattaa aamukahvipöytää, josta löytyy maksutta monenlaista suuhunpantavaa. Perunoita kuoritaan, lihat tirisee pannulla, maksutonta lounasta varten. Joku imuroi käytävää. Ulko-ovi avataan. Kiirehdin Tikkamäelle, luennoimaan toiminnastamme. Näyttää kuulijakuntaa kiinnostavan, kun kerron toimintamme lähtökohdista ja tästä päivästä. Samalla sovimme oppilaiden vierailuista Majatalolle. Sieltä suoraan mainostoimistoon suunnittelemaan uutta toimintaesitettä. Samalla saan puhelun, jossa kerrotaan iloisia uutisia: Majatalon autoon on saatu lahjoituksena Naisten kammari KUVA RAUNI KESKINEN talvirenkaat. Tietysti mainostarra laitetaan jakeluautoon. Niinpä soitan toiseen mainostoimistoon ja sovin, että iltapäivällä auto poikkeaa PT- talolla. Ehdin Majatalolle parahiksi, kun Köyhien kirkko on alkamassa. Talo on täyttynyt päiväkeskuksen asiakkaista. Tunnelma on tiivis. Hengitellään vuorotellen, että happi riittäisi. Kuitenkin Sanaa kuunnellaan vaieten, ja yhteislauluihin yhdytään. Tänään vieraana on kirkkoherra. Toyota rymistelee oven eteen ja kuorma puretaan. Apua löytyy ns. asiakkaistakin. Yhtä perhettä kun olemme. Toinenkin kuorma on tulossa iltapäivällä. Niitä tuotteita jaetaan vasta illalla. Laupeuden sisaret ovat saaneet ruuan valmiiksi. 20 litraa maksutonta makkarasoppaa menee nopeasti nälkäisiin suihin. Samaan aikaan jaetaan lähes sata ruokakassia. Ruokasalissa lueskellaan lehtiä, taustalla musiikkia. Jutustellaan. Etsitään sopivia vaatteita, lukemista tms. kierrätyksestä. Puhelin muistuttaa asunnottomuudesta. Ei voi auttaa. Talo on täynnä. Ylen Pohjois-Karjalan radio kyselee samasta ongelmasta. Vartti menee jutustellessa. Joku kyselee, josko uskaltaisi tulla ruokakassia hakemaan Ohimennen teen työelämävalmennus-sopimuksen asukkaan kanssa. Olin unohtanut, että on tulossa vieraita. Seurue kuulemma jo odottaakin oleskeluhuoneessa. Nappaan viimeiset esitteet mukaan ja yritän olla mahdollisimman iloinen vierailusta, vaikken ole varma, ketä vieraat ovat tällä kertaa. Onneksi he kertovat itse. Samalla kännykkä taas laulaa kertoen, että sadan litran hernerokkalasti olisi haettavissa keskustasta. Niinpä palvelusväki etsimään kattiloita tms. ja soitto jakeluautoon. Sitten kerron toiminnastamme vieraille. Kotiin menen noin klo 15. Luen sähköpostit. Vastaan muutamaan. Muut kirjalliset työt saavat jäädä huomiseen. Oikaisen sohvalle. Suljen silmäni. Puhelu. Ylimääräinen iso leipälasti leipomolta. Hienoa! Soitan pojille. Polttoaine on kuulemma lopussa. Niinpä sovimme, että haemme tuotteet vasta ennen lähiön jakelua tapaamme Majatalolla. Huoltoaseman kautta leipomolle. Auto täyttyy ääriään myöten. Syytä onkin, sillä lähiössä ruokakassin hakijoita on yli sata. Majatalolle palaamme 19 jälkeen. Ehdimme sopivasti keskusteluiltaan, joita on maanantaisin järjestetty jo useita kuukausia. Suurin osa asukkaistakin on mukana. Eräs pariskunta haluaa vielä keskustella toimiston rauhassa. Rukoillaan. Viimeiset vieraat lähtevät 22 jälkeen. Levollista yötä! MATTI KARPPINEN Sieppari Rinnalla kulkija Kansalaistalolla vietetään aamupäivän aurinkoisia tunteja. Ihmisiä istuu kahvilan pöytien ääressä, mukana Sieppari- projektin projektityöntekijä. Puheensorina ja kahvintuoksu sekoittuvat toisiinsa. Kahvikupin ääressä keskustellaan elämäniloista ja suruista, niistä jokapäiväisistä arjenasioista, jotka ihmistä ilahduttavat, vihastuttavat ja surettavat. Yhdessä pohditaan ratkaisuja ja apua niihin. Yhdessä myös mietitään mistä apua voisi saada. Välillä joku pyytää katsomaan tulehtunutta haavaa. Ensiapu annetaan ja tarvittaessa ohjataan jatkohoitopaikkaan. Välillä joku haluaa keskustella mieltään askarruttavista asioista kahden kesken. Kohtaamistilanteet ovat luottamuksellisia ja niissä on tarkoituksena antaa välitön henkinen ja fyysinen ensiapu sekä tarvittaessa tietoa muun muassa palveluverkostosta tai toimintamahdollisuuksista. Aamupäivä vaihtuu iltapäivään. Sieppari-projektin työntekijä pukeutuu lämpimästi ja jalkautuu rannoille, kaduille ja puistoihin, sinne missä ihmisiä kohdataan. Lisäksi joka viikko kohtaamisia tapahtuu asukastuvilla ja asuinalueiden eri kohtaamispaikoissa. Kohdattaessa keskustellaan kaikenlaisista asioista, päivän tapahtumista tai sitten henkilökohtaisemmista asioista, jos ihminen niin haluaa. Sana on vapaa ja jokainen asia on tärkeä, lähtökohtana on ihminen. Keskeistä toiminnassa on osallisuuden, kohtaamisen, välittämisen ja kunnostautumisen kulttuurin syntyminen. Kohdatessa muistetaan, että jokainen ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija. Sinne missä apua tarvitaan Sieppari-projekti on RAY:n rahoittama ja Soroppi ry:n hallinnoima projekti, joka on alkanut maaliskuussa Projektin päämääränä on jalkautua ihmisten pariin tekemään ennaltaehkäisevää ja/tai korjaavaa sosiaali-, mielenterveys- ja päihdetyötä kaduille, rannoille, puistoihin sekä ihmisten kohtaamispaikkoihin. Samalla pyritään vaikuttamaan yleiseen asenneilmastoon. Lisäksi projektissa on tarkoituksena lisätä päihteisiin ja päihtyneisiin liittyvän tietouden jakamista muun muassa koulutusten avulla. Koulutukset suunnitellaan yhdessä toimijoiden (esim. vapaaehtoistoimijat) kanssa heidän tarpeistaan lähteviksi. Koulutukset toteutetaan yhdessä muiden päihdealan järjestöjen ja julkisyhteisöjen kanssa. Koulutusten toteutusmuotoina voivat olla luennot, yhteiskeskustelut ja ryhmätyöt. Koulutukset pyritään järjestämään pääsääntöisesti maksuttomina. IRMELI SAARELAINEN KUVITUS ILPO PUUKKO Sosionomi (AMK) opiskelijat kyselivät Kansalaistalon kävijöiden mielipiteitä Sieppari-projektista ja sen tarpeellisuudesta. Millainen näkemys sinulla on Sieppari-projektista? Mies 50v Sieppari-projekti on asiaa. Käyn lähinnä Kansankahvilassa, en vietä aikaa torilla. On mukava, että voi jutella asioista ja asioistaan jonkun kanssa. Aina on joku, joka LISÄTIETOA SIEPPARI-PROJEKTISTA Soroppi ry:n toiminnanjohtaja Marko Haakana p. (013) tai Sieppari-projektin projektityöntekijä Irmeli Saarelainen p Sieppari toiminta kansalaistalon kävijöiden silmin tarvitsee tätä palvelua. Asunnottomien tila säälittää, koska tuttavapiirissä on ystäviä vailla asuntoa. Mies 55 v Toiminta on tarpeellista. Antaa määrätynlaista tukea, mutta jokainen ihminenhän on oman elämänsä valinnut. Nainen 55 v Järkevä asia, hyödyllinen yksinäisille ihmisille ja keskusteluapua tarvitseville. Kenelläkään ei varmasti ole mitään tätä toimintaa vastaan.

20 20 HYVINVOINNIN ÄÄNENKANNATTAJA akkuna Kajo tukee yhdistysten työllistämistä Vuoden alussa voimaan astunut työmarkkinatukiuudistus tuo uusia haasteita työllistämistoimintaa toteuttaville järjestötoimijoille. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on lisätä pitkäaikaistyöttömien aktivointia. Tämän aktivointiuudistuksen myötä pyritään järjestämään pitkään työttömänä olleille tehostettuja toimenpiteitä työllistymisen edistämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi palkkatuettu työ, työharjoittelu ja kokeilu, työelämävalmennus, työvoimakoulutus, kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta. Kajolaiset vasemmalta lukien: Tuija Hänninen, Kristiina Turunen, Markku Purmonen, Eija Niemelä KUVA RAUNI KESKINEN Uudistuksen seurauksena noussee työvoimatoimistossa esiin työttömien ryhmä, joiden työllistyminen esim. avoimille työmarkkinoille ei ole todennäköistä edes voimakkaiden tukitoimien avulla. Nämä työntekijät tarvitsevat matalan kynnyksen työpaikkoja, ns. välityömarkkinoita järjestöissä, jotka tarjoavat vaihtoehdon pitkäaikaistyöttömyydelle. Työ tuo elämälle sisältöä ja rytmiä ja monissa työtehtävissä ei edellytetä tiukkaa ammattiosaamista vaan elämänkokemuksella on suuri merkitys. Järjestöjen rooli näissä työllistämistalkoissa tulee olemaan jälleen merkittävä sillä paineet palkkatukityöllistämisen volumien nostattamiseen tulevat lisääntymään. Suurimmalla osalla järjestöjä taloudelliset resurssit lisätyöllistämiseen ovat riittämättömät, työllistämisen esteeksi järjestöissä koetaan ne velvoitteet ja kustannukset, joita aiheutuu työnantajana toimimisessa. Tukea ja neuvontaa työllistäjille Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoiman KAJO- projektin yhtenä tärkeänä tavoitteena on työllistämistoiminnan mahdollistaminen järjestöissä. Työllistäville järjestöille tarjotaan mm. ilmaista opastusta ja neuvontaa sekä palkanlaskentaa. Lisäksi työllistämiseen liittyvät paperityöt ja asiointi työvoimaviranomaisten kanssa hoidetaan KAJO projektin toimesta, joten yhdistyksen vastuulle jää palkanmaksu ja sopivan työntekijän löytäminen. KAJOn kautta työllistäviä järjestöjä on tällä hetkellä 36 järjestöä sekä kotitalouksia ja kotitalousrinkejä 14. Työntekijöitä tammikuussa 2006 oli 215 henkilöä eri järjestöissä. KAJON kautta työllistäville järjestöille tehtiin kysely syyskuussa 2005, jossa kartoitettiin järjestöjen halukkuutta tukityöllistämiseen jatkossa sekä palautetta ja kehittämisehdotuksia. Tehty kysely sekä KAJOn kokemukset osoittavat, että suurimmalla osalla järjestöistä ei olisi lainkaan mahdollista työllistää palkkatuella ilman KAJO tyyppisen projektin tukea. Monilla alueen järjestöistä ei ole palkattua henkilökuntaa tai sitä on niin vähän, että työllistämiseen liittyviin kysymyksiin ei ole mahdollista paneutua. Myös niissä järjestöissä, joissa on palkattua työvoimaa KAJOn merkityksenä on nähty erityisesti työllistämiseen liittyvä tietotaito: mahdollisuus saada neuvontaa ja ohjausta koko työllistämisprosessin ajan. Tulevaisuudessa onkin tarpeen edelleen kehittää ja tukea kolmannen sektorin toimintaa työllistäjänä. Tiedonkulku synnyttää työtä Projektin yhtenä tavoitteena on työllisyyspoliittista projektitukea saavien projektien työllistämisen vaikuttavuuden edistäminen, joka toteutetaan lisäämällä työllistävien projektien ja muiden yhteistyötahojen välistä yhteistyötä. Pohjois-Karjalassa toimii tällä hetkellä viisitoista TE -keskuksen projektitukea saavaa työllistämisprojektia, joiden kautta työllistetään pääasiassa palkkatuella erilaisiin tehtäviin. Vuoden 2005 aikana on alueellisia kokoontumisia toteutettu Lieksan, Ylä-Karjalan ja Joensuun alueilla, joissa on kehitetty erilaisia toimenpiteitä tukityössä olevien aktivoimiseksi, mm. koulutukseen, oppisopimukseen tai avoimille työmarkkinoille hakeutuminen. KAJO-projekti on Työvoima- ja elinkeinokeskuksen (TE-keskus) rahoittama kolmevuotinen ( ) projekti. Projektin virallinen nimi on Kansalaisten aktivoitumista ja osallisuutta sekä työllistämisprojektien ja järjestöjen työllistämisen vaikuttavuutta edistävä projekti, tuttavallisemmin siis KAJO. Palkkatuki Yhdistelmätuki tukimuotona on lakkautettu ja tilalle on tullut palkkatuki Perusosa 23,50 /pv Lisäosa voi olla perusosa korotettuna 60 %:lla tai jopa 90 %:lla Tuen suuruus ja myöntämisedellytykset vaihtelevat Järjestöihin työllistetään pääsääntöisesti korkeammalla korotetulla palkkatuella, jonka suuruus on 44,65 euroa/pv. JÄRJESTÖ TYÖNANTAJANA -SIVUT: /jelli.htm KYSY KAJOLTA LISÄÄ! KAJO-PROJEKTI P-K:n Sosiaaliturvayhdistys ry Niskakatu JOENSUU Tuija Hänninen kehittäjä p fax Eija Niemelä projektityöntekijä p Markku Purmonen projektityöntekijä Pekan polku työelämään Pekka-pitkäaikaistyötön on Pohjois- Karjalassa asuva keski-ikäinen metsuri, joka on työuransa aikana saanut tottua alansa toistuviin suhdannevaihteluihin sekä automatisointeihin. Silloin kun harvesterit jyrisevät, on Pekkakin täystyöllistetty, mutta kun työmaita ei näy missään, on Pekka monien muiden tavoin työtön. Mistä Pekalle töitä, jos kotiseudulla ei enää tarvita metsureita eikä muutto vieraalle paikkakunnallekaan ole mahdollista? Pekka on ajan hermolla pysyvä työtön, joka on kuullut hiljattain Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä alkaneesta Polkuja yrityksiin -projektista. Sehän on tarkoitettu juuri hänen kaltaisilleen aktiivisesti työuraansa rakentaville pitkäaikaistyöttömille, joilta kuitenkin puuttuvat kontaktit yrityksiin. Pekka innostuu ajatuksesta ja päättää soittaa projektin vetäjä Aki Kaskiselle tiedustellakseen työllistymismahdollisuuksistaan. Keskustelun päätteeksi varataan tapaaminen Akin kanssa, jossa on tarkoitus kartoittaa potentiaaliset yritykset työllistymisensä edistämiseksi. Tästä se lähtee Leppoisan keskustelun lomassa Pekka muistaakin, että häntä on aina kiinnostanut myös lukkosepän työt, joita on päässyt työn ohessa seuraamaan. Niinpä Pekka haluaisikin kokeilla uutta alaa, mikäli sopiva työpaikka vain järjestyisi. Akilla ei heti ole kontaktia lukkoalan yrittäjiin, mutta hän lupaa selvittää asian lähiaikoina. Muutaman päivän päästä soi Pekan puhelin Hei Pekka, Aki täällä! Olen nyt löytänyt muutaman lukkoalan yrityksen, jotka ovat kiinnostuneita yhdistelmätuesta työllistämisestä. Pääsisitkö tulemaan luokseni, niin esittelisin yritykset ja samalla voimme varata työhaastatteluajan? Sopiihan se, tulen huomenaamuna yhdeksältä, Pekka vakuuttaa. Muutama päivä tapaamisemme jälkeen on Pekalla työhaastattelu eräässä lähialueen yrityksessä. Pekan toivomuksesta myös Aki osallistuu työhaastatteluihin, koska Pekka ei muista kaikkia palkkatuen myöntämisen perusteita, jotka taas Aki tuntee. Kauan odotetun päivän aamuna Pekkaa jännittää ja olo on muutenkin hyvin hermostunut. Onhan kyseessä Pekan tulevaisuuden kannalta ratkaiseva tapaaminen. Lukkomestari Voitto Hela ottaa vieraansa tuttavallisesti vastaan, vaikkei tunnekaan vieraitaan. Alkukeskusteluiden jälkeen Voitto tosin kertoo, ettei hänellä ole mitään tietoa palkkatuella työllistämisestä, kun ei ole sitä koskaan käyttänyt. Siihen Pekka toteaakin, ettei se haittaa, koska onhan projektin vetäjä Aki kertomassa asiasta. Esityksen jälkeen Voitto toteaakin yrityksensä soveltuvan palkkatuella työllistämiseen, minkä jälkeen Voitto ja Pekka sopivat alustavasti vuoden kestävästä työsuhteesta. Pala kerrallaan Voitto ei voi tässä vaiheessa vielä luvata pidempää työsuhdetta, koska alalla on suuria suhdannevaihteluita ja vanhojen työntekijöiden työsuhteet on ensiksi turvattava. Mutta mikäli kehitys jatkuu myönteisenä, ei Pekan vakinaistamiselle ole mitään esteitä. Voitto kuitenkin kannustaa Pekkaa suorittamaan työn ohessa lukkosepän ammattitutkinnon, josta olisi varmasti hyötyä tulevaisuuden työnhaussa, mikäli Pekkaa vain kiinnostaisi. Pekka ei vielä tässä vaiheessa innostu koulutuksesta, koska häntä eivät ole oppikirjat koskaan kiinnostaneet. Onhan Pekka aina ollut käytännön mies, jolla pysyy moottorisaha ja kirves oppikirjoja paremmin käsissään. Vuoden kestävä työsopimus syntyi kuitenkin tapaamisen päätteeksi ja aloitusajankohdaksi sovittiin seuraavan kuun alku, kunhan palkkatukipäätös on ensin saatu työvoimatoimistolta. Tapaaminen päättyi leppoisissa tunnelmissa ja yrityksestä poistuikin kaksi tyytyväistä miestä. Pekan ja Akin tiet erosivat tässä vaiheessa, mutta Pekka oli ikionnellinen saamastaan kannustuksesta ja tuesta uuden vaihtoehtoisen uran suunnittelussa. Työn imua Työt käynnistyivät Voitto Helan yrityksessä sopimuksen mukaisesti, vaikkakin Pekalle tuotti alussa vaikeuksia sopeutua alan työolosuhteisiin. Pekka oli kuitenkin halukas voittamaan esteensä ja vakinaistamaan asemansa työmarkkinoilla. Keskinäisen luottamuksen ja yhteisen sävelen löydyttyä alkuongelmat poistuivat ja Pekka innostui vielä suorittamaan Voiton suositteleman lukkosepän tutkinnon. Työ oli imaissut Pekan niin hyvin mukaan, ettei hän edes tarvinnut Akin tarjoamaa kannustusta ja tukea. Muutaman kuukauden päästä Pekka oli jo itsenäisesti helottamassa omakotitalon lukkoja. Työinto oli ajoittain niin kovaa, ettei Pekka aina tullut katsoneeksi kelloakaan. Pekasta oli kovaa vauhtia tulossa lukkoalan ammattilainen, jolta löytyy varmasti tulevaisuudessakin avaimet kaikenlaisten lukkojen avaamiseen, olivatpa ne sitten fyysisiä tai henkisiä. Vaikka kertomus olikin fiktiivinen, kertoo se samalla Polkuja yrityksiin -projektin tarkoituksesta. Jos tarvitset apuani uuden työpaikan löytämiseen, ota rohkeasti yhteyttä! POLKUJA YRITYKSIIN PROJEKTI AKI KASKINEN Yrityspoluttaja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. P

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus ja tukipalvelut Mikkelissä

Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus ja tukipalvelut Mikkelissä Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus ja tukipalvelut Mikkelissä Mikkelin Olkkari Hankkeesta pysyväksi toiminnaksi Olkkari hanke 1.1.2011 31.1.2015 Mikkelin kaupungin nuorten

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Neuvontapisteen ja sen kumppaneiden neuvontapalvelut ovat käytettävissäsi maksutta, nimettömänä ja ilman ajanvarausta.

Neuvontapisteen ja sen kumppaneiden neuvontapalvelut ovat käytettävissäsi maksutta, nimettömänä ja ilman ajanvarausta. Neuvontapisteen ja sen kumppaneiden neuvontapalvelut ovat käytettävissäsi maksutta, nimettömänä ja ilman ajanvarausta. Infon palveluja Tietoa sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamasta tuesta, toiminnasta

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus- ja tukipalvelut

Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus- ja tukipalvelut Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus- ja tukipalvelut Mikkelin Olkkari Hankkeesta pysyväksi toiminnaksi Olkkari-hanke 1.1.2011-31.12.2014 Mikkelin kaupungin nuorten ohjauspalvelujen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä Osallisuushanke Sallin kokemuksia kehittämistyöstä Projektipäällikkö Anne Pyykkönen KANTU 13 PÄIVÄT Työryhmä 12 Kuntien ja järjestöjen

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Yhteinen vapaaehtoistoimintaa Pohjois-Karjalassa logo edustaa seuraavia arvoja: pohjoiskarjalaisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi.

Yhteinen vapaaehtoistoimintaa Pohjois-Karjalassa logo edustaa seuraavia arvoja: pohjoiskarjalaisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi. VAPAAEHTOISTOIMINTA POHJOIS-KARJALASSA-logo yhteistä näkyvyyttä vapaaehtoistoiminnalle! Vapaaehtoistoiminta Pohjois-Karjalassa logon tarkoituksena on saada yhteistä positiivista näkyvyyttä ja tunnettuutta

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Vain eteläisen alueen kaikissa kaavakkeissa oli kysymys numero 11, onko sinulla tukihenkilö/henkilökohtainen avustaja.

Vain eteläisen alueen kaikissa kaavakkeissa oli kysymys numero 11, onko sinulla tukihenkilö/henkilökohtainen avustaja. ASUMISEN TUKIASUKKAIDEN KYSELYN TULOKSIA Vain eteläisen alueen kaikissa kaavakkeissa oli kysymys numero 11, onko sinulla tukihenkilö/henkilökohtainen avustaja. KESKUSTA Vastauksia 14 kpl 1. IKÄ: vastaajien

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa.

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. 1 Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. Tunnistetaan yhteisen asiakkaan tilanne Kela tarjoaa

Lisätiedot

Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa. 14.2.2011 Helena Liimatainen

Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa. 14.2.2011 Helena Liimatainen Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa viestinnässään? 14.2.2011 Helena Liimatainen Mitä järjestöjen toiminta kohtaamispaikoissa voi olla? Esitteitä, yhteystietoja, oppaita, lomakkeita

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö on kokonaisvaltaista kotiin annettavaa tukea vanhemmuuden ja arjen haasteisiin. Tukea voidaan tarjota mm. vanhemman jaksamiseen,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Satakummi

Vapaaehtoistyö Satakummi Vapaaehtoistyö Satakummi Tapio Myllymaa 24.9.2015 Merkitys ja haasteet Meitä on paljon 1,4 miljoonaa Jokainen voi auttaa pahinta on olla auttamatta Ei marginaalikysymys. Haasteita on mutta pitää saada

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti NETTILUKIO Nettilukio täydentää olemassa olevaa koulutustarjontaa ja sopii

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta (Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot