Ympäristötekniikan opiskelijat Tarja Ruoho ja Esra Marvin: Intoa opiskeluihin Antarktikselta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristötekniikan opiskelijat Tarja Ruoho ja Esra Marvin: Intoa opiskeluihin Antarktikselta"

Transkriptio

1 1/2010 Ympäristötekniikan opiskelijat Tarja Ruoho ja Esra Marvin: Intoa opiskeluihin Antarktikselta

2 sisältö Uusi Insinööriliitto tarjoaa jäsenkunnalleen edunvalvontaa monella eri tasolla, yhteisöllisyyttä ja monipuolisen paketin konkreettisia jäsenetuja. Jäävuoren huipulla näkyy vain murto-osa jäsen etujen runsaudesta. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien yhteisellä hankkeella torjutaan ilmastomuutosta: energiankäyttöä pienennetään ja kasvihuonekaasuja vähennetään, sanovat projekti-insinöörit Virpi Valkeapää ja Tiina Virtanen. Pääkirjoitus... 5 Insinöörit ovat kunkkuja! Uutisia... 6 Kolumni... 8 Liittoon kuuluminen luo tasa-arvoa Puheenjohtajan palsta... 9 Järjestäytyneenä olemme vahvempia ja vaikutusvaltaisempia Edunvalvontaa Miksi kuulua liittoon? Insinöörien tukena on kolmella jalalla seisova edunvalvonta Ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus omaan luottamusmieheen YTN hoitaa insinöörien neuvottelutoimintaa Edunvalvontaa Ilmastoasiaa Pk-yritykset valjastetaan ilmaston hyväksi Arjessa tehdään suuria energiapäätöksiä Kööpenhaminan sopimus on välietappi Markkinat ja uudet teknologiat ratkaisevat Ympäristöopiskelijat Antarktiksella Osaaminen Netpolis viskaa nurkissa nyhjäämisen sivuun Tekniikka Kätevät etäneuvottelut odottavat käyttäjiä Totta ja tutkittua Palkkamalli selittää palkkaeroja Maailmalta Talkoomatka Karibialle avasi silmiä Oikeutta Vuorotteluvapaasta pysyvä vuoden alusta Opiskelija-asiaa Uutisia Uudet valiokunnat aloittivat Jäsentietopalvelu tiedottaa Järjestöasiaa Uutisia Palkkasuositukset 2010 Kannen kuva: Tuulikki Holopainen 2

3 4.2. numero 1/2010 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Ympäristötekniikkaa opiskelevat Tarja Ruoho ja Esra Martin uskovat siihen, että kansainvälisillä päätöksillä vaikutetaan ympäristölinjauksiin myös Suomessa. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 22.4., 3.6., 19.8., 16.9., , , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta 23 Teknologiaosaajien yhteistyötä korkeakoulujen kanssa tarvitaan yritysten toiminnan kehittämiseksi, tietää Netpolis Kokkolassa. Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4 Turun ammattikorkeakoulu TEKNIIKAN YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT Rakentaminen - Teknologiaosaamisen johtaminen - Ympäristöteknologia Haku Valmiuksia muuttuviin toimintaolosuhteisiin Tämän päivän työelämässä projektimuotoinen toimintamalli korostuu, kilpailu markkinoilla on kovaa ja työn sisällön muutokset johtavat myös muutoksiin toimenkuvissa. Moni insinööri suuntautuu esimerkiksi esimies-, projektinjohto- ja markkinointitehtäviin. Tässä vaiheessa vaaditaan uudenlaista osaamista. Ylemmällä AMK-tutkinnolla vastataan tähän haasteeseen. Koulutuksen sisältö Koulutus toteutetaan työelämän ehdoilla. Tutkinto on tarkoitettu suoritettavaksi työn ohessa noin kahden vuoden kuluessa. Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna; lähijaksoja on 2-3 päivää kuukaudessa. Voit suunnata opintojen sisältöjä oman kiinnostuksesi mukaisesti; kanssasi laaditaan yksilöllistä kehitystä tukeva henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Keskeinen osa opintoja on laaja kehittämistehtävä, joka kytketään tiiviisti työelämän tarpeisiin. Opetuksessa hyödynnetään verkostoitumista ja käytännönläheistä projektimuotoista työtapaa. Haku koulutusohjelmaan 2010 Hakukelpoisuus: Insinööri (AMK) -tutkinto ja vähintään 3 vuoden työkokemus koulutusta vastaavissa tehtävissä. Työkokemukseksi voidaan hyväksyä myös aiemmin suoritetun insinöörin tutkinnon jälkeen hakittu alakohtainen työkokemus. Työkokemuksen tulee olla hankittu mennessä. Hakuohjeet löytyvät Turun ammattikorkeakoulun internetsivuilta. Lisätietoja Rakentaminen, Jouko Lehtonen Teknologiaosaamisen johtaminen, Janne Roslöf Ympäristöteknologia, Juha Leimu Joukahaisenkatu 3, Turku, puhelin (02)

5 pääkirjoitus Insinöörit ovat kunkkuja Helmikuu 2010 Ilona Mäenpää Osta tai jätä! Kuluttajat ovat entistä tietoisempia tuotteiden elämänkaaresta, hiilijalanjäljestä ja päästömäärästä. Miksi ostaa tuotetta, joka saastuttaa vielä lastenlastemmekin leikkipaikan ilmaa? Vähähiilisiä ja energiaviisaita sekä käyttäjäläheisiä innovaatioita haettiin juuri Sitran ja Demoksen yhteisessä Peloton idea -kilpailussa. Yli 200 ehdokasta oli kehittänyt ratkaisuja helpottamaan arjen valintatilanteita. Voittajaksi selviytyi paikallista luksusta ekologisia, inhimillisiä ja esteettisiä pienen mittakaavan palveluja ja tuotteita tarjoava matkatoimisto. Elämysten laadusta ei siis tarvitse tinkiä matkustamisessakaan. Teknisten tuote innovaatioiden oheen tarvitaan myös palveluita. Kansainvälisissä ilmastokokouksissa haetaan yhteisymmärrystä siitä, miten kehitysmaat ja teollistuneet maat voivat yhdessä vähentää ilmastopäästöjä. Helmikuun alussa piti tärkeimpien teollisuusmaiden päästövähennystavoitteet vuoteen 2020 olla selvillä. Kehitysmaiden energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa voivat suomalaiset insinöörit olla apuna. Erityisesti rakennusten energiatehokkuuteen ja teollisuuden prosessien ohjaukseen liittyvät kysymykset ovat insinöörien osaamista parhaimmillaan. Insinöörien ilmasto-ohjelman laskelmien mukaan teknologiat päästövähennyksiä varten ovat jo olemassa. Vaikka vallankumouksellisten uusien teknologioiden etsimiseen on syytä yhä panostaa, painopiste on nyt siirrettävä käytännön sovellusten kehittämiseen. Insinööri ilmastonvartijana on uusi sarja lehdessämme. Siinä kerromme insinööreistä työnsä ääressä kehittämässä ja ottamassa käyttöön uutta ympäristöystävällistä teknologiaa. Vuoden aikana yritämme edes osittain valottaa lukijalle sitä kirjoa ympäristöosaamista, jota insinööri työssään hallitsee. Osaaminen lähtee jo koulunpenkiltä, jossa insinööriopiskelijat perehtyvät monipuolisesti ympäristöteknologiaan. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia PK-yritykset odottavat insinööreiltä tekemisen taitoja n Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemän selvityksen mukaan pk-yritysjohtajat toivovat, että insinöörikoulutus sisältäisi runsaasti tekemällä oppimista. Ammattikorkeakoulun erikoisosaamisena pidetään sitä, että tekemällä oppimisessa on kehittävä, tutkiva ja tulevaisuuteen luotsaava ulottuvuus. Yritysjohta jien mukaan pk-yritysten tarpeisiin vastataan myös yrittäjyyskasvatuksella, hyvätasoisella opetuksella ja henkilökohtaisella ohjauksella. Vain vajaat puolet vastaajista arvioi, että insinöörikoulutus vastaa yrityksen tarpeisiin erittäin hyvin tai melko hyvin. Elinkeinoelämän mielestä onkin tärkeää tiivistää insinöörejä kouluttavien ammattikorkeakoulujen yhteistyötä pk-yritysten kanssa. Yritysjohtajien mielestä insinööreiltä vaaditaan monipuolista osaamista. Tekniikan ydinosaamisen lisäksi tarvitaan kehittävää ja uudistavaa asennetta. Lisäksi tarvitaan myös liiketoimintaosaamista sekä projekti- että organisaatiotaitoja, kielitaitoa, kansainvälisyystaitoja sekä tiimityö- ja vuorovaikutusosaamista. EK selvitti viime syksynä pk-yritysjohdon näkemyksiä insinöörien ammattikorkeakoulutuksesta. Kysely pohjautui tekniikan alan ammattikorkeakoulutuksen kehittämisen eli INSSI-hankkeen väliaikaistuloksiin. Siihen vastasi 400 yritysjohtajaa. Euroopan nuorista viidennes oli työttömänä syksyllä n Nuoret, miehet, vähemmän ammattitaitoiset sekä vuokratyöntekijät ovat kärsineet eniten työmarkkinoiden heikentymisestä. Euroopassa työpaikkojen määrä on vähentynyt neljällä miljoonalla talouskriisin alkamisen jälkeen, käy ilmi Työllisyys Euroopassa vuonna raportista. Eurostatin julkaisemien työttömyyslukujen mukaan euroalueen työttömyys oli 9,8 prosenttia ja EU27-alueella 9,3 prosenttia viime lokakuussa. Samaan aikaan Suomessa työttömyysaste oli 8,7 prosenttia. Eniten työttömiä on Latviassa ja Espanjassa, joissa viidennes työvoimasta oli ilman työpaikkaa. Vähiten työttömiä on Alankomaissa ja Itävallassa. Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömyysaste EU27-alueella oli 21 prosenttia. Suomen nuorisotyöttömyys oli EU:n keskiarvoa korkeampi, sillä Suomessa 23 prosenttia alle 25-vuotiasta oli työttöminä. Korkein nuorisotyöttömyysaste on Espanjassa, jossa peräti 43prosenttia alle 25-vuotiasta oli työttöminä. Vähiten työttömiä nuoria oli Alankomaissa. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan Suomessa oli työtöntä insinööriä viime lokakuussa. Viitisen prosenttia insinööreistä oli vailla työtä. IAET-kassan käsittelyajat lyhentyneet merkittävästi n IAET-kassan käsittelyyn tulevien ensihakemusten käsittelyaika on noin kolme viikkoa. Jatkohakemukset käsitellään noin 1-2 viikossa. Viime vuoden joulukuussa kassaan tuli kaikkiaan erilaista etuushakemusta ja samaan aikana käsiteltiin kaikkiaan hakemusta. Ensihakemuksia tuli 912 kappaletta. Pahimmillaan viime vuoden heinäkuussa kassaan tuli ensihakemusta. Korvauksia kassasta sai joulukuussa henkeä. Korvauksensaajien määrä oli hieman pudonnut marraskuusta. Kassa maksoi joulukuussa työttömyysetuuksia kaikkiaan noin 15 miljoonaa euroa. Viime vuoden tammikuussa korvauksia maksettiin noin kuusi miljoonaa euroa. EU:n tuella on luotu tuhansia työpaikkoja n Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n laskelmien mukaan viime vuonna rahoitettiin Euroopan unionin rakennerahastovarojen kautta erilaisia hankkeita yhteensä 600 miljoonalla eurolla. EU:n rakennerahastoilla on vuonna 2007 alkaneen ohjelmakauden aikana vaikutettu yli työpaikan ja runsaan uuden yrityksen syntymiseen. Koko ohjelmakauden työpaikkatavoitteesta on tähän mennessä toteutunut lähes 44 prosenttia ja uusien yritysten tavoitteesta 24 prosenttia. Yhteensä suomalaista on aloittanut Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeissa, mikä on lähes 14 prosenttia ohjelmakauden tavoitteesta. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan Sosiaalirahaston osittain rahoittamia hankkeita on käynnistynyt yli Rakennerahastohankkeilla pyrittiin edistämään talouden elpymistä, työllisyyttä ja työttömiin kohdistuvia toimia. EAKR-varoja on käytetty muun muassa taloutta elvyttäviin yritysten kehittämisja investointihankkeisiin sekä tutkimukseen ja teknologiaan. ESR-rahoja on myös kohdennettu työttömyyden kasvun takia erityisesti nuorten ja akateemisten alojen työttömien työvoimakoulutukseen, tukityöllistämiseen ja yrittäjien starttirahaan. Insinöörejä työskentelee ympäri maailmaa n Uuden Insinööriliiton jäsentietopalvelussa on tiedossa 347 valmistunutta jäsentä, jotka ovat muuttaneet ulkomaille töihin. Tiedot ovat tämän vuoden tammikuulta. Näistä osoitemuutosilmoituksen tehneistä 50 henkilöä työskentelee Kiinassa. Seuraavaksi eniten jäseniä työskentelee Saksassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Isossa-Britanniassa, Arabiemiraateissa, Puolassa, Espanjassa, Virossa ja Sveitsissä työskentelee kussakin toistakymmentä jäsentä. Suomalaisia insinöörejä työskentelee hyvinkin kaukaisissa maissa. Jäseniä työskentelee myös muun muassa Thaimaassa, Singaporessa, Malesiassa, Etelä-Koreas sa, Australiassa, Bangladeshissa, Namibiassa, Panamalla, Chilessä, Uruguayssa ja Vietnamissa. Opiskelijat ovat myös jalkautuneet ulkomaille. Jäsenrekisteriin muuttoilmoituksen tehneitä on muun muassa Saksassa, Ruotsissa, Alankomaissa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Itävallassa, Irlannissa ja Kiinassa. 6

7 Akava vaatii työnantajille lisää vastuuta työllistymisestä Akava korostaa työelämän tavoitteissaan työnantajien keskeistä roolia työllistymisen tukemisessa. Työnantajan vastuuta työurien jatkuvuudesta on lisättävä muun muassa siten, että korotetaan tuotannollis-taloudellisin perustein tehtyjen irtisanomisten kustannuksia työnantajalle. Perhevapaalta työelämään palaavan työsuhdeturvaa on parannettava kieltämällä irtisanominen välittömästi työhön paluun jälkeen. Lisäksi työnantajien pyrkimystä käyttää määräaikaisia työsopimuksia työntekijän irtisanomissuojan kiertämiseen on rajoitettava. Tällaisena keinona voi olla esimerkiksi sopimusvapauden kaventaminen määräaikaisissa työsopimuksissa. Esimerkiksi mahdollisuuksia sopia määräaikaisten ylityöjärjestelyistä työpaikoilla voitaisiin rajoittaa, toteaa Akavan lakimies Maria Löfgren. Työnantajien on opittava paremmin ennakoimaan tulevia työmäärän vaihteluita yhdessä henkilöstön kanssa. Yhteistoimintalaki tarjoaa toimivia työelämän kehittämisen työkaluja tälläkin alueella, mutta niiden hyötyjen oivaltamisessa ollaan vasta alussa. Työnantajia voitaisiin verotuksen avulla kannustaa panostamaan huonoina aikoina henkilöstön koulutukseen. Työsopimusten kilpailukiellot, salassapitosopimukset sekä tekijänoikeuden ja muiden immateriaalioikeuksien rajoitukset estävät työntekijän työllistymistä uudelleen ammattitaitoaan vastaaviin tehtäviin työsuhteen päättymisen jälkeen. Sopimuksiin liittyy usein kohtuuttomia sopimussakkoja. Lama ja kilpailu työpaikoista ovat lisänneet rajoitusten käyttöä eikä niistä ole juuri lainsäädäntöä. Lainsäätäjän on pikaisesti puututtava työuria pilkkoviin työsopimuksiin. Uudelleentyöllistymistä estävät sopimusehdot on kiellettävä lainsäädännöllä. n Neuvottelu-uutisia Ismo Kokko, neuvottelujohtaja UIL:n tavoitteena on saada kemia kuntoon Kesän lopulla varsinaisesti alkanut neuvottelukierros on jatkunut heti vuoden vaihteen jälkeen sekä julkisen sektorin että joidenkin teollisuusalojen osalta. Valtiolla, siitä irtautuneella yliopistoilla ja kuntasektorilla on käynnistetty varsinaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut. Tässä taloudellisessa tilanteessa on selvää, että neuvotteluista tulee varsinkin julkisen sektorin osalta vaikeat. Teollisuusaloista esiin on nostettava UIL:llekin merkittävä kemian teollisuus, jossa haetaan tosissaan kattavaa työehtosopimusta ylemmille toimihenkilöille siis myös insinööreille. Kemian alan neuvotteluista on lisää sivulla 15. Julkisella puolella Valtion työmarkkinalaitos aloitti neuvottelut räväkästi ja esitti palkankorotuksiksi pyöreää nollaa sekä lomarahojen poistoa. On selvää, että tällaisella esityksellä saadaan palkansaajapuolella liikehdintää aikaiseksi ja järjestövalmiutta on hiomaan myös valtion osalta. Kuntasektorilla pääsopijajärjestöt jättivät Kuntatyönantajalle joukon yhteisesti sopimiaan tavoitteita seuraavaa kunta-alan virka- ja työehtosopimusta varten. Tavoitteet käsittivät tässä vaiheessa lähinnä laadullisia asioita, kuten määräaikais- ja vuokratyömääräyksiä, vuosilomamääräyksiä sekä luottamusmieheen liittyviä oikeuksia. Pääsopijajärjestöt eivät vielä esittäneet tavoitteitaan palkankorotusten tasosta, vaan ne täsmentyvät myöhemmin. Uskon, että tavoitetaso noudattaa niin kutsuttua yleistä linjaa. Julkisen sektorin sopimukset umpeutuivat Viimeisenä ansaitsee kommentin teknologiateollisuuden erikoinen tilanne, eli toimihenkilöiden auki oleva sopimus. Ennen jouluahan koettiin viikon lakon lisäksi joukko pistelakkoja ympäri Suomea. Näiden lakkojen tarkoituksena oli toimihenkilöiden sopimusalueen laajentaminen koskemaan myös merkittävää osaa ylemmistä toimihenkilöistä. Lakoilla haetaan siis suomeksi sanottuna vauhtia jäsenhankintaan. Linja näyttäisi vuoden vaihteen jälkeen sen verran muuttuneen, että sovinnon halua on ilmassa. Rajoja varmaan selvitellään seuraavankin sopimuskauden aikana, me ylemmät yhdessä toimihenkilöiden ja työnantajan kanssa. On se kyllä kummallista, että aina löytyy palkansaajapuolelta joku järjestö tai sen johto, jolla kantti ei kestä hakea yhdessä parasta lopputulosta koko alalle, vaan on lähdettävä nokittamaan muita. Koskaan se ei ole johtanut kestävään lopputulokseen, vaan aina on palattu lähtöpisteeseen. Milloinhan tästä otettaisiin opiksi? PS. Lehden mennessä painoon tuli tieto Teknologiateollisuuden ja Toimihenkilöunioinin saavuttamasta neuvottelutuloksesta UUSI Insinööri 7

8 kolumni Jussi Haavisto, rakennusinsinööri (amk) Kirjoittaja on 25 henkilöä työllistävän maarakennusliikkeen toimitusjohtaja. Liittoon kuuluminen luo tasa-arvoa Muistan vieläkin sen aamupäivän syyskuussa 1992, kun matematiikan tunnilla Tampereen tekun ensimmäisen vuoden rakennusinsinööriopiskelijoiden luokanoveen koputettiin. Opettaja avasi oven ja siellä oli pari reippaan oloista kaveria, joilla oli mukanaan nippu piirtoheitinkalvoja. Meille kerrottiin kuvin ja sanoin ammattikuvasta ja ammattiylpeyden syntymisestä, nousujohteisesta työharjoittelusta, työttömyysturvasta ja monesta muusta asiasta. Liittymislomakkeet jaettiin ja lopuksi kysyttiin, haluaisiko joku alkaa luokkamme TIRO/ IOY -yhteyshenkilöksi... Järjestäytymällä voidaan saavuttaa tehokas tiedonkulku, tasapuolisuus ja -arvoisuus työelämässä. Enkä tarkoita tällä pelkästään naisten ja miesten välistä, vaan myös eri yksilöiden välistä tasa-arvoa. Työelämän edunvalvonnan ei tarvitse tarkoittaa tasapäistämistä, kyllä paremmista tuloksista pitää saada parempi tunnustus. Mutta peruskuvioiden on oltava järjestyksessä: milloin käydään tuponeuvottelut, koska solmitaan sopimukset ja tärkeimpänä kaikista, milloin on työrauha. Niin minä työnantajana kuin työntekijänikin arvostavamme työrauhaa. Se tuo turvallisuuden tunnun työpaikalla ja takaa siten henkisesti tasapainoisen työilmapiirin. Ammattiyhdistysliike on ansiokkaasti nostanut esille monia epäkohtia ja kehitystarpeita työelämässä. Työnantajat taasen ovat päätöksillään taanneet elinkeinoelämän kilpailukyvyn säilymisen maailmanlaajuisessa kilpailussa. Järjestäytymisen tarpeellisuudesta käydään aika ajoin keskustelua. On päivänselvää, että tarvitaan voimia ja vastavoimia. Paineen kautta kehitymme. Mikä on sitten Uuteen Insinööriliittoon kuulumisen tarkoitus ja merkitys? Entä minkä vuoksi en liittyisi pelkkään kassaan? Eräs tuttu aktiivi sanoi kerran, että pelkkään kassaan kuuluva on vapaamatkustaja. Itse koen, että maksamalla Uuden Insinööriliiton pienen jäsenmaksun minä olen se vapaamatkustaja! Vapaamatkustaja, joka pientä korvausta vastaan saa motivoituneen UIL:n osaajan työpanoksen pitämään huolta asemastamme yhteiskunnassa ja työelämässä. Lisäksi UIL järjestää monenlaisia maksuttomia palveluita elämänlaatuni parantamiseksi. Koulutusta ohjataan erilaisten tarpeiden mukaan. On tärkeää, että insinöörien koulutusta ohjataan myös insinöörien tarpeet huomioon ottaen. Työmarkkinoiden edunvalvonnassa on lukuisia huomioitavia osapuolia. Erityisen tärkeää tässä sekalaisessa seurakunnassa on, että juuri meikäläiset hoitavat meikäläisten etuja. Eivätkä esimerkiksi sairaanhoitajat tai vientiyrityksen asentajat. Miten uskottavaa olisikaan, jos aloittavien insinööriopiskelijoiden tilaisuudessa meille esitelmöisi esimerkiksi hallintotieteilijä eikä insinööri? Jäsenmaksun suuruudestahan on tässä turhaa edes puhua. Katetta kyllä löytyy, jos vain viitsii laskea. Jos jäsenetuvakuutukset eivät tyydytä, voi niitä pikkurahalla Ammattiyhdistysliike on ansiokkaasti nostanut esille monia epäkohtia ja kehitystarpeita työelämässä. tuunata mieleisekseen itse tein juuri näin. Mikäli liiton tarjoama koulutus ei sinua kiinnosta, niin voin sanoa, että minua kiinnostaa. Missään muualla kuin Insinööriliiton kustantamilla TJS:n neuvottelutaidon tai viestinnän kursseilla en ole saanut yhtä laadukasta koulutusta. Lukuisista lehdistä saan elintärkeää, juuri minulle tärkeää tietoa erilaisista asioista. Lisäksi verkottumalla olen saanut lukuisia työtilaisuuksia yritykselleni sekä hienoja ystäviä ympäri maata. Ja tärkeimpänä tietenkin on kuuluminen hienoon joukkoon, insinööreihin. Jo pelkästään maailman korkeatasoisimman insinöörikoulutuksen saamisen velvoittamana jokaisen itseään arvostavan insinöörin pitää itsestään selvyytenä kuulua Uuteen Insinööriliittoon! 8

9 puheenjohtajan palsta Järjestäytyneenä olemme vahvempia ja vaikutusvaltaisempia Helmikuu 2010 Pertti Porokari Kattavasti järjestäytynyt henkilöstöryhmä edustaa ja vaikuttaa edunvalvonnallisesti tehokkaasti. Uusi Insinööriliitto UIL ry:n edunvalvonta alkaa koulutuspoliittisesta edunvalvonnasta. Huolehdimme laadukkaasta opetuksesta ja pyrimme varmistamaan koulutusmäärät vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita. Työttömäksi ei ketään kannata kouluttaa, eikä pitää tilastoissa koulunpenkillä pois työttömyystilastoista. Opiskelijaedunvalvonnan jälkeen, valmiina insinöörinä, tulevat liiton tarjoamat edut ja palvelut laajamittaisemmin esille. Yhä enemmän jäsenet haluavat liitolta työmarkkinallista edunvalvontaa ja palvelua. Samaa trendiä osoittavat muidenkin akavalaisten liittojen tutkimukset. Jäsenet haluavat työsuhdeturvaa ja oikeudenmukaisia työsuhteen ehtoja. Nyt laman aikana liiton työsuhdeyksikkö on jopa ylityöllistetty valtavista irtisanomismääristä ja lomautuksista johtuen. Henkilöstön valitsema työpaikan luottamusmies on avainasemassa paikallisessa edunvalvonnassa, sekä jäsenhankinnassa. Liitto on kouluttanut hänet tuntemaan työelämän lainsäädännön ja sopimukset sekä kohtaamaan vaikeat neuvottelutilanteet. Luottamusmies tuntee työpaikan olosuhteet ja on tärkeässä roolissa, kun liitto arvioi mm. irtisanomisten laillisuutta. Jäsenten kannattaakin olla aina ensisijaisesti yhteydessä omaan luottamusmieheen. Luottamusmiehen työtaakka on etenkin laman aikana valtava, sillä hän joutuu luottamustoimen ohella hoitamaan myös omat työtehtävänsä. Luottamusmiehellä on oikeuksia, mutta myös vastuita. Hyvä luottamusmies pystyy kommunikoimaan johdon kanssa välttäen konfliktit ja edustamaan työntekijöitä tehokkaasti. Luottamusmiehen tulee keskustella edustettaviensa kanssa riittävästi, jotta hän tietää edustamiensa kannan eri asioihin. Hänen tulee myös tiedottaa avoimesti, jotta edustettavat tietävät, mitä ollaan tekemässä. Luottamusmies ei aja omaa etuaan, vaan edustettaviensa etua. Tämän tosiasian tiedostaminen molempien osapuolten kesken ehkäisee monia ristiriitatilanteita syntymästä työpaikalla. Hyvää alkanutta vuosikymmentä. Aloitetaan se tehokkaasti järjestäytymällä INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Piirros: Markku Haapaniemi Insinöörien tukena on kolmella jalalla seisova edunvalvonta ärjestön synnyn ja historian velvoit- meillä on kunniatehtävä pi- -Jtamina tää suomalaisen insinöörityön lippua yllä, sanoo Uuden Insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko. UIL:n edunvalvonta jakautuu työmarkkinalliseen, koulutuspoliittiseen ja elinkeinopoliittiseen edunvalvontaan. Koulutuspolitiikka luo edellytykset laadukkaalle koulutukselle, hyvälle työllistymiselle ja työuralle. Elinkeinopolitiikan tehtävä on luoda edellytyksiä työllistymiselle. Jotta Suomessa esimerkiksi investoidaan tulevaisuuteen, meidän pitää vaikuttaa omien näkemyksiemme mukaisesti siihen, että elinkeinopolitiikan kautta meillä pysyy työpaikat Suomessa, Kokko korostaa. Hyvän koulutuksen ja olemassa olevien työpaikkojen jälkeen työmarkkinatoiminnalla turvataan työympäristöä sekä ajetaan työsuhteen etuja mahdollisimman hyviksi. Nykyisin osa yritetään syrjäyttää Kokko on huolestunut suomalaisen työelämän vallitsevasta trendistä: enää ei olekaan väliä, saavatko kaikki jotain, vaan nykyisin joiltakin voidaan ottaa myös pois. Vain heitä, jotka ovat aallon harjalla, palkitaan ja loput saavat pärjätä oman onnensa nojassa. Heidät voidaan jopa mielivaltaisesti heittää yrityksestä pois ja ottaa uusia kokelaita tilalle. Liiton on puututtava tähän, Kokko linjaa. UIL:n näkemyksen mukaan insinööreillä pitää olla tietty perustaso, miten heidät tulonsa ja työnsä kehittyvät ja minkälaista työtä he ylipäätään tekevät. Muutoin kouluttautuminen ei kannata. Ei ole kenenkään kannalta järkevää, jos insinöörejä palkataan mihin tahansa tehtävään ja sen jälkeen heidän ansionsa ovat selkeästi alle sen mitä pitää olla. Tällainen kehitys vie eteenpäin vain Uusi Insinööriliitto on insinöörien rinnalla eri elämänvaiheissa: opintojen alusta eläkkeelle saakka, erilaisista tehtävistä ja tilanteista riippumatta. niitä harvoja, jotka työnantaja on valinnut kellokkaiksi. Loput saavat olla oman onnensa nojassa. Solidaarisuus insinöörien keskuudessa pohjautuu siihen, että toinen insinööri arvostaa toista insinööriä ja saa vastalahjaksi saman arvostuksen. Sopimusyhteiskunnassa pärjäävät taitavat osapuolet Suomalaista työelämää on rakennettu yhdessä sopimisen ajatukselle. Näin yritetään välttää suurempia ristiriitoja. Sopiminen edellyttää olemassa olevia ja järjestäytyneitä sopijaosapuolia. Järjestäytynyt ja asiansa keskitetysti hoitava osapuoli saa yleensä tavoitteensa paremmin läpi. Palkansaaja- ja työnantajapuolella on asioiden hoidosta toisinaan kovinkin toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Työnantaja ei sovi asioita hyvää hyvyyttään, vaan siksi, koska se pitää vastapuolta sen verran voimakkaana, että sopimalla välttyy erilaisilta ongelmilta työpaikoilla ja elinkeinoelämän rattaat pyörivät, Kokko painottaa. Hän kertoo, mitä eri reittejä voidaan vaikuttaa esimerkiksi nyt ajankohtaiseen asiaan, työurien pidentämisiin. Eri osapuolet ovat samaa mieltä siitä, että työuria pitää pidentää, jotta tuottavuus kasvaa. 10

11 Miksi kuulua liittoon? Keinot ratkaista asia ovat erilaisia. Maan hallitus pääministeri Matti Vanhasen johdolla haluaa nostaa eläkeikärajaa kaavamaisesti. Etenkin yksityissektorin työnantajat irtisanovat iäkkäämpiä insinöörejä eläkeputkeen tai työttömyyskortistoon. Vanhemmalla insinöörillä voi myös oma jaksaminen olla koetuksella, jos työpaikalla ei saa tukea. Tähän tarvitaan erilaisia vapaajärjestelmiä. Kokon mukaan ensinnäkin työehtosopimusmaailmassa voidaan ajaa tes-kirjauksia, joilla vaikutetaan esimerkiksi irtisanomisjärjestykseen. Toisekseen vaikutetaan lainsäädäntöön. Pitäisikö esimerkiksi tietyn iän jälkeen irtisanomismääräykset olla erilaisia tai palkita työuran loppupäässä olevien pitämisessä työelämässä? Kokko nostaa kolmantena asiana erityisesti koulutettuja koskevan seikan: miten osaamista pystytään ylläpitämään ja kehittämään myös työuran loppupäässä. Tätä ajamme tällä hetkellä myös työehtosopimuksiin, jotta määräykset ammattitaidon päivittämisestä olisivat sitovia. Jäsenen lasku on euron päivässä UIL:n toiminta pyörii jäsenmaksuilla eikä liitolla ei ole ulkopuolisia rahoituskanavia. Jäsenmaksumme on päivässä saman verran kuin kuppi kahvia tai iltapäivälehti: reilu euro, Ismo Kokko huomauttaa. Vähän yli euro päivässä kannattaa maksaa omasta arvostuksestaan, liitosta saatavasta tuesta ongelmatilanteista sekä omaan nykyiseen tilanteeseen liittyvistä konkreettisista asioista. Sitä paitsi, verovähennyskelpoisuus laskee verotuksen jälkeen nettovaikutuksen puoleen. n Teksti: Pertti Porokari, puheenjohtaja Ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus omaan luottamusmieheen Luottamusmiestoiminta on liiton edunvalvontaa työpaikkatasolla ja tärkeä osa henkilöstön järjestäytymistä. UUSI Insinööri Yksityisen sektorin aloilla kuten teknologiateollisuudessa, suunnittelu-, ICT- ja energia-aloilla on sovittu työehtosopimuksissa, että järjestäytyneiden ylempien toimihenkilöiden keskuudesta on mahdollisuus valita luottamusmies. Työehtosopimuksettomilla aloilla voidaan valita luottamusvaltuutettu. Luottamusmiehen oikeudet ja vastuut on määritelty työehtosopimuksessa. Luottamusmies on henkilöstön edustaja ja neuvottelee työsuhteen ehdoista tasavertaisena työnantajan edustajan kanssa. Kuten luottamusmies on neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n yhteyshenkilö, niin henkilöstöpäällikkö on työnantajaliiton yhteyshenkilö. Työnantajaliitto kouluttaa ja tukee henkilöstöpäällikköä. Luottamusmiestä tukee YTN, joka järjestää vuosittain luottamusmiehen perus- ja jatkokursseja. Lisäksi taustaryhmät järjestävät alakohtaisia luottamusmiesseminaareja. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työaikaa tehtävänsä edellyttämään kurssitukseen. Käymällä koulutuksissa luottamusmies varmistaa viimeisimmät tiedot itselleen ja omaa tarvittavat valmiudet neuvotella työnantajan kanssa. Luottamusmieskausi on yleensä kaksi vuotta tai niin kauan kuin henkilöllä on edustettaviensa luottamus. Sopiva ajankohta valinnalle on parittomien vuosien syksy. Henkilöstön on annettava tukensa valitsemalleen luottamusmiehelle ja vastaavasti luottamusmiehen on lunastettava saamansa luottamus. Luottamusmies valvoo työnantajaa Luottamusmiehen yksi haasteellisimmista tehtävistä on valvoa, että työnantaja noudattaa tehtyjä paikallisia tai valtakunnallisia sopimuksia ja työsuhteeseen liittyvää lainsäädäntöä. Liian usein rikkeet jäävät yksittäisen ylemmän toimihenkilön tappioksi, kun asioita ei tuoda luottamusmiehen tietoon. Tämän vuoksi on erittäin tärkeätä, että ylemmät toimihenkilöt ovat ensisijaisesti yhteydessä juuri omaan luottamusmieheensä. Luottamusmies tuntee myös parhaiten yrityksen ja pysyy näin ajan hermolla, mitä yrityksessä tapahtuu. Työnantajan on annettava luottamusmiehelle säännöllisesti tiedot henkilöstömuutoksista kuten irtisanomisista ja rekrytoinneista. Luottamusmies tarvitsee tietoja, jotta hän voi valvoa, että työnantaja noudattaa muun muassa yhdeksän kuukauden takaisinottovelvoitetta palkatessaan uusiin tehtäviin henkilöitä. Yritysyhdistys toimii työpaikkatasolla Jos työpaikalla on useampia luottamusmiehiä, heidän välinen tiedonkulku ja yhteistyö ovat erittäin tärkeitä. Työpaikoilla, joissa on ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistys, luottamusmiehet tuovat keskeisimmät asiat yhdistyksen hallituksen tietoon. Hallituksen kanssa päätetään yhteisestä linjasta, johon kaikki luottamusmiehet sitoutuvat. Tarvittaessa kannattaa olla yhteydessä YTN:ään. Luottamusmiesten saumaton yhteistoiminta on välttämätöntä hyvin organisoitua työantajaa vastaan neuvottelutilanteessa. Työnantaja on järjestäytynyt lähes sataprosenttisesti ja ainut keino henkilöstön pärjäämiselle on yksimielisyys ja järjestäytyminen. Erimielinen ja riitainen henkilöstö menettää kaikki mahdollisuutensa menestyä neuvotteluissa ja työsuhteen ehtojen valvomisessa. Kannattaa olla aktiivinen ja selvittää, kuka on työpaikalla toimiva luottamusmies. Luottamusmiehelle pitää kertoa heti havaitsemistaan työsuhderikkeistä ja -puutteista. Yritysyhdistyksiin kuuluvat saavat liitolta tehokkaimman tuen työsuhdeasioissa. n 11

12 edunvalvonta Teksti: Erik Sartorisio, asiamies Uusi Insinööriliitto tarjoaa laajan jäsenetupaketin Jäävuoresta näkyy pinnalla vain huippu. Sen kokoa on vaikea hahmottaa, koska suurin osa siitä on näkymättömissä. Samoin on liiton jäsenmaksun laita. On helppo havaita näkyvät osat, kuten kalenteri, bensa-alennukset tai työttömyyskassa. Ne ovat vain pieni osa jäseneduista ja -palveluista, joita jäsen Uuden Insinööriliiton jäsenmaksullaan saa. 12 Usein työsuhteeseen liittyvät ongelmat hoituvat jo työpaikoilla luottamusmiesten avustuksella. Luottamusmiesten palvelut eivät ole järjestäytymättömien käytössä. Jos työpaikalla sopua ei löydy, jäsenet voivat kääntyä liiton puoleen. Jäseneduista ja -palveluista käytetyin on ehdottomasti työsuhdeneuvontapalvelut. Vuosittain kontakteja on reilusti yli Se on valtaisa määrä sähköposteja, puhelinkontakteja, neuvotteluita jäsenten ja työnantajien kanssa. Kun siihen liitetään vielä asioidenajo oikeusistuimissa, jos neuvottelutulosta ei ole saatu aikaiseksi, on kyse todella tärkeästä ja käytetystä palvelusta. Työsuhdeneuvontapalvelut tarjoavat apua muun muassa työsopimuksen solmimiseen, työsopimuksen tulkintaan, irtisanomis- ja lomauttamistilanteisiin, vuosiloma-asioihin, työaikakysymyksiin sekä ylityökorvauksiin ja niiden korvausperusteisiin liittyviin asioihin. Jos ei ole järjestäytynyt, työsuhdeongelmat on hoidettava itse. Liiton apua ei ole eikä työttömyyskassa hoida ainuttakaan työsuhdeongelmaa. Jos järjestäytymätön ei itse pääse neuvottelemalla ratkaisuun, ainoa tapa viedä asiaa eteenpäin on mennä oikeuteen. Se on kallista ja se on maksettava omasta pussista. Tutkimuksella tietoa insinööreistä Tutkimustoiminta on yksi tärkeistä kivijaloista, jonka varaan UIL nojaa toiminnassaan. Vuosittain toteutettava työmarkkinatutkimus on sen näkyvimpiä tuloksia. Koko insinöörikunnan kattavan työmarkkinatutkimuksen avulla selvitetään palkkatasoa, ansiokehitystä, ammattikunnan rakennetta sekä ajankohtaisia ammattikuntaa koskevat asioita. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään muun muassa työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa. Työmarkkinatutkimuksen pohjalta tehdään myös palkkanosturi jäsensivuille. Palkkanosturin avulla on mahdollista tarkistaa, miten oma palkka asemoituu suhteissa muihin insinööreihin. Sen avulla voi uutta työpaikkaa hakiessa haarukoida käypää palkkatoivetta. UIL:n jäsenjärjestöjen jäsenet saavat liitosta henkilökohtaista neuvontaa oman uran suunnitteluun, työpaikan hakemiseen tai valmistautumiseen työnpaikkahaastatteluun. Lisäksi Uudella Insinööriliitolla on oma toimenvälityspalvelu Insinööripörssi, joka on niin jäsenten kuin myös työnantajien käytettävissä. Yhdessä insinöörit ovat vahvempia Edunvalvonnan, työ- ja virkasuhdeneuvonnan ja työttömyyskassan ohella tärkeä syy kuulua Uuteen Insinööriliittoon on yhteisöllisyys halu kuulua insinööriyhteisöön. Ammatillis-aatteellinen vaikuttaminen on UIL:n ja sen jäsenjärjestöjen jokapäiväistä työtä.

13 Uusi Insinööriliitto on jäsenkuntansa paras asiantuntija Suomessa. Mikä on insinöörien työllisyystilanne, jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuudet, mikä on insinöörikoulutuksen laatu tai kuinka paljon insinöörejä koulutetaan? Näihin asioihin UIL jäsenjärjestöineen vaikuttaa. Näistä asioista kaikkien kiinnostuneimpia ovat insinöörit, eivät muut ammattiryhmät. Poikkeuksen tähän voi tehdä parisuhteen toinen osapuoli. Jäsenjärjestöt järjestävät vuosittain satoja tilaisuuksia, joihin jäsenet voivat osallistua perheineen tai yhdessä puolisonsa kanssa. Tarjolla on esimerkiksi teatteri-iltoja, ulkoilutapahtumia, viinikursseja ja muuta koulutusta. nukset Teboilin asemilta, ei kuitenkaan Express-asemilta. UIL myy insinöörilogotuotteita, kuten sormusta ja lakkia, yksinoikeudella. UIL Shopin tarjouksia voi seurata nettisivuilta. UIL on sopinut useiden hotellien, hotelliketjujen ja laivayhtiöiden kanssa yhteistyöstä ja jäsenalennuksista. Niistäkin on tarkempaa tietoa liiton jäsensivuilla. Jäsenetuihin kuuluu myös puhelinneuvontaa oikeudellisissa asioissa. Puhelinneuvonta koskee UIL:n jäsenten ja samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten yksityiselämään kuuluvia oikeudellisia asioita, kuten perintö- ja testamenttiasioita tai perheoikeudellisia asioita kuten avioehtosopimuksia, osituksia tai lahjoja lapsille ja puolisoille. Tärkein jäsenetu on kuitenkin edunvalvonta. Jos sitä meillä insinööreillä ei olisi, niin millaiset mahtaisivatkaan olla meidän työsuhteidemme ehdot? Nyt ja tulevaisuudessa on tärkeää, että kaikki insinöörit ja muun teknillisen koulutuksen saaneet ylemmät toimihenkilöt ovat järjestäytyneet Uuteen Insinööriliittoon. n Tarkempia tietoja ja lisää jäsenetuja on UIL:n jäsensivuilla Vakuutusesitteeseen kannattaa perehtyä Jäsenkorttipostituksen yhteydessä jäsenille läetettiin vakuutusesite, jossa kerrotaan tarkemmin oikeusturva- ja vastuuvakuutuksesta sekä vapaan tapaturma- ja matkavakuutuksen sisällöstä. Oikeusturva- ja vastuuvakuutus ovat yleensä palkansaajille kalliita. UIL:n tarjoamat vakuutukset ovat Suomen parhaimpia, joita ammattiliitot tarjoavat jäsenilleen. Jäsenten käytettävissä on lukuisa joukko erilaisia oppaita ja esitteitä. Näitä ovat muun muassa työsuhdeopas, työttömyysturvaopas ja kerro kaverille jäsenyydestä -esite. Uusi Insinööri -lehti tulee kotiin yhdeksän kertaa vuodessa ja Tekniikka & Talous -lehti lähes kerran viikossa. T&T on vaihdettavissa jäsenetuna Talentumin muihin lehtiin. Talentumin lehdistä saa jäsenhintaan 40 prosenttia ja esimerkiksi Rakennuslehdestä 50 prosenttia alennusta. Ulkomailla työskenteleville, jotka ovat ilmoittaneet ulkomaisen osoitteensa jäsenrekisteriin, lähetetään Expatrium-lehti jäsenetuna. Kortilla todistetaan oikeus jäsenetuihin Insinöörikortti kannattaa aina pitää mukana, sillä se on todiste vapaa-ajan tapaturma- ja vapaa-ajan matkustajavakuutuksesta. Sillä saa myös polttoainealen- Ay-liikkeen saavutuksia Ammattiyhdistysliike on ajanut palkansaajien työsuhdeturvaan ja työelämään liittyviä parannuksia lainsäädäntöön. Alla on listattu lakeja ja muita aikaansaannoksia, jotka ovat vaikuttaneet ylempien toimihenkilöiden asioihin tunnin työaikalaki 1960 Vuosiloma päivää 1970 Yleiseksi työajaksi 40 tuntia viikossa Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto 1972 Lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen 1973 Neljän viikon kesäloma 1977 Talviloma 1978 Yhteistoimintalaki Työterveyshuoltolaki Talviloma vuosilomalakiin Isyysloma 12 päivää 1980 Opintovapaalaki Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaan lapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä Ansiosidonnainen työttömyysturva Laki irtisanomismenettelystä 1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa 1990 Konserniyhteistyötä koskevat säännökset yhteistoimintalakiin 1995 Yrittäjille ansiosidonnainen työttömyysturva: Insinööriliitto ajoi vahvasti asiaa Työaikalain kokonaisuudistus: ylemmät toimihenkilöt saatiin pidettyä soveltamisalan sisällä laajalla ulosmarssilla Uusi työsopimuslaki: sisältää luottamusvaltuutetun määrittelyn Sopimus helatorstaista voimaan: helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta Muutosturva 2007 Työehtosopimustasolla kirjaukset vapaa-aikana matkustamisen korvauksista ylemmille toimihenkilöille. UUSI Insinööri 13

14 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Kuva: Antonin Halas Heikki Kauppi on konkari Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajistossa. Vuoden vaihteessa puheenjohtajana aloittanut Kauppi on ollut vuodesta 1996 alkaen viisi kautta varapuheenjohtajana ja siinä välissä pari kautta varsinaisena puheenjohtajana. YTN:n asiat ovat tulleet tutuiksi. Uusi puheenjohtajuuskausi alkoi epävarmoissa tunnelmissa. Taloudet realiteetit ovat karut: muun muassa teknologia- ja vientiteollisuudella on huonot ajat. Teollisuuden tilaukset ovat kymmeniä prosentteja alemmalla tasolla kuin vuonna Elinkeinoelämän keskusliitto EK on kieltäytynyt tulopoliittisista sopimuksista, mutta teknologiateollisuuteen sovittua 0,5 prosentin palkankorotusta pitäisi noudattaa kaikilla aloilla. Puolen prosentin palkka-ankkuri ei ole ainakaan toistaiseksi rikkoutunut rytisten. Niillä aloilla, joilla on palkankorotusvaraa, YTN:n on huolehdittava, että sitä on myös käytettävä. Heikki Kauppi mainitsee esimerkkinä energia-alan, jossa kannattavuus on kunnossa. Ei ole mitään syytä olettaa, että kannattavuus muuttuisi johonkin muutamaan vuoteen. Kaupin mukaan työnantajapuoli tuntuu arvostavan sopimusmallia, jossa on hyvin matala, lähellä nollaa oleva yleiskorotusprosentti. Lisäksi mallissa on työnantajaerä, mikä sekään ei ole kovin suuri. Kun työnantajaosuus määritellään tietyn prosentin suuruiseksi, sitä ei enää ymmärretä yrityskohtaiseksi eräksi. Sopimuksen pieni yrityskohtainen korotuserä tulkitaan helposti maksimiksi, jota enempää ei makseta, vaikka yrityksellä menisi kuinka hyvin tahansa. Siihen malliin ei YTN:n kannata pyrkiä. YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi toivoo, että kaikkiin isoimpiin, ylempiä toimihenkilöitä työllistäviin yrityksiin perustetaan yritysyhdistykset. YTN hoitaa insinöörien neuvottelutoimintaa Kun teemme kollektiivisopimuksia, meidän kannattaa keskittyä kollektiivisiin hyötyihin ja puhua ensisijaisesti yleiskorotuksen mitoituksesta sekä työaika- ja -matkakysymyksistä. Ylemmillä toimihenkilöillä on nelitasoista edunvalvontaa Edunvalvontaa tapahtuu niin keskusjärjestö-, liitto eli YTN-, yritys- kuin yksilötasolla. Kaikilla tasoilla on vastapuolensa: Elinkeinoelämän keskusliitto, toimiala, yritys ja esimies. Tuoreen puheenjohtajan mielestä olennaisin kehittämiskohde on tällä hetkellä yritystaso riippumatta siitä, onko paikallista sopimustoimintaa vai ei. Liittotason eli YTN:n neuvottelujen aikana on erittäin tärkeätä, että kummallakin puolella on tietoisuus toimivasta ja neuvottelijoita tukevasta yritysverkostosta. 14

15 Jottei vastapuolelle välity kuvaa, että vain liiton miehet vaativat, vaikka edustamme laajaa YTN-liittojen jäsenten joukkoa, Kauppi muistuttaa. Hänen mielestään paljon on jo parantunut: vajaassa 10 vuodessa luottamusmiesten määrä on melkein kaksinkertaistunut. Yritysyhdistyksiä tulee koko ajan lisää. YTN:n taustaryhmäorganisaatio toimii vuosi vuodelta paremmin. Kenttäorganisaation vahvistaminen on kuitenkin pitkäjänteistä työtä, joka vaatii esimerkiksi jatkuvaa kouluttamista. Meidän pitää laatia sopimuksia, joissa jäsenten edut ja toisaalta paikallisen sopimisen mahdollisuudet tulevat käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla. Neuvottelujärjestön toiminnassa on jatkuvuutta Vaikka puheenjohtaja vaihtuu, koko toiminta YTN:ssä ei muutu toisenlaiseksi. Taustarakenteen vuoksi YTN:llä on kohtalainen jatkuvuus. Karkeasti arvioiden Uusi Insinööriliitto UIL:n osuus jäsenkunnasta on 30 prosenttia, Tekniikan Akateemisten liitto TEKin 25 prosenttia, Suomen Ekonomiliiton 20 prosenttia ja neljännes tulee lopuista YTN-järjestöistä. Paria uudistusta Kauppi haluaa kuitenkin selvittää kevään aikana. Hänen tavoitteena on yhtenäistää yritysyhdistysjäsenmaksukäytäntö. Nykyisin käytössä on kolme eri mallia. Esimerkiksi TEK perii yritysyhdistysten jäsenmaksun oman jäsenmaksunsa yhteydessä ja sitten tilittää ne yritysyhdistyksille. UIL maksaa jäsentensä yritysyhdistysjäsenmaksun eli yritysyhdistysten jäsenmaksu ei vaikuta henkilökohtaiseen jäsenmaksuun. Jotkut liitot eivät tee kumpaakaan eli jäsenmaksu jää yritysyhdistysten itse perittäviksi. YTN:n sisällä kaikilla malleilla on kannattajansa ja tarkoitus on hakea asiasta yhteinen näkemys. YRYjen toimivuuden kannalta on hyvä, jos YTN:n organisaatio voi tukea niitä tässäkin asiassa. Toinen mietittävä asia on YTN:n nykyinen johtamismalli, joka on periytynyt kaukaa. Tarvitsemmeko me operatiivisin perustein kootun johtoryhmän? Samalla mallia voi muutenkin hieman rukata, jolloin vastuusuhteet saattaisivat olla selkeämmät. Toimijat työskentelevät liitoissa Kuten kaikki muutkin YTN-toimijat Heikki Kauppi työskentelee yhdessä 20:stä YTN-liitosta. Hän on Tekniikan Akateemisten liitto TEKin toiminnanjohtaja. Haluan olla yhteistoimintaa ja sopua rakentava puheenjohtaja. YTN:n kuten minkä tahansa kansalaisliikkeen yksi vahvuustekijä on keskinäinen yhtenäisyys. Ilman yhtenäisyyttä ei voi saada aikaiseksi ulkopuolisia tuloksia jäsenen yhteisössä ei voi edetä äärireunojen mukaan, vaan on haettava linjaa, jonka jäsenten selkeä enemmistö hyväksyy. Osaammeko toimia keskenään niin, että luotamme toinen toisiimme ja pidämme kaikki mukana, Kauppi pohtii. n Perusoikeudet kaikille kemian alan ylemmille toimihenkilöille Kemian alalla Ylemmät Toimihenkilöt YTN haluaa ylemmille toimihenkilöille kattavan työehtosopimuksen. Työnantajapuoli tyytyisi palkkapöytäkirjaan. Kemian alalla voimassa ollut, ylempien toimihenkilöiden palkkapöytäkirja umpeutui tammikuun lopussa. Palkkapöytäkirjoja on tehty jo useamman kerran vuodesta 2000 lähtien. Ne ovat taanneet ylemmille toimihenkilöille suunnilleen samansuuruiset palkankorotukset kuin muille henkilöstöryhmille. Työnantajaliiton Kemianteollisuus ry:n mielestä ylemmille toimihenkilöille ei ole tarvetta palkkapöytäkirjaa kummemmalle sopimukselle. Sen mielestä sen jäsenyrityksissä ei nähdä työehtosopimusta tarpeellisena, vaan ylempien toimihenkilöiden asiat pystytään hoitamaan ilman sopimusta yksilöllisesti ja kannustavasti. YTN:n kemian alan neuvottelijat ovat viestineet työnantajalle, että palkkapöytäkirja ei tyydytä kenttää. Jäsenkunnan näkemyksen mukaan asiat työpaikoilla eivät ole kunnossa. Kemianteollisuuden ylemmille ongelmia tuovat runsas matkustelu ja ylityöt, joita ei korvata asiallisesti. Saman yrityksenkin sisällä ylitöistä maksaminen vaihtelee sen mukaan, millä osastolla työskentelee ja millainen esimies on, alan vastaava asiamies Seppo Järvenpää hämmästelee. Hän painottaa, että ylemmät eivät tavoittele sen enempää kuin muutkaan, vaan samantasoista palkankorotusta kuin muut henkilöstöryhmät ovat sopineet marraskuussa. Kenttä haluaa, että ylemmät toimihenkilöt ovat samassa asemassa kuin muut henkilöstöryhmät. Taustaryhmä vaatii työehtosopimukseen kirjaukset muun muassa ylitöiden ja vapaa-aikana matkustamisen korvaamisesta, lomarahasta sekä perhevapaiden korvauksista. Lisäksi tavoitteena on luottamusmiessopimus. YTN:n kemian taustaryhmä on linjannut, että alalla nostetaan painostusvalmiutta, koska neuvottelut eivät etene. Tavoittelemme sopimusta, mutta tarvittaessa pystymme vauhdittamaan sen syntymistä myös painostustoimenpitein, Järvenpää sanoo. Kemian taustaryhmä esittää tilannearvionsa perusteella toimenpiteitä, joista YTN:n hallitus päättää helmikuun alkupuolella. Seuraava sovittu neuvottelupäivä on helmikuun puolivälissä. n (K.T.) UUSI Insinööri 15

16 edunvalvonta Teksti ja kuvat: Maija Joutjärvi Pk-yritykset valjastetaan ilmaston hyväksi Lappeenrannassa ja Imatralla mietitään, voisiko toisen yrityksen jäte olla toisen liikeidea. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien yhteinen hanke ilmastomuutoksen torjumiseksi sai jatkoa ja molempien kaupunginvaltuustojen siunauksen. Kaupungit ovat sitoutuneita siihen, että niiden toimien energiankäyttö pienenee 2016 mennessä vähintään yhdeksän prosenttia vuoden 2005 tasosta ja kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2020 mennessä. EKIS-jatkohanke eli Etelä-Karjalan kaupunkien ilmasto-ohjelmien toteutus ja seuranta on jatkoa viime maaliskuussa päättyneelle EKIS-suunnitteluhankkeelle. Sen tuotteena valmistuivat kaupungeille ilmastoraportit sekä ilmasto-ohjelmat, jotka sisältävät sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet että toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Jatkohankkeen alussa projekti-insinöörit Virpi Valkeapää ja Tiina Virtanen ovat keskittyneet hankkeesta tiedottamiseen kuntalaisille ja kaupungin työntekijöille. Tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muokkaaminen ilmastonmuutoksesta on yhtenä tavoitteista. Seuraavana tehtävänä on pk-yritysten saaminen mukaan talkoisiin ilmastomuutoksen torjumiseksi lähinnä energia- ja materiaalitehokkuudessa sekä jätteiden lajitte- Lappeenrannan ympäristötoimella on maakaasulla toimiva auto. Projekti-insinöörit Tiina Virtanen ja Virpi Valkeapää ovat sitä mieltä, että uudella teknologialla on suuri osa ilmastomuutoksen torjumisessa. 16

17 Ilmastoasiaa Haluamme levittää ilmastotietoutta kaikille vauvasta vaariin. lussa. Projekti-insinöörien mielestä tehtävä on haastava, koska kyse on yleensä yrittäjien ajasta ja sitä kautta rahasta. Ensin teemme laajan kyselyn kaupunkien pk-yrityksille saadaksemme selville, minkälaiset niiden tarpeet ympäristöasioissa olisivat, Virtanen kertoo. Projekti-insinöörit Tiina Virtanen ja Virpi Valkeapää kannustavat ihmisiä käyttämään julkisia kulkuneuvoja, kuten bussia ja junaa. Pienet yritykset tarvitsevat ohjausta Virtasen mukaan suurilla yrityksillä on valmis malli, mutta pienemmiltä yrityksiltä sellainen puuttuu. Tarkoituksena ei ole tehdä pk-yritykselle omaa raskasta ympäristöjärjestelmää vaan kevyempi ohjeistus voisi tulla kysymykseen. Pk-yritykset ovat toimialoiltaan niin erilaisia, että yhdenlainen malli voisi jäädä vain teorian asteelle. Tärkeämpää on saattaa yritykset yhteen miettimään, kuinka ne voisivat yhteistyön kautta esimerkiksi kierrättää jätteitään. Voi olla, että joltain yritykseltä kertyy jätettä, mitä toinen voisi käyttää hyödykseen. Kun yrittäjille kerrotaan säästöistä euroissa eikä hiilidioksidikiloissa, viesti menee paremmin perille, Valkeapää tuumii. Monet saattavat ajatella, että miten pienyrittäjän toiminta muka vaikuttaa mihinkään? Tosiasia kuitenkin on, että pk-yrityksiä on paljon ja niiden toiminnalla on merkitystä ilmastoon ja ympäristöön, hän jatkaa. Projekti-insinöörit haluavat olla yritysten tukena ilmastoasioissa, eivätkä määräämässä sitä, kuinka pitäisi tehdä. He toivovat, että kynnys asioida kunnan ympäristövirkailijoiden kanssa on mahdollisimman matalalla. Kahvin äärellä neuvonta on helpompaa Tiedotustyö on tarkoittanut monissa kansallisissa ja kansainvälisissä ympäristötempauksissa mukana olemista. Energiansäästöviikolla kerroimme ihmisille energiaa säästävistä lampuista. Olemme huomanneet, että kahvitarjoilu auttaa ainakin vanhemman väen saamista paikalle. Heille suoraan kasvotusten kertominen on varmasti tehokkain tapa, Valkeapää arvioi. Kaupunkilaisten toivomuksesta kumpusivat tänä vuonna järjestettävät yleisöluennot, joissa kerrotaan esimerkiksi perustietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista lähiympäristöön ja arkipäivän toimista sen estämiseksi. Kaikille avoimissa yleisöluennoissa saa tietoa keskitetysti. Kun tietää, kuinka esimerkiksi Saimaan norppa kärsii tekojemme seurauksista, se innostaa ehkä ekologisempaan käyttäytymiseen, Tiina Virtanen toivoo. Tärkeää on ollut myös yhteistyö koulujen kanssa. Esimerkiksi Imatralla Vuoksenniskan koulu toteuttaa ilmastomusikaalin. Haluamme levittää ilmastotietoutta vauvasta vaariin. Mitä pienemmälle lapselle saamme viestin perille, sitä varmemmin hän vie myös sen kotiinsa ja vanhemmilleen, Valkeapää miettii. Vanhat tavat ovat tiukassa Jotakin energiansäästämisessä on jo saavutettukin. Kaupunkien työtekijöille on mennyt perille, että valot ja tietokoneet sammutetaan silloin, kun niitä ei tarvita. Pitkään oletuksena oli se, että tietokoneet täytyy jättää päälle yöksi. Toinen juurtunut asia on ollut se, että loisteputkivaloja ei kannata sammuttaa. Ne kannattaa sammuttaa, jos poistuu huoneesta yli kymmeneksi minuutiksi, Valkeapää muistuttaa. Imatralla kaupungin työpaikoille ollaan muodostamassa ekotukihenkilöiden verkostoa. Myös lyhyiden työmatkojen kulkemiseen kävellen tai polkupyörällä kannustetaan. Taloudellisen ajon kursseja aiotaan myös järjestää molemmissa kaupungeissa. EKIS-jatkohankkeen kustannusarvio on noin euroa, josta 70 prosenttia on Euroopan unionin rahoittamaa ja loput tulee kaupunkien kirstuista. Jatkohanke kestää ensi vuoden toukokuuhun saakka. n UUSI Insinööri 17

18 edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää 30% % 2050 Arjessa tehdään suuria energiapäätöksiä Olemme kaikki energiapäättäjiä. Teemme asumiseen, liikkumiseen, ruokaan ja vapaa-aikaan liittyviä energiapäätöksiä päivittäin. Vähän energiaa kuluttava ja vähän päästöjä aiheuttava elämäntapa on kaikkien ulottuvilla. 18 Keskeisten energiapäätösten hahmottaminen on vaikeaa. Estääkö valojen sammuttaminen ja stand by -tilojen välttäminen Grönlannin mannerjään sulamisen? Tuskin, mutta voimme vaikuttaa kehityksen kulkuun valinnoillamme. Ajatushautomo Demos teki Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitran energiaohjelmaan viime vuonna esiselvityksen uusista keinoista, joilla kansalaisten energiankulutusta voidaan vähentää ja ohjata. Raportissa tarkasteltiin energiankulutusta arkisten valintatilanteiden näkökulmasta. Eri elämäntilanteissa tehdään erikokoisia päätöksiä, jotka vaikuttavat loppuelämämme energiankulutukseen. Osa päätöksistä tehdään päivittäin, osa voi lukittaa meidät energiasyöppöön elämäntapaan vuosiksi eteenpäin, sanoo tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen Demoksesta. Hän oli yksi Portinvartijat -raportin tekijöistä. Raportissa hahmotetaan erilaisia ryhmiä, niin kutsuttuja arjen energiaportinvartijoita, jotka toimillaan vaikuttavat ihmisten keskeisiin päätöksiin. Neuvonen mainitsee esimerkkeinä muun muassa lounasruokalat, työyhteisöt, asiakaspalvelijat, rakentajat ja elämäntyylimediat. Työpajoissa kehitetään energiatehokasta arkea Demoksen kehittämissä Peloton-työpajoissa mietitään suuria: missä ja miten asumme, miten liikumme, mitä syömme ja miten rentoudumme. Ideana on viedä energiansäästö askelta pitemmälle: miten kuluttajat saadaan kehittämään energiankäyttöään kokonaisvaltaisesti. Tähän tarvitaan innovatiivisia ideoita ja kekseliäitä palveluja. Tavoitteena on tuottaa liiketaloudellisesti edullisia ratkaisuja ja kiinnostavaa liiketoimintaa, joka vastaa ihmisten tarpeita. Nämä poikivat tuotekehitystä, yrittäjiä, projektinvetäjiä, teknologisesti näppäriä ihmisiä, jotka tuottavat konseptin. Siis myös uusia tuotteita, palveluita ja työpaikkoja. Viime syksynä työpajoihin osallistuivat rautakaupan ammattilaiset, naisten- ja perhelehtien tekijät, lounas- ja henkilöstöravintoloiden osaajat sekä perheiden aikuisista koostuvat arjen arkkitehdit. Yhteistyökumppaneina olivat muun muassa Fazer Amica, Rautakesko, S-ryhmä, Puukeskus, Starkki ja Bonnier Publications. Tämän kevään työpajoissa pankki- ja vakuutusalan asiakaspalvelijat, kotimaisten matkailupalveluiden tuottajat, isännöitsijät, asuntorakentajat, kaavoittajat sekä yritysten henkilöstöhallinto miettivät keinoja energiansäästömahdollisuuksia. Selvitettävänä on vielä, minkälaisia mahdollisuuksia maakunnallisilla ELYkeskuksilla tai järjestöillä olisi ottaa työpajat pysyvämmäksi toimintamuodoksi. Avainasemassa nuoret perheet ja eläkeläiset Isoimmat päätökset tehdään nuorissa perheissä. Silloin myös muodostuvat arjen toimintatavat usein vuosikymmeniksi. Isojen päätösten tekijät täyttävät ahkerasti energia- ja päästöpiirakan suurimpia eli liikkumisen, lomailun, ruokavalion, asumisen sekä yhdyskuntarakenteen lohkoja. Demoksen kehittämissä Peloton-työpajoissa kehitetään energiatehokasta arkea, Aleksi Neuvonen kertoo. Myös eläkkeelle jäävät ovat uusien ratkaisujen edessä. Vapaa-aikaa on yhtäkkiä paljon ja myös varallisuutta siihen panostamiseen. Puolet Suomen varallisuudesta on suurten ikäluokkien hallussa. Arjen pyörittäjät, siis ne perheiden aikuiset, jotka päättävät, mitä kaupasta ostetaan, mitä perheessä harrastetaan ja kuinka monta autoa rumban pyörittämiseen tarvitaan, ovat energiapäätösten ydinryhmää. Suuren päivittäis- ja kulutustavaroita tarjoavan hypermarketin ovien kautta voi kulkea jopa yli kolmannes perheen aiheut tamasta energiakuormasta. Nämä arjen pyörittäjät tarvitsevat siis uusia välineitä, palveluita ja ohjeita. Asuminen, liikkuminen, kulutustavarat ja ruoka Raportin mukaan asuminen ja liikkuminen ovat selkeimmät yksilön arjen energiankulutusta ohjaavia osa-alueita, seuraavina tulevat kulutustavarat ja ruoka. Ku-

19 lutustavarat vaikuttavat suoraan sähkönkulutukseen, jo niiden valmistaminen vie paljon energiaa. Ruoan tuotannossa energiaa kuluu lannoitteiden valmistuksessa, maatalouskoneissa, elintarviketeollisuudessa, logistiikassa ja kaupassa. Asumiseen liittyvät valinnat ovat suurimpia energiankäyttöön vaikuttavia päätöksiä. Teollisuuden ollessa suurin energian loppukäyttäjä (51 %) suurimmat yksittäiset energiankäyttäjät ovat rakennusten lämmitys (20 %) ja liikenne (16 %). Asumismuodon valinta ja asunnon käytöstä aiheutuva energian kulutus vaikuttavat suuresti energiankäyttöön. Onneksi näitä koskevia vertailuja ja laskentatapoja alkaa olla jo hyvin tarjolla. Liikenteen osuus energian loppukäytöstä on noin 16 %, josta yli puolet kuluu henkilöautoliikenteessä. Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna ,5 miljoonaa autoa. Pitkät työmatkat voivat olla merkittävä energiankuluttaja. Julkisen liikenteen käyttöön vaikuttaa paljon yhdyskuntarakenne: ovatko kaupat, työ, koulut ja harrastukset kävely- tai pyörämatkan päässä tai kulkeeko joukkoliikenne vaivattomasti läheltä. Kulutustavaroissa ratkaisee se, mitä kaupasta ostetaan. Suomalaisten suuri ekologinen jalanjälki perustuu pitkälti tuontitavaroiden suureen energiankulutukseen. Ostaako vai jättää ostamatta? Ruoan energiavaikutus tulee tuotannosta, kuljetuksesta ja valmistuksesta. Se, mitä syömme, on suuri energiavalinta. Rehun tuotanto, karjan kasvatus, teurastus, jalostus ja kylmäketju tehtaalta ruokapöytään sitovat arvaamattomat määrät energiaa. Entä kun öljyn hinta nousee, kenellä on varaa valmistaa lannoitteita ja kenellä on varaa ostaa. Olisiko maltillisesti lannoitettu lähivihannes fiksumpi valinta kuin toiselta puolen maapalloa raakana matkustanut hedelmä? Portinvartijoilla on avain aikamme suurimman yhteiskunnallisen haasteen ratkaisuun tekemällä paljon pieniä päätöksiä ja vähän isoja päätöksiä joka päivä. Vähähiilisen rakennemuutoksen raiteet Aleksi Neuvonen toi terveisensä myös insinöörien ilmastoaamiaiselle viime vuoden lokakuussa. Hän esitti näkemyksensä vähähiilisen rakennemuutoksen kolmesta raiteesta. Raiteet, joilla rakennemuutos toteutetaan, ovat: uudet globaalit teknologiat, kuten älykkäät sähköverkot, suuren mittakaavan aurinkoenergia ja sähköautot, investoinnit olemassa oleviin vähähiilisiin ratkaisuihin, kuten matalaenergiarakentamiseen, nopeisiin raideyhteyksiin ja merituulipuistoihin sekä vähähiilisen sujuvan arjen palvelut, kuten hajautettu tietotekniikka, henkilökohtaiset kulutusmittarit ja yhteisautot. Mutta, siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan tuottaa sekä voittajia että häviäjiä. Aleksi Neuvosen mukaan häviäjillä on toistaiseksi enemmän puolestapuhujia kuin voittajilla. Joka tapauksessa säätelyn on oltava kansalaisten hyväksymää. Jonkinasteinen elämäntapamuutos onkin odotettavissa. Insinööreiltä Neuvonen odottaa 2000-luvun tulkintaa: insinööri suunnittelee ainoastaan ratkaisuja, joiden valmistus ja käyttö on mahdollista CO 2-90%-tasossa. n Valeria Gasik Nopsa-matkatoimisto voitti Peloton-ideakilpailun Liisa Jokinen ja Ulla-Maaria Engeström voittivat Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ja ajatushautomo Demos Helsingin Peloton idea -kilpailun ideoimallaan lähimatkapalvelulla. Kilpailulla haettiin käyttäjälähtöisiä innovaatioita, jotka auttaisivat muuttamaan suomalaisen elämäntavan vähähiilisemmäksi ja energiaviisaammaksi. Voittajaidea on Nopsa-matkatoimisto, joka nostaa esiin paikallista luksusta. Paikallinen luksus on ekologisia, inhimillisiä ja esteettisiä pienen mittakaavan palveluita ja tuotteita, Jokinen kuvailee. Matkatoimisto paketoi palvelut 1 3 päivän seikkailullisiksi teemapaketeiksi, joita tilataan verkkopalvelusta. Näin lisätään kotimaisen matkailun vetovoimaisuutta suhteessa ulkomaisiin pakettimatkakohteisiin. Nopsa on mainio esimerkki uudesta vähähiilisestä taloudesta. Kotimaan matkan päästöt ovat 80 prosenttia pienemmät kuin Tukholman-risteilyn ja jopa 90 prosenttia pienemmät kuin Kanarian-loman. Jotta päästövähennyksissä ei olisi kyse elämisen laadusta tinkimisestä, tarvitaan Nopsan kaltaisia uusia palveluita, sanoo Outi Kuittinen ajatushautomo Demos Helsingistä. n UUSI Insinööri 19

20 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Matti Numminen, ympäristöministeriö Kööpenhaminassa viime joulukuussa solmittu ilmastosopimus on uusi askel ilmastosopimusten historiassa. Se on voimakas poliittinen kannanotto siitä, että kehitysmaat ja teollisuusmaat haluavat yhdessä vähentää päästöjä, sanoo ympäristöministeriön kansainvälisten asiain johtaja Jukka Uosukainen. Kööpenhaminan kokouksesta tuli toivon satama. Kööpenhaminan sopimus välietappi YK:n kansainvälisten ilmastoneuvottelujen puheenjohtajistossakin istuneen Jukka Uosukaisen mielestä nyt saavutettiin välietappi kohti kenties vielä parempia sopimuksia. Seuraava koitos on joulukuussa Meksikossa, jossa osapuolet tapaavat. Uosukaisen mukaan suuri merkitys oli sillä, että valtioiden yli 100 päämiestä saatiin paikalle. He neuvottelivat tuntikausia, toiset päiväkausia saadakseen sopimuksen syntymään. Näin vältyttiin täydelliseltä katastrofilta. Loppuneuvotteluissa oli mukana 29 maata, joista kuusi EU-maata. Helmikuun alkuun mennessä tärkeimpien teollisuusmaiden pitää esittää sitovat päästövähennystavoitteensa vuoteen Myös kehitysmaiden on ilmoitettava toimensa päästöjen vähentämiseksi. Kehitysmaiden kuten Brasilia, Kiina, Intia ja Indonesia, päästöille asetetaan vähennys- ja energiatehokkuustavoitteita muun muassa hiili- ja päästöintensiteetin suhteen. Kyseessä on siis paljon enemmän kuin päästöt ja niiden korvaaminen. Ehkä konkreettisin tulos Kööpenhaminan sopimuksesta on teollisuusmaiden sitoutuminen kehitysmaiden ilmastotoimien rahoittamiseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, Uosukainen sanoo. Nopean tuen rahastosta maksetaan lähes 30 miljardia dollaria seuraavan kolmen vuoden aikana. Suomen osuus tästä on 37 miljoonaa euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Pitkän aikavälin rahoituksen tavoitteeksi asetettiin 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Rahoitus tulee laajalti eri lähteistä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä kahdenvälisistä että monenkeskisistä lähteistä. Toinen konkreettinen asia, mistä Kööpenhaminassa sovittiin, ovat rekisterit, raportointimenetelmät, konsultaatiohahmotelmat ja rahastot, joiden luomisesta päätettiin. Kööpenhaminassa sovittiin muun muassa uudesta nk. Kööpenhaminan vihreästä ilmastorahastosta. Hiilimarkkinat etenevät Uosukaisen mukaan on toivoa, että hiilen hinta ei romahda vaan hiilen hinta säilyy ja hiilimarkkinat toimivat. EU siis jatkaa omaa ilmasto-ohjelmaansa ja hiilimarkkinat jatkuvat. Hiilidioksidin päästökauppa laaje- Hiilidioksidin päästökauppa laajenee globaalisti 20

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen.

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen. NEUVOTTELUTULOS VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAISESTI 1.2.2017-31.1.2018 1. Keskusjärjestöjen kilpailukykysopimus ja

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Alumnitoiminnan organisointi - työelämän näkökulma

Alumnitoiminnan organisointi - työelämän näkökulma Alumnitoiminnan organisointi - työelämän näkökulma Alumnitoiminnan organisoituminen - valtakunnallinen alumnikoulutus 3.11.2010 Tampereella Johanna Tuovinen, asiamies Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-,

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla Martti Kairinen Turun yliopisto Tutkimus paikallisesta sopimisesta Turun yliopiston työoikeuden oppiaineessa on tehty useita selvityksiä

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Neuvottelutulos 31.5.2016 klo 8.00 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSELLA Allekirjoittaneet liitot uudistavat työehtosopimuksensa

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016 Tuntiopettajien työhyvinvointi 2016 Kysely syyskuussa 2016 10. Työmotivaationi on 11. Työssäni tapahtuu muutoksia 12. Koen viikoittaisen työmääräni kokonaisuudessaan (mukaan lukien muut työtehtävät) 13.

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto 27.2.2008 Tulospalkkiot Palkan ja palkkion ero Palkka tehdystä työstä periaate Palkkio saavutetuista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani 31.5.2016 Taija Keskinen Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot Suomalainen sopimusjärjestelmä - palkkaus Työlainsäädäntö Työstä maksettava tavanomainen

Lisätiedot

Jäsenmaksu vuonna 2016 on vain 1,45 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa!

Jäsenmaksu vuonna 2016 on vain 1,45 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa! Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 34 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuoden 2015 sääntöjä 2 ja 3 mukaillen. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, tukea

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot