WP2.1 a SELVITYS JULKISISTA INNOVAATIOPALVELUISTA YRITYSTOIMINNAN TUKEMISEKSI KESKI SUOMESSA D2.1.2.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "WP2.1 a SELVITYS JULKISISTA INNOVAATIOPALVELUISTA YRITYSTOIMINNAN TUKEMISEKSI KESKI SUOMESSA D2.1.2."

Transkriptio

1 Regions in the field of Sustainable Use of Biomass Resources Keski Suomi Projekti WP2.1 a SELVITYS JULKISISTA INNOVAATIOPALVELUISTA YRITYSTOIMINNAN TUKEMISEKSI KESKI SUOMESSA D Tytti Laitinen, Jyväskylä Innovation Oy Julkinen , Jyväskylä

2 Sisällysluettelo JOHDANTO TILASTOTIETOJA KESKI SUOMEN MAAKUNNASTA BIOENERGIA ALAN LIIKETOIMINTA KESKI SUOMESSA INNOVAATIO, INNOVAATIOJÄRJESTELMÄ JA INNOVAATIOYMPÄRISTÖ YRITYSTEN INNOVAATIOTOIMINTA JA TOIMINNAN KOHTEITA YRITYS JA INNOVAATIOTOIMINNAN KEHITYS KESKI SUOMESSA YRITYSTEN INNOVAATIOTOIMINNAN TUKEMINEN YRITYSTEN INNOVAATIOIDEN JA KASVUN RAHOITUS Julkisen sektorin erityisrahoitus EU:n rakennerahastot Kansainvälisten hankkeiden rahoituspäätökset Keski Suomessa YRITYSTEN TUTKIMUS JA KEHITTÄMISTOIMINNAN TUKEMINEN VERKOSTOITUMINEN ORGANISAATION JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN TOIMIJOIDEN ASEMAT JA TEHTÄVÄT KESKI SUOMEN INNOVAATIOJÄRJESTELMÄSSÄ Esimerkki julkisten toimijoiden ja yrityksien yhteistyöstä innovaatioiden luomiseksi YHTEENVETO LINKIT...21 LÄHDELUETTELO...22 LIITTEET...23 The sole responsibility for the content of this report lies with the authors. It does not necessarily reflect the opinion of the European Communities. The European Commission is not responsible for any use that maybe made of the information contained therein. 1

3 Johdanto BIOCLUS eli Biomassavarojen kestävä käyttö hanke vahvistaa ja kehittää tutkimusyhteistyötä ja tutkimusvalmiuksia viidellä eurooppalaisella alueella: Keski Suomessa, Navarrassa (Espanja), Wielkopolskassa (Puolassa), Länsi Makedoniassa (Kreikka) sekä Slovakiassa. Keski Suomessa hankeen toteuttavat VTT, Jyväskylän yliopisto, Keski Suomen liitto, Jyväskylä Innovation Oy, Benet Oy sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, joka koordinoi hankkeen. BIOCLUS projektin kokonaisbudjetti on yli kolme miljoonaa euroa, josta 1,2 miljoonaa euroa hyödynnetään Keski Suomessa. Hankkeen rahoittaa Regions of Knowledge ohjelma, joka on osa Euroopan Unionin seitsemättä puiteohjelmaa. Lisätietoja Tämän selvityksen tavoitteena on analysoida julkiset innovaatiopalvelut, jotka tukevat yritystoimintaa Keski Suomessa. Tässä selvityksessä on listattu maakunnallisia innovaatioympäristön toimijoita (rahoitus, kehitys, tutkimus ja koulutus) sekä määritelty heidän palvelutarjonta yrityksille innovaatiojärjestelmän kehittämisen näkökulmasta. Innovaatiojärjestelmän perustavoitteena on kannustaa yrityksiä entistä tehokkaammin uuden luomiseen ja kehittämiseen. Yleinen tuntuma tällä hetkellä on, että järjestelmä näyttäytyy yritysten mukaan hajanaisena ja sirpaleisena, jolloin olemassa olevaa palvelutarjontaa ei osata hyödyntää. Tässä selvityksessä ei kuitenkaan ole tarkoitus lähteä kehittämään ja selkeyttämään palvelutarjontaa. Mahdollisesti jossain myöhemmässä vaiheessa Keski Suomenkin osalta laaditaan maakunnallinen innovaatiostrategia. Jyväskylässä Tytti Laitinen, Jyväskylä Innovation Oy 2

4 1 Tilastotietoja Keski Suomen maakunnasta Keski Suomen maakunta edustaa noin asukkaan väkiluvullaan noin 5 % Suomen väestöstä. Bruttokansantuote / asukas on 82 % maan keskiarvosta eli noin / asukas. Suomen maakuntien pinta ala, väestö ja bruttokansantuotetiedot on esitetty liitteessä 1. Keski Suomen maakuntaan kuuluu 6 seutukuntaa (Jyväkylä, Joutsa, Keuruu, Jämsä, Äänekoski ja Saarijärvi Viitasaari) ja yhteensä 23 kuntaa. Väestöllisesti Keski Suomi on kasvumaakunta. Väestökasvu perustuu Jyväskylän seudun vuosittaiseen hyvään kehitykseen, joka kompensoi muiden seutukuntien vähennystä. Maakunnassa on asukasta (v. 2008), joista yli 47 % asuu Jyväs kylässä. Työllisten määrä on (v.2008) ja työpaikkoja on noin (vuonna 2007). Talouden taantuma iski Keski Suomessa pahaan aikaan, sillä se katkaisi poikkeuksellisen hyvän työpaikka ja työllisyyskasvun. Työpaikkamäärän kasvu on perustunut lähes yksinomaan Jyväskylän seudun positiiviseen kehitykseen. Muilla seuduilla suunta on toinen erityisesti maaja metsätalous sekä teollisuustyöpaikkojen vähetessä. Eräissä kunnissa työpaikkamäärän nykytaso on saatu ylläpidettyä suhdanteista huolimatta; useissa kunnissa työpaikat vähenevät tasaisesti ja työpaikkarakenne muuttuu palveluvaltaisemmaksi. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15 vuotiaista on suunnilleen maan keskitasoa, noin 40 %. Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15 vuotiaista on Keski Suomessa maan keskitasoa (65 %), Jyväskylässä selvästi yli maan keskitason (74 %). Sekä yliopisto että ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrät ovat Jyväskylässä korkeat. Keski Suomen bruttokansantuote asukasta kohti on n euroa (2007). Verotulot asukasta kohti alittavat maan keskiarvon, joka on n (2007). Jyväskylän työpaikkaomavaraisuus 107 % on melko korkea, mutta koko Keski Suomessa 97 % ollen lähellä maan keskitasoa. Huolimatta hyvästä suunnasta Keski Suomessa oli joulukuussa työtöntä työnhakijaa (koko maassa henkilöä) ollen 20 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Aiemmin työttömyys on suhteellisesti eniten koetellut maakunnan pohjois ja länsiosia, mutta 2000 luvulla myös maakunnan vahvoja teollisuuskeskuksia. Maamme yliopistokeskuksista Jyväskylän työttömyystilanne on vaikein. Keski Suomessa oli noin yritysten toimipaikkaa vuonna Yritystoimipaikkojen lukumäärä on lisääntynyt 1990 luvun puolivälistä lähtien. Taulukossa 1 on esitetty tilastotietoja Keski Suomen maakunnasta. 3

5 Taulukko 1. Tilastotietoa Keski Suomesta (Lähde: Keski Suomi Jyväskylä Koko Suomi Väkiluku vuonna * Väestöosuus vuonna 2008 Tutkinnon suorittaneita yli % 74 %** 65 % vuotiaista vuonna 2007 keskiaste 40 % 42 %** 39 % korkea aste 25 % 32 %* 25 % Yliopisto opiskelijat vuonna Ammattikorkeakouluopiskelijat vuonna 2006 Yritykset vuonna henkilöstö liikevaihto (1000 ) henkilöstö / yritys 3,3 4,8 liikevaihto / henkilö liikevaihto / yritys Työpaikkaomavaraisuus 97 % 107 % 100 % Työpaikat vuonna Työllisten määrä vuonna Työllisyysaste vuonna ,6 70,6 Verotulot / asukas vuonna * Huomioi kuntaliitoksen ** Jyväskylän kaupunki ennen kuntaliitosta Monen maakunnan tapaan myös Keski Suomessa kouluttautuneiden valmistumisen jälkeinen sijoittuminen on sidoksissa koulutusasteeseen. Yliopistoista valmistuvilla liikkuvuus on alemmilta asteilta valmistuneita suurempaa. Ammattikorkeakouluista ja keskiasteelta valmistuneet ovat kotiseutu uskollisempia ja nämä koulutusmuodot palvelevat enemmän paikallisia työmarkkinoita. Keski Suomessa korkeasti kouluttautuneet sijoittuvat erityisesti Jyväskylän seudulle. Taulukko 2. Valmistumisen jälkeinen maakunnallinen sijoittuminen koulutusasteittain 2007 (Pietilä, J., verkkosivut)) Ammatillinen koulutus AMK koulutus Yliopistokoulutus Valmistumisen jälk. kotimaakunta* Valmistumisen jälk. kotimaakunta* Valmistumisen jälk. kotimaakunta* Sama % Eri% Sama % Eri% Sama % Eri% Keski Suomi 83,2 16,8 66,2 33,8 44,3 55,7 Koko maa 81,1 18,9 70,5 29,5 62,4 37,6 * Vertailussa huomioitu kotimaakunta opiskeluaikana ja kotimaakunta heti tutkinnon suorittamisen jälkeen Keski Suomessa teollisuuden liikevaihdosta viennin osuus on 55,8 %, kun koko maassa vastaava luku on 49,6 %. 4

6 1.1 Bioenergia alan liiketoiminta Keski Suomessa Keski Suomeen on keskittynyt poikkeuksellisen suuri määrä bioenergia alan osaajia: kotimaisia polttoaineita käyttäviä kunnallisia ja metsäteollisuuden energialaitoksia, polttoaineiden tuottajia ja markkinoijia, koneyrittäjiä, tutkimuslaitoksia, koulutusta ja edistämisorganisaatioita. Maakunnassa on nykyään 10 yhdistettyä sähköä ja lämpöä tuottavaa biovoimalaa ja yksi käynnistyy vuoden 2010 loppupuolella (Keuruun Lämpövoima Oy:n laitos). Kaukolämpölaitoksia ja suuria kiinteistökohteita on n.45, jotka käyttävät biopolttoaineita, pääasiassa metsähakkeita. Mm. Vapo Oy, VTT, FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry, Turveteollisuusliitto ry, Kansainvälinen turveyhdistys (IPS), BENET Bioenergiaverkosto ja Keski Suomen Energiatoimisto (KESTO) ovat lukuisien muiden organisaatioiden ja yritysten tavoin sijoittuneet maakuntaan. Jyväskylän yliopistossa alkoi vuosituhannen vaihteessa ensimmäisenä Suomessa uusiutuvan energian maisterikoulutus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteyteen perustettiin alansa ensimmäinen koulutusyksikkö: Luonnonvarainstituutti Saarijärvelle, jossa toteutettiin mm. Suomen ensimmäiset valtakunnalliset puuenergianeuvojakurssit sekä annetaan koti ja kansainvälistä bio energia alan koulutusta. Erkki Kalmarin biokaasua maatilamittakaavassa lämmöksi, sähköksi ja liikennepolttoaineeksi tuottava tila Laukaassa on ensimmäinen Suomessa. Keski Suomesta on johdettu myös valtakunnalliset Bioenergian tutkimusohjelma ( ) ja Puuenergian teknologiaohjelma ( ). Maakuntaliiton ja Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n (nykyisin Jyväskylä Innovation Oy) panos on ollut merkittävä Keski Suomen energiastrategian suuntaamisessa sekä myös bioenergiahankkeiden ja tutkimuslaitteistojen osarahoittajana. Keski Suomea voidaan hyvällä syyllä kutsua maamme bioenergiamaakunnaksi, johtuen korkeasta bioenergian käyttömäärästä sekä maakunnassa saavutetuista bioenergia alan ennätyksistä. Ennätyksiä ja saavutuksia: Keski Suomen primäärienergiasta tuotettiin vuonna % biopolttoaineilla (turve mukana), mikä on Suomen ja koko maailman huipputasoa. Vapo Oy on Suomen ja Baltian alueen suurin biopolttoaineiden toimittaja sekä maailman johtava energiaturpeen tuottaja. Lisäksi sillä on omaa energiantuotantoa ja laitevalmistusta. Pääkonttori on Jyväskylässä. Tutkimuslaitos VTT on maailman johtavia biopolttoaineiden tuotannon ja käytön tutkimuslaitoksia. Toimipiste on Jyväskylässä. Ariterm Oy on eräs suurimmista pientalojen lämmitysjärjestelmien valmistajista Pohjoismaissa. Jyväskylän Rauhalahden voimalaitos oli valmistuessaan 1986 maailman suurin turvetta hyödyntävä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuottaja. Vuonna 1993 Rauhalahden kattila muutettiin leijukerrostekniikkaan, jolloin siitä tuli maailman suurin biopolttoaineita polttava leijukerroskattila. Rauhalahden voimalaitos sai ensimmäisenä pohjoismaisena voimalaitoksena ISO 9002 laatusertifikaatin vuonna 1994, ISO ympäristösertifikaatin vuonna 1996 sekä BS 8800 työterveys ja turvallisuussertifikaatin vuonna

7 Saarijärven Kaukolämpö Oy:n vanhan lämpölaitoksen hyötysuhde on tiettävästi ollut yksi maailman korkeimmista: 107 %. Säynätsalossa Jyväskylässä valmistui vuonna 1997 tuolloin Suomen suurin puupolttoaineella toimiva miehittämätön polttolaitos. Jyväskylän kaupungin energiantuotantojärjestelmän sertifikaatit ovat energia alalla ainutlaatuiset. Jyväskylää pitää kotipaikkanaan kolme valtakunnallista energiajärjestöä: FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry, Turveteollisuusliitto ry ja International Peat Society (Kansainvälinen Turveyhdistys, IPS). Valtakunnalliset Bioenergian tutkimusohjelma ja Puuenergian teknologiaohjelma on johdettu Keski Suomesta käsin (Jyväskylän Teknologiakeskus Oy ja VTT). Keski Suomen Metsäenergia projekti KesMe oli 1990 luvulla alan suurin maakunnallinen demonstraatioprojekti Suomessa. Keski Suomeen perustettiin vuonna 1998 maamme ensimmäinen alueellinen bioenergian osaamisverkosto: BENET Bioenergiaverkosto. Keski Suomen energiatoimisto (KESTO) oli Suomen ensimmäisiä maakunnallisia uusiutuvan energian ja energian säästön edistämistoimistoja. Keuruun pellettikylä ja osaamiskeskittymä on vaikuttanut myönteisesti myös yli maakuntarajojen pellettiasian edistämiseen. Kalmarin tila Laukaassa on Suomen ensimmäinen biokaasumaatila, joka tuottaa sähköä, lämpöä ja liikennepolttoainetta omalla biokaasureaktorilla. Erkki Kalmari hankki Suomen ensimmäisen biokaasua käyttävän henkilöauton vuonna Jyväskylän ammattikorkeakoulu / Luonnonvarainstituutti järjesti ensimmäisenä Suomessa puuenergianeuvojakoulutusta vuonna Instituutti järjestää valtakunnallisia ja kansainvälisiä bioenergiakursseja. Jyväskylän yliopistossa alkoi vuosituhannen vaihteessa ensimmäisenä Suomessa uusiutuvan energian maisterikoulutus. Pohjoisen Keski Suomen oppimiskeskuksessa on syksyllä 2004 käynnistynyt bioenergiaalan perustutkintoon johtava koulutus. Kansainvälinen BIOENERGY Conference and Exhibition järjestettiin ensimmäisen kerran Jyväskylässä syyskuussa Sen jälkeen tapahtuma on järjestetty Jyväskylässä joka toinen vuosi. Vuonna 2007 valittiin yhdeksi maakunnan kolmesta kärkiklusteriksi Bioenergiasta elinvoimaa klusteri (BEV), jonka päärahoittaja on Keski Suomen liitto. BEV osallistuu kansalliseen energiateknologian osaamiskeskusohjelmaan, jota hallinnoi Jyväskylä Innovation Oy. Jyväskylä Innovation Oy:n vastuulla ovat ohjelmassa bioenergia ja metsäteollisuuden energian käyttö. Bioenergiasta elinvoimaa klusterin muodostavat energiaa ja energiaraaka aineita sekä niihin liittyviä koneita ja laitteita valmistavat yritykset. Niiden liikevaihto oli yhteensä miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä (jakso 06/08 06/09). Alan yrityksillä on toimipaikkaa Keski Suomessa. Klusterin liikevaihto oli viidenneksen korkeammalla tasolla kuin vuonna 2004 ja alan henkilöstömäärä on kasvanut 4 % vuodesta (Aikajana 3/2009) 6

8 2 Innovaatio, innovaatiojärjestelmä ja innovaatioympäristö Innovaatioita koskevassa keskustelussa tuodaan usein esiin käsitteet innovaatiopolitiikka, innovaatioympäristö ja innovaatiojärjestelmä. Näitä myös käytetään eri tarpeisiin pohjaten sangen huolimattomasti, käsitteiden peruseroavaisuuksia tarkemmin huomioimatta. Innovaatioympäristö nähdään yritysten yleisenä toimintaympäristönä erityisesti innovaatiotoiminnan näkökulmasta. Innovaatiojärjestelmä puolestaan koostuu taloudellisesti käyttökelpoisen tietämyksen tuottamiseen, levittämiseen ja käyttöön osallistuvista toimijoista ja näiden välisistä vuorovaikutussuhteista. ( Kolehmainen & Ranta, 2009) Innovaatiot edistävät tuottavuutta ja kilpailukykyä Innovaatio määritellään uudeksi liiketoiminnaksi, kestäväksi kilpailueduksi. Innovaation on oltava uusi kyseessä olevan yrityksen näkökulmasta, mutta sen ei tarvitse olla uusi toimialan tai markkinoiden kannalta. Innovaation pitää tuoda hyötyä asiakkaille ja asiakkaiden on oltava halukkaita maksamaan siitä. Innovaatioiden avulla voidaan mm. laajentaa tuote tai palveluvalikoimia, parantaa tuotteiden tai palveluiden laatua sekä tehostaa prosesseja. Näin innovaatiot edistävät tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamista. (EK:n verkkosivut) Innovaatiojärjestelmässä oleellista on vuorovaikutus Innovaatiojärjestelmällä tarkoitetaan laaja alaista kokonaisuutta, jonka muodostavat uuden tiedon ja osaamisen tuottajat, niiden hyödyntäjät sekä näiden väliset vuorovaikutussuhteet. Yritystoiminta, koulutus, tutkimus ja kehittämistoiminta, osaava työvoima sekä rahoitus muodostavat innovaatiojärjestelmän keskeisen osan. Järjestelmän oleellinen piirre on monipuolinen kansainvälinen yhteistyö. (EK:n verkkosivut) Innovaatioympäristön muovautuminen innovaatiojärjestelmän muodostaman rungon päälle Innovaatioympäristöllä tarkoitetaan niitä instituutioita, jotka yhdessä ja erikseen myötävaikuttavat uuden tiedon ja uusien teknologioiden kehittymiseen ja leviämiseen ja jotka muodostavat rakenteelliset ja lainsäädännölliset puitteet, joissa hallitus toteuttaa innovaatiotoimintaa edistävää politiikkaa. Innovaatioympäristö sisältää rakenteet, toimijat, vuorovaikutussuhteet ja säädöksillä luodun toimintaympäristön. Niiden lisäksi keskeisiä elementtejä ovat innovaatiokulttuuri, monet yksilöitä ja organisaatioita inspiroivat uutta luovat prosessit, globaalit tietokanavat sekä yhteinen innovaatiotietoisuus ja jaetut tulkinnalliset viitekehykset. (Hautamäki & Kuusi, 2005.) Nykyinen innovaatiotoiminta on kysyntä ja käyttäjälähtöistä Innovaatiotoiminta ei enää noudata perinteistä keksimisen logiikkaa. Sen sijaan että uusille tuotteille ja keksinnöille etsittäisiin asiakkaita, yhä useammin etsitään asiakkaille uusia ratkaisuja. Kilpailukyky perustuu usein kykyyn oivaltaa asiakkaiden, kuluttajien ja kansalaisten tarpeet ennen kilpailijoita ja tarjota niitä vastaavia tuotteita ja palveluja. 7

9 Innovatiiviset yritykset tekevät Suomessa moniin muihin EU maihin verrattuna keskimääräistä useammin yhteistyötä asiakkaidensa kanssa. Arvoketjut ohjautuvat asiakkaista ja kuluttajista kohti tuottajia ja kehittäjiä, ei päinvastoin. Innovaatiopolitiikan on mukauduttava innovaatiotoiminnan muutokseen ja annettava sille lisää vauhtia. On kiinnitettävä huomiota yhteistyön laatuun ja syvällisyyteen sekä edistettävä markkinoiden syntymistä innovatiivisille ratkaisuille. Perinteisen innovaatiopolitiikan painopisteenä on ollut uusien teknologioiden kehittäminen ja kaupallistaminen ja onnistumista on mitattu ennen kaikkea kehityspanostusten ja teknologisten tuotosten avulla. Uusi, laaja alainen innovaatiopolitiikka painottaa enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä käyttäjien ja kehittäjien yhteisen kehitystyön vahvistamista. Erityisesti käyttäjälähtöisten palveluinnovaatioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa Suomella onkin vielä parantamisen varaa. Erityistä huomiota vaatii julkisen sektorin tuottavuuden kasvattaminen palveluita ja palvelukyvykkyyttä kehittämällä. Kysynnän ohjaama innovointi, joka ottaa huomioon asiakkaiden, kuluttajien ja kansalaisten tarpeet niin julkisen kuin yksityisen sektorin toiminnassa, edellyttää kannustavia markkinoita sekä käyttäjien ja kehittäjien yhteisiä innovaatioprosesseja. (Valtioneuvoston selonteko) 3 Yritysten innovaatiotoiminta ja toiminnan kohteita Yritysten innovaatiotoiminta koostuu uusien asioiden omaksumis ja oppimiskykyä edellyttävistä, yrityksen sisäisten ja ulkoisten teknologia ja tietovirtojen välittämistä prosesseista, joiden kautta ne joko päämääräsuuntautuneesti tai tiedostamattomasti luovat, soveltavat ja ottavat käyttöön uusia innovaatioita. (Kolehmainen, verkkosivut) Innovaatiotoiminnan kohteita ovat: uusien liiketoimintakonseptien ja ansaitalogiikoiden kehittäminen olemassa olevien tuotteiden ja palvelujen muuntelu ja kehittäminen uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen / tuote ja palveluvalikoiman kehittäminen täysin uuteen tietoon / teknologiaan perustuvien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen markkinoille yrityksen yhteistyön kehittäminen toisten yrityksien ja organisaatioiden kanssa yrityksen prosessivirtojen kehittäminen (esim. tuotekehitys tai asiakasprojektien virtaviivaistaminen) yrityksen tukiprosessien uudistaminen (esim. ulkoistaminen, henkilöstön kannustinjärjestelmän rakentaminen) uusien markkina alueiden ja asiakasryhmien etsintä jakelukanavien kehittäminen tuote ja yritysbrandien kehittäminen 8

10 3.1 Yritys ja innovaatiotoiminnan kehitys Keski Suomessa Jyväskylän seutu on kuulunut vuosikymmeniä maamme viiden keskeisimmän innovaatioseudun joukkoon Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun ohella. Määrällisesti innovaatioita on syntynyt kone ja laitevalmistuksen aloilta sekä viime vuosikymmeninä myös tietoliikenteessä ja liikeelämän palveluissa, joiden kehittäjät ovat pääosin nuoria tietointensiivisiä yrityksiä. Suhteellisesti ottaen seudun innovaatiopohja on hyvä, eikä aktiivisuus juuri eroa maamme muista suurista kaupunkiseuduista, jos seutujen innovaatiopanokset suhteutetaan aluetalouden kokoon. Ero eri seutujen välillä perustuu lähtökohtaiseen resurssieroon. Perinteisten isojen yliopistoseutujen etumatkaa ovat kirimässä umpeen hieman pienemmät maakuntakeskukset Kuopio, Joensuu ja Vaasa. Keski Suomessa Jyvässeudun ulkopuolella myös Äänekosken seutu on innovaatioaktiivinen seutu koko luokassaan. Teollisuusvaltaisella seudulla panostetaan kehitystyöhön ja erityisesti 1990 ja 2000 luvuilla on saatu hyviä tuloksia aikaan. Äänekosken seudulla innovaatiotoiminta on vahvaa metsäsektorilla ja koneteollisuudessa. Tuotekehitystä ja innovaatioiden kaupallistamista tehdään kaikilla alueilla ja useimmilla aloilla. Innovatiivinen yritystoiminta on mahdollista myös yliopistokeskuksista etäällä sijaitsevilla alueilla ja yrityskooltaan pienissä yrityksissä. Tämä edellyttää synergistä verkottumista ja ketjuuntumista, korkeaa substantiaalista osaamista ja suhteellisen kilpailukyvyn oivaltamista. Liiketoiminnalliset tukipalvelut eri muodoissaan auttavat yritystoiminnan pitkäkestoisuuden suunnittelussa. Alueellisesti innovatiiviset keskittymät ja kasvuvyöhykkeet eivät muodostu nopeasti ja yksittäisen kaupallisen menestyksen kautta. Menestys rakentuu usein kumulatiivisesti vuosikymmenien työn tuloksena. Teknologinen kehitys ja erityisesti digitalisoituminen mahdollistavat periaatteessa sen, että globaalisti menestyvän kaupallisen innovaation synty ei ole sijaintiriippuvaista. Tulevaisuudessa iso osa kehitystyötä säilyy suljettuina prosesseina. Avoimessa kehitystyössä yhä enemmän virike syntyy asiakaspalautteista ja tarpeista. Taantuman keskellä yritystoiminnan näkymät eivät ole luonnollisesti valoisat. Suhdannetilastot kertovat, että Keski Suomen yritysten liikevaihto ja vienti ovat pudonneet huomattavasti viimeisen vuoden aikana kaikissa seutukunnissa. Pahimmat skenaariot taantuman pitkästä kestosta eivät todennäköisesti kuitenkaan toteudu, sillä maailmatalous on alkanut elpyä. Talouden taantuma on lisännyt työttömyyttä, se on kasvattanut konkurssien määrää ja tulee näkymään notkahduksena yritysten toimipaikkatilastoissa. Taantuman hellittäessä ei ole näköpiirissä selkeitä uhkatekijöitä, jotka laajasti ehkäisisivät Keski Suomen yritystoiminnan kasvun 2010 luvulla. Koulutukseen profiloituneelle maakunnalle on tärkeää, ettei nykyisessä tilanteessa kasvateta koulutettujen työttömyyttä ja edistetä työvoiman poismuuttohalua, kun lähitulevaisuudessa on edessä voimakas ikärakenteen muutos ja uusia työpaikkoja avautuu eläköitymisen seurauksena. (Pietilä, J., verkkosivut) 9

11 4 Yritysten innovaatiotoiminnan tukeminen 4.1 Yritysten innovaatioiden ja kasvun rahoitus Yritysten rahoitustarpeet vaihtelevat muun ohella yrityksen toimialan, liiketoiminnan vakiintuneisuuden, taloudellisen aseman ja yleisen taloustilanteen perusteella. Yrittäjän oman panoksen lisäksi yritystoiminnan rahoitusta voi saada erilaisista yksityisen sektorin ja julkisen sektorin rahoituslähteistä. Yritys voi myös hankkia rahoitusta yleisöltä hakeutumalla julkisen kaupankäynnin kohteeksi. Erilaisten rahoitustarpeiden yhteinen nimittäjä löytyy yleensä yrityksen kasvutarpeista. Yritykset panostavat tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan tulevaisuuden kilpailukykynsä turvaamiseksi. (EK:n verkkosivut) Julkisen sektorin erityisrahoitus Yleisenä lähtökohtana voidaan pitää, että julkisen sektorin rahoitusvaihtoehdot täydentävät yksityisen sektorin luotto ja rahoituslaitosten sekä pääomasijoittajien tarjoamaa rahoitusta erityisesti yritystoiminnan alkuvaiheessa sekä korkean riskin omaavissa tai suurissa kehityshankkeissa. Julkisen sektorin rahoitus muodostaa tyypillisesti ainoastaan osan yrityksen tarvitsemasta kokonaisrahoituksesta. (EK:n verkkosivut) Finnvera Oyj tarjoaa yrityksille lainoja ja takauksia mm. liiketoiminnan aloittamisen, kehittämisen ja kasvun sekä kansainvälistymisen yhteydessä. Finnvera tarjoaa myös vienninrahoituspalveluja ja toimii Suomen virallisena vientitakuulaitoksena. Tekes rahoittaa lainoin ja avustuksin projekteja, jotka luovat uutta osaamista ja innovaatioita. Tekesillä on myös erillinen rahoitusohjelma nuorille ja innovatiivisille yrityksille liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Lisäksi Tekesin avustus innovaatiopalveluiden hankintaan on tarkoitettu kannustamaan pk yrityksiä hankkimaan parasta mahdollista asiantuntemusta ja osaamista tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintansa tueksi. Avustuksen piiriin hyväksytään vain ostopalvelut, ei yrityksen omia kuluja. Tekesin Tuli Tutkimuksesta liiketoimintaa ohjelma auttaa teknologiansiirron ja tutkimustulosten kaupallistamisessa. Tekes on rahoittanut bioenergiaan ja biomassan hyötykäyttöön liittyviä teknologiaohjelmia kuten Bioenergia ja Puuenergia. Parhaillaan on menossa biomassan jalostukseen liittyvä ohjelma (BioRefine, ja uusiutuvan energian kansainvälistymiseen liittyvä ohjelma Groove (Uusiutuva energia kasvua kansainvälistymisestä, Keksintösäätiö puolestaan tukee yksityishenkilöitä ja pienyrittäjiä keksintöjen alkuvaiheen kehittämisessä sekä niiden kaupallisessa hyödyntämisessä. Lisäksi keksintö 10

12 ja innovaatioasiamiehet arvioivat keksintöhankkeita, neuvovat patentti teollisuus ja rahoitusasioissa, avustavat rahoituksen hakemisessa Keksintösäätiöltä ja muilta rahoittajilta ja edistävät keksintöjen teknistä, tuotannollista ja kaupallista hyödyntämistä. Patentti ja rekisterihallituksen peruspalvelut ovat saatavissa paikallisissa Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksissa. Erityisesti laajoissa hankkeissa osarahoittajana voi toimia myös Pohjoismaiden Investointipankki tai Euroopan investointipankki. Julkisella sektorilla toimivia pääomasijoittajia ovat Finnvera konserniin kuuluva Aloitusrahasto Vera Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy sekä erillisiin rahoitusohjelmiin perustuvaan toimintaan keskittynyt Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukset tarjoavat yritystoimintaan tukea ja avustuksia sekä neuvontaa ja muita palveluita. Aloittavalle yrittäjälle on tarjolla myös työ ja elinkeinotoimistosta haettava starttiraha. Energiatukea voidaan myöntää energian säästöä, energian käytön tehostamista ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistäviin investointi ja kehittämishankkeisiin. Haasteellisten tutkimus ja kehittämishankkeiden valmisteluun voidaan myöntää harkinnanvaraista valmistelurahoitusta. Sitä myönnetään enintään 70 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintään euroa. Lisäksi rahoitusta voi olla saatavilla erillisten rahoitusohjelmien puitteissa tai hankkeen sisällön tai kohdemaan perusteella, esimerkiksi ympäristö ja kehitysmaahankkeisiin. Rahamääräisen tuen lisäksi rahoitusta tarjoavilla tahoilla on yleensä muita yritystoimintaa tukevia palveluita, ja esimerkiksi Finpro ry tarjoaa liiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen liittyviä palveluita. Aloittavan yrittäjän kannattaa tutustua esimerkiksi Yrityssuomi.fi portaaliin (www.yrityssuomi.fi) sekä hankkia tietoa rahoitusvaihtoehdoista omasta elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksesta EU:n rakennerahastot Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmien tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla. 11

13 Euroopan aluekehitysrahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi: innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistämistä uusien ympäristöteknologioiden kehittämistä alueiden saavutettavuuden parantamista naisyrittäjyyttä palvelualojen uusia, luovia hankkeita yritysten sukupolvenvaihdoksen helpottamista pk yritysten kasvua ja kilpailukykyä työllisyyttä edistävien toimintaympäristöjen ja palvelujen kehittämistä Suomessa toteutetaan rakennerahastokaudella viittä alueellista EAKR ohjelmaa. Etelä Suomi, Yksi alueellinen EAKR ohjelma rakennerahastokaudella on Länsi Suomen EAKR ohjelma, johon Keski Suomi kuuluu. Länsi Suomen tavoitteena on olla vetovoimainen ja innovatiivinen yrittäjyyden ja kasvun alue. Tähän pyritään tukemalla hankkeita, jotka edistävät uusien yritysten ja työpaikkojen syntyä tai parantavat yritysten kilpailukykyä. Euroopan sosiaalirahaston ohjelman tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Lisätietoa Rakennerahastot.fi portaalista (www.rakennerahastot.fi) Kansainvälisten hankkeiden rahoituspäätökset Keski Suomessa Euroopan unionilla on myös muita ohjelmia, jotka tukevat alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä. Niistä saa lisätietoa Euroopan unionin internet sivustolta Yhteenveto kansainvälisten hankkeiden rahoituspäätöksistä Keski Suomessa : Keskisuomalaiset ovat mukana ainakin 39 kansainvälisessä hankkeessa, joiden rahoituspäätökset on tehty vuosina 2007 ja 2008 Keskisuomalaiset ovat hyödyntäneet yhteensä 13 EU:n erillisohjelmaa (joilla on useita alaohjelmia) Rahoitusta onnistuneesti ovat hankkineet Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylä Innovation Oy, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, Keski Suomen liitto ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (JAO). Eniten hankkeita on Jyväskylän yliopistolla. Yliopisto on myös onnistunut hyödyntämään useita eri rahoitusohjelmia. Vuosina Ecocat oli ainoa yritys, joka osallistui itsenäisesti hankkeeseen (HUOM! Keskisuomalaiset yritykset osallistuvat mm. Jyväskylä Innovation Oy:n hankkeisiin, mutta eivät ole varsinaisia rahoituksen hakijoita) 12

14 Muut suomalaiset ovat osanneet hyödyntää em. ohjelmien lisäksi 17 muuta EU:n erillisohjelmaa Kukaan suomalainen ei ole osannut hyödyntää n. 30 muuta EU:n erillisohjelmaa luomalla hankkeita (yritykset ovat kuitenkin saattaneet hyötyä näistä ohjelmista julkisten hankintojen kautta voittamalla tarjouspyyntökilpailuja tätä ei ole tutkittu. Tiedossa on, että ainakin Uniservices (JYU) on hyödyntänyt näistä muutamaa ohjelmaa ja voittanut niiden kautta toteutettuja tarjouspyyntökilpailuita) Osassa EU:n erillisohjelmista hakijoina voivat olla vain voittoa tavoittelemattomat organisaatiot. Erityisesti yrityksille suunnattuja ohjelmia ovat FP7 ja CIP. Yhdessä hankkeessa, jossa on keskisuomalaisia toimijoita mukana, on keskimäärin 10 osallistujaa ja osallistujakohtainen EU tuki on noin euroa. Tällä laskukaavalla Keski Suomeen tulee keskimäärin n. 11 miljoonaa euroa näiden 39 hankkeen kautta. Muuta huomioitavaa: tilastosta ei käy ilmi, montaako hanketta on haettu, mutta ei ole mennyt läpi. Läpimenoprosentti EU:n erillisohjelmissa vaihtelee 10 30% välillä. Haettavien hankkeiden yhteisarvo on n. 6,3 miljoonaa euroa, josta hankkeiden toteutuessa Keski Suomeen kohdistuu n. 2,6 miljoonaa euroa. (Humala, 2009) VTT:n hankerekisterissä ei erotella Keski Suomen hankkeita erikseen. VTT osallistuu puiteohjelman (FP7), Älykäs Energiahuolto (IEE ohjelma) sekä myös joihinkin EAKR hankkeisiin. Jyväskylän VTT:llä on menossa useita biomassan leijukerros ja happipolttoon liittyviä hankkeita, puubioenergiahankkeita IEE ohjelmasta sekä bioenergian verkostohanke EUBIONET, jota on koordinoitu vuodesta 1999 (www.eubionet.net). 4.2 Yritysten tutkimus ja kehittämistoiminnan tukeminen Suomessa panostetaan voimakkaasti tutkimus ja kehitystoimintaan. Suomen panostukset t&ktoimintaan ovat suhteessa bruttokansantuotteeseen OECD maiden toiseksi korkeimmat. Yritysten osuus t&k toiminnan investoinneista on Suomessa kansainvälisesti verrattuna erittäin korkea, noin 70 %. Tutkimus ja kehitystoiminnassa Keski Suomi sijoittuu maamme kärkiviisikkoon edellään vain Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais Suomi ja Pohjois Pohjanmaa. Myönteisestä kehityksestä huolimatta ovat t&k toimintaan käytettävät henkilöresurssit ja euromäärät Keski Suomessa kuitenkin vielä moninkertaisesti vähäisemmät kuin em. maakunnissa. Keski Suomessa panostus tutkimus ja kehittämistoimintaa on kasvanut tasaisesti mutta suhteellisesti maakunnan osuus pysyttelee neljässä prosentissa. Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot Keski Suomessa olivat 261,3 miljoonaa euroa vuonna 2008 (taulukko 3). Tutkimus ja kehittämistoiminta on keskeinen innovaatiotoiminnan osa alue. Yritysten t&ktoiminnan investoinnit tuottavat innovaatioita, parantavat yritysten kilpailukykyä ja lisäävät siten taloudellista kasvua sekä yhteiskunnan hyvinvointia. (EK:n verkkosivut) 13

15 Taulukko 3. Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot Keski Suomessa vuosina 2007 ja 2008 (Tutkimus ja kehittämistoiminta 2008, Tilastokeskus) T&k menot 2007 T&k menot 2008 Yhteensä Osuus t&k menoista Yhteensä Osuus t&k menoista milj. % milj. % Koko maa 6 242,7 100, ,1 100,0 Keski Suomi 252,6 4,0 261,3 3,8 4.3 Verkostoituminen Verkostoituminen voi tarjota yritysten innovaatiotoiminnalle monenlaisia etuja. Verkostoitumisen etuja mahdollisuus hyötyä kumppanien arvoketjusta mahdollisuus hyötyä omaa osaamista täydentävistä verkoston resursseista mahdollisuus keskittyä omaan ydinosaamiseen voi tarjota sekä suuruuden että erikoistumisen hyötyjä Verkostoituminen on erityisesti PK yrityksille usein välttämätöntä kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Yritys voi verkostoitua arvoketjun muiden toimijoiden: toimittajien ja asiakkaiden kanssa. Yhteistyöllä saadaan mm. tietoa asiakkaiden käyttäytymisestä. Muita mahdollisia yhteistyökumppaneita ovat kilpailijat sekä korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, joiden kanssa tehdään varsinkin strategiseen pitkän aikavälin tutkimukseen liittyvää yhteistyötä, jossa ei vielä toimita markkinoilla. Osaamisintensiivisiä yrityspalveluja (knowledge intensive business services, KIBS) tarjoavien yritysten rooli on korostunut. KIBSit ovat tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja ne voivat olla asiakaan innovaatiotoiminnan edistäjiä, välittäjiä tai lähteitä. Vajaa puolet innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä Suomessa tekee innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä muiden yritysten, tutkimusorganisaatioiden tai vastaavien kanssa. Yhteistyö yleistyy yrityskoon kasvaessa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit innovaatiotoiminnassa ovat toimittajat, asiakkaat ja oman konsernin muut yritykset. Samat toimijat ovat myös tärkeimpiä innovaatiotoiminnan tietolähteitä oman yrityksen jälkeen. Yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja verkostoitumista on tuettava laajasti ja eri toimijoiden on hyödynnettävä yhteistyön tarjoamia mahdollisuuksia. (EK:n verkkosivut) 14

16 4.4 Organisaation ja henkilöstön kehittäminen Osaaminen edistää innovaatioiden syntymistä Aineettomalla pääomalla kuten henkilöstön osaamisella, organisaation rakenteilla, arvoilla ja kulttuurilla sekä immateriaalioikeuksilla on huomattava vaikutus yritysten innovaatiotoimintaan. Etenkin osaaminen on tärkeä innovaatioiden syntymistä edistävä tekijä. Organisaatioiden tulee kehittää kykyään käyttää henkilöstön osaamista uusien innovaatioiden jatkuvaan tuottamiseen. Organisaation ilmapiirin tulee olla kannustava ja arvostava. On pyrittävä luomaan ilmapiiri, jossa toiminnan jatkuva parantaminen on itsestäänselvyys. Tarvitaan oman työn ja työtapojen kehittämistä sekä koko toiminnan arvioimista. Uudet innovaatiot edellyttävät tiedon jalostamista. Organisaatiossa tarvitaan käytäntöjä, joiden avulla tietoa jaetaan aktiivisesti, vastaanotetaan ja jalostetaan yhdessä. Pätevän henkilöstön puute merkittävä innovaatioita haittaava tekijä Eräs merkittävimmistä yritysten innovaatiotoimintaa haittaavista tekijöistä on pätevän henkilökunnan puute. Korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa on tärkeitä aineettoman pääoman voimavaroja. Jotta näitä voimavaroja voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, on kehitettävä uudenlaista yhteistyökulttuuria ja toimivia yhteistyömuotoja yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välille. Koulutuksessa on otettava huomioon yritysten osaamis ja työvoimatarpeet. (EK:n verkkosivut) 4.5 Toimijoiden asemat ja tehtävät Keski Suomen innovaatiojärjestelmässä Taulukossa 4 esitetään toimijoiden asemat ja tehtävät Keski Suomen innovaatiojärjestelmässä. Yrityksen innovaatioverkoston osia voivat olla niiden suhteet asiakkaisiin ja toimittajayrityksiin sekä suhteet muihin yrityksiin ja innovaatiotoiminnan resurssien tuottajiin kuten korkeakouluihin, tutkimuslaitoksiin, rahoittajiin ja muihin yrityspalveluorganisaatioihin. Kappaleessa Julkisen sektorin erikoisrahoitus on esitetty kansallisia rahoitusvaihtoehtoja, joita kaikilta osin ei ole katsottu tarpeelliseksi toistaa taulukossa 4. 15

17 Taulukko 4. Toimijoiden asemat ja tehtävät Keski Suomen innovaatiojärjestelmässä (Taulukko mukailtu käyttäen hyväksi lähdettä Raatikainen, 2005) Keski Suomen liitto Toimija Asema innovaatiojärjestelmässä Tehtävät innovaatiojärjestelmässä Innovaatioympäristön ja infrastruktuurin luojat sekä kehittäjät lakisääteinen aluekehitysviranomainen, kuntayhtymä Keski Suomen kunnat ja seutukunnat lakisääteinen peruspalvelut Seudulliset kehittämisyhtiöt Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jämsek Oy Kehittämisyhtiö KeuLink Oy Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Ääneseudun Kehitys Oy Witas Oy Jyväskylä Innovation Oy Kehittämis ja palveluorganisaatiot seudullinen kehittämisyhtiö, jonka tehtävä elinkeinoelämän kehittäminen energiateknologian osaamiskeskus paperinvalmistusteknologian osaamiskeskus nanoteknologian osaamiskeskus tieto ja viestintäteknologian osaamiskeskus vetovoimaohjelma protomo operaattori maakuntayhteistyö, maakuntasuunnittelu ja kaavoitus, kehittämisrahoitus elinkeinoyhteistyö, aluekeskusohjelma, seudun markkinointi, hautomopalvelut (alihankkii), kehittämishankkeet, toimitilatarjonta osaamiskeskusohjelmat Invest in toiminta toimitilat, sparraus, kontaktit Keski Suomen Yrityskehitys Oy yksityinen kehittämisyhtiö hautomotoiminta Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut Yrityspalvelukeskus Luotsi Tuhansien Järvien Uusyritys keskus ry VTT kaupungin kehittämis ja tutkimusyksikkö uusyrityskeskusverkostossa toimiva yhdistys VTT:n yksikkö Enas Oy VTT Expert Services Oy tutkimuksen ja kehittämisen tukipalvelut yritysten neuvonta tutkimuspalvelut laboratoriopalvelut asiantuntija, testaus sekä sertifiointipalvelut 16

18 Toimija Asema innovaatiojärjestelmässä Tehtävät innovaatiojärjestelmässä Kehittämis ja palveluorganisaatiot Keski Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus paikallinen elinkeinokeskus Tekesin paikallisyksikkö Keksintösäätiön paikallistoimija alueellinen ympäristökeskus työ ja elinkeinoministeriön paikallisyksikkö Innovaatiojärjestelmän verkostoijatoimijat yritysten neuvonta, rahoitus ja kehittämispalvelut,elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen teknologian kehittämisrahoitus ja siihen liittyvä neuvonta keksintörahoitus ja siihen liittyvä neuvonta, juridinen apu, IPR suojausapu ympäristön ja luonnonvarojen seuranta, suojelu ja ohjeistus yrityksen kehittämisrahoitus ja siihen liittyvä neuvonta Keski Suomen kauppakamari Keski Suomen Yrittäjät ry Suomen Bioenergiayhdistys ry (FINBIO) Turveteollisuusliitto International Peat Society (IPS) Pellettienergiayhdistys ry elinkeinoelämän yhteistyöorganisaatio ja edunvalvoja elinkeinoelämän yhteistyöorganisaatio ja edunvalvoja bioenergia alan yhteiselin ja edunvalvoja kansallinen turvealan vaikuttaja ja edunvalvoja kansainvälinen turvealan vaikuttaja ja edunvalvoja pellettitoimialan vaikuttaja ja edunvalvoja valiokuntatoiminta, ajankohtaiskurssit ja seminaarit verkostointi, alueen yritysten menestymisen edistäminen, yrittäjyyden edistäminen, innovaatiotoiminnan edistäminen edunvalvonta, tiedonvälitys, strategiatyö edunvalvonta, kehityksen seuranta, jäsenistön ammattitaidon kohottaminen, tiedotus ja asiantuntijatoiminta sekä kansainvälinen yhteistoiminta edunvalvonta, tiedonvälitys, strategiatyö edistää toimialan kehitystä, valvoo pellettitoimialan etuja kansallisesti Keski Suomen Keksijät ry yhdistystoiminta tiedottaminen, kannustaminen, neuvonta, verkostointi Uudistuvat koneet ja laitteet klusteri Bioenergiasta elinvoimaa klusteri Kehittyvä asuminen klusteri Alueelliset klusterit ja verkostot alueellinen kärkiklusteri alueellinen kehittyvä klusteri alueellinen kehittyvä klusteri keskisuomalaisten yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen, yrityslähtöisiä kehittämishankkeiden synnyttäminen, elinkeinotoiminnan uudistaminen BENET Bioenergiaverkosto yritysverkosto asiantuntijapalvelut, kansainvälinen yhteistyö, verkostoyhteistyö Keski Suomen Energiatoimisto alueellinen energiatoimisto edistää energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä, energianeuvonta 17

19 Toimija Asema innovaatiojärjestelmässä Tehtävät innovaatiojärjestelmässä Yliopistot ja yliopistoyksiköt Jyväskylän yliopisto kansallisen ja kansainvälisen tiedeyhteisön jäsen Ammattikorkeakoulut korkein koulutus, perustutkimus, tieteellinen tutkimus, aluekehitys, tutkimus ja kehittämistoiminta, täydennyskoulutus, tutkimus ja innovaatiopalvelut, yhteistyö muiden kansallisten ja kansainvälisten yliopistojen kanssa Jyväskylän ammattikorkeakoulu ammatillinen korkeakoulu koulutus ja asiantuntijapalvelut, laboratorio ja mittauspalvelut, yritysten liiketoiminnan kehittämispalvelut, yhteistyö muiden kansallisten ja kansainvälisten ammattikorkeakoulujen kanssa Muu koulutusjärjestelmä Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Pohjoisen Keski Suomen oppimiskeskus Jämsän seudun koulutuskeskus Jämsänkosken metsäoppilaitos ammatillinen toisen asteen koulutus ammatillinen toisen asteen koulutus ammattikoulutus, täydennyskoulutus, oppisopimuskoulutus ammattikoulutus, täydennyskoulutus, oppisopimuskoulutus Peruskoulutus peruskoulu, ammattikoulu, lukio varhaiskasvatus, oppivelvollisuuskoulutus, ammattikoulutus Aikuiskoulutus ammattikurssi ja täydennyskoulutus, ammattikoulutus täydennyskoulutuskeskukset Yksityiset koulutusyritykset ja konsultit erilaisia liikeideoita koulutuspalvelut Tilantarjoajat Technopolis Oyj pörssiyhtiö, toimistotiloja toimitilatarjonta Jykes Kiinteistöt Oy kuntien omistama yhtiö, teollisuus, toimisto ja varastotiloja toimitilatarjonta Muut yksityiset erilaisia liikeideoita toimitilatarjonta Muut toimijat JyväsSeed Fund Oy rahastosijoittaja yritysten neuvontapalvelut (erityisesti (Midinvest Management Oy) alkuvaiheen yritykset) Pankit ja muut rahoituslaitokset erilaisia liikeideoita yritysten neuvonta ja rahoituspalvelut Cleen Oy Metsäklusteri Oy Asiakkaat energia ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä metsäklusterin strategisen huippuosaamisen keskittymä tuotteiden ja palveluiden loppukäyttäjät strateginen tutkimus, sovellettu tutkimus sekä uuden teknologian pilotointi ja demonstrointi, verkostointi metsäklusterin strategisen huippuosaamisen keskittymän tutkimushankkeiden johtaminen käyttökokemuksien tarjoaminen, tarpeiden esittäminen, kontaktit 18

20 Vuonna 2006 Suomen Yrittäjien ja selvitysmies, kansanedustaja Kyösti Karjulan, toimesta toteutettiin kysely Yrittäjien käsitys innovaatiojärjestelmän nykytilasta. Innovaatioympäristöselvityksen mukaan suomalaisen yrittäjän mielestä heidän tärkeimmät ja parhaiten onnistuneet tukijansa löytyvät yksityiseltä sektorilta. Keskimäärin kyselyyn vastanneille yrityksille on ollut pienin merkitys Keksintösäätiöllä, yrityshautomoilla, uusyrityskeskuksilla, tutkimuslaitoksilla ja Tekesillä. PK yritysten käyttämien yksityisten yrityspalvelujen, ystävien ja lähipiirin sekä kumppaniyritysten merkitys on ollut suuri yrityksen liiketoiminnan tukemisessa ja ne ovat onnistuneet siinä hyvin. Kohtalaisen suuri merkitys yritysten liiketoiminnan tukemisessa ja onnistuminen on ollut melko hyvää Suomen Yrittäjien, oppilaitosten, TE keskusten ja Finnveran osalta. (Suomen Yrittäjien verkkosivut) Yleisenä käsityksenä on, että innovaatiotoimintaa tukevia palveluita on yrityksille tarjolla riittävästi ja rahoitusta on saatavissa uskottaville projekteille. Julkisrahoitteiset hankkeet ovat erityisesti yritystoiminnan käynnistämisessä tärkeässä osassa. Sen sijaan palvelujen markkinointi ja saavutettavuus koetaan ongelmallisena. Innovaatiopalveluja tarjoava kenttä koetaan hajanaiseksi, jonka seurauksena innovaatiopalveluja etsivä ei välttämättä ole löytänyt tarvitsemaansa palvelua tästä toimijoiden viidakosta. Palveluja markkinoidaan puutteellisesti yritysten suuntaan ja viestintä keskittyy liiaksi ohjelma ja hankenäkökulmaan. Palvelut tulisi tuotteistaa yrityksille ja viestinnässä tulisi korostaa käytäntöä, miten palvelu auttaa yritystä tavoitteissaan ja mitä yritys hyötyy siitä. Edellä kuvattu perustuu Kouvolan seudulla tehtyyn selvitykseen, mutta samankaltaista viestiä on kuulunut keskisuomalaisilta yrittäjiltä. (Nuottanen, J. 2009) Esimerkki julkisten toimijoiden ja yrityksien yhteistyöstä innovaatioiden luomiseksi Maaliskuussa 2009 Nokia Oyj, Technopolis Oyj ja Tekes aloittivat kolmivuotisen ( ) INNOVATION MILL ohjelman, joka hyödyntää tuhansia Nokian käyttämättömiä ideoita ja immateriaalioikeuksia (eli aineettomia oikeuksia) muuttamalla ne uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi. INNOVATION MILL ohjelma tarjoaa taloudellista tukea sekä verkostoja innovatiivisten suomalaisyritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Hankkeessa syntyvien kehitysprojektien kokonaisarvoksi tavoitellaan 8 miljoonaa euroa, josta julkisen rahoituksen osuus on 4,5 miljoonaa euroa. Ohjelman pääkoordinaattorina toimii Technopolis Oyj ja rahoituksesta vastaa Tekes yhdessä paikallisten Technopolis kaupunkien kanssa. Rahoitusta voi käyttää erilaisiin toimintoihin, kuten uusien immateriaalioikeuksien integroimiseen yrityksen olemassa olevaan teknologiaan, markkinatutkimuksiin, pilottihankkeisiin ja liiketoiminnan kehittämiseen. Nokia Oyj, Technopolis Oyj ja Tekes ovat hakeneet ohjelmaan yrityksiä, jotka pystyvät luomaan uusia menestystarinoita Nokian alkuperäisistä immateriaalioikeuksista ja ideoista. Laaja IPRvarasto koostuu patenteista, patenttihakemuksista, havaintoesityksistä ja vahvistetuista ideakuvauksista. Nokia on valmis siirtämään oikeudet yrityksille, jotka vakuuttavat arviointiraadin kyvyillään käyttämättömien immateriaalioikeuksien hyödyntämisessä. Hanke on ensimmäisen vuoden aikana luonut Suomeen yhteensä 120 uutta työpaikkaa, 12 uutta yritystä ja kerännyt yli viisi miljoonaa euroa riskipääoma sekä bisnesenkelirahoitusta. 19

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Rakennerahastojen ohjelmakausi Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013 123 Perusrahoitus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus 16.2.2015 Muutoksia 2014 à Säädösmuutokset Aluekehityslainsäädäntö Yritystukisäädökset Maaseudun

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Developing the Pinus Sylvestris L resource

Developing the Pinus Sylvestris L resource Developing the Pinus Sylvestris L resource Jukka Malinen, Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Northern Periphery Programme

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu

Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu 14.09.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Jämsä. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti Jämsä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti Kuhmoinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot