WP2.1 a SELVITYS JULKISISTA INNOVAATIOPALVELUISTA YRITYSTOIMINNAN TUKEMISEKSI KESKI SUOMESSA D2.1.2.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "WP2.1 a SELVITYS JULKISISTA INNOVAATIOPALVELUISTA YRITYSTOIMINNAN TUKEMISEKSI KESKI SUOMESSA D2.1.2."

Transkriptio

1 Regions in the field of Sustainable Use of Biomass Resources Keski Suomi Projekti WP2.1 a SELVITYS JULKISISTA INNOVAATIOPALVELUISTA YRITYSTOIMINNAN TUKEMISEKSI KESKI SUOMESSA D Tytti Laitinen, Jyväskylä Innovation Oy Julkinen , Jyväskylä

2 Sisällysluettelo JOHDANTO TILASTOTIETOJA KESKI SUOMEN MAAKUNNASTA BIOENERGIA ALAN LIIKETOIMINTA KESKI SUOMESSA INNOVAATIO, INNOVAATIOJÄRJESTELMÄ JA INNOVAATIOYMPÄRISTÖ YRITYSTEN INNOVAATIOTOIMINTA JA TOIMINNAN KOHTEITA YRITYS JA INNOVAATIOTOIMINNAN KEHITYS KESKI SUOMESSA YRITYSTEN INNOVAATIOTOIMINNAN TUKEMINEN YRITYSTEN INNOVAATIOIDEN JA KASVUN RAHOITUS Julkisen sektorin erityisrahoitus EU:n rakennerahastot Kansainvälisten hankkeiden rahoituspäätökset Keski Suomessa YRITYSTEN TUTKIMUS JA KEHITTÄMISTOIMINNAN TUKEMINEN VERKOSTOITUMINEN ORGANISAATION JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN TOIMIJOIDEN ASEMAT JA TEHTÄVÄT KESKI SUOMEN INNOVAATIOJÄRJESTELMÄSSÄ Esimerkki julkisten toimijoiden ja yrityksien yhteistyöstä innovaatioiden luomiseksi YHTEENVETO LINKIT...21 LÄHDELUETTELO...22 LIITTEET...23 The sole responsibility for the content of this report lies with the authors. It does not necessarily reflect the opinion of the European Communities. The European Commission is not responsible for any use that maybe made of the information contained therein. 1

3 Johdanto BIOCLUS eli Biomassavarojen kestävä käyttö hanke vahvistaa ja kehittää tutkimusyhteistyötä ja tutkimusvalmiuksia viidellä eurooppalaisella alueella: Keski Suomessa, Navarrassa (Espanja), Wielkopolskassa (Puolassa), Länsi Makedoniassa (Kreikka) sekä Slovakiassa. Keski Suomessa hankeen toteuttavat VTT, Jyväskylän yliopisto, Keski Suomen liitto, Jyväskylä Innovation Oy, Benet Oy sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, joka koordinoi hankkeen. BIOCLUS projektin kokonaisbudjetti on yli kolme miljoonaa euroa, josta 1,2 miljoonaa euroa hyödynnetään Keski Suomessa. Hankkeen rahoittaa Regions of Knowledge ohjelma, joka on osa Euroopan Unionin seitsemättä puiteohjelmaa. Lisätietoja Tämän selvityksen tavoitteena on analysoida julkiset innovaatiopalvelut, jotka tukevat yritystoimintaa Keski Suomessa. Tässä selvityksessä on listattu maakunnallisia innovaatioympäristön toimijoita (rahoitus, kehitys, tutkimus ja koulutus) sekä määritelty heidän palvelutarjonta yrityksille innovaatiojärjestelmän kehittämisen näkökulmasta. Innovaatiojärjestelmän perustavoitteena on kannustaa yrityksiä entistä tehokkaammin uuden luomiseen ja kehittämiseen. Yleinen tuntuma tällä hetkellä on, että järjestelmä näyttäytyy yritysten mukaan hajanaisena ja sirpaleisena, jolloin olemassa olevaa palvelutarjontaa ei osata hyödyntää. Tässä selvityksessä ei kuitenkaan ole tarkoitus lähteä kehittämään ja selkeyttämään palvelutarjontaa. Mahdollisesti jossain myöhemmässä vaiheessa Keski Suomenkin osalta laaditaan maakunnallinen innovaatiostrategia. Jyväskylässä Tytti Laitinen, Jyväskylä Innovation Oy 2

4 1 Tilastotietoja Keski Suomen maakunnasta Keski Suomen maakunta edustaa noin asukkaan väkiluvullaan noin 5 % Suomen väestöstä. Bruttokansantuote / asukas on 82 % maan keskiarvosta eli noin / asukas. Suomen maakuntien pinta ala, väestö ja bruttokansantuotetiedot on esitetty liitteessä 1. Keski Suomen maakuntaan kuuluu 6 seutukuntaa (Jyväkylä, Joutsa, Keuruu, Jämsä, Äänekoski ja Saarijärvi Viitasaari) ja yhteensä 23 kuntaa. Väestöllisesti Keski Suomi on kasvumaakunta. Väestökasvu perustuu Jyväskylän seudun vuosittaiseen hyvään kehitykseen, joka kompensoi muiden seutukuntien vähennystä. Maakunnassa on asukasta (v. 2008), joista yli 47 % asuu Jyväs kylässä. Työllisten määrä on (v.2008) ja työpaikkoja on noin (vuonna 2007). Talouden taantuma iski Keski Suomessa pahaan aikaan, sillä se katkaisi poikkeuksellisen hyvän työpaikka ja työllisyyskasvun. Työpaikkamäärän kasvu on perustunut lähes yksinomaan Jyväskylän seudun positiiviseen kehitykseen. Muilla seuduilla suunta on toinen erityisesti maaja metsätalous sekä teollisuustyöpaikkojen vähetessä. Eräissä kunnissa työpaikkamäärän nykytaso on saatu ylläpidettyä suhdanteista huolimatta; useissa kunnissa työpaikat vähenevät tasaisesti ja työpaikkarakenne muuttuu palveluvaltaisemmaksi. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15 vuotiaista on suunnilleen maan keskitasoa, noin 40 %. Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15 vuotiaista on Keski Suomessa maan keskitasoa (65 %), Jyväskylässä selvästi yli maan keskitason (74 %). Sekä yliopisto että ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrät ovat Jyväskylässä korkeat. Keski Suomen bruttokansantuote asukasta kohti on n euroa (2007). Verotulot asukasta kohti alittavat maan keskiarvon, joka on n (2007). Jyväskylän työpaikkaomavaraisuus 107 % on melko korkea, mutta koko Keski Suomessa 97 % ollen lähellä maan keskitasoa. Huolimatta hyvästä suunnasta Keski Suomessa oli joulukuussa työtöntä työnhakijaa (koko maassa henkilöä) ollen 20 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Aiemmin työttömyys on suhteellisesti eniten koetellut maakunnan pohjois ja länsiosia, mutta 2000 luvulla myös maakunnan vahvoja teollisuuskeskuksia. Maamme yliopistokeskuksista Jyväskylän työttömyystilanne on vaikein. Keski Suomessa oli noin yritysten toimipaikkaa vuonna Yritystoimipaikkojen lukumäärä on lisääntynyt 1990 luvun puolivälistä lähtien. Taulukossa 1 on esitetty tilastotietoja Keski Suomen maakunnasta. 3

5 Taulukko 1. Tilastotietoa Keski Suomesta (Lähde: Keski Suomi Jyväskylä Koko Suomi Väkiluku vuonna * Väestöosuus vuonna 2008 Tutkinnon suorittaneita yli % 74 %** 65 % vuotiaista vuonna 2007 keskiaste 40 % 42 %** 39 % korkea aste 25 % 32 %* 25 % Yliopisto opiskelijat vuonna Ammattikorkeakouluopiskelijat vuonna 2006 Yritykset vuonna henkilöstö liikevaihto (1000 ) henkilöstö / yritys 3,3 4,8 liikevaihto / henkilö liikevaihto / yritys Työpaikkaomavaraisuus 97 % 107 % 100 % Työpaikat vuonna Työllisten määrä vuonna Työllisyysaste vuonna ,6 70,6 Verotulot / asukas vuonna * Huomioi kuntaliitoksen ** Jyväskylän kaupunki ennen kuntaliitosta Monen maakunnan tapaan myös Keski Suomessa kouluttautuneiden valmistumisen jälkeinen sijoittuminen on sidoksissa koulutusasteeseen. Yliopistoista valmistuvilla liikkuvuus on alemmilta asteilta valmistuneita suurempaa. Ammattikorkeakouluista ja keskiasteelta valmistuneet ovat kotiseutu uskollisempia ja nämä koulutusmuodot palvelevat enemmän paikallisia työmarkkinoita. Keski Suomessa korkeasti kouluttautuneet sijoittuvat erityisesti Jyväskylän seudulle. Taulukko 2. Valmistumisen jälkeinen maakunnallinen sijoittuminen koulutusasteittain 2007 (Pietilä, J., verkkosivut)) Ammatillinen koulutus AMK koulutus Yliopistokoulutus Valmistumisen jälk. kotimaakunta* Valmistumisen jälk. kotimaakunta* Valmistumisen jälk. kotimaakunta* Sama % Eri% Sama % Eri% Sama % Eri% Keski Suomi 83,2 16,8 66,2 33,8 44,3 55,7 Koko maa 81,1 18,9 70,5 29,5 62,4 37,6 * Vertailussa huomioitu kotimaakunta opiskeluaikana ja kotimaakunta heti tutkinnon suorittamisen jälkeen Keski Suomessa teollisuuden liikevaihdosta viennin osuus on 55,8 %, kun koko maassa vastaava luku on 49,6 %. 4

6 1.1 Bioenergia alan liiketoiminta Keski Suomessa Keski Suomeen on keskittynyt poikkeuksellisen suuri määrä bioenergia alan osaajia: kotimaisia polttoaineita käyttäviä kunnallisia ja metsäteollisuuden energialaitoksia, polttoaineiden tuottajia ja markkinoijia, koneyrittäjiä, tutkimuslaitoksia, koulutusta ja edistämisorganisaatioita. Maakunnassa on nykyään 10 yhdistettyä sähköä ja lämpöä tuottavaa biovoimalaa ja yksi käynnistyy vuoden 2010 loppupuolella (Keuruun Lämpövoima Oy:n laitos). Kaukolämpölaitoksia ja suuria kiinteistökohteita on n.45, jotka käyttävät biopolttoaineita, pääasiassa metsähakkeita. Mm. Vapo Oy, VTT, FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry, Turveteollisuusliitto ry, Kansainvälinen turveyhdistys (IPS), BENET Bioenergiaverkosto ja Keski Suomen Energiatoimisto (KESTO) ovat lukuisien muiden organisaatioiden ja yritysten tavoin sijoittuneet maakuntaan. Jyväskylän yliopistossa alkoi vuosituhannen vaihteessa ensimmäisenä Suomessa uusiutuvan energian maisterikoulutus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteyteen perustettiin alansa ensimmäinen koulutusyksikkö: Luonnonvarainstituutti Saarijärvelle, jossa toteutettiin mm. Suomen ensimmäiset valtakunnalliset puuenergianeuvojakurssit sekä annetaan koti ja kansainvälistä bio energia alan koulutusta. Erkki Kalmarin biokaasua maatilamittakaavassa lämmöksi, sähköksi ja liikennepolttoaineeksi tuottava tila Laukaassa on ensimmäinen Suomessa. Keski Suomesta on johdettu myös valtakunnalliset Bioenergian tutkimusohjelma ( ) ja Puuenergian teknologiaohjelma ( ). Maakuntaliiton ja Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n (nykyisin Jyväskylä Innovation Oy) panos on ollut merkittävä Keski Suomen energiastrategian suuntaamisessa sekä myös bioenergiahankkeiden ja tutkimuslaitteistojen osarahoittajana. Keski Suomea voidaan hyvällä syyllä kutsua maamme bioenergiamaakunnaksi, johtuen korkeasta bioenergian käyttömäärästä sekä maakunnassa saavutetuista bioenergia alan ennätyksistä. Ennätyksiä ja saavutuksia: Keski Suomen primäärienergiasta tuotettiin vuonna % biopolttoaineilla (turve mukana), mikä on Suomen ja koko maailman huipputasoa. Vapo Oy on Suomen ja Baltian alueen suurin biopolttoaineiden toimittaja sekä maailman johtava energiaturpeen tuottaja. Lisäksi sillä on omaa energiantuotantoa ja laitevalmistusta. Pääkonttori on Jyväskylässä. Tutkimuslaitos VTT on maailman johtavia biopolttoaineiden tuotannon ja käytön tutkimuslaitoksia. Toimipiste on Jyväskylässä. Ariterm Oy on eräs suurimmista pientalojen lämmitysjärjestelmien valmistajista Pohjoismaissa. Jyväskylän Rauhalahden voimalaitos oli valmistuessaan 1986 maailman suurin turvetta hyödyntävä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuottaja. Vuonna 1993 Rauhalahden kattila muutettiin leijukerrostekniikkaan, jolloin siitä tuli maailman suurin biopolttoaineita polttava leijukerroskattila. Rauhalahden voimalaitos sai ensimmäisenä pohjoismaisena voimalaitoksena ISO 9002 laatusertifikaatin vuonna 1994, ISO ympäristösertifikaatin vuonna 1996 sekä BS 8800 työterveys ja turvallisuussertifikaatin vuonna

7 Saarijärven Kaukolämpö Oy:n vanhan lämpölaitoksen hyötysuhde on tiettävästi ollut yksi maailman korkeimmista: 107 %. Säynätsalossa Jyväskylässä valmistui vuonna 1997 tuolloin Suomen suurin puupolttoaineella toimiva miehittämätön polttolaitos. Jyväskylän kaupungin energiantuotantojärjestelmän sertifikaatit ovat energia alalla ainutlaatuiset. Jyväskylää pitää kotipaikkanaan kolme valtakunnallista energiajärjestöä: FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry, Turveteollisuusliitto ry ja International Peat Society (Kansainvälinen Turveyhdistys, IPS). Valtakunnalliset Bioenergian tutkimusohjelma ja Puuenergian teknologiaohjelma on johdettu Keski Suomesta käsin (Jyväskylän Teknologiakeskus Oy ja VTT). Keski Suomen Metsäenergia projekti KesMe oli 1990 luvulla alan suurin maakunnallinen demonstraatioprojekti Suomessa. Keski Suomeen perustettiin vuonna 1998 maamme ensimmäinen alueellinen bioenergian osaamisverkosto: BENET Bioenergiaverkosto. Keski Suomen energiatoimisto (KESTO) oli Suomen ensimmäisiä maakunnallisia uusiutuvan energian ja energian säästön edistämistoimistoja. Keuruun pellettikylä ja osaamiskeskittymä on vaikuttanut myönteisesti myös yli maakuntarajojen pellettiasian edistämiseen. Kalmarin tila Laukaassa on Suomen ensimmäinen biokaasumaatila, joka tuottaa sähköä, lämpöä ja liikennepolttoainetta omalla biokaasureaktorilla. Erkki Kalmari hankki Suomen ensimmäisen biokaasua käyttävän henkilöauton vuonna Jyväskylän ammattikorkeakoulu / Luonnonvarainstituutti järjesti ensimmäisenä Suomessa puuenergianeuvojakoulutusta vuonna Instituutti järjestää valtakunnallisia ja kansainvälisiä bioenergiakursseja. Jyväskylän yliopistossa alkoi vuosituhannen vaihteessa ensimmäisenä Suomessa uusiutuvan energian maisterikoulutus. Pohjoisen Keski Suomen oppimiskeskuksessa on syksyllä 2004 käynnistynyt bioenergiaalan perustutkintoon johtava koulutus. Kansainvälinen BIOENERGY Conference and Exhibition järjestettiin ensimmäisen kerran Jyväskylässä syyskuussa Sen jälkeen tapahtuma on järjestetty Jyväskylässä joka toinen vuosi. Vuonna 2007 valittiin yhdeksi maakunnan kolmesta kärkiklusteriksi Bioenergiasta elinvoimaa klusteri (BEV), jonka päärahoittaja on Keski Suomen liitto. BEV osallistuu kansalliseen energiateknologian osaamiskeskusohjelmaan, jota hallinnoi Jyväskylä Innovation Oy. Jyväskylä Innovation Oy:n vastuulla ovat ohjelmassa bioenergia ja metsäteollisuuden energian käyttö. Bioenergiasta elinvoimaa klusterin muodostavat energiaa ja energiaraaka aineita sekä niihin liittyviä koneita ja laitteita valmistavat yritykset. Niiden liikevaihto oli yhteensä miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä (jakso 06/08 06/09). Alan yrityksillä on toimipaikkaa Keski Suomessa. Klusterin liikevaihto oli viidenneksen korkeammalla tasolla kuin vuonna 2004 ja alan henkilöstömäärä on kasvanut 4 % vuodesta (Aikajana 3/2009) 6

8 2 Innovaatio, innovaatiojärjestelmä ja innovaatioympäristö Innovaatioita koskevassa keskustelussa tuodaan usein esiin käsitteet innovaatiopolitiikka, innovaatioympäristö ja innovaatiojärjestelmä. Näitä myös käytetään eri tarpeisiin pohjaten sangen huolimattomasti, käsitteiden peruseroavaisuuksia tarkemmin huomioimatta. Innovaatioympäristö nähdään yritysten yleisenä toimintaympäristönä erityisesti innovaatiotoiminnan näkökulmasta. Innovaatiojärjestelmä puolestaan koostuu taloudellisesti käyttökelpoisen tietämyksen tuottamiseen, levittämiseen ja käyttöön osallistuvista toimijoista ja näiden välisistä vuorovaikutussuhteista. ( Kolehmainen & Ranta, 2009) Innovaatiot edistävät tuottavuutta ja kilpailukykyä Innovaatio määritellään uudeksi liiketoiminnaksi, kestäväksi kilpailueduksi. Innovaation on oltava uusi kyseessä olevan yrityksen näkökulmasta, mutta sen ei tarvitse olla uusi toimialan tai markkinoiden kannalta. Innovaation pitää tuoda hyötyä asiakkaille ja asiakkaiden on oltava halukkaita maksamaan siitä. Innovaatioiden avulla voidaan mm. laajentaa tuote tai palveluvalikoimia, parantaa tuotteiden tai palveluiden laatua sekä tehostaa prosesseja. Näin innovaatiot edistävät tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamista. (EK:n verkkosivut) Innovaatiojärjestelmässä oleellista on vuorovaikutus Innovaatiojärjestelmällä tarkoitetaan laaja alaista kokonaisuutta, jonka muodostavat uuden tiedon ja osaamisen tuottajat, niiden hyödyntäjät sekä näiden väliset vuorovaikutussuhteet. Yritystoiminta, koulutus, tutkimus ja kehittämistoiminta, osaava työvoima sekä rahoitus muodostavat innovaatiojärjestelmän keskeisen osan. Järjestelmän oleellinen piirre on monipuolinen kansainvälinen yhteistyö. (EK:n verkkosivut) Innovaatioympäristön muovautuminen innovaatiojärjestelmän muodostaman rungon päälle Innovaatioympäristöllä tarkoitetaan niitä instituutioita, jotka yhdessä ja erikseen myötävaikuttavat uuden tiedon ja uusien teknologioiden kehittymiseen ja leviämiseen ja jotka muodostavat rakenteelliset ja lainsäädännölliset puitteet, joissa hallitus toteuttaa innovaatiotoimintaa edistävää politiikkaa. Innovaatioympäristö sisältää rakenteet, toimijat, vuorovaikutussuhteet ja säädöksillä luodun toimintaympäristön. Niiden lisäksi keskeisiä elementtejä ovat innovaatiokulttuuri, monet yksilöitä ja organisaatioita inspiroivat uutta luovat prosessit, globaalit tietokanavat sekä yhteinen innovaatiotietoisuus ja jaetut tulkinnalliset viitekehykset. (Hautamäki & Kuusi, 2005.) Nykyinen innovaatiotoiminta on kysyntä ja käyttäjälähtöistä Innovaatiotoiminta ei enää noudata perinteistä keksimisen logiikkaa. Sen sijaan että uusille tuotteille ja keksinnöille etsittäisiin asiakkaita, yhä useammin etsitään asiakkaille uusia ratkaisuja. Kilpailukyky perustuu usein kykyyn oivaltaa asiakkaiden, kuluttajien ja kansalaisten tarpeet ennen kilpailijoita ja tarjota niitä vastaavia tuotteita ja palveluja. 7

9 Innovatiiviset yritykset tekevät Suomessa moniin muihin EU maihin verrattuna keskimääräistä useammin yhteistyötä asiakkaidensa kanssa. Arvoketjut ohjautuvat asiakkaista ja kuluttajista kohti tuottajia ja kehittäjiä, ei päinvastoin. Innovaatiopolitiikan on mukauduttava innovaatiotoiminnan muutokseen ja annettava sille lisää vauhtia. On kiinnitettävä huomiota yhteistyön laatuun ja syvällisyyteen sekä edistettävä markkinoiden syntymistä innovatiivisille ratkaisuille. Perinteisen innovaatiopolitiikan painopisteenä on ollut uusien teknologioiden kehittäminen ja kaupallistaminen ja onnistumista on mitattu ennen kaikkea kehityspanostusten ja teknologisten tuotosten avulla. Uusi, laaja alainen innovaatiopolitiikka painottaa enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä käyttäjien ja kehittäjien yhteisen kehitystyön vahvistamista. Erityisesti käyttäjälähtöisten palveluinnovaatioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa Suomella onkin vielä parantamisen varaa. Erityistä huomiota vaatii julkisen sektorin tuottavuuden kasvattaminen palveluita ja palvelukyvykkyyttä kehittämällä. Kysynnän ohjaama innovointi, joka ottaa huomioon asiakkaiden, kuluttajien ja kansalaisten tarpeet niin julkisen kuin yksityisen sektorin toiminnassa, edellyttää kannustavia markkinoita sekä käyttäjien ja kehittäjien yhteisiä innovaatioprosesseja. (Valtioneuvoston selonteko) 3 Yritysten innovaatiotoiminta ja toiminnan kohteita Yritysten innovaatiotoiminta koostuu uusien asioiden omaksumis ja oppimiskykyä edellyttävistä, yrityksen sisäisten ja ulkoisten teknologia ja tietovirtojen välittämistä prosesseista, joiden kautta ne joko päämääräsuuntautuneesti tai tiedostamattomasti luovat, soveltavat ja ottavat käyttöön uusia innovaatioita. (Kolehmainen, verkkosivut) Innovaatiotoiminnan kohteita ovat: uusien liiketoimintakonseptien ja ansaitalogiikoiden kehittäminen olemassa olevien tuotteiden ja palvelujen muuntelu ja kehittäminen uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen / tuote ja palveluvalikoiman kehittäminen täysin uuteen tietoon / teknologiaan perustuvien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen markkinoille yrityksen yhteistyön kehittäminen toisten yrityksien ja organisaatioiden kanssa yrityksen prosessivirtojen kehittäminen (esim. tuotekehitys tai asiakasprojektien virtaviivaistaminen) yrityksen tukiprosessien uudistaminen (esim. ulkoistaminen, henkilöstön kannustinjärjestelmän rakentaminen) uusien markkina alueiden ja asiakasryhmien etsintä jakelukanavien kehittäminen tuote ja yritysbrandien kehittäminen 8

10 3.1 Yritys ja innovaatiotoiminnan kehitys Keski Suomessa Jyväskylän seutu on kuulunut vuosikymmeniä maamme viiden keskeisimmän innovaatioseudun joukkoon Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun ohella. Määrällisesti innovaatioita on syntynyt kone ja laitevalmistuksen aloilta sekä viime vuosikymmeninä myös tietoliikenteessä ja liikeelämän palveluissa, joiden kehittäjät ovat pääosin nuoria tietointensiivisiä yrityksiä. Suhteellisesti ottaen seudun innovaatiopohja on hyvä, eikä aktiivisuus juuri eroa maamme muista suurista kaupunkiseuduista, jos seutujen innovaatiopanokset suhteutetaan aluetalouden kokoon. Ero eri seutujen välillä perustuu lähtökohtaiseen resurssieroon. Perinteisten isojen yliopistoseutujen etumatkaa ovat kirimässä umpeen hieman pienemmät maakuntakeskukset Kuopio, Joensuu ja Vaasa. Keski Suomessa Jyvässeudun ulkopuolella myös Äänekosken seutu on innovaatioaktiivinen seutu koko luokassaan. Teollisuusvaltaisella seudulla panostetaan kehitystyöhön ja erityisesti 1990 ja 2000 luvuilla on saatu hyviä tuloksia aikaan. Äänekosken seudulla innovaatiotoiminta on vahvaa metsäsektorilla ja koneteollisuudessa. Tuotekehitystä ja innovaatioiden kaupallistamista tehdään kaikilla alueilla ja useimmilla aloilla. Innovatiivinen yritystoiminta on mahdollista myös yliopistokeskuksista etäällä sijaitsevilla alueilla ja yrityskooltaan pienissä yrityksissä. Tämä edellyttää synergistä verkottumista ja ketjuuntumista, korkeaa substantiaalista osaamista ja suhteellisen kilpailukyvyn oivaltamista. Liiketoiminnalliset tukipalvelut eri muodoissaan auttavat yritystoiminnan pitkäkestoisuuden suunnittelussa. Alueellisesti innovatiiviset keskittymät ja kasvuvyöhykkeet eivät muodostu nopeasti ja yksittäisen kaupallisen menestyksen kautta. Menestys rakentuu usein kumulatiivisesti vuosikymmenien työn tuloksena. Teknologinen kehitys ja erityisesti digitalisoituminen mahdollistavat periaatteessa sen, että globaalisti menestyvän kaupallisen innovaation synty ei ole sijaintiriippuvaista. Tulevaisuudessa iso osa kehitystyötä säilyy suljettuina prosesseina. Avoimessa kehitystyössä yhä enemmän virike syntyy asiakaspalautteista ja tarpeista. Taantuman keskellä yritystoiminnan näkymät eivät ole luonnollisesti valoisat. Suhdannetilastot kertovat, että Keski Suomen yritysten liikevaihto ja vienti ovat pudonneet huomattavasti viimeisen vuoden aikana kaikissa seutukunnissa. Pahimmat skenaariot taantuman pitkästä kestosta eivät todennäköisesti kuitenkaan toteudu, sillä maailmatalous on alkanut elpyä. Talouden taantuma on lisännyt työttömyyttä, se on kasvattanut konkurssien määrää ja tulee näkymään notkahduksena yritysten toimipaikkatilastoissa. Taantuman hellittäessä ei ole näköpiirissä selkeitä uhkatekijöitä, jotka laajasti ehkäisisivät Keski Suomen yritystoiminnan kasvun 2010 luvulla. Koulutukseen profiloituneelle maakunnalle on tärkeää, ettei nykyisessä tilanteessa kasvateta koulutettujen työttömyyttä ja edistetä työvoiman poismuuttohalua, kun lähitulevaisuudessa on edessä voimakas ikärakenteen muutos ja uusia työpaikkoja avautuu eläköitymisen seurauksena. (Pietilä, J., verkkosivut) 9

11 4 Yritysten innovaatiotoiminnan tukeminen 4.1 Yritysten innovaatioiden ja kasvun rahoitus Yritysten rahoitustarpeet vaihtelevat muun ohella yrityksen toimialan, liiketoiminnan vakiintuneisuuden, taloudellisen aseman ja yleisen taloustilanteen perusteella. Yrittäjän oman panoksen lisäksi yritystoiminnan rahoitusta voi saada erilaisista yksityisen sektorin ja julkisen sektorin rahoituslähteistä. Yritys voi myös hankkia rahoitusta yleisöltä hakeutumalla julkisen kaupankäynnin kohteeksi. Erilaisten rahoitustarpeiden yhteinen nimittäjä löytyy yleensä yrityksen kasvutarpeista. Yritykset panostavat tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan tulevaisuuden kilpailukykynsä turvaamiseksi. (EK:n verkkosivut) Julkisen sektorin erityisrahoitus Yleisenä lähtökohtana voidaan pitää, että julkisen sektorin rahoitusvaihtoehdot täydentävät yksityisen sektorin luotto ja rahoituslaitosten sekä pääomasijoittajien tarjoamaa rahoitusta erityisesti yritystoiminnan alkuvaiheessa sekä korkean riskin omaavissa tai suurissa kehityshankkeissa. Julkisen sektorin rahoitus muodostaa tyypillisesti ainoastaan osan yrityksen tarvitsemasta kokonaisrahoituksesta. (EK:n verkkosivut) Finnvera Oyj tarjoaa yrityksille lainoja ja takauksia mm. liiketoiminnan aloittamisen, kehittämisen ja kasvun sekä kansainvälistymisen yhteydessä. Finnvera tarjoaa myös vienninrahoituspalveluja ja toimii Suomen virallisena vientitakuulaitoksena. Tekes rahoittaa lainoin ja avustuksin projekteja, jotka luovat uutta osaamista ja innovaatioita. Tekesillä on myös erillinen rahoitusohjelma nuorille ja innovatiivisille yrityksille liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Lisäksi Tekesin avustus innovaatiopalveluiden hankintaan on tarkoitettu kannustamaan pk yrityksiä hankkimaan parasta mahdollista asiantuntemusta ja osaamista tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintansa tueksi. Avustuksen piiriin hyväksytään vain ostopalvelut, ei yrityksen omia kuluja. Tekesin Tuli Tutkimuksesta liiketoimintaa ohjelma auttaa teknologiansiirron ja tutkimustulosten kaupallistamisessa. Tekes on rahoittanut bioenergiaan ja biomassan hyötykäyttöön liittyviä teknologiaohjelmia kuten Bioenergia ja Puuenergia. Parhaillaan on menossa biomassan jalostukseen liittyvä ohjelma (BioRefine, ja uusiutuvan energian kansainvälistymiseen liittyvä ohjelma Groove (Uusiutuva energia kasvua kansainvälistymisestä, Keksintösäätiö puolestaan tukee yksityishenkilöitä ja pienyrittäjiä keksintöjen alkuvaiheen kehittämisessä sekä niiden kaupallisessa hyödyntämisessä. Lisäksi keksintö 10

12 ja innovaatioasiamiehet arvioivat keksintöhankkeita, neuvovat patentti teollisuus ja rahoitusasioissa, avustavat rahoituksen hakemisessa Keksintösäätiöltä ja muilta rahoittajilta ja edistävät keksintöjen teknistä, tuotannollista ja kaupallista hyödyntämistä. Patentti ja rekisterihallituksen peruspalvelut ovat saatavissa paikallisissa Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksissa. Erityisesti laajoissa hankkeissa osarahoittajana voi toimia myös Pohjoismaiden Investointipankki tai Euroopan investointipankki. Julkisella sektorilla toimivia pääomasijoittajia ovat Finnvera konserniin kuuluva Aloitusrahasto Vera Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy sekä erillisiin rahoitusohjelmiin perustuvaan toimintaan keskittynyt Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukset tarjoavat yritystoimintaan tukea ja avustuksia sekä neuvontaa ja muita palveluita. Aloittavalle yrittäjälle on tarjolla myös työ ja elinkeinotoimistosta haettava starttiraha. Energiatukea voidaan myöntää energian säästöä, energian käytön tehostamista ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistäviin investointi ja kehittämishankkeisiin. Haasteellisten tutkimus ja kehittämishankkeiden valmisteluun voidaan myöntää harkinnanvaraista valmistelurahoitusta. Sitä myönnetään enintään 70 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintään euroa. Lisäksi rahoitusta voi olla saatavilla erillisten rahoitusohjelmien puitteissa tai hankkeen sisällön tai kohdemaan perusteella, esimerkiksi ympäristö ja kehitysmaahankkeisiin. Rahamääräisen tuen lisäksi rahoitusta tarjoavilla tahoilla on yleensä muita yritystoimintaa tukevia palveluita, ja esimerkiksi Finpro ry tarjoaa liiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen liittyviä palveluita. Aloittavan yrittäjän kannattaa tutustua esimerkiksi Yrityssuomi.fi portaaliin (www.yrityssuomi.fi) sekä hankkia tietoa rahoitusvaihtoehdoista omasta elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksesta EU:n rakennerahastot Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmien tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla. 11

13 Euroopan aluekehitysrahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi: innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistämistä uusien ympäristöteknologioiden kehittämistä alueiden saavutettavuuden parantamista naisyrittäjyyttä palvelualojen uusia, luovia hankkeita yritysten sukupolvenvaihdoksen helpottamista pk yritysten kasvua ja kilpailukykyä työllisyyttä edistävien toimintaympäristöjen ja palvelujen kehittämistä Suomessa toteutetaan rakennerahastokaudella viittä alueellista EAKR ohjelmaa. Etelä Suomi, Yksi alueellinen EAKR ohjelma rakennerahastokaudella on Länsi Suomen EAKR ohjelma, johon Keski Suomi kuuluu. Länsi Suomen tavoitteena on olla vetovoimainen ja innovatiivinen yrittäjyyden ja kasvun alue. Tähän pyritään tukemalla hankkeita, jotka edistävät uusien yritysten ja työpaikkojen syntyä tai parantavat yritysten kilpailukykyä. Euroopan sosiaalirahaston ohjelman tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Lisätietoa Rakennerahastot.fi portaalista (www.rakennerahastot.fi) Kansainvälisten hankkeiden rahoituspäätökset Keski Suomessa Euroopan unionilla on myös muita ohjelmia, jotka tukevat alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä. Niistä saa lisätietoa Euroopan unionin internet sivustolta Yhteenveto kansainvälisten hankkeiden rahoituspäätöksistä Keski Suomessa : Keskisuomalaiset ovat mukana ainakin 39 kansainvälisessä hankkeessa, joiden rahoituspäätökset on tehty vuosina 2007 ja 2008 Keskisuomalaiset ovat hyödyntäneet yhteensä 13 EU:n erillisohjelmaa (joilla on useita alaohjelmia) Rahoitusta onnistuneesti ovat hankkineet Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylä Innovation Oy, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, Keski Suomen liitto ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (JAO). Eniten hankkeita on Jyväskylän yliopistolla. Yliopisto on myös onnistunut hyödyntämään useita eri rahoitusohjelmia. Vuosina Ecocat oli ainoa yritys, joka osallistui itsenäisesti hankkeeseen (HUOM! Keskisuomalaiset yritykset osallistuvat mm. Jyväskylä Innovation Oy:n hankkeisiin, mutta eivät ole varsinaisia rahoituksen hakijoita) 12

14 Muut suomalaiset ovat osanneet hyödyntää em. ohjelmien lisäksi 17 muuta EU:n erillisohjelmaa Kukaan suomalainen ei ole osannut hyödyntää n. 30 muuta EU:n erillisohjelmaa luomalla hankkeita (yritykset ovat kuitenkin saattaneet hyötyä näistä ohjelmista julkisten hankintojen kautta voittamalla tarjouspyyntökilpailuja tätä ei ole tutkittu. Tiedossa on, että ainakin Uniservices (JYU) on hyödyntänyt näistä muutamaa ohjelmaa ja voittanut niiden kautta toteutettuja tarjouspyyntökilpailuita) Osassa EU:n erillisohjelmista hakijoina voivat olla vain voittoa tavoittelemattomat organisaatiot. Erityisesti yrityksille suunnattuja ohjelmia ovat FP7 ja CIP. Yhdessä hankkeessa, jossa on keskisuomalaisia toimijoita mukana, on keskimäärin 10 osallistujaa ja osallistujakohtainen EU tuki on noin euroa. Tällä laskukaavalla Keski Suomeen tulee keskimäärin n. 11 miljoonaa euroa näiden 39 hankkeen kautta. Muuta huomioitavaa: tilastosta ei käy ilmi, montaako hanketta on haettu, mutta ei ole mennyt läpi. Läpimenoprosentti EU:n erillisohjelmissa vaihtelee 10 30% välillä. Haettavien hankkeiden yhteisarvo on n. 6,3 miljoonaa euroa, josta hankkeiden toteutuessa Keski Suomeen kohdistuu n. 2,6 miljoonaa euroa. (Humala, 2009) VTT:n hankerekisterissä ei erotella Keski Suomen hankkeita erikseen. VTT osallistuu puiteohjelman (FP7), Älykäs Energiahuolto (IEE ohjelma) sekä myös joihinkin EAKR hankkeisiin. Jyväskylän VTT:llä on menossa useita biomassan leijukerros ja happipolttoon liittyviä hankkeita, puubioenergiahankkeita IEE ohjelmasta sekä bioenergian verkostohanke EUBIONET, jota on koordinoitu vuodesta 1999 (www.eubionet.net). 4.2 Yritysten tutkimus ja kehittämistoiminnan tukeminen Suomessa panostetaan voimakkaasti tutkimus ja kehitystoimintaan. Suomen panostukset t&ktoimintaan ovat suhteessa bruttokansantuotteeseen OECD maiden toiseksi korkeimmat. Yritysten osuus t&k toiminnan investoinneista on Suomessa kansainvälisesti verrattuna erittäin korkea, noin 70 %. Tutkimus ja kehitystoiminnassa Keski Suomi sijoittuu maamme kärkiviisikkoon edellään vain Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais Suomi ja Pohjois Pohjanmaa. Myönteisestä kehityksestä huolimatta ovat t&k toimintaan käytettävät henkilöresurssit ja euromäärät Keski Suomessa kuitenkin vielä moninkertaisesti vähäisemmät kuin em. maakunnissa. Keski Suomessa panostus tutkimus ja kehittämistoimintaa on kasvanut tasaisesti mutta suhteellisesti maakunnan osuus pysyttelee neljässä prosentissa. Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot Keski Suomessa olivat 261,3 miljoonaa euroa vuonna 2008 (taulukko 3). Tutkimus ja kehittämistoiminta on keskeinen innovaatiotoiminnan osa alue. Yritysten t&ktoiminnan investoinnit tuottavat innovaatioita, parantavat yritysten kilpailukykyä ja lisäävät siten taloudellista kasvua sekä yhteiskunnan hyvinvointia. (EK:n verkkosivut) 13

15 Taulukko 3. Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot Keski Suomessa vuosina 2007 ja 2008 (Tutkimus ja kehittämistoiminta 2008, Tilastokeskus) T&k menot 2007 T&k menot 2008 Yhteensä Osuus t&k menoista Yhteensä Osuus t&k menoista milj. % milj. % Koko maa 6 242,7 100, ,1 100,0 Keski Suomi 252,6 4,0 261,3 3,8 4.3 Verkostoituminen Verkostoituminen voi tarjota yritysten innovaatiotoiminnalle monenlaisia etuja. Verkostoitumisen etuja mahdollisuus hyötyä kumppanien arvoketjusta mahdollisuus hyötyä omaa osaamista täydentävistä verkoston resursseista mahdollisuus keskittyä omaan ydinosaamiseen voi tarjota sekä suuruuden että erikoistumisen hyötyjä Verkostoituminen on erityisesti PK yrityksille usein välttämätöntä kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Yritys voi verkostoitua arvoketjun muiden toimijoiden: toimittajien ja asiakkaiden kanssa. Yhteistyöllä saadaan mm. tietoa asiakkaiden käyttäytymisestä. Muita mahdollisia yhteistyökumppaneita ovat kilpailijat sekä korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, joiden kanssa tehdään varsinkin strategiseen pitkän aikavälin tutkimukseen liittyvää yhteistyötä, jossa ei vielä toimita markkinoilla. Osaamisintensiivisiä yrityspalveluja (knowledge intensive business services, KIBS) tarjoavien yritysten rooli on korostunut. KIBSit ovat tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja ne voivat olla asiakaan innovaatiotoiminnan edistäjiä, välittäjiä tai lähteitä. Vajaa puolet innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä Suomessa tekee innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä muiden yritysten, tutkimusorganisaatioiden tai vastaavien kanssa. Yhteistyö yleistyy yrityskoon kasvaessa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit innovaatiotoiminnassa ovat toimittajat, asiakkaat ja oman konsernin muut yritykset. Samat toimijat ovat myös tärkeimpiä innovaatiotoiminnan tietolähteitä oman yrityksen jälkeen. Yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja verkostoitumista on tuettava laajasti ja eri toimijoiden on hyödynnettävä yhteistyön tarjoamia mahdollisuuksia. (EK:n verkkosivut) 14

16 4.4 Organisaation ja henkilöstön kehittäminen Osaaminen edistää innovaatioiden syntymistä Aineettomalla pääomalla kuten henkilöstön osaamisella, organisaation rakenteilla, arvoilla ja kulttuurilla sekä immateriaalioikeuksilla on huomattava vaikutus yritysten innovaatiotoimintaan. Etenkin osaaminen on tärkeä innovaatioiden syntymistä edistävä tekijä. Organisaatioiden tulee kehittää kykyään käyttää henkilöstön osaamista uusien innovaatioiden jatkuvaan tuottamiseen. Organisaation ilmapiirin tulee olla kannustava ja arvostava. On pyrittävä luomaan ilmapiiri, jossa toiminnan jatkuva parantaminen on itsestäänselvyys. Tarvitaan oman työn ja työtapojen kehittämistä sekä koko toiminnan arvioimista. Uudet innovaatiot edellyttävät tiedon jalostamista. Organisaatiossa tarvitaan käytäntöjä, joiden avulla tietoa jaetaan aktiivisesti, vastaanotetaan ja jalostetaan yhdessä. Pätevän henkilöstön puute merkittävä innovaatioita haittaava tekijä Eräs merkittävimmistä yritysten innovaatiotoimintaa haittaavista tekijöistä on pätevän henkilökunnan puute. Korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa on tärkeitä aineettoman pääoman voimavaroja. Jotta näitä voimavaroja voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, on kehitettävä uudenlaista yhteistyökulttuuria ja toimivia yhteistyömuotoja yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välille. Koulutuksessa on otettava huomioon yritysten osaamis ja työvoimatarpeet. (EK:n verkkosivut) 4.5 Toimijoiden asemat ja tehtävät Keski Suomen innovaatiojärjestelmässä Taulukossa 4 esitetään toimijoiden asemat ja tehtävät Keski Suomen innovaatiojärjestelmässä. Yrityksen innovaatioverkoston osia voivat olla niiden suhteet asiakkaisiin ja toimittajayrityksiin sekä suhteet muihin yrityksiin ja innovaatiotoiminnan resurssien tuottajiin kuten korkeakouluihin, tutkimuslaitoksiin, rahoittajiin ja muihin yrityspalveluorganisaatioihin. Kappaleessa Julkisen sektorin erikoisrahoitus on esitetty kansallisia rahoitusvaihtoehtoja, joita kaikilta osin ei ole katsottu tarpeelliseksi toistaa taulukossa 4. 15

17 Taulukko 4. Toimijoiden asemat ja tehtävät Keski Suomen innovaatiojärjestelmässä (Taulukko mukailtu käyttäen hyväksi lähdettä Raatikainen, 2005) Keski Suomen liitto Toimija Asema innovaatiojärjestelmässä Tehtävät innovaatiojärjestelmässä Innovaatioympäristön ja infrastruktuurin luojat sekä kehittäjät lakisääteinen aluekehitysviranomainen, kuntayhtymä Keski Suomen kunnat ja seutukunnat lakisääteinen peruspalvelut Seudulliset kehittämisyhtiöt Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jämsek Oy Kehittämisyhtiö KeuLink Oy Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Ääneseudun Kehitys Oy Witas Oy Jyväskylä Innovation Oy Kehittämis ja palveluorganisaatiot seudullinen kehittämisyhtiö, jonka tehtävä elinkeinoelämän kehittäminen energiateknologian osaamiskeskus paperinvalmistusteknologian osaamiskeskus nanoteknologian osaamiskeskus tieto ja viestintäteknologian osaamiskeskus vetovoimaohjelma protomo operaattori maakuntayhteistyö, maakuntasuunnittelu ja kaavoitus, kehittämisrahoitus elinkeinoyhteistyö, aluekeskusohjelma, seudun markkinointi, hautomopalvelut (alihankkii), kehittämishankkeet, toimitilatarjonta osaamiskeskusohjelmat Invest in toiminta toimitilat, sparraus, kontaktit Keski Suomen Yrityskehitys Oy yksityinen kehittämisyhtiö hautomotoiminta Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut Yrityspalvelukeskus Luotsi Tuhansien Järvien Uusyritys keskus ry VTT kaupungin kehittämis ja tutkimusyksikkö uusyrityskeskusverkostossa toimiva yhdistys VTT:n yksikkö Enas Oy VTT Expert Services Oy tutkimuksen ja kehittämisen tukipalvelut yritysten neuvonta tutkimuspalvelut laboratoriopalvelut asiantuntija, testaus sekä sertifiointipalvelut 16

18 Toimija Asema innovaatiojärjestelmässä Tehtävät innovaatiojärjestelmässä Kehittämis ja palveluorganisaatiot Keski Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus paikallinen elinkeinokeskus Tekesin paikallisyksikkö Keksintösäätiön paikallistoimija alueellinen ympäristökeskus työ ja elinkeinoministeriön paikallisyksikkö Innovaatiojärjestelmän verkostoijatoimijat yritysten neuvonta, rahoitus ja kehittämispalvelut,elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen teknologian kehittämisrahoitus ja siihen liittyvä neuvonta keksintörahoitus ja siihen liittyvä neuvonta, juridinen apu, IPR suojausapu ympäristön ja luonnonvarojen seuranta, suojelu ja ohjeistus yrityksen kehittämisrahoitus ja siihen liittyvä neuvonta Keski Suomen kauppakamari Keski Suomen Yrittäjät ry Suomen Bioenergiayhdistys ry (FINBIO) Turveteollisuusliitto International Peat Society (IPS) Pellettienergiayhdistys ry elinkeinoelämän yhteistyöorganisaatio ja edunvalvoja elinkeinoelämän yhteistyöorganisaatio ja edunvalvoja bioenergia alan yhteiselin ja edunvalvoja kansallinen turvealan vaikuttaja ja edunvalvoja kansainvälinen turvealan vaikuttaja ja edunvalvoja pellettitoimialan vaikuttaja ja edunvalvoja valiokuntatoiminta, ajankohtaiskurssit ja seminaarit verkostointi, alueen yritysten menestymisen edistäminen, yrittäjyyden edistäminen, innovaatiotoiminnan edistäminen edunvalvonta, tiedonvälitys, strategiatyö edunvalvonta, kehityksen seuranta, jäsenistön ammattitaidon kohottaminen, tiedotus ja asiantuntijatoiminta sekä kansainvälinen yhteistoiminta edunvalvonta, tiedonvälitys, strategiatyö edistää toimialan kehitystä, valvoo pellettitoimialan etuja kansallisesti Keski Suomen Keksijät ry yhdistystoiminta tiedottaminen, kannustaminen, neuvonta, verkostointi Uudistuvat koneet ja laitteet klusteri Bioenergiasta elinvoimaa klusteri Kehittyvä asuminen klusteri Alueelliset klusterit ja verkostot alueellinen kärkiklusteri alueellinen kehittyvä klusteri alueellinen kehittyvä klusteri keskisuomalaisten yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen, yrityslähtöisiä kehittämishankkeiden synnyttäminen, elinkeinotoiminnan uudistaminen BENET Bioenergiaverkosto yritysverkosto asiantuntijapalvelut, kansainvälinen yhteistyö, verkostoyhteistyö Keski Suomen Energiatoimisto alueellinen energiatoimisto edistää energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä, energianeuvonta 17

19 Toimija Asema innovaatiojärjestelmässä Tehtävät innovaatiojärjestelmässä Yliopistot ja yliopistoyksiköt Jyväskylän yliopisto kansallisen ja kansainvälisen tiedeyhteisön jäsen Ammattikorkeakoulut korkein koulutus, perustutkimus, tieteellinen tutkimus, aluekehitys, tutkimus ja kehittämistoiminta, täydennyskoulutus, tutkimus ja innovaatiopalvelut, yhteistyö muiden kansallisten ja kansainvälisten yliopistojen kanssa Jyväskylän ammattikorkeakoulu ammatillinen korkeakoulu koulutus ja asiantuntijapalvelut, laboratorio ja mittauspalvelut, yritysten liiketoiminnan kehittämispalvelut, yhteistyö muiden kansallisten ja kansainvälisten ammattikorkeakoulujen kanssa Muu koulutusjärjestelmä Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Pohjoisen Keski Suomen oppimiskeskus Jämsän seudun koulutuskeskus Jämsänkosken metsäoppilaitos ammatillinen toisen asteen koulutus ammatillinen toisen asteen koulutus ammattikoulutus, täydennyskoulutus, oppisopimuskoulutus ammattikoulutus, täydennyskoulutus, oppisopimuskoulutus Peruskoulutus peruskoulu, ammattikoulu, lukio varhaiskasvatus, oppivelvollisuuskoulutus, ammattikoulutus Aikuiskoulutus ammattikurssi ja täydennyskoulutus, ammattikoulutus täydennyskoulutuskeskukset Yksityiset koulutusyritykset ja konsultit erilaisia liikeideoita koulutuspalvelut Tilantarjoajat Technopolis Oyj pörssiyhtiö, toimistotiloja toimitilatarjonta Jykes Kiinteistöt Oy kuntien omistama yhtiö, teollisuus, toimisto ja varastotiloja toimitilatarjonta Muut yksityiset erilaisia liikeideoita toimitilatarjonta Muut toimijat JyväsSeed Fund Oy rahastosijoittaja yritysten neuvontapalvelut (erityisesti (Midinvest Management Oy) alkuvaiheen yritykset) Pankit ja muut rahoituslaitokset erilaisia liikeideoita yritysten neuvonta ja rahoituspalvelut Cleen Oy Metsäklusteri Oy Asiakkaat energia ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä metsäklusterin strategisen huippuosaamisen keskittymä tuotteiden ja palveluiden loppukäyttäjät strateginen tutkimus, sovellettu tutkimus sekä uuden teknologian pilotointi ja demonstrointi, verkostointi metsäklusterin strategisen huippuosaamisen keskittymän tutkimushankkeiden johtaminen käyttökokemuksien tarjoaminen, tarpeiden esittäminen, kontaktit 18

20 Vuonna 2006 Suomen Yrittäjien ja selvitysmies, kansanedustaja Kyösti Karjulan, toimesta toteutettiin kysely Yrittäjien käsitys innovaatiojärjestelmän nykytilasta. Innovaatioympäristöselvityksen mukaan suomalaisen yrittäjän mielestä heidän tärkeimmät ja parhaiten onnistuneet tukijansa löytyvät yksityiseltä sektorilta. Keskimäärin kyselyyn vastanneille yrityksille on ollut pienin merkitys Keksintösäätiöllä, yrityshautomoilla, uusyrityskeskuksilla, tutkimuslaitoksilla ja Tekesillä. PK yritysten käyttämien yksityisten yrityspalvelujen, ystävien ja lähipiirin sekä kumppaniyritysten merkitys on ollut suuri yrityksen liiketoiminnan tukemisessa ja ne ovat onnistuneet siinä hyvin. Kohtalaisen suuri merkitys yritysten liiketoiminnan tukemisessa ja onnistuminen on ollut melko hyvää Suomen Yrittäjien, oppilaitosten, TE keskusten ja Finnveran osalta. (Suomen Yrittäjien verkkosivut) Yleisenä käsityksenä on, että innovaatiotoimintaa tukevia palveluita on yrityksille tarjolla riittävästi ja rahoitusta on saatavissa uskottaville projekteille. Julkisrahoitteiset hankkeet ovat erityisesti yritystoiminnan käynnistämisessä tärkeässä osassa. Sen sijaan palvelujen markkinointi ja saavutettavuus koetaan ongelmallisena. Innovaatiopalveluja tarjoava kenttä koetaan hajanaiseksi, jonka seurauksena innovaatiopalveluja etsivä ei välttämättä ole löytänyt tarvitsemaansa palvelua tästä toimijoiden viidakosta. Palveluja markkinoidaan puutteellisesti yritysten suuntaan ja viestintä keskittyy liiaksi ohjelma ja hankenäkökulmaan. Palvelut tulisi tuotteistaa yrityksille ja viestinnässä tulisi korostaa käytäntöä, miten palvelu auttaa yritystä tavoitteissaan ja mitä yritys hyötyy siitä. Edellä kuvattu perustuu Kouvolan seudulla tehtyyn selvitykseen, mutta samankaltaista viestiä on kuulunut keskisuomalaisilta yrittäjiltä. (Nuottanen, J. 2009) Esimerkki julkisten toimijoiden ja yrityksien yhteistyöstä innovaatioiden luomiseksi Maaliskuussa 2009 Nokia Oyj, Technopolis Oyj ja Tekes aloittivat kolmivuotisen ( ) INNOVATION MILL ohjelman, joka hyödyntää tuhansia Nokian käyttämättömiä ideoita ja immateriaalioikeuksia (eli aineettomia oikeuksia) muuttamalla ne uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi. INNOVATION MILL ohjelma tarjoaa taloudellista tukea sekä verkostoja innovatiivisten suomalaisyritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Hankkeessa syntyvien kehitysprojektien kokonaisarvoksi tavoitellaan 8 miljoonaa euroa, josta julkisen rahoituksen osuus on 4,5 miljoonaa euroa. Ohjelman pääkoordinaattorina toimii Technopolis Oyj ja rahoituksesta vastaa Tekes yhdessä paikallisten Technopolis kaupunkien kanssa. Rahoitusta voi käyttää erilaisiin toimintoihin, kuten uusien immateriaalioikeuksien integroimiseen yrityksen olemassa olevaan teknologiaan, markkinatutkimuksiin, pilottihankkeisiin ja liiketoiminnan kehittämiseen. Nokia Oyj, Technopolis Oyj ja Tekes ovat hakeneet ohjelmaan yrityksiä, jotka pystyvät luomaan uusia menestystarinoita Nokian alkuperäisistä immateriaalioikeuksista ja ideoista. Laaja IPRvarasto koostuu patenteista, patenttihakemuksista, havaintoesityksistä ja vahvistetuista ideakuvauksista. Nokia on valmis siirtämään oikeudet yrityksille, jotka vakuuttavat arviointiraadin kyvyillään käyttämättömien immateriaalioikeuksien hyödyntämisessä. Hanke on ensimmäisen vuoden aikana luonut Suomeen yhteensä 120 uutta työpaikkaa, 12 uutta yritystä ja kerännyt yli viisi miljoonaa euroa riskipääoma sekä bisnesenkelirahoitusta. 19

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1. EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Pohjois-Savon EBC-hankkeen tausta Ympäristö- ja bioenergia-ala Pohjois- Savossa Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Kuinka saadaan perustettua uusia ympäristöalan yrityksiä ja miten jo

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena Kimmo Puolitaival Osastopäällikkö Yritysosasto Varsinais-Suomen TE-keskus 1 Vuonna 2006, yhteensä 137 milj. euroa elinkeinotoiminnan kehittämiseen Varsinais-

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Valtiontuki on lähtökohtaisesti kielletty Laiton valtiontuki Takaisinperintä Perussopimus Tuki

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot