PYLONIA MYÖTEN MALLINNETTU. Crusellin silta infrarakentamisen. 7 /2011 Lontoon Newham syntyy uudelleen olympialaisiin, Jean Jeffrey sivulla 36

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYLONIA MYÖTEN MALLINNETTU. Crusellin silta infrarakentamisen. 7 /2011 Lontoon Newham syntyy uudelleen olympialaisiin, Jean Jeffrey sivulla 36"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 7 /2011 Lontoon Newham syntyy uudelleen olympialaisiin, Jean Jeffrey sivulla 36 iloitsee. sivu 20 3D-tekniikka auttaa Turun seudun pohjaveden tuotannossa sivu 6 Mikkelin keskusta uudistui ilman valituksia sivu 26 Kuntaliitos on väylä ammattimaiseen vesihuoltoon sivu 46 Crusellin silta infrarakentamisen pilottina PYLONIA MYÖTEN sivu 10 MALLINNETTU

2 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh

3 SISÄLTÖ 7 / marraskuuta 20 Britanniassa yleistyvät kaupunkikehitystä koordinoivat julkiset yritykset. Swindonissa asialla on kaupungin omistama Forward Swindon. 13 Vanhan Rauman putkityö- ja arkeologiset kaivaukset sujuivat nopeasti, kun niiden dokumentoinnissa käytettiin laserkeilausta. 26 Mikkelin keskustauudistuksesta tuli erinomainen kaupungin, yrittäjien ja kiinteistöjen kumppanuushanke, Jorma Holopainen sanoo. 40 Rankkasateet ovat yleistyneet. Helsingissä oli yli sata kellaritilojen tulvapumppausta kaupunkia koetelleen sateen jäljiltä. ICT Turun Seudun Vesi hyödyntää 3D-tekniikkaa vedentuotannossa 6 Tietomallit tulevat suomalaiseen infrarakentamiseen 10 Laserkeilaus nopeuttaa kaivausten dokumentointia 13 Länsimetroa luodaan viisiulotteisesti 14 Vesihuollon liittymätiedot kunnissa täsmentyvät 17 YHDYSKUNTA Säästöpaineet leimaavat brittikuntien yhdyskuntakehitystä 20 Maailman korkein puukerrostalo Lontoossa 25 Mikkelin keskusta uudistui valituksitta 26 Mikkelin torille rakennettiin maanalainen jätejärjestelmä 28 Mikkeli käyttää kotimaista graniittia torilla ja kävelykadulla 29 Kuopion keskustauudistus valmis kesällä YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 Kuntien Putkimestarit 38 UKTY 39 VESIHUOLTO Rankkasateet yleistyvät, samoin kiinteistövahingot 40 Verkostojen saneeraukseen etsitään uusia toimintamalleja 43 Kuntaliitos on mahdollisuus ammattimaiseen vesihuoltoon 46 Verkoston kunnossapidossa ulkoistamisen riskit hallintaan 49 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Laubengang 19 KEHTO-foorumi: Haasteista innovatiivisiin mahdollisuuksiin 51 Uutisia 54 Kirjallisuutta 55 Tuoteuutisia 56 Henkilöuutisia 57 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 7/2011 3

4 Tämä kansi kestää lähemmän tarkastelun Valmistettu Suomessa laadukkaista raaka-aineista standardien mukaisesti työntekijöitä kunnioittaen

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN 3D-tekniikka auttaa Turun seudun pohjaveden tuotannossa sivu 6 7 /2011 Mikkelin keskusta uudistui ilman valituksia sivu 26 Lontoon Newham syntyy uudelleen olympialaisiin, Jean Jeffrey sivulla 36 iloitsee. sivu 20 Kuntaliitos on väylä ammattimaiseen vesihuoltoon sivu 46 Crusellin silta infrarakentamisen pilottina PYLONIA MYÖTEN sivu 10 MALLINNETTU Kannen kuvat: WSP Finland Oy TOIMITUS TUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 71, vuosikerta 80 Irtonumero 10 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN X 66. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Mallikasta kuntatekniikkaa Mitä enemmän maailmalla kiertää, sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä, että täkäläinen kuntatekniikka on varsin mallikasta ja kestää hyvin kansainvälisen vertailun. Vaikka asfaltissa on reikiä, lumi haittaa liikkumista talvella ja korjausvelka niin rakennuksissa kuin yhdyskuntatekniikassakin on uhkaava, ei tarvitse hävetä. Tietomallien käyttö on yksi osoitus kuntatekniikkamme suunnittelun ja rakentamisen kehittymisestä. Viime aikoina tietomalleja on alettu käyttää talohankkeiden ohella myös infrastruktuurihankkeissa. Päänavaajana on ollut Helsingin kaupungin Crusellin silta, jossa puolin ja toisin opittiin tietomallin hienouksista ja haasteista. Kaikki ei aina mennyt kuin Strömsössä, mutta eteenpäin päästiin. Maailma pursuaa tietoa, mutta kaikki tarvittava tieto ei kuntatekniikan tekijoilläkään ole läheskään aina hallussa. Se on sirpaleina eri paikoissa ja eri muodoissa, eivätkä tietojärjestelmät ymmärrä toisiaan. Suuri määrä tietoa on edelleen vain avainhenkilöiden muistin varassa, sitä enemmän mitä pienemmästä kunnasta puhutaan. Hyvin toimiessaan nykytekniikka mahdollistaa tiedon kokoamisen helpommin saavutettavaksi ja hallittavaksi. Olennaisen tiedon erottaminen toisarvoisesta informaatiotulvasta ja sen hallinta vaatii uutta osaamista kaikilta. Epämukavuusalueelle on mentävä. Siellä voi kokea myös onnistumisia. Tietomallien laajemman hyödyntämisen yhtenä hidasteena on pidetty korkeahkoja aloituskustannuksia, jolloin menetelmä soveltuu huonosti pienempiin hankkeisiin. Osaamisen kasvaessa ja tietomallintamisen yleistyessä nämä kynnyskustannukset tullevat jonkin verran alenemaan. Kunnissa puolestaan pyritään hankekoon kasvattamiseen ja hankinnoissa laajempiin puitesopimuksiin samalla, kun kuntakokoa ollaan suurentamassa. Tämä tarjoaa tietomallintamisellekin aiempaa lupaavammat soveltamisolosuhteet. Virman Rahoilla (VR) Syys-lokakuun vaihteessa VR Oy joutui jälleen hankaluuksiin, tällä kertaa lipunmyyntijärjestelmän uudistuksen kanssa. Useiden viikkojen ajan junalippujen saaminen mistä tahansa myyntikanavasta oli sattumanvaraista. Uusi tietojärjestelmä tukehtui, kun odotettua selvästi suuremmat asiakasmäärät kiinnostuivat hinnoittelun uudistuksesta ja lippujen verkkokaupasta. Tieto ei liikkunut. Ainakin pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä lippujen saaminen myös junista oli usein mahdotonta, jos ei sattunut olemaan käteistä. Pelkän muovirahan kanssa huomaamattaan tai tarkoituksella liikkuville VR tarjosikin maksuttomia kyytejä useina päivinä. Kohteliasta, mutta pitkän päälle kestämätöntä. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 8/ Energia Valaistus

6 Isossa 3D-kuvassa on esitetty tekopohjaveden virtausreitit Virttaankankaan imeytysaltaista (valkoiset laatat) tuotantokaivoille (sinivalkoiset tolpat, valkoiset osat kaivojen siivilöitä) 26. viikon aikana. Virtausreitin värin muutos kuvaa tekopohjaveden viipymän kestoa. Kuvassa on tekopohjavesilaitoksen itäosa, jossa sijaitsee 4 imeytysaluetta (12 allasta) ja 4 tuotantokaivoa. Simulaatio on tehty kuvaamaan syyskuusta 2010 maaliskuuhun 2011 kestänyttä koetoimintavaihetta, jolloin imeytetyn ja pumpatun veden määrät olivat m 3 /d. Pienissä 3D-kuvissa on esitetty tekopohjaveden viipymän kesto 5., ja 20. viikon aikana. 3D-kuvat/Turun Seudun Vesi Oy Turun seudun vedenotto Virttaankank 3D-tekniikka auttaa Turun seudun tekopohjavesihankkeen ansiosta veden liikkeitä maaperässä voidaan kuvata entistä tarkemmin. Turun Seudun Vesi on kehittänyt hankkeen aikana huippuunsa vietyä tekniikkaa. Apuna vedentuotannossa on 3Dmallinnus ja pohjaveden virtausmallinnus. TEKSTI Virpi Adamsson Turun Seudun Veden tutkimuspäällikkö Aki Artimo on tyytyväinen mies. Kymmenvuotinen hanke tekopohjaveden tekemiseksi Kokemäenjoen raakavedestä on vihdoin toteutumassa. Yhtiö voi aloittaa tekopohjavedentuotannon Turun seudun asukkaalle. 6 Kuntatekniikka 7/2011

7 ICT aalta alkamassa vedentuotannossa Vesihankkeen aikana luotiin kolmiulotteinen rakennemalli Virttaankankaan harjumuodostelmasta. Tähän perustuen rakennettiin 60-kerroksinen pohjaveden virtausmalli. Niiden avulla päätetään, miten tuotanto toteutetaan. Pystymme kuvaamaan, mitä tapahtuu kun otetaan ja imeytetään vettä. Takana on ympäristöluvan vaatimusten mukainen yhden vuoden koekäyttöjakso. Sen aikana seurattiin tarkoin jokivedestä imeytetyn tekopohjaveden käyttäytymistä Virttaankankaan harjussa. Malleihin ei saa koskaan liikaa luottaa, mutta 3D-tekniikalla luodut etukäteiskuvaukset pitivät paikkansa, Artimo myhäilee. Ennen varsinaista koekäyttöä pohjaveden joukkoon laitettiin väriainetta, jotta pystyttiin todentamaan harjuun imeytetyn veden liikkeitä. Näin saatiin selville, mitä reittejä imeytetty vesi kulkee ja millä nopeudella se tulee kaivoille. Kaikki kolmessa osassa tehdyt ison mittaluokan kokeet vastasivat etukäteen saatuja arvioita. Ympäristöluvan edellytyksenä oli ryhtyä toimenpiteisiin, Kuntatekniikka 7/2011 7

8 ICT Virttaankankaalla on Alastaron ja Oripään maastossa 19 imeytysallasta yhteensä seitsemällä imeytysalueella. Vesi imeytetään tästä maan sisään. Muutaman kuukauden kuluttua se pumpataan kaivosta ylös, tutkimuspäällikkö Aki Artimo kertoo. TEKOPOHJA- VESIHANKE Turun seudun hanke käynnistyi 2001, kun Turku, Lieto, Länsi-Turunmaa, Naantali, Kaarina, Paimio ja Raisio allekirjoittivat sopimuksen tekopohjavesihankkeesta Turun Seudun Vesi Oy aloittaa tekopohjaveden tuotannon seudun asukkaalle tänä syksynä. Hankkeen kustannukset ovat noin 170 milj. euroa. Virttaankankaalla imeytysaltaita on 19 ja imeytysalueita 7. Alueella on 12 pohjavesikaivoa. Yksi pohjavesikaivo maksaa euroa. Harjun pohjavesikaivojen yhteenlaskettu keskimääräinen kapasiteetti on m 3 /d. Vedensiirtolinjaa on rakennettu noin 100 km. Se muodostuu valurautaputkesta. mikäli koekäytön yhteydessä olisi havaittu sellaisia muutoksia, joilla olisi ollut vaikutusta tuotannon toteuttamiseen. Paljon sovellusmahdollisuuksia Turun Seudun Vesi Oy lähti kehittämään tekopohjavesihankkeessa omaa 3D-tekniikkaa, koska se palveli suoraan hankkeen toteuttamista. 3D-tekniikan kehittäminen on vienyt paljon aikaa ja resursseja. Tämä on 170 miljoonan euron vedenottohanke. 3D-sovelluksille määritetyt vaatimukset ovat suhteessa hankkeen kokoon, Artimo kuvailee. Hän vakuuttaa, että vastaavaa tekniikkaa pystytään käyttämään myös pienemmän mittakaavan hankkeissa. Olemme luoneet perusteet tämäntyyppisille sovelluksille. Niitä voi soveltaa missä tahansa. Vastaavia sovelluksia on muitakin, mutta tietoisuutta nykyisistä 3D-geologisen mallinnuksen mahdollisuuksista on Artimon mukaan yllättävän vähän. Mallimme soveltuisi esimerkiksi Turun keskusta-alueen talojen painumisen kartoitukseen ja riskianalyysiin yhdistettynä pohjavesiolojen mallinnukseen. Kallis tekniikka säästää Artimo myöntää, että 3D-mallien soveltamista on vaikea saada lyötyä läpi. Syynä ovat kalliit alkuinvestoinnit. Hän muistuttaa, että vaikka 3D-malliin joutuu laittamaan rahaa, se maksaa itsensä takaisin. Sillä säästetään suuria summia. Mitä enemmän panostaa, sitä enemmän säästää. 3D on tulevaisuutta. Ei voida ajatella, että ainoa tieto maasta olisi kaksiulotteinen kartta. Turun Seudun Vesi käytti hyväksi 3D- ja pohjavedenvirtausmallinnuksessa kertynyttä tietoa pohjavesilaitoksen tuotantokaivojen rakentamisessa. Kun kaivo on täsmälleen oikeassa kohdassa, siitä saa pumpattua parhaim- millaan yli kuutiometriä vettä vuorokaudessa. Vastaava määrä Virttaankankaalla muiden vedentuottajien kaivoissa on Tämä on yksi kahdestatoista kaivosta, joista imeytetty vesi pumpataan ylös. 8 Kuntatekniikka 7/2011

9 Virpi Adamsson noin kuutiota. Tällä on iso merkitys. Nyt meille riittää 12 kaivoa. Yksi kaivo maksaa euroa. Säästö on siis mittava. 3D-malleja näkymättömistä rakenteista ja muodoista Turun Seudun Veden kehittämä 3D-mallinnus ei tarkoita pelkästään kolmiulotteisia kuvia. Siinä luodaan kolmiulotteisia malleja sellaisista rakenteista ja muodoista, jotka eivät ole suoraan näkyvissä. Välillistä tietoa maaperän rakenteista on saatu kairausten ja maatutkan avulla, mutta malleihin on sisällytetty myös sellaiset alueet, joista ei ole suoraa mittaushavaintoa. Tämä tapahtuu muun muassa sedimentologisten kerrostumisympäristömallien avulla, jotka kuvaavat tai ennustavat rakenteiden jatkumista myös havaintojen ulkopuolisilla alueilla. Kaikki hankittu tieto syötetään tietokoneelle yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi. Tietokannassa on geologiset mallit ja virtaus- sekä 3D-mallit. Sitä täydennetään aina, kun tulee uutta tietoa. Me pyöritämme mallia ja annamme valvomoon tiedot imeytys- ja pumppausmääristä. Pystymme ennakoidusti hallitsemaan ja käyttämään pohjavesiesiintymää, Artimo kertoo integroidusta mallinnuksen työvälineestä. Vesi viipyy harjussa 2 3 kuukautta Mallinnettavan rakenteen ja materiaalin ominaisuuksilla on suuri merkitys Turun Seudun Veden luomissa 3D-malleissa. On tärkeää tietää, miten maaperän ominaisuudet vaikuttavat veden liikkeisiin, joten kyseessä ei ole pelkän muodon ja rakenteen kuvaus. Tiedoilla on keskeinen asema tekopohjavesihankkeessa. Vesi tulee Huittisista Virttaankankaalle, jossa se imeytetään imeytysaltaista maan sisään. Vesi viipyy harjussa kahdesta kolmeen kuukautta. Näemme veden seuraavan kerran, kun pumppaamme sen kaivosta ylös. Tarkoitus on, että se mikä imeytetään, otetaan myös talteen, Aki Artimo korostaa. Virpi Adamsson Kaivon paikka on määritetty täsmällisesti 3D-mallinnuksen avulla, ja veden tuotto on siksi jopa kuutiometriä vuorokaudessa. Yhden kaivon hinta on euroa. Kuntatekniikka 7/2011 9

10 3D-kuvat WSP Finland Oy, valokuva Mikko Hammar Crusellin silta pilottikohteena TIETOMALLIT suomalaiseen infra 3D-kuvat kertovat Crusellin sillan rakenteista. Pyloni on kiinnitetty jäykästi päällysrakenteeseen. Sillan kannen reunapalkit ovat teräspalkkeja. Päällysrakenteen köysitasot on sijoitettu poikkileikkauksen kannalta optimaalisesti kannen välikaistoille. Sillan pylonin tornit ovat kannen yläpuoliselta osalta teräskoteloita. Kannen alapuolinen osa on teräsbetonia. Sillan köydet ovat yhdensuuntaisia punosköysiä. Köysien päällimmäisenä korroosiosuojana on käytetty HDPE-putkea, jonka pinnassa on värikerros. Kesäkuussa käyttöön otettu Crusellin silta on merkittävin ja rakenteiltaan haastavin Suomessa toteutettu silta, jossa tietomallinnusta on käytetty rakennussuunnittelun lisäksi rakennustyön toteuttamisessa. Sillasta luotiin tarkka tietomalli, joka sisältää myös rakennusmateriaalien ominaisuudet ja määrät. 10 Kuntatekniikka 7/2011

11 ICT TULEVAT rakentamiseen Crusellin silta on yksipyloninen, kaksiaukkoinen, epäsymmetrinen vinoköysisilta, jonka pyloni on kallistettu taaksepäin. Yksi sillan hienouksista on näyttävä valaistus. Crusellin silta on Helsingin Jätkäsaaren ja Ruoholahden uusi maamerkki. Se yhdistää Jätkäsaaren länsireunan Ruoholahteen. Silta nousee lähes 50 metrin korkeuteen merenpinnasta. Pituutta sillalla on 143 metriä ja leveyttä 25 metriä. Se on kaupungin ensimmäinen siltahanke, jossa mallinnusta on käytetty kokonaisvaltaisesti suunnittelusta toteutukseen. Crusellin silta on tietomallintamisen pilottihanke Suomessa. Vaikka mallintaminen on ollut käytössä talonrakennuksessa jo pitkään, siltarakentamisessa se on uutta, osastopäällikkö Osmo Torvinen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta sanoo. Haluamme myötävaikuttaa siihen, että mallintamisesta tulee standardityöväline kaikkiin rakennushankkeisiin 2014 mennessä, Torvinen lupaa. Sillalla on ajoradat ja kaistat niin jalankulkijoille, pyöräilijöille kuin autoille molempiin suuntiin. Keskellä siltaa kulkevat raitiovaunut, joiden liikennöinti alkaa tammikuussa Jätkäsaari valmistuu 2020-luvulla. Sinne rakennetaan asuntoja noin ihmiselle ja liiketilaa noin työntekijälle. Kuntatekniikka 7/

12 CRUSELLIN SILTA Saanut nimensä säveltäjä Bernhard Henrik Crusellin mukaan. Otettiin käyttöön Tiia Ettala Kokonaisurakan hinta noin 17,7 milj. euroa. Sillan korkeus on liki 50 m merenpinnasta, pituus 143 m leveys 25 m. Kaksiaukkoinen, epäsymmetrinen vinoköysisilta. Sillan jännemitat ovat 92,0 + 51,5 m ja hyötyleveys on 24,8 m. Pääjänteeseen sijoittuu 20 m leveä pienveneväylä. Rannoilla olevien kevyen liikenteen reittien kohdalla alikulkukorkeus on 2,8 m. Crusellin silta yhdistää Jätkäsaaren länsireunan Ruoholahteen. Sillan köysisysteemi on epäsymmetrinen harppu, jossa takajänteen köysikulma on jyrkempi kuin etuköysien kulma. Sillan pylonin tornit on kallistettu taaksepäin, etusivun kaltevuus on 11 astetta. Siltakannella on molemminpuoliset ajoradat ja kevyen liikenteen kaistat sekä keskellä alue raitiotieliikenteelle. Kannen alapuolella pääkannattimien välissä on tilavaraukset kunnallistekniikalle, kuten kaukolämmölle, kaukokylmälle, vesi-, sähkö- ja puhelinjohdoille. Sillan päällysrakenne on kahden pääpalkin, poikkipalkkien ja kansilaatan muodostama arinarakenne, joka on kiinnitetty monoliittisesti Saukonpaadenrannan puoleiselle maatuelle. Pituussuuntaan päällysrakenne on kahden pääpalkin ja kansilaatan muodostama teräsbetonikannattaja. Palkkien leveys kasvaa tultaessa pylonin tornien kohdalle. Sillan poikkisuuntaan rakenne toimii liittorakenteena, jossa poikkipalkit ovat terästä ja kansilaatta teräsbetonia. Tilaaja Helsingin kaupunki Mallinnus Tekla Oyj Rakennesuunnittelu WSP Finland Oy Paalut ja teräsrakenteet Rautaruukki Oyj Mallintaminen alkoi tukirakenteista WSP Finland Oy Crusellin sillan rakennesuunnittelijana päätti ottaa tietomallinnuksen (BIM) käyttöön sillan rakennussuunnittelussa Suunnittelu mallintamalla aloitettiin tukirakenteista. Tietomalli siirrettiin työmaalle, jossa sitä käytettiin mm. työnsuunnittelussa, rakenneosien valmistuksessa ja hankinnassa sekä mittauksissa. Urakoitsija käytti sitä myös työnsuunnittelussa ja aikataulutuksessa. Suunnittelijan ehdotuksesta Helsingin kaupungin rakennusvirasto päätti tukea mallinnusta siten, että koko sillasta laadittiin mahdollisimman tarkka tietomalli sisältäen muun muassa kaikki teräsrakenteet ja betonirakenteiden raudoitukset. Urakkalaskennassa urakoitsijoilla oli käytettävissään suunnitelmapiirustusten lisäksi maatukien ja pylonin tarkat 3D-mallit. Myös päällysrakenteesta oli 3Dmalli. Urakoitsijan asiantuntijoiden kanssa käytiin läpi rakentamistapaan ja rakenneratkaisuihin liittyviä asioita ja tarkennettiin työtapoja muun muassa teräsrakenteiden osalta. Tämän jälkeen suunnittelija mallinsi koko sillan. Suunnittelu eteni yhtä aikaa rakentamisen kanssa siten, että malli oli valmis noin kaksi kuukautta ennen kyseisten rakenneosien valmistusta tai rakentamista. Työn kuluessa suunnittelija julkaisi sillan tietomalliin tehdyt lisäykset ja tarkennukset viikottain web-palvelimelleen, josta hankkeen osapuolilla urakoitsijalla aliurakoitsijoineen ja rakennuttajalla oli mahdollista hakea muuttuva tieto omaan järjestelmäänsä. Tietomalli havaittiin hyväksi työmaalla Työmaalla tietomalli havaittiin erityisen hyväksi työtavaksi visuaalisuutensa takia. Tietomallin avulla tarkastettiin myös mahdollisia yhteensovittamisongelmia törmäystarkastelujen avulla. Urakoitsija sai rakennusvaiheet ennakolta tietoonsa ja pystyi hahmottamaan esimerkiksi raudoitusmallit aivan eri tavalla kuin tavallisesta tasopiirustuksesta. Tietomallinnuksen myötä rakentaja voi tehdä materiaalihankintansa lyhyemmällä aikajänteellä, kun kunkin urakkavaiheen materiaalitarpeet pystytään katsomaan suoraan tietomallista, WSP Finlandin Oulun siltayksikön päällikkö Antti Karjalainen sanoo. Karjalaisen mukaan tietomallinnuksen avulla rakennushankkeissa pystytään eliminoimaan yllätyksiä, jotka sekoittavat aikatauluja ja aiheuttavat lisäkustannuksia. Myös muutoksen hallinta helpottuu, kun muutokset pystytään simuloimaan suoraan tietomalliin. Tietomalli on hyödyksi myös huolto- ja ylläpitotöissä. Crusellin sillan tietomallinnukselle tunnustusta Haastavinta mallinnuksessa oli teräsbetonirakenteiden raudoitteiden mallintaminen ja raudoituspiirustusten laadinta. Crusellin sillan tietomalli saikin ohjelmistotalo Teklan järjestämissä sekä kotimaisessa että kansainvälisessä tietomallikilpailussa erityismaininnan onnistuneesta ja tarkasta erityisen haastavien teräsbetonirakenteiden mallinnuksesta. Se on myös nostettu merkittävimpien kohteiden joukkoon tietomallinnuksen asiantuntijoiden laatimassa BIM-käsikirjassa. Kirjan ovat toimittaneet Chuck Eastman, Paul Teicholz, Rafael Sacks ja Kathleen Liston. Rakennustyössä tietomallia käytettiin apuna muottisuunnittelussa, laserkeilauksia sisältävissä mittauksissa, työnaikaisten rakenteiden mallinnuksessa, raudoitteiden hankinnassa, määrälaskennassa ja työmaan hankintojen suunnittelussa. Tiedonsiirrossa käytettiin tietomallista tuotettuja tiedostoja ASCII-, DWGja IFC- muodoissa. Lähteet: Helsingin kaupungin ja WSP Finland Oy:n tiedotteet 12 Kuntatekniikka 7/2011

13 ICT Pistemäinen laserkeilauskuva on viime kesältä Vanhasta Raumasta, jossa Kari Uotila valvoi kaupungin putkitöitä. Samalla kohteessa tehtiin arkeologisia kaivauksia. Keilausaineistossa on pistemäinen koordinaattitieto ja sen lisäksi valokuvamainen väri kaikille mitatuille pisteille. Vanhan Rauman putkityöt vauhdittuvat Laserkeilaus nopeuttaa kaivausten dokumentointia Laser on nopea tapa kartoittaa, ovatko rakennukset vinossa, arkeologi Kari Uotila sanoo. Vanhojen kaupunkikeskustojen kunnallistekniset työt vauhdittuvat laserkeilauksella. Erilaiset kaivaukset saadaan nopeammin pois alta, kun arkeologinen dokumentointi sujuu nopeasti. TEKSTI Virpi Adamsson Vanhan Rauman putkityökaivausten dokumentoinnissa käytettiin viime kesänä laserkeilausta. Tutkimuksia johtaneen arkeologi Kari Uotilan mukaan ensimmäistä kertaa kaupunkiarkeologinen dokumentointi hoidettiin osittain laserkeilaamalla. Työ etenee paikan päällä nopeasti. Katu ei ole poikki yhtä kauan kuin ennen putkilinjoja vedettäessä, Uotila sanoo. Kustannuksia uuden menetelmän käyttö ei kuitenkaan laske. Laserkeilauksessa jälkityö tietokoneella kestää vastaavasti kauemmin. Laserkeilauksen käyttö kaupunkikaivauksissa tulee laajenemaan. Muinaismuistolain mukaan keskiaikaisissa ja lukujen kaupunkikeskustoissa kaivannot on pakko valvoa, jos paljastuu koskemattomia maakerroksia tai rakenteita. Pistemäinen koordinaattitieto Laserkeilauskuvan pistepilvi kertoo sijainnista kolmiulotteisesti. Jokaisesta pisteestä tiedetään sen etäisyys. Laserkeilaimessa on myös kamera, joten kohteesta välittyy värikuva. Sillä saadaan tietoa ympäristöstä jopa muutaman millin tarkkuudella. Arkeologi ei niin tarkkaa tietoa tarvitse, mutta maailmalla sitä käytetään esimerkiksi poliisitutkimuksissa, Uotila kuvailee. Menetelmällä selviää myös, kuinka monta kuutiota maata kaivauksissa liikutetaan. Tämä voi olla oleellinen tieto esimerkiksi maansiirtourakoissa. Loppukäsittelyssä kymmenen tai useampia keilausaineistoja laitetaan päällekkäin, jolloin tutkitusta kohteesta saadaan kaikilta suunnilta kolmiulotteinen malli. Tavallinen työväline Kari Uotila kuvailee laserkeilainta normaaliksi työvälineeksi kuten täkymetrikin. Putkityön valvonta ei arkeologin kannalta ole erilainen. Tämä valvoo kaivinkoneen kaivamista ja seuraa, tuleeko esille kerrostumia. Samalla tavalla lapiolla putsataan kaivaus ja otetaan kuvat. Raumalla katumaisemasta otettu tieto kertoi myös, missä kunnossa Vanhan Rauman rakennusten julkisivut ja kivijalat ovat. Tavalliseen valokuvaan verrattuna laserkeilainkuva antaa tarkkaa tietoa myös vanhan rakennuksen kallistumista. Laser on nopea tapa kartoittaa, ovatko rakennukset vinossa. Euroopassa vastaavaa keilainta käytetään esimerkiksi metsien ja puustojen kartoittamiseen. Kuntatekniikka 7/

14 5D-mallin tiedot sähköisen huoltokirjan perustaksi Länsimetroa luodaan viisiulotteisesti Kuvat Länsimetro Oy Länsimetron 5D-hankkeen tavoitteena on löytää työkalut eri alojen, eritasoisten ja eri ohjelmiin perustuvien suunnitelmien sisältämien tietojen sovittamiseksi yhteiseen malliin. Mallin käyttäjiä tulisivat olemaan metrolinjan operaattori, huolto ja pelastushenkilöstö. Ari Huhtaniska projekti-insinööri, asemat Länsimetro Oy Aiemmin rakennusten ja rakenteiden kolmiulotteisista malleista käytettiin nimitystä tuotemalli. Viime vuosina on yleistynyt nimitys tietomalli (BIM, Building Information Model), joka on käsitteenä tuotemallia laajempi ja voi koostua useiden suunnittelualojen malleista ja muista rakennukseen tai rakenteeseen liittyvistä tietolähteistä. Rakennusten ja rakenteiden tietomallia laajempana kokonaisuutena voidaan puhua virtuaalisesta suunnittelusta ja rakentamisesta (VDC, Länsimetro virtuaalisesti Virtual Design and Construction), joka kattaa myös infrastruktuurin suunnittelumallit. Tietomalliteknologialla on mahdollista korjata tai poistaa perinteisen rakentamisprosessin tiedonsiirron ja -hallinnan ongelmia. Mallien käyttö tukee myös alan yleisiä kehitystavoitteita, kuten elinkaarivastuullisen rakentamisen toteutumista. Mallinnusohjelmien projektinhallintaan tarjoamat työkalut mahdollistavat mm. tietomallissa olevien rakennusosien jäsentämisen ja aikataulutuksen halutulla tavalla. Mallinnettaessa tieto on yksittäisen suunnittelualan sisällä kumuloituvaa, eikä suunnitelmia tehdä uudelleen, kun hanke siirtyy vaiheesta toiseen. Tietomalleissa etuna on myös mahdollisuus tiedon tehokkaaseen ja havainnolliseen siirtoon osapuolilta toiselle, esimerkiksi käyttämällä tietomallien luovutuksiin yhteisiä projektipankkeja. Eri alojen tietomallit sovitetaan yhteen Länsimetron 5D-pilottihankkeen tavoitteena on luoda malli, jonka avulla mm. suunnitelmien yhteensovittamisesta tulisi Länsimetron kaltaisen monialahankkeen kannalta helpompaa ja varmempaa. Länsimetrossa on monta suunnittelu- ja toteutustoimialaa (arkkitehtuuri, kallio-, geo-, rata-, rakenne- ja talotekniikka). Tavoitteena onkin, että Länsimetromalli sovittaa yhteen nämä toimialojen tietomallit. Länsimetron mallinnustyökalut ovat Novapoint (väylärakenteet), AutoCAD (tilat, kalusteet, laitteet), Revit/IFC (talotekniikka)ja Novapoint Virtual Map. Länsimetron 5D-pilottimalli rajataan aluksi koskemaan Lauttasaaren asemaa. Työn yhteydessä pyritään selvittämään toimivia ja joustavia menettelytapoja erityisesti 2D-suunnitelma-aineiston mallintamiseksi. 5D-hankkeesta toivotaan saatavan työkaluja siihen, miten useiden eri alojen eritasoisten ja eri ohjelmiin perustuvien suunnitelmien sisältämät tiedot voidaan sovittaa yhteiseen malliin. Pilottihankkeen ensi vaiheen malli on esittelymalli. Tavoitteena kuitenkin on, että se laajentuu koko linjaa koskevaksi. Tällöin tehtäisiin koko linjaston käsittävä tietomalli, johon täydennetään rakentamisen aikana mm. urakoitsijoilta saatavaa AsBuiltaineisto. Mallin käyttäjiä tulisivat olemaan mm. metrolinjan operaattori, huolto ja pelastushenkilöstö. Länsimetron 5D-pilottimalli rajataan aluksi koskemaan Lauttasaaren asemaa. LÄNSIMETROMALLI Ensi sijassa toteutuksen 3d-dokumentaatio ja ylläpidon 5d-tietomalli. 3D = rakenteet ja laitteet 4D = aika 5D = määrätiedot, laatu, linkit Suunnittelijoiden määrä kasvussa Länsimetron rakennushankkeessa toimii yli 20 suunnittelukonsulttitoimistoa toimeksiantojensa mukaisissa eri alojen suunnittelutehtävissä. Tällä hetkellä hankkeen suunnittelutehtävissä työskentelee lähes 300 eri alojen asiantuntijaa. Lähivuosina suunnittelijoiden määrä kasvaa nykyisestä, kun suunnittelun pääpainopiste siirtyy louhintaurakoista varsinaisiin rakennus- ja talotekniikkaurakoihin sekä niiden järjestelmien urakoihin. Hankkeen aikataulu on kireä niin suunnittelun kuin toteuttamisenkin osalta. Sen vuoksi suunnittelutoimeksiannoissa hyödynnetään juuri niitä suunnitteluohjelmia, -tapoja ja -menetelmiä, jotka tuottavat parasta ja varminta tulosta kunkin konsultin edustaman suunnitte- 14 Kuntatekniikka 7/2011

15 ICT lualan kannalta. Eri suunnittelualoilla on tällä hetkellä hyvin erilaisia valmiuksia mm. 3Dsuunnitteluun, joten Länsimetro-hankkeessa ei sitä ole konsulteilta edellytetty. Tämä lisää haasteita ja työmäärää suunnitelmien yhteensovittamisessa. Tavoitteena sähköinen huoltokirja Tavoitteena on hyödyntää saatavaa kokemusta hankkeen rakentamisen ja käytön aikana sekä luoda malli, jonka avulla mm. suunnitelmien yhteensovittamisesta tulisi monialahankkeen kannalta helpompaa ja varmempaa. Koska hankkeen asiantuntijoiden käyttämät menetelmät ja ohjelmat asettavat merkittäviä rajoituksia mallipohjaisen suunnittelumenetelmän käyttöönotolle, ei 5D-pilottihankkeesta odoteta tässä vaiheessa apuvälinettä suunnitteluun ja visualisointiin. Sen sijaan tavoitteena on saada siitä hyötyä metroinfran käyttöiän aikana. Tietokanta olisi myöhemmin käyttöönotettavan sähköisen huoltokirjan perustana. Tähänastisten kokemusten perusteella malli on erittäin havainnollinen ja oiva työkalu esimerkiksi työmaavalvonnassa. Mallin käyttö on helppoa, joskin täysi potentiaali on vielä hyödyntämättä mm. suunnittelussa. Suurimmat odotukset painottuvat kuitenkin hyötyyn metron tulevassa käytönaikaisessa ylläpidossa. Mallin kehitys jatkuu, ja sen käyttö voidaan tarpeen vaatiessa määritellä esimerkiksi Länsimetron jatkeen suunnittelutoimeksiantojen sisältöön. Suomen suurin infrahanke Tuhansia ihmisiä työllistävä Länsimetro on Suomen suurin infrahanke. Valmistuttuaan Länsimetro kuljettaa yli matkustajaa päivässä. Länsimetro tuo seitsemän uutta asemaa. Asemat sijoittuvat Espoossa Matinkylään, Urheilupuistoon, Tapiolaan, Otaniemeen, Keilaniemeen ja Helsingissä Koivusaareen ja Lauttasaareen. Espoon Niittykumpuun on suunniteltu asemavaraus, joka voidaan myöhemmin rakentaa valmiiksi. Länsimetro on 13,9 kilometriä pitkä. Se koostuu kahdesta rinnakkaisesta tunnelista, jotka kulkevat koko matkan maan alla. Asemien lisäksi louhitaan 15 pystykuilua, jotka on suunniteltu hätäpoistumista, paineentasausta, ilmanvaihtoa ja savunpoistoa varten. Rakentamista ja huoltoa varten on suunniteltu yhdeksän ajotunnelia. Länsimetron tavoitteena on luoda edustava, laadukas, nykyaikainen ja aikaa kestävä metrojärjestelmä, jossa matkustaja voi nauttia nopean joukkoliikennemuodon eduista turvallisesti ja sujuvasti. Länsimetron suunnittelun lähtökohtia ovat liikennöinnin automatisointi, uusimman teknologian käyttö sekä turvallisuutta edistävät ratkaisut. Syksyllä 2011 ajotunneleista on louhittu yli puolet ja ratatunneleista 15 prosenttia. Tavoitteena on, että metro liikennöi vuoden 2015 lopussa. Kuntatekniikka 7/

16 29. Talvitiepäivät 29 th Winter Road Congress in Finland TAMPERE ILMOITTAUTUMINEN SEMINAARIIN ON KÄYNNISTYNYT! NÄYTTELYMYYNTI HYVÄSSÄ VAUHDISSA! ILMOITTAUTUMINEN JA NÄYTTELYVARAUKSET: VARAATHAN MAJOITUKSEN AJOISSA. HOTELLIKIINTIÖT PURKAUTUVAT

17 ICT Ajantasainen tieto on hintansa väärti VESIHUOLLON LIITTYMÄTIEDOT kunnissa täsmentyvät Tiedot vesihuoltoverkkoon liitetyistä kiinteistöistä tarkentuvat, kun RHR:n tietoja verrataan vesilaitosten asiakasrekistereihin. huoltoliittymätietojen tarkistamistyötä. Tietojärjestelmien hajanaisuuden vuoksi kunnan eri toimijoiden ja valtion viranomaisten käsitys vesihuoltopalvelujen kattavuudesta on puutteellinen. Vajavaiset tiedot voivat johtaa kunnassa kiinteistöveromenetyksiin tai vaikeuksiin haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanon seurannassa. Ohjeistettu menettely rekisteritietojen ajantasaistamisesta parantaa tilannetta. TEKSTI Paavo Taipale Suomen ympäristökeskus käynnisti viitisen vuotta sitten hankkeen vesihuoltolaitosten verkostoihin liittyneiden kiinteistöjen liittymätietojen ajantasaistamiseksi. Pilottivaihe toteutettiin Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n (nyk. HS-Vesi) alueella. Lahti ja Mäntsälä ovat Kanta- Hämeen kuntien ohella ensimmäisten joukossa olleet viemässä läpi tätä rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR) ja vesihuoltolaitosten asiakasrekisterien vesi- RHR-tiedot usein rämettyneet Mäntsälässä on rekisteritietojen ajantasaistamiseksi tehty yhteistyötä ely-keskuksen kanssa. Suurin ongelma on ollut saada rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot vastaamaan nykytilannetta. Merkittävämmät hyödyt maankäytön ja rakentamisen ohjauksen kannalta on, että saimme ikään kuin sivutuotteena rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot kuntoon. Tulevaisuuden tietojärjestelmiltä toivomme luotettavuutta, sanoo Mäntsälän kaavoitusjohtaja Lauri Pouru. Olen kuullut viestejä, että RHR-tietojärjestelmäpäivitysten yhteydessä tietoja on kadonnut. Tämä on käsittääkseni ollut suurin syy kuntien haluttomuuteen omien RHR-tietojensa päivittämisessä, Pouru toteaa. Liittymätietojen tarkistuksen ohjeistus päivitetään Sanna Vienonen, tutkija Suomen ympäristökeskus SYKE, vesivarayksikkö Vesihuoltolaitoksen ja kunnan rekistereissä rakennusten vesihuollon liittymätiedot poikkeavat yleensä toisistaan. Liittymätiedot voidaan tarkastaa ja korjata paikkatietojen avulla yhdistämällä rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR) tietoja sekä vesihuoltolaitoksen asiakas- ja toimintaaluetietoja. Suomen ympäristökeskus SY- KE on päivittämässä vesihuollon liittymätietojen tarkistus- ja korjaamisohjetta kunnille ja vesihuoltolaitoksille. Ohje on yksityiskohtainen, havainnollinen ja ohjelmistoriippumaton, ja sitä on testattu eräissä Etelä-Suomen kunnissa viime vuosina. Luotettavien vesihuollon liittymätietojen selvittäminen edistää vesihuollon toimintavarmuutta, palvelun laatua sekä maankäytön ja vesihuollon yhteensovittamista. Tietoja voidaan hyödyntää muun muassa vesihuoltolaitoksen toiminta-aluerajauksen tarkistamisessa, liittämättömien kiinteistöjen paikantamisessa, alueellisen vesihuollon suunnittelussa, vedenkäyttöön liittyvissä tutkimuksissa sekä vuotovesi- ja saneeraustarvetutkimuksissa. Veden laadun ja jakelun turvaamiseksi etenkin erityistilanteissa on oleellista, että rekisterit ovat ajantasaiset kattaen kaikki verkoston piiriin kuuluvat rakennukset. Rekistereiden ajantasaisuus joka kunnassa on tärkeää myös siksi, että lainsäädäntöön valmistellaan vaatimusta laatia suunnitelmat talousveden laadun turvaamiseksi (Water Safety Plans). Rekistereitä voidaan hyödyntää myös haja-asutuksen vesihuollon tilan selvittämisessä sekä hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanon ja valtakunnallisen vesienhoidon toteutusohjelman seurannassa. Edellytyksenä tälle on kuitenkin kiinteistökohtaisen vesihuoltojärjestelmän periaateratkaisun tallentamismahdollisuus rakennus- ja huoneistorekisteriin. Oleellisinta vesihuollon liittymätietojen luotettavuuden kannalta on sopia yhtenäisistä toimintatavoista tietojen kirjaamiseksi. Haasteensa tuovat kuntaliitokset ja pienet vesihuoltolaitokset. Pienten laitosten kirjaamistavat vaihtelevat ja voivat olla puutteelliset esimerkiksi liitettyjen kiinteistöjen osoitteiden ja kiinteistötunnusten osalta. Päivitetty ohje julkaistaan vuodenvaihteessa SYKEn sivulla > Vesihuollon paikkatiedot. Kuntatekniikka 7/

18 Pirjo Valtakari Tolsan vesiosuuskunnan alueella Kirkkonummella rakennettiin tonttihaaran liittymiä syksyllä Punainen putki on jätevedelle ja sininen juomavedelle. Patented Jatkossa riittävät tiedot pitää saada rekisteriin jo rakennuslupavaiheessa, jolloin lisäresursointia rekisterien perkaamiseen ei tarvita. Rekisterilomakkeessakin on edelleen kehittämistarvetta. Ajantasaiset tiedot ovat hyödyksi myös ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatyössä. Lauri Pouru pitää tehtyä tietojen tarkistamista hyödyllisenä. Myös kiinteistöverotuksen kannalta RHR-tietojen tarkistuksesta voi olla hyötyä. Supa Maxi vetoakestävä toleranssiliitin Pitää kovimmissakin olosuhteissa! Tutustu tarkemmin tuotteeseen ja ominaisuuksiin: AVK FINLAND AVK Finland Pyhäranta 7 D Tampere Puh Kiinteistöverohyöty riippuu siitä, miten huolella tiedot on aikoinaan rekisteriin kunnassa syötetty. Jos siinä on lipsuttu, voi joku työntekijä hyvinkin tienata osan palkastaan kunnalle uusina kiinteistöveroina. Vesihuoltolaitos saattaa saada uusia asiakkaita Tietojen tarkistaminen on ollut tarpeen. Asiakasrekisterin osoitetietojen yhdistäminen toiminta-alueen RHR-tietoihin on vielä kesken. Oletan, että sen myötä meillekin tulee jokunen uusi asiakas, sanoo vesihuoltoinsinööri Sari Rajajärvi Mäntsälän Vedestä. Työ on vesihuoltolaitoksen osalta tehty omin voimin. Ongelma on nimenomaan vanhoissa tiedoissa. Uusien rakennusten osalta tiedot ovat paremmassa kunnossa. Kaiken kaikkiaan työ on ollut tarpeellinen, mutta kokonaisuutena on otettava huomioon vanhojen tietojen tarkistamiseen tarvittava työvoima maankäytön ja rakennusvalvonnan puolella. Homma ei hoidu sivutoimisesti, Rajajärvi painottaa. Mäntsälän alueella toimii kunnan vesihuoltolaitoksen lisäksi kymmenkunta vesiosuuskuntaa. Niiltä ei toistaiseksi ole saatu kaikkia pyydettyjä tietoja. Kunnassa tarkistustyön lopullinen saanto ei vielä ole selvillä, koska hankkeen vastuuhenkilö on siirtynyt pois kunnan palveluksesta eikä hänen seuraajansa ole vielä lokakuussa aloittanut tehtävissään. Päijät-Hämeen kunnat laajasti mukana Lahden kaupunki on yhteistyössä Lahti Aqua Oy:n kanssa tarkistanut rekisteritietoja Lahdessa ja Hollolassa. Haaste on otettu myönteisesti vastaan muuallakin Päijät-Hämeessä. Hanke koettiin maakunnassa tärkeäksi, koska yhtä lukuun ottamatta kaikki kunnat osallistuivat siihen. Ne kunnat, jotka eivät ole mukana Lahden seudun ympäristöpalveluissa, ostivat palvelun meiltä, kertoo vesiensuojelusuunnittelija Mira Kuparinen Lahden seudun ympäristöpalveluista. Tietojen tarkistamisen ohjeistusta paranneltiin Lahden tarkistustyön kuluessa ja se saatiin pienillä muutoksilla taipumaan vuoropuheluun useampien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Yhteistyö vesihuoltolaitoksen ja ympäristöpalveluiden kesken sujui hyvin, mutta kehittämisen varaa on edelleen. Toimintatapa tulisi olla sellainen, että kaikki osapuolet olisivat alusta alkaen samassa järjestelmässä. Se helpottaisi tietojen ajan tasalla pysymistä. Nyt tietojen yhdistelyssä on virheitä tuottanut esimerkiksi osoitetietojen toisistaan poikkeava kirjoitustapa, sanoo Lahti Aqua Oy:n asiakaspalvelupäällikkö Soile Toivonen. Sekä Lahdessa että Hollolassa on liittymätietojen tarkistuksen pohjalta lähetetty runsaalle sadalle laitoksen toiminta-alueella olevalle kiinteistölle kehotuskirjeet vesijohtoon tai viemäriin liittymiseksi. Lahdessa on liittymisvelvollisuudesta hakenut vapautusta tähän mennessä noin puolet kirjeen saaneista. Hakemusten käsittely on vielä kesken. Laitoksen toiminta-alueella liittymiseen kehottaminen on tasapuolisuus- ja oikeudenmukaisuuskysymys. Rekisteritietojen tarkistamisesta on tässä mielessä ollut selvää hyötyä. Esimerkiksi Hollolassa kaikkia toiminta-alueen kiinteistöjä, jotka eivät vielä ole verkostoon liittyneet, ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa kirjeitse lähestytty. Kaikkialla laajalla toimintaalueella ei vielä ole rakennettua runkojohtoa, joten yli 200 metrin päässä nykyisestä verkostosta olevia ei toistaiseksi ole katsottu olevan perusteltua kehottaa liittymään. Nyt syntynyt rekisteri saattaisi olla käyttökelpoinen myös lämpökaivotietojen tallentamiseen. Maalämpökaivojen tultua toimenpidelupavelvollisuuden piiriin, saadaan niistäkin parempi käsitys, Toivonen pohtii. 18 Kuntatekniikka 7/2011

19 Laubengang Laubengang tarkoittaa oikeastaan kulkuväylää lehväholvin alla. Bernissä tämännimiset kaarikäytävät rakennetaan kuitenkin kivestä ajorataan kiinni. Sveitsin pääkaupungissa niitä on 6 kilometriä, Bolognassa peräti 36. Maistuisi varmaan meillekin talvipuolen räntäsateissa. Pekka Rytilä on 73-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n erityisasiantuntijana. Kiva kävellä katteen alla Liikenneguru Hermann Knoflacher todistaa kirjassaan Kaupungin ja liikenteen harmonia (s. 79), että viehättävässä ympäristössä hyväksytään jopa 70 prosenttia pitempi kävelymatka kuin ikävässä. Yli puolet hyväksyy jopa 430 metriä pidemmän kävelymatkan, kun normaalisti pankkiuskollisuuden yläraja on noin 250 metriä. Sitä pitemmälle matkalle käynnistetään tonni terästä. Katetun käytävän alkumuoto on kaupunkipuiden katve. Kolumnisti kertoo tekstissään Unter den Linden (Tekniikka ja Kunta 1/2001), että tajusi, mistä katulehmuksissa on kysymys, kun Malmin uimahallin lehmukset kukkivat ja antoivat alleen ihmeellisen tuoksun. Tuoksuistaan kuuluja ovat myös unkarinsyreeni ja jasmiini. Kun sataa pitempään, niin lehtikatto alkaa vuotaa. Sen huomaa saksalaisen ravintolan sisäpihan Biergartenissa ensimmäisen sadetunnin jälkeen, vaikka lehväkatto vaikuttaa hyvinkin tiiviiltä. Joudutaan siis laittamaan pitävämpi kate päälle. Lisärakennusoikeus ajorataan asti Helpoin tapa saada aikaan katettu jalkakäytävä on sellainen, että taloille annetaan ylimääräistä rakennusoikeutta kadun ajorataan saakka. Harva kiinteistönomistaja kykenee vastustamaan kiusausta Bern Tourismus Berniläinen laittaa Laubengangin katon holvimuotoon, ehkä muistona alkuperäisestä lehväkäytävän ideasta. vaan rakentaa kuten pitääkin. Laubenin syvyyden saa päättää vapaasti. Usein käytetään yli kuusimetrisiä, joihin saa kulkuväylän lisäksi jo pikku myymälöitä ja kahviloitakin. Suomessa suositaan katettuja kortteleita Katettu jalkakäytävä on koti-suomessa melko harvinainen, koska sellaisen aikaansaaminen vaatii enemmän pitkäjänteisyyttä kuin mitä Oikaisu Kuntatekniikassa 6/2011 julkaistun Pisara-kolumnin eräitä kohtia on tarpeen korjata. Pisara-radan idean esitti Helsingin joukkoliikenteen ideakilpailussa 1988 kolmannen palkinnon saanut Timo Kallaluoto. Kilpailun palkintolautakunnan puheenjohtajana toimi Helsingin joukkoliikenelautakunnan silloinen puheenjohtaja Auri Häkkinen. Kilpailuun saapui 17 ehdotusta. Timo Kallaluodon kolmanneksi sijoittunut ehdotus Linjanvetoja oli Pisaran alkumuoto. Hänen innovaationsa arvo on kovasti noussut 23 vuodessa vuoden 1988 HKL-ideakilpailun jälkeen. nuoressa kaupunkikulttuurissamme yleensä on. Sieltä täältä uusista kaupunginosista löytyy oikein mukaviakin palasia, mutta systeemeiksi yltävät yleensä vain kokonaiset korttelit katon alla. Edelläkävijöitä ovat olleet Turun Hansakortteli ja Tampereen Koskikeskus. Pääkaupungilla on ankara pyrky maan alle. Rautatieaseman kulmat alkavatkin olla jo pitkälle koverrettuja. Kuntatekniikka 7/

20 Vaihto SÄÄSTÖLEI Monin paikoin ankean Swindonin keskustan piristävä poikkeus on liikekeskustan kävelykatu, joka on toteutettu yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa. 20 Kuntatekniikka 7/2011

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011 RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus Länsimetro Oy 13.10.2011 Länsimetro virtuaalisesti 2 Länsimetromalli Tekes hanke 5D- Tietomalli: 3D = rakenteet ja laitteet, 4D = aika, 5D =määrätiedot,

Lisätiedot

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimalli? Mallintamisen eri skaalat Kaavoitus ja aluerakentaminen Infra ja kunnallistekniikka Talonrakennus

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011

Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 AIEMPIA OHJEITA JA VAATIMUKSIA 2004-2005 2007 Jne 2 COBIM 2011, VERTAILUKOHTIA JA LÄHTÖTIETOJA

Lisätiedot

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori YLEISTEN ALUEIDEN KAIVUMAAT 2010 500 000 t maa-ainesjätteenä maankaatopaikoille 2012 180 000 t 2013 10 000 t 2014 0 t (hyötykäyttöön

Lisätiedot

Metro länteen. Länsimetro Oy

Metro länteen. Länsimetro Oy Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ

Lisätiedot

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infrajohtaminen Tavoitteen määrittely Suunnittelu Eri osa-alueilla ja vaiheilla omat järjestelmänsä ja tietomallinsa Toiminta perustuu tiedonsiirtoon: konversiot

Lisätiedot

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen

Lisätiedot

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä Miten tuotemallisuunnittelu eroaa perinteisestä suunnittelusta? Käytännössä

Lisätiedot

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoni muutti maailmaa n. 2000 vuotta vanha Pantheon Roomassa on tunnetuimpia vanhoja betonirakenteita Portland-sementti keksittiin1800-luvulla Suomeen 1800-luvun

Lisätiedot

Länsimetron sähköinen huoltokirja osa laajempaa tiedonhallintaa. Entäpä tietomalli?

Länsimetron sähköinen huoltokirja osa laajempaa tiedonhallintaa. Entäpä tietomalli? Länsimetron sähköinen huoltokirja osa laajempaa tiedonhallintaa Entäpä tietomalli? Projektitiedonhallinnan hallinta tiedonhallinnan tiedon hallinta Helppoa? Haastavaa? Mahdotonta? Mielenkiintoista? 4.6.2015

Lisätiedot

ADMINISTER OY KUNTAMARKKINAT 2014 ADMINISTER ON SUOMEN ALPPI- JA FREESTYLEMAAJOUKKUEIDEN VIRALLINEN YHTEISTYÖKUMPPANI

ADMINISTER OY KUNTAMARKKINAT 2014 ADMINISTER ON SUOMEN ALPPI- JA FREESTYLEMAAJOUKKUEIDEN VIRALLINEN YHTEISTYÖKUMPPANI ADMINISTER OY KUNTAMARKKINAT 2014 ADMINISTER ON SUOMEN ALPPI- JA FREESTYLEMAAJOUKKUEIDEN VIRALLINEN YHTEISTYÖKUMPPANI Administer Oy Taloushallinnon palvelut Suomalainen perheyritys Kasvaa vauhdikkaasti,

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja CityGML

Kaupunkimallit ja CityGML Kaupunkimallit ja CityGML Smart cities nyt ja huomenna SFS-seminaari 14.4.2015 Hannu Lammi, Osastopäällikkö, DI When infrastructure counts. Kaupunkimalli 3D kaupunkimalli on kolmiulotteinen digitaalinen

Lisätiedot

Tekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.)

Tekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.) Tekla Structures vuosineljänneksen kohde Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.) Tausta Asiakkaamme tekevät paljon Tekla Structuresilla kohteita Tavalliset Tekla projektit eivät tule ihmisten tietoisuuteen

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra

Lisätiedot

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011 HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 20 SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus kesä-elokuussa 20 Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA Yhteneväinen ennakoitava lupakäsittely ja katselmusmenettely Yhteinen, kattava ohjeistus kotisivuilla ja paperimuodossa

Lisätiedot

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Taustaa Pohjaveden puolesta kansalaisaloite (2007) LrV esitys Lpr KH:lle toiminta-alueista 30.3.2010 Lpr Seudun Ympäristötoimen selvitys alueen vesihuollosta

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA

Lisätiedot

SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI

SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI VVY Maailman vesipäivän seminaari Säätytalo, Helsinki 22.3.2011 SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI Osmo Seppälä, toimitusjohtaja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Kansallisvarallisuus ja rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686

Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Akanojan ja Mäkikylän välisen jäteveden siirtolinjan ja pumppaamon toteutus Rakentamispäällikkö Juhani Leppikangas Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Valtion vesihuoltotyössä

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy -2013

Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Perustettu 1983, perustajina/omistajina Armas Kallio perheineen 2007 Urakointitoiminnan aloittaminen pääkaupunkiseudulla 2010 Omistusjärjestely yrityksen omistuksen siirtyminen

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN ANNI VOUTILAINEN RAMBOLL FINLAND OY, VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT 2015, TURKU VESIOSUUSKUNTIEN HAASTEET Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittu selkeitä

Lisätiedot

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti

Lisätiedot

Suora. Nopea ... Edullisempi metro? RAIDEYHTEYS

Suora. Nopea ... Edullisempi metro? RAIDEYHTEYS Rapid T System Transit System 2 6 8 1 12 Km/h Suora Nopea RAIDEYHTEYS Rapid Transit System... Edullisempi metro? Metron kustannukset karkasivat käsistä Hankesuunnitelman kustannusarvio 79 816 M Syksyllä

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

Geodesian päivä 10.9.2014. Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto

Geodesian päivä 10.9.2014. Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto Geodesian päivä 10.9.2014 Verkosto-toimintamalli tavoitteena? - alkuperäinen tiedon tuottaja järjestää rajapinnan - tarvitsija noutaa tarvitsemansa ajantasaisen tiedot rajapinnasta PROSESSI + RAJAPINTA

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö Lummepolunpäiväkoti Lummepolku 01300 Vantaa

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Länsimetro. Louhinta ja rakentaminen rakennusluvan varaista

Länsimetro. Louhinta ja rakentaminen rakennusluvan varaista 1 Länsimetro www.lansimetro.fi 13,9 km metroraiteita kahdessa tunnelissa 8 maanalaista asemaa 15 savunpoisto- ja paineentasauskuilua 12 työtunnelia 3 miljoonaa kuutiota kalliolouhetta Louhintatyöt pääosin

Lisätiedot

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 TOKA -projekti Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 Mikä on tietomalli? BIM = Building Information Model Rakennuksen tietomalli, (myös rakennuksen

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä seminaari 6.3.2013 Kimmo Laatunen Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Jukka Riikonen Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Viiteympäristö Rakennusinvestoinnit joista yli 1 M :n hankkeisiin

Lisätiedot

TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015

TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015 TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 KAU KO KAT S E I S E N VAL I N TA Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle p aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska

Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska Betonipäivät 2014 Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska Ilkka Romo Skanska Oy 1 Tietomallintaminen Skanskassa Skanska mallinnuttaa suunnittelijoilla pääsääntöisesti kaikki omat projektikehityshankkeensa

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä To i m i s t o ta l o Ylits e muiden Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 Kau ko kat s e i Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee

Lisätiedot

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus KSE 2013, keskeiset muutokset liittyen konsulttityön luovutukseen Asiakirjat -> Aineisto

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Kaupunkimalli Heinolassa

Kaupunkimalli Heinolassa Kaupunkimalli Heinolassa Hankittu EAKR-hankerahoituksella, 2012 (ensimmäinen versio 2011) Alusta: Vianova Oy:n Novapoint Virtual Map (Autodesk IDSP) Tuotettu kaupungin kantakartasta, MML:n maastotietokannasta,

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

1 PIENKERROSTALON HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA 1.1 TYÖN TAVOITTEET

1 PIENKERROSTALON HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA 1.1 TYÖN TAVOITTEET 1 PIENKERROSTALON HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA 1.1 TYÖN TAVOITTEET Työn tavoitteena oli laskea suunnitelmien mukainen kokonaishiilijalanjälki pienkerrostalolle rakennesuunnittelijan näkökulmasta. Rakennuksien

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Yhteistyön etuja Talousveden hankinta ja jäteveden puhdistuspalvelun hankinta Ylläpito-

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

Hankintaklinikka. Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin

Hankintaklinikka. Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin Hankintaklinikka Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Kauppalehti 14.6.2007: Urakkatarjouksissa

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Mika Ristimäki ( esitys), Ville Helminen, Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen kestävä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Hyvä kaupunkiympäristö- Kunnallistekniikkaa ja vuoropuhelua SKTY 17.5.2013 PAAVO ÅVIST JA ULLA-KIRSTI JUNTTILA

Hyvä kaupunkiympäristö- Kunnallistekniikkaa ja vuoropuhelua SKTY 17.5.2013 PAAVO ÅVIST JA ULLA-KIRSTI JUNTTILA Hyvä kaupunkiympäristö- Kunnallistekniikkaa ja vuoropuhelua SKTY 17.5.2013 PAAVO ÅVIST JA ULLA-KIRSTI JUNTTILA 2 Arkhimedeen vala Insinööri on mukana luomassa tekniikkaa, joka koituu luonnon ja ihmisen

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen

Lisätiedot

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja Infra-alan aktiivinen vaikuttaja 2 Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta Infra-alan yrittäjäyhdistysten tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja rakentaa perustaa Suomen kilpailukyvylle

Lisätiedot

Derby Business Park. Tarvonsalmenkatu 15-17 02600 Espoo

Derby Business Park. Tarvonsalmenkatu 15-17 02600 Espoo Derby Business Park Tarvonsalmenkatu 15-17 02600 Espoo 2 Laadukas ja tehokas toimitilakohde merellisessä ympäristössä Turunväylän varrella Derby lyhyesti Espoon ja Helsingin rajalla Turunväylän varrella

Lisätiedot

Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014

Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014 Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja yhteistyön paranemista

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuoltopäivä 18.11.2015 Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta viranomaiset saavat

Lisätiedot

HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015

HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015 HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori ALUERAKENTAMISHANKKEET 23.10.2015 Nimi (pvm:n ja nimen vaihto: Näytä > Ylä- ja alatunniste) 2 MAA-AINESHUOLTO 2010 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot