PYLONIA MYÖTEN MALLINNETTU. Crusellin silta infrarakentamisen. 7 /2011 Lontoon Newham syntyy uudelleen olympialaisiin, Jean Jeffrey sivulla 36

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYLONIA MYÖTEN MALLINNETTU. Crusellin silta infrarakentamisen. 7 /2011 Lontoon Newham syntyy uudelleen olympialaisiin, Jean Jeffrey sivulla 36"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 7 /2011 Lontoon Newham syntyy uudelleen olympialaisiin, Jean Jeffrey sivulla 36 iloitsee. sivu 20 3D-tekniikka auttaa Turun seudun pohjaveden tuotannossa sivu 6 Mikkelin keskusta uudistui ilman valituksia sivu 26 Kuntaliitos on väylä ammattimaiseen vesihuoltoon sivu 46 Crusellin silta infrarakentamisen pilottina PYLONIA MYÖTEN sivu 10 MALLINNETTU

2 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh

3 SISÄLTÖ 7 / marraskuuta 20 Britanniassa yleistyvät kaupunkikehitystä koordinoivat julkiset yritykset. Swindonissa asialla on kaupungin omistama Forward Swindon. 13 Vanhan Rauman putkityö- ja arkeologiset kaivaukset sujuivat nopeasti, kun niiden dokumentoinnissa käytettiin laserkeilausta. 26 Mikkelin keskustauudistuksesta tuli erinomainen kaupungin, yrittäjien ja kiinteistöjen kumppanuushanke, Jorma Holopainen sanoo. 40 Rankkasateet ovat yleistyneet. Helsingissä oli yli sata kellaritilojen tulvapumppausta kaupunkia koetelleen sateen jäljiltä. ICT Turun Seudun Vesi hyödyntää 3D-tekniikkaa vedentuotannossa 6 Tietomallit tulevat suomalaiseen infrarakentamiseen 10 Laserkeilaus nopeuttaa kaivausten dokumentointia 13 Länsimetroa luodaan viisiulotteisesti 14 Vesihuollon liittymätiedot kunnissa täsmentyvät 17 YHDYSKUNTA Säästöpaineet leimaavat brittikuntien yhdyskuntakehitystä 20 Maailman korkein puukerrostalo Lontoossa 25 Mikkelin keskusta uudistui valituksitta 26 Mikkelin torille rakennettiin maanalainen jätejärjestelmä 28 Mikkeli käyttää kotimaista graniittia torilla ja kävelykadulla 29 Kuopion keskustauudistus valmis kesällä YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 Kuntien Putkimestarit 38 UKTY 39 VESIHUOLTO Rankkasateet yleistyvät, samoin kiinteistövahingot 40 Verkostojen saneeraukseen etsitään uusia toimintamalleja 43 Kuntaliitos on mahdollisuus ammattimaiseen vesihuoltoon 46 Verkoston kunnossapidossa ulkoistamisen riskit hallintaan 49 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Laubengang 19 KEHTO-foorumi: Haasteista innovatiivisiin mahdollisuuksiin 51 Uutisia 54 Kirjallisuutta 55 Tuoteuutisia 56 Henkilöuutisia 57 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 7/2011 3

4 Tämä kansi kestää lähemmän tarkastelun Valmistettu Suomessa laadukkaista raaka-aineista standardien mukaisesti työntekijöitä kunnioittaen

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN 3D-tekniikka auttaa Turun seudun pohjaveden tuotannossa sivu 6 7 /2011 Mikkelin keskusta uudistui ilman valituksia sivu 26 Lontoon Newham syntyy uudelleen olympialaisiin, Jean Jeffrey sivulla 36 iloitsee. sivu 20 Kuntaliitos on väylä ammattimaiseen vesihuoltoon sivu 46 Crusellin silta infrarakentamisen pilottina PYLONIA MYÖTEN sivu 10 MALLINNETTU Kannen kuvat: WSP Finland Oy TOIMITUS TUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 71, vuosikerta 80 Irtonumero 10 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN X 66. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Mallikasta kuntatekniikkaa Mitä enemmän maailmalla kiertää, sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä, että täkäläinen kuntatekniikka on varsin mallikasta ja kestää hyvin kansainvälisen vertailun. Vaikka asfaltissa on reikiä, lumi haittaa liikkumista talvella ja korjausvelka niin rakennuksissa kuin yhdyskuntatekniikassakin on uhkaava, ei tarvitse hävetä. Tietomallien käyttö on yksi osoitus kuntatekniikkamme suunnittelun ja rakentamisen kehittymisestä. Viime aikoina tietomalleja on alettu käyttää talohankkeiden ohella myös infrastruktuurihankkeissa. Päänavaajana on ollut Helsingin kaupungin Crusellin silta, jossa puolin ja toisin opittiin tietomallin hienouksista ja haasteista. Kaikki ei aina mennyt kuin Strömsössä, mutta eteenpäin päästiin. Maailma pursuaa tietoa, mutta kaikki tarvittava tieto ei kuntatekniikan tekijoilläkään ole läheskään aina hallussa. Se on sirpaleina eri paikoissa ja eri muodoissa, eivätkä tietojärjestelmät ymmärrä toisiaan. Suuri määrä tietoa on edelleen vain avainhenkilöiden muistin varassa, sitä enemmän mitä pienemmästä kunnasta puhutaan. Hyvin toimiessaan nykytekniikka mahdollistaa tiedon kokoamisen helpommin saavutettavaksi ja hallittavaksi. Olennaisen tiedon erottaminen toisarvoisesta informaatiotulvasta ja sen hallinta vaatii uutta osaamista kaikilta. Epämukavuusalueelle on mentävä. Siellä voi kokea myös onnistumisia. Tietomallien laajemman hyödyntämisen yhtenä hidasteena on pidetty korkeahkoja aloituskustannuksia, jolloin menetelmä soveltuu huonosti pienempiin hankkeisiin. Osaamisen kasvaessa ja tietomallintamisen yleistyessä nämä kynnyskustannukset tullevat jonkin verran alenemaan. Kunnissa puolestaan pyritään hankekoon kasvattamiseen ja hankinnoissa laajempiin puitesopimuksiin samalla, kun kuntakokoa ollaan suurentamassa. Tämä tarjoaa tietomallintamisellekin aiempaa lupaavammat soveltamisolosuhteet. Virman Rahoilla (VR) Syys-lokakuun vaihteessa VR Oy joutui jälleen hankaluuksiin, tällä kertaa lipunmyyntijärjestelmän uudistuksen kanssa. Useiden viikkojen ajan junalippujen saaminen mistä tahansa myyntikanavasta oli sattumanvaraista. Uusi tietojärjestelmä tukehtui, kun odotettua selvästi suuremmat asiakasmäärät kiinnostuivat hinnoittelun uudistuksesta ja lippujen verkkokaupasta. Tieto ei liikkunut. Ainakin pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä lippujen saaminen myös junista oli usein mahdotonta, jos ei sattunut olemaan käteistä. Pelkän muovirahan kanssa huomaamattaan tai tarkoituksella liikkuville VR tarjosikin maksuttomia kyytejä useina päivinä. Kohteliasta, mutta pitkän päälle kestämätöntä. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 8/ Energia Valaistus

6 Isossa 3D-kuvassa on esitetty tekopohjaveden virtausreitit Virttaankankaan imeytysaltaista (valkoiset laatat) tuotantokaivoille (sinivalkoiset tolpat, valkoiset osat kaivojen siivilöitä) 26. viikon aikana. Virtausreitin värin muutos kuvaa tekopohjaveden viipymän kestoa. Kuvassa on tekopohjavesilaitoksen itäosa, jossa sijaitsee 4 imeytysaluetta (12 allasta) ja 4 tuotantokaivoa. Simulaatio on tehty kuvaamaan syyskuusta 2010 maaliskuuhun 2011 kestänyttä koetoimintavaihetta, jolloin imeytetyn ja pumpatun veden määrät olivat m 3 /d. Pienissä 3D-kuvissa on esitetty tekopohjaveden viipymän kesto 5., ja 20. viikon aikana. 3D-kuvat/Turun Seudun Vesi Oy Turun seudun vedenotto Virttaankank 3D-tekniikka auttaa Turun seudun tekopohjavesihankkeen ansiosta veden liikkeitä maaperässä voidaan kuvata entistä tarkemmin. Turun Seudun Vesi on kehittänyt hankkeen aikana huippuunsa vietyä tekniikkaa. Apuna vedentuotannossa on 3Dmallinnus ja pohjaveden virtausmallinnus. TEKSTI Virpi Adamsson Turun Seudun Veden tutkimuspäällikkö Aki Artimo on tyytyväinen mies. Kymmenvuotinen hanke tekopohjaveden tekemiseksi Kokemäenjoen raakavedestä on vihdoin toteutumassa. Yhtiö voi aloittaa tekopohjavedentuotannon Turun seudun asukkaalle. 6 Kuntatekniikka 7/2011

7 ICT aalta alkamassa vedentuotannossa Vesihankkeen aikana luotiin kolmiulotteinen rakennemalli Virttaankankaan harjumuodostelmasta. Tähän perustuen rakennettiin 60-kerroksinen pohjaveden virtausmalli. Niiden avulla päätetään, miten tuotanto toteutetaan. Pystymme kuvaamaan, mitä tapahtuu kun otetaan ja imeytetään vettä. Takana on ympäristöluvan vaatimusten mukainen yhden vuoden koekäyttöjakso. Sen aikana seurattiin tarkoin jokivedestä imeytetyn tekopohjaveden käyttäytymistä Virttaankankaan harjussa. Malleihin ei saa koskaan liikaa luottaa, mutta 3D-tekniikalla luodut etukäteiskuvaukset pitivät paikkansa, Artimo myhäilee. Ennen varsinaista koekäyttöä pohjaveden joukkoon laitettiin väriainetta, jotta pystyttiin todentamaan harjuun imeytetyn veden liikkeitä. Näin saatiin selville, mitä reittejä imeytetty vesi kulkee ja millä nopeudella se tulee kaivoille. Kaikki kolmessa osassa tehdyt ison mittaluokan kokeet vastasivat etukäteen saatuja arvioita. Ympäristöluvan edellytyksenä oli ryhtyä toimenpiteisiin, Kuntatekniikka 7/2011 7

8 ICT Virttaankankaalla on Alastaron ja Oripään maastossa 19 imeytysallasta yhteensä seitsemällä imeytysalueella. Vesi imeytetään tästä maan sisään. Muutaman kuukauden kuluttua se pumpataan kaivosta ylös, tutkimuspäällikkö Aki Artimo kertoo. TEKOPOHJA- VESIHANKE Turun seudun hanke käynnistyi 2001, kun Turku, Lieto, Länsi-Turunmaa, Naantali, Kaarina, Paimio ja Raisio allekirjoittivat sopimuksen tekopohjavesihankkeesta Turun Seudun Vesi Oy aloittaa tekopohjaveden tuotannon seudun asukkaalle tänä syksynä. Hankkeen kustannukset ovat noin 170 milj. euroa. Virttaankankaalla imeytysaltaita on 19 ja imeytysalueita 7. Alueella on 12 pohjavesikaivoa. Yksi pohjavesikaivo maksaa euroa. Harjun pohjavesikaivojen yhteenlaskettu keskimääräinen kapasiteetti on m 3 /d. Vedensiirtolinjaa on rakennettu noin 100 km. Se muodostuu valurautaputkesta. mikäli koekäytön yhteydessä olisi havaittu sellaisia muutoksia, joilla olisi ollut vaikutusta tuotannon toteuttamiseen. Paljon sovellusmahdollisuuksia Turun Seudun Vesi Oy lähti kehittämään tekopohjavesihankkeessa omaa 3D-tekniikkaa, koska se palveli suoraan hankkeen toteuttamista. 3D-tekniikan kehittäminen on vienyt paljon aikaa ja resursseja. Tämä on 170 miljoonan euron vedenottohanke. 3D-sovelluksille määritetyt vaatimukset ovat suhteessa hankkeen kokoon, Artimo kuvailee. Hän vakuuttaa, että vastaavaa tekniikkaa pystytään käyttämään myös pienemmän mittakaavan hankkeissa. Olemme luoneet perusteet tämäntyyppisille sovelluksille. Niitä voi soveltaa missä tahansa. Vastaavia sovelluksia on muitakin, mutta tietoisuutta nykyisistä 3D-geologisen mallinnuksen mahdollisuuksista on Artimon mukaan yllättävän vähän. Mallimme soveltuisi esimerkiksi Turun keskusta-alueen talojen painumisen kartoitukseen ja riskianalyysiin yhdistettynä pohjavesiolojen mallinnukseen. Kallis tekniikka säästää Artimo myöntää, että 3D-mallien soveltamista on vaikea saada lyötyä läpi. Syynä ovat kalliit alkuinvestoinnit. Hän muistuttaa, että vaikka 3D-malliin joutuu laittamaan rahaa, se maksaa itsensä takaisin. Sillä säästetään suuria summia. Mitä enemmän panostaa, sitä enemmän säästää. 3D on tulevaisuutta. Ei voida ajatella, että ainoa tieto maasta olisi kaksiulotteinen kartta. Turun Seudun Vesi käytti hyväksi 3D- ja pohjavedenvirtausmallinnuksessa kertynyttä tietoa pohjavesilaitoksen tuotantokaivojen rakentamisessa. Kun kaivo on täsmälleen oikeassa kohdassa, siitä saa pumpattua parhaim- millaan yli kuutiometriä vettä vuorokaudessa. Vastaava määrä Virttaankankaalla muiden vedentuottajien kaivoissa on Tämä on yksi kahdestatoista kaivosta, joista imeytetty vesi pumpataan ylös. 8 Kuntatekniikka 7/2011

9 Virpi Adamsson noin kuutiota. Tällä on iso merkitys. Nyt meille riittää 12 kaivoa. Yksi kaivo maksaa euroa. Säästö on siis mittava. 3D-malleja näkymättömistä rakenteista ja muodoista Turun Seudun Veden kehittämä 3D-mallinnus ei tarkoita pelkästään kolmiulotteisia kuvia. Siinä luodaan kolmiulotteisia malleja sellaisista rakenteista ja muodoista, jotka eivät ole suoraan näkyvissä. Välillistä tietoa maaperän rakenteista on saatu kairausten ja maatutkan avulla, mutta malleihin on sisällytetty myös sellaiset alueet, joista ei ole suoraa mittaushavaintoa. Tämä tapahtuu muun muassa sedimentologisten kerrostumisympäristömallien avulla, jotka kuvaavat tai ennustavat rakenteiden jatkumista myös havaintojen ulkopuolisilla alueilla. Kaikki hankittu tieto syötetään tietokoneelle yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi. Tietokannassa on geologiset mallit ja virtaus- sekä 3D-mallit. Sitä täydennetään aina, kun tulee uutta tietoa. Me pyöritämme mallia ja annamme valvomoon tiedot imeytys- ja pumppausmääristä. Pystymme ennakoidusti hallitsemaan ja käyttämään pohjavesiesiintymää, Artimo kertoo integroidusta mallinnuksen työvälineestä. Vesi viipyy harjussa 2 3 kuukautta Mallinnettavan rakenteen ja materiaalin ominaisuuksilla on suuri merkitys Turun Seudun Veden luomissa 3D-malleissa. On tärkeää tietää, miten maaperän ominaisuudet vaikuttavat veden liikkeisiin, joten kyseessä ei ole pelkän muodon ja rakenteen kuvaus. Tiedoilla on keskeinen asema tekopohjavesihankkeessa. Vesi tulee Huittisista Virttaankankaalle, jossa se imeytetään imeytysaltaista maan sisään. Vesi viipyy harjussa kahdesta kolmeen kuukautta. Näemme veden seuraavan kerran, kun pumppaamme sen kaivosta ylös. Tarkoitus on, että se mikä imeytetään, otetaan myös talteen, Aki Artimo korostaa. Virpi Adamsson Kaivon paikka on määritetty täsmällisesti 3D-mallinnuksen avulla, ja veden tuotto on siksi jopa kuutiometriä vuorokaudessa. Yhden kaivon hinta on euroa. Kuntatekniikka 7/2011 9

10 3D-kuvat WSP Finland Oy, valokuva Mikko Hammar Crusellin silta pilottikohteena TIETOMALLIT suomalaiseen infra 3D-kuvat kertovat Crusellin sillan rakenteista. Pyloni on kiinnitetty jäykästi päällysrakenteeseen. Sillan kannen reunapalkit ovat teräspalkkeja. Päällysrakenteen köysitasot on sijoitettu poikkileikkauksen kannalta optimaalisesti kannen välikaistoille. Sillan pylonin tornit ovat kannen yläpuoliselta osalta teräskoteloita. Kannen alapuolinen osa on teräsbetonia. Sillan köydet ovat yhdensuuntaisia punosköysiä. Köysien päällimmäisenä korroosiosuojana on käytetty HDPE-putkea, jonka pinnassa on värikerros. Kesäkuussa käyttöön otettu Crusellin silta on merkittävin ja rakenteiltaan haastavin Suomessa toteutettu silta, jossa tietomallinnusta on käytetty rakennussuunnittelun lisäksi rakennustyön toteuttamisessa. Sillasta luotiin tarkka tietomalli, joka sisältää myös rakennusmateriaalien ominaisuudet ja määrät. 10 Kuntatekniikka 7/2011

11 ICT TULEVAT rakentamiseen Crusellin silta on yksipyloninen, kaksiaukkoinen, epäsymmetrinen vinoköysisilta, jonka pyloni on kallistettu taaksepäin. Yksi sillan hienouksista on näyttävä valaistus. Crusellin silta on Helsingin Jätkäsaaren ja Ruoholahden uusi maamerkki. Se yhdistää Jätkäsaaren länsireunan Ruoholahteen. Silta nousee lähes 50 metrin korkeuteen merenpinnasta. Pituutta sillalla on 143 metriä ja leveyttä 25 metriä. Se on kaupungin ensimmäinen siltahanke, jossa mallinnusta on käytetty kokonaisvaltaisesti suunnittelusta toteutukseen. Crusellin silta on tietomallintamisen pilottihanke Suomessa. Vaikka mallintaminen on ollut käytössä talonrakennuksessa jo pitkään, siltarakentamisessa se on uutta, osastopäällikkö Osmo Torvinen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta sanoo. Haluamme myötävaikuttaa siihen, että mallintamisesta tulee standardityöväline kaikkiin rakennushankkeisiin 2014 mennessä, Torvinen lupaa. Sillalla on ajoradat ja kaistat niin jalankulkijoille, pyöräilijöille kuin autoille molempiin suuntiin. Keskellä siltaa kulkevat raitiovaunut, joiden liikennöinti alkaa tammikuussa Jätkäsaari valmistuu 2020-luvulla. Sinne rakennetaan asuntoja noin ihmiselle ja liiketilaa noin työntekijälle. Kuntatekniikka 7/

12 CRUSELLIN SILTA Saanut nimensä säveltäjä Bernhard Henrik Crusellin mukaan. Otettiin käyttöön Tiia Ettala Kokonaisurakan hinta noin 17,7 milj. euroa. Sillan korkeus on liki 50 m merenpinnasta, pituus 143 m leveys 25 m. Kaksiaukkoinen, epäsymmetrinen vinoköysisilta. Sillan jännemitat ovat 92,0 + 51,5 m ja hyötyleveys on 24,8 m. Pääjänteeseen sijoittuu 20 m leveä pienveneväylä. Rannoilla olevien kevyen liikenteen reittien kohdalla alikulkukorkeus on 2,8 m. Crusellin silta yhdistää Jätkäsaaren länsireunan Ruoholahteen. Sillan köysisysteemi on epäsymmetrinen harppu, jossa takajänteen köysikulma on jyrkempi kuin etuköysien kulma. Sillan pylonin tornit on kallistettu taaksepäin, etusivun kaltevuus on 11 astetta. Siltakannella on molemminpuoliset ajoradat ja kevyen liikenteen kaistat sekä keskellä alue raitiotieliikenteelle. Kannen alapuolella pääkannattimien välissä on tilavaraukset kunnallistekniikalle, kuten kaukolämmölle, kaukokylmälle, vesi-, sähkö- ja puhelinjohdoille. Sillan päällysrakenne on kahden pääpalkin, poikkipalkkien ja kansilaatan muodostama arinarakenne, joka on kiinnitetty monoliittisesti Saukonpaadenrannan puoleiselle maatuelle. Pituussuuntaan päällysrakenne on kahden pääpalkin ja kansilaatan muodostama teräsbetonikannattaja. Palkkien leveys kasvaa tultaessa pylonin tornien kohdalle. Sillan poikkisuuntaan rakenne toimii liittorakenteena, jossa poikkipalkit ovat terästä ja kansilaatta teräsbetonia. Tilaaja Helsingin kaupunki Mallinnus Tekla Oyj Rakennesuunnittelu WSP Finland Oy Paalut ja teräsrakenteet Rautaruukki Oyj Mallintaminen alkoi tukirakenteista WSP Finland Oy Crusellin sillan rakennesuunnittelijana päätti ottaa tietomallinnuksen (BIM) käyttöön sillan rakennussuunnittelussa Suunnittelu mallintamalla aloitettiin tukirakenteista. Tietomalli siirrettiin työmaalle, jossa sitä käytettiin mm. työnsuunnittelussa, rakenneosien valmistuksessa ja hankinnassa sekä mittauksissa. Urakoitsija käytti sitä myös työnsuunnittelussa ja aikataulutuksessa. Suunnittelijan ehdotuksesta Helsingin kaupungin rakennusvirasto päätti tukea mallinnusta siten, että koko sillasta laadittiin mahdollisimman tarkka tietomalli sisältäen muun muassa kaikki teräsrakenteet ja betonirakenteiden raudoitukset. Urakkalaskennassa urakoitsijoilla oli käytettävissään suunnitelmapiirustusten lisäksi maatukien ja pylonin tarkat 3D-mallit. Myös päällysrakenteesta oli 3Dmalli. Urakoitsijan asiantuntijoiden kanssa käytiin läpi rakentamistapaan ja rakenneratkaisuihin liittyviä asioita ja tarkennettiin työtapoja muun muassa teräsrakenteiden osalta. Tämän jälkeen suunnittelija mallinsi koko sillan. Suunnittelu eteni yhtä aikaa rakentamisen kanssa siten, että malli oli valmis noin kaksi kuukautta ennen kyseisten rakenneosien valmistusta tai rakentamista. Työn kuluessa suunnittelija julkaisi sillan tietomalliin tehdyt lisäykset ja tarkennukset viikottain web-palvelimelleen, josta hankkeen osapuolilla urakoitsijalla aliurakoitsijoineen ja rakennuttajalla oli mahdollista hakea muuttuva tieto omaan järjestelmäänsä. Tietomalli havaittiin hyväksi työmaalla Työmaalla tietomalli havaittiin erityisen hyväksi työtavaksi visuaalisuutensa takia. Tietomallin avulla tarkastettiin myös mahdollisia yhteensovittamisongelmia törmäystarkastelujen avulla. Urakoitsija sai rakennusvaiheet ennakolta tietoonsa ja pystyi hahmottamaan esimerkiksi raudoitusmallit aivan eri tavalla kuin tavallisesta tasopiirustuksesta. Tietomallinnuksen myötä rakentaja voi tehdä materiaalihankintansa lyhyemmällä aikajänteellä, kun kunkin urakkavaiheen materiaalitarpeet pystytään katsomaan suoraan tietomallista, WSP Finlandin Oulun siltayksikön päällikkö Antti Karjalainen sanoo. Karjalaisen mukaan tietomallinnuksen avulla rakennushankkeissa pystytään eliminoimaan yllätyksiä, jotka sekoittavat aikatauluja ja aiheuttavat lisäkustannuksia. Myös muutoksen hallinta helpottuu, kun muutokset pystytään simuloimaan suoraan tietomalliin. Tietomalli on hyödyksi myös huolto- ja ylläpitotöissä. Crusellin sillan tietomallinnukselle tunnustusta Haastavinta mallinnuksessa oli teräsbetonirakenteiden raudoitteiden mallintaminen ja raudoituspiirustusten laadinta. Crusellin sillan tietomalli saikin ohjelmistotalo Teklan järjestämissä sekä kotimaisessa että kansainvälisessä tietomallikilpailussa erityismaininnan onnistuneesta ja tarkasta erityisen haastavien teräsbetonirakenteiden mallinnuksesta. Se on myös nostettu merkittävimpien kohteiden joukkoon tietomallinnuksen asiantuntijoiden laatimassa BIM-käsikirjassa. Kirjan ovat toimittaneet Chuck Eastman, Paul Teicholz, Rafael Sacks ja Kathleen Liston. Rakennustyössä tietomallia käytettiin apuna muottisuunnittelussa, laserkeilauksia sisältävissä mittauksissa, työnaikaisten rakenteiden mallinnuksessa, raudoitteiden hankinnassa, määrälaskennassa ja työmaan hankintojen suunnittelussa. Tiedonsiirrossa käytettiin tietomallista tuotettuja tiedostoja ASCII-, DWGja IFC- muodoissa. Lähteet: Helsingin kaupungin ja WSP Finland Oy:n tiedotteet 12 Kuntatekniikka 7/2011

13 ICT Pistemäinen laserkeilauskuva on viime kesältä Vanhasta Raumasta, jossa Kari Uotila valvoi kaupungin putkitöitä. Samalla kohteessa tehtiin arkeologisia kaivauksia. Keilausaineistossa on pistemäinen koordinaattitieto ja sen lisäksi valokuvamainen väri kaikille mitatuille pisteille. Vanhan Rauman putkityöt vauhdittuvat Laserkeilaus nopeuttaa kaivausten dokumentointia Laser on nopea tapa kartoittaa, ovatko rakennukset vinossa, arkeologi Kari Uotila sanoo. Vanhojen kaupunkikeskustojen kunnallistekniset työt vauhdittuvat laserkeilauksella. Erilaiset kaivaukset saadaan nopeammin pois alta, kun arkeologinen dokumentointi sujuu nopeasti. TEKSTI Virpi Adamsson Vanhan Rauman putkityökaivausten dokumentoinnissa käytettiin viime kesänä laserkeilausta. Tutkimuksia johtaneen arkeologi Kari Uotilan mukaan ensimmäistä kertaa kaupunkiarkeologinen dokumentointi hoidettiin osittain laserkeilaamalla. Työ etenee paikan päällä nopeasti. Katu ei ole poikki yhtä kauan kuin ennen putkilinjoja vedettäessä, Uotila sanoo. Kustannuksia uuden menetelmän käyttö ei kuitenkaan laske. Laserkeilauksessa jälkityö tietokoneella kestää vastaavasti kauemmin. Laserkeilauksen käyttö kaupunkikaivauksissa tulee laajenemaan. Muinaismuistolain mukaan keskiaikaisissa ja lukujen kaupunkikeskustoissa kaivannot on pakko valvoa, jos paljastuu koskemattomia maakerroksia tai rakenteita. Pistemäinen koordinaattitieto Laserkeilauskuvan pistepilvi kertoo sijainnista kolmiulotteisesti. Jokaisesta pisteestä tiedetään sen etäisyys. Laserkeilaimessa on myös kamera, joten kohteesta välittyy värikuva. Sillä saadaan tietoa ympäristöstä jopa muutaman millin tarkkuudella. Arkeologi ei niin tarkkaa tietoa tarvitse, mutta maailmalla sitä käytetään esimerkiksi poliisitutkimuksissa, Uotila kuvailee. Menetelmällä selviää myös, kuinka monta kuutiota maata kaivauksissa liikutetaan. Tämä voi olla oleellinen tieto esimerkiksi maansiirtourakoissa. Loppukäsittelyssä kymmenen tai useampia keilausaineistoja laitetaan päällekkäin, jolloin tutkitusta kohteesta saadaan kaikilta suunnilta kolmiulotteinen malli. Tavallinen työväline Kari Uotila kuvailee laserkeilainta normaaliksi työvälineeksi kuten täkymetrikin. Putkityön valvonta ei arkeologin kannalta ole erilainen. Tämä valvoo kaivinkoneen kaivamista ja seuraa, tuleeko esille kerrostumia. Samalla tavalla lapiolla putsataan kaivaus ja otetaan kuvat. Raumalla katumaisemasta otettu tieto kertoi myös, missä kunnossa Vanhan Rauman rakennusten julkisivut ja kivijalat ovat. Tavalliseen valokuvaan verrattuna laserkeilainkuva antaa tarkkaa tietoa myös vanhan rakennuksen kallistumista. Laser on nopea tapa kartoittaa, ovatko rakennukset vinossa. Euroopassa vastaavaa keilainta käytetään esimerkiksi metsien ja puustojen kartoittamiseen. Kuntatekniikka 7/

14 5D-mallin tiedot sähköisen huoltokirjan perustaksi Länsimetroa luodaan viisiulotteisesti Kuvat Länsimetro Oy Länsimetron 5D-hankkeen tavoitteena on löytää työkalut eri alojen, eritasoisten ja eri ohjelmiin perustuvien suunnitelmien sisältämien tietojen sovittamiseksi yhteiseen malliin. Mallin käyttäjiä tulisivat olemaan metrolinjan operaattori, huolto ja pelastushenkilöstö. Ari Huhtaniska projekti-insinööri, asemat Länsimetro Oy Aiemmin rakennusten ja rakenteiden kolmiulotteisista malleista käytettiin nimitystä tuotemalli. Viime vuosina on yleistynyt nimitys tietomalli (BIM, Building Information Model), joka on käsitteenä tuotemallia laajempi ja voi koostua useiden suunnittelualojen malleista ja muista rakennukseen tai rakenteeseen liittyvistä tietolähteistä. Rakennusten ja rakenteiden tietomallia laajempana kokonaisuutena voidaan puhua virtuaalisesta suunnittelusta ja rakentamisesta (VDC, Länsimetro virtuaalisesti Virtual Design and Construction), joka kattaa myös infrastruktuurin suunnittelumallit. Tietomalliteknologialla on mahdollista korjata tai poistaa perinteisen rakentamisprosessin tiedonsiirron ja -hallinnan ongelmia. Mallien käyttö tukee myös alan yleisiä kehitystavoitteita, kuten elinkaarivastuullisen rakentamisen toteutumista. Mallinnusohjelmien projektinhallintaan tarjoamat työkalut mahdollistavat mm. tietomallissa olevien rakennusosien jäsentämisen ja aikataulutuksen halutulla tavalla. Mallinnettaessa tieto on yksittäisen suunnittelualan sisällä kumuloituvaa, eikä suunnitelmia tehdä uudelleen, kun hanke siirtyy vaiheesta toiseen. Tietomalleissa etuna on myös mahdollisuus tiedon tehokkaaseen ja havainnolliseen siirtoon osapuolilta toiselle, esimerkiksi käyttämällä tietomallien luovutuksiin yhteisiä projektipankkeja. Eri alojen tietomallit sovitetaan yhteen Länsimetron 5D-pilottihankkeen tavoitteena on luoda malli, jonka avulla mm. suunnitelmien yhteensovittamisesta tulisi Länsimetron kaltaisen monialahankkeen kannalta helpompaa ja varmempaa. Länsimetrossa on monta suunnittelu- ja toteutustoimialaa (arkkitehtuuri, kallio-, geo-, rata-, rakenne- ja talotekniikka). Tavoitteena onkin, että Länsimetromalli sovittaa yhteen nämä toimialojen tietomallit. Länsimetron mallinnustyökalut ovat Novapoint (väylärakenteet), AutoCAD (tilat, kalusteet, laitteet), Revit/IFC (talotekniikka)ja Novapoint Virtual Map. Länsimetron 5D-pilottimalli rajataan aluksi koskemaan Lauttasaaren asemaa. Työn yhteydessä pyritään selvittämään toimivia ja joustavia menettelytapoja erityisesti 2D-suunnitelma-aineiston mallintamiseksi. 5D-hankkeesta toivotaan saatavan työkaluja siihen, miten useiden eri alojen eritasoisten ja eri ohjelmiin perustuvien suunnitelmien sisältämät tiedot voidaan sovittaa yhteiseen malliin. Pilottihankkeen ensi vaiheen malli on esittelymalli. Tavoitteena kuitenkin on, että se laajentuu koko linjaa koskevaksi. Tällöin tehtäisiin koko linjaston käsittävä tietomalli, johon täydennetään rakentamisen aikana mm. urakoitsijoilta saatavaa AsBuiltaineisto. Mallin käyttäjiä tulisivat olemaan mm. metrolinjan operaattori, huolto ja pelastushenkilöstö. Länsimetron 5D-pilottimalli rajataan aluksi koskemaan Lauttasaaren asemaa. LÄNSIMETROMALLI Ensi sijassa toteutuksen 3d-dokumentaatio ja ylläpidon 5d-tietomalli. 3D = rakenteet ja laitteet 4D = aika 5D = määrätiedot, laatu, linkit Suunnittelijoiden määrä kasvussa Länsimetron rakennushankkeessa toimii yli 20 suunnittelukonsulttitoimistoa toimeksiantojensa mukaisissa eri alojen suunnittelutehtävissä. Tällä hetkellä hankkeen suunnittelutehtävissä työskentelee lähes 300 eri alojen asiantuntijaa. Lähivuosina suunnittelijoiden määrä kasvaa nykyisestä, kun suunnittelun pääpainopiste siirtyy louhintaurakoista varsinaisiin rakennus- ja talotekniikkaurakoihin sekä niiden järjestelmien urakoihin. Hankkeen aikataulu on kireä niin suunnittelun kuin toteuttamisenkin osalta. Sen vuoksi suunnittelutoimeksiannoissa hyödynnetään juuri niitä suunnitteluohjelmia, -tapoja ja -menetelmiä, jotka tuottavat parasta ja varminta tulosta kunkin konsultin edustaman suunnitte- 14 Kuntatekniikka 7/2011

15 ICT lualan kannalta. Eri suunnittelualoilla on tällä hetkellä hyvin erilaisia valmiuksia mm. 3Dsuunnitteluun, joten Länsimetro-hankkeessa ei sitä ole konsulteilta edellytetty. Tämä lisää haasteita ja työmäärää suunnitelmien yhteensovittamisessa. Tavoitteena sähköinen huoltokirja Tavoitteena on hyödyntää saatavaa kokemusta hankkeen rakentamisen ja käytön aikana sekä luoda malli, jonka avulla mm. suunnitelmien yhteensovittamisesta tulisi monialahankkeen kannalta helpompaa ja varmempaa. Koska hankkeen asiantuntijoiden käyttämät menetelmät ja ohjelmat asettavat merkittäviä rajoituksia mallipohjaisen suunnittelumenetelmän käyttöönotolle, ei 5D-pilottihankkeesta odoteta tässä vaiheessa apuvälinettä suunnitteluun ja visualisointiin. Sen sijaan tavoitteena on saada siitä hyötyä metroinfran käyttöiän aikana. Tietokanta olisi myöhemmin käyttöönotettavan sähköisen huoltokirjan perustana. Tähänastisten kokemusten perusteella malli on erittäin havainnollinen ja oiva työkalu esimerkiksi työmaavalvonnassa. Mallin käyttö on helppoa, joskin täysi potentiaali on vielä hyödyntämättä mm. suunnittelussa. Suurimmat odotukset painottuvat kuitenkin hyötyyn metron tulevassa käytönaikaisessa ylläpidossa. Mallin kehitys jatkuu, ja sen käyttö voidaan tarpeen vaatiessa määritellä esimerkiksi Länsimetron jatkeen suunnittelutoimeksiantojen sisältöön. Suomen suurin infrahanke Tuhansia ihmisiä työllistävä Länsimetro on Suomen suurin infrahanke. Valmistuttuaan Länsimetro kuljettaa yli matkustajaa päivässä. Länsimetro tuo seitsemän uutta asemaa. Asemat sijoittuvat Espoossa Matinkylään, Urheilupuistoon, Tapiolaan, Otaniemeen, Keilaniemeen ja Helsingissä Koivusaareen ja Lauttasaareen. Espoon Niittykumpuun on suunniteltu asemavaraus, joka voidaan myöhemmin rakentaa valmiiksi. Länsimetro on 13,9 kilometriä pitkä. Se koostuu kahdesta rinnakkaisesta tunnelista, jotka kulkevat koko matkan maan alla. Asemien lisäksi louhitaan 15 pystykuilua, jotka on suunniteltu hätäpoistumista, paineentasausta, ilmanvaihtoa ja savunpoistoa varten. Rakentamista ja huoltoa varten on suunniteltu yhdeksän ajotunnelia. Länsimetron tavoitteena on luoda edustava, laadukas, nykyaikainen ja aikaa kestävä metrojärjestelmä, jossa matkustaja voi nauttia nopean joukkoliikennemuodon eduista turvallisesti ja sujuvasti. Länsimetron suunnittelun lähtökohtia ovat liikennöinnin automatisointi, uusimman teknologian käyttö sekä turvallisuutta edistävät ratkaisut. Syksyllä 2011 ajotunneleista on louhittu yli puolet ja ratatunneleista 15 prosenttia. Tavoitteena on, että metro liikennöi vuoden 2015 lopussa. Kuntatekniikka 7/

16 29. Talvitiepäivät 29 th Winter Road Congress in Finland TAMPERE ILMOITTAUTUMINEN SEMINAARIIN ON KÄYNNISTYNYT! NÄYTTELYMYYNTI HYVÄSSÄ VAUHDISSA! ILMOITTAUTUMINEN JA NÄYTTELYVARAUKSET: VARAATHAN MAJOITUKSEN AJOISSA. HOTELLIKIINTIÖT PURKAUTUVAT

17 ICT Ajantasainen tieto on hintansa väärti VESIHUOLLON LIITTYMÄTIEDOT kunnissa täsmentyvät Tiedot vesihuoltoverkkoon liitetyistä kiinteistöistä tarkentuvat, kun RHR:n tietoja verrataan vesilaitosten asiakasrekistereihin. huoltoliittymätietojen tarkistamistyötä. Tietojärjestelmien hajanaisuuden vuoksi kunnan eri toimijoiden ja valtion viranomaisten käsitys vesihuoltopalvelujen kattavuudesta on puutteellinen. Vajavaiset tiedot voivat johtaa kunnassa kiinteistöveromenetyksiin tai vaikeuksiin haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanon seurannassa. Ohjeistettu menettely rekisteritietojen ajantasaistamisesta parantaa tilannetta. TEKSTI Paavo Taipale Suomen ympäristökeskus käynnisti viitisen vuotta sitten hankkeen vesihuoltolaitosten verkostoihin liittyneiden kiinteistöjen liittymätietojen ajantasaistamiseksi. Pilottivaihe toteutettiin Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n (nyk. HS-Vesi) alueella. Lahti ja Mäntsälä ovat Kanta- Hämeen kuntien ohella ensimmäisten joukossa olleet viemässä läpi tätä rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR) ja vesihuoltolaitosten asiakasrekisterien vesi- RHR-tiedot usein rämettyneet Mäntsälässä on rekisteritietojen ajantasaistamiseksi tehty yhteistyötä ely-keskuksen kanssa. Suurin ongelma on ollut saada rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot vastaamaan nykytilannetta. Merkittävämmät hyödyt maankäytön ja rakentamisen ohjauksen kannalta on, että saimme ikään kuin sivutuotteena rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot kuntoon. Tulevaisuuden tietojärjestelmiltä toivomme luotettavuutta, sanoo Mäntsälän kaavoitusjohtaja Lauri Pouru. Olen kuullut viestejä, että RHR-tietojärjestelmäpäivitysten yhteydessä tietoja on kadonnut. Tämä on käsittääkseni ollut suurin syy kuntien haluttomuuteen omien RHR-tietojensa päivittämisessä, Pouru toteaa. Liittymätietojen tarkistuksen ohjeistus päivitetään Sanna Vienonen, tutkija Suomen ympäristökeskus SYKE, vesivarayksikkö Vesihuoltolaitoksen ja kunnan rekistereissä rakennusten vesihuollon liittymätiedot poikkeavat yleensä toisistaan. Liittymätiedot voidaan tarkastaa ja korjata paikkatietojen avulla yhdistämällä rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR) tietoja sekä vesihuoltolaitoksen asiakas- ja toimintaaluetietoja. Suomen ympäristökeskus SY- KE on päivittämässä vesihuollon liittymätietojen tarkistus- ja korjaamisohjetta kunnille ja vesihuoltolaitoksille. Ohje on yksityiskohtainen, havainnollinen ja ohjelmistoriippumaton, ja sitä on testattu eräissä Etelä-Suomen kunnissa viime vuosina. Luotettavien vesihuollon liittymätietojen selvittäminen edistää vesihuollon toimintavarmuutta, palvelun laatua sekä maankäytön ja vesihuollon yhteensovittamista. Tietoja voidaan hyödyntää muun muassa vesihuoltolaitoksen toiminta-aluerajauksen tarkistamisessa, liittämättömien kiinteistöjen paikantamisessa, alueellisen vesihuollon suunnittelussa, vedenkäyttöön liittyvissä tutkimuksissa sekä vuotovesi- ja saneeraustarvetutkimuksissa. Veden laadun ja jakelun turvaamiseksi etenkin erityistilanteissa on oleellista, että rekisterit ovat ajantasaiset kattaen kaikki verkoston piiriin kuuluvat rakennukset. Rekistereiden ajantasaisuus joka kunnassa on tärkeää myös siksi, että lainsäädäntöön valmistellaan vaatimusta laatia suunnitelmat talousveden laadun turvaamiseksi (Water Safety Plans). Rekistereitä voidaan hyödyntää myös haja-asutuksen vesihuollon tilan selvittämisessä sekä hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanon ja valtakunnallisen vesienhoidon toteutusohjelman seurannassa. Edellytyksenä tälle on kuitenkin kiinteistökohtaisen vesihuoltojärjestelmän periaateratkaisun tallentamismahdollisuus rakennus- ja huoneistorekisteriin. Oleellisinta vesihuollon liittymätietojen luotettavuuden kannalta on sopia yhtenäisistä toimintatavoista tietojen kirjaamiseksi. Haasteensa tuovat kuntaliitokset ja pienet vesihuoltolaitokset. Pienten laitosten kirjaamistavat vaihtelevat ja voivat olla puutteelliset esimerkiksi liitettyjen kiinteistöjen osoitteiden ja kiinteistötunnusten osalta. Päivitetty ohje julkaistaan vuodenvaihteessa SYKEn sivulla > Vesihuollon paikkatiedot. Kuntatekniikka 7/

18 Pirjo Valtakari Tolsan vesiosuuskunnan alueella Kirkkonummella rakennettiin tonttihaaran liittymiä syksyllä Punainen putki on jätevedelle ja sininen juomavedelle. Patented Jatkossa riittävät tiedot pitää saada rekisteriin jo rakennuslupavaiheessa, jolloin lisäresursointia rekisterien perkaamiseen ei tarvita. Rekisterilomakkeessakin on edelleen kehittämistarvetta. Ajantasaiset tiedot ovat hyödyksi myös ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatyössä. Lauri Pouru pitää tehtyä tietojen tarkistamista hyödyllisenä. Myös kiinteistöverotuksen kannalta RHR-tietojen tarkistuksesta voi olla hyötyä. Supa Maxi vetoakestävä toleranssiliitin Pitää kovimmissakin olosuhteissa! Tutustu tarkemmin tuotteeseen ja ominaisuuksiin: AVK FINLAND AVK Finland Pyhäranta 7 D Tampere Puh Kiinteistöverohyöty riippuu siitä, miten huolella tiedot on aikoinaan rekisteriin kunnassa syötetty. Jos siinä on lipsuttu, voi joku työntekijä hyvinkin tienata osan palkastaan kunnalle uusina kiinteistöveroina. Vesihuoltolaitos saattaa saada uusia asiakkaita Tietojen tarkistaminen on ollut tarpeen. Asiakasrekisterin osoitetietojen yhdistäminen toiminta-alueen RHR-tietoihin on vielä kesken. Oletan, että sen myötä meillekin tulee jokunen uusi asiakas, sanoo vesihuoltoinsinööri Sari Rajajärvi Mäntsälän Vedestä. Työ on vesihuoltolaitoksen osalta tehty omin voimin. Ongelma on nimenomaan vanhoissa tiedoissa. Uusien rakennusten osalta tiedot ovat paremmassa kunnossa. Kaiken kaikkiaan työ on ollut tarpeellinen, mutta kokonaisuutena on otettava huomioon vanhojen tietojen tarkistamiseen tarvittava työvoima maankäytön ja rakennusvalvonnan puolella. Homma ei hoidu sivutoimisesti, Rajajärvi painottaa. Mäntsälän alueella toimii kunnan vesihuoltolaitoksen lisäksi kymmenkunta vesiosuuskuntaa. Niiltä ei toistaiseksi ole saatu kaikkia pyydettyjä tietoja. Kunnassa tarkistustyön lopullinen saanto ei vielä ole selvillä, koska hankkeen vastuuhenkilö on siirtynyt pois kunnan palveluksesta eikä hänen seuraajansa ole vielä lokakuussa aloittanut tehtävissään. Päijät-Hämeen kunnat laajasti mukana Lahden kaupunki on yhteistyössä Lahti Aqua Oy:n kanssa tarkistanut rekisteritietoja Lahdessa ja Hollolassa. Haaste on otettu myönteisesti vastaan muuallakin Päijät-Hämeessä. Hanke koettiin maakunnassa tärkeäksi, koska yhtä lukuun ottamatta kaikki kunnat osallistuivat siihen. Ne kunnat, jotka eivät ole mukana Lahden seudun ympäristöpalveluissa, ostivat palvelun meiltä, kertoo vesiensuojelusuunnittelija Mira Kuparinen Lahden seudun ympäristöpalveluista. Tietojen tarkistamisen ohjeistusta paranneltiin Lahden tarkistustyön kuluessa ja se saatiin pienillä muutoksilla taipumaan vuoropuheluun useampien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Yhteistyö vesihuoltolaitoksen ja ympäristöpalveluiden kesken sujui hyvin, mutta kehittämisen varaa on edelleen. Toimintatapa tulisi olla sellainen, että kaikki osapuolet olisivat alusta alkaen samassa järjestelmässä. Se helpottaisi tietojen ajan tasalla pysymistä. Nyt tietojen yhdistelyssä on virheitä tuottanut esimerkiksi osoitetietojen toisistaan poikkeava kirjoitustapa, sanoo Lahti Aqua Oy:n asiakaspalvelupäällikkö Soile Toivonen. Sekä Lahdessa että Hollolassa on liittymätietojen tarkistuksen pohjalta lähetetty runsaalle sadalle laitoksen toiminta-alueella olevalle kiinteistölle kehotuskirjeet vesijohtoon tai viemäriin liittymiseksi. Lahdessa on liittymisvelvollisuudesta hakenut vapautusta tähän mennessä noin puolet kirjeen saaneista. Hakemusten käsittely on vielä kesken. Laitoksen toiminta-alueella liittymiseen kehottaminen on tasapuolisuus- ja oikeudenmukaisuuskysymys. Rekisteritietojen tarkistamisesta on tässä mielessä ollut selvää hyötyä. Esimerkiksi Hollolassa kaikkia toiminta-alueen kiinteistöjä, jotka eivät vielä ole verkostoon liittyneet, ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa kirjeitse lähestytty. Kaikkialla laajalla toimintaalueella ei vielä ole rakennettua runkojohtoa, joten yli 200 metrin päässä nykyisestä verkostosta olevia ei toistaiseksi ole katsottu olevan perusteltua kehottaa liittymään. Nyt syntynyt rekisteri saattaisi olla käyttökelpoinen myös lämpökaivotietojen tallentamiseen. Maalämpökaivojen tultua toimenpidelupavelvollisuuden piiriin, saadaan niistäkin parempi käsitys, Toivonen pohtii. 18 Kuntatekniikka 7/2011

19 Laubengang Laubengang tarkoittaa oikeastaan kulkuväylää lehväholvin alla. Bernissä tämännimiset kaarikäytävät rakennetaan kuitenkin kivestä ajorataan kiinni. Sveitsin pääkaupungissa niitä on 6 kilometriä, Bolognassa peräti 36. Maistuisi varmaan meillekin talvipuolen räntäsateissa. Pekka Rytilä on 73-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n erityisasiantuntijana. Kiva kävellä katteen alla Liikenneguru Hermann Knoflacher todistaa kirjassaan Kaupungin ja liikenteen harmonia (s. 79), että viehättävässä ympäristössä hyväksytään jopa 70 prosenttia pitempi kävelymatka kuin ikävässä. Yli puolet hyväksyy jopa 430 metriä pidemmän kävelymatkan, kun normaalisti pankkiuskollisuuden yläraja on noin 250 metriä. Sitä pitemmälle matkalle käynnistetään tonni terästä. Katetun käytävän alkumuoto on kaupunkipuiden katve. Kolumnisti kertoo tekstissään Unter den Linden (Tekniikka ja Kunta 1/2001), että tajusi, mistä katulehmuksissa on kysymys, kun Malmin uimahallin lehmukset kukkivat ja antoivat alleen ihmeellisen tuoksun. Tuoksuistaan kuuluja ovat myös unkarinsyreeni ja jasmiini. Kun sataa pitempään, niin lehtikatto alkaa vuotaa. Sen huomaa saksalaisen ravintolan sisäpihan Biergartenissa ensimmäisen sadetunnin jälkeen, vaikka lehväkatto vaikuttaa hyvinkin tiiviiltä. Joudutaan siis laittamaan pitävämpi kate päälle. Lisärakennusoikeus ajorataan asti Helpoin tapa saada aikaan katettu jalkakäytävä on sellainen, että taloille annetaan ylimääräistä rakennusoikeutta kadun ajorataan saakka. Harva kiinteistönomistaja kykenee vastustamaan kiusausta Bern Tourismus Berniläinen laittaa Laubengangin katon holvimuotoon, ehkä muistona alkuperäisestä lehväkäytävän ideasta. vaan rakentaa kuten pitääkin. Laubenin syvyyden saa päättää vapaasti. Usein käytetään yli kuusimetrisiä, joihin saa kulkuväylän lisäksi jo pikku myymälöitä ja kahviloitakin. Suomessa suositaan katettuja kortteleita Katettu jalkakäytävä on koti-suomessa melko harvinainen, koska sellaisen aikaansaaminen vaatii enemmän pitkäjänteisyyttä kuin mitä Oikaisu Kuntatekniikassa 6/2011 julkaistun Pisara-kolumnin eräitä kohtia on tarpeen korjata. Pisara-radan idean esitti Helsingin joukkoliikenteen ideakilpailussa 1988 kolmannen palkinnon saanut Timo Kallaluoto. Kilpailun palkintolautakunnan puheenjohtajana toimi Helsingin joukkoliikenelautakunnan silloinen puheenjohtaja Auri Häkkinen. Kilpailuun saapui 17 ehdotusta. Timo Kallaluodon kolmanneksi sijoittunut ehdotus Linjanvetoja oli Pisaran alkumuoto. Hänen innovaationsa arvo on kovasti noussut 23 vuodessa vuoden 1988 HKL-ideakilpailun jälkeen. nuoressa kaupunkikulttuurissamme yleensä on. Sieltä täältä uusista kaupunginosista löytyy oikein mukaviakin palasia, mutta systeemeiksi yltävät yleensä vain kokonaiset korttelit katon alla. Edelläkävijöitä ovat olleet Turun Hansakortteli ja Tampereen Koskikeskus. Pääkaupungilla on ankara pyrky maan alle. Rautatieaseman kulmat alkavatkin olla jo pitkälle koverrettuja. Kuntatekniikka 7/

20 Vaihto SÄÄSTÖLEI Monin paikoin ankean Swindonin keskustan piristävä poikkeus on liikekeskustan kävelykatu, joka on toteutettu yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa. 20 Kuntatekniikka 7/2011

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Metro länteen. Länsimetro Oy

Metro länteen. Länsimetro Oy Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä Miten tuotemallisuunnittelu eroaa perinteisestä suunnittelusta? Käytännössä

Lisätiedot

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet

Lisätiedot

Alueellinen tietomalli case Inkilänportti. Novapoint-käyttäjäpäivät

Alueellinen tietomalli case Inkilänportti. Novapoint-käyttäjäpäivät Alueellinen tietomalli case Inkilänportti Novapoint-käyttäjäpäivät 25.4.2012 FCG lyhyesti FCG Finnish Consulting Group on Suomen suurimpia monialaisia konsulttiyrityksiä Yhtiön palvelut keskittyvät infra-,

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN ANNI VOUTILAINEN RAMBOLL FINLAND OY, VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT 2015, TURKU VESIOSUUSKUNTIEN HAASTEET Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittu selkeitä

Lisätiedot

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja Infra-alan aktiivinen vaikuttaja 2 Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta Infra-alan yrittäjäyhdistysten tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja rakentaa perustaa Suomen kilpailukyvylle

Lisätiedot

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA SAVO-KARJALAN UUMA HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA DI Harri Jyrävä Ramboll Finland Oy, T&K Luopioinen SAVO-KARJALA UUMA HANKKEEN YHTEENVETORAPORTTI MARRASKUU 2012 1 LÄHTÖKOHTIA Savo-Karjalan

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Rakennusteollisuuden tuotemallitieto-prosessit Pro IT Kehitystyön käynnistystilaisuus 23.9.2002 Susanne Backas 05.03.2002 Strategia Tuottaa tietoa asiakkaan

Lisätiedot

HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015

HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015 HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori ALUERAKENTAMISHANKKEET 23.10.2015 Nimi (pvm:n ja nimen vaihto: Näytä > Ylä- ja alatunniste) 2 MAA-AINESHUOLTO 2010 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Mallinnus tekee kaupungista älykkään

Mallinnus tekee kaupungista älykkään Mallinnus tekee kaupungista älykkään Anssi Savisalo, kaupunkisuunnittelun toimialaryhmän pj KAUPUNKISUUNNITTELUN TOIMIALARYHMÄN VISIO Kaupunkisuunnittelun toimialaryhmä on kaupunkien teknisen mallinnuksen

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset MANK PÄIVÄT 24.9.2015 Tietomallit työmaan näkökulmasta missä mennään uuden teknologian soveltamisessa Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Taustaa Tilaajien vaatimukset Suurimpien tilaajien (suuret kunnat,

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa JKMM Arkkitehdit Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa Max Levander, Ramboll Tero Ollikainen, Peikko Group Oy Teräsrakennepäivä 2016, Scandic Park 8.11.2016 RAMBOLL SUOMESSA

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuoltopäivä 18.11.2015 Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta viranomaiset saavat

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta LAUKAAN KUNTA Rakennusvalvontatoimi Sivu 1/2 Muistio Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Lisäksi paikalle olivat läsnä:

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä 20.9.2011 Pentti Kupari Maanmittauslaitos, ilmakuvakeskus pentti.kupari@maanmittauslaitos.fi 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Teemu Alavenetmäki RI (AMK) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos rakennuttajainsinööri Sisältö Suunnittelu Kilpailutus ja urakoitsijoiden valinta Rakentaminen

Lisätiedot

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Henry Salo Fira Oy Esityksen sisältö Fira pähkinänkuoressa Fira Oy Historiamme Palvelurakentamisen konseptimme Tietomallin käyttö palvelurakentamisessa

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti Rakentajan info Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti 12.9.2016 Suunnittelun lähtökohtia Rakennus tulee suunnitella aina paikkaansa Maasto-olosuhteet,

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA Emil Matintupa 25.5.2016 1 AGENDA 1. Tietomallien rooli tiensuunnitteluprosessissa

Lisätiedot

Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari. RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen

Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari. RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari 28.12.2014 RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen K-1 Punainen reitti on hieman pidempi, mutta lähtö seuraavalle rastille on sujuvampi Sininen reitti on hieman

Lisätiedot

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun TOKAT-aloitusseminaari 15.4.2015 Rovaniemi Kari Oinonen SYKE Kuva: Ympäristöhallinnon kuvapankki, Aarne Torvinen 2002 1 Tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen

Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille - seminaari Jälkiasennushissi, lisärakentaminen ja energiatehokkuus Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen Lemminkäinen Talonrakentaminen-toimiala 2012 liikevaihto

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007.

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Toimintakertomus 2011 Vesiosuuskunnan viidennen toimintakauden

Lisätiedot

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIINPANOT

YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIINPANOT YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIINPANOT Aika 21.5.2013 Muistio Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi 28.6.2013 1 (5) Paikka Osallistujat Virojoki, Rajasali 64 yksityishenkilöä sekä ELYn, Virolahden kunnan,

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Yleisten alueiden hallinta ja Yleiskaava Vesihuolto

Yleisten alueiden hallinta ja Yleiskaava Vesihuolto Seuraavat KuntaGML-rajapinnat valmistelussa Yleisten alueiden hallinta ja Yleiskaava Vesihuolto Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Pasi Lappalainen pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi puh. 0400

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE, POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet

Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet Puurakentamisen RoadShow - Vantaa projektinjohtaja Reijo Sandberg reijo.sandberg@vantaa.fi Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala Vantaan kaupunki

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Khall. 29.3.2016 125 Paikkatieto-ohjelman tekeminen käynnistettiin paikkatietokoordinaattorin toimesta maaliskuussa 2015. Paikkatieto-ohjelmaa työstettiin

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Paula Väisänen, VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus/varsinais-suomen liitto 22.3.2016 Koko Turku liikkuu -kampanja

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

Sähköinen rajapinta Urakoitsijan näkökulmasta Verkonrakennuttaja- ja verkostourakointipäivät / Esa Peura

Sähköinen rajapinta Urakoitsijan näkökulmasta Verkonrakennuttaja- ja verkostourakointipäivät / Esa Peura Sähköinen rajapinta Urakoitsijan näkökulmasta Asiakkaat Sähköverkkoyhtiöt Elenia Oy, Fortum Sähkönsiirto, Herrfors, EON Kainuun Sähköverkko Oy, Savon Voiman Verkko Oy, Oulun Seudun Sähköverkkopalvelut

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot