lapiolla. Ulkopuolinen asiantuntija, broker, toi mukanaan auran.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "lapiolla. Ulkopuolinen asiantuntija, broker, toi mukanaan auran."

Transkriptio

1 Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta Broker auttaa kehittymishaluista yritystä Kun lapio muuttui auraksi Aarresaari-päiväkotien yrittäjä Janne Jukarainen (oik.) sanoo yrityksen brokerin Susanne Forsbergin löytäneen juuri ne kontaktit, joita yritys on kehittämistoimissaan tarvinnut. ymmärtää, kuinka eri kehittämispalvelut sekä rahoitusvaihtoehdot ja -instrumentit toimivat. Näin kehitystyön ja rahoituksen kohdentaminen onnistuu aiempaa paremmin. Broker tietää suoraan tai etsii tarvitsemiamme kontakteja. Hän Kasvuhaluisella yrityksellä oli kova halu kehittää omaa toimintaansa. Se kaipasi kuitenkin ulkopuolista asiantuntijaa, joka tiesi, miten kehittymispaineiden pato murretaan. Yritys löysi avukseen brokerin. Yllä olevan esimerkin yritys on Jyväskylän seudulla toimiva Aarresaari-päiväkodit. Yrityksellä on yhteensä seitsemän päiväkotia, joissa on päivähoitopaikkoja yli 300 lapselle. Viimeisimmän päiväkodin yritys avasi Jyväskylässä tämän vuoden elokuussa. Uuden päiväkodin avaaminen toi meille rekrytointitarvetta. Tarvitsimme myös uuden toiminnanohjausjärjestelmän, jotta ennen pirstaleisena olleet tiedot saatiin yhteen. Lisäksi halusimme kehittää edelleen oppilaitosyhteistyötä, Artikkelisarja jatkuu s. 8 9 jotta löytäisimme opiskelijoista meille harjoittelijoita ja saisimme opiskelijoita mukaan erilaisiin projekteihin. Olemme myös suunnitelleet laajentavamme toimintaamme Kuopioon ja Varkauteen, Aarresaari-päiväkotien yrittäjä Janne Jukarainen listaa kehittämistoimia. Jukarainen sanoo, että kehittämistoimiin ehti aiemmin tarttua lapiolla. Ulkopuolinen asiantuntija, broker, toi mukanaan auran. Broker tuntee yrityksen tarpeet Broker tuo yrityksen käyttöön laajan tietämyksen olemassa olevista kehittämisvaihtoehdoista. Hän myös jatkuu >>> SISÄLTÖ: 3 Laitehankintoja EAKR-varoilla 4 Itätuulet puhalsivat Savonlinnan rakennerahastoseminaarissa 6 Suomen ja Venäjän välisten ENPI CBC -ohjelmien toteuttaminen etenee vauhdikkaasti 7 Itämeri-hallinnon monet tasot tapetilla Turussa 8 Vaikuttavuuden mittaaminen ESR-toiminnassa 10 Manner-Suomen ESR-ohjelman toimeenpanon arviointi vuosina Staroja lavalla ja EU-lipussa Kampin keskuksessa 12 Ajankohtaista lyhyesti Vaikuttava ja laadukas hanketyö 1

2 Vipuvoimaa EU:lta jatkuu >>> myös puhaltaa tuulta yrityksen purjeisiin, jotta aloitettuja kehittämistoimia viedään eteenpäin, Jukarainen sanoo. Aarresaari-päiväkotien brokerina on toiminut joulukuusta 2010 Susanne Forsberg. Hän korostaa, että broker on yrityksiä ja yrittäjiä varten. Broker auttaa yritystä löytämään oikeat asiantuntijat ja luomaan tarvitsemiaan verkostoja. Broker on kehittämisprosessissa koko ajan mukana. Hän katsoo yrityksen kehittämistarpeita kokonaisuutena ja pyrkii saamaan yrittäjän miettimään toimintaa tätä päivää kauemmaksi, Forsberg korostaa. Jukarainen näkee ulkopuolisen ihmisen tuovan yritykseen juuri sitä, mitä yritys sillä hetkellä tarvitsee. Kyse on siis yrityksen omista tarpeista nousevasta kehittämistyöstä, ei valmiiden mallien kaatamisesta ulkopuolelta. Parasta on tunne, että broker on juuri meitä varten. Hän keskittyy yrityksen asioihin, eikä tarjoa laajaa valmista pakettia, josta vain osa olisi sitä, mitä tässä tilanteessa tarvitsemme, Jukarainen sanoo. Broker-ohjelma on yritysten kehittäjien yhteinen tuotekehitysalusta. Ohjelmaan osallistuvat brokerit saavat ideoita ja käytännön työkaluja, joilla he auttavat asiakasyrityksiään kehittymään edelleen. Brokerit toimivat yritysten puolueettomina kehittäjinä. Teksti ja kuva: Tommi Salo Yritysten Taitava Keski-Suomi Brokeroinnin ideaa on kehitetty Keski-Suomessa Yritysten Taitava Keski-Suomi -toiminnan aikana. Yritysten Taitava Keski-Suomi on kehittämistoimintaa, jonka kohteena on erityisesti keskisuomalaisten pk-yritysten henkilöstön osaamisen kehittäminen. Tavoitteena on, että yritys voi entistä paremmin johtaa ja toteuttaa henkilöstön osaamisen kehittämistä osana yrityksen liiketoiminnan kehittämistä. Yritysten Taitavan Keski-Suomen toiminnassa on mukana noin 600 yritystä ja parisenkymmentä yritysverkostoa monilta eri aloilta. Lisää esimerkkejä yrityksiä tukevasta hanketyöstä TEM keräsi hyviä hanke-esimerkkejä EAKR- ja ESR-rahoitteisesta toiminnasta, jonka rahoittajana toimivat TEM-konsernin organisaatiot ja jotka tukevat yrityksiä sekä yritystoiminnan yleisempää kehittämistä konsernin lainsäädännön ja säädösten välinein. Kuvauksia saapui yhteensä 30 kpl. Osa hankkeista on kummankin rahaston yhteisiä hankekokonaisuuksia. Hankkeita esitellään laajemmin tulevissa uutiskirjeissä. Lämpöpuukomposiitti (Lunacomp Oy) (EAKR) hankkeen taustalla oli lämpöpuutuotannossa syntyvästä jätteestä Lunawood Oy:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopisoen yhteistyössä kehitetty uusi tuote, lämpöpuuta ja muovia sisältävä komposiitti. EAKR-osarahoitteisten investointi- ja kansainvälistymistukien sekä avainhenkilöiden liiketoimintaosaamisen kehittämisen avulla luotiin tuotantokapasiteettia ja avattiin kansainvälisiä markkinoita. Yrityksen asiakkaat voivat kehittää uutta liiketoimintaan hyödyntämällä lämpöpuukomposiittia uusien tuotteiden raaka-aineena. Lunacomp Oy voi laajentaa toimintaansa perustamalla uusia tuotantoyksikköjä ja kehittämällä muutamia perustuotteita komposiittivalikoimaan. Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Lunacompille Avainlippu-alkuperämerkin. Huopaliike Lahtinen Ay:n saama Finnveran korkotuki mahdollisti tuotannon tehostamisen ja kasvatti liikevaihtoa kaksinkertaiseksi. Vuosina tehdyt investoinnit tuotantotiloihin ja tuotantolinjaan lisäsivät kannattavuutta. Yritys loi kokonaan uusia menetelmiä eri työvaiheisiin. Huopaliike Lahtinen Ay voitti vuonna 2010 Keski-Suomen InnoSuomi-palkinnon. Teksti: Jaana Valkokallio 2

3 Vipuvoimaa EU:lta Laitehankintoja EAKR-varoilla Kesään 2011 mennessä oli loppuraporttinsa jättänyt EURA 2007 järjestelmään n. 500 EAKR-hanketta. Loppuraportit antavat monipuolista tietoa hankkeiden todellisista tuloksista, ja niistä saatava kuva täydentyy kauden edetessä loppuaan kohti. Suurin hankeryhmä ovat infrastruktuurihankkeet, joita on 25 % kaikista hankkeista. Muita hankeryhmiä ovat tietyn alueen vetovoimaa lisäävät (14 %) ja yritystoimintaan kohdistuvat (12 %) hankkeet. Näistä kerrotaan myöhemmin. Laitehankintojen ryhmään kuuluu 17 % kaikista hankkeista. Huipputeknologiaan liittyvistä hankkeista on kerrottu edellisessä uutiskirjeessä tarkemmin. Niitä oli kaikista laitehankinnoista vajaa kolmasosa. Tässä tarkastellaan muita laitteita. Sorveja ja robotteja Suuren ryhmän laitteista muodostavat opetuskäyttöön hankitut, joita on yli kolmasosa kaikista laitteista. Runsaimmin hankittiin metallialan opetusvälineitä. Näitä olivat muun muassa sorvit ja hitsauslaitteet. Varsinkin sorvit ovat lähellä huipputekniikkaa, vaikka tässä niitä ei ole huipputekniikaksi laskettukaan. Esimerkiksi Tampereen Aikuiskoulutuskeskukseen hankittiin 5-akseliseen sorvaukseen soveltuva laitteisto, jossa on langattomasti ohjattava sisäkamera moniakselisen työstön havainnointia varten. Projektin kokonaiskustannukset olivat euroa. Hitsausrobotit ovat yleisiä teollisuudessa, ja Hämeenkyrön Ammatti-instituutti Iisakki hankki sellaisen opetustarkoituksiin, kustannukset euroa. Kemin seudulle hankitaan betoniraudoituksen automatisointiin soveltuvan robotiikan ja 3D-suunnittelun oppimisympäristö. Tämän projektin puitteissa vasta selvitettiin robotin hankinnan ja käytön edellytyksiä, joten kustannuksia ei vielä kertynyt kuin euroa. Kajaanissa ja Outokummussa ollaan vahvasti ajan hermolla. Outokummussa on toiminut jo useamman vuoden kolmivuotinen pelialan perustutkintokoulutus. Tätä kehitettiin hankkimalla simulaatio-, pc- ja konsolipelien kehittämiseen soveltuvaa laitteistoa, kuten pc-työpisteitä, digitointipöytiä, ohjelmistoja ja erikoisuutena liikkeenkaappauslaitteisto, joita Suomessa on vain muutamia kappaleita. Tunnetun Angry Birds -pelin kehittäjät ovat siis saamassa seuraajia. Samaan pyritään Kajaanissa, jossa on varustettu Game Studio laitteistolla, jonka tarkoitus on rohkaista opiskelijoita luomaan omia pelialan yrityksiä. Opetuslaitteistoa on hankittu myös muun muassa kaivosalan, metsäalan ja vesialan koulutukseen. On hankittu myös audiovisuaalista ja tietoteknistä laitteistoa, ja vielä voisi mainita suutarinverstaan varustamisen nykyaikaisilla välineillä jalkinealan koulutusta varten. Meritaistelu ja tulipalo Erilaisia laboratorioita varustettiin arvokkaillakin laitteilla. Ylivieskassa hankittiin laboratorioon yli miljoonalla eurolla langattoman tietoliikenteen teknologiaa digitaalisen median tutkimiseksi ja Kajaanissa samoin miljoonalla eurolla terveyden edistämisen laitteita varasairaalaan. Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon saatiin puukuidun tutkimus- ja analyysilaitteistoa. Mielenkiintoisia laitteita olivat erilaiset simulaattorit. Eniten hankittiin metsäkonesimulaattoreita, joilla voidaan harjoitella puun korjuuta metsästä. Kotkaan tuli merenkulkualan navigointisimulaattori varustamojen ja satamien käyttöön. Samoin Kotkassa tuli yleisölle mahdollisuus osallistua meritaisteluun. Museon näyttelyyn hankittiin Virtual Naval Battles -simulaattori, jolla museovieraat saavat kokemusta purjelaivoista Ruotsinsalmen meritaistelussa. Muita simulaattoreita olivat röntgenkuvauslaitteistot ja nukkeperhe potilaita simuloimaan sekä huoneistopalosimulaattori turvalliseen palonsammutuksen ja savusukelluksen harjoitteluun. Audiovisuaalisia laitteita hankittiin Joensuuhun ja Piippolaan. Kummassakin varustettiin kulttuuritila esitysteknisellä kalustolla kuten äänentoistolaitteistolla ja valokalustolla. Laitehankinnat olivat pääosassa kaikkiaan 80 hankkeessa. Keskimäärin niihin käytettiin rahoitusta euroa hanketta kohti, yhteensä yli 32 miljoonaa euroa. Koko ohjelmakaudella tämä summa kolminkertaistunee, sillä vasta noin kolmasosa hankkeista on jättänyt loppuraporttinsa Eura-järjestelmään. Teksti: Pentti Järvinen Kuva: Shutterstock 3

4 Vipuvoimaa EU:lta Itä-Suomen tulevaisuus puhutti paneelikeskustelussa. Itätuulet puhalsivat Savonlinnan rakennerahastoseminaarissa Savonlinna syksyisessä asussaan tarjosi värikkäät puitteet Itä-Suomen rakennerahastopäiville syyskuun viimeisinä päivinä syyskuuta järjestetyssä seminaarissa pohdittiin Itä- Suomen suuralueen kehitystä ja rakennerahastojen kohdentamisen tavoitteita tulevalle ohjelmakaudelle. Osallistujat saivat roppakaupalla asiantuntevaa tietoa rakennerahastojen nykytilanteesta, lisäksi suuntaviivoja maalailtiin myös tulevalle ohjelmakaudelle. Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen käsitteli torstaiaamupäivän puheenvuorossaan Itä-Suomen rakennerahastoja alueen ja yliopistonsa näkökulmasta. Vartiainen näkee Itä-Suomen yliopiston tutkimustoiminnan kansainvälistymisen koko Itä-Suomea hyödyttävänä tekijänä. Olen usein sanonut, ettei poismuutto ole ongelma, jos meillä on tulomuuttajia. Innovatiiviset ratkaisut yhdessä perinteisten vahvuuksien kanssa ovat Vartiaisen mukaan Itä-Suomen alueen tulevan kehityksen perustana. Metsä on edelleen tärkein luonnonvaramme. Emme voi jättää puuta metsiin lahoamaankaan. Itä-Suomi elää yrityksistään Iltapäivän paneelikeskustelua Itä-Suomen ohjelmatoiminnasta ja tulevasta rahastokaudesta johti Etelä-Savon liiton aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen. Panelistit näkivät joustavuuden ja hallinnollisen keveyden lisäämisen tärkeänä tulevalle ohjelmakaudelle. Ohjelma-asiakirjojen orjallisen noudattamisen sijasta nähtiin tärkeänä alueellisten erityispiirteiden tunnistaminen sekä tarvittaessa luova riskinotto hankerahoja jaettaessa. Ei voida odottaa, että hankkeen lopputulos tiedetään aina 4

5 Vipuvoimaa EU:lta etukäteen, muistutti Antti Toivanen Kainuun Etu Oy:stä. Itä-Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisimpänä asiana paneelissa nähtiin yritysten toimintaympäristön parantaminen. Alueelle tarvitaan panelistien mukaan osaavaa työvoimaa, parempaa infrastruktuuria, investointitukia ja keskittymistä tietyille osaamisaloille. Paneelikeskustelun jälkeen seminaarivieraat suunnistivat kartat kädessä kaupungille rastikierrokselle. Riihisaaressa museotoimenjohtaja Mirjam Kosunen esitteli laiturin kupeessa kelluvia museolaivoja, joita on korjattu TE-keskuksen rahoituksella. Laivojen kunnossapitämisen kannalta on tärkeää, että niitä käytetään siihen tarkoitukseen, johon ne on alun perin luotu. Niitä ei tule jättää satamaan seisomaan. Flat Ratea ja mediavaikuttamista Perjantaiaamuna Jenni Hyvärisen selkokielinen esitys Flat Rate-kustannusmallista sai kiitosta useamman hankehakemusten kanssa painiva toimijan osalta. Esityksen jälkeen keskustelua herätti matkakustannusten sisällyttäminen kustannusmalliin. Monet hankehenkilöt näkevät Flat Rate -menettelyn huonona vaihtoehtona, kun matkakustannukset nousevat projektissa suuriksi. Rahastopäivien päätteeksi Itä-Savo -maakuntalehden päätoimittaja Tuomo Yli-Huttula luennoi median ja hankkeiden yhteyksistä. Yli-Huttula näkee hankesanan menettäneen ilmaisuvoimaansa ja sanoo pyrkivänsä kaikin tavoin korvaamaan sen jollakin muulla ilmaisulla. Osa vaihtoehtoisista ilmaisuista herätti hilpeyttä kuulijoissa. Vai miltä kuulostaisi ESR-touhu tai EAKR-puuha alueen kilpailukyvyn parantamiseksi? Yli-Huttula antoi vinkkejä, miten projektihenkilöiden kannattaa ottaa yhteyttä mediaan. Tarttukaa luuriin. Ei kannata aina luottaa sähköpostiin, sillä hyväkin ehdotus hukkuu helposti sähköpostitulvaan, Yli-Huttula Kotouttamistyöllä on sarkaa kynnettävänä Pohjois-Karjalassa Monikulttuurinen Lieksa -hankkeen projektipäällikkö Saara Hiltunen kertoo projektin saaneen kaupungin johdolta paljon tukea. Lieksa on Euroopan nopeimmin ikääntyvä kaupunki, jonka väkiluku on pudonnut noin :sta :teen kuluneen 30 vuoden aikana. Samaan aikaan, kun kaupungin väestö on vähentynyt, katukuva on varsinkin viime aikoina muuttunut yhä kansainvälisemmäksi. Lieksaan on viime vuosien aikana muuttanut noin 220 pakolaista Somaliasta ja Irakin kurdialueilta, ja lisääkin olisi tulossa. Uusi tilanne on monella tapaa mutkikas. Tarvitaan perusopetusta, sillä monella pakolaisella ei ole koulutaustaa lähtömaassaan. Koulutuksen lisäksi työllisyys ja terveydenhoito ovat keskeisiä ongelma-alueita, joita Monikulttuurinen Lieksa -hanke pyrkii ratkomaan, Hiltunen kertoo. Edellisten ongelmien lisäksi suuri haaste on asenneilmaston muuttaminen. Lieksassa on nopean ikääntymisen lisäksi ongelmana korkea työttömyysprosentti. Niinpä monet paikalliset asukkaat näkevät uudet tulokkaat uhkana. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun toteuttama hanke saa ESR-rahoitusta Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kautta. 5 muistutti. Päätoimittaja rohkaisi hankeammattilaisia myös yhteydenpitoon suoraan lehtien uutispäälliköiden kanssa. Juttujen kanssa kannattaa olla ajoissa liikkeellä sekä ilmaista asiat kansantajuisesti ja esimerkeillä. Teksti ja kuva: Jaakko Heikkilä

6 Vipuvoimaa EU:lta Suomen ja Venäjän välisten ENPI CBC -ohjelmien toteuttaminen etenee vauhdikkaasti Suomen ja Venäjän välisten kolmen ENPI CBC -ohjelman (Kolarctic, Karelia, Kaakkois-Suomi Venäjä) toteuttaminen käynnistyi keväällä Toteuttamisessa on edetty nopeasti, sillä ohjelmissa on parhaillaan käynnissä jo kolmannet hakukierrokset. Tähän mennessä hankkeita on hyväksytty ohjelmiin yhteensä 56 kappaletta. Samanaikaisesti myös keskustelu ENPI CBC -ohjelmien tulevaisuudesta on alkanut. Kolarctic-, Karelia- ja Kaakkois- Suomi Venäjä ENPI CBC -ohjelmien toteuttaminen käynnistyi keväällä 2010, kun ensimmäiset hakukierrokset avattiin. Ensimmäiset hankepäätökset tehtiin kesällä ja syksyllä 2010 (Kolarctic 13 hanketta, Karelia 11 hanketta, Kaakkois-Suomi Venäjä 12 hanketta). Kaikki hankekohtaiset rahoitussopimukset on allekirjoitettu ja hankkeet käynnistyneet. Myös maksatukset hankkeille ovat käynnistyneet. Ohjelmiin ensimmäisillä hakukierroksilla hyväksytyt hankkeet liittyvät pääosin taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukemiseen (esimerkiksi innovaatioyhteistyö, yrityshautomotoiminta, koulutus- ja kulttuuriyhteistyö) sekä ympäristöyhteistyöhön (esimerkiksi kestävät asutusratkaisut, kestävät energia- ja vesihuoltoratkaisut). Ohjelmien toiset hakukierrokset on toteutettu kevään ja kesän 2011 aikana. Kolarctic vastaanotti yhteensä 31 hakemusta, joista tehdään lopulliset hankepäätökset marraskuun lopulla Kaakkois- Suomi Venäjä vastaanotti yhteensä 60 hakemusta, joista 20 hyväksyttiin rahoitettavaksi elokuun lopulla Karelia-ohjelmassa noudatetaan kaksivaiheisia teemakohtaisia hakuja (ideahaku + varsinainen haku). Toisen hakukierroksen teemana oli matkailu ja hakukierroksen ensimmäisessä vaiheessa (ideahaku) vastaanotettiin 25 hakemusta. Näistä 13 valittiin toimittamaan varsinainen hankehakemus. Lopulliset hankepäätökset toisen hakukierroksen hankkeista tehtäneen joulukuussa Kehittämishankkeiden lisäksi ohjelmista voidaan rahoittaa myös laaja-alaisia investointihankkeita. Näiden hankkeiden identifiointi on parhaillaan käynnissä. Hankkeet liittyvät esimerkiksi olemassa olevien rajanylityspaikkojen toimivuuden parantamiseen, ml. niille johtavat tieosuudet. Ohjelmaasiakirjoissa on mainittu näihin hankkeisiin varattu enimmäisrahoitus: Kolarctic 15 % ohjelmarahoituksesta, Karelia 30 % ohjelmarahoituksesta ja Kaakkois-Suomi Venäjä 50 % ohjelmarahoituksesta. Ohjelmien kolmannet hakukierrokset toteutetaan syksyn 2011 aikana. Samanaikaisesti myös keskustelu ENPI CBC -ohjelmien tulevaisuudesta on alkanut. Osallistuvat maat ja alueet toivovat ulkorajayhteistyön jatkuvan myös seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Yhteistyön parantamiseksi tarvitaan kuitenkin toiminnallisia muutoksia. Ensinnäkin ohjelmien valmisteluprosessin tulee olla huomattavasti nopeampi kuin ohjelmakaudella Toinen muutostarve liittyy ohjelmien toteuttamiseen. Ohjelmien toteuttamisen perustaksi tulee laatia säännöt, jotka perustuvat tasavertaisen kumppanuuden pohjalta tehtävään yhteistyöhön. Tulevalla ohjelmakaudella ulkorajayhteistyöohjelmissa tulisikin soveltaa pääosin Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ( Interreg ) ohjelmien sääntöjä ja menettelyjä. Teksti: Petri Haapalainen Enemmän tietoa Suomen ja Venäjän välisistä ENPI CBC -ohjelmista löytyy seuraavilta www-sivuilta: Kolarctic: Karjala: Kaakkois-Suomi Venäjä: 6

7 Vipuvoimaa EU:lta Itämeri-yhteistyö puhutti pienryhmissä. Itämeri-hallinnon monet tasot tapetilla Turussa Itämeren alueen yhteistyö tarvitsee uusia pelinavauksia ja lisää läpinäkyvyyttä. Näin tuumittiin Turun kulttuuripääkaupunkivuodeksi uusitussa Logomon vanhassa veturihallissa, joka oli Baltic Sea Region Setting Sails for Co-Creative Multilevel Governance -seminaarin tapahtumapaikkana Tapahtumassa puhuttivat Itämeri-yhteistyön syventämiseen teemat, muun muassa älykkään erikoistumisen (smart specialisation) strategiat Itämeren alueella. EU-kehittämisessä smart specialisation on verrattain uusi termi, mutta keskeisellä sijalla uudessa Eurooppa strategiassa. Charlina Vitcheva Euroopan komissiosta määritteli älykkään erikoistumisen alueiden paikallisten vahvuuksien realistiseksi arvioinniksi. Älykkään erikoistumisen avulla voidaan välttää tarpeettomia päällekkäisyyksiä toimijoiden välillä ja saavuttaa kriittinen massa koordinoimalla paremmin yhteistyötä. Erikoistumisella pyritään luomaan myös innovaatioystävällisiä ympäristöjä, joissa toiminta on läpinäkyvää ja jotka ovat hedelmällisiä kasvualustoja makroalueellisten strategioiden paikalliselle toteuttamiselle. Charlina Vitchevan mukaan älykkään erikoistumisen avulla saadaan EU-hankkeille vipuvoimaa ja se on hyödyllinen kaikentyyppisille alueille. Lavalla myös vieraillut komission innovaatioyksikön johtaja Dimitri Corpakis näkee, että smart specialisation on toistaiseksi ollut akateeminen käsite. Sen sisältö vaatii konkretisoitumista jotta älykkäästä erikoistumisesta saadaan täysi käytännöntoteutukseen ja EU-hankkeisiin Itämeren alueilla. Turun kulttuuripääkaupunkisäätiön toimitusjohtaja Cay Sevón esitteli Turun kulttuuripääkaupunkivuoden keskeisiä tunnuslukuja. Sevón näkee, että kulttuurin käsite on laajentunut EU:n rakennerahoituksessa. Kulttuuri nähdään nykyään aiempaa selvemmin kokonaisvaltaisesti alueiden vetovoimaa lisäävänä tekijänä. Päivän luentoesitysten jälkeen seminaarivieraat kutsuttiin lavalle piiriin. Jan-Erik Tarpila johdatti vieraat Open Space -menetelmän periaatteisiin. Open Space -sessiot olivatkin keskeisellä sijalla Turun seminaarissa. Open Space on joustava menetelmä, jossa käsiteltävät aiheet muodostuvat osallistujien mieltymysten mukaan. Palautesessiossa osallistujat ilmaisivat tyytyväisyytensä keskustelujen antiin ja näkivät ne hyvinä pelinavauksina laajenevalle monitasoiselle yhteistyölle. Uutta tuulta purjeisiin Ruotsalainen trendi- ja tulevaisuudentutkija Magnus Lindkvist pöllytti torstaiaamuna unihiekat pois seminaarivieraiden silmistä lennokkaalla esityksellään ja kannusti pois ajattelun konventioista. Häntä säesti Markku Markkula EU:n alueiden komiteasta, joka korosti ajattelutavan muutoksen tärkeyttä monitasoisen hallinnon käytäntöjen vakiinnuttamisessa. Markkulan mukaan rakennerahastot elävät liikaan omillaan ja nyt tulisi ymmärtää yhteistyön ja monitasoisen hallinnon ajattelu rakennerahoituksessa. Kun yhteistyön tärkeys oli tunnustettu useammasta suusta parin päivän aikana, oli Tommi Rannan vuoro selvittää yhteistyön periaatteita alueellisessa kontekstissa. Vaikka Ranta ei ollutkaan valmis esittelemistään yhteistyön muodoista vain yhden puolesta, hän näkee, että toimijoiden väliset jaetut ja aidosti yhteiset päämäärät tuottavat useimmiten parhaan tuloksen. Rannan mukaan toimijoiden epämuodolliset suhteet ovat tärkeitä sosiaalisen pääoman kasvamiselle ja yhteistyön syvenemiselle. Teksti ja kuva: Jaakko Heikkilä 7

8 Vipuvoimaa EU:lta Vaikuttava ja laadukas hanketyö Mittaamisen haasteet Aila Ryynänen kuvaa artikkelissaan vaikuttavuuden mittaamisen haasteita. Erityisesti pitkän aikavälin vaikuttavuuden seuraaminen on hanketyön syklin ja riittämättömien työvoimatilastotietojen takia vaikeaa. Artikkeli on osa sarjaa, joka kertoo kokemuksista hanketyön vaikuttavuuden arvioimisessa, hyvien käytäntöjen etsimisessä ja levittämisessä sekä hankehallinnoinnin laadun kehittämisessä. Artikkelisarja nostaa keskusteluun ohjelma- ja hanketyön tulosten ja hyvien ideoiden välittämisen keinoja ja itse hanketyövälineen parantamiseen liittyviä toimia. Tavoitteena on saada eri tahojen asiantuntijat kertomaan jo toteutetuista ja pitkällä menossa olevista toimenpiteistä em. asioissa. Sarja on tarkoitettu ajatusten herättäjäksi ja arjen työn tukijaksi. Artikkelit ovat konkreettisia ja tiiviitä esityksiä. Toivon, että kiinnostuneet jatkavat keskustelua kirjoittajien kanssa ja hyvät ideat ja toimintatavat leviävät. Toivon, että kokeneet hankeorganisaatiot jakavat osaamistaan. Artikkelisarjaan voi ehdottaa omaa tekstiään tai antaa vinkkejä kirjoittajista. Ehdotuksia voi toimittaa sähköpostilla minulle (jaana.valkokallio(at)tem.fi). Teksti: Jaana Valkokallio Vaikuttavuuden mittaaminen ESR-toiminnassa Rakennerahastotoiminnalla pyritään aikaansaamaan vaikuttavuutta työllisyyskehitykseen, osaamisen kehittymiseen ja talouskehitykseen valtakunnallisella tasolla ja aluetasolla. ESR-ohjelma-asiakirja sisältää useita yhteiskunnan tilaa kuvaavia sosioekonomisia indikaattoreita, jotka kuvaavat työllisyyskehitystä ja osaamisen lisääntymistä sekä uutta työllisyyttä luovaa yritystoimintaa. Mittareiden tarkoitus on osoittaa ESR-toiminnan vaikuttavuutta makrotasolla. ESR-toiminnan vähäisen volyymin huomioon ottaen toimilla tuskin on valtakunnan tasolla suoranaisia vaikutuksia, vaikutukset ovat lähinnä paikallisia. ESR-toiminnalla pyritään aikaansaamaan vipuvaikutusta, jonka seurauksena syntyy prosessien kautta positiivisia vaikutuksia pitemmällä aikavälillä. Tällöin ESR-rahoituksen nimenomaista osuutta tulosten syntyyn on vaikea osoittaa. ESR-toiminnan suoria vaikutuksia mitataan hankkeiden seurantatiedoilla, jotka kerätään kahdesti vuodessa. ESR:n ja EAKR:n yhteisinä indikaattoreina kerätään tiedot uusista työpaikoista ja uusista yrityksistä, jotka ovat syntyneet hankeen toteutuksen aikana tai välittömästi hankeen päätyttyä. Nämä helposti kerättävät tiedot koetaan usein ainoiksi ESR-toiminnan vaikutuksiksi. Kuitenkin ESR-ohjelman hankkeiden vaikutuksia seurataan lukuisilla arvioitsijoiden kyselyillä ja haastatteluilla keräämillä laadullisilla seurantatiedoilla. Tällaisia ovat mm. koulutuksessa olevien kokema hyöty, hyvät käytännöt ja toimintamallit, uusien 8 innovaatioiden laatu, henkilön työllistymisvalmiuksien parantuminen sekä työssä jaksamisen koettu lisääntyminen. Laadullinen analyysi tehdään useaan kertaan ohjelman toteutusaikana, joten arvioinnissa saadaan myös pitemmän aikavälin tietoa ESR-toiminnan laadullisen vaikuttavuuden kehittymisestä. Pitkän aikavälin seuranta vaikeaa ESR-toiminnan vaikutuksia mitataan siis varsin kattavasti. Pulmista suurin on se, että vaikutukset ilmaantuvat usein pitemmällä aikavälillä, ja hankkeen päätyttyä seurantatiedon hankinta vaikeutuu. Koska EURA2007-tietojärjestelmään ei tallenneta yksilötason tietoa, on ESR-hankkeissa olleiden tavoittaminen hankkeen päättymisen jälkeen vaikeaa. Niinpä työllistyminen, jollei se tapahdu hankkeen aikana, jää rekisteröitymättä tuloksiin. ESR-hankkeessa olleiden työllistymisestä hankkeen päättymistä seuraavana aikana ei siis saada tietoa. Tieto saadaan työvoimatilastoista ainoastaan henkilöistä, jotka olivat työttöminä ennen hankkeeseen tuloaan ja jotka hankkeen jälkeen rekisteröityvät työttömiksi. Sama ongelma on kansallisessa työvoimapolitiikassa, jossa on ryhdytty ratkomaan pulmaa yhdessä Tilastokeskuksen kanssa. Nyt on toiveissa saada Tilastokeskuksen tietokannasta erillisajona tarkempaa tietoa sekä

9 Vipuvoimaa EU:lta kansallisten työvoimapolitiikan toimenpiteiden että ESR-toimien piirissä olleiden työttömien työllistymisestä toimenpiteen jälkeen. EU:n tason kehittämistyötä Tulevan ohjelmakauden vaikutusten mittaamisjärjestelmien kehittämiseen ladataan EU:n tasolla odotuksia. Komission ESR-ohjelmien arvioinnista vastaava yksikkö käynnisti jo viime talvena yhdessä eräiden jäsenmaiden kanssa mittareiden kehittämistyön. Kaikille jäsenmaille soveltuvan yhteisen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittareiden luomisessa on pulmansa. Kuinka luoda oikeudenmukainen järjestelmä, jossa tietojen manipulointimahdollisuus on minimoitu. Seurantatietojen käyttäminen tulossopimuksen toteutumisen mittarina onnistuu jäsenmaan rajojen sisällä. Ongelmaksi muodostuu tietojen vertailtavuus jäsenmaiden kesken. Löytyykö yksiselitteistä tapaa mitata tuloksellisuutta, jonka perusteella voidaan allokoida suoritusvarausta jäsenmaille. Esimerkiksi ESR-toimien kohdentaminen aiempaa suuremmassa määrin vaikeasti työllistyvien ongelmien poistamiseen edistää toimintaa, jossa tulosten aikaansaaminen on haasteellista. Kohdentamalla toimet paremmassa työmarkkinaasemassa oleviin helpoiten työllistyviin voidaan saada aikaan paremmalta näyttävää tulosta. Silloin herää kysymys, olisiko tulos ollut saavutettavissa myös ilman ESR-hanketta. ESR-toiminnan lisäarvon eli additionaliteetin osoittamiseen on vaikea kehittää yksiselitteistä mittaamistapaa, joka soveltuisi yhdenmukaisena kaikkiin jäsenmaihin. Elämänhallinta lisää työllistymistä Vaikka henkilön työllistymisedellytykset ovat parantuneet, ei työllistymistä aina tapahdu seuranta-ajan kuluessa. Syynä voi olla työpaikkojen puuttuminen. Tuloksellisuuden mittaaminen tällaisissa tapauksissa seurannan keinoin on liki mahdotonta. Työllistymisen todennäköisyyden lisääntymisestä ESR-toimenpiteen seurauksena on tehty tieteellinen tutkimus (Jaana Vastamäki: Koherenssin tunne ja työttömyys, 2009). Siinä löydettiin ESR-toiminnan positiivisia vaikutuksia henkilön elämänhallinnan parantumisessa. Tutkimuksen mukaan tämä parantaa elämänlaatua ja lisää työllistymisen todennä- 9 köisyyttä jatkossa. Tämä vahvistaa sen käsityksen, että työvoimapoliittisilla toimilla on yksilötason vaikutuksia, vaikka konkreettista mitattavaa tulosta ei ilmaantuisi välittömästi. Teksti: Aila Ryynänen Kuvat: Shutterstock Kirjoittaja vastaa EAKR- ja ESR-toiminnan arvioinnista työ- ja elinkeinoministeriössä. Hänellä on pitkä kokemus työllisyyspolitiikan toimien vaikuttavuuden tarkastelusta.

10 Vipuvoimaa EU:lta Manner-Suomen ESR-ohjelman toimeenpanon arviointi vuosina ESR-ohjelman arviointisuunnitelman kolmannen vaiheen toteuttamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö on kilpailuttanut Manner-Suomen ohjelman toimeenpanon arvioinnin loppuohjelmakaudelle. Arvioinnin toteuttajaksi valittiin Ramboll Management Consulting (RMC) yhdessä Tempo Economics Oy:n kanssa. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa Manner-Suomen ESR-ohjelman toimeenpanon tuloksellisuudesta sekä kartoittaa kehittämislinjauksia uuden ohjelmakauden suunnittelua varten. Ensimmäinen arviointivuosi Kolmannen arviointivaiheen ensimmäisenä vuotena ( ) eli ensi talven aikana arviointi tulee keskittymään ohjelmarahoituksen valintamenettelyjen ja -kriteereiden toimivuuden arviointiin sekä valtakunnallisten kehittämisohjelmien toteutuksen onnistuneisuuteen ja tuloksellisuuteen. Valtakunnallisten kehittämisohjelmien arvioinnissa yhtenä tärkeänä näkökulmana on myös niiden täydentävyys suhteessa kansalliseen työ- ja koulutuspolitiikkaan. Tietoa hankitaan valtakunnallisten kehittämishankkeiden vastuuhenkilöille ensi vuoden alussa tehtävällä sähköisellä kyselyllä sekä sen jälkeen tehtävillä teemahaastatteluilla. Lisäksi järjestetään Helsingissä valtakunnallinen kehittämisohjelmien työpaja, jonka tuotosta käytetään arvioinnin materiaalina. Vastaamalla huolellisesti arvioitsijan tekemiin kysymyksiin sekä aktiivisella osallistumisella työpajaan varmistamme laadukkaan arvioinnin toteutumisen. Kaikille ESR-ohjelman hankkeille suunnattu aiemmin vuosittain toistettu sähköinen kysely jää ensi keväänä väliin ja se toteutetaan seuraavan kerran vuodenvaihteessa Toinen arviointivuosi (6/2014) Toisena arviointivuotena toimeenpanon arvioitsija tulee pureutumaan jälleen hanketasolle. Toisen vuoden arvioinnin painopisteitä ovat hanketoiminnan innovatiivisuus, tuloksellisuus sekä vaikuttavuus. Keskeisenä tiedonkeruumenetelmänä toimii kaikille ESR-ohjelman hankkeille vuoden 2012 lopulla lähetettävä sähköinen kysely, jonka tuottamat tiedot yhdistetään aikaisempien vuosien hankekyselyjen tuottamaan tietokantaan. Toisena tehtävänä on arvioida ESR-ohjelman alueellisten osioiden toteutuksen onnistuneisuutta ja vaikuttavuutta. Arviointi palvelee uuden ohjelmakauden suunnittelua Manner-Suomen ESR-ohjelman toimeenpanon arvioinnin päämääränä on tukea hallintoviranomaista ja prosessissa mukana olevia muita viranomaisia sekä kolmannen sektorin toimijoita uuden ohjelmakauden suunnittelussa. Tästä syystä arvioinnin punaisena lankana on koko loppujakson ajan ohjelmatoiminnan onnistumisten ja epäonnistumisten tunnistaminen ja niistä johdettavien kokemusten välittäminen uuden ohjelmakauden suunnitteluprosessiin. ESR-ohjelman toimeenpanon arviointityön tukena on seurantakomitean nimeämä arvioinnin ohjausryhmä, jossa on mukana hallintoviranomaisen lisäksi muut ESR-ohjelman toteuttajaministeriöt sekä lisäksi aluehallinnon ja järjestökentän edustajat. Vuosittaiset väliraportit toimitetaan ESR-ohjelman seurankomitean kesäkokouksen käsiteltäviksi, minkä jälkeen TEM toimittaa ne EU-komissiolle. Koko ohjelmakauden toimeenpanon arviointia kokoava loppuraportti valmistuu keväällä Lisätietoja arvioinnista antavat: Aila Ryynänen, Neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö Puhelin: Sähköposti: Henrik Pekkala, Senior Consultant Ramboll Management Consulting Puhelin: Sähköposti: 10

11 Vipuvoimaa EU:lta Staroja lavalla ja EU-lipussa Kampin keskuksessa Oli syynä kiinnostus EU:hun ja liikenneasioihin tai sateinen syyssää, EU arjessa EU liikenteessä -tapahtuma torstaina keräsi Kampin keskukseen mukavasti yleisöä. Monet shoppailijat ja työmatkalaiset pysähtyivät esiintymislavan äärelle kuuntelemaan esittelyjä ESR- ja EAKR-rahalla toteutettavista hankkeista. Liikenneministeri Merja Kyllönen painotti tapahtuman avauspuheenvuorossa läheisyysperiaatteen hyödyntämistä liikenneasioissa. Pitkä talvi ja harva asutus ovat Suomelle tunnusomaisia piirteitä, joiden takia Suomen on valvottava myös kansallisia kehittämistarpeita EU:n liikenneratkaisuissa. Hiilineutraali Harakka -hankkeen projektikoordinaattori Annukka Luomi antoi lavalla vinkkejä ekologiseen loma-asumiseen. Luomi toivoo, että hankkeen avulla Harakan luontokeskukseen löytää uusia kävijöitä tutustumaan ekotehokkaisiin asumisratkaisuihin. Sari Koskinen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta esitteli pienien ja keskisuurten yritysten ympäristöystävällisempää toimintaa tukevaa Ekokompassi-hanketta. Vaikka ympäristöjohtaminen saattaa kuulostaa pienyrittäjästä pelottavalta, Koskisen mukaan tämä mörkö kannattaa kesyttää. Ekosäästöt ovat yritykselle myös kustannussäästöjä. Nykyään kuluttajatkin tiedostavat yhä paremmin yrityksen ympäristöarvot. Vipuvoimaa nuorille Päivän vauhdikkaimmasta annista vastasi Länsi-Uudenmaalta ponnistavan Stara-projektin Your Better Move Performance, joka oli tehty mittatilauksena EU arjessa -päivää varten. Stara-hankkeessa työvoimatoimiston kautta projektiin mukaan löytäneet nuoret saavat käytännönläheisiä kokemuksia haaveammateistaan. Projekti toimii koulutusja työelämästä sivuun jääneille nuorille mahdollisuutena löytää oma paikkansa. Mottonamme on, että nuoren tulee pysyä liikkeessä. Starassa nuori saa ohjausta ammatinvalintaan, lyhytkoulutusta, uusia ystäviä ja mielekästä tekemistä. Nuoret muun muassa valitsevat kiinnostuksensa mukaan studion, jossa he pääsevät kehittämään osaamistaan. Esimerkiksi mediastudio tarjoaa mahdollisuuden päästä tekemään tuotantoyhtiön kanssa oikeaa lyhytelokuvaa, joka ei muuten olisi mahdollisia kuin ammattilaisille, projektityöntekijä Päivi Peltoniemi kertoo. Marianne Kivimäkeä 20, kiinnostaa tekstiili- ja vaatetusala, johon hän on päässyt tutustumaan Globe Hope -yrityksessä Staran kautta. Toisaalta myös sosiaaliala kiinnostaa, Kivimäki lisää. Paikallinen työvoimatoimisto vinkkasi Kivimäelle Staran tarjoamista mahdollisuuksista, sen jälkeen kun hän oli ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. 18-vuotias Martina Witick löysi Staraan mukaan niin ikään työvoimatoimiston kautta. Hänen haaveenaan on eläinhoitajan työ. Starassa meillä on tosi hyvä porukkahenki! Olen saanut paljon uusia ystäviä, Witick kertoo. Stara on muuttanut nuoren naisen näkökantoja siihen, miten työelämään voi hakeutua. Olen saanut paljon työkokemusta ja muutenkin potkua työelämään. Nuoret tarvitsevat tukea jatkossakin Staran toteutus koostuu pääasiassa ESR-rahoituksesta. Päivi Peltoniemi toivoo, että kunnat ymmärtävät työn jatkamisen tärkeyden vielä ESR-rahoituksen päättymisen jälkeenkin. Nuoret täytyy uskaltaa kohdata ja nähdä heidän työllistymisensä todelliset esteet. Starassa tärkeä osa on myös nuoren itsetunnon parantaminen. Vauhdikkaiden tanssiesitysten lomassa staralaiset ohjasivat ohikulkijoita kuvauttamaan itsensä haaveammatissaan, oli ammatti sitten merimies tai sairaanhoitaja. Kuvauksesta vastasi nuorisotyöntekijöiden verkkotaitojen parantamiseen tähtäävä Myötätuuli-hanke. Teksti ja kuvat: Jaakko Heikkilä Marianne Kivimäki on saanut uusia ideoita Starasta. Staran performanssiesitys keräsi ansaitut aplodit. Staran tytöissä on ruutia. Helsingin jälkeen EU arjessa -karavaani matkaa kohti Kaakkois-Suomea ja näyttäytyy seuraavan kerran Kouvolassa 7. marraskuuta. Lisätietoja 11

12 Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti Vaikuta ESR-toiminnan kehittämiseen! Tule pohtimaan valtakunnallisen ESR-toiminnan lisäarvoa Helsinkiin Seminaarissa keskustellaan kehittämistoiminnasta syntyneistä hyödyistä niin hanketoimijoille, koordinaatiotahoille kuin lopullisille hyödynsaajille. Seminaarissa myös esitellään hyviä hanketyön käytäntöjä ja luodaan katse ESR-toiminnan tulevaisuuteen. Tilaisuus on tarkoitettu hankkeiden, viranomaisten ja kumppaneiden keskustelufoorumiksi. Käytä tilaisuuttasi arvioida ja vaikuttaa ESR-toimintaan! Keskustele! Millaisia hyötyjä valtakunnallinen ESR-toiminta tuottaa? Ota kantaa! Onko valtakunnallinen toimintatapa toimiva, hyödyllinen, haasteellinen? Anna kehittämisehdotuksesi ja jaa kokemuksesi. Keskustele hankkeiden, kehittämisohjelmien, viranomaisten sekä kumppanien roolista kehittämistyön eri ulottuvuuksissa: Verkostoituminen, käytäntöjen mallintaminen, vuorovaikutuksen ja vertaisoppimisen menetelmät (esim. johdon sitoutumisen turvaaminen), kansainvälistyminen (esim. benchmarking ja kv. yhteistyö), vaikuttavuus, seuranta- ja arviointitiedon hyödyntäminen ja hanke- ja ohjelmatyön osaamisen kehittäminen. Pohditaan yhdessä teemapohjaisen kehittämistyön haasteita ja mahdollisuuksia. Arvioi! Mikä on valtakunnallisen ESR-toiminnan vaikutus työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan? Vaikuta! Mitä asioita halutaan kirjattavan tulevalle ohjelmakaudelle? Jaa kokemuksia ja ajatuksia hankeasiantuntijoiden ja aluekehittäjien kanssa kehittämisohjelmien toiminnan tuloksista ja parhaista käytännöistä. Arvioi mikä on valtakunnallisten kehittämisohjelmien lisäarvo ja kytkeytyvyys kansalliseen toimintaan nyt ja tulevaisuudessa vuonna Pohditaan yhdessä kuluvan ohjelmakauden ja valtakunnallisen ESR-toiminnan antia tulevalle ohjelmakaudelle osaamisen, osallisuuden, työllisyyden ja yrittäjyyden teemoissa. Vaikutu! Tutustu parhaisiin tuloksiin hanketyön helminauhassa. Verkostoidu! Seminaari toteutetaan vaihtuvissa pöytäkunnissa keskustelemalla. Kierrä ja keskustele. ILMOITTAUDU TÄSTÄ! Ohjelma Seuraava uutiskirje ilmestyy Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittämisyksikkö, rakennerahastopolitiikkaryhmä Toimitus: Jaana Valkokallio, Taitto: Viisikko-Communica VCA 12

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa Ajankohtaista ESR-ohjelmassa 24.4.2012 Hanketapaaminen, Suomussalmi ESR-koordinaattori Verna Mustonen Kainuun ELY-keskus Hanke TL Toteuttaja Toteutusaika S11564 PALi Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Euroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa

Euroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa Euroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa Helsinki 7.2.2012 (Scandic Continental) Petri Haapalainen Euroopan alueellinen yhteistyö tavoite 2007-2013 Tavoitteella

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 Aika 4.12.2013, 9:30-16:00 (aamukahvia tarjolla alkaen

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 11/2012 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta keskisuomi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Susanne Forsberg susanne.forsberg@jao.fi +358 40 341 5146 www.yritystentaitava.fi

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi 2007-2013 Tämä ohje on päivitetty komission asetuksen 846/2009 sisältämillä muutoksilla 1.3.2010 Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille EU-rahoitus velvoittaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Ajankohtaista rakennerahastoviestinnässä. Jaana Valkokallio Ylitarkastaja RAPO/AKY TEM

Ajankohtaista rakennerahastoviestinnässä. Jaana Valkokallio Ylitarkastaja RAPO/AKY TEM Ajankohtaista rakennerahastoviestinnässä Jaana Valkokallio Ylitarkastaja RAPO/AKY TEM Päivitetyt ohjelmatason viestintäsuunnitelmat 2007-2013 Suunnitelmien päivitys perustui arviointituloksiin Seurantakomiteat

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1. EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA Dnro 1107/051/2008 (SM-2007-01010-Ha63) (0/17/2007TM) Annettu Hallintoviranomaisen ohje nro 01/2008 3.4.2008 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolain (1401/2006) 11 :n 2

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl.

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl. JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 9.10.2014 Ohjelma Klo 12.00 Tervetuloa ja kahvi Klo 12.30 Verkostokuulumisia valtakunnallisesti

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot