NAISYRITTÄJYYS. Paola ja Pirjo Suhoselle. yrittäjyys on vapautta tehdä asoita oman arvomaailman pohjalta. SivuT 8-9

Transkriptio

1 ILMOITUSLIITE tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ILMOITUSLIITE NAISYRITTÄJYYS Tammikuu 2008 Paola ja Pirjo Suhoselle yrittäjyys on vapautta tehdä asoita oman arvomaailman pohjalta. SivuT 8-9 KAIJA WARD - Bisnestä tunteella Eurokankaan Kaija Ward johtaa yritystään perheenomaisesti. Tavoitteet numeroiksi Hyvin tehty liiketoimintasuunnitelma palvelee koko yrityksen elinkaaren ajan. ASIANTUNTEMUS KÄYTTÖÖN Kun päätös kansainvälistymisestä on tehty, kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Rahoitusvaihtoehtoja Rahoitusta kannattaa hakea hyvissä ajoin ennen kuin tekee investointien varaan laskettuja sitoumuksia. Yrittäjän sosiaaliturva Ratkaisevaa on, että yrittäjän työtulo määritetään alusta alkaen oikealle tasolle. Sivut 4-5 Sivut 6-7 Sivut 8-9 Sivu 11 Sivut 14-15

2 2 NAISYRITTÄJYYS ILMOITUSLIITE Rohkeasti kasvun tielle! ILMOITUSLIITE Tammikuu 2008 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE NAISY R ITTÄJY YS Naiset suunnittelevat kaiken huolellisemmin ja pohtivat pitkään ennen kuin aloittavat yrittäjinä. Naiset ovat varovaisia riskinottajia ja heillä on usein vähemmän kunnianhimoa kuin miehillä. Siksi yhden tai kahden naisen mikroyrityksiä on Suomessa paljon. Naisyrittäjiä on n. 32 prosenttia ja luku on pysynyt 2000-luvun ajan suunnilleen samana, ehkä hienoista kasvua on ollut havaittavissa viime vuosina. Toisaalta, kun suomalainen nainen yrittäjätaipaleensa aloittaa, häneltä löytyy sinnikkyyttä, taistelutahtoa ja kykyä hoitaa useita asioita samanaikaisesti. Akateemiset yrittäjänaiset Paola ja Pirjo Suhoselle yrittäjyys on vapautta tehdä asoita oman arvomaailman pohjalta. SIVUT 8-9 Perinteinen hoivapalvelualan naisyrittäjä on viime vuosina saanut rinnalleen akateemisesti koulutetut yrittäjänaiset, jotka tarjoavat erilaisia yrityspalveluita. Osaltaan yrittäjäksi lähteviä naisia on kannustanut hallitusohjelmaan omaksi kohdaksi mukaan otettu naisyrittäjyyden edistäminen. Sen pohjalta Kauppa- ja teollisuusministeri kokosi naisyrittäjyystyöryhmän, joka on pohtinut tavoitteita ja keinoja naisyrittäjyyden lisäämiseksi. Verkostoituminen yhä tärkeämpää KAIJA WARD - BISNESTÄ TUNTEELLA Eurokankaan Kaija Ward johtaa yritystään perheenomaisesti. Sivut 4-5 TAVOITTEET NUMEROIKSI Hyvin tehty liiketoimintasuunnitelma palvelee koko yrityksen elinkaaren ajan. Sivut 6-7 RAHOITUSVAIHTOEHTOJA Rahoitusta kannattaa hakea hyvissä ajoin ennen kuin tekee investointien varaan laskettuja sitoumuksia. Sivu 11 NAISYRITTÄJYYS on Mediaplanetin tuottama teemalehti, JOKA ilmestyy KAUPPALEHDEN yhteydessä tavoittaen lukijaa. Kannen kuva: MIKAELA KATRO TUOTTAVUUDEN KULMAKIVI Kyky kuunnella omaa kehoaan on tärkeää, jos mielii pysyä pitkän työelämässä. Sivut YRITTÄJÄN SOSIAALITURVA Ratkaisevaa on, että yrittäjän työtulo määritetään alusta alkaen oikealle tasolle. Sivut Suomalaiset naisyrittäjät verkostoituvat yhä aktiivisemmin ja auttavat toisiaan. Naisyrittäjyyskeskuksessa tämä näkyy mm. yrittäjä-mentoroinnin tasaisen suosion kasvuna. helsinki TUKHOLMA lontoo zürich madrid oslo KÖÖPENHAMINA BERLIINI AMSTERDAM MILANO dublin TALLINNA BRYSSEL NEW YORK VARSOVA PÄIVÄLEHDEN ULOTTUVUUS JA AMMATTILEHDEN KESKITTYNEISYYS Vapaamuotoiset naisyrittäjäverkostot ovat selvästi lisänneet suosiotaan naisyrittäjien keskuudessa. Synenergia, kokemusten jakaminen, aloittelevien yrittäjien auttaminen, vertaistuki ja tiedonvälitys ovat naisten ominta alaa, josta miehilläkin olisi oppimista. Sen sijaan kasvuun naisyrittäjät tarvitsevat lisää rohkeutta. Kun on päästy hyvään vauhtiin ja saadaan palkattua ensimmäinen työntekijä, on suurin askel otettu. Siitä on hyvä kasvaa askel askeleelta eteenpäin. Myöskään lisäkoulutusta ei pidä unohtaa. Yrittäminen on elämäntapa ja naiselle sen sovittaminen muun perhe-elämän lomaan on usein haasteellista mutta myös erittäin antoisaa. Ritva Nyberg toimitusjohtaja, Naisyrittäjyyskeskus PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Päivi Rinne, paivi.rinne@mediaplanet.com, TOIMITTAJAT: Juhani Nurmi, Miia Taivainen, Päivi Piispa, Päivi Remes TuotantopäälLikkö: Nora Helanto, nora.helanto@mediaplanet.com, taitto: Mikko Hänninen, mikko.hanninen@mediaplanet.com, KUVAT: Mikaela Katro, mikaela.katro@mediaplanet.com, Jaetaan KAUPPALEHDEN välissä: Lisätietoja Suomi Mediaplanet Oy:n teemalehdistä: Suomi Mediaplanet Oy, Unioninkatu 18, Helsinki SISÄLTÖ Pääkirjoitus... 2 Kaija Ward tekee bisnestä tunteella Hyvät neuvottelutaidot edistävät naisen uraa... 5 Liiketoimintasuunnitelma on yrityksen pohjapiirros Yritys on tapa toteuttaa omia visioita Riittävä suunnittelu ja satsaus kansainvälistymisen eväinä... 8 Bisnesoppia naisjohtajille...10 Luotettava tietoliikenneyhteys on kullan arvoinen Eri kehitysvaiheisiin omat rahoitusratkaisut Työhyvinvointi - tuottavuuden kulmakivi...12 Syöpävakuutukset yleistyvät Suomessakin...12 Terveys paranee stressiä vähentämällä...13 Naisyrittäjyyden itsearvostus näkyy sosiaaliturvassa Yrityksen verotuksessa maltti on valttia Parempaa riskienhallintaa yritysvakuutuksessa...15

3 ILMOITUSLIITE NAISYRITTÄJYYS 3 Yrittäjä onko myös perheesi toimeentulo turvattu? Yrittäjän on tärkeää muistaa, että yrityksensä vakuuttamisen lisäksi tarvitaan myös henkilökohtaista vakuutusturvaa vaikkapa pitkän sairausloman varalta. Ota yhteyttä meihin, niin varmistamme sinulle ja yrityksellesi Oikean Turvan. Lisätietoja saat osoitteesta if.fi/omayritys tai numerosta

4 4 NAISYRITTÄJYYS ILMOITUSLIITE Kuva: EUROKANGAS Kaija Ward tekee bisnestä Yrittäjyys on Eurokankaan Kaija Wardille elämäntapa: hän toteuttaa haaveitaan ja unelmiaan. Teksti: Päivi Piispa Kankaat ovat olleet osa Kaija Wardin elämää jo siitä saakka, kun hän työskenteli vanhempiensa kangaskauppaketjussa. Vuonna 1991 Kaija perusti miehensä Carl-Johan Wardin kanssa Eurokankaan, joka sittemmin jatkoi vanhan perheyrityksen toimintaa. Vaikka Kaijalla oli muitakin vaihtoehtoja työuralleen, yrittäjyys veti puoleensa jo varhaisessa vaiheessa. Vanhempani ja liiketuttavamme olettivat, että tulen jatkamaan yritystä. Kuuluu kehitykseen, että kyseenalaistin tällaista itsestäänselvyyttä. Kuitenkin äkkiä huomasin, että veri veti yrittäjäelämään, Kaija Ward kertoo. Työ on myös harrastus Yrittämisessä Wardia houkuttelee mahdollisuus kehittyä ja kasvaa sekä toteuttaa omia ajatuksia. Hän uskoo, että yrittämällä voi hallita omaa elämäänsä, unelmia ja haaveita. Eurokankaasta tuli Wardille paitsi työ, myös harrastus ja elämäntapa. Kaija Ward Eurokankaan hallituksen puheenjohtaja, kauppaneuvos. Valittu kahdesti Euroopan menestyneimmäksi naisyrittäjäksi. Saanut Suomen Yrittäjien valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Motto: Älä anna auringon laskea vihasi ylle. Kuva: KONE OYJ MATTI ALAHUHTA toimitusjohtaja KONE Oyj KIMMO KARVONEN liiketoimintajohtaja, Suomen Terveystalo Oyj toimitusjohtaja, Medivire Työterveyspalvelut Oy Mielipiteitä naisten urakehityksestä: Johtajiksi tulee yksinkertaisesti etsiä parhaita kykyjä. Itse kiinnitän rekrytoinnissa huomiota yhteistyökykyihin, kykyyn nähdä olennainen, eheyteen ihmisenä, energisyyteen sekä näyttöihin tuloksellisuudesta. Pidän selviönä, että naisten osuus johtajista tulee kasvamaan, mutta positiivista kehitystä voi aktiivisesti vauhdittaa. KONEella asetimme kaksi vuotta sitten selvät tavoitteet naisjohtajien osuuden kasvattamiseksi ja olemme edenneet tässä varsin hyvin. Tärkeimpiä asioita johtamisessa ovat halu ja tahto johtaa, ja terveydenhoitoalan naisilta sitä löytyy. Johtajan tehtävä on huolehtia siitä, että ihmiset onnistuivat. Se tarkoittaa suurta vastuuta, minkä naiset osaavat myös ottaa. Kaikissa tehtävissä ratkaisevin tekijä on tietysti kyvykkyys, ja korkeasta koulutustasosta johtuen yhä useammin tehtävään kyvykkäin on nainen. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää rohkaista niin tyttöjä kuin poikiakin lapsina tekemään ratkaisuja, jotka saavat poiketa perinteisistä sukupuolirooleista ja massasta.

5 ILMOITUSLIITE NAISYRITTÄJYYS 5 Hyvät neuvottelutaidot tunteella edistävät naisen uraa Muilla on harrastuksia, minulla on työ. Muilla on harrastuksia, minulla on työ. Teen töitä seitsemänä päivänä viikossa. Saisin stressiä, jos yrittäisin harrastaa pakolla vaikkapa liikuntaa, Ward naurahtaa. Ward kertoo rakastavansa kankaita ja työtään. Eurokangas hallitsee hänen ajatuksiaan aina. En kuitenkaan koe rasituksena sitä, että päässäni muhii jatkuvasti pitkän ja lyhyen tähtäimen asioita, Ward kertoo. Aikaa Ward hallitsee sillä, ettei ole aina tavoitettavissa. Hän ei pidä siitä, että sähköposteihin ja puhelimeen oletetaan vastattavan heti. Työelämää syyllistetään stressaavuudesta, mutta silti tietokoneella ollaan vapaa-ajallakin jatkuvasti. Itse en saata lukea sähköpostia pariinkaan päivään, Ward sanoo. Voimaa arjen pienistä iloista Ward johtaa yritystään perheenomaisesti. Hän suhtautuu yritykseensä ja kankaisiin tunteen palolla. Saan voimaa arjen pienistä iloista, kuten hyvistä myyntipäivistä tai kampanjoista, joista henkilökunta kertoo minulle sähköpostilla tai faksilla. En jaksa murehtia kurjia juttuja, Ward kertoo. Yrittämiseen kuuluvat myös haasteet, joihin Ward tutustui jo kasvaessaan yrittäjäperheen arkeen. Omat haastavat ajat olivat Eurokankaan alkutaipaleella. Yrittäjä ei voi näyttää kenellekään, jos on tiukkaa. Yhdessä mieheni kanssa jaksoimme tukea toinen toisiamme ja mennä hymyillen eteenpäin, Ward muistelee. Suomalaisten päättäjien mielestä hyvät neuvottelutaidot ja itseluottamus ovat tärkeimpiä ominaisuuksia, mikäli nainen haluaa menestyä ja edetä urallaan. Vaatimattomuus sen sijaan ei enää kaunista työelämässä. Tällaisia mielipiteitä tuli esiin päättäjille lähetetyssä kyselyssä. Myös naisten kykyä tulla toimeen molempien sukupuolten kanssa pidetään merkittävänä menestyksen edellytyksenä. Kysely kertoo, että vaatimattomuutta ei työntekijän ominaisuutena enää arvosteta: naisista 83 prosenttia ja miehistä 63 prosenttia on sitä mieltä, että vaatimattomuus ei edistä naisten uraa. - Henkilökohtaiset ominaisuudet ovat päättäjien mielestä huomattavasti muodollista pätevyyttä tärkeämpiä. Edes korkeaa koulutusta ei pidetty neuvottelutaitojen ja itseluottamuksen veroisina uran edistämisen keinoina, sanoo projektijohtaja Miia Eloranta Sorprano Oyj:stä. Aktiivisuus palkitaan Lähes kaikki (95 prosenttia) kyselytutkimuksen vastaajista on sitä mieltä, että yritykselle on hyötyä siitä, että sen johtopaikoilla on sekä naisia että miehiä. Tästä huolimatta vain 55 prosenttia on sitä mieltä, että yritysjohdon pitäisi hakea systemaattisesti osaavia naisia keskeisiin tehtäviin. Vastuu omasta urasta ja etenemisestä kohdistuukin päättäjien mukaan naisille itselleen. Kaikista vastaajista 78 prosenttia ja naisista peräti 92 prosenttia oli sitä mieltä, että naisten pitäisi tuoda omaa osaamistaan paremmin esille. - Vastuuta on naisten lisäksi yrityksillä, jotka vastaavat rekrytoinnista. Etenemismahdollisuuksien lisäksi pitäisi kiinnittää myös enemmän huomiota palkkauksen tasa-arvoon, muistuttaa Eloranta. Naisista 88 prosenttia ja miehistä vain 38 prosenttia oli sitä mieltä, että naisten pitäisi vaatia lisää palkkaa. - Henkilökohtaiset kokemukset vaikuttavat vastauksiin. Naiset kokevat myös lasikaton olemassa- olon miehiä vahvemmin, kertoo Eloranta. Sosiaali- terveysministeriön naisten urakehitystä tukevaan hankkeeseen liittyvä kysely toteutettiin verkossa toimivassa Soprano esearch-tutkimusympäristössä Kyselyyn vastasi ylimmän johdon sekä keski- ja henkilöstöjohdon edustajaa suomalaisista yrityksistä ja julkiselta sektorilta. Lähde: Tiedote 393/2007 (stm) Sosiaali- ja terveysministeriön naisten urakehitystä tukevan kampanjan tavoitteena on herättää keskustelua naisten urakehityksestä. Kampanjan avulla halutaan kannustaa naisia tuomaan esiin oma osaamisensa ja hakeutumaan keskeisille paikoille. Myös tietoisuutta naisten johtajapotentiaalista halutaan nostaa. Kampanja on osa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen samapalkkaisuusohjelmaa. Viestintätoimisto Soprano toteuttaa kampanjan ministeriön toimeksiannosta. Alla mielipiteitä naisten urakehityksestä. Kuva: MICROSOFT Kuva: Suomen Pankki, D. Sivén JOHANNA SAARINEN henkilöstöjohtaja Microsoft SINIKKA SALO johtokunnan jäsen Suomen Pankki Naiset ovat usein turhan varovaisia ja kriittisiä omia kykyjään kohtaan. Tästä syystä he pyytävät työtehtäviin verrattuna liian pientä palkkaa. Mielestäni naisille pitää tarjota jo uran aikaisessa vaiheessa suurempaa vastuuta ja mahdollisuuksia etenemiseen. Yrityksissä pitäisi ymmärtää, että äitiyslomakaan ei ole hidaste tai varsinkaan este urakehitykselle. Naiset, luottakaa itseenne. Suomi tarvitsee koulutetut naisensa työelämässä ja vastuullisissa tehtävissä. Naisten tehtävä on tuoda johtamiseen omat taitonsa ja tyylinsä. Näin saamme uusia, välttämättömiä tulokulmia innovaatioita metsästävään jälkiteolliseen yhteiskuntaamme. Monipuolinen elämä, jossa perhe ja työ ovat tasapainossa, on sekä miesten että naisten onni - ja oikeus. Lähde:

6 6 NAISYRITTÄJYYS ILMOITUSLIITE Yritystoiminnan aloittaminen Tärkeimmät syyt yritystoiminnan aloittamiseen olivat halu itse määrätä omista asioistaan ja halu hyödyntää ammattitaitoa. Kolme vastaajaa neljästä ilmoitti perustaneensa yrityksensä itse. Yleisin yrityksen perustamisikä on vuotta eli tämänikäisenä oli neljä vastaajaa kymmenestä perustanut yrityksen. Kolmannes oli perustanut yrityksen vuotiaana. Neljännes vastaajista oli käyttänyt pankkilainaa, starttirahaa ja/tai naisyrittäjälainaa ja viidennes TE-keskuksen neuvontapalveluja. Runsas neljä vastaajaa kymmenestä ryhtyisi varmasti uudestaan yrittäjäksi, jos saisi aloittaa yritystoiminnan uudestaan ja neljä kymmenestä tekisi sen todennäköisesti. EU-rahoitteisiin hankkeisiin osallistuminen Runsas neljännes vastaajista oli osallistunut EU-rahoitteisiin kehittämishankkeisiin, joissa on kehittänyt omaa liiketoimintaosaamistaan ja/tai kehittänyt yrityksensä liiketoiminnan osa-alueita. Selvä enemmistö eli yhdeksän kymmenestä hankkeisiin osallistuneista piti niitä joko erittäin tai melko hyödyllisinä. Naisyrittäjän tulevaisuudennäkymät Runsas 10 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että yrittäjänä toimivalla naisella on erittäin hyvät tulevaisuudennäkymät. Puolet pitää tulevaisuudennäkymiä melko hyvinä. Kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että tulevaisuudennäkymät eivät ole hyvät eivätkä huonot. Lähde: Yrittäjänaisten Keskusliitto, Jäsenkysely 2007 Taloustutkimus Oy on tehnyt tutkimuksen Yrittäjänaisten Keskusliiton toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Yrittäjänaisten Keskusliiton jäsenten mielipiteitä ajankohtaisista asioista. Liiketoimintasuunnitelma on yrityksen pohjapiirros Hyvin tehty, säännöllisesti päivitetty liiketoimintasuunnitelma palvelee monin eri tavoin koko yrityksen elinkaaren ajan. Teksti: Päivi Remes Yrittäjä tekee liiketoimintasuunnitelman ensisijaisesti itseään ja yritystään varten. Askel askeleelta käytännön toimintaa kohti numeroiksi puettu suunnitelma konkretisoi yrittäjälle sen, kuinka paljon yrityksen tulee päivittäin ansaita, jotta hänen toimintansa on kannattavaa. - Liiketoimintasuunnitelma (LTS) on jäsennelty suunnitelma, joka esittelee riittävän läpileikkauksen yrityksen nyky- ja tavoitetilasta eli kasvumahdollisuuksista sekä tulevista kehittämiskohteista. Sen avulla pystytään arvioimaan, paljonko ja milloin rahaa tarvitaan, millainen on luoton takaisinmaksuvalmius ja miten rahoitustarpeet kenties tulevaisuudessa muuttuvat. Se on myös riskien arviointityökalu, kertoo Anneli Soppi Finnveran pienyritysrahoituksesta. Apuna monessa Liiketoimintasuunnitelma on avuksi myös muussa kuin helpottamassa rahoituksen saantia: siinä määritellään yrityksen ydinosaaminen ja kilpailuetu. Rahoittajia kuitenkin kiinnostaa LTS:ssa ensisijaisesti markkinapotentiaali numeroin kuvattuna, kyseisen toimialan kilpailutilanneanalyysi sekä tarvittavat menestystekijät; niiden avulla voidaan testata jo ennen yritystoiminnan käynnistämistä liikeidean kannattavuutta. - LTS:n avulla voidaan määritellä myös toiminnan mittarit. Se helpottaa myös monissa yritysbyrokratiakoukeroissa, kun sen voi laittaa liitteeksi erilaisiin hakemuksiin. Se on myös oivallinen työkalu yrityksen markkinointiviestinnässä asiakkaisiin ja sidosryhmiin päin sekä myös etsittäessä ja lähestyttäessä tulevia työntekijöitä. Sähköisessä muodossa siitä on helppo napsia eri osia kulloisiinkin tarpeisiin, jolloin liikesalaisuuksien vuotamista ei tarvitse pelätä, Soppi neuvoo. Internetistä löytyy hyviä malleja liiketoimintasuunnitelman tekoon. - Esimerkiksi Yritys-Suomen portaalista saa erinomaista maksutonta apua. Tavoitteet numeroiksi - Haastavinta on pukea ajatuksensa ja tavoitteensa sanoiksi ja numeroiksi. Oma osaaminen ja palvelut tulisi tuotteistaa ja tehdä talousarvio, kertoo Jaana Hokkanen Alla lettera oy:stä.

7 ILMOITUSLIITE NAISYRITTÄJYYS 7 ILMOITUSLIITE NAISYRITTÄJYYS 7 Kuva: George Pchemyan Hyvä liiketoimintasuunnitelma sisältää: Liiketoimintasuunnitelmaa kannattaa sparrata toisten kanssa ja pyytää siitä kommentteja. - Suosittelen yrittäjäkurssin käymistä. Liiketoimintasuunnitelman tekoon kannattaa varata aikaa ainakin muutamia viikkoja, sillä se on yrityksen talouden ja kehityksen seurannan ja suunnittelun pohja sekä johtamisen apuväline. Liiketoimintasuunnitelma on liiketoiminnan pohjapiirros, johon pitäisi palata aina uudelleen. - Sitä kannattaa muokata säännöllisesti kehittyvän liiketoiminnan mukaiseksi. Viisi vuotta vanhaa suunnitelmaa ei voi esitellä uutta rahoitusta haettaessa, Hokkanen neuvoo. Perustiedot yrityksestä Nykyisen toiminnan analysointi (toimiva yritys) Toimintaympäristön analysointi - asiakkaiden tarpeet ja ostokäyttäytyminen - mm. markkina- ja kilpailutilanneanalyysi - näkemys toimialan kehityksestä Tavoitteet ja strategia - mm. visio ja päätavoitteet - liikeidea ja strategia - tuote- tai palvelukuvaukset - asiakaskohderyhmät Toimintasuunnitelmat - mm. markkinointi- ja myyntitavoitteet - myynti- ja markkinointisuunnitelma Johto ja organisaatio - henkilöstösuunnitelman - johtoryhmä- ja organisaatioesittely Taloussuunnitelma, tavoitteet numeerisina - investoinnit ja rahoitus - kannattavuuslaskelmat - kassavirta-analyysi SWOT -analyysi Vasemmalta: Syöpäsäätiön Pääsihteeri Harri Vertio, ACE Europe, Finlandin toimitusjohtaja Maria Sanmark sekä ACE Europe, Nordicin toimitusjohtaja Bror Sandås.

8 8 NAISYRITTÄJYYS ILMOITUSLIITE Kuvat: Mikaela Katro Yritys on tapa omia visioita Paola ja Pirjo Suhosen mielestä yritystoimintaan kannattaa heittäytyä täysillä. Heidän yrityksensä IVANAhelsinki on alusta loppuun asti sisarusten hengentuote. Teksti: Päivi Piispa IVANAhelsinki perustettiin vuonna 1998, kun kauppakorkeakoulun kasvatin Pirjo Suhosen ja Taideteollisessa korkeakoulussa opiskelleen sisaren Paola Suhosen yhteistyön muoto konkretisoitui Paolan opiskelutyönään suunnitteleman vaatemalliston myötä. Yrittäminen oli kiinnostanut yrittäjäperheen tyttäriä jo pitkään. Mallistoa päätettiin kehittää liiketoiminnaksi. Halusimme tehdä rohkeasti erilaista muotia, muotoilua ja taidetta, Pirjo kertoo. Yrityksen työnjako sisarusten kesken syntyi helposti. Pirjo otti haltuunsa markkinoinnin ja Paola suunnittelutyön. Pirjo oli aikaisemmin työskennellyt muun muassa ei-kaupallisessa organisaatiossa ja maahantuontiyrityksessä; Paola oli tehnyt suunnittelijan työtä muun muassa Milanossa Fioruccilla. tehdä asioita oman arvomaailman pohjalta. IVANAhelsinki ei ole vain vaatteita: kaikki tekemämme asiat lähtevät taiteesta ja taiteellisuudesta. Kaikki on alisteista suunnittelulle, Pirjo kertoo. Yrittäminen on taiteilijalle keino viedä omaa visiota eteenpäin. Oman yrityksen kautta suunnittelijan ei tarvitse tinkiä omista näkemyksistään. Taideala kaipaa myös uusia yrittäjiä, joilla on tuoreita näkemyksiä. Nuoret seuraavat hysteerisesti aikaansa, vaikka pitäisi pyrkiä tekemään omaa juttua eikä seurata liikaa muita. Samalla unohdetaan elää eikä uskalleta lähteä emotionaalisesti täysillä mukaan bisnekseen, koska pelätään epäonnistumista. Mitään uutta ei kuitenkaan voi syntyä, jos ei ole heittäytynyt mukaan kokonaan, Paola sanoo. Kansainvälistymisen uusi malli Love first, live then, and the rest will follow. - Paola Suhonen Koirat haukkuu, karavaani kulkee. - Pirjo Suhonen Taide tulee aina ensin Yksi sysäys oman yrityksen perustamiseen olivat Paolan kokemukset Fioruccilta. Suunnittelijan työ oli vain osa isoa kokonaisuutta, jossa suunnittelija joutui tekemään kompromisseja markkinoinnin ja toteuttamiskustannusten paineissa. Lisäksi Suhosia kyllästytti vaateteollisuuden kertakäyttökulttuuri. Yrittäjyys on meille vapautta IVANAhelsingille oli jo alusta asti selkeää, että yrityksen menestys vaatii kansainvälistymistä. Suomi on omaperäiselle yritykselle liian pieni markkina-alue. Kansainvälistymiseen rohkaisi jo toisen, Helsingissä esitellyn malliston myynti Japanin markkinoille. Kauppakorkeakoulussa opittiin kansainvälistymisen malli, jossa lähdetään ensin lähimarkkinoille ja pikku hiljaa kauemmas maailmalle. Riittävä suunnittelu ja satsaus kansainvälistymisen eväinä Kansainvälistyminen edellyttää yrittäjältä paljon: ennen kaikkea monipuolista kansainvälisen liiketoiminnan osaamista, kohdemarkkinan tuntemista sekä ajallisia ja taloudellisia resursseja. Teksti: Päivi Remes Yhä useammat pk-yrityksetkin suuntaavat katseensa ulkomaille tarkoituksenaan kasvaa tai löytää ylivoimaiselle tuotteelleen tai osaamiselleen markkinat. Kansainvälistymisessä ei ole olemassa yhtä oikeaa etenemismallia ja siksi Finprossakin annetaan yrityskohtaisesti räätälöityä konsultointiapua. - Kansainvälistymisen onnistumismahdollisuuksia voidaan huomattavasti parantaa huolellisella suunnittelulla ja hankkimalla rahoituksen lisäksi yrityksen henkilöstöltä puuttuvia tietoja ja taitoja sekä verkostoja erilaisilta yhteistyökumppaneilta ja asiantuntijoilta, valistaa Finpron konsultti Leena Stockus. Stockus korostaa myös sitä, että yrityksen tuotteen ja tuotteistuksen tulee olla kunnossa ja testattu kohdemarkkinoilla, ja että yrityksen tulisi panostaa riittävästi sekä taloudellisiin että henkilöstöresursseihin. - Alkuvaiheessa on erittäin tärkeää selvittää liikeideaan liittyvä markkinatilanne maailmalla, kuten mitkä ovat mahdolliset vastaavat tuotteet ja mitkä ovat potentiaalisimmat markkina-alueet. Tämän jälkeen lähdetään vielä mahdollisesti kehittämään ideaa, tuotetta tai palvelua kysyntää vastaavaksi liiketoimintakonseptiksi. Vasta hyvin tehdyn pohjatyön jälkeen päästään operatiivisempaan puoleen, kuten parhaiden jakelukanavien kartoittamiseen. Täytyy myös muistaa, että tuotantoketjun ja logistiikan tulee olla kunnossa: kun tilauksia alkaa maailmalta tulla, on pystyttävä vastaamaan toimituksiin sovitun aikataulun mukaisesti. Asiantuntemus käyttöön Kun päätös kansainvälistymisestä on tehty, kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Tärkeimpiä julkisia vientipalveluja tarjoavia tahoja ovat Finnvera, Finpro, Sitra, TE-keskukset ja Tekes, joista kukin on keskittynyt yritysten eri tarpeisiin. Esimerkiksi Finprolla on eri toimialoille erikoistuneita konsultteja yli 40 maassa. - Kansainvälistymisstrategiat, markkinoilletulopalvelut, markkinaaseman vahvistamiseen liittyvät palvelut, markkinatutkimukset, partnerihaut ja vientirenkaiden kautta hyödynnettävä synenergia uusien myyntikanavien rakentamisessa, riskien minimointi ja kustannustehokkuus ovat kauttamme saatavia etuja, Stockus muistuttaa. Arctic Dimension ohjelma Finpron Arctic Dimension -ohjelmassa haettiin yhdessä suomalaisten design-alan yritysten kanssa uusia keinoja valloittaa Iso-Britannian, Ranskan ja Japanin markkinoita. Ohjelmassa yhteistyökumppaneina

9 ILMOITUSLIITE NAISYRITTÄJYYS 9 ILMOITUSLIITE NAISYRITTÄJYYS 9 toteuttaa Meillä kansainvälisyys on ollut kuitenkin aidosti läsnä alusta asti: emme tee tietyn kulttuurin juttua emmekä rajaa liiketoimintaamme tietylle markkinalle. Ei taidetta voikaan tehdä vain tietty markkina mielessä, Pirjo sanoo. Kansainvälisessä toiminnassa ei ole väliä, mistä maasta tulee tai onko kyseessä nais- tai miesyrittäjä. Suhosten mielestä toiminta puhuu puolestaan eikä ulkoisilla seikoilla ole väliä. Koen vieraaksi lähtökohdaksi sen, että olen ainoastaan naistaiteilija tai -yrittäjä tai suomalainen suunnittelija. Suunnittelun täytyy olla niin hyvää, että sitä ostetaan; kansallisuudella tai sukupuolella ei ole väliä, Paola sanoo. Aikaa hallitaan priorisoimalla Yrittäjällä on sekä vastuuta että vapautta. Asioiden kirjo on moninainen ja siksi omaa ajankäyttöä tulee priorisoida tärkeisiin asioihin. Toisia asioita on kiva tehdä, toisia tärkeä, mutta aika ei riitä kaikkeen. On vaikea erottaa vapaa-aikaa työstä. Suunnittelutyö on aina mukana pään sisällä. On paljon projekteja ja haaveita, joita ei nyt ehdi tehdä, mutta uskon siihen, että tässä on vielä pitkä elämä aikaa tehdä näitä projekteja. Nyt tehdään tätä täysillä ja myöhemmin muuta, Paola sanoo. Me olemme ensimmäisiä, joille soitetaan, kun jotain tapahtuu, ja viimeisiä, jotka kantavat vastuun. Olemme oppineet ottamaan aikaa itsellemme, emmekä koe jäävämme mistään paitsi. Olemme etuoikeutettuja, kun saamme yrittää, Pirjo toteaa. IVANAhelsinki olivat Lontoon Harrods- tavaratalo ja lifestyle-ketju The Conran Shop. Ohjelmaan mukaan lähteneistä 11 yrityksestä naisvetoisia oli peräti seitsemän. Yksi niistä on sisustustuotteita valmistava Verso Design, jossa on naisenergiaa jo toisessa polvessa. - Suurin osa liikevaihdostamme tulee viennistä. Arctic Dimension -ohjelman avulla meille löytyi Finpron Pariisin toimiston kautta Ranskasta agentti. Lisäksi saimme huimasti kokemusta lifestyle-konseptin hyödyntämisestä markkinoinnissa, kertoo Verso Designin toimitusjohtaja Kirsikka Savonen. Lisää yrityksen kansainvälistymisestä kerrotaan Mediaplanetin Kansainvälistyminen -teemalehdessä, joka ilmestyy Kauppalehden välissä Perustettu 1998 Oma iso muotinäytös Pariisin muotiviikoilla ensimmäisenä suomalaisyrityksenä. Palkinto hyvästä muotoilujohtamisesta: Design Management Europe Award Huomioitu viime aikoina muun muassa Italian Voguessa. Kansainvälistymisen tarve Viidennes vastaajista ilmoitti, että heidän yrityksellään on tarvetta kansainvälistymiseen. Neljä kymmenestä niistä vastaajista, jotka ilmoittivat, että heidän yrityksellään olisi tarvetta kansainvälistymiseen, ilmoittivat, että haluaisivat osallistua seuraaviin hankkeisiin: kansainvälisten yrityskontaktien luominen yhteistyökumppanin löytämiseksi, kansainväliset yritysvierailut, kansainväliset messut ja tapahtumat omien tuotteiden/palvelujen myynnin lisäämiseksi ja/tai tutustuminen eurooppalaisiin naisyrittäjiin. Kolmannes haluaisi osallistua kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin ja neljännes haluaisi toimia kansainvälisessä yritysverkostossa oman osaamisen puitteissa. Lähde: Yrittäjänaisten Keskusliitto, Jäsenkysely 2007

10 10 NAISYRITTÄJYYS ILMOITUSLIITE Kuva: Steven Foley Bisnesoppia LBS Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama Ladies Business School eli LBS on naisille suunniteltu johtajavalmennusohjelma, joka kestää vuoden. Uudellamaalla sitä ovat järjestäneet yhteistyössä Fintra ja Uudenmaan TE-keskus. LBS-ohjelma on toiminut 20 vuotta ja sen on suorittanut jo noin 600 naisyrittäjää ja -johtajaa. naisjohtajille Erittäin tärkeäksi ja kiitetyksi osaksi valmennusta on muodostunut osallistujien keskinäinen verkostoituminen. Naisyrittäjät ja -johtajat voivat päivittää verkostonsa ja yritystensä kilpailukykytilanteen erityisesti heille suunnatun valmennusohjelman innoittamana. Teksti: Miia Taivainen ten ja keskisuurten yritysten johtotehtävissä toimiville tai niihin valmentautuville naisille. Valmennus on käytännönläheistä ja se tarjoaa Ladies Business School eli LBS-valmennusohjelma on suunnattu pienosallistujille valmiudet kehittää omaa työtään ja samalla koko yrityksen toimintaa. - LBS-johtajavalmennusohjelmaa on toteutettu jo 20 vuoden ajan, ja sille on tarvetta yhä edelleenkin. Ohjelma on pysynyt vuosien saatossa perusteiltaan melko samansisältöisenä. Yrittäjyydessä näkyy edelleen samoja lainalaisuuksia, jotka toimivat jo 1980-luvulla, sanoo Fintran valmennuspäällikkö Päivi Kunttu- Wichmann. Vuoropuhelua - LBS-valmennusohjelma on pitkälti vuorovaikutteista oppimista, ei niinkään ylhäältä alas ladeltavaa teoriaa. Valmentajan avulla asioita käsitellään yhdessä ja omaa osaamista vapautetaan käyttöön, Kunttu-Wichmann kuvailee. Ohjelma tarjoaa naisjohtajille mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan se- kä osaamistaan muiden osallistujien kanssa. Aiemmat kokemukset ovatkin osoittaneet, että koulutuksen aikana osallistujien välille syntyy paljon hyödyllisiä yhteistyöverkostoja. - Erittäin tärkeäksi ja kiitetyksi osaksi valmennusta on muodostunut osallistujien keskinäinen verkostoituminen, josta on hyötyä myös valmennusohjelman jälkeen. Monilla naisyrittäjillä onkin positiivinen asenne jatkuvaan itsensä kehittämiseen, joka ei pääty yhden kurssin jälkeen, toteaa Kunttu- Wichmann. Luotettava tietoliikenneyhteys on kullanarvoinen Yrittäjien liiketoiminta on yhä enemmän kiinni datapalveluista, kuten internet-yhteydestä ja toimipisteiden yhdistämispalveluista. Luotettavaan tietoliikenneyhteyteen kannattaa satsata ja sen voi myös vakuuttaa. Teksti: Juhani Nurmi Tietokoneen ja internetin välinen, moitteettomasti toimiva tietoliikenneyhteys on tärkeä aloittelevalle yrittäjälle. Hankitun laajakaistayhteyden tulee olla paitsi nopea myös luotettava. TDC Song Oy:n yritysmyynnin johtaja, Pasi Mäen mukaan yrittäjän kannattaa kysyä itseltään, onko hänellä halua hoitaa itse yrityksensä tietoliikenneasiat vai hankkisiko avuksi osaavan kumppanin.

11 ILMOITUSLIITE NAISYRITTÄJYYS 11 ILMOITUSLIITE NAISYRITTÄJYYS 11 Eri kehitysvaiheisiin omat rahoitusratkaisut Rahoitusta kannattaa hakea hyvissä ajoin ennen kuin yritys tekee investointien varaan laskettuja sitoumuksia. Näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä. Teksti: Päivi Remes Eri kehitysvaiheisiin löytyy erilaisia rahoituspalveluja. Finnvera osallistuu rahoituspalveluillaan mm. yritysten toiminnan aloituksen, investointien, kasvun ja kansainvälistymisen sekä omistusjärjestelyjen rahoittamiseen. Lisäksi Finnvera Oyj:n tytäryhtiö, Aloitusrahasto Vera Oy, tekee pääomasijoituksia innovatiivisiin aikaisen vaiheen yrityksiin. - Rahoitusta voi hakea myös perustettavan yhtiön nimiin: jos rahoittaja tekee myönteisen rahoituspäätöksen, on rahoitustarjous yleensä voimassa normaalisti kolme kuukautta. Rahaa voi nostaa sitten, kun sille on tarve, opastaa Anneli Soppi Finnveran pienyritysrahoituksesta. Yrityksen koosta ja rahoitustarpeesta riippuen Finnveralla on useita eri rahoitusvaihtoehtoja. - Suorat luotot - kuten naisyrittäjälaina - osittainen takaus pankkien rahoitusinstrumenteille, vientitoiminnan takuut ja kansainvälistymisrahoitusratkaisut, Soppi luettelee. Rahoituspaketti pyritään jo alkuvaiheessa rakentamaan joustavaksi eri rahoittajien kanssa. Rahoitusta haettaessa toimintaedellytykset tulee olla kunnossa ja toiminnan kannattavaa. - Lisäksi arvioidaan, että rahoitusrakenne on terveellä pohjalla, eli yritys ei ylivelkaannu, ja sillä on toimialan riskien vaatima omarahoitusosuus. Yrittäjän, yrityksen ja sen vastuuhenkilöiden luottotietojen edellytetään myös olevan kunnossa. Täydennyskoulutus Enemmistö vastaajista eli kuusi kymmenestä oli hankkinut ammatillista täydennyskoulutusta kuluneen kahden vuoden aikana. Pääomarahoitusta sijoittajilta Pääomasijoittajilta haetaan alalle kuin alalle paitsi riihikuivaa, myös tietotaitoa, kontaktiverkostoja sekä mainetta. - Pääomasijoitusta voi hakea yrityksen eri vaiheisiin, joita ovat siemen-, startti-, kasvu- eli laajennus- sekä johdon yritysostovaihe. Osa pääomasijoittajista on erikoistunut tiettyyn vaiheeseen, osa rahoittaa kaikkia vaiheita, kertoo Suomen Pääomasijoitusyhdistys Ry:n VT Pääsihteeri Antti Sekki. Potentiaalinen rahoittaja arvioi yrityksen teknologia-, kaupallistamis- ja yrittäjäriskin. - Lisäksi yrittäjän tulee voida esittää kilpailutilanneanalyysi sekä markkinapotentiaali numeroin ennenkuin sopimusneuvottelut pääsevät todella käyntiin, Sekki lisää. Liikeidea tärkein pankille - Rahoitamme tarvekohtaisesti ja vaihtoehtoja löytyy: käyttöpääoman rahoitukseen esimerkiksi luotollinen tili, yksittäisen laskun tai koko laskukannan myyminen. Investointeihin on tarjolla perinteinen pankkilaina tai vaikkapa hankintarahoitus, jolloin vakuutena on hankittava tavara tai laite. Meitä kiinnostaa, miten yrittäjä aikoo lainan maksaa takaisin eli liikeidean tulee kantaa, kertoo Nordean Helsingin keskustan yritysalueen aluejohtaja Leena Vainiomäki. Kolmannes täydennyskoulutusta hankkineista oli osallistunut yrittäjäkoulutukseen ja kolmannes yrittäjäjärjestön järjestämään koulutukseen. Lähde: Yrittäjänaisten Keskusliitto, Jäsenkysely 2007 Tietoliikenteen luotettavuutta - Yksinäiset yrittäjät tai pienet yritykset eivät aina pysty tai heillä ei ole aikaa toteuttaa itse toimivia tietoliikenneratkaisuja. Tuolloin kannattaa hankkia kaksi ulkopuolista toimijaa, jotka varmistavat ratkaisujen saumattoman toimivuuden, Mäki sanoo. Teleoperaattori hoitaa ratkaisujen perusasiat ja integraattori vastaa kartoituksista, käyttöönotoista ja palvelukonseptista. Tämänkaltaisia integraattoreita ovat esim. Integral Oy ja Davoco Oy. Tietokonemyyjät kykenevät harvoin ottamaan vastuuta telepalveluista, ellei heillä ole yhteistyösopimusta jonkin tietyn teleoperaattorin kanssa, kuten integraattoreilla. - Aloittelevan yrittäjän kannattaa etsiä tietoliikenneasioissa aina samankokoinen kumppa- ni. Yrittäjä menettää paljon aikaa, joustavuutta ja synergiaa, jos hän valitsee liian ison partnerin, Pasi Mäki varoittaa. Telepalveluvakuutus rauhoittaa Tietoliikenteen luotettava toiminta on kriittistä monelle yrittäjälle. Jos oma bisnes on vaarassa lamaantua päiväkausiksi siksi, että laajakaistayhteydet ovat alhaalla, hyvät neuvot ovat usein tarpeen. - Halvan liittymän tai tietoliikenneyhteyden valitseminen johtaa ongelmatilanteissa väistämättä myös hitaaseen palveluketjuun. Meidän tai integraattorin kanssa asiakas voi neuvotella korjausajasta, joka tapahtuu joko välittömästi tai muutaman tunnin sisällä yhteysverkon kaatumisesta. Telepalveluja voi siis myös vakuuttaa, eli niille voi hankkia haluamansa palvelutason, Pasi Mäki tähdentää.