Villakoiran ydin. liimapurkki on vain sillä hetkellä tyhjä. Ehkä voisikin käyttää teippiä, keksiä jotain kokonaan

Transkriptio

1 4/2008

2 PÄÄKIRJOITUS 31. vuosikerta Päätoimitus Vappu Kaarenoja Joni Karjalainen Julkaisija Valtio-opin opiskelijat ry PL54 Unioninkatu 37 Taitto ja ulkoasu Vappu Kaarenoja Joni Karjalainen Villakoiran ydin Toimittajat Leo Aarnio Timo Aulanko Julia Jousilahti Otto Juote Vappu Kaarenoja Joni Karjalainen Antti Kosonen Jari Kuikanmäki Noora Maijala Johannes Niemeläinen Matti Niemi Sampo Puukko Susanna Sonninen Pyry Takala Anna-Maria Tammi Valtsikan sanotaan kehittävän paskanjauhamisen taitoa, eli kykyä lausua latteuksia sanomatta oikeasti mitään. Myös esseemme ovat helposti samanlaisia. Siten kasvaa aatteettomia poliitikkoja, joita kirkassilmäisesti halveksumme. Valtsika on tänään yhtä poliittinen kuin vessanpönttö. Vaikka se toimii luotettavasti vuodesta toiseen, se on silti eräänlainen tuubi. Sen läpi mennään, mutta se ei vedä itseään. On hyvä kysyä, kuinka valmis kukin on panemaan itsensä likoon. Toimittajamme laittoi itsensä likoon nukkumalla yön roskiksessa. Asunnottomilla on ongelma, vaikkei spurgu huuda joka aamu ovellasi vaan elät kivassa opiskelijakämpässä. Opiskelija on välinpitämätön, sanovat laitoksen vaksitkin. Välillä maailmasta puuttuu liimaa, joka nivoisi kaiken nätisti yhteen. Ehkä 2 Policy liimapurkki on vain sillä hetkellä tyhjä. Ehkä voisikin käyttää teippiä, keksiä jotain kokonaan uutta. Kirjoittaminen on vaikuttamisen keino. Oppitunneilla analysoidaan tekstejä, puheita ja valtiomiesten lausuntoja. Haluamme kovasti vaikuttaa ja muuttaa maailmaa, mutta emme oikein osaa. Siksi haluamme opiskella ja kehittyä ihmisinä. Kokenut taloustoimittaja ei kymmenien vuosienkaan jälkeen ole varma, mistä on kyse, mutta hän haluaa yrittää. Talouden rattaat pyörivät olisi kiva ymmärtää vähän enemmän. Päätoimitus valvoi vaihteeksi 40 tuntia yhtäjaksoisesti. Tässä lukijoille, vallanpitäjille ja heidän hännystelijöilleen kolme ohjetta. Yksi: kritisoi, mutta tee itse paremmin. Kaksi: ihmiset auttavat kun pyydetään. Kolme: pidä järjettömän hauskaa. Vappu Kaarenoja ja Joni Karjalainen Päätoimittajat Avustajat Yrjö Kokko Kosti Kotiranta Kuvaajat ja kuvittajat Jouni Hopia Essi Huotari Tuomas Jalava Otto Juote Vappu Kaarenoja Joni Karjalainen Matti Niemi Sampo Puukko Susanna Sonninen Tuuli Teelahti Internet Painopaikka ja painos Painotalo Casper Oy, kpl. Irtonumero: 3 Kestotilaus: 12 / vuosi Palaute ja tilaukset policy@voo.fi ISSN: Kansi: Multiart Silk 150 g/m2 Paperi: G-Print 100 g/m2

3 TUOMAS JALAVA Sisällys Pääkirjoitus 2 Kuka mitä häh? 4 Laitokselta 8 Kirjeitä 10 Aika toimia 11 Yliopistolaki: nyt Yö roskiksessa 12 Asunnottoman ankea arki Lukuja, verta ja kyyneleitä 14 Talousuutisen pään sisässä Jo muinaiset roomalaiset Tee-se-itse-gradunteko-opas Asa, räppäri 22 Vaikuttava, onko hän vaikuttaja? Katoamistempun aakkoset 24 Poissa silmistä, poissa mielestä Kommunismin rippeet 27 Aatenostalgian absurdi saari Koulusurmia ja laitosruokaa 28 Ravintoa ja hengenravintoa Et olisi uskonut 29 Viisituhatta sanaa Joukossa tyhmyys tiivistyy 34 Oikeusministerin päätä vaaditaan vadille Kolumni & Klixin korvat 35 Luupissa Ilkka Malmberg 20 Kuukausiliitteen kultainen kosketus TAPAHTUMAKALENTERI 2008 Eettiset ylioppilastalo Pykälä ryn Scandinavian Music Group Ukrainan parlamenttivaalit Top Billin We stole Tšekistä Euroopan unionin puheenjohtajamaa 1.1. Alkoholivero nousee Suomessa 10% 1.1. Sipoon ja Vantaan alueliitokset Helsinkiin 1.1. Slovakia ottaa käyttöön euron 1.1. Barack Obamasta USA:n presidentti Irlanti kieltää hehkulamput 1.3. Policy

4 KUKA MITÄ HÄH? NIKSI-POLICY Tätä numeroa tehdessämme lähestyimme jälleen Policyn lukijoita. Pyysimme teitä lähettämään ovelimmat niksinne Niksi-Policyyn. Viime numeroon olisimme halunneet tehdä tekstaripalstan. Pyysimme voolaisilta tekstareita, mutta emme saaneet yhtään. Tällä kertaa voolaisten osallistuminen oli tyydyttävää, kenties tekstaripalstan kariutumisesta pettyneinä kirjoittamastamme nuhtelusta. Ahkerin niksinikkari, nimimerkin Pikku-Martta taakse kätkeytyvä voolainen lähetti huimat viisi niksiä. Kiitämme Pikku-Marttaa lahjoittamalla hänelle pullon mäntysuopaa. Onnittelut! PÄÄTOIMITUS Niksi järjestödemokratian kehittämiseks. Puheenjohtajan ja opintovastaavan vois valita ihan vaikka äänestämällä, niinku muutkin hallituksen jäsenet, eikä kähmimällä jossain vitun ruotsinlaivalla. Onhan se tietysti hassumassua sekä kivapivaa, ku suljettu eliitti taputtelee toisiaan selkään ja valitsee keskuudestaan järjestön avainpaikkojen täyttäjät. Demokratiafani86 Onko meikkipussisi pinttynyt? Lorauta mäntysuopaa ja hankaa karkealla harjalla. Pikku-Martta Ehkäisykeinona voittamaton on pelkän anaaliseksin harrastaminen. Oli jo Markiisi De Saden suosiossa! Paroni Ovatko punaisen haalarisi lahkeet liian pitkät? Etkö omista tarpeeksi rumia ponnareita? Leikkaa vanhoista sukkahousujen lahkeista pari suikaletta. Pujota lenkit lahkeen päälle nilkkaan ja solmi sopivan tiukaksi. Kyllä pysyy ja toimii! Pikku-Martta Onko joku paikka likainen? Käytä mäntysuopaa. Keittolevyjen metallirenkaiden tummuminen saa koko hellan näyttämään nuhjuiselta. Kostuta sokeripalaa ja hankaa tummumat pois. Varo kuitenkin naarmuttamasta ympäröiviä pintoja! Pikku-Martta Viemäri tukkeessa? Ei varaa tai halua kemikaaleihin? Iske altaaseen pari teelusikallista soodaa ja kaada päälle loraus etikkaa. Kemiallinen reaktio räjäyttää myös kaakelien kalkin, pesualtaan kofeiinitahrat ja pinttyneet pellit puhtauden kiitoradalle, mutta viimeistele näiden osalta lopputulos astianpesuaineella tai mäntynesteellä pinnasta riippuen. Sitseillä tarjotaan kaksi snapsia, vaikka juhlija olisi valmis nauttimaan useammankin. Siksi kannattaa tuoda kotoa oma ylimääräinen snapsilasi mukanaan juhlapöytään. Sen voi ujuttaa pöytään kun muu seurue laulaa henkilökunnan kutsulaulua. Kun viinaa kaadetaan kiireellä, tarjoilija ei huomaa, että pöydässä on ylimääräinen snapsilasi. Huomauttaisin, että temppu ei kestä useita vapaamatkustajia yksissä juhlissa. Pauliina Jos kone ei enää tottele ja taloudellinen tilanne ei salli sen viemistä huoltoon, kannattaa suunnata teekkaribileisiin, iskeä joku ja myös tietsikka saa ilmaisen hoidon. Lootus Sitsimekon kaventaminen hoituu näppärästi jeesusteipillä. Käännä mekko nurinperin, taita haluamasi määrä kangasta vastakkain ja teippaa liitos huolellisesti. Pitävyys on testattu VOOn sitseillä eli kestää taatusti eikä irtoa edes pesussa! MpKK:n tytöt Pikku-Martta DJ Sinikka - in da haus Pikku-Martta VOOn legendaarinen, muiden ainejärjestöjen kadehtima DJ Sinikka kirjoitti väistyvälle hallitukselle ja antoi palautetta. Tässä valittuja paloja artistin sähköpostista: Haluan antaa palautetta. Kyse ei ole idioottimaisesta pilkun viilauksesta sillä haluan antaa hyvää palautetta. Te ootte tehneet hyvää työtä ja te ootte hauskan näkösiä. Kiitän teitä sennusitseistä ja erityisesti lauluesityksestänne. Fuksikekkerit oli ihan huippuhauskoja ja meidän pikkuset fuksit on nuoria ja ihania. Mutta yksi ylitse muiden on ehdottomasti meidän lehti, Policy. Mä tykkään Policysta. Tänään kun tulin viikon Lapin-reissun jälkeen kotiin, piti Policy lukaista samantien läpi. On se hieno lehti ja olen viimeisimmät numerot jaksanut lukea mielenkiinnolla kannesta kanteen. Vappu ja Joni, teksteistä päätellen, te ootte oppineet kiroilemaan. Hyvä, sillä Suomen poliittiseen ilmastoon mahtuu aina muutama vittu...what?! Policy on hyvä lehti! Se on hyvä ja mielenkiintoinen, vaikka olisinkin toivonut, että minusta olisi tehty juttu tai vähintäänkin taiteilijahippiminästäni, DJ Sinikasta. Päätoimitus ilahtui palautteesta kovasti. Päätoimitus haluaa myös muistuttaa, että vaikka VOOlla on bändi, DJ Sinikan uraauurtavaa työtä VOOn musiikkikulttuurin kehittämisen hyväksi ei tule unohtaa. Päätoimitus ei tohtinut pyytää artistilta haastattelua, sillä hänet tiedetään kiireiseksi ja julkisuuskuvaansa huolellisesti vartioivaksi naiseksi. Fanijulistetta harkittiin, mutta siitä luovuttiin: DJ Sinikka täytyy kokea. 4 Policy

5 VOO, TAIVAS JA TÄHDET On lauantai 8. marraskuuta. VOOn sitsit väijyvät alle kahden viikon päässä. Yhdentoista neliön kämppä Kampissa täyttyy hälinästä, kun VOOn uuden bändin jäsenet esittäytyvät. On ensimmäisten bänditreenien aika. Ainoa selvä asia tässä vaiheessa on se, että rock elää VOOssa. Maineikkaan Voo Fightersin tuhkasta on noussut uusi yhtye. Sitsien jälkeen keikoista ei ole vielä tietoa. Olemme toki valmiita ottamaan keikkatarjouksia, kunhan hinnasta sovitaan. Tavoite on tosin siirtyä soittamaan vähemmän huttua, kuvailee bändiläinen Noora Maijala suunnitelmia. Nopeasti koottu porukka on osoittautunut potentiaaliseksi kontingenssiteoriakin unohtuu rämisevien bassojen, urkusaundien ja surisevien kitaroiden harmonian alle. Jos bändin sisäinen tunnelma välittyy yleisöön, on keikoilla odotettavissa kynttilähyppyjä ja peilipallojen päälle jääneitä paitoja. Jos yhtyeen intohimo musiikkiin on jäänyt toistaiseksi epäselväksi, kysykää punk-taustaisen rumpali Antti-Matti Ellän naapureilta. Sitä paitsi, mikä voisi olla hienompaa kuin leipälaatikko, jossa on pyöröovi tai se, että koko elämä räjähtää. Bändigallup: PYRY TAKALA 1. Mikä on bändinne nimi? 2. Molli vai duuri? 3. Mistä löytyy se potku, se groove? TEKSTI : PYRY TAKALA KUVAT: JONI KARJALAINEN Antti-Matti Ellä: 1. VOOstie boys 2. Reputin teoriakokeet jo ala-asteella, joten se on se modulaatio 3. Ai kumisten rumpupädien lisäksi? VOOn sitsien jatkoillasta. Joni Karjalainen 1. Live in Voodstock: The Voo 2. Molli 3. Sinapista, soittimesta ja kun laittaa silmät kiinni. Noora Maijala: 1. VOOC/DC 2. Molli yksin fiilistellessä, duuri seurassa 3. Aamuisesta solukämppätreenaamisen yhdistämästä porukasta. Matti Niemi: 1. VOO Against the Machine tai Riki Vorsa 2. Alennetulla vitosella höystetty molliseiska 3. Vaikkapa Ari Salmisen Hallintotieteestä tai muista ihmisistä. Ja yöstä. Mut ei siis siitä bändistä. Sampo Puukko: 1. VOOtallica 2. Suomi on kylmä ja synkkä maa, ja molli masentaa sopivasti lisää 3. Soittimen varresta. Jos se ei auta, niin kuulokkeista. Erika Saksala: 1. VOOcat Dolls 2. Duuri parilla mollilla höystettynä 3. Soundista, rytmistä, tilasta, ihmisistä, muistoista... mistä tahansa! Pyry Takala: 1. Mikko VOOstonen 2. Molli 3. Kasarirockista, huuliharpusta, lehmänkellosta ja tamburiinista. Policy

6 KUKA MITÄ HÄH? VOOLLE UUSI HALLITUS Nyt loppuu tytöttely VOOn vastavalittu hallitus on historiallinen hallitus jo ennen kuin se aloittaa toimintansa. Hallituksen juhlavastaavaksi valittiin nimittäin Eero Aalto. Mies on miesmuistiin ensimmäinen mies tehtävässä. Ainakaan tämän vuosituhannen puolella VOOssa ei vielä ole ollut herraa juhlavastaavana. Tämän lisäksi myös opintovastaavana aloittaa mies ensimmäistä kertaa 2000-luvulla. Onnenpoika on Joonas Laukia, joka pääsee työskentelemään yhdessä laitoksen rakastetun johtajan Teivo Teivaisen kanssa. On jopa mahdollista, että Aalto ja Laukia ovat koko VOOn historian ensimmäiset miespuoliset vastuunkantajat pesteissään: arkisto VOOn nettisivuilla ulottuu valitettavasti vain vuoteen 2000, joten varmaa tietoa asiasta ei saatu ennen lehden menoa painoon. Edellinen juhlavastaava Saara Saksanen valittiin puheenjohtajaksi. Taloudenhoitajana aloittaa Tomas Wallenius. Muut hallituksen jäsenet ovat Antti- Matti Ellä, Tuomas Helminen, Eeva Kares, Anniina Peltola, Emmi-Julia Tiitta, Kaisa Toroskainen ja Henri Virta. Policyn päätoimittajiksi äänestettiin Otto Juote ja Jari Kuikanmäki. TEKSTI: VAPPU KAARENOJA KUVA: JONI KARJALAINEN Tästä se lähtee! Vasemmalla etualalla Eero Aallon takaraivo. Juhlavastaava on mietteliään oloinen Marian Helmessä väistyvän hallituksen viimeisessä kokouksessa, jossa uudet hallituslaiset ovat tarkkailijoina. 6 Policy

7 MIELIPIDEKIRJOITUKSIA Muutosta vai vastarintaa? Jari Kuikanmäki kirjoitti Policyn numerossa 3/2008 hallinnon linjaa koskeneista muutossuunnitelmista. Kuikanmäki kuvaili suunnitelmaa vallankumoukselliseksi ja sen toteuttamiseen pyrkineitä menettelyitä oudoiksi ja hallintotieteilijöitä radikaaleiksi. Kuikanmäen kritiikki osuu oikeaan siinä, että hanke tuli monille yllätyksenä ja suunniteltu muutosaikataulu oli turhankin kireä. Kirjoittaja on oikeassa myös siinä, ettei suutarin lapsilla todellakaan näytä olevan kenkiä: Siinä missä opiskelemme hyvää hallintoa, päätöksenteon avoimuutta ja demokratian merkitystä, olemme hallintotieteilijöinä luennoilla oppineet myös organisaatioihin pesiytyvästä muutosvastarinnasta. Artikkelin pohjavireenä näyttääkin olevan muutoksen vastustaminen sen itsensä vuoksi. Tällöin pimentoon jää ajatus siitä, voisiko muutoksesta todella olla hyötyä! Uudistusehdotuksen yhtenä tärkeänä ideana on juuri varmistaa hallinnon linjan elinvoimaisuus ja kehittyminen takaamalla myös jatkossa professuurien säilyminen linjalla. Laadukas opetus ja tieteenharjoittaminen edellyttävät riittäviä resursseja, eikä yhtä linjoista tule tarkoituksella kuihduttaa. Vallankumouksellisen idean takana voikin olla mittavia etuja, jotka Kuikanmäki kuittaa olankohautuksella. Kiireisen aikataulun syynä ei ollut hetken mielenjohde: Tampereen yliopistosta siirtyy korkeakouluhallinnon ja -johtamisen yksikkö HEG osaksi hallinto-oppia Helsinkiin. Eriytymisellä muista linjoista on tärkeä merkitys taloudellisten resurssien jakamisessa sekä HEG:n toiminnan käynnistämisessä. Vaikka muutosaikataulu oli kireä ja nopeasti valmisteltu, ei hyvää uudistusideaa tule vain tämän vuoksi torpata. Toivottavasti tulevaisuudessa muutosvastarintaa saadaan kitkettyä myös muilta linjoilta ja laitoksellamme pystytään keskustelemaan tieteenalamme tulevaisuudesta kehittävässä hengessä. Hyvän journalistisen tavan alkeet HEINI FÄRKKILÄ JA HANNE HUVILA Päätoimittajat tuovat opiskelijalehtiin usein raikkaita näkökulmia ja tekevät niistä näköisiään. Visioinnista kuten aikaa vievästä taittotyöstä ja kokoamisestakin tulisi antaa heille täysi tunnustus. Juttuja on kerättävä, niitä on korjailtava ja ne on saatava sopimaan lehden linjaan. Usein pikkutunneille jatkuva taittotyö vaatii myös hermoja ja kompromisseja. Opiskelijalehdessä päätoimittajien tehtäviin ei kuitenkaan mielestäni kuulu kirjoittajien ajoissa jätettyjen juttujen perusteellinen muokkaus otsikoita, väliotsikoita, ingressiä, sovittua pituutta ja lähes jokaista lauserakennetta myöten. Jo periaatteellisista syistä on ikävää, jos kirjoittajat eivät yllättäen enää tunnista julkaistua tekstiä omakseen. Tyylillisten tai taiton kannalta tarpeellisten muutosten tekeminen on opiskelijalehdenkin toimitustyössä tärkeää juttujen olemuksen täydellinen uudistaminen on kuitenkin asia erikseen. Tällaisissa tapauksissa olisi suotavaa, että päätoimittajat keskustelisivat ja sopisivat kirjoittajien kanssa muutoksista etukäteen, ennen lehden julkaisua. Opiskelijalehden toiminnassa korostuisi näin reilu yhdessä tekemisen ja yhteistyön ilmapiiri. Onko opiskelijalehti kirjoittajia vai kirjoittajat opiskelijalehteä varten? Vaikka itse kallistun tässä asiassa ensin mainittuun vaihtoehtoon, lienee kultainen keskitie aina paras ratkaisu. Päätoimitus vastaa: Kuten kaikki lehdet, myös opiskelijalehti on lukijoita varten. CHARLOTTA FALENIUS Kaikille avoimet ilmaiset blogit ovat kirjoittajia varten. Lehti ei ole. Policya painetaan 800 kappaletta kirjoittajia on reilu kymmenen. Koemme yhdeksi velvollisuudeksemme päätoimittajina juttujen oikoluvun ja editoinnin. Muutokset perustellaan kirjoittajille ja niistä keskustellaan kirjoittajien kanssa ennen painoon lähettämistä aina, kun se suinkin on mahdollista. Olemmekin pahoitelleet kirjoittajalle sitä, ettemme keskustelleet tarpeeksi muutoksista kirjoittajan kanssa ennen lehden menoa painoon. Suurin osa muutoksista tehtiin kuitenkin taittovaiheessa. Päätoimitus on eri mieltä myös kirjoittajan juttuun tehtyjen muutosten laajuudesta. Sen olemusta ei uudistettu täydellisesti. Juttua lyhennettiin puoli sivua. Väliotsikoita ei muutettu useimmissa lehdissä niin tehdään. Otsikko voi hyvinkin muuttua taittovaiheessa: joillekin aukeamille tarvitaan yhden rivin otsikko, joillekin kahden. Tämän näkee valitettavasti vasta taittovaiheessa. PÄÄTOIMITUS Policy

8 LAITOKSELTA TEKSTI: NOORA MAIJALA KUVA: TUOMAS JALAVA Vahtimestarit Anu Ceesay ja Lauri Räsänen näkevät kaiken ja tuntevat niin valtsikan historian kuin ihmisetkin. Rautaisen työparin uraan mahtuu yhteensä 68 vuotta yliopistolla. Nämä kaksi pitävät huolta käytännön toimista korvaamattomalla sujuvuudella. Anu Ceesay kieltää tulemasta haastatteluaikeissa maanantaina: Se on viikon kiireisin päivä. Viikonlopun yli kerääntyneet asiat tulevat hoidettaviksi samaan aikaan. Perjantai puolestaan kuluu seuraavaa viikkoa valmistellessa. Kukat on kasteltava, akvaariosta huolehdittava ja uudet lukujärjestykset vaihdettava luokkien oviin. Jokainen päivä on erilainen. Ainoa rutiini vahtimestareillamme on postin tulo puoli yhden aikaan: sen lajittelu ja jakaminen laitoksille. Kolmesta talosta huolehtimisessa on omat haasteensa. Samoin siinä, että informaatio kulkisi riittävän sujuvasti. Anu tuli valtsikalle 11 vuotta sitten hyvän kielitaitonsa ansiosta. Kymmenessä vuodessa moni asia on ehtinyt muuttua. Työnkuva on laajentunut ja teknologia kehittynyt. Tästä on toki ollut hyötyä henkilökohtaisessakin elämässä. Sitä osaa laittaa scart-johdot oikeisiin paikkoihin kotonakin, kun täällä on päivittäin tekemisissä kaikenlaisten audiovisuaalisten laitteiden kanssa. Myös turvallisuudesta on etenkin viime aikoina tullut aivan uudenlainen huolenaihe ja muuttuneet turvallisuuskäytännöt on tuotu osaksi arkea myös kurssien keinoin. Kulunvalvonta on tärkeä osa tätä työtä ja ei me kyllä suositella jättämään täällä työhuoneiden ovia auki tai laukkuja vartioimatta. Etenkin hiljaisina aikoina täällä liikkuu talon ulkopuolista väkeä ja tavaroita voi silloin lähteä, vaikka vahtimestarin valvova katse olisikin paikalla. Opiskelijoiden vastuu Opiskelijoiden asenteesta Anu Ceesaylla ja Lauri Räsäsellä on kuitenkin huomautettavaa. Kyllä se nykynuorison hällä väliä -asenne näkyy täälläkin. Ihan yksikertaisissa asioissa, niin kuin omien jälkien korjaamisessa ja vastuun ottamisessa niin itsestä kuin omista tekemisistä, on paljon parantamisen varaa. Tämä korostuu vappuna, kun kulkuavaimen omistajat intoutuvat juhlistamaan sotkevin koristein myös käytävätiloja. Yhtenä vuonna innokkaat opiskelijapojat tyhjensivät palosammuttimen sisällön miesten vessaan. Silloin kyllä päätin, että tähän eivät siivoojat koske, ja kyllä ne tekijät sitten kiltisti tulivat jälkensä korjaamaan, Anu toteaa tyytyväisenä. Löytötavaroita kertyy vuoden aikana myös sen verran kiitettävästi, että huomaa kulutuskulttuurin muuttuneen. Meillä kotona olisi saanut turpaan, jos olisi jotain hävittänyt. Ei sodan jälkeisellä ajalla niin vain ostettu uutta kadonneen tilalle. Täältä käyttökelpoiset vaatekappaleet viedään vuoden lopuksi UFF:ille, kaikista reikäisimmät lentävät kyllä surutta roskiin, Anu summaa. Saumatonta yhteistyötä Työmotivaatio parivaljakolla on mitä erinomaisin. Laurin kanssa ollaan tässä vuoden verran oltu yhdessä ja kemiat pelaavat kyllä hyvin yhteen. Työnjako sujuu luontevasti ja yhteinen työn ulkopuolinen kiinnostuksen kohde löytyy luonnosta ja eläimistä. Valtsikan pihalla asustelee varis, joka on itse asiassa vahtimestareiden suojatti ja nimetty professori Heikki Wariksen mukaan. Keväällä se sai Metsätalon pihalla turpaansa räkättirastailta käytyään munavarkaissa, ja kun se tuli tänne lentokyvyttömänä risuisena karvapallona, otettiin me se huolehdittavaksemme. Syötettiin Heikille juustoa, jotta sulat lähtisivät taas Lauri Asuinpaikka: Helsinki Tv-sarjat: saksalaiset poliisisarjat, kuten Derrick Harrastukset: kasvit ja eläimet, liikunta, kävely Erityisosaaminen työpaikalla: tekniikka 8 Policy

9 kasvuun. Nyt se lentelee jo muuallakin, mutta palaa kyllä yöksi pihalle ja juttelemaan ikkunan taakse. Heikin sai jälleen taivaalle Polar 15, kun siinä ei ole liikaa rasvaa. Tarinoita ja kahvittelua Anulla olisi kerrottavana vuosien varrelta tarina jos toinen, mutta hetken muistelun jälkeen mieleen tulee yksi erityisistä. Kyllä sitä kaikenlaista on matkan varrella sattunut. Valtsikahan muutti näihin iho- ja sukupuolitautiklinikan tiloihin vuonna Kerran sattui kuitenkin porteista talsimaan niin pahasti deekiksellä oleva naisihminen, että otin etäisyyttä luukulla, kun hajukin oli aika erikoinen. Rouva siinä sitten tiedusteli aikaa tohtorille se ja se. Oli kyllä pokassa pitelemistä, mutta ohjasin hänet ystävällisesti Meilahden suuntaan. Ei siinä käynyt kyllä asianomaista lääkäriä kateeksi. Kuunnellessa Anun ja Laurin leppoista tarinointia voi vain kuvitella, kuinka paljon maailmaa työpäivien aikana parannetaankaan. Ihmisiä kulkee luukun ohi ja jokainen huomioidaan. Tervehditään tuttuja, vastataan kysymyksiin ja ohjataan oikeaan suuntaan. Välittömyys ja ystävyys näkyvät ja kuuluvat puheesta: Päivän paras hetki on ehdottomasti meidän yhteinen kahvihetki. Valtsikalaiset voivat siis keskittyä opiskeluunsa, sillä rutiinit ovat turvallisissa käsissä. Anu Asuinpaikka: Helsinki Tv-sarjat: brittihuumori, kuten Todella upeeta, Pokka pitää ja Vielä virtaa Harrastukset: luonto ja eläimet, musiikki, levyjen keräily, matkailu, kv. toiminta ja yhteistyö Erityisosaaminen työpaikalla: käytännön asiat Ei sitä vapaaehtoisesti kukaan lue, epäilevät opiskelijat tuoreeltaan. Hallinnon linja sai uuden pääsykoekirjan. TEKSTI JA KUVA: JONI KARJALAINEN Ensi keväänä hallinnon tutkimuksen linjalle pyritään lukemalla Ari Salmisen Hallintotiedettä (1993). Kun maailmanpolitiikan linjakin otti viime vuonna käyttöön Verkottunut yhteiskunta -teoksen, Erkki Berndtsonin pitkään palvellut Politiikka tieteenä pysyy enää politiikan tutkimuksen linjan pääsykoekirjana. Tiedän yhden ihmisen joka on lukenut sen loppuun, päivittelee hallinnon linjan opiskelija. Uskomattoman tiukassa paketissa paljon asiaa ja vaikeita lauserakenteita. Opiskelijat murskaavat tähän asti johdantokurssilla luetun hallinnon linjan kirjan täysin. Mieluummin sitten vaikka joku englanninkielinen. Klixin miestenvessassakin teos tunnetaan. Berndtsonin kirjassa hallintoa käsitellään erityisen niukasti, valottaa hallinnon linjan lehtori Jan-Erik Johanson. Hänen mukaansa hallinnon linjan opettajat olivat keskustelleet kirjan vaihtamisesta jo useamman vuoden ajan. Se on vanha kirja, mutta minkäs teet kun muita ei ole, Johanson valittelee Salmisen teoksen iäkkyyttä. Berndtsoninkin mukaan samantyyppisiä alan perusteoksia on olemassa vähän. Ei kyl tuu kade ja En mä ehkä Bärreä olisi vaihtanut. Se jotenkin kuuluu lukea, kuuluu vanhempien hallinnon linjan opiskelijoiden suista. Berndtsonin näkemyksen mukaan vaihdoksessa on kyse myös valtio-opin linjojen identiteettien vahvistumisesta ja eriytymisestä. Johanson puolestaan ei usko tähän. Nähtäväksi jää myös, vähentääkö kirjan vaihtuminen hakijoiden keskuudessa ollutta taktikointia ja edellisen vuosien sisäänpääsyprosenttien tarkkailua. Ehkä hakijat tulevat jatkossa hieman eri ryhmistä kuin aikaisemmin, Johanson päättää. Policy

10 mterveisiä työelämästä KIRJEITÄ Puheenjohtajalta Ensimmäisessä palstassani puheenjohtajana otin kantaa palautteen antamiseen tai paremminkin sen puutteeseen. VOOn hallitus miellettiin sisäpiirinä. Kuitenkin, kun hallitus kysyi voolaisilta palautetta, pihahdustakaan ei kuulunut. Palaan aiheeseen nyt, huomattavasti positiivisimmin mielin. Vuoden aikana olemme hallituksen kanssa yrittäneet tehdä toiminnastamme mahdollisimman avointa. Olemme tiedottaneet jäseniä kaikesta mahdollisesta, viime aikoina yliopiston rakenneuudistuksesta. Myös kokouksissa on käynyt ilahduttavan paljon vierailevia jäseniä kertomassa kuulumisiaan! Olemme kuulleet ideoita ja mielipiteitä sekä todistaneet, kun fuksit lanseerasivat menestyksekkäästi uuden bilekonseptin. Positiivista palautetta on tullut useammasta asiasta, kiitos siitä! Se todella antaa potkua satsata entistä enemmän hallitustoimintaan. Ainut, mistä emme saa palautetta, on hallituksen järjestämät kunnolliset tapahtumat. Opiskelijatoiminnan pitäisi tarjota myös muita virikkeitä kuin juhlia. Tänä vuonna kokeilimme järjestä harvemmin, niin jäseniä jaksaa kiinnostaa -mallia. Ei toiminut. Mielenkiintoisissa keskustelutilaisuuksissa istuivat aina vain hallitus ja muutama muu. Kuten kirjoitin vuoden ensimmäisessä Policyssa: hallitus ei voi tietää minkälaista toimintaa voolaiset haluavat, jos kukaan ei kerro sitä meille. Silti koen, että avoimuudessa on edistytty ja palautteen saaminen edes osasta toimintaa on ollut iso voitto. Kiitän kaikkia hienosta vuodesta ja hallitusta loppumattomasta energiasta kehittää VOOsta entistä suurempi ja kauniimpi. Seuraavalle hallitukselle toivon päätähuimaavaa menestystä ja muistutan, että kaikki uudistus on aina hyvästä! VOOn hallitukselle voi nyt ja tulevaisuudessa lähettää palautetta osoitteeseen Anna-Maria Tammi VOOn puheenjohtaja 2008 TUULI TEELAHTI Olin vuoden opintovapaalla. Sinä aikana tutustuin itseäni nuorempiin opiskelijoihin, joista muutama oli valmistumassa ja haki töitä. He ihmettelivät, miksei heihin otettu yhteyttä, vaikka olivat täyttäneet hakemuksia. Kysyin, olivatko he soittaneet ja ilmaisseet kiinnostuksensa. Eivät olleet. Sanomalehdessä ilmoitettuun avoimeen paikkaan voi tulla useita satoja hakemuksia. Yleensä ilmoituksessa on kerrottu, keneltä saa lisätietoja. Tällöin kannattaa soittaa ja ilmaista mielenkiintonsa jos ei ota yhteyttä, ei yleensä pääse haastatteluun. Soittoon kannattaa valmistautua. Kannattaa tutustua työnantajan nettisivuihin ja selvittää yrityksen missio tai visio ja julkilausutut arvot. Voit kirjoittaa paperille ns. myyntinuotit ja muutaman tarkentavan kysymyksen. Työnhaku on suuressa määrin myyntityötä, jossa myydään omia palveluitaan. Yhteiskuntatieteitä opiskelleet uskovat usein, että valinnat tehdään vain muodollisen pätevyyden pohjalta. Se ei pidä paikkansa. Haastattelut ja soveltuvuustestit vaikuttavat valintaan. Vaikka niissäkin menestyisi hyvin, ei kannata pettyä, jos ei tule valituksi. Etenkin isoissa yrityksissä on usein tapana, että kaikki paikat laitetaan julkiseen hakuun. Usein kuitenkin näkemys siitä, kuka valitaan, on tehty etukäteen. Kannattaa etsiä tietoa organisaatiosta, johon on hakeutumassa: jos tulee valituksi, ei pety. Pettymys nimittäin heikentää motivaatiota ja sitoutumista. Tällöin suoritustaso voi heiketä ja henkilö saattaa hakeutua pois organisaatiosta. Realistinen näkemys työtehtävistä ja organisaatiosta luo edellytyksiä motivoitumiseen ja tulokselliseen työntekoon. Palstalla vuorottelevat valtio-opin seniorit. Yrjö Kokko Kehityspäällikkö eräässä suuressa yrityksessä 10 Policy

11 Ykskaks kolmeen osaan? TEKSTI: MATTI NIEMI Valtiotieteellinen tiedekunta suunnittelee suuria muutoksia, jotka ulottavat lonkeronsa myös yleiseen valtiooppiin. Kohtalonkysymyksemme on, tuleeko laitoksestamme yksi, kaksi vai kolme oppiainetta. Laitoksen johtoryhmä teki asiasta alustavan päätöksen Debatti asiasta oli henkilökohtaista ja kirosanat viuhuivat. HOT-linja haluaa erilleen, mutta muut eivät halunneet päästää sitä. Johtoryhmä päätyi äänestyksessä tasatulokseen, ja lopulta laitoksen johtajan kanta ratkaisi: laitosta kehitetään yhden oppiaineen mallin pohjalta. Kanta on vasta alustava, joten tulevaisuus säilyy auki. Kohtalomme sinetöi tiedekunnassa tehtävä päätös. Se tehdään helmikuun lopulla. Mitä kummaa oikein on tekeillä? ki ei esitetyssä muodossaan juurikaan määrää yliopistojen sisäistä hallintoa, mutta yliopisto on tulkinnut sen vaativan muutoksia hallinnossa. euroa ja kymmentä professuuria tai tutkimusjohtajaa. Yleisen valtio-opin laitoksen budjetti on hieman alle kaksi miljoonaa euroa. Meillä on seitsemän professoria ja yksi tutkimusjohtaja. sa pääaineet jaettaisiin oppiaineiksi. Suurlaitosmallissa puolestaan laitoksemme yhteyteen saattaisi tulla muita aineita tai meidät voitaisiin liittää osaksi suurempaa laitosta. on sanonut uudistuksen mahdollistavan opiskelijoiden keskittymisen ydintehtäviinsä hallintoasioiden sijasta. tuilta laitosjohtoryhmiltä. Laitoksen, tiedekunnan ja yliopiston tulevaisuutta pohditaan nyt kiivaasti. Opiskelijoiden tulisi aktivoitua pian, jos demokratia yliopistolla halutaan säilyttää. Mikä on sinun kantasi? Kommentteja otetaan vastaan. Kirjoittaja on yleisen valtio-opin laitoksen johtoryhmän varajäsen ja opiskelijajäsenenä yhdessä kolmesta tdk:n tulevaisuutta pohtivasta työryhmästä. Policy

12 TEKSTI: JOHANNES NIEMELÄINEN KUVAT: JONI KARJALAINEN Kodittoman pakkasyö Lehtiroskiksessa nukkuminen on äärimmäinen vaihtoehto, jota ei soisi kenellekään. On keskiviikkoilta, kun lähden etsimään sopivaa lehtiroskista nukkumiseen. Tarkoituksenani on viettää siinä seuraava yö. Löydän hyvän yöpaikan kotini läheisestä roskakatoksesta ja asettelen sanomalehdistä itselleni sopivan petin. Kesken petauspuuhien katoksen viereen ajaa kaksi autoa. Toinen niistä on poliisiauto. Lainkuuliaisena kansalaisena en uskalla jäädä paikalleni autojen valokeilojen valaistessa puuhiani. Lähden etsimään toista laatikkoa. Asunnottomille tämä voi olla arkea. Jos yömajapaikkaa ei löydy eikä kavereiden luokse pääse, on ainoa vaihtoehto kokeilla kerrostalojen ovia. Lämmin yö rappukäytävässä voittaa lehtiroskiksen. En löydä sopivaa roskista edellisen tilalle. Naapuritalon katoksessa olisi yksi, mutta sen pohjalla on vain muutamia sanomalehtiä. Harhailen puoli tuntia ympäriinsä, kunnes vihdoinkin molemmat autot poistuvat ja pääsen jatkamaan. Teen lehdistä itselleni vielä peiton ja kömmin sisään. Ongelma pinnalla Sain syksyllä juttuidean: nukun yön roskalaatikossa ja kirjoitan asunnottomuudesta Policyyn. Ruotsin tunnilla oppikirjassa oli artikkeli, jossa vanhempi asunnoton mies sanoi: Moni aikuinen mies itkee äitinsä perään kömpiessään jouluaattona lehtiroskikseen Hurstin jouluaterian jälkeen. Asunnottomuus oli muutenkin ollut pinnalla muun muassa kuntavaaleissa. Opiskelijatoiminta-niminen ryhmittymä valtasi yliopiston päärakennuksen herättääkseen keskustelua asunnottomuudesta ja vuokra-asuntojen määrästä. Asunnottomien yötä vietettiin 17. lokakuuta. Ajattelin itse nostaa esiin asunnottomien tilanteen kestämättömyyden nukkumalla yön lehtiroskiksessa. Keskellä yötä roskiksessa maatessani pohdin kuitenkin homman mielekkyyttä. Pelkoa ja hätää Olen ollut roskiksessa tunnin verran, kun viereen ajaa auto, josta nousee kaksi ihmistä ulos. Askeleet lähestyvät roskakatosta. Olen jäykkänä pelosta ja sydämeni melkein pysähtyy. Maatessaan yksin pimeässä ja ahtaassa roskiksessa sitä rupeaa kuvittelemaan kaikkea. Olenhan nähnyt Zodiakin edellisellä viikolla. Ihmiset menevät kuitenkin ohitseni ja voin rentoutua. Pikku hiljaa alan tottua ohikulkeviin ihmisiin. Hetken verran kuvittelen pystyväni nukkumaan. Keskellä yötä havahdun armottomaan vessahätään. Heräämisestä on turha puhua, kun en ole saanut nukuttuakaan. Mietin vaihtoehtoni: voin käydä puun juurella helpottamassa oloani, mutta samalla menetän roskikseen keräytyneen lämmön tai voin yrittää pidätellä ja taistella aamuun asti, mutta olosta tulee tukala hädän kasvaessa. Housuun lorauttamista en edes harkitse hetkellisestä lämpövaikutuksesta huolimatta. Päätän jäädä roskikseen; vessahätää kestää mieluummin kuin kylmyyttä. Surullisia pakkasöitä Suomessa on asunnottomia noin 7500, vajaa puolitoista promillea koko maan väkiluvusta. Maailmassa asunnottomia suhteessa väkilukuun on kymmenen kertaa enemmän, yhteensä noin 100 miljoonaa. Suomessa olo ovat kuitenkin ankarammat kuin etelässä. Kylminä talviöinä asunnottomia uhkaa jäätyminen. Loka-marraskuussa 1967 pakkanen surmasi 44 asunnotonta miestä pelkästään Helsingissä. Asuntola- ja yhteismajoituspaikkoja on vain noin 600, ja usein nekin ovat täynnä. Ilman rahaa tai sosiaaliviraston maksatuspäätöstä asuntoloihinkaan ei ole asiaa. Nollatoleranssi alkoholin suhteen vesittää monien yöt sisätiloissa. 12 Policy

13 Asunnottomuus on vakituisen asunnon jatkuvaa tai ajoittaista puuttumista, mutta mikä siihen ajaa? Kysyn asiaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtajalta Sanna Lehtoselta ja vastaus on ytimekäs: Ero. Ja köyhyys. Suuri ongelma on myös halpojen vuokra-asuntojen puuttuminen. Ongelma koskettaa kaikkia pienituloisia. Lehtosen mukaan ongelmat eivät tule yksin, ja esimerkiksi työttömyyden aiheuttama alkoholismi lisää riskiä joutua kadulle. Urbaani hätämajoite Lehtiroskis on klassinen esimerkki urbaanista hätämajoitteesta. Porraskäytävän lisäksi se on yleisesti tunnetuin paikka, jossa asunnottomat viettävät yönsä. Lehtonen varmistaa asian todeksi: Roskalaatikot ja rappukäytävät ovat vaihtoehdot, jos ei ole jossain säilössä, esimerkiksi katkaisuhoidossa tai vankilassa. Mieleeni palaa inttivuosi. Silloin nukuimme vihreän pressun alla havumatto patjanamme. Nyt peite on vaihtunut muoviseen roska-astiaan ja havut jalostuneet paperiksi. Paperi on yllättävän hyvä lämmike. Sanomalehdet sekä patjana että peittona tarjoavat hyvän lämpöeristeen, eikä minulle tule yöllä kylmä. Pakkasta on tosin vain muutama aste, keskitalvella sanomalehdetkin voivat pettää. Silloin asunnottomilla on mielessä vain seuraavasta yöstä selviäminen. Suojan kylmyydelle voi antaa alkoholi. Turtana ei tunne pakkasta. Itse olen pukeutunut paksusti eikä jäätymiskuolema uhkaa. Lehtiroskis lämmittää kuitenkin todistetusti: autojen ikkunat ovat aamulla huurussa, mutta roskiksen sisällä vesihöyry on tiivistynyt vain pisaroiksi. Tarkoitus on järjestää tukiasuntoja kaikille niitä tarvitseville. Lehtonen kiitteleekin sekä kuntia ja kaupunkeja että valtiota sitoutumisesta asunnottomuuden vähentämiseen. Virkamiehet tekevät jo minkä voivat, kertoo Lehtonen. Helsingissä tukiasuntoloita on tarkoitus järjestää ympäri kaupunkia, mutta kaikki eivät sitä halua. Suurin ongelma asunnottomuuden ratkaisemisessa on tavallisten ihmisten vastustus. Esimerkiksi Helsingin kaupungin päätöksestä rakentaa asunnottomien palvelukeskus Hietaniemenkatu 5:een valitti neljä asunto-osakeyhtiötä ja 20 yksityishenkilöä. Lehtosen mukaan ihmiset eivät ymmärrä, että asunnon järjestäminen asunnottomalla vähentää häiriöitä kaduilla eikä suinkaan lisää niitä. Ihmisten pitäisi muuttaa asenteitaan ja hyväksyä tukiasuntolat myös omaan naapurustoonsa. Takaisin kodin lämpöön Roskiksessa yö lähestyy loppuaan. Jostain kuuluu kirkaisu, enkä voi olla ajattelematta kaverini kaveria, joka raiskattiin lähistöllä. Toivottavasti kukaan ei ole nyt hädässä. Minuutit kuluvat hitaasti. Kerrankin olisi aikaa paneutua Helsingin Sanomiin kunnolla. Paneudunkin, tosin fyysisesti. Puoli kuudelta luovutan. Kuusi tuntia roskiksessa saa luvan riittää. Kotona käyn vessassa, kaadun sänkyyn ja nukahdan välittömästi. Yö on ottanut voimille. Mieltäni kuitenkin huojentaa tieto vain yhdestä yöstä ilman kotia. Ainoa nukkumisen estävä haittatekijä on roskiksen koko. En saa suoristettua jalkoja koko yönä, ja polviin ja jalkojen lihaksiin koskee koko ajan. Mietin, että jos roskis olisi edes kolmekymmentä senttiä pidempi, pystyisin nukkumaan mainiosti. Lehtiroskisten suunnittelijat voisivat ottaa asunnottomat huomioon, kun seuraavan kerran miettivät uusia mallistoja. Ongelman ratkaisu ja ratkaisun ongelma Vailla vakinaista asuntoa ry:n visiona on, että vuoteen 2016 mennessä asuntoloita ja yhteismajoituspaikkoja ei ole, vaan kaikille on järjestynyt asumispaikka ja tarvittavat tukipalvelut. Myös hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on poistaa asunnottomuus vuoteen 2015 mennessä. Policy

14 Taloustoimittajan analyysi TEKSTI JA KUVA: JONI KARJALAINEN Syyskuussa finanssikriisi alkoi vyöryä. Taloudesta uutisoitiin kissankokoisin kirjaimin ja otsikoin. Helsingin Sanomien B-osa ei alkanutkaan enää ulkomaanuutisilla. Syksyn myrskyjen jäljiltä edes taloutta seuraavat ammattilaiset eivät tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Kuinka tavallinen Nieminen voisi ymmärtää ja analysoida taloutta asiantuntevasti? Vaikka tiedettiin, ettei 1990-luvun taitteen kaltaista lamaa ei tultaisi näkemään, nyt vallitsee epävarmuus. Lukuja ja numeroita Minulle tulee Hesari, Kauppalehti, Financial Times, Talouselämä ja The Economist, luettelee talousuutisia toistakymmentä vuotta toimittanut Päivi Isotalus. Aiemmin Helsingin Sanomissa ja nykyään Kauppalehdessä työskentelevän Isotaluksen mukaan talousuutisia aktiivisesti seuraamalla kuka tahansa voi kehittää ymmärrystään. Miksi silti tuntuu siltä, etteivät edes kansantaloustieteen luennot tee hullua hurskaammaksi? Hesarin talousuutisia pitäisi pystyä kaikkien lukemaan, sillä se on yleissanomalehti, Isotalus lohduttaa ja kehottaa myös kääntymään internetin puoleen, joskin kehottaa lähdekritiikkiin. Me luotetaan lukuihin, luvut edustaa faktoja. Talousuutiset ovat pullollaan numeroita ja erilaisia käyriä. Niitä kuitenkin tulisi lisäksi osata tulkita, sillä lukujen taakse on helppo piiloutua. Isotalus mainostaa Kauppalehden käyttävän nykyään tietoisesti aiempaa enemmän grafiikoita ja tietolaatikoita, jotta uutisiin olisi helpompi tarttua. Uutinen on kuitenkin uutinen. Juttutyyppinä se noudattaa objektiivisen journalismin pelisääntöjä. Se ei voi ottaa kantaa. Kommenttilaatikoilla yritetään taustoittaa ja antaa näkökulmia juttuihin, Isotalus kertoo. Kasvottomia raportointeja Juttujen kohteina ovat usein yritykset, eivät ihmiset, vaikka ihmisistäkin yritetään kirjoittaa. Myös lehtien sivuilla loistaa talouselämän kasvottomuus. Markkinat hermoilivat, sanoi MTV3:n uutistenlukija kertoessaan päivän pörssitapahtumia. Ystäväni lukiossa rautatieasemasta keskusteltaessa ja sanan steissi kuullessaan kysyi vilpittömästi: Kuka on Stacy? Isotalus kaipaisi analyyttisia ja perusteellisesti kirjoitettuja juttuja The Economistin tyyliin. 14 Policy

15 Toimituksissa on kuitenkin aina kiire ja harvalla medialla on resursseja tutkivaan journalismiin. Toimittajalla ei ole tänä päivänä aikaa tehdä syvempiä analyyseja. Iltapäivälehtien lööppien tapaan talousuutisointia vaivaa houkutus kirjoittaa repäisevästi ikävistä asioista. Isotaluksen mukaan irtisanomisilla on helppo säikytellä, ja siten saada lisää lukijoita. Kriittistä, vaihtoehtoista talousuutisointia on vähän. Kovalla talousmaailmalla ei ole omaa Voima-lehteään. Älä ajattele, älä? Päättäjät sanovat ja media raportoi. Hallitus elvyttää keskiluokkaa veronkevennyksillä. Ohjauskorkoa on laskettu. Törsää eurosi niin talous kasvaa. Seuraavana päivänä vietät Älä osta mitään -päivää, kun Facebook käskee. Maailma on täynnä ristiriitaisia viestejä. Mieti vähän. Sijoittajat voivat tehdä päätöksiä jopa lauseiden perusteella, väittää Isotalus. Kun George Soros avaa suunsa, häntä kuunnellaan. Suomessa kumarretaan sokeasti ainakin Nalle Wahlroosille. Yhdysvaltain keskuspankin, FED:in, Ben Bernanke ja EKP:n johtokunnan jäsenet ovat talouselämän messiaita. Talous sitä ja talous tätä. Puhutaan aina talouden lainalaisuuksista. Ikään kuin maailma koostuisi säännöistä, joiden pillin mukaan ihminen vain joutuu tanssimaan. Tee siinä nyt jotain päätöksiä. Talousnäkymien avulla perustellaan, mihin on enää varaa. Kansantaloustiede tarjoaa teorioita, jotka ovat välineitä talouden tajuamiseen. Ani harvalla vain on kyky käyttää niitä. Totuus on siellä jossain Globaalit tuotantoketjut ja yritysfuusiot menevät monimutkaisiksi. Kirjoitetaanko yritysten yhteiskuntavastuusta muualla kuin niiden omissa juhlavissa esitteissä? Miksi investoitiin, kuka maksoi, mitä se tarkoittaa? Kannattaa lukea kriittisesti juttuja ja useista lähteistä, Isotalus miettii. Hyvät suhteet itseään viisaampiin kuulemma myös auttavat. Isotalus sanoo pohtivansa usein, millä tavalla jutut voisi tehdä mahdollisimman luettaviksi. Toimittajan tehtävä on tehdä juttu ymmärrettäväksi ja löytää totuus, vaikkei se suinkaan ole helppoa, päinvastoin. Se vaatii tulkintaa ja tasapainottelua. Hyvin kirjoitettu talousuutinen vastaa peruskysymyksiin: Mitä, milloin, missä ja miksi? Sen takia mä teen tätä työtä, että haluan ymmärtää, miten tää yhteiskunta ja talous toimii. Entä olisivatko taloustoimittajat alan ammattilaisina voineet ennustaa finanssikriisin? Isotalus on skeptinen. Haastattelua seuraavana päivänä hän kuitenkin soittaa huolestuneena ja sanoo: Minua jäi mietityttämään eräs vastaukseni. Olen sitä mieltä, että kyllä toimittajalla on se uutisnenä ja vainu ennustaa asioita. Entä muuttuiko maailma finanssikriisin myötä? Jää nähtäväksi. Välillä sitä kyllä mietti, että kaikki on mahdollista. Kansantaloustieteilijän kuuluu tietää TEKSTI: JONI KARJALAINEN KUVA: VAPPU KAARENOJA Puhelin pirisee kuudetta kertaa. Kolmekymmentä vuotta kansantaloustieteen laitoksella palvellut yliopiston lehtori Juha Vehviläinen vastaa puhelimeensa. Talousasioista kirjoitettiin erityisen paljon viime vuonna varsinkin finanssikriisin myötä, Vehviläinen pohtii. Myös uutisissa talousuutisten painoarvo on kasvanut. Vehviläisen mielestä finanssikriisistä uutisoitiin asiallisesti ja monipuolisesti. Monia ihmisiä haastateltiin. Se tarjoaa erilaisia näkökulmia aiheen käsittelyyn. Monimutkainen ongelmavyyhti sai valtavasti palstatilaa joka päivä. Finanssikriisi toi niin läpinäkyvästi esiin, että jos taloudessa on ongelmia, ne leviävät muualle koko yhteiskunnassa. Se näkyy kotitalouksissa, yrityksissä, kunnissa, valtioissa ja globaalilla tasolla. Kaikkialla. Sukella pinnan alle Haastattelussa se näkyy, kuinka pitkälle haastattelija pystyy jatkamaan keskustelua, pystyykö laittamaan haastateltavan tiukoille. Vehviläisen näkemyksen mukaan talousuutisointi riippuu toimittajan ammattitaidosta. Taloustoimittajalla tulisi olla journalistisen koulutuksen lisäksi alan syvällistä ymmärrystä. Vehviläinen näkee, että taloustoimittajien osaaminen on parantunut vuosien saatossa. Lukijan on helppo katsoa otsikot ja luulla saavansa hyvän käsityksen. Ammattilainen näkee kuitenkin lauseiden taakse ja lähtee pohtimaan, mitä kaikkea siellä on. Taloudesta kirjoittaminen pitää sisällään taloudellisia faktoja ja niiden tulkintaa. Sitä ohjaavat kansantaloustieteen teoriat ja käsitteet. Ja kyllähän talousuutiset tyylillisesti eroavat kulttuurisivuista, Vehviläinen pyörittelee. Mutta kumpi on asiantuntevampi, kansantaloustieteilijä vai taloustoimittaja? Kyllä kansantaloustieteilijän ainakin kuuluu aseman ja koulutuksensa mukaan ymmärtää taloutta. Häneltä odotetaan että hän tuntee alansa. Vehviläinen korostaa, että talous ei ole yhteiskunnasta erillinen saareke. Ne ovat vuorovaikutuksessa. Talous on vain keskiössä. Policy

16 Lue, kritisoi ja pohdi Kriittisellä silmällä käsiksi? The Economist Pitkä, perusteellisia juttuja, jotka laajasti ja kattavasti taustoitettuja. Maailmanlaajuinen ote. Kantaaottava. Mihin kiinnittää huomiota talousjutussa? Poimimme Päivi Isotaluksen kanssa päivän lehdestä satunnaisen talousuutisen. Se kertoo Kai Mäkelästä, kroaattimiljardööreistä ja Ruukki Groupin tapahtumista. TEKSTI: JONI KARJALAINEN Mitkä kurssit soveltuvat valtsikalaiselle? Sivuaineopiskelijoille Juha Vehviläinen suosittelee kansantaloustieteen KA2-kurssia, jonka aiheena on Suomen talouselämän ja maailmantalouden esittely. Tänä syksynä tentin läpäisi 130 opiskelijaa, kolmisenkymmentä reputti. Kolme vuotta sitten Vehviläisen aloitteesta perustettiin Taloudelliset termit tutuksi -kurssi. Kurssin tarkoitus on avata keskeisiä käsitteitä ja selventää, mistä niissä on kysymys. Kummankin kurssin kalvot löytyvät netistä. Kauppalehti Ainoa päivittäin ilmestyvä paperilehti. Talousuutiset, pörssikurssit ja kolmossivu. Näkökulma Suomessa, ulkomaista kerrotaan ne tavalliset. Talouselämä Tarinoita talouselämästä Suomi-keskeisestä näkökulmasta. Uutisia ja reportaaseja, sijoittamisesta ja urasta. Ilmestyy perjantaisin. Helsingin Sanomien taloussivut B-osassa normaalisti ulkomaanuutisten jälkeen. Taloussivuilla kaksi osiota: uutiset ja raha. taloussanomat.fi Uutiset, pörssikurssit - tarjolla peruspaketti. Siirtyi nettiin, paperiversio ei kannattanut. Mistä uutinen kertoo? Uutinen on aina osa laajempaa tapahtumaketjua. Lopullinen totuus ei ole tässä ja lopullisia totuuksia harvoin on. Tässä tapauksessa kyseistä yhtiötä tulee seurata. Mikä on jutun uutisarvo? Voi olla että yhtiön toimitusjohtaja puhuu osaketta ylös ja yrittää mainostaa että yhtiöön kannattaa sijoittaa. Miksi talous on arvailua? Se on sellaista verhottua kielenkäyttöä näillä toimitusjohtajilla. Miten juttu on teknisesti kirjoitettu? Faktalaatikon käyttö olisi avannut tapausta. Taloustoimittaja ympyröi päivän uutisen kohdat, joihin hänen mielestään tulisi kiinnittää erityistä huomiota. 16 Policy

17 Policy

18 TEKSTI: ANTTI KOSONEN Kattava gradunteko-opas Graduntekoa pohtivan ei onneksi enää tarvitse keksiä pyörää uudestaan, sillä tämä gradunteko-opas antaa valmiuden vähintään magnan gradun työstämiseen loppu on itsestäsi kiinni. Ota talteen viiden kohdan opasjuliste. 1. NÄKÖKULMAN LAAJENTAMINEN Toisin kuin usein luullaan, gradu ei ole vain opinnäyte, vaan myös akateemisen kompetenssin osoitus, kontribuutio tieteenalalle sekä säällisen ihmisarvon mitta. Siihen tulee suhtautua asiaan kuuluvalla vakavuudella. Pro gradu -työhön kiteytyvät ne keskimääräiset 6,5 vuotta, jonka valtsikalainen oppilaitoksessaan viettää. Gradun työstäminen on n. 2 4 vuoden prosessi. Se aloitetaan käymällä graduseminaarit pois alta. Kussakin graduseminaarissa on luontevaa vaihtaa graduaihetta, jotta saisi mahdollisimman laajan kuvan kaikista tieteenalan sisällä käytävistä keskusteluista. Seminaarien jälkeen gradu laitetaan ns. hautumaan 1 2 vuodeksi. 2. ALOITA NASEVASTI Lopullisen graduaiheen saa valita melko vapaasti, mutta yleisesti ottaen sen tulisi olla mahdollisimman laaja. Hyvän gradun otsikko voisi olla esim. Yhdysvaltain itsenäisyyden ajan ulkopolitiikan toteutumismuodot Euroopassa. Erityisen ansiokas gradusta tulee, jos sen avulla lähtee ratkomaan merkittäviä poliittisia kysymyksiä, kuten Afrikan nälänhätää tai ilmastonmuutosta. Gradun aloituksen on syytä olla mukaansatempaava ja johdattaa lukija suoraan alan tieteelliseen ja poliittishistorialliseen viitekehykseen. Tästä syystä vakiintuneen käytännön mukaan gradut on tavattu aloittaa sanoin: Jo muinaiset roomalaiset.... Muutkin aloitukset voivat tulla kyseeseen, jos niiden avulla päästään samoihin päämääriin. Kuitenkaan aloitusta Oli synkkä ja myrskyinen yö... ei suositella kuin korkeintaan sosiaali- ja kulttuurihistorian graduihin. Tämä aika on hyvä käyttää osallistuen vielä kerran kaikkiin fuksiaktiviteetteihin. Samalla gradun näkökulma laajenee ja syvenee. 18 Policy

19 3. HYVÄT VIITTAUSKÄYTÄNNÖT ON HALLITTAVA Itse gradun työstäminen mittaa kykenemistä itsenäiseen työhön ja tieteenalan hallintaan. Graduntekijän on tunnettava kaikki aihettaan käsittelevä kirjallisuus. Tämän lisäksi pakollisena valtio-opin gradulähteenä on Berndtson, Erkki (1996): Politiikka tieteenä. Johdatus valtio-opilliseen ajatteluun. On hyvä muistaa, että gradussa pyritään uuden tiedon tuottamiseen. Näin ollen lainaukset aikaisemmasta kirjallisuudesta eivät saa olla muutamia lauseita pidempiä. Tästä poikkeuksena on Simon kirja (1986), jota on hyväksyttävää lainata suoraan useita kymmeniä sivuja. 5. OTSIKOINNIN AVUKSI Gradun nimen keksiminen on työskentelyn aikaa vievin ja henkisesti raskain osuus. Nimiongelman kanssa pähkäileville on haluttu seuraavassa antaa valmiita nimiehdotuksia, joita ei toistaiseksi ole käytetty. Nimiehdotukset täyttävät laitoksen asettamat kriteerit ja ovat vapaasti käytettävissä. Molotov-Rippentrop-sopimuksen vaikutus siihen, että Raimo Väyrysen vanhemmat nimesivät lapsensa Paavo Väyrysen mukaan. 4. MUISTA KYPSÄ KIELENKÄYTTÖ Kirjoitustyössä on hyvä suosia sofistikoituneita sanankäänteitä, kuten semminkin, yhtäältä toisaalta, kutakuinkin, pitkässä juoksussa, tahi, pittoreski, sillä nämä antavat kirjoittajasta akateemisesti kypsän kuvan. Gradun arvostelussa ei katsota hyvällä, jos työstövaiheessa on käytetty ulkopuolista, kuten professorin, apua. Uupuminen tai esimerkiksi mielenterveysongelmat eivät ole vieraita graduntekijälle. Pitkäjänteisyys kuitenkin palkitaan, sillä hyvän gradun tehnyt työllistyy välittömästi valmistuttuaan yhteiskunnan kovapalkkaisiin johtoasemiin useimmiten sille alalle, jolta on gradunsa tehnyt. Ei nimi miestä pahenna linguistis-maailmanpoliittinen case-analyysi siitä, mihin suuntaan YK:n rooli globaalin kansalaisyhteiskunnan isänä olisi voinut kehittyä, jos Boutros Boutros Ghalilla olisi ollut useampi etunimi. Suomen nato-suhteet vuosina : Analyysi Juhani Suomen päiväkirjamerkinnöistä politisoituneesta suhteestaan aviomiehensä sisareen vaaran vuosina Karista tuli Barista EU-integraation yhtenäistävä vaikutus ammattinimikkeisiin vuosina Kekkonen, Kekkonen... Kekkonen! Alkoholiveron alennuksen vaikutus Antero Kekkosen kansanedustajatyön hoitamiseen. Kirjoittaja on valtio-opin seniori. Hän ratkaisi gradussaan EU:n ulkopolitiikan kaikki ongelmat. Policy

20 TEKSTI: JULIA JOUSILAHTI KUVA: MATTI NIEMI Toimittaja jokaisella solullaan Aloittelevaa journalistia jännittää. Sovittuna on tapaaminen Ilkka Malmbergin kanssa. Tiedättehän, hän on se toimittaja, jonka syväluotaavia, kuuden aukeaman reportaaseja maailman eri kolkilta saamme lukea Kuukausiliitteestä. Ketä tahansa moisia artikkeleita tuskin päästetään tekemään, joten kyseessä taitaa olla oman alansa huippu. 20 Policy