HÖYHTYÄN SUVUN VAIHEITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÖYHTYÄN SUVUN VAIHEITA"

Transkriptio

1 HÖYHTYÄN SUVUN VAIHEITA Heinäkuu, 2003

2 HÖYHTYÄ 2 (48) Johdanto Nämä muistelut Höyhtyän suvun vaiheista on jaettu viiteen lukuun. Luvuissa on päällekkäisyyksiä, joita ei ole pyritty millään tavoin poistamaan. Päätarkoituksena on ollut saada erilaisia näkökulmia sukumme vaiheisiin. Aivan aluksi käsitellään Höyhtyä -nimen taustaa ja Höyhtyä -nimisten henkilöiden määrää, yleisten lähteiden pohjalta. Toisessa luvussa kerrotaan suvun varhaisista vaiheista. Tähän liittyviä tarinoita muistelivat äitini Elina Höyhtyä ja sisarukseni tänä keväänä ja kesänä. Suvun tarinoita on isäni Matti Höyhtyä kuullut aikanaan Oijärven vanhoilta ja kertonut eteenpäin. Tekstiä on täydennetty myös Heikki Annanpalon sukututkimuksen ( ) tiedoilla sekä Iin seurakunnan papintodistuksen (kirkonkirjan aukeama 330/1860) tiedoilla. Lopuksi on hyödynnetty Matti Höyhtyän perheraamattuun tekemiä kirjauksia. Kolmannessa luvussa sivutaan isoisäni Aapin kohtaloa, hyödyntäen Martti Höyhtyän muisteluita kirjasta Isänmaan Puolesta, , Kuivaniemen Sotaveteraanit. Lisäksi apuna on ollut valokopio isoisäni Aappi Höyhtyän viimeisestä kirjeestä rintamalta. Alkuperäiset kirjeet ovat tiettävästi Höyhtyällä (Marttilassa) tallessa. Isänmaan Puolesta -kirjan lisäksi luvussa on hyödynnetty myös Osmo Hyvösen kirjaa Kiestingin Motti. Neljännessä luvussa muistelut ovat Eila Nissilän kirjoittamia, syksyllä 2001 ja talvella Viidennessä luvussa muistelijana on Helli Hiltula, syksyllä Suurkiitokset Eilalle ja Hellille. Saamistani kuvista kiitän Inga-Lill Lexanderia, Jorma Höyhtyää ja Eila Nissilää. Muisteluiden loppuun on liitetty Jormalta saamani Aapin ja Iidan lasten hääkuvat. Ensimmäinen luku olisi ollut todennäköisesti huomattavasti pidempi, jos isäni Matti Höyhtyä olisi ollut tarinoita muistelemassa. Toisaalta, vanhoja tarinoitakin tärkeämpää ovat ne Höyhtyän suvun arvot, joita nämä muistelut heijastavat. Työnteon arvostaminen ja lähimmäisistä huolehtiminen nousevat tällöin ehkä päällimmäisiksi. Lopuksi, haluaisin omistaa nämä muistelut sukumme jälkikasvulle erityisesti lapsilleni Miikalle ja Hillalle. Helsingissä, Juha Aappi Höyhtyä

3 HÖYHTYÄ 3 (48) SISÄLLYSLUETTELO 1. HÖYHTYÄ SUVUN VARHAISET VAIHEET AAPPI HÖYHTYÄ JA SOTA EILA NISSILÄN MUISTELUT HELLI HILTULAN MUISTELUT LIITE: Eräitä Aapin ja Iidan lasten hääkuvia... 48

4 HÖYHTYÄ 4 (48) 1. HÖYHTYÄ Seuraavassa on esitetty lainaus Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta: Sukunimet (uudistettu painos, 2000, Otava): HÖYHTYÄ Vanhat tiedot Höyhtyästä ovat Iin pitäjästä: 1668 Påll Höfftui, 1629 Matz Höijchtie, 1652 Matz Höichtiä, 1634 Sigfredh Höijchtt. Myöhemmin Höyhtyä-nimisiä taloja ja sukuja on mainittu Kiimingistä, Haukiputaalta, Ranualta ja Kuivaniemeltä. Nimelle ei ole annettu mitään selitystä. Mahdotonta ei liene, että nimi olisi suomalaistunut skandinaavisesta henkilönnimestä HØffuid, HØdhvidh. Väestörekisterikeskuksen hakupalvelun mukaan eniten Höyhtyä-nimisiä on syntynyt vuoden 1966 jälkeen Kuivaniemellä (23), Oulussa (alle 20) ja Haapajärvellä (alle 20). Ennen vuotta 1944 syntyi Höyhtyä-nimisiä eniten Kuivaniemelle, Iihin ja Haukiputaalle. Eniten syntyneitä ennen vuotta 1944: Eniten syntyneitä vuoden 1966 jälkeen: Väestörekisterin mukaan oli Höyhtyä -nimisiä henkilöitä elossa seuraavasti: Lkm: Miehet: Naiset: Suomessa: Ulkomailla: Höyhtyä nykyisenä nimenä Höyhtyä entisenä nimenä Tiedetään, että Oijärven Höyhtyällä on asunut kaksi Höyhtyä nimistä sukua.

5 HÖYHTYÄ 5 (48) 2. SUVUN VARHAISET VAIHEET Vuonna 1714 alkavassa rippikirjassa Yli-Iin Karjalankylän Ylitalon isännäksi on merkitty Pauli Heikinpoika ja hänen vaimokseen Helga. Vuonna 1722 Paulin vaimoksi on merkitty Kaisa Matintytär. Pauli kuoli 1730-luvulla. Yli-Iin Karjalankylä oli luultavasti saanut nimensä sinne muuttaneiden karjalaisten myötä. Suvun juuret ovat luultavasti Vienan Karjalassa. Karjalaisuutta puoltavat myös suvussa yleiset piirteet: tummat hiukset ja ruskeat silmät. Paulilla ja Helgalla oli ainakin tytär Anna. Anna Paulintytär meni naimisiin Antti Antinpojan kanssa. Heille syntyi mm. Antti (s ) ja Priitta (s ). Tämä Antti Antinpoika nai 1750-luvulla Liisa Juhontyttären (s ) Maalismaasta. Heille syntyi ensin Priitta (kuoli vajaan kuukauden ikäisenä) sitten kaksoset Antti (kuoli kahden kuukauden ikäisenä) ja Valpuri (s ). Tämän jälkeen syntyi vielä kolme tyttöä, Kaisa, Anna ja Marketta. Tämä näyttää olleen jälleen tapaus, jossa miespuolisia perijöitä ei taloon jäänyt. Valpuri Antintytär toi taloon vävyksi Pauli Antinpojan (s ) Siuruasta. Heille syntyi kaksi lasta: Antti (s ) ja Maria (s ). Pauli Antinpoika ehti jäädä kolmesti leskeksi, ennen kuin kuoli 83-vuotiaana Antti Paulinpoika (s ) meni 17-vuotiaana, , naimisiin Anna Antintyttären kanssa (s ) kanssa. He ehtivät saada viisi lasta (joista nuorin, Antti, kuoli kahden kuukauden ikäisenä). Anna-vaimo kuoli , 36-vuotiaana, viikon poikansa Antin jälkeen. Myös Antti Paulinpojan äiti, Valpuri, oli kuollut edellisenä päivänä. Antti Paulinpoika meni uusiin naimisiin Marketan (os. Kemilä) kanssa ja heille syntyivät Iisakki (s ), Juho (s ) ja Antti (s ). Vuosien kirjassa Antti Paulinpoika mainitaan karhunkaatajaksi ja tilanomistajaksi. Lisäksi viitataan osallisuuteen Martti Juhonpoika Heikkisen tekemään murhaan. Antti Paulinpoika muutti perheineen kuopuksen, Antin, syntymän jälkeen Oijärven Höyhtyään. Hänen poikansa ensimmäisestä avioliitosta, Pauli Antinpoika (s ) ei muuttanut mukana. Myöskään isä Pauli Antinpoika (s ) ei muuttanut Oijärvelle luvulla Ylitaloa isännöi vanhan Pauli Antinpojan lisäksi pojanpoika Pauli Antinpoika. Suvun ensimmäistä taloa Höyhtyällä kutsuttiin isännän mukaan Anttilaksi. Antti Paulinpoikaa kutsuttiin Höyhtyällä vanhemmiten myös nimellä Ylitalon äijä. Tarina kertoo, että hän olisi nuorena ollut Lapissa noidan opissa. Antti oli kertoman mukaan

6 HÖYHTYÄ 6 (48) lähtenyt syksyllä hiihtämällä Lappiin. Keväällä hän huomasi, että lumet ovat sulamassa tavallista aiemmin ja oli kysynyt tietäjältä, miten hän pääsee nyt täältä pois. Tietäjä oli sanonut, että asia järjestyy, mutta hän haluaa palkaksi Antin parhaan lehmän. Kuinka ollakaan, Antti heräsi aamulla omasta sängystään kotoaan Ylitalosta. Hän meni ensitöikseen navettaan: paras lehmä oli hävinnyt. Ylitalon äijä oli jossain vaiheessa töissä Olhavan lasiruukissa. Tehtaan patruunan ja työväen, näiden joukossa Ylitalon äijän, kesken tuli riitaa, nähtävästi palkoista. Niinpä äijä lähti tehtaalta vihapäissään ja sanoi patruunalle, että kadut vielä tätä. Pian tehtaalla syttyi tulipalo, jota ei saatu millään sammumaan, vaikka vettä kuinka käytettiin. Patruuna tiesi silloin, että Ylitalon äijä on asialla ja lähti pyytämään tältä anteeksi. Kun palkka-asia sitten sovittiin tuli sammui itsestään. Tehdas ei nähtävästi ollut palanut ollenkaan. Ylitalon äijän nuorin poika Antti Antinpoika (s ) nai Kreeta Pekantyttären (os. Lalli, s ). Heille syntyivät Matti (s ), Antti (s ), Maria (s ), Kaisa (s ), Pekka (s ) ja Jaakko (s ). Lapsista nuorin, Jaakko, kuoli nelivuotiaana. Pekasta on kirjaus, että hän olisi mennyt Amerikkaan. Antti Antinpoika oli isänsä tapaan karhunkaataja (tarina kertoo, että hän olisi kaatanut yli 40 karhua). Kirkonkirjassa hänet mainitaan talollisena (Oijärvi Rn:o 2) ja kirkkoneuvoston jäsenenä. Antti Antinpoika tunnettiin myös nimellä Luutupää, koska karhu oli joskus repäissyt häneltä päänahan silmille. Kesäkuumalla Antti joutui pitämään päässään märkää rättiä, ettei päätä niin vihloisi. Siitä siis tämä nimi. Noihin aikoihin Oijärvellä alkoi levitä lestadiolainen herätysliike. Luutupää ei liittynyt lestadiolaisuuteen eikä hän täysin hyväksynyt saarnamiesten tapaa elää köyhien talojen vieraana. Luutupää itse oli varakas mies ja omisti laajan tilan Oijärvellä. Hän perusti muun muassa Oijärven ensimmäisen meijerin. Luutupää kantoi huolta myös vähäosaista luvun nälänhädän aikaan hän mm. jakoi viljaa aitoistaan siemenviljaksi köyhille. Antti Höyhtyä, joka siis paremmin tunnettiin Luutupäänä, kuoli Eräs tarina kertoo, että Luutupään nuorin poika olisi pyytänyt perintönsä ennakkoon. Poika sai juoksijahevosen, hopeaa ja kirkkoreen. Hän lähti tiettävästi kohti etelää. Eräs mahdollisuus on, että hän olisi asettunut Ouluun, jossa tunnettiin ennen ns. Höyhtyän pellot, joiden mukaan nykyinen Höyhtyän kaupunginosa on nimetty. Jos tarina pitää paikkansa, niin Luutupään lapsista kyseessä olisi voinut olla Pekka, joka sittemmin meni Amerikkaan.

7 HÖYHTYÄ 7 (48) Antti Antinpojan vanhin poika Matti (s ) nai Anna Hannuntyttären (os. Lalli, s ) ja heille syntyi kuusi lasta: Matti, Kaisa, Pekka, Sofia, Kaarlo ja Aukusti. Matti Antinpoika rakensi uuden talon, Mattilan. Pekan Kaarlo-veljeä kutsuttiin Kalleksi. Pekka Höyhtyä (s , k ) vihittiin Kreetan kanssa (os. Takalo, s , k ). Heille syntyivät Sofia (s ), Aappi (s ), Pekka (s ), Arvid (s ), Jenni Maria (s ), Alma Gunilla (s ) ja Eino Henrik (s ). Arvid ja Alma kuolivat pikkulapsina. Kreeta tunnettiin Höyhtyällä nimellä vanhaäiti. Pekan ja Kreetan ensimmäinen poika syntyi ja oli syntyessään niin heiveröinen, että vanhemmat ajattelivat, ettei häneen kannata tuhlata kunnon nimeä, kuten esimerkiksi Pekka tai Antti. Niinpä pojalle annettiin nimeksi Aappi. Aappi Höyhtyä (s , k. luultavasti ) meni naimisiin Iida Annanpalon (s , k ) kanssa. Kuollessaan (tai kadotessaan) Aappi oli kuuden lapsen: Eilan, Hellin, Niilon, Martin, Pentin ja Tyynen isä. Seitsemäs lapsi, Matti, syntyi Iidaleskelle Iida ei ollut raaskinut kertoa odottavansa lasta, kun Aappi oli sodasta viimeisellä heinäntekolomalla. Mattilan talo Höyhtyällä (Kallen puoli vasemmalla, Pekan puoli oikealla):

8 HÖYHTYÄ 8 (48) 3. AAPPI HÖYHTYÄ JA SOTA Martti Höyhtyä kirjoittaa v ilmestyneessä kirjassa - Isänmaan Puolesta , Kuivaniemen sotaveteraanit - seuraavasti: Mielessäni on muistikuva isästä, kun hän tuli sotilaspuvussa lomalle tai ajoi heiniä latoon. Tärkeänä olen myös säilyttänyt postikorttia, jonka hän on lähettänyt nelivuotispäiväkseni. Paremman puutteessa se on Saimaa-askin kannesta tehty, mutta se tuli omalla nimelläni ja on sellaisena arvokas. Kuva isästä ihmisenä on muovautunut varmaan äidin puheitten värittämänä. Miellessäni on vain muisto, että odotimme häntä kauan Isäni Aappi Höyhtyä oli mukana Kiestingin motissa, jossa hänen kohtalonsa sai ratkaisunsa elokuun 24. päivä Mikä oli tuo ratkaisu, siitä ei ole saatu varmuutta vieläkään. Toiset ovat sanoneet, että he näkivät isän ruumiin ja toiset taas tiesivät hänen joutuneen vangiksi. Itse en osaa arvailla, kummin on käynyt. Yli-Iin kirkkoherra jäi silloin vangiksi ja meillekin kerrottiin huhua, että isä olisi ollut samalla leirillä. Ristiriitaisuutta lisää sekin, että venäläiset ottivat kaatuneittenkin henkilötietoja ja heidän nimissään Tiltu tai joku puhumaan pantu lähetti radiossa terveisiä. Jos niiden lähettäjänä on joskus esiintynyt sellaisia, joiden on kuunteluhetkellä nähty makaavan ruumispinossa, ei tietoihin voi suuresti luottaa. Huhut elivät sitä paremmin. Äiti odotti viimeiseen saakka, että isä tulisi takaisin ja niin tietysti teimme me lapsetkin. Leskelässä oli silloin radio ja äiti kävi siellä kuuntelemassa tarkasti, kun uutisissa lueteltiin palautettavien vankien nimiä. Isän nimeä ei sanottu, mutta palaamatta jäi moni muukin. Sodan jälkeen hänet sitten ilmoitettiin virallisesti kadonneeksi ja siunattiin kentälle jääneenä. Se ei tietysti ratkaissut mitään. Äiti sanoikin silloin, etteihän tämä estä palaamasta, jos isä on hengissä ja pääsee. Sieltä tulikin vielä pitkien aikojen kuluttua sellaisia vankeja, jotka tiedettiin muka varmasti kuolleiksi. Juuri tällaiset tapaukset ruokkivat sekä toivoa että epävarmuutta. Lopulta isä siunattiin kentälle jääneenä. Kentälle jääneen siunaus ei ole hautaustilaisuus. Siinä ei kaiveta hautaa eikä lasketa arkkua. Siinä siunataan poissaoleva vainaja. Muistokivi jää kertomaan hänestä. Niin on isänikin paikalla Oijärven sankarihaudalla ja tietämäni mukaan Kuivaniemellä useitten muittenkin kummulla.

9 HÖYHTYÄ 9 (48) Rauhan tulon aikaan meillä oli töissä yksi venäläinen sotavanki Karhumaasta, Kuivaniemen ja Ranuan rajoilla olevasta saarekkeesta, jossa oli vankien leiri. Tuo mies oli oppinut suomea puhumaan ja jopa lukemaankin. Hän sanoi äidille, että sinun miehesi tulee takaisin, mutta minä en pääse koskaan Aleksandrani luo. Vangiksi jääminen on rikos. Kun ei ole mitään ruumiin vammaa, ei ole kuin kaksi mahdollisuutta: Siperiaan tai pum (otsaansa näyttäen). Isän katoamisen epävarmuus ja palaamisen toivo synnytti meissä lapsissa kuvitelman, että kaikki asiat muuttuvat hyviksi, kun isä tulee kotiin. Arkielämässä oli kuitenkin tartuttava kaikkiin töihin, joihin kykeni. Meitä on seitsemän lasta, nuori veli Matti syntynyt vasta isän katoamispäivän jälkeen, ja jokaisen oli tehtävä sitä mitä osasi. Peltotöissä aloitin silloin, kun kykenin keräämään maahan pudonneita tähkiä. Vanhempi veljeni Niilo lähti kyntämään jo vuotiaana. Kun metsästä piti saada puukuorma, meitä oli monta poikaa reessä ja aina sieltä puita löytyi. Eino-setäni oli näissä töissä joskus opastamassa, mutta hänkin oli menettänyt sodassa toisen kätensä, ei muuten pystynyt suuresti auttamaan. Silloin huomasi, että töihin oppii tekemällä. 14- vuotiaana, kun kansakoulu oli käyty ja jatkokurssi kesken, olin jo ajamassa pölliä myyntipuuksi. Todennäköisesti tilanne olisi ollut sama, vaikka isä olisi elänytkin. En ainakaan ole katkera siitä, että olen joutunut tai saanut nuoresta pitäen oppia tekemään työtä. Se kuuluu ihmisen osaan. Isäni oli uskovainen mies ja sama henki oli äidilläkin. Heidän elämänarvonsa ja uskonkäsityksensä ovat juurtuneet meihin kodin perintönä. Siinä suhteessa isän poismeno ei merkinnyt muutosta. Äitin talletti kaikki hänen kirjeensä ja niistä näkyy, että sodassakin hän luotti sanaan: käsi aurassa, sydän taivaassa. Toisaalta hän huolehtii erilaisista arkipäivän töistä, jotka kulloinkin ovat ajankohtaisia ja toisaalta ottaa edessä olevat tilanteet vastaan Jumalan kädestä. Usein hän kirjoittaa tulevansa kotiin, jos se on sallittu, mutta jos toisin käy, sekin on Jumalan tahto. Tällaisessa hengessä oppi lapsesta lähtien ottamaan kaiken vastaan sellaisena kuin se tuli, tietäen, että meidän elämämme on Korkeimman kädessä. Eila Nissilä kirjoittaa Matti Höyhtyälle, että Aapin kirjeistä näkee tarkkaan lukemalla jotakin isällä on oma tyylinsä kirjoittaa. Neljän vuoden kansakoulu ei ole vienyt yksilöllistä leimaa ja ehkä näistä saa kuvan hänen ajatusmaailmastaan. Aappi Höyhtyän viimeiseksi jäänyt, 53:s kirje kotiinsa, oli seuraavanlainen:

10 HÖYHTYÄ 10 (48) Rakkaani Jumalanterve! Ensinnäkin kiitos kirjeistäsi, joita olen kaksikin saanut, ensimmäinen oli 12 päivältä Elokuuta ja viimeinen 14 päivältä, itse olen kirjoittanut 11toista, 14 ja 17toistapäivä siis aina kolmen vuorokauden kuluttua. Ensimmäisen kirjeen kysymyksiin kait olet saanut lomamiehiltä vastauksen. Saapa nähdä joka elää mikäse oikein tämän sodan loppu lienee, nyt meillä on ollut taas rauhallisempaa kun ei ole tarvinnut hyökätä, odottelemme saksalaisia että pääsisivät maantien suunnassa samalle korkeudelle kun met rautatiellä. Onhan se sillä lailla, että jossen on Jumala hyväksi nähnyt, että täältä vielä kotiakin tullaan niin se varmasti tapahtuu, vaan jos se on hyväksi nähnyt että täältä kutsua pois niin on hänen tahtoonsa tyytyminen Olen melkein aina kotona unissani ja aivan rauhantöissäkin. Nythänne ne taisi poutat loppua, ainakin täällä on sadella ripsutellut usea päivä vettä, niin että jokohan lienee Luodeperän niitty jää nyt tältä kesältä tekemättä, vaan jos jää niin sekin on Jumalan sallimuksesta irroittaa näin näistä ajallisista ja katoavaisista ja kiinnittää kiinteämmästi Elävään Herraan Jeesukseen joka meitän ainoa ja tarpeellinen asia täällä maanpäällä oisi. Ei kyllä ihmismieli tahdo aina ymmärtää miksi Jumala näin salli tapahtuvaksi niin kun tuokin, kun luulevat Pastori Juuselan joutuneen ryssän vankiksi, vaan nekin ovat hänen ajatuksensa niin paljon korkeammalla meidän ajatuksia, kuin taivas on maasta, että sitä ihminen tahtoo välistä hämmästyä. No niin, taidanpa taas lopettaa ja jääkää taaskin Jumalanrauhaan. Sydänterveisin Aappi Paljon terveisiä Isältä Eilalle, Hellille, Niilolle, Martille, Pentille ja Tyynelle sekä vanhalle Äitille ja toisten väelle. Höyhtyän Yrjöltä Lähtevän Väinöltä Sepän Vertiltä ja Tuomaalta myös terveisiä.

11 HÖYHTYÄ 11 (48) Aappi nuorena sotilaspuvussa: Perhekuva vuodelta 1939: Kirjassa Isänmaan puolesta Hugo Heikinmatti (s ) kirjoittaa: Olimme liki kuukauden motissa, joka rautatien suunnassa oli arvioni mukaan reilun kilometrin, mutta toisessa suunnassa selvästi kapeampi. Maastoltaan siihen kuului suota, rämettä ja joku metsäisempi kohta sekä tietysti ratapenkka. Vihollinen oli ympärillä hevosenkengän muodossa vartioiden aukkopaikkaa molemmilta reunoilta olleilta kumpareilta. Ensin yritimme pois saksalaisten puoleiselta laidalta, mutta vihollinen oli niin hyvin montussa, ettemme onnistuneet. Siinä yrityksessä minä pääsin sellaisen montun kohdalle, josta näkyi kiväärin piippu pystyssä. Ajattelin, että siellä ukko kyyröttää ja minä yllätän sen. Niin kyyröttikin lyhyttukkainen mies, jota minä kumautin pyssyn perällä, mutta se oli jo valmiiksi ihan veltto ja nyykähti sinne montun pohjalle.

12 HÖYHTYÄ 12 (48) Kun ei päästy eteenpäin, oli peräydyttävä. Aikani kontattuani huomasin Väätäjän Harrin ja Höyhtyän Aapin makaavan rinnakkain varvikossa. Konttasin niiden luo ja käänsin toisen selälleen. Hän oli ihan veltto ja arvasin heidän kuolleen siihen (kaatuivat , kuten myös Leo Hyry, Kalle Kilpimaa, Akseli Hamarinaho, Allan Höyhtyä ja Reino Kehus, kaikki Kiestingin itäpuolella. Höyhtyät, Hamarinaho, Kilpimaa ja Kehus siunattiin kentälle jääneinä). Edellisestä voi päätellä, että Harri Väätäjän ruumis saatiin pois, koska häntä ei siunattu kentälle jääneenä. Mottitaisteluvaihe Kiestingissä (lähde: Kiestingin Motti)

13 HÖYHTYÄ 13 (48) Vuonna 1986 ilmestyneessä kirjassa Kiestingin Motti Osmo Hyvönen kirjoittaa seuraavasti: Vertailu Kiestingin suunnalla kärsityistä tappioista muiden rintamasuuntien tappiolukuihin osoittaa, että Koillismaan kairain miesten osalle langennut sotatie osoittautui tavallista raskaammaksi. Kiestingin suunnan taisteluvaiheen , eli käytännössä elokuun 1941, tappiot olivat yli 2800 miestä. Jos verrataan näitä tappiolukuja muilla rintamaosillamme kärsittyihin tappioihin hyökkäysvaiheen aikana ja jos huomioidaan myös joukkojen vahvuudet, niin ne olivat Kiestingissä raskaammat kuin yhdelläkään toisella rintamasuunnalla. Jalkaväkirykmentti 53, Kiestingin suunta (lähde: Isänmaan puolesta)

14 HÖYHTYÄ 14 (48) 4. EILA NISSILÄN MUISTELUT Peräkammarin seinällä oli valokuvasuurennos. Pikkutyttönä katselin sitä mietteissäni. Tunnistin vanhaäidin. Ihmettelin, miksi hän on siinä "toisten isän" kanssa. Toisten isä oli sana, joka oli tullut meillä käyttöön. Toisten isä Kalle Höyhtyä oli hyvin samannäköinen kuin oli ollut meidän vanhaisä Pekka Höyhtyä, joka oli kuollut vuonna Häntä en ollut voinut nähdä, koska synnyin myöhemmin samana vuonna. Meidän kotia sanottiin Mattilaksi - koko taloa, jossa oli kahdet asukkaat. Ensimmäinen isäntä sillä paikalla oli Matti Höyhtyä. Pojat Pekka ja Kalle perheineen jäivät taloon isänsä kuoltua, keskelle taloa tehtiin väliseinä sulkemalla ovi pirtistä kamariin. Kalle Höyhtyä perheineen jäi pirttipäähän, rakennuksen eteläpäähän. Hän rakensi omaan päätyynsä tilavan kamarin, joka toimi etupäässä vierashuoneena. Pekka rakensi oman puolensa jatkeeksi pirtin ja eteisen. Mattilan talo, Oijärvi: MATTILAN TALO, OIJÄRVI JÄRVINÄKYMÄ KEITTIÖ Uuni VANHA- ÄIDIN KAMARI VÄLI- KAM ARI PERÄ- KAMARI ETELÄ ISO KAMARI PIRTTI uuni uuni Uuni PIRTTI POHJOINEN LÄMMIN ETEINEN PITKÄ KAMARI TÄSSÄ "TOISTELLA" ASUIVAT KALLE JA ANNA HÖYHTYÄ PERHEINEEN. LAPSET: VILJO, HILJA, HILDA, ELSA JA TIMO PIIRUSTUS POHJAUTUU EILA NISSILÄN LUONNOKSEEN. EI MITTAKAAVASSA. TÄSSÄ ASUIVAT PEKKA JA KREETTA HÖYHTYÄ PERHEINEEN. MYÖHEMMIN TÄSSÄ ASUIVAT AAPPI JA IIDA HÖYHTYÄ PERHEI- NEEN SEKÄ VANHA-ÄITI KREETTA KUOLEMAANSA ASTI V V IIDA PERHEINEEN MUUTTI UUTEEN KOTIIN (MARTTI HÖYHTYÄN TALO). TÄMÄ PUOLI PURETTIIN SITTEMMIN..

15 HÖYHTYÄ 15 (48) Viljo, Kalle, Timo ja Anna Höyhtyä: "Toistella", Kalle Höyhtyän puolella olivat talousrakennukset, navetta, talli- ja puohirakennus. Talli- ja puohirakennus oli pitkähkö rakennus, jossa oli monta ovea. Puohirakennuksessa oli varastohuoneita ja se oli kylmävarastona talvella. Toistella oli järvenpuoleisessa päädyssä puohi, jossa oli ala- ja yläkerta. Yläkerrassa oli ikkuna ja talon tyttäret nukkuivat siellä kesäisin. Ennen ei ollut komerotiloja asuinhuoneissa. Oli siis tarpeen olla joku tila esimerkiksi vaatteiden säilyttämistä varten. Niitä voitiin säilyttää tuossa puohissa. Toisia tiloja tarvittiin monenlaiseen muuhun säilytykseen. Aitta sijaitsi ulompana ja iso aitta oli pelkästään viljan säilytystä varten Meidän puolelle tehtiin navetta aputiloineen ja talli. Meidän puolella oli "kesäpuoli", pirtti, eteishalli ja liiteri. Kesäpuolella saattoi talvisaikaan säilyttää monenlaista. Loput vietiin vaateaitan puolelle. Kesäpuoli paloi syksyllä Meidän portaiden edestä jatkui kylätie. Noin 200 m (arvioni) päässä maasto kohosi. Siellä oli kolme taloa. Ensimmäinen talo oli nimeltään Leskelä. Sukunimi oli Höyhtyä. Olisikohan heillä se sukunimi ollut pitempään kuin meidän suvussa. Olihan meidän esi-isä tullut Yli-Iin Karjalankylästä Iijokivarresta ja hän oli Antti Ylitalo. Silloin saatettiin ottaa sukunimi paikan mukaan. Leskelässä asui silloin neljä sisarusta: Eemeli, Aate, Fanni ja Reeta. Reeta oli leski ja hänen sukunimensä oli Hyry (Reeta oli jäänyt leskeksi kaksi kertaa, ensimmäisen miehen nimi oli Jokela ja toisen Hyry). Hänellä oli poika, Eino Jokela (elää nyt, vuonna 2001, on vanha ja väsynyt nyt). Eemeli sai vanhanapoikana reippaan ja ahkeran vaimon, Martan Kuivajoelta. Heidän tyttärensä ovat perineet äidin taidot ja ahkeruuden. Yksi, vanhin Aila,

16 HÖYHTYÄ 16 (48) on kotona miehensä Aslak Jaaran kanssa. Talo on mallikelpoinen. Heillä, Aslalla ja Ailalla oli viimeiseksi karjaa, ei enää v ole. Seuraavaksi oli kaksi eri taloa Leväojan rannalla. Leväoja, osin aivan joen näköinen laskee n. 200 m päässä Oijärveen. Pihakuva Höyhtyältä: Vasemmalla oli mielestäni kaunis talo, ehkä pienin kooltaan. Siinä asui Kalle Höyhtyä, "Parta-Kalle". Oliko hänkin "perushöyhtyäläisiä", ei sukua meille, niin että hän saattoi ottaa vaimoksi Kaisa Höyhtyän, joka oli meidän Pekka-vanhaisän sisko. Lapsuudessani he olivat jo vanhoja. Heidän lapsiaan olivat Janne, Kustu, Maija ja Anni. Vanhin, Janne, oli kai meidän isän kanssa hyvät kaverit. Vuonna 1941 hän sai sydänkohtauksen ja tuupertui myllykuorman päälle. Oli jyväkuorma valmiina ja Janne oli lähdössä myllyyn. Kuolema tuli siihen, kotipihalle. Janne ja meidän Sohvitäti rakastuivat ja menivät kihloihin. Varmaan oli kova paikka, kun he joutuivat eroamaan. Olivathan he täysiä serkkuja. Janne löysi vaimoksi Armiida Puurusen Pudasjärveltä. Sohvitäti pääsi talveksi Ylitornion kansanopistoon. Senjälkeen hän pääsi opiskelemaan Kätilöopistoon Helsinkiin.

17 HÖYHTYÄ 17 (48) Kolmas talo Höyhtyällä - kuten tätä taloryhmää kutsuttiin - oli se, missä esi-isämme alkoi asustaa tultuaan Oijärvelle. Paikkaa kutsuttiin Anttilaksi. Siinä oli päittäin Leväojaan harmaahirsinen tilava rakennus. Oli eteinen (porstua), keittiö ja tilava pirtti. Tässä talossa oli piisi leivinuunin nurkassa. Sitä ei ollut muissa taloissa. Lapsuudessani talossa asui Jaakko Höyhtyä (vaimo Kaisa) perheineen. Pirtissä majaili myös avioituneita lapsia aluksi, joten siellä oli elämää. Lisäksi mustalaisetkin saivat yöpyä kylää kiertäessään. Muissa taloissa ei otettu mustalaisia yöksi, vaikka oli useampi huone. Toisinaan Anttila jätettiin kylmilleen talvella siksi, että russakat kuolisivat. Anttilan pihapiirissä, meiltäpäin siihen kummulle noustessa oli jäänteitä kivinavetasta. Liekö ihan ensimmäisen isännän aikainen navetta. Oli se. Höyhtyän taloryhmään kuului luonnollisesti talousrakennuksia. Jokaisessa talossa tarvittiin 30-luvulla ja 40-luvullakin hevonen. Lampaat vietiin muistaakseni jonnekin kesäksi. Kuitenkin: Anttilan tytöt Anni ja Elna saivat ihanan rauhallisen oman pesän kesäksi, kun he siivosivat tallin. Hirsiseinäisenä se oli hyvä paikka levähtää. Leskelän pihapiirissä, navettarakennuksen takana - navetanporstuan läpi oli suora yhteys - oli lapsuuteni aikana vanha hirsinen asuinrakennus. Silloin se lähinnä toimi varastotilana. Kun meni piipahtamaan vaikka asialla heillä, joku naisista kävi vanhalta puolelta nisusiivun. Liekö maidon kanssa tarjonneet. Yhtenä, kevättalven aikaan tapahtuvana, ruisleipien tekoviikkona olin Martta-äidillä apuna leivänpaistossa, meidän äiti lähetti. Joka talossahan leivottiin keväällä kesäleivät. Ohuita ruisleipiä, joissa oli reikä keskellä. Joka talossa oli juurisaavi. Siihen laitettiin taikina ensin hapettumaan. Sitten oli tehty laudasta n. kolme metriä pitkiä leipälautoja. Päissä oli "jalat" niin, että muodostui "hyllykkö", joihin leivät voitiin laittaa odottamaan paistamista. Pitihän ne myös kuivattaa. Ne olivat ohuita, mahdollisimman ohuita. Hyvin ne kuivaisivat leipävartaissa, joita tarvittiin siis myös joka talossa. Ainakin yhden joulun aikaan sain Leskelästä rukiin olkia himmelin tekoa varten. Heillä oli siis silloin viljelty itse ruista. Leskelän pihapiiristä turvallisen matkan päässä - olisiko esim. 50 m. - oli riihi, jossa oli aikanaan puitu viljaa. Kai ne olivat puineet jonkunverran vanhalla systeemillä, jolloin sai ehyitä olkia. Uusi puintitapa "ryskillä" eli puimakoneella rikkoi oljet. Meidän riihirakennus sijaitsi maantien vieressä, siinä paikalla on nyt Einosedän talo (nyt Elli ja Jorma Laitisella). Se riihi oli ilman muuta alkuperältään Matti-isännän aikana laitettu.

18 HÖYHTYÄ 18 (48) Siinä oli nimittäin kaksi hirsiseinäistä "huonetta", joista toisen nurkassa oli uuni. 30-luvulla - silloin ei taidettu enää puida riihtä vanhaan malliin - tuli puimakone, "ryski". Se oli useamman talon yhteisomistuksessa. Vuorotellen tuli väkeä töihin siihen taloon, missä "ryski" oli. Tarvittiin joku antamaan olkia, toinen syöttämään, kolmas ottamaan vastaan jyviä ja ruumenia jne. Koneenkäyttäjä tottakai. Varmaan puintihommaa varten meidän riihirakennuksen eteen oli tehty lautaseinäinen yhtenäinen huone, samoin toinen taakse, eli maantien puolelle. Sinne voitiin siirtää oljet, joilla toki oli talven mittaan käyttöä kuivikkeina navetassa ym. Jos siirrymme nyt Einosedän talosta Höyhtyälle päin. Höyhtyäntie alkaa juuri tästä ja päättyy Leväjoen rannalla oleviin taloihin eli sukumme Oijärvellä alkaneeseen vaiheeseen. Vasemmalle jää nyt Martti Höyhtyän talo. Sitä veljekset Martti ja Niilo - pikkuveljet apuna - alkoivat rakentaa 1950-luvun alkupuolella. Vanhaäiti oli katsonut pirtin ikkunasta ja päivitellyt nykyrakentamista: "kaivavat tuommoista kuoppaa?. Ei sitä ennen. Kerättiin vaan kiviä perustukseen." Marttilan uudisrakennuksen alkua:

19 HÖYHTYÄ 19 (48) Martin talon paikalla oli vielä 1940-luvulla tilava aitta. Sekin oli ilman muuta Matti-isännän ajalta. Se oli kaksikerroksinen: etuovesta päästiin vilja-aittaan. Viljalaareja oli molemmissa kerroksissa. Veljekset Pekka ja Kalle olivat sopineet, mikä laari on sinun, mikä minun. Toisessa päässä olivat vaateaitat, kaksi samanlaista. Toinen oli Kalle-isännän, toinen Pekka-isännän. Meidän puolella ainakin yläkerta toimi vaateaittana. Alakerrassa saattoi olla muuta, esim. ovipielessä silakkanelikko ja lihasaavi (sianlihaa suolassa). Siihen Sohvitäti, joka asui jo Kuivaniemen kirkolla (40-luvulta alkaen) syksyllä osti Kuivaniemen kalastajilta silakat, jotka tuotiin valmiiksi suolattuina Oijärvelle. Näiden kahden hirsiaitan välissä oli lautaseinäinen tila, joka toimi maatalouskoneiden varastona. Siellä olivat katon alla niittokone ja haravakone, aura, karhi ym. Se oli meidän väen käytössä. Jos nyt yritän kertoa pihapiiristä 30-luvun alkupuolella. Kahden perheen erillisissä talouksissa tarvittiin kaikki kahdet. Rakennukset olivat noin suorakaiteen muotoisessa ryhmässä, tilava piha-alue välissä. Yleisnäkymä Höyhtyän pihapiiristä:

20 HÖYHTYÄ 20 (48) Pohjoisella sivustalla oli meidän kesäpuoli. Ainakin pirttiosa oli hirsistä, olisiko toinenkin pää ollut. Ehkä taisi olla. Siinä oli keskellä eteistila, vasemmalla tien ja järven puolella pirtti. Oikealla oli tilava liiteri. Pirtissä oli oikea leivinuuni. En tiedä, on tullut mieleen, että olisiko se ollut Matti Höyhtyän ensimmäinen oma asunto. Se oli 30-luvulla meidän "kesäpuoli". Talvipuoli voitiin siivota ja jättää "pyhäkuntoon". Kesäpuolta on Pohjois-Suomessa harrastettu paljon. Miten helppoa siivouksenkin kannalta oli kesällä, jolloin kuljettiin ulkotöissä ja vaan käväistiin sisällä. Oli kaikinpuolin kätevää. Isä oli hankkinut ajoissa seuraavan talven tarvepuut liiterin puolelle. Vuonna 1937 lähdin kansakouluun, joka näkyi meille. Matkaa oli noin puoli kilometriä. Koulu alkoi syyskuussa. Yhtenä syyskuun päivänä näkyi koululle meiltäpäin liekkejä. Meidän kesäpuoli paloi. Siinä meni myös seuraavan talven polttopuut. Ajatella, ei tullut koskaan kysyttyä, miten isä tämän ongelman ratkaisi. Auttoivatko ehkä naapurit? Päärakennuksessa oli sentään pirtinuuni, hellauuni ja neljä kakluunia kamareissa. Kamareista kaksi toki olivat talvella pitkät tovit lämmittämättä. Minä vaan surin Kaanperän vanhaäidin lahjoittamaa Aapista ja oliko ne uudet kumisaappaat vai uudet sukset, jotka menivät. Väkeä kertyi, myös pelastamaan toisia rakennuksia ja onneksi ne säästyivät. Nyt on käynyt mielessä, mikä järkytys se oli äidille, joka loppukuusta synnytti Pentin. Talousrakennuksia oli varmaan myös Matti-isännän ajalta "toisten puolen" navetta "karjalatoineen" (heinälato) ja eteläpuolen yhtenäinen rakennus, jossa oli navetasta päin: ulkohuone (käymälä), talli, pari varastotilaa ja puohi. Puohin vintillä talon tyttäret nukkuivat kesällä. Meidän puolella oli varmaan 1900-luvun alkupuolella rakennettu navettarakennus. Leveä "sola" erotti sen "toisten" navettarakennuksesta niin, että väliin saattoi hyvin ajaa heinähäkin. Toisten heinälato (karjalato) oli siinä. Meidän tunkiolle pääsi siitä hyvin, tarvittaessa.

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Bob käy saunassa. Lomamatka

Bob käy saunassa. Lomamatka Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Muistoissamme 50-luku

Muistoissamme 50-luku Muistoissamme 50-luku Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Alma Media / Uuden Suomen kokoelma / rajattu 6. Ahkeraa työntekoa Maaseudulla heinäntekoon lähtivät kaikki. Työhön tarvittiin miehet, naiset ja

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

PAPERITTOMAT -Passiopolku

PAPERITTOMAT -Passiopolku PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Matti Leinon sukuhaara

Matti Leinon sukuhaara Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Rannalla Rannalla TAMMI TAPANI BAGGE Rannalla Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kaisa-sarjan kirjat: Pihalla, 2002 Ulkona, 2004 Kylässä, 2005 Yöllä, 2006

Lisätiedot

Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille

Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Maahanmuuttajien kokemuksia perhevalmennuksesta ja sen tarpeesta Kävitkö perhevalmennuksessa?

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat

Lisätiedot

Sukuseuran kesäretki Tervakosken Puuhamaassa ja Tervaniemessä

Sukuseuran kesäretki Tervakosken Puuhamaassa ja Tervaniemessä Sukuseuran kesäretki 12.8.2017 Tervakosken Puuhamaassa ja Tervaniemessä Pitkän sateisen jakson jälkeen vihdoin oli luvassa puolipilvistä ja jopa aurinkoistakin säätä. Tätä viikonloppua oli jo odoteltukin

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kuljen muistojen tietä

Kuljen muistojen tietä Kuljen muistojen tietä Vanhempieni tarina Kerttu Kuotola - s. 5 Sotapäiväkirja Stm Kaino Järvinen - s. 37 Minun tarinani Kerttu Kuotola - s. 91 Kotijärvi Kerttu Kuotola - s. 191 z Janakkala 2007 Alkusanat

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Ruut: Rakkauskertomus

Nettiraamattu lapsille. Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012

KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012 SIVUSTO Etusivu Jorsakin kenneli Koiramme Pentuboxi Kasvatit Koiratietoa Linkit KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 Uusimmat kuvat ovat sivun alalaidassa HUHTIKUU 2012 53 VRK PIKALINKIT K-pentueen sivu Sivuston

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

2. Mistä muut voivat huomata, että Jarkkoa pelotti? 3. Mitä ohjeita haluat antaa Jarkolle ja hänen vanhemmilleen?

2. Mistä muut voivat huomata, että Jarkkoa pelotti? 3. Mitä ohjeita haluat antaa Jarkolle ja hänen vanhemmilleen? Pelko kiusaamisesta Jarkkoa kiusattiin koulussa. Häntä pelotti herätä aamuisin ja ajatella kouluun lähtemistä. Millä tavalla häntä kiusattaisiin tulevana päivänä? Jarkko tunsi yhä useammin aamuisin vatsakipua

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot