Asevelvollisuus kehittyy koko ajan

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Roolipeli opettaa kriisinhallintaa Tuusulassa pidettiin kansainvälinen yhteysupseerien kurssi uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 52. vuosikerta n:o 6 (1139) verkossa > Kuva: Svante Gullichsen Asevelvollisuus kehittyy koko ajan Yleistä asevelvollisuutta kannatetaan. Sitä halutaan myös kehittää. Tasa-arvokysymykset, yksilöllistyminen ja toimintaympäristön muutokset haastavat nykyisen asevelvollisuuden. Maanpuolustuksen turvaamiseksi asevelvollisuutta on kehitettävä. uutiset, sivu 3 Jarmo Lindberg puolustusvoimain uudeksi komentajaksi uutiset, sivu 3 Mielen terveys on otettava vakavasti kentällä, sivu 10 Kevät tuli eläintarhaankin vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 6/2014 pääkirjoitus Suurvallan naapurissa Kun suurvaltojen reaalipolitiikka astuu kehiin, eivät sopimukset paljon paina. tornitouhua Pieniltä mailta unohtuu tasaisin väliajoin, miten suurvallat ajattelevat ja toimivat. Ero on kuin miehellä ja naisella. Toisen kuvitellaan ajattelevan kuin itse, kunnes poikkeavat näkemykset törmäävät. Sitten ollaankin jo keskellä peruuttamatonta konfliktia. Taannoin eräs pieni itsepäinen valtio uskoi tietävänsä, miten naapurin suurvalta ajattelee. Suurvallan vaatimiin alueluovutuksiin ei suostuttu, koska sen ei uskottu hyökkäävän. Oltiinhan yhdessä sovittu, ettei kumpikaan hyökkäisi. Kun suurvaltojen reaalipolitiikka astuu kehiin, eivät sopimukset paljon paina. Ukrainan, Venäjän, Yhdysvaltojen ja Britannian Budapestissa 1994 allekirjoittamassa sopimuksessa Ukraina luopui Neuvostoliiton aikaisista ydinaseistaan. Vastapalveluksena suurvallat lupasivat taata Ukrainan itsenäisyyden ja rajojen koskemattomuuden. Tällä hetkellä sopimuksella on yhtä paljon painoarvoa kuin aikanaan oli vuoden 1920 Tarton rauhansopimuksella, vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimuksella tai Kansainliiton peruskirjalla, jotka kaikki Neuvostoliitto oli allekirjoittanut. Sen sai Suomi katkerasti huomata marraskuussa *** Talvisodan päättymisen 74. vuosipäivänä kokoonnuttiin Helsingin Kalliossa kunnioittamaan sodassa taistelleen jalkaväkirykmentti 11 eli Ässärykmentin muistoa. Tilaisuudessa puhunut suurlähettiläs Pekka J. Korvenheimo avasi kuulijoille talvi- ja jatkosodan poliittisia päätöksiä sekä Ässärykmentin historiallista symboliikkaa sodassa ja sen jälkeen. Kokonaan helsinkiläinen Ässärykmentti oli aikanaan poikkeuksellinen joukko-osasto. Rykmentin miehet asuivat pääasiassa Pitkänsillan pohjoispuolella. He olivat työväenluokkaa samoilta alueilta, jotka vasta parikymmentä vuotta aiemmin olivat muodostaneet vallankumouksellisen Helsingin punakaartin tukialueen. Työläisrykmentin miesten lojaalisuutta epäiltiin talvisodan alkaessa ihan syystäkin. Vaikka kansan eheytymisestä oli ollut puhetta läpi 1930-luvun, ei sisällissodan repimä haava todellisuudessa ollut vielä umpeutunut. Epäilijät olivat kuitenkin väärässä. Ässärykmentti osoitti lojaalisuutensa lukuisissa talvisodan taisteluissa. *** Talvisodassa epäiltiin muutakin kuin jalkaväkirykmentti 11 kestämistä, nimittäin koko Suomen kestämistä. Stalin kuvitteli puolustuksen murtuvan parissa viikossa, jonka jälkeen sisällissodan kahtia jakama kansa ottaisi puna-armeijan vapauttajana vastaan. Nykyisen Ukrainan tiedetään myös olevan kahta leiriä. Lännessä halutaan integroitua Euroopan unioniin ja idässä katse on suunnattu Venäjälle. Julkisuudessa on epäilty Ukrainan hajoamista, mikäli venäläiset joukot ylittäisivät Krimin lisäksi rajan maan itäosissa. Hajoaako kriisissä maa vai heittääkö kansa epäilykset romukoppaan kuten Ässärykmentti aikanaan? Toivottavasti emme saa vastausta. > nurkka Viestintä ja strateginen viestintä koetuksella Puolustusministeriön viestintäjohtaja antoi edellisessä Ruotuväen numerossa päteviä neuvoja siitä, kuinka puolustushallinto voisi toimia vähentääkseen itseensä kohdistuvia kielteisiä uutisia. Hankaliin äkkitilanteisiin soveltuvien neuvojen ohella painottaisin vielä yhtä seikkaa, viestinnän suunnittelua. Viestintää ja erityisesti strategista viestintää on suunniteltava ja koko organisaation on siihen sitouduttava. Muuten ei voi onnistua, ei edes ylhäältä määräämällä. Esimerkkini tulee puolustushallinnon ulkopuolelta. Valtioneuvoston kanslia on julkaissut pitkän pohdinnan jälkeen ja ilman suurempaa huomiota uudet strategisen viestinnän linjauksensa. Asiakirja paljastaa, kuinka hankalaa on kehittää toimivaa strategisen viestinnän mallia moninapaiseen ja moniääniseen organisaatioon. Tarve kohentaa valtioneuvoston strategista viestintää nousi esiin valtion keskushallinnon uudistusselvityksen yhteydessä. Keskushallinnon uudistamisella pyritään muun muassa lisäämään valtioneuvoston kanslian toisin sanoen pääministerin ohjausvaltaa ja samalla supistamaan nykyisten ministeriöiden ja ministerien toimintavapauksia. Keskeisin tavoite on vahvistaa hallitusohjelman ja hallituksen strategisen näkemyksen toimeenpanoa. Valtioneuvoston strategista viestintää ryhdyttiin siis uudistamaan, jotta pääministerin ääni kuuluisi nykyistä paremmin. Alkuvaiheessa ministeriöissä pelättiin, että valtioneuvoston kanslia oli havittelemassa strategisen viestinnän keskittämistä kokonaan itselleen. Saattoi havitellakin, mutta niin ei nyt tapahdu. Uudessa linjauspaperissa tyydytään näet vain kuvaamaan, millä tavoin valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden viestintäyhteistyötä pyritään parantamaan esimerkiksi silloin, kun pääministeri vaatii tehostettuja ja koordinoituja viestintätoimia. Yhteistyön määrittely jää linjauksissa kuitenkin kovin epämääräiseksi: [Strategisen viestinnän] yksityiskohtaiset toteuttamistavat ja sisältökysymykset sovitaan tapauskohtaisesti ja yhteistyössä toimivaltaisen ministeriön, viestintäprosessista vastaavan valtioneuvoston kanslian ja vastuuministerin kabinetin kanssa. *** Veikkaan, että näillä reunaehdoilla juna ehtii jo mennä, ennen kuin viesti valmistuu. Mutta toisaalta, sovinnollisen ja vapaaehtoisen yhteistyön korostaminen on tietenkin viisasta kuuden puolueen hallituksen viestinnässä ja moninapaisessa valtioneuvostossa. Linjaus on lain ja demokratian sanelema hiljainen kompromissi ja sitä paitsi ainoa mahdollisuus. Lainsäädäntö ei nimittäin anna valtioneuvoston kanslialle toimivaltaa määrätä muiden ministeriöiden viestintävoimavarojen käytöstä eikä viestinnän sisällöstä. Perustuslain mukaan ministeriöt ovat valtioneuvostoon kuuluvia itsenäisiä toimijoita, jotka vastaavat toimialansa asioista ministerin johdolla. Ossi Kervinen YTM Kirjoittaja on toimittaja ja eläkkeellä oleva puolustusvoimien viestintäjohtaja kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Vaarantaako liikalihavuus Suomen maanpuolustuksen? sosiaalisesta mediasta Kyllä 66% 6. maaliskuuta Ennätysmäärä naisia haki armeijaan! Reservissä jo 6000 naista. Upeaa, että myös naiset kokevat maanpuolustuksen tärkeäksi! #intti #naiset Kiinteistöalan yrittäjä Tuomo 8. maaliskuuta Naiset mukaan #pupo ja #turpo Mä kysyn miten murtaa kuilu jossa näistä puhuvaa naista pidetään friikkinä #naistenpäivä HS:n toimittaja Laura Halminen keskustelussa siitä, miten naiset osallistuisivat entistä enemmän puolustus- ja turvallisuuspoliittiseen 7. maaliskuuta #BankofIdeas: Tuija Talvitie: Naisten osallistaminen kaikkiin [rauhanprosessin tasoihin] on suurta viisautta. #UNSCR1325 Turvallisuuspoliittista blogia pitävä kapteeniluutnantti James Mashiri ajatushautomo Banks of Ideasin 6. maaliskuuta Naiset maksaa inttiin hakemisesta lääkärintarkastusmaksun. Ennätysmäärä hakijoita, pitääkö hintaa nostaa? #tasaarvo Varusmiesliiton pääsihteeri Jussi Mäkinen kritisoi naisten maksullisia asepalvelusta edeltäviä terveystarkastuksia. 34% Seuraava kysymys: Kannatatko yleistä asevelvollisuutta? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla ruotuvaki@mil.fi KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh Fax helena.immonen@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Deniz Kaya Puh ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Kokelas Hanna Tuulonen Puh Alikersantti Pauli Engblom Puh Alikersantti Emmi Sivonen Puh Kaartinjääkäri Teemu Kakko Puh Kaartinjääkäri Hannes Mattila Puh Kaartinjääkäri Joonas Välilä Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Eero Ketonen graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJAT Kokelas Jonna Kaasalainen Kaartinjääkäri Ali Rinta-Jaskari Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2014 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 6/2014 uutiset 3 Uudistukset kehittävät asevelvollisuutta Varusmiesten erikoisosaamista halutaan tulevaisuudessa hyödyntää entistä enemmän. Joukkojen tuottamiseen riittää, että palveluskelpoiset miehet ja vapaaehtoiset naiset koulutetaan. Hanna Tuulonen Asevelvollisuus halutaan säilyttää, mutta sitä tulee myös kehittää. Näin kokee valtaosa suomalaisista. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselyn mukaan yleistä asevelvollisuutta kannattaa 68 prosenttia kansalaisista. Puolustusvoimauudistuksen myötä asevelvollisuus on muutoksessa. Sitä on muokattu useasti sen jälkeen, kun asevelvollisuuslaki astui voimaan vuonna Pääosin on seurattu Ruotsin esimerkkiä muun muassa kehittämällä aseeton palvelus ja siviilipalvelus vaihtoehdoiksi asepalvelukselle. Myös naisilla on ollut vuodesta 1995 lähtien mahdollisuus suorittaa varusmiespalvelus. Nyt käynnissä oleva uudistus toteutetaan Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti. Erikoisosaamista hyödynnettävä Asevelvollisuuden haasteina ovat resurssien riittämättömyys, tasaarvokysymykset ja siviiliosaamisen hyödyntäminen. Puolustusvoimien tarve kilpailla henkilöstöstä muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa merkitsee tarvetta tarjota mielekästä koulutusta. Palvelukseen astuvien henkilöiden siviilissä hankkimaa erikoiskoulutusta ei ole tähän asti kyetty hyödyntämään riittävän kattavasti. Viimeistään vuonna 2016 käyttöön otettava osaamisprofiili helpottaa osaamisen tunnistamista ja kohdentamista. Asevelvollinen täyttää osaamisprofiilia ennen kutsuntoja. Palveluksen aikana profiilia täydennetään, ja reservissä sitä ylläpidetään, puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen kertoo. Osaamisprofiili on yksi 61 suosituksesta, joiden tavoitteena on kehittää asevelvollisuutta. Suositukset on laatinut vuonna 2010 puolustusministeriön asettama työryhmä. Tehdyistä suosituksista 43 on toteutettu, ja arvion mukaan toteutettavat suositukset ovat voimassa vuoden 2015 loppuun mennessä. Tärkeimmiksi toteutuneiksi suosituksiksi Hyppönen nimeää varusmiesten henkilökohtaisen Kuva: Svante Gullichsen Ruotsin ja Norjan puolustusasiamiehet Bo Stennabb ja Per Arne Five painottavat, että palveluksen on oltava mielenkiintoista, haastavaa ja yksilön osaamisen huomioon ottavaa. Olipa kyse sitten ammattiarmeijasta tai yleisestä asevelvollisuudesta. kunto-ohjelman ja heille jaettavan palvelustodistuksen. Todistukseen dokumentoidaan varusmiespalveluksen aikana hankittu osaaminen. Kolmas tärkeä kohta on, että saapumiserien välillä on nyt kahden viikon tauko. Tuolloin voidaan tehdä kotiutuneen saapumiserän jälkihoitoa ja valmisteluja seuraavaa varten, Hyppönen lisää. Maanpuolustus ei ole tasa-arvokysymys Erilaisia vaihtoehtoja yleiselle asevelvollisuudelle Hanna Tuulonen Asevelvollisuuden haasteita ovat yksilöllistyminen, tasa-arvokysymykset, koulutettavien puute, toimintaympäistömuutokset ja puolustuksen murros. Näin luennoi yhteiskuntatieteiden tohtori, everstiluutnantti evp Arto Nokkala MTS:n asevelvollisuusseminaarissa. Nokkala kokee, että Suomen nykyisellä mallilla on tulevaisuutta ehkä kauemminkin kuin kaksi vuosikymmentä. Nokkalan mukaan suomalaisen asevelvollisuuden etu on, että se takaa riittävän henkilöstön sodan ajan joukkoihin. Nokkalan mielestä käynnissä olevat uudistukset vievät asevelvollisuutta oikeaan suuntaan. Hän kuitenkin lisää, että jos pelkkä toimivuuden parantaminen ei riitä, yleistä asevelvollisuutta kohtaaviin haasteisiin voidaan ainakin teoriassa vastata viidellä eri tavalla. Kaksi parasta vaihtoehtoa ovat sukupuolineutraali asevelvollisuus ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus. Kumpikin kouluttaisi yksinomaan sotilaita, Nokkala selventää. Norjan puolustusasiamies Per Arne Five kertoi samaisessa seminaarissa Norjan kokemusten sukupuolineutraalista asevelvollisuudesta olevan positiivisia. Tarvitsemme monimuotoisuutta järjestelmään. Puolustusvoimien täytyy pystyä rekrytoimaan parhaat ja koska osa parhaista on naisia, täytyy meidän kyetä rekrytoimaan henkilöitä laajemmalta pohjalta kuin ennen, Five perustelee. Norjassa asevelvollisuutta muutettiin viime vuonna siten, että yleinen asevelvollisuus koskee sekä miehiä että naisia. Fiven mukaan tärkein syy naisten asevelvolliseksi asettamiselle oli puolustusvoimien osaamisen laajentaminen. Puolustusvoimauudistuksen päätavoite, suositusten käyttöönoton lisäksi, on sopeuttaa puolustusvoimien koko ja toiminta tasapainoon rahoituksen kanssa. Rakenteellisilla uudistuksilla pyritään saavuttamaan miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Tulevat säästöt vaikuttavat esimerkiksi kertausharjoitusten määrään. Vuoden 2015 jälkeen tavoitteena on kertauttaa reserviläistä vuosittain, kun luku on edellisten vuosien aikana ollut noin Myös naisten määrää palveluksessa halutaan lisätä. Tänä keväänä hakemuksia vapaaehtoiseen asepalvelukseen tuli enemmän kuin koskaan ennen. Hyppönen ei olisi kuitenkaan valmis muuttamaan asevelvollisuutta naisia koskevaksi. Hän painottaa, ettei Norjan kaltainen malli ole toimiva Suomen puolustusvoimille. Joukkojen tuottamiseen riittää se, että koulutamme palveluskelpoiset miehet ja vapaaehtoiset naiset, Hyppönen linjaa. Suomalaisista vain 11 prosenttia kannattaa ammattiarmeijaan siirtymistä. Hyppönenkään ei koe Ruotsin ammattiarmeijan mallia Suomelle sopivaksi. Ruotsissa peruskoulutuskauden jättää kesken noin 20 prosenttia aloittaneista. Keskeyttäjien lisäksi kaikki peruskoulutuksen hyväksytyksi suorittaneet eivät halua jatkaa puolustusvoimille töihin. Nämä ovat selkeitä haittapuolia, kertoo Ruotsin puolustusasiamies Bo Stennabb MTS:n helmikuisessa asevelvollisuusseminaarissa. Hyppönen toteaa, ettei Suomessa ole nyt tarvetta suurille muutoksille. Toimivaa ei kannata korjata, vaikka jatkuvasti kehitetäänkin, hän kiteyttää. Jarmo Lindbergistä puolustusvoimain uusi komentaja Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg nimitettiin uudeksi puolustusvoimain komentajaksi 1. elokuuta alkaen. Teemu Kakko Kuva: Laura Kaipainen Puolustusvoimien sotatalouspäälliköstä, kenraaliluutnantti Jarmo Lindbergistä tulee puolustusvoimain uusi komentaja. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimitti Lindbergin virkaan 7. maaliskuuta elokuun alusta alkaen viiden vuoden määräajaksi. Lindberg seuraa tehtävässä kenraali Ari Puheloista, joka siirtyy reserviin elokuussa. Sotatalouspäällikkönä Lindberg on johtanut Pääesikunnan logistiikka- ja materiaaliosastoja. Tehtävässään hän on vastannut puolustusvoimauudistuksen suurimman muutoksen toimeenpanosta eli logistiikkalaitoksen perustamisesta. Uudistuksen jälkeen kaikki puolustusvoimien logistiikka-alan toimijat ovat yhden johtoportaan alaisuudessa. Lindberg valmistui lentokadettikoulusta vuonna 1982 kadettikurssinsa priimuksena. Hän on entinen ilmavoimien komentaja. Urallaan Lindberg on toiminut myös ilmavoimien operaatiopäällikkönä ja Lapin lennoston komentajana. Lindbergillä on kokemusta operatiivisistä tehtävistä valmiuspäällikkönä ja logistiikan ja materiaalialan tuntemusta sotatalouspäällikkönä. Ensimmäinen lentäjätaustainen komentaja Lindberg oli yhtenä ensimmäisistä koulutetuista lentäjistä mukana F-18 Hornet -hankinnassa. Hän on toinen ilmavoimista puolustusvoimain komentajaksi valittu henkilö ja ensimmäinen, jolla on lentäjätausta. Edellinen ilmavoimista lähtöisin oleva komentaja oli kenraaliluutnantti Jarl Lundqvist 1940-luvulla. Ilmavoimien esikunnan sunnittelupäällikkö, eversti Jari Mikkonen muistaa tulevan puolustusvoimien komentajan, kenraaliluutnantti Jarmo Lindbergin lentäjäkoulutusajoiltaan. Mikkonen koulutettiin aikoinaan Hornetlentäjäksi yhdessä Lindbergin kanssa. Koulutusaikanamme Lindberg toimi ryhmänjohtajana. Hän oli aktiivinen ja osasi pitää projektinsa hyvin hallinnassa, Mikkonen kertoo.

4 4 uutiset ruotuväki 6/2014 lyhyesti Utin jääkärirykmentin talviharjoitus Lapissa Utin jääkärirykmentti järjestää talviolosuhdeharjoituksen Lapissa maaliskuuta. Tavoitteena on kehittää varusmiesten ja palkatun henkilöstön kykyä toimia pohjoisen Suomen tunturiolosuhteissa. Vähäluminen talvi on paikoin vaikeuttanut toimintaa Lapissa. Kouluttajilla on ollut haasteita löytää riittävän runsaslumisia alueita majoitukseen käytettävien lumiluolien tekemiseksi, kommentoi eversti Petri Mattila. Joukot liikkuvat maastossa pääosin hiihtäen ja moottorikelkoilla. Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 170 henkilöä. PEn Puolustusvoimille uusia ammuksia Puolustusvoimat tekee hankintasopimuksen panssaroituihin ajoneuvoihin hakeutuvista ampumatarvikkeista. Hankinta sisältää kovia ammuksia, harjoitusammuksia ja koulutustarvikkeita. Puolustusministeriön hallitusneuvos Jouko Tuloiselan mukaan kyseessä on täysin uudenlainen ampumatarvike. Ne eivät korvaa mitään aiempaa ammusta tai järjestelmää vaan tulevat uutena osana puolustusvoimien koulutukseen, Tuloisela kertoo. Sopimus tehdään ranskalaisen Nexter Munitionsin kanssa. Hankinnan kokonaisarvo on noin 16 miljoonaa euroa ja toimitukset ovat vuosina HTu Yhdysvaltalaisia kouluttautuu Suomessa Maavoimat järjestää koulutusvierailun Yhdysvaltain asevoimien 16 sotilaalle. Tavoitteena on kehittää kansallisen puolustuksen suorituskykyjä sekä edistää yhteistoimintaa ja -menetelmiä muiden maiden kanssa. Yhdysvaltalaisten sotilaiden tavoitteena on saada koulutusta talviolosuhteissa toimimiseen. Lämmin sää ei ole estänyt koulutusvierailun toteutumista. Harjoitus järjestetään Utissa ja Lapissa, joten olemme pystyneet viemään koulutusvierailun läpi suunnitelman mukaisesti, kertoo Utin jääkärirykmentin komentaja, eversti Petri Mattila. PEn Materiaaliyhteistyöstä virallista Suomi on omasta halustaan valittu Pohjoismaiden puolustusmateriaalin hankintayhteistyötä eteenpäin vievän yhteistyöryhmä (Nordefco Cooperation Area Armaments) vetäjäksi. Yhteistyöryhmän perustaminen tekee Pohjoismaiden puolustusmateriaalin yhteishankinnasta virallista. Tähän asti yhteistyö on ollut suunnittelun tasolla, mutta työryhmän tarkoituksena on saada aikaan konkreettisia yhteishankkeita, kertoo erityisasiantuntija Sanna Laaksonen puolustusministeriöstä. Työryhmä on pysyvä, ja sen toiminta on aloitettu välittömästi. LJa Kriisinhallintaa opetellaan roolipelillä Kurssi antaa perusteet toimintaan kriisinhallinta-alueella. Todentuntua harjoituksiin luodaan lavasteilla ja asusteilla. Hanna Tuulonen Kansainvälinen yhteysupseerien kurssi tähtää toiminnan harjoitteluun erilaisissa kriisinhallintaympäristöissä. Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen kurssisektorin johtaja, majuri Janne Lehtonen kertoo, että tavoitteena on opettaa vuorovaikutustaitoja, joita kriisinhallinta-alueilla tarvitaan. Annamme perusteet toimintaan eri organisaatioihin kuuluvien johtohenkilöiden ja paikallisten toimijoiden kanssa, Lehtonen tarkentaa. Kurssi, Peace Support Co-operation Course, järjestettiin helmikuussa Hyrylässä. Kurssille osallistui 20 opiskelijaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Ugandasta sekä opettajia Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Reservin vänrikki Mikael Oresmaan mukaan kurssin sisältö on lunastanut lupaukset. Tapahtumat perustuvat todellisiin tilanteisiin. Se auttaa ymmärtämään millaista kriisinhallintatyö on oikeasti, kolme kertaa ulkomaankomennuksella ollut Oresmaa summaa. Ensimmäinen laatuaan Emmi Sivonen Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen painotti 209. Maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan, että valtioiden ulkoista turvallisuutta koskevia ydinkysymyksiä on aina tarkasteltava pitkällä aikajänteellä. Jos esimerkiksi katsomme kansainvälistä kehitystä viimeksi kuluneiden kymmenen-viidentoista vuoden ajalta aina viime päiviin asti, voimme sanoa, että tänä aikana ei ole ollut aihetta vakavasti kyseenalaistaa sotilaallisen puolustusjärjestelmämme kolmea perustekijää: puolustusvoimien tehtäviä, puolustusperiaatetta ja yleistä asevelvollisuutta. Asevelvollisuus yksilön ja yhteisön näkökulmasta Viime aikoina julkisuudessa laajalti keskustelua herättänyt yleinen asevelvollisuus on Puheloisen Erilaisiin tomintaympäristöihin tutustutaan roolipelaamisen kautta. Kuvassa kurssilaiset harjoittelevat toimintaa rajavartiolaitoksen kanssa. Kurssin aikana erilaisia kriisinhallintatilanteita harjoitellaan roolipelaamisen kautta. Kurssin alussa oppilaille annetaan perustilanne, jonka pohjalta he voivat valmistautua ja suunnitella tulevia harjoituksia. Tilanteet on pyritty tekemään mahdollisimman totuudenmukaisiksi erilaisilla lavasteilla, asusteilla ja näyttelemällä. Saksalaisen vänrikki Florian Susewindin mielestä kurssi on hyvin valmisteltu. Meillä on mahdollisuus yksityiskohtaiseen harjoitteluun hyvin realistisessa ympäristössä. Se luo aivan erityiset puitteet kehittymiselle, Sosewind pohtii. Kurssin johtaja, ruotsalainen majuri Thomas Nordmark kertoo, että kurssi perustuu kolmen työskentelyvaiheen kiertoon. Ensin suunnitellaan, sitten toteutetaan, jonka jälkeen on palautteen aika. Kriisinhallinnassa tapaamisilla on aina jokin tarkoitus, joten ne on suunniteltava huolella, Nordmark kiteyttää. Hanna Tuulonen Hyrylässä järjestetty kurssi oli osa Nordefcon ja Eastern African Standby Forcesin välistä yhteistyökuviota. Pääesikunnan suunnitteluosastolla esiupseerina palveleva everstiluutnantti Jukka Mälkki kertoo, mukaan tarkasteltavissa kolmesta eri näkökulmasta. Strateginen näkökulma sisältää valtion velvollisuuden huolehtia kansalaisten turvallisuudesta. Yhteiskunnallisessa näkökulmassa on kyse muun muassa siitä, kuinka kokonaistaloudellisesti sotilaallinen puolustus tulee rakentaa. Yksilön näkökulmasta tarkasteltuna asevelvollisuudessa on kyse on yksittäisen kansalaisen panoksesta yhteisen hyvän ja turvallisuuden vuoksi. Kaikista näkökulmista löytyy ennen kaikkea etuja eikä pelkästään rasitteita, kuten joskus valitettavan yksipuolisesti esitetään, Puheloinen lisää. Kansalaisten tuki asevelvollisuudelle jatkuu Mielipidetutkimusten perusteella voidaan arvioida, että suomalaisten vahva tuki yleiselle asevelvollisuudelle jatkuu. Helmikuussa järjestetty kurssi oli ensimmäinen, joka toteutettiin näin suuressa mittakaavassa. Aiemmat kurssit olivat Natooperaatioihin valmistavia. Nyt mukaan on otettu Euroopan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien että yhteistyötä on lähdetty aikanaan rakentamaan Afrikan unionin kautta. Suomen ja Pohjoismaiden kesken nousi yhteisiä ajatuksia siitä, että voisimme tukea itäisen Afrikan turvallisuusrakenteita pohjoismaisin voimin, Mälkki pohjustaa. Tukea jatketaan ainakin vuoden 2015 loppuun Mälkin mukaan kyse on koulutuksellisesta tuesta, jonka tavoitteena on luoda maille kykyjä rakentaa omaa turvallisuuttaan. Suomi tukee toimintaa muun muassa järjestämällä vuosittain kolme kurssia. Kaksi kursseista järjestetään Afrikassa ja yksi Suomessa. Pyrkimyksenä on, että Puheloinen korostaa asevelvollisuuden merkitystä operaatiot. Lisäksi kurssia on pidennetty muutamalla päivällä. Nordmark kertoo, että he ovat erittäin tyytyväisiä oppilaiden kehittymiseen. Monikansallisuudesta johtuen kurssi pidetään kokonaan englanniksi. Kurssin alussa monet keskittyivät siihen, miten sanoa jokin asia sen sijaan, että olisivat miettineet, mitä kannattaa sanoa. Kielitaito on tärkeä, sillä paraskin sotilas on hyödytön, jos hän ei osaa englantia, Nordmark perustelee. kurssien pitopaikat Afrikassa sekä oppilasvalinnat toteutetaan afrikkalaisten tarpeiden mukaan. Eastern Africa Standby Forcesiin kuuluu 12 aktiivisesti toimintaan osallistuvaa maata. Yhteistyötä on tehty vuodesta Puolustusvoimien on kuitenkin huolehdittava asevelvollisuuden vaikuttavuudesta ja tuloksista sekä erityisesti välittömästä vuorovaikutuksesta kansalaisten kanssa, Puheloinen muistuttaa. Puolustusvoimat on pyrkinyt muun muassa kehittämään sekä varusmiespalveluksen että reservin kertausharjoitusten järjestelyjä. Tulevaisuudessa aiotaan esimerkiksi hyödyntää reserviläisten asiantuntemusta käyttämällä heitä kertausharjoitusten tai niiden Kuva: Ali Rinta-Jaskari osakokonaisuuksien suunnitteluun. Reservin siviiliosaaminen otetaan tulevaisuudessa paremmin huomioon samoin kuin yksittäisen reserviläisen mahdollisuus ilmoittaa kiinnostuksensa tiettyihin sodan ajan kokoonpanon tehtäviin. Puheloinen näkee yleisen asevelvollisuuden herättämät keskustelut myönteisenä asiana. Kuva: Hanna Tuulonen

5 ruotuväki 6/2014 uutiset 5 Pasifisti kirjoitti briteille vastarintaoppaan talvisodan opein tähtäimessä Vaikuttaako uskonto palvelukseen? Pauli Engblom Kirjailija-toimittaja John Langdon-Daviesin talvisotaa käsittelevä teos Hyökkäys lumessa on julkaistu suomeksi 74 vuotta englanninkielisen alkuperäisteoksen jälkeen. Espanjan sisällissodassa ja talvisodassa sotakirjeenvaihtajana työskennellyt Langdon-Davies tunnetaan myös lasten hyvinvointia edistävän hyväntekeväisyysjärjestö Planin perustajana. Kirjailijan tytär Debbie Langdon-Davies kertoo isänsä olleen aluksi epäileväinen suomalaistiedoille suuresta neuvostohyökkyksestä. Suomessa Langdon-Davies huomasi Neuvostoliiton levittämien tietojen olleen nykyisillekin sodille tyypillistä disinformaatiota ja propagandaa. Sodan aikana skeptikosta tuli Suomen vankkumaton ihailija ja hän ylisti muun muassa Suomen koulutusta ja työväen asemaa. Teos on kunnianosoitus Suomen kansalle ja suomalaiselle luonteelle, Debbie Langdon-Davies luonnehtii. Puolustautuminen on välttämätöntä Kirjailija Langdon-Davies oli pasifisti ensimmäisen maailmansodan aikana hänet pantiin aseistakieltäytyjänä vankilaan. Autoritääristen valtioiden julmat hyökkäykset käänsivät kirjailijan pään Hanna Tuulonen Norjan puolustusvoimien logistiikkaorganisaation johtaja Peter Jansen vieraili Suomessa maaliskuuta. Vierailun isäntänä toiminut sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg kertoo Suomen hyötyneen tapaamisesta etenkin telakuorma-auto BV206 hankintojen osalta. Suomi on aikanaan ostanut näitä autoja Norjasta ja viime kesänä meillä oli intressiä hankkia niitä lisää. Suomi sai ostettua Norjasta noin 300 käytettyä ruotsalaisvalmeista telakuorma-autoa, mikä tyytyväisyydellä pantiin merkille viimeisimmässä kokouksessa, Lindberg kertoo. BV206 telakuorma-autot korvaavat Sisu NA-140 BT telakuorma-autoja. Leo Jaakkonen Salibandyliiton varuskuntakiertue vieraili helmi-maaliskuun taitteessa neljässä varuskunnassa. Kiertue alkoi 18. helmikuuta Upinniemestä, josta siirryttiin Tikkakoskelle. Tämän jälkeen vuorossa oli Panssariprikaati. Kiertue päättyi Santahaminaan 10. maaliskuuta. Ohjelmaa oli monipuolisesti kaiken tasoisille liikkujille. Pihapelien lisäksi oman laukauksen John Langdon-Daviesin tytär Debbie Langdon-Davies kertoo isänsä toivoneen, että muut maat voisivat ottaa mallia Suomesta. ja hän hyödynsi talvisodassa näkemäänsä suomalaista sissiosaamista kirjoittamalla Iso-Britannian hallituksen toimeksiannosta vastarintaoppaan natsi-saksan maihinnousun varalle. Ainoaksi bestselleriksi jääneessä kirjassaan Langdon-Davies kertoo suomalaisten opein muun muassa ilmapommituksiin varautumisesta, panssarintorjuntataktiikoista ja aseenkäsittelystä. John vihasi fasismia ja uskoi, voimakkuutta pääsi kokeilemaan nopeustutkalla. Salibandytietäjät pääsivät myös vakuuttamaan palvelustoverinsa tietovisassa. Lisäksi kiertueella oli mukana salibandymaajoukkueiden pelaajia. Tapahtuman oli tarkoitus erota normaalista koulutuksesta ja päästää varusmiehet liikkumaan vapaasti, sanoo Salibandyliiton nuoriso- ja harrastevastaava Janne Bruun. Sopimus jatkuu vuoteen että sitä vastaan pitää taistella, Debbie Langdon-Davies kuvaa isänsä ajattelumaailma. Suomi on ollut avunsaaja Nyt julkaistun suomennoksen tuottoja lahjoitetaan Plan Suomen tekemään työhön. Järjestön pääsihteerin Ossi Heinäsen mukaan kirjan julkaiseminen on ensisijaisesti kulttuuriteko. Tapaamisen tavoitteena oli keskustella Suomen ja Norjan yhteisistä intresseistä logistiikka- ja materiaalialalla. Lindbergin mukaan Salibandykiertueelta hyviä kokemuksia Kiertue laajenemassa ensi vuonna? Talvisodan ja kehitysyhteistyön yhdistyminen on mahdollisuus saada erityisesti miehet ajattelemaan kehitysyhteistyötä entistä positiivisemmin. Suomi oli sotien jälkeen autettavien valtioiden joukossa ja UNI- CEF tuki meitä 1960-luvulle asti. Teoksen julkaisu sekä Planin ja talvisodan yhteys antavat mahdollisuuden ymmärtää, ettei siitä ole hirveän pitkä aika, Heinänen pohtii. Norjalaiset telakuorma-autot korvaavat Sisuja Hägglund BV206 D6N telakuorma-auto hankittavat ajoneuvot sijoitetaan Pohjois-Suomen joukkojen käyttöön suunniteltu kuljettamaan joukkoja lumisissa olosuhteissa ja pehmeissä maastoissa kykenee kuljettamaan 16 henkeä varusteineen uimakykyinen, saavuttaa vedessä noin 5 km/h nopeuden kokonaismassa kg pituus 6,90 m, leveys 1,87 m, korkeus 2,4 m valmistusmaa Ruotsi Grafiikka. Otso Teperi Norjalaisia kiinnostaa mahdollisten ulkoistamisratkaisujensa takia Suomen puolustusvoimien ja Millogin välinen yhteistyö. Tapaamisen keskusteluissa nousi esille myös huollon ja logistiikan yleisjärjestelyt Suomessa ja Norjassa. Olemme käyneet läpi toimintatapojamme ja vertailleet parhaita käytäntöjämme. Keskusteluissa on sivuttu myös Norjan ja Suomen logistiikkajärjestelyitä ja -toimintoja Nordecfossa, Lindberg summaa. Lindberg kertoo tapaamisen olleen kolmas laatuaan. Norjan delegaatio vieraili ensimmäisen kerran Suomessa vuosi sitten ja me olimme vastavierailulla Norjassa viime kesänä. Seuraava vastaava tapaaminen on tarkoitus pitää tänä syksynä, Lindberg kertoo. Kiertue oli osa Salibandyliiton ja puolustusvoimien sopimusta, jonka tarkoitus on saada varusmiehet liikkumaan niin armeija-aikana kuin sen jälkeenkin. Vuodet 2014 ja 2015 kattava sopimus tuo näkyvyyttä puolustusvoimille salibandyliigan tv-peleissä ja vuoden 2015 Suomessa järjestettävissä naisten MM-kisoissa näkyvien mainosten kautta. Kokemukset näiden neljän varuskunnan osalta olivat todella positiivisia. Varusmiesten silmissä oli havaittavissa paloa ja loistoa, kun he pelasivat pihapelejä. Nyt selvitämme kiertueen mahdollista laajenemista ensi vuonna, Salibandyliiton viestintäpäällikkö Juhani Henriksson kertoo. Kuva: Svante Gullichsen Pauli Engblom Suomessa asuu eri arvioiden mukaan noin muslimia. Kuinka moni muslimi suorittaa varusmiespalveluksen, kenttäpiispa Pekka Särkiö? Suomessa muslimit ovat moninainen ryhmä. He edustavat islamin eri suuntauksia ja heillä on erilaisia maantieteellisiä taustoja. Palvelukseen astuu vuosittain toista sataa muslimivarusmiestä. Heissä on niin shiioja, sunneja kuin alaviittejä. Suomessa on oma perinteinen muslimiväestö tataarit, jotka palvelivat talvi- ja jatkosodissa. uutisia muualta Salpalinjaa kunnostettiin kylmän sodan aikana Miten islamin harjoittaminen huomioidaan palveluksessa? Uskonnon harjoittaminen sallitaan niin pitkälle kuin palvelus sen mahdollistaa. Muslimeilla uskonnonharjoitukseen vaikuttaa paljon suuntaus ja kulttuuri. Uskonnollisen ruokavalion järjestäminen onnistuu tiettyyn rajaan asti, eli esimerkiksi sianlihaton ruokavalio onnistuu. Sotilaspapit hakevat ratkaisuja eri uskontojen harjoittamista koskeviin kysymyksiin. Pääesikunnan kirkollinen toimiala on tehnyt yhteistyötä muslimiyhteisöjen kanssa. Onnistuuko ramadan-paastokuukausi palveluksen aikana? Ramadanissa paastotaan auringonlaskun ja nousun välinen aika. Paastosääntö ei ole niin tiukka esimerkiksi matkustavilla. Yhteistyössä islamilaisen seurakunnan kanssa on löydetty varusmiespalvelukseen toimiva paastokäytäntö. Saako uskonnollisia juhlapäivä varten lomaa? Uskontokuntien juhlapäiviin on puolustusvoimissa vastattu juhlalomapäivillä, jotka on tarkoitettu perheiden yhteiseen juhlanviettoon. On tarkoitus, että kukin uskontokunta voisi käyttää näitä lomapäiviä koulutuksen niin salliessa. Tasapuolisuus eri saapumiserien ja uskontojen välillä on tärkeää. Kenraaliluutnantti Heikki Koskelo (evp) vahvistaa, että Puolustusvoimat ylläpiti kaikessa hiljaisuudessa Salpalinjaa koko kylmän sodan ajan. Se ei ole ollut sotilaallisesti salainen asia pitkään aikaan, mutta se on ollut poliittisesti arka asia. Siitä ei haluttu kertoa, koska se oli Neuvostoliittoa vastaan oleva linnoitus. Yya-sopimuksesta johtuen Salpalinjasta ei puhuttu eikä kerrottu suurelle yleisölle, Koskelo sanoo. Koskelo kuvaa Salpalinjaa ennaltaehkäiseväksi pelotteeksi. Hänen näkemyksensä mukaan Suomen pelasti sotien jälkeen sotilaallisesti kaksi asiaa: asekätkennän paljastuminen ja Salpalinja. Salpalinjaa yritettiin salata, mutta salaus kääntyi oikeastaan itseään vastaan. Tällaisen linnoitteen olemassaolo pitäisi saada myös vastustajalle mahdollisimman julkiseksi, koska sen tehtävänä on ennaltaehkäistä. HS 6.3. Venäjä haluaa maailmanpolitiikan keskiöön Ukrainan kriisin keskellä oleva Venäjä haluaa nähdä itsensä keskeisessä asemassa maailmanpolitiikassa, tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvioi. Venäjä on Ukrainan kriisissä presidentin mukaan valinnut Yhdysvallat tietyllä tavalla keskustelukumppanikseen. Niinistö kommentoi Ukrainan kriisiä presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (utva) kokouksen jälkeen. Putin näyttää keskustelevan kansallisten johtajien, Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Britannian pääministeri David Cameronin kanssa. Tärkeää olisi löytää keskusteluyhteys, Niinistö sanoo. Suomi noudattaa edelleen EU:n yhdessä tekemiä linjauksia Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi, utva linjasi. STT Tasavallan presidentti Sauli Niinistön haastattelu Maanpuolustuksen ja johtamisen erikoislehti Kylkiraudalla oli kunnia haastatella tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. Herra tasavallan presidentti, millainen on käsityksenne suomalaisesta upseerikoulutuksesta nykypäivänä. Minulla on hyvin vakaa käsitys siitä, että meillä on huolellinen korkealuokkainen upseeriston koulutusjärjestelmä, joka alkaa jo varusmiesajasta. Pidän upseereitamme suoraselkäisinä myös henkisessä mielessä. Millaisena näette yleisen asevelvollisuuden roolin tulevaisuudessa? Katson, että Suomen puolustus ja meidän maanpuolustustahtomme perustuvat siihen. Asevelvollisuus palvelee myös monia yhteiskunnallisia päämääriä. Se palauttaa monet maan pinnalle ja opettaa taitoja, jotka ovat tarpeellisia tavallisessa siviilielämässäkin. Kylkirauta 1/2014 Toimittanut Deniz Kaya

6 6 maailmalla ruotuväki 6/2014 lyhyesti Venäjä avaa varuskunnan Alakurttiin Venäjä aikoo avata uudelleen Alakurtin sotilaslentokentän. Tarkoituksena on siirtää tukikohtaan noin kolmetuhatta sotilasta. Uusi yksikkö kuuluisi Venäjän pohjoisen laivaston alaisuuteen. Sotilaiden paluusta Alakurtin sotilaslentokentälle huhuttiin jo muutama vuosi sitten. Silloin Venäjän oli tarkoitus sijoittaa tukikohtaan helikopteriyksikkö. Alakurtin sotilastukikohta sijaitsee Sallan korkeudella noin parikymmentä kilometriä Suomen rajasta. (Kaleva 11.3.) JVä Kiina paisuttaa puolustusbudjettiaan Kiina kertoi aikeistaan kasvattaa asevoimiensa budjettia tänä vuonna 12,2 prosentilla noin 95 miljardiin euroon. Budjetin kasvattaminen on merkki maan tavoitteesta tulla merkittäväksi sotilaalliseksi voimaksi Tyynenmeren alueella. Kiinan tavoitteena on kehittää erityisesti laivastojoukkojaan. Viime vuosina maa on muun muassa valmistellut Ukrainalta käytettynä ostamaansa lentotukialusta ja koelentänyt häivehävittäjiään. Suunniteltu puolustusbudjetin kasvu on noin viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin Kiinan pääministeri Lin maalle ennustama talouskasvu. (New York Times 5.3.) PEn Ukrainan panssarihautausmaa näkyy satelliittikuvissa Ukrainassa Harkovan kaupungissa on panssarivaunujen hautausmaa, johon on jätetty ruostumaan yli 400 venäläistä panssarivaunua. Daily Mailin ja Expressin mukaan panssarivaunut ovat jääneet Ukrainaan Neuvostoliiton hajottua 90-luvun alussa. Neuvostoaikana varikko kunnosti jopa 60 panssarivaunua kuukaudessa, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen varikko lopetti toimintansa. Panssarivaunujen hautausmaa näkyy hyvin myös satelliittikuvissa. (Daily Mail, Express 3.3.) TKa Ruotsi nosti valmiutta Gotlannissa Ruotsin puolustusvoimat kertoo siirtäneensä osan tavallisesta puolustusvalmiudestaan Gotlannin saarelle Ruotsin itärannikolla. Käytännössä Gotlantiin on siirretty muutamia JAS-hävittäjiä. Taustalla ovat Venäjän viimeaikaiset sotaharjoitukset. Ruotsin puolustusvoimat kertoo myös tarkkailevansa lähialueita jatkuvasti laivaston ja erilaisten tutkajärjestelmien avulla. Tällä tavoin kasvatamme valmiuksiamme ilmavalvontaan, mikä on aivan tavallista suurempien sotaharjoitusten yhteydessä, sanoo Ruotsin puolustusvoimien operaatiopäällikkö Göran Måtensson tiedotteessa. (TT Nyhetersbyrån 4.3.) DKa Syyrian sodalle ei näy ratkaisua Kansainvälinen yhteisö ei ole kyennyt ratkaisemaan konfliktia. Mahdollinen kriisinhallintaoperaatio tarvitsee siviilejä ja sotilaita. Pauli Engblom Synkkää, luonnehtii Syyrian sotaa ja näkymiä kapteeni Antti Paronen uuden Elisabeth Rehn Bank of Ideas -ajatushautomon Syyria-seminaarissa. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen tutkijan mukaan sekavasta ja vaikeasta tilanteesta hyötyvät lähinnä radikaalit islamistit. Syyrian sisällissodassa on kuollut suurimpien arvioiden mukaan jopa ihmistä ja pakolaisia on noin kaksi ja puoli miljoonaa. Kuolleista merkittävä osa on siviilejä. Konfliktin ratkaisemista vaikeuttavat kriisin pitkittyminen, ulkovaltojen toiminta omien intressiensä turvaamiseksi sekä Syyrian etniset ja uskonnolliset jakolinjat. Sisällissodan aikana eri osapuolet ovat syyllistyneet merkittäviin sotarikoksiin ja osa väestöstä kärsii äärimmäisestä aliravitsemuksesta. Diplomatia umpikujassa Kriisiä on yritetty ratkaista diplomatian keinoin Genevessä tänä vuonna ja kaksi vuotta sitten. Tänä vuonna pidettyä kokousta on kritisoitu esimerkiksi siitä, ettei kokousedustajien joukossa ole muun muassa kurdeja tai naisia. Myös presidentti Bashar al-assadin hallinnon liittolainen Iran suljettiin kokouksen ulkopuolelle. Kokousedustajat eivät kaikilta osin edusta niitä ryhmittymiä, jotka osallistuvat Pauli Engblom Yhdysvaltojen ilmavoimien Air War College -oppilaitoksen opiskelijoita ja opettajia vieraili Maanpuolustuskorkeakoululla 3. maaliskuuta. Santahaminassa kahdenkymmenen hengen delegaatio tutustui upseerikoulutukseen Suomessa ja suomalaisten näkökulmiin Venäjästä. Ulkoasiainneuvos Anneli Puura-Märkälä ulkoministeriön Venäjän osastolta kertoi amerikkalaisille Venäjän taloudellis-poliittisesta tilanteesta sekä Suomen ja Euroopan Unionin suhteista Venäjään. Maanpuolustuskorkeakoulun taisteluihin Syyrian maaperällä. Erimielinen YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaiseksi Syyriaa koskevia päätöslauselmia lukuun ottamatta maan kemiallisten aseiden hävittämistä koskevaa Entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn toimii uuden ajatushautomon kasvoina ja mentorina. Syyrian sisällissodassa on kuollut arvioiden mukaan ihmistä, joista suuri osa on siviilejä. Pakolaisia on kaksi ja puoli miljoonaa. strategian laitoksen tutkija ja Suomen sotilasasiamiehenä Venäjällä toiminut everstiluutnantti Pentti Forsström esitelmöi vieraille Venäjän asevoimista ja niiden viimeaikaisesta kehityksestä. Kymmenen kuukauden opinnot Kuva: Ali Rinta-Jaskari sopimusta. Taistelu jatkuu muilla aseilla. Yhdysvallat myöntyi Venäjän esitykseen aseiden poiskeräämisestä ja pelasti diplomaattiset kasvonsa sekä pääsi pois umpikujasta, joka oli viemässä sitä aseelliseen voimankäyttöön, Paronen summaa. Integroitu siviili- ja sotilasoperaatio Yhdysvaltojen Air War Collegen tavoitteena on kouluttaa upseereista strategisen tason johtajia kymmenen kuukauden kurssilla. Koulussa olen alkanut ajattelemaan enemmän kokonaiskuvaa. Täällä oppii myös vuorovaikutustaitoja, joita tarvitaan sotilasorganisaation ulkopuolella, kertoo lentäjänä työskennellyt everstiluutnantti William Betts. Maanpuolustuskorkeakoulun luento valmisteli amerikkalaisia Venäjälle tehtävää kenttämatkaa varten. On aina fantastista kuulla liittolaismaiden näkökulmia turvallisuuspoliittisiin asioihin. Aikaisemmin tiesin Suomesta lähinnä sen, että maalla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa, sanoo eversti Gent Welsh. Paluu kouluun on tarjonnut everstiluutnantti William Bettsille ja eversti Gent Welshille aikaa perheelle ja ajatteluun. Ajatushautomo Bank of Ideas perustettiin, kun sodan ja kriisien tutkijat Kaisa-Maria Peltokorpi, Saara Jantunen ja Mirva Salminen kohtasivat Elisabeth Rehnin Maanpuolustuskorkeakoulun kunniatohtoripromootiossa. Ajatushautomo aikoo osallistua turvallisuuspoliittiseen keskusteluun tutkimuksella ja asiantuntijayhteistyöllä. Syyria-seminaarin tavoitteena oli koota yhteen ihmisiä ja nostaa esille erilaisten toimijoiden merkitys kriisien ratkaisussa. Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Pekka Toveri alusti kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kriisinhallinnassa. Menetelmää ovat kehittäneet muun muassa YK, EU, Nato ja Etyj. Bosniassa ja Afganistanissa palvelleen Toverin mukaan sotia käydään yhä enemmän valtioiden sisällä kuin valtioiden välillä, mikä asettaa vaatimuksia kriisinhallintaoperaatioille. Sotilaat kykenevät lopettamaan sodan, mutteivät luomaan rauhaa, Toveri toteaa. Toveri ehdottaa, että mahdollinen kriisinhallintaoperaatio Syyriaan alkaisi niin sanotulla pehmeällä kärjellä. Perinteisesti sotilaat käynnistävät operaatiot ja käyttävät esimerkiksi logistiikkainfrastuktuuria siten, etteivät esimerkiksi humanitääristä apua tarjoavat siviilitoimijat pääse paikalle riittävän nopeasti. Toveri näkee, että integroimalla siviili- ja sotilasoperaatio voidaan tilanne vakauttaa ja voittaa paikallisen väestön luottamus. Sotilaiden pitäisi asua vahvasti linnoitettujen tukikohtien sijaan samoilla alueilla paikallisten kanssa. Näin osapuolten välinen luottamus lisääntyisi ja siviilien turvallisuustilanne paranisi, Toveri perustelee. Haasteita syntyy Toverin mukaan niin maantieteellisten kuin kulttuurillisten erojen vuoksi. Syyriassa mahdollista operaatiota vaikeuttaisivat muun muassa pitkään jatkuneet vihamielisyydet ja infrastruktuurin tuhoutuminen. Sotilaiden ja siviilien yhteistoimintaa hankaloittavat myös siviili- ja sotilasorganisaatioiden kulttuurierot. Siviileillä ei ole valmiita divisioonia, joita voitaisiin lähettää nopeasti esimerkiksi Syyriaan parantamaan paikallisen väestön tilannetta, Toveri sanoo. Yhdysvaltalaisupseerit hakivat Venäjä-näkemyksiä Suomesta US Air War College kouluttaa upseereista strategisen tason johtajia esikuntatehtäviin. Kuva: Christiaan Triebert / CC 2.0 Nimeä -lisenssi Kuva: Pauli Engblom

7 ruotuväki 6/2014 reportaasi 7 Kuvat: Combat Camera/Joonas Kekkonen Moottorikelkkaletka lähtee liikkeelle kouluttajien johdolla. Turvavälinä pidetään kelkan nopeusmittarin osoittamaa lukua metreinä. Liito lumen päällä Ruotuväki seurasi puolustusvoimien henkilökunnalle järjestettyä moottorikelkkakurssia Jääkäriprikaatissa. Kurssilla valmistauduttiin yli sadan kilometrin moottorikelkkamarssiin. Pietari Vappula Kuljetuskeskuksen parkkipaikka täyttyy hiljaisesta puheensorinasta. Kerrospukeutuneet miehet häärivät moottorikelkkojen ympärillä. Osalla miehistä kosketus ajoneuvoon on arka, toisilla kädet hapuilevat jo kohti kelkan rattia. Käynnissä on moottorikelkkakurssin toinen päivä. Päivä, jolloin osa kurssille osallistuvista pääsee ensimmäistä kertaa ohjaamaan moottorikelkkaa. Opetus on ripeää,sillä joukon on määrä jo seuraavana päivänä suunnata yli sadan kilometrin moottorikelkkamarssille. Kuskiksi viidessä päivässä Kursseja järjestetään Jääkäriprikaatissa noin viisi kappaletta vuosittain. Kantahenkilökunnan lisäksi viisipäiväisiä kursseja järjestetään varusmiehille ja Rajajääkärikomppaniassa Ivalossa palveleville. Kurssin johtajan, ylikersantti Kari Hoppulan mukaan kaikilta kurssille osallistuvilta vaaditaan voimassaolevaa puolustusvoimien B-ajolupaa. Viikon aikana annetaan sitten 21 tuntia teoria- ja ajo-opetusta, jonka jälkeen henkilö on oikeutettu ajamaan moottorikelkkaa joukko-osastossaan, Hoppula sanoo. Kurssin aikana oppilaat koulutetaan moottorikelkan kuljettajan tehtäviin erilaisissa maasto- ja sääolosuhteissa. Ensimmäisen päivän aikana käydään läpi teoriaa ja ajoneuvon rakennetta. Samalla opetetaan, miten ajoneuvon voi huoltaa maasto-olosuhteissa. Yli kymmenen vuotta puolustusvoimissa työskennelleen Hoppulan mukaan Jääkäriprikaati tarjoaa hyvät puitteet kurssin järjestämiselle. Luonnossa päästään liikkumaan heti joukko-osaston porttien ulkopuolelle ajettaessa. Prikaatia ympäröi noin 120 hehtaarin verran valtion omistamaa maata. Koulutuksissa ei ainakaan heti tarvitse ajella samoilla laduilla tai katsella samoja puita, Hoppula naurahtaa. Mukautuvuutta ratissa Päivän koulutus alkaa ja kymmenen hengen ryhmä kerääntyy puolikaareksi moottorikelkan eteen. Ensin kerrataan ajoasennot seisten, polvella ja istualtaan. Ajon pitäisi olla elämistä ja mukautumista kelkan ehtojen mukaan, kurssilla kerrotaan. Mukautumista vaaditaankin, sillä metsässä voi sattua mitä tahansa. Seuraavaksi näytetään, mitä tehdä jos moottorikelkka lähtee kaatumaan ajaessa. Kelkkaa kallistetaan kouluttajan näyttäessä esimerkkiä siitä, miten kelkan painopistettä kuuluu hallita. Tunnelma on rento seuraavana aamuna, kun kurssi kerääntyy pakkaamaan kelkkojaan marssia varten. Ylikersantti Antti Elosta Lapin ilmatorjuntarykmentistä ei pitkä matka jännitä. Onhan hän kelkkaillut jo koko nuoren ikänsä. Lähinnä huolettaa tämänhetkinen lumitilanne, sillä plussan kelejä lähestyessä lumi muuttuu pehmeäksi ja ajo haastavaksi. Haastavat keliolosuhteet ja noin metrin korkuiset lumikinokset on otettu huomioitu varustuksessa. Kelkan kontista löytyy lumilapio, jolle tulee varmasti käyttöä matkan varrella, yli kymmenen vuotta kelkkaillut ylikersantti Ilkka Näsi sanoo. Ajon pitäisi olla mukautumista kelkan ehtojen mukaan. Lumilapion lisäksi konttiin mahtuu ensiapulaukku, makuupussi, työkaluja ja moottorikelkan varaosia. Kyytiin ei mahdu paljon Kersantti Seppo Melamies näyttää, miten kelkan painopistettä hallitaan. muuta kuormaa. Loput tarpeet polttopuut ja lisäpolttoaineet pakataan rekiin matkan ajaksi. Ennen lähtöä jännittää, miten reki pysyy kelkan perässä maastossa, Näsi pohtii. Ajoneuvon maksimaalinen tuntivauhti rekeä vedettäessä on 40 kilometriä. Ajajien nyrkkisääntönä mittarin osoittama luku on myös kelkkojen turvavälin pituus metreinä. Liikkeelle letkassa Rekiin sidotaan lisäpolttoainesäiliöitä marssia varten. Pian viimeisetkin reet on kiinnitetty kelkkoihin ja marssi voi alkaa. Ennen maastoon siirtymistä kerrataan vielä jalkamarsseista tutut käsimerkit: huomio, avorivi ja - jono sekä mars. Liikkeelle lähdetään huomioliiveihin pukeutuneiden kouluttajien johdolla. Marssi tapahtuu kahdessa ajoryhmässä, joissa kummassakin on yksi kouluttaja ja kuusi miestä. Ajoryhmässä vaihdetaan tasaisin väliajoin keulamiestä, jonka jälkiä muu joukko seuraa maastossa. Pikkuhiljaa parkkipaikka tyhjenee, kun miehet yhtyvät vuorollaan kelkkaletkan perään. Kelkkojen ajovalot näkyvät vain hetken ajan sankassa metsässä. Pian ne katoavat ja jäljelle jää vain hiljenevä moottoreiden kaiku. Seuraavana päivänä moottorikelkat ajavat takaisin Jääkäriprikaatiin. Näsin mukaan marssi sujui hyvin, sillä näkyvyys säilyi hyvänä koko matkan ajan. Lumilapiollekaan ei tullut käyttöä kinoksissa ajaessa. Pitkällä marssilla ajoa ehti harjaannuttaa rauhassa ja samalla oppi, miten reki kulkee perässä vaikeassakin maastossa, Näsi sanoo. Näsin mukaan joukko ajoi ensimmäisen päivän aikana kymmenen tuntia taukoineen. Tauoilla joukko piti huolen ravinnonsaannistaan ja nesteytyksestä. Yö vietettiin mökissä keskellä metsää. Marssilla pääsimme lisäksi ihailemaan vaarojen laidoilta aukeavaa Lapin metsämaisemaa, Näsi tunnelmoi.

8 8 SOTILASARVOT ruotuväki 6/2014 Yhdysvaltain maavoimain arvomerkit General Lieutenant general Major general Brigadier general Colonel Suomen maavoimien arvomerkit Lieutenant colonel Kenraali Major Kenraaliluutnantti Captain HERRA YLISOTAJUMALA sotilasarvojen alkuperä ja kansainväliset erikoisuudet Kenraalimajuri Prikaatikenraali Eversti Everstiluutnantti Majuri Kapteeni First lieutenant Second lieutenant Chief warrant officer five Chief warrant officer four Chief warrant officer three Chief warrant officer two Teksti Joni Laari Ulkoasu Otso Teperi Sotilasarvot ja arvomerkit ovat olennainen osa sotilasorganisaatioiden hierarkiaa ja ulkoista olemusta niin Suomessa kuin muuallakin. Arvomerkkejä on aina kannettu suurella ylpeydellä. Eri maiden kesken niissä on kuitenkin suuriakin eroja. Yliluutnantti Luutnantti Vänrikki Sotilasmestari Ylivääpeli Warrant officer one Sergeant Major of the Army Command Sergeant Major Sergeant Major First Sergeant Sodankäynnin aamuhämäristä asti armeijat ovat kehittäneet tapoja erottaa johtajansa komentamistaan miehistä. Ensimmäisen virallisiin ja vakiintuneisiin sotilasarvoihin perustuvan järjestelmän kehittivät kuitenkin vasta roomalaiset Gaius Mariuksen uudistusten yhteydessä 100-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Ammattiarmeijaan siirtymisen myötä he ottivat käyttöön myös joustavamman ja monipolvisemman organisaation. Tuonaikaisia roomalaisia sotilasarvoja olivat muun muassa ryhmänjohtaja decanus, joka johti kahdeksanmiehistä conterbumia sekä kymmenestä tällaisestä ryhmästä koottua centuriaa johtanut centurio eli sadanpäämies. Koko legioonan komentajaa kutsuttiin puolestaan legaatiksi. Arvomerkkejä tuolloin ei varsinaisesti vielä ollut, vaan niiden tehtävän täytti päällystön miehistöstä erottuva varustus. Rooman romahtamisen jälkeen järjestyneet armeijat katosivat Länsi-Euroopasta miltei vuosituhanneksi. Keskiajalla sotajoukkojen organisaatio olikin usein varsin yksinkertainen. Univormuja ei juurikaan käytetty ja osapuolet tunnistettiin kantamistaan vaakunoista. Yleensä ainoastaan joukon ritareilla oli de facto ylempi arvo tavallisten asemiesten ollessa keskenään samanarvoisia. Modernit sotilasarvot syntyivät herrasmiessotien aikana Järjestyneemmän organisaation ja sitä kautta myös sotilasarvojen paluuseen vaikuttivat myöhäisellä keskiajalla eritoten saksalaiset palkkasoturikomppaniat, joiden menestys uskonpuhdistuksen aikaisilla taistelukentillä innoitti myös valtiolliset armeijat organisoimaan joukkonsa heidän esimerkkinsä mukaan. Sodankäynnin nopea monimutkaistuminen 1700-luvulta alkaen johti komentoketjujen syntyyn. Ylimmän johdon lisäksi tarvittiin alempaa päällystöä, jonka piti kuitenkin erottua sekä rivimiehistä että omista esimiehistään. Aluksi jokaiselle komentoportaalle luotiin oma univormu, mutta ratkaisu ei ollut erityisen kustannustehokas. Nykymuotoiset sotilasarvot syntyivät juuri täyttämään tätä tarvetta. Ranska, Preussi ja Ison-Britannian laivasto olivat asiassa edelläkävijöitä. Monien nykysotilasarvojen etymologia voidaan jäljittää ainakin tuolle ajalle tai viimeistään Napoleonin sotiin 1800-luvun alkuun. Toki monet nimitykset olivat olleet käytössä jo aiemminkin, mutta tuolloin niiden nykyiset merkitykset ovat vakiintuneet arvomerkkien tulon myötä. Tästä esimerkkinä kersantin arvolla tarkoitettiin vielä keskiajan lopulla joko korkea-arvoista sotilaspalvelijaa (ransk. sergent, lat. serviens) tai eräänlaisen kokeneista sotilaista kootun jalkaväkiyksikön jäsentä. Viimeistään 1700-luvulla sanalla oli jo nykymerkitys aliupseerin arvona ja 1900-lukujen vakiintumisen jälkeen sotilasarvot ovat monissa maissa muuttuneet hyvin konservatiivisesti, mikäli lainkaan. Vääpeli Ylikersantti Upseerikokelas Kersantti Upseerioppilas Alikersantti Korpraali Aliupseerioppilas Sotamies Master Sergeant Sergeant First Class Staff Sergeant Sergeant Corporal Specialist Private First Class Private Private

9 ruotuväki 6/2014 SOTILASARVOT 9 Suomi Vaikka puolustusvoimat on kiinteä osa suomalaista yhteiskuntaa, ja hierarkinen järjestelmä kiinteä osa puolustusvoimia, on aihetta Suomessa tutkittu varsin vähän, toteaa majuri Marko Palokangas Maanpuolustuskorkeakoulusta. Vasta vuosituhannen vaihteessa aihepiiristä tehtiin ensimmäinen kattava, tieteellisen teoksen määritelmät täyttävä tutkimus. Suomalaisen järjestelmän sotilasarvot koostuvat pääasiassa muissa maissa käytössä olleista nimityksistä, jotka on johdettu suomen kieleen sopiviksi. Etymologisesti useimpien termien alkuperä löytyy Ruotsista ja Venäjältä. Etenkin Ruotsin vallan aikaisia vierasperäisiä sanoja otettiin myös juuri itsenäistyneen Suomen sotaväkeen. Itsenäisen Suomen alkuvuodet olivat järjestelmän vakiintumisen aikaa, jolloin ratkaisut elivät ja muuttuivat tiuhaan tahtiin. Kokonaisuutena tuolloin syntynyt sotilasarvojärjestelmä ei ollut suora jäljennös mistään muusta armeijasta, vaan pikemminkin hienovarainen sekoitus, jossa näkyi vaikutteita niin Ruotsin vallan kuin autonomian ajan sotilaskulttuureista. Jääkäreiden vaikutuksesta siinä näkyi myös vahva saksalainen leima luvun alussa se vakiintui käyttöön lopullisesti. Palokankaan mukaan lopputuloksena on maailmanlaajuisessakin mittakaavassa ainutlaatuinen yhdistelmä. Ennen toista maailmansotaa siihen tehtiin vielä joitakin muutoksia, muun muassa lisättiin uusia arvoja, kuten ylikersantti ja sotamarsalkka. Sotien jälkeen suomalaiset sotilasarvot ja -merkit ovat säilyneet melko muuttumattomina, tärkeimpinä lisäyksinä yliluutnantin arvo 1950-luvulla ja prikaatikenraalin arvo 1990-luvun alussa, jotka pystyttiin tuomaan mukaan ilman merkittävää arvomerkkiuudistusta. Yhdysvallat Yhdysvaltain asevoimien sotilasarvot ovat alkujaan peräisin jo brittien siirtomaavallan ajoilta 1700-luvulta. Kun kenraali George Washington alkoi itsenäisyyssodan alussa vuonna 1776 muodostaa Yhdysvalloille vakinaista sotaväkeä, oli päällystölle jaettava univormujen vähyyden ja monenkirjavan varustuksen vuoksi kokardeja erottamaan heidät miehistöstä. Varsinaiset nimitykset Washington kopioi suoraan briteiltä. Sodan jälkeen järjestelmää kehitettiin edelleen. Jo ennen 1860-luvun sisällissotaa suurin osa nykyisistä arvoista ja arvomerkeistä olivat tulleet käyttöön ja ne ovat säilyneet tähän päivään asti. Koko 1900-luvun ainoat merkittävät muutokset tehtiin vasta toisen maailmansodan jälkeen ja liittyivät eräiden miehistön erikoistehtävien nimikkeisiin. Erikoista amerikkalaisessa järjestelmässä on esimerkiksi korkein aliupseerin arvo Sergeant Major of the Army, jota käyttää vain yksi sotilas kerrallaan. Toinen erikoisuus on Warrant Officer, joka sijoittuu aliupseeriston ja päällystön välimaastoon. Myös majurin ja everstin arvomerkit, tammenlehvä ja kotka, ovat varsin omaleimaisia. Saksa Saksan armeijan Bundeswehrin sotilasarvot periytyvät keisarillisen Preussin armeijan ajalta 1700-luvulta. Preussilaisessa järjestelmässä oli alunpitäenkin omat erikoisuutensa. Muun muassa 1800-luvulla otettiin käyttöön eräänlainen kauluslaatta, doppellitzen, josta erotti aselajin sekä sen, kuuluiko kantaja miehistöön, päällystöön, vai kenraalikun- Saksan maa- ja ilmavoimien arvomerkit General Generalleutnant Generalmajor Brigadegeneral Oberst Oberstleutnant Major Stabshauptmann Hauptmann Oberleutnant Leutnant Oberfähnrich Fähnrich Fahnenjunker Gefreiter (Offizieranwärter) Oberstabsfeldwebel Stabsfeldwebel Hauptfeldwebel Oberfeldwebel Feldwebel Stabsunteroffizier Unteroffizier Gefreiter (Feldwebelanwärter) Gefreiter (Unteroffizieranwärter) Oberstabsgefreiter Stabsgefreiter Hauptgefreiter Obergefreiter Gefreiter Soldat (Unteroffiziersanwärter) Soldat Venäjän armeijan arvomerkit Maršal Rossijskoi Federatsii General armii General-polkovnik General-leitenant General-major Polkovnik Podpolkovnik Major Kapitan Starši leitenant Leitenant Mladši leitenant Starši praporštšik Praporštšik Staršina Starši seržant Seržant Mladši seržant Jefreitor Rjadovoi Japanin maavoimien arvomerkit Rikujo bakuryocho Rikusho Rikushoho Itto rikusa Nito rikusa Santo rikusa Itto rikui Nito rikui Santo rikui Jun rikui Rikusocho Itto rikuso Nito rikuso Santo rikuso Rikushicho Itto rikushi Nito rikushi Santo rikushi taan. Tarkka sotilasarvo puolestaan selvisi univormun olkalaatoista. Arvomerkit eivät muuttuneet Preussin ajoilta 1900-luvulle tultaessa käytännössä ollenkaan. Toisen maailmansodan jälkeen luotu Bundeswehr luopui sotaa edeltäneen ajan arvomerkeistä ja loi täysin uuden merkkijärjestelmän. Arvojen nimet jätettiin kuitenkin ennalleen. Etenkin alipäällystön arvot ovat saksalaisessa järjestelmässä varsin omintakeisia. Huomiota herättää muun muasssa eri korpraalinarvojen, saksaksi gefreiter, suuri määrä, mutta käytännössä ainoastaan varusmiehet käyttävät niitä. Esimerkiksi suomalaisen varusmiesalikersantin arvo olisi siis Saksassa oberstabsgefreiter, joka on miehistön arvo. Toisaalta kersantin arvoa ei ole lainkaan, vaan sen tilalla on aliupseeria tarkoittava unteroffizier. Tätä korkea-arvoisempi on feldwebel, joka on suomen kieleenkin lainattu vääpeliksi. Päällystön arvot puolestaan ovat hyvin samankaltaisia monien Nato-maiden vastaaviin verrattuna. Venäjä Nykyisten venäläisten sotilasarvojen alkuperä on tsaarin armeijassa 1700-luvun alussa. Alun perin monet arvot kopioitiin suoraan Preussista. Tuolloin venäläisillä oli jo käytössä niin sanotut johdannaisarvot, kuten alikersantti tai yliluutnantti. Maailmalla johdannaisarvot ovat melko harvinaisia. Järjestelmä eli jatkuvasti: arvoja lisättiin tai poistettiin milloin tsaari vain suinkin katsoi sen tarkoituksenmukaiseksi. Autonomian aikana venäläinen järjestelmä oli käytössä myös Suomen sotaväessä, ja se vaikutti merkittävästi itsenäisen Suomen sotilasarvoihin. Kommunistien vallankumouksen jälkeen sotilasarvoista luovuttiin uudessa puna-armeijassa tyystin, mutta ne palautettiin 1930-luvulla käytännön syistä. Toisen maailmansodan jälkeen etenkin laivaston arvoja muutettiin yhteensopivammiksi muiden maiden arvojen kanssa. Neuvostoliiton hajottua Venäjän asevoimat säilyttivät neuvostoaikaisen järjestelmän. Venäläiset arvomerkit eroavat merkittävästi muiden maiden vastaavista. Etenkin upseerinarvot tähtisymboleineen ja kaluunaviivoineen ovat varsin erikoisia. Itse arvot ovat kuitenkin suomalaisesta näkökulmasta suhteellisen tutun oloisia. Tähän vaikuttanevat juuri johdannaisarvot ali- ja ylikersantti sekä samankaltainen päällystönarvojen rakenne. Japani Toisen maailmansodan päätyttyä Japanin keisarillinen armeija hajotettiin kokonaan, ja miehittäjävaltiot Yhdysvaltain johdolla loivat maalle uudet puolustusvoimat vuonna Saksan tavoin vanhoista arvomerkeistä luovuttiin, sillä uusi armeija halusi katkaista kaikki siteet keisarilliseen edeltäjäänsä. Uusi järjestelmä otti paljon länsimaisia vaikutteita, mutta se eroaa silti hieman esimerkiksi amerikkalaisten arvomerkeistä. Esimerkiksi muualla maailmassa alipäällystöön yhdistetyt niin sanotut kulmaraudat on Japanissa varattu sellaisenaan miehistön arvoihin. Japanilaisittain kolme kulmaa, jotka poikkeuksetta tarkoittaisivat länsimaissa kersanttia, merkitsevätkin yllättäen korpraalia. Aliupseerien merkit on luotu lisäämällä arvomerkkikulmiin eräänlainen kaari kuten Yhdysvaltain merijalkaväessä. Upseerinarvoissa käytetään hieman Suomen puolustusvoimien tapaan arvomerkkiruusukkeita.

10 10 kentällä ruotuväki 6/2014 lyhyesti Asepalvelukseen haki ennätysmäärä naisia Vapaaehtoiseen palvelukseen haki tänä vuonna 818 naista. Määrä on ennätyksellisen korkea. Suosituin hakukohde oli Kainuun prikaati. Pidän suurimpana syynä palveluksen saamaa medianäkyvyyttä. Pirkanmaalla järjestettiin pilotti, jossa kahdelle ikäluokalle lähetettiin kirje. Se itsessään ei ollut päätekijä suosioon, vaan kirjeen saama laaja medianäkyvyys, kertoo kapteeni Timo Miettinen Maavoimien esikunnasta. Puolustusvoimat on kouluttanut reserviin noin 6000 vapaaehtoisen asepalveluksen suorittanutta naista. JVä Sotilaspoliisit harjoittelivat Helsingissä ja Espoossa Kaartin jääkärirykmentti järjesti Helsingissä ja Espoossa Länsi-Suomen alueellisen sotilaspoliisiharjoituksen maaliskuuta. Maaliskuussa kotiutuneille taisteluharjoitus oli viimeinen. Harjoitukseen osallistui noin 600 varusmiestä kahdeksasta joukko-osastosta. Mukana oli panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja. Harjoitus sujui erinomaisesti. Miehistöllä on taidot vaaditulla tasolla ja varusmiesjohtajat etenevät koulutussuunnitelman mukaisesti, kertoo harjoituksen apulaisjohtajana toiminut Kaartin pataljoonan pataljoonaupseeri, kapteeni Ari Heikkilä. PEn Kyberturvallisuus kansalaistaidoksi Sitran kokoama Uusi turvallisuus -foorumi pyrkii selvittämään turvallisuuteen liittyviä haasteita ja tutkimaan kuinka turvallisuutta voidaan parantaa käytännössä. Tarkoituksena on nostaa muun muassa kyberturvallisuus kansalaistaidoksi. Monet turvallisuusyritykset myyvät uhkakuvilla ja pelolla. Tarkoituksena on tutkia, miten voidaan vahvistaa positiivista turvallisuusmarkkinointia, yhteiskunnallisen koulutuksen asiantuntija Hannele Sirkkanen kertoo. Lokakuusta lähtien toiminut foorumi koostuu vaikuttajista yhteiskunnan eri sektoreilta. Esi Sotilashiihdon SMkilpailut päättyivät onnistuneesti Heikon lumitilanteen vuoksi osittain Vimpelistä Vuokattiin siirretyt sotilashiihdon SM-kilpailut saatiin päätökseen onnistuneesti. Maaliskuun päivä kilpaladuilla taisteltiin ampuma-, rynnäkkökivääriampuma-, maasto- ja partiohiihdoissa. Kilpailujen tiedottajan Satu Hujasen mukaan katseet siirtyvätkin jo MM-laduille. SM-hiihdot ovat monille vain välietappi matkalla MMkilpailuihin, jotka järjestetään tänä vuonna Suomessa. Sotilashiihdon MM-kilpailut järjestetään Sodankylässä ja Kittilässä maaliskuuta. DKa Mielenterveys on otettava vakavasti Mielenterveysongelmat ovat suurin yksittäinen syy palveluksen terveydellisistä syistä keskeyttäneillä. Yleisimpiä ongelmia ovat psyykkinen kuormittuneisuus ja sopeutumishäiriöt. Hannes Mattila Mielenterveysongelmat ovat suurin yksittäinen tekijä terveydellisistä syistä palveluksen keskeyttämiselle. Niin kutsunnoissa E- ja C- luokkaan joutuneilla, kuin palveluksen terveydellisistä syistä keskeyttäneillä noin 40 prosentilla syynä ovat mielenterveysongelmat.vapautus myönnetään vuosittain noin 10 prosentille kutsuntoihin osallistuvista. Usein vapautuksen taustalla on jokin lääketieteellinen diagnoosi, tai historia vakavista mielenterveysongelmista. Itsemurhia varusmiespalveluksessa tehdään keskimäärin 2 3 vuodessa. Luku on huomattavasti pienempi kuin ikäluokan muilla nuorilla miehillä. Esimerkiksi tilastokeskuksen kuolinsyytutkimuksen mukaan vuonna 2011 itsemurhia tapahtui vuotiailla miehillä yhteensä 55. Suurin osa varusmiesten itsemurhista tapahtuu lomilla. Puolustusvoimien ylilääkärin, lääkintäprikaatikenraali Simo Siitosen mukaan osasyy pienemmille luvuille löytyy kutsunnoista. Henkilöt, joilla on vakavia mielenterveysongelmia, saavat vapautuksen varusmiespalveluksesta. Palveluksen keskeyttävillä kyse on yleensä lievistä häiriöistä, jotka eivät vaadi hoitoa. Valtaosalla ilmenevistä tapauksista kyseessä on sopeutumishäiriö. Kun tänne tulee, joutuu olemaan poissa ystävien ja tyttöystävän luota. Joutuu tottumaan tietynlaiseen kuriin ja järjestykseen ehkä ensimmäistä kertaa elämässään. Tällaiseen tottumatonta voi ruveta ahdistamaan, jos ei pysty sopeutumaan tilanteeseen, Siitonen sanoo. Siitonen kuitenkin uskoo, että myös armeijan säännöllisillä elämäntavoilla ja hyvillä hoitomahdollisuuksilla on vaikutusta vakavien ongelmien vähäisyyteen. Puolustusvoimissa opitaan tiettyä säntillisyyttä. Meillä on myös hyvät väylät saada hoitoa. Ensisijainen hoitotaho varusmiehen mielenterveysongelmille on kasarmin terveysasema, jossa on myös mielenterveyteen erikoistuneita sairaanhoitajia. Tarvittaessa potilas voidaan myös lähettää erikoissairaanhoitoon esimerkiksi keskussairaalaan. kolumni Suorittaja ei elä Tee, toteuta, suorita. Termejä on monia, mutta kaikissa sanoissa merkitys on sama. Näillä sanoilla meitä parikymppisiä käsketään joka päivä siviilielämässä ja armeijassa. Armeijassa ymmärsin, että minusta oli tullut suorittaja. Huomasin, miten työn loppuun saattaminen voitti itse työn merkityksen. Luonteenpiirre korostui, kun käskyt olivat jämäkämpiä ja vaativampia kuin kotona. Käsky on useimmiten karski, eikä se jätä toteuttajalleen valinnanvaraa. Käskyn lausuja olettaa, että tehtävät hoituu moitteettomasti; Puolustusvoimien ylilääkäri Simo Siitosen mukaan liikunta ja terveet elämäntavat tukevat mielenterveyttä. Lähtökohtana ennaltaehkäisy Elämästä saa irti vain sen, mitä siltä vaatii. ajallaan, ripeästi ja tarkasti. Tämä luo suorittajalle paljon paineita. Pahinta tilanteessa on se, että vain harvoin muistetaan, että suorittajakin on vain ihminen. Hänenkään voimavaransa eivät riitä loputtomiin. Kaiken lisäksi suorittaja ei osaa Lähtökohtaisesti mielenterveysongelmia pyritään ennaltaehkäisemään. Lokakuussa 2012 puolustusvoimat otti käyttöön kantahenkilökunnalle ja varusmiehille suunnatun päivitetyn koulutusohjelman varusmiesten kriisien ehkäisystä ja tukitoimista. Koulutusohjelman tavoite on opettaa havaitsemaan ja puuttumaan varusmiesten mielenterveysongelmiin sekä henkisiin kriiseihin. Toinen tärkeä väline, jolla varusmiehiä pyritään tukemaan, on Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -tomintamalli. Puolustusvoimien, THL:n ja kuntien yhdessä toteuttaman hankkeen ideana on, että kun palvelus keskeytyy tai kutsunnoissa määrätään vapautus, ohjataan nuoret suoraan kunnallisiin tukitoimiin. Palveluksen keskeyttäneelle määrätään oma ohjaaja, joka auttaa elämäntilanteen selvittelyssä ja voi tarvittaessa ohjata muihin palveluihin. Tärkeintä on, ettei kaveri jää tyhjänpäälle, Siitonen toteaa. Kaija Appelqvist-Schmidlechner Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta tutki Time Out! -toimintamallin vaikutusta siihen osallistuneiden varusmiesten hyvinvointiin vuonna Vaikuttavuustutkimus osoitti, että tukipalvelulla oli myönteinen vaikutus osallistujien mielenterveyteen. Appelqvistin mukaan tukipalveluun osallistuvilla harvoin on taustalla yksittäistä mielenterveysdiagnoosia. Tukipalveluun osallistuvilla on usein yleistä psyykkistä kuormittuneisuutta. Varsinkin keskeyttäneillä erilaiset ongelmat kulkevat aikamoisena ryppäänä. On taloudellisia ongelmia, on työttömyyttä ja päihdeongelmia. Henkilöt, joilla on vakavampia psyykkisiä häiriöitä ohjataan hoitoon, Appelqvist sanoo. Tilanne Time Out! apple-tukipalvelun osalta näyttää tällä hetkellä hyvältä. Aikalisä on jo vakiintunut toimintamalli. Se tavoittaa jo yli 90 prosenttia kutsuntoihin osallistuvasta ikäluokasta. Se on käytössä lähes jokaisessa Suomen kunnassa. Kynnys matalaksi Varusmiesliiton puheenjohtaja Ville Blomin mielestä kynnys päästä mielenterveyspalvelujen piiriin tulisi olla nykyistä matalampi. Hänen mukaansa huolia ja murheita avun hakemisen syynä kyseenalaistetaan helpommin kuin fyysisiä vaivoja. Palveluita ja henkilökuntaa on olemassa riittävästi. Keskeinen ongelma on, että kynnys hakeutua hoitoon pitäisi olla riittävän matalalla. Mielenterveysongelmista pitäisi keskustella enemmän samassa kontekstissa kuin fyysisiä vaivoista. Kynnyksen tulisi olla niin matala, ettei siihen liittyisi mitään sosiaalista leimaa, Blom sanoo. Myös ylilääkäri Siitonen pitää tärkeänä, että ongelmia kokeva voi niistä mennä puhumaan. Ei ole hävettävä asia, jos on ongelmia. Niistä pitää mennä puhumaan, Siitonen toteaa. Mielenterveydestä huolehtimiseen Siitonen suosittelee liikuntaa ja terveitä elämäntapoja. Liikunta nostattaa vastustuskykyä paitsi flunssaa, myös henkisiä ongelmia kohtaan. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan myös tupakoinnin lopettamisella on suuri vaikutus. Kuva: Ali Rinta-Jaskari Pietari Vappula > toimittajat.ruotuvaki@mil.fi tai uskalla pyytää apua. Taakan jakaminen nähdään häpeällisenä asiana. Siksipä tyydytään toistelemaan ystäville, miten kiireistä elämä pahimmillaan on. Ja koetaan, että on parempi suorittaa kuin luovuttaa. En suostu uskomaan, että olen syntymästäni lähtien suorittanut elämääni. Uskon, että elinympäristöni on luonut minusta suorittajan. Suorittajaksi olen taas muuttunut sitä myötä, mitä enemmän harteilleni on kasattu murheita koulun, työelämän ja omien unelmien suhteen. Suorittajan piirteet olivat havaittavissa jo ennen asepalvelustani, mutta itse huomasin ne vasta Santahaminassa. Ajatukset kirkastuivat, kun siviilielämän ärsykkeet olivat käsien ulottumattomissa. Oli aikaa miettiä, mikä elämässä on itselle tärkeää. Meillä nuorilla on valtavasti paineita onnistua elämässä. Työllä pitäisi tienata riittävästi elämistä varten mutta samalla useimmat haluavat työn, jolla on erityinen merkitys. Koulutuskaan ei enää takaa varmaa uraa tai työpaikkaa. Minulla ei ole ratkaisua siihen, miten paineet elämän suhteen saisi karkoitettua. Sen sijaan palveluksessani kirkastui yksi ajatus yli muiden: elämää ei voi suorittaa. Sitä ei voi ohittaa tai väheksyä. Sillä elämästä saa irti vain sen, mitä siltä vaatii. Asepalvelus oli minulle suoritus. Palvelus oli suoritettava, jotta pääsisin elämässäni eteenpäin. Suorittajan asennetta en kuitenkaan halua mukaani siviilielämään ja omien unelmien tavoitteluun. Vuoden elämästään voi suorittaa, mutta kokonaista ei. Ainutkertaista ei kannata haaskata. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki

11 ruotuväki 6/2014 kentällä 11 Lisäravinteilla tukea ruokavalioon palveluksessa Urheiluravinteet ja urheilulisäravinteet ovat varsinkin nuorten miesten suosiossa. Lisäravinteilla on helppo varmistaa riittävä energiansaanti asepalveluksen aikana. Emmi Sivonen Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio on kaiken perusta. Useiden asiantuntijoiden mielestä erityisesti urheilevan henkilön kannattaa kuitenkin harkita lisäravinteiden käyttöä. Näin varmistetaan optimaalinen kehitys, riittävä energiansaanti ja urheilusuorituksesta palautuminen. Kaartinjääkäri Roberto Denizille lisäravinteiden käyttö on jäänyt tavaksi, joka on lähtöisin siviilielämästä. Hänen mielestään varsinkin proteiinilisä on armeijassa oleellinen, sillä varuskuntaravintolasta saatu ravinto on usein hyvin hiilihydraattipainotteista. Denizin mukaan lisäravinteet ovat mutkaton ja toimiva tapa edistää kehon palautumista vaativistakin harjoituksista. Lisäravinteiden käyttö on hyvä, tehokas ja maukas tapa hankkia ravintoaineita, joilla täydentää ruokavaliota sekä tukea lihasten kasvua ja hyvinvointia. Deniz tutustui lisäravinteisiin aikoinaan jalkapalloharrastuksen kautta, jolloin valmentaja suositteli käyttämään palautusjuomaa. Lopulta lisäravinteet jäivät osaksi arkea. Tietoisuus lisäravinteista lisääntyi entisestään hänen aloittaessaan työskentelyn Fitnesstukussa, joka on yksi tunnetuimpia lisäravinne- ja terveysalan erikoisliikkeitä. Monipuolinen tarjonta ruotuväki 40 vuotta sitten Urheilulisäravinnemyymälä Aminopörssissä työskentelevä Petra Löfqvist suosittelee varusmiehille erityisesti proteiinipitoisia lisäravinteita palveluksen ajaksi. Varusmiehet eivät välttämättä saa armeijassa tarpeeksi proteiinia verrattuna siihen, miten paljon he liikkuvat ja kuinka raskaita harjoitukset ovat. Löfqvist painottaa myös urheilusuorituksesta palautumisen tärkeyttä. Urheilusuorituksen jälkeen nautittu palautusjuoma nopeuttaa lihasten palautumista ja vahvistumista. Lisäravinteita löytyy eri Kun tie kenraaliluutnantti Lauri Sutelan nimittämisestä uudeksi puolustusvoimain komentajaksi julkistettiin, hän sai heti tuntea miltä julkkiksen elämä maistuu. Pääesikunnan portista tulvehti sisään toimittajia ja kuvaajia, puhelimet pärisivät ja haastatteluja pyydettiin. Kenraali Sutela, pitääkö korkean sotilasjohtajan tänään olla julkkis vai riittääkö poissa julkisuuden valokeilasta tapahtuva työnteko? Jos haastattelijoita käy paljon, merkitsee se vain sitä, että podetaan tyytymätöntä tiedonnälkää. Mielestäni slangisanaan julkkis sisältyy meikäläisessä kielenkäytössä myös annos aktiivista pyrkimystä pitää itseään esillä. Tämän vuoksi en näe mitään asiallistakaan yhteyttä julkkis-käsitteen ja minuun kohdistuneiden haastattelujen välillä. Kiinnititte useissa haastatteluissa huomiota puolustusvoimien tiedotustoiminnan tehostamisen tärkeyteen. Välittyikö sanomanne siinä muodossa kuin olitte toivonut vai jäikö jotakin olennaista pois? muodoissa, joten ne on helppo tarvittaessa ottaa mukaan myös maastoharjoitukseen. Proteiinilisiä on saatavilla esimerkiksi jauheena, valmiina juomana tai patukan muodossa. Lisäravinteista tukea ravinnolle Lisäravinteita laidasta laitaan kokeillut Deniz suosii arkikäytössään heraproteiinia ja kreatiinia. Heraproteiini on lihaksiin nopeasti imeytyvä proteiini, jota löytyy luonnostaan esimerkiksi maidosta. Uuden komentajan kommentit eteenpäin Hannes Mattila Vuodesta 1995 merivoimissa palvellut komentaja Kristian Isberg pääsee komentamaan laivuetta, jonka alusten rakentamisessa hän oli itse mukana. Viimeksi Merivoimien esikunnan hankesektorin johtajana palvellut Isberg määrättiin 4. miinalaivueen komentajaksi Saaristomeren meripuolustusalueelle 3. maaliskuuta. Valmistuttuani meriupseeriksi 1995 aloitin aselajiupseerina Helsinki-luokan ohjusveneellä, jossa tosin palvelin jo varusmiehenä 6. ohjuslaivueessa. Vuosina toimin Roberto Denizille lisäravinteiden maulla ei ole väliä. Ostopäätökseen vaikuttaa tuotteen hinta ja ravintosisältö. Joukkojen mukana merelle Toimittajat ovat välittäneet haastattelulausuntoni sellaisinaan kiitettävällä tarkkuudella. Silti haluan toistaa sen minkä tulin sanoneeksi Keskisuomalaisen haastattelijalle Jouko Miettuselle (Keskisuomalainen no maaliskuuta 1974): Kaikissa nimitykseni johdosta tehdyissä haastatteluissa olen pyrkinyt kysymyksiinne vastaamaan avoimesti. Haluaisin erityisesti korostaa avoimen suhtautumisen tarpeellisuutta puolustusvoimissa niin ulos kuin sisäänkin päin. monipuolisesti useissa eri tehtävissä ympäri Merivoimia. Viimeisin tehtäväni oli hankesektorin johtajana ja miinantorjuntahankepäällikkönä Merivoimien esikunnan materiaaliosastolla Laivueen komentajana johdan laivuetta, johon kuuluu esikunnan lisäksi kolme perusyksikköä. Laivueen komentaja vastaa joukkoyksikkönsä toimintavalmiudesta ja johtaa sen operatiivista suunnittelua. Laivueen komentaja toimii myös miinantorjuntataisteluosaston komentajana. Alustoimintojen lisäksi tehtävääni kuuluu toiminnan ja resurssien suunnittelua sekä koulutushallintoa. Edellinen tehtäväni Merivoimien esikunnassa oli asiantuntijatehtävä materiaalihankintaan liittyen. Se oli poikkeuksellinen ja haastava monessa suhteessa totuttuun ympäristöön. Vastapuolena oli ulkomaalainen siviilitelakka, jonka tuotteena on erittäin monipuolinen miinantorjunta-alussuorituskyky, jota merivoimilla ei aikaisemmin ole ollut. Olen toiminut yli viisi ja puoli vuotta hankepäällikkönä rakentaen Katanpää-luokan miinantorjunta-aluksia, joista muodostettua laivuetta pääsen nyt komentamaan. Aiemmasta työpaikastani jään kaipaamaan työkavereita. Odotan pääseväni joukkojen mukana merelle. Kreatiinilla on lihasmassan rakentumista nopeuttava vaikutus, lisäksi sen tiedetään lisäävän voimatasoja ja sarjakestävyyttä. Hinta-laatusuhde merkitsee itselleni kaikkein eniten. Usein lisäravinteiden ravintoarvot ovat keskenään samat, mutta hintaeroa saattaa olla euroa kiloa kohden, mikä on ihan älytöntä, Deniz toteaa. Deniz painottaa käyttävänsä lisäravinteita monipuolisen ja terveellisen ravinnon lisänä, ei sen korvikkeena. Kenraali Lauri Sutela. Komentaja Isberg odottaa 4. miinalaivueen komentajana pääsevänsä joukkojen mukana merelle. Kuva: Ali Rinta-Jaskari Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Juha-Mikael Aikio, yliluutnantti 29 TOIMENKUVA Sissikomppanian päällikkö PALVELUSPAIKKA Jääkäriprikaati, Sodankylä KOULUTUS Sotatieteiden maisteri, Maanpuolustuskorkeakoulu JOTAIN MUUTA, MITÄ? Mies tekee, mies vastaa. Sodankylän sissi Pietari Vappula Tasaiset aavikot ja paahtava aurinko saivat väistyä Sodankylän talvipakkasilta ja lumikinoksilta, kun yliluutnantti Juha-Mikael Aikio siirtyi Jääkäriprikaatin Sissikomppanian päälliköksi vuodenvaihteessa. Viisi vuotta puolustusvoimissa työskennelleelle Aikiolle puolen vuoden mittainen rauhanturvatehtävä Libanonissa oli mielenkiintoinen kokemus. Lämmintä riitti ainakin tähän verrattuna, Aikio vitsailee pakkasen paukkuessa Jääkäriprikaatin sotilaskodin ikkunoiden ulkopuolella. Varapäälliköstä päälliköksi Rauhanturvaajakomennuksen parasta antia oli Aikion mukaan työskenteleminen kansainvälisessä työympäristössä. Libanonissa yliluutnantti toimi irlantilais-suomalaisen pataljoonan Jääkärikomppanian varapäällikkönä. Työ oli tuttu, sillä valmistuttuani sotatieteiden maisteriksi Maanpuolustuskorkeakoulusta vuonna 2009 palvelin kolme vuotta Jääkäriprikaatin Sissikomppanian varapäällikkönä, Aikio kertoo. Ylennys komppanian varsinaiseksi päälliköksi tuli vuodenvaihteessa. Nykyinen työ on Aikion mukaan kiireinen, haastava ja samalla mielekäs. Työ koostuu ennen kaikkea tiedustelulinjan koulutuksen suunnittelusta. Itseään rauhalliseksi työntekijäksi ja hyväksi päätöksentekijäksi kuvailevan Aikion mukaan työtehtävä on paras, jota viiden vuoden sotilasuran jälkeen voisi toivoa. Luonnollinen tie sotilaaksi ASUINPAIKKA SODANKYLÄ Aikio suoritti asepalveluksensa Rajajääkärikomppaniassa Ivalossa. Armeija-ajan jälkeen Maanpuolustuskorkeakouluun hakeutuminen tuntui luonnolliselta, sillä Aikion sukulaiset ja isäkin olivat olleet pitkään puolustusvoimilla töissä. Aikiolle paras puoli puolustusvoimien työntekijänä on työtehtävien monipuolisuus. Välillä pääsee toimistotyön ohella työskentelemään myös metsässä kouluttajana, mikä on tottakai mukavaa. Sodankylässä pikkupojasta asti kasvaneelle Aikiolle metsä on hyvin tuttu paikka. Miehen mukaan mielekkäimmät koulutustehtävät ovatkin juuri metsässä järjestettävät selviytymiskurssit. Kurssit ovat haastavimpia koulutuksia, joita Jääkäriprikaatissa tarjotaan. Kurssit ovat hyvin intensiivisiä, ja niissä toimitaan vähällä energialla vaativassa maastossa kolmesta kuuteen päivään opetellen muun muassa suunnistusta ja tilapäismajotuksen rakentamista, Aikio tiivistää. Oppeja myös merijalkaväelle Ensitöikseen Sissikomppanian päällikkönä Aikio pääsi kouluttamaan arktisen sodankäynnin taitoja epätavalliselle porukalle Yhdysvaltojen merijalkaväen sotilaille. Oli mahtavaa huomata, miten helppoa oli kouluttaa ammattisotilaita. Hienoa oli myös nähdä, miten sotilaat arvostivat meidän arktisen sodankäynnin koulutusta, Aikio kertoo. Sissikomppanian päällikön roolissa Aikio tahtoo kehittää oman yksikkönsä toimintaa ja selviytymiskoulutusta koko Jääkäriprikaatin tasolla. Parhaimmat hetket työssäni ovat ne, kun pääsen näkemään, miten johtamani yksikön joukkueet toimivat. Kouluttajana on mukavaa olla, sillä siinä näkee suoraan koulutuksensa tuloksen.

12 12 kentällä ruotuväki 6/2014 Pilatusten vaurioituminen oli sattumaa Salamaniskujen kohdistuminen lentokoneisiin on yleistä. Ilmavoimien Pilatus-yhteyskoneet eivät ole keskimääräistä alttiimpia salamaniskuille. Emmi Sivonen Lentokoneisiin kohdistuvat salamaniskut eivät ole epätavallinen ilmiö. Tutkimuslaitosten tekemien arvioiden mukaan lentokoneeseen iskee salama kerran noin tuhannessa lentotunnissa. Salamaniskun todennäköisyyteen vaikuttaa maantieteellinen sijainti, lentokorkeus ja säätila, ilmavoimien materiaalilaitoksen hankeosaston päällikkö, insinöörieversti Kari Renko kertoo. Suurimmalla todennäköisyydellä salama iskee koneeseen päiväntasaajan lähistöllä ja matalalla lentäessä. Arvioiden mukaan 90 prosenttia salamaniskuista tapahtuu lennettäessä pilvien seassa. Salamaniskut vaurioittaneet Pilatuksia Viimeisen kahden vuoden aikana kaksi Pilatus-yhteyskonetta on jouduttu kuljettamaan Sveitsiin korjattavaksi. Toisen koneen moottori oli salamaniskun johdosta vaurioitunut niin pahasti, että sen osia piti vaihtaa. Rengon mukaan ilmavoimissa on viime vuosien aikana raportoitu kahdesta kymmeneen salamaniskuhavaintoa vuotta kohden. Salamaniskut eivät ole nyt puheena olevia kahta Pilatusta lukuunottamatta olleet merkittävä asia ilmavoimien lentotoiminnassa. Ilmavoimien koneet lentävät enemmän alakorkeuksissa verrattuna kaupallisessa liikenteessä oleviin matkustajakoneisiin. Rengon mukaan onkin vain epäonnekasta sattumaa, että salamat ovat aiheuttaneet vaurioita juuri Pilatuskoneissa. Kaksi ilmavoimien Pilatus-yhteiskonetta on jouduttu korjauttamaan Sveitsissä salamaniskujen vuoksi. Kuva: Puolustusvoimat/Henri Keränen Koneen vaurioituminen pahasti on epätavallista Arviolta kolmannes koneisiin kohdistuneista salamaniskuista aiheuttaa vaurioita. Salamat iskevät usein koneen äärikohtiin, joita ovat nokka ja siivenkärjet. Iskukohdasta virta etenee lentokoneen pintaa pitkin, jonka jälkeen se poistuu yleensä siipien jättöreunoilta tai koneen pyrstöstä. Koneen sisäpuolella olevat eivät havaitse sähköpurkauksen vaikutuksia. Lentokoneet on nykyisten vaatimusten mukaan suunniteltava niin, että salamaniskujen vaikutukset minimoidaan, Renko kertoo. Tyypillisiä salamaniskujen aiheuttamia vaurioita ovat palo- tai sulamisvauriot iskukohdassa, kohonneen lämpötilan aiheuttamat vauriot sekä kipinöinti ja siitä seuraavat palojäljet. Rengon mukaan ainoa keino ehkäistä salamaniskuja on välttää lentämistä alueilla, joissa esiintyy salamointia. Kotimainen korjauskyky vaihtelee konetyypin mukaan. Suomeen on rakennettu kattavin korjauskyky Hornet-, Hawk- ja NH90-kalustoille, joille voidaan tehdä lähes samantasoisia rakennekorjauksia kuin valmistajatehtailla. Myös kotimaisen Patrian valmistamat Vinka-alkeislentokoneet korjataan Suomessa. Sveitsiin korjattavaksi kuljetettujen Pilatus-yhteyskoneiden rakennekorjauskyky rajoittuu sellaisten osien vaihtoihin, jotka on suunniteltu vaihdettaviksi. Kattavampaa rakennekorjauskykyä ei Pilatukselle ole kustannussyistä rakennettu, vaan kone korjataan tarvittaessa siviilihuoltoyrityksissä tai valmistajalla, Renko selventää. huomio! verkossa Upseeriksi verkon etuja hyödyntäen Ruodot särmään! Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Jonna Kaasalainen Pietari Vappula Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK) hakee ja tukee oppilaita myös verkossa. Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon haku alkoi 3. maaliskuuta yliopistojen yhteishaun yhteydessä.yhteishaku on käynnissä osoitteessa yliopistohaku.fi ja se sulkeutuu 1. huhtikuuta kello MPKK:lla kandidaatintutkinnon suorittanut nimitetään määräaikaiseen nuoremman upseerin virkaan, jolloin tämä siirtyy joko puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen tehtäviin. Maisteriopinnot johtavat ylenemiseen yliluutnanteiksi. Syyskuussa 2014 opintonsa aloittaa 101. Kadettikurssi ja 84. Merikadettikurssi sekä Sotatieteiden maisterikurssi 5. MPKK:n koulutussuunnittelija Niina Nikulaisen mukaan korkeakoulu tarjoaa myös opintoja siviilihenkilöille. Sotatieteiden siviilimaisteriopintojen haku on käynnissä yliopistohaku.fi-palvelussa aina 7. huhtikuuta asti. Osa hakumateriaaleista on luettavissa Kansalliskirjaston doria.fi-verkkopalvelussa. Syksyllä 2014 alkaviin opintoihin Maanpuolustuskorkeakoululla voi hakea verkossa aina 1. huhtikuuta asti. Näiden hakuvaihtoehtojen lisäksi MPKK:n sotatieteiden tohtorikoulutusohjelmaan voi hakea läpi vuoden, Nikulainen kertoo. Hakujen ajan korkeakoulussa käytetään pääasiallisena tiedotuskanavana hakuja varten perustettuja upseeriksi.fi-sivuja. Sivuilla kerrotaan tarkemmin hakumenettelyistä ja pääsyvaatimuksista sekä tarjoillaan tunnelmia MPKK:ssa opiskelusta. Tukea verkossa Kuva: Puolustusvoimat/Atte Tanner Hakijoita tuetaan verkossa monin eri keinoin. Opetushallituksella on avoinna oma neuvontapalvelusivustonsa kaikille keväällä korkeakouluihin hakeville yleisissä yliopisto.fi-hakujärjestelmään liittyvissä kysymyksissä. MPKK:lle hakeville löytyy tukea tämän lisäksi myös koulun kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Tänä vuonna hakijoille on annettu mahdollisuus esittää kysymyksiä opiskelijoille, kadeteille ja maisteriopiskelijoille, Nikulainen sanoo. Kysymyksiä on voinut esittää puolustusvoimien virallisen Facebook-sivuilta löytyvässä MPKK:n hakutapahtumassa. Kotisivujensa ja Facebookin lisäksi puolustusvoimat jakaa tiedotteitaan myös Twitter-tilinsä kautta. Nikulaisen mukaan korkeakoulun hakuun liittyvä rekrytointiviestintä suunnitellaan yleensä jo edellisenä vuonna. Viestinnän yhtenä osana on tällöin sähköinen viestintä, jonka merkitys on korostunut vuosi vuodelta yhä enemmän. Käytämme viestinnässä apunamme sähköistä mainontaa erilaisissa lehdissä ja hakuun liittyvillä sivuilla, kuten studentum.fi, Nikulainen toteaa. Vaikka kaikki MPKK:n hakuihin, valintoihin ja opintoihin liittyvä tieto löytyy maanpuolustuskorkeakoulu.fi-sivuilla, ei hakeminen onnistu vieläkään täysin sähköisesti. Hakemuksen liiteasiakirjat on toimitettava MPKK:lle edelleen postitse, Nikulainen muistuttaa.

13 ruotuväki 6/2014 vapaalla 13 Kuvat: Svante Gullichsen Topi Nättisen (oik.) haaveena on pelata tulevaisuudessa ulkomailla. Maailmanmestarista varusmieheksi Lentosotamies Topi Nättisen arkea tahdittavat varusmiespalvelus ja jääkiekko. Emmi Sivonen Vuoden alusta varusmiespalvelukseen astuminen oli Topi Nättiselle erityisen mieleenpainuva kokemus hän siirtyi kasarmille suoraan maailmanmestaruuden kunniaksi järjestetyistä kultajuhlista. Tukea harjoitteluun kasarmilta Jyväskyläläinen urheilijalupaus sai ensikosketuksen luistimiin ollessaan vasta kolmevuotias. Jääkiekko tuli kuvioihin pari vuotta myöhemmin. Viime kaudet JYP-Akatemian Mestis-joukkueessa pelanneesta keskushyökkääjästä huomaa, että kyseessä on kaikkea muuta kuin amatööri. Ensi kuussa 20 vuotta täyttävä Nättinen sulautuu kentällä ollessaan täydellisesti vanhempien ja kokeneempien JYP-pelaajien joukkoon. Nättinen palvelee kirjurina 165 vuorokautta Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Varusmiespalveluksen yhdistäminen lähes jokapäiväiseen harjoitteluun kuulostaa rankalta, mutta Nättinen ei koe tilannetta erityisen haastavaksi. Varsinkin alussa helpotti henkisellä tasolla, kun pääsi lähtemään treeneihin. Se katkaisi mukavasti päivän. Peruskoulutuskaudella jäälle pääseminen oli haastavampaa, sillä esimerkiksi leireille osallistuminen oli pakollista. Nättinen on kuitenkin kiitollinen, että Ilmasotakoulun henkilökunnan suhtautuminen harjoitteluun on ollut myönteistä. He ovat ymmärtäneet tilanteeni, eivätkä ole halunneet häiritä kehitystäni. Osaa palvelustovereista tietysti välillä harmittaa kun lähden treeneihin, mutta pääsääntöisesti kaikki ovat suhtautuneet todella hyvin, Nättinen hymyilee. Kultajuhlista armeijan harmaisiin Topi Nättisen mukaan 165 vuorokauden palvelus kirjurina mahdollistaa parhaiten treenaamisen asepalveluksen ohella. JYP:in liigajoukkueen kanssa kolmivuotisen sopimuksen juuri solminut varusmies arvostaa sitä, että saa tehdä työkseen sitä mistä eniten nauttii. Sopimuksen viimeinen vuosi on optiolla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että seuraavat kaksi vuotta Nättisen pelipaikka liigassa on turvattu ja sen jälkeen sopimus jatkuu mikäli pelit sujuvat jatkossakin hyvin. Nättinen haaveilee ammattikiekkoilijan urasta. Seuraavat vuodet panostan jääkiekkoon täysillä ja mittaan itseäni, kyseessä on kuitenkin pikkupojasta asti ollut unelma. Nättisen uran huippuhetki on alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuissa ansaittu mestaruus. Sunnuntaina 5. tammikuuta Ruotsin Malmössä kisattu ottelu päättyi Pikkuleijonien 3 2-voittoon. Suomelle alle 20-vuotiaiden sarjassa MM-kulta oli historian kolmas. Seuraavana päivänä voittoa juhlistettiin Helsingissä järjestetyssä torijuhlassa. Kun muut jatkoivat juhlimista, Nättinen siirtyi vuorokauden lykkäystä saaneena Tikkakoskelle. Kyllä se harmitti. Tavallaan kuitenkin ihan hauskaa, voi ainakin vanhempana muistella, miten tuli siirryttyä kultajuhlista kasarmille, Nättinen nauraa. Ajatus palvelukseen astumisesta ei tärkeää kisaviikonloppua häirinnyt, vaikka käväisikin aina silloin tällöin mielessä. Koko viikonloppu kului elämästä humaltuneena. Jääkiekko oli ainut asia, mitä pystyin ajattelemaan. tupavisa 1. Kuka juonsi Oscar-gaalan vuonna 2014? 2. Mikä on projektiilien (haulien) määrä viuhkapanoksessa? 3. Mikä on jääkiekon Liigan yksittäisen pelaajan yhden ottelun jäähyennätys? 4. Milloin internetissä julkaistava vapaan sisällön tietosanakirja Wikipedia avattiin? 5. Kenen suomalaisen kirjailijan päivää vietettiin 19. maaliskuuta? 6. Mikä on Suomen luetuin aikakauslehti? 7. Mikä on F1-kilpailussa ajettu nopeusennätys ja kuka sen ajoi? 8. Millä nimellä Curtis Jackson tunnetaan paremmin? 9. Minä vuonna Suomessa aloitettiin upseerikoulutus? 10. Kuinka monta Boeing F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää Puolustusvoimilla on? vastaukset 1. Ellen DeGeneres, 2. Yli 924 kpl, rangaistusminuuttia, tammikuuta 2001, 5. Minna Canthin, 6. Aku Ankka, levikki n lehteä, ,1 km/h, Kimi Räikkönen, Cent, , lentokonetta

14 14 vapaalla ruotuväki 6/2014 elokuvat kirja Presidentintekijät Ohjaus Tuukka Temonen Pääosissa Sauli Niinistö, Taru Tujunen, Mikko Kortelainen, Olli- Pekka Niskanen, Simo Heino Ensi-ilta Se on avoin, rehellinen ja jopa paljastava kuvaus suomalaisesta kampanjoinnista, kertoo ohjaaja Tuukka Temonen elokuvastaan Presidentintekijät. Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjasta kertova dokumenttielokuva on Temosen esikoisohjaus valkokankaalle. Se kuvaa kampanjan takaa löytyvän työryhmän toimintaa parin kuukauden ajalta siihen asti, kun Niinistö valitaan tasavallan presidentiksi. Teos on ainutlaatuinen kuvaus siitä, mitä kulisseissa tapahtuu. Siitä ei kuitenkaan ole ainesta suureen skandaaliin. Teoksen tarkoitus on kertoa, kuinka suuri merkitys ehdokkaan taustaryhmällä vaaleissa on. Taru Tujusen luotsaama työryhmä saa työskennellä tosissaan, vaikka Niinistö nauttii gallupien mukaan suurta suosiota. Työryhmän suurin tehtävä onkin saada Niinistö pidettyä ennakkosuosikkina. Taustaryhmän jäsenten kokemat voimakkaat tunteet ovat näkemisen arvoisia, mutta hyvin pitkälle aavistettavissa. Elokuva on sujuva kokonaisuus. Juoni etenee työryhmän jäsenten ehdoilla, mikä tekee dokumentista luonnollisen ja helpon seurata. Politiikasta elokuva antaa miellyttävän kuvan. Varsinaisen kertojan puute saa elokuvan kuitenkin pysähtymään ajoittain paikalleen. Taustaryhmän jatkuva kiire ahdistaa myös katsojaa. Lopulta olo kuitenkin helpottuu. Niinistöstä tulee presidentti. Teemu Kakko Ahti Lapin mukaan ilmapuolustuksen toimivuutta ei mitata vihollisen tappioiden suurudella, vaan omien tappioiden pienuudella. Kuva: Ali Rinta-Jaskari American Hustle Ohjaus David O. Russell Pääosissa Christian Bale, Amy Adams, Bradley Cooper, Jennifer Lawrence, Jeremy Renner Ensi-ilta 7.3. Everstistä historian kirjoittajaksi Vuoden 2012 loistavan Unelmien pelikirjan jälkeen ohjaaja David O. Russell julkaisee uutuutensa American Hustle -elokuvan nopealla aikataululla. Nopeus näkyy elokuvassa, joka tuntuu keskeneräiseltä ja kypsymättömältä. Tarinan keskiössä on huijari Irving Rosenfeld (Christian Bale) ja tämän rikoskumppani Sydney Prosser (Amy Adams). Petoksia junaileva kaksikko jää kiinni yli-innokkaalle FBI-agentille Richie DiMasolle (Bradley Cooper), joka päättää käyttää kaksikkoa hyväkseen edesauttaakseen omaa uraansa. Elokuvan juoni monimutkaistuu, kun näyttämölle astuu mafian lisäksi Irvingin katkera vaimo (Jennifer Lawrence). Tähtinäyttelijöillä täyteen ahdettu American Hustle pyrkii säväyttämään ja shokeeraamaan, mutta lentoon se ei lähde. Lennon katkaisee heti alkuun elokuvan väkinäinen ja mielikuvitukseton käsikirjoitus. Kiitosta on kuitenkin annettava Balelle ja Lawrencelle hienoista roolisuorituksista näinkin köykäisessä elokuvassa. Elokuva nappasi Golden Globe -gaalassa kolme pystiä, joista yksi oli vuoden parhaan elokuvan palkinto. Oscar-gaalaan mennessä elokuvaa ehdittiin tarkastella myös muista näkökulmista kuin lippukassan näkökulmasta, eikä elokuva voittanut yhtäkään kymmenestä ehdokkuudestaan. Jotain elokuvan taiteellisesta annista kertonee se, että avauskohtauksessa seurataan, miten Irving peittää kaljuaan tupeella. Pietari Vappula Sotahistoriaa kirjoittaessa on poikkeuksellisen tärkeää tutkia ja kerätä tietoa kaikilta sodan osapuolilta, kertoo eversti evp Ahti Lappi. Hänen kuudes sotahistoriallinen kirjansa, Ilmavaara! Helsingin ilmapuolustus , julkaistiin vuoden 2013 lopulla. Kirjoittamisen Lappi aloitti 17 vuotta sitten siirryttään reserviin. Koko 30-vuotisen sotilasuransa aikana Lappi palveli ilmatorjuntatehtävissä. Tuona aikana hän huomasi, että monissa maissa on tehty kansallista tutkimusta ilmapuolustuksesta, mutta kattavaa kansainvälistä tutkimusta ei ole juurikaan saatavilla. Kirjoissani olen käsitellyt lähes kaikki sodat, joissa ilmasota on ollut merkittävässä osassa. Olen vieraillutkin melkein joka paikassa, mitä olen käsitellyt. Paikan päältä saa parhaimman käsityksen siitä, mistä on ollut kysymys, Lappi selventää. Ilmavaara! kirjassa käsitellään Helsingin ilmapuolustuksen koko historia. Myös se on kokonaisuus, jota Lapin mukaan ei juurikaan ole tutkittu. Ongelmalliseksi asiaan perehtymiseen on tehnyt se, että varmaa tietoa esimerkiksi Neuvostoliiton koneiden määrästä saatiin vasta vuonna Kirja syntyi poikkeuksellisen nopealla aikataululla, koska suurin osa materiaalista oli jo olemassa. Kirja esittelee yksityiskohtaisesti ja monipuolisesti Suomen ja Helsingin ilmapuolustuksen eri vaiheita sekä kehitystä. Etenkin ne kehitysaskeleet, jotka tapahtuivat ennen Helsingin suurpommituksia vuonna 1944 ovat merkittävässä roolissa. Lähdeaineistoa maailmalta Ahti Lapin mukaan ilmapuolustuksen toimivuutta ei mitata vihollisen tappioiden suurudella, vaan omien tappioiden pienuudella. Koska ilmapuolustuksen tehtävänä on suojata kohde, oleellista on vain se, että suojattava kohde säästyy. Juuri tässä piileekin Lapin mukaan Helsingin suurpommitusten torjuntavoitto. Helmikuussa 1944 ainoastaan viisi prosenttia alkuperäisestä pommimäärästä osui Helsinkiin. Rakennuksista tuhoutui kuusi prosenttia ja väestöstä vain 0,2 prosenttia. Lappi on laskenut, että mikäli koko pommikuorma olisi osunut Helsinkiin, kaupunki olisi tuhoutunut aivan täysin. Pommeja olisi pudonnut yhdeksän metrin välein eikä yksikään talo olisi säilynyt ehjänä. Pommeja olisi pudonnut yhdeksän metrin välein eikä yksikään talo olisi säilynyt ehjänä, Lappi selventää. Vaikka torjuntavoitto lopulta saavutettiin, ei kaikki mennyt aina parhain päin. Ensimmäisessä helmikuun ilmapommituksessa tuli ilmahälytys numero 397. Ihmiset eivät kuitenkaan suojautuneet, koska monet edellisistä hälytyksistä olivat olleet aiheettomia. Tästä syystä liki 80 prosenttia kaikista ilmapommitusten tappioista tuli ensimmäisessä pommituksessa. Lapin kokemuksen mukaan kirjaa kirjoittaessa kaksi kolmasosaa ajasta kuluu lähdeaineiston lukemiseen ja etsimiseen. Kirjojaan varten Lappi onkin kerännyt laajaa ja monipuolista lähdeaineistoa 11 eri kielellä. Kun tehdään faktapohjaisia juttuja, lähdeaineiston kerääminen ja tutkiminen ympäri maailmaan on tärkeää. Tällä hetkellä Lappia työllistävät luennot ja esitelmät, joita hän pitää useilla paikkakunnilla Suomessa ja Virossa. Kuudennen kirjansa jälkeen hän aikookin pitää hetken taukoa kirjoittamisesta vaikka mielenkiintoisia aiheita kyllä riittäisi. Hanna Tuulonen konsolipelit Fable Anniversary XBox 360 Lionhead Studios, Microsoft Studios Tarina alkaa klassisesti. Suuren taistelukoulun johtaja ottaa yksin poltettuun kylään jääneen pienen pojan siipiensä suojaan ja alkaa tehdä tästä sankaria. Poika kasvaa ja harjoittelee taistelutaitoja useiden vuosien ajan. Kun poika osaa käyttää miekkaa ja jousipyssyä tarpeeksi hyvin, hänet lähetetään maailmalle tekemään hyviä tekoja. Lionhead Studiosin kehittelemän Fable Anniversaryn juoni on pitkälti ennalta arvattavissa. Helmikuussa julkaistu Fable Anniversary on uudelleenjulkaisu sarjan aikaisemmasta pelistä Fable: The Lost Chapters. Uusi julkaisu ilahduttaa pelisarjan faneja muun muassa uudella pelimoottorilla ja uudistetulla äänimaisemalla. Ulkoasultaan peli on kuitenkin menneeltä vuosikymmeneltä. Hahmojen liikeradat ovat luonnottomia, ja peliympäristö vaikuttaa liian pelkistetyltä. Fable Anniversary on yksi roolipeli muiden joukossa. Juoneltaan se on The Elder Scrolls -pelisarjan ja Harry Potter -videopelien yhdistelmä. Fable Anniversary on ajoittain viihdyttävä kokonaisuus. Pelin pelaaminen on sujuvaa, ja se tarjoaa tekemistä useiksi tunneiksi. Ulkoasun heikosta toteutuksesta huolimatta peli on tehty riittävällä vakavuudella. Hahmojen vuorosanat ovat uskottavia, ja tarinan kertoja hauskan dramaattinen. Pelaaja pystyy vaikuttamaan pelin kulkuun omilla valinnoillaan. Harmittava miinus ovat useat tarinaa eteenpäin vievät katkot, joiden aikana pelaaja ei voi tehdä juuri mitään. Toimintaroolipelien ystäville Fable Anniversary on mukavaa ajanvietettä.tarinan alussa on kattava harjoittelujakso, joten peli sopii hyvin myös vasta-alkajille. Teemu Kakko Smash Hit ipad Air Medicore AB Suoraan Applen App Storen ilmaispelien kärkeen kiilannut Smash Hit koukuttaa pelaajan selviytymään läpi lasisten esteiden. Kuvakulma liukuu läpi radan, jolla vastaan tulee erilaisia lasiseiniä ja kristalleja. Pelaaja rikkoo kaikki vastaansa tulleet esteet heittämällä niitä kohti metallikuulia. Vaikeutta peliin tuo alati kiihtyvä etenemisvauhti ja kuulien rajallinen määrä. Pelaaja ansaitsee ammuksia lisää osumalla kristalleihin, mutta vastavuoroisesti menettää niitä törmätessään rikkomattomaan lasiesteeseen. Pelin jatkaminen välitallennuspisteeltä vaatii Premium-lisenssin ostoa. Pelaaminen onnistuu ilmaisversiollakin hyvin, mutta palaaminen yhä uudelleen lähtöpisteeseen turhauttaa nopeasti. Testasin peliä myös puhelimella, mutta Smash Hit sopii ehdottomasti paremmin tablet-kokoon. Pienemmällä näytöllä tila sormille käy auttamattomasti ahtaaksi nopeatempoisessa pelissä. Medicore tarjoilee käyttäjälle miljöön täynnä geometrisia palikoita ja haaleita neonvärejä. Toteutus on toimiva, tyylikäs ja alusta asti hyvin harkittu. Pelimusiikki on tyyliin sopivaa elektrojumputusta. Tasosta toiseen vaihtuvat kappaleet eivät erityisemmin häiritse pelaamista. Myös kynnys pelin aloittamiseen on matalalla, sillä alun ohjeistus on selkeä, eikä peli itsessään ole kovin vaikea. Matkalle läpi esteiden mahtuu reilusti yllätyksiä taaten mielenkiintoisen pelikokemuksen. Smash Hit on siis sopivaa puuhaa ajan tappamiseen. Ennustan pelille laajaa suosiota.tässä saattaa olla seuraava klassikkopeli Angry Birdsien ja Clash of Clansin rinnalle. Deniz Kaya

15 ruotuväki 6/2014 VAPAALLA 15 Teksti Leo Jaakkonen & Otso Lukka Kuvat Tero Wester Ulkoasu Eero Ketonen Joukkuehengellä on valtava merkitys kurinalaisuutta vaativassa lajissa. Marigold IceUnity on toinen huhtikuussa Italian MM-kisoihin matkustavista suomalaisjoukkueista. Kuva helmikuun voitokkaiden SMkisojen vapaaohjelmasta. Ensiajatuksella saattaa vaikuttaa, että muodostelmaluistelu on lähes vastakohta armeijalle: naiset luistelevat kauniissa asetelmassa musiikin tahtiin. Kun asiassa päästään vähänkään syvemmälle, huomataan lajin sisältävän paljon samoja piirteitä armeijaelämän kanssa. Valmentajan ohjeiden kurinalainen noudattaminen on verrattavissa armeijan kouluttajan antamien käskyjen tottelemiseen. Molemmissa ylemmän tahon auktoriteetti on suuri. Näin kertoo seniorien Suomen mestaruuden helmikuun lopulla voittaneen Marigold IceUnityn Ria Lyttinen. Kaikki tekee vain sitä, mitä valmentaja sanoo, eikä mitään ylimääräistä, Lyttinen paljastaa. Helsinkiläinen Marigold IceUnity harjoittelee noin 20 tuntia viikossa. Kovasta kurista kertoo sekin, ettei harjoituksista saa olla pois heppoisista syistä. Loukkaantuneenakin luistelijan on tultava seuraamaan joukkueensa harjoittelua. Jos ei ole kuumetta, pitää tulla katsomoon. Aina edes hautajaiset eivät ole riittävä syy poissaoloon, 19-vuotias Emilia Valkeinen kertoo. Ria Lyttinen (edessä) suorittaa lyhytohjelmaa Helsingin jäähallissa pidetyissä SM-kisoissa. Ruodut pysyvät särmässä jäälläkin Armeijan perinteisiin tavaramerkkeihin kuuluu niin ikään kurinalaisuutta osoittava yhdenaikaisuus marsseissa ja paraateissa. Muodostelmaluistelussa yhdenaikaisuus on kaikki kaikessa. Vaikeat koreografiat pitää saada vietyä läpi ilman epäonnistumisia. Lyttisen mukaan toistojen määrä harjoituksissa on valtava, jotta sarjat tulevat kilpailutilanteessa luonnostaan. Jääharjoittelun lisäksi muodostelmaluistelijoiden harjoitusohjelmasta löytyy kunto-oheisia, balettia ja tanssia. Kilpailukauden jälkeen puolentoista kuukauden kesätauostakin valtaosa kuluu henkilökohtaiseen harjoitteluun. Treenaamme kuin ammattiurheilijat, myös 19-vuotias Lyttinen toteaa. Hyvä joukkuehenki, hyvä lopputulos Onnistuminen vaatii joukkuetoverin tuntemista. Huhtikuussa Italiassa järjestettäviin MM-kisoihin valmistautuvan Marigold IceUnityn joukkuehenki on sekä Lyttisen että Valkeisen mukaan tällä kaudella erityisen hyvä. Runsas yhdessäolo ja kisojen alla suoritettavat rituaalit kannustushuutoineen ja -tansseineen ovat tärkeä osa ryhmän yhtenäisyy- Muodostelmaluistelussa yhdenaikaisuus on kaikki kaikessa. den rakentamista. Ryhmähenki on loksahtanut kohdalleen, Valkeinen tuumaa. Homma toimii, kun kaikki tuntevat toisensa, Lyttinen täydentää. Tulee ihan lapsuus mieleen, kun hiiripöllö tuijottaa hölmistyneen näköisenä kalteriensa takaa. Matkalla jännittävämpien eläinten luo ohitamme tyhjän karhun häkin. Tietenkin, nehän nukkuvat talviunta. Myös pesukarhujen opastuskyltissä kerrotaan eläinten vetelevän hirsiä talviaikaan. Herää kysymys, miten eläintarhan talvi eroaa kesäkaudesta. Periaatteessa meillä on kaikki samat eläimet niin talvella kuin kesälläkin. Muun muassa vesilinnut siirretään sisätiloihin talveksi, kertoo eläintenhoitoyksikön päällikkö Nina Trontti. Keväällä alkaa syntyä pentuja. Esimerkiksi manuleilla on kiima-aika, ja paritimme juuri koiraan ja naaraan. Tropiikki tuo hien pintaan Menemme sisään ovesta, jonka päällä lukee Africasia. Käärmeitä, sammakoita, torakoita ja muuta ällöttävää jää taakse. Aavikon näköiseksi tehdyssä huoneessa meitä tervehtii pikkumangusti. Eipä näytä laisinkaan piirrettyjen Timonilta. Saa nähdä löydämmekö pahkasian, jota voisimme vertailla Pumbaan. Amazoniassa vastaan tulee kilpikonnia ja apinoita. Hiki alkaa virrata paksun talvitakin alla. Lisäksi papukaijat rääkyvät niin, että päätämme jatkaa matkaamme ulos ja suunnata kissapetojen luokse. Tiikeriä mä metsastän Flegmaattisten, jopa tylsien leijonan, ilveksen ja lumileopardin nähtyämme saavumme keskelle ruuhkaa. Amurintiikerin tarhan eteen on kerääntynyt paljon ihmisiä. Edellisenä päivänä Leipzigin eläintarhasta kuljetettua tiikeriä yritetään houkutella ensimmäisen kerran ulos sisätiloistaan. Tässä on h-hetket käsillä! Trontti hehkuttaa. Trontti kertoo, että tiikerin elämä on yritetty tehdä mahdollisimman mukavaksi Suomessa. Sillä on naishoitaja, kuten Saksassakin, sillä testosteronin tuoksu saattaa pelästyttää. Meidän lienee siis parasta lähteä yleisöstä, jotta tiikeri uskaltautuu näytille. Teksti Leo Jaakkonen Kuvat Svante Gullichsen Ruotuväen kuvaaja ja toimittaja kävivät katsomassa, miltä Korkeasaari näyttää alkukeväästä. Koska tiikeri ei uskaltautunut ulos häkistään kuvattavaksi, jouduimme piirtämään sen itse. Toimittaja yrittää saada haastattelua karheakilpiliskolta, mutta eläin pysyy tuppisuuna.

16 16 takakansi ruotuväki 6/2014 potretti Turvallisuuspolitiikan keskiössä Helena Immonen Jugend-henkinen sali aukeaa valoisana ja rauhoittavana. Kaunis puulattia kuljettaa vierailijaa huoneesta toiseen. Ateneumista lainassa olevat luontomaalaukset luovat ympärille klassisen ilmeen. Tämä Suomen omistuksessa oleva asunto on ollut Suomen Norjan-suurlähettiläiden virkaasuntona 1980-luvun lopulta alkaen. Nykyinen suurlähettiläs Maimo Henriksson on edustanut asunnossa syksystä Suurlähettilään kädenpuristus on reipas ja hymy aito. Ruokasaliin on katettu lounas, jonka lomassa juttu luistaa. Henriksson kertoo innostuneesti diplomaattiurastaan, joka alkoi varsinaisesti Moskovasta 90-luvun alkupuolilla. Se oli hyvin mielenkiintoista aikaa ulkonaliikkumiskieltoineen ja tulituksineen. Valtava kokemus, ja työn kannalta kehittävää olla niin tapahtumien keskiössä. Venäjän ja Norjan väliin mahtuu vuosia EU-puheenjohtajuustiimissä ja kakkosvirkamiehen työ Budapestissä. Itäosastolla muun muassa Venäjä-yksikön päällikkönä kuusi vuotta Suomessa toimittuaan Henrikssonille tarjoutui mahdollisuus ensimmäiseen lähettilään virkaan. Olen ollut hyvin etuoikeutettu, kun olen saanut työskennellä monien mielenkiintoisten asioiden parissa. Lähettiläsaikanani muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pohjoismainen yhteistyö on mennyt eteenpäin, Henriksson kertoo. Ruotsin kielen taito ratkaisee Suomen Norjan-suurlähettiläänä toimiva Maimo Henriksson pitää ruotsin kielen asemaa Suomessa turvallisuuspoliittisena asiana. Henriksson on huolissaan Suomen taloustilanteesta. Hänen mielestään Norja tarjoaa Suomelle valtavia mahdollisuuksia, joita ei vielä ole osattu täysin hyödyntää. Ainoa paikka Euroopassa, jossa tällä hetkellä tehdään suuria investointeja, on Pohjois-Norja. Ja mitä sinne tarvitaan? Infraa, liikenne- ja logistiikkaratkaisujen osaamista, arktisen merenkulun osaamista ja erilaista alusteknologiaa. Nämähän ovat Suomen vahvuuksia, varsinkin jääosaaminen, Henriksson huomauttaa. Suomi on suurlähettilään mukaan luonnollinen kumppani Norjalle, sillä se tarvitsee sisäpiiriläisen sekä EU:ssa että eurossa. Turvallisuusyhteistyötä maiden välillä on tehty jo vuosia, tavat ja kulttuurit ovat tuttuja. Suomalaisten kielitaito on Norjassa tunnettu asia, mutta sitäkin voisi Henrikssonin mielestä paremmin käyttää. Norjassa ja Ruotsissa seurataan hämmästellen Suomen kielikeskustelua, jossa ruotsin kielen asema ja opiskelu jakaa mielipiteitä. Ruotsin kieli on liima, joka liittää meidät pohjoismaiseen perheeseen. Sen takia se on myös turvallisuuspoliittinen kysymys. Kun norjalaisilta kysyy, miten he näkevät Suomen pohjoismaisena Ruotsin kieli on liima, joka liittää meidät pohjoismaiseen perheeseen. maana, kieli on aina ensimmäinen asia. Norjaan pitäisi ennemminkin kantautua sellaisia viestejä, että ruotsin kielen asemaa ollaan vahvistamassa, Henriksson selventää huolestuneena. Painopiste pohjoisessa kasvaa Norjassa on viime vuonna vaihtunut sekä hallitus että puolustusvoimien johto. Henriksson ei kuitenkaan usko, että mitään merkittävää muutosta ulko- tai turvallisuuspolitiikassa tapahtuu. Nyt kun Afganistanissa painopiste pienenee, Norja haluaa kiinnittää Naton huomiota arktisiin asioihin. Norja on muun muassa kutsunut Naton neuvoston tutustumaan Pohjois-Norjaan, suurlähettiläs kertoo. Henriksson uskoo, että jo muutaman kymmenen vuoden kuluttua saatetaan nähdä se päivä, kun jäät ovat sulaneet ja pohjoisnavan yli voi kulkea kesäkaudella. Silloin esimerkiksi huoltoliikenne Pohjois-Venäjän ja Pohjois- Norjan välillä tulisi lisääntymään. Venäjä rakentaa jo nyt paljon Länsi-Siperiassa. Norjan ja Venäjän välillähän oli pitkään rajakiista, joka koski Barentsin merta. Kun Medvedev vieraili presidenttinä Norjassa, päästiin vihdoin sopuun jakolinjasta. Nyt molemmat maat tekevät tutkimuksia omilla puolillaan, Henriksson sanoo viitaten mahdollisiin öljy- ja kaasuesiintymiin. Henriksson seuraa virkansa puolesta aktiivisesti kannanottoja sekä Suomessa että Norjassa ja toimii maiden välittäjänä. Vaikka Suomi seuraa poliittisesti EU:ta, Henrikssonin mukaan Ruotsin ja Norjan päätöksillä on merkitystä. Norja on suuri ulkopoliittinen toimija maailmalla. Koen olevani turvallisuuspoliittisessa keskiössä, suurlähettiläs miettii. Maimo Henriksson Ikä: 52 vuotta Asuinpaikka: Oslo Ammatti: Diplomaatti Virka: Suomen Norjan-suurlähettiläs Koulutus: Oikeustieteiden kandidaatti, kauppatieteiden maisteri En sak i taget asia kerrallaan. Kuvat: Suomen suurlähetystö, Oslo poiminta Kainuussa kajahtaa elokuvamusiikki Deniz Kaya Kuva: Kimmo Varjoranta Trumpetisti Jouko Harjanne toimii konserttien solistina. Lapin soittokunta esiintyy huhtikuun ensimmäisellä viikolla Kajaanissa ja Kuhmossa ylikapellimestari, musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälän johdolla. Seppälä tunnetaan muun muassa Linnanjuhlien kapellimestarina. Luvassa on vauhdikas ja hiukan viihteellinen ilta musiikin parissa, Seppälä väläyttää. Esityksissä kuulijan elokuvamusiikin maailmaan johdattelee kansainvälisesti tunnetuin vaskisolistimme, trumpetisti Jouko Harjanne. Hän on Radion sinfoniaorkesterin ensimmäinen soolotrumpetisti ja Lieksan vaskiviikkojen taiteellinen johtaja. Lisäksi Harjanne toimii Sibelius-Akatemian sivutoimisena opettajana. Idea Vain muutaman dollarin tähden -konsertteihin on lähtöisin Harjanteen vuonna 2013 julkaisemasta elokuvamusiikkia sisältäneestä levytyksestä Trumpeter Goes to Cinema!. Konsertti avataan kalevalaistyylisillä englantilaisilla kansansävelmillä. Illan huipennus koetaan italialaisten mestarisäveltäjien Ennio Morriconen ja Nino Rotan klassikkoteosten parissa. Vain muutaman dollarin tähden Kajaani, Kaukametsän sali keskiviikkona 2.4. klo Kuhmo, Kuhmo-talo torstaina 3.4. klo kalenteri Kirkkokonserttikiertue Hämeessä Lahden Ristinkirkko, Mikkelin Maaseurakunnan kirkko, 1.4. Hämeenlinnan kirkko, 7.4. Tampereen Aleksanterin kirkko, 8.4. Orimattilan kirkko. Konsertit alkavat kello Alokaskauden jälkeen Varusmiessoittokunnan ensimmäiset konsertit kuullaan kirkoissa. Konsertin johtavat Varusmiessoittokunnan päällikkö, musiikkikapteeni Jarkko Aaltonen sekä kapellimestari, musiikkiyliluutnantti Tero Haikala. Sotilaiden hiihdon MM-kilpailut Suomi järjestää 52. Sotilaiden hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Sodankylässä. Lajeina ovat hiihto, ampumahiihto, hiihtosuunnistus, partiohiihto ja suurpujottelu. Kilpailijoiden joukossa on Sotshin olympiamitalisteja kuten Ranskan Martin Fourcade ja Itävallan Mathias Mayer. Suomalaisista olympiaedustajista mukana ovat Juho Mikkonen ja Ahti Toivanen. Hakuaika johtokeskus- ja viestilinjalle päättyy 31. maaliskuuta Johtokeskuslinjalla aliupseerikurssin aikana perehdytään ilmatilan valvonnan mahdollistaviin järjestelmiin harjoitusjohtokeskustiloissa Tikkakoskella. Viestilinjalla koulutetaan monitaitoisia viestiryhmänjohtajia asentamaan ja ylläpitämään erilaisia viestijärjestelmiä, jotka viime kädessä mahdollistavat hävittäjien tukeutumisen tukikohtiin. >