BEV-uutisia 5/2009,

Transkriptio

1 BEV-uutisia 5/2009, Tässä numerossa: Tässä uutiskirjeessämme Bioenergiasta elinvoimaa-klusteriohjelman kehittämispäällikkö Markku Paananen pohtii Metsät ja tulevaisuus -seminaarissa pitämäsään puheessaan energiahuollon kehitystä ja nykypäivän tilannetta. Tässä numerossa kerromme myös kuulumisia BEV -ohjelman strategiaryhmän palaverista, Biokaasualan kansainvälisestä seminaarista sekä tietoa käynnistyneistä Cleantech Finland for Russia - hankkeesta ja GasHighWay -projektista. Uutiskirjeestämme löydät myös Kotimaiset Energiat Oy ja Jyväskylän KAK yhtiöiden yhteisen tiedotteen alkavasta haketerminaalin rakentamisprojektista sekä Finbion kirjoituksen bioenergian vuosikäytön kasvusta ja vaikutuksesta työpaikkojen lisääntymiseen. Toukokuun bioenergiakasvona esittelemme Kotimaiset Energiat Oy:n ja LHM Hakkuri Oy:n toimitusjohtajan Tommi Lahden. Ja kuten aiemminkin, voit itse vaikuttaa uutiskirjeemme sisältöön lähettämällä meille tietoa tapahtumista, kuulumisia hankkeista tai muuta ajankohtaista informaatiota maakunnasta ja sen liepeiltä. Paanasen palsta: METSÄT JA TULEVAISUUS -SEMINAARI SAARIJÄRVELLÄ Puukaudesta öljykauteen 40 -luvun lopulla maan lähes koko energiahuolto perustui puuhun ja vesivoimaan. Rakennukset lämpisivät haloilla ja klapeilla, raskas liikenne kulutti suuret määrät halkoja höyrykoneissa ja sähköä ja teollisuuden voimaa tuotettiin vesivoimalla ja haloilla tuotetulla höyryvoimalla. Voidaan sanoa, että Suomi pidettiin lämpimänä ja liikkeessä sekä voimakkaaseen kasvuun lähteneen teollisuuden energian tarve tyydytettiin bioenergialla. Energiahuollon omavaraisuus oli avainsana. Polttopuun tuotanto perustui käsityövälineisiin ja kuljetukseen käytettiin hevosia. Perustetussa Rautatiehallituksen Puutavaratoimistossa (myöhemmin Valtion Polttoainetoimisto ja Vapo Oy) kerrotaan olleen töissä tuolloin miestä ja hevosta. Työvälineiden käyttöön ja huoltoon järjestettiin kursseja, ja epäilemättä Saarijärvellä käynnistetty metsäopetuskin antoi sen aikaista bioenergiakoulutusta. Maailman polttoainemarkkinoiden vapautuminen ja öljyn ja hiilen mittava käyttöönotto romauttivat seuraavalla vuosikymmenellä markkinahalkojen kysynnän ja polttopuukin kiinteistöjen lämmityksessä alkoi korvautua öljyllä. Esimerkiksi 60 luvun lopulla Jyväskylän kiinteistöistä enää 5 prosenttia lämpisi haloilla muiden siirryttyä noin kymmenen vuoden aikana öljyyn. Muutos oli todella nopea. Se käytännössä lopetti kiinnostuksen bioenergiaan ja pysäytti sen kehittämisen. Keski-Suomessa öljyn käyttö oli huipussaan 80 luvulla, ja metsäopetukselle bioenergia oli silloin merkityksetön aihe. Metsäoppilaitos itsekin lämpisi öljyllä. Herääminen lokalisaatioon Öljykriisit, metsänhoidon edistäminen, maaseudun työllisyys ja aluepolitiikka motivoivat maan hallituksen käynnistämään bioenergian kehittämisohjelmia, ensimmäisen 70 luvulla ja toisen 80 luvulla. Turpeesta kehitettiin silloin markkinapolttoaine ja siihen perustuvia voimalaitoksia ja lämpökeskuksia alettiin perus-

2 taa. Metsäteollisuuden ulkopuolinen puun energiakäyttö jäi vielä lähinnä yritysten asteelle. Keski-Suomeen jäi kuitenkin muutamia kaukolämpölaitoksia, esim. Kinnulan, Petäjäveden ja Laukaan lämpökeskukset, jotka jatkoivat puupolttoaineiden käyttöä huolimatta edullisesta öljystä. Jotenkin kyseisissä kunnissa onnistuttiin perustelemaan hakkeen käyttö. Ehkä metsien hoito ja työllistämismahdollisuudet sekä energiarahojen jääminen omaan kuntaan osattiin arvostaa oikeisiin mittasuhteisiin. Jo 70 luvulla G8 maiden julkilausumassa tuotiin esiin huoli maailman raaka-ainevarojen riittävyydestä, mutta vasta 90 luvulla noussut tarve ilmastonsuojelulle ja siihen liittyvät kansainväliset sopimukset synnyttivät maailman laajuisen prosessin fossiilisten energialähteiden korvaamiseksi uusiutuvilla energioilla. Suomessakin käynnistettiin Tekesin teknologiaohjelmia uusiutuvien, erityisesti bioenergian kehittämiseksi käynnistynyt Bioenergian tutkimusohjelma oli varsinainen sysäys metsähakkeen käytölle energian tuotannossa. Keskisuomalainen nousu Keskisuomalaiset olivat eturivin paikoilla hakkeen käyttöä kehitettäessä. VTT ja Jyväskylän Teknologiakeskus toimivat ohjelmien vetäjinä. Useat keskisuomalaiset yritykset ja yhteisöt osallistuivat kehittämishankkeiden toteutukseen ja tutkimus-, pilotointi- ja demonstrointityömaat löytyivät useassa tapauksessa Keski- Suomesta. Kehittämishankkeet johtivat investointeihin ja pysyvän liiketoiminnan syntymiseen, ja niin maakunnan bioenergian käyttö lähti ripeään nousuun. Merkittävimpiä tien avaajia olivat Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n Rauhalahden voimalaitos sekä UPM:n Kaipolan voimalaitos. Myös useat kunnalliset kaukolämpöyhtiöt lähtivät pontevasti bioenergian käytön lisäämiseen. Saarijärven Kaukolämpö Oy oli yksi aktiivisimmista. Aiheellista on myös mainita alan yrittäjien panos. Hyvänä esimerkkinä on pitkän linjan hakeyrittäjä ja haketuskaluston kehittäjä, edesmennyt Pekka Lahti, jota ilman tuskin niin nopeaa haketoimitusten kehitystä oltaisiin täällä nähty. Moni muukin ansaitsisi maininnan, mutta listasta tulisi tässä esitettäväksi liian pitkä. Kehittämistyön ohessa nousi esille ajatus bioenergian kenttäkoeaseman perustamisesta Keski-Suomeen. Ajatus jalostui selvitysten myötä aloitteeksi perustaa Saarijärvelle Bioenergiainstituutti. Tämä johti BENET Bioenergiaverkoston perustamiseen Mukaan liittyi kymmenkunta alalla toimivaa tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatiota. Seuraavan kymmenen vuoden aikana verkosto-organisaatio toteutti yli 50 kansallista ja kansainvälistä yhteistyöprojektia sekä lukuisan määrän pienempiä toimeksiantoja bioenergian edistämiseksi. BENET -verkosto jatkaa edelleen yhtiömuotoisena. Aluetaloudellinen merkitys Nykyisin puolet Keski-Suomessa kulutettavasta energiasta tuotetaan paikallisesti biomassaan perustuen. Kaukolämmön polttoaineista 85 % ja sähköntuotannon polttoaineista 75 % on puuta ja turvetta. Metsähakkeen käytössä Keski-Suomi on pitänyt kansallista kärkipaikkaa aina 90 luvun alkupuolelta saakka. Investoinnit edelleen jatkuvat ja ensi vuonna maakunnassa on jo 9 biovoimalaa, joista 7 ostaa biopolttoaineita markkinoilta. Niiden lisäksi on noin 70 kauko- tai suurkiinteistökohtaista biolämpökeskusta. Vastaavaa keskittymää ei liene muualla maailmassa. Energialaitokset aiheuttavat valtavan kysynnän biopolttoaineille. Muutaman vuoden tähtäimellä on arvioitavissa, että bioenergialaitokset ostavat jopa 7 terawattitunnin edestä metsähaketta, turvetta, peltobiomassaa, pellettejä ja kierrätyspolttoainetta vuosittain. Viime aikoina onkin ollut nähtävissä voimakasta kehitystä biopolttoaineiden tuotantojärjestelmien ylösnostamisessa, mikä erityisesti taloustaantuman aikana on ollut tervetullutta. Tulevan kymmenen vuoden aikana mainituissa biovoimaloissa tuotetaan hyvinkin 100 terawattituntia energiaa, jonka arvo nykyhinnoilla on 5 miljardia euroa. Siihen sisältyvä ostopolttoaineen arvo laitoksen portilla on 1,0 miljardia euroa. Voimme hyvin kuvitella

3 millainen aluetaloudellinen merkitys tällaisella summalla on, erityisesti mikäli rahat energian hankintaan pitäisi tienata jollain muulla tavalla. Nämä investoinnit ovat nyt todellisuutta ja niiden biopolttoaineiden hankinta tarjoaa siis noin 100 miljoonan euron liiketoimintamahdollisuuden paikallisille yrityksille ja työpaikkoja hyvin 1000 henkilötyövuoden edestä vuosittain. Oppimiskeskuksille tämä on huomion arvoinen mahdollisuus. Meidän energiahuollosta on silti edelleen puolet kansainvälisten suuryritysten hallussa, tuontienergian hankintaan käytetyistä varoista ei Keski-Suomeen juuri muruakaan jää. Tuomme maakuntaan paljon sähköä ja erityisesti käytämme edelleen merkittävästi öljyä. Tästä osa tapahtuu liikenteessä, jolle paikallisesti on aika vaikea tehdä juuri mitään, mutta huomattava osa käytetään kiinteistöjen lämmitykseen, joka on täysin meidän oman päätöksentekomme alla. Kun huomioidaan laitteiden hankinta ja rakentaminen lämmöntuotannon ohella, menetämme seuraavan kymmenen vuoden aikana miljardin euron liiketoimintamahdollisuuden, mikäli emme käytä tätä päätöksentekovaltaa oikein. Bioenergiasta elinvoimaa Keski-Suomessa onkin strategiseksi tavoitteeksi maakuntasuunnitelmassa asetettu, että Keski-Suomi on fossiilisista tuontipolttoaineista riippumaton vuoteen 2015 mennessä, lukuun ottamatta osaa liikenteestä. Toisaalta nähdään, että maakunnassa olevaa energia-alan osaamista tulee pystyä hyödyntämään vientituotteina. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on meneillään maakunnallinen Bioenergiasta elinvoimaa kärkiklusteriohjelma, jossa erityisesti suunnataan julkisia kehittämisvaroja bioenergian kehittämiseen, mutta samalla luodaan yhteistä agendaa alan yrityksille ja yhteisöille. Tavoitteeksi on asetettu lisätä bioenergian tuotantoa ja käyttöä Keski-Suomessa 4 terawattitunnilla vuoteen 2015 mennessä. Tämä merkitsee käytännössä teknis-taloudellisen biomassapotentiaalin maksimaalista käyttöönottoa. Panostamalla maakunnan energiahuollon kehittämiseen etunojassa suhteessa kansallisiin ja kansainvälisiin energia- ja ilmastotavoitteisiin luodaan olosuhteet kilpailukykyisen osaamisen kehittymiselle, joka taas voidaan hyödyntää kilpailukykyisinä vientituotteina. Historiallisen kehityksen ja asetettujen tavoitteiden myötä Keski-Suomesta on kehittymässä ainutlaatuinen bioenergian markkina ja havaintoalue. Maksimaalinen bioenergian hyödyntäminen edellyttää myös, että hyödyntäminen on optimaalista. Keskisuomalaiset yritykset ja yhteisöt osallistuessaan tällaisen markkinan synnyttämiseen joutuvat opettelemaan ja oppivat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän bioenergian tuotannon menetelmät. Kestävään bioenergiaan liittyvät ilmiöt tulevat näkyviksi täällä ja niistä voidaan tehdä havaintoja. On erityisen toivottavaa, että tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ammentavat tästä ainutlaatuisesta olosuhteesta, kasvattavat bioenergian osaamispääomaa ja siirtävät sitä liike-elämän käyttöön. Metsäteollisuuden tuotannossa on odotettavissa myös muutoksia, joilla tulee olemaan merkitystä Keski-Suomen biomassamarkkinoille. Joutunemme sen johdosta arvioimaan metsätalouden toimintakenttää uusin silmin, mikä osaltaan lisää vaatimusta osaamisen kehittämiselle. Me elämme erittäin mielenkiintoista vaihetta metsä- ja energiateollisuuden murroksessa. Energiahuollon omavaraisuus, työllisyysmahdollisuudet ja aluetaloudellinen vaikutus ovat jälleen merkityksellisiä arvoja, lisättynä ilmastonsuojelun tarpeilla. Täällä Keski-Suomessa saamme olla etujoukoissa synnyttämässä uusia toimintatapoja. Saarijärvellä harjoitettavalle luonnonvara-alan opetukselle tämä on suurenmoinen mahdollisuus. - Markku Paananen -

4 Kuulumisia Bioenergiasta elinvoimaa-klusterin Strategiaryhmän kokouksesta BEV -ohjelman Strategiaryhmän palaveri pidettiin Jämsänkosken paperitehtaalla. Strategiaryhmän jäsenille esitettiin tilannekatsaus Bioenergiasta elinvoimaa -ohjelmasta. BEV -ohjelmassa hankevalmisteluprosessi ja hankekanta on ollut hyvä ja teemaryhmien toiminta on ollut myös vilkasta. Projektisalkussa on tällä hetkellä 20 projektia, joista käynnistyneitä projekteja on kymmenen, neuvottelussa kahdeksan ja jätettyjä projektihakemuksia kaksi kappaletta. Strategiaryhmän kokouksessa nousi esille myös seuraavia aiheita: klusterin toiminnan ja hankkeiden vaikutuksien tarkastelu maakunnallisesti ja alueellisesti yhteistyössä eri osapuolten kanssa bioenergiasektorin pienten yritysten tilanne polttoaineraaka-aineen hankintaongelmat tämän päivän talouskriisin vaikutukset yritys- ja hanketoimintaan. Päivän aikana Strategiaryhmän jäsenet saivat myös tutustua UPM:n esittelyjen kautta UPM:n toimintaan ja tuotantoon sekä Jämsänkosken paritehtaaseen. Teksti: Tiina Vilkkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö; Toukokuun Bioenergiakasvot: Kotimaiset Energiat Oy:n ja LHM Hakkuri Oy:n toimitusjohtaja Tommi Lahti Kotimaiset Energiat Oy:n toiminta sai alkunsa 1970-luvulla energiakriisin aikana, kun yrityksen perustaja Pekka Lahti aloitti silloisen Kotimaiset Energiat Ky:n toiminnan ja hakeurakoinnin maanviljelyn ohessa. Pekka Lahden poika Tommi Lahti on toiminut yrityksen johdossa vuodesta 2004 saakka. Tommi Lahti on ollut mukana bioenergia-alalla vuosien ajan. Hän aloitti jo 13 -vuotiaana turvesuolla turpeen ajossa. Turpeen ajo jatkui vielä kesätöiden merkeissä opiskelun ohessa. Tommi Lahti valmistui vuonna 1997 Vaasan Yliopistosta Ekonomiksi ja opintojen päätyttyä hän aloitti pääsääntöisen työn perheyrityksessä Kotimaiset Energiat Ky:ssä. Tommi sai erinomaisen opin ja kokemuksen alan toiminnasta ja yrityksen johdosta työskennellessään isänsä perustamassa yrityksessä. Tommi toteaakin hymyssä suin: Oppi siirtyi isältä pojalle.

5 Kotimaiset Energiat Oy ja LHM Hakkuri Oy Tommi Lahti on ollut vuosien ajan yrityksen toiminnan kehittämisessä mukana. Kotimaiset Energiat Ky:n rinnalla Tommi kehitti omaa yritystoimintaa ja perusti vuonna 1998 LHM Hakkuri Oy:n, jonka toiminta on erikoistunut hakkureiden suunnitteluun, valmistukseen ja myyntiin. Vuonna 2007 molemmat yritykset siirtyivät Tommi Lahden omistukseen ja Kotimaiset Energiat muuttuivat osakeyhtiöksi. Samana vuonna yritys kasvoi ja toimintaan sekä logistiikan kehittämiseen saatiin mukaan osapäiväinen työntekijä Jukka Lahti. Sukunimistään huolimatta miehet eivät ole sukua keskenään. Vuoden kuluttua Jukka Lahti toimi yrityksessä jo kokopäiväisenä liiketoimintajohtajana. Tommi Lahti toteaakin nykyisestä toiminnasta: Toiminnassa on mukana kaksi eri yritystä, jotka ovat toisiaan täydentäviä. Tarkastellessa toimintaamme on huomioitava kaksi tarkastelun kulmaa, joista ensimmäinen on LHM Hakkuri Oy ja toinen Kotimaiset Energiat Oy. Hän kuvaa lyhyesti kahden yrityksen yhteistä toimintaa: Osaamisemme perustuu käyttökokemuksiin ympäri Suomen vaihtelevissa olosuhteissa erilaisilla haketusmateriaaleilla sekä useilla hakkurityypeillä. Käänne yrityksen toiminnassa Vuonna 2004 tapahtui käänne yrityksen toiminnassa, kun hakeyrittäjä Pekka Lahti menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen Uuraisilla ja Tommi Lahti siirtyi isänsä perustaman yrityksen johtoon. Tommi Lahti muistelee muutoksen aikaa: Muutoksista selviytymisessä ja yrityksen toiminnassa on ollut tärkeää pyrkiä katsomaan yrityksen elinkaarta myös ulkopuolisen silmin. Muutoksesta selviytymisessä auttoi myös se, että yrityksen asiakassuhteet ja toimintatapa olivat vakiintuneet jo ennen muutoksen aikaa. Melkein vuoden päivät siinä meni ennen kuin yritys saatiin jaloilleen ja normaaliin toimintaansa. Muutoksesta toipumiselle tarvittiin vain riittävästi aikaa sekä tukea. Pikku hiljaa vuosien saatossa yrityksen kokoa kasvatettiin ja siirryttiin niin sanotusti suuruuden ekonomiaan. Vuoden 2006 aikana saatiin muun muassa yrityksen investointiohjelma hyvin aluilleen. Yritys tänä päivänä Tänä päivänä yritysten toiminta on vakaata ja kehitystyötä tehdään edelleen. Kotimaiset Energiat Oy:llä on omassa hallinnassa yhdeksän Giant -hakkuria ja kahdeksan täysperävaunuyhdistelmää. Hakkeen kuljetuksiin oma kalusto ei riitä vaan yritys työllistää joukon alihankkijoita. Alihankintaa käyttää myös LHM Hakkuri Oy, jossa kaikki hakkurit valmistetaan alihankintaverkostoa käyttämällä. Kokoonpano tehdään Mikkelin Otavassa ja hydrauliikka sekä sähkötyöt Jyväskylän seudulla. Vientirengas on keskittynyt Keski- Euroopan maihin. Vuonna 1999 LHM Hakkuri Oy:ltä valmistui ensimmäinen Giant mallinen hakkuri, Giant1. Tästä lähtien hakkureita on valmistunut lähes vuosittain yksi tai useampi kappale. Tämän vuoden aikana LHM Hakkuri Oy:ltä on tulossa kolme uutta hakkuria: Giant15, Giant16 ja uutuutena GiantS-malli. Hymyssä suin Tommi Lahti tokaisi: Hyvällä tuurilla uusi mallimme GiantS on valmis ja esittelyssä 11. kesäkuuta Joensuussa pidettävillä messuilla.

6 GiantS GiantS-malli on aikaisempien mallien ns. pikkuveli. S-mallissa on yhdistynyt Evoluutiomallien kepeys ja ketteryys ja Giantin voima ja tehokkuus S-mallissa haetaan kahden sukupolven väliltä hyvät ominaisuudet. Se on edukkaampi ja ketterämpi kuin edeltäjänsä ja kulkee pienillä ja ahtailla teillä. Hakkurin moottorin teho on 400 kw Alusta-auton moottoritehoa hyödynnetään hakkeen heittimen ja nosturin hydrauliikan voimanlähteenä Rummun halkaisija 900 mm Rummun leveys 1000 mm Kokonaispaino on alle kg Haketusteho % Giantin tehosta Mahdollisuudet ovat hyvät ja tavoite on, että se avaa markkinat myös ulkomaille. Kuvia haketuksesta (Kuvat: Tommi Lahti) Bioenergia tulevaisuudessa Tommi Lahti pohti bioenergia-alan tulevaisuuden näkymiä ja tokaisi positiivisin mielin: Bioenergia-alan tulevaisuuden näkymät näyttävät hyvältä. Uskon, että toiminta tulee pysymään aktiivisena ja tavoitteet nostaa biomassan ottoa nelinkertaiseksi on toteutettavissa. Tommi lisää pohdintoihinsa: Tämä tavoite kuitenkin lisää liikennettä teillä ja teiden kunnossapitoon tulee yhä enemmän kiinnittää huomiota. Tommi Lahden mukaan teiden perustamisessa hakeauton erilaisuutta puuautoon ei ole riittävästi huomioitu. Suurimmat ongelmat tulevat esiin metsässä juuri ensimmäisen tieliittymän kohdalla ja kääntymispaikoilla, Tommi toteaa. Tommi Lahden mukaan tämän päivän teknologia on erinomaisen hyvää ja se tulisi viedä rohkeasti markkinoille. Tommi Lahti tukee yrittäjyyttä ja rohkaiseekin yrittäjiksi aikovia: Terve harkittu kilpailutus on hyvää ja yhteistyökumppaneita tarvitaan. Yhteistyö eri tahojen kanssa on tärkeää ja toiminnan tulee olla kus-

7 tannustehokasta. Vaikka tämän päivän tilanne vaikuttaisikin hiljaiselta, tulisi silti uskaltaa yrittää ja pidettävä investoinnit mahdollisimman suurina, kun muistetaan bioenergian kasvavat markkinat Euroopassa. Teksti: Tiina Vilkkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö; Kuvat: Tommi Lahti, Kotimaiset Energiat Oy, Jyväskylän seudulle rakennettava haketerminaali tehostaa biopolttoaineiden käyttöä Kotimaiset Energiat Oy ja Jyväskylän KAK yhtiöt tiedottavat alkavasta haketerminaalin rakentamisprojektista: Jyväskylän seudulle rakennetaan noin hakekuution terminaali tehostamaan biopolttoaineiden käyttöä ja toimitusvarmuutta. Haketerminaalin päätoiminto on materiaalin varastointi joko valmiina hakkeena tai haketettavana materiaalina. Terminaalissa voidaan hakettaa ja murskata biopolttoaineita. Puoli miljoonaa hakekuutiota vastaa noin :ta tonnia biopolttoaineita. Terminaalin toteuttavat yhdessä Kotimaiset Energiat Oy ja Jyväskylän KAK yhtiöt. Päävastuu terminaalin rakentamisesta on Jyväskylän KAK yhtiöillä. Kotimaiset Energiat Oy vastaa alueen markkinoinnista ja asiakassopimuksista, samoin kuin alueella operoinnista. Terminaalipalveluja tarjotaan kaikille alan toimijoille. Terminaali sijaitsee keskeisellä paikalla Keski-Suomessa, noin 10 kilometriä Jyväskylästä Laukaaseen päin. Alueen suunnittelu ja rakentaminen aloitettiin toukokuun alussa. Alueen markkinointi on aloitettu ja ensimmäisiä sopimuksia päästään tekemään kesän aikana. Terminaalin avulla voidaan tehostaa logistisen ketjun tehokkuutta ja lisätä polttoaineen toimitusvarmuutta. Lisäksi terminaalia voidaan käyttää puskurivarastona niille käyttöpaikoille, joilla ei ole laitosalueella merkittäviä varastoja. Terminaali mahdollistaa muun muassa ennen taloudellisesti kannattamattomien biopolttoaine-erien osittaisen taloudellisen hyödyntämisen. Lisäksi asiakkaille tarjotaan valmiin tuotteen kuljetuksia terminaalista käyttöpaikalle sekä käsittelyyn liittyviä oheispalveluja, kuten kuormaus, punnitus, kosteusmääritykset ja energialaskelmat sekä reaaliaikainen varastokirjanpito. Rakennettavan terminaalin avulla tehostetaan biopolttoaineiden hankintaa sekä isoissa että pienissä käyttöpaikoissa. Hankinnan tehostuminen näkyy ennen kaikkea kasvavina biopolttoaineen käyttömäärinä sekä entistä tasaisempina ja varmempina toimituksina lämpö- ja voimalaitoksille. Terminaalia voidaan käyttää myös parantamaan laatua ja varmistamaan laadun pysyvyyttä. Terminaali mahdollistaa ennen kaikkea entistä tasaisemmat toimitukset käyttöpaikoille vaihtelevissa olosuhteissa ja tilanteissa. Haketerminaalista pidetään tiedotustilaisuus keskiviikkona klo 10 KAK yhtiöiden tiloissa osoitteessa Kuormaajantie 44, Jyväskylä.

8 Lisätietoja: Tommi Lahti, Kotimaiset Energiat Oy, puh sekä Juha Nokelainen, KAK- Kuljetuspalvelu Oy ja Jyvässeudun Sora Oy, puh Teksti: Jukka Lahti, Jyväskylän Energiat Oy, FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry tiedottaa: uutta työpaikkaa bioenergia-alalle Biopolttoaineilla tuotetaan kokonaisenergiasta 25 % ja sähköstä 20 %. Bioenergia edustaa lähes 90 % uusiutuvan energian käytöstä. Bioenergian vuosikäyttö, turve mukaan lukien on täysin mahdollista nostaa nykyisestä 100 TWh:sta 150 TWh:iin vuoteen Tämä kasvu lisäisi uusia työpaikkoja polttoainehuoltoon ja yrittäjyyteen vähintään 7000 eri puolille Suomea. Päästökauppa ei ole ohjannut tai kannustanut investoimaan uusiutuviin. Yhdistetyn biosähkön ja lämmön lisätuotannon edistämistoimia onkin terävöitettävä. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävien valtion investointitukia tulee oleellisesti nopeuttaa kiihdytetyssä aikataulussa ja nostaa nykytasosta vähintään 350 miljoonan euron tasolle, jolla on saatavissa pikaisesti 1,3 miljardin alan investoinnit (yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotantolaitoksia, aluelämpölaitoksia ja lähilämpökonsepteja, yhteensä yli MW). Ne tuovat rakentamisvaiheiden lisäksi pysyviä polttoainehuoltoon ja yrittäjyyteen liittyviä vakituisia työpaikkoja vähintään eri puolille Suomea. Yhteensä suurten ja keskisuurten biosähköä ja lämpöä tuottavien laitosten investointipotentiaaliksi vuosikymmenen loppuun on laskettu 5 miljardia euroa. Sähkön pientuotannon vauhdittamiseksi Suomessa myös biomassoille tulee saada pikaisesti syöttötariffijärjestelmä. Kemera -tukijärjestelmä on keskeinen metsäpolttoaineiden tuotannon edistämisinstrumentti ja sillä edistetään nuorten metsien hoitoa ja puuston tulevaa laatua. Kemeralain muutosesityksessä oleva energiapuun korjuu- ja haketustukien asettaminen de minimis-säännösten eli tukileikkurin piiriin on poistettava. Kemera on jäänyt pahoin ajasta ja asetetuista lisäystavoitteista jälkeen, on nopeiden toimenpiteiden aika. Peltoenergian lisäkäyttötavoitteet on myös selkeästi saatava tukemaan uusiutuvien tavoitteita. Kiinteistösektori on lähes ja omakotitaloasujat kokonaan unohdettu nykyisissä edistämistoimissa. Noin öljylämmitteisestä kiinteistöstä, esimerkiksi Ruotsissa on enää öljykattilaa jäljellä. Sähkölläkin lämmitetään asuntoa. Kiinteistösektorilla esim. pääoman verovähennysratkaisulla edistettäisiin aktiivisesti päätöksiä uusiutuvan energian käyttöönottoon uustuotannossa ja saneerauskohteissa (pellettitakat ja kattilat, hake- ja pilkekattilat, lämpöpumput ja aurinkokennot, bioaluelämpöön liittymiset ja näiden yhdistelmät). Kun korvataan 5 TWh/vuosi öljyä kiinteistösektorilla: 200 milj. euron vuotuinen tuontipolttoaine-öljylasku siirtyy kotimaan markkinoille mahdollistaa 80 milj. euron laiteinvestoinnit eri puolille Suomea tuovat lisähenkilötyövuotta aktivoivat kotimaan yritystoimintaa ja lisäävät alueellista talouselpymistä. Bioenergiaan panostaminen parantaa heikkoa energiaomavaraisuuttamme ja vähentää energian tuontia. Biopolttoaineilla on paikallisena energialähteenä tärkeä asema toimitus- ja huoltovarmuuden takaajana. Kotimaisten polttoaineiden lisäkäyttö vähentää riippuvuutta fossiilisten globaaleista hinta-

9 heilahteluista. Samalla saavutetaan CO 2 -päästöjen huomattava vähentyminen, noin 10 miljoonaa CO 2 -tonnia. Lisätietoja: FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry, puheenjohtaja Satu Helynen, puh ja toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto, puh Teksti: Pekka-Juhani Kuitto, FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry Vientihanke energia- ja ympäristöalan yritysten Venäjän kauppaa vauhdittamaan Hiljattain käynnistyneen Cleantech Finland for Russia -hankkeen tavoitteena on pedata suomalaisille puhtaan teknologian yrityksille kauppasuhteita ja vientimarkkinoita Venäjälle. Finpron hallinnoiman hankkeen myötä energia- ja ympäristöteknologian yrityksille järjestetään valmisteltuja tapaamisia ja suoria kontakteja venäläisten kumppanien, päättäjien ja rahoittajien kanssa, tarjotaan ajantasaista kohdistettua markkinatietoa Venäjältä sekä valmennetaan suomalaisyrityksiä Venäjän yhteistyötä varten. Yrityksille tarjoutuu mahdollisuus erottua ja markkinoida osaamistaan Cleantech Finland -brandin avulla, osallistua yhteismarkkinointiin ja seminaareihin sekä muodostaa yritysryhmiä, joiden osaamisesta koostetaan ja markkinoidaan venäläisiin tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja. Venäläiset ovat kiinnostuneita suomalaisista cleantech-ratkaisuista, ja Suomessa puolestaan on vahva osaaminen ympäristö- ja energia-alan yrityksissä. Hankkeessa on valittu kolme puhtaan teknologian painopistealuetta, joiden alalla toimivien yritysten vientiä pyritään edistämään; Bioenergia (yhteystahona Jyväskylä Innovation Oy ja Josek Oy), Vesi ja Itämeri (yhteystahona Cewic) ja Energia ja -materiaalitehokkuus ja energiansäästö (yhteystahona Motiva Oy). Hankkeen toimet suuntautuvat erityisesti Luoteis-Venäjälle mm. Pietarin seudulle. Cleantech Finland for Russia -hanke rahoitetaan pääosin ympäristöministeriön rahoituksella, ja hanke jatkuu maaliskuun 2011 loppuun. Jos Venäjän Cleantech-markkinat kiinnostavat, ota meihin yhteyttä. Eeli Mykkänen, Jyväskylä Innovation Oy, puh , etunimi.sukunimi@jklinnovation.fi Teksti: Eeli Mykkänen, Jyväskylä Innovation Oy, puh , etunimi.sukunimi@jklinnovation.fi GasHighWay - Kaasumaisten polttoaineiden, maakaasun ja biokaasun, liikennekäytön edistäminen Euroopassa Jyväskylä Innovation Oy toimii koordinaattorina toukokuussa 2009 käynnistyneessä GasHighWay - projektissa, jonka tavoitteena on edistää maakaasun ja biokaasun liikennekäyttöä ympäristöystävällisenä polttoaineena sekä edistää biokaasun tuotantoa ja jalostamista liikennekäyttöön erityisesti siellä, missä maakaasua ei ole saatavilla. Hankkeen suurena tavoitteena on edistää Euroopan läpi kulkevan kattavan maa- ja biokaasun tankkausasemaverkoston, GasHighWay:n syntymistä, mikä mahdollistaa kaasuajoneuvoilla liikennöinnin EU:n pohjoiskolkasta (Ruotsi-Suomi) eteläkolkkaan Italiaan. Hankkeen pääasiallisia kohderyhmiä ovat: 1) Linja-auto-, jäteauto-, jakelu- ja taksiliikenteestä vastaavat yritykset ym. ammattiautoilijat ja näiden kulkuvälinehankinnoista vastaavat, 2) yksityisautoilijat, 3) polttoai-

10 neiden jakeluyhtiöt, 4) kuntien päättäjät ja kuntien ja alueiden viranomaiset, sekä 5) olemassa olevat biokaasulaitokset ja potentiaaliset biokaasutuottajat. Bio- ja maakaasun liikennekäyttöä edistävään hankkeeseen osallistuvat maat ovat Ruotsi, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Saksa, Itävalta ja Italia. Teknologiakeskus Hermia Oy toimii hankkeessa partnerina. Hankkeen kesto on 3 vuotta, ja kokonaisbudjetti n. 1,8 M, josta Suomen osuus n. 400 k. Hankkeen päärahoittaja (75%) on EU:n Intelligent Energy Europe -ohjelma. Lisätietoa: Annimari Lehtomäki, etunimi.sukunimi@jklinnovation.fi ja Tytti Laitinen, etunimi.sukunimi@jklinnovation.fi Teksti: Tytti Laitinen Jyväskylän Innovation Oy, etunimi.sukunimi@innovation.fi FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry:n Kevätpäivä seminaari Helsingissä FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry järjesti Kevätpäivä seminaarin Helsingissä. Valtakunnallisille Kevätpäiville kokoontui yli 100 alan bioenergia-toimijaa ja päättäjää eri puolilta Suomea. Kevätpäiväseminaarin aiheina olivat mm. tuoreen UE selvityksen tuloksia, biopolttoaineiden toimitukset ja kiinteistösektorin etsikkoaika. Lisätietoja seminaarista ja siellä käsiteltävistä asioista löydät Finbion Internet sivuilta ( sekä seminaarin omilta www-sivuilta ( Biokaasualan kansainvälinen seminaari Biogas technology for sustainable bioenergy production kokosi alan Eurooppalaiset asiantuntijat Jyväskylään Biogas technology for sustainable bioenergy production -seminaari järjestettiin Jyväskylän yliopiston Agora-talossa. Seminaari tarjosi poikkeuksellisen laajan näkökulman biokaasualaan, sillä tilaisuuden puhujat olivat IEA Bioenergy Task 37 -tutkimusohjelman asiantuntijoita eri puolilta Eurooppaa. Tilaisuus herätti paljon kiinnostusta, ja seminaarissa oli 130 osanottajaa. Puheenvuorot käsittelivät biokaasualan nykytilaa ja tulevaisuutta Euroopassa ja eri EU-maissa. Esitelmiä kuultiin mm. alan lainsäädännöstä ja ohjauskeinoista EU:ssa, energiakasveihin pohjautuvasta biokaasuntuotannosta Itävallassa, prosessin ravinnejäännöksen hyödyntämisestä Tanskassa ja Englannissa, biometaanin liikennekäytöstä Ruotsissa sekä biokaasuteknologian hyötykäytöstä ja visioista Suomessa, Saksassa ja Hollannissa. Seminaarin jälkeen järjestettiin myös biokaasualan yritystapaaminen, joka tarjosi yrityksille mahdollisuuden verkottumiseen ja keskusteluun. Tilaisuudet järjestivät Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitos ja Jyväskylä Innovation Oy yhteistyössä IEA Bioenergy Task 37 -tutkimusohjelman kanssa. Teksti: Eeli Mykkänen, Jyväskylä Innovation Oy, puh , etunimi.sukunimi@jklinnovation.fi

11 Tapahtumakalenteri ***************** ClimBus -ohjelman päätösseminaari - Vähähiilinen talous tulee, otammeko sen uhkana vai mahdollisuutena? Tekesin koordinoiman ClimBus -ohjelman päätösseminaari pidetään Finlandia-Talolla, Helsingissä. ClimBus-ohjelman päätösseminaarissa on koottuna yhteen viisivuotisen Ilmastonmuutoksen hillinnästä liiketoimintaan ohjelman tulokset ja luotaa vähähiilisen talouden tulevaisuuden näkymiä. Ohjelman testamentti kokoaa toimet, joilla suomalaiset yritysten menestyvät kansainvälisillä ilmastomarkkinolla. Tiistaina 9. kesäkuuta aiheena on Ilmastonmuutoksen hillintä liiketoiminnan näkökulmasta ja keskiviikko 10. kesäkuuta tarkastellaan ClimBus -hankkeiden tuloksia ja yritysnäkökulmia. Lisätietoja, seminaariohjelman ja ilmoittautumisohjeet löydät Tekesin Internet sivuilta: ****************** Petäjäveden omakotitalonäyttelyyn Petäjävedellä järjestetään omakotinäyttely heinäkuuta. Tapahtumaan odotetaan noin kävijää. Mahdollisuus saada yrityksellesi näkyvyyttä omakotinäyttelyyn - on jo pian käsillä! Yrityksille järjestetään mahdollisuus osallistua edullisesti Petäjäveden omakotitalonäyttelyyn Näyttelyyn on varattu keskisuomalaisille energialaitteita valmistaville yrityksille tila näyttelyalueelta. Osallistumismaksu tapahtumaan on 500 euroa, jolla saat yrityksellesi tilan omaa osastoa varten. Yrityksille varataan alueelta tilaa max. 10 m 2, ja jokainen yritys toteuttaa osastonsa haluamallaan tavalla. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Katja Mäenpää, Jykes Oy, katja.maenpaa@jykes.fi, puh Kuva näyttelyalueelta (Kuva: Jykes) ***************** WANTED: juttuvinkkejä, uutisia, tapahtumatietoja jne. Julkaisemme BEV -uutisissa mielellämme erilaisia alan uutisia. Erityisen toivottavia ovat Keski- Suomea ja keskisuomalaisia koskevat jutut ja tapahtumat. Myös valmiit tekstit ovat tervetulleita. Ota yhteyttä BEV-uutisten toimittajaan Tiina Vilkkilään, puh (0) , sähköposti: etunimi.sukunimi@jamk.fi.