BEV-uutisia 5/2009,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BEV-uutisia 5/2009, 29.5.2009"

Transkriptio

1 BEV-uutisia 5/2009, Tässä numerossa: Tässä uutiskirjeessämme Bioenergiasta elinvoimaa-klusteriohjelman kehittämispäällikkö Markku Paananen pohtii Metsät ja tulevaisuus -seminaarissa pitämäsään puheessaan energiahuollon kehitystä ja nykypäivän tilannetta. Tässä numerossa kerromme myös kuulumisia BEV -ohjelman strategiaryhmän palaverista, Biokaasualan kansainvälisestä seminaarista sekä tietoa käynnistyneistä Cleantech Finland for Russia - hankkeesta ja GasHighWay -projektista. Uutiskirjeestämme löydät myös Kotimaiset Energiat Oy ja Jyväskylän KAK yhtiöiden yhteisen tiedotteen alkavasta haketerminaalin rakentamisprojektista sekä Finbion kirjoituksen bioenergian vuosikäytön kasvusta ja vaikutuksesta työpaikkojen lisääntymiseen. Toukokuun bioenergiakasvona esittelemme Kotimaiset Energiat Oy:n ja LHM Hakkuri Oy:n toimitusjohtajan Tommi Lahden. Ja kuten aiemminkin, voit itse vaikuttaa uutiskirjeemme sisältöön lähettämällä meille tietoa tapahtumista, kuulumisia hankkeista tai muuta ajankohtaista informaatiota maakunnasta ja sen liepeiltä. Paanasen palsta: METSÄT JA TULEVAISUUS -SEMINAARI SAARIJÄRVELLÄ Puukaudesta öljykauteen 40 -luvun lopulla maan lähes koko energiahuolto perustui puuhun ja vesivoimaan. Rakennukset lämpisivät haloilla ja klapeilla, raskas liikenne kulutti suuret määrät halkoja höyrykoneissa ja sähköä ja teollisuuden voimaa tuotettiin vesivoimalla ja haloilla tuotetulla höyryvoimalla. Voidaan sanoa, että Suomi pidettiin lämpimänä ja liikkeessä sekä voimakkaaseen kasvuun lähteneen teollisuuden energian tarve tyydytettiin bioenergialla. Energiahuollon omavaraisuus oli avainsana. Polttopuun tuotanto perustui käsityövälineisiin ja kuljetukseen käytettiin hevosia. Perustetussa Rautatiehallituksen Puutavaratoimistossa (myöhemmin Valtion Polttoainetoimisto ja Vapo Oy) kerrotaan olleen töissä tuolloin miestä ja hevosta. Työvälineiden käyttöön ja huoltoon järjestettiin kursseja, ja epäilemättä Saarijärvellä käynnistetty metsäopetuskin antoi sen aikaista bioenergiakoulutusta. Maailman polttoainemarkkinoiden vapautuminen ja öljyn ja hiilen mittava käyttöönotto romauttivat seuraavalla vuosikymmenellä markkinahalkojen kysynnän ja polttopuukin kiinteistöjen lämmityksessä alkoi korvautua öljyllä. Esimerkiksi 60 luvun lopulla Jyväskylän kiinteistöistä enää 5 prosenttia lämpisi haloilla muiden siirryttyä noin kymmenen vuoden aikana öljyyn. Muutos oli todella nopea. Se käytännössä lopetti kiinnostuksen bioenergiaan ja pysäytti sen kehittämisen. Keski-Suomessa öljyn käyttö oli huipussaan 80 luvulla, ja metsäopetukselle bioenergia oli silloin merkityksetön aihe. Metsäoppilaitos itsekin lämpisi öljyllä. Herääminen lokalisaatioon Öljykriisit, metsänhoidon edistäminen, maaseudun työllisyys ja aluepolitiikka motivoivat maan hallituksen käynnistämään bioenergian kehittämisohjelmia, ensimmäisen 70 luvulla ja toisen 80 luvulla. Turpeesta kehitettiin silloin markkinapolttoaine ja siihen perustuvia voimalaitoksia ja lämpökeskuksia alettiin perus-

2 taa. Metsäteollisuuden ulkopuolinen puun energiakäyttö jäi vielä lähinnä yritysten asteelle. Keski-Suomeen jäi kuitenkin muutamia kaukolämpölaitoksia, esim. Kinnulan, Petäjäveden ja Laukaan lämpökeskukset, jotka jatkoivat puupolttoaineiden käyttöä huolimatta edullisesta öljystä. Jotenkin kyseisissä kunnissa onnistuttiin perustelemaan hakkeen käyttö. Ehkä metsien hoito ja työllistämismahdollisuudet sekä energiarahojen jääminen omaan kuntaan osattiin arvostaa oikeisiin mittasuhteisiin. Jo 70 luvulla G8 maiden julkilausumassa tuotiin esiin huoli maailman raaka-ainevarojen riittävyydestä, mutta vasta 90 luvulla noussut tarve ilmastonsuojelulle ja siihen liittyvät kansainväliset sopimukset synnyttivät maailman laajuisen prosessin fossiilisten energialähteiden korvaamiseksi uusiutuvilla energioilla. Suomessakin käynnistettiin Tekesin teknologiaohjelmia uusiutuvien, erityisesti bioenergian kehittämiseksi käynnistynyt Bioenergian tutkimusohjelma oli varsinainen sysäys metsähakkeen käytölle energian tuotannossa. Keskisuomalainen nousu Keskisuomalaiset olivat eturivin paikoilla hakkeen käyttöä kehitettäessä. VTT ja Jyväskylän Teknologiakeskus toimivat ohjelmien vetäjinä. Useat keskisuomalaiset yritykset ja yhteisöt osallistuivat kehittämishankkeiden toteutukseen ja tutkimus-, pilotointi- ja demonstrointityömaat löytyivät useassa tapauksessa Keski- Suomesta. Kehittämishankkeet johtivat investointeihin ja pysyvän liiketoiminnan syntymiseen, ja niin maakunnan bioenergian käyttö lähti ripeään nousuun. Merkittävimpiä tien avaajia olivat Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n Rauhalahden voimalaitos sekä UPM:n Kaipolan voimalaitos. Myös useat kunnalliset kaukolämpöyhtiöt lähtivät pontevasti bioenergian käytön lisäämiseen. Saarijärven Kaukolämpö Oy oli yksi aktiivisimmista. Aiheellista on myös mainita alan yrittäjien panos. Hyvänä esimerkkinä on pitkän linjan hakeyrittäjä ja haketuskaluston kehittäjä, edesmennyt Pekka Lahti, jota ilman tuskin niin nopeaa haketoimitusten kehitystä oltaisiin täällä nähty. Moni muukin ansaitsisi maininnan, mutta listasta tulisi tässä esitettäväksi liian pitkä. Kehittämistyön ohessa nousi esille ajatus bioenergian kenttäkoeaseman perustamisesta Keski-Suomeen. Ajatus jalostui selvitysten myötä aloitteeksi perustaa Saarijärvelle Bioenergiainstituutti. Tämä johti BENET Bioenergiaverkoston perustamiseen Mukaan liittyi kymmenkunta alalla toimivaa tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatiota. Seuraavan kymmenen vuoden aikana verkosto-organisaatio toteutti yli 50 kansallista ja kansainvälistä yhteistyöprojektia sekä lukuisan määrän pienempiä toimeksiantoja bioenergian edistämiseksi. BENET -verkosto jatkaa edelleen yhtiömuotoisena. Aluetaloudellinen merkitys Nykyisin puolet Keski-Suomessa kulutettavasta energiasta tuotetaan paikallisesti biomassaan perustuen. Kaukolämmön polttoaineista 85 % ja sähköntuotannon polttoaineista 75 % on puuta ja turvetta. Metsähakkeen käytössä Keski-Suomi on pitänyt kansallista kärkipaikkaa aina 90 luvun alkupuolelta saakka. Investoinnit edelleen jatkuvat ja ensi vuonna maakunnassa on jo 9 biovoimalaa, joista 7 ostaa biopolttoaineita markkinoilta. Niiden lisäksi on noin 70 kauko- tai suurkiinteistökohtaista biolämpökeskusta. Vastaavaa keskittymää ei liene muualla maailmassa. Energialaitokset aiheuttavat valtavan kysynnän biopolttoaineille. Muutaman vuoden tähtäimellä on arvioitavissa, että bioenergialaitokset ostavat jopa 7 terawattitunnin edestä metsähaketta, turvetta, peltobiomassaa, pellettejä ja kierrätyspolttoainetta vuosittain. Viime aikoina onkin ollut nähtävissä voimakasta kehitystä biopolttoaineiden tuotantojärjestelmien ylösnostamisessa, mikä erityisesti taloustaantuman aikana on ollut tervetullutta. Tulevan kymmenen vuoden aikana mainituissa biovoimaloissa tuotetaan hyvinkin 100 terawattituntia energiaa, jonka arvo nykyhinnoilla on 5 miljardia euroa. Siihen sisältyvä ostopolttoaineen arvo laitoksen portilla on 1,0 miljardia euroa. Voimme hyvin kuvitella

3 millainen aluetaloudellinen merkitys tällaisella summalla on, erityisesti mikäli rahat energian hankintaan pitäisi tienata jollain muulla tavalla. Nämä investoinnit ovat nyt todellisuutta ja niiden biopolttoaineiden hankinta tarjoaa siis noin 100 miljoonan euron liiketoimintamahdollisuuden paikallisille yrityksille ja työpaikkoja hyvin 1000 henkilötyövuoden edestä vuosittain. Oppimiskeskuksille tämä on huomion arvoinen mahdollisuus. Meidän energiahuollosta on silti edelleen puolet kansainvälisten suuryritysten hallussa, tuontienergian hankintaan käytetyistä varoista ei Keski-Suomeen juuri muruakaan jää. Tuomme maakuntaan paljon sähköä ja erityisesti käytämme edelleen merkittävästi öljyä. Tästä osa tapahtuu liikenteessä, jolle paikallisesti on aika vaikea tehdä juuri mitään, mutta huomattava osa käytetään kiinteistöjen lämmitykseen, joka on täysin meidän oman päätöksentekomme alla. Kun huomioidaan laitteiden hankinta ja rakentaminen lämmöntuotannon ohella, menetämme seuraavan kymmenen vuoden aikana miljardin euron liiketoimintamahdollisuuden, mikäli emme käytä tätä päätöksentekovaltaa oikein. Bioenergiasta elinvoimaa Keski-Suomessa onkin strategiseksi tavoitteeksi maakuntasuunnitelmassa asetettu, että Keski-Suomi on fossiilisista tuontipolttoaineista riippumaton vuoteen 2015 mennessä, lukuun ottamatta osaa liikenteestä. Toisaalta nähdään, että maakunnassa olevaa energia-alan osaamista tulee pystyä hyödyntämään vientituotteina. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on meneillään maakunnallinen Bioenergiasta elinvoimaa kärkiklusteriohjelma, jossa erityisesti suunnataan julkisia kehittämisvaroja bioenergian kehittämiseen, mutta samalla luodaan yhteistä agendaa alan yrityksille ja yhteisöille. Tavoitteeksi on asetettu lisätä bioenergian tuotantoa ja käyttöä Keski-Suomessa 4 terawattitunnilla vuoteen 2015 mennessä. Tämä merkitsee käytännössä teknis-taloudellisen biomassapotentiaalin maksimaalista käyttöönottoa. Panostamalla maakunnan energiahuollon kehittämiseen etunojassa suhteessa kansallisiin ja kansainvälisiin energia- ja ilmastotavoitteisiin luodaan olosuhteet kilpailukykyisen osaamisen kehittymiselle, joka taas voidaan hyödyntää kilpailukykyisinä vientituotteina. Historiallisen kehityksen ja asetettujen tavoitteiden myötä Keski-Suomesta on kehittymässä ainutlaatuinen bioenergian markkina ja havaintoalue. Maksimaalinen bioenergian hyödyntäminen edellyttää myös, että hyödyntäminen on optimaalista. Keskisuomalaiset yritykset ja yhteisöt osallistuessaan tällaisen markkinan synnyttämiseen joutuvat opettelemaan ja oppivat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän bioenergian tuotannon menetelmät. Kestävään bioenergiaan liittyvät ilmiöt tulevat näkyviksi täällä ja niistä voidaan tehdä havaintoja. On erityisen toivottavaa, että tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ammentavat tästä ainutlaatuisesta olosuhteesta, kasvattavat bioenergian osaamispääomaa ja siirtävät sitä liike-elämän käyttöön. Metsäteollisuuden tuotannossa on odotettavissa myös muutoksia, joilla tulee olemaan merkitystä Keski-Suomen biomassamarkkinoille. Joutunemme sen johdosta arvioimaan metsätalouden toimintakenttää uusin silmin, mikä osaltaan lisää vaatimusta osaamisen kehittämiselle. Me elämme erittäin mielenkiintoista vaihetta metsä- ja energiateollisuuden murroksessa. Energiahuollon omavaraisuus, työllisyysmahdollisuudet ja aluetaloudellinen vaikutus ovat jälleen merkityksellisiä arvoja, lisättynä ilmastonsuojelun tarpeilla. Täällä Keski-Suomessa saamme olla etujoukoissa synnyttämässä uusia toimintatapoja. Saarijärvellä harjoitettavalle luonnonvara-alan opetukselle tämä on suurenmoinen mahdollisuus. - Markku Paananen -

4 Kuulumisia Bioenergiasta elinvoimaa-klusterin Strategiaryhmän kokouksesta BEV -ohjelman Strategiaryhmän palaveri pidettiin Jämsänkosken paperitehtaalla. Strategiaryhmän jäsenille esitettiin tilannekatsaus Bioenergiasta elinvoimaa -ohjelmasta. BEV -ohjelmassa hankevalmisteluprosessi ja hankekanta on ollut hyvä ja teemaryhmien toiminta on ollut myös vilkasta. Projektisalkussa on tällä hetkellä 20 projektia, joista käynnistyneitä projekteja on kymmenen, neuvottelussa kahdeksan ja jätettyjä projektihakemuksia kaksi kappaletta. Strategiaryhmän kokouksessa nousi esille myös seuraavia aiheita: klusterin toiminnan ja hankkeiden vaikutuksien tarkastelu maakunnallisesti ja alueellisesti yhteistyössä eri osapuolten kanssa bioenergiasektorin pienten yritysten tilanne polttoaineraaka-aineen hankintaongelmat tämän päivän talouskriisin vaikutukset yritys- ja hanketoimintaan. Päivän aikana Strategiaryhmän jäsenet saivat myös tutustua UPM:n esittelyjen kautta UPM:n toimintaan ja tuotantoon sekä Jämsänkosken paritehtaaseen. Teksti: Tiina Vilkkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö; Toukokuun Bioenergiakasvot: Kotimaiset Energiat Oy:n ja LHM Hakkuri Oy:n toimitusjohtaja Tommi Lahti Kotimaiset Energiat Oy:n toiminta sai alkunsa 1970-luvulla energiakriisin aikana, kun yrityksen perustaja Pekka Lahti aloitti silloisen Kotimaiset Energiat Ky:n toiminnan ja hakeurakoinnin maanviljelyn ohessa. Pekka Lahden poika Tommi Lahti on toiminut yrityksen johdossa vuodesta 2004 saakka. Tommi Lahti on ollut mukana bioenergia-alalla vuosien ajan. Hän aloitti jo 13 -vuotiaana turvesuolla turpeen ajossa. Turpeen ajo jatkui vielä kesätöiden merkeissä opiskelun ohessa. Tommi Lahti valmistui vuonna 1997 Vaasan Yliopistosta Ekonomiksi ja opintojen päätyttyä hän aloitti pääsääntöisen työn perheyrityksessä Kotimaiset Energiat Ky:ssä. Tommi sai erinomaisen opin ja kokemuksen alan toiminnasta ja yrityksen johdosta työskennellessään isänsä perustamassa yrityksessä. Tommi toteaakin hymyssä suin: Oppi siirtyi isältä pojalle.

5 Kotimaiset Energiat Oy ja LHM Hakkuri Oy Tommi Lahti on ollut vuosien ajan yrityksen toiminnan kehittämisessä mukana. Kotimaiset Energiat Ky:n rinnalla Tommi kehitti omaa yritystoimintaa ja perusti vuonna 1998 LHM Hakkuri Oy:n, jonka toiminta on erikoistunut hakkureiden suunnitteluun, valmistukseen ja myyntiin. Vuonna 2007 molemmat yritykset siirtyivät Tommi Lahden omistukseen ja Kotimaiset Energiat muuttuivat osakeyhtiöksi. Samana vuonna yritys kasvoi ja toimintaan sekä logistiikan kehittämiseen saatiin mukaan osapäiväinen työntekijä Jukka Lahti. Sukunimistään huolimatta miehet eivät ole sukua keskenään. Vuoden kuluttua Jukka Lahti toimi yrityksessä jo kokopäiväisenä liiketoimintajohtajana. Tommi Lahti toteaakin nykyisestä toiminnasta: Toiminnassa on mukana kaksi eri yritystä, jotka ovat toisiaan täydentäviä. Tarkastellessa toimintaamme on huomioitava kaksi tarkastelun kulmaa, joista ensimmäinen on LHM Hakkuri Oy ja toinen Kotimaiset Energiat Oy. Hän kuvaa lyhyesti kahden yrityksen yhteistä toimintaa: Osaamisemme perustuu käyttökokemuksiin ympäri Suomen vaihtelevissa olosuhteissa erilaisilla haketusmateriaaleilla sekä useilla hakkurityypeillä. Käänne yrityksen toiminnassa Vuonna 2004 tapahtui käänne yrityksen toiminnassa, kun hakeyrittäjä Pekka Lahti menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen Uuraisilla ja Tommi Lahti siirtyi isänsä perustaman yrityksen johtoon. Tommi Lahti muistelee muutoksen aikaa: Muutoksista selviytymisessä ja yrityksen toiminnassa on ollut tärkeää pyrkiä katsomaan yrityksen elinkaarta myös ulkopuolisen silmin. Muutoksesta selviytymisessä auttoi myös se, että yrityksen asiakassuhteet ja toimintatapa olivat vakiintuneet jo ennen muutoksen aikaa. Melkein vuoden päivät siinä meni ennen kuin yritys saatiin jaloilleen ja normaaliin toimintaansa. Muutoksesta toipumiselle tarvittiin vain riittävästi aikaa sekä tukea. Pikku hiljaa vuosien saatossa yrityksen kokoa kasvatettiin ja siirryttiin niin sanotusti suuruuden ekonomiaan. Vuoden 2006 aikana saatiin muun muassa yrityksen investointiohjelma hyvin aluilleen. Yritys tänä päivänä Tänä päivänä yritysten toiminta on vakaata ja kehitystyötä tehdään edelleen. Kotimaiset Energiat Oy:llä on omassa hallinnassa yhdeksän Giant -hakkuria ja kahdeksan täysperävaunuyhdistelmää. Hakkeen kuljetuksiin oma kalusto ei riitä vaan yritys työllistää joukon alihankkijoita. Alihankintaa käyttää myös LHM Hakkuri Oy, jossa kaikki hakkurit valmistetaan alihankintaverkostoa käyttämällä. Kokoonpano tehdään Mikkelin Otavassa ja hydrauliikka sekä sähkötyöt Jyväskylän seudulla. Vientirengas on keskittynyt Keski- Euroopan maihin. Vuonna 1999 LHM Hakkuri Oy:ltä valmistui ensimmäinen Giant mallinen hakkuri, Giant1. Tästä lähtien hakkureita on valmistunut lähes vuosittain yksi tai useampi kappale. Tämän vuoden aikana LHM Hakkuri Oy:ltä on tulossa kolme uutta hakkuria: Giant15, Giant16 ja uutuutena GiantS-malli. Hymyssä suin Tommi Lahti tokaisi: Hyvällä tuurilla uusi mallimme GiantS on valmis ja esittelyssä 11. kesäkuuta Joensuussa pidettävillä messuilla.

6 GiantS GiantS-malli on aikaisempien mallien ns. pikkuveli. S-mallissa on yhdistynyt Evoluutiomallien kepeys ja ketteryys ja Giantin voima ja tehokkuus S-mallissa haetaan kahden sukupolven väliltä hyvät ominaisuudet. Se on edukkaampi ja ketterämpi kuin edeltäjänsä ja kulkee pienillä ja ahtailla teillä. Hakkurin moottorin teho on 400 kw Alusta-auton moottoritehoa hyödynnetään hakkeen heittimen ja nosturin hydrauliikan voimanlähteenä Rummun halkaisija 900 mm Rummun leveys 1000 mm Kokonaispaino on alle kg Haketusteho % Giantin tehosta Mahdollisuudet ovat hyvät ja tavoite on, että se avaa markkinat myös ulkomaille. Kuvia haketuksesta (Kuvat: Tommi Lahti) Bioenergia tulevaisuudessa Tommi Lahti pohti bioenergia-alan tulevaisuuden näkymiä ja tokaisi positiivisin mielin: Bioenergia-alan tulevaisuuden näkymät näyttävät hyvältä. Uskon, että toiminta tulee pysymään aktiivisena ja tavoitteet nostaa biomassan ottoa nelinkertaiseksi on toteutettavissa. Tommi lisää pohdintoihinsa: Tämä tavoite kuitenkin lisää liikennettä teillä ja teiden kunnossapitoon tulee yhä enemmän kiinnittää huomiota. Tommi Lahden mukaan teiden perustamisessa hakeauton erilaisuutta puuautoon ei ole riittävästi huomioitu. Suurimmat ongelmat tulevat esiin metsässä juuri ensimmäisen tieliittymän kohdalla ja kääntymispaikoilla, Tommi toteaa. Tommi Lahden mukaan tämän päivän teknologia on erinomaisen hyvää ja se tulisi viedä rohkeasti markkinoille. Tommi Lahti tukee yrittäjyyttä ja rohkaiseekin yrittäjiksi aikovia: Terve harkittu kilpailutus on hyvää ja yhteistyökumppaneita tarvitaan. Yhteistyö eri tahojen kanssa on tärkeää ja toiminnan tulee olla kus-

7 tannustehokasta. Vaikka tämän päivän tilanne vaikuttaisikin hiljaiselta, tulisi silti uskaltaa yrittää ja pidettävä investoinnit mahdollisimman suurina, kun muistetaan bioenergian kasvavat markkinat Euroopassa. Teksti: Tiina Vilkkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö; Kuvat: Tommi Lahti, Kotimaiset Energiat Oy, Jyväskylän seudulle rakennettava haketerminaali tehostaa biopolttoaineiden käyttöä Kotimaiset Energiat Oy ja Jyväskylän KAK yhtiöt tiedottavat alkavasta haketerminaalin rakentamisprojektista: Jyväskylän seudulle rakennetaan noin hakekuution terminaali tehostamaan biopolttoaineiden käyttöä ja toimitusvarmuutta. Haketerminaalin päätoiminto on materiaalin varastointi joko valmiina hakkeena tai haketettavana materiaalina. Terminaalissa voidaan hakettaa ja murskata biopolttoaineita. Puoli miljoonaa hakekuutiota vastaa noin :ta tonnia biopolttoaineita. Terminaalin toteuttavat yhdessä Kotimaiset Energiat Oy ja Jyväskylän KAK yhtiöt. Päävastuu terminaalin rakentamisesta on Jyväskylän KAK yhtiöillä. Kotimaiset Energiat Oy vastaa alueen markkinoinnista ja asiakassopimuksista, samoin kuin alueella operoinnista. Terminaalipalveluja tarjotaan kaikille alan toimijoille. Terminaali sijaitsee keskeisellä paikalla Keski-Suomessa, noin 10 kilometriä Jyväskylästä Laukaaseen päin. Alueen suunnittelu ja rakentaminen aloitettiin toukokuun alussa. Alueen markkinointi on aloitettu ja ensimmäisiä sopimuksia päästään tekemään kesän aikana. Terminaalin avulla voidaan tehostaa logistisen ketjun tehokkuutta ja lisätä polttoaineen toimitusvarmuutta. Lisäksi terminaalia voidaan käyttää puskurivarastona niille käyttöpaikoille, joilla ei ole laitosalueella merkittäviä varastoja. Terminaali mahdollistaa muun muassa ennen taloudellisesti kannattamattomien biopolttoaine-erien osittaisen taloudellisen hyödyntämisen. Lisäksi asiakkaille tarjotaan valmiin tuotteen kuljetuksia terminaalista käyttöpaikalle sekä käsittelyyn liittyviä oheispalveluja, kuten kuormaus, punnitus, kosteusmääritykset ja energialaskelmat sekä reaaliaikainen varastokirjanpito. Rakennettavan terminaalin avulla tehostetaan biopolttoaineiden hankintaa sekä isoissa että pienissä käyttöpaikoissa. Hankinnan tehostuminen näkyy ennen kaikkea kasvavina biopolttoaineen käyttömäärinä sekä entistä tasaisempina ja varmempina toimituksina lämpö- ja voimalaitoksille. Terminaalia voidaan käyttää myös parantamaan laatua ja varmistamaan laadun pysyvyyttä. Terminaali mahdollistaa ennen kaikkea entistä tasaisemmat toimitukset käyttöpaikoille vaihtelevissa olosuhteissa ja tilanteissa. Haketerminaalista pidetään tiedotustilaisuus keskiviikkona klo 10 KAK yhtiöiden tiloissa osoitteessa Kuormaajantie 44, Jyväskylä.

8 Lisätietoja: Tommi Lahti, Kotimaiset Energiat Oy, puh sekä Juha Nokelainen, KAK- Kuljetuspalvelu Oy ja Jyvässeudun Sora Oy, puh Teksti: Jukka Lahti, Jyväskylän Energiat Oy, FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry tiedottaa: uutta työpaikkaa bioenergia-alalle Biopolttoaineilla tuotetaan kokonaisenergiasta 25 % ja sähköstä 20 %. Bioenergia edustaa lähes 90 % uusiutuvan energian käytöstä. Bioenergian vuosikäyttö, turve mukaan lukien on täysin mahdollista nostaa nykyisestä 100 TWh:sta 150 TWh:iin vuoteen Tämä kasvu lisäisi uusia työpaikkoja polttoainehuoltoon ja yrittäjyyteen vähintään 7000 eri puolille Suomea. Päästökauppa ei ole ohjannut tai kannustanut investoimaan uusiutuviin. Yhdistetyn biosähkön ja lämmön lisätuotannon edistämistoimia onkin terävöitettävä. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävien valtion investointitukia tulee oleellisesti nopeuttaa kiihdytetyssä aikataulussa ja nostaa nykytasosta vähintään 350 miljoonan euron tasolle, jolla on saatavissa pikaisesti 1,3 miljardin alan investoinnit (yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotantolaitoksia, aluelämpölaitoksia ja lähilämpökonsepteja, yhteensä yli MW). Ne tuovat rakentamisvaiheiden lisäksi pysyviä polttoainehuoltoon ja yrittäjyyteen liittyviä vakituisia työpaikkoja vähintään eri puolille Suomea. Yhteensä suurten ja keskisuurten biosähköä ja lämpöä tuottavien laitosten investointipotentiaaliksi vuosikymmenen loppuun on laskettu 5 miljardia euroa. Sähkön pientuotannon vauhdittamiseksi Suomessa myös biomassoille tulee saada pikaisesti syöttötariffijärjestelmä. Kemera -tukijärjestelmä on keskeinen metsäpolttoaineiden tuotannon edistämisinstrumentti ja sillä edistetään nuorten metsien hoitoa ja puuston tulevaa laatua. Kemeralain muutosesityksessä oleva energiapuun korjuu- ja haketustukien asettaminen de minimis-säännösten eli tukileikkurin piiriin on poistettava. Kemera on jäänyt pahoin ajasta ja asetetuista lisäystavoitteista jälkeen, on nopeiden toimenpiteiden aika. Peltoenergian lisäkäyttötavoitteet on myös selkeästi saatava tukemaan uusiutuvien tavoitteita. Kiinteistösektori on lähes ja omakotitaloasujat kokonaan unohdettu nykyisissä edistämistoimissa. Noin öljylämmitteisestä kiinteistöstä, esimerkiksi Ruotsissa on enää öljykattilaa jäljellä. Sähkölläkin lämmitetään asuntoa. Kiinteistösektorilla esim. pääoman verovähennysratkaisulla edistettäisiin aktiivisesti päätöksiä uusiutuvan energian käyttöönottoon uustuotannossa ja saneerauskohteissa (pellettitakat ja kattilat, hake- ja pilkekattilat, lämpöpumput ja aurinkokennot, bioaluelämpöön liittymiset ja näiden yhdistelmät). Kun korvataan 5 TWh/vuosi öljyä kiinteistösektorilla: 200 milj. euron vuotuinen tuontipolttoaine-öljylasku siirtyy kotimaan markkinoille mahdollistaa 80 milj. euron laiteinvestoinnit eri puolille Suomea tuovat lisähenkilötyövuotta aktivoivat kotimaan yritystoimintaa ja lisäävät alueellista talouselpymistä. Bioenergiaan panostaminen parantaa heikkoa energiaomavaraisuuttamme ja vähentää energian tuontia. Biopolttoaineilla on paikallisena energialähteenä tärkeä asema toimitus- ja huoltovarmuuden takaajana. Kotimaisten polttoaineiden lisäkäyttö vähentää riippuvuutta fossiilisten globaaleista hinta-

9 heilahteluista. Samalla saavutetaan CO 2 -päästöjen huomattava vähentyminen, noin 10 miljoonaa CO 2 -tonnia. Lisätietoja: FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry, puheenjohtaja Satu Helynen, puh ja toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto, puh Teksti: Pekka-Juhani Kuitto, FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry Vientihanke energia- ja ympäristöalan yritysten Venäjän kauppaa vauhdittamaan Hiljattain käynnistyneen Cleantech Finland for Russia -hankkeen tavoitteena on pedata suomalaisille puhtaan teknologian yrityksille kauppasuhteita ja vientimarkkinoita Venäjälle. Finpron hallinnoiman hankkeen myötä energia- ja ympäristöteknologian yrityksille järjestetään valmisteltuja tapaamisia ja suoria kontakteja venäläisten kumppanien, päättäjien ja rahoittajien kanssa, tarjotaan ajantasaista kohdistettua markkinatietoa Venäjältä sekä valmennetaan suomalaisyrityksiä Venäjän yhteistyötä varten. Yrityksille tarjoutuu mahdollisuus erottua ja markkinoida osaamistaan Cleantech Finland -brandin avulla, osallistua yhteismarkkinointiin ja seminaareihin sekä muodostaa yritysryhmiä, joiden osaamisesta koostetaan ja markkinoidaan venäläisiin tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja. Venäläiset ovat kiinnostuneita suomalaisista cleantech-ratkaisuista, ja Suomessa puolestaan on vahva osaaminen ympäristö- ja energia-alan yrityksissä. Hankkeessa on valittu kolme puhtaan teknologian painopistealuetta, joiden alalla toimivien yritysten vientiä pyritään edistämään; Bioenergia (yhteystahona Jyväskylä Innovation Oy ja Josek Oy), Vesi ja Itämeri (yhteystahona Cewic) ja Energia ja -materiaalitehokkuus ja energiansäästö (yhteystahona Motiva Oy). Hankkeen toimet suuntautuvat erityisesti Luoteis-Venäjälle mm. Pietarin seudulle. Cleantech Finland for Russia -hanke rahoitetaan pääosin ympäristöministeriön rahoituksella, ja hanke jatkuu maaliskuun 2011 loppuun. Jos Venäjän Cleantech-markkinat kiinnostavat, ota meihin yhteyttä. Eeli Mykkänen, Jyväskylä Innovation Oy, puh , Teksti: Eeli Mykkänen, Jyväskylä Innovation Oy, puh , GasHighWay - Kaasumaisten polttoaineiden, maakaasun ja biokaasun, liikennekäytön edistäminen Euroopassa Jyväskylä Innovation Oy toimii koordinaattorina toukokuussa 2009 käynnistyneessä GasHighWay - projektissa, jonka tavoitteena on edistää maakaasun ja biokaasun liikennekäyttöä ympäristöystävällisenä polttoaineena sekä edistää biokaasun tuotantoa ja jalostamista liikennekäyttöön erityisesti siellä, missä maakaasua ei ole saatavilla. Hankkeen suurena tavoitteena on edistää Euroopan läpi kulkevan kattavan maa- ja biokaasun tankkausasemaverkoston, GasHighWay:n syntymistä, mikä mahdollistaa kaasuajoneuvoilla liikennöinnin EU:n pohjoiskolkasta (Ruotsi-Suomi) eteläkolkkaan Italiaan. Hankkeen pääasiallisia kohderyhmiä ovat: 1) Linja-auto-, jäteauto-, jakelu- ja taksiliikenteestä vastaavat yritykset ym. ammattiautoilijat ja näiden kulkuvälinehankinnoista vastaavat, 2) yksityisautoilijat, 3) polttoai-

10 neiden jakeluyhtiöt, 4) kuntien päättäjät ja kuntien ja alueiden viranomaiset, sekä 5) olemassa olevat biokaasulaitokset ja potentiaaliset biokaasutuottajat. Bio- ja maakaasun liikennekäyttöä edistävään hankkeeseen osallistuvat maat ovat Ruotsi, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Saksa, Itävalta ja Italia. Teknologiakeskus Hermia Oy toimii hankkeessa partnerina. Hankkeen kesto on 3 vuotta, ja kokonaisbudjetti n. 1,8 M, josta Suomen osuus n. 400 k. Hankkeen päärahoittaja (75%) on EU:n Intelligent Energy Europe -ohjelma. Lisätietoa: Annimari Lehtomäki, ja Tytti Laitinen, Teksti: Tytti Laitinen Jyväskylän Innovation Oy, FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry:n Kevätpäivä seminaari Helsingissä FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry järjesti Kevätpäivä seminaarin Helsingissä. Valtakunnallisille Kevätpäiville kokoontui yli 100 alan bioenergia-toimijaa ja päättäjää eri puolilta Suomea. Kevätpäiväseminaarin aiheina olivat mm. tuoreen UE selvityksen tuloksia, biopolttoaineiden toimitukset ja kiinteistösektorin etsikkoaika. Lisätietoja seminaarista ja siellä käsiteltävistä asioista löydät Finbion Internet sivuilta (www.finbio.fi) sekä seminaarin omilta www-sivuilta (http://seminaarit.ohoi.fi/?seminarid=1) Biokaasualan kansainvälinen seminaari Biogas technology for sustainable bioenergy production kokosi alan Eurooppalaiset asiantuntijat Jyväskylään Biogas technology for sustainable bioenergy production -seminaari järjestettiin Jyväskylän yliopiston Agora-talossa. Seminaari tarjosi poikkeuksellisen laajan näkökulman biokaasualaan, sillä tilaisuuden puhujat olivat IEA Bioenergy Task 37 -tutkimusohjelman asiantuntijoita eri puolilta Eurooppaa. Tilaisuus herätti paljon kiinnostusta, ja seminaarissa oli 130 osanottajaa. Puheenvuorot käsittelivät biokaasualan nykytilaa ja tulevaisuutta Euroopassa ja eri EU-maissa. Esitelmiä kuultiin mm. alan lainsäädännöstä ja ohjauskeinoista EU:ssa, energiakasveihin pohjautuvasta biokaasuntuotannosta Itävallassa, prosessin ravinnejäännöksen hyödyntämisestä Tanskassa ja Englannissa, biometaanin liikennekäytöstä Ruotsissa sekä biokaasuteknologian hyötykäytöstä ja visioista Suomessa, Saksassa ja Hollannissa. Seminaarin jälkeen järjestettiin myös biokaasualan yritystapaaminen, joka tarjosi yrityksille mahdollisuuden verkottumiseen ja keskusteluun. Tilaisuudet järjestivät Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitos ja Jyväskylä Innovation Oy yhteistyössä IEA Bioenergy Task 37 -tutkimusohjelman kanssa. Teksti: Eeli Mykkänen, Jyväskylä Innovation Oy, puh ,

11 Tapahtumakalenteri ***************** ClimBus -ohjelman päätösseminaari - Vähähiilinen talous tulee, otammeko sen uhkana vai mahdollisuutena? Tekesin koordinoiman ClimBus -ohjelman päätösseminaari pidetään Finlandia-Talolla, Helsingissä. ClimBus-ohjelman päätösseminaarissa on koottuna yhteen viisivuotisen Ilmastonmuutoksen hillinnästä liiketoimintaan ohjelman tulokset ja luotaa vähähiilisen talouden tulevaisuuden näkymiä. Ohjelman testamentti kokoaa toimet, joilla suomalaiset yritysten menestyvät kansainvälisillä ilmastomarkkinolla. Tiistaina 9. kesäkuuta aiheena on Ilmastonmuutoksen hillintä liiketoiminnan näkökulmasta ja keskiviikko 10. kesäkuuta tarkastellaan ClimBus -hankkeiden tuloksia ja yritysnäkökulmia. Lisätietoja, seminaariohjelman ja ilmoittautumisohjeet löydät Tekesin Internet sivuilta: ****************** Petäjäveden omakotitalonäyttelyyn Petäjävedellä järjestetään omakotinäyttely heinäkuuta. Tapahtumaan odotetaan noin kävijää. Mahdollisuus saada yrityksellesi näkyvyyttä omakotinäyttelyyn - on jo pian käsillä! Yrityksille järjestetään mahdollisuus osallistua edullisesti Petäjäveden omakotitalonäyttelyyn Näyttelyyn on varattu keskisuomalaisille energialaitteita valmistaville yrityksille tila näyttelyalueelta. Osallistumismaksu tapahtumaan on 500 euroa, jolla saat yrityksellesi tilan omaa osastoa varten. Yrityksille varataan alueelta tilaa max. 10 m 2, ja jokainen yritys toteuttaa osastonsa haluamallaan tavalla. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Katja Mäenpää, Jykes Oy, puh Kuva näyttelyalueelta (Kuva: Jykes) ***************** WANTED: juttuvinkkejä, uutisia, tapahtumatietoja jne. Julkaisemme BEV -uutisissa mielellämme erilaisia alan uutisia. Erityisen toivottavia ovat Keski- Suomea ja keskisuomalaisia koskevat jutut ja tapahtumat. Myös valmiit tekstit ovat tervetulleita. Ota yhteyttä BEV-uutisten toimittajaan Tiina Vilkkilään, puh (0) , sähköposti:

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö Sitoumus 1 (5) "Heipat fossiiliselle öljylle Sitoumuksen antaja Sitoumuksen antajan yhteystiedot Sitoumuksen antajan tyyppi Sitoumuksen antajan toimiala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari

Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari 24.5.2016 Ohjelma 12.30-12.40 Tilaisuuden avaus Kari Hannus, Porin kaupunki 12.40-13.15 Porin seudun kaasutalous 2020 Matti Luhtanen, Prizztech Oy 13.15-13.35 Luotsinmäen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 7.5.2013 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali Alueella

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

OSKE ENERGIATEKNOLOGIA. Uusiutuvan energian mahdollisuuksia

OSKE ENERGIATEKNOLOGIA. Uusiutuvan energian mahdollisuuksia OSKE ENERGIATEKNOLOGIA Uusiutuvan energian mahdollisuuksia Kehitysjohtaja Mikko Ahonen p: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi 28. 1. 2010 Energiateknologian klusteriohjelma Hajautettu energiantuotanto

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Kokemuksia PK-yritysten kansainvälistymisestä. Bioenergia ja Keski-Eurooppa

Kokemuksia PK-yritysten kansainvälistymisestä. Bioenergia ja Keski-Eurooppa Kokemuksia PK-yritysten kansainvälistymisestä Bioenergia ja Keski-Eurooppa Zellwatt Bioenergie Freiburg, Saksa www.zellwatt.com Markku Rinne Markku Rinne 12 Tammikuuta 2010 Toimipisteemme sijaitsee Freiburgissa,

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot