BEV-uutisia 5/2009,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BEV-uutisia 5/2009, 29.5.2009"

Transkriptio

1 BEV-uutisia 5/2009, Tässä numerossa: Tässä uutiskirjeessämme Bioenergiasta elinvoimaa-klusteriohjelman kehittämispäällikkö Markku Paananen pohtii Metsät ja tulevaisuus -seminaarissa pitämäsään puheessaan energiahuollon kehitystä ja nykypäivän tilannetta. Tässä numerossa kerromme myös kuulumisia BEV -ohjelman strategiaryhmän palaverista, Biokaasualan kansainvälisestä seminaarista sekä tietoa käynnistyneistä Cleantech Finland for Russia - hankkeesta ja GasHighWay -projektista. Uutiskirjeestämme löydät myös Kotimaiset Energiat Oy ja Jyväskylän KAK yhtiöiden yhteisen tiedotteen alkavasta haketerminaalin rakentamisprojektista sekä Finbion kirjoituksen bioenergian vuosikäytön kasvusta ja vaikutuksesta työpaikkojen lisääntymiseen. Toukokuun bioenergiakasvona esittelemme Kotimaiset Energiat Oy:n ja LHM Hakkuri Oy:n toimitusjohtajan Tommi Lahden. Ja kuten aiemminkin, voit itse vaikuttaa uutiskirjeemme sisältöön lähettämällä meille tietoa tapahtumista, kuulumisia hankkeista tai muuta ajankohtaista informaatiota maakunnasta ja sen liepeiltä. Paanasen palsta: METSÄT JA TULEVAISUUS -SEMINAARI SAARIJÄRVELLÄ Puukaudesta öljykauteen 40 -luvun lopulla maan lähes koko energiahuolto perustui puuhun ja vesivoimaan. Rakennukset lämpisivät haloilla ja klapeilla, raskas liikenne kulutti suuret määrät halkoja höyrykoneissa ja sähköä ja teollisuuden voimaa tuotettiin vesivoimalla ja haloilla tuotetulla höyryvoimalla. Voidaan sanoa, että Suomi pidettiin lämpimänä ja liikkeessä sekä voimakkaaseen kasvuun lähteneen teollisuuden energian tarve tyydytettiin bioenergialla. Energiahuollon omavaraisuus oli avainsana. Polttopuun tuotanto perustui käsityövälineisiin ja kuljetukseen käytettiin hevosia. Perustetussa Rautatiehallituksen Puutavaratoimistossa (myöhemmin Valtion Polttoainetoimisto ja Vapo Oy) kerrotaan olleen töissä tuolloin miestä ja hevosta. Työvälineiden käyttöön ja huoltoon järjestettiin kursseja, ja epäilemättä Saarijärvellä käynnistetty metsäopetuskin antoi sen aikaista bioenergiakoulutusta. Maailman polttoainemarkkinoiden vapautuminen ja öljyn ja hiilen mittava käyttöönotto romauttivat seuraavalla vuosikymmenellä markkinahalkojen kysynnän ja polttopuukin kiinteistöjen lämmityksessä alkoi korvautua öljyllä. Esimerkiksi 60 luvun lopulla Jyväskylän kiinteistöistä enää 5 prosenttia lämpisi haloilla muiden siirryttyä noin kymmenen vuoden aikana öljyyn. Muutos oli todella nopea. Se käytännössä lopetti kiinnostuksen bioenergiaan ja pysäytti sen kehittämisen. Keski-Suomessa öljyn käyttö oli huipussaan 80 luvulla, ja metsäopetukselle bioenergia oli silloin merkityksetön aihe. Metsäoppilaitos itsekin lämpisi öljyllä. Herääminen lokalisaatioon Öljykriisit, metsänhoidon edistäminen, maaseudun työllisyys ja aluepolitiikka motivoivat maan hallituksen käynnistämään bioenergian kehittämisohjelmia, ensimmäisen 70 luvulla ja toisen 80 luvulla. Turpeesta kehitettiin silloin markkinapolttoaine ja siihen perustuvia voimalaitoksia ja lämpökeskuksia alettiin perus-

2 taa. Metsäteollisuuden ulkopuolinen puun energiakäyttö jäi vielä lähinnä yritysten asteelle. Keski-Suomeen jäi kuitenkin muutamia kaukolämpölaitoksia, esim. Kinnulan, Petäjäveden ja Laukaan lämpökeskukset, jotka jatkoivat puupolttoaineiden käyttöä huolimatta edullisesta öljystä. Jotenkin kyseisissä kunnissa onnistuttiin perustelemaan hakkeen käyttö. Ehkä metsien hoito ja työllistämismahdollisuudet sekä energiarahojen jääminen omaan kuntaan osattiin arvostaa oikeisiin mittasuhteisiin. Jo 70 luvulla G8 maiden julkilausumassa tuotiin esiin huoli maailman raaka-ainevarojen riittävyydestä, mutta vasta 90 luvulla noussut tarve ilmastonsuojelulle ja siihen liittyvät kansainväliset sopimukset synnyttivät maailman laajuisen prosessin fossiilisten energialähteiden korvaamiseksi uusiutuvilla energioilla. Suomessakin käynnistettiin Tekesin teknologiaohjelmia uusiutuvien, erityisesti bioenergian kehittämiseksi käynnistynyt Bioenergian tutkimusohjelma oli varsinainen sysäys metsähakkeen käytölle energian tuotannossa. Keskisuomalainen nousu Keskisuomalaiset olivat eturivin paikoilla hakkeen käyttöä kehitettäessä. VTT ja Jyväskylän Teknologiakeskus toimivat ohjelmien vetäjinä. Useat keskisuomalaiset yritykset ja yhteisöt osallistuivat kehittämishankkeiden toteutukseen ja tutkimus-, pilotointi- ja demonstrointityömaat löytyivät useassa tapauksessa Keski- Suomesta. Kehittämishankkeet johtivat investointeihin ja pysyvän liiketoiminnan syntymiseen, ja niin maakunnan bioenergian käyttö lähti ripeään nousuun. Merkittävimpiä tien avaajia olivat Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n Rauhalahden voimalaitos sekä UPM:n Kaipolan voimalaitos. Myös useat kunnalliset kaukolämpöyhtiöt lähtivät pontevasti bioenergian käytön lisäämiseen. Saarijärven Kaukolämpö Oy oli yksi aktiivisimmista. Aiheellista on myös mainita alan yrittäjien panos. Hyvänä esimerkkinä on pitkän linjan hakeyrittäjä ja haketuskaluston kehittäjä, edesmennyt Pekka Lahti, jota ilman tuskin niin nopeaa haketoimitusten kehitystä oltaisiin täällä nähty. Moni muukin ansaitsisi maininnan, mutta listasta tulisi tässä esitettäväksi liian pitkä. Kehittämistyön ohessa nousi esille ajatus bioenergian kenttäkoeaseman perustamisesta Keski-Suomeen. Ajatus jalostui selvitysten myötä aloitteeksi perustaa Saarijärvelle Bioenergiainstituutti. Tämä johti BENET Bioenergiaverkoston perustamiseen Mukaan liittyi kymmenkunta alalla toimivaa tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatiota. Seuraavan kymmenen vuoden aikana verkosto-organisaatio toteutti yli 50 kansallista ja kansainvälistä yhteistyöprojektia sekä lukuisan määrän pienempiä toimeksiantoja bioenergian edistämiseksi. BENET -verkosto jatkaa edelleen yhtiömuotoisena. Aluetaloudellinen merkitys Nykyisin puolet Keski-Suomessa kulutettavasta energiasta tuotetaan paikallisesti biomassaan perustuen. Kaukolämmön polttoaineista 85 % ja sähköntuotannon polttoaineista 75 % on puuta ja turvetta. Metsähakkeen käytössä Keski-Suomi on pitänyt kansallista kärkipaikkaa aina 90 luvun alkupuolelta saakka. Investoinnit edelleen jatkuvat ja ensi vuonna maakunnassa on jo 9 biovoimalaa, joista 7 ostaa biopolttoaineita markkinoilta. Niiden lisäksi on noin 70 kauko- tai suurkiinteistökohtaista biolämpökeskusta. Vastaavaa keskittymää ei liene muualla maailmassa. Energialaitokset aiheuttavat valtavan kysynnän biopolttoaineille. Muutaman vuoden tähtäimellä on arvioitavissa, että bioenergialaitokset ostavat jopa 7 terawattitunnin edestä metsähaketta, turvetta, peltobiomassaa, pellettejä ja kierrätyspolttoainetta vuosittain. Viime aikoina onkin ollut nähtävissä voimakasta kehitystä biopolttoaineiden tuotantojärjestelmien ylösnostamisessa, mikä erityisesti taloustaantuman aikana on ollut tervetullutta. Tulevan kymmenen vuoden aikana mainituissa biovoimaloissa tuotetaan hyvinkin 100 terawattituntia energiaa, jonka arvo nykyhinnoilla on 5 miljardia euroa. Siihen sisältyvä ostopolttoaineen arvo laitoksen portilla on 1,0 miljardia euroa. Voimme hyvin kuvitella

3 millainen aluetaloudellinen merkitys tällaisella summalla on, erityisesti mikäli rahat energian hankintaan pitäisi tienata jollain muulla tavalla. Nämä investoinnit ovat nyt todellisuutta ja niiden biopolttoaineiden hankinta tarjoaa siis noin 100 miljoonan euron liiketoimintamahdollisuuden paikallisille yrityksille ja työpaikkoja hyvin 1000 henkilötyövuoden edestä vuosittain. Oppimiskeskuksille tämä on huomion arvoinen mahdollisuus. Meidän energiahuollosta on silti edelleen puolet kansainvälisten suuryritysten hallussa, tuontienergian hankintaan käytetyistä varoista ei Keski-Suomeen juuri muruakaan jää. Tuomme maakuntaan paljon sähköä ja erityisesti käytämme edelleen merkittävästi öljyä. Tästä osa tapahtuu liikenteessä, jolle paikallisesti on aika vaikea tehdä juuri mitään, mutta huomattava osa käytetään kiinteistöjen lämmitykseen, joka on täysin meidän oman päätöksentekomme alla. Kun huomioidaan laitteiden hankinta ja rakentaminen lämmöntuotannon ohella, menetämme seuraavan kymmenen vuoden aikana miljardin euron liiketoimintamahdollisuuden, mikäli emme käytä tätä päätöksentekovaltaa oikein. Bioenergiasta elinvoimaa Keski-Suomessa onkin strategiseksi tavoitteeksi maakuntasuunnitelmassa asetettu, että Keski-Suomi on fossiilisista tuontipolttoaineista riippumaton vuoteen 2015 mennessä, lukuun ottamatta osaa liikenteestä. Toisaalta nähdään, että maakunnassa olevaa energia-alan osaamista tulee pystyä hyödyntämään vientituotteina. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on meneillään maakunnallinen Bioenergiasta elinvoimaa kärkiklusteriohjelma, jossa erityisesti suunnataan julkisia kehittämisvaroja bioenergian kehittämiseen, mutta samalla luodaan yhteistä agendaa alan yrityksille ja yhteisöille. Tavoitteeksi on asetettu lisätä bioenergian tuotantoa ja käyttöä Keski-Suomessa 4 terawattitunnilla vuoteen 2015 mennessä. Tämä merkitsee käytännössä teknis-taloudellisen biomassapotentiaalin maksimaalista käyttöönottoa. Panostamalla maakunnan energiahuollon kehittämiseen etunojassa suhteessa kansallisiin ja kansainvälisiin energia- ja ilmastotavoitteisiin luodaan olosuhteet kilpailukykyisen osaamisen kehittymiselle, joka taas voidaan hyödyntää kilpailukykyisinä vientituotteina. Historiallisen kehityksen ja asetettujen tavoitteiden myötä Keski-Suomesta on kehittymässä ainutlaatuinen bioenergian markkina ja havaintoalue. Maksimaalinen bioenergian hyödyntäminen edellyttää myös, että hyödyntäminen on optimaalista. Keskisuomalaiset yritykset ja yhteisöt osallistuessaan tällaisen markkinan synnyttämiseen joutuvat opettelemaan ja oppivat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän bioenergian tuotannon menetelmät. Kestävään bioenergiaan liittyvät ilmiöt tulevat näkyviksi täällä ja niistä voidaan tehdä havaintoja. On erityisen toivottavaa, että tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ammentavat tästä ainutlaatuisesta olosuhteesta, kasvattavat bioenergian osaamispääomaa ja siirtävät sitä liike-elämän käyttöön. Metsäteollisuuden tuotannossa on odotettavissa myös muutoksia, joilla tulee olemaan merkitystä Keski-Suomen biomassamarkkinoille. Joutunemme sen johdosta arvioimaan metsätalouden toimintakenttää uusin silmin, mikä osaltaan lisää vaatimusta osaamisen kehittämiselle. Me elämme erittäin mielenkiintoista vaihetta metsä- ja energiateollisuuden murroksessa. Energiahuollon omavaraisuus, työllisyysmahdollisuudet ja aluetaloudellinen vaikutus ovat jälleen merkityksellisiä arvoja, lisättynä ilmastonsuojelun tarpeilla. Täällä Keski-Suomessa saamme olla etujoukoissa synnyttämässä uusia toimintatapoja. Saarijärvellä harjoitettavalle luonnonvara-alan opetukselle tämä on suurenmoinen mahdollisuus. - Markku Paananen -

4 Kuulumisia Bioenergiasta elinvoimaa-klusterin Strategiaryhmän kokouksesta BEV -ohjelman Strategiaryhmän palaveri pidettiin Jämsänkosken paperitehtaalla. Strategiaryhmän jäsenille esitettiin tilannekatsaus Bioenergiasta elinvoimaa -ohjelmasta. BEV -ohjelmassa hankevalmisteluprosessi ja hankekanta on ollut hyvä ja teemaryhmien toiminta on ollut myös vilkasta. Projektisalkussa on tällä hetkellä 20 projektia, joista käynnistyneitä projekteja on kymmenen, neuvottelussa kahdeksan ja jätettyjä projektihakemuksia kaksi kappaletta. Strategiaryhmän kokouksessa nousi esille myös seuraavia aiheita: klusterin toiminnan ja hankkeiden vaikutuksien tarkastelu maakunnallisesti ja alueellisesti yhteistyössä eri osapuolten kanssa bioenergiasektorin pienten yritysten tilanne polttoaineraaka-aineen hankintaongelmat tämän päivän talouskriisin vaikutukset yritys- ja hanketoimintaan. Päivän aikana Strategiaryhmän jäsenet saivat myös tutustua UPM:n esittelyjen kautta UPM:n toimintaan ja tuotantoon sekä Jämsänkosken paritehtaaseen. Teksti: Tiina Vilkkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö; Toukokuun Bioenergiakasvot: Kotimaiset Energiat Oy:n ja LHM Hakkuri Oy:n toimitusjohtaja Tommi Lahti Kotimaiset Energiat Oy:n toiminta sai alkunsa 1970-luvulla energiakriisin aikana, kun yrityksen perustaja Pekka Lahti aloitti silloisen Kotimaiset Energiat Ky:n toiminnan ja hakeurakoinnin maanviljelyn ohessa. Pekka Lahden poika Tommi Lahti on toiminut yrityksen johdossa vuodesta 2004 saakka. Tommi Lahti on ollut mukana bioenergia-alalla vuosien ajan. Hän aloitti jo 13 -vuotiaana turvesuolla turpeen ajossa. Turpeen ajo jatkui vielä kesätöiden merkeissä opiskelun ohessa. Tommi Lahti valmistui vuonna 1997 Vaasan Yliopistosta Ekonomiksi ja opintojen päätyttyä hän aloitti pääsääntöisen työn perheyrityksessä Kotimaiset Energiat Ky:ssä. Tommi sai erinomaisen opin ja kokemuksen alan toiminnasta ja yrityksen johdosta työskennellessään isänsä perustamassa yrityksessä. Tommi toteaakin hymyssä suin: Oppi siirtyi isältä pojalle.

5 Kotimaiset Energiat Oy ja LHM Hakkuri Oy Tommi Lahti on ollut vuosien ajan yrityksen toiminnan kehittämisessä mukana. Kotimaiset Energiat Ky:n rinnalla Tommi kehitti omaa yritystoimintaa ja perusti vuonna 1998 LHM Hakkuri Oy:n, jonka toiminta on erikoistunut hakkureiden suunnitteluun, valmistukseen ja myyntiin. Vuonna 2007 molemmat yritykset siirtyivät Tommi Lahden omistukseen ja Kotimaiset Energiat muuttuivat osakeyhtiöksi. Samana vuonna yritys kasvoi ja toimintaan sekä logistiikan kehittämiseen saatiin mukaan osapäiväinen työntekijä Jukka Lahti. Sukunimistään huolimatta miehet eivät ole sukua keskenään. Vuoden kuluttua Jukka Lahti toimi yrityksessä jo kokopäiväisenä liiketoimintajohtajana. Tommi Lahti toteaakin nykyisestä toiminnasta: Toiminnassa on mukana kaksi eri yritystä, jotka ovat toisiaan täydentäviä. Tarkastellessa toimintaamme on huomioitava kaksi tarkastelun kulmaa, joista ensimmäinen on LHM Hakkuri Oy ja toinen Kotimaiset Energiat Oy. Hän kuvaa lyhyesti kahden yrityksen yhteistä toimintaa: Osaamisemme perustuu käyttökokemuksiin ympäri Suomen vaihtelevissa olosuhteissa erilaisilla haketusmateriaaleilla sekä useilla hakkurityypeillä. Käänne yrityksen toiminnassa Vuonna 2004 tapahtui käänne yrityksen toiminnassa, kun hakeyrittäjä Pekka Lahti menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen Uuraisilla ja Tommi Lahti siirtyi isänsä perustaman yrityksen johtoon. Tommi Lahti muistelee muutoksen aikaa: Muutoksista selviytymisessä ja yrityksen toiminnassa on ollut tärkeää pyrkiä katsomaan yrityksen elinkaarta myös ulkopuolisen silmin. Muutoksesta selviytymisessä auttoi myös se, että yrityksen asiakassuhteet ja toimintatapa olivat vakiintuneet jo ennen muutoksen aikaa. Melkein vuoden päivät siinä meni ennen kuin yritys saatiin jaloilleen ja normaaliin toimintaansa. Muutoksesta toipumiselle tarvittiin vain riittävästi aikaa sekä tukea. Pikku hiljaa vuosien saatossa yrityksen kokoa kasvatettiin ja siirryttiin niin sanotusti suuruuden ekonomiaan. Vuoden 2006 aikana saatiin muun muassa yrityksen investointiohjelma hyvin aluilleen. Yritys tänä päivänä Tänä päivänä yritysten toiminta on vakaata ja kehitystyötä tehdään edelleen. Kotimaiset Energiat Oy:llä on omassa hallinnassa yhdeksän Giant -hakkuria ja kahdeksan täysperävaunuyhdistelmää. Hakkeen kuljetuksiin oma kalusto ei riitä vaan yritys työllistää joukon alihankkijoita. Alihankintaa käyttää myös LHM Hakkuri Oy, jossa kaikki hakkurit valmistetaan alihankintaverkostoa käyttämällä. Kokoonpano tehdään Mikkelin Otavassa ja hydrauliikka sekä sähkötyöt Jyväskylän seudulla. Vientirengas on keskittynyt Keski- Euroopan maihin. Vuonna 1999 LHM Hakkuri Oy:ltä valmistui ensimmäinen Giant mallinen hakkuri, Giant1. Tästä lähtien hakkureita on valmistunut lähes vuosittain yksi tai useampi kappale. Tämän vuoden aikana LHM Hakkuri Oy:ltä on tulossa kolme uutta hakkuria: Giant15, Giant16 ja uutuutena GiantS-malli. Hymyssä suin Tommi Lahti tokaisi: Hyvällä tuurilla uusi mallimme GiantS on valmis ja esittelyssä 11. kesäkuuta Joensuussa pidettävillä messuilla.

6 GiantS GiantS-malli on aikaisempien mallien ns. pikkuveli. S-mallissa on yhdistynyt Evoluutiomallien kepeys ja ketteryys ja Giantin voima ja tehokkuus S-mallissa haetaan kahden sukupolven väliltä hyvät ominaisuudet. Se on edukkaampi ja ketterämpi kuin edeltäjänsä ja kulkee pienillä ja ahtailla teillä. Hakkurin moottorin teho on 400 kw Alusta-auton moottoritehoa hyödynnetään hakkeen heittimen ja nosturin hydrauliikan voimanlähteenä Rummun halkaisija 900 mm Rummun leveys 1000 mm Kokonaispaino on alle kg Haketusteho % Giantin tehosta Mahdollisuudet ovat hyvät ja tavoite on, että se avaa markkinat myös ulkomaille. Kuvia haketuksesta (Kuvat: Tommi Lahti) Bioenergia tulevaisuudessa Tommi Lahti pohti bioenergia-alan tulevaisuuden näkymiä ja tokaisi positiivisin mielin: Bioenergia-alan tulevaisuuden näkymät näyttävät hyvältä. Uskon, että toiminta tulee pysymään aktiivisena ja tavoitteet nostaa biomassan ottoa nelinkertaiseksi on toteutettavissa. Tommi lisää pohdintoihinsa: Tämä tavoite kuitenkin lisää liikennettä teillä ja teiden kunnossapitoon tulee yhä enemmän kiinnittää huomiota. Tommi Lahden mukaan teiden perustamisessa hakeauton erilaisuutta puuautoon ei ole riittävästi huomioitu. Suurimmat ongelmat tulevat esiin metsässä juuri ensimmäisen tieliittymän kohdalla ja kääntymispaikoilla, Tommi toteaa. Tommi Lahden mukaan tämän päivän teknologia on erinomaisen hyvää ja se tulisi viedä rohkeasti markkinoille. Tommi Lahti tukee yrittäjyyttä ja rohkaiseekin yrittäjiksi aikovia: Terve harkittu kilpailutus on hyvää ja yhteistyökumppaneita tarvitaan. Yhteistyö eri tahojen kanssa on tärkeää ja toiminnan tulee olla kus-

7 tannustehokasta. Vaikka tämän päivän tilanne vaikuttaisikin hiljaiselta, tulisi silti uskaltaa yrittää ja pidettävä investoinnit mahdollisimman suurina, kun muistetaan bioenergian kasvavat markkinat Euroopassa. Teksti: Tiina Vilkkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö; Kuvat: Tommi Lahti, Kotimaiset Energiat Oy, Jyväskylän seudulle rakennettava haketerminaali tehostaa biopolttoaineiden käyttöä Kotimaiset Energiat Oy ja Jyväskylän KAK yhtiöt tiedottavat alkavasta haketerminaalin rakentamisprojektista: Jyväskylän seudulle rakennetaan noin hakekuution terminaali tehostamaan biopolttoaineiden käyttöä ja toimitusvarmuutta. Haketerminaalin päätoiminto on materiaalin varastointi joko valmiina hakkeena tai haketettavana materiaalina. Terminaalissa voidaan hakettaa ja murskata biopolttoaineita. Puoli miljoonaa hakekuutiota vastaa noin :ta tonnia biopolttoaineita. Terminaalin toteuttavat yhdessä Kotimaiset Energiat Oy ja Jyväskylän KAK yhtiöt. Päävastuu terminaalin rakentamisesta on Jyväskylän KAK yhtiöillä. Kotimaiset Energiat Oy vastaa alueen markkinoinnista ja asiakassopimuksista, samoin kuin alueella operoinnista. Terminaalipalveluja tarjotaan kaikille alan toimijoille. Terminaali sijaitsee keskeisellä paikalla Keski-Suomessa, noin 10 kilometriä Jyväskylästä Laukaaseen päin. Alueen suunnittelu ja rakentaminen aloitettiin toukokuun alussa. Alueen markkinointi on aloitettu ja ensimmäisiä sopimuksia päästään tekemään kesän aikana. Terminaalin avulla voidaan tehostaa logistisen ketjun tehokkuutta ja lisätä polttoaineen toimitusvarmuutta. Lisäksi terminaalia voidaan käyttää puskurivarastona niille käyttöpaikoille, joilla ei ole laitosalueella merkittäviä varastoja. Terminaali mahdollistaa muun muassa ennen taloudellisesti kannattamattomien biopolttoaine-erien osittaisen taloudellisen hyödyntämisen. Lisäksi asiakkaille tarjotaan valmiin tuotteen kuljetuksia terminaalista käyttöpaikalle sekä käsittelyyn liittyviä oheispalveluja, kuten kuormaus, punnitus, kosteusmääritykset ja energialaskelmat sekä reaaliaikainen varastokirjanpito. Rakennettavan terminaalin avulla tehostetaan biopolttoaineiden hankintaa sekä isoissa että pienissä käyttöpaikoissa. Hankinnan tehostuminen näkyy ennen kaikkea kasvavina biopolttoaineen käyttömäärinä sekä entistä tasaisempina ja varmempina toimituksina lämpö- ja voimalaitoksille. Terminaalia voidaan käyttää myös parantamaan laatua ja varmistamaan laadun pysyvyyttä. Terminaali mahdollistaa ennen kaikkea entistä tasaisemmat toimitukset käyttöpaikoille vaihtelevissa olosuhteissa ja tilanteissa. Haketerminaalista pidetään tiedotustilaisuus keskiviikkona klo 10 KAK yhtiöiden tiloissa osoitteessa Kuormaajantie 44, Jyväskylä.

8 Lisätietoja: Tommi Lahti, Kotimaiset Energiat Oy, puh sekä Juha Nokelainen, KAK- Kuljetuspalvelu Oy ja Jyvässeudun Sora Oy, puh Teksti: Jukka Lahti, Jyväskylän Energiat Oy, FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry tiedottaa: uutta työpaikkaa bioenergia-alalle Biopolttoaineilla tuotetaan kokonaisenergiasta 25 % ja sähköstä 20 %. Bioenergia edustaa lähes 90 % uusiutuvan energian käytöstä. Bioenergian vuosikäyttö, turve mukaan lukien on täysin mahdollista nostaa nykyisestä 100 TWh:sta 150 TWh:iin vuoteen Tämä kasvu lisäisi uusia työpaikkoja polttoainehuoltoon ja yrittäjyyteen vähintään 7000 eri puolille Suomea. Päästökauppa ei ole ohjannut tai kannustanut investoimaan uusiutuviin. Yhdistetyn biosähkön ja lämmön lisätuotannon edistämistoimia onkin terävöitettävä. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävien valtion investointitukia tulee oleellisesti nopeuttaa kiihdytetyssä aikataulussa ja nostaa nykytasosta vähintään 350 miljoonan euron tasolle, jolla on saatavissa pikaisesti 1,3 miljardin alan investoinnit (yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotantolaitoksia, aluelämpölaitoksia ja lähilämpökonsepteja, yhteensä yli MW). Ne tuovat rakentamisvaiheiden lisäksi pysyviä polttoainehuoltoon ja yrittäjyyteen liittyviä vakituisia työpaikkoja vähintään eri puolille Suomea. Yhteensä suurten ja keskisuurten biosähköä ja lämpöä tuottavien laitosten investointipotentiaaliksi vuosikymmenen loppuun on laskettu 5 miljardia euroa. Sähkön pientuotannon vauhdittamiseksi Suomessa myös biomassoille tulee saada pikaisesti syöttötariffijärjestelmä. Kemera -tukijärjestelmä on keskeinen metsäpolttoaineiden tuotannon edistämisinstrumentti ja sillä edistetään nuorten metsien hoitoa ja puuston tulevaa laatua. Kemeralain muutosesityksessä oleva energiapuun korjuu- ja haketustukien asettaminen de minimis-säännösten eli tukileikkurin piiriin on poistettava. Kemera on jäänyt pahoin ajasta ja asetetuista lisäystavoitteista jälkeen, on nopeiden toimenpiteiden aika. Peltoenergian lisäkäyttötavoitteet on myös selkeästi saatava tukemaan uusiutuvien tavoitteita. Kiinteistösektori on lähes ja omakotitaloasujat kokonaan unohdettu nykyisissä edistämistoimissa. Noin öljylämmitteisestä kiinteistöstä, esimerkiksi Ruotsissa on enää öljykattilaa jäljellä. Sähkölläkin lämmitetään asuntoa. Kiinteistösektorilla esim. pääoman verovähennysratkaisulla edistettäisiin aktiivisesti päätöksiä uusiutuvan energian käyttöönottoon uustuotannossa ja saneerauskohteissa (pellettitakat ja kattilat, hake- ja pilkekattilat, lämpöpumput ja aurinkokennot, bioaluelämpöön liittymiset ja näiden yhdistelmät). Kun korvataan 5 TWh/vuosi öljyä kiinteistösektorilla: 200 milj. euron vuotuinen tuontipolttoaine-öljylasku siirtyy kotimaan markkinoille mahdollistaa 80 milj. euron laiteinvestoinnit eri puolille Suomea tuovat lisähenkilötyövuotta aktivoivat kotimaan yritystoimintaa ja lisäävät alueellista talouselpymistä. Bioenergiaan panostaminen parantaa heikkoa energiaomavaraisuuttamme ja vähentää energian tuontia. Biopolttoaineilla on paikallisena energialähteenä tärkeä asema toimitus- ja huoltovarmuuden takaajana. Kotimaisten polttoaineiden lisäkäyttö vähentää riippuvuutta fossiilisten globaaleista hinta-

9 heilahteluista. Samalla saavutetaan CO 2 -päästöjen huomattava vähentyminen, noin 10 miljoonaa CO 2 -tonnia. Lisätietoja: FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry, puheenjohtaja Satu Helynen, puh ja toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto, puh Teksti: Pekka-Juhani Kuitto, FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry Vientihanke energia- ja ympäristöalan yritysten Venäjän kauppaa vauhdittamaan Hiljattain käynnistyneen Cleantech Finland for Russia -hankkeen tavoitteena on pedata suomalaisille puhtaan teknologian yrityksille kauppasuhteita ja vientimarkkinoita Venäjälle. Finpron hallinnoiman hankkeen myötä energia- ja ympäristöteknologian yrityksille järjestetään valmisteltuja tapaamisia ja suoria kontakteja venäläisten kumppanien, päättäjien ja rahoittajien kanssa, tarjotaan ajantasaista kohdistettua markkinatietoa Venäjältä sekä valmennetaan suomalaisyrityksiä Venäjän yhteistyötä varten. Yrityksille tarjoutuu mahdollisuus erottua ja markkinoida osaamistaan Cleantech Finland -brandin avulla, osallistua yhteismarkkinointiin ja seminaareihin sekä muodostaa yritysryhmiä, joiden osaamisesta koostetaan ja markkinoidaan venäläisiin tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja. Venäläiset ovat kiinnostuneita suomalaisista cleantech-ratkaisuista, ja Suomessa puolestaan on vahva osaaminen ympäristö- ja energia-alan yrityksissä. Hankkeessa on valittu kolme puhtaan teknologian painopistealuetta, joiden alalla toimivien yritysten vientiä pyritään edistämään; Bioenergia (yhteystahona Jyväskylä Innovation Oy ja Josek Oy), Vesi ja Itämeri (yhteystahona Cewic) ja Energia ja -materiaalitehokkuus ja energiansäästö (yhteystahona Motiva Oy). Hankkeen toimet suuntautuvat erityisesti Luoteis-Venäjälle mm. Pietarin seudulle. Cleantech Finland for Russia -hanke rahoitetaan pääosin ympäristöministeriön rahoituksella, ja hanke jatkuu maaliskuun 2011 loppuun. Jos Venäjän Cleantech-markkinat kiinnostavat, ota meihin yhteyttä. Eeli Mykkänen, Jyväskylä Innovation Oy, puh , Teksti: Eeli Mykkänen, Jyväskylä Innovation Oy, puh , GasHighWay - Kaasumaisten polttoaineiden, maakaasun ja biokaasun, liikennekäytön edistäminen Euroopassa Jyväskylä Innovation Oy toimii koordinaattorina toukokuussa 2009 käynnistyneessä GasHighWay - projektissa, jonka tavoitteena on edistää maakaasun ja biokaasun liikennekäyttöä ympäristöystävällisenä polttoaineena sekä edistää biokaasun tuotantoa ja jalostamista liikennekäyttöön erityisesti siellä, missä maakaasua ei ole saatavilla. Hankkeen suurena tavoitteena on edistää Euroopan läpi kulkevan kattavan maa- ja biokaasun tankkausasemaverkoston, GasHighWay:n syntymistä, mikä mahdollistaa kaasuajoneuvoilla liikennöinnin EU:n pohjoiskolkasta (Ruotsi-Suomi) eteläkolkkaan Italiaan. Hankkeen pääasiallisia kohderyhmiä ovat: 1) Linja-auto-, jäteauto-, jakelu- ja taksiliikenteestä vastaavat yritykset ym. ammattiautoilijat ja näiden kulkuvälinehankinnoista vastaavat, 2) yksityisautoilijat, 3) polttoai-

10 neiden jakeluyhtiöt, 4) kuntien päättäjät ja kuntien ja alueiden viranomaiset, sekä 5) olemassa olevat biokaasulaitokset ja potentiaaliset biokaasutuottajat. Bio- ja maakaasun liikennekäyttöä edistävään hankkeeseen osallistuvat maat ovat Ruotsi, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Saksa, Itävalta ja Italia. Teknologiakeskus Hermia Oy toimii hankkeessa partnerina. Hankkeen kesto on 3 vuotta, ja kokonaisbudjetti n. 1,8 M, josta Suomen osuus n. 400 k. Hankkeen päärahoittaja (75%) on EU:n Intelligent Energy Europe -ohjelma. Lisätietoa: Annimari Lehtomäki, ja Tytti Laitinen, Teksti: Tytti Laitinen Jyväskylän Innovation Oy, FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry:n Kevätpäivä seminaari Helsingissä FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry järjesti Kevätpäivä seminaarin Helsingissä. Valtakunnallisille Kevätpäiville kokoontui yli 100 alan bioenergia-toimijaa ja päättäjää eri puolilta Suomea. Kevätpäiväseminaarin aiheina olivat mm. tuoreen UE selvityksen tuloksia, biopolttoaineiden toimitukset ja kiinteistösektorin etsikkoaika. Lisätietoja seminaarista ja siellä käsiteltävistä asioista löydät Finbion Internet sivuilta (www.finbio.fi) sekä seminaarin omilta www-sivuilta (http://seminaarit.ohoi.fi/?seminarid=1) Biokaasualan kansainvälinen seminaari Biogas technology for sustainable bioenergy production kokosi alan Eurooppalaiset asiantuntijat Jyväskylään Biogas technology for sustainable bioenergy production -seminaari järjestettiin Jyväskylän yliopiston Agora-talossa. Seminaari tarjosi poikkeuksellisen laajan näkökulman biokaasualaan, sillä tilaisuuden puhujat olivat IEA Bioenergy Task 37 -tutkimusohjelman asiantuntijoita eri puolilta Eurooppaa. Tilaisuus herätti paljon kiinnostusta, ja seminaarissa oli 130 osanottajaa. Puheenvuorot käsittelivät biokaasualan nykytilaa ja tulevaisuutta Euroopassa ja eri EU-maissa. Esitelmiä kuultiin mm. alan lainsäädännöstä ja ohjauskeinoista EU:ssa, energiakasveihin pohjautuvasta biokaasuntuotannosta Itävallassa, prosessin ravinnejäännöksen hyödyntämisestä Tanskassa ja Englannissa, biometaanin liikennekäytöstä Ruotsissa sekä biokaasuteknologian hyötykäytöstä ja visioista Suomessa, Saksassa ja Hollannissa. Seminaarin jälkeen järjestettiin myös biokaasualan yritystapaaminen, joka tarjosi yrityksille mahdollisuuden verkottumiseen ja keskusteluun. Tilaisuudet järjestivät Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitos ja Jyväskylä Innovation Oy yhteistyössä IEA Bioenergy Task 37 -tutkimusohjelman kanssa. Teksti: Eeli Mykkänen, Jyväskylä Innovation Oy, puh ,

11 Tapahtumakalenteri ***************** ClimBus -ohjelman päätösseminaari - Vähähiilinen talous tulee, otammeko sen uhkana vai mahdollisuutena? Tekesin koordinoiman ClimBus -ohjelman päätösseminaari pidetään Finlandia-Talolla, Helsingissä. ClimBus-ohjelman päätösseminaarissa on koottuna yhteen viisivuotisen Ilmastonmuutoksen hillinnästä liiketoimintaan ohjelman tulokset ja luotaa vähähiilisen talouden tulevaisuuden näkymiä. Ohjelman testamentti kokoaa toimet, joilla suomalaiset yritysten menestyvät kansainvälisillä ilmastomarkkinolla. Tiistaina 9. kesäkuuta aiheena on Ilmastonmuutoksen hillintä liiketoiminnan näkökulmasta ja keskiviikko 10. kesäkuuta tarkastellaan ClimBus -hankkeiden tuloksia ja yritysnäkökulmia. Lisätietoja, seminaariohjelman ja ilmoittautumisohjeet löydät Tekesin Internet sivuilta: ****************** Petäjäveden omakotitalonäyttelyyn Petäjävedellä järjestetään omakotinäyttely heinäkuuta. Tapahtumaan odotetaan noin kävijää. Mahdollisuus saada yrityksellesi näkyvyyttä omakotinäyttelyyn - on jo pian käsillä! Yrityksille järjestetään mahdollisuus osallistua edullisesti Petäjäveden omakotitalonäyttelyyn Näyttelyyn on varattu keskisuomalaisille energialaitteita valmistaville yrityksille tila näyttelyalueelta. Osallistumismaksu tapahtumaan on 500 euroa, jolla saat yrityksellesi tilan omaa osastoa varten. Yrityksille varataan alueelta tilaa max. 10 m 2, ja jokainen yritys toteuttaa osastonsa haluamallaan tavalla. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Katja Mäenpää, Jykes Oy, puh Kuva näyttelyalueelta (Kuva: Jykes) ***************** WANTED: juttuvinkkejä, uutisia, tapahtumatietoja jne. Julkaisemme BEV -uutisissa mielellämme erilaisia alan uutisia. Erityisen toivottavia ovat Keski- Suomea ja keskisuomalaisia koskevat jutut ja tapahtumat. Myös valmiit tekstit ovat tervetulleita. Ota yhteyttä BEV-uutisten toimittajaan Tiina Vilkkilään, puh (0) , sähköposti:

GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe

GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät 10.6.2009, Vierumäki Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 GasHighWay

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

GasHighWay -hanke. Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy. 31.5.2010 Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari Joensuu

GasHighWay -hanke. Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy. 31.5.2010 Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari Joensuu GasHighWay -hanke Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 31.5.2010 Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari Joensuu 1 GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Cross Border Bioenergy

Cross Border Bioenergy www.aebiom.org Cross Border Bioenergy Markkinatukea Eurooppaan toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry KEVÄTPÄIVÄ 2010-seminaari, 7.4.2011, Helsinki Contract number:

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

GasHighWay Toimia kaasuautoilun edistämiseksi

GasHighWay Toimia kaasuautoilun edistämiseksi GasHighWay Toimia kaasuautoilun edistämiseksi Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 22.4.2010 Makaasuyhdistyksen y kevätkokous ja -esitelmät Radisson Blu Royal Hotel, Helsinki 1 GasHighWay Promoting the

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Cross Border Bioenergy

Cross Border Bioenergy www.crossborderbioenergy.eu www.aebiom.org Cross Border Bioenergy Markkinatukea Eurooppaan toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry BIOENERGIAPÄIVÄT 2011, Helsinki Contract

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Pienpolton markkinanäkymät

Pienpolton markkinanäkymät Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot