merimies M/s Misana vie paperituotteita Espanjaan M/s Eckerön M/s Misana transporterar pappersprodukter till Spanien s.19

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "merimies8 2007 M/s Misana vie paperituotteita Espanjaan M/s Eckerön M/s Misana transporterar pappersprodukter till Spanien s.19"

Transkriptio

1 merimies Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Finlands Sjömans-Union FS-U rf M/s Misana transporterar pappersprodukter till Spanien s.19 M/s Eckerön matkustajamäärät nousussa, mutta tulevaisuus avoinna s.10 Passagerarantalet ökar på M/s Eckerö, men framtiden är öppen s.24 M/s Misana vie paperituotteita Espanjaan s. 3 Saaristolauttojen sydämessä s. 4 I hjärtat av skärgårdsfärjorna s.16

2 merimies 8/2007 TÄSSÄ NUMEROSSA I DET HÄR NUMRET PÄÄKIRJOTUS Vanhaan malliin merenkulussa Godby Shippingin uusi laiva liikenteeseen... 3 Saaristolautat ovat Ahvenanmaan liikenteen elinehto... 4 Nuuskanmyynnin jatkuminen loi Eckerön ylle harmaan pilven Eduskunta hyväksyi meriliikenteen kilpailukykyä edistävän lain Skärgårdsfärjorna en förutsättning för den åländska trafikens överlevnad Godby Shippings nya fartyg sätts i trafik Riksdagen godkände lag som främjar sjöfartens konkurrenskraft Frågan om fortsatt snusförsäljning vilar som ett mörkt moln över Eckerö s.4 s.19 Jälleen on vuosi sujunut suomalaisen merenkulun kannalta vanhaan malliin ja osittainen epävarmuus tulevaisuudesta jatkuu edelleen. Huolimatta merenkulun kasvusta ja eräistä positiivisista viesteistä elinkeinolle, suomalaisten alusten osuus merikuljetuksissa on edelleen laskenut. Kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettiin nopeasti uusi porvarihallitus. Uusi hallitus on luvannut jatkaa edellisen hallituksen aloittamaa linjaa merenkulkupolitiikassa. Hallitusohjelman merenkulkupoliittisessa osassa on ihan hyvät kirjaukset toimenpiteistä, joilla turvattaisiin suomalaisen merenkulun toimintaedellytykset. Eduskunta on juuri hyväksynyt lain meriliikenteen kilpailuedellytysten parantamiseksi. Tärkeintä laissa on matkustaja-alustuen vakinaistaminen. Laki ei kaikkien tukitoimien osilta ole kuitenkaan kattava ja varustajat ovat jo nyt vaatineet siihen parannuksia. Merimies-Unioni puolestaan vaati voimakkaasti, että laista poistetaan mahdollisuus ns. halpatyövoiman käytöstä. Valiokuntakäsittelyssä ja täysistunnossa hallituspuolueiden edustajat enemmistöllään kumosivat Merimies-Unionin esittämät muutokset. Opposition edustajat puolestaan olivat Unionin esittämien muutosten takana. Maan hallitus on lisäksi myös luvannut ensi vuoden aikana uuden tonnistoverojärjestelmän. Vasta sitten, kun tonnistoveron lopullinen sisältö on selvillä, selviää myös suomalaisen merenkulun tulevaisuus. Hallituksen ei tulisi kuitenkaan enää vitkutella asiassa, sillä tonnistoveroratkaisulla on jo kiire, jotta suomalainen merenkulku ehtii mukaan kilpailuun vielä kasvusuhdanteessa. Tänä syksynä ovat myös päättyneet ns. tupossa olleiden työehtosopimukset. Uusia työehtosopimusratkaisuja on tehty vanhoilla tavoilla ja myös uusilla aseilla. Poliitikkojen puuttuminen työmarkkinakysymyksiin on vaikeuttanut sopimusten saamista. Työmarkkinaosapuolten tulee itse pystyä ratkaisemaan suojatyön rajat kussakin tilanteessa. Ihmishenkiä ei pidä missään olosuhteissa vaarantaa, mutta ei liioin pakkolailla rajoittaa työtaisteluoikeutta. Merimies- Unionin osalta pääsopimukset ovat vielä avoinna. Unionin tavoitteena on saada aikaan ns. laadullisia parannuksia työehtosopimuksiin sekä merimiesten ostovoiman turvaava reilu solidaarinen palkankorotus. Neuvotteluja on käyty, mutta toistaiseksi ilman tulosta. Työnantajien tarjouksista on puuttunut sekä tahto että raha. Mutta ei huolta, työehtosopimusratkaisu syntyy ajallaan, viimeistään keväällä, kun paineita on riittävästi. Toivon tulevan vuoden poistavan vihdoinkin epävarmuuden suomalaisen merenkulun tulevaisuudesta. Erityisesti tämä on tärkeää määräaikaisten työntekijöiden vuoksi, joita työnantajat ovat vuosikausia pompotelleet vedoten kilpailukykyyn. Sen on nyt loputtava! Uusi vuosi on myös Merimies-Unionin edustajakokousvuosi. Edustajakokous ehdokkaiden asettaminen on juuri päättynyt ja äänestys ehdokkaista alkaa ensi vuoden puolella. Edustajakokous on Merimies-Unionin korkein päättävä elin. Se päättää Unionin tulevan toiminnan suuntaviivat ja siellä valitaan Unionin johto ja päättävät toimielimet. Merimies-Unionilla on tulevaisuudessakin niin paljon haasteita, että tarvitaan parhaita voimia edustajakokoukseen ja Unionin päättäviin elimiin. Demokratian vuoksi äänestäminen on aina tärkeää, niin myös liiton vaaleissa. Muista siis käyttää ääntäsi vaaleissa! Kiitän kaikkia Merimies-Unionin jäseniä, luottamushenkilöitä ja henkilökuntaa kuluneesta vuodesta. Toivotan teille kaikille, maalla ja merellä, hyvää joulua ja menestystä uudelle vuodelle. Pekka Teräväinen liittosihteeri pekka.teravainen@smury.fi s.24 MERIMIES SJÖMANNEN Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Finlands Sjöman-Union FS-U rf Päätoimittaja/chefredaktör Simo Zitting Toimittaja, tiedottaja / Redaktör, informatör Saana Lamminsivu Ulkoasu ja taitto Maarit Kattilakoski/Unionimedia Oy Toimitus: John Stenbergin ranta 6, 2 kerros, Helsinki Puh. (09) Redaktion: John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors Tel. (09) Osoitteenmuutokset ja ilmoitukset Puh. (09) Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. 77. vuosikerta, 77:e årgången Tilaushinnat vuodelle 2008: 1/1 vuosi 20 e, 1 2 vuosi 10 e Ilmoitushinnat: yksiväri-ilmoitukset 1 e/pmm, värilisä 200 e (yksi koristeväri). Moniväri ilmoituksista sovittava erikseen. Lehti ei vastaa sille pyytämättä lähetetystä materiaalista ja pidättää itselleen oikeuden julkaistavien kirjoitusten lyhentämiseen. Jäsenetuna lehden saavia pyydetään tarkistamaan, että osoitetiedot ovat ajan tasalla ja jäsenmaksut asianmukaisesti hoidettu. Vain siten varmistuu Merimies-lehden saanti. Prenumerationspris år 2008: 1/1 år 20 e, 1 2 år 10 e. Annonspris: enfärgannonser svartvitt 1 e/smm, färgtillägg 200 e (en extrafärg). Flerfärgannonser enligt särskild överenkommelse. De som erhåller tidningen Sjömannen som medlemsförmån ombes se till att adressuppgifterna är korrekta och medlemsavgifterna betalda. Bara då kan de vara säkra på att få tidningen hemsänd. Painettu: SanomaPrint, Forssa

3 sjömannen 8/2007 Kokkistuertti Harry Saari uudessa keittiössään. Henrik Söderström, Linus Grönvall ja Jakob Lillie. M/v Misanan etappi on Espanja PPressu vedetään sivuun ja yleisölle paljastuu Godby Shippingin uuden aluksen nimi: M/v Misana. Miehistö on kannella hieman jännittynyt, mutta iloinen. Edessä on matka uudella aluksella kohti Espanjan aurinkoa. - Aluksen matka Espanjaan ja takaisin kestää noin pari viikkoa, Jan Eklund kertoo. UPM on tehnyt Godby Shippingin kanssa kahdeksan vuoden aikarahtaussopimuksen Ro-ro-aluksesta, joka otettiin käyttöön lokakuussa. Yliperämies Jonas Trädgårdh ja II. perämies Johan Rönn myöntävät, että kaikki on alussa hieman uutta, mutta he odottavat kuitenkin innolla ensimmäistä matkaa. Misana on suurin lastialus, jolla miehet ovat tähän mennessä työskennelleet. Sisaralus liikenteeseen joulukuussa Misanan sisaralus aloittaa liikennöinnin joulukuussa. UPM ja Godby Shipping ovat suunnitelleet laivat yhteistyössä J.J. Sietaksen telakan kanssa lähinnä paperituotteille, mutta ne soveltuvat myös hyvin kasettien, konttien ja trailereiden kuljetukseen. Misana ja sen sisaralus liikennöivät Espanjaan reittiä: Hamina-Rauma-Santander-El Ferrol. UPM-Kymmene on pitänyt yllä omaa Espanjan-liikennettään jo vuodesta 2000, jona aikana sen volyymit ovat lähes kaksinkertaistuneet. Uusille Ro-roille on siis hyvin matkoja näkyvissä. Kokkistuju Harry Saari ottaa yli 20 vuoden työkokemuksella keittiössä rauhallisesti. - Tämä on hieman kuin pientä kahvilaa pyörittäisi, hän tuumii töitään. Takaisin merille Alus käy kääntymässä Espanjassa pari kertaa kuukauden aikana. Misanalla on myös 12 matkustajahyttiä, eli jos matkaan tulee rekkoja, ruokailevat messissä lisäksi rekkakuskit. Laivan keittiöstä löytyy myös pari laitetta, joita Harry esittelee ylpeänä: riisinkeitin ja taikinakone. Niitä ihastelee myös aluksella oleva Harryn vastapeluri, Bo Elevall, joka palasi merille 20 vuoden jälkeen. Konehuoneessa on myös odottava tunnelma ensimmäistä Espanjan matkaa aloitettaessa. Moottorimies Linus Grönvall ja ensimmäinen konemies Jakob Lillie tutkivat tauluja. Miehet kertovat, että aluksella on tarkoitus ajaa koko ajan solmua, jos säät vain antavat periksi. Biskajanlahti voi olla sitten oma juttunsa, miehet tuumivat. Misanan kapteeni Leif Eklund myös tietää, että Biskaja saattaa olla yllätyksellinen. Godbyllä hän on työskennellyt Purseri Jan Eklund, puolimatruusi Christopher Berglund ja matruusi Rickard Karlman. jo 20 vuotta ja meriura alkoi -76. Uudella aluksella on kuitenkin mukava huruutella ja ennen kaikkea kun matka on sopivasti kohti etelänlämpöä, ei parempaa voisi kuvitella. SL 3

4 merimies 8/2007 Yt-matruusi Göran Berg tuumii, että saaristolautalla pitäisi työskennellä vielä nykyisinkin kolme matruusia kuten aiemmin, kun lauttojen ajoaikataulutkin ovat todella kireät. Ahvenanmaalaiselle Emanuel Karlssonille merimiestyö oli luonteva vaihtoehto ja työt lastilautalla ovat lähteneet hyvin käyntiin. Yt-moottorimies Christer Gustafsson haalaa Gudingenin konetta. Saaristolaisten elämänhengitys PPieni sade tihuttaa vasten kasvoja. Vielä aamupäivällä paistoi aurinko, mutta nyt tummat, repaleiset pilvet pimentävät taivaan. Iltapäivä alkaa kääntyä ehtooksi jo aikaisessa vaiheessa lokakuun lopussa. Sateinen sää ei houkuta ottamaan ylimääräisiä askeleita ulkosalla, mutta autokansilla liikehditään kuitenkin ripeästi. Ahvenanmaan saaristolauttojen kansimiehet ovat varustautuneet syyssäähän asianmukaisin varustein, sillä kannella on työskenneltävä säällä kuin säällä. Ahvenanmaan maakuntahallituksen alaisten saaristolauttojen liikennöinti on elinehto alueen asukkaille, sillä kulku eri saarten välillä on mahdollista vain lauttojen avulla. Mantereella kaikki tiet vievät Roomaan, mutta Ahvenanmaalla ne johtavat Långnäsin satamaan, jossa monet saaristolautat pysähtyvät. Naantaliin kerran vuorokaudessa 4 Taivas tummuu yhä enemmän, vaikka kello on vasta yli kolmen iltapäivällä. Laiturissa uinuu suurempi Rederi AB Lillgaardin lastilautta, M/s Fjärdvägen, jonka uumeniin ajaa rekka toisensa perään. On kiire, sillä laiva irtoaa laiturista puolen tunnin sisällä ja suuntaa kohti Naantalia. Matruusi Raimo Kock ohjaa rekkoja oikeille paikoilleen laivan ruumassa. Sisään päästyään autot ajetaan lavalle, joka nostaa autot alakannelta yläkannelle. Lastauksen aikana ei ehdi paljon haukotella, sillä laivan on lähdettävä ajoissa matkaan ja vuoroaan odottavia rekkoja on vielä melko paljon jonossa. - Tänne alhaalle mahtuu yli 400 metriä perävaunuja ja yläkannelle puolestaan toistasataa metriä, Raimo huikkaa. Teiden karavaanarit kuljettavat kyydissään esimerkiksi bensaa, joten perävaunut nostetaan laivalla jo turvallisuussyistä yläkannelle. Aluksella kuljetettavat tuotteet ovat lähtöisin Ahvenanmaalta ja laiva huristaa kerran vuorokaudessa Långnäsin ja Naantalin välin. Fjärdvägenillä on 11 hengen miehistö, mutta apuvoima ei olisi koskaan pahitteeksi, Raimo tuumii. Jo 60-luvulla uransa aloittanut mies on ehtinyt seilata erilaisilla aluksilla ympäri maailman ja nyt hän on neljättä vuottaan Lillgaardilla. Raimolla on opissaan nuori puolimatruusi Emanuel Karlsson, joka työskentelee toista viikkoaan Fjärdvägenillä. Ahvenanmaan merimieskoulusta (Ålands Sjömansskola) valmistunut Emanuel on ollut aiemmin kesätöissä saaristolautta M/s Skiftetillä ja nyt on vuorossa lastilautta. Saaristolautoilla yli miljoona matkustajaa Långnäsin satamaan on Fjärdvägenin lastauksen aikana saapunut lisää aluksia. Rannalla vasemmalla on saaristolautta M/s Gudingen, johon tehdään tänä iltana pientä remonttia. Siksi sen rinnalle on ajanut varalautta M/s Ejdern, jotta liikenne ei katkea huollosta huolimatta. Kello neljän aikaan satama on täynnä saaristolauttoja: M/s Ejdern, M/s Grisslan ja vielä M/s Gudingen ovat laitureissa. Myöhäisiltapäivän aikana Långnäsiin saapuu vielä viimeinen lautta, M/s Skiftet. Satamassa on jo trafiikkia kerrakseen. Henkilöautot jonottavat lautoille pääsyä sateen tihruttaessa tuulilaseihin. Saaristolautoilla kulki viime vuoden aikana yhteensä yli miljoona matkustajaa, kertoo maakuntahallituksen meriliikenteen tilastopäällikkö Bo Karlsson. Kesäisin lautat pullistelevat tungokseen asti ja jotkut joutuvat odottamaan rannalla omaa vuoroaan. Myös autojen koon kasvu on aiheuttanut lauttojen työntekijöille paineita: yksi suuri Land Rover vie mahdottoman kuljetustilan ja maastureita alkaa olla yhä useammalla. Saaristolautat ottavatkin liikenteeseen ensi vuonna uuden, hieman suuremman lautan, joka palvelee paremmin ison tilan vieviä autoja. Uuden lautan hinta on 13 miljoonaa euroa, joten on päivänselvää että kalustoa ei voi uusia kuin vähitellen. YT-matruusi Göran Bergille suurten autojen tuomat tilaongelmat ovat enemmän kuin tuttuja. - Henkilöautot ovat yhä suurempia, samoin kuin bussitkin. Kesällä lautalla on matkustajia usein toistasataa per matka. Kun toinen bussi ajaa ulos lautalta, kurvaa toinen jo tilalle, Göran kertoo ruuhkaisista matkoista. Saaristolautalle mahtuu kerrallaan noin matkustajaa ja pienemmälle lautalle hieman vähemmän. Kesäaikaan lautoille suorastaan jonotetaan satamassa. Gudingenin nuorikko, 18-vuotias puolimatruusi Ossian Berg on työskennellyt lautoilla nyt puolentoista vuoden ajan. Hän puuhailee vapaa-aikanaan autojen parissa, joten kädentaidoista on hyötyä myös arjen töissä. - Täällä on monenlaista puuhaa: autojen lastausta ja ramppien laskua sekä kesäisin maalataan, Ossian luettelee. Vaikka lautoilla on toisinaan raskasta, Ossian ei valita sillä hän viihtyy työssään hyvin. Lautoilla työskentelevät kansimiehet ovat ensikosketuksessa matkustajien kanssa, joita neuvotaan mitä erilaisimmissa kysymyksissä maan ja taivaan väliltä. Polkupyöräilijät ovat kesäaikaan Ahvenanmaalla aivan oma erityisryhmänsä, sillä he liikkuvat lautoilla paikasta toiseen. Matkustajia on pidettävä hieman silmällä Saaristolautta Gudingenilla työskentelee kuuden hengen

5 sjömannen 8/2007 seuraa lautan liikkeitä miehistö: kippari, perämies, kaksi matruusia, ciiffi, eli konepäällikkö ja kokki. Kesäaika on saaristolautoilla erityisen hektistä aikaa, mutta miehitys on tuolloinkin yhtä suuri kuin muulloin, eli kuusi merimiestä. - Kesällä ei oteta myöskään ylimääräisiä, vaikka matkustajia on paljon, kertoo yt-matruusi Harry Enqvist. Apuvoima olisi kesäsesonkina tarpeen, sillä työpäiville kertyy todella paljon pituutta. Ainakin Gudingenilla ollaan vahvasti sitä mieltä, että kesäavuksi pitäisi saada yksi ytmatruusi apuvoimaksi ja varsinkin, kun silloin ajatetaan aikataulujen puolesta viimeistä päivää. Voi sanoa, että koko Ahvenanmaa puskee parhaaseen turistiaikaan töitä kellon ympäri. Saaristolautoilla on mahdotonta pitää ajon aikana lepotaukoja, koska lauttojen paikasta toiseen ajamat välit ovat melko lyhyitä. Satamassa viihdytään vain noin puolituntia, josta koko aika käytetään parhaimmillaan purkuun ja uudelleen lastaukseen. Törnin päätyttyä päässä vain humisee yhden päivän ajan, mutta kaikesta huolimatta Gudingenin miehistö on tyytyväinen työaikoihinsa, sillä pitkien päivien vastikkeeksi saa pitkät vapaat. - Työn vastapainoksi pitkät vapaat ovat parasta, tuumii aluksen konepäällikkö Harry Holmström. Saaristolauttoja on Ahvenanmaalla kaiken kaikkiaan kahdeksan kappaletta. Niillä voi ajaa saaristossa vaikkapa ympyrän muotoisen turneen ja palata esimerkiksi takaisin maihin Suomen puolelle Korppooseen. Korppoo-Långnäs väliä, eli pisintä reittiä liikennöivät Skiftet ja Gudingen. Matkustajille saaristomatka on varmasti ikimuistoinen, sillä lauttojen yläkannelta voi ihailla ohikiitäviä maisemia. Henkilökunnalle vaihtuvat ja suuret matkustajavirrat aiheuttavat kuitenkin suuren ponnistuksen ja toisinaan voi sanoa, että matka on tapahtumarikas. Gudingen matkaa Korppoo-Långnäs väliä noin viisi ja puoli tuntia. Aluksen kokki Eija Kiviö kertoo, että miehistön on hieman vilkuiltava matkustajien perään matkan aikana. Toisinaan saattaa esimerkiksi jokunen matkustaja tupsahtaa messin ovesta sisään, että hupsista hei! Tuolloin ei auta kuin ohjata hänet ystävällisesti salongissa olevaan yksityisen yrityksen Eija Kiviö toimii Ahvenanmaan maakuntahallituksen pääluottamusmiehenä ja kuuluu Merimies-Unionin hallitukseen. -Unionin naiset, rohkeasti mukaan vaikuttamaan! Naisia pitäisi saada ehdottomasti lisää hallitukseen ja valtuuston jäseneksi, sillä meitä on paljon, Eija kannustaa. ylläpitämään kahvilaan, joka palvelee matkustajia. Vaihtuvien matkustajavirtojen jäljet näkyvät lautalla päivän mittaan. Kulkijat synnyttävät lautalle paljon jätettä ja yleistä siivottavaa. Irtoroskat ja esimerkiksi ajoneuvojen jälkeensä jättämät hiekat ja kurat on korjattava säännöllisesti pois. Saaristolautoista vain muutamilla on oma siivooja, mutta heidän kädenjälkeään kaivattaisiin myös toisille lautoille, jotta paikat pysyisivät päivästä toiseen siistissä kunnossa. Messi on aluksen sydän Aurinko on laskenut jo taivaanrannan taa. Saaristolautta Gudingenilla aistii miehistön hyvän ilmapiirin. Työtoverien kanssa voi jakaa niin ilot kuin surut, sillä lautalla työskentelevät tuntevat olevansa enemminkin yksi iso perhe kuin miehistö. Illan hämärrettyä kömpivät Gudingenin konepuolen miehet, yt-moottorimies Christer Gustafsson ja ciiffi Harry Holmström messiin. Pitkää päivää painettaessa on ruokailuhetki saaristolautoillakin se päivän kohokohta. Eija on leiponut miehille tuoreita sämpylöitä, sillä nälkä koneita haalatessa on jo tullutkin. Miesten suut menevät messingille heidän mutustellessaan iltapalaansa. Messin lämpö ja hetken levähdys konehuoneen ulkopuolella auttaa unohtamaan ikävät, levällään olevat osat konehuoneessa. On myös rauhoittavaa heittää hieman huulta kokin kanssa. - Saaristolautoilla on oltava ehdottomasti omat kokit, muuten ei seilaamisesta tule kyllä yhtään mitään. Messi on miehistölle kokoontumis- ja rauhoittumispaikka, konepuolen miehet ovat suorastaan vihaisia. Syynä miesten kiukkuun ovat suunnitelmat kokkien määrän vähentämisestä saaristolautoilla. Joku viisas tietäjä 5

6 merimies merimies 8/2007 8/2007 on aprikoinut, että taloustaitoinen miehistönjäsen voisi laittaa muulle miehistölle ruoat oman työnsä ohessa. Siinäpä vasta näky olisi, jos ruoanlaittaja saapuisi patojen ääreen suoraan konehuoneesta kädet yltä päältä rasvassa. Sen tähden Gudingenin ja muiden saaristolauttojen miehistöjen vastaus aikeelle on: jyrkkä ei. Matruusi Raimo Kock lastaa rekkoja Fjärdvägeniin matkalle kohti Naantalia. Konehuoneesta kauhanvarteen? Pelkkä jokamiehen ruoanlaittotaito ei kelpuuta henkilöä toimimaan vielä kokin tehtävissä laivalla. Kaikilla henkilöillä, jotka valmistavat ruokaa aluksella on oltava ruoanlaittokoulutus ja hygieniapassi hankittuina. On myös henkilökunnan työssä viihtymisen kannalta syytä pohtia mitä tapahtuu, jos keittiötoiminnat ovat retuperällä oman toimen ohella hoidettujen kokkausten seurauksena. Suuri vaara myös on, että yleishygienia heikentyy ja siitä seurauksena on sairastumisia. Kokeilla on lisäksi myös tehtäviä pelastustöissä, eli jos aluksella sattuu onnettomuus, ovat he auttamassa esimerkiksi matkustajia. Harry Enqvist Saaristolautta on asukkaiden turvantuoja Saaristossa lipuvat lautat ovat kaunis näky, mutta niiden taivallus kivikkoisilla vesillä on vaativaa. Saaristonavigoinnin on sanottu olevan maailman vaikeimpia. Navigoinnin haasteellisuuden tuntee myös Gudingenin päällikkö Kaj Knuts. - Saaristonavigointi on oma lajinsa. Huonolla ilmalla on kyllä ajamista, sillä reittien varrella on paljon kareja ja merivirtojen suunnat vaihtelevat. Vaikeista seilausväylistä huolimatta saaristossa seilaaminen on mielenkiintoista, Kaj tuumii. Lautoilla bryggalla ovat auttamassa aina myös matruusit aluksen ohjaamisessa, eli laivan ohjaus ei ole milloinkaan yhden miehen varassa. Saaristolautat ajavat eripituisia reittejä saaristossa ja aluksilla tehtäviä töitä on suunniteltava niiden ajamia linjoja silmällä pitäen. Esimerkiksi Gudingenin keittiöön liha- ja maitotuotteita hankitaan määrättyinä päivinä, sillä muulloin niitä ei yksinkertaisesti reitin varrelta saa. Myös aluksen muilla osastoilla on tunnettava kuljettava reitti hyvin, jotta hankalissa tilanteissa sormi ei mene suuhun, sillä matkan varrella voi sattua kaikenlaisia tilanteita. Lauttojen liikkeet vaikuttavat koko saariston elämänrytmiin. Niiden tuloa odotetaan oman saaren kohdalle usein hartaudella. Lautta tuo mukanaan terveiset ja tuotavat. Pitkään aluksilla työskennellyt miehistö tuntee jokaisen reitin varren asukkaan ja matkustajia palvellaan viimeisen päälle. Eija kertoo, että esimerkiksi erään saaren lapset otetaan koulukyytiin aina matkan varrelta. Miehistö tuntee siis hyvin saarien asujaimiston elämänrytmin ja miehistöstä suuri osa on itsekin saaristolaisia. Kodin läheltä säännöllisesti lipuva lautta on asukkaiden turvantuoja, eikä miehistön ja asukkaiden välillä olevaa lämmintä suhdetta voi todellakaan mitata rahassa. Eri vuodenaikojen vaihdellessa lautat ovat kelistä huolimatta vieneet ja tuoneet terveisiä aina kauimmaisille saarille saakka. Lautan kulkiessa läpi karikkoisten rantavetten ja ohitse asuttujen luotojen, voi todeta että saaristo elää ja hengittää. SL 6

7 sjömannen 8/2007 7

8 merimies merimies 8/2007 8/2007 TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHA Työttömyyskassan maksamien etuuksien saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyysehdon ja työssäoloehdon. Palkansaajakassan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä vähintään 10 kuukautta. Työssäoloehdon alkuehto täyttyy, kun henkilö on ollut jäsenyysaikana vähintään 43 kalenteriviikkoa palkkatyössä, jossa työaika on kunakin kalenteriviikkona ollut vähintään 18 tuntia. Työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista, vaan työssäoloehtoa kerryttäviä viikkoja voi kerätä työttömyyttä välittömästi edeltäneen 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Työssäoloehdon paluuehto on 34 kalenteriviikkoa 24 kuukauden tarkastelujakson aikana. Paluuehdon toteuduttua ansiopäivärahapäivät nollataan ja päivärahan taso määritellään uudelleen. Palkansaajan ansiopäiväraha lasketaan työttömyyttä edeltävän, vähintään työssäoloehdon täyttävän ajan vakiintuneesta palkasta. Palkkatulosta vähennetään lomarahat ja lomakorvaukset. Näiden erien lisäksi tehdään vähennys, joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Vähennys on 4,88 prosenttia vuonna Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja hakijan palkan mukaan määräytyvästä ansio-osasta. Lisäksi maksetaan lapsikorotus, jota voi saada alle 18-vuotiaasta huollettavasta lapsesta, enintään kuitenkin kolmesta lapsesta. Perusosa on peruspäivärahan suuruinen, 23,91 euroa päivässä vuonna Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää 2 151,90 euroa (90 x peruspäivärahan määrä), ansio-osa alenee ylimenevältä osalta 20 prosenttiin. Ansiopäiväraha voi enimmillään olla 90 prosenttia päiväpalkasta, kuitenkin vähintään lapsikorotuksilla korotetun peruspäivärahan suuruinen. Muunnettaessa kuukautta kohti laskettua palkkaa päiväpalkaksi tai päinvastoin katsotaan kuukauteen sisältyvän 21,5 työpäivää. Korotettu ansiopäiväraha Henkilölle voidaan maksaa ansiopäivärahan ansio-osa korotettuna 150 päivältä, mikäli seuraavat edellytykset täyttyvät: - Työsuhde päättyy työnantajan irtisanomiseen taloudellisista tai tuotannollisista syistä tai henkilö itse irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti yli 200 päivää. - Henkilö on ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään viisi vuotta. - Henkilöllä on eläkevakuutettua työaikaa vähintään 20 vuotta. Tästä ajasta enintään viisi vuotta voi olla työhön rinnastettavaa aikaa kuten perhevapaa- tai asevelvollisuusaikaa. Korotettuna maksettavan ansiopäivärahan ansio-osa on 55 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää peruspäivärahan 90-kertaisen määrän, ansio-osa on ylimenevältä osalta 32,5 prosenttia. Korotettuna maksettu ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Työllistymisohjelmalisänä maksettu ansiopäiväraha Ansiopäivärahaan voidaan maksaa työllistymisohjelmalisää, mikäli henkilölle on laadittu muutosturvaan liittyvä työllistymisohjelma työvoimatoimistossa. Ohjelman laatimista pitää pyytää itse työvoimatoimistolta 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä. Työllistymisohjelmalisää maksetaan ohjelmaan merkityn työnhakuun liittyvän valmennuksen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työkokeilun sekä työsuhteen päättymisen jälkeisen omatoimisen työnhaun ajalta. Työllisyysohjelmalisänä maksettu ansiopäiväraha Työllistymisohjelmalisän saaminen edellyttää lisäksi, että 8 - henkilö on ollut työssä yhteensä vähintään kolme vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa, ja - työsuhde on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä tai määräaikainen työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta, tai työntekijä on ollut määräaikaisissa työsuhteissa samaan työnantajaan yhteensä 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana, tai lomautettu työntekijä on irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, ja - henkilö on ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 10 kuukautta, jona aikana hän on täyttänyt työssäoloehdon. Työllistymisohjelmalisänä maksetun ansiopäivärahan ansio-osa on 65 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää peruspäivärahan 90- kertaisen määrän, työllistymisohjelmalisä on ylimenevältä osalta 37,5 prosenttia. Työllistymisohjelmalisää maksetaan enintään 185 päivältä ansiopäivärahan 500 päivän enimmäisajan puitteissa. Työllistymisohjelmalisää maksetaan työllistymisohjelmaan kuuluvien toimenpiteiden ajalta. Jaksoon voi sisältyä omaehtoista työnhakua enintään 20 päivää. OIKEAN SISÄLTÖINEN PÄIVÄRAHAHAKEMUS LIITTEINEEN NOPEUTTAA ETUUKSIEN MAKSATUSTA ILMOITTAUDU TYÖVOIMATOIMISTOON Jos joudut työttömäksi tai lomautetuksi, ilmoittaudu työvoimatoimistoon viimeistään heti työsuhteen päätyttyä. Toimistosta saat myös päivärahahakemuksen. Työvoimatoimisto antaa työttömyyskassalle työttömyyttäsi koskevan lausunnon. Oikeus työttömyysetuuksiin alkaa aikaisintaan ilmoittautumispäivästä lukien. Työvoimatoimiston antamat lausunnot sitovat kassaa, eikä kassa voi maksaa päivärahaa, mikäli työnhakusi ei ole voimassa. Työttömyyspäivärahojen maksupäiviä ovat tiistai, keskiviikko ja perjantai. On tärkeää, että kassalle toimitettu päivärahahakemus on oikein täytetty ja tarvittavat liitetiedot, kuten palkka- ja työsuhdetodistukset, seuraavat jo hakemusta. Näin vältetään etuusasian käsittelyä viivästyttävä kirjeenvaihto ja joudutetaan etuusmaksatusta. Etuuskäsittelyn juohevuuden lisäämiseksi etuushakemuksen täyttäjää pyydetään kiinnittämään huomiota seuraaviin seikkoihin: Ensimmäinen hakemus Työttömyyskassan jäsenmaksut on oltava kunnossa. Jäsenmaksut on maksettava kaikista töistä, niin maa- kuin merityöstä. Kassan jäsenmaksun sisältävä työmarkkinajäsenmaksu on edelleen 1,55 % verotettavasta tulosta. Mikäli olet maksanut jäsenmaksun itse, toimita viimeisestä maksukuitista kopio hakemuksen liitteenä. Täytä ensimmäinen työttömyyspäivärahahakemus vähintään kahdelta täydeltä kalenteriviikolta huolellisesti. Puutteellisesti täytetty hakemus palautetaan täydennettäväksi. Hakemukseen tulee liittää työnantajan antama palkkatodistus vähintään työttömyyttä edeltäneeltä 43 työssäoloviikolta (jos et ole saanut päivärahaa vuonna 1997 tai sen jälkeen) TAI 34 työssäoloviikolta (jos olet saanut päivärahaa vuonna 1997 tai sen jälkeen). Todistuksessa tulee näkyä ennakonpidätyksen alainen tulo ja siihen sisältyvät lomarahat ja lomakorvaus eriteltyinä; Mikäli haet lapsikorotusta avio- tai avopuolison lapsista, jotka asuvat samassa taloudessa, toimita puolison virkatodistus ja ote talonkirjasta/kotipaikkarekisteristä. Omista lapsista virkatodistusta ei tarvitse lähettää; Kopio sosiaalietuudesta annetusta päätöksestä (esim. lasten kotihoidon tuki, myös puolisolle maksettu). Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, jos puoliso itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys- tai vanhempainrahaa. Ensimmäinen hakemus tulee olla takautuvasti täytetty vähintään kahdelta kalenteriviikolta. Viikkoselvitys tulee täyttää sunnuntaihin saakka. Jos olet työssä jo ensimmäisen hakemuksen aikana, täytä hakemus kalenterikuukauden viimeiseen päivään saakka. Työpäivien kohdalle on täytettävä myös työtunnit. Vastikevapaa tai muut palkalliset päivät työsuhteen aikana ovat myös työpäiviä. Palkkapäivät työnantajalta tulee ilmoittaa työpäiviksi ja työtunnit merkittävä palkanmaksutunneiksi. Hakemukseen liitteeksi työnantajan allekirjoittama palkkatodistus ja ulosmaksutilinauha, jossa näkyvät ulosmaksetut loma- ja vastikekorvaukset. Jos hakemuksessasi on työpäiviä, niin lähetä myös palkkakuitit kyseisiltä ajoilta. Verokorttia ei yleensä tarvitse kassalle lähettää. Kassalla on maaverotiedot. Mikäli hankit muutosverokortin, toimita se kassalle. JATKOHAKEMUS Jatkohakemus on oltava joko neljältä täydeltä kalenteriviikolta tai kalenterikuukaudelta. Hakujaksoja ei voi muuttaa ja katkaista omatoimisesti. Jokainen päivä on selvitettävä ja hakemus on päivättävä ja allekirjoitettava. Mikäli työttömyys päättyy kesken hakujakson, on syy ilmoitettava hakemukseen. Esim. opiskelu, äitiysloma, armeija, yli hakujakson kestävä kokoaikatyö tai muu selvitys.

9 sjömannen 8/2007 Merenkulkulaitos palkittiin työturvallisuuden kehittämisestä HAKEMUKSET VOI POSTITTAA AIKAISINTAAN HAKUJAKSON VIIMEISENÄ PÄIVÄNÄ. TYÖTTÖMYYSKASSA EI KÄSITTELE ETUKÄTEEN LÄHETETTYJÄ HAKEMUKSIA. SOVITELTAVA PÄIVÄRAHAHAKEMUS Soviteltua päivärahaa maksetaan, jos teet lyhennettyä työviikkoa tai -työpäivää, olet osa-aikatyössä tai työskentelet enintään kaksi viikkoa kokoaikatyössä. Täytä hakemus neljältä viikolta tai kuukaudelta ja liitä hakemukseen palkkatodistus tai palkkakuitit hakujakson työpäiviltä. TYÖTTÖMYYSKASSA PUHELINPÄIVYSTÄÄ MAANANTAISTA PERJANTAIHIN KLO , PUH Merenkulkulaitos alkoi selvittää vuonna 2000 kylmätyöhön liittyviä riskejä tavoitteenaan parantaa työntekijöidensä työoloja. Merimies- Unionin jäsenistä Merenkulkulaitoksen alaisuudessa työskentelevät esimerkiksi väylänhoitajat ja väylämestarit, joiden työolosuhteet ovat erittäin vaativat. Väylänhoitajien työ sisältää hankalissa paikoissa liikkumista sekä luonnonolojen, säiden että itse ylläpidettävien ja korjattavien kohteiden puolesta. Vaativista työoloista johtuen Merenkulkulaitos päätti aloittaa järjestelmällisen työn, jossa analysoitiin työturvallisuustilannetta ja henkilöstön käyttöön kehitettiin uusia toimintatapoja. Tutkimusyhteistyön pohjalta laadittiin kylmätyönopas ja arvioitiin esimerkiksi erilaisia riskejä ja parannettiin työmenetelmiä, laitteita sekä suojaimia. Video väylänhoitajien työstä esiteltiin päättäjille Työturvallisuuden pitkäjänteinen kehitystyö toi Merenkulkulaitokselle marraskuun alussa Kaiku-työturvallisuuspalkinnon. Palkintojenjakotilaisuudessa läsnäolijoille, kuten valtion laitosten edustajille, esitettiin video väylänhoitajien työstä, joka tuo konkreettisesti esiin työn haasteellisuuden säiden vaihdellessa. Merenkulkulaitoksesta Kaiku-työturvallisuuspalkintoa olivat vastaanottamassa ylitarkastaja Sirkku Säilä-Pietilä ja markkinointijohtaja Seppo Virtanen. - Työturvallisuuden kehittämishanke keskittyi erityisesti kylmätyöhön ja väylänhoitajiin, Säilä-Pietilä kertoo. Merenkulkulaitoksessa oli huomattu ennen tutkimuksen tekoa, että työtapaturmia oli paljon ja ne olivat toisinaan vakavia. MKL alkoikin miettiä, miten tapaturmista voisi päästä eroon. Erityisesti väylänhoitajien työssä on paljon riskitekijöitä, kuten liukastumisia ja vaikkapa heikoilla jäillä liikkumista. Työntekijöitä haastateltiin tutkimuksen aikana ja he olivat mukana kehitystyössä. - Väylänhoitajat ovat tärkeä ammattiryhmä, sillä heitä on koko Suomessa vain vajaa 100. Heidän työpanostaan tarvitaan, koska merenkulun on sujuttava turvallisesti, Virtanen korostaa. Merenkulkulaitos on tehnyt paljon työtä väylänhoitajien työolojen kehittämiseksi ja väylänhoitajien työturvallisuusasiat on nyt saatu hyvälle mallille. Se näkyy tulevaisuudessa myös pienempinä kuluina taloudessa. - Työntekijöiden hyvinvointi heijastuu myös tuottavuuden nousuun, Säilä-Pietilä tietää. Asenne, ammattitaito ja asianmukaiset varusteet Merenkulkulaitoksen työturvallisuusprojektin lopputuleman voi tiivistää kolmeen A:han, jotka vaikuttavat jokaisessa työssä työturvallisuuden toteutumiseen. - Työturvallisuus koostuu kolmesta A:sta: asenteesta, ammattitaidosta ja asianmukaisista varusteista, Virtanen tiivistää. Työturvallisuus on jatkuvaa työtä. Kerran opittu ei riitä, vaan työn on oltava järjestelmällistä. Merenkulkulaitos uskoo, että nyt tehdyllä tutkimuksella olisi varmasti käyttöä myös ulkomailla, eli se tuskin jää vain Suomen pilotiksi. SL TYÖ JA PÄIVÄRAHAHAKEMUS Hakujakso on säilytettävä vaikka aloittaa yli kahdenviikon kokoaikatyön hakujakson sisällä. Jos yli kahdenviikon kokoaikatyö kestää esim. ke Hakemus tulee täyttää säilyttäen kuukauden hakurytmi eli ajalle tai neljän kalenteriviikon hakujakso esim. ajalle Täytä hakemus myös työssäoloajalle. Työpäivien ja vastikevapaapäivien kohdalle ilmoita työssä ja työ- ja palkanmaksutunnit. Mikäli työn alkaessa et tiedä työsuhteen kestoa (alle vai yli hakujakson), odota! Älä lähetä hakemusta kassalle, ennen kuin tiedät työsuhteen keston. Merkitse työsuhteen pituus päivärahahakemukseen tietoa varten varattuun kohtaan. Liitä palkkanauhat hakemukseen mukaan. Mikäli työnantaja ei ole pidättänyt jäsenmaksua ansioista, liitä myös jäsenmaksusta selvitys hakemuksen mukaan. Pyydä työnantajalta työn päätyttyä palkkatodistus työsuhteesta. Helpotat siten kassan työtä mm. lomakorvausjaksotuksen ja uudelleen päivärahan määritystä varten. Tarkempaa tietoa työttömyysturvasta saat Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön kotisivuilta: Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi oli luovuttamassa Kaiku-palkintoja. 9

10 merimies 8/2007 Nuuskan nimeen eckeröläiset toivovat myynnin jatkuvan yhä laivoillaan SSe leijuu kaikkien huulilla. Kovaäänistä ihmettelyä tai hiljaista, mielensisäistä pohtimista. Kysymyksiä vailla vastauksia. Siitä puhutaan kaikkialla: laivan koneessa, keittiössä, infossa, messissä ja tax-free -myymälässä. M/s Eckerö -alukselta ei löydy paikkaa, jossa tuo sana ei miehistön mielissä: nuuska. Nautintoaineen historia on yhtä värittynyt, kuin siitä käyty keskustelu nykypäivänä. Todistettavissa kuitenkin on, että suuhun laitettavaa kosteaa raakatupakkaa, eli nuuskaa on käytetty jo vuosisatojen ajan. Kerrotaanpa myös, että espanjalaiset ja portugalilaiset merimiehet toivat tupakkakasvin Etelä-Amerikasta Eurooppaan, jota kasvatettiin aluksi yrttikasvina lääkintään. Tämän jälkeen tupakkaa ja nuuskaa on käytetty ahkerasti eri muodoissa ympäri Euroopan ja nykyisin sitä markkinoidaan jopa trendituotteena kauniisti pakatuissa pusseissa Ruotsissa. Toinen lellikki - ja toinen pahantekijä Nuuskalla on suuret markkinat. Ruotsissa nautintoaineen on arvioitu olevan jopa miljoona käyttäjää, eikä sen käyttö näytä olevan pienentymään. Maa sai nimittäin EU:hun liittyessään poikkeusluvan, että se saa myydä nuuskaa aikaisempaan tapaan, sillä nuuska on merkitty maassa elintarvikkeeksi. Niinpä ruotsalaiset ovat kaupitelleet nuuskaa omassa maassaan ja aluevesillään hyvällä omallatunnolla aina tähän päivään saakka. Nyt EU:n komissio on ottanut silmätikukseen kuitenkin Ahvenanmaan. Se uhkaa Ahvenanmaata uhkasakolla, jotka kasvavat 4000 euroa jokaiselta päivältä, jolloin se myy nuuskaa laivoillaan Ruotsin aluevesillä. Omituista puuhaa, ajattelee jo hölmöläinenkin: Toiselle annetaan lupien kera kaupitteluun ja toista rangaistaan. Samaa mieltä asiasta ollaan myös Eckeröstä Grisslehamiin 10 seilaavalla M/s Eckerö-laivalla. - En ymmärrä tätä pelleilyä. Eikö sen EU:n tarkoitus ole, että kilpailu olisi tasavertaista kaikille, ihmettelee Kim Lehtinen. Kim toimii myyjänä Eckerön tax-free -myymälässä. Yhtiössä hän on työskennellyt jo yli viiden vuoden ajan ja tax-free -myymälätyöstä eri yhtiöissä Kimillä on jo reilusti yli 20 vuotta työkokemusta. Voi sanoa, että mies tuntee läpikotaisin Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä seilaavan asiakaskunnan ostotottumukset. Tax- free:stä ostetaan nautintoaineita, joista nuuska on erittäin merkittävä myyntiartikkeli. - Nuuska näkyy todella paljon myynnissä, sillä se on lisäksi Ruotsissa puolet kalliimpaa, Kim tuntee tuotteen menekin. Nuuskanmyynti on kynnyskysymys Eckerö laivan matkustajista noin 80 prosenttia on ruotsalaisia, Kim laskeskelee. Laiva tekee kesäaikataulussa kolme meno-paluumatkaa Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä päivässä. Matkustajat asioivat tax-free:ssä ahkerasti. Nuuskan myynti on tuottanut Eckerölinjenille noin puolen miljoonan euron tulot vuosittain. Kun oheen laskee myös muut oheismyynnin, nousee tulo jo noin miljoonaan euroon vuodessa, laskeskeli Eckerö-konsernin toimitusjohtaja Björn Blomqvist Nya Ålandissa marraskuun alussa. Kyse on paitsi merkittävästä kassatulosta varustamolle, myös verotulosta Ahvenanmaalle. Mikäli nuuskanmyynti kielletään, menettävät kumpaisetkin paljon. - Paras päätös EU:sta olisi, että nuuskaa saisi myydä vapaasti ainakin tax- free -laivoilla, jotka seilaavat Suomen ja Ruotsin välillä, Kim toivoo. Kokki Stefan Nordberg viihtyy Eckeröllä hyvin ja vikaeeraa kuvaushetkellä pääkokkia.

11 sjömannen 8/2007 Ahvenanmaalaiset tekevätkin kaikkensa, että nuuskan myynti ei loppuisi laivoilta. Vaarana on, että mikäli nuuskan myynti kielletään, saattaa sillä olla vaikutusta myös laivan perässä olevaan lippuun. Kun uutiset EU-komission uhkasakosta Ahvenanmaalle tulivat julki, kertoi toimitusjohtaja Blomqvist harkitsevansa ulosliputusta, mikäli nuuskanmyynti lopetetaan. Se olisi suuri tragedia ahvenanmaalaisille sekä työpaikkojen että verotulojen puolesta, ja kärsijänä olisi myös koko suomalainen merenkulku. - Pahin kauhuskenaariomme on, että laivan lippu vaihdetaan. Koko henkilökunta pelkää, Kim kertoo totisena. Eckerö-laivalla on käynyt puhumassa työntekijöille paikanpäällä myös toimitusjohtaja Blomqvist, mikä kertoo käynnissä tilanteen vakavuudesta. Nuuska-asiaa on pohdittu jonkin verran myös laivan keittiöosastolla. - Olemme keskustelleet asiasta hieman, mutta kukaan ei oikein tiedä, että mitä tässä tulee tapahtumaan, kokki Stefan Nordberg toteaa. Stefan kertoo, että Ahvenanmaata uhkaavat sakot tulivat hieman yllätyksenä itsekin Ahvenanmaalla asuvalle miehelle. Hän aloitti Eckeröllä vuonna -98 kesätyössä ja on viihtynyt varustamossa hyvin. Stefan ei osaa sanoa tilanteeseen oikein muuta kuin, että Eckerön alukset pysyisivät Suomen lipun alla ja että nuuskaa saisi myydä aluksilla kuten ennenkin. Ålandsfärjan karilla, matkustajarysäys Eckeröllä M/s Eckerö -laivalla työskentelee paljon henkilökuntaa, jotka ovat kiertäneet Eckerö-konsernin useilla laivoilla. Eräs heistä on keittiössä häärivä Martin Bondesson, joka on työskennellyt aiemmin esimerkiksi M/s Roslagenilla ja M/s Alandialla. Martin on myös huomioinut parhaillaan käytävän nuuskakeskustelun lehtien palstoilla. Hän ei itse nuuskaa, mutta tuntee monia tuttujaan, joiden on matkustettava nykyisin aina Ruotsinpuolelle tuotetta ostamaan. Ostajat eivät siis katoa, vaikka myyntikielto astuisikin voimaan, eli tuotetta hankitaan sieltä mistä sitä parhaiten saadaan. Nyt Martinin on kuitenkin lopetettava rupattelu, sillä hän leikkaa vauhdilla juuri uunista tulleita paisteja viipaleiksi. Ålandsfärjanin karilleajo on aiheuttanut matkustajarysäyksen Eckerölle, joten keittiöhenkilökunta on melko tiukoilla. Sama tilanne jatkuu kylmäkeittiössä, jossa naiset ehtivät hädin tuskin puhua, kun he kokoavat tarjolle uusia ruokia. Edellisenä lauantaina laivalla oli henkilökunnan laskelmien mukaan reilusti yli matkustajaa. Eckerö-laiva ajaa Ruotsin puolelle reilussa parissa tunnissa, joten useat matkustajat käyttävät laivaa päivittäiseen kulkemiseen. Aluksen kylmäkeittiössä työskentelee seitsemän ihmistä, mutta kiire siellä totisesti parhaillaan on päällä. Charlotta Åkerblom ja Stina Keinonen kaivavat kaapista uusia tuotteita esille ja Stina valmistaa rahkaa tarjolle. Keittiön ikkunasta näkyy jo Ruotsinpuolen ranta ja laiva saapuu satamaan. Vanhat matkustajat poistuvat ja uudet otetaan sisälle. Paluumatka kohti Ahvenanmaata alkaa. M/s Eckeröllä uusia matkustajaennätyksiä Nuuskanmyynnin jatkuminen on toimitusjohtajan hartain toive Eckerö-konsernin toimitusjohtaja Björn Blomqvist kertoo olleensa tietoinen jo pidemmän aikaa EU-komissiossa nuuskasta käytävästä keskustelusta. Yllätyksenä hänelle kuitenkin tuli EU:sta tullut vaade lopettaa nuuskanmyynti. Ulosliputtamisen riski on olemassa Ahvenanmaalaiset alukset voivat myydä vielä tällä hetkellä nuuskaa Ruotsin aluevesillä. Blomqvist kertoo olevansa nykyiseen lakiin todella tyytyväinen, sillä olisi outoa, jos lakia tai nyt voimassa olevaa käytäntöä jouduttaisiin muuttamaan. - Silloin on olemassa valitettavasti riski, että yhtiön on ulosliputettava laivoja Ruotsiin, Blomqvist toteaa tilanteesta. Mikäli alukset vaihtavat lippumaata, seuraa miehistö tuolloin perässä, hän kertoo. - Miehistölle tarjotaan työtä samoilla laivoilla, mutta ruotsalaisen lipun alla. Voimme myös yrittää tarjota jotain vaihtoehtoista työtä niille laivoille, jotka pidämme Suomen lipun alla, eli pääasiassa M/s Nordlandialle mutta myös M/s Translandialle. Toive nuuskanmyynnin jatkumisesta on kuitenkin mielessä. - Uskon, että myös miehistö on samaa mieltä kansani asiasta: Haluaisimme jatkaa kuten nyt, eli myydä nuuskaa niin kuin tällä hetkellä, toimitusjohtaja toivoo. Miehistön surulliset tunteet Blomqvist vieraili M/s Eckerö -laivalla ja uskoo tietävänsä miehistön tämän hetkiset tunteet. - Miehistö on varmasti surullinen ja miettii, että mitä negatiivisia vaikutuksia ulosliputtamisesta voi tulla. On myös varmasti henkilöitä, jotka miettivät lipunvaihdon vaikutuksia esimerkiksi eläkesäästämiseen, verotukseen jne. Kilpailua on kuitenkin seurattava, jos nuuskanmyynti päätetään lopettaa. - Uskon kuitenkin, että miehistö ymmärtää, että miten tärkeää nuuskanmyynti on, ja että meillä on oltava samat kilpailuedellytykset kuin kilpailijoillamme. Sellaista tilannetta ei voi olla, että toiset voivat myydä nuuskaa ja toiset eivät. Niinpä Blomqvist uskoo, että suuri osa miehistöstä ymmärtää tilanteen. - Uskon, että enemmistö miehistöstä ymmärtää, että ulosliputtaminen on ymmärrettävä vaihtoehto vaihtoehto, jos liikennöinti kuitenkin jatkuu sillä keinoin. Blomqvist itse kuitenkin toivoisi ja näkisi, että alukset olisivat Suomen lipun alla tulevaisuudessa, mutta kaikki on EU:n päätöksenteosta kiinni. Birka Line Eckerön kainalossa Eckerön omistusosuus Birka Line osakkeista nousi 90,4 prosenttiin ja äänistä 89,8 prosenttiin 22. marraskuuta. Yhtiön aie on lunastaa myös loput Birkan osakkeet. Toimitusjohtaja Blomqvist kertoo, että Birka Linen miehistöön ei ole tulossa muutoksia. - Kauppa ei tule muuttamaan miehistön asemaa. Sitä se ei tule tekemään. Sama alus, samat tuotemerkit ja tarjonta sekä sama miehistö tulee liikennöimään jatkossakin, Blomqvist kertoo. Konsernin on tarkoitus jatkaa samaa yhteistyötä kuin nykyisin. Eckerön toimitusjohtajan mukaan melkein kaksinkertaistuneessa yritysryppäässä on suuret etunsa, sillä se luo taloudellista turvallisuutta tulevaisuuteen. - Myös ympärillämme olevat kilpailijat ovat suurentuneet. Sen tähden myös meidän on kasvettava. Blomqvist kertoo olevansa ylpeä työntekijöistään ja hän toivoo luovansa heille tulevaisuudessa varmempia työpaikkoja. - Olemme pieni pelaaja suurten yhtiöiden rinnalla, sillä kilpailijamme ovat suurempia ja vahvempia. Silti olemme pärjänneet kilpailussa hyvin ja se on hyvän ja ahkeran miehistömme ansiota, Blomqvist kiittää. SL Eckerö-konsernilla ja laivalla on mennyt hyvin viime vuosina ja tulos on kasvanut tasaiseen tahtiin. Eckerö-aluksen purseri Björn Saloranta on kohdannut omassa työssään kasvaneet matkustajavirrat. - Asiakkaita on riittänyt hyvin ja olemme tehneet täällä jopa matkustajaennätyksiä, Björn kertoo. Hyvän tuloksen lisäksi aluksella on saatu asioita parempaan kuntoon muutoinkin edellisvuoteen nähden. - On vaikea keksiä mitään suurempia puutteita, Björn tuumii. Laiva viettää yönsä esimerkiksi satamassa, mikä on työntekijöiden kannalta hyvä asia. Tilanne näyttää siis valoisalta, mikäli ei oteta sitä yhtä sysimustaa uhkapilveä lukuun: uhkaavaa nuuskanmyynnin kieltoa aluksilla. - Olemme jutelleet nuuskatilanteesta messissä keskenämme. Varmasti jokainen pelkää ulosliputuksia ja jotkut pohtivat esimerkiksi eläke-etuisuuksia siinä mahdollisessa tilanteessa, Björn kertoo. Siirryttäessä messin puolelle ovat siellä ruokailemassa parhaillaan siivoojat. Hekään eivät löydä laivalta mitään suurempia ongelmakohtia, sillä kaikki tuntuu pelaavan hyvin. Se yksi asia kuitenkin myös heitä mietityttää. - Pelko aluksen lipusta on päällimmäisenä mielessä, yksi heistä toteaa. Käynnissä olevaan keskusteluun liittyy myös messiemäntä Kristiina Juti. - EU-direktiivit alkavat mennä kyllä huippuunsa, Kristiina tuumii. Mikäli EU sakottaa toista maata ja suosii puolestaan toista, ei EU:n perusidea vapaasta kilpailusta toimi. Pöydässä käyty keskustelu on monipuolinen ja sinkoilee eri urille, mutta kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä loppu tulemasta: työpaikkojen on säilyttävä. SL Kokin työt ja ruoanlaitto kiinnostivat Martin Bondessonia jo pienestä pitäen, mies kertoo. Kristiina Juti vikaeeraa parhaillaan vakituisia messi-isäntiä M/s Eckeröllä. Hän on toiminut messiemäntänä kesälaiva M/s Alandialla ja M/s Roslagenilla, joka myytiin Ålandstidningenin tietojen mukaan Välimerelle marraskuussa. Kristiina on viihtynyt Eckeröllä hyvin ja työt sujuvat ammattilaisen rautaisin ottein. Sekä Kristiina että laivan muu henkilökunta antavat Eckerön ruoalle erityiskiitosta, eli terveisiä keittiöön. Tax-free:n myyjä Kim Lehtinen näkee työssään konkreettisesti nuuskan menekin. Kun tuotetta saavat myydä ruotsalaiset, olisi sen oltava muillekin mahdollista, Kim toteaa. 11

12 merimies 8/2007 Laki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta tulee voimaan vuoden 2008 alussa HHallituksen esitys (HE 115/2007) laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta oli eduskunnan käsittelyssä marraskuussa. Lain tavoitteena on suomalaisen merenkulun kansainvälisen kilpailukyvyn säilyminen Suomen lipun alla sekä suomalaisten työpaikkojen turvaaminen ja huoltovarmuuden ylläpitäminen. Lain avulla on tarkoitus myös nivoa umpeen Suomen ja eurooppalaisten kilpailijamaidemme välillä syntynyttä rakoa merenkulun tuissa, sillä useissa Euroopan merenkulkumaissa meriliikenteen tukia on kasvatettu huomattavasti viime vuosina kotimaahamme verrattuna. Eduskunta sain lain käsittelyn päätökseen perjantaina ja se tulee voimaan vuoden 2008 alussa. Kuten lain nimi kertoo, sen on ennen kaikkea tarkoitus edistää Suomen merenkulun kilpailukykyä ja sen toivotaan edesauttavan esimerkiksi alusten liputtamista Suomen lipun alle. Lain on tarkoitus lisäksi myös yhtenäistää maamme tämän hetkistä merenkulkutukien lakiviidakkoa yksien kansien väliin. Voimaan tullessaansen on tarkoitus kumota nykyinen laki ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta, joka säädettiin 90-luvun alussa. Matkustaja-alustuki vakinaiseksi Uudessa laissa myönteinen asia on matkustaja-aluksia koskevan miehistökustannusten tuen vakinaistaminen. Vakinaistamisen myötä matkustaja-alukset ja lastialukset tulevat saamaan yhteneväiset tuet. Työnantaja saa jatkossa takaisin merityötulosta toimitettavat ennakonpidätykset sekä työnantajamaksut. Kotimaan meriliikenne rajoitetusti tuen piiriin Uudessa laissa esitetään tuettavaksi rajoitetusti myös kotimaan meriliikenteen lastialuksia, joiden on kuitenkin oltava puolet toiminta-ajastaan joko ulkomaan meriliikenteessä tai kansainväliselle kilpailulle alttiissa kotimaan meriliikenteessä. Lakiehdotus jättää ulkopuolelleen näin ollen kotimaan meriliikenteen matkustaja-alukset. Lakiehdotus ei sisällä myöskään tukea off shore -toimintaan. Merimies-Unioni on esittänyt tukien kohdistamista kaikkeen kansainvälisessä kilpailussa olevaan meriliikenteeseemme riippumatta siitä, harjoitetaanko liikennettä sisävesillä, rannikolla saaristossa, lähialueilla tai muualla, sillä on huolestuttavaa että esimerkiksi sisävesillämme valtaosa Saimaan kanavan kautta tapahtuvista lastinkuljetuksista hoidetaan hollantilaisilla tai venäläisillä aluksilla. Tukialueen laajentaminen oikaisisi suomalaisten varustamojen kannalta vääristynyttä kilpailutilannetta. Kilpailukyvyn edistämisen kyseenalaiset keinot Eduskunnassa käsittelemä lakiehdotus ei ole ollut kaikilta kohdiltaan hyväksyttävissä. Merimies-Unioni vaati voimakkaasti lain valmisteluvaiheessa, että merenkulun tukia koskevan lainsäädännön tulisi rajoittua ainoastaan elinkeinopoliittisiin kysymyksiin, eikä työoikeudellisiin kysymyksiin. Suomalaisella aluksella on noudatettava Suomen lainsäädäntöä, eikä perusteita poikkeaman säätämiselle ole. Lakiehdotus sisälsi myös EU- ja ETA-alueen ulkopuolista työvoimaa koskevaan kohtaan liittyvän muutosehdotuksen, jonka mukaan lastialusten miehistö voisi olla 100 prosenttisesti EU- tai ETA-alueen ulkopuolista, kolmansista maista. 12 Nykyisessa kauppa-alusluettelolaissa luku on rajoitettu enintään 50 prosenttiin lastialuksilla. Suomen Merimies-Unioni ei voi hyväksyä EU- ja ETAalueen ulkopuolisen työvoiman käyttöä suomalaisilla aluksilla kotimaahamme suuntautuvassa liikenteessä, jos heille ei makseta suomalaisten työehtosopimusten mukaista palkkaa. Mikäli aluksille olisi palkattu esimerkiksi kolmansista maista miehistöstöt, riski myös siitä, että miehistöt ja matkustajat eivät pysty kommunikoimaan keskenään onnettomuustilanteissa kasvaa myös olennaisesti. EU perustettiin aikanaan kasvattamaan EU:n talousalueen kasvua ja työllisyyttä. Hyvä kysymys siis on, vääristävätkö kolmansista maista tulevat miehistöt työllisyyden turvaamista EU-alueella. Lakiesitys nostatti kiivaita tunteita täysistunnossa Hallituksen esitys laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta meni hallituksen esityksen mukaisena läpi eduskunnan täysistunnossa käydyssä äänestyksessä. Saara Karhu (sd.) teki ehdotuksen hallituksen mietintöä vastaan, jossa hän esitti lakiehdotuksen kolmannen luvun poistamista Merimies- Unionin lausuntojen mukaisesti. Hallituksen esitys voitti kuitenkin opposition ehdotuksen äänin Perjantaina käytyä äänestystä edelsi kiivas täysistuntokeskustelu, jossa kansanedustaja Tero Rönni (sd.) totesi nyt tehdyn päätöksen olevan historiallinen, mutta ei kannatettava, mikäli lakiesityksen kolmansien maiden miehistöjä koskeva kohta menee lävitse. - Yksikään aikaisempi hallitus ei ole tällaista tehnyt, Rönni siunaili täysistunnossa hallituksen esityksestä kateissa olevaa järkeä. Opposition ehdotukset Merimies-Unionin lausuntojen mukaan eivät kuitenkaan menneet äänestyksessä lävitse. Kansanedustaja Rönni ihmetteli kansanedustajien suopeutta orjatyövoiman käytölle. - Esko Ahon hallitus on tehnyt ja säätänyt 1992 kaupparekisterilain, jossa tämä orjatyövoima sallittiin jo silloin, Tero Rönni, eduskunnan täysistunto : Halvimmat merimiehet, mitä on esille tullut viime kuukausien ajalta, ovat 200 dollarin kuukausipalkalla töitä tekevät kiinalaiset. Näilläkö tekijöillä sitten turvaamme meillä Suomessa merenkulun tulevaisuuden? Haluammeko todella Suomen maaperälle, jota suomalaiset alukset ovat, siis tällaista orjatyövoimaa? Merimies-Unioni on tuonut lain valmisteluvaiheessa eduskunnan valiokunnille jättämissään lausunnoissa edellämainitut näkökohdat esiin ja esittänyt, että lakiehdotuksen kolmas luku, jossa on tuotu edellä mainittuja epäkohtia esiin, poistettaisiin. Lakiesitystä käsiteltiin eduskunnassa työelämä- ja tasa-arvo-valiokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Oppositiopuolueet asettuivat vastustamaan lakiesityksen työoikeudellista säätelyä ja sekamiehitystä koskevia kohtia Merimies-Unionin lausuntojen mukaisesti, mutta hallituksen esitys voitti täysistunnossa opposition esityksen. Euroopan kirjava meriliikenteen tukiviidakko Merenkulun tukikilpailu ei ole vain Euroopan sisäistä, vaan maailmanlaajuista. EU:ssa ollaan huolestuneita alueen jäsenvaltioiden kansainvälisestä kilpailukyvystä merenkulussa mukavuuslippuvaltioihin verrattuna. Euroopan komissio on antanut jäsenvaltioilleen suuntaviivat merenkulun hyväksyttävistä tuista, joiden myöntämistä se myös valvoo. Tukikilpailu eri maiden välillä onkin kiristynyt Euroopassa entisestään 2000-luvun alussa. Voittajia ovat tähän saakka olleet esimerkiksi Hollanti ja Englanti, jotka ovat imeneet muiden valtioiden laivastoja omien lippujensa alle. SL ja nyt sitä orjatyövoiman käyttöä saadaan jatkaa, Rönni ihmetteli syvästi. Yhteisen kielen puute on ongelma Hallituksen esityksessä hallituspuolueilla häilyi taustalla näkemys, että työntekijän palkka voidaan suhteuttaa hänen kotimaansa elinkustannuksiin. Eurooppalaiselle ay-liikkeelle on kuitenkin hyvin selvää, ettei työntekijän kotimaa ei voi olla peruste palkanmaksuun, vaan työn suorituspaikka on määräävä tekijä. Täysistunnossa käydyssä keskustelussa oppositio kiinnitti huomiota myös kielikysymykseen, mikäli kolmansien maiden työntekijät miehittäisivät lastialukset, voisi yhteisen kielen puute olla turvallisuusriski kriisitilanteessa. - Onko ulkomaalainen työvoima kriisitilanteessa jopa turvallisuusriski, jos yhteistä kieltä ei ole miehistön kesken? Näitä voi ihan oikeutetusti kysyä, kansanedustaja Karhu ihmetteli. Myös kolmansien maiden miehistöjen koulutustasoa on kritisoitu. Asia tuotiin viimksi esille Helsingin Sanomien joulukuun Kuukausiliitteessä. Jutussa haastateltu kippari totesi, että EU:n ulkopuolinen työvoima viihtyy alalla pari - kolme vuotta ja palaa sen jälkeen takaisin kotimaihinsa. Merimiestyön oppiminen vie kuitenkin vuosia, joten heikon osaamisen omaavat EU:n ulkopuoliset miehistöt aiheuttavat esimerkiksi jo nyt paljon vaaratilanteita Itämerellä. Onkin toivottavaa, että turvallisuuteen ja osaamiseen panostetaan liikenteessämme riittävästi myös tulevaisuudessa, sillä eikö Ahdin valtakunnassa ole jo tarpeeksi asukkaita? On sekä ihmishenkien että ympäristön vaarantamista, jos alukset miehitetään ehdoin tahdoin kokemattomalla työvoimalla. Toivottavasti emme tällaista päivää kuitenkaan koskaan näe, sillä silloin voi todeta hallituksen ampuneen itseään haulikolla jalkaan. SL

13 sjömannen 8/2007 Tyyni ja valpas kuuntelija VViking Linen tuleva pääluottamusmies Jyrki Lummejoki toteaa, että ongelmat on parasta selvittää laivalla mahdollisimman nopeasti. Räväkäksi, mutta samalla rauhalliseksi luonnehdittu Jyrki Lummejoki, 42, odottaa mielenkiinnolla uuden tehtävänsä alkamista ensi vuoden alusta. Keskusteluyhteyden säilyminen työntekijöiden sekä työnantajan välillä on hänestä ensiarvoisen tärkeää. Tämä ei ole mikään yhden miehen show, vaan tarvitaan tiivistä yhteistyötä muiden luottamusmiesten kanssa, toteaa Lummejoki. Hän haluaakin järjestää palavereja osastoluottamusmiesten kanssa, jotta tieto välittyisi laivoille. Paperityöt hoituvat Turun satamassa sijaitsevassa toimipisteessä. Tarkoitukseni on seilata aluksilla mahdollisimman paljon, lupaa Jyrki. Sillä laivoillahan työntekijät ovat, jolloin kentän tuntemus säilyy. Samaan aikaan varustamolla aloittaa uusi henkilöstöpäällikkö, se on varmaan hyvä asia, sillä he voivat kehittää toimivat työskentelykäytännöt. Minuun ei huutaminen tehoa Tapauksia käsiteltäessä pitäisi Lummejoen mukaan aina muistaa, että kritiikki ei kohdistu henkilöön vaan ongelmiin. Työnjohtopuolelta hän kaipaakin enemmän arvostelunsietokykyä asioita puitaessa. Jyrki toimi nuoruusvuosinaan vääpelinä Syyrian rauhanturvaoperaatiossa. Monia hyviä kavereita on säilynyt noilta ajoilta, mutta myös aimo annos tyyneyttä tuli omaksuttua. Minuun ei huutaminen tehoa, vaan arvostan asiallista keskustelua, toteaa Lummejoki. Hyvät keskustelutaidot ovatkin varmasti sellaisia ominaisuuksia, joita tulevassa tehtävässä tarvitaan. Sopimuksia pitäisi noudattaa Erityisen huolestunut Lummejoki on tällä hetkellä ihmisten jaksamisesta. Varustamon ylityökiellosta huolimatta ylitöitä tehdään paljon ja usein vielä ilmaiseksi. Siitä ei saa muuta kiitosta kuin sen, että lisää pitäisi tehdä, toteaa Jyrki. Hän kertoo huolestuneena seuranneensa sopimusten laiminlyönnin lisääntymistä laivalla. Mielenkiintonikin ammattiyhdistystoimintaan virisi vuoden 2001 jälkimainingeissa. Silloisen matkustajalaivasopimuksen myötä työntekijöiden kohtelu huononi. Ei sitä touhua voinut sellaisenaan niellä, sanoo Lummejoki. Linssiin viilaaminen on lisääntynyt Lummejoen mukaan suoranainen valehtelu työasioiden tulkinnoissa on viime vuosina lisääntynyt harmittavan paljon. Työtahti on kiihtynyt laivoilla erittäin vaativaksi, mutta samalla työantajapuoli on tyytymätön lisääntyneistä sairauspoissaoloista. Ei ole järkeä puhua hienoista henkilöstöstrategioista, jos ihmiset samaan aikaan poltetaan loppuun, Jyrki sanoo. Monet ovatkin siirtyneet maihin, koska eivät ole enää jaksaneet työn pakkotahtisuutta. Tulevaisuuden haasteita merenkulussa Lummejoen mukaan tärkeitä kysymyksiä merenkulun tulevaisuutta pohdittaessa on mm. tonnistoveron saaminen kilpailukykyiselle tasolle. Nuuskakysymys näyttää myös uhkaavalta tällä hetkellä. Kun ongelmia tulee, on pelinappulana aina työntekijä, valittelee Lummejoki. Vikingillä merkittävä kysymys tulee olemaan kaluston uusiminen. Onneksi nyt on hankittu kaksi uutta alusta. Mutta laivat vanhenevat koko ajan ja Itämerellä kilpaillaan myös varustelutasolla, kertoo Lummejoki. Luottamusmiehille tarvitaan sijainen Luottamusmiehen tehtävä pitäisi saada niin houkuttelevaksi, että uusia tulijoita löytyisi, jatkaa Lummejoki. Kun hän nyt siirtyy m/s Amorellalta pääluottamusmieheksi, ei laivalle jää lainkaan tehtävän hoitajaa. Jyrkille on moni todennut, ettei noin hulluun hommaan viitsi lähteä. Toivottavasti saataisiin selkeät pelisäännöt luottamusmiesten tehtävän hoitamiseen, hän painottaa. Vapautusta saa tehtävien hoitamiseen, mutta samalla muu porukka laivalla läkähtyy työtaakan alle. Hommia paiskitaan Lummejoen mukaan niin kovasti, että yhdenkin ihmisen puuttuminen työpisteestä kuormittaa muita kohtuuttomasti. Ravintola Niilillä Kokkina parikymmentä vuotta ruokaa valmistanut Lummejoki kertoo, että viikon työrupeaman jälkeen saattaa mikro kilahtaa eineksen lämmettyä. Mieleenpainuvin ravintolaelämys löytyi Egyptin kapeilta kujilta. Ihmettelimme kavereiden kanssa, että miten näin tasokas paikka voi sijaita syrjässä. Mutta päivänvalossa huomasimmekin ravintolan sijaitsevan aivan hotelli Hiltonin takana, nauraa Jyrki. Teksti ja kuva: Katja Gräsbeck Jyrki Lummejoki - 42-vuotias - turkulainen - perhesuhteet: tyttöystävä sekä kaksi noutajaa - merille 1990-luvulla - laivat: Kalypso, Älandsfärjan, Sofia, Linda, Silja Symphony, Rosella ja Amorella - ammatti: laivakokki - aiemmat luottamustehtävät: laivaluottamusmies, varaluottamusmies vuosina kaikkiruokainen: keskustelussa paljastui sushien ystäväksi - liikunta: uinti - kirjallisuus: Mauno Saaren Näkymätön käsi on tällä hetkellä työn alla - motto: Ei oikeutta saa, ken itse ei sitä hanki. Timo Keskitalo jatkaa Neste Oil Shippingin pääluottamusmiehenä Neste Oil Shippingin pääluottamusmieheksi on valittu Timo Keskitalo ja varapääluottamusmieheksi Olli Kauranen. Pääluottamusmies- ja samanaikaisesti järjestetty varapääluottamusmiesvaali päättyivät Keskitalo on toiminut Neste Oil Shippingin pääluottamusmiehenä kahden edellisen vuoden ajan ja aloittaa tehtävässä näin ollen nyt toisen kautensa. Myös Kaurasella alkaa toinen kausi varapääluottamusmiehenä. Keskitalo ja Kauranen kiittävät saamastaan luottamuksesta. Mika Ojalasta Viking Linen uusi varapääluottamusmies Viking Linen uudeksi varapääluottamusmieheksi on valittu Mika Ojala. Hän aloittaa tehtävässään Varapääluottamusmieskausi on Ojalan ensimmäinen. Varustamoliikelaitos lomauttaa 15 työntekijää Jäänmurtajilta lomautetaan 22. marraskuuta alkaen noin 15 työntekijää, joista 14 on Suomen Merimies- Unionin jäseniä ja yksi Suomen Konepäällystöliiton jäsen. Nyt tehtävä lomautus on luonteeltaan määräaikainen. Varustamoliikelaitos lomautti jo viime keväänä jäänmurtajilta 13 henkeä toistaiseksi. Varustamoliikelaitoksen jäänmurtajilta lomautettujen yhteismäärä on näin ollen 28 työntekijää uutta jäänmurtokautta kohti kuljettaessa. 13

14 merimies 8/2007 AIMO MYRÄKKÄ Toimiston aukioloajat joulun tienoolla Merimies-Unionin toimisto on avoinna normaalisti joulun ja uuden vuoden välipäivinä, eli 27. ja 28. joulukuuta. Uuden vuoden päivän jälkeen toimisto on avoinna jälleen keskiviikkona 2. tammikuuta Aimo Myräkän joulupakina Hii-o-hoi! Tervehtii Aimo. Se on taas tullut aika perinteisen joulutarinan. Menneinä vuosina on Aimo kirjoitellut puuta heinää. Semmoista mielikuvitusjuttua, että kaikki olisi hyvin ja kivasti. Vaan eihän se koskaan niin sitten ole käynyt. Ei varsinkaan merenkulussa. Ei ole ollut maassa (eikä merellä) rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Vaikka kuinka toivoisi Suomen valtiovallan ymmärtävän, että Suomi on saari ja kauppalaivastoa tarvitaan. Vaikka kuinka toivoisi, että kilahtaisi myös merimiehen -ja naisen kirstuun ylimääräinen ropo, niin ei. Vanhana merenkävijänä Aimo kuulee aina silloin tällöin, että epävarma on leipä niin monella. Löytyykö töitä ja minkälaisia? Onko varustamo enää suosiollinen huomenna, sitä ei kukaan tiedä. Ja sehän se miestä ja naista syö epävarmuus. Mutta eipä ole se huolena ainoastaan suomalaisella merimiehellä. Aimo on nimittäin maailmaa kiertäessään nähnyt monenlaista merityöntekijää. Ja niin se on, että riippumatta ihonväristä tai miten vinossa ovat silmät, kyllä ne kaikki ovat ihan oikeita merenkävijöitä. On sitä Aimo katsellut, kuinka maailman satamissa filippiiniläiset ovat jonossa puhelinkioskeilla ja kotimaahansa kuulumisia soittelevat vähistä rahoistaan. Ei nimittäin mukavan lipun alla ole mukavaa kuin paatin omistajilla ja matkustajilla. Niissä ovat merimiehet vailla vakuutuksia, eläkkeitä tai muita etuisuuksia. Ei ole paljon tuloja tummahipiäisellä afrikkalaismiehellä, joka muutamasta pennosesta antaa työpanoksensa rahtaajalle ja joskus jopa henkensäkin, kun saaduilla rahoilla ei alusta saa korjattua. Ja mitä ajattelee japanilainen, joka Malakansalmessa seilatessaan ei tiedä, koska nykyajan merirosvot partaan yli kiipeävät. Se on henki herkässä siellä päin maailmaa. Eikä ole yhtään sen helpompaa kiinalaisella yrittäjällä, joka keulapiikissä nukkuu pyykkisäkkien päällä, keittää riisinsä samassa tilassa priimuskeittimellä ja pesee laivan pyykit alkeellisella koneella. Ja entäpä sitten Karibianmeren poika tai tyttö, joka on viisi kuukautta poissa kotisaareltaan, tienaa elantonsa vain juomarahoilla ja saa potkut, jollei hymyile risteilylaivan asiakkaalle. Ei siinä voi varmuudesta puhua. Hii-o-hoi! Silti jokainen on heistä merityöntekijä ammattinimike vain vaihtuu ja kopin suuruus ja porukan määrä, joka siinä hytissä asuu. Aimo muistaa hyvin ajan, jolloin oli töissä eräässä suuressa Suomessa rakennutussa paatissa, jossa kahdeksan ukkoa jakoi saman hytin ylellisyytenään yksi yhteinen vessa ja suihku. Ei tosin taida enää onnistua ihan tuolla tavoin, oli perässä mikä hyvänsä lippu. Saattaa olla punkkien määrä rajoitettu neljään. Niinpä tästä tuli Aimon joulutarina tällä kertaa, eikä ihan iloinen. Voi jospa kävisikin niin, että maailmassa tulisi maalle ja merille ihan oikeasti hyvää tahtoa ja rauhaisaa mieltä. Jospa saisivat nuo lukemattomat merenkulkijat, jotka seilaavat vailla mitään turvaa tulevaisuudesta tai niistä etuisuuksista jotain hyvää ja pysyvää, joka olisi suuri askel eteenpäin. Jospa viiden kuukauden törnit muuttuisivat inhimillisemmiksi ja irtisanominen ei olisi koko ajan kauhukuvana mielessä. Jospa he saisivat ilman taistelua edes palkan, joka heille on luvattu. Jospa he voisivat kieltäytyä työstä vesillä liikkuvissa ruumisarkuissa, jotka ovat ruosteen syömiä ja mikään teknisistä laitteista ei toimi ja vaarassa upota pienimmässäkin myrskyssä. Silloin tulisi joulu heillekin onhan se rauha ja hyvän tahdon juhla. Vaan eipä taida Aimo eikä kukaan muukaan tähän uskoa, että näin kävisi ihan oikeasti. Hii-o-hoi! tuumaa Aimo. Niin taitaa mennä taas yksi joulu merellä. Niin Aimolla sekä muilla. Mutta toivotaan kuitenkin, että vielä joskus kaikilla menisi ihan kivasti ja ollaan kiitollisia jouluna sitä, että sentään suomalaisilla merimiehillä menee sittenkin aika kivasti. Merellä Aimo Myräkkä Joululahjarahat kotimaan lapsiperheiden hyväksi Suomen Merimies-Unioni on lahjoittanut joululahjarahansa Hyvä Joulumieli -keräykseen, jolla autetaan vähävaraisia ja vaikeassa elämäntilanteessa olevia kotimaan lapsiperheitä. Keräyksen ovat järjestäneet yhteistyössä Ykkösen Aamu-tv, Radio Suomi, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Kesko. Merimies-Unionin henkilökunta toivottaa kaikille jäsenilleen ja yhteistyökumppaneillleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2008! Jäsentutkimus on parhaillaan käynnissä Suomen Merimies-Unioni tekee parhaillaan jäsentyytyväisyystutkimusta liiton toiminnasta ja palveluista. Tutkimuksen toteuttaa MIMES-niminen yritys. Mikäli et ole vielä vastannut kyselyyn, toivomme että teet sen 4. tammikuuta 2008 mennessä. Mielipiteesi on tärkeä, jotta saamme kehitettyä toimintaamme edelleen tulevaisuudessa. Seuraavan Merimies-lehden aineistopäivä on jo ! Huomioikaa, että vuoden ensimmäisen Merimies-lehden aineistopäivä on jo tämän vuoden puolella ensi vuoden edustajakokouksen aikataulusta johtuen. (Vuoden 2008 ensimmäinen lehti ilmestyy jo tammikuun puolivälissä.) Merimiehen ilmestymisaikataulu 2008 Nro aineisto ilmestyminen toimituksessa (ed.kok.teema) toukokuussa

15 sjömannen 8/2007 LEDARE Allt som tidigare inom sjöfarten Ett år har åter gått och vad sjöfarten beträffar enligt tidigare mall. Den delvis rådande ovissheten om framtiden fortsätter. Trots tillväxten inom sjöfarten och vissa positiva signaler till näringsgrenen har de finländska fartygens andel av sjötransporterna fortsättningsvis minskat. Efter vårens riksdagsval bildades en ny, borgerlig regering i snabb takt. Den nya regeringen har lovat fortsätta den sjöfartspolitiska linje som utstakades av den förra regeringen. I regeringsprogrammets sjöfartspolitiska avsnitt har inskrivits alldeles goda åtgärder, varigenom verksamhetsförutsättningarna för den finska sjöfarten kunde tryggas. Riksdagen har nyligen antagit en lag om förbättring av sjötrafikens konkurrensförutsättningar. Den viktigaste punkten i lagen är att stödet till passagerarfartyg blir permanent. Lagen är dock inte täckande ifråga om alla stödåtgärder, och redarna har redan nu yrkat på revideringar. Sjömans-Unionen å sin sida påyrkar starkt att i lagen slopas möjligheten att använda sig av s.k. billig arbetskraft. Vid utskottsbehandlingen och riksdagens plenum motsatte sig majoriteten av regeringspartiernas representanter de ändringsförslag som lyfts fram av Sjömans-Unionen. Oppositionen däremot ställde sig bakom Unionens förslag. Regeringen har vidare lovat ett nytt tonnageskattesystem inom nästa år. Först när tonnageskattens slutliga utformning är klar, klarnar också den finska sjöfartens framtid. Regeringen borde dock inte söla längre i saken; det är redan bråttom med en lösning ifråga om tonnageskatten för att den finska sjöfarten skall hinna med i konkurrensen medan det ännu är högkonjunktur. I höst har också de inpo-relaterade kollektivavtalen gått ut. Nya kollektivavtal har gjorts enligt tidigare metoder men också med nya vapen. Politikernas inblandning i arbetsmarknadsfrågor har försvårat slutandet av avtal. Arbetsmarknadsparterna måste själva kunna avgöra skyddsarbetets gränser i varje situation. Människoliv får inte under några som helst förhållanden äventyras, men inte heller får strejkrätten begränsas genom tvångslagar. För Sjömans-Unionens vidkommande är huvudavtalen ännu öppna. Unionens mål är att få till stånd s.k. kvalitativa förbättringar i kollektivavtalen samt ett rejält solidariskt lönelyft som tryggar sjömännens köpkraft. Förhandlingar har förts, men tills vidare utan resultat. I arbetsgivarnas förslag saknas såväl god vilja som pengar. Men ingen anledning att sörja, en kollektivavtalslösning fås nog till stånd i tid, senast på våren när det finns tillräckligt tryck. Jag hoppas att det nya året äntligen skall avlägsna ovissheten om den finska sjöfartens framtid. Speciellt viktigt är det för de visstidsanställda som arbetsgivarna år efter år har bollat med, hänvisande till konkurrensläget. Det måste nu få ett slut! Det nya året är för Unionen också ett kongressår. Nomineringen av kandidater för kongressvalet har just avslutats och röstningen på de olika kandidaterna inleds i början av nästa år. Kongressen är Unionens högsta beslutande organ. Kongressen drar upp linjerna för Unionens kommande verksamhet och väljer Unionens ledning och beslutande organ. Sjömans-Unionen kommer även i framtiden att möta så många utmaningar att de allra bästa krafter behövs i kongressen och Unionens beslutande organ. Med tanke på demokratin är det alltid viktigt att rösta, det gäller också ifråga om Unionens val. Kom alltså ihåg att utnyttja din rösträtt! Jag vill tacka alla Sjömans-Unionens medlemmar, förtroendevalda och anställda för det gångna året och önskar er alla, både till lands och sjöss, en god jul och ett framgångsrikt nytt år. Pekka Teräväinen förbundssekreterare Pekka.teravainen@smury.fi Vaasan toimisto Vaasan toimistossa ei ole toimitsijapäivystystä maanantaina neuvottelutilanteen vuoksi. Kontoret i Vasa Ombudsmannen på kontoret i Vasa kan inte nås måndagen den på grund av avtalsförhandlingar. Medlemsutredning pågår Finlands Sjömans-Union företar som bäst en utredning om medlemmarnas tillfredsställelse med förbundets verksamhet och service. Utredningen genomförs av företaget MIMES. Om du inte ännu besvarat förfrågan, hoppas vi du kan göra det senast den 4 januari Din åsikt är viktig, så att vi kan vidareutveckla vår verksamhet i framtiden. Mika Ojala ny vice huvudförtroendeman för Viking Line Till ny vice förtrooendeman för Viking Line har utsetts Mika Ojala. Han börjar sitt uppdrag den Det är Ojalas första period som vice huvudförtroendeman. Kontorets öppettider vid jultiden Sjömans-Unionens kontor är öppet som vanligt under mellandagarna den 27 och 28 december. Efter nyår öppnas kontoret åter den 2 januari Julklappspengarna till barnfamiljer i Finland Finlands Sjömans-Union har donerat sina julklappspengar till insamlingen Jul i sinnet, som hjälper mindre bemedlade finländska barnfamiljer i svåra omständigheter. Insamlingen har anordnats gemensamt av Ettans morgon-tv, Radio Suomi, Mannerheims barnskyddsförbund, Finlands Röda Kors och Kesko. Sjömans-Unionens personal önskar alla sina medlemmar och samarbetspartner en God Jul och ett Gott Nytt År! 15

16 merimies 8/2007 Skärgårdsbornas livsrytm följer färjans JJag känner ett lätt duggregn i ansiktet. Ännu på förmiddagen var det solsken, men nu täcks himlen av mörka trasiga molntappar. Det börjar skymma tidigt så här i slutet av oktober. Det regniga vädret lockar inte till onödiga steg i friska luften, men på bildäcken är det liv och rörelse. Däckskarlarna på Ålands skärgårdsfärjor har rustat sig för höstvädret i ändamålsenlig mundering, för på däck måste man göra jobbet oberoende av väderleken. Trafiken med skärgårdsfärjorna som är underställd Ålands landskapsregering är ett livsvillkor för skärgårdsborna, endast med färjorna är det möjligt att röra sig mellan öarna. På fastlandet leder alla vägar till Rom, men på Åland leder de till Långnäs hamn, som många skärgårdsfärjor anlöper. Nådendal anlöps en gång per dygn Himlen mörknar allt mera fastän det bara är tre på eftermiddagen. Vid kajen vilar en större lastfärja, Rederi AB Lillgaards M/s Fjärdvägen, som sväljer den ena långtradaren efter den andra i sitt stora gap. Brådska råder, för färjan ska avgå om en halvtimme med kurs på Nådendal. Matrosen Raimo Kock dirigerar långtradarna till deras rätta platser i färjans lastrum. När bilarna kommit in, körs de upp på en plattform som lyfter dem från undre däck till övre däck. Medan lastningen pågår, finns det inte tid för några pauser, för färjan måste avgå vid rätt tid och det finns ännu rätt många långtradare som väntar på sin tur. -Här nere ryms drygt 400 meter trailrar och på övre däck drygt 100, hojtar Raimo. Vägkaravanerna fraktar t.ex. bensin, och trailrarna ska därför redan av säkerhetsskäl placeras på övre däck. De varor som fraktas med färjan kommer från Åland och färjan kör en gång i dygnet mellan Långnäs och Nådendal. M/s Fjärdvägen har en besättning på 11 man, men det skulle alltid finnas rum för en extra hand, menar Raimo. Han inledde sin sjömansbana redan på 60-talet och har hunnit segla världen runt med olika fartyg och nu arbetar han på fjärde året för Lillgaard. Raimo har som lärling den unga lättmatrosen Emanuel Karlsson som nu arbetar andra veckan på Fjärdvägen. Emanuel som har examen från Ålands sjömansskola har tidigare sommarjobbat på skärgårdsfärjan M/s Skiftet och nu står alltså en lastfärja i tur. Över en miljon passagerare på skärgårdsfärjorna Medan lastningen pågår på Fjärdvägen har flera fartyg kommit in till Långnäs hamn. Vid stranden till vänster ligger skärgårdsfärjan M/s Gudingen som i kväll ska undergå en smärre reparation. Därför har reservfärjan M/s Ejdern förtöjt bredvid den, så att det inte blir avbrott i trafiken trots reparationsarbetet. Vid fyradraget är hamnen full av skärgårdsfärjor: M/s Ejdern, M/s Grisslan och ännu M/s Gudingen ligger invid kajen. Senare på eftermiddagen kommer ännu den sista färjan till Långnäs, M/s Skiftet. Det är liv och rörelse i hamnen. Personbilarna köar till färjorna medan regnet stänker på vindrutan. Skärgårdsfärjorna hade förra året sammanlagt drygt en miljon passagerare, berättar Bo Karlsson, sjötrafikchef vid landskapsregeringen. Sommartid fylls färjorna till trängsel och många bilar får vänta på sin tur på stranden. Likaså har de allt större bilarna medfört extra besvär för manskapet: en stor Land Rover kräver rejält utrymme och terrängfordonen börjar bli allt flera. Skärgårdsfärjorna utökas nästa år med en något större färja, som har bättre faciliteter för fordon som kräver större utrymme. Den nya färjan kostar 13 miljoner euro, så det är självklart att färjebeståndet kan förnyas endast gradvis. At-matrosen Göran Berg är väl förtrogen med utrymmesproblemen när det gäller fordon av större dimensioner. - Personbilarna blir allt större, bussarna likaså. Under sommarsäsongen är det ofta drygt hundra passagerare per resa. När en buss kör ut från färjan, kurvar en annan redan in i stället, skildrar Göran de rusningsfyllda resorna. En skärgårdsfärja kan ta passagerare per resa och en mindre färja något färre. Sommartid är det rentav köer i hamnen. Gudingens yngste, 18-årige lättmatrosen Ossian Berg har nu jobbat halvtannat år på färjorna. Hans fritidshobbyer inkluderar bilar, så hans handlag med bilar Maskinchefen Harry Holmström var borta från sjön i sex år, men återvände år Också på maskinsidan finns det alltid en hel del nytt som man måste lära sig, men det håller sinnet aktivt. 16

17 sjömannen 8/2007 tidtabell kommer bra till pass i det dagliga arbetet. - Här är nog omväxling i arbetet, säger Ossian och räknar upp arbetsuppgifterna: lasta på bilar, sänka ramper och sommartid målarjobb. Även om det tidvis är tungt arbete på färjorna, så klagar Ossian inte. Han trivs med sitt jobb. Däcksmännen på färjorna är de som har den första kontakten med passagerarna som kan be råd om allt mellan himmel och jord. Sommartid är också cyklisterna en speciell passagerargrupp för de förflyttar sig med hjälp av färjorna från en plats till en annan. Nödvändigt hålla ett öga på passagerarna Skärgårdsfärjan Gudingen har en besättning på sex man: kaptenen, styrmannen, två matroser, chiefen eller maskinchefen och kocken. På sommaren är det speciellt jäktigt på färjorna, men besättningen är densamma, dvs. sex man. - Ingen extra arbetskraft på sommaren fast det är många passagerare, säger at-matrosen Harry Enqvist. En extra hand skulle nog behövas under sommarsäsongen, för arbetsdagarna blir då verkligt långa. Åtminstone Gudingens besättning anser att det nog behövdes en extra at-matros under sommaren i synnerhet som tidtabellerna då stramas åt till det yttersta. Man kunde gott säga, att hela Åland jobbar dygnet runt under högsäsongen. Ombord på skärgårdsfärjorna är det omöjligt att hålla några vilopauser under själva resan, då avståndet mellan de olika haltpunkterna är relativt korta. Tiden i hamnen begränsas till ca en halvtimme och hela den tiden behövs för lossning och Besättningen på M/s Fjärdvägen söker skydd för regnet under däck. Emanuel Karlsson och Lars Fagerström. - Jag vill skicka en hälsning till alla Unionens kvinnor att de modigt ska vara med och påverka! Vi har behövlig knowhow och vi är många, så det finns ingen orsak att dra sig undan. Vi måste absolut få flera kvinnor med i styrelsen och fullmäktige, uppmanar Eija. lastning. När arbetsskiftet är slut susar det nog i huvudet för en hel dag, men trots allt är Gudingens mannar nöjda med arbetstiderna för som motvikt till de långa dagarna ges också lång ledighet. - Lång ledighet är nog den bästa kompensationen, anser färjans maskinchef Harry Holmström. Inalles finns det åtta skärgårdsfärjor på Åland. Med dem är det möjligt att köra runt i skärgården och återvända till fastlandet t.ex. till Korpo. Sträckan Korpo-Långnäs, den längsta rutten trafikeras av Skiftet och Gudingen. För passagerarna blir det säkert en oförglömlig resa, när de från övre däck kan beundra de vackra vyerna. För besättningen innebär i alla fall de växlande och stora passagerarströmmarna en avsevärd arbetsbörda, och ibland kan nog resorna betecknas som minst sagt händelserika. Gudingen kör sträckan Korpo-Långnäs på ca 5,5 timme. Kockan Eija Kiviö berättar att besättningen nog måste hålla ett halvt öga på passagerarna under resan. Ibland kan t.ex. någon passagerare droppa in genom dörren till mässen. Då är det bara att vänligt dirigera den vilsegångna till salongen där det finns ett privatägt kafé för passagerarna. Passagerarna lämnar också spår, rätt mycket skräp och annat som måste städas bort. Likaså måste sand och smuts som bilarna lämnar efter sig regelbundet avlägsnas. Det är endast några skärgårdsfärjor som har en särskild städare, men sådana skulle behövas också på de övriga färjorna för att kontinuerligt hålla allt snyggt och prydligt. Mässen är fartygets hjärta Solen har redan sjunkit bakom horisonten. På skärgårdsfärjan Gudingen kan man tydligt förnimma den goda atmosfären och samhörigheten. Med arbetskamraterna kan man dela både glädje och sorg, för man känner sig mera som en enda stor familj än som enbart anställda ombord. När det börjar kvällas, söker sig maskinsidans mannar, at-motormannen Christer Gustafsson och chiefen Harry Holström till mässen. Efter en lång arbetsdag är matpausen dagens höjdpunkt också på en skärgårdsfärja. Eija bjuder på ugnsfärska semlor, hon vet att mannarna är hungriga efter dagens id. De är idel leende när de tänker på sin kvällsmåltid. Värmen i mässen och en stunds avkoppling i en annan omgivning gör att de för en stund kan glömma de utspridda maskindelarna som väntar i maskinrummet. Det är också avstressande att litet prata och skämta med kocken. 17

18 merimies 8/ Alla skärgårdsfärjor måste absolut ha en egen kock, annars blir det ingenting av det hela. Mässen är för besättningen en samlingspunkt och ett ställe där man kan gå ner i varv, deklarerar maskinrummets karlar med stor förtrytelse. Orsaken till deras förargelse är planerna på att minska antalet kockar på skärgårdsfärjorna. Någon besserwisser har funderat ut att en hushållskunnig besättningsman kunde laga mat åt de övriga vid sidan av sitt eget arbete. Det vore ju verkligen en syn, om den som ska laga maten kommer direkt från maskinrummet med händerna fulla med olja och fett och ställer sig vid grytorna. Därför bemöts planerna med ett rungande nej från Gudingens och de övriga skärgårdsfärjornas manskap. Skärgårdsfärjan en trygghetssymbol för skärgårdsborna Färjorna som seglar i skärgården utgör en vacker syn, men deras färd bland grynnorna är inte någon barnlek. Att navigera i skärgården har sagts vara bland det svåraste. Gudingens befälhavare Kaj Knuts är också medveten om att skärgårdsnavigering är krävande. - Att navigera i skärgården är något helt annorlunda. I dåligt väder krävs det en hel del, det finns många rev längs rutten och havsströmmarna ändrar riktning. Men trots de svåra farlederna är det intressant att köra i skärgården, anser Kaj. På färjorna finns det alltid en matros med på bryggan för att hjälpa till, så styrningen är aldrig i händerna på endast en man. Färjorna kör olika långa rutter i skärgården och arbetet ombord måste planeras utgående från detta. T.ex. kött- och mjölkprodukterna för Gudingens kök anskaffas på bestämda dagar för annars fås de helt enkelt inte längs rutten. Också de övriga avdelningarna måste vara väl förtrogna med rutten, för under resan kan det hända vad som helst och då gäller det att inte stå rådlös. Färjornas tidtabell påverkar livsrytmen i hela skärgården. De många öarna motser ofta färjornas ankomst med förväntan. Färjorna för med sig nyheter och förnödenheter. De som länge jobbat på färjorna känner varje invånare längs rutten och passagerarna betjänas på bästa sätt. Eija kan berätta att färjan alltid anlöper en ö för att plocka upp barnen för deras färd till skolan. Besättningen är alltså väl förtrogen med skärgårdsbornas livsrytm och en stor del av besättningen är själva från skärgården. Färjan som regelbundet trafikerar nära hemmet innebär trygghet, och de goda relationerna mellan besättningen och invånarna kan verkligen inte uppskattas i pengar. Under de olika årstiderna har färjorna oberoende av väderleken förmedlat hälsningar även till de mest avlägsna öarna. När färjorna glider förbi i strandvattnen med alla dess grund och förbi de bebodda skären är det ett tecken på att skärgården lever och andas. SL 18 M/s Gudingens styrman Mikael Fagerström. Från maskinrummet direkt till spisen? Att vara matlagningskunnig är ännu inte tillräcklig garanti för att kunna sköta kockens uppgifter ombord. Alla som på ett fartyg tillreder maten bör ha utbildning i matlagning och ett hygienpass. Också med tanke på besättningens trivsel i arbetet är det skäl att begrunda vad som händer, om köket fungerar undermåligt på grund av att kökssysslorna måste skötas vid sidan av det egna ordinarie. Det finns också stor risk för att den allmänna hygienen blir lidande, med insjuknande som följd. Kockarna har även många uppgifter i säkerhetsplanen. FFC:s kulturfond kungör 2008 års stipendier för ansökan Stipendierna kan sökas av alla enskilda medlemmar eller grupper i FFC:s fackföreningsrörelse. Ansökningsblanketten och närmare anvisningar finns fr.o.m. den på Folkets bildningsfonds hemsida på Hur skickar man in en stipendieansökan? Fyll i, skriv ut och underteckna ansökan från nätet och skicka in den jämte bilagor senast den till Finlands Sjömans-Union på adressen: Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand HELSINGFORS Stipendiemottagarna offentliggörs på FFC:s hemsida ( senast den samt i Palkkatyöläinen som publiceras den och Löntagaren som publiceras den Mottagarna informeras dessutom personligen om det beviljade stipendiet. För mer information kontakta: Pekka Teräväinen, tel , pekka.teravainen@smury.fi, Kati Nordström, tel , kati.nordstrom@sak.fi, ja Hannu Rosengrén, tel Behandlingstider för stipendier ur FFC:s kulturfond - Ansökningsperioden upphör den , poststämpels datum gäller - Ansökningar inkommer till FFC senast den (via det egna fackförbundet) - Fondens förvaltningsnämnd samlas och beslut om utdelning av stipendier fattas vecka 10 - Mottagarna offentliggörs på FFC:s hemsida den Mottagarna offentliggörs i Palkkatyöläinen den och i Löntagaren den

19 sjömannen 8/2007 Båtsman Jan Eklund, lättmatros Christopher Berglund och matros Rickard Karlman. Spanien utgör M/v Misanas etapp PPresenningen dras åt sidan och namnet på Godby Shipping nya fartyg avslöjas: M/v Misana. Besättningen står något spänd, men glad, på däcket. Framför sig har de en resa till den spanska solen med det nya fartyget. - Resan till Spanien och tillbaka tar ungefär ett par veckor, berättar Jan Eklund. UPM har tecknat ett åttaårigt tidsbefraktningsavtal med Godby Shipping för ett ro-ro-fartyg som togs i bruk i oktober. Överstyrman Jonas Trädgårdh och II. styrman Johan Rönn medger att allt känns ganska nytt så här i början, men de väntar ändå ivrigt på sin första resa. Misana är det största lastfartyget som männen har arbetat på hittills. Systerfartyget sätts i trafik i december Misanas systerfartyg börjar trafikera i december. UPM och Godby Shipping har i samarbete med J.J. Sietas varv tagit fram fartygen för transport av främst pappersprodukter, men de lämpar sig också bra för transport av kassetter, containrar och trailrar. Misana och dess systerfartyg trafikerar rutten till Spanien: Fredikshamn-Raumo-Santander-El Ferrol. UPM-Kymmene har hållit igång sin egen Spanientrafik sedan år 2000 och under den tiden har volymerna nästan fördubblats. De nya ro-ro-fartygen har alltså många resor framför sig. Kocken Harry Saari väntar lugnt i köket med sina drygt 20 års arbetserfarenhet. - Det här är lite som att driva ett litet kafé, funderar han. Tillbaka till havet Fartyget åker till och från Spanien ett par gånger i månaden. Misana har också 12 passagerarhyttar, så om det kommer med lastbilar på resan sitter även lastbilschaufförerna med i mässen. Fartygets kök har också ett par apparater som Harry stolt presenterar: en riskokare och en degmaskin. Harrys motspelare på fartyget, Bo Elevall, beundrar dem också. Bo har återvänt till havet efter 20 år. Maskinrummet fylls också av en förväntansfull känsla inför den första resan till Spanien. Motorman Linus Grönvall och första maskinist Jakob Lillie undersöker tavlorna. De berättar att fartyget hela tiden skall köra i knop om vädret ger med sig. Biscayabukten är däremot ett kapitel för sig. Misanas kapten Leif Eklund vet också att Biscaya kan bjuda på överraskningar. Han har arbetat 20 år på Godby och inledde sin sjömanskarriär Det är roligt att glida fram med det nya fartyget och när resan går mot söderns värme finns det inget som kan slå det. SL 19

20 merimies merimies 8/2007 8/2007 ARBETSLÖSHETSKASSAN INFORMERAR INKOMSTRELATERAD ARBETSLÖSHETS- DAGPENNING För att erhålla de förmåner som arbetslöshetskassan utbetalar skall personen uppfylla villkoren för medlemskap och villkoret om tid i arbete. Villkoret för medlemskap i löntagarkassan uppfylls då personen har varit medlem i kassan i minst 10 månader. Arbetsvillkoret uppfylls när personen har haft avlönat arbete under minst 43 kalenderveckor under sin medlemstid i ett arbete där arbetstiden varit minst 18 timmar per kalendervecka. Arbetet måste inte vara kontinuerligt, utan man kan samla veckor för villkor om tid i arbete under de 28 månader som närmast föregår arbetslösheten. Returvillkoret är 34 kalenderveckor under en granskningsperiod på 24 månader. Då returvillkoret har uppfyllts återställs tiden för den inkomstrelaterade dagpenningen och dagpenningens nivå fastställs på nytt. Löntagarens inkomstrelaterade dagpenning beräknas utifrån den fasta lön för en period som minst uppfyller tiden i villkoren om tid i arbete och som föregår arbetslösheten. Semesterpenning och -ersättningar dras av från lönen. Utöver dessa poster görs ett avdrag som motsvarar löntagarens arbetspensions- och arbetslöshetsförsäkringsavgifter. Avdraget är 4,88 procent år Den inkomstrelaterade dagpenningen består av en grunddel och en förtjänstdel som fastställs utifrån löntagarens lön. Dessutom utbetalas ett barntillägg som kan uppbäras för barn under 18 år, dock högst för tre barn. Grunddelen är lika stor som grunddagpenningen, 23,91 euro om dagen år Förtjänstdelen är 45 procent av skillnaden mellan dagslönen och grunddelen. Om månadslönen överstiger 2 151,90 euro (90 x grunddagpenningen) är förtjänstdelen för den överskjutande delen 20 procent. Dagpenningen kan uppgå till högst 90 procent av dagslönen men skall vara minst lika stor som grunddagpenningen med barntillägg. Vid omräkning av månadslön till dagslön eller tvärtom betraktas en månad ha 21,5 arbetsdagar. Förhöjd inkomstrelaterad dagpenning En person kan erhålla förhöjd förtjänstdel till inkomstrelaterad dagpenning under 150 dagar, i fall följande förutsättningar uppfylls: - Arbetsförhållandet uppsades av arbetsgivaren p.g.a. ekonomiska eller produktionsmässiga orsaker eller av personen själv efter att permitteringen pågått oavbrutet i över 200 dagar. - Personen har varit medlem i en arbetslöshetskassa i minst fem år. - Personen har minst 20 år pensionsförsäkrad arbetstid. Av denna tid får högst fem år utgöras av tid som kan jämställas med arbete såsom familjeledighet eller värnpliktstid. Storleken på den förhöjda förtjänstdelen till inkomstrelaterad dagpenning är 55 procent av skillnaden mellan dagslönen och grunddelen Om månadslönen är över 90 gånger större än grunddagpenningen är förtjänstdelen för den överstigande delen 32,5 procent Inkomstrelaterad dagpenning med förhöjd förtjänstdel och barntillägg kan vara högst lika stor som den lön som utgör grunden för dagpenningen. Inkomstrelaterad dagpenning som tillägg för sysselsättningsplan Den inkomstrelaterade dagpenningen kan utökas med tillägg för sysselsättningsplan i fall en sysselsättningsplan i anslutning till omställningsskyddet har uppgjorts för personen vid en arbetsförmedling. Sysselsättningsplanen skall uppgöras inom 30 dagar från arbetsförhållandets upphörande på personens begäran. Tillägget för sysselsättningsplanen betalas för träning, arbetskraftspolitisk vuxenutbildning och arbetsprövning som upptagits i planen samt för tiden 20 för jobbsökning på eget initiativ efter arbetsförhållandets upphörande Erhållandet av tillägg för sysselsättningsplan förutsätter därtill att - personen har varit anställd av en eller flera arbetsgivare under minst tre år, och - arbetsförhållandet har uppsagts på grund av produktionsmässiga eller ekonomiska orsaker, eller att ett arbetsförhållande för viss tid till samma arbetsgivare har pågått utan avbrott i minst tre år, eller arbetstagaren har haft ett arbetsförhållande för viss tid till samma arbetsgivare i minst 36 månader under de senaste 43 månaderna, eller en permitterad arbetstagare har sagt upp sig efter att permitteringen pågått utan avbrott i minst 200 dagar, och - personen har varit medlem av en arbetslöshetskassa i minst 10 månader och har uppfyllt arbetsvillkoret under denna tid. Förtjänstdelen för inkomstrelaterad dagpenning med tillägg för sysselsättningsplan är 65 procent av skillnaden mellan dagslönen och grunddelen. Om månadslönen är över 90 gånger större än grunddagpenningen är tillägget för sysselsättningsplanen för den överskjutande delen 37,5 procent. Tillägg för sysselsättningsplan betalas för högst 185 dagar inom ramen för den inkomstrelaterade dagpenningens maximitid på 500 dagar. Tillägg för sysselsättningsplan betalas under de åtgärder som ingår i sysselsättningsplanen. I perioden kan ingå sökande av arbete på eget initiativ under högst 20 dagar. ANSÖKAN OM DAGPENNING MED RÄTT INNEHÅLL OCH BILAGOR PÅSKYNDAR UTBETALNINGEN AV FÖRMÅNER ANMÄL DIG PÅ ARBETSFÖRMEDLINGEN Om du blir arbetslös eller permitteras skall du anmäla dig på arbetsförmedlingen omedelbart efter att anställningen har upphört. Arbetsförmedlingen lämnar också ansökningar om dagpenning. Arbetsförmedlingen lämnar ett utlåtande om din arbetslöshet till arbetslöshetskassan. Rätten till arbetslöshetsförmåner börjar tidigast från och med anmälningsdagen. Arbetsförmedlingens utlåtanden förbinder kassan och kassan kan inte utbetala någon dagpenning om din arbetsansökan inte är giltig. Utbetalningsdagarna för arbetslöshetsdagpenningen är tisdag, onsdag och fredag. Det är viktigt att ansökan om dagpenning som skickas in till kassan är rätt ifylld och att erforderliga noter, såsom löne- och anställningsintyg, bifogas ansökan. På så sätt undviker man brevväxling som fördröjer hanteringen av förmånsärendet samt påskyndar förmånsutbetalningen. För att underlätta förmånshanteringen ombeds personen som fyller i förmånsansökan att fästa extra uppmärksamhet på följande: Den första ansökningen Medlemsavgifterna till arbetslöshetskassan måste betalas in. Medlemsavgifterna skall betalas för samtliga jobb, såväl på land som till havs. Arbetsmarknadsavgiften som inkluderar kassans medlemsavgift är alltjämt 1,55 % av den beskattningsbara inkomsten. Om du själv har betalat in din medlemsavgift skall du bifoga en kopia av det senaste inbetalningskvittot med ansökan. Fyll noggrant i den första ansökan om arbetslöshetsdagpenning för minst två hela kalenderveckor. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras för komplettering. Till ansökan skall bifogas ett löneintyg från arbetsgivaren för minst 43 arbetsveckor som föregår arbetslösheten (om du inte har uppburit dagpenning år 1997 eller därefter) ELLER 34 arbetsveckor som föregår arbetslösheten (om du har uppburit dagpenning år 1997 eller därefter). Intyget skall uppvisa den förskottsinnehållning underställda lönen och däri inkluderade semesterpenningar och -ersättningar specificerade; Om du ansöker om barntillägg för make/makas/sambos barn som bor i samma hushåll skall du bifoga makens/ makans/sambons tjänsteintyg och ett utdrag ur husboken/ hemortsregistret. Tjänsteintyg behöver inte skickas in för egna barn; En kopia på beslut om sociala förmåner (t.ex. bidrag för hemvård av barn, även utbetalat till maka/make/sambo). Bidrag för hemvård av barn som uppburits av maka/make/ sambo skall inte dras av från den andra makans/makens/ sambons arbetslöshetsförmån om denne själv vårdar barnet och samtidigt uppbär moderskaps-, specialmoderskaps- eller föräldrapenning. Den första ansökan skall vara retroaktivt ifylld för minst två kalenderveckor. Varje vecka skall fyllas i t.o.m. söndag. Om du arbetar redan under den första ansökningen skall du fylla i ansökan till och med sista dagen i kalendermånaden. För arbetsdagar skall även arbetstimmarna fyllas i. Kompensationsledighet eller andra avlönade dagar under anställningen räknas också som arbetsdagar. Arbetsgivaren skall anmäla lönedagar som arbetsdagar och arbetstimmar som löneutbetalningstimmar. Ett av arbetsgivaren undertecknat löneintyg och utbetalningsspecifikation med information om utbetalad semester- och kompensationsersättning skall bifogas ansökan. Om din ansökan innehåller arbetsdagar skall även lönekvitton för perioden i fråga bifogas. Skattekort behöver oftast inte skickas in till kassan. Kassan har landskatteuppgifter. Om du skaffar ett ändringsskattekort skall det skickas till kassan. FORTSATT ANSÖKAN Den fortsatta ansökan skall omfatta fyra hela kalenderveckor eller en kalendermånad. Ansökningsperioderna kan inte ändras eller brytas på eget initiativ. Varje dag skall redogöras och ansökan skall dateras och undertecknas. Om arbetslösheten upphör mitt i ansökningsperioden skall det anges på ansökan. Det gäller t.ex. studier, föräldraledighet, armén, heltidsarbete som sträcker sig över ansökningsperioden eller annat. ANSÖKNINGARNA KAN SKICKAS IN SENAST SISTA DAGEN I ANSÖKNINGSPERIODEN. ARBETSLÖSHETSKASSAN BE- HANDLAR INTE I FÖRTID INSKICKADE ANSÖKNINGAR. ANSÖKAN OM JÄMKAD DAGPENNING Jämkad dagpenning utbetalas om du arbetar en förkortad arbetsvecka eller -dag, deltidsarbetar eller heltidsarbetar i högst två veckor. Fyll i ansökan för fyra veckor eller en månad och bifoga ett löneintyg eller lönekvitton för arbetsdagarna under ansökningsperioden. ARBETE OCH ANSÖKAN OM DAGPENNING Ansökningsperioden skall bevaras även om man påbörjar ett heltidsarbete som varar i mer än två veckor mitt i ansökningsperioden. Om det två veckor långa heltidsarbetet till exempel varar ons skall ansökan fyllas i så att månads-

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT Kun tietoon tulee yrityksessä tapahtuvia lomautuksia tai irtisanomisia, kannattaa ottaa ajoissa asioista selvää. Neuvoja lomautus- ja työttömyysasioissa

Lisätiedot

VUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

VUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa VUOROTTELUKORVAUS Tampere 27.1.2018 Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä

Lisätiedot

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE JÄSENYYS Varmista, että Sinulla ei ole maksamattomia jäsenmaksuja. Jos olet itse maksanut jäsenmaksusi, liitä hakemukseesi kopio viimeisestä maksutositteesta. Maksamattomat jäsenmaksut

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta TYÖTTÖMYYSTURV A 2013 Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Muutosturvan ansio-osa Lomakorvauksen jaksotus Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Voit saada

Lisätiedot

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry Päivärahan hakuopas lomautetuille ja irtisanotuille Tampereen Insinöörit ry 2 (10) kertymäaikoineen; esimerkiksi tulospalkkiot, ylityökorvaukset, palkattomat vapaat jne. Erittelyn jälkeen kassan pitäisi

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tervetuloa työelämään!

Tervetuloa työelämään! Tervetuloa työelämään! VINKKEJÄ TYÖNHAKUUN Etsi kiinnostava työpaikka Panosta hakemukseen Valmistaudu haastatteluun Ole aktiivinen ja ota yhteyttä sinua kiinnostaviin työpaikkoihin. Joskus työpaikka voi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työttömyysturvailta Salossa 11.2.2015 Ansiopäivärahan edellytykset Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos Olet ilmoittautunut te-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi osa-työkyvyttömyyseläkettä

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Työnhakijan työttömyysturva

Työnhakijan työttömyysturva Selkoesite Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömyysturva Tämä esite kertoo, mitä palveluja ja tukia työtön saa. Esite kertoo myös, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia työttömällä työnhakijalla

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA

TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA 13.1.2009 Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2 00520 Helsinki www.erko.fi Puh. 7206 4343 Fax. 272 1212 Päivärahan saamisen edellytykset (1/3) Jotta työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Jäsenyysedellytys Palkansaajan jäsenyysehdon pituus lyheni 34 viikosta 26 viikkoon Uutta lyhyempää jäsenyysehtoa sovelletaan, kun henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Alkusanat. Helsingissä

Alkusanat. Helsingissä MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Muutosturvan tavoitteena on parantaa taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä irtisanotun työntekijän asemaa ja edistää

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA Uudenmaan muutosturvayksikkö Hillevi Ceder 1 TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUT OVAT: avoimia kaikille valtakunnallisia luottamuksellisia maksuttomia 2 TYÖVOIMATOIMISTO

Lisätiedot

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Lomakorvaukset, lomallelähtöraha Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EV 10711996 vp- HE 72/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7211996 vp laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.

Lisätiedot

Virkamiesten lomauttaminen

Virkamiesten lomauttaminen Virkamiesten lomauttaminen Päivitetty 11/2016 Valtion virkamieslaki 8 luku 36 39 Jos viranomainen voisi 27 :n 1 momentin nojalla irtisanoa virkamiehen, virkamies voidaan 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

TE-toimiston ohjeita/vinkkejä ammattiin 2019 valmistuville

TE-toimiston ohjeita/vinkkejä ammattiin 2019 valmistuville 1) TYÖNHAKUUN LIITTYVÄÄ: - aloita työnhaku ajoissa ENNEN valmistumista (noin ½ v. ennen valmistumista) - hanki itsellesi riittävät hyvät työnhakuvalmiudet eli selvitä kuinka tehdään vapaamuotoisia hakemuksia

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta tukee työllisyyttä käyttämällä työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattua määrärahaa uusien työpaikkojen luomiseen alueelle

Pyhäjoen kunta tukee työllisyyttä käyttämällä työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattua määrärahaa uusien työpaikkojen luomiseen alueelle Sivu 1/8 Uusi työ Pyhäjoella Pyhäjoen kunta tukee työllisyyttä käyttämällä työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattua määrärahaa uusien työpaikkojen luomiseen alueelle Pyhäjoen kunta haluaa tukea osaltaan

Lisätiedot

kevytyrittäjän työttömyysturvaopas

kevytyrittäjän työttömyysturvaopas 2018 kevytyrittäjän työttömyysturvaopas Kun olet työtön tai työskentelet osa-aikaisesti, voit hakea työttömyysetuutta toimeentulosi tueksi. Etuuden maksamisen edellytykset ja rajoitukset riippuvat siitä,

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAHAKEMUKSEN TÄYTTÖ- JA TARKISTUSOHJEET

TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAHAKEMUKSEN TÄYTTÖ- JA TARKISTUSOHJEET TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAHAKEMUKSEN TÄYTTÖ- JA TARKISTUSOHJEET Jos jäät työttömäksi, ilmoittaudu välittömästi työ- ja elinkeinotoimistoon (TEtoimisto). Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta,

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Voit hakea työttömyysetuutta 3 kuukauden ajalta takautuvasti.

Voit hakea työttömyysetuutta 3 kuukauden ajalta takautuvasti. Kela Hakemus Työttömyysturva Peruspäiväraha/työmarkkinatuki TT 1 Voit tehdä tämän hakemuksen myös verkossa ja lähettää sen liitteet Kelaan asiointipalvelussa Viestit-toiminnolla, /asiointi Lisätietoja

Lisätiedot

Työttömyysturva ja aktiivimalli omaishoitotilanteessa

Työttömyysturva ja aktiivimalli omaishoitotilanteessa Työttömyysturva ja aktiivimalli omaishoitotilanteessa Kuinka lakia luetaan seminaari 31.10.2018 Tampere Juristi Eeva Vartio Kela Esityksen sisältö Kenelle maksetaan työttömyysetuutta? Kuka päättää työttömyysturvasta?

Lisätiedot

KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN

KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN OHJE 10.2.2016 KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN Yleisohjeet Nämä ohjeet on annettu meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) perusteella maksettavan

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

1 (6) Toukokuu 2010 TYÖTTÖMYYSTURVAA TYÖTTÖMÄLLE

1 (6) Toukokuu 2010 TYÖTTÖMYYSTURVAA TYÖTTÖMÄLLE Toukokuu 2010 1 (6) TYÖTTÖMYYSTURVAA TYÖTTÖMÄLLE Miten toimit, kun työ päättyy Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistossa työttömäksi työnhakijaksi välittömästi työsuhteen päätyttyä tai lomautuksen alkaessa.

Lisätiedot

HE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto.

HE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto. HE 234/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 1 :n 2 momentin johdantokappale, 10 :n 2 momentin 2 4 kohta, 13 :n 1 momentti ja

Lisätiedot

LIIKKUVUUSAVUSTUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

LIIKKUVUUSAVUSTUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa LIIKKUVUUSAVUSTUS Tampere 27.1.2018 Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa LIIKKUVUUSAVUSTUS uudet säännökset Voidaan myöntää 1.1.2018 alkaen myös sellaiseen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että peruspäivärahan määrä olisi

Lisätiedot

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET LYHENNETTY TYÖVIIKKO Määräaikainen laki ajalla 4.1.2010-31.12.2011, vakinaistetaan 1.1.2012 alkaen 2 Lyhennetylle työviikolle lomautetulle maksetaan täysi päiväraha

Lisätiedot

Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille

Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Muutoksia 2018 työttömyysturva, liikkuvuusavustus, aktiivimalli Helena Koskela Alkava yritystoiminta ja työllistyminen omassa työssä Työttömyysturvalaki 2 luku,

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta

Lisätiedot

HE 222/2004 vp. enimmäismaksuajan täyttymistä. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 222/2004 vp. enimmäismaksuajan täyttymistä. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 222/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sovitellun

Lisätiedot

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen Maaret Laakso Ansiopäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset Ansiopäivärahaa voi saada työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Meriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa. Yksikön päällikkö Pasi Ovaska

Meriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa. Yksikön päällikkö Pasi Ovaska Meriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa Yksikön päällikkö Pasi Ovaska 1 Miehistötuki Suomessa Miehistötuen tarkoituksena on suomalaisen kauppalaivaston kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen.

Lisätiedot

Alkusanat. Aineisto on ladattavissa ja tulostettavissa liittojen kotisivuilta. Helsingissä 5.4.2012

Alkusanat. Aineisto on ladattavissa ja tulostettavissa liittojen kotisivuilta. Helsingissä 5.4.2012 MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Tämä teknologiateollisuutta koskeva muutosturva-aineisto on laadittu Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisenä yhteistyönä. Julkaisun tarkoitus on antaa opastusta

Lisätiedot

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa HE 189/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

HE 49/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 49/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Ehdotetut muutokset liittyvät muutosturvan

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen tilastoja 6/1993. Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta Merenkullculaitos

Merenkulkulaitoksen tilastoja 6/1993. Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta Merenkullculaitos Merenkulkulaitoksen tilastoja 6/1993 Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta 1983-1992 Merenkullculaitos MERENKULKUHALLITUS Kesäkuu 1993 Tilastotoimisto Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta 1983-1992

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin. 1994 vp - HE 110 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laeiksi lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 annetun lain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta

Lisätiedot

Selkoesite. Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi

Selkoesite. Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi Selkoesite Vuorotteluvapaa te-palvelut.fi Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa tarkoittaa, että työntekijä jää pois työstä määräajaksi ja työnantaja palkkaa hänen tilalleen työttömän työnhakijan. Työntekijä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 210/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA. OTTY ry

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA. OTTY ry YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA OTTY ry 7.6.2017 TAUSTAA Suomessa 26 palkansaajakassaa ja kaksi vuonna 1995 perustettua yrittäjäkassaa työttömyyskassojen määrä vähentynyt 42lla vuoden 1992 jälkeen työttömyyskassojen

Lisätiedot

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp).

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp). Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp). Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (StVM

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 239/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi työttömyysturvalain, aikuiskoulutustuesta annetun lain ja vuorotteluvapaalain.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 239/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi työttömyysturvalain, aikuiskoulutustuesta annetun lain ja vuorotteluvapaalain. EDUSKUNNAN VASTAUS 239/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työttömyysturvalain, aikuiskoulutustuesta annetun lain vuorotteluvapaalain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus TES: 313001 Suomen Merimies Unioni SM-U ry Työehtosopimuspöytäkirja Merenkulkulaitos 6.2.2008 Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus Osapuolet ovat uudistaneet Merenkulkulaitoksen

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 121/2004 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 121/2004 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 121/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain sekä työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 19 a :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Työttömyyskassa Pro

TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Työttömyyskassa Pro TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Työttömyyskassa Pro Tunnuslukuja Vuosi 2014 1.1.-30.6.2015 Etuuksia saaneita 17 727 13 763 Päätösten lukumäärä 42 224 21 621 Maksutapahtumia 125 401 63 643 Perustepalkka (keskim.)

Lisätiedot

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi työttömyysturvalakiin säännökset ikääntyneiden työnhakijoiden

Lisätiedot

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2012 PUUKASSA PUUKASSA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2012 PUUKASSA Sisällysluettelo Ansiopäivärahan hakeminen 7 Ensimmäinen hakemus työttömyyden alussa 7 Jatkohakemus

Lisätiedot

LIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA

LIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY AMMATTILIITTO PRO RY JRu, RJ, HH 17.9.2014 LIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA Työtuomioistuimen tuomio TT2014:116 koskien Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Työsopimuslain muutokset voimaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työsopimuslain muutokset voimaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työsopimuslain muutokset voimaan 1.1.2017 Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa TSL 1:3a Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä TSL 3 :n 2 momentissa tarkoitettua

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2011

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2011 TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2011 Ansiopäiväraha Soviteltu ansiopäiväraha Työllistymistä edistävät palvelut Vuorottelukorvaus Muiden sosiaalietuuksien vaikutus Yrittäjän työttömyysturva Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSKASSA - MITÄ VÄLIÄ?

TYÖTTÖMYYSKASSA - MITÄ VÄLIÄ? TYÖTTÖMYYSKASSA - MITÄ VÄLIÄ? Varmista työttömyyskassan jäsenyys ajoissa. Kassaan kannattaa liittyä samalla kun haet ammattiliiton jäseneksi. Anna Zibellini, lakimies Jos käyt työssä jo opiskeluaikana,

Lisätiedot

Tammikuu 2013. Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti. 26.10.2012 Marjaana Maisonlahti

Tammikuu 2013. Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti. 26.10.2012 Marjaana Maisonlahti Lomautus, irtisanominen, osaaikaistaminen ja ansiopäiväraha Tammikuu 2013 Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti 1 Yleistä työttömyysturvasta Pääsääntö: päivärahan maksaminen edellyttää, että palvelussuhde

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? 1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.

Lisätiedot

HE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 168/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merimieslain 81 :n ja merimiesten vuosilomalain 17 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merimieslakia

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Tervetuloa easiointipalveluun, Hannu Kalevi Kärkkäinen

Tervetuloa easiointipalveluun, Hannu Kalevi Kärkkäinen Kirjaudu palveluun Paperiliiton etusivulta easiointipalvelu https://www.paperiliitto.fi/www/fi/index.php Etusivu Henkilötiedot Jäsenmaksut Työttömyyskassa Kirjaudu ulos Tervetuloa easiointipalveluun, Hannu

Lisätiedot

Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan

Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan Työttömyyskassan verkkopalvelun kautta voit lähettää hakemuksia tarkistaa ja muuttaa yhteystietojasi, laskea päivärahan suuruuden,

Lisätiedot

TYÖHAKEMUS. Työhakemus ja CV ovat ensimmäisiä asioita joihin työnantaja kiinnittää huomionsa.

TYÖHAKEMUS. Työhakemus ja CV ovat ensimmäisiä asioita joihin työnantaja kiinnittää huomionsa. TYÖHAKEMUS Työhakemus ja CV ovat ensimmäisiä asioita joihin työnantaja kiinnittää huomionsa. Työhakemuksen tarkoituksena on vakuuttaa työnantaja osaamisestasi ja sopivuudestasi avoimeen työpaikkaan. Hakemuksesi

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Työttömyysturvaopas Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ulkoasu ja taitto: Mari Lohisalo Kannen kuva: www.plugi.fi Paino: ArtPrint Oy, 2007

Työttömyysturvaopas Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ulkoasu ja taitto: Mari Lohisalo Kannen kuva: www.plugi.fi Paino: ArtPrint Oy, 2007 Työttömyysturvaopas Työttömyysturvaopas Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ulkoasu ja taitto: Mari Lohisalo Kannen kuva: www.plugi.fi Paino: ArtPrint Oy, 2007 Sisällys Johdanto 4 I Työttömyyskassan jäsenyys

Lisätiedot