Hannu Vainio TANSSIVAT LOHET JA PUDONNEET ONKIMIEHET. Kokemuksia lapin metsissä ja vesillä ajalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hannu Vainio TANSSIVAT LOHET JA PUDONNEET ONKIMIEHET. Kokemuksia lapin metsissä ja vesillä ajalta 1942 1990"

Transkriptio

1 Hannu Vainio TANSSIVAT LOHET JA PUDONNEET ONKIMIEHET Kokemuksia lapin metsissä ja vesillä ajalta

2 Tanssivat lohet ja pudonneet onkimiehet Hannu Vainio Valokuvat: H. Vainio, ellei toisin mainita Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta 2009 ISBN

3 Sisällysluettelo Oravia karhukuusikossa...7 Pyyntiveeperiä...22 Tipatohvi ja Pötky-Jussi...32 Kokki, kolakärry ja homenokka...42 Merkkilaukaus...51 Hirvipartiossa Saariselällä...71 Yösyönti...91 Tuhansia teeriä länteen Kadonneen metsästäjäpojan mysteeri Lohi, jonka kuva painoi seitsemän kiloa Huurremetsoja Ensimmäinen hanhijahtini Kopsuslammen sodan aikainen kahakka Tanssivat lohet ja pudonneet onkimiehet Hirvijahdeissa koettua Puhelinlinjahirvi Salakaatajan laukaus Hirven viisaus ja onni Pirre Haavereita ja onnea Luirolla Hillaoppaan riesa ja onni Lentokone putosi, mutta kalareissu tehtiin Karhun jäljillä Somerovaarassa

4 6

5 ORAVIA KARHUKUUSIKOSSA Javaruksen pieni erämaakylä kahden kauniin järven, Suopanki- ja Javarusjärvien välissä oli vielä 1930-luvun alussa saavutettavissa sulan maan aikana vain vesitse Kemijokeen laskevaa Javarusjokea pitkin, tai jalkaisin asumattoman kairan poikki. Kylä eli omaa rauhallista tahtiaan. Viljavat pellot antoivat hyvän sadon perunaa ja juureksia, mutta myös viljasta oltiin omavaraisia. Lämmin vuosikymmen innosti kokeilemaan hyvin menestyvän ohran lisäksi rukiin viljelyäkin. Järvet antoivat runsaasti veden viljaa ja ympäröivistä laajoista erämaista pyydettiin monenlaista metsän riistaa ja turkiseläimiä. Kylään oli saatu vastikään kansakoulu ja sinne opettajaksi Chicagossa syntynyt savolaista sukujuurta oleva suutarin tytär, opettajaksi kouluttautunut, Lempi Halonen. Hänelle on varmaan ollut syvästi vaikuttava kokemus matkustaa Savon sydämestä, Kuopiosta, junalla Rovaniemelle, sieltä jollakin onnibussilla Kemijärvelle ja sitten kävellen Kasurisen, Vanhanlomanselän ja Karhukuusikon kautta pieneen, mutta siistiin erämaakylään. Järvien välisellä mäellä alkavan ruskan keskellä odotti vaaleaksi maalattu koulu lyhyeksi jäävää kansakoulun opettajan viran haltijaa. Nuorta naimatonta opettajaa oli kohta piirittämässä muuan komea kylän nuorimies. Harvoinhan tuollaista tilaisuutta poikamiehille erämaakylässä ilmaantui. Kävi vain niin, että Kemiyhtiön piiripäällikkö Eino Mellenius sai houkuteltua Kemijärvelle vastikään tulleen uuden aluemetsänhoitajan tutustumaan Javaruksen suunnan metsiin hakkuiden käynnistämiseksi sillä suunnalla. Hä- 7

6 nellä oli myös taka-ajatus: nuori leskimies tarvitsee itselleen ja lapsilleen huolenpitäjän, leskimiehenä on hankalaa hoitaa koti- ja työasioita. Siksi hän vei metsänhoitajan tervehtimään uutta opettajaa kahvin varjolla. Kylän poikamiesten harmiksi ja koulun johtokunnan pulmaksi tuo edellisenä vuonna leskeksi jäänyt aluemetsänhoitaja, isäni Eino Vainio, löysi näin itselleen uuden puolison. Tapionniemen yläpuolella Kemijokeen laskevaa Javarusjokea sauvoen kertyi kylään matkaa neljättä penikulmaa. Se laski vetensä Kemjokeen heti Tapionniemen pohjoispuolella. Ei siis ihme, että Javarusjoki oli silloin hyvä kalajoki. Siitä tuli Eino Vainion vakituinen kalajoki, jopa niin, että hän rakennutti pienen kämpän jokivarteen Löysäkän uittotammen kupeeseen uittotöitä varten. Muuna aikana se toimi hänelle mainiona kalastustukikohtana. Varhaisimmat väkevät muistoni kalareissuista isän kanssa liittyvät juuri Javarusjokeen ja Löysäkän tammeen. Sen niskalta sain mato-ongella suuria säynäviä. Mutta se paluu kalareissulta, siinä oli itkun paikka. Joen ylittävältä sillalta oli matkaa kylään ja siellä Lauri Javaruksen talossa olevaan kylän ainoaan puhelimeen muutamia satoja metrejä. Minun tehtäväni, sillä aikaa kun isä purki tavarat veneestä ylös tien viereen, oli käydä soittamassa Lampan taksi hakemaan meidät. Se puhelin oli jotenkin pelottava vieras kapine, vaikka olihan sellainen virkapuhelin kotonakin, mutta sen käyttö oli tuskan paikka, itkua se väännätti. Kesäinen kärryura Javaruksen kylään lähti Pelkosenniemen maantieltä Kasurisen kohdalta ja patikkamatkaa siitä oli 21 kilometriä perille. Pian kuitenkin valmistui heikkokuntoinen maantie. Muistiini on jäänyt miten Lampan veljesten taksilla matka Javarukselle isän kanssa kalaan oli suurta seikkailua. Välillä auto jäi kiinni ja piti laittaa riukuja ja hakoja 8

7 pyörien alle, jotta päästiin jatkamaan. Se oli pojan koltiaiselle suuri ja kiehtova seikkailumatka autolla. Pelkosenniemen tieltä erottaessa noustiin kohta korkeaa mäkeä Vanhanlomanselän päälle ja vähän myöhemmin sukellettiin synkän Karhukuusikon läpi. Sillä suunnalla oli joskus kolmekymmenluvulla hakattu metsää. Niiltä ajoilta Karhukuusikossa tien varrella seisoi vanha tukkikämppä. Talvisodan välirauhan ehtojen mukaan Neuvostoliitto vaati rakennettavaksi radan Kemijärveltä Sallaan valtakunnan rajalle omia valloitussuunnitelmiaan varten. Jatkosodan alkaessa se oli kääntymässä heille itselleen uhkaksi mahdollistamalla saksalaisten raskaan sotakaluston kuljettamisen rintamalle. Radan suunnittelu aloitettiin heti välirauhan jälkeen. Suomalaisten johdolla ratatyöt käynnistettiin kesällä Radan saaminen pikaisesti kohti itää oli saksalaisten suuren mielenkiinnon ja toimeliaisuuden kohde. Vuoden lopulla ratatöissä oli 2500 miestä ja jatkosodan jo alettua heitä oli enimmillään 3400 suomalaista. Lisäksi ratatöissä oli noin 2000 saksalaista sekä neuvostoliittolaisia sotavankeja. Talvella 1941 rata Kemijoen yli kulki jäätietä myöten. Kevään tullen silta ei vielä ollut valmiina. Vetureita ja vaunuja oli jätetty joen itäpuolelle. Väliaikainen puusilta saatiin liikennöitävään kuntoon heinäkuun aikana. Pukkisillan rakenteisiin tarvittiin pitkiä ja vankkoja puita paljon. Kuusipuu oli siihen tarkoitukseen sopivaa ja sellaisia löytyi Javaruksen tien varrelta. Saksalaisen rakennuskomennuskunnan miehet olivat niitä kaatamassa. Olin siellä hoitoaleen metsänhoitaja Feliks Rissasen johtaman pienen ryhmän mukana merkkaamassa punamultavasaralla kaadettavaksi tarkoitettuja kuusipuita. Silloin näin saksalaisilla ensimmäisen moottorisahan. Taisi olla merkiltään Stihl. Se oli iso, pitkäte- 9

8 räinen kovaa ääntä pitävä ja painava saha. Sitä käsittelemään tarvittiin kolme miestä, kaksi käytti sahaa moottorin kahvoista kannattaen ja kolmas piti kiinni terälaipan päässä olevasta kädensijasta. Sitä käytettiin vain kaatamisessa. Pitkät rungot yksi, tai korkeintaan kaksi kerrallaan kiskottiin järeillä latvialaisilla parivaljakkohevosilla tien varteen. Seuraavana vuonna tuo salaperäiseltä vaikuttava Karhukuusikko tuli paremmin tutuksi rauhanomaisten hommien parissa aseita käyttäen. Jatkosodan alkaessa Kemijärvi joutui useampaan otteeseen vihollisen pommikoneiden kohteeksi ratahankkeen ja Hanhikosken saksalaisten lentotukikohdan takia. Tästä syystä isä lähetti meidät lapset maaseudulle Misitaloon, joka oli syrjässä, mutta ei kuitenkaan kaukana. Matti Oikaraisen, eli Misi-Matin talo Misilammen rannalla noin seitsemän kilometrin päässä Misin asemalta oli tullut aluemetsänhoitajalle tutuksi sen suunnan savottojen johdosta. Talon väkeen isännän ja emännän lisäksi kuuluivat neljä tytärtä, Irja, Kerttu, Maire ja Rauha, sekä kaksi poikaa, Olavi ja Antti, sekä talossa rengin virkaa hoitava isännän veli vanhapoika Aapo. Pojista vanhempi, Olli, oli pari vuotta minua nuorempi. Veljeni Esko oli vasta nelivuotias, hänestä ei ollut vielä kumppanikseni poikien touhuissa. Ollista tuli minulle hyvä kaveri. Kävimme ongella ja haukia naapurilammesta virvelöimässä. Eräänä heinäkuun helteisenä päivänä saimme luvan mennä uimaan vajaan puolen kilometrin päähän Misijärvelle. Sen koillispohjukassa oli hyvä hiekkaranta. Kotvan pulikoituamme noustiin paistattelemaan päivää rantapounikossa. Annettiin auringon paahtaa paljasta pintaa. Kuunteleppa! Järven takaa kuuluu koneiden surinaa, tokaisi Olli yhtäkkiä pompaten pystyyn. 10

9 Nousin korvat höröllä. Hetken tiirailuamme ilmestykin näköpiiriin viisi konetta melko tiiviissä muodostelmassa. Ne tulivat lännen suunnasta, matka kohti itää. Arvasimme niiden olevan ryssän pommikoneita paluumatkalla. Ne eivät lentäneet kovinkaan korkealla, sillä erotimme hyvin niiden olevan kaksimoottorisia minulle tutun näköisiä koneita ensimmäisten Kemijärven pommitusten ajoilta. Koneet eivät olleet ehtineet vielä järven päälle, kun takaa lähestyi huikeaa vauhtia yksinäinen saksalainen Messerschmitt hävittäjä. Kävi melkoinen rätinä ja papatus. Yksi pommikone alkoi heti savuta ja kieppua alaspäin. Siitä irtosi kaksi pientä möykkyä, jotka hetken kuluttua lehahtivat laskuvarjoiksi. Pettymykseksemme ne vajosivat kohti järven takaista metsikköä. Hävittäjä jatkoi kieppumistaan koneiden ympärillä. Järven pinnassa roiskahteli jonkin matkan päässä ilmeisesti konekiväärien luodeista. Pian koneet häipyivät näkyvistämme. Me kuitenkin seurasimme koneen putoamista melko kauas järven taakse ja samalla laskuvarjojen liuvaamista. Ne näyttivät laskeutuvan maahan vastarannan metsän taakse aika kaukana toisistaan. Ennen kuin ne ehtivät alas asti alkoi koneen putoamissuunnasta nousta mustaa savua. Nyt se sytytti mettäpalon. Kato miten musta savu nousee! tuli Ollin suusta. Meijän pittää nyt äkkiä viiä sanaa näkemistämme! sanoin Ollille. Savuhan näkkyy, mutta toinen varjo putosi tuon vastarannalla näkyvän suuren rantapetäjän suuntaan ja tuo jälkimmäinen, siitä paljon oikealle. Nämä meijän pitää osottaa sammuttamaan lähtijöille. Paineltiin kiireesti taloon kertomaan näkemämme. Olivathan siellä toki nähneet saman minkä mekin ja ryhtyneet jo kokoamaan miehiä ja työvälineitä, kirveitä ja kuokkia metsäpalon sammutukseen. Palattiin kiireen vilkkaa Matti-isännän 11

10 johdolla ja muutaman savotan miehen kanssa rannalle. Siellä oli kaksikin venettä. Savut osoittivat metsäpalon suunnan ja laskuvarjojen putoamiskohtien maamerkit näytimme miehille. Eiköhän mennä veneillä, päästään hopummin kuin jos lähdetään kiertämään järven pohjukan ympäri, määräsi Matti. Järveltä lähestyi yksinäinen soutaja. Ootetaan nyt kuitenkin vähän ennen kuin lähetään. Nähhään kuka sieltä tulee, jatkoi Matti. Soutaja olikin isäni. Hän oli lähtenyt tarkastamaan savotan asioita. Soutaessaan hän oli nähnyt samat tapahtumat kuin mekin. Terve, terve! Oottepa pian päässeet lähtemään sammutustöihin, kiitteli aluemetsänhoitaja kohdistaen sanansa Matille. Hän siirtyi toiseen isommista savotan veneistä ja niin lähdettiin soutamaan vastarannalle, jonne matkaa oli lähes pari kilometriä. Vastarannalle saavuttuamme sinne tuli myös kaksi veneellistä saksalaisia pariairoilla epätahdissa soutaen. Palolle marssittiin peräkanaa saksalaiset viimeisinä. Kone oli pudonnut onneksi pieneen kumpuun keskelle vetistä suota noin kolmen kilometrin päähän järven rannasta. Maastopalo oli jo sammumassa. Paikalle oli syntynyt melkoinen kuoppa, jonka ympärillä lojuvien palaneiden romujen seasta näkyi saapas ja siinä jalka. Joku oli siis menehtynyt koneen mukana. Merkkiäkään laskuvarjolla hypänneistä ei nähty mennessä eikä palatessa. Niemelän talon poika asui Misijärven rannalla sillä puolella, jonne kone oli pudonnut. Joidenkin päivien kuluttua koneen alas ampumisesta hän oli nähnyt unessa tutun metsän ja siellä puussa valkoisen hunnun. Herättyään hän arveli, että sehän saattaisi tarkoittaa hypänneen lentäjän laskuvarjoa. 12

11 Siitä saisi monta hyvää rankista. Pittääpä lähteä hakemaan se pois, tuumaili poika mielessään. Hän lähtikin etsimään unen kuvailemalta paikalta huntupuuta. Löysikin sen, mutta puussa ei ollutkaan pelkkä laskuvarjo, vaan siitä roikkui kuollut lentäjä. Pojalta jäi laskuvarjo ottamatta eikä hän saanut sitä myöhemminkään. Tiedon kuolleesta lentäjästä hän välitti saksalaisille. Joskus vuosikymmenien perästä Hannu Valtosen kirjasta Lapin lentokoneiden hylyt selvisi, että kaikki kyseisen muodostelman pommikoneista oli ammuttu alas ennen omalle puolelleen pääsyä, ja että puusta kuolleena löytynyt lentäjä oli nainen, joka oli ammuttu kuoliaaksi ilmassa. Misijärvi oli vähällä koitua kohtalokseni. Olisivat Karhukuusikon jäljempänä kertomani tapahtumat jääneet kokematta, ellei suojelusenkeli olisi ollut mukana. Syksyllä neljäkymmentäkaksi olin yhteiskoulun toisella luokalla. Koulukaverikseni tuli meille asumaan aikaisemmin mainitsemani Olavi. Hän kävi vasta ensimmäistä luokkaa. Olli oli toisinaan hiukan synkän puoleisiin ajatuksiin taipuvainen, mutta hyvä kaveri. Hänellä oli mielestäni erinomaiset laulun lahjat, äidiltään kai perityt. Itselläni niitä ei ollut silloin eikä myöhemminkään. Kuulat ne pani piipussa pum, pum, kävi polsujen kintuissa klunk, klunk. Kuularuiskut ne pani rätä tät tää, täytyi Antinkin asemansa jätä tä ttää, lauleli Olli usein mielilauluaan, Kuularuiskulaulua. Olavi oli kuin yksi perheen jäsenistä. Yhdessä kannoimme polttopuut sisälle ison virkatalon monen uunin lämmitykseen. Hän oli tottunut suksilla liikkumiseen ja niinpä sain hänestä mainion hiihtokaverin paitsi parin kilometrin koulumatkalle, myös Pöyliövaaran hiihtolenkeille. 13

12 Syksy oli jo pitkällä. Elettiin marraskuuta. Olli aikoi lähteä viikonvaihteessa käymään kotonaan ja tahtoi minua mukaansa. Lieneekö häntä pelottanut kulkea yksin tuo kuuden kilometrin matka saksalaisen varikkoalueen ja asumattoman metsätaipaleen läpi Misin asemalta kotiin? Ollihan oli vasta kahdentoista ikäinen, minä sentään neljäntoista. Misitalo ja sen asukkaat olivat tuttuja edellisen kesän ajoilta. Niinpä isä antoi luvan lähteä. Koulupäivän päätyttyä noustiin iltajunaan ja köröteltiin Misiin. Lähdettiin talsimaan kärrytietä kohti Ollin kotia. Lunta ei ollut juuri nimeksikään. Pakkasia sen sijaan oli ollut jo niin, että järvet olivat enimmäkseen jäässä. Pimeässä oli hankalaa kulkea möykkyläistä ja liukastakin Misijärven rantamia seurailevaa kärryuraa kompastellen koholla oleviin puiden juuriin. Kuule, meijän on helpompi kulkea tuota järven jäätä kuin kompuroija täällä pimiässä mettässä. Sitä pitkin matkakin lyhenee, esitti Olli, kun vähäisen lumen peittämä järven jää alkoi vaaleana häämöttää oikealla puolellamme. Joo, sitähän on varmasti hyvä kävellä. Näkeekin jotakin eikä tartte jatkuvasti kompastella. Mennään vain, myöntelin. Parissa paikassa edessämme näytti kuitenkin valkeassa tasaisuudessa kovin mustalta. Kiersimme ne kohdat rannan puolelta. Misitaloon päästyämme kerroimme kuulumisia. Siinä tuli mainittua jäämatkastammekin. Ootte te pojat uhmanneet henkeänne! Järvessähän on vielä paljon sulia paikkoja! Olisi se pitänyt Ollinkin tietää, ettei vielä ole asiaa jäille! Matti-isäntä hirmustui teostamme. Olli taisi saada kunnon selkäsaunan ja minä vähän vanhempana ankarat nuhteet aiheesta. Mustina näkemämme kohdat olivat todella sulapaikkoja. 14

13 Tuon viikonlopun aikana Matti-isäntä kertoi kuulleensa, että oravan nahoista maksetaan enemmän kuin koskaan ennen. Hänellä oli ehkä kytenyt jo pitempään ajatus lähteä tienesti mielessä metsästämään oravia. Liekö kuitenkin ajatellut, että se on sellaista vähempiarvoista metsästystä, ei se oikein sovi talon isännälle. Se on paremmin poikasten hommaa. Mitäs pojjat arvelette, jos lähettäisiin joululoman aikaan oravamettälle? Niien nahat ovat nyt arvossaan ja niitä kysytään, ehdotteli Matti-isäntä. Sepä saattaiskin olla kivaa hommaa! Mullahan on oma pienoiskivääri. Eikös se olekin sopiva pyssy oravien ampumiseen? kysyin innostuksen varmasti kuuluessa äänestäni. Millä se minä ampuisin? Ei mulla ole pienaria eikä muutakaan asetta, Olli valitteli. Meillä ei ole muuta asetta kuin tuo yksipiippuinen vanha Husqvarna, mutta eiköhän me niillä pärjätä ja saaha oravat alas. Yhessähän me kuitenkin kuljetaan, lohdutteli Ollin isä. Saat sie lainata minun pienariani, ammutaan sillä vuoron perään, suunnittelin jo auttaakseni kaveria. Tännekkö minä tulisin oravamettälle? kysyin Matilta. Ei täällä ole oikein hyviä oravamettiä. On vain mäntykankaita. Sinun isäsi taitaa tietää paremmat pyyntimaat. Asiasta on ollut hänen kanssaan jo vähän puhetta. Puheet oravien metsästyksestä jäivät sillä kertaa siihen. Misitalon isäntä tulee tänne heti joulun jälkeen, isä kertoi minulle kotiin palattuani jatkaen Nyt on kuusella hyvä käpyvuosi ja kuusen siemenethän ovat oravien pääravintoa keskitalvella. Karhukuusikon tienoilla on paljon kuusimetsiä. Siellä luulisi olevan oraviakin. Niin minä arvelin Misi-Matille hänen täällä ostoksilla käydessään, että sinne teidän olisi viisainta mennä oravia metsästämään. 15

14 Mekö mennään Karhukuusikon kämpälle yöksi? arvasin isäni puheista. Se on sopivalla paikalla. Se on ollut käyttämättömänä kevään istutusten jälkeen ja sen pitäisi olla kohtalaisessa kunnossakin. Porot eivät varmaan ole päässeet kämpän sisustaa sotkemaan kun ovi on ollut lukittuna. Ja siellä on riittävästi polttopuuta valmiina. Ei tarvitse niitäkään etsiä. Sinne teidän on hyvä majoittua. Vai Karhukuusikkoon! Miksi sillä on sellainen nimi? Onko siellä vielä karhuja? Mitä jos me törmätään siellä karhuun eikä meillä ole kuin yksi pienari ja ykspiippunen haulikko? tällaiset kysymykset risteilivät päässäni ja herättivät entistä suurempaa jännitystä edessä olevan retken suhteen. Jos siellä nyt sattuisi jossakin karhu olemaankin, niin se on varmasti piilossa pesäkolossaan ja nukkuu sikeitä talviunia vielä pitkään, hillitsi isä mielikuvieni laukkaa. Tavallisesti joulu oli se kauan ja hartaasti odotettu koulunkäynnin keskeyttävä tapahtuma, mutta nyt odotin, että tulisi pian se Tapaninpäivä. Silloin oli meidän määrä lähteä Karhukuusikon kämpälle. Lampan taksilla matkasimme pyssyinemme Matti-isäntä, Olli ja minä sekä Misitalon sekarotuinen pystykorva Tella, hiihtovälineet ja viikon sapuskat mukanamme Karhukuusikon kämpälle. Sen ajan olimme aikoneet metsästellä. Seuraavalla viikolla alkaisikin taas koulu. Matala vanha lumiin kätkeytynyt tilava kämppä sijaitsi jokseenkin Javaruksen tien puolivälissä. Ei näkynyt minkäänlaista jälkeä kielimässä yhdenkään kulkijan käynnistä kämpän pihalla. Vain hiirten jättämää pitsinauhaa piirtyi hangella. Vaikka se oli tien varressa, tuntui kuin olisimme tulleet jonnekin Jack Londonin romaanin kaukaisen erämaan keskelle. Ympärillä oli vain 16

15 suurten kuusien muodostamaa synkkää metsää. Asutusta ei lähimaillakaan. Järveä tai jokea vain ei ollut täydentämässä tunnelmaa, joka kuului Londonin kuvauksiin erämaista. Liikennettä tähän aikaan tiellä oli niin vähän, että nekään harvat kulkijat, jotka viikon aikana ohittivat paikan, eivät rikkoneet tuota lumousta. Jo tuon paikan nimi, Karhukuusikko, oli omiaan lisäämään tienoon erämaisuutta ja uhkaavaa salaperäisyyttä. Meidän poikasten ensimmäisiä kysymyksiä Matille oli: Onkohan täällä karhuja, kun nimi on tuollainen? Tuskinpa niitä enää on, ja jos onkin, ne ovat jo talviunillaan jossakin kaivamassaan pesässä. Siltä varalta, että sattuisimme herättämään metsän kuninkaan, minulla on pyssyyni muutama täyteisellä ladattu panos. Sillä karhukin tokenee, selvitti Matti herättäen mielikuvissamme vain lisää jännitystä salaperäistä metsää kohtaan. Kuusikkoa ainakin on niin kuin nimi sanoo, lisäsin omana havaintonani. Asetuttiin taloksi. Ovisuunurkassa oli suuri takka, taikka piisiksi sitä sanottiin. Se oli ainoa lämmön lähde ja kysyikin paljon puita. Siinä myös keitettiin kahvit, teet ja ruuat sekä paistettiin käristyksemme. Piisi toimi myös pääasiallisena valon lähteenä. Kynttilöitä meillä kyllä oli mukana. Kuvittelimme elävämme savupirttien aikaa, tupsauttihan piisi silloin tällöin savua sisällekin. Sitä tunnelmaa korosti joka iltainen oravien nylkeminen piisin valossa. Ilmat pysyivät muistini mukaan otollisina oravien metsästykselle. Lunta ei tullut lisää, vaikka välillä oli ainakin kaksi hyvin hämärää pilvistä päivää. Pystyimme liikkumaan jalkaisin lähitienoon metsässä. Tiheän kuusikon alle lunta ei ollut kertynyt niin paljon kuin aukeille paikoille. Muutamana päivänä ulotimme pyyntiretkemme hiihtäen etelään päin jon- 17

16 nekin Kuusiselän, Katajaselän suuntaan. Oravia oli runsaasti. Useimpina päivinä saaliinamme oli parisen kymmentä harmaaturkkia, muutamana vähän vähemmän. Yhtenä päivänä kämpällä oli nyljettävänämme kahta vaille kolmekymmentä oravaa. En muista, mitä oravan nahasta silloin maksettiin, mutta Matti-isäntä räknäsi joka ilta paljonko sinä päivänä oli tienattu. Matti opetti meidät nylkemään oravia. Ensin se tuntui vaikealta ja jotenkin vastenmieliseltäkin. Parin päivän opettelun jälkeen se käytti jo tottuneesti. Jonain päivänä oravat olivat repussa ehtineet jäätyä niin paljon, että ne piti ensin sulatella piisin lämmössä, ennen kuin ne saattoi nylkeä. Tella oli jo ennestään tottunut haukkumaan oravia. Tuuheista ja pitkistä kuusista niitä olisi ollutkin melkein mahdotonta löytää ilman hyvää koiraa. Enimmäkseen käytettiin pienoiskivääriä. Sillä kun ampui oravaa päähän, se kuoli heti ja nahka jäi ehjäksi. Ehjä nahka oli arvokkaampi kuin haulikolla reikiä täytteen puhkottu. Matti muistikin usein teroittaa päähän ampumista. Siinä harjaantui samalla tarkaksi ampujaksi. Joku vissiin vanhempi orava oli niin viisas, että kun koira sen löysi ja aloitti haukun, se ei jäänytkään paikalleen käsehtimään ja häntäänsä terävästi vispaamaan, vaan lähti heti puittamaan. Hyppäsi toiseen puuhun ja vilisti ylös, pysähtyi hetkeksi kuin arvioimaan tilannetta ja jatkoi taas puusta toiseen koira perässä. Tuollaisen oravan saaminen ei ollutkaan helppo tehtävä. Sen ampuminen jäi Matin tehtäväksi haulikolla. Metsässä liikkuessamme emme pitäneet ääntä. Keskustelukin kävi vaimeasti. Tuntui kuin rikkoisi luonnon pyhää rauhaa. Sitä tuli kunnioittaa. Silloin tällöin kuuluvaa korpin kronkkausta lukuun ottamatta talvisessa metsässä oli hiirenhiljaista. Jonkin kerran tulimme rikkoneeksi metsän hiljaisuutta kun orava lähti puittamaan. 18

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE MIKÄ ON LAUSEENVASTIKE? Lauseenvastikkeeksi sanotaan rakennetta, joka korvaa sivulauseen. Lauseenvastike merkitsee samaa kuin sivulause. Lauseenvastikkeita on erilaisia. Päälause + sivulause Päälause +

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

Suosikkipojasta orjaksi

Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa Joulumaa on muutakin

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 Sateisena marraskuisena perjantai-iltapäivänä kokoonnuimme Oulun rautatieasemalle Tampereen teatterimatkalle lähtöön. Asemalla jaettiin kirje, mikä

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 1. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 1. Sisältö Merisuo & Storm 1 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Hiiri räätälinä (kansansatua mukaellen).............. 5 Tiainen ja karhu (kansansatua mukaellen)............ 7 Taikapata (kansansatua

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee Tämä metsä on meille tärkeä kilpailu Sarjassa Päiväkodit Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin M etsäankka Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin Tämän satukirjan avulla haluamme kertoa lapsille, miten puusta syntyy lautoja ja miten laudoista tehdään puulelu,

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jeesuksen seuraaminen maksaa

Jeesuksen seuraaminen maksaa Jeesuksen seuraaminen maksaa Mt 8:18-34 18. Seuraa minua! Kun Jeesus näki, miten paljon väkeä hänen ympärillään oli, hän käski lähteä vastarannalle. 19. Muuan lainopettaja tuli silloin hänen luokseen ja

Lisätiedot

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B

LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B Oli kaunis päivä, aurinko paistoi, taivas oli kirkas ja linnut lauloivat. Anselmi keräili kukkia niityillä. Yhtäkkiä Anselmi näki peltohiiren ja säikähti niin, että juoksi

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN

RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(7) RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Mooabin maassa. Mooabin maa sijaitsi Kuolleen meren itäpuolella.

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Heta ja Oiva hammashoidossa

Heta ja Oiva hammashoidossa Heta ja Oiva hammashoidossa Innokkaana lähdössä Ihana aamu: emäntä varustaa autoon meidän pesän. Harvoin päästään mukaan, mutta aina silloin on tiedossa jotain tosi innostavaa. Ei haitannut, vaikka ei

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 3

Agricolan Monenlaista luettavaa 3 Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri Kesällä maa-lais-hii-ri asui suuressa vehnäpellossa. Kun ilmat viilenivät, se muutti sisälle taloon. Tuvan lattialta se löysi ihmisiltä pudonneita herk-ku-pa-lo-ja. Se

Lisätiedot

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Joulukuun pakkaset jäivät taakse, kun laskeuduin kuuden tunnin lentomatkan jälkeen Las Palmasin lentokentälle. Kenttäpalvelut toimivat

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Vertaus tuhlaajapojasta on Luukkaan evankeliumissa

Lisätiedot

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa.

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa. MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000 Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1 Liipolassa on monta taloa. Keskustassa on viisi koulua. Huoneessa on monta hyllyä.

Lisätiedot

HARJOITTELU MÁLAGASSA AT4WIRELESS-YRITYKSESSÄ. Mikko Hökkä TTE4SN5Z

HARJOITTELU MÁLAGASSA AT4WIRELESS-YRITYKSESSÄ. Mikko Hökkä TTE4SN5Z HARJOITTELU MÁLAGASSA AT4WIRELESS-YRITYKSESSÄ Mikko Hökkä TTE4SN5Z HARJOITTELUN SUUNNITTELU Aloin suunnitella vaihtoharjoittelua jo tammikuussa 2008, kun sain tiedon harjoittelusta omalta opettajaltani.

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Patamäen E-tytöt maailman suurimmassa lentopallotapahtumassa POWER CUPissa Raahessa 5-8.6.2014

Patamäen E-tytöt maailman suurimmassa lentopallotapahtumassa POWER CUPissa Raahessa 5-8.6.2014 Patamäen E-tytöt maailman suurimmassa lentopallotapahtumassa POWER CUPissa Raahessa 5-8.6.2014 Pientä 'suurta' jännitystä ilmassa saapuminen majoituspaikkaan liikuntahallille. Makuupaikkojen valinta ja

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus ja Metla 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Heräsin ja oli aamu. Sytytin nuotion ja keitin pannukahvit,,,voi että kahvi tuoksuu joskus erinomaisen hyvälle.

Heräsin ja oli aamu. Sytytin nuotion ja keitin pannukahvit,,,voi että kahvi tuoksuu joskus erinomaisen hyvälle. Hervannasta itään. Hirvikärpänen käveli hikistä poskea pitkin,,,otin sen peukalon ja etusormen väliin, pyöräytin ja heitin kalliolle. Siihen se kellahti, viimeisen kerran henkäisi. Kaivoin nenäliinan taskusta

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot