Hannu Vainio TANSSIVAT LOHET JA PUDONNEET ONKIMIEHET. Kokemuksia lapin metsissä ja vesillä ajalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hannu Vainio TANSSIVAT LOHET JA PUDONNEET ONKIMIEHET. Kokemuksia lapin metsissä ja vesillä ajalta 1942 1990"

Transkriptio

1 Hannu Vainio TANSSIVAT LOHET JA PUDONNEET ONKIMIEHET Kokemuksia lapin metsissä ja vesillä ajalta

2 Tanssivat lohet ja pudonneet onkimiehet Hannu Vainio Valokuvat: H. Vainio, ellei toisin mainita Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta 2009 ISBN

3 Sisällysluettelo Oravia karhukuusikossa...7 Pyyntiveeperiä...22 Tipatohvi ja Pötky-Jussi...32 Kokki, kolakärry ja homenokka...42 Merkkilaukaus...51 Hirvipartiossa Saariselällä...71 Yösyönti...91 Tuhansia teeriä länteen Kadonneen metsästäjäpojan mysteeri Lohi, jonka kuva painoi seitsemän kiloa Huurremetsoja Ensimmäinen hanhijahtini Kopsuslammen sodan aikainen kahakka Tanssivat lohet ja pudonneet onkimiehet Hirvijahdeissa koettua Puhelinlinjahirvi Salakaatajan laukaus Hirven viisaus ja onni Pirre Haavereita ja onnea Luirolla Hillaoppaan riesa ja onni Lentokone putosi, mutta kalareissu tehtiin Karhun jäljillä Somerovaarassa

4 6

5 ORAVIA KARHUKUUSIKOSSA Javaruksen pieni erämaakylä kahden kauniin järven, Suopanki- ja Javarusjärvien välissä oli vielä 1930-luvun alussa saavutettavissa sulan maan aikana vain vesitse Kemijokeen laskevaa Javarusjokea pitkin, tai jalkaisin asumattoman kairan poikki. Kylä eli omaa rauhallista tahtiaan. Viljavat pellot antoivat hyvän sadon perunaa ja juureksia, mutta myös viljasta oltiin omavaraisia. Lämmin vuosikymmen innosti kokeilemaan hyvin menestyvän ohran lisäksi rukiin viljelyäkin. Järvet antoivat runsaasti veden viljaa ja ympäröivistä laajoista erämaista pyydettiin monenlaista metsän riistaa ja turkiseläimiä. Kylään oli saatu vastikään kansakoulu ja sinne opettajaksi Chicagossa syntynyt savolaista sukujuurta oleva suutarin tytär, opettajaksi kouluttautunut, Lempi Halonen. Hänelle on varmaan ollut syvästi vaikuttava kokemus matkustaa Savon sydämestä, Kuopiosta, junalla Rovaniemelle, sieltä jollakin onnibussilla Kemijärvelle ja sitten kävellen Kasurisen, Vanhanlomanselän ja Karhukuusikon kautta pieneen, mutta siistiin erämaakylään. Järvien välisellä mäellä alkavan ruskan keskellä odotti vaaleaksi maalattu koulu lyhyeksi jäävää kansakoulun opettajan viran haltijaa. Nuorta naimatonta opettajaa oli kohta piirittämässä muuan komea kylän nuorimies. Harvoinhan tuollaista tilaisuutta poikamiehille erämaakylässä ilmaantui. Kävi vain niin, että Kemiyhtiön piiripäällikkö Eino Mellenius sai houkuteltua Kemijärvelle vastikään tulleen uuden aluemetsänhoitajan tutustumaan Javaruksen suunnan metsiin hakkuiden käynnistämiseksi sillä suunnalla. Hä- 7

6 nellä oli myös taka-ajatus: nuori leskimies tarvitsee itselleen ja lapsilleen huolenpitäjän, leskimiehenä on hankalaa hoitaa koti- ja työasioita. Siksi hän vei metsänhoitajan tervehtimään uutta opettajaa kahvin varjolla. Kylän poikamiesten harmiksi ja koulun johtokunnan pulmaksi tuo edellisenä vuonna leskeksi jäänyt aluemetsänhoitaja, isäni Eino Vainio, löysi näin itselleen uuden puolison. Tapionniemen yläpuolella Kemijokeen laskevaa Javarusjokea sauvoen kertyi kylään matkaa neljättä penikulmaa. Se laski vetensä Kemjokeen heti Tapionniemen pohjoispuolella. Ei siis ihme, että Javarusjoki oli silloin hyvä kalajoki. Siitä tuli Eino Vainion vakituinen kalajoki, jopa niin, että hän rakennutti pienen kämpän jokivarteen Löysäkän uittotammen kupeeseen uittotöitä varten. Muuna aikana se toimi hänelle mainiona kalastustukikohtana. Varhaisimmat väkevät muistoni kalareissuista isän kanssa liittyvät juuri Javarusjokeen ja Löysäkän tammeen. Sen niskalta sain mato-ongella suuria säynäviä. Mutta se paluu kalareissulta, siinä oli itkun paikka. Joen ylittävältä sillalta oli matkaa kylään ja siellä Lauri Javaruksen talossa olevaan kylän ainoaan puhelimeen muutamia satoja metrejä. Minun tehtäväni, sillä aikaa kun isä purki tavarat veneestä ylös tien viereen, oli käydä soittamassa Lampan taksi hakemaan meidät. Se puhelin oli jotenkin pelottava vieras kapine, vaikka olihan sellainen virkapuhelin kotonakin, mutta sen käyttö oli tuskan paikka, itkua se väännätti. Kesäinen kärryura Javaruksen kylään lähti Pelkosenniemen maantieltä Kasurisen kohdalta ja patikkamatkaa siitä oli 21 kilometriä perille. Pian kuitenkin valmistui heikkokuntoinen maantie. Muistiini on jäänyt miten Lampan veljesten taksilla matka Javarukselle isän kanssa kalaan oli suurta seikkailua. Välillä auto jäi kiinni ja piti laittaa riukuja ja hakoja 8

7 pyörien alle, jotta päästiin jatkamaan. Se oli pojan koltiaiselle suuri ja kiehtova seikkailumatka autolla. Pelkosenniemen tieltä erottaessa noustiin kohta korkeaa mäkeä Vanhanlomanselän päälle ja vähän myöhemmin sukellettiin synkän Karhukuusikon läpi. Sillä suunnalla oli joskus kolmekymmenluvulla hakattu metsää. Niiltä ajoilta Karhukuusikossa tien varrella seisoi vanha tukkikämppä. Talvisodan välirauhan ehtojen mukaan Neuvostoliitto vaati rakennettavaksi radan Kemijärveltä Sallaan valtakunnan rajalle omia valloitussuunnitelmiaan varten. Jatkosodan alkaessa se oli kääntymässä heille itselleen uhkaksi mahdollistamalla saksalaisten raskaan sotakaluston kuljettamisen rintamalle. Radan suunnittelu aloitettiin heti välirauhan jälkeen. Suomalaisten johdolla ratatyöt käynnistettiin kesällä Radan saaminen pikaisesti kohti itää oli saksalaisten suuren mielenkiinnon ja toimeliaisuuden kohde. Vuoden lopulla ratatöissä oli 2500 miestä ja jatkosodan jo alettua heitä oli enimmillään 3400 suomalaista. Lisäksi ratatöissä oli noin 2000 saksalaista sekä neuvostoliittolaisia sotavankeja. Talvella 1941 rata Kemijoen yli kulki jäätietä myöten. Kevään tullen silta ei vielä ollut valmiina. Vetureita ja vaunuja oli jätetty joen itäpuolelle. Väliaikainen puusilta saatiin liikennöitävään kuntoon heinäkuun aikana. Pukkisillan rakenteisiin tarvittiin pitkiä ja vankkoja puita paljon. Kuusipuu oli siihen tarkoitukseen sopivaa ja sellaisia löytyi Javaruksen tien varrelta. Saksalaisen rakennuskomennuskunnan miehet olivat niitä kaatamassa. Olin siellä hoitoaleen metsänhoitaja Feliks Rissasen johtaman pienen ryhmän mukana merkkaamassa punamultavasaralla kaadettavaksi tarkoitettuja kuusipuita. Silloin näin saksalaisilla ensimmäisen moottorisahan. Taisi olla merkiltään Stihl. Se oli iso, pitkäte- 9

8 räinen kovaa ääntä pitävä ja painava saha. Sitä käsittelemään tarvittiin kolme miestä, kaksi käytti sahaa moottorin kahvoista kannattaen ja kolmas piti kiinni terälaipan päässä olevasta kädensijasta. Sitä käytettiin vain kaatamisessa. Pitkät rungot yksi, tai korkeintaan kaksi kerrallaan kiskottiin järeillä latvialaisilla parivaljakkohevosilla tien varteen. Seuraavana vuonna tuo salaperäiseltä vaikuttava Karhukuusikko tuli paremmin tutuksi rauhanomaisten hommien parissa aseita käyttäen. Jatkosodan alkaessa Kemijärvi joutui useampaan otteeseen vihollisen pommikoneiden kohteeksi ratahankkeen ja Hanhikosken saksalaisten lentotukikohdan takia. Tästä syystä isä lähetti meidät lapset maaseudulle Misitaloon, joka oli syrjässä, mutta ei kuitenkaan kaukana. Matti Oikaraisen, eli Misi-Matin talo Misilammen rannalla noin seitsemän kilometrin päässä Misin asemalta oli tullut aluemetsänhoitajalle tutuksi sen suunnan savottojen johdosta. Talon väkeen isännän ja emännän lisäksi kuuluivat neljä tytärtä, Irja, Kerttu, Maire ja Rauha, sekä kaksi poikaa, Olavi ja Antti, sekä talossa rengin virkaa hoitava isännän veli vanhapoika Aapo. Pojista vanhempi, Olli, oli pari vuotta minua nuorempi. Veljeni Esko oli vasta nelivuotias, hänestä ei ollut vielä kumppanikseni poikien touhuissa. Ollista tuli minulle hyvä kaveri. Kävimme ongella ja haukia naapurilammesta virvelöimässä. Eräänä heinäkuun helteisenä päivänä saimme luvan mennä uimaan vajaan puolen kilometrin päähän Misijärvelle. Sen koillispohjukassa oli hyvä hiekkaranta. Kotvan pulikoituamme noustiin paistattelemaan päivää rantapounikossa. Annettiin auringon paahtaa paljasta pintaa. Kuunteleppa! Järven takaa kuuluu koneiden surinaa, tokaisi Olli yhtäkkiä pompaten pystyyn. 10

9 Nousin korvat höröllä. Hetken tiirailuamme ilmestykin näköpiiriin viisi konetta melko tiiviissä muodostelmassa. Ne tulivat lännen suunnasta, matka kohti itää. Arvasimme niiden olevan ryssän pommikoneita paluumatkalla. Ne eivät lentäneet kovinkaan korkealla, sillä erotimme hyvin niiden olevan kaksimoottorisia minulle tutun näköisiä koneita ensimmäisten Kemijärven pommitusten ajoilta. Koneet eivät olleet ehtineet vielä järven päälle, kun takaa lähestyi huikeaa vauhtia yksinäinen saksalainen Messerschmitt hävittäjä. Kävi melkoinen rätinä ja papatus. Yksi pommikone alkoi heti savuta ja kieppua alaspäin. Siitä irtosi kaksi pientä möykkyä, jotka hetken kuluttua lehahtivat laskuvarjoiksi. Pettymykseksemme ne vajosivat kohti järven takaista metsikköä. Hävittäjä jatkoi kieppumistaan koneiden ympärillä. Järven pinnassa roiskahteli jonkin matkan päässä ilmeisesti konekiväärien luodeista. Pian koneet häipyivät näkyvistämme. Me kuitenkin seurasimme koneen putoamista melko kauas järven taakse ja samalla laskuvarjojen liuvaamista. Ne näyttivät laskeutuvan maahan vastarannan metsän taakse aika kaukana toisistaan. Ennen kuin ne ehtivät alas asti alkoi koneen putoamissuunnasta nousta mustaa savua. Nyt se sytytti mettäpalon. Kato miten musta savu nousee! tuli Ollin suusta. Meijän pittää nyt äkkiä viiä sanaa näkemistämme! sanoin Ollille. Savuhan näkkyy, mutta toinen varjo putosi tuon vastarannalla näkyvän suuren rantapetäjän suuntaan ja tuo jälkimmäinen, siitä paljon oikealle. Nämä meijän pitää osottaa sammuttamaan lähtijöille. Paineltiin kiireesti taloon kertomaan näkemämme. Olivathan siellä toki nähneet saman minkä mekin ja ryhtyneet jo kokoamaan miehiä ja työvälineitä, kirveitä ja kuokkia metsäpalon sammutukseen. Palattiin kiireen vilkkaa Matti-isännän 11

10 johdolla ja muutaman savotan miehen kanssa rannalle. Siellä oli kaksikin venettä. Savut osoittivat metsäpalon suunnan ja laskuvarjojen putoamiskohtien maamerkit näytimme miehille. Eiköhän mennä veneillä, päästään hopummin kuin jos lähdetään kiertämään järven pohjukan ympäri, määräsi Matti. Järveltä lähestyi yksinäinen soutaja. Ootetaan nyt kuitenkin vähän ennen kuin lähetään. Nähhään kuka sieltä tulee, jatkoi Matti. Soutaja olikin isäni. Hän oli lähtenyt tarkastamaan savotan asioita. Soutaessaan hän oli nähnyt samat tapahtumat kuin mekin. Terve, terve! Oottepa pian päässeet lähtemään sammutustöihin, kiitteli aluemetsänhoitaja kohdistaen sanansa Matille. Hän siirtyi toiseen isommista savotan veneistä ja niin lähdettiin soutamaan vastarannalle, jonne matkaa oli lähes pari kilometriä. Vastarannalle saavuttuamme sinne tuli myös kaksi veneellistä saksalaisia pariairoilla epätahdissa soutaen. Palolle marssittiin peräkanaa saksalaiset viimeisinä. Kone oli pudonnut onneksi pieneen kumpuun keskelle vetistä suota noin kolmen kilometrin päähän järven rannasta. Maastopalo oli jo sammumassa. Paikalle oli syntynyt melkoinen kuoppa, jonka ympärillä lojuvien palaneiden romujen seasta näkyi saapas ja siinä jalka. Joku oli siis menehtynyt koneen mukana. Merkkiäkään laskuvarjolla hypänneistä ei nähty mennessä eikä palatessa. Niemelän talon poika asui Misijärven rannalla sillä puolella, jonne kone oli pudonnut. Joidenkin päivien kuluttua koneen alas ampumisesta hän oli nähnyt unessa tutun metsän ja siellä puussa valkoisen hunnun. Herättyään hän arveli, että sehän saattaisi tarkoittaa hypänneen lentäjän laskuvarjoa. 12

11 Siitä saisi monta hyvää rankista. Pittääpä lähteä hakemaan se pois, tuumaili poika mielessään. Hän lähtikin etsimään unen kuvailemalta paikalta huntupuuta. Löysikin sen, mutta puussa ei ollutkaan pelkkä laskuvarjo, vaan siitä roikkui kuollut lentäjä. Pojalta jäi laskuvarjo ottamatta eikä hän saanut sitä myöhemminkään. Tiedon kuolleesta lentäjästä hän välitti saksalaisille. Joskus vuosikymmenien perästä Hannu Valtosen kirjasta Lapin lentokoneiden hylyt selvisi, että kaikki kyseisen muodostelman pommikoneista oli ammuttu alas ennen omalle puolelleen pääsyä, ja että puusta kuolleena löytynyt lentäjä oli nainen, joka oli ammuttu kuoliaaksi ilmassa. Misijärvi oli vähällä koitua kohtalokseni. Olisivat Karhukuusikon jäljempänä kertomani tapahtumat jääneet kokematta, ellei suojelusenkeli olisi ollut mukana. Syksyllä neljäkymmentäkaksi olin yhteiskoulun toisella luokalla. Koulukaverikseni tuli meille asumaan aikaisemmin mainitsemani Olavi. Hän kävi vasta ensimmäistä luokkaa. Olli oli toisinaan hiukan synkän puoleisiin ajatuksiin taipuvainen, mutta hyvä kaveri. Hänellä oli mielestäni erinomaiset laulun lahjat, äidiltään kai perityt. Itselläni niitä ei ollut silloin eikä myöhemminkään. Kuulat ne pani piipussa pum, pum, kävi polsujen kintuissa klunk, klunk. Kuularuiskut ne pani rätä tät tää, täytyi Antinkin asemansa jätä tä ttää, lauleli Olli usein mielilauluaan, Kuularuiskulaulua. Olavi oli kuin yksi perheen jäsenistä. Yhdessä kannoimme polttopuut sisälle ison virkatalon monen uunin lämmitykseen. Hän oli tottunut suksilla liikkumiseen ja niinpä sain hänestä mainion hiihtokaverin paitsi parin kilometrin koulumatkalle, myös Pöyliövaaran hiihtolenkeille. 13

12 Syksy oli jo pitkällä. Elettiin marraskuuta. Olli aikoi lähteä viikonvaihteessa käymään kotonaan ja tahtoi minua mukaansa. Lieneekö häntä pelottanut kulkea yksin tuo kuuden kilometrin matka saksalaisen varikkoalueen ja asumattoman metsätaipaleen läpi Misin asemalta kotiin? Ollihan oli vasta kahdentoista ikäinen, minä sentään neljäntoista. Misitalo ja sen asukkaat olivat tuttuja edellisen kesän ajoilta. Niinpä isä antoi luvan lähteä. Koulupäivän päätyttyä noustiin iltajunaan ja köröteltiin Misiin. Lähdettiin talsimaan kärrytietä kohti Ollin kotia. Lunta ei ollut juuri nimeksikään. Pakkasia sen sijaan oli ollut jo niin, että järvet olivat enimmäkseen jäässä. Pimeässä oli hankalaa kulkea möykkyläistä ja liukastakin Misijärven rantamia seurailevaa kärryuraa kompastellen koholla oleviin puiden juuriin. Kuule, meijän on helpompi kulkea tuota järven jäätä kuin kompuroija täällä pimiässä mettässä. Sitä pitkin matkakin lyhenee, esitti Olli, kun vähäisen lumen peittämä järven jää alkoi vaaleana häämöttää oikealla puolellamme. Joo, sitähän on varmasti hyvä kävellä. Näkeekin jotakin eikä tartte jatkuvasti kompastella. Mennään vain, myöntelin. Parissa paikassa edessämme näytti kuitenkin valkeassa tasaisuudessa kovin mustalta. Kiersimme ne kohdat rannan puolelta. Misitaloon päästyämme kerroimme kuulumisia. Siinä tuli mainittua jäämatkastammekin. Ootte te pojat uhmanneet henkeänne! Järvessähän on vielä paljon sulia paikkoja! Olisi se pitänyt Ollinkin tietää, ettei vielä ole asiaa jäille! Matti-isäntä hirmustui teostamme. Olli taisi saada kunnon selkäsaunan ja minä vähän vanhempana ankarat nuhteet aiheesta. Mustina näkemämme kohdat olivat todella sulapaikkoja. 14

13 Tuon viikonlopun aikana Matti-isäntä kertoi kuulleensa, että oravan nahoista maksetaan enemmän kuin koskaan ennen. Hänellä oli ehkä kytenyt jo pitempään ajatus lähteä tienesti mielessä metsästämään oravia. Liekö kuitenkin ajatellut, että se on sellaista vähempiarvoista metsästystä, ei se oikein sovi talon isännälle. Se on paremmin poikasten hommaa. Mitäs pojjat arvelette, jos lähettäisiin joululoman aikaan oravamettälle? Niien nahat ovat nyt arvossaan ja niitä kysytään, ehdotteli Matti-isäntä. Sepä saattaiskin olla kivaa hommaa! Mullahan on oma pienoiskivääri. Eikös se olekin sopiva pyssy oravien ampumiseen? kysyin innostuksen varmasti kuuluessa äänestäni. Millä se minä ampuisin? Ei mulla ole pienaria eikä muutakaan asetta, Olli valitteli. Meillä ei ole muuta asetta kuin tuo yksipiippuinen vanha Husqvarna, mutta eiköhän me niillä pärjätä ja saaha oravat alas. Yhessähän me kuitenkin kuljetaan, lohdutteli Ollin isä. Saat sie lainata minun pienariani, ammutaan sillä vuoron perään, suunnittelin jo auttaakseni kaveria. Tännekkö minä tulisin oravamettälle? kysyin Matilta. Ei täällä ole oikein hyviä oravamettiä. On vain mäntykankaita. Sinun isäsi taitaa tietää paremmat pyyntimaat. Asiasta on ollut hänen kanssaan jo vähän puhetta. Puheet oravien metsästyksestä jäivät sillä kertaa siihen. Misitalon isäntä tulee tänne heti joulun jälkeen, isä kertoi minulle kotiin palattuani jatkaen Nyt on kuusella hyvä käpyvuosi ja kuusen siemenethän ovat oravien pääravintoa keskitalvella. Karhukuusikon tienoilla on paljon kuusimetsiä. Siellä luulisi olevan oraviakin. Niin minä arvelin Misi-Matille hänen täällä ostoksilla käydessään, että sinne teidän olisi viisainta mennä oravia metsästämään. 15

14 Mekö mennään Karhukuusikon kämpälle yöksi? arvasin isäni puheista. Se on sopivalla paikalla. Se on ollut käyttämättömänä kevään istutusten jälkeen ja sen pitäisi olla kohtalaisessa kunnossakin. Porot eivät varmaan ole päässeet kämpän sisustaa sotkemaan kun ovi on ollut lukittuna. Ja siellä on riittävästi polttopuuta valmiina. Ei tarvitse niitäkään etsiä. Sinne teidän on hyvä majoittua. Vai Karhukuusikkoon! Miksi sillä on sellainen nimi? Onko siellä vielä karhuja? Mitä jos me törmätään siellä karhuun eikä meillä ole kuin yksi pienari ja ykspiippunen haulikko? tällaiset kysymykset risteilivät päässäni ja herättivät entistä suurempaa jännitystä edessä olevan retken suhteen. Jos siellä nyt sattuisi jossakin karhu olemaankin, niin se on varmasti piilossa pesäkolossaan ja nukkuu sikeitä talviunia vielä pitkään, hillitsi isä mielikuvieni laukkaa. Tavallisesti joulu oli se kauan ja hartaasti odotettu koulunkäynnin keskeyttävä tapahtuma, mutta nyt odotin, että tulisi pian se Tapaninpäivä. Silloin oli meidän määrä lähteä Karhukuusikon kämpälle. Lampan taksilla matkasimme pyssyinemme Matti-isäntä, Olli ja minä sekä Misitalon sekarotuinen pystykorva Tella, hiihtovälineet ja viikon sapuskat mukanamme Karhukuusikon kämpälle. Sen ajan olimme aikoneet metsästellä. Seuraavalla viikolla alkaisikin taas koulu. Matala vanha lumiin kätkeytynyt tilava kämppä sijaitsi jokseenkin Javaruksen tien puolivälissä. Ei näkynyt minkäänlaista jälkeä kielimässä yhdenkään kulkijan käynnistä kämpän pihalla. Vain hiirten jättämää pitsinauhaa piirtyi hangella. Vaikka se oli tien varressa, tuntui kuin olisimme tulleet jonnekin Jack Londonin romaanin kaukaisen erämaan keskelle. Ympärillä oli vain 16

15 suurten kuusien muodostamaa synkkää metsää. Asutusta ei lähimaillakaan. Järveä tai jokea vain ei ollut täydentämässä tunnelmaa, joka kuului Londonin kuvauksiin erämaista. Liikennettä tähän aikaan tiellä oli niin vähän, että nekään harvat kulkijat, jotka viikon aikana ohittivat paikan, eivät rikkoneet tuota lumousta. Jo tuon paikan nimi, Karhukuusikko, oli omiaan lisäämään tienoon erämaisuutta ja uhkaavaa salaperäisyyttä. Meidän poikasten ensimmäisiä kysymyksiä Matille oli: Onkohan täällä karhuja, kun nimi on tuollainen? Tuskinpa niitä enää on, ja jos onkin, ne ovat jo talviunillaan jossakin kaivamassaan pesässä. Siltä varalta, että sattuisimme herättämään metsän kuninkaan, minulla on pyssyyni muutama täyteisellä ladattu panos. Sillä karhukin tokenee, selvitti Matti herättäen mielikuvissamme vain lisää jännitystä salaperäistä metsää kohtaan. Kuusikkoa ainakin on niin kuin nimi sanoo, lisäsin omana havaintonani. Asetuttiin taloksi. Ovisuunurkassa oli suuri takka, taikka piisiksi sitä sanottiin. Se oli ainoa lämmön lähde ja kysyikin paljon puita. Siinä myös keitettiin kahvit, teet ja ruuat sekä paistettiin käristyksemme. Piisi toimi myös pääasiallisena valon lähteenä. Kynttilöitä meillä kyllä oli mukana. Kuvittelimme elävämme savupirttien aikaa, tupsauttihan piisi silloin tällöin savua sisällekin. Sitä tunnelmaa korosti joka iltainen oravien nylkeminen piisin valossa. Ilmat pysyivät muistini mukaan otollisina oravien metsästykselle. Lunta ei tullut lisää, vaikka välillä oli ainakin kaksi hyvin hämärää pilvistä päivää. Pystyimme liikkumaan jalkaisin lähitienoon metsässä. Tiheän kuusikon alle lunta ei ollut kertynyt niin paljon kuin aukeille paikoille. Muutamana päivänä ulotimme pyyntiretkemme hiihtäen etelään päin jon- 17

16 nekin Kuusiselän, Katajaselän suuntaan. Oravia oli runsaasti. Useimpina päivinä saaliinamme oli parisen kymmentä harmaaturkkia, muutamana vähän vähemmän. Yhtenä päivänä kämpällä oli nyljettävänämme kahta vaille kolmekymmentä oravaa. En muista, mitä oravan nahasta silloin maksettiin, mutta Matti-isäntä räknäsi joka ilta paljonko sinä päivänä oli tienattu. Matti opetti meidät nylkemään oravia. Ensin se tuntui vaikealta ja jotenkin vastenmieliseltäkin. Parin päivän opettelun jälkeen se käytti jo tottuneesti. Jonain päivänä oravat olivat repussa ehtineet jäätyä niin paljon, että ne piti ensin sulatella piisin lämmössä, ennen kuin ne saattoi nylkeä. Tella oli jo ennestään tottunut haukkumaan oravia. Tuuheista ja pitkistä kuusista niitä olisi ollutkin melkein mahdotonta löytää ilman hyvää koiraa. Enimmäkseen käytettiin pienoiskivääriä. Sillä kun ampui oravaa päähän, se kuoli heti ja nahka jäi ehjäksi. Ehjä nahka oli arvokkaampi kuin haulikolla reikiä täytteen puhkottu. Matti muistikin usein teroittaa päähän ampumista. Siinä harjaantui samalla tarkaksi ampujaksi. Joku vissiin vanhempi orava oli niin viisas, että kun koira sen löysi ja aloitti haukun, se ei jäänytkään paikalleen käsehtimään ja häntäänsä terävästi vispaamaan, vaan lähti heti puittamaan. Hyppäsi toiseen puuhun ja vilisti ylös, pysähtyi hetkeksi kuin arvioimaan tilannetta ja jatkoi taas puusta toiseen koira perässä. Tuollaisen oravan saaminen ei ollutkaan helppo tehtävä. Sen ampuminen jäi Matin tehtäväksi haulikolla. Metsässä liikkuessamme emme pitäneet ääntä. Keskustelukin kävi vaimeasti. Tuntui kuin rikkoisi luonnon pyhää rauhaa. Sitä tuli kunnioittaa. Silloin tällöin kuuluvaa korpin kronkkausta lukuun ottamatta talvisessa metsässä oli hiirenhiljaista. Jonkin kerran tulimme rikkoneeksi metsän hiljaisuutta kun orava lähti puittamaan. 18

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

käsivarresta 2 luuta meni poikki. Toinen huono asia oli, että 13 vuotta sitten sinä veit tytön kalastamaan veneellä, mutta et saanut kalaa ja tyttö, j

käsivarresta 2 luuta meni poikki. Toinen huono asia oli, että 13 vuotta sitten sinä veit tytön kalastamaan veneellä, mutta et saanut kalaa ja tyttö, j Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa Joulumaa on muutakin

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN

RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(7) RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Mooabin maassa. Mooabin maa sijaitsi Kuolleen meren itäpuolella.

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

PIENET KALAT UIVAT (Margareta Voipio) Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai, Tuleekohan hauki, ei kai!

PIENET KALAT UIVAT (Margareta Voipio) Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai, Tuleekohan hauki, ei kai! PIENET KALAT UIVAT (Margareta Voipio) Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai, Tuleekohan hauki, ei kai! VALASKALA Äiti antoi mulle rahaa, osta vähän kalaa. Minä

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Viherlandia

Viherlandia Viherlandia 14.3.2015 Luovutetut alueet Tuntsajoki Tuntsajoki on joki Murmanskin alueella Venäjällä. Joki on Koutajoen vasen sivujoki. Pituus: 150 km Tuntsajoen latvahaarat ovat kuitenkin vielä Suomen

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta 2016 Julkinen 1 Tutkimuksen tausta, menetelmä ja tiedonkeruu Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puhelimelle sattuneita vahinkoja sekä rikkoutumisen riskitilanteita.

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Maaria Lappalainen SATUTETTU

Maaria Lappalainen SATUTETTU Maaria Lappalainen SATUTETTU Satutettu Maaria Lappalainen Kuvat: Maaria Lappalainen Ulkoasu: Lassi Kahilakoski Kustantaja: Mediapinta, 2011 ISBN 978-952-235-404-4 Luovutus Piikit selässä, terävät kuin

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Bangkok 2.-6.2.2015 Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Vajaan puolen kilometrin päässä hotellistamme oli venelaituri, jossa kaikki jokilaivat pysähtyivät. Olimme hokanneet, että klo 9.30 alkaen siitä lähtisi

Lisätiedot

Työharjoittelu Edinburghissa

Työharjoittelu Edinburghissa Työharjoittelu Edinburghissa 11.4.2016 6.5.2016 Skotlannin matkani alkoi mukavasti lomaviikolla, koska olin varannut matkaan viisi viikkoa joista työharjoittelu tulisi kestämään neljä viikkoa. Lomaviikon

Lisätiedot

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Suoraa puhetta, kuuleeko kukaan? Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Matt. 7: 1-6 1."Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 2. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte,

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Kirsi Alastalo Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto

Kirsi Alastalo Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto MENOPELIBINGO Tässä tiedostossa ovat: ohjeet arvottavat menopelien nimet pelimerkit kuvan peittämistä varten 6 erilaista bingoalustaa bingopalkintovitsejä. Lisää bingoalustoja on toisessa tiedostossa.

Lisätiedot

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle! Ohjeet opettajalle Vihjeitä opettajalle koulun tutustumispäivään Esiopetuksen oppilaille koulun tutustumispäivä on tärkeä, vaikka esiopetuspaikka sijaitsisi samassa pihapiirissä koulun kanssa. Lähes kaikkia

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

Jumala pitää Joosefista huolen

Jumala pitää Joosefista huolen Nettiraamattu lapsille Jumala pitää Joosefista huolen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Suomi Kertomus 8/60 www.m1914.org

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa!

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa! Varissuon koulun joulujuhla 2015 Tervetuloa! Pieni liekki tänään syttyy talven synkkään pimeyteen. Pieni liekki valon antaa, toivon tuikkeen sydämeen. Pieni liekki pimeydessä nyt voi olla jokainen. Pieni

Lisätiedot

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Rayong Marriott Resort Rayongin alue tuli vähän yllättäen osaksi tämän kertaista Thaimaan matkaamme. Olemme niin intohimoisia hiekkarantakävelijöitä eli varpaistelijoita,

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

PUHEKIELEN PRONOMINIT

PUHEKIELEN PRONOMINIT PUHEKIELEN PRONOMINIT Mä: mua, mut, mussa, musta, muhun, mulla, multa, mulle Sä: sua, sut, sussa, susta, suhun, sulla, sulta, sulle Pk. Mä luulen, et huomenna mul on aikaa. Kk. Luulen, että huomenna minulla

Lisätiedot

Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää.

Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää. Papuri.papunet.net Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää. Riku, pliis, auta mua etsimään niitä. Muuten mun täytyy kävellä kotiin,

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Alppilan lukio on järjestänyt yhdessä Espoonlahden ja Kauhavan lukioiden sekä Europaschule Langerwehen kanssa yhdessä Opetushallituksen osin tukeman kurssin

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot