Mistä henkilöt tai perheet ovat aikoinaan muuttaneet Suotniemeen ja koska?

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Mistä henkilöt tai perheet ovat aikoinaan muuttaneet Suotniemeen ja koska?"

Jutta Salo
10 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 SUOTNIEMESSÄ ASUNEIDEN HENKILÖILLE KYSELY PERINNEKERÄYSTÄ JA MAHDOLLISEN SUOTNIEMIKIRJAN TEKEMISEEN - Täytä ne kohdat mistä sinulla on tietoja tai kysele sukulaisiltasi! Vastaajan nimi ja yhteystiedot:leena Jokimies Siperianhaara Lahti leena.jokimies@gmail.com puh Suotniemeläisen talon nimi + rekisterinro: KULMALA REK. N:O 337 Mihin suotniemeläiseen sukuun kuuluu: Juho Kaasalainen suku Mistä henkilöt tai perheet ovat aikoinaan muuttaneet Suotniemeen ja koska? Isän isä Juho Kaasalainen syntyi VPL Pyhäjärvellä ja naimisiin mentyään asui ensin vaimonsa Annan kotitalossa Ostamolla paikkeilla osti tilan Suotniemestä Missä päin Suotniemeä perhe on asunut? Kylän perukoilla, lähinaapurit Tanninen ja Juho Tiira. Keitä henkilöitä on kuulunut perheeseen vuonna 1939 ja 1944 evakkoon lähdettäessä? Juho ja v:o Anna, heidän lapsensa Tauno, Jalmari, Veikko ja Kerttu sekä Hannes ja v:o Senja ja heidän lapsensa Kalervo Armas oli jo naimisissa ja asui vaimonsa Toinin o.s. Lallukka kotona Suikanhovissa. Anna oli jo naimisissa ja asui miehensä kanssa Tenkalahdessa evakkoon lähdettäessä Juho ja Anna, Kerttu sekä Senja ja lapset, Kalervo, Leena ja Soini ja Pirkko äidin kohdussa.

N:O 337 Mihin suotniemeläiseen sukuun kuuluu: Juho Kaasalainen suku Mistä henkilöt tai perheet ovat aikoinaan muuttaneet Suotniemeen ja koska?

2 Miten evakkoon lähtö tapahtui ensimmäisen kerran vuonna 1939 ja ketkä perheestä lähtivät ensin ja missä oltiin evakossa (jos on tähän aikaan liittyviä merkittäviä tapahtumia, kerro siitä)? Evakkoon lähdettiin v tammikuun puolen välin paikkeilla Kylän vanhukset ja lapset vietiin hevosilla Käkisalmeen jossa lastattiin härkävaunuihin. Juna vei Kaukolan kautta Ylistaroon. Äiti Senja, Kerttu-täti yhdessä Tannisen Juhon, Bertan ja Kirstin kanssa lähtivät ajamaan karjaa vasta maaliskuulla-40. Karja ajettiin jalkaisin Joroisiin asti. Evakkopaikkamme oli Ylistaro, Jääskenjoki Kustaa Torkon talo. Emme tiedä, oliko isämme Hannes meidän kanssamme. Hän ei ollut sodassa, tapaturmassa loukkaantuneen kätensä vuoksi. Hän on myös voinut olla linnoitustöissä. Minä Leena synnyin maaliskuussa- 41. Talon emäntä, Miina käytti hevosen kyydillä minut kasteella kirkolla. Kesällä -41 meidät siirrettiin Sysmän Nuoramoisiin Paavo Pohjolan taloon. Kesällä -41 alkoi jatkosota ja Karjala vallattiin takaisin. Suotniemeen palasimme myöhään syksyllä, ehkä marraskuussa. Tanniset tulivat joulukuussa ja yöpyivät meillä, kunnes saivat oman kodin lämpimäksi ja asumiskuntoon. Talot olivat pystyssä, ja niissä oli asuttu meidän poissa ollessa. Elämä asettui pikkuhiljaa taas uomiinsa. Nämä tiedot olen saanut Mäkelän Airelta os. Tanninen.

Äiti Senja, Kerttu-täti yhdessä Tannisen Juhon, Bertan ja Kirstin kanssa lähtivät ajamaan karjaa vasta maaliskuulla-40. Karja ajettiin jalkaisin Joroisiin asti.

3 Kuka/ketkä perheestä lähtivät sotaan ja kuka/ketkä kaatuivat, koska ja missä? Sotaan lähtivät Armas, Tauno Jalmari ja Veikko. Armas haavoittui, mutta tarkempaa tietoa ei ole siitä, missä ja milloin. Ketkä perheenjäsenistä tulivat talvisodan jälkeen Suotniemeen? Juho ja Anna, Kerttu ja Hannes vaimonsa Senjan kanssa sekä lapset, Kalervo ja Leena. Soini syntyi maaliskuussa 1943 Suotniemessä Millainen tuo väliaika oli Suotniemessä? Elämä asettui pikkuhiljaa uomiinsa, viljeltiin maita ja kasvatettiin juurikasveja. Talkoilla tehtiin töitä auttaen toinen toistaan kuoli isämme Hannes. Hän kuoli tapaturmaisesti.pioneerit olivat purkaneet jalkaväkimiinoja, joista oli otettu nalli eli sytytin pois. Hänen oli tarkoitus laittaa uusi nalliräjähteeseen, jolla hän aikoi räjäyttää jäistä hiekkakuoppaa. Hiekkaa oli tarkoitus ajaa Laukosuolle menevälle tielle. Kalervo ja minä istuimme hevosen reessä odottaen isää, joka touhusi jotain istuen aitan rapuilla. Kovan räjähdyksen jälkeen hevonen odotti, kunnes Kalervo( 5-vuotias) nosti minut 3vuotiaan hevosen reestä alas. Sen jälkeen hevonen sai jalat alleen ja juoksi ties mihin asti. Tannisen Juho kaiketi sen otti sitten kiinni. Isä haudattiin Käkisalmeen. Vuoksen jää oli jo kevät kunnossa. Keskisen Martan kertoman mukaan pelättiin hautajaissaaton hukkumista jäiden heikkouden vuoksi.

Soini syntyi maaliskuussa 1943 Suotniemessä Millainen tuo väliaika oli Suotniemessä? Elämä asettui pikkuhiljaa uomiinsa, viljeltiin maita ja kasvatettiin juurikasveja.

4 Koska lähdettiin evakkoon toisen kerran ja millä tavalla kukin matkan kulki? lähdettiin uudelleen evakkoon. Väki kuljetettiin moottoriveneillä Tervolaan. Siellä seitsemän kuorma-autoa lastattiin täyteen ihmisiä. Auton lavat oli naamioitu Koivun oksilla näköesteiksi ryssän koneille. Junaa ei voitu käyttää, koska Elisevaaran asema oli pommitettu. Venäläisiä vankeja oli paljon. Niitä kuljetettiin myös peremmälle Suomeen. Tervolassa meidät pakattiin taas härkävaunuihin ja matka jatkui. Yövyttiin Parikkalan kirkossa pari yötä, sitten Haapaluoman koulun kautta Alavudelle. Meidän perhe sijoitettiin Taipaleen kylään Arvi Isosalon taloon, heidän pihamökkiinsä. Siellä asuimme ajan Pirkko syntyi marraskuussa muutimme Nastolan Ruuhijärvelle Oson taloon, taas piharakennukseen. Ukki Juho kuoli siellä ollessa Mikä oli ensimmäinen asuinpaikkakunta ja miten asunnon saaminen onnistui toisella kerralla? 1948 kesällä tulimme sitten Ahtialan Koiskalaan, silloin se kuului vielä Nastolan kuntaan. Lahteen liitettiin vuonna Tila ostettiin Koiskalan kartanolta, joka joutui pakko myymään maitaan siirtolaisille. Tila ostettiin Juho Kaasalaisen perikunnan nimellä ja jaettiin seitsemään osaan. Veikko, Anna ja Kerttu myivät osansa toisille osakkaille. Rakentamaan pääsi myös jos sai jostain tarvikkeita. Onneksi mekin saatiin puutavaraa omasta metsästä. Sedät olivat rakentamassa meille kodin, johon pääsimme muuttamaan Kaksi talvea asuimme saunaksi tarkoitetussa rakennuksessa, jossa oli yksi huone. Meitä oli siinä Mummo, äiti ja me neljä lasta. Millaista elämä oli uudessa kotipaikassa ensimmäisten vuosien aikana? Työtä oli paljon sodan jälkeen. Kesäisin oli heinätöitä, sokerijuurikkaan harventamista ja nostoa syksyllä, kasvimaiden hoitoa, karjan hoitoa, polttopuiden tekoa ym. ym. Kävimme paljon marjassa ja sienessä. Tienasimme taskurahaa Koiskalan sokerijuurikas pellolla. Minkäänlaisia koneita ei juuri ollut, kaikki oli tehtävä käsipelillä. Oli sentään niittokone ja puimakone. Aika paljon tehtiin talkoilla töitä, naapuriavun turvin. Veikko Kolkka piti huolen, että saatiin heinät korjattua latoon. Asuimme kotona aikuisuuteen asti. Äiti Senja sai viran postinkantajaksi Ahtialaan ja ennätti ajaa polkupyörällä pari kertaa maailman ympäri työuransa aikana. Hän kuoli v. 1987

Venäläisiä vankeja oli paljon. Niitä kuljetettiin myös peremmälle Suomeen. Tervolassa meidät pakattiin taas härkävaunuihin ja matka jatkui.

5 Tämänkin minä muistan: Muistot Suotniemestä ovat vähäisiä.sen muistan kun äiti ja Kerttu-täti kantoivat pyykkikoria saunalta jossa oli pestyjä vaatteita. Kävelin heidän perässään polulla, heinä oli jo kasvanut pitkäksi. Katselin taivaalle ja näin lentokoneita lenteli yläpuolellamme ja äiti ja tätini ihmetteli niitä. Kalervo talutteli minut naapuriin Tanniselle. Juho istui rappusilla ja sanoi: sieltähän se pärtty ja riitta tulloo. Evakkoaikana yövyimme myös Töysän koulussa Pohjanmaalla. Illalla kasvoja pestessä olin kysynyt äidiltä, että pestäänkö täällä kahvilla naamakin. Vesi oli ollut niin ruskeaa väriltään. Alavudelta on selvät muistikuvat pihapiiristä, pellavan loukutuksesta ja siitä, kun isäntä tappoi täitä meidän päistämme. Hän istutti meidät vuorotellen seinustalla olevan pölkyn päälle ja kuului vain lits ja täi pääsi hengestään. Aseena hän käytti puukon terää. Oson talossa elämä on hyvin muistissa. 4-v Soini leikkeli vesurilla talon isännän istuttamat omenapuut matalaksi ja Pirkko 2-v sotki päätalon verannan penkit mustikkasopalla, jonka emäntä oli tuonut sinne jäähtymään. Evakkopaikoissa meistä pidettiin hyvää huolta, vaikka meitä oli 7 henkeä, mummo, ukki, äiti ja me 4 lasta. Miten perheet sijoittuivat vuosikymmenien aikana? Juho Kaasalaisen jälkikasvu asui ja asuu suurelta osin Lahden seudulla. Anna ja Kerttu menivät heti sodan jälkeen Tampereelle Lapinniemen Puuvillatehtaalle työhön ja elivät siellä elämänsä loppuun asti. Anna kuoli v Kerttu kuoli v Armas sairasteli sotavammojensa vuoksi, kuoli v Tauno teki rakennustöitä, kuoli v.1968 Jalmari oli työssä Askolla, kuoli v.2000 Minkälaisia vuodet ovat olleet sodan jälkeen, kuinka monta kertaa asuinpaikka on muuttunut (luettele asuinpaikkakunnat)? KIITOS VASTAUKSISTASI, LÄHETÄ LOMAKE: Mauri Tanninen Jos on kysyttävää, ota yhteyttä: Mehiläisentie 1 C 9 s-postilla: mauri.tanninen1@gmail.com tai HÄMEENLINNA soita:

Kalervo talutteli minut naapuriin Tanniselle. Juho istui rappusilla ja sanoi: sieltähän se pärtty ja riitta tulloo. Evakkoaikana yövyimme myös Töysän koulussa Pohjanmaalla.

Samankaltaiset tiedostot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun