Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen. Satu Innamaa Fanny Malin Pirkko Rämä. Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen
|
|
- Anton Salminen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RE SEARCH 227 O HL I G H T S VI S I Satu Innamaa Fanny Malin Pirkko Rämä G vaikutukset liikkumiseen HI NS SC IE N CE T HNOLOG Y ISBN (URL: ISSN-L ISSN X (Verkkojulkaisu) vaikutukset liikkumiseen Tutkimuksessa selvittiin suomalaisten liikkumistottumuksia ja sitä, miten kilometrivero vaikuttaisi niihin. Tutkimuksessa verrattiin nykytilannetta tilanteeseen, jossa auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla. Tulokset kilometriveron hyväksyttävyydestä osoittivat, että vastaajista 41 % valitsisi kilometriveron ja 30 % pysyisi nykyisessä verotusjärjestelmässä. Kannattajat pitivät hyvänä puolena etenkin sitä, että maksujärjestelmä tukee uuden auton hankintaa autoveron poistuessa. Vastustajien huolenaiheina olivat mm. taloudellinen tasa-arvo ja matkakustannusten kasvu. kannattajilla oli kuitenkin myös siihen liittyviä huolia ja vastustajat näkivät kilometriverossa myös positiivisia puolia. Jos auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla, vastaajat arvioivat, että jopa 48 % matkoista, joissa autolle olisi realistinen vaihtoehto, vaihtaisi kulkutapaa. Työ- ja opiskelumatkoista osuus olisi 40 %. Vastaajat arvioivat kilometriveron käyttöönoton vaikuttavan valitsemiinsa reitteihin. Kilometrivero ohjaisi tehokkaimmin muiden lyhyiden matkojen kuin työ- tai opiskelumatkojen ajankohtaa. Matkakustannusten vaikuttaisi nykyistä voimakkaammin matkojen määrään. Yhteiskunnan kannalta tulokset ovat positiiviset: Nykyistä useampi valitsee joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen, matkoja tehdään vähemmän ja matkat jakautuvat tasaisemmin kysyntähuippujen ulkopuolelle. Nämä myönteiset yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat pitkällä tähtäimellä positiivisesti myös yksilöiden liikkumisen mahdollisuuksiin. Kilometrivero tarjoaa merkittävän työkalun liikkumisen hallintaan. VTT TECHNOLOGY 227 vaikutukset liikkumiseen EC
2 VTT TECHNOLOGY 227 vaikutukset liikkumiseen Satu Innamaa, Fanny Malin, Pirkko Rämä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
3 ISBN (URL: VTT Technology 227 ISSN-L ISSN X (Verkkojulkaisu) Copyright VTT 2015 JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy PL 1000 (Tekniikantie 4 A, Espoo) VTT Puh , faksi Teknologiska forskningscentralen VTT Ab PB 1000 (Teknikvägen 4 A, Esbo) FI VTT Tfn , telefax VTT Technical Research Centre of Finland Ltd P.O. Box 1000 (Tekniikantie 4 A, Espoo) FI VTT, Finland Tel , fax
4 Alkusanat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on tehnyt tutkimuksen kilometriveron vaikutuksista liikkumiseen osana Liikenteen sähköiset palvelut -tutkimusta. Tutkimuksesta vastasivat Satu Innamaa ja Pirkko Rämä. Tutkimusapulaisena toimi Fanny Malin. Tutkimuksen rahoittivat Tekes, Liikennevirasto, Trafi ja liikenne- ja viestintäministeriö (LVM). Hankkeen ohjausryhmän jäseniä olivat Juuso Kummala Liikennevirastosta, Anders Granfelt Trafista, Leif Beilinson LVM:stä, Sami Sahala Helsingin kaupungilta, Sampo Hietanen ITS Finlandista ja Karri Rantasila VTT:ltä. 3
5 Sisällysluettelo Alkusanat Johdanto Tausta Terminologia Tienkäyttömaksut maailmalla Yleistä Tukholma Göteborg Lontoo Milano Singapore Yhteenveto Suomalaiset tienkäyttömaksuselvitykset Menetelmä Liikkumismalli Kysely Vastaajat Tilastolliset menetelmät Tulokset Hyväksyttävyys ja mielipiteet Vaikutukset liikkumiseen Kulkutapa Reitinvalinta Matkan ajankohdan valinta Matkojen määrä Yhteenveto liikkumisvaikutuksista Auton omistus ja käyttö Auton omistus Ajosuorite
6 4. Tulosten yhteenveto ja tarkastelu Liitteet Liite A: Kilometriperustaisiin käyttömaksuihin liittyvä kyselytutkimus Liite B: Eri taustatekijöiden merkitys liikkumiseen 5
7 1. Johdanto 1.1 Tausta Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on käynnistänyt Liikennelabra-kokeiluhankkeen vuosille Kokeilun tavoitteena on edistää liikenteen sähköisten palvelujen kuluttajamarkkinoiden syntymistä ja selvittää palvelujen vaikutuksia. Hankkeessa kokeillaan uusia toimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja sekä viranomaisten ja yritysten yhteistyötä palvelujen kehittämisessä. Yksityisen ja julkisen sektorin palveluja tarjotaan samassa palvelukokonaisuudessa. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi ajamista sujuvoittava liikennetieto, liikenneturvallisuutta parantavat ratkaisut, ajopäiväkirja sekä tiedot pysäköintimahdollisuuksista ja joukkoliikennepalveluista. EU:n pitkän aikavälin tavoitteena on soveltaa kilometriperustaisia käyttömaksuja kaikkiin ajoneuvoihin koko liikenneverkossa. Verotuksen painopistettä harkitaan muutettavaksi myös Suomessa. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä selvittikin vuonna 2013 (LVM 2013), miten Suomen tulisi edetä tällaisten maksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä. Selvitetyssä vaihtoehdossa verotus siirtyisi kokonaan auton käytön verotukseen, ja kiinteät verot eli auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla, siten että autoilun verotuksen kokonaistaso pysyisi samana. voisi vaihdella esimerkiksi paikan, ajankohdan ja auton hiilidioksidipäästöjen mukaan. Tässä tutkimuksessa selvitetään suomalaisten liikkumistottumuksia ja sitä, miten mahdollinen kilometrivero vaikuttaisi liikkumiseen liittyviin valintoihin. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan myös tienkäyttö- ja ruuhkamaksuihin liittyviä selvityksiä. 1.2 Terminologia Tiemaksu tai tienkäyttömaksu on tien tai alueen ajoneuvokäytöstä perittävä välitön maksu, jota on perinteisesti peritty yksittäisen tien tai tieverkon osan käytöstä. Tienkäyttömaksuja voi olla esimerkiksi ruuhkamaksu, kilometrivero tai tullitie (esim. moottoritiemaksu). Ruuhkamaksu on usein ruuhkautuvien tiealueiden käytöstä perittävä maksu, jonka pääasiallisena tarkoituksena on ehkäistä ruuhkautumista. 6
8 Moottoritiemaksu on moottoritien käytöstä perittävä maksu. Kilometrivero on ajettujen kilometrien perusteella kerättävä maksu, joka saattaa olla erisuuruinen mm. tietyypin ja matkan ajankohdan mukaisesti. 1.3 Tienkäyttömaksut maailmalla Yleistä Laajoja alueita koskevia tienkäyttömaksuja on kokeiltu muutamassa kaupungissa maailmassa. Lisäksi useissa maissa peritään maksuja yksittäisten teiden tai paremman palvelutason tarjoavien teiden käytöstä (usein ppp-mallilla). Laaja-alaisia koko tieverkkoa tai suurta osaa tieverkkoa koskevia tiemaksuja/veroja on käytössä vain raskaalle liikenteelle. (LVM 2007 ja 2013) Suomi on ainoita Manner-Euroopan maita Baltian maiden ohella, joissa ei ole tienkäyttömaksuja missään muodossa. Useissa Euroopan maissa on raskaalta liikenteeltä perittäviä sekä yksittäisiltä teiltä perittäviä maksuja. Suomessa tehtiin vuonna 2006 lakialoite raskaan liikenteen tienkäyttömaksuista tietyillä tieosuuksilla. Myös autoveron korvaavaa kilometrimaksuun perustuvaa järjestelmää on selvitetty (luku 1.1). Tähän lukuun on koottu laajimpien ruuhkamaksukokeilujen lyhyet kuvaukset ja vaikutukset Tukholma Tukholman ruuhkamaksut otettiin käyttöön tammikuussa 2006 kuuden kuukauden kokeiluna (samaan aikaan ei tehty muutoksia verotuksessa). Yleinen mielipide muuttui kokeilun myötä hyvin kielteisestä suhtautumisesta myönteiseksi siten, että niukasti yli puolet vastaajista hyväksyi ruuhkamaksun. Kokeilujakson jälkeen järjestettiin kansanäänestys, jossa Tukholman asukkaat puolsivat pysyviä ruuhkamaksuja. Muut lähialueen kunnat äänestivät maksuja vastaan. Hallitus päätti ottaa ruuhkamaksut käyttöön pysyvästi elokuusta 2007 lähtien. (Börjesson ym ) Maksurajan ylittämisestä molempiin suuntiin peritään SEK (1,0 2,1 euroa) suuruinen maksu arkisin klo 6:30 ja 18:30 välillä. Muuna aikana maksuja ei peritä. Lisäksi koko heinäkuu on ilmainen. Maksimisumma ajoneuvoa kohti on 60 SEK vuorokaudessa (noin 6 euroa). Järjestelmän tuotot on korvamerkitty tieinvestointeihin osana laajempia, osittain valtion rahoittamia tie- ja liikenneinvestointeja. Ajoneuvojen rekisterikilvet luetaan ja ajoneuvojen haltijoille lähetetään kuukausittain lasku. Ruuhkamaksut ovat verovähennyskelpoisia työpaikan ja kodin välisillä vähintään 5 kilometrin pituisilla matkoilla. Myös yritykset voivat vähentää maksut veroista. Jotkut ajoneuvotyypit kuten moottoripyörät ja yli 14 tonnia painavat bussit ovat vapautettuja maksuista. Maksua ei ole tähän asti peritty ulkomaisten ajoneuvojen haltijoilta, mutta tähän on tulossa muutos vuonna (Transportstyrelsen 2014.) 7
9 Tukholman ruuhkamaksuilla oli selkeä vaikutus henkilöautojen kuljettajien käyttäytymiseen ensimmäisestä päivästä alkaen. Ensimmäisenä kuukautena liikennemäärä väheni 28 %. Seuraavina kuukausina liikennemäärät kasvoivat hiukan, mikä johtui vaihtelusta eri vuodenaikoina. Liikennemäärän muutos koekuukausina vaihteli -10 ja -28 % välillä. Henkilöautolla tehtävät työmatkat ruuhkamaksualueelle vähenivät 24 %, suurimmaksi osaksi liikennemuodon vaihtamisen seurauksena. Harkinnanvaraisten matkojen määrä väheni 22 % ja kaupallinen liikenne väheni 15 %. (Börjesson ym. 2012). Tukholman ruuhkamaksukokeilulla arvioitiin olevan positiivinen vaikutus liikenneturvallisuuteen. Liikennemäärän väheneminen johti liikenneturvallisuuden paranemisiin, vaikka korkeimmilla nopeusrajoitusalueilla vaikutus oli negatiivinen. Varovaisen arvioin mukaan kokeilu vähensi henkilövahinko-onnettomuuksia ydinkeskustassa 5 10 %, mikä vastaa noin loukkaantumisen vähenemää. (Stockholm 2006.) Kokeilu laski merkittävästi päästöjä ja pienhiukkasia Tukholman keskustassa. Lasku johtui pääasiassa liikennemäärän vähenemisestä, ruuhkien vähenemisellä oli vain pieni vaikutus. (Johansson ym ) Koejakson päätyttyä ja ruuhkamaksujen poistuttua liikennemäärät kasvoivat välittömästi lähes samalle tasolle kuin ennen kokeilua. Liikennemäärät pysyivät kuitenkin 5 10 % alemmalla tasolla kuin vuonna 2005 ennen kokeilun aloitusta. Vaikutus selittyy sillä, että jotkut henkilöauton käyttäjät tottuivat liikkumaan uudella tavalla tai joutuivat sijoittamaan vaihtoehtoihin, joita ei voinut helposti muuttaa takaisin. (Börjesson ym ) Pysyvät ruuhkamaksut otettiin käyttöön elokuussa 2007, vuoden kuluttua kokeilujakson päättymisestä. Vaikutus liikennemääriin verrattuna kokeiluja edeltäneeseen tilanteeseen oli sama kuin kokeilujaksolla. Elokuussa 2007 liikennemäärät vähenivät 21 % verrattuna vuoden 2005 elokuuhun (ennen ruuhkamaksukokeilua). Liikennemäärät nousivat hiukan ensimmäisen vuoden aikana. Vuosina liikennemäärät olivat keskimäärin 18 % vuoden 2005 tasoa alemmat. (Börjesson ym. 2012) Göteborg Göteborgissa otettiin käyttöön Tukholman malliin perustuva ruuhkamaksujärjestelmä tammikuussa Maksujen tarkoitus on tuottaa tuloja Länsi-Ruotsin infrastruktuuri-investointeihin sekä vähentää ruuhkia ja päästöjä. Maksualue kattaa käytännössä koko Göteborgin keskustan alueen. Suuruudeltaan 9 22 SEK (1,0 2,3 euroa) maksu peritään arkisin klo 6:00 18:29. Toisin kuin Tukholmassa, maksu koskee myös kaupungin läpi kulkevaa maantietä. (Transportstyrelsen 2014.) Toisella viikolla ruuhkamaksujen käyttöönoton jälkeen liikennemäärät maksupisteiden läpi olivat 19 % alhaisemmalla tasolla kuin ennen. 24 tunnin ajanjaksolla liikennemäärä laski 17 % (n ajoneuvoa) (Trafikverket 2013a). Liikennemäärä marraskuussa 2013 oli 11 % alemmalla tasolla kuin edellisen vuoden marraskuussa. Liikennemäärät aamuruuhkassa sekä liikennemäärä 24 tunnin ajanjaksolla laskivat 9 %. Matka-ajat ja matka-aikojen hajonta pienenivät Göteborgiin 8
10 vievillä teillä. Matkojen, joilla käytetään joukkoliikennettä ainakin osittain, määrä on noussut vuoden 2013 aikana, junien osalta % kulkutavasta riippuen. (Trafikverket 2013b.) Karkean arvion mukaan Göteborgin ruuhkamaksujen ansiosta voidaan säästyä 65 vakavalta loukkaantumiselta ja 4 kuolemalta vuosittain liikennemäärän laskun vuoksi (Durakovic ja Eiderström 2014) Lontoo Lontoossa esiintyy Euroopan pahimpia liikenneruuhkia, ja siellä ruuhkamaksuja on pohdittu 1960-luvulta lähtien. Laajojen selvitysten jälkeen ruuhkamaksujärjestelmä otettiin käyttöön helmikuussa neliökilometrin kokoisella alueella Lontoon keskustassa (Kensington & Chelseasta London Cityyn). Alueella on noin asukasta ja miljoona työpaikkaa. Ruuhkamaksujen tarkoitus on tukea poliittisia tavoitteita vähentää liikenneruuhkia, parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa, parantaa autoilijoiden matka-aikojen ennakoitavuutta sekä tehostaa jakeluliikennettä. Liikennemäärien vähentyminen on tuonut myös laajemmin parannuksia liikenneolosuhteisiin, turvallisuuteen ja ympäristöön. Lisäksi järjestelmä tuottaa tuloja, joilla toteutetaan Lontoon liikennestrategian mukaisia toimenpiteitä. Maksuilla halutaan kannustaa moottoriajoneuvojen käyttäjiä vaihtamaan muihin kulkutapoihin. (TfL 2007) Maksun on 11,50 GBP (noin 15,7 euroa) päivässä ja se peritään klo 7 18 välillä arkipäivisin alueen rajojen sisäpuolella ajaneilta. Ajoneuvojen rekisterinumerot tunnistetaan kameroiden avulla. Taksit ja vuokra-autot, moottoripyörät, polkupyörät sekä linja-autot ovat vapautettuja ruuhkamaksusta. Ruuhkamaksualueen sisäpuolella asuvat saavat 90 % alennuksen maksusta. (TfL 2014) Yleisön kannatus kasvoi järjestelmän käyttöönoton jälkeen. Alueen koko kaksinkertaistettiin vuonna 2007 läntisen laajennuksen myötä, mutta uusi pormestari päätti yleisön ja yritysten vastustuksen myötä lakkauttaa laajennuksen vuoden 2010 lopulla. (TfL 2014) Alkuperäiselle maksualueelle saapuvan liikenteen määrä on pysyvästi vähentynyt 27 % verrattuna tilanteeseen ennen ruuhkamaksujen käyttöönottoa vuonna Autojen määrä on laskenut lähes ajoneuvolla päivää kohden. Vastaavasti polkupyöräilyn määrä on noussut 66 % ruuhkamaksun käyttöönoton jälkeen. (TfL 2008) Liikenneonnettomuuksien määrän arvioidaan vähentyneen ruuhkamaksujärjestelmän ansiosta noin 40 %, eli 30 onnettomuudella kuukausittain. Vakaviin loukkaantumisiin tai kuolemaan johtuneiden onnettomuuksien määrä väheni lähes 4 onnettomuudella kuukausittain tai 45 onnettomuudella vuosittain. Näin noin 500 ihmisen arvioidaan välttyneen vakavalta loukkaantumiselta tai kuolemalta ruuhkamaksujärjestelmän ansiosta. (Green ym. 2014) 9
11 1.3.5 Milano Milanossa otettiin vuonna 2008 käyttöön maksu paljon päästöjä tuottaville ajoneuvoille kaupungin keskusta-alueella. Tarkoituksena oli saada autoilijat käyttämään vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja. Runsaasti päästöjä tuottavien ajoneuvojen määrä väheni, mutta kaikkien ajoneuvojen yhteismäärä ei vähentynyt vähäpäästöisempiin autojen siirtymisen vuoksi. Ruuhkaongelmaa maksujärjestelmä ei ratkaissut. (EC 2013) Vuonna 2011 Milanossa järjestettiin kansanäänestys kattavamman ruuhkamaksujärjestelmän puolesta. Lähes 80 % äänestäneistä puolsi suunnitelmia, ja ruuhkamaksu otettiin käyttöön vuonna Maksu perustui sähköisiin tunnisteisiin ja tulliportteihin. Maksun on 5 päivässä ja se peritään keskustaan ajavilta ajoneuvoilta kello 7:30 19:30. Alueen asukkaille maksu on 2 tulliportin alituskertaa kohti. Sähkö- ja hybridiautot on vapautettu maksusta. (EC 2013) Ruuhkamaksujen käyttöönoton jälkeen liikennemäärä on vähentynyt 30 %, mikä on johtanut päästöjen vähenemiseen. Tärkeää järjestelmän onnistumisen ja hyväksyttävyyden kannalta on ollut tuottojen käytön läpinäkyvyys. Järjestelmän tuottamat tuotot (20,3 miljoonaa euroa vuonna 2012) on käytetty muun muassa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiseen. Suuria sivuvaikutuksia ei ole havaittu pysäköinnissä tai joukkoliikenteen käytössä. Järjestelmän suurin vaikutus on vaikuttanut olevan se, että aiemmin keskustan läpi ajaneet ovat löytäneet vaihtoehtoisia reittejä. (EC 2013) Singapore Singaporen ensimmäinen ruuhkamaksujärjestelmä otettiin käyttöön jo vuonna Järjestelmä oli manuaalinen ja perustui paperisiin lupalappuihin, joita ostettiin ennen maksualueelle ajamista (Area Licensing Scheme). Järjestelmä oli toiminnassa 23 vuotta, kunnes se korvattiin sähköisellä järjestelmällä vuonna Singaporessa noin 0,3 1,6 euron suuruiset ruuhkamaksut toimivat osana laajempaa toimenpidekehystä liikenteen kysynnän ohjauksessa. Maksuja kerätään kello 10:15 16:30 arkisin ja lauantaisin kello 10:15 14:00. (Chin 2010) Alueelle saapuva liikenne väheni 44 % manuaalisen ruuhkamaksujärjestelmän käyttöönoton jälkeen ja keskinopeudet lähes kaksinkertaistuivat. Reilut 10 vuotta myöhemmin vuonna 1988 liikennemäärät olivat yhä 31 % alemmat kuin ennen järjestelmän käyttöönottoa siitä huolimatta, että kaupungin työllisyysaste ja ajoneuvojen määrät olivat kasvaneet reilusti. Bussien käyttö kasvoi 20 % ruuhkamaksujen ja muiden toimenpiteiden myötä. (Chin 2010) Järjestelmän ylläpitokustannukset muodostavat 10 % tuotosta. Tuottoa ei ole korvamerkitty liikenteen kehittämiseen. Singaporessa ruuhkamaksujärjestelmä nähdään pikemmin liikenteen hallinnan keinona kuin tulonhankintavälineenä. Ruuhkamaksujen vastapainoksi autojen verotusta on kevennetty ja joukkoliikennettä laajennettu. Ruuhkamaksujen taso tarkistetaan kolmen kuukauden välein, jotta saavutetaan maksimaalinen liikennemäärä siten, että keskinopeus pysyy 10
12 optimitasolla. Tienkäyttäjät ovat hyväksyneet järjestelmän välttämättömäksi harmiksi, jonka ansiosta liikenne sujuu myös ruuhka-aikoina. (Chin 2010) Yhteenveto Alla on tehty yhteenveto tienkäyttömaksuista maailmalla (Taulukko 1). Katsauksessa tarkastelluissa tapauksissa kaikissa oli kyseessä kaupungin keskustaalueen ruuhkamaksu. Maksun johdosta keskusta-alueen liikennemäärä väheni %. Tämän seurauksena sujuvuus ja liikenneturvallisuus paranivat ja päästöt vähenivät. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen määrä kasvoi. 11
13 Taulukko 1. Yhteenveto tienkäyttömaksuista maailmalla Paikka Maksutyyppi Hinta ( ) Teknologia Vaikutus Tukholma Ruuhkamaksu keskustan alueelle (pysyvä) 2007 Maksurajan ylitys n. 1,0 2,1 /suunta arkisin klo 6:30 18:30 (max 6 /vrk) Min. 5 km työmatkoilla verovähennyskelpoinen Bussit ja moottoripyörät vapautettu maksusta Rekisterikilpien autom. tunnistus Kk-lasku auton haltijalle Liikennemäärä väheni 18 % Sujuvuus parani Joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvoivat Heva-onnettomuudet keskustassa vähenivät 5 10 % (40 70 loukkaantunutta) Vähemmän päästöjä ja pienhiukkasia Göteborg Lontoo Ruuhkamaksu (keskustan alueelle, ml. maantie) 2013 Ruuhkamaksu (keskustan alueelle) 2003 Maksurajan ylitys n. 1,0 2,3 /suunta arkisin klo 6:00 18:29 N. 15,7 /pvä arkipäivisin alueen rajojen sisäpuolelle ajaneilta Alueella asuville 90 % alennus Bussit, taksit, vuokra-autot, moottoripyörät ja polkupyörät vapautettu maksusta Rekisterikilpien autom. tunnistus Kk-lasku auton haltijalle Rekisterikilpien autom. tunnistus Liikennemäärä väheni 11 % (aamuruuhkassa 9 %) Sujuvuus parani Joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvoivat 65 vakavaa loukkaantunutta ja 4 kuollutta vähemmän vuosittain Alueelle saapuvan liikenteen määrä vähentynyt 27 % ( ajoneuvoa/pvä) Polkupyöräily lisääntynyt 66 % Liikenneonnettomuuksien määrä vähentynyt 40 % (30 onnettomuutta/kk), vakaviin loukkaantumisiin tai kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä 45 onn./vuosi 12
14 Paikka Maksutyyppi Hinta ( ) Teknologia Vaikutus Milano Ruuhkamaksu (keskustaan ajaville) /pvä klo 7:30 19:30 Alueen asukkaille 2 /krt Sähkö- ja hybridiautot vapautettu maksusta Sähköinen tunniste ja tulliportit Liikennemäärä väheni 30 % Päästöt ovat vähentyneet Joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä kehitetty ruuhkamaksuvaroin Keskustan läpiajaneet löytäneet uusia reittejä Singapore Ruuhkamaksu (sähköinen) 1998 Autojen verotusta kevennetty Noin 0,3 1,6 /tulliportin alitus 10:15 16:30 arkisin ja lauantaisin 10:15 14:00 Bussit vapautettu maksusta Maksun vaihtelee tavoitteena maksimoida liikennemäärä optiminopeustasolla Sähköinen tunniste ja tulliportit Liikennemäärä väheni 31 % (10 vuoden jälkeen) Bussien käyttö lisääntyi 20 % 13
15 1.4 Suomalaiset tienkäyttömaksuselvitykset Välipirtti ym. (2011) selvittivät Helsingin seudun satelliittipaikannukseen perustuvaan kilometrimaksuun pohjautuvan ruuhkamaksun vaikutuksia. Heidän arvionsa mukaan liikennejärjestelmä, joka sisältää kilometrimaksuun pohjautuvan ruuhkamaksun, toteuttaa Helsingin seudun liikennejärjestelmälle asetettuja tavoitteita paremmin kuin liikennejärjestelmä, joka ei sisällä ruuhkamaksua. Se vähentäisi ruuhkia, nopeuttaisi liikennettä, lisäisi joukkoliikenteen kilpailukykyä ja osuutta matkoista, vähentäisi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, ympäristöhaittoja ja parantaisi liikenneturvallisuutta. Ruuhkamaksu tiivistäisi maankäyttöä ja hillitsisi seudun yhdyskuntarakenteen hajaantumista. Lisäksi ruuhkamaksujärjestelmän edellyttämä joukkoliikenteen voimakas kehittäminen parantaisi työpaikkojen ja palveluiden saavutettavuutta ilman henkilöautoa. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn käyttö lisääntyisivät ja toimintamahdollisuudet ilman autoa paranisivat. Vähentyneen autoliikenteen vuoksi kaupunkiympäristön viihtyisyys lisääntyisi. (Välipirtti ym. 2011) Välipirtin ym. (2011) mukaan kilometrimaksupohjainen ruuhkamaksu lisäisi autoilijoiden kustannuksia, mutta liikennejärjestelmän tasapuolisuus tai minkään väestöryhmän perusliikkumismahdollisuudet eivät ruuhkamaksun takia heikkenisi merkittävästi, koska liikkumiskustannusten kasvu ei olisi kohtuuton ja päivittäisellä kattohinnalla voitaisiin rajata kielteisiä vaikutuksia. (Välipirtti ym. 2011) Ns. Ollilan työryhmä arvioi vuonna 2013, että kiinteistä veroista luopumisella ja siirtymisellä kokonaan auton käyttöön perustuvaan verotukseen olisi useita erilaisia vaikutuksia. Käytön mukainen verotus muuttaisi ihmisten kokemaa liikkumisen hintaa, jolla olisi puolestaan vaikutusta liikenteen määrään. Henkilöautoliikenteen määrä todennäköisesti vähenisi, jolloin myös liikenteen aiheuttamat päästöt vähenisivät ja liikenneturvallisuus lisääntyisi. Liikenteen väheneminen vaikuttaa myös tienpidon kustannuksiin alentavasti. Mikäli liikenteen väheneminen olisi suurta, tämä voisi merkitä, että joitakin tieinvestointeja voitaisiin siirtää toteutettavaksi myöhemmin tai niistä voitaisiin luopua kokonaan. Henkilöauton käyttökustannusten nousu parantaisi joukkoliikenteen suhteellista kilpailuasemaa, jolloin joukkoliikenteen matkustajamäärät lisääntyvät. (LVM 2013) Ollilan työryhmä arvioi, että kilometriveron myötä tapahtuvat autoliikenteen matkamäärän muutokset olisivat melko pieniä suhteessa vuosittaiseen noin 3,5 miljardiin automatkaan, mutta huomattavia joukkoliikenteessä, jossa määrät ovat lähtökohtaisesti vähäisempiä (Kuva 1). Kilometriveromallien arvioitiin vähentävän henkilöautoliikennettä nelinkertaisesti verrattuna nykyverojärjestelmään. Kilometriverovaihtoehtojen välillä oli kokonaisuudessaan suhteellisen vähän eroja, mutta tasahintavaihtoehdossa (sama hinta kaikkialla) suoritteet vähenivät jonkin verran enemmän kuin muissa kilometriverovaihtoehdoissa (Kuva 2). Vaikutukset tieliikenteeseen ovat suuria siellä, missä joukkoliikenteen palvelutaso tarjoaa selkeän vaihtoehdon, eli Etelä-Suomen suurten kaupunkien välisillä yhteyksillä. (LVM 2013) 14
16 Kuva 1. vaikutukset matkojen määriin eri kulkumuodoilla nykyjärjestelmään verrattuna. Vaihtoehdossa Alueporras 1 vero olisi kaupunkialueella 4,15 snt/km, taajaan asutulla maaseudulla 3,0 snt/km ja harvaan asutulla maaseudulla 1,0 snt/km ja vaihtoehdossa Alueporras 2 kaupunkialueella 3,85 snt/km, taajaan asutulla maaseudulla 3,0 snt/km ja harvaan asutulla maaseudulla 2,0 snt/km. (LVM 2013) Kuva 2. vaikutukset suoritteeseen eri kulkumuodoilla nykyjärjestelmään verrattuna. Hinnoittelu vaihtoehdoilla Alueporras 1 ja 2 yllä edellisen kuvan yhteydessä. (LVM 2013) 15
17 Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa koskien liikkumista ja liikkumisen tulevaisuutta (Aula Research Oy 2014). Heidän tulostensa mukaan suomalaisten asenneilmapiiri kilometriperusteista veromallia kohtaan on jokseenkin myönteinen. Vastaajista 50 % oli ehdottomasti tai mahdollisesti kilometriveron kannalla ja 34 % vastusti sitä todennäköisesti tai varmasti (Kuva 3). Miehet kannattivat kilometriveroa useammin kuin naiset ja yli 65-vuotiaat useammin kuin nuoremmat (Kuva 4). Veromalli sai kannatusta erityisesti suuremmissa asutuskeskuksissa, mutta pienemmillä paikkakunnilla vastustus oli suurempaa (Kuva 5). Mallia pidettiin reiluna: ne, jotka ajavat autolla paljon, maksaisivat myös veroa enemmän. Toisaalta huolta aiheutti epäoikeudenmukaisuus niitä kohtaan, jotka syystä tai toisesta joutuvat ajamaan autolla paljon. Vähän autoilevat ja julkista liikennettä paljon käyttävät kannattivatkin kilometriveroa useammin kuin paljon autoilevat tai julkista liikennettä harvoin käyttävät (Kuva 6). Kuva 3. kannatus 2014 (Aula Research Oy 2014) 16
18 Kuva 4. kannatus 2014 sukupuolen, iän tai tulotason mukaan (Aula Research Oy 2014) Kuva 5. kannatus 2014 asuinpaikan mukaan (Aula Research Oy 2014) 17
19 Kuva 6. kannatus 2014 kulkutapatottumusten mukaan (Aula Research Oy 2014) Aula Research Oy kysyi vastaajilta, mitä hyvää he näkisivät kilometriperusteisessa veromallissa. Kommentoijista 39 % pitää käyttöön perustuvaa veromallia hyvänä kehityssuuntana. Heidän mielestään on oikeudenmukaista, että maksu määräytyy ajettujen kilometrien mukaan: näin autoilijat maksavat teiden kuluttamisesta ja aiheuttamistaan päästöistä. 14 % kommentoijista nosti esiin yksityisautoilun vähenemisen mallin keskeisenä hyötynä: malli karsisi turhaa autolla ajamista ja vähentäisi näin myös liikenteen päästöjä. Kommentoijista 12 % oli sitä mieltä, että kilometriperusteisesta veromallista hyötyisivät vähän autoilevat. Julkisten kulkuvälineiden käytön, pyöräilyn ja kävelyn lisääntyminen nostettiin esiin 4 %:ssa kommentteja. Noin neljännes kommentoijista ei nähnyt veromallissa mitään positiivista tai ei ollut perehtynyt asiaan niin hyvin, että olisi osannut kommentoida. Vastaajilta kysyttiin myös, mitä epäilyksiä heillä on kilometriperusteista mallia kohtaan. Eniten huolta herätti (40 %) kilometriperusteisen mallin epäoikeudenmukaisuus niitä kohtaan, jotka joutuvat syystä tai toisesta käyttämään autoa joka tapauksessa: syrjäseuduilla asuvat, työn vuoksi autoa tarvitsevat, yrittäjät ja pienituloiset. Yksityisyyden suoja ja tietoturva herättivät jonkin verran huolta (9 %). Vastaajat epäilivät, että malli on hankala toteuttaa käytännössä (7 %) tai että liikkumisen kokonaiskustannukset nousevat (6 %). Järjestelmän kiertämisen mahdollisuus nousi myös esiin useissa kommenteissa (5 %). Vastaajat myös epäilivät, että järjestelmä on liian kallis suhteessa hyötyihin (5 %) ja että malli on silkkaa rahastusta ja sillä tähdätään korkeampiin verotuloihin (4 %). (Aula Research Oy 2014) 18
20 2. Menetelmä 2.1 Liikkumismalli Tässä tutkimuksessa kilometriveron vaikutuksia liikkumiseen arvioidaan TeleFOT EU-hankkeen liikkumismallin (Kuva 7) avulla, joka tarkastelee liikkumista ja siihen vaikuttavia asioita yksilön tasolla (Innamaa ym. 2013). Muutoksia liikkumistottumuksissa tarkastellaan kuitenkin myös yhteiskunnan kannalta. Tutkimus kohdistui liikkumisen määrään ja liikkumistottumuksiin; mahdollisia vaikutuksia matkustamisen laatuun (merkitty harmaalla kuvassa) ei tarkasteltu. 19
21 Kuva 7. Liikkumisen osa-alueet, TeleFOT:n liikkumismalli (Innamaa ym. 2013) Tarkasteltaessa tuloksia yksilön liikkumistarpeiden kannalta, noudatetaan seuraavanlaisia periaatteita: Liikkumistarpeet tulevat sitä paremmin tyydytetyiksi, mitä enemmän matkoja tehdään. Kilometreissä tai ajassa mitattuna lyhyempi matka on parempi kuin pitkä matka (henkilön tehokkuus paranee). Muutokset kulkutavassa ovat joko myönteisiä tai kielteisiä riippuen henkilön preferensseistä (suosivatko he mieluummin autoa, joukkoliikennettä tms.). Reitinvalinnan muutokset ovat liikkumisen kannalta joko myönteisiä tai kielteisiä riippuen henkilön preferensseistä (suosivatko he mieluummin moottoriteitä, alemman toiminnallisen luokan teitä jne.). 20
22 Aikabudjetin parempi hallinta, eli mahdollisuus liikkua parhaaksi katsomaansa ajankohtaan, on liikkumisen kannalta myönteistä. Liikkumistarpeiden tyydyttämisen kannalta on hyvä, jos matkoja voi tehdä olosuhteista riippumatta. Liikkumisen kannalta on myönteistä, jos liikkumiseen liittyvä stressi ja epävarmuus vähenevät tai turvallisuuden tunne ja mukavuus lisääntyvät. Liikkumistarpeiden täyttyminen tarkoittaa, että henkilö voi tehdä matkan paikasta A paikkaan B milloin tahansa siihen on tarvetta omien mieltymystensä mukaisesti, eli valiten tehokkaan reitin, käyttäen suosimaansa kulkutapaa riippumatta olosuhteista ja tuntien olonsa turvalliseksi ja mukavaksi. (Innamaa ym. 2013) 2.2 Kysely Tutkimus perustui Taloustutkimuksen internetpaneelille tehtyyn kyselyaineistoon. Tutkimuksessa oli tavoitteena 1000 ajokortillista edes joskus ajavaa vastaajaa, jotka olisivat edustava otos suomalaisista. Vastauksia kertyi 1034 kappaletta. Kysymysten kohteena oli kolme erilaista matkatyyppiä: (1) työ- ja opiskelumatkat, (2) muut lyhyet matkat ja (3) pitkät matkat. Kysymysten avulla arvioitiin kilometriveron vaikutuksia liikkumisessa seuraaviin asioihin: matkojen määrä matkan ajankohta kulkutapa reitit Matkan pituus ja kesto sekä olosuhteet tulevat käsitellyksi epäsuorasti. Lisäksi kysely kattoi auton hankkimisen ja ajosuoritteen. Raportissa Ennen vastaa nykytilannetta ja Jälkeen kuvitteellista tilannetta, jossa auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla. Kyselyyn sisälletyt kysymykset ovat liitteessä A. Kyselyn internetversiossa visuaalinen ilme oli huolitellumpi kuin tässä raportoitu. 2.3 Vastaajat Vastaajista 59 % oli miehiä ja 41 % naisia. Nuorimmat ikäryhmät ovat aliedustettuina suhteessa suomalaisiin autoilijoihin (Kuva 8). Alle 30-vuotiaita oli vastaajista 7 % ja vuotiaita 13 %. Vastaajista 66 % luonnehti asuinpaikkaansa kaupungiksi, 10 % taajamaksi ja 25 % maaseuduksi. 21
23 Kuva 8. Vastaajien ikäjakauma Perhekuntien bruttotulojen perusteella tarkasteltuna alimpaan tuloluokkaan (alle /vuosi) kuuluu 21 % vastaajista ja ylimpään (yli /vuosi) kuuluu 3 % (Kuva 9). Kuva 9. Vastaajien perhekuntien bruttotulot ( /vuosi) 22
Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE
Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö
Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service
Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa
Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen. pääkaupunkiseudulla. Satu Innamaa Fanny Malin. Kilometriveron vaikutukset liikkumiseen. pääkaupunkiseudulla
RE SEARCH SC IE N CE T HNOLOG Y 254 O I 5 11 % muutos henkilöautomatkamääriin on suuri. Kynnys vaihtaa kulkutapaa on luultavasti suurempi sellaisilla matkoilla, jolloin matkustaa yksin henkilöautossa,
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
Maakuntahallitus 34 07.04.2014 Maakuntahallitus 49 05.05.2014 Lausunto oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista MHS 07.04.2014 34 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Liikenne-
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
HLJ-BAROMETRI Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tiivistelmä Helsingin seudun 14 kunnan 15 vuotta täyttäneille asukkaille suunnattu mielipidetiedustelu,
CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010
CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa
LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA
LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista
Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012
Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen
Tiemaksujen selvittämisen motiiveja
Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä
Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.
Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997
LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ
LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten
LIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA
LIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten
Kansalaistutkimus verotuksesta STTK /18/2017 Luottamuksellinen 1
Kansalaistutkimus verotuksesta STTK 18.8.2017 8/18/2017 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työikäisten (18-64-vuotiaiden) parissa
Liikenne- ja viestintäministeriö Tulevaisuuden liikenne Kysely kansalaisten mielipiteistä liittyen autoilun verotukseen
Liikenne- ja viestintäministeriö Tulevaisuuden liikenne 2013 Kysely kansalaisten mielipiteistä liittyen autoilun verotukseen 19.7.2013 1. Johdanto Tässä raportissa esitetään liikenne- ja viestintäministeriön
Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja
Saavutettavuustarkastelut
HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,
Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?
Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin
LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA
Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA Sara Lukkarinen, Motiva Oy AIHEET Tausta Markkinatutkimuksen tuloksia Kärkiviestit Tulosten hyödyntäminen TYÖPAJAOSUUTTA AJATELLEN: Kiinnostavimmat
Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä
Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen
Liikenteen oikeudenmukainen hinnoittelu
Liikenteen oikeudenmukainen hinnoittelu Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Sisältö Oikeudenmukaisuuden käsitteestä Nykyisen liikenteen verotuksen oikeudenmukaisuus Tiemaksujen oikeudenmukaisuus
Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa
Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Merijärvi
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Merijärvi Kyselyyn vastasi sähköisesti 34 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 2 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut
HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!
HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä
Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus
Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 1 2 LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN RUUHKAMAKSUSELVITYKSESTÄ HKL 2008-355, Khs 2008-1569 / 641, 8.7.2009 EHDOTUS Johtokunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esittelijän
TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua
Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä
Kävely ja pyöräily yhteiskunnan voimavarana. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Kävely ja pyöräily yhteiskunnan voimavarana Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 1 Miksi kävelyä ja pyöräilyä tulisi edistää? Ilmastosyyt: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2016): liikenteen
Liikenteen tavoitteet
HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky
Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta
Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin
Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi
Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia
TILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
Robottiautojen vaikutukset liikkumistottumuksiin. Timo Liljamo
Robottiautojen vaikutukset liikkumistottumuksiin Timo Liljamo timo.liljamo@tut.fi Tutkimuksen sisältö 1. Kirjallisuuskatsaus 2. Kansalaiskyselytutkimus 3. Työpaja Kirjallisuuskatsaus Matkojen pituuden
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
Liikennekaari Taksimarkkinoiden vapautumisen ennen jälkeen tutkimus 2017 / Taksiyrittäjät
Liikennekaari Taksimarkkinoiden vapautumisen ennen jälkeen tutkimus 2017 / Taksiyrittäjät Trafin yhteyshenkilöt: Pipsa Eklund, Hanna Strömmer, Pietari Pentinsaari IROResearch Oy, yhteyshenkilö: Tomi Ronkainen
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2016 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2016 2 4.9.2017 Sisällysluettelo
Tieliikenteen hinnoittelu-uudistusten valmistelu EU:ssa. Liikenne- ja viestintävaliokunta Ylitarkastaja Pyry Takala
Tieliikenteen hinnoittelu-uudistusten valmistelu EU:ssa Liikenne- ja viestintävaliokunta 12.9.2017 Ylitarkastaja Pyry Takala 1 Käsittelyvaihe EU:ssa Euroopan komissio antoi toukokuussa 2017 ehdotuksensa
TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi
R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )
Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:
Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia
Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia ECOMM 2013, Gävle Alkuperäinen esitys Sarah Martens Tarja Jääskeläinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Vaikutukset kulkutapajakaumaan Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat
MaaS-palveluiden houkuttelevuus
MaaS-palveluiden houkuttelevuus Kyselytutkimuksen tulokset Helsingin Seudun Liikenteen toimialueella DI-työn tiivistelmä, syyskuu 2017 Hanna Ratilainen 1 Työn tavoitteet Listata MaaS-pakettien ominaisuuksia,
Miten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016
Miten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016 1 2 Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoite
TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY
TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TAUSTATIEDOT Sukupuoli mies nainen Syntymävuosi: 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949
ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki
move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä Maailmalla on useita infraan sijoittavia rahastoja ja projektiyhtiöitä Infraan
Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä
Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on
Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011
Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012
LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 19.11.2013 LVM:n ilmastopoliittinen ohjelma ILPO (2009) Liikenne-
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Alavieska
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Alavieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 17 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 4 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut
Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?
Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut
Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut
3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta
TILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
Terveyspalvelujen tulevaisuus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen
Onnettomuusriskit eri keleillä Suomessa
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Onnettomuust eri keleillä Suomessa Tiesääpäivät 6.6.2017 Fanny Malin, Ilkka Norros ja Satu Innamaa VTT Tausta VTT on tehnyt viime vuosina tutkimusta siitä,
Suomalaisten näkemyksiä matkailusta
Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.
Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot
Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 LIIKENNEONNETTOMUUSANALYYSI Nykytila-analyysi: Tieliikenneonnettomuudet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: iliitu-paikkatietoaineisto
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut
3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta
Rinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi 80 Kalajoen asukkaista. Tämä on
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21
SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi
Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset
Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....
SMOTO MP2016-tutkimus
SMOTO MP2016-tutkimus Suomalaisen motoristin profiili Moottoripyöräily Suomessa MP-ajoneuvoveron vaikutus moottoripyöräilyyn SMOTO, Jari Kielinen Suomalaisen motoristin profiili SMOTO MP2016-tutkimus 2
KAUNIAISTEN KAUPUNKI KUNTATEKNIIKKA
LIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2017 Tieliikenneonnettomuudet koko maassa ja valtakunnalliset tavoitteet Vuonna 2016 tapahtui Suomessa kaikkiaan 4 709 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.
absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun
PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi 167 asukkaista. Tämä on 2,1 % kunnan
Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014
Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin
Sähköinen liikenne Suomessa
Sähköinen liikenne Suomessa Poliittisten vaikuttajien näkemyksiä sähköisen liikenteen edistämisestä Suomessa 9.4.2015 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti Sähköinen liikenne -hankkeen toimeksiannosta
Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...
Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta
Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta ja sen seuranta Riikka Rajamäki 14.11.2017 Tampere Liikenneturvallisuustyön hyvät käytännöt kaikkien käyttöön -seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti
Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy
Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy Työmatkaliikenne Suomessa Suomalaiset tekevät keskimäärin 2,9 matkaa päivässä, matkoista joka neljäs on työmatka
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,
Suhtautuminen itseohjautuviin autoihin. Liikenneturva ja Kantar TNS Oy 2016
Suhtautuminen itseohjautuviin autoihin Liikenneturva ja Kantar TNS Oy 1 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liikenteestä. Kantar
TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista
TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista SISÄLTÖ 1. Tutkimuksen toteutus 2. Matkustajakysely, perustiedot 3. Matkustajakysely,
LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS
LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS 13.10.2010 Esillä tiedotustilaisuudessa Liikennepolitiikan toimintaympäristö 2010-luvulla: Kiristyvä julkinen talous Talous- ja elinkeinorakenteen muutos
NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA
NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland
Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015
Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2015 Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 30.12.2015 2 Kalvosarjan sisältö Tutkimuksen taustatietoja Liikkumisen erityispiirteitä maakunnat ja Itä-Suomi seudut
SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu
SunRETU-SELVITYS Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTAT... 4 2.1 Vastaajien
Miten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista. Viisaan liikkumisen verkosto
Miten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista Viisaan liikkumisen verkosto 11.5.2017 8.5.2017 Esityksessä luvassa Liikennejärjestelmätyö Itä-Suomessa Kestävän työmatkaliikkumisen
Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin
Raportti Helmikuu 2012 Vastauksia huomisen kysymyksiin Turvallisuus joukkoliikenteessä 2011 -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisena matkustajat ja henkilökunta kokevat turvallisuustilanteen
Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet
Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet 22.12.2016 1 Ennusteiden taustat ja analyysit 2 Yleistä Tuusulan liikennemallilla on tuotettu yleiskaavaehdotuksen mukainen ennuste vuodelle 2040 Yleiskaavaehdotuksen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
Trafi. Kitkarengastutkimus Joulukuu Trafi. TNS Gallup Oy Jaakko Hyry TNS
Kitkarengastutkimus Joulukuu 0 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kitkarenkaiden käyttömäärä Suomessa ja miksi kitka- tai nastarenkaita käytetään Tutkimuksessa
Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Liikennemalli pohjautui haastattelututkimukseen
TEKES tutkimushanke, vähähiilinen liikkumismalli Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Työssä muodostettiin liikennemalli, jonka avulla tarkasteltiin eri skenaarioiden