Talousarvion toteutuminen tammi-syyskuulta Kunnan omistamien asuntojen vuokrien tarkistaminen

Transkriptio

1 ASIALISTA KOKOUSTIEDOT Aika Maanantai klo KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t Paikka Savukosken kunnanvirasto Kunnanhallitukselle tiedoksi Talousarvion toteutuminen tammi-syyskuulta 2013 Kunnan omistamien asuntojen vuokrien tarkistaminen Kunnanhallituksen alustava käyttösuunnitelma vuodelle 2014 sekä vuosien taloussuunnitelma Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Vuoden 2014 tuloveroprosentti Vuoden 2014 kiinteistöveroprosentit Itä-Lapin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma Itä-Lapin kuntayhtymän talousarvio Kalastajan Savukoski hankkeen tilannekatsaus Lausunto rajavyöhykeasetuksesta Lapin sairaanhoitopiirin esitys ensihoidon tilantarpeista Poikkeamishakemus Auno Erkkilä Autojen hankkiminen kunnalle Konsulttitoimisto FCG:n toimenpide-ehdotusten toteutuminen kunnan teknisessä toimessa

2 KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 13/2013 sivu 354 KOKOUSAIKA Maanantai klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi puheenjohtajana ) POISSA Savukosken kunnanvirasto Ahvenainen Jouni Haapakoski Raimo Halonen Jouni Harju Irja Peltoniemi Helena Posti Hannu Pääkkö Mervi Kilpimaa Kari Savukoski Jouko Jäsen Jäsen Puheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen, vpj Valtuuston I varapuheenjohtaja Valtuuston II varapuheenjohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS ASIAT Kilpelä Reijo Aarrevaara Mauri Karjalainen Katja Todettiin. Valtuuston puheenjohtaja Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä :t Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Raimo Haapakoski ja Jouni Ahvenainen. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTOIMITUS Jouni Halonen Katja Karjalainen Pöytäkirja on tarkistettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Savukoski, Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Raimo Haapakoski Aika ja paikka Savukoski, Jouni Ahvenainen Allekirjoitus Todistaa ilmoitustaulun hoitaja Taimi Kuosku

3 3 Pöydälle oli jaettu lisämateriaalina pykälään 194 liittyvä projektilista sekä lisäliite. KUNNANHALLITUKSELLE TIEDOKSI Khall 191 Lapin ELY-keskus: 1. Päätös hanketuen maksamisesta / Niliaitta Mettälapissa hanke 2. Päätös tunturialueiden jätehuollon edistämistä koskevan avustuksen myöntämisestä Lapin liitto: 3. Maksatuspäätös / Sokli- ja Savukoski hanke Saapuneet pöytäkirjat, muistiot: 4. Jyty Sodankylä ry:n hallituksen pöytäkirjanote koskien Savukosken luottamusmiehen valintaa 5. Muistio Soklin asemakaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelusta Kolpeneen palvelukeskuksen ky:n hallituksen pöytäkirja Itä-Lapin ky:n hallituksen ptk Lapin liiton hallituksen ptk Pelkosenniemen-Savukosken ktt ky:n tarkastusltk:n ptk Pelkosenniemen-Savukosken ktt ky:n hallituksen ptk Pelkosenniemen-Savukosken ktt ky:n ympäristöterveyslautakunnan ptk Savukosken kunnan tarkastuslautakunnan ptk Sivistyslautakunnan pöytäkirja Sosiaalilautakunnan pöytäkirja Verohallinto: 15. Verojen tilityserittely lokakuulta 2013 SKAL 16. Lapin Liikenneyrittäjät ry:n lausunto Lapin Jätehuolto ky:lle sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksen järjestämisvaihtoehdoista Lähetetyt kirjeet: 17. Opetus- ja kulttuuriministeriöön lähetetty valtion erityisavustus koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 18. Rakennusmestarin selvitys Ab Scandinavian GeoPool Ltd:lle Savukosken kunnan kaavoitustilanteesta malminetsintäluvan hakemisen liitteeksi Kelujärvi-Rovapään alueelle Kunnanjohtaja: Merkitään tiedoksi. : Merkittiin tiedoksi

4 4 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TAMMI-SYYSKUULTA 2013 Khall 192 Liite Taloussihteeri Talousarvion toteutumisesta raportoidaan kunnan sisäisen valvonnan ohjeen mukaan kunnanhallitukselle neljännesvuosittain ja valtuustolle puolivuosittain. Liitteenä tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja käyttötalouden toteuma tammi-syyskuulta 2013 sekä kunnanhallituksen käyttösuunnitelman toteuma tammi-syyskuulta Liitteistä ilmenee myös edellisen vuoden tilinpäätöksen ja tammi-syyskuun toteuma. Tuloslaskelman toimintakate, toimintatulot ja menot ovat suunnilleen edellisvuoden tasolla. Toimintatulot ovat syyskuun loppuun mennessä toteutuneet 68,0 % talousarviosta. Toimintatuloissa lisäystä on tuissa ja avustuksissa (hanketuet sekä valtionosuus perustoimentulotukeen). Sosiaalitoimen maksutuotot, yhdyskuntapalvelujen maksutuotot ja vuokratulot ovat vähentyneet. Toimintamenot ovat toteutuneet 72,8 % talousarviosta. Toimintamenoissa henkilöstömenot ovat pienentyneet. Palvelujen ostot ovat hieman kasvaneet. Tarvikeostot, vuokramenot ja muut toimintamenot ovat vähentyneet. Sen sijaan avustusmenot ovat kasvaneet 36,5 % eli euroa. Verotulokertymä ylittää arvion ollen 82,6 % budjetoiduista ja kasvua edellisvuoteen verrattuna on 11,3 %. Yhteisöverokertymä on 87,3 % arvioiduista ja 16,4 % edellisvuotta parempi. Kunnan tulovero on 5,0 % edellisvuotta parempi ja sen osuus on 4,3 % kokonaisverotulojen kasvusta. Kiinteistöveroa on tilitetty aiemmista vuosista poiketen kunnille jo syyskuussa, joten se on lopullisesta vuosikertymästä liki puolet. Valtionosuudet ovat kertyneet arvioidusti, toteuma 76,0 %. Kasvua edellisvuoteen verrattuna on 8,4 %. Tästä 2,7 % aiheutuu verotulotasauksesta, joka kääntyi tänä vuonna kunnalle positiiviseksi. Vuosikate on parantunut viime vuodesta yli 0,5 milj. euroa ollen kuitenkin euroa negatiivinen. Poistojen jälkeen tilikauden tulos tammi-syyskuulta on euroa alijäämäinen. Rahoituslaskelman mukaan investointeja on toteutettu eurolla. Investoinneissa on peruskorjattu Sau-Sarvi III:n kaksi asuntoa sekä hankittu Sompion kirjastolle uusi palvelutiski. Lainanottoa on budjetoitu 1,5 milj. euroa ja sitä on nostettu euroa syyskuun loppuun mennessä. Käyttötalouden valtuustotason toteumavertailussa ilmenevät tulosalueiden toimintamenot ja tulot. Vaalien menot aiheutuvat edellisvuoden viimeisen neljänneksen luottamuspalkkioista, jotka on

5 5 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TAMMI-SYYSKUULTA 2013 Khall 192./.. maksettu tammikuussa. Kunnanhallituksen toimintakate on hieman edellisvuotta pienempi, budjetoidusta 72,6 %. Maaseutulautakunnan nettomenot ovat hieman kasvaneet edellisvuodesta. Sosiaalilautakunnan toimintakate on kasvanut euroa eli 5,7 % edellisvuodesta. Kasvua on sosiaalipalveluissa ja vanhus- ja vammaispalveluissa. Päivähoidon ja ravintohuollon toimintakatteet ovat pienentyneet edellisvuodesta. Sivistyslautakunnan toimintakate on euroa eli 2,1 % edellisvuotta pienempi. Eniten nettomenot ovat pienentyneet vapaaaikatoimessa, jossa nuoriso-liikuntasihteerin virka on ollut täyttämättä tammi-toukokuun 2013 ajan. Teknisen lautakunnan toimintakate on pienentynyt edellisvuodesta euroa oli 12,3 %. Kunnanhallituksen käyttösuunnitelman toteuman mukaan yleishallinnon nettokustannukset ovat edellisvuotisella tasolla. Työllistämisen kustannukset on jaettu työllistäville hallintokunnille suoraan ja hallintotoimen työllistäminen on koskenut vain oppisopimussuhteisen matkailuavustajan palkkaukseen osallistumista tammi-huhtikuulta Elinkeinoelämän edistämisen toimintakate on hieman edellisvuotta parempi. Projekteissa kunnan toteuttamissa hankkeissa Niliaitta MettäLapissa hanke on päättynyt toukokuussa 2013, Sokli ja Savukoski hanke on jatkunut lokakuulta 2011 alkaen ja Kalastajan Savukoski hanke on aloittanut elokuussa Joukkoliikenteen kustannukset ovat edellisvuoden tasolla ja joukko-liikennepalvelujen tuottamisessa on haettu taloudellisempia vaihtoehtoja. Terveydenhuollon menot ovat hieman edellisvuotta suuremmat, 1,4 %. Perus- ja ympäristöterveydenhuollon menot ovat talousarvioon perustuvia ennakkomenoja. Ne ovat euroa eli 7,6 % edellisvuotta suuremmat. Erikoissairaanhoidon menot ovat pienentyneet viime vuodesta euroa eli 4,3 %. Lapin keskussairaalan, Muurolan sairaalan ja Sairaala Lapponian menot ovat pienentyneet. Pelastustoimen menot Lapin pelastuslaitokselle ovat 8,0 % edellisvuotta suuremmat. Kunnanjohtaja: merkitsee tiedoksi talousarvion toteutumisen tammi-syyskuulta. : Päätösehdotus hyväksyttiin.

6 6 KUNNAN OMISTAMIEN ASUNTOJEN VUOKRIEN TARKISTAMINEN Khall 193 Liite Rakennusmestari Muissa kuin aravarahoitteisissa asunnoissa on vuokrasopimukseen otettu ehto vuokran tarkistamisesta kunnan vuokratoimikunnan ja kunnanhallituksen päättämällä tavalla. Vuokran tarkistuksessa on sovittu noudatettavaksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/95) 99 :ssä annettuja ohjeita ja vuokrankorotusperusteita. Korotusperusteena on tällöin vuosittain vähintään asumisen kuluttajahinnan mukaisen indeksin muutos. ARA:n vuokranmääritysohjeiden mukaan tehdyt laskelmat osoittavat, että korotustarvetta on kunnan aravarahoitteisissa asunnoissa. Vuokran korottamisen tulee olla vuokralaiselle kohtuullinen. Vuokria esitetään nyt korotettavaksi noin 4 %:lla vuokrahuoneistoissa Asunto Oy Martintupa, Asunto Oy Tanhuankangas, Sau-Sarvi II ja Sau-Sarvi III ja Sauranta. Sau-Sarvi I vuokran korotustarve on 2,4 % ja 3,6 % välillä vaihdellen vuokra-huoneiston neliöiden mukaan. Vapaarahoitteisten vuokrahuoneistojen vuokria korotetaan edellisen korotuksen jälkeisen asumisen kuluttajahinnan mukaisen indeksin nousun verran eli 1,6 %. Tämän mukaiset korotukset esitetään tehtäväksi Asunto Oy Sau-Kolmion, Asunto Oy Sauharjun, Asunto Oy Saupuiston, Asunto Oy Savuriekon, Kiinteistö Oy Sauherran, Tukiasuntojen, uuden ja vanhan kunnanviraston asuntojen sekä Neiliköntien omakotitalon vuokrahuoneistoille. Vuokralaskelmien perusteella Asunto Oy Malmettirinteen vuokrat pysyvät nykyisellä tasolla. Erityistä ilmoitusaikaa korotuksen voimaantuloa varten ei laissa ole säädetty. Vuokrasopimuksissa on sovittu, että korotettu vuokra tulee voimaan 2 kk:n kuluttua postitse lähetetyn korotusilmoituksen tekemistä lähinnä seuraavan alkavan vuokranmaksukauden alusta. on tarkistanut ja korottanut vuokria viimeksi tammikuussa 2013 ja uudet vuokrat tulivat voimaan Kiinteistötoimikunta käsitteli perjantaina omassa kokouksessa asuinvuokra- huoneistojen vuokrien tarkistamista. Kokouksen pöytäkirja on liitteenä, kuten myös esitys uusista vuokrista. Kunnanjohtaja: päättää korottaa asuinhuoneistojen vuokria liitteenä olevan esityksen mukaisesti. Ilmoitukset vuokrien korotuksesta lähetetään vuokralaisille välittömästi ja uudet vuokrat tulevat voimaan alkaen. : Päätösehdotus hyväksyttiin

7 7 KUNNANHALLITUKSEN ALUSTAVA KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2014 SEKÄ VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA Khall 194 Liite Taloussihteeri Liitteenä kunnanhallituksen alustava käyttö- ja taloussuunnitelma. Talousarvioesityksessä määrärahat on varattu aikaisempien vuosien perusteella huomioiden kunnanvaltuuston hyväksymä toimenpideohjelma kunnan talouden tasapainottamiseksi sekä kunnanhallituksen hyväksymät talouden sopeuttamistoimenpiteet. Yleishallinnon toimintakate on edellisvuoden tasolla (+0,2 %). Kunnanvaltuuston, -hallituksen sekä hallinto- ja palveluyksikön menot pienenevät, ainoastaan muun yleishallinnon yhteistoimintaosuudet hieman kasvavat. Elinkeinojen edistämisen määrärahavaraus pienenee 5,4 %. Työllistämiseen on varattu ainoastaan nuorten Tutustu työelämään ja tienaa avustusmääräraha elinkeinojen edistämisessä. Projektivarauksissa on Kalastajan Savukoski hanke ja investointihanke sekä varaukset Leader- ja Itä-Lapin seutukunnan yhteishankkeisiin erillisen projektisuunnitelman mukaisesti. Terveydenhuollon määrärahat nousevat 3,6 % tämänvuotisesta arviosta ja 10,7 % vuoden 2012 toteutumasta. Kunnanhallituksen toimintamenot ovat tämän vuoden talousarvion tasolla. Toimintakate nousee kuitenkin 0,9 % tämän vuoden talousarvioon verrattuna ja 9,7 % viime vuoden toteumasta. Noususta 8,8 % johtuu terveydenhuoltomenojen noususta. Myös eläkelaitoksen varhe-maksun siirtyminen tekniseltä ja sosiaalitoimelta henkilöstöhallintoon nostaa kunnanhallituksen toimintakatetta. Kunnanjohtaja: hyväksyy alustavan käyttösuunnitelman kunnan talousarvioesitykseen vuodelle 2014 sekä taloussuunnitelmat vuosille : Päätösehdotus hyväksyttiin seuraavin muutoksin: - Projekteihin lisätään Savukoski ja Sokli hankkeeseen vuoden 2014 kuntaosuuteen euroa - Nuorten kesätyöllistämiseen lisätään 2600 euroa - Ympäristöterveydenhuoltoon varatusta euron määrärahasta vähennetään euroa

8 8 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA Khall 195 Liite, oheismat. Kunnan vaikean taloudellisen tilanteen takia kunnanvaltuusto on hyväksynyt toimenpideohjelman kunnan talouden tasapainottamiseksi. on hyväksynyt talousarviovalmisteluun liittyviä sopeuttamistoimenpiteitä sekä korostanut, että lautakuntien tulee toimia säästötoimia edistävästi ja talousarviovalmisteluissaan hakea vielä muitakin säästökohteita. Lautakunnat ovat valmistelleet omat esityksensä kunnan talousarvioksi vuodelle 2014 sekä taloussuunnitelmiksi vuosille Liitteenä on hallintokuntien esitykset talousarvioksi vuodelle 2014 ja taloussuunnitelmaksi vuosille Hallintokuntien esitysten pohjalta tämänhetkinen tuloslaskelma-arvio vuodelle 2014 osoittaa euron negatiivista vuosikatetta ja tilikauden alijäämäksi muodostuisi euroa. Suunnitelmavuonna 2015 kertyisi lisää alijäämää, joskin huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2014 ja vuonna 2016 alijäämää ei enää kertyisi. Toimintakate kasvaa esityksessä tämänvuotisesta budjetista 2,3 % eli euroa. Käyttömenot nousevat 1,6 %, mutta käyttötuloarvio pienenee 2,9 %. Käyttötuloissa tuet ja avustukset pienenevät liki neljänneksellä johtuen hanketukien poisjäämisestä sekä työllistämisen palkkatuen pienenemisestä. Toimintamenoissa henkilöstökulut ovat edellisvuoden toteuman ja tämän vuoden budjetin tasolla. Palvelujen ostomenot nousevat 2,5 % tämänvuotisesta arviosta, palveluissa asiakaspalvelut nousevat 4,1 % ja muut palvelut pienenevät 3,1 %. Aine- ja tarvikehankinnat vähenevät 1,7 %. Avustusmenot nousevat 8,5 % ja muut toimintamenot 8,0 %. Muissa toimintamenoissa vuokramenot nousevat 22,8 %. Verotulot on budjetoitu nostetun veroprosentin ja nostettujen kiinteistöveroprosenttien perusteella ja niiden arvioidaan kokonaisuudessaan nousevan 9,9% tämän vuoden arviosta ja 11,7 % viime vuoden toteutuneista verotuloista. Valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton ennusteen perusteella. Valtionosuudet nousevat 12,3 %. Verotulotasauksen nousu noin euroon viime vuoden maksuvelvoitteesta vaikuttaa valtionosuuden määrän muutokseen huomattavasti. Investoinnit on suunniteltu varovaisuutta noudattaen. Investoinneista on erillinen investointisuunnitelma vuosille Lainanottoa tämän talousarvioehdotuksen pohjalta joudutaan ensi vuonna nostamaan euroa. Lainalyhennyksiä kertyy euroa, joten nettolainanotto on euroa../..

9 9 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA Khall 195./.. Näin menetellen lainakanta vuoden 2014 lopussa olisi noin 4 milj. euroa eli noin euroa/asukas. Käyttötalouden talousarvioesityksessä sosiaalilautakunnan ja teknisen lautakunnan nettomenot kasvavat tämän vuoden budjetista, kunnanhallituksen ja sivistyslautakunnan nettomenot ovat tämän vuoden budjetin tasolla ja maaseutulautakunnan nettomenot vähenevät tämän vuoden budjetista. Sosiaalilautakunnan nettomenot kasvavat euroa eli 6,3 % ja teknisen lautakunnan euroa eli 9,4 %. Teknisen lautakunnan nettomenot kuitenkin pienevät euroa eli 22,5 % viime vuoden toteutumasta. Kunnanjohtaja: Hallitus kuulee jokaisen hallinnonalan toimistopäällikön perustelun talousarvioon varatuista määrärahoista. Hallitus päättää saadun selvityksen perusteella jatkotoimista. Talousarvio käsitellään lopullisesti joulukuun kokouksessa : kuuli vuorollaan toimistopäälliköiden oman toimialansa talousarvioesittelyt. Keskustelun kuluessa kunnanhallitus lisäsi tunturialueen jätehuoltoon euroa sekä menoihin että tuloihin. Pidettiin tauko klo Keskustelun jälkeen päätösehdotus hyväksyttiin tehdyllä muutoksella

10 10 VUODEN 2014 TULOVEROPROSENTTI Khall 196 Liite Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus Verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Koska on sunnuntai, täytyy tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit ilmoittaa Verohallinnolle viimeistään maanantaina Kunta ilmoittaa tuloveroprosentin neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Kunnallisveroprosenttia on korotettu viimeksi vuodelle ,25 %:iin ja vuosi sitten 20,75 %:iin. Veroprosentin nostotarve Kunnan taloudessa on takana jo kaksi perättäistä alijäämäistä tilinpäätöstä, vuonna 2011alijäämää kertyi euroa ja viime vuonna euroa. Tämän vuoden talousarvio jouduttiin laatimaan erilaisista käyttömenojen karsimisista ja investoinneista luopumisista huolimatta jälleen euroa alijäämäiseksi. Käyttömenoja on jouduttu kattamaan tänäkin vuonna euron lainan ottamisella ja ennen vuoden loppua saatetaan joutua vielä lisälainan nostamiseen. Tämän vuoden tilikauden tulos tammi-syyskuulta on euroa alijäämäinen. Syynä talouden kriisiytymiseen ovat ennen kaikkea valtionosuuksien huomattava euron (199 e/as) menetys vuonna 2011, ja valtionosuusleikkaukset jatkuivat taas viime vuonna vähennyksen ollessa euroa. Kunnan tuloveron kasvu pysähtyi vuonna 2011 lähes nollaan eli se oli vain euroa. Vuonna 2012 kunnallisverotulo kasvoi euroa, mutta samanaikaisesti yhteisöverotulot laskivat euroa. Erityisesti kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasauslaskennasta aiheutti kunnalle euron menetyksen vuonna 2012, kun aikaisemmin verotulotasausta saaneesta kunnasta tuli tasauksen maksaja. Jatkossa verotulojen voimakas pieneneminen taas muuttaa kunnan verotulotasauksen saajaksi. Samanaikaisesti kunnan menokehitys on kääntynyt jyrkkään nousuun. Etenkin terveysmenot vuodesta 2011 vuoteen 2012 kasvoivat euroa. Terveysmenojen kasvu pidemmällä aikavälillä, esim. vuosina on ollut yhteensä euroa. Samoille vuosille ajoittui osittain Savukosken vanhainkodin yhteyteen rakennetun palvelukoti Saukodin rakentaminen, joka vaati kahdeksan työpaikan henkilöstölisäyksen../..

11 11 VUODEN 2014 TULOVEROPROSENTTI Khall 196./.. Tänä vuonna verotulot ovat kehittyneet jo parempaan suuntaan, mutta kasvu on edelleen huomattavasti jäljessä vuodesta 2010, jolloin verotulojen lasku alkoi. Liitteenä verotulojen kehitys lokakuun toteutuman mukaan. Tänä vuonna on käynnistetty valtuuston hyväksymä talouden tasapainottamisen 13-kohtainen Toimenpideohjelma. Sen mukaan veroprosenttia korotetaan 0,5 %-yksikköä joka vuosi vuosina ja samoin kiinteistöveroprosentit nostetaan. Ohjelman tälle vuodelle tarkoitetut muut kohdat ovat omaisuuden myynti, vuokrien tarkistus, henkilökunnan lomautus, lämpö- ja vesilaitoksen yhtiöittäminen, vanhus- ja vammaistyön tukeminen ennaltaehkäisevästi ja luvattomien rakennusten tarkistaminen ja rakennuslupien hakemisen seuranta. Talouden tasapainotus vaatii verojen korotusta jatkossakin. Toimenpideohjelman muiden kohtien edistäminen vaatii aikaa, joten verojen korotus on tehtävä etupainotteisesti. Tätä tukee myös kunnan ensi vuoden talousarvioesitys, joka säästöjen haun jälkeenkin tarkoittaa edelleen noin euron alijäämän lisäystä. Etenkin sosiaalitoimen ja terveystoimen menot jatkavat kasvuaan. Kunnalla on suuri riski ajautua jo ensi vuonna kriisikunnaksi. Tämän vuoksi on syytä jatkaa talouden oikaisutoimenpiteitä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Kunnan tulevaisuuden kannalta omat toimenpiteet ovat hyvin ratkaisevia. Yhden veroprosentin korotus lisää kunnan tuloja noin eurolla. Veroprosentin korotuksella voidaan hillitä jo korkeaksi kohonneen velkaantumisen kasvua. Samoin sillä on vaikutusta talousongelmista selviämiseen yli pahimman vaiheen. Liitteenä kuntaliiton lokakuussa päivitetty verotulojen ennustekehikko. Kunnanjohtaja: Hallitus esittää valtuustolle, että vuoden 2014 kunnallisveroprosentiksi vahvistetaan 21,75 prosenttia. : Päätösehdotus hyväksyttiin

12 12 VUODEN 2014 KIINTEISTÖVEROPROSENTIT Khall 197 Vuoden 2014 kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava Verohallitukselle Liite viimeistään marraskuun 18. päivänä Kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kiinteistöverolakia ja kiinteistöjen arvostusta on ehdotettu muutettavaksi (HE 76/2013) niin, että kuntien kiinteistöverotulot lisääntyvät muutosten seurauksena. Jos ehdotettuja muutoksia ei ole vahvistettu vielä määräpäivään mennessä, voivat kunnat ilmoittaa kiinteistöveroprosenttinsa viimeistään Liitteenä kuntaliiton laskelma kiinteistöverotulon kertymästä Savukosken kunnalle nykyisillä veroprosenteilla sekä korotetuilla prosenteilla. Laskelma luvuissa näkyy kiinteistöverotuksen arvostamiseen päätettyjen muutosten arvioitu vaikutus kuntien vuoden 2014 kiinteistöverotuloihin. Kiinteistövero menee kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kaikki kiinteistöt ovat kattavasti veron piirissä. Tärkein poikkeus laajasta soveltamisalasta on metsien ja maatalousmaan jääminen veropohjan ulkopuolelle. Verovapaita ovat lisäksi muun muassa yleiset tiet, kadut ja torit. Kiinteistöstä menevän veron on velvollinen maksamaan kiinteistön omistaja, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alussa. Kiinteistöverotuspäätökset muodostetaan helmikuun lopussa olevien tietojen perusteella ja verotuspäätösten postitus alkaa maaliskuussa Kiinteistöveroprosenttien rajat: Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi on määrättävä vähintään 0,60 ja enintään 1,35. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,32-0,75 prosenttia. Muussa kuin vakituisessa asuinkäytössä olevalle asuinrakennukselle (mm. vapaa-ajan asunnot) kiinteistövero voidaan määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti../..

13 13 VUODEN 2014 KIINTEISTÖVEROPROSENTIT Khall 197./.. Kunnanvaltuusto voi määrätä voimalaitoksille kiinteistöveroprosentin, jonka vaihteluväli on 0,60-2,85 prosenttia. Kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 1,00 prosentti ja enintään 3,00 prosenttia. Tarkoituksena on, että asuntorakentamiseen kaavoitetun alueen omistajat ryhtyisivät joko itse rakentamaan tai luovuttaisivat maan sellaiselle, jotka ovat valmiita rakentamaan. Alue tulee olla kaavoitettu ja sillä tulee olla kunnallistekninen valmius. Jos kunta määrää rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin sen tulee samalla selvittä ne rakennuspaikat, joihin sitä sovelletaan. Tätä ei sovelleta loma-asutusta varten kaavoitettuihin alueisiin. Kunnanvaltuusto on viimeksi ( ) vahvistanut kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 - vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,50 - muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,10 - yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,40 - voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 2,85 - rakentamattomille rakennuspaikoille ei ole määrätty kiinteistöveroprosenttia Kunnan kiinteistöverotulot ovat nyt noin euroa. Kiinteistöveroprosentteja tulee nostaa, koska kunnan palvelujen tuottaminen tarvitsee lisätuloja ja kunnan talous on painunut huomattavan alijäämäiseksi. Valtuuston hyväksymässä Toimenpideohjelmassa kunnan talouden tervehdyttämiseksi on päätetty, että kiinteistöveroprosentteja nostetaan vuodelle 2014 seuraavasti: - vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti nostetaan 0,60 %:iin - yleinen kiinteistöveroprosentti nostetaan 1,20 %:iin - muiden asuinrakennusten, mm. vapaa-ajan asunnon kiinteistöveroprosentti nostetaan 1,20 %:iin./..

14 14 VUODEN 2014 KIINTEISTÖVEROPROSENTIT Khall 197./.. Kunnanjohtaja: Hallitus esittää valtuustolle, että kiinteistöveroprosentit vuodelle 2014 vahvistetaan seuraavasti: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,20 - vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,60 - muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,20 - yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,40 - voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 1,40 - rakentamattomille rakennuspaikoille ei määrätä kiinteistöveroprosenttia : Päätösehdotus hyväksyttiin

15 15 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Khall 198 Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus Kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma on liitteenä nro 4. Kuntayhtymän toimintasuunnitelmaan on kirjoitettu ne edunvalvontatehtävät, jotka ovat alueemme elinkeinoelämän, saavutettavuuden ja lähialueyhteistyön kannalta tärkeitä ja ovat olleet toimintamme perustana. Kehittämis- ja toimenpideohjelmiin liittyvät edunvalvonta-asiat keskittyvät Itä-Lapin elinkeinostrategian toimenpiteisiin sekä vanhan ja uuden ohjelmakauden välisten asioiden hoitoon. Lähialuerahoitus (KolaSport ja SallaGate) tulevat Kolarctic ENPI rahoituksesta ja tämä ohjelmakausi päättyy vuoden 2014 lopussa. Uusi ohjelmakausi alkaa vuoden 2015 alusta ENI nimellä, josta ensimmäinen haku avataan vuoden 2015 alusta. Tämä tarkoittaa, että ensimmäiset ohjelman mukaiset hankkeet käynnistyvät aikaisintaan vuoden 2015 lopulla. Murmanskin alueen asukkaasta on vieraillut alueellamme vain murto-osa, suunnittelukautena odotetaan yrityksiltä ja yhteisöiltä päätöksiä tai toimenpiteitä viisumivapauteen ja venäläisten rajanylitysten kasvuun. Salla Kantalahti rata on noussut vakavaan keskusteluun vuoden 2013 aikana perustetun arvovaltaisen ratatyöryhmän ansiosta. Soklin kaivoksen avaaminen edesauttaisi myös tämän ratahankkeen toteutusta. Molemmat hankkeet ovat toimintasuunnitelmassa erikseen mainittuna. Edunvalvontamatka Brysseliin on mahdollista toteuttaa niin, että hallituksen puheenjohtajan ja kehittämispäällikön kustannukset maksettaisiin kuntayhtymän hallinnosta. Sen sijaan seutuseminaariin ei ole toimintavuonna hankerahaa käytettävissä. Se olisi kyllä syytä kuitenkin toteuttaa ja valita puhujat niin, että heidän taustaorganisaatiot hoitaisivat kulut. Muut asiat selviävät toimintasuunnitelmassa. Kehittämispäällikön esitys: Hallitus keskustelee toimintasuunnitelmasta, tekee tarvittavat muutokset ja hyväksyy sen. Toiminta- ja taloussuunnitelma merkitään pöytäkirjan liitteeksi nro 1../..

16 16 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Ky 45./.. Khall 198 Päätös: Keskustelun jälkeen hallitus hyväksyi toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille pienin muutoksin ja merkitsi sen pöytäkirjan liitteeksi nro Juha Pikkarainen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana Kunnanjohtaja: hyväksyy Itä-Lapin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman : Päätösehdotus hyväksyttiin

17 17 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TALOUSARVIO 2014 Khall 199 Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus Liite Itä-Lapin kuntayhtymän vuoden 2014 alustava talousarvio koostuu hallinnosta ja kehittämistoiminnasta ja on suuruudeltaan euroa. Hallinnon talousarvio koostuu yleishallinnon, hallituksen, työvaliokunnan, tarkastuslautakunnan, toimistopalveluiden ja edunvalvonnan osatalousarvioista. Kehittämistoiminta koostuu toimintavuonna käynnissä olevien hankkeiden, KolaSport ja Salla Gate -hankkeiden talousarvioista. Hallinnon budjettia valmisteltaessa on huomioitu hankkeille tehtävän työn vaikutus, joka pienentää hallinnon palkkakuluja euroa. Hallinnon talousarvioon on budjetoitu euroa Lapin Elämysteollisuuden osaamiskeskuksen jatkohankkeiden (House of Lapland) omarahoitusosuuteen. Työvaliokunta lisäsi Elokuvakomissioon hankerahoitusta varattavaksi euroa. Barentskeskus Finland Oy:n jatkorahoitukseen varataan euroa vuosittain vuosille Lappi-Oulu Brysselin toimiston rahoitusosuuteen varataan euroa. Kiinalaisten alueiden kanssa vuonna 2010 solmitun yhteistyösopimuksen vuoksi on varattu euron määräraha toteutettavia vierailuja varten. Hallinnon osuus kokonaistalousarviosta on euroa. Jäsenkuntien maksuosuus hallinnosta on euroa. Jäsenkunta Maksuosuus % Maksuosuus Kemijärvi 58,7 % Salla 24,8 % Savukoski 9,3 % Pelkosenniemi 7,2 % % Esityslistan liitteenä nro 5 on kuntayhtymän vuoden 2014 alustava talousarvioesitys. Kesken vuotta käynnistyvien uusien hankkeiden tai muiden muutosten osalta esitetään tarvittaessa muutettu talousarvio. Kehittämispäällikön esitys: Hallitus hyväksyy kuntayhtymän vuoden 2014 talousarvion ja merkitsee sen pöytäkirjan liitteeksi nro 2../..

18 18 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TALOUSARVIO 2014 Ky 46./.. Khall 199 Hallitus esittää jäsenkunnille alustavan talousarvion hyväksymistä sekä määrärahan varaamista kuntayhtymän hallintoon vuodelle Päätös: Hyväksyttiin ja merkittiin pöytäkirjan liitteeksi nro Kunnanjohtaja: hyväksyy kunnan talousarvioon otettavaksi esitetyn määrärahan euroa. : Päätösehdotus hyväksyttiin

19 19 KALASTAJAN SAVUKOSKI HANKKEEN TILANNEKATSAUS Khall 200 Liite Kunnanhallituksen hyväksymän projektiohjeen mukaan kunnan kautta hoidetuista projekteista annetaan selonteko kunnanhallitukselle. Kalastajan Savukoski hankkeen projektipäällikkö Kari Kivelä on toimittanut hankkeen tilannepäivityksen Liitteenä projektipäällikön selvitys hankkeen etenemisestä. Kunnanjohtaja: Hallitus merkitsee tiedoksi Kalastajan Savukoski -hankkeen tilannekatsauksen. : Päätösehdotus hyväksyttiin

20 20 LAUSUNTO RAJAVYÖHYKEASETUKSESTA Khall 201 Liite Sisäasiainministeriön rajavartio-osasto pyytää lausuntoa rajavyöhykkeestä ja rajavyöhykkeen takarajasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Muutosehdotuksen tarkoituksena on tarkistaa rajavyöhykkeen takarajan kulkua ja kaventaa rajavyöhykettä niillä alueilla, joilla se on rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi mahdollista. Lausunto pyydetään toimittamaan mennessä. Liitteenä asetusluonnos. Lausuntoa pyydetään kaikilta itärajan kunnilta. Lapin kuntia rajavyöhykkeen tarkistaminen ei tässä asetuksen muutosesityksessä koske. Jos kunta haluaa rajavyöhykkeen tarkistamista tulee siihen olla paikallisiin olosuhteisiin ja elinkeinoihin tai matkailun tarpeisiin liittyvä erityinen peruste. Tällöin tulee esittää eksakti tarve perusteluineen sekä paikka kavennukselle. Rajavartiolaitos arvioi muutostarvetta. Savukosken kunnan kohdalla tarkistettiin rajavyöhykettä muutama vuosi sitten, kun kunta esitti vyöhykkeen kaventamista Nuorttijoen retkeilyreittihankkeeseen liittyen. Rajavyöhyke kavennettiin 0,5 kilometriin UK-kansallispuistossa Nuorttijoen kohdalla. Kuntaan ei ole esitetty tällä hetkellä uusia rajavyöhykkeen tarkistamistarpeita. Kunnanjohtaja: Hallitus toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa asetusluonnoksen johdosta. : Päätösehdotus hyväksyttiin