NUMERO Teema: 1 stadin rakentaja 3/2o13

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUMERO 319.9.2013. Teema: 1 stadin rakentaja 3/2o13"

Transkriptio

1 NUMERO Teema: Ympäristö 1 stadin rakentaja 3/2o13

2 3/ pääkirjoitus 4 älä tuhlaa gasoa! 8 stadin rakentajan jäljillä 10 Metsän emäntä 12 Tittelitutka tässä numerossa 13 staran mestat 14 Polkupyörällä töihin ja töissä 16 Gallup 17 vuosaaren tukikohta ei ole harakanpesä 18 Quo vadis, Stara? 20 Metsurista merkonomiksi s.4 Vältetään tyhjäkäyntiä 21 stara vapaalla 22 Snadit 24 Stararistikko stadin rakentaja on Staran henkilöstölehti. stadin rakentajan TOimiTUs Ilmalankuja 2 L, PL 1660 Päätoimittaja: Päivi Seikkula, Toimitussihteeri: Janne Saavalainen, s.14 Kestävää liikkumista s.1o VIIHTYISÄT METSÄT Stadin rakentajan tilaukset ja palaute osoitteeseen KaNNEN kuva Tuisku Pirtimäki Luontovalvoja Eero Haapanen pitää huolta Viikki-Vanhankaupungin luonnonsuojelualueesta. TAITTO: Marika Kaarlela PAINO: Tammerprint Oy ISSN: Ammatillista kuntoutusta s.2o Painotuote 2 stadin rakentaja 3/2o13

3 Pääkirjoitus Stara tehostaa toimintaa, olethan mukana! Helsingin kaupungin talous on kiristynyt Suomen valtiontalouden kiristymisen myötä. Valtiontalouden kiristyminen taas johtuu pääosin viennin supistumisesta. Samaan aikaan haasteet kestävän kehityksen toiminnan vakiinnuttamisesta osaksi päivittäistä toimintaa ovat lisääntyneet. Olemme ikään kuin risteyskohdassa. Samaan aikaan kun tarvitsemme uutta ja modernia, energiaa säästävää kalustoa, joudumme tinkimään investoinneista. Sama ongelma näyttää syntyvän euromääriä tarkasteltaessa. Liikevaihtomme on laskenut tilaajavirastojen määrärahojen tiukentuessa. Ennusteen mukaan olemme saavuttamassa toimintakatteella mitaten taloudelliset tavoitteemme, vaikka äärimmäisen tiukkaa se tekeekin. Emme kuitenkaan anna periksi. Visiossamme haluamme olla halutuin palveluntuottaja ja työnantaja. Emme lähde repimään tuottavuutta yksistään lisäämällä juoksuvauhtiamme. Tehokkuutta voimme parantaa hyödyntämällä uutta teknologiaa, nostamalla kaluston käyttöastetta ja panostamalla kannustavaan johtamiseen. Vuoden 2014 tavoitteet ovat kireät: meidän tulisi saavuttaa yli kaksi miljoonaa lisää toimintakatetta. Uskon, että mikäli toimimme yhdessä ja käytämme koko henkilöstön voimavaroja ja osaamista, voimme saavuttaa asetetut tavoitteet. Toimintaympäristömme muuttuu koko ajan. Puhutaan rakenneuudistuksesta, työurien jatkamisesta, kuntaliitosselvityksistä. Kuulemme uutisia YT-neuvotteluista ja lomautuksista sekä irtisanomisista. Meidän tulee havaita muutostarpeet Staran sisällä ajoissa, vaikka irtisanomiset tai lomautukset eivät meitä koskisikaan. Olin itse aikanaan koulutuksessa, joka tiivistyi diplomiin kirjoitettuun lauseeseen: Ennakointi on taito muuttua ennen kuin on pakko. Tämän toteamuksen tarjoan kaikille, jotka kokevat tulevaisuuden huolestuttavana. Nyt tarvitaan jokaista staralaista miettimään uusia ratkaisuja ja myös toteuttamaan niitä. Tsemppiä syksyyn! toimitusjohtajanne TimoM stadin rakentaja 3/2o13 3

4 4 stadin rakentaja 3/2o13

5 Teksti: JANNE SAAVALAiNEN KUVITUS: PETRI SUNI ÄLÄ TUHLAA gasoa! Kaluston kestävä käyttö tuo suuret säästöt. 2,5 miljoonaa litraa. Reippaasti enemmän kuin kansainvälisten arvokisojen vaatimukset täyttävä 50 metrin uima-allas vetää. Tämän verran palaa erilaisia polttoaineita vuosittain Staran autoissa, kaivinkoneissa ja pienkoneissa. Litramääräisesti kulutus ei ole viime aikoina juurikaan muuttunut, mutta euromääräisesti polttoainekustannukset kasvavat kaiken aikaa. Energiaintensiivisellä toimialalla pienikin muutos parempaan voi tuoda suuria säästöjä. Ei siis ole ihan sama, miten raskaasti kaasupoljinta painetaan. Ympäristöjärjestelmien, -ohjelmien, direktiivien ja kulunleikkauspaineiden puristuksessa Starassa selvitetään, millä kaikin tavoin kaluston käyttökustannuksia voitaisiin pienentää. Polttoaineenkulutuksen lisäksi syynissä on kaluston käytön tehostaminen ja asianmukainen huolto. TELEMETROINTI MUUTTAA KAIKEN Säästön varaa on. Tämän kertoo Staran telemetrointihanke. Pilottivaiheessa anturoituna on ollut 10 kuorma-autoa ja Willeä, joiden työpäivän aikaisista ajoista on saatu ensimmäistä kertaa tarkkoja lukuja. Eivätkä luvut ole kovin mairittelevia, myöntää logistiikan yksikönjohtaja Sami Aherva. Tässä ääripäitä: Työpäivän aikaisista kilometreistä 47 % siirtymäajoa. Tyhjäkäynnin osuus 56 %. Työsuoritetta 7 tunnin työpäivästä 2 tuntia. Kulutuseroa autojen kesken jopa 15 l/100 km. Todellisuus ei ole ihan näin karu, mutta ei välttämättä kovin kaukanakaan. Kyllä meidän on kiireesti trimmattava toimintaamme, toteaa ylläpidon yksikönjohtaja Ville Alatyppö. Polttoaineen tuhlaamiseen on varsin helppo puuttua. Jokainen tietää, että taloudellisen ajotavan merkitys kulutukseen on huomattava. Olipa sitten kyse henkilö- tai kuorma-autosta. Aggressiivinen ajo kuluttaa polttoaineen lisäksi myös kalustoa - ja stressaa kuljettajaa. Nykyaikaisia autoja tulee ajaa toisin kuin vanhaa kalustoa, muistuttaa autonkuljettaja Sami Jukanen, jolla on itsellään liikenteenopettajan koulutus. Kuorma-autoilla ajetaan usein turhan korkeilla kierroksilla. Ei esimerkiksi ryömitettäessä tarvitse painaa kaasua. Eikä nykyautoja tarvitse ajon jälkeen tyhjäkäyttää. Yksityisellä sektorilla ajotapaa on seurattu tarkasti jo pitkään. Nyt Starassakin ollaan ottamassa aimo harppaus työn seurannassa ja suunnittelussa. Kun vuoteen 2016 mennessä kaikki työkoneet ja kuorma-autot on telemetroitu, on meillä käytössä järjestelmä, joka tuo selvää kilpailuetua, Aherva uskoo. Hän myös tähdentää, että anturoinnin tarkoitus ei ole kyttäys vaan pakottava tarve tehostaa kaluston käyttöä. Staran talous on tiukoilla ja tuottavuusvaatimukset lähivuosina kovat. Tuottavuuden tehostaminen on elinehtomme. Pilottiprojektista saadut karunkin näköiset luvut voi nähdä myös erittäin positiivisina: meillä on valtavasti säästöpotentiaalia! Eikä säästöjä tarvitse edes repiä kenenkään selkänahasta. Yksinkertaisesti lopetetaan haaskuu. SAMA TYÖ VÄHEMMÄLLÄ AJOLLA Jos kuskit voivat omalta osaltaan vaikuttaa polttoaineenkulutukseen ja kaluston kestoon, parantamisen varaa on myös tuotannonohjauksessa. Yksi kehittämiskohde on reittioptimointi, jota on testattu Pakilan alueella kuluvan vuoden aikana. Tästä suunnittelutyökalusta on saatu hyviä kokemuksia, ja kokeilualuetta ollaan laajentamassa. Suunnittelemalla reitit hyvin voidaan sama työ samalla alueella hoitaa esimerkiksi >> JATKUU SIVULLA 7 Ennakoiva ajotapa Ennakointi liikenteessä kannattaa. Esimerkkikuljettaja X kuluttaa risteyksestä kiihdytettäessä 26 l/100 km. Kuljettaja Y polkee urku auki, joutuu hölläämään ja taas kiihdyttämään. Tämä Scania kuluttaa samalla matkalla 94 l/100 km. Polttoainekustannuksista olisi varovaisenkin arvion mukaan helppo niistää 7 10 % vain taloudellisemmalla ajotavalla. lisälämmittimet autoihin Kuorma-autot saattavat ruksuttaa tuntitolkulla tyhjäkäynnillä, kun seistään työmaalla tai ollaan ruokatunnilla. Yksi tapa vähentää tyhjäkäyntiä, olisi asentaa autoihin lisälämmitin, joka pitää sisätilan ja koneen lämpimänä. Kuorma-auton tyhjäkäydessä polttoainetta kuluu 2 4 litraa tunnissa. Lisälämmittimellä noin 0,5 litraa. Aika säästö. Monissa autoissa ei lisälämmitintä ole, ja suuri osa ruokatunneista vietetään autossa. Kylmällä ilmalla auto jäähtyy jo muutamassa minuutissa, ja ikkunat jäätyvät. Auto pidetään käynnissä. stadin rakentaja 3/2o13 5

6 kommentti Vältetään tyhjäkäyntiä Ympäristökysymysten ottaminen mukaan toiminnan suunnitteluun ei ole pelkästään ympäristökysymysten ottamista mukaan toiminnan suunnitteluun. Se on keskeinen ja nopeasti näkyvä osa toiminnan laadun parantamista. Helsinki tunnetaan maailmalla kaupunkina, joka järjestää asukkailleen mahdollisimman hyvän elinympäristön. Elämän laatu on Helsingin vahvin vetovoima. Tätä mainetta kannattaa pitää yllä kaikessa kaupungin toiminnassa. Staralla on tähän varsin paljon mahdollisuuksia. Stara on myös yksi kaupungin näkyvimmistä toimijoista. Staran autot, koneet ja työntekijät ovat alituisesti näkösällä ympäri vuoden ja kaikkialla kaupungissa. Tämä tarkoittaa sitä, että Staran toiminnan laadulla on iso merkitys helsinkiläisten elämän laadun kannalta. Älykkäitä ratkaisuja kannattaa etsiä jatkuvasti kaikessa tekemisessä. Monesti pienellä parannuksella saadaan aikaan isoja vaikutuksia. Autojen ja työkoneiden tyhjäkäynnin lopettaminen on yksi esimerkki etenkin veronmaksajien kustannuksella toimivan organisaation on oman etunsa nimissä syytä välttää tyhjäkäyntiä sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisesti. Älykkääseen toimintatapaan kuuluu myös aktiivinen vuorovaikutus kaupunkilaisten kanssa. Kaikkiin yhteydenottoihin tulee aina vastata. Raivostunutkin kaupunkilainen rauhoittuu yleensä heti, kun saa asiallisen ja rauhallisen kommentin palautteeseensa. Olen tavannut sanoa etenkin ulkomaisille vieraille, että jos Helsingillä on jokin erityinen ominaisuus, se voisi olla luotettavuuden ja luovuuden sopiva yhdistäminen. Starakin voisi ottaa tämän idean johtotähdekseen. Pekka Sauri, apulaiskaupunginjohtaja KUVA: HELSingin KAUPUNgin aineistopankki, PERTTi NiSONEN

7 << JATKOA SIVULTA 5 10 ajoneuvolla entisen 13 sijaan ilman että työmäärä kellään lisääntyy, arvioi etähallintaprojektia vetänyt kehityspäällikkö Paavo Lehmonen. Tämä pätee yhtä lailla lumenajoon, ruohonleikkuuseen kuin jäteastioiden tyhjennykseenkin. Jotta reittioptimoinnista saadaan paras hyöty irti, tulee suunnittelua tehdä yli piirirajojen. Alueiden väliset muurit kasvoivat, kun länsi, pohjoinen ja itä olivat itsenäisiä osastoja. Nyt, kun olemme taas samaa osastoa, näitä muureja voidaan kaataa. Samalla on kuitenkin varmistettava, ettei uusia muureja ala muodostua rakentamisen ja ylläpidon välille. Olemme kaikki samassa veneessä, muistuttaa ylläpidon tuotantopäällikkö Samipetteri Mäkinen. Hoidettava alue saattaa myös sijaita kaukana tukikohdasta. Näissä tapauksissa työtapoja muuttamalla siirtoajot tulisi minimoida. Järkevintä olisi tietenkin järjestää omat ja ulkopuolisten tekemät työt niin, että itse hoidetaan ne alueet, jotka sijaitsevat lähimpänä tukikohtaa. Näin ei aina ole. KÄYTTÖASTE PAREMMAKSI Entä kalusto? Starassa on paljon erikoislaitteistoa, jonka käyttöaste on vähäinen. Ylläpidossa käytettävää konekantaa on tarkasteltava jatkossa kokonaisuutena. Laitekantaa on yksinkertaistettava, yhtäläistettävä ja erikoislaitteistoiden alueellista kierrätystä tehostettava, Ville Alatyppö toteaa. Moni työ voitaisiin tehdä halvemmilla lisälaitteilla mieluummin kuin erikoiskoneilla. Työ ei ehkä kävisi aivan yhtä nopeasti ja kätevästi, mutta olisi kokonaistaloudellisesti edullisempaa. Laitekantaa saataisiin pienennettyä ja olemassa olevien koneiden koko vuoden käyttöaste paranisi. Ihan perus-scaniallakin ajetaan Starassa huomattavasti pienempiä tuntimääriä kuin laskennallisesti olisi taloudellisinta, Sami Aherva huomauttaa. Laitteista tulisi pitää myös parempaa huolta. Kun investointimäärärahat ovat kiven alla, on tärkeää että kaluston elinkaari saadaan mahdollisimman pitkäksi. Koneiden käyttöikää voidaan kasvattaa hyvin yksinkertaisillakin toimenpiteillä, muun muassa huoltopesuin. Pesupaikkoja ei vain ole riittävästi. Likaisuus syö kalustoa, ja huoltokustannukset kasvavat. Koko ketju pitää saada toimimaan nykyistä paremmin: kaluston kehittäminen pitkällä aikavälillä, koulutus uuden kaluston käyttöön, uusien työmenetelmien haltuun otto, töiden suunnittelu - ja viime kädessä suunnitelmien mukaan toimiminen. Hyviä tuloksia on jo saatu, ja suunta on oikea. Parin lähivuoden aikana Starassa on tarve isoille muutoksille, sillä vaatimukset Staran tuottavuuden kasvulle kovenevat oleellisesti. Uuden viraston kuherruskuukaudet ovat ohi, ja todellisia näyttöjä tehokkuudesta tarvitaan. Toimintakatetavoitteemme vuonna 2014 on 8,5 miljoonaa euroa, sitä seuraavana vuonna 8,6 miljoonaa euroa ja 2016 jo 8,8 miljoonaa euroa. Investointimäärärahat vastaavasti laskevat. Tänä vuonna ne ovat 4,04 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 3,3 miljoonaa euroa. Toiminnan tehostamisen paikkoja löytyy, mutta se vaatii paljon työtä ja vanhasta pois oppimista. Tuottavuusvaatimukset kasvavat rajusti Starassa on lanseerattu kesällä 2013 ympäristöohjelma, joka noudattaa Helsingin kaupungin energiansäästötavoitteita. Hiilineutraaliustavoitteeseen pyritään jo vuonna Kiinteistöjen energiankulutusta leikataan kuluvan vuosikymmenen aikana 20 %. Ajoneuvokannan kehittämisessä pyritään kokonaistaloudelliseen ratkaisuun ja ympäristövaikutuksille asetetaan suuri painoarvo. Ympäristötietoisuutta ja -vastuullisuutta lisätään ja ympäristöohjelman mukaisia tavoitteita sisällytetään tulospalkkiotavoitteisiin. Stara noudattaa Ekokompassi-järjestelmää, josta lisätietoa löytyy verkosta osoitteessa Ympäristöohjelmaan liittyvissä kysymyksissä palvelee kehityspäällikkö Riikka Jääskeläinen. Staran ympäristöohjelma Energiaa on usein helpompi säästää paperilla kuin käytännössä. Esimerkiksi polttoaineenkulutuksen litramääräinen leikkaaminen tulospalkkiotavoitteena ei välttämättä kerro todellista kehityssuuntaa. Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Välillä on lunta ja välillä on lunta vuorina. Energiansäästöä voi aidosti arvioida vain olosuhteisiin ja työsuoritteisiin suhteutettuna. Aina eivät myöskään ympäristöystävällisyys ja ympäristönormit kohtaa. Raskaan kaluston osalta Euro-normit on laadittu maantieliikenteeseen. Kaupunkiajossa tiukimmat normit täyttävä ympäristöystävällinen ajopeli saattaa kuitenkin kuluttaa jopa vanhaa tekniikkaa enemmän, kun moottori ei ehdi lämmetä riittävästi. ojasta allikkoon? stadin rakentaja 3/2o13 7

8 stadin rakentajan jäljillä TEKSTI JA KUVA: TuiSKU PiRTTiMÄKi LUONTOVALVOJA JA LINTUMIES Viikki-Vanhankaupungin luonnonsuojelualue on ainutlaatuinen luontokohde Helsingin keskipisteessä. Kuljimme päivän pitkin polkuja ja pitkospuita Staran luontovalvoja ja lintuharrastaja Eero Haapasen mukana. Pornaistenniemen rannassa, Vantaanjoen suussa, seisoo kaksi punamultaista vajaa. Ne rakennettiin viime vuosisadalla ennen sotia tukkijätkien vajoiksi. Sittemmin vajat siirtyivät kalastajien käyttöön, mutta nyt ne toimivat Viikin luontovalvojan Eero Haapasen sosiaalitiloina. Munalukko avautuu ja luontovalvoja sukeltaa sisään matalasta ovesta. Hän pakkaa mukaan vakiovarusteet: kiikarit, kameran ja muistivihon. Haapanen on toiminut alueen luontovalvojana vuodesta Hänen tehtäviinsä kuuluu liikkumisrajoitusten, yleisen järjestyksen ja koirakurin valvonta. Valvojan reviiri myötäilee luonnonsuojelualueen rajoja Viikistä Kivinokkaan ja Arabianrannasta Herttoniemeen. Päivän aluksi käydään läheisellä niityllä, jolle on levitetty lasinsiruja jo toista kertaa tänä vuonna. Huhujen mukaan lasinsirut on levitellyt tietty koiranomistaja, jolle muut koiraihmiset ovat huomautelleet koiran vapaana pitämisestä. Ilkivalta alueella ei kuitenkaan ole yleistä. Roskaamistakin esiintyy vain harvakseltaan. Ihmisten omatoiminen kontrolli toimii. Moni alueella säännöllisesti liikkuvista lintuharrastajista ja ulkoilijoista tietää, että aluetta valvotaan. Ihmiset soittavat minulle tai venepoliisille, jos esimerkiksi kalastajia harhautuu luonnonsuojelualueelle. vän aurinko koettaa tunkea säteitään pilviverhon takaa. Haapasen puhelin soi. Hän kaivaa repustaan pienen kalenterin, jonka sivut ovat kosteudesta kupruilla. Koulujen alettua Haapasella on paljon opastuksia. Hän kierrättää opettaja- ja koululaisryhmiä tutustumassa Viikin luontoon. Sukellamme metsään. Pornaistenniemen tervaleppälehdossa kiertää Staran ylläpitämä luontopolku. Matkan katkaisee viime päivien rankkasateiden kaatama laho puu. Haapanen korjaa puun pois tieltä. Sateen jäljiltä metsä on raikas. Sitten nenään leijailee raadon haju. Lemun aiheuttaja löytyykin pian polun varrelta. Haisusieni, phallus impudicus, houkuttelee hajullaan kärpäsiä, jotka levittävät sienen itiöitä, Haapanen selittää. Fallosta muistuttava sieni on harvinainen Suomessa ja varsinkin näin idässä. Pornaistenniemellä sientä ja sen kasvupaikkaa ovat käyneet ihmettelemässä kasvimuseon professoritkin. Aivan sienen vieressä seisoo toinen erikoisuus, harmaa- ja tervalepän risteymä. Luonnossa liikkuessaan Haapanen havaitsee etenkin linnut, jotka hän tuntee myös niiden laulun perusteella. Tosin syysmuuton aikoihin linnut eivät enää laula. Olen lintumies, mutta olen opetellut tuntemaan myös kasvit kohtuullisesti, Haapanen sanoo. Haapanen kirjaa vihkoonsa lintuhavaintojen lisäksi havainnot muistakin eläimistä. Luonnonsuojelualueella asus- LINTUMIES TUNTEE MYÖS KASVIT Tuuli kahisuttaa puiden latvoja. Aamupäitelee muun muassa sammakoita, vesiliskoja, saukkoja, näätiä, mäyriä, kettuja ja metsäkauriita. Polku vie ojan ylittävälle sillalle, jonka kaiteet kasvavat jäkälää. Haapanen pysähtyy keskelle siltaa. Ojaan on viimeisten viiden vuoden aikana tullut vesikasvillisuutta, kuten ulpukkaa ja kilpukkaa. Se kertoo veden laadun paranemisesta. Seuraavaksi kiipeämme Pornaistenniemen lintutorniin. Haapanen nostaa kiikarit silmille ja tiirailee voimalinjojen suuntaan. Langoilla istuu parvi uuttukyyhkyjä. Haapanen laskee linnut: noin 84 yksilöä. Hyvä kerääntymä, sanoisi lintuharrastaja, Haapanen hymyilee. Pitkospuut vievät lampareen reunalle rakennettuun piilokojuun. Lampareen makeassa vedessä uiskentelee pari nokikanaa, varpushaukka lentää ohi. Kaulushaikaraa ei tällä kertaa näy. 8 stadin rakentaja 3/2o13

9 Haapasen reviiri myötäilee luonnonsuojelualueen rajoja Viikistä Kivinokkaan ja Arabianrannasta Herttoniemeen. Luontovalvoja myös opastaa koululaisryhmiä. Kumisaappaat lonksahtelevat pitkospuilla. Amiraaliperhonen. Jatkamme pitkospuita pitkin ruovikon läpi. Linnut viihtyvät ruovikossa, jossa niille on tarjolla paljon hyönteisravintoa. Saavumme toiselle ojan ylittävälle sillalle. Tällä kertaa Haapanen painuu sillan alle tarkastamaan haarapääskyn pesän, jossa on neljä poikasta. Haapanen on rakentanut pääskylle hyllyn ja katoksen, mutta hän pelkää, että poikasille on käynyt rankkasateissa huonosti. Näyttää siltä, että ne ovat kuolleet. Ehkä ruoka loppui sateiden aikana ja emo hylkäsi ne. TUULTA JA SADETTA Palaamme vajarantaan pakkaamaan venettä. Tarkoituksena on soutaa Kuusiluodon kautta Kivinokkaan tarkastamaan Haapasen rakentamia uuttukyyhkyn pönttöjä. Iltapäivällä Haapasen ohjelmassa on ruovikon niittoa Lammassaaren edustalla. Siksi veneeseen pakataan myös raivaussaha, suojavarusteet ja polttoainetta. Haapanen on rakentanut veneen keulaan telineen optimistijollan purjeelle. Airo toimii peräsimenä. Tuuli tarttuu purjeeseen. Saavumme Kuusiluodon rantaan hujauksessa. Alkaa sataa. Päätämme pitää sadetta ja juoda sillä aikaa kahvit Kuusiluodon huvilassa, jonka on kaupungilta vuokrannut Vanhankaupunginlahden kulttuuri-ekologinen yhdistys. Haapanen on yksi yhdistyksen aktiiveista. Sadekuuro on kohta ohi ja hyppäämme taas veneeseen. Aika on kuitenkin rientänyt sen verran nopeasti, että uuttukyyhkyn pöntöt jäävät tänään tarkastamatta. Vene vie Kivinokan sijasta Lammassaareen. Lintutornissa huomio kiinnittyy ensin niityllä laiduntaviin kyyttöihin. Karja ylläpitää niittyä, mikä on myös lintujen etu. Haapanen pystyttää kaukoputken ja bongaa rannalla päivystävän harmaahaikaran. Kohta punavalkoinen purje lipuu jälleen lahden halki. Haapanen on matkalla vastarannalle noutamaan kaveriaan, joka on saapunut auttamaan niittotyössä. Pian miehet soutavat lintutornin edessä kasvavan ruovikon taakse. Sitten hiljaisuuden rikkoo raivaussahan pärinä. Rantaniityn linnut lehahtavat lentoon. Muutama päivä myöhemmin Haapanen on päivittänyt Viikin havaintokartalle iloisen uutisen: Haarapääskyn pesäpoikaset ( , Eero Haapanen) Sillan alla oli kuin olikin haarapääskyn 4 poikasta vielä elossa, ja emot ruokkivat niitä Satoja syysparveilevia haarapääskyjä liiteli ruovikon yllä. Viikin havaintokartta löytyy netistä osoitteesta viikkinyt.gardenia-helsinki.fi stadin rakentaja 3/2o13 9

10 Niitä hoidetaan asukkaita varten Helsingissä on noin 4 7oo hehtaaria metsää Helsinki käytti vuonna 2012 kaupunkialueen metsien ylläpitoon 1,9 M Metsät ovat tärkeitä ulkoilu- ja virkistysalueita Maisema- ja luontoarvot turvataan Hoitoa suunnitellaan pitkäjänteisesti Stara teki kaiken kaupunkialueen metsien hoitotyön Reittien, varusteiden ja kalusteiden hoidosta vastasivat Stara ja yksityiset urakoitsijat Kaupungin metsien hoidossa kuunnellaan niin asukkaita, ympäristökeskusta, kaupunkisuunnitteluvirastoa kuin ympäristöjärjestöjäkin. Suunnittelua ohjaavat virkistysarvot ja turvallisuus.

11 TEKSTI: SARi KOROLAiNEN KUVA: ROY KOTO METSÄN EMÄNTÄ Helsingin luonnonhoidon suunnittelusta vastaava metsänhoitaja Tiina Saukkonen on ylpeä Stadin metsistä, joita hoidetaan tavallisen ulkoilijan ehdoilla. Tiina Saukkonen veti vuonna 2006 kaupungin luonnonhoidon linjauksen valmistelua. Silloin sovittiin, että kaupunki hoitaa metsiään niiden virkistysarvoja ja turvallisuutta silmällä pitäen. Taloudellinen tehokkuus vaatisi isot koneet ja suuret elkeet. Ulkoilijaa varten Helsinki hoidattaa metsiään kuitenkin pienimuotoisesti, vaikka se vie enemmän työaikaa ja resursseja. Metsien hoitotyöstä vastaa Stara. Saukkosen mielestä staralaiset osaavat stadilaisen tavan vaalia metsiä. Starassa arvostan hyvää paikallistuntemusta. Kun ihmiset ovat tehneet töitä tietyssä metsässä kauan, he tuntevat sen ominaispiirteet. On hienoa tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä heidän kanssaan, Saukkonen kiittelee. ASUKKAIDEN MIELIPIDE PAINAA Rakennusvirasto tekee aluesuunnitelmia, joissa määritellään tietyn kaupunginosan tai alueen katujen, puistojen ja luonnonalueiden kunnostustyöt kymmenen vuoden ajaksi. Luonnonhoitotyöt ovat osa tätä pakettia. Helsinkiläiset rakastavat metsiään ja ovat kiinnostuneita omista kotikortteleistaan. Rakennusvirasto kerääkin asukkaiden mielipiteitä jo ennen suunnittelun aloitusta. Tavallisten asukkaiden ääni pääsee esille Kerro kartalla -verkkopalvelun avulla. Paikalliset ihmiset tuntevat seudun ja sen luontoarvot hyvin. Näiden mielipiteiden painoarvo on kaikkein tärkein suunnittelua ohjaava asia, Saukkonen toteaa. Tavalliset ihmiset eivät suinkaan vastusta metsänhoitoa, Saukkonen oikoo käsityksiä. Ympäristöjärjestöjen mielestä kaupunkiluontoon pitäisi jättää metsiä täysin hoitamatta. Nämä mielipiteet nousevat helposti esiin mediassa, joka saa vastakkainasettelusta herkullisia uutisia. Keskivertoliikkuja sen sijaan arvostaa turvallista ja viihtyisää ulkoilumaastoa, ja usein meiltä toivotaan esimerkiksi pusikoiden raivausta. Hoitosuunnitelman laatiminen vaatii maastokartoituksia ja tiedonkeruuta. Kun suunnitelmaluonnos on valmis, siihen pääsee tutustumaan ja kommentoimaan Kerro kartalla -palvelussa ja asukastilaisuuksissa. Oman mielipiteensä esittävät myös kaupungin ympäristökeskus, kaupunkisuunnitteluvirasto sekä ympäristö- ja asukasjärjestöt. Keskuspuiston aluesuunnitelman kommentointi alkaa talvella. Maastotyöt ovat kesken. Kohtapuolin julkistamme asukaskyselyn tulokset, Saukkonen paljastaa. KAUPUNKI KASVAA, METSÄT KULUVAT Helsingin asukasmäärä kasvaa ja asuinalueet tiivistyvät. Samoja lähimetsän polkuja tallaa yhä useampi koiranulkoiluttaja ja sauvakävelijä. Saukkonen toteaakin metsien hoidontarpeen kasvavan tulevaisuudessa selvästi. Osa metsistä muuttuu rakennetuksi puistoksi. Helsingin metsissä on valtava kulutus ja monenlaisia käyttäjiä. Lenkkeilijät, koiranulkoiluttajat, marjastajat, sienestäjät, maastopyöräilijät kaikki haluavat reittinsä. Osa haluaa valita oman polkunsa metsissä reittien ulkopuoleltakin. Tämä on kuitenkin vain hyvä asia, sillä metsät ovat asukkaita varten! Koskemattomiksi pystymme jättämään vain kaikkein arvokkaimmat luontokohteet, Saukkonen toteaa. Toisaalta Helsinki on eurooppalaiseksi kaupungiksi harvinaisen metsäinen. Helsingillä on myös Euroopan mittakaavassa arvokkaita luontokohteita kuten Vanhakaupunginlahden kosteikko ja Östersundomin lintuvesi. Isossa mittakaavassa luonnonsuojelu kuuluu kuitenkin kehä kolmosen ulkopuolelle. Ilman hoitoa metsä ryteikköityy ja puut kuolevat. Oikeastaan metsässä liikkuvat ihmiset ovat sen paras turva. Hoitamatonta pusikkoa pidetään herkästi epämääräisenä ja epäviihtyisänä ei-kenenkään-maana, joka otetaan lopulta rakennusmaaksi. KERRO ENNEN KUIN KAADAT Rakennusvirasto on panostanut metsien hoidosta tiedottamiseen, sillä puiden kaato herättää usein voimakkaita tunteita: Rakennetaanko tänne jotain? Mitä varten puita kaadetaan? Stara jakaa rakennusviraston kanssa laadittuja tiedotteita lähitaloihin ja työkohteeseen viedään kyltit töiden alkamisesta. Viime talvena Staran työnjohtaja tuli tyytyväisenä kertomaan, että Puistola- Heikinlaakson metsätöistä ei tullut yhtään valitusta. Olen todella tyytyväinen, sillä Heikinlaaksosta on tullut jopa myönteistä palautetta, miten hyvännäköistä on ja kuinka helppo alueella on liikkua. stadin rakentaja 3/2o13 11

12 Kaivutöiden yhteydessä paljastuu maasta joskus yllätyksiä. Pilaantuneen maan puhdistus hoidetaan uusilla alueilla jo esirakennusvaiheessa, kertoo ympäristöinsinööri Markku Nevalainen. tittelitutka TEKSTI JA KUVA: SARi KOROLAiNEN Ympäristöinsinööri Markku Nevalainen Tittelitutka tutkii Staran nimikkeitä, joita on pitkälti toistasataa. Tämän lehden teemana on ympäristö, joten kysyimme ympäristöinsinööri Markku Nevalaiselta, mitä hän oikein tekee. MITÄ OIKEIN TEET? Valvon pilaantuneiden maiden kunnostustyömaita. Helsingissä kaupunki pyrkii hoitamaan pilaantuneen maan puhdistuksen uusilla alueilla esirakennusvaiheessa, mikä onkin mielestäni erittäin järkevää. Ison osan ajasta haukkaa yhteydenpito työmaiden eri osapuoliin: urakoitsijoihin, lupaviranomaisiin, konsultteihin, tilaajaan eli rakennusvirastoon sekä maita vastaanottaviin tahoihin. Hoidan yksikössä myös pilaantuneiden maiden käsittelyssä tärkeitä työsuojeluasioita. Niihin kuuluvat perehdytykset, valvonta ja neuvonta. Tällä puolella teemme paljon yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. MIKÄ ON HAASTAVINTA? Jos meneillään on monta erityyppistä työmaata samaan aikaan, eri paikkoihin liittyvien asioiden junailu ja aikatauluttaminen on melkoista palapeliä. KOSKA MAA ALKAA POLTTAA JALKOJEN ALLA? Kyllä välillä on kuin tulisilla hiilillä. Kaivutöiden yhteydessä saattaa maaperästä paljastua yllättäviäkin juttuja. Silloin puhelimeni soi. Työni on auttaa ongelmatilanteiden selvittelyssä. OLIKO SINULLA AJATUKSET MAAN PINNALLA, KUN LÄHDIT OPISKELEMAAN TÄTÄ ALAA? Vähän taisivat ajatukset liidellä puiden latvojen yläpuolella. Katujen kunnossapidon puolelta oli jo kertynyt työvuosia, Kuka: Markku Nevalainen Ikä: 51 Koulutus: rakennusmestari ja ympäristöinsinööri Motto: Jos kaikki menee pieleen, ota päiväunet Yksikkö: geopalvelu, Pima ja ympäristöpuoli kiinnosti. Silloin elettiin vielä aikaa ennen Staraa. Tiedossa oli, että rakennusvirastossa oli suunnitelmia perustaa pilaantuneiden maiden käsittelyyn erikoistuva yksikkö. En ole katunut valintaa. Opiskelin töiden ohella, mikä oli kyllä väsyttävä yhdistelmä, vielä kun samaan aikaan lapset olivat pieniä. MINNE SUUNTAAT, KUN KAIPAAT YMPÄRISTÖNVAIHDOSTA? Maanrakennukselle on hyvää vastapainoa pulahtaa Mäkelänrinteen uimahallin altaaseen. Myös pyörälenkki ja jousiammunta vievät ajatukset pois työasioista. Välillä matka saattaa viedä myös rokkikämpälle soittamaan rumpuja. Musiikkiharrastus on jatkunut jo 40 vuotta, ja se on tuonut mukanaan muun muassa rock-lyriikan SM-kisojen kolmossijan vuonna Teemalla ympäristö tietenkin! 12 stadin rakentaja 3/2o13

13 teksti JA KUVA: TuiSKU PiRTTiMÄKi staran mestat HUIPPUINNOVAATIO Vuosaarenhuipun maisemointi on kierrätysratkaisu, joka säästää rahaa ja ottaa luonnon resurssit hyötykäyttöön. Entisestä kaatopaikasta ja ylijäämämaiden läjitysalueesta on luontopuutarhurin Jukka Toivosen ja luonnonmaa-ainesten uusiokäytön asiantuntijan Pirjo Laulumaan käsissä muotoutunut todellinen luontokohde. Olisi vähättelyä kutsua Vuosaarenhuippua vain täyttömäeksi. Sitä kuvaavat paremmin termit virkistysalue, ekologinen keidas, luontotyyppien galleria tai perhosparatiisi. Yli 60 metrin korkeuteen kurottava Vuosaarenhuippu muistuttaa rakenteeltaan täytekakkua. Kukkula kätkee sisäänsä useita miljoonia kuutioita kaupunkirakentamisesta yli jäänyttä maa-ainesta, jonka päälle on levitetty erilaisia, tarkoin valittuja pintamaakerroksia. Huipun pintaa koristavat tilkkutäkkimäisesti erilaiset luontotyypit. Luontotyypit on vuosien kuluessa keräilty sieltä täältä työmaiden tieltä. Kokoelmaan kuuluu muun muassa saniaislehto, herukkalehto, kanerva-katajanummi ja laidunniitty. Yhdessä huipun notkelmista kasvaa tervaleppä-saarnilehto, joka ennen sijaitsi Käärmeniemessä nykyisen Vuosaaren sataman alueella. Yhteistyö sataman rakentajien kanssa oli voitto molemmille osapuolille. Pääsimme inventoimaan satamatyömaan alle jäävän alueen ja ohjaamaan kaivuuta, Pirjo Laulumaa kertoo. Näin arvokkaat maakerrokset ja kasvillisuus saatiin siirrettyä uusille kasvupaikoille alkuperäisessä järjestyksessä. Rakentaja taas pääsi kätevästi ja edullisesti eroon ylijäämämaista. Juuri pintamaiden kierrätyksessä piilee Vuosaarenhuipun maisemointi-innovaatio. Jopa satoja vuosia kehittyneissä orgaanisissa maakerroksissa on valmiina arvokkaat siemenet ja juurakot sekä pieneliöt kuten bakteerit ja sienet. Tästä johtuen siirretty maa alkaa uudessa, oikein valitussa paikassa kasvaa samoja kasveja kuin ennenkin. Huipulle on myös istutettu joitakin luonnonkasveja kuten katajia ja saniaisia. Kasvien lisäksi kivet ovat tärkeä elementti Vuosaarenhuipun maisemoinnissa. Kivilaatta-alueet jäljittelevät kalliopaljastumia. Rakennetussa solassa kivet luovat kaksi erilaista mikroilmastoa. Paahderinteessä kivet keräävät lämpöä ja pitävät ilmaston kuumana ja kuivana eli ihanteellisena isomaksaruoholle. Solan varjorinteessä viihtyvät paremmin saniaiset. Kaikki käytetyt kivet ovat myös kierrätystavaraa. Tuloksena on luonnonmukainen ja helppohoitoinen viheralue. Mäen hulevesirakenteet on suunniteltu niin, että kasvit pärjäävät sadevedellä ja vesi valuu pois kuiviksi tarkoitetuilta alueilta. Kastelua ei tarvita. Hoidon tavoitteena on ylläpitää luontotyyppien omaleimaisuutta esimerkiksi poistamalla puutarhoista karanneet Yli 60 hehtaarin alueelle levittäytyvä Vuosaarenhuippu sijaitsee pohjoisessa Vuosaaressa sataman ja Mustavuoren Natura-alueen kupeessa. Helsingin kunnianhimoisen maisemointiurakan on toteuttanut Stara. Vuosaarenhuippu on kerännyt useita palkintoja ja kunniamainintoja. Esimerkiksi vuonna 2006 se palkittiin ympäristöministeriön Countdown-kunniakirjalla parhaana tekona monimuotoisen luonnon puolesta. vieraslajit ja liian aggressiivisesti leviävät kasvit. Vuosien kuluessa alue vaatii koko ajan vähemmän hoitoa. Monimuotoinen luonto ja erilaisten ympäristöjen kirjo houkuttelevat Vuosaarenhuipulle monenlaisia eläinlajeja. Alueella viihtyvät kyyt, ketut, hyönteiset, liskot ja linnut. Harvinaiset lintu- ja perhoslajit vetävät paikalle myös bongareita ja luontokuvaajia. stadin rakentaja 3/2o13 13

14 TEKSTI: ELiNA LAMPELA KUVAT: VeiKKO SOMERPURO JA TuiSKU PiRTTiMÄKi Polkupyörällä töihin ja töissä Fillarointi on ekologista, terveellistä ja taloudellista. Työnantajakin hyötyy. Tekninen avustaja Kari Hiilosmaa Staran rakennustekniikasta ja taloussuunnittelija Satu Aaltonen talousyksiköstä aloittavat päivänsä aimo annoksella happea ja liikuntaa. Kari pyöräilee 13 kilometrin, Satu kahdeksan ja puolen kilometrin työmatkan kelistä riippumatta. Pyörällä kulkemisessa on paljon etuja, matka taittuu nopeammin kuin julkisilla kulkuneuvoilla, saan olla ulkoilmassa eikä minun tarvitse istua ruuhkaisissa busseissa. Ennen kaikkea pyöräily on kivaa, Kari kertoo. Myös Sadulle tärkeintä on liikunnan tuoma ilo ja kulkemisen vikkelyys. Polkiessa tuntee tietynlaista vapauden tunnetta. Kun on tottunut kulkemaan fillarilla ja tuntemaan tuulen vireen ihollaan, on täyteen ahdettu ja hidas bussi epämiellyttävä. Ekologisuus on yksi pyöräilyn kauaskantoisimmista eduista. Sen ovat huomanneet jo päättäjätkin. Kun ilmastostrategiat ja päästötavoitteet vaativat kuntia toimimaan, kääntyvät katseet liikenteeseen. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on vähentää liikenteen kasvihuonepäästöjä viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Yksi keino päästöjen vähentämiseksi on kestävän liikkumisen lisääminen: sen osuutta liikenteessä halutaan Helsingissä kasvattaa vuosittain prosentin verran. Kestävällä liikkumisella tarkoitetaan kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikennettä ja kimppakyytejä. KAIKKI VOITTAVAT Päästötön pyöräily on ympäristöystävällistä, mutta monin tavoin hyödyllistä myös pyörällä liikkujalle ja työnantajalleen. Työmatkansa fillaroiva työntekijä saa päivittäisen liikunta-annoksen kuin huomaamatta, hän jaksaa paremmin arjessa ja pysyy terveenä. Työnantajakin kiittää, sillä liikunta pienentää terveysmenoja ja vähentää sairauspoissaoloja. Tämä on silkkaa rahansäästöä. Kuopion kaupungin vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan veronmaksajat säästävät vuodessa yli puoli miljoonaa euroa, kun työmatkapyöräilijöiksi ilmoittautuneet virkamiehet polkevat töihin. Kari Hiilosmaan mielestä myös helsinkiläiset työnantajat voisivat kannustaa pyöräilyyn enemmän. Työsuhdepyörän käytön mahdollistaminen olisi hyvä porkkana. Sen kustannukset eivät ole kohtuuttomia, ja hyöty tulisi varmasti takaisin työntekijän kohentuneena terveytenä. Staralla ei ainakaan toistaiseksi ole neuvoteltu työsuhdepyöristä, mutta työmatkoja saa työaikanakin tehdä auton ja julkisten kulkuneuvojen ohella myös pyörällä. Työmatkapolkijoille on toimistoilla ja tukikoh- dissa hyvät suihku- ja pukuhuonetilat. Joka vuosi henkilökuntaa myös kannustetaan osallistumaan Kilometrikisaan. Kari ja Satu ovat molemmat kirjanneet kisaan kilometrejään. Siinä tulee jonkinlaista joukkuehenkeä, kun ollaan Staran joukkueella liikenteessä. Ja ehkä omat kertyneet kilometrit ovat olleet jollekin toiselle osallistujalle kannustimena fillaroimaan enemmän, Kari tuumaa. VARUSTEET JA VÄYLÄT KUNTOON Helsingin Polkupyöräilijöiden työpaikkojen pyöräilyoloja kehittävän Hyvä työpaikka pyöräillä -hankkeen projektipäällikön Ismo Pykäläisen työmatkapyöräilyä voi suositella ihan kaikille. Reittioppaan ja pyöräilykartan avulla jokainen pystyy suunnittelemaan itselleen melko mukavan pyöräilyreitin töihin. Työmatkapyöräilyä harkitseva voi aloittaa fillaroimalla työmatkat vaikka kahtena päivänä viikossa. Hyviä pyöräilykelejä piisaa varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Kokeneiden talvipyöräilijöiden mukaan meno on mukavaa myös kylmänä kautena, kunhan 14 stadin rakentaja 3/2o13

15 Fillaritiimi Jo muutaman vuoden ajan ryhmä Staran kesätyöntekijöitä on polkenut fillareilla hoitamassa Itä-Helsingin kartanopuistoja. Pyöräilemällä nuoret säästävät ilmaston lisäksi selvää rahaa. Säästämme yhden auton kesän kustannukset eli tuhansia euroja, ynnää kartanovastaava Pepita Palonen. Nuoret ovat keränneet roskia ja tyhjentäneet puistoroskiksia. Fillaritiimi on ansioitunut myös rikkakasvien kuten pujon, lupiinin ja jättipalsamin kitkennässä. He ovat kiertäneet auttamassa muissakin puistotöissä. Olemme olleet ylimääräinen auttava käsi, sanoo fillaritiimin tämänvuotinen vetäjä Tobias Sallinen. Parhaimmillaan tiimissä työskenteli kuusi nuorta. Välimatkat hoitokohteiden välillä olivat vain muutamia kilometrejä, mutta työpäivän aikana kilometrejä kertyi reippaasti toista kymmentä. Fillarin perässä kulki kärry, johon mahtuivat työvaatteet ja kumisaappaat sekä päivän eväät. Fillaritiimi on hyväksi havaittu konsepti, ja sitä kehitetään edelleen. On ollut ilo seurata nuorten työskentelyä. Tulevina vuosina fillaritiimejä tulee ehkä lisää, Pepita Palonen kertoo. vaatetus ja tiet ovat kunnossa. Nastarenkaat ja lämmin, hengittävä vaatetus ovat mielestäni tärkeintä talvipyöräilyssä. Harmittavinta on lumi, joka saattaa tehdä pyöräilystä mahdotonta, Satu kertoo. Karin mielestä pyöräteiden talvihoidossa on menty eteenpäin, vaikka hiottavaa vielä löytyy. Pääväylien varsien pyörätiet tulisi saada aurattua mahdollisimman nopeasti ja pyörätiet tulisi hiekoittaa sepelin sijasta turvahiekalla. Sepeli on niin teräväreunaista, että se puhkoo renkaita. Helsinki ei varsinaisesti kanna pyöräilykaupungin statusta. Silti koko ajan mennään parempaan suuntaan ja kiinnostus pyöräilyä kohtaan kasvaa. Autoliikenteen ruuhkautuessa on helppo ennustaa työmatkapyöräilyn lisääntyvän. Hyvien pyöräilyolojen eteen täytyy kuitenkin tehdä paljon työtä. Viihtyisät ja turvalliset olosuhteet lisäävät pyöräilyä. Tärkeintä on, että pyöräilyyn käytettävät väylät ovat kunnossa, Ismo Pykäläinen kiteyttää. Alkukesästä ylämäkien polkeminen otti koville, mutta elokuussa nekin menivät jo irvistelemättä, kertovat Tobias Sallinen ja Marja Kivilahti. Kaksikko ei vaihtaisi ajokkejaan autoon, sillä pyöräily on mukavaa, kätevää ja ekologista. stadin rakentaja 3/2o13 15

16 Pirjo Rantanen työnjohtaja kaupunkitekniikan ylläpito Jätelajittelu on kehittynyt huomattavasti. Aloittaessani kesätöissä kartanoryhmässä 1999, ei lajittelumahdollisuuksia suuremmin ollut. Alalla ehkä isoin muutos on tapahtunut kasvinsuojeluaineiden käytössä. Maan kautta vaikuttavat aineet on kielletty jo vuosia sitten, ja käytössä on enää glyfosaatti ja muut kasvin vihreiden osien kautta vaikuttavat aineet. haastattelu JA KUVAT: SARi KOROLAiNEN Jarna Nurkkala puutarha-apulainen am kaupunkitekniikan rakentaminen Alkuaikoinani vuonna 2006 koneet tupruttivat pakokaasuja, ja pää saattoi olla työpäivän jälkeen kipeä. Esimerkiksi lehtipuhaltimet ovat kehittyneet muutamassa vuodessa tosi paljon. Ne eivät enää savuta, ja puhaltimien melutaso on alentunut huomattavasti. Gallup Mikä ympäristöasia työpaikallasi on paremmalla tolalla verrattuna urasi alkuaikoihin? Vili Ryynänen putkenlaskija kaupunkitekniikan rakentaminen Pekka Mähönen kirvesmies, korjausmies kaupunkitekniikan ylläpito Maanrakennuspuolella on muuttunut oikeastaan aivan kaikki vuodesta Ennen kaikki maat kuormattiin yhteen. Nykyään erilaiset maamassat, kivet ja jätemaat jaotellaan erikseen. Jos maa haisee kaivuvaiheessa, paikalle kutsutaan tutkijat ottamaan näytteitä ja selvitetään, mitä aineita maassa on. Erilaiset jätteet eli muovi, betoni ja metalli lajitellaan jo työmaalla. Kari Ojamies työnjohtaja kaupunkitekniikan ylläpito Valmistuin vuonna 1994 puutarhuriksi ja 2000-luvun alussa arboristiksi. Nykyään luonnon monimuotoisuutta osataan arvostaa aivan eri tavalla kuin ennen. Arboristi pyrkii säilyttämään esimerkiksi kääpiä kasvavan ja lahoavan puun mahdollisimman pitkään. Pystymme arvioimaan puiden kunnon ja elinkaaren paljon entistä paremmin. Aloitin vuonna 1975 rakennusvirastossa Kasarmintorilla kerros- ja mopolähettinä. Siihen aikaan ei kierrätystä harrastettu. Vuonna 1978 siirryin viherpuolelle. Käytössä oli vain yksi jätelava, minne kaikki mätettiin sekaisin. Nyt lajittelu on kehittynyt huimasti aina taukotilan jäteastioita myöten. Omassa työssäni uudistan leikkipaikkoja. Leikkivälineet on pakattu huolellisesti, joten muovia ja pahvia kertyy valitettavan paljon, mutta kaikki lajitellaan tarkasti. 16 stadin rakentaja 3/2o13

17 teksti JA KUVA: SARi KOROLAiNEN Vuosaaren tukikohta ei ole harakanpesä työturvallisuutta Ympäristöasiat ovat myös rahan säästöä viihtyisyyttä Itäreimarintien tukikohdassa ympäristöasioihin on kiinnitetty huomiota jo pitkään. Kiinteistöä huoltava kalustonhoitaja Jarmo Määttänen esittelee Stadin rakentajalle, mitä on saatu aikaan. Itäreimarintiellä on suuria konehalleja ja Helsingin Veden peruja oleva toimistorakennus. Täältä aloitamme tutustumiskierroksen. Energiansäästötoimenpiteiden ansiosta sähkönkulutus on tippunut kahdessa vuodessa noin kahdeksan prosenttia. Ilmanvaihtokoneet hyrräävät nyt vain työaikaan. Ulkohalleihin unohtui valot palamaan helposti, joten nykyään niissä on ajastimet. Eniten meillä tosin vaikuttaa energiankulutukseen öljylämmitys, joka on suunnitelmissa vaihtaa kaukolämpöön, toteaa Jarmo Määttänen. Tukikohdassa työskentelee henkeä läpi vuoden. Talvella pihan autopaikkoja on vuokrattu myös yksityisille urakoitsijoille. Autojen lämmityspaikat kuluttavat sähköä vuokranantajan piikkiin. Melkein kaikki urakoitsijat ovat hankkineet ajastimia ja tunnistavia johtoja, jotta pakkasella autoja ei lämmitetä turhaan, kertoo Määttänen ja tunnustaa seurailevansa ajastimiin säädettyjä käyntiaikoja. Jos ajastin on 24 tuntia päällä, käännän aikaa lyhemmäksi. Kalustonhoitajan sydäntä lämmittää selvästi, että kalustoa voi säilyttää konehalleissa. Esimerkiksi hydrauliikkaliittimet ovat arvokkaita ja ruostuvat nopeasti ulkona. Eikä työaikaa kulu siihen, että kuskit kaivavat koneita lumen alta esiin. LÖYTÖFILLARIT POIS LUONNOSTA Seuraavaksi jatkamme jätekadulle, jossa lajitellaan metalli, sekajäte, maatuva puutarhajäte, risut ja oksat, energiajae, painekyllästetty puu, tavallinen puujäte ja betoni. Vuosaarelainen erikoisuus on fillarijätteen lajittelu. Staran työntekijät liikkuvat maastossa ja löytävät jatkuvasti sinne hylättyjä polkupyöriä. Tukikohta on tehnyt jo vuosia yhteistyötä poliisin kanssa. Löytöpyörät tuodaan Itäreimarintielle, mistä poliisi käy hakemassa varastetuksi ilmoitetut ajopelit pois. Loput tarjotaan Uusix-verstaalle korjattavaksi. Jätekadun kanssa samassa pihassa pyörii kauhakuormaaja. Määttäsen mukaan tukikohta tilaa kivituhkaa kasetilla isot määrät kerralla. Kauhakuormaaja lastaa kiviaineksen Staran kuorma-autoihin. Näin useita pienempiä kuormia ei tarvitse noutaa matkojen päästä, ja ajokilometrejä säästyy. Juttukeikkaa edeltävänä päivänä paloviranomaiset kävivät tarkastamassa tukikohdan. Samalla oli käyty läpi seuraava kehitysprojekti eli maali- ja kasvinsuojeluainevaraston uudistus. Aineita varten on tarkoitus hankkia tuuletettava kontti, jossa Jarmo Määttänen pitää työstään, sillä jokainen päivä on erilainen. Metallilavalla on kyydissä takorautaisia juuristonsuojia ja pyöränraato. Metallia keräämällä Stara jopa tienaa hieman. Itäreimarintien erikoiset >> Tukikohdan nurkalla pesi harakka >> alueella liikkuu käärmeitä >> Oma puutarha tarjoaa välipalaksi kriikunoita, omenia ja herukoita >> pihaa koristaa merirosvolaiva olisi kunnon käsienpesupaikka. Paloviranomaisilla ei ollut huomautettavaa, kun maalien ja kasvinsuojeluaineiden määrät ovat vähäisiä. Kun paloasiat ovat kunnossa, varasto voidaan kunnostaa erityisesti työsuojelumääräysten mukaiseen kuntoon, Määttänen iloitsee. stadin rakentaja 3/2o13 17

18 TEKSTI: Päivi SeiKKULA KUVA: JANNE SAAVALAiNEN QUO VADIS, STARA? Staran johto on vaihtunut vuoden sisällä reippasti. Tuovatko uudet ihmiset mukanaan uusia ajatuksia? Miten pärjäämme kiristyvässä kuntataloudessa? Minne menet, Stara? Stadin rakentaja kutsui ylläpidon tuoreen johtajan Ville Alatypön, keväällä taloon tulleen hallinnon johtajan Ilpo Laitisen ja vuosi sitten aloittaneen logistiikan johtajan Sami Ahervan keskustelemaan Staran tulevaisuudesta. Staralla on edessä lupaava tulevaisuus, kunhan toimintaa tehostetaan. Tulevaisuuden turvaaminen on kiinni kustannusten karsimisesta samalla resurssimäärällä tulee tehdä enemmän ja edullisemmin, Ville Alatyppö sanoo suoraan. Stara on kuitenkin nuori virasto, joka on vasta pääsemässä vauhtiin. Täällä ei onneksi olla jämähtäneessä tilassa. Minä uskon hyvään draiviin, täällä on valmiutta ja kyvykkyyttä, Ilpo Laitinen kommentoi. Jatkossa tarvitaan aktiivisempaa toimintaa yhteistyöverkostoissa, Aherva huomauttaa. Erillisestä tuottajasta VERKOSTON käyttäjäksi Tuottavuuden parantamisen kannalta olemme kaikki samassa veneessä. Meidän pitää löytää omat erikoisalamme, jolla tuotamme lisäarvoa asiakkaalle. Näin säilytämme työmme, Alatyppö pohtii. Koko arvoketju pitää ottaa mukaan toiminnan kehittämiseen, Aherva kommentoi. Nyt puhutaan arvoverkosta, Laitinen heittää väliin. Koko lisäarvon tuottamisen logiikka on muuttunut. Meiltä kysytään jatkossa ihan uudenlaista osaamista: miten hallitsemme tätä verkkoa ja kanssatoimijoitamme. Silloin me olemme itse aktiivisia, me opetamme kumppaneitamme uusiin toimintamalleihin. Se on iso muutos aiempaan, Laitinen jatkaa. Meidänkin on tärkeää pyrkiä vaikutta- Sami aherva Ilpo laitinen ville alatyppö

19 maan siihen, miten esimerkiksi rakennuksia ja kaupunkirakennetta suunnitellaan. Näin siksi, että syntyy järkevästi ylläpidettävää ja kustannustehokasta ympäristöä, Aherva sanoo. Meillä on vahvaa osaamista perinteisessä tekemisessä, siinä näkyvässä duunissa. Jos sen lisäksi osaamme jatkossa hyödyntää kaupungin verkostot, niin pesemme muut 6 0, Aherva innostuu. SIRPALEISUUS EI VIE ETEENPÄIN Helsingissä on valitettavasti kovin sirpaloitunut tapa hoitaa asioita. Siitä seuraa, että jokainen virasto katsoo asioita vain omasta näkökulmastaan ja kokonaisuus katoaa, Laitinen pohtii. Mutta takaisin Staraan. Onko Starakin sisäisesti sirpaloitunut? Käy ilmi, että meilläkin korostetaan vielä liikaa yksikön omaa tulosta koko Staran tuottavuuden sijaan. Talouden hallinnassa aiheuttamisperiaate on toimiva, mutta sisäisten laskujen suuri määrä tarkoittaa suurta työmäärää sekä laskuttajan että maksajan puolella. Onko tämä työ tuottavaa? Vain sisään tuleva ja ulos lähtevä raha merkitsee, Alatyppö kuittaa. Aherva ottaa kopin. Nykyinen malli ei tosiaan ole tehokas. Logistiikkakin laskuttaa sisäisesti, mutta tästä pitää päästä eroon. Logistiikan panos tuottavuudelle pitää olla logistisissa ratkaisuissa, niiden kautta saadaan vauhtia koneeseen ja tuottavuutta ylös. Staran on ennen kaikkea parannettava perusprosessiensa kuten tarjousten, laskutuksen ja töiden ohjaamisen sujuvuutta. Myös töiden suunnitteluun on panostettava, Alatyppö jatkaa. Staran uudet johtajat Sami Aherva, Ilpo Laitinen ja Ville Alatyppö ovat yhtä mieltä tulevasta: tehoja tarvitaan lisää eikä aikaa ole hukattavissa. Starassa on kuitenkin hyvää otetta ja valmiutta pärjätä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. TUNNE KUSTANNUKSET, HALLITSE HÄVIKKI Kustannusten hallinta on tärkeää ja tuottavuuden kehittäminen, ei säästäminen itseisarvona. Hävikin hallinta on tuottavuuden kehittämisen elinehto, Laitinen korostaa. Tässä tarvitaan hallintoa. Teillä on keskeinen rooli perusprosessien kuten laskutuksen ja tuotannon järjestelmien sujuvoittamisessa. Odotamme hyviä avauksia niiden suhteen, Alatyppö vastaa Laitiselle. Oleellista on, että toimijoita kytketään yhteen oppimisen ja tiedon jakamisen näkökulmasta, Laitinen pohtii. Kaupungin talous on kuralla ja verokertymä pienenee. Samaan aikana kaupunki kuitenkin laajenee nopeasti. Asiakasvirastojemme investointimäärärahat ja käyttötalous supistuvat. Käytännössä pienemmällä panoksella pitää tehdä laajemmat työt. Ei riitä, että tilaajamme tekevät kustannusvertailuja. Meidän pitää tehdä niitä itsekin ja pärjätä nykyistä paremmin, Alatyppö korostaa. Mutta kaupunki tarvitsee omaa tuottajaa hintavertailua varten, ja me taas tarvitsemme alihankintaa, Aherva kommentoi. Samaan aikaan kun talous kiristyy, vaatimukset energiatehokkuuden ja ympäristönäkökulmien suhteen kasvavat. Yhteiskuntavastuun merkitys kasvaa, mikä vaikuttaa suoraan myös tuotantotapoihin. Töiden tarkoituksenmukaisuutta pitää arvioida ihan uudella tavalla. Hukka pois ja joustavuutta tilalle. Tuottavuutta voidaan myös parantaa laajentamalla työkantaa. Mutta ylläpidon toiminta ei voi laajeta saati pysyä nykytasolla, jollei tuottavuus parane selvästi, Alatyppö lataa. JOKAISESTA PROPELLIPÄÄ Teknologisoituminen ja digitalisoituminen muuttaa varmasti toimintaa. Se on iso juttu. Isot muutokset tulevat kolmen kuuden vuoden sisään. Tämä muutos koskee kaikkea mitä Stara tekee, Laitinen huomauttaa. Kaikki rönsyt pitää nyt nyppiä pois, Alatyppö sanoo. Meillä on jo paljon älykkäitä ideoita myssyssä, ne tuovat tehoa lisää, Aherva huikkaa väliin. Liikenne on meille iso bisnes, vaikka alan liiketoiminta onkin vierasta. Sieltä meidän kannattaa benchmarkata hyviä malleja. Mutta tulppana on kehitysresurssien vähyys, Aherva manaa. Voimme ajatella että kehittäminen on jokaisen työtä, ei muutaman pelle pelottoman ja propellipään. Kun tätä tehdään riittävän systemaattisesti, voi koko Stara voi olla kehitysinstrumentti, Laitinen haastaa. Johtamisen ja kehittämistyön haaste on ajattelumme tapa. Iso osa instrumentin virittämistä on kannustaminen ja ideoinnin tukeminen, mutta toimiakseen se vaatii ylimmän johdon tiivistä sitoutumista ja läpivientiä. Tässä myös hallinnolla on tärkeä rooli, Laitinen jatkaa. Starassa parasta on hyvä draivi, laaja osaaminen ja tärkeä työ yhteiskunnan eteen. Yhä enemmän ihmiset kiinnittävät huomiota työn tarkoituksenmukaisuuteen, ja Stara on siinä framilla. Esimerkiksi auraaja ei vain auraa katua, vaan tekee kadun käyttökelpoiseksi koko yhteiskunnalle. Teemme yhteiskunnan ydinpalvelua, Alatyppö kehaisee lopuksi. Sami Aherva, 43 v. >> Valtiotieteiden maisteri Klaukkalasta >> lapset 3, 7 ja 8 v. >> talonrakentaminen ja opiskelu, kulttuuri kokkauksesta musiikkiin Ilpo Laitinen, 49 v. >> hallintotieteen tohtori Veräjämäestä >> lapset 10 ja 14 v. >> liikunta ja erilaiset kulttuuririennot, ooppera, blues, taidenäyttelyt, teatteri, lasten kautta baletti Ville AlatyPPö, 33 v. >> diplomi-insinööri Sipoosta >> lapsi 7 v. >> pari kollikissaa >> salibandy, pyöräily ja kodin remontointi sekä metsätyöt stadin rakentaja 3/2o13 19

20 MOOTTORISAHA VAIHTUI TIETOKONEESEEN Kärnä aloitti merkonomiopinnot oppisopimuskoulutuksena vuoden 2011 alussa. Koulutuksen kustansi Kuntien eläkevakuutus ammatillisena kuntoutuksena. Valtaosan opinnoista Kärnä suoritti töissä Staran talousyksikössä. Lähiopetuspäiviä oli parina kolmena päivänä kuukauteksti: TuiSKU PiRTTiMÄKi KUVA: JANNE SAAVALAiNEN Metsurista MERKONOMIKSI Titteli vaihtui metsurista talousassistentiksi, mutta työnantaja Stara pysyi samana. Kärnän ammatinvaihto osoittaa, miten yhteistyöllä työyhteisössä saadaan aikaan hyviä tuloksia. Tämä on huikea esimerkki siitä, kuinka ihminen voi venyä ajatuksissaan ja asenteissaan ja ryhtyä tekemään täysin toisenlaista työtä kuin mitä on aikaisemmin tehnyt. Ulla Alanko erityissuunnittelija, henkilöstökeskus Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työntekijöille, joita uhkaa työkyvyttömyys sairauden vuoksi. Tarkoituksena on, että henkilö voi jatkaa työkykynsä kannalta paremmin sopivissa tehtävissä tai palata työhön pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Ammatillisesta kuntoutuksesta suurin osa toteutetaan työpaikoilla. Käytetyimpiä keinoja ovat työkokeilut ja uudelleenkoulutus. Timo Kärnä aloitti metsurina kaupungin palveluksessa vuonna Vuosien kuluessa raskas työ alkoi tuntua kropassa, selkää vihloi ja kipu säteili nilkkoihin ja niskaan asti. Vuonna 2005 puiden raivaamiseen tuli täysstoppi, kun Kärnän olkapää jouduttiin leikkaamaan pahojen kulumien vuoksi. Leikkauksen jälkeen oli selvää, ettei Kärnä voi jatkaa metsurina. Hän otti virkavapaata ja ryhtyi automyyjäksi. Sitten lama iski autoalaan, ja vuonna 2009 Kärnä palasi Staralle. Paluu metsään otti koville. Vaikka Kärnä käyttelikin kevyempää raivaussahaa, samat vanhat oireet alkoivat jälleen vaivata. Lisäksi työterveyslaitos totesi Kärnällä alkavan valkosormisuuden, joka on kylmässä sormenpäät valkaiseva verenkiertohäiriö. Lääkäri totesi, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin alanvaihto, Kärnä kertoo. Ulkotyöt olivat poissa laskuista. Miehen apuna Kärnän tulevaisuutta ryhtyivät pohtimaan työterveyslääkäri, Staran henkilöstöasiantuntija Pirkko Härkönen ja erityissuunnittelija Ulla Alanko henkilöstökeskuksesta. Alanko esitti Kärnälle monenlaisia vaihtoehtoja, joista yksi oli opiskelu. Sulattelin ajatusta pitkään, Kärnä sanoo. dessa. Jääkiekkoa harrastavien poikien isällä oli välillä vaikeuksia löytää aikaa kotitehtäville, jotka tahtoivat jäädä viime tinkaan. Parasta oppia oli teorian soveltaminen käytäntöön työpaikalla. Oli kivaa oppia uusia asioita, Kärnä kertoo. Kärnä valmistui merkonomiksi hyvin arvosanoin kesällä Samalla hän aloitti talousassistenttina Staran talousyksikössä ja hoitaa nyt geopalvelun ja puutarhapalvelun laskutusta. Sisätyö ja tietokoneen edessä istuminen ovat vaatineet totuttelua. Metsurin töitä ja toimistotöitä ei voi edes verrata keskenään. Kärnä ei silti kaipaa takaisin metsään puita kaatamaan. Nyt olo on terveempi, kun ei vihlo joka päivä, hän sanoo. Merkonomin tutkinto avaa mahdollisuuksia, mikäli Kärnä haluaa joskus katsella toisenlaisia työtehtäviä. Nyt hän on kuitenkin tyytyväinen, että työnantaja pysyi samana alanvaihdosta huolimatta. Duunit jatkuivat Staralla. Se on ihan ässä juttu! 20 stadin rakentaja 3/2o13

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon

Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon 23.10.2015 Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon Keskuspuisto on Helsingin tärkein ja suosituin ulkoilualue.

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä Kunnossapito ja talous Kuntasektorin kalustovaatimukset Katujen kunnossapito Asemakaava-alueella kadun kunnossapito kuuluu kunnalle (Laki katujen ja eräiden yleisten alueiden

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis Nuorallatanssia kaupunkimetsissä Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Metsä- ja viherpäivät Helsinki 2012 24. 25.5.2012 1 Nuorallatanssia kaupunkimetsissä 1. Luonnonhoidosta

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

4 YLIVOIMAISTA OMINAISUUTTA

4 YLIVOIMAISTA OMINAISUUTTA 4 YLIVOIMAISTA OMINAISUUTTA Liikkuvuus Tuottavuus Monitoimisuus Ympäristövastuu Luo mahdollisuuksia www.lannencenter.com FI SIIRTYY TYÖMAALTA TYÖMAALLE. Tähän eivät muut pysty. Kaiva, kuormaa, nosta ja

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos

Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Taustatietoa työpäivään Päivystysviikko käynnissä (pe 14.15- pe 07.00) 6krt/talvikausi

Lisätiedot

Metsästysinto Mitä metsästysinto on? Myönteinen ominaisuus

Metsästysinto Mitä metsästysinto on? Myönteinen ominaisuus Metsästysinto Mitä metsästysinto on? - Myönteinen ominaisuus, jonka arvostelu suoritetaan samoin kuin muidenkin positiivisten ominaisuuksien arvostelu. Annetut metsästysintopisteet lisäävät loppupisteitä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan -työmatkaliikkumishanke Helsingin kaupungin henkilöstölle (n. 40.000) suunnattu poikkihallinnollinen

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA NÄE, KUULE, HAISTA, MAISTA Kävellessäsi tai pyöräillessäsi Näet enemmän ja tarkemmin: kasvit, eläimet, lumen, taivaan. Huomaat rakennusten

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on vuonna 2005 perustettu tekniseen tukkukauppaan ja huoltopalveluihin erikoistunut perheyritys. Päätoimipaikkamme on Vieremällä

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Luo mahdollisuuksia HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN. www.lannencenter.com

Luo mahdollisuuksia HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN. www.lannencenter.com Luo mahdollisuuksia HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN www.lannencenter.com FI LIIKKUVUUS Lännen monitoimikoneella on hyvä liikkuvuus työmaalta työmaalle, itse työmailla

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Yleistietoja polttoaineenkulutuksesta. Yhteenveto PGRT

Yleistietoja polttoaineenkulutuksesta. Yhteenveto PGRT Yhteenveto Yhteenveto Tässä asiakirjassa esitellään ja selitetään lyhyesti ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttavat tekijät. Ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttavat useat eri tekijät: Renkaat

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

LÄNNEN LINE SYSTEMS TURVALLINEN HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN VERKONRAKENNUKSESSA

LÄNNEN LINE SYSTEMS TURVALLINEN HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN VERKONRAKENNUKSESSA Luo mahdollisuuksia LÄNNEN LINE SYSTEMS TURVALLINEN HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN VERKONRAKENNUKSESSA Lännen monitoimikone soveltuu sekä maakaapelointi- että

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

Puhtaasti Luonnosta. Baumit EKO. Ekologista Eristämistä. Eriste 100% luonnontuote Lämmön- ja ääneneriste yhdessä Sopii erityisesti puurakentamiseen

Puhtaasti Luonnosta. Baumit EKO. Ekologista Eristämistä. Eriste 100% luonnontuote Lämmön- ja ääneneriste yhdessä Sopii erityisesti puurakentamiseen Puhtaasti Luonnosta EKO Ekologista Eristämistä Eriste 100% luonnontuote Lämmön- ja ääneneriste yhdessä Sopii erityisesti puurakentamiseen Eristysrappausjärjestelmä EKO ekologista eristämistä luonnosta

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa LAMK

Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa LAMK Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa Teemu Koistinen LAMK Henkilöstölogistiikka MM-kisat 2017 Lahti Yksityisautoilun vähentäminen kaupunkialueella Fokus: Lahden ulkopuolelta autolla tulevien kisaturistien

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

10 vinkkiä ympäristötietoisemmasta autoilusta

10 vinkkiä ympäristötietoisemmasta autoilusta FIA:n Make Cars Green kampanjan tavoite on vähentää autojen ympäristövaikutuksia ja auttaa kuljettajia valitsemaan ympäristöystävällisemmät vaihtoehdot autoilussaan. 10 vinkkiä ympäristötietoisemmasta

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,

Lisätiedot

Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla!

Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla! Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla! MaaRaksa auttaa yritystä: Parantamaan kannattavuutta tuomalla tehdyt työt ja tarvikkeet laskutukseen Säästämään aikaa poistamalla moneen kertaan samojen

Lisätiedot

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Haitallisten vieraslajien torjunnasta Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Helsingin LUMO- ohjelman seurannan seminaari 3.6.2014 LUMO- toimintaohjelma 2008-2017 5.1 Yleiset tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

KONEET. Rolac VIIHTYISÄN YMPÄRISTÖN YLLÄPITOON MORE CARE. BUILT IN.

KONEET. Rolac VIIHTYISÄN YMPÄRISTÖN YLLÄPITOON MORE CARE. BUILT IN. Rolac KONEET VIIHTYISÄN YMPÄRISTÖN YLLÄPITOON MORE CARE. BUILT IN. Lundberg on erityisesti ympäristönhoitoon kehitetty taajamatraktori, joka on suunniteltu alan töiden monipuolisuus ja erityisvaatimukset

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1 Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee Tämä metsä on meille tärkeä kilpailu Sarjassa Päiväkodit Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

...kuiskaava asfaltti, sujuva sulatus... Uusia tuulia tekniikan saralta

...kuiskaava asfaltti, sujuva sulatus... Uusia tuulia tekniikan saralta ...kuiskaava asfaltti, sujuva sulatus... Uusia tuulia tekniikan saralta Kaupunkiomaisuuden ylläpito 2008 - seminaari Ville Alatyppö Projektinjohtaja, KPY Onko uusille tekniikoille tarvetta? Kiristyvät

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Turvallisuusviikot 2013

Turvallisuusviikot 2013 Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Tempo-päivä 30.3.2014 Tampereella Markku Gardin Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot