NUMERO Teema: 1 stadin rakentaja 3/2o13

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUMERO 319.9.2013. Teema: 1 stadin rakentaja 3/2o13"

Transkriptio

1 NUMERO Teema: Ympäristö 1 stadin rakentaja 3/2o13

2 3/ pääkirjoitus 4 älä tuhlaa gasoa! 8 stadin rakentajan jäljillä 10 Metsän emäntä 12 Tittelitutka tässä numerossa 13 staran mestat 14 Polkupyörällä töihin ja töissä 16 Gallup 17 vuosaaren tukikohta ei ole harakanpesä 18 Quo vadis, Stara? 20 Metsurista merkonomiksi s.4 Vältetään tyhjäkäyntiä 21 stara vapaalla 22 Snadit 24 Stararistikko stadin rakentaja on Staran henkilöstölehti. stadin rakentajan TOimiTUs Ilmalankuja 2 L, PL 1660 Päätoimittaja: Päivi Seikkula, Toimitussihteeri: Janne Saavalainen, s.14 Kestävää liikkumista s.1o VIIHTYISÄT METSÄT Stadin rakentajan tilaukset ja palaute osoitteeseen KaNNEN kuva Tuisku Pirtimäki Luontovalvoja Eero Haapanen pitää huolta Viikki-Vanhankaupungin luonnonsuojelualueesta. TAITTO: Marika Kaarlela PAINO: Tammerprint Oy ISSN: Ammatillista kuntoutusta s.2o Painotuote 2 stadin rakentaja 3/2o13

3 Pääkirjoitus Stara tehostaa toimintaa, olethan mukana! Helsingin kaupungin talous on kiristynyt Suomen valtiontalouden kiristymisen myötä. Valtiontalouden kiristyminen taas johtuu pääosin viennin supistumisesta. Samaan aikaan haasteet kestävän kehityksen toiminnan vakiinnuttamisesta osaksi päivittäistä toimintaa ovat lisääntyneet. Olemme ikään kuin risteyskohdassa. Samaan aikaan kun tarvitsemme uutta ja modernia, energiaa säästävää kalustoa, joudumme tinkimään investoinneista. Sama ongelma näyttää syntyvän euromääriä tarkasteltaessa. Liikevaihtomme on laskenut tilaajavirastojen määrärahojen tiukentuessa. Ennusteen mukaan olemme saavuttamassa toimintakatteella mitaten taloudelliset tavoitteemme, vaikka äärimmäisen tiukkaa se tekeekin. Emme kuitenkaan anna periksi. Visiossamme haluamme olla halutuin palveluntuottaja ja työnantaja. Emme lähde repimään tuottavuutta yksistään lisäämällä juoksuvauhtiamme. Tehokkuutta voimme parantaa hyödyntämällä uutta teknologiaa, nostamalla kaluston käyttöastetta ja panostamalla kannustavaan johtamiseen. Vuoden 2014 tavoitteet ovat kireät: meidän tulisi saavuttaa yli kaksi miljoonaa lisää toimintakatetta. Uskon, että mikäli toimimme yhdessä ja käytämme koko henkilöstön voimavaroja ja osaamista, voimme saavuttaa asetetut tavoitteet. Toimintaympäristömme muuttuu koko ajan. Puhutaan rakenneuudistuksesta, työurien jatkamisesta, kuntaliitosselvityksistä. Kuulemme uutisia YT-neuvotteluista ja lomautuksista sekä irtisanomisista. Meidän tulee havaita muutostarpeet Staran sisällä ajoissa, vaikka irtisanomiset tai lomautukset eivät meitä koskisikaan. Olin itse aikanaan koulutuksessa, joka tiivistyi diplomiin kirjoitettuun lauseeseen: Ennakointi on taito muuttua ennen kuin on pakko. Tämän toteamuksen tarjoan kaikille, jotka kokevat tulevaisuuden huolestuttavana. Nyt tarvitaan jokaista staralaista miettimään uusia ratkaisuja ja myös toteuttamaan niitä. Tsemppiä syksyyn! toimitusjohtajanne TimoM stadin rakentaja 3/2o13 3

4 4 stadin rakentaja 3/2o13

5 Teksti: JANNE SAAVALAiNEN KUVITUS: PETRI SUNI ÄLÄ TUHLAA gasoa! Kaluston kestävä käyttö tuo suuret säästöt. 2,5 miljoonaa litraa. Reippaasti enemmän kuin kansainvälisten arvokisojen vaatimukset täyttävä 50 metrin uima-allas vetää. Tämän verran palaa erilaisia polttoaineita vuosittain Staran autoissa, kaivinkoneissa ja pienkoneissa. Litramääräisesti kulutus ei ole viime aikoina juurikaan muuttunut, mutta euromääräisesti polttoainekustannukset kasvavat kaiken aikaa. Energiaintensiivisellä toimialalla pienikin muutos parempaan voi tuoda suuria säästöjä. Ei siis ole ihan sama, miten raskaasti kaasupoljinta painetaan. Ympäristöjärjestelmien, -ohjelmien, direktiivien ja kulunleikkauspaineiden puristuksessa Starassa selvitetään, millä kaikin tavoin kaluston käyttökustannuksia voitaisiin pienentää. Polttoaineenkulutuksen lisäksi syynissä on kaluston käytön tehostaminen ja asianmukainen huolto. TELEMETROINTI MUUTTAA KAIKEN Säästön varaa on. Tämän kertoo Staran telemetrointihanke. Pilottivaiheessa anturoituna on ollut 10 kuorma-autoa ja Willeä, joiden työpäivän aikaisista ajoista on saatu ensimmäistä kertaa tarkkoja lukuja. Eivätkä luvut ole kovin mairittelevia, myöntää logistiikan yksikönjohtaja Sami Aherva. Tässä ääripäitä: Työpäivän aikaisista kilometreistä 47 % siirtymäajoa. Tyhjäkäynnin osuus 56 %. Työsuoritetta 7 tunnin työpäivästä 2 tuntia. Kulutuseroa autojen kesken jopa 15 l/100 km. Todellisuus ei ole ihan näin karu, mutta ei välttämättä kovin kaukanakaan. Kyllä meidän on kiireesti trimmattava toimintaamme, toteaa ylläpidon yksikönjohtaja Ville Alatyppö. Polttoaineen tuhlaamiseen on varsin helppo puuttua. Jokainen tietää, että taloudellisen ajotavan merkitys kulutukseen on huomattava. Olipa sitten kyse henkilö- tai kuorma-autosta. Aggressiivinen ajo kuluttaa polttoaineen lisäksi myös kalustoa - ja stressaa kuljettajaa. Nykyaikaisia autoja tulee ajaa toisin kuin vanhaa kalustoa, muistuttaa autonkuljettaja Sami Jukanen, jolla on itsellään liikenteenopettajan koulutus. Kuorma-autoilla ajetaan usein turhan korkeilla kierroksilla. Ei esimerkiksi ryömitettäessä tarvitse painaa kaasua. Eikä nykyautoja tarvitse ajon jälkeen tyhjäkäyttää. Yksityisellä sektorilla ajotapaa on seurattu tarkasti jo pitkään. Nyt Starassakin ollaan ottamassa aimo harppaus työn seurannassa ja suunnittelussa. Kun vuoteen 2016 mennessä kaikki työkoneet ja kuorma-autot on telemetroitu, on meillä käytössä järjestelmä, joka tuo selvää kilpailuetua, Aherva uskoo. Hän myös tähdentää, että anturoinnin tarkoitus ei ole kyttäys vaan pakottava tarve tehostaa kaluston käyttöä. Staran talous on tiukoilla ja tuottavuusvaatimukset lähivuosina kovat. Tuottavuuden tehostaminen on elinehtomme. Pilottiprojektista saadut karunkin näköiset luvut voi nähdä myös erittäin positiivisina: meillä on valtavasti säästöpotentiaalia! Eikä säästöjä tarvitse edes repiä kenenkään selkänahasta. Yksinkertaisesti lopetetaan haaskuu. SAMA TYÖ VÄHEMMÄLLÄ AJOLLA Jos kuskit voivat omalta osaltaan vaikuttaa polttoaineenkulutukseen ja kaluston kestoon, parantamisen varaa on myös tuotannonohjauksessa. Yksi kehittämiskohde on reittioptimointi, jota on testattu Pakilan alueella kuluvan vuoden aikana. Tästä suunnittelutyökalusta on saatu hyviä kokemuksia, ja kokeilualuetta ollaan laajentamassa. Suunnittelemalla reitit hyvin voidaan sama työ samalla alueella hoitaa esimerkiksi >> JATKUU SIVULLA 7 Ennakoiva ajotapa Ennakointi liikenteessä kannattaa. Esimerkkikuljettaja X kuluttaa risteyksestä kiihdytettäessä 26 l/100 km. Kuljettaja Y polkee urku auki, joutuu hölläämään ja taas kiihdyttämään. Tämä Scania kuluttaa samalla matkalla 94 l/100 km. Polttoainekustannuksista olisi varovaisenkin arvion mukaan helppo niistää 7 10 % vain taloudellisemmalla ajotavalla. lisälämmittimet autoihin Kuorma-autot saattavat ruksuttaa tuntitolkulla tyhjäkäynnillä, kun seistään työmaalla tai ollaan ruokatunnilla. Yksi tapa vähentää tyhjäkäyntiä, olisi asentaa autoihin lisälämmitin, joka pitää sisätilan ja koneen lämpimänä. Kuorma-auton tyhjäkäydessä polttoainetta kuluu 2 4 litraa tunnissa. Lisälämmittimellä noin 0,5 litraa. Aika säästö. Monissa autoissa ei lisälämmitintä ole, ja suuri osa ruokatunneista vietetään autossa. Kylmällä ilmalla auto jäähtyy jo muutamassa minuutissa, ja ikkunat jäätyvät. Auto pidetään käynnissä. stadin rakentaja 3/2o13 5

6 kommentti Vältetään tyhjäkäyntiä Ympäristökysymysten ottaminen mukaan toiminnan suunnitteluun ei ole pelkästään ympäristökysymysten ottamista mukaan toiminnan suunnitteluun. Se on keskeinen ja nopeasti näkyvä osa toiminnan laadun parantamista. Helsinki tunnetaan maailmalla kaupunkina, joka järjestää asukkailleen mahdollisimman hyvän elinympäristön. Elämän laatu on Helsingin vahvin vetovoima. Tätä mainetta kannattaa pitää yllä kaikessa kaupungin toiminnassa. Staralla on tähän varsin paljon mahdollisuuksia. Stara on myös yksi kaupungin näkyvimmistä toimijoista. Staran autot, koneet ja työntekijät ovat alituisesti näkösällä ympäri vuoden ja kaikkialla kaupungissa. Tämä tarkoittaa sitä, että Staran toiminnan laadulla on iso merkitys helsinkiläisten elämän laadun kannalta. Älykkäitä ratkaisuja kannattaa etsiä jatkuvasti kaikessa tekemisessä. Monesti pienellä parannuksella saadaan aikaan isoja vaikutuksia. Autojen ja työkoneiden tyhjäkäynnin lopettaminen on yksi esimerkki etenkin veronmaksajien kustannuksella toimivan organisaation on oman etunsa nimissä syytä välttää tyhjäkäyntiä sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisesti. Älykkääseen toimintatapaan kuuluu myös aktiivinen vuorovaikutus kaupunkilaisten kanssa. Kaikkiin yhteydenottoihin tulee aina vastata. Raivostunutkin kaupunkilainen rauhoittuu yleensä heti, kun saa asiallisen ja rauhallisen kommentin palautteeseensa. Olen tavannut sanoa etenkin ulkomaisille vieraille, että jos Helsingillä on jokin erityinen ominaisuus, se voisi olla luotettavuuden ja luovuuden sopiva yhdistäminen. Starakin voisi ottaa tämän idean johtotähdekseen. Pekka Sauri, apulaiskaupunginjohtaja KUVA: HELSingin KAUPUNgin aineistopankki, PERTTi NiSONEN

7 << JATKOA SIVULTA 5 10 ajoneuvolla entisen 13 sijaan ilman että työmäärä kellään lisääntyy, arvioi etähallintaprojektia vetänyt kehityspäällikkö Paavo Lehmonen. Tämä pätee yhtä lailla lumenajoon, ruohonleikkuuseen kuin jäteastioiden tyhjennykseenkin. Jotta reittioptimoinnista saadaan paras hyöty irti, tulee suunnittelua tehdä yli piirirajojen. Alueiden väliset muurit kasvoivat, kun länsi, pohjoinen ja itä olivat itsenäisiä osastoja. Nyt, kun olemme taas samaa osastoa, näitä muureja voidaan kaataa. Samalla on kuitenkin varmistettava, ettei uusia muureja ala muodostua rakentamisen ja ylläpidon välille. Olemme kaikki samassa veneessä, muistuttaa ylläpidon tuotantopäällikkö Samipetteri Mäkinen. Hoidettava alue saattaa myös sijaita kaukana tukikohdasta. Näissä tapauksissa työtapoja muuttamalla siirtoajot tulisi minimoida. Järkevintä olisi tietenkin järjestää omat ja ulkopuolisten tekemät työt niin, että itse hoidetaan ne alueet, jotka sijaitsevat lähimpänä tukikohtaa. Näin ei aina ole. KÄYTTÖASTE PAREMMAKSI Entä kalusto? Starassa on paljon erikoislaitteistoa, jonka käyttöaste on vähäinen. Ylläpidossa käytettävää konekantaa on tarkasteltava jatkossa kokonaisuutena. Laitekantaa on yksinkertaistettava, yhtäläistettävä ja erikoislaitteistoiden alueellista kierrätystä tehostettava, Ville Alatyppö toteaa. Moni työ voitaisiin tehdä halvemmilla lisälaitteilla mieluummin kuin erikoiskoneilla. Työ ei ehkä kävisi aivan yhtä nopeasti ja kätevästi, mutta olisi kokonaistaloudellisesti edullisempaa. Laitekantaa saataisiin pienennettyä ja olemassa olevien koneiden koko vuoden käyttöaste paranisi. Ihan perus-scaniallakin ajetaan Starassa huomattavasti pienempiä tuntimääriä kuin laskennallisesti olisi taloudellisinta, Sami Aherva huomauttaa. Laitteista tulisi pitää myös parempaa huolta. Kun investointimäärärahat ovat kiven alla, on tärkeää että kaluston elinkaari saadaan mahdollisimman pitkäksi. Koneiden käyttöikää voidaan kasvattaa hyvin yksinkertaisillakin toimenpiteillä, muun muassa huoltopesuin. Pesupaikkoja ei vain ole riittävästi. Likaisuus syö kalustoa, ja huoltokustannukset kasvavat. Koko ketju pitää saada toimimaan nykyistä paremmin: kaluston kehittäminen pitkällä aikavälillä, koulutus uuden kaluston käyttöön, uusien työmenetelmien haltuun otto, töiden suunnittelu - ja viime kädessä suunnitelmien mukaan toimiminen. Hyviä tuloksia on jo saatu, ja suunta on oikea. Parin lähivuoden aikana Starassa on tarve isoille muutoksille, sillä vaatimukset Staran tuottavuuden kasvulle kovenevat oleellisesti. Uuden viraston kuherruskuukaudet ovat ohi, ja todellisia näyttöjä tehokkuudesta tarvitaan. Toimintakatetavoitteemme vuonna 2014 on 8,5 miljoonaa euroa, sitä seuraavana vuonna 8,6 miljoonaa euroa ja 2016 jo 8,8 miljoonaa euroa. Investointimäärärahat vastaavasti laskevat. Tänä vuonna ne ovat 4,04 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 3,3 miljoonaa euroa. Toiminnan tehostamisen paikkoja löytyy, mutta se vaatii paljon työtä ja vanhasta pois oppimista. Tuottavuusvaatimukset kasvavat rajusti Starassa on lanseerattu kesällä 2013 ympäristöohjelma, joka noudattaa Helsingin kaupungin energiansäästötavoitteita. Hiilineutraaliustavoitteeseen pyritään jo vuonna Kiinteistöjen energiankulutusta leikataan kuluvan vuosikymmenen aikana 20 %. Ajoneuvokannan kehittämisessä pyritään kokonaistaloudelliseen ratkaisuun ja ympäristövaikutuksille asetetaan suuri painoarvo. Ympäristötietoisuutta ja -vastuullisuutta lisätään ja ympäristöohjelman mukaisia tavoitteita sisällytetään tulospalkkiotavoitteisiin. Stara noudattaa Ekokompassi-järjestelmää, josta lisätietoa löytyy verkosta osoitteessa Ympäristöohjelmaan liittyvissä kysymyksissä palvelee kehityspäällikkö Riikka Jääskeläinen. Staran ympäristöohjelma Energiaa on usein helpompi säästää paperilla kuin käytännössä. Esimerkiksi polttoaineenkulutuksen litramääräinen leikkaaminen tulospalkkiotavoitteena ei välttämättä kerro todellista kehityssuuntaa. Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Välillä on lunta ja välillä on lunta vuorina. Energiansäästöä voi aidosti arvioida vain olosuhteisiin ja työsuoritteisiin suhteutettuna. Aina eivät myöskään ympäristöystävällisyys ja ympäristönormit kohtaa. Raskaan kaluston osalta Euro-normit on laadittu maantieliikenteeseen. Kaupunkiajossa tiukimmat normit täyttävä ympäristöystävällinen ajopeli saattaa kuitenkin kuluttaa jopa vanhaa tekniikkaa enemmän, kun moottori ei ehdi lämmetä riittävästi. ojasta allikkoon? stadin rakentaja 3/2o13 7

8 stadin rakentajan jäljillä TEKSTI JA KUVA: TuiSKU PiRTTiMÄKi LUONTOVALVOJA JA LINTUMIES Viikki-Vanhankaupungin luonnonsuojelualue on ainutlaatuinen luontokohde Helsingin keskipisteessä. Kuljimme päivän pitkin polkuja ja pitkospuita Staran luontovalvoja ja lintuharrastaja Eero Haapasen mukana. Pornaistenniemen rannassa, Vantaanjoen suussa, seisoo kaksi punamultaista vajaa. Ne rakennettiin viime vuosisadalla ennen sotia tukkijätkien vajoiksi. Sittemmin vajat siirtyivät kalastajien käyttöön, mutta nyt ne toimivat Viikin luontovalvojan Eero Haapasen sosiaalitiloina. Munalukko avautuu ja luontovalvoja sukeltaa sisään matalasta ovesta. Hän pakkaa mukaan vakiovarusteet: kiikarit, kameran ja muistivihon. Haapanen on toiminut alueen luontovalvojana vuodesta Hänen tehtäviinsä kuuluu liikkumisrajoitusten, yleisen järjestyksen ja koirakurin valvonta. Valvojan reviiri myötäilee luonnonsuojelualueen rajoja Viikistä Kivinokkaan ja Arabianrannasta Herttoniemeen. Päivän aluksi käydään läheisellä niityllä, jolle on levitetty lasinsiruja jo toista kertaa tänä vuonna. Huhujen mukaan lasinsirut on levitellyt tietty koiranomistaja, jolle muut koiraihmiset ovat huomautelleet koiran vapaana pitämisestä. Ilkivalta alueella ei kuitenkaan ole yleistä. Roskaamistakin esiintyy vain harvakseltaan. Ihmisten omatoiminen kontrolli toimii. Moni alueella säännöllisesti liikkuvista lintuharrastajista ja ulkoilijoista tietää, että aluetta valvotaan. Ihmiset soittavat minulle tai venepoliisille, jos esimerkiksi kalastajia harhautuu luonnonsuojelualueelle. vän aurinko koettaa tunkea säteitään pilviverhon takaa. Haapasen puhelin soi. Hän kaivaa repustaan pienen kalenterin, jonka sivut ovat kosteudesta kupruilla. Koulujen alettua Haapasella on paljon opastuksia. Hän kierrättää opettaja- ja koululaisryhmiä tutustumassa Viikin luontoon. Sukellamme metsään. Pornaistenniemen tervaleppälehdossa kiertää Staran ylläpitämä luontopolku. Matkan katkaisee viime päivien rankkasateiden kaatama laho puu. Haapanen korjaa puun pois tieltä. Sateen jäljiltä metsä on raikas. Sitten nenään leijailee raadon haju. Lemun aiheuttaja löytyykin pian polun varrelta. Haisusieni, phallus impudicus, houkuttelee hajullaan kärpäsiä, jotka levittävät sienen itiöitä, Haapanen selittää. Fallosta muistuttava sieni on harvinainen Suomessa ja varsinkin näin idässä. Pornaistenniemellä sientä ja sen kasvupaikkaa ovat käyneet ihmettelemässä kasvimuseon professoritkin. Aivan sienen vieressä seisoo toinen erikoisuus, harmaa- ja tervalepän risteymä. Luonnossa liikkuessaan Haapanen havaitsee etenkin linnut, jotka hän tuntee myös niiden laulun perusteella. Tosin syysmuuton aikoihin linnut eivät enää laula. Olen lintumies, mutta olen opetellut tuntemaan myös kasvit kohtuullisesti, Haapanen sanoo. Haapanen kirjaa vihkoonsa lintuhavaintojen lisäksi havainnot muistakin eläimistä. Luonnonsuojelualueella asus- LINTUMIES TUNTEE MYÖS KASVIT Tuuli kahisuttaa puiden latvoja. Aamupäitelee muun muassa sammakoita, vesiliskoja, saukkoja, näätiä, mäyriä, kettuja ja metsäkauriita. Polku vie ojan ylittävälle sillalle, jonka kaiteet kasvavat jäkälää. Haapanen pysähtyy keskelle siltaa. Ojaan on viimeisten viiden vuoden aikana tullut vesikasvillisuutta, kuten ulpukkaa ja kilpukkaa. Se kertoo veden laadun paranemisesta. Seuraavaksi kiipeämme Pornaistenniemen lintutorniin. Haapanen nostaa kiikarit silmille ja tiirailee voimalinjojen suuntaan. Langoilla istuu parvi uuttukyyhkyjä. Haapanen laskee linnut: noin 84 yksilöä. Hyvä kerääntymä, sanoisi lintuharrastaja, Haapanen hymyilee. Pitkospuut vievät lampareen reunalle rakennettuun piilokojuun. Lampareen makeassa vedessä uiskentelee pari nokikanaa, varpushaukka lentää ohi. Kaulushaikaraa ei tällä kertaa näy. 8 stadin rakentaja 3/2o13

9 Haapasen reviiri myötäilee luonnonsuojelualueen rajoja Viikistä Kivinokkaan ja Arabianrannasta Herttoniemeen. Luontovalvoja myös opastaa koululaisryhmiä. Kumisaappaat lonksahtelevat pitkospuilla. Amiraaliperhonen. Jatkamme pitkospuita pitkin ruovikon läpi. Linnut viihtyvät ruovikossa, jossa niille on tarjolla paljon hyönteisravintoa. Saavumme toiselle ojan ylittävälle sillalle. Tällä kertaa Haapanen painuu sillan alle tarkastamaan haarapääskyn pesän, jossa on neljä poikasta. Haapanen on rakentanut pääskylle hyllyn ja katoksen, mutta hän pelkää, että poikasille on käynyt rankkasateissa huonosti. Näyttää siltä, että ne ovat kuolleet. Ehkä ruoka loppui sateiden aikana ja emo hylkäsi ne. TUULTA JA SADETTA Palaamme vajarantaan pakkaamaan venettä. Tarkoituksena on soutaa Kuusiluodon kautta Kivinokkaan tarkastamaan Haapasen rakentamia uuttukyyhkyn pönttöjä. Iltapäivällä Haapasen ohjelmassa on ruovikon niittoa Lammassaaren edustalla. Siksi veneeseen pakataan myös raivaussaha, suojavarusteet ja polttoainetta. Haapanen on rakentanut veneen keulaan telineen optimistijollan purjeelle. Airo toimii peräsimenä. Tuuli tarttuu purjeeseen. Saavumme Kuusiluodon rantaan hujauksessa. Alkaa sataa. Päätämme pitää sadetta ja juoda sillä aikaa kahvit Kuusiluodon huvilassa, jonka on kaupungilta vuokrannut Vanhankaupunginlahden kulttuuri-ekologinen yhdistys. Haapanen on yksi yhdistyksen aktiiveista. Sadekuuro on kohta ohi ja hyppäämme taas veneeseen. Aika on kuitenkin rientänyt sen verran nopeasti, että uuttukyyhkyn pöntöt jäävät tänään tarkastamatta. Vene vie Kivinokan sijasta Lammassaareen. Lintutornissa huomio kiinnittyy ensin niityllä laiduntaviin kyyttöihin. Karja ylläpitää niittyä, mikä on myös lintujen etu. Haapanen pystyttää kaukoputken ja bongaa rannalla päivystävän harmaahaikaran. Kohta punavalkoinen purje lipuu jälleen lahden halki. Haapanen on matkalla vastarannalle noutamaan kaveriaan, joka on saapunut auttamaan niittotyössä. Pian miehet soutavat lintutornin edessä kasvavan ruovikon taakse. Sitten hiljaisuuden rikkoo raivaussahan pärinä. Rantaniityn linnut lehahtavat lentoon. Muutama päivä myöhemmin Haapanen on päivittänyt Viikin havaintokartalle iloisen uutisen: Haarapääskyn pesäpoikaset ( , Eero Haapanen) Sillan alla oli kuin olikin haarapääskyn 4 poikasta vielä elossa, ja emot ruokkivat niitä Satoja syysparveilevia haarapääskyjä liiteli ruovikon yllä. Viikin havaintokartta löytyy netistä osoitteesta viikkinyt.gardenia-helsinki.fi stadin rakentaja 3/2o13 9

10 Niitä hoidetaan asukkaita varten Helsingissä on noin 4 7oo hehtaaria metsää Helsinki käytti vuonna 2012 kaupunkialueen metsien ylläpitoon 1,9 M Metsät ovat tärkeitä ulkoilu- ja virkistysalueita Maisema- ja luontoarvot turvataan Hoitoa suunnitellaan pitkäjänteisesti Stara teki kaiken kaupunkialueen metsien hoitotyön Reittien, varusteiden ja kalusteiden hoidosta vastasivat Stara ja yksityiset urakoitsijat Kaupungin metsien hoidossa kuunnellaan niin asukkaita, ympäristökeskusta, kaupunkisuunnitteluvirastoa kuin ympäristöjärjestöjäkin. Suunnittelua ohjaavat virkistysarvot ja turvallisuus.

11 TEKSTI: SARi KOROLAiNEN KUVA: ROY KOTO METSÄN EMÄNTÄ Helsingin luonnonhoidon suunnittelusta vastaava metsänhoitaja Tiina Saukkonen on ylpeä Stadin metsistä, joita hoidetaan tavallisen ulkoilijan ehdoilla. Tiina Saukkonen veti vuonna 2006 kaupungin luonnonhoidon linjauksen valmistelua. Silloin sovittiin, että kaupunki hoitaa metsiään niiden virkistysarvoja ja turvallisuutta silmällä pitäen. Taloudellinen tehokkuus vaatisi isot koneet ja suuret elkeet. Ulkoilijaa varten Helsinki hoidattaa metsiään kuitenkin pienimuotoisesti, vaikka se vie enemmän työaikaa ja resursseja. Metsien hoitotyöstä vastaa Stara. Saukkosen mielestä staralaiset osaavat stadilaisen tavan vaalia metsiä. Starassa arvostan hyvää paikallistuntemusta. Kun ihmiset ovat tehneet töitä tietyssä metsässä kauan, he tuntevat sen ominaispiirteet. On hienoa tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä heidän kanssaan, Saukkonen kiittelee. ASUKKAIDEN MIELIPIDE PAINAA Rakennusvirasto tekee aluesuunnitelmia, joissa määritellään tietyn kaupunginosan tai alueen katujen, puistojen ja luonnonalueiden kunnostustyöt kymmenen vuoden ajaksi. Luonnonhoitotyöt ovat osa tätä pakettia. Helsinkiläiset rakastavat metsiään ja ovat kiinnostuneita omista kotikortteleistaan. Rakennusvirasto kerääkin asukkaiden mielipiteitä jo ennen suunnittelun aloitusta. Tavallisten asukkaiden ääni pääsee esille Kerro kartalla -verkkopalvelun avulla. Paikalliset ihmiset tuntevat seudun ja sen luontoarvot hyvin. Näiden mielipiteiden painoarvo on kaikkein tärkein suunnittelua ohjaava asia, Saukkonen toteaa. Tavalliset ihmiset eivät suinkaan vastusta metsänhoitoa, Saukkonen oikoo käsityksiä. Ympäristöjärjestöjen mielestä kaupunkiluontoon pitäisi jättää metsiä täysin hoitamatta. Nämä mielipiteet nousevat helposti esiin mediassa, joka saa vastakkainasettelusta herkullisia uutisia. Keskivertoliikkuja sen sijaan arvostaa turvallista ja viihtyisää ulkoilumaastoa, ja usein meiltä toivotaan esimerkiksi pusikoiden raivausta. Hoitosuunnitelman laatiminen vaatii maastokartoituksia ja tiedonkeruuta. Kun suunnitelmaluonnos on valmis, siihen pääsee tutustumaan ja kommentoimaan Kerro kartalla -palvelussa ja asukastilaisuuksissa. Oman mielipiteensä esittävät myös kaupungin ympäristökeskus, kaupunkisuunnitteluvirasto sekä ympäristö- ja asukasjärjestöt. Keskuspuiston aluesuunnitelman kommentointi alkaa talvella. Maastotyöt ovat kesken. Kohtapuolin julkistamme asukaskyselyn tulokset, Saukkonen paljastaa. KAUPUNKI KASVAA, METSÄT KULUVAT Helsingin asukasmäärä kasvaa ja asuinalueet tiivistyvät. Samoja lähimetsän polkuja tallaa yhä useampi koiranulkoiluttaja ja sauvakävelijä. Saukkonen toteaakin metsien hoidontarpeen kasvavan tulevaisuudessa selvästi. Osa metsistä muuttuu rakennetuksi puistoksi. Helsingin metsissä on valtava kulutus ja monenlaisia käyttäjiä. Lenkkeilijät, koiranulkoiluttajat, marjastajat, sienestäjät, maastopyöräilijät kaikki haluavat reittinsä. Osa haluaa valita oman polkunsa metsissä reittien ulkopuoleltakin. Tämä on kuitenkin vain hyvä asia, sillä metsät ovat asukkaita varten! Koskemattomiksi pystymme jättämään vain kaikkein arvokkaimmat luontokohteet, Saukkonen toteaa. Toisaalta Helsinki on eurooppalaiseksi kaupungiksi harvinaisen metsäinen. Helsingillä on myös Euroopan mittakaavassa arvokkaita luontokohteita kuten Vanhakaupunginlahden kosteikko ja Östersundomin lintuvesi. Isossa mittakaavassa luonnonsuojelu kuuluu kuitenkin kehä kolmosen ulkopuolelle. Ilman hoitoa metsä ryteikköityy ja puut kuolevat. Oikeastaan metsässä liikkuvat ihmiset ovat sen paras turva. Hoitamatonta pusikkoa pidetään herkästi epämääräisenä ja epäviihtyisänä ei-kenenkään-maana, joka otetaan lopulta rakennusmaaksi. KERRO ENNEN KUIN KAADAT Rakennusvirasto on panostanut metsien hoidosta tiedottamiseen, sillä puiden kaato herättää usein voimakkaita tunteita: Rakennetaanko tänne jotain? Mitä varten puita kaadetaan? Stara jakaa rakennusviraston kanssa laadittuja tiedotteita lähitaloihin ja työkohteeseen viedään kyltit töiden alkamisesta. Viime talvena Staran työnjohtaja tuli tyytyväisenä kertomaan, että Puistola- Heikinlaakson metsätöistä ei tullut yhtään valitusta. Olen todella tyytyväinen, sillä Heikinlaaksosta on tullut jopa myönteistä palautetta, miten hyvännäköistä on ja kuinka helppo alueella on liikkua. stadin rakentaja 3/2o13 11

12 Kaivutöiden yhteydessä paljastuu maasta joskus yllätyksiä. Pilaantuneen maan puhdistus hoidetaan uusilla alueilla jo esirakennusvaiheessa, kertoo ympäristöinsinööri Markku Nevalainen. tittelitutka TEKSTI JA KUVA: SARi KOROLAiNEN Ympäristöinsinööri Markku Nevalainen Tittelitutka tutkii Staran nimikkeitä, joita on pitkälti toistasataa. Tämän lehden teemana on ympäristö, joten kysyimme ympäristöinsinööri Markku Nevalaiselta, mitä hän oikein tekee. MITÄ OIKEIN TEET? Valvon pilaantuneiden maiden kunnostustyömaita. Helsingissä kaupunki pyrkii hoitamaan pilaantuneen maan puhdistuksen uusilla alueilla esirakennusvaiheessa, mikä onkin mielestäni erittäin järkevää. Ison osan ajasta haukkaa yhteydenpito työmaiden eri osapuoliin: urakoitsijoihin, lupaviranomaisiin, konsultteihin, tilaajaan eli rakennusvirastoon sekä maita vastaanottaviin tahoihin. Hoidan yksikössä myös pilaantuneiden maiden käsittelyssä tärkeitä työsuojeluasioita. Niihin kuuluvat perehdytykset, valvonta ja neuvonta. Tällä puolella teemme paljon yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. MIKÄ ON HAASTAVINTA? Jos meneillään on monta erityyppistä työmaata samaan aikaan, eri paikkoihin liittyvien asioiden junailu ja aikatauluttaminen on melkoista palapeliä. KOSKA MAA ALKAA POLTTAA JALKOJEN ALLA? Kyllä välillä on kuin tulisilla hiilillä. Kaivutöiden yhteydessä saattaa maaperästä paljastua yllättäviäkin juttuja. Silloin puhelimeni soi. Työni on auttaa ongelmatilanteiden selvittelyssä. OLIKO SINULLA AJATUKSET MAAN PINNALLA, KUN LÄHDIT OPISKELEMAAN TÄTÄ ALAA? Vähän taisivat ajatukset liidellä puiden latvojen yläpuolella. Katujen kunnossapidon puolelta oli jo kertynyt työvuosia, Kuka: Markku Nevalainen Ikä: 51 Koulutus: rakennusmestari ja ympäristöinsinööri Motto: Jos kaikki menee pieleen, ota päiväunet Yksikkö: geopalvelu, Pima ja ympäristöpuoli kiinnosti. Silloin elettiin vielä aikaa ennen Staraa. Tiedossa oli, että rakennusvirastossa oli suunnitelmia perustaa pilaantuneiden maiden käsittelyyn erikoistuva yksikkö. En ole katunut valintaa. Opiskelin töiden ohella, mikä oli kyllä väsyttävä yhdistelmä, vielä kun samaan aikaan lapset olivat pieniä. MINNE SUUNTAAT, KUN KAIPAAT YMPÄRISTÖNVAIHDOSTA? Maanrakennukselle on hyvää vastapainoa pulahtaa Mäkelänrinteen uimahallin altaaseen. Myös pyörälenkki ja jousiammunta vievät ajatukset pois työasioista. Välillä matka saattaa viedä myös rokkikämpälle soittamaan rumpuja. Musiikkiharrastus on jatkunut jo 40 vuotta, ja se on tuonut mukanaan muun muassa rock-lyriikan SM-kisojen kolmossijan vuonna Teemalla ympäristö tietenkin! 12 stadin rakentaja 3/2o13

13 teksti JA KUVA: TuiSKU PiRTTiMÄKi staran mestat HUIPPUINNOVAATIO Vuosaarenhuipun maisemointi on kierrätysratkaisu, joka säästää rahaa ja ottaa luonnon resurssit hyötykäyttöön. Entisestä kaatopaikasta ja ylijäämämaiden läjitysalueesta on luontopuutarhurin Jukka Toivosen ja luonnonmaa-ainesten uusiokäytön asiantuntijan Pirjo Laulumaan käsissä muotoutunut todellinen luontokohde. Olisi vähättelyä kutsua Vuosaarenhuippua vain täyttömäeksi. Sitä kuvaavat paremmin termit virkistysalue, ekologinen keidas, luontotyyppien galleria tai perhosparatiisi. Yli 60 metrin korkeuteen kurottava Vuosaarenhuippu muistuttaa rakenteeltaan täytekakkua. Kukkula kätkee sisäänsä useita miljoonia kuutioita kaupunkirakentamisesta yli jäänyttä maa-ainesta, jonka päälle on levitetty erilaisia, tarkoin valittuja pintamaakerroksia. Huipun pintaa koristavat tilkkutäkkimäisesti erilaiset luontotyypit. Luontotyypit on vuosien kuluessa keräilty sieltä täältä työmaiden tieltä. Kokoelmaan kuuluu muun muassa saniaislehto, herukkalehto, kanerva-katajanummi ja laidunniitty. Yhdessä huipun notkelmista kasvaa tervaleppä-saarnilehto, joka ennen sijaitsi Käärmeniemessä nykyisen Vuosaaren sataman alueella. Yhteistyö sataman rakentajien kanssa oli voitto molemmille osapuolille. Pääsimme inventoimaan satamatyömaan alle jäävän alueen ja ohjaamaan kaivuuta, Pirjo Laulumaa kertoo. Näin arvokkaat maakerrokset ja kasvillisuus saatiin siirrettyä uusille kasvupaikoille alkuperäisessä järjestyksessä. Rakentaja taas pääsi kätevästi ja edullisesti eroon ylijäämämaista. Juuri pintamaiden kierrätyksessä piilee Vuosaarenhuipun maisemointi-innovaatio. Jopa satoja vuosia kehittyneissä orgaanisissa maakerroksissa on valmiina arvokkaat siemenet ja juurakot sekä pieneliöt kuten bakteerit ja sienet. Tästä johtuen siirretty maa alkaa uudessa, oikein valitussa paikassa kasvaa samoja kasveja kuin ennenkin. Huipulle on myös istutettu joitakin luonnonkasveja kuten katajia ja saniaisia. Kasvien lisäksi kivet ovat tärkeä elementti Vuosaarenhuipun maisemoinnissa. Kivilaatta-alueet jäljittelevät kalliopaljastumia. Rakennetussa solassa kivet luovat kaksi erilaista mikroilmastoa. Paahderinteessä kivet keräävät lämpöä ja pitävät ilmaston kuumana ja kuivana eli ihanteellisena isomaksaruoholle. Solan varjorinteessä viihtyvät paremmin saniaiset. Kaikki käytetyt kivet ovat myös kierrätystavaraa. Tuloksena on luonnonmukainen ja helppohoitoinen viheralue. Mäen hulevesirakenteet on suunniteltu niin, että kasvit pärjäävät sadevedellä ja vesi valuu pois kuiviksi tarkoitetuilta alueilta. Kastelua ei tarvita. Hoidon tavoitteena on ylläpitää luontotyyppien omaleimaisuutta esimerkiksi poistamalla puutarhoista karanneet Yli 60 hehtaarin alueelle levittäytyvä Vuosaarenhuippu sijaitsee pohjoisessa Vuosaaressa sataman ja Mustavuoren Natura-alueen kupeessa. Helsingin kunnianhimoisen maisemointiurakan on toteuttanut Stara. Vuosaarenhuippu on kerännyt useita palkintoja ja kunniamainintoja. Esimerkiksi vuonna 2006 se palkittiin ympäristöministeriön Countdown-kunniakirjalla parhaana tekona monimuotoisen luonnon puolesta. vieraslajit ja liian aggressiivisesti leviävät kasvit. Vuosien kuluessa alue vaatii koko ajan vähemmän hoitoa. Monimuotoinen luonto ja erilaisten ympäristöjen kirjo houkuttelevat Vuosaarenhuipulle monenlaisia eläinlajeja. Alueella viihtyvät kyyt, ketut, hyönteiset, liskot ja linnut. Harvinaiset lintu- ja perhoslajit vetävät paikalle myös bongareita ja luontokuvaajia. stadin rakentaja 3/2o13 13

14 TEKSTI: ELiNA LAMPELA KUVAT: VeiKKO SOMERPURO JA TuiSKU PiRTTiMÄKi Polkupyörällä töihin ja töissä Fillarointi on ekologista, terveellistä ja taloudellista. Työnantajakin hyötyy. Tekninen avustaja Kari Hiilosmaa Staran rakennustekniikasta ja taloussuunnittelija Satu Aaltonen talousyksiköstä aloittavat päivänsä aimo annoksella happea ja liikuntaa. Kari pyöräilee 13 kilometrin, Satu kahdeksan ja puolen kilometrin työmatkan kelistä riippumatta. Pyörällä kulkemisessa on paljon etuja, matka taittuu nopeammin kuin julkisilla kulkuneuvoilla, saan olla ulkoilmassa eikä minun tarvitse istua ruuhkaisissa busseissa. Ennen kaikkea pyöräily on kivaa, Kari kertoo. Myös Sadulle tärkeintä on liikunnan tuoma ilo ja kulkemisen vikkelyys. Polkiessa tuntee tietynlaista vapauden tunnetta. Kun on tottunut kulkemaan fillarilla ja tuntemaan tuulen vireen ihollaan, on täyteen ahdettu ja hidas bussi epämiellyttävä. Ekologisuus on yksi pyöräilyn kauaskantoisimmista eduista. Sen ovat huomanneet jo päättäjätkin. Kun ilmastostrategiat ja päästötavoitteet vaativat kuntia toimimaan, kääntyvät katseet liikenteeseen. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on vähentää liikenteen kasvihuonepäästöjä viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Yksi keino päästöjen vähentämiseksi on kestävän liikkumisen lisääminen: sen osuutta liikenteessä halutaan Helsingissä kasvattaa vuosittain prosentin verran. Kestävällä liikkumisella tarkoitetaan kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikennettä ja kimppakyytejä. KAIKKI VOITTAVAT Päästötön pyöräily on ympäristöystävällistä, mutta monin tavoin hyödyllistä myös pyörällä liikkujalle ja työnantajalleen. Työmatkansa fillaroiva työntekijä saa päivittäisen liikunta-annoksen kuin huomaamatta, hän jaksaa paremmin arjessa ja pysyy terveenä. Työnantajakin kiittää, sillä liikunta pienentää terveysmenoja ja vähentää sairauspoissaoloja. Tämä on silkkaa rahansäästöä. Kuopion kaupungin vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan veronmaksajat säästävät vuodessa yli puoli miljoonaa euroa, kun työmatkapyöräilijöiksi ilmoittautuneet virkamiehet polkevat töihin. Kari Hiilosmaan mielestä myös helsinkiläiset työnantajat voisivat kannustaa pyöräilyyn enemmän. Työsuhdepyörän käytön mahdollistaminen olisi hyvä porkkana. Sen kustannukset eivät ole kohtuuttomia, ja hyöty tulisi varmasti takaisin työntekijän kohentuneena terveytenä. Staralla ei ainakaan toistaiseksi ole neuvoteltu työsuhdepyöristä, mutta työmatkoja saa työaikanakin tehdä auton ja julkisten kulkuneuvojen ohella myös pyörällä. Työmatkapolkijoille on toimistoilla ja tukikoh- dissa hyvät suihku- ja pukuhuonetilat. Joka vuosi henkilökuntaa myös kannustetaan osallistumaan Kilometrikisaan. Kari ja Satu ovat molemmat kirjanneet kisaan kilometrejään. Siinä tulee jonkinlaista joukkuehenkeä, kun ollaan Staran joukkueella liikenteessä. Ja ehkä omat kertyneet kilometrit ovat olleet jollekin toiselle osallistujalle kannustimena fillaroimaan enemmän, Kari tuumaa. VARUSTEET JA VÄYLÄT KUNTOON Helsingin Polkupyöräilijöiden työpaikkojen pyöräilyoloja kehittävän Hyvä työpaikka pyöräillä -hankkeen projektipäällikön Ismo Pykäläisen työmatkapyöräilyä voi suositella ihan kaikille. Reittioppaan ja pyöräilykartan avulla jokainen pystyy suunnittelemaan itselleen melko mukavan pyöräilyreitin töihin. Työmatkapyöräilyä harkitseva voi aloittaa fillaroimalla työmatkat vaikka kahtena päivänä viikossa. Hyviä pyöräilykelejä piisaa varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Kokeneiden talvipyöräilijöiden mukaan meno on mukavaa myös kylmänä kautena, kunhan 14 stadin rakentaja 3/2o13

15 Fillaritiimi Jo muutaman vuoden ajan ryhmä Staran kesätyöntekijöitä on polkenut fillareilla hoitamassa Itä-Helsingin kartanopuistoja. Pyöräilemällä nuoret säästävät ilmaston lisäksi selvää rahaa. Säästämme yhden auton kesän kustannukset eli tuhansia euroja, ynnää kartanovastaava Pepita Palonen. Nuoret ovat keränneet roskia ja tyhjentäneet puistoroskiksia. Fillaritiimi on ansioitunut myös rikkakasvien kuten pujon, lupiinin ja jättipalsamin kitkennässä. He ovat kiertäneet auttamassa muissakin puistotöissä. Olemme olleet ylimääräinen auttava käsi, sanoo fillaritiimin tämänvuotinen vetäjä Tobias Sallinen. Parhaimmillaan tiimissä työskenteli kuusi nuorta. Välimatkat hoitokohteiden välillä olivat vain muutamia kilometrejä, mutta työpäivän aikana kilometrejä kertyi reippaasti toista kymmentä. Fillarin perässä kulki kärry, johon mahtuivat työvaatteet ja kumisaappaat sekä päivän eväät. Fillaritiimi on hyväksi havaittu konsepti, ja sitä kehitetään edelleen. On ollut ilo seurata nuorten työskentelyä. Tulevina vuosina fillaritiimejä tulee ehkä lisää, Pepita Palonen kertoo. vaatetus ja tiet ovat kunnossa. Nastarenkaat ja lämmin, hengittävä vaatetus ovat mielestäni tärkeintä talvipyöräilyssä. Harmittavinta on lumi, joka saattaa tehdä pyöräilystä mahdotonta, Satu kertoo. Karin mielestä pyöräteiden talvihoidossa on menty eteenpäin, vaikka hiottavaa vielä löytyy. Pääväylien varsien pyörätiet tulisi saada aurattua mahdollisimman nopeasti ja pyörätiet tulisi hiekoittaa sepelin sijasta turvahiekalla. Sepeli on niin teräväreunaista, että se puhkoo renkaita. Helsinki ei varsinaisesti kanna pyöräilykaupungin statusta. Silti koko ajan mennään parempaan suuntaan ja kiinnostus pyöräilyä kohtaan kasvaa. Autoliikenteen ruuhkautuessa on helppo ennustaa työmatkapyöräilyn lisääntyvän. Hyvien pyöräilyolojen eteen täytyy kuitenkin tehdä paljon työtä. Viihtyisät ja turvalliset olosuhteet lisäävät pyöräilyä. Tärkeintä on, että pyöräilyyn käytettävät väylät ovat kunnossa, Ismo Pykäläinen kiteyttää. Alkukesästä ylämäkien polkeminen otti koville, mutta elokuussa nekin menivät jo irvistelemättä, kertovat Tobias Sallinen ja Marja Kivilahti. Kaksikko ei vaihtaisi ajokkejaan autoon, sillä pyöräily on mukavaa, kätevää ja ekologista. stadin rakentaja 3/2o13 15

16 Pirjo Rantanen työnjohtaja kaupunkitekniikan ylläpito Jätelajittelu on kehittynyt huomattavasti. Aloittaessani kesätöissä kartanoryhmässä 1999, ei lajittelumahdollisuuksia suuremmin ollut. Alalla ehkä isoin muutos on tapahtunut kasvinsuojeluaineiden käytössä. Maan kautta vaikuttavat aineet on kielletty jo vuosia sitten, ja käytössä on enää glyfosaatti ja muut kasvin vihreiden osien kautta vaikuttavat aineet. haastattelu JA KUVAT: SARi KOROLAiNEN Jarna Nurkkala puutarha-apulainen am kaupunkitekniikan rakentaminen Alkuaikoinani vuonna 2006 koneet tupruttivat pakokaasuja, ja pää saattoi olla työpäivän jälkeen kipeä. Esimerkiksi lehtipuhaltimet ovat kehittyneet muutamassa vuodessa tosi paljon. Ne eivät enää savuta, ja puhaltimien melutaso on alentunut huomattavasti. Gallup Mikä ympäristöasia työpaikallasi on paremmalla tolalla verrattuna urasi alkuaikoihin? Vili Ryynänen putkenlaskija kaupunkitekniikan rakentaminen Pekka Mähönen kirvesmies, korjausmies kaupunkitekniikan ylläpito Maanrakennuspuolella on muuttunut oikeastaan aivan kaikki vuodesta Ennen kaikki maat kuormattiin yhteen. Nykyään erilaiset maamassat, kivet ja jätemaat jaotellaan erikseen. Jos maa haisee kaivuvaiheessa, paikalle kutsutaan tutkijat ottamaan näytteitä ja selvitetään, mitä aineita maassa on. Erilaiset jätteet eli muovi, betoni ja metalli lajitellaan jo työmaalla. Kari Ojamies työnjohtaja kaupunkitekniikan ylläpito Valmistuin vuonna 1994 puutarhuriksi ja 2000-luvun alussa arboristiksi. Nykyään luonnon monimuotoisuutta osataan arvostaa aivan eri tavalla kuin ennen. Arboristi pyrkii säilyttämään esimerkiksi kääpiä kasvavan ja lahoavan puun mahdollisimman pitkään. Pystymme arvioimaan puiden kunnon ja elinkaaren paljon entistä paremmin. Aloitin vuonna 1975 rakennusvirastossa Kasarmintorilla kerros- ja mopolähettinä. Siihen aikaan ei kierrätystä harrastettu. Vuonna 1978 siirryin viherpuolelle. Käytössä oli vain yksi jätelava, minne kaikki mätettiin sekaisin. Nyt lajittelu on kehittynyt huimasti aina taukotilan jäteastioita myöten. Omassa työssäni uudistan leikkipaikkoja. Leikkivälineet on pakattu huolellisesti, joten muovia ja pahvia kertyy valitettavan paljon, mutta kaikki lajitellaan tarkasti. 16 stadin rakentaja 3/2o13

17 teksti JA KUVA: SARi KOROLAiNEN Vuosaaren tukikohta ei ole harakanpesä työturvallisuutta Ympäristöasiat ovat myös rahan säästöä viihtyisyyttä Itäreimarintien tukikohdassa ympäristöasioihin on kiinnitetty huomiota jo pitkään. Kiinteistöä huoltava kalustonhoitaja Jarmo Määttänen esittelee Stadin rakentajalle, mitä on saatu aikaan. Itäreimarintiellä on suuria konehalleja ja Helsingin Veden peruja oleva toimistorakennus. Täältä aloitamme tutustumiskierroksen. Energiansäästötoimenpiteiden ansiosta sähkönkulutus on tippunut kahdessa vuodessa noin kahdeksan prosenttia. Ilmanvaihtokoneet hyrräävät nyt vain työaikaan. Ulkohalleihin unohtui valot palamaan helposti, joten nykyään niissä on ajastimet. Eniten meillä tosin vaikuttaa energiankulutukseen öljylämmitys, joka on suunnitelmissa vaihtaa kaukolämpöön, toteaa Jarmo Määttänen. Tukikohdassa työskentelee henkeä läpi vuoden. Talvella pihan autopaikkoja on vuokrattu myös yksityisille urakoitsijoille. Autojen lämmityspaikat kuluttavat sähköä vuokranantajan piikkiin. Melkein kaikki urakoitsijat ovat hankkineet ajastimia ja tunnistavia johtoja, jotta pakkasella autoja ei lämmitetä turhaan, kertoo Määttänen ja tunnustaa seurailevansa ajastimiin säädettyjä käyntiaikoja. Jos ajastin on 24 tuntia päällä, käännän aikaa lyhemmäksi. Kalustonhoitajan sydäntä lämmittää selvästi, että kalustoa voi säilyttää konehalleissa. Esimerkiksi hydrauliikkaliittimet ovat arvokkaita ja ruostuvat nopeasti ulkona. Eikä työaikaa kulu siihen, että kuskit kaivavat koneita lumen alta esiin. LÖYTÖFILLARIT POIS LUONNOSTA Seuraavaksi jatkamme jätekadulle, jossa lajitellaan metalli, sekajäte, maatuva puutarhajäte, risut ja oksat, energiajae, painekyllästetty puu, tavallinen puujäte ja betoni. Vuosaarelainen erikoisuus on fillarijätteen lajittelu. Staran työntekijät liikkuvat maastossa ja löytävät jatkuvasti sinne hylättyjä polkupyöriä. Tukikohta on tehnyt jo vuosia yhteistyötä poliisin kanssa. Löytöpyörät tuodaan Itäreimarintielle, mistä poliisi käy hakemassa varastetuksi ilmoitetut ajopelit pois. Loput tarjotaan Uusix-verstaalle korjattavaksi. Jätekadun kanssa samassa pihassa pyörii kauhakuormaaja. Määttäsen mukaan tukikohta tilaa kivituhkaa kasetilla isot määrät kerralla. Kauhakuormaaja lastaa kiviaineksen Staran kuorma-autoihin. Näin useita pienempiä kuormia ei tarvitse noutaa matkojen päästä, ja ajokilometrejä säästyy. Juttukeikkaa edeltävänä päivänä paloviranomaiset kävivät tarkastamassa tukikohdan. Samalla oli käyty läpi seuraava kehitysprojekti eli maali- ja kasvinsuojeluainevaraston uudistus. Aineita varten on tarkoitus hankkia tuuletettava kontti, jossa Jarmo Määttänen pitää työstään, sillä jokainen päivä on erilainen. Metallilavalla on kyydissä takorautaisia juuristonsuojia ja pyöränraato. Metallia keräämällä Stara jopa tienaa hieman. Itäreimarintien erikoiset >> Tukikohdan nurkalla pesi harakka >> alueella liikkuu käärmeitä >> Oma puutarha tarjoaa välipalaksi kriikunoita, omenia ja herukoita >> pihaa koristaa merirosvolaiva olisi kunnon käsienpesupaikka. Paloviranomaisilla ei ollut huomautettavaa, kun maalien ja kasvinsuojeluaineiden määrät ovat vähäisiä. Kun paloasiat ovat kunnossa, varasto voidaan kunnostaa erityisesti työsuojelumääräysten mukaiseen kuntoon, Määttänen iloitsee. stadin rakentaja 3/2o13 17

18 TEKSTI: Päivi SeiKKULA KUVA: JANNE SAAVALAiNEN QUO VADIS, STARA? Staran johto on vaihtunut vuoden sisällä reippasti. Tuovatko uudet ihmiset mukanaan uusia ajatuksia? Miten pärjäämme kiristyvässä kuntataloudessa? Minne menet, Stara? Stadin rakentaja kutsui ylläpidon tuoreen johtajan Ville Alatypön, keväällä taloon tulleen hallinnon johtajan Ilpo Laitisen ja vuosi sitten aloittaneen logistiikan johtajan Sami Ahervan keskustelemaan Staran tulevaisuudesta. Staralla on edessä lupaava tulevaisuus, kunhan toimintaa tehostetaan. Tulevaisuuden turvaaminen on kiinni kustannusten karsimisesta samalla resurssimäärällä tulee tehdä enemmän ja edullisemmin, Ville Alatyppö sanoo suoraan. Stara on kuitenkin nuori virasto, joka on vasta pääsemässä vauhtiin. Täällä ei onneksi olla jämähtäneessä tilassa. Minä uskon hyvään draiviin, täällä on valmiutta ja kyvykkyyttä, Ilpo Laitinen kommentoi. Jatkossa tarvitaan aktiivisempaa toimintaa yhteistyöverkostoissa, Aherva huomauttaa. Erillisestä tuottajasta VERKOSTON käyttäjäksi Tuottavuuden parantamisen kannalta olemme kaikki samassa veneessä. Meidän pitää löytää omat erikoisalamme, jolla tuotamme lisäarvoa asiakkaalle. Näin säilytämme työmme, Alatyppö pohtii. Koko arvoketju pitää ottaa mukaan toiminnan kehittämiseen, Aherva kommentoi. Nyt puhutaan arvoverkosta, Laitinen heittää väliin. Koko lisäarvon tuottamisen logiikka on muuttunut. Meiltä kysytään jatkossa ihan uudenlaista osaamista: miten hallitsemme tätä verkkoa ja kanssatoimijoitamme. Silloin me olemme itse aktiivisia, me opetamme kumppaneitamme uusiin toimintamalleihin. Se on iso muutos aiempaan, Laitinen jatkaa. Meidänkin on tärkeää pyrkiä vaikutta- Sami aherva Ilpo laitinen ville alatyppö

19 maan siihen, miten esimerkiksi rakennuksia ja kaupunkirakennetta suunnitellaan. Näin siksi, että syntyy järkevästi ylläpidettävää ja kustannustehokasta ympäristöä, Aherva sanoo. Meillä on vahvaa osaamista perinteisessä tekemisessä, siinä näkyvässä duunissa. Jos sen lisäksi osaamme jatkossa hyödyntää kaupungin verkostot, niin pesemme muut 6 0, Aherva innostuu. SIRPALEISUUS EI VIE ETEENPÄIN Helsingissä on valitettavasti kovin sirpaloitunut tapa hoitaa asioita. Siitä seuraa, että jokainen virasto katsoo asioita vain omasta näkökulmastaan ja kokonaisuus katoaa, Laitinen pohtii. Mutta takaisin Staraan. Onko Starakin sisäisesti sirpaloitunut? Käy ilmi, että meilläkin korostetaan vielä liikaa yksikön omaa tulosta koko Staran tuottavuuden sijaan. Talouden hallinnassa aiheuttamisperiaate on toimiva, mutta sisäisten laskujen suuri määrä tarkoittaa suurta työmäärää sekä laskuttajan että maksajan puolella. Onko tämä työ tuottavaa? Vain sisään tuleva ja ulos lähtevä raha merkitsee, Alatyppö kuittaa. Aherva ottaa kopin. Nykyinen malli ei tosiaan ole tehokas. Logistiikkakin laskuttaa sisäisesti, mutta tästä pitää päästä eroon. Logistiikan panos tuottavuudelle pitää olla logistisissa ratkaisuissa, niiden kautta saadaan vauhtia koneeseen ja tuottavuutta ylös. Staran on ennen kaikkea parannettava perusprosessiensa kuten tarjousten, laskutuksen ja töiden ohjaamisen sujuvuutta. Myös töiden suunnitteluun on panostettava, Alatyppö jatkaa. Staran uudet johtajat Sami Aherva, Ilpo Laitinen ja Ville Alatyppö ovat yhtä mieltä tulevasta: tehoja tarvitaan lisää eikä aikaa ole hukattavissa. Starassa on kuitenkin hyvää otetta ja valmiutta pärjätä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. TUNNE KUSTANNUKSET, HALLITSE HÄVIKKI Kustannusten hallinta on tärkeää ja tuottavuuden kehittäminen, ei säästäminen itseisarvona. Hävikin hallinta on tuottavuuden kehittämisen elinehto, Laitinen korostaa. Tässä tarvitaan hallintoa. Teillä on keskeinen rooli perusprosessien kuten laskutuksen ja tuotannon järjestelmien sujuvoittamisessa. Odotamme hyviä avauksia niiden suhteen, Alatyppö vastaa Laitiselle. Oleellista on, että toimijoita kytketään yhteen oppimisen ja tiedon jakamisen näkökulmasta, Laitinen pohtii. Kaupungin talous on kuralla ja verokertymä pienenee. Samaan aikana kaupunki kuitenkin laajenee nopeasti. Asiakasvirastojemme investointimäärärahat ja käyttötalous supistuvat. Käytännössä pienemmällä panoksella pitää tehdä laajemmat työt. Ei riitä, että tilaajamme tekevät kustannusvertailuja. Meidän pitää tehdä niitä itsekin ja pärjätä nykyistä paremmin, Alatyppö korostaa. Mutta kaupunki tarvitsee omaa tuottajaa hintavertailua varten, ja me taas tarvitsemme alihankintaa, Aherva kommentoi. Samaan aikaan kun talous kiristyy, vaatimukset energiatehokkuuden ja ympäristönäkökulmien suhteen kasvavat. Yhteiskuntavastuun merkitys kasvaa, mikä vaikuttaa suoraan myös tuotantotapoihin. Töiden tarkoituksenmukaisuutta pitää arvioida ihan uudella tavalla. Hukka pois ja joustavuutta tilalle. Tuottavuutta voidaan myös parantaa laajentamalla työkantaa. Mutta ylläpidon toiminta ei voi laajeta saati pysyä nykytasolla, jollei tuottavuus parane selvästi, Alatyppö lataa. JOKAISESTA PROPELLIPÄÄ Teknologisoituminen ja digitalisoituminen muuttaa varmasti toimintaa. Se on iso juttu. Isot muutokset tulevat kolmen kuuden vuoden sisään. Tämä muutos koskee kaikkea mitä Stara tekee, Laitinen huomauttaa. Kaikki rönsyt pitää nyt nyppiä pois, Alatyppö sanoo. Meillä on jo paljon älykkäitä ideoita myssyssä, ne tuovat tehoa lisää, Aherva huikkaa väliin. Liikenne on meille iso bisnes, vaikka alan liiketoiminta onkin vierasta. Sieltä meidän kannattaa benchmarkata hyviä malleja. Mutta tulppana on kehitysresurssien vähyys, Aherva manaa. Voimme ajatella että kehittäminen on jokaisen työtä, ei muutaman pelle pelottoman ja propellipään. Kun tätä tehdään riittävän systemaattisesti, voi koko Stara voi olla kehitysinstrumentti, Laitinen haastaa. Johtamisen ja kehittämistyön haaste on ajattelumme tapa. Iso osa instrumentin virittämistä on kannustaminen ja ideoinnin tukeminen, mutta toimiakseen se vaatii ylimmän johdon tiivistä sitoutumista ja läpivientiä. Tässä myös hallinnolla on tärkeä rooli, Laitinen jatkaa. Starassa parasta on hyvä draivi, laaja osaaminen ja tärkeä työ yhteiskunnan eteen. Yhä enemmän ihmiset kiinnittävät huomiota työn tarkoituksenmukaisuuteen, ja Stara on siinä framilla. Esimerkiksi auraaja ei vain auraa katua, vaan tekee kadun käyttökelpoiseksi koko yhteiskunnalle. Teemme yhteiskunnan ydinpalvelua, Alatyppö kehaisee lopuksi. Sami Aherva, 43 v. >> Valtiotieteiden maisteri Klaukkalasta >> lapset 3, 7 ja 8 v. >> talonrakentaminen ja opiskelu, kulttuuri kokkauksesta musiikkiin Ilpo Laitinen, 49 v. >> hallintotieteen tohtori Veräjämäestä >> lapset 10 ja 14 v. >> liikunta ja erilaiset kulttuuririennot, ooppera, blues, taidenäyttelyt, teatteri, lasten kautta baletti Ville AlatyPPö, 33 v. >> diplomi-insinööri Sipoosta >> lapsi 7 v. >> pari kollikissaa >> salibandy, pyöräily ja kodin remontointi sekä metsätyöt stadin rakentaja 3/2o13 19

20 MOOTTORISAHA VAIHTUI TIETOKONEESEEN Kärnä aloitti merkonomiopinnot oppisopimuskoulutuksena vuoden 2011 alussa. Koulutuksen kustansi Kuntien eläkevakuutus ammatillisena kuntoutuksena. Valtaosan opinnoista Kärnä suoritti töissä Staran talousyksikössä. Lähiopetuspäiviä oli parina kolmena päivänä kuukauteksti: TuiSKU PiRTTiMÄKi KUVA: JANNE SAAVALAiNEN Metsurista MERKONOMIKSI Titteli vaihtui metsurista talousassistentiksi, mutta työnantaja Stara pysyi samana. Kärnän ammatinvaihto osoittaa, miten yhteistyöllä työyhteisössä saadaan aikaan hyviä tuloksia. Tämä on huikea esimerkki siitä, kuinka ihminen voi venyä ajatuksissaan ja asenteissaan ja ryhtyä tekemään täysin toisenlaista työtä kuin mitä on aikaisemmin tehnyt. Ulla Alanko erityissuunnittelija, henkilöstökeskus Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työntekijöille, joita uhkaa työkyvyttömyys sairauden vuoksi. Tarkoituksena on, että henkilö voi jatkaa työkykynsä kannalta paremmin sopivissa tehtävissä tai palata työhön pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Ammatillisesta kuntoutuksesta suurin osa toteutetaan työpaikoilla. Käytetyimpiä keinoja ovat työkokeilut ja uudelleenkoulutus. Timo Kärnä aloitti metsurina kaupungin palveluksessa vuonna Vuosien kuluessa raskas työ alkoi tuntua kropassa, selkää vihloi ja kipu säteili nilkkoihin ja niskaan asti. Vuonna 2005 puiden raivaamiseen tuli täysstoppi, kun Kärnän olkapää jouduttiin leikkaamaan pahojen kulumien vuoksi. Leikkauksen jälkeen oli selvää, ettei Kärnä voi jatkaa metsurina. Hän otti virkavapaata ja ryhtyi automyyjäksi. Sitten lama iski autoalaan, ja vuonna 2009 Kärnä palasi Staralle. Paluu metsään otti koville. Vaikka Kärnä käyttelikin kevyempää raivaussahaa, samat vanhat oireet alkoivat jälleen vaivata. Lisäksi työterveyslaitos totesi Kärnällä alkavan valkosormisuuden, joka on kylmässä sormenpäät valkaiseva verenkiertohäiriö. Lääkäri totesi, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin alanvaihto, Kärnä kertoo. Ulkotyöt olivat poissa laskuista. Miehen apuna Kärnän tulevaisuutta ryhtyivät pohtimaan työterveyslääkäri, Staran henkilöstöasiantuntija Pirkko Härkönen ja erityissuunnittelija Ulla Alanko henkilöstökeskuksesta. Alanko esitti Kärnälle monenlaisia vaihtoehtoja, joista yksi oli opiskelu. Sulattelin ajatusta pitkään, Kärnä sanoo. dessa. Jääkiekkoa harrastavien poikien isällä oli välillä vaikeuksia löytää aikaa kotitehtäville, jotka tahtoivat jäädä viime tinkaan. Parasta oppia oli teorian soveltaminen käytäntöön työpaikalla. Oli kivaa oppia uusia asioita, Kärnä kertoo. Kärnä valmistui merkonomiksi hyvin arvosanoin kesällä Samalla hän aloitti talousassistenttina Staran talousyksikössä ja hoitaa nyt geopalvelun ja puutarhapalvelun laskutusta. Sisätyö ja tietokoneen edessä istuminen ovat vaatineet totuttelua. Metsurin töitä ja toimistotöitä ei voi edes verrata keskenään. Kärnä ei silti kaipaa takaisin metsään puita kaatamaan. Nyt olo on terveempi, kun ei vihlo joka päivä, hän sanoo. Merkonomin tutkinto avaa mahdollisuuksia, mikäli Kärnä haluaa joskus katsella toisenlaisia työtehtäviä. Nyt hän on kuitenkin tyytyväinen, että työnantaja pysyi samana alanvaihdosta huolimatta. Duunit jatkuivat Staralla. Se on ihan ässä juttu! 20 stadin rakentaja 3/2o13

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 13.11.2014 Työmatkojen kulkutapajakauma, keskussairaala 0 % 8 % Auto, yksin Auto, kimppakyyti

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Metsästysinto Mitä metsästysinto on? Myönteinen ominaisuus

Metsästysinto Mitä metsästysinto on? Myönteinen ominaisuus Metsästysinto Mitä metsästysinto on? - Myönteinen ominaisuus, jonka arvostelu suoritetaan samoin kuin muidenkin positiivisten ominaisuuksien arvostelu. Annetut metsästysintopisteet lisäävät loppupisteitä

Lisätiedot

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Paikallisliikennepäivät 18.9.2015 Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Työryhmä monensuuntaista viestintää Sairaanhoitopiiri: Eeva Aarnio, henkilöstöjohtaja

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

LÄNNEN RAIL SYSTEMS. Lännen - Rataympäristön monitoimikone. Luo mahdollisuuksia

LÄNNEN RAIL SYSTEMS. Lännen - Rataympäristön monitoimikone. Luo mahdollisuuksia Luo mahdollisuuksia LÄNNEN RAIL SYSTEMS HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN RAIL MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA, TURVALLINEN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN SÄHKÖRATARAKENTAMISESSA JA RATAYMPÄRISTÖN KUNNOSSAPIDOSSA Lännen - Rataympäristön

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Learning cafen yhteenveto. Oulu

Learning cafen yhteenveto. Oulu Learning cafen yhteenveto Oulu 21.1.2014 Miten ohjaamme asiakkaita ammatilliseen kuntoutukseen? Kun kontakti valmis ohjataan ammatilliseen kuntoutukseen Kuntoutuskentän tuntemus Verkoston tuntemus Info-päivät

Lisätiedot

Esteetön piha ja puutarha

Esteetön piha ja puutarha Esteetön piha ja puutarha 1 Kun puhutaan esteettömyydestä, niin on kysyttävä: MITÄ OVAT ESTEET? On pitänyt oppia itse syömään ja kävelemään Oppia lukemaan, ajamaan polkupyörällä, hiihtämään ja luistelemaan

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 kuva SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 3. PYÖRÄILIJÄNÄ LIIKENTEESSÄ... 5 3.1 PYÖRÄN VARUSTEET... 5 3.2. OHJEITA PYÖRÄIJÄLLE... 6 4.

Lisätiedot

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Strategia => viraston tuloskortti => alueen toimintasuunnitelma Sanoista tekoihin Onko tuloskortin kirjaus näkynyt toimintana

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helmikuu 2013 Vastaajia yhteensä 539 Koonti Inkeri Ahvenisto Vastaajat alaluokkien kyselyssä: yht. 314 hlö Vastaajat yllun + henkilöstön

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Haapalan koulu, kumppanuudella eväät tulevaisuuteen

Haapalan koulu, kumppanuudella eväät tulevaisuuteen Haapalan koulu, kumppanuudella eväät tulevaisuuteen Meidän koulu 2004 Haapalan koulun koulunkäyntialue on laaja ja koulumme yhdistää kylien asukkaita. Koulupalvelujen kehittäminen 1990 luvulta lähtien

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

Tarvitsetko lisää virtaa?

Tarvitsetko lisää virtaa? Tarvitsetko lisää virtaa? Elintarvikkeet ja taukotilaratkaisut 1 Staples Business Advantage Elintarvikkeet ja taukotilaratkaisut Parhaat ideat eivät aina synny työpöydän tai tietokoneen ääressä: toisinaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY Euroopan parhaat käytännöt pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY 1. Palapeli Khti Kohti kk kokonaiskuvaa ik Paras pyöräilysuunnitelma on autoilusuunnitelma.

Lisätiedot

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

PuMu D-TYTÖT Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE.

PuMu D-TYTÖT Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE. PuMu D-TYTÖT 2013 Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE. Onko 1-tilanne, 2-tilanne, 3-tilanne, 1-3-tilanne, 2-3-tilanne, ajolähtö

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot