Kasvuyrittäjyyden kannustaminen verotuksen keinoin. Asiantuntijaselvitys innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten edistämisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvuyrittäjyyden kannustaminen verotuksen keinoin. Asiantuntijaselvitys innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten edistämisestä"

Transkriptio

1 Kasvuyrittäjyyden kannustaminen verotuksen keinoin Asiantuntijaselvitys innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten edistämisestä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 29/2009

2 outi ukkola lari hintsanen eija kuivisto päivi viitanen Kasvuyrittäjyyden kannustaminen verotuksen keinoin Asiantuntijaselvitys innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten edistämisestä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 29/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 29/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Innovationer 29/2009 MEE Publications Innovation 29/2009 Tekijät Författare Authors Outi Ukkola, Lari Hintsanen, Eija Kuivisto, Päivi Viitanen Julkaisuaika Publiceringstid Date Toukokuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Kasvuyrittäjyyden kannustaminen verotuksen keinoin Asiantuntijaselvitys innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten edistämisestä Tiivistelmä Referat Abstract Deloitte on laatinut työ- ja elinkeinoministeriön toimeksi annosta selvityksen kasvuyrittäjyyden kannustamisesta verotuksen keinoin. Suomalaisen menestyksen kannalta on olennaista, että verolainsäädännössä tehdään ratkaisuja, joilla tuetaan nopealla aikataululla työllisyyttä ja pitkällä aikavälillä koko kansantaloutemme menestystä sekä siten myös riittävien verotulojen kertymistä. Kasvuyrityksille suunnattujen yritysverolainsäädännön muutosten on täytettävä erityisesti seuraavat tavoitteet: Kohdennetuilla toimilla on pyrittävä tukemaan T&K&I-toiminnan kasvua, joka vahvistaa innovaatioiden positiivista spill over -vaikutusta koko kansantalouteen, Järjestelmän on tuettava innovatiivisten kasvuyritysten koon ja määrän kasvua, mikä lisää työpaikkoja, sekä Järjestelmän on ohjattava tuki pitkällä tähtäimellä yrityksille siten, että se lisää niiden kannattavuutta ja Suomen talouden kilpailukykyä. Esitämme seuraavien innovatiivisten kasvuyritysten toimintaedellytysten kannalta merkittävien esteiden poistamista nykyisestä lainsäädännöstä: Koulutuskustannusten verokohtelun selventämistä. Tappioiden käyttömahdollisuuksien ulottamista myös aikaisempiin verovuosiin. Nykyisen pääomien hankinnan ja siten myös merkittäväksi kasvun esteeksi muodostuneen yritysten omistajanvaihdoksiin liittyvän tappioiden poikkeuslupakäytännön täydellistä uudistamista. Kasvun kannustamiseksi esitämme, että Suomeen luotaisiin EU:n valtiontukia koskevan sääntelyn puitteissa kestävä T&K&I-toimintaa koskeva verotukijärjestelmä, joka pitäisi sisällään muun ohessa seuraavat elementit: EVL:ssä säädetty kulujen täysimääräisen vähennysoikeuden ja verovelvollisen harkinnassa olevan jaksotusoikeuden on säilyttävä; Kannustusvaikutuksen aikaansaamiseksi ja kasvun edistämiseksi yhteisöille on taattava innovatiiviseen toimintaan käytetyistä kuluista sekä näiden vuosittaisesta lisäyksestä lisävähennys. Itse toiminnan sekä siitä syntyneiden kulujen olisi täytettävä tietyt niille laissa asetetut innovatiivisuuden edellytykset; Tukea hakevan yrityksen tulisi kantaa taloudellinen riski innovatiivisesta toiminnasta; Toimintaa, josta hyvitys myönnetään Suomessa verovelvolliselle taloudellisen riskin kantajalle, tulisi voida harjoittaa missä tahansa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa (tai vaihtoehtoisesti missä tahansa verosopimusvaltiossa); Tarvittaessa hyvitykselle voidaan asettaa myös tietty riittävän suuri ja konsernikohtainen euromääräinen yläraja. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Innovaatio-osasto/Tuija Ypyä, puh Asiasanat Nyckelord Key words verokannustimet, kasvuyrittäjyys, koulutuskustannukset, tappiot, pääoman hankinta, kilpailukyky ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 120 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 20 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Lukijalle Suomen kansantalouden sekä innovaatiojärjestelmän keskeinen haaste on puute nopealle kasvu-uralle päätyvistä innovatiivisista yrityksistä. Avainkysymys koko kansantalouden kannalta on se, kuinka vahvojen t&k- ja innovaatiopanostusten rinnalle kyetään luomaan julkisen politiikan tukemana dynaaminen tätä innovaatiopohjaa hyödyntävä kasvuyritysympäristö. Keskeistä on saada aikaan ja edistää sellaista yrittäjyyttä olemassa olevaa tai uutta yritystoimintaa, joka kykenee tehokkaasti jalostamaan Suomessa kehitetyt innovaatiot ja teknologiat kansainvälisesti menestyksekkääksi liiketoiminnaksi. Tämä vaatii, että julkisen politiikan kautta kyetään riittävän laajasti ja systemaattisesti eri politiikkavälineitä käyttäen edistämään kasvuyrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Verotus on yksi keskeinen keino vaikuttaa taloudellisten toimijoiden käyttäytymiseen. Sillä voidaan vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin sekä erityisesti yritysten halukkuuteen kasvaa. Suomi pienenä maana tarvitsee erityisiä kilpailuetuja selviytyäkseen kansainvälisissä taloudellisessa kilpailussa ja taatakseen taloudellisen menestyksen kansalaisilleen ja yrityksilleen uusissa erittäin haastavissa oloissa ja rakennemuutoksen keskellä. Suomalaisten yrittäjien alhaisen riskinottohalukkuuden on arvioitu olevan eräs syy kasvuyritysten vähyyden taustalla. Yrittäjien riskinottohalukkuuteen vaikuttaa yritystoiminnan riskien ja odotettavissa olevien tuottojen suhde. Kyseiseen suhteeseen voidaan vaikuttaa mm. säädösympäristöä uudistamalla (riskin pienentäminen) sekä mm. yritysverotusta kehittämällä (aikaisen kasvun mahdollisuuksien parantaminen). Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan on kirjattu keskeisiä kasvuyrityspolitiikan toimenpiteitä. Erityisesti mainitaan, että yrittäjän verotuksen kannustavuutta lisätään ja kasvun esteitä poistetaan. Myös valtioneuvoston syksyllä 2008 hyväksymä innovaatiopoliittinen selonteko kiinnittää vahvasti huomiota kasvuyrittäjyyden edistämiseen osana tehokasta ja laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa. Yhtenä toimenpiteenä selonteko toteaa tarpeen selvittää millaisin toimenpitein voitaisiin kannustaa pieniä innovatiivisia yrityksiä kasvuun ja riskinottoon sekä luoda edellytykset sarjayrittäjyyden kehittymiselle. Samaan aikaan myös koko Suomen verojärjestelmää ollaan uudistamassa. Valtiovarainministeriö on asettanut korkean tason työryhmän pohtimaan verotuksen kokonaisuudistusta, jonka tavoitteena on tehdä esitys siitä, millainen verojärjestelmä olisi paras suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseksi. Käsillä oleva selvitys on myös osa työ- ja elinkeinoministeriön asettaman kasvuja omistajayrittäjyyden seurantaryhmän työtä ja sitä tullaan hyödyntämään yhtenä erillisselvityksenä seurantaryhmän raportoinnissa.

7 Selvityksen tärkeimpänä tavoitteena oli kartoittaa Suomen yritysverolainsäädännön mahdolliset esteet yritysten nopealle kasvulle sekä tuottaa toimenpidesuosituksia yritysverotuksen uudistamiseksi siten, että yritysten kasvuhalukkuutta voidaan tehokkaasti auttaa niiden aikaisessa kehitysvaiheessa. Selvityksen pohjana olivat aihepiiriin liittyvät aiemmat selvitykset ja muu saatavilla oleva aineisto. Sen painopiste oli konkreettisissa toimenpide-ehdotuksissa. Selvitys osoittaa, että verotuksella voidaan vaikuttaa yritysten kasvuun ja kannattavuuteen siten, että myönteiset vaikutukset lisäävät dynamiikkaa koko taloudessa. Verotus on siten myös väline toteuttaa tärkeitä yhteiskuntapoliittisia päämääriä. Toimintaympäristömme erityisesti kansainvälisesti muuttuu koko ajan ja meidän on kyettävä selviämään sen asettamista haasteista. Veroratkaisut, jotka ovat toimineet hyvin aiemmin eivät välttämättä luo kasvun eväitä uudessa tilanteessa. Myös veroratkaisut kannattaa suunnitella niin, että ne tukevat yritysten kasvua ja uudistumiskykyä. Tämä ratkaisee viime kädessä koko kansantalouden tulevaisuuden menestyksen. Petri Peltonen Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

8 Sisältö Lukijalle... 5 Sisältö... 7 Lyhenneluettelo... 9 Termit Tiivistelmä English Summary Yritysverotuksen kehittäminen kasvuyrittäjyyttä kannustavaksi Kasvuyrittäjyyden tukeminen Projektin näkökulma ja rajaukset Käytetyt tutkimusmetodit Kasvun tukeminen ja kasvun esteet nykyisessä verojärjestelmässä Hyvän verojärjestelmän piirteet Kokonaistaloudellinen ja ohjausvaikutuksellinen tehokkuus Oikeudenmukaisuus Hallinnollinen tehokkuus Oikeusvarmuus ja ennustettavuus Lainsäädäntötekniikka Kansainväliset velvoitteet ja kansainvälinen kilpailukyky Nykyisen verolainsäädännön vahvuudet ja puutteet Verokannustimet elinkeinopolitiikan välineinä Verokannustimia koskevat suositukset ja tutkimustulokset Talouskriisin vaikutus verokannustimien käyttöön Euroopassa ja muualla Tärkeimpien kehityskohteiden valinta Nopeaa kasvua tukevat välineet Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan nykyinen sääntely Osaamisen kehittämisen nykyinen sääntely Tappiontasausjärjestelmän nykyinen sääntely Tappion kattaminen tulevilla voitoilla Omistajanvaihdoksen vaikutus tappioihin Selvitys muutosehdotuksista perusteluineen T&K&I-tukia koskeva verojärjestelmä Järjestelmälle asetettavat yleiset tavoitteet... 36

9 5.1.2 Veronhyvitysjärjestelmän yksityiskohtaiset perustelut Veronhyvitysjärjestelmään liittyvät avoimet kysymykset Koulutukseen kohdistuvien veroesteiden poistaminen Tappioiden käyttöön liittyvät säännökset Tappioiden kohdistaminen aikaisempiin verovuosiin Omistajanvaihdoksen vaikutus tappioihin Muita maininnan arvoisia kehityskohteita ja yleisiä kommentteja Ehdotusten arviointi EU-sääntelyn ja hyvän verojärjestelmän piirteiden valossa Valtiontukiin liittyvät näkökohdat Ehdotusten ja hyvän verojärjestelmän periaatteiden arviointi Liitteet Väliraportti: Kansainvälinen vertailu Väliraportti: Nykyisen verolainsäädännön ja oikeuskäytännön analysointi Pääasialliset lähteet Liite 1 Kasvun esteet ja tukeminen yrityskyselyn tulokset Liite 2 Kasvun esteet ja tukeminen elinkeinoelämän järjestöjen haastattelu

10 Lyhenneluettelo Arvela I Valtiovarainministeriön tuloverotuksen kehittämistyöryhmän muistio 12/2002 Kilpailukykyiseen verotukseen, työryhmän puheenjohtaja ylijohtaja Lasse Arvela Deloitte Deloitte & Touche Oy Deloitte Fast 50 Suomalaisille teknologiayrityksille suunnattu vuosittainen kilpailu ETA Euroopan talousalue EU Euroopan unioni EVL Laki elinkeinotulon verottamisesta /360 EY Euroopan yhteisö EYT Euroopan yhteisöjen tuomioistuin Hetemäen Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen asettama työryhmä, työryhmä joka selvittää verotuksen kehittämistä ja jonka puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä Menetelmälaki Laki kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta /1552 MVL Maatilatalouden tuloverolaki /543 OECD Organisation for Economic Cooperation and Development, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OYL Osakeyhtiölaki PK-yritys Pieni ja keskisuuri yritys Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TEM Työ- ja elinkeinoministeriö T&K&I Tutkimus, tuotekehitys ja innovaatio T&K Tutkimus ja tuotekehitys, ml. perustutkimus, teollinen tutkimus ja kokeellinen kehittäminen sekä teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen yhdistelmä TVL Tuloverolaki /1535 Väliyhteisölaki Laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta /1217

11 Termit Carry back Carry forward Double dip Incremental Patent box Spill over Tax holiday Esimerkiksi verotuksessa vahvistettujen tappioiden siirtäminen vähennettäväksi aiempien verovuosien tulosta Esimerkiksi verotuksessa vahvistettujen tappioiden siirtäminen vähennettäväksi tulevien verovuosien tulosta Kahdenkertainen hyöty, esimerkiksi saman kulun vähentäminen verotuksessa kahdessa eri maassa Kasvuun perustuva, esimerkiksi kasvuun yhdistetty hyvitys Erityinen verojärjestelmä, jossa esimerkiksi aineettomasta oikeudesta saatu tulo on vapautettu verosta tai verotetaan alhaisemmalla verokannalla Innovaatiotoimintaan liittyvän tiedon leviämisen ulkoisvaikutus, hyöty valuu myös muulle taholle kuin siihen juridisesti ja/tai taloudellisesti oikeutetulle Vapautus verojenmaksusta tietylle ajalle

12 Tiivistelmä Yrityssektorin tuotantokyky ja sen kilpailukyvyn turvaaminen ovat keskeisiä kansantalouden taloudelliseen menestykseen ja kansalaisten elintasoon vaikuttavia elementtejä. Tuotantokyvyn kannalta olennaiset tekijät liittyvät nykyisin läheisesti tieteeseen ja innovaatioon, koska yritystoiminnan arvonlisä syntyy yhä useammin aineettomasta tietotaidosta, sen jalostamisesta sekä tuotteistamisesta, kun taas perinteinen raaka-aineiden työstämisen ja fyysisen valmistustoiminnan rooli on selvästi vähentynyt. Vaikka T&K-menojen osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa suhteellisen suuri, useat tutkimustulokset osoittavat myös sen, että Suomessa on vähemmän kasvuhakuista yritystoimintaa ja nopealle kasvu-uralle päätyviä innovatiivisia yrityksiä kuin muissa korkean osaamistason ja samankaltaisen elinkeinorakenteen maissa. Tutkimuksemme perusteella voidaan sanoa, ettei Suomen verojärjestelmä myöskään sisällä merkittäviä kasvua tai innovatiivisuutta kannustavia tekijöitä, toisin kuin merkittävien kauppakumppaneidemme tai Suomen kanssa tuotannontekijöistä kilpailevien maiden järjestelmät. Asian voidaan jopa todeta olevan päinvastainen, sillä tutkimuksemme osoitti Suomen nykyisen verojärjestelmän sisältävän useita kasvun esteitä. Suomalaisen menestyksen kannalta on olennaista, että verolainsäädännössä tehdään ratkaisuja, joilla tuetaan nopealla aikataululla työllisyyttä ja pitkällä aikavälillä koko kansantaloutemme menestystä sekä siten myös riittävien verotulojen kertymistä. Samalla nykyiset kasvun esteet on poistettava lainsäädäntöä muuttamalla. Kasvuyrityksille suunnattujen yritysverolainsäädännön muutosten on täytettävä erityisesti seuraavat tavoitteet: Kohdennetuilla toimilla on pyrittävä tukemaan T&K&I-toiminnan kasvua, joka vahvistaa innovaatioiden positiivista spill over -vaikutusta koko kansantalouteen, Järjestelmän on tuettava innovatiivisten kasvuyritysten koon ja määrän kasvua, mikä lisää työpaikkoja, sekä Järjestelmän on ohjattava tuki pitkällä tähtäimellä yrityksille siten, että se lisää niiden kannattavuutta ja Suomen talouden kilpailukykyä. Niin kansainvälinen vertaileva tutkimus kuin eri OECD- ja EU-maiden kokemukset innovaatioihin kannustavista verotuista ovat rohkaisevia. Näillä järjestelmillä on pystytty luomaan lisää työpaikkoja ja niihin sisään rakennettujen elementtien avulla on kyetty takaamaan kansainvälisten konsernien verotulojen virtaaminen maahan myös tulevaisuudessa. OECD:n asiaa koskeva tutkimusmateriaali jopa osoittaa, että verotuksen muodossa annetut tuet voivat olla suoria tukia tehokkaampia innovaatiota ja T&K&I-toimintaa edistäviä keinoja. Tästä huolimatta on painotettava sitä, että lähes kaikki verotukia implementoineet maat ovat säilyttäneet myös suorien tukien 11

13 järjestelmänsä osana innovaatiopolitiikkaansa. Hyvin rakennettu suorien tukien ja verotukien yhdistelmä tukee toinen toistensa vahvuuksia ja eliminoi heikkouksia. Verokannustimet Markkinalähtöisyys --Teollisuus päättää itse investointihankkeet --Vältytään voittajien valinnalta --Markkinaystävällisyys --Kilpailevat hankkeet mahdollisia Tutkimustiedon ja -hankkeiden luottamuksellisuus Ennustettavuus yhtiölle Suhteellisen edullinen hallinnoida Läpinäkyvä ja yritysten helposti käytettävissä Vapaa innovointi Avustukset Pystytään kohdentamaan innovaatioiden keskeisille alueille Voidaan luoda valtakunnalliset strategiset tavoitteet Yhteistyön edellytys: pienet ja suuret yritykset hyötyvät toisistaan Budjetti paremmin hallituksen kontrollissa Projektilähtöisyys Yli 70 %:lla OECD:n jäsenmaista ja yli puolella EU:n jäsenvaltioista on innovaatioita ja T&K-toimintaa tukevia verojärjestelmän elementtejä. Ne on ensisijaisesti luotu lisäämään kasvua ja innovatiivisuutta kyseisen maan sisällä. Tämän lisäksi järjestelmiä koskevat viimeaikaiset tutkimukset tukevat käsitystä siitä, että T&K&I-toimintaan kohdistuva verokilpailu siirtää olemassa olevaa liikuteltavaa ja kansainvälistä T&K&Itoimintaa maasta toiseen rationaalisesti toimivien yritysten hakiessa kustannussäästöjä. Tältä osin kyse on siis osin jopa nollasummapelistä, ja Suomen tulisi harkita verotukia koskevaa järjestelmää vakavasti pelkästään jo sen vuoksi, että voimme varmistaa niin tulevaisuuden työpaikat kuin suomalaisten yritysten omistamista aineettomista oikeuksista saatavien verotulojen kertymisen ja kasvun Suomeen. Esitämme seuraavien innovatiivisten kasvuyritysten toimintaedellytysten kannalta merkittävien esteiden poistamista nykyisestä lainsäädännöstä: Koulutuskustannusten verokohtelun selventämistä niin, että tulon hankkimisesta johtuneina vähennyskelpoisina menoina pidettäisiin työelämässä olleen henkilön koulutuskustannuksia, joilla tähdätään nykyisten tai tulevien työtehtävien tai ammattitaidon edellyttämän osaamisen kehittämiseen tai ylläpitämiseen. Jos koulutus täyttää edellä määritellyn kriteerin, työnantaja voi maksaa koulutuskustannukset ilman veronalaisen etuuden syntymistä työntekijälle. Tappioiden käyttömahdollisuuksien ulottamista myös aikaisempiin verovuosiin (niin sanottu carry back -järjestelmä) kasvun tukemiseksi kaikenkokoisissa yrityksissä. Järjestelmä voitaisiin luoda määräaikaisena ja kokemusten karttuessa voitaisiin selvittää, toimiiko carry back pysyvänä osana verojärjestelmäämme, sekä Nykyisen pääomien hankinnan ja siten myös merkittäväksi kasvun esteeksi muodostuneen yritysten omistajanvaihdoksiin liittyvän tappioiden poikkeuslupakäytännön täydellistä uudistamista. Kasvun kannustamiseksi esitämme tutkimuksessamme, että Suomeen luotaisiin EU:n valtiontukia koskevan sääntelyn puitteissa kestävä T&K&I-toimintaa koskeva verotukijärjestelmä, joka pitäisi sisällään muun ohessa seuraavat elementit: 12

14 EVL:ssä säädetty kulujen täysimääräisen vähennysoikeuden ja verovelvollisen harkinnassa olevan jaksotusoikeuden on säilyttävä; Kannustusvaikutuksen aikaansaamiseksi ja kasvun edistämiseksi yhteisöille on taattava innovatiiviseen toimintaan käytetyistä kuluista sekä näiden vuosittaisesta lisäyksestä lisävähennys veronhyvityksen muodossa. Esimerkiksi 30 %:n lisävähennys innovatiivisen toiminnan kuluista vastaisi 7,8 %:n hyvitystä maksettavista veroista (26 % x 30 % = 7,8 %). Veronhyvitysjärjestelmä toimii monilta osin paremmin kuin kulun korotettu vähennysoikeus; Jotta innovatiivisuuteen liittyvistä kuluista voisi ylipäänsä saada hyvityksen, olisi sekä itse toiminnan että siitä syntyneiden kulujen täytettävä tietyt niille laissa asetetut innovatiivisuuden edellytykset; Tukea hakevan yrityksen tulisi kantaa taloudellinen riski innovatiivisesta toiminnasta; Toimintaa, josta hyvitys myönnetään Suomessa verovelvolliselle taloudellisen riskin kantajalle, tulisi voida harjoittaa missä tahansa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa (tai vaihtoehtoisesti missä tahansa verosopimusvaltiossa); Kaikilla yrityksillä tulisi olla käyttämättömän hyvityksen siirtomahdollisuus seuraaville verovuosille ja pk-yrityksillä myös mahdollisuus hyvityksen rahapalautukseen esimerkiksi verotilijärjestelmän kautta; Tarvittaessa hyvitykselle voidaan asettaa myös tietty riittävän suuri ja konsernikohtainen euromääräinen yläraja. 13

15 Summary The productivity and competitiveness of Finland s business sector are the core foundations of the nation s economic success and living standards. Key components to current productivity and competitiveness are research, development and innovation (R&D&I), with the value added to a business increasingly generated through these functions rather than through traditional manufacturing or other capital intensive measures. Although Finnish R&D expenditure compared to the country s gross national product is high by international standards, a number of recent studies show that Finnish high-end businesses are less keen on seeking rapid growth when compared to other countries with high R&D, know-how and similar economic infrastructures. Based on our study, it can be further concluded that the current Finnish tax system (unlike those of key trading partners) does not provide any significant incentives for growth or innovative businesses in Finland. On the contrary, the Finnish tax system includes a number of obstacles to growth and innovative businesses. It is essential that Finland adjusts its tax legislation to both encourage employment in the short-term and to generate long-term overall economic success for the economy (and, thereby, the necessary revenue to satisfy public sector needs). Any incentives created for innovative growth companies must satisfy the following conditions: Subsidies must be targeted through carefully selected measures to R&D&I activities that increase positive spill over effects throughout Finland s economy; The system must support the growth of innovative companies, both as to their absolute number and their increasing revenue, to create new jobs; and The system must be designed such that it will actually increase the profitability of the companies and, through this, the success of the Finnish economy in general. Results of international comparative surveys, as well as the experience of a number of OECD and EU countries, on tax incentives directed at innovative businesses are encouraging. According to OECD studies, tax incentives appear more effective than direct subsidies. Despite this, by far the majority of the countries that have introduced tax incentives also maintain frameworks for providing direct subsidies. A welldesigned combination of these two measures will complement each other and produce the best results. 14

16 Tax incentives Market driven approach --Industry decides its targets --No need to select the winners --Market friendliness --Competing innovations possible Information and project confidentiality Predictability for corporation Relatively cost efficient to administer Transparent and easily Free innovation approach Direct grants Can be directed to key areas of innovations National strategic targets can be created Co-operation condition: small and large enterprises benefit from each other Government can better control the budget Project approach As our international survey indicates, over 70% of OECD member countries and more than half of the EU Member States have tax incentives to support R&D&I activities. Although these systems are typically designed to increase activities within the relevant country, the most recent international research notably shows that the increased tax competition targeted at R&D&I activities is resulting in certain activities being transferred from one country to another as companies seek competitive benefits. These effects are reason enough for Finland to consider introducing a system to provide local R&D&I activities with a level playing field. In order to do away a number of obstacles in the existing legislation, we will propose the following key changes: Expenditure related to defined education should be tax deductible for the individual and employers could reimburse such costs to employees without creating taxable benefits to employees participating in training, Carry back of tax losses with related refund mechanism should be introduced, to promote growth in all companies, irrespective of size. The mechanism can be introduced as a temporary support and once implemented, it can be considered further whether it works as a permanent element of the tax regime, Current systems related to changes in the company s ownership and availability of tax losses after the change of control should be redesigned in full. To promote growth we will propose in our study that Finland would introduce an EU state aid proof tax incentive system directed to R&D&I activities. This system should have the following main features: The current 100 % deductibility of costs and free depreciation policies should remain in force; In order to create incentives for R&D&I activities, a tax credit system on qualified R&D&I expenditure should be created such, that e.g. the costs of 100 would entitle the company to a tax credit of 7,8, equaling 30 % extra deduction (30*current tax rate of 26 %). There are various tax technical reasons why credit is preferred over extra deduction; The qualified R&D&I activities could be carried out anywhere within the EEA, or alternatively, in any tax treaty country; 15

17 The Finnish company claiming for the credits should bear the economic risks related to the qualified activities; and Whereas all companies would be entitled to carry forward of unused credits, small and medium sized companies would also be entitled to cash refund. If deemed necessary, there could be, a high enough, ceiling for the amount of credits to be granted to a group of companies. 16

18 1 Yritysverotuksen kehittäminen kasvuyrittäjyyttä kannustavaksi 1.1 Kasvuyrittäjyyden tukeminen Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen veropolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena on edistää yrittäjyyttä, osaamista ja kotimaista omistajuutta. Hallituksen tavoitteena on parantaa yritystukien vaikuttavuutta suuntaamalla rahoitusta yritysten osaamisen, kasvun, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Toimenpiteisiin sisältyy verotuksen kannustavuuden lisääminen. Kansallisen innovaatiostrategian tavoitteena on laaja-alaistaa ja monipuolistaa innovaatiopolitiikkaa ja sen toteutusta. Valtioneuvosto hyväksyi innovaatiopoliittisen selonteon, joka esittää keskeiset strategiset linjaukset Suomen innovaatiopolitiikan ja -ympäristön kehittämiseksi. Hallituksen innovaatiopolitiikan tavoitteena on lisätä tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusta. Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla on mahdollista vaikuttaa yritysten kasvun edellytyksiin. Kasvuyritysten erityistarpeet vaativat modernin kasvuyrityspolitiikan kehittämistä. Merkittävistä panostuksista huolimatta Suomen nykyinen innovaatiojärjestelmä tuottaa niukasti uusia, nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviä yrityksiä. Tutkimusten mukaan Suomessa on vähemmän kasvuhakuista yritystoimintaa ja nopealle kasvu-uralle päätyviä yrityksiä kuin muissa korkean osaamistason ja samankaltaisen elinkeinorakenteen maissa. Lisäksi jo toimivien yritysten kasvuhalukkuus on kansainvälisesti verrattuna alhainen. Hallituksen tavoitteena on kasvuun kannustavan ekosysteemin rakentaminen. Nopeaan kasvuun kykenevien yritysten tukeminen on tärkeää yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Kasvuyritykset synnyttäisivät uusia työpaikkoja ja parantaisivat tuottavuutta. Korkeaan osaamisen tasoon perustuvat kasvuyritykset auttavat myös hallitsemaan talouden rakennemuutosta ja selviämään paremmin toimintaympäristön muutosten asettamista haasteista. Työ- ja elinkeinoministeriön (jäljempänä TEM) vastuualueeseen kuuluu modernin kasvuyrityspolitiikan kehittäminen, jolla turvataan suomalaisille kasvuyrityksille huippuluokan toimintaedellytykset. Deloitte & Touche Oy:n missio on olla suomalaisen menestyksen luoja. TEM valitsi julkisen tarjouskilpailun perusteella Deloitten laatimaan selvityksen kasvuyrittäjyyden kannustamisesta verotuksen keinoin. Projekti toteutettiin TEM:n Innovaatio-osaston Kasvuyritykset-ryhmän, projektin ohjausryhmän ja Deloitten yhteistyönä. Kasvuyritykset-ryhmässä hankkeesta vastasi ryhmän päällikkö teollisuusneuvos Janne Känkänen ja sitä koordinoi erityisasiantuntija Tuija Ypyä. Deloittelta selvitys- ja projektityöhön osallistuivat Outi Ukkola, Lari Hintsanen, Eija Kuivisto, Päivi Viitanen ja Jarna Pukkila. TEM nimitti projektin ohjausryhmään professori Vesa Kanniaisen (Helsingin yliopisto), tax partner Karri 17

19 Niemisen (Fiscales Oy), osastopäällikkö Tomi Viitalan (Keskuskauppakamari), innovaatiojohtaja Hannele Pohjolan (Elinkeinoelämän keskusliitto EK), teollisuusneuvos Pertti Valtosen (TEM) ja ohjelmajohtaja Rauno Vanhasen (TEM). Ohjausryhmän tehtävänä oli seurata ja tukea selvityksen laadintaa ja toteutumista. Projekti aloitettiin kansainvälisellä vertailulla, josta laadittiin ensimmäinen väliraportti Kansainvälisen vertailun tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia yritysverotuksen uudistuksia oli toteutettu muissa maissa vuoden 1995 jälkeen ja millaisia kokemuksia niistä oli saatu. Toinen väliraportti analysoi kasvun esteitä nykyisessä yritysverojärjestelmässämme. Tässä loppuraportissa esitetään yritysverotuksen muutosehdotukset tavoitteena Suomen nykyisen verojärjestelmän mukauttaminen kasvuyrityksille suotuisammaksi. 1.2 Projektin näkökulma ja rajaukset Selvityksessä kartoitettiin kasvun esteitä nykyisessä verojärjestelmässä. Tutkimuksen pääasiallisina kohteina olivat Suomen verolainsäädäntö sekä oikeus- ja verotuskäytäntö. Selvitykseen sisältyi myös kansainvälistä vertailua koskeva osio. Tutkimuksen kohteena oli valtioita, joissa on toteutettu kasvu- ja innovaatioyrityksiä koskevia verouudistuksia. Laajasta joukosta yleisemmällä tasolla tarkasteltuja maita tarkemmin analysoitaviksi valtioiksi valittiin Iso-Britannia, Israel, Norja, Ranska ja Singapore. Selvitystyö rajattiin kasvuvaiheessa oleviin innovatiivisiin ja kasvuhaluisiin yrityksiin. Selvitys keskittyy yrityksiin, eikä sijoittaja- tai yrittäjänäkökulmalla ole muuta kuin välillistä merkitystä tässä kokonaisuudessa. TEM on jo aiemmin selvittänyt mahdollisuuksia kannustaa pääomasijoituksia verotuksen keinoin sekä ulkomaisten rahastosijoitusten jäljellä olevien esteiden poistamista. Valtiovarainministeriön asettama verotuksen kehittämistyöryhmä (Hetemäen työryhmä) arvioi parhaillaan nykyisen verojärjestelmän muutostarpeita ja tekee tarvittavia ehdotuksia verojärjestelmän kehittämisessä noudatettavista suuntalinjoista. Työryhmän toimikausi jatkuu vuoden 2010 loppuun, eivätkä tämän työryhmän linjaukset ole vielä käytettävissä loppuraporttia kirjoitettaessa. Selvityksessämme nopeaan kasvuun vaikuttaviksi tekijöiksi nostettiin osaaminen, aineettomat oikeudet, rahoitus ja investoinnit. Kasvun osa-alueet toimivat viranomaistoiminnan kehikossa, jonka takia myös hallinnon menettelyä ja toimivuutta tarkasteltiin oikeus- ja verotuskäytännön kautta. Viimeaikaisessa verokeskustelussa on kilvan esitetty aiemmin sovellettuun varausjärjestelmään palaamista. Vaikka varausjärjestelmällä on hyviäkin puolia, emme ehdota yleistä varauksiin perustuvaa kannustinjärjestelmää. Varausperusteinen järjestelmä ei toimi kovin hyvin suhdannevaihteluissa. Talouden noususuhdanteessa yritykset pystyvät kasvamaan hyvin ja lykkäämään veron maksua esimerkiksi varasto-, investointi- ja jälleenhankintavarausten avulla. Laskusuhdanteessa varaston arvon laskiessa ja varausten taloudellisesti perusteltujen käyttökohteiden 18

20 puuttuessa yritykset joutuvat veronmaksutilanteeseen, vaikka niiden veronmaksukyky on heikentynyt. Käyttöomaisuuden vapaa poisto-oikeus lykkää aluksi veron maksamista, mutta pidemmän ajan suunnittelukeinona se saattaa kannustaa taloudellisesti kestämättömiin investointeihin. Osinkoverotuksen sitominen nettovarallisuuteen vaikuttaa myös yrittäjän halukkuuteen käyttää vapaita tai korotettuja poistoja, kuten esimerkiksi kehitysaluepoistojärjestelmästä on havaittu. Suomen verojärjestelmän kilpailukykyyn on panostettu aiempina vuosina verokantaa alentamalla. Kansainvälinen verokilpailu on saanut aikaan myös epätoivottua kehitystä ja kiihtyvää kilpajuoksua. Euroopan Unionin jäsenvaltioiden yritysverokantojen trendi on ollut seuraava: Development of adjusted top statutory tax rate on corporate income , in % (arithmetic averages) 40,0 35,0 30,0 25,0 37,4 37,5 35,3 35,3 37,6 35,2 36,2 35,5 34,1 33,5 35,3 31,9 33,8 30,7 32,6 29,3 31,0 28,3 30,5 27,1 29,0 28,6 25,5 25,3 27,7 24,5 26,5 23,6 20, EU-27 EA-15 Lähde: Taxation Trends in EU 2008 edition Yleisen yritysverokannan alentaminen kohdentuu kaikkiin yrityksiin ja antaa kaikelle liiketaloudelliselle toiminnalle kilpailuetua. Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa Suomella ei ole välttämättä mahdollisuutta alentaa yleistä verokantaa. Lisäksi voidaan kysyä, onko siihen pakottavaa tarvettakaan, vaan voidaanko kohdennetuilla toimilla saavuttaa parempi lopputulos. Verokantaa ja yrityksien toimintaympäristöä arvioitaessa on otettava huomioon, että Suomi tarjoaa yrityksille hyvin toimivan koulutusjärjestelmän ja muun infrastruktuurin. Olemme muutosehdotuksissamme valinneet nopean kasvun edistämiseen vaikuttavat kannustimet ja keskittyneet haitallisimpien kasvun esteiden poistamiseen. Emme tee valtionhallinnon organisaatioon tai organisointiin liittyviä ehdotuksia. Selvitykseen liittyen voidaan kuitenkin todeta, että elinkeino- ja veropolitiikalla on vahvoja liittymäkohtia. Kannustavan elinkeino- ja veropolitiikan suunnittelu ja valittujen keinojen vaikuttavuusarviointi voitaisiin keskittää useamman ministeriön yhteiseen forumiin. Verotuksen ennakkotietojen ja -ratkaisujen sääntelyä olisi syytä kehittää ja myös valitusprosessia voitaisiin nopeuttaa varsinkin pilottityyppisissä 19

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus PzS-Zellen Hawker perfect plus, mit Schraubverbindern, Abmessungen gemäß DIN/EN 60254-2 und IEC 254-2 Serie L PzS-cells Hawker perfect

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetunlain3 :nmuuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä

Lisätiedot

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) 30.3.2016 Neuvotteleva virkamies Anne Rothovius 1 Mihin laajempaan kokonaisuuteen

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Tappiontasaus tuloverotuksessa

Tappiontasaus tuloverotuksessa Tappiontasaus tuloverotuksessa Vesa-Pekka Nuotio Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Porthanian salissa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki Verokilpailu ja valtiontuki Petri Kuoppamäki Sisällys Mikä on ongelma? Siirtohinnoittelusopimuksia koskevat tutkintamenettelyt Veroetu valtiontukena oikeudellisessa jatkumossa Siirtohinnoittelua koskeva

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Malleja verkostojen rakentamisesta

Malleja verkostojen rakentamisesta Tieke Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Malleja verkostojen rakentamisesta Antti Larsio, teknologiajohtaja Esityksen sisältö Pelikenttä Win-Win-Win Ansaintalogiikka Verkostot Pelikenttä YHTEISKUNTAJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? Ella Mikkola

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? Ella Mikkola Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? 9.3.2017 Ella Mikkola Selvityksen tausta ja toteutus Osa hanketta "Miten elinkeinoelämän, korkeakoulujen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotettava tulo ja kirjanpito Kirjanpitolaki (KPL) International

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Verotus jakamistalouden aikana Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto

Verotus jakamistalouden aikana Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto Verotus jakamistalouden aikana 16.11.2016 Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto VEROLAINSÄÄDÄNTÖ Suomen tuloverolainsäädäntö lähtee laajasta tulokäsitteestä:

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I.

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I. A Plan vs a Roadmap PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2 PRODUCT B Version 1.1 This is a PLAN Component A RESEARCH project Development project B COMP. C COMP. B RESEARCH project Product concept I This

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Metallinjalostajien kilpailukyky

Metallinjalostajien kilpailukyky Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Liite 1. Talousneuvosto

Liite 1. Talousneuvosto Liite 1 Elinkeino- ja teollisuuspoliittinen linjaus Suomen talouskasvun eväitä 2010-luvulla Talousneuvosto 27.3.2013 Maailma muuttuu Suomi kohtaa haasteita Toimintaympäristö Globaali toimintaympäristö

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

KUSTANNUSKILPAILUKYKY KASVUMENESTYKSEN EHTONA

KUSTANNUSKILPAILUKYKY KASVUMENESTYKSEN EHTONA KUSTANNUSKILPAILUKYKY KASVUMENESTYKSEN EHTONA Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Kirjoittaja kiittää Antti Kauhasta ja Vesa Vihriälää hyvistä kommenteista,

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 90 400 000 euroa. innovaatiotoimintaan. Lainat voidaan myöntää vakuutta

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Innovation Platform Thinking 17.6.2015 Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Motivation for platform thinking... Normal project with different phases:

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Mitä pitäisi kehittää?

Mitä pitäisi kehittää? Tuottavuutta toimintaan konepajateollisuuden kehitysnäkymiä 16.3.2010, Tampere Mitä pitäisi kehittää? Prof. Reijo Tuokko Talouskriisi valmistavassa teollisuudessa Manufacturing matters! Euroopan Komission

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n ja tuloverolain 33 c :n muuttamisesta Esityksessä

Lisätiedot

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama Global value chains - hankkeita Samuli Rikama Global value chains taustaa Miten yritykset organisoineet toimintansa globaalisti? Talouden rakennemuutos uudet nopeasti kehittyvät markkinat ja teknologia

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Miten jakamistalous vaikuttaa verotukseen?

Miten jakamistalous vaikuttaa verotukseen? Miten jakamistalous vaikuttaa verotukseen? 2.3.2016 Antti Sinkman Tulevaisuusvaliokunnan kuulemistilaisuus Vero-osasto Verojärjestelmän tavoitteista Neutraalisuus Verotus ei ohjaa toimintaa tiettyyn malliin

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö)

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Tulossa olevia ohjeita Yhtenäistämisohjeen

Lisätiedot