Kasvuyrittäjyyden kannustaminen verotuksen keinoin. Asiantuntijaselvitys innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten edistämisestä

Transkriptio

1 Kasvuyrittäjyyden kannustaminen verotuksen keinoin Asiantuntijaselvitys innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten edistämisestä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 29/2009

2 outi ukkola lari hintsanen eija kuivisto päivi viitanen Kasvuyrittäjyyden kannustaminen verotuksen keinoin Asiantuntijaselvitys innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten edistämisestä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 29/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 29/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Innovationer 29/2009 MEE Publications Innovation 29/2009 Tekijät Författare Authors Outi Ukkola, Lari Hintsanen, Eija Kuivisto, Päivi Viitanen Julkaisuaika Publiceringstid Date Toukokuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Kasvuyrittäjyyden kannustaminen verotuksen keinoin Asiantuntijaselvitys innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten edistämisestä Tiivistelmä Referat Abstract Deloitte on laatinut työ- ja elinkeinoministeriön toimeksi annosta selvityksen kasvuyrittäjyyden kannustamisesta verotuksen keinoin. Suomalaisen menestyksen kannalta on olennaista, että verolainsäädännössä tehdään ratkaisuja, joilla tuetaan nopealla aikataululla työllisyyttä ja pitkällä aikavälillä koko kansantaloutemme menestystä sekä siten myös riittävien verotulojen kertymistä. Kasvuyrityksille suunnattujen yritysverolainsäädännön muutosten on täytettävä erityisesti seuraavat tavoitteet: Kohdennetuilla toimilla on pyrittävä tukemaan T&K&I-toiminnan kasvua, joka vahvistaa innovaatioiden positiivista spill over -vaikutusta koko kansantalouteen, Järjestelmän on tuettava innovatiivisten kasvuyritysten koon ja määrän kasvua, mikä lisää työpaikkoja, sekä Järjestelmän on ohjattava tuki pitkällä tähtäimellä yrityksille siten, että se lisää niiden kannattavuutta ja Suomen talouden kilpailukykyä. Esitämme seuraavien innovatiivisten kasvuyritysten toimintaedellytysten kannalta merkittävien esteiden poistamista nykyisestä lainsäädännöstä: Koulutuskustannusten verokohtelun selventämistä. Tappioiden käyttömahdollisuuksien ulottamista myös aikaisempiin verovuosiin. Nykyisen pääomien hankinnan ja siten myös merkittäväksi kasvun esteeksi muodostuneen yritysten omistajanvaihdoksiin liittyvän tappioiden poikkeuslupakäytännön täydellistä uudistamista. Kasvun kannustamiseksi esitämme, että Suomeen luotaisiin EU:n valtiontukia koskevan sääntelyn puitteissa kestävä T&K&I-toimintaa koskeva verotukijärjestelmä, joka pitäisi sisällään muun ohessa seuraavat elementit: EVL:ssä säädetty kulujen täysimääräisen vähennysoikeuden ja verovelvollisen harkinnassa olevan jaksotusoikeuden on säilyttävä; Kannustusvaikutuksen aikaansaamiseksi ja kasvun edistämiseksi yhteisöille on taattava innovatiiviseen toimintaan käytetyistä kuluista sekä näiden vuosittaisesta lisäyksestä lisävähennys. Itse toiminnan sekä siitä syntyneiden kulujen olisi täytettävä tietyt niille laissa asetetut innovatiivisuuden edellytykset; Tukea hakevan yrityksen tulisi kantaa taloudellinen riski innovatiivisesta toiminnasta; Toimintaa, josta hyvitys myönnetään Suomessa verovelvolliselle taloudellisen riskin kantajalle, tulisi voida harjoittaa missä tahansa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa (tai vaihtoehtoisesti missä tahansa verosopimusvaltiossa); Tarvittaessa hyvitykselle voidaan asettaa myös tietty riittävän suuri ja konsernikohtainen euromääräinen yläraja. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Innovaatio-osasto/Tuija Ypyä, puh Asiasanat Nyckelord Key words verokannustimet, kasvuyrittäjyys, koulutuskustannukset, tappiot, pääoman hankinta, kilpailukyky ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 120 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 20 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Lukijalle Suomen kansantalouden sekä innovaatiojärjestelmän keskeinen haaste on puute nopealle kasvu-uralle päätyvistä innovatiivisista yrityksistä. Avainkysymys koko kansantalouden kannalta on se, kuinka vahvojen t&k- ja innovaatiopanostusten rinnalle kyetään luomaan julkisen politiikan tukemana dynaaminen tätä innovaatiopohjaa hyödyntävä kasvuyritysympäristö. Keskeistä on saada aikaan ja edistää sellaista yrittäjyyttä olemassa olevaa tai uutta yritystoimintaa, joka kykenee tehokkaasti jalostamaan Suomessa kehitetyt innovaatiot ja teknologiat kansainvälisesti menestyksekkääksi liiketoiminnaksi. Tämä vaatii, että julkisen politiikan kautta kyetään riittävän laajasti ja systemaattisesti eri politiikkavälineitä käyttäen edistämään kasvuyrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Verotus on yksi keskeinen keino vaikuttaa taloudellisten toimijoiden käyttäytymiseen. Sillä voidaan vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin sekä erityisesti yritysten halukkuuteen kasvaa. Suomi pienenä maana tarvitsee erityisiä kilpailuetuja selviytyäkseen kansainvälisissä taloudellisessa kilpailussa ja taatakseen taloudellisen menestyksen kansalaisilleen ja yrityksilleen uusissa erittäin haastavissa oloissa ja rakennemuutoksen keskellä. Suomalaisten yrittäjien alhaisen riskinottohalukkuuden on arvioitu olevan eräs syy kasvuyritysten vähyyden taustalla. Yrittäjien riskinottohalukkuuteen vaikuttaa yritystoiminnan riskien ja odotettavissa olevien tuottojen suhde. Kyseiseen suhteeseen voidaan vaikuttaa mm. säädösympäristöä uudistamalla (riskin pienentäminen) sekä mm. yritysverotusta kehittämällä (aikaisen kasvun mahdollisuuksien parantaminen). Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan on kirjattu keskeisiä kasvuyrityspolitiikan toimenpiteitä. Erityisesti mainitaan, että yrittäjän verotuksen kannustavuutta lisätään ja kasvun esteitä poistetaan. Myös valtioneuvoston syksyllä 2008 hyväksymä innovaatiopoliittinen selonteko kiinnittää vahvasti huomiota kasvuyrittäjyyden edistämiseen osana tehokasta ja laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa. Yhtenä toimenpiteenä selonteko toteaa tarpeen selvittää millaisin toimenpitein voitaisiin kannustaa pieniä innovatiivisia yrityksiä kasvuun ja riskinottoon sekä luoda edellytykset sarjayrittäjyyden kehittymiselle. Samaan aikaan myös koko Suomen verojärjestelmää ollaan uudistamassa. Valtiovarainministeriö on asettanut korkean tason työryhmän pohtimaan verotuksen kokonaisuudistusta, jonka tavoitteena on tehdä esitys siitä, millainen verojärjestelmä olisi paras suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseksi. Käsillä oleva selvitys on myös osa työ- ja elinkeinoministeriön asettaman kasvuja omistajayrittäjyyden seurantaryhmän työtä ja sitä tullaan hyödyntämään yhtenä erillisselvityksenä seurantaryhmän raportoinnissa.

7 Selvityksen tärkeimpänä tavoitteena oli kartoittaa Suomen yritysverolainsäädännön mahdolliset esteet yritysten nopealle kasvulle sekä tuottaa toimenpidesuosituksia yritysverotuksen uudistamiseksi siten, että yritysten kasvuhalukkuutta voidaan tehokkaasti auttaa niiden aikaisessa kehitysvaiheessa. Selvityksen pohjana olivat aihepiiriin liittyvät aiemmat selvitykset ja muu saatavilla oleva aineisto. Sen painopiste oli konkreettisissa toimenpide-ehdotuksissa. Selvitys osoittaa, että verotuksella voidaan vaikuttaa yritysten kasvuun ja kannattavuuteen siten, että myönteiset vaikutukset lisäävät dynamiikkaa koko taloudessa. Verotus on siten myös väline toteuttaa tärkeitä yhteiskuntapoliittisia päämääriä. Toimintaympäristömme erityisesti kansainvälisesti muuttuu koko ajan ja meidän on kyettävä selviämään sen asettamista haasteista. Veroratkaisut, jotka ovat toimineet hyvin aiemmin eivät välttämättä luo kasvun eväitä uudessa tilanteessa. Myös veroratkaisut kannattaa suunnitella niin, että ne tukevat yritysten kasvua ja uudistumiskykyä. Tämä ratkaisee viime kädessä koko kansantalouden tulevaisuuden menestyksen. Petri Peltonen Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

8 Sisältö Lukijalle... 5 Sisältö... 7 Lyhenneluettelo... 9 Termit Tiivistelmä English Summary Yritysverotuksen kehittäminen kasvuyrittäjyyttä kannustavaksi Kasvuyrittäjyyden tukeminen Projektin näkökulma ja rajaukset Käytetyt tutkimusmetodit Kasvun tukeminen ja kasvun esteet nykyisessä verojärjestelmässä Hyvän verojärjestelmän piirteet Kokonaistaloudellinen ja ohjausvaikutuksellinen tehokkuus Oikeudenmukaisuus Hallinnollinen tehokkuus Oikeusvarmuus ja ennustettavuus Lainsäädäntötekniikka Kansainväliset velvoitteet ja kansainvälinen kilpailukyky Nykyisen verolainsäädännön vahvuudet ja puutteet Verokannustimet elinkeinopolitiikan välineinä Verokannustimia koskevat suositukset ja tutkimustulokset Talouskriisin vaikutus verokannustimien käyttöön Euroopassa ja muualla Tärkeimpien kehityskohteiden valinta Nopeaa kasvua tukevat välineet Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan nykyinen sääntely Osaamisen kehittämisen nykyinen sääntely Tappiontasausjärjestelmän nykyinen sääntely Tappion kattaminen tulevilla voitoilla Omistajanvaihdoksen vaikutus tappioihin Selvitys muutosehdotuksista perusteluineen T&K&I-tukia koskeva verojärjestelmä Järjestelmälle asetettavat yleiset tavoitteet... 36

9 5.1.2 Veronhyvitysjärjestelmän yksityiskohtaiset perustelut Veronhyvitysjärjestelmään liittyvät avoimet kysymykset Koulutukseen kohdistuvien veroesteiden poistaminen Tappioiden käyttöön liittyvät säännökset Tappioiden kohdistaminen aikaisempiin verovuosiin Omistajanvaihdoksen vaikutus tappioihin Muita maininnan arvoisia kehityskohteita ja yleisiä kommentteja Ehdotusten arviointi EU-sääntelyn ja hyvän verojärjestelmän piirteiden valossa Valtiontukiin liittyvät näkökohdat Ehdotusten ja hyvän verojärjestelmän periaatteiden arviointi Liitteet Väliraportti: Kansainvälinen vertailu Väliraportti: Nykyisen verolainsäädännön ja oikeuskäytännön analysointi Pääasialliset lähteet Liite 1 Kasvun esteet ja tukeminen yrityskyselyn tulokset Liite 2 Kasvun esteet ja tukeminen elinkeinoelämän järjestöjen haastattelu

10 Lyhenneluettelo Arvela I Valtiovarainministeriön tuloverotuksen kehittämistyöryhmän muistio 12/2002 Kilpailukykyiseen verotukseen, työryhmän puheenjohtaja ylijohtaja Lasse Arvela Deloitte Deloitte & Touche Oy Deloitte Fast 50 Suomalaisille teknologiayrityksille suunnattu vuosittainen kilpailu ETA Euroopan talousalue EU Euroopan unioni EVL Laki elinkeinotulon verottamisesta /360 EY Euroopan yhteisö EYT Euroopan yhteisöjen tuomioistuin Hetemäen Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen asettama työryhmä, työryhmä joka selvittää verotuksen kehittämistä ja jonka puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä Menetelmälaki Laki kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta /1552 MVL Maatilatalouden tuloverolaki /543 OECD Organisation for Economic Cooperation and Development, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OYL Osakeyhtiölaki PK-yritys Pieni ja keskisuuri yritys Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TEM Työ- ja elinkeinoministeriö T&K&I Tutkimus, tuotekehitys ja innovaatio T&K Tutkimus ja tuotekehitys, ml. perustutkimus, teollinen tutkimus ja kokeellinen kehittäminen sekä teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen yhdistelmä TVL Tuloverolaki /1535 Väliyhteisölaki Laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta /1217

11 Termit Carry back Carry forward Double dip Incremental Patent box Spill over Tax holiday Esimerkiksi verotuksessa vahvistettujen tappioiden siirtäminen vähennettäväksi aiempien verovuosien tulosta Esimerkiksi verotuksessa vahvistettujen tappioiden siirtäminen vähennettäväksi tulevien verovuosien tulosta Kahdenkertainen hyöty, esimerkiksi saman kulun vähentäminen verotuksessa kahdessa eri maassa Kasvuun perustuva, esimerkiksi kasvuun yhdistetty hyvitys Erityinen verojärjestelmä, jossa esimerkiksi aineettomasta oikeudesta saatu tulo on vapautettu verosta tai verotetaan alhaisemmalla verokannalla Innovaatiotoimintaan liittyvän tiedon leviämisen ulkoisvaikutus, hyöty valuu myös muulle taholle kuin siihen juridisesti ja/tai taloudellisesti oikeutetulle Vapautus verojenmaksusta tietylle ajalle

12 Tiivistelmä Yrityssektorin tuotantokyky ja sen kilpailukyvyn turvaaminen ovat keskeisiä kansantalouden taloudelliseen menestykseen ja kansalaisten elintasoon vaikuttavia elementtejä. Tuotantokyvyn kannalta olennaiset tekijät liittyvät nykyisin läheisesti tieteeseen ja innovaatioon, koska yritystoiminnan arvonlisä syntyy yhä useammin aineettomasta tietotaidosta, sen jalostamisesta sekä tuotteistamisesta, kun taas perinteinen raaka-aineiden työstämisen ja fyysisen valmistustoiminnan rooli on selvästi vähentynyt. Vaikka T&K-menojen osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa suhteellisen suuri, useat tutkimustulokset osoittavat myös sen, että Suomessa on vähemmän kasvuhakuista yritystoimintaa ja nopealle kasvu-uralle päätyviä innovatiivisia yrityksiä kuin muissa korkean osaamistason ja samankaltaisen elinkeinorakenteen maissa. Tutkimuksemme perusteella voidaan sanoa, ettei Suomen verojärjestelmä myöskään sisällä merkittäviä kasvua tai innovatiivisuutta kannustavia tekijöitä, toisin kuin merkittävien kauppakumppaneidemme tai Suomen kanssa tuotannontekijöistä kilpailevien maiden järjestelmät. Asian voidaan jopa todeta olevan päinvastainen, sillä tutkimuksemme osoitti Suomen nykyisen verojärjestelmän sisältävän useita kasvun esteitä. Suomalaisen menestyksen kannalta on olennaista, että verolainsäädännössä tehdään ratkaisuja, joilla tuetaan nopealla aikataululla työllisyyttä ja pitkällä aikavälillä koko kansantaloutemme menestystä sekä siten myös riittävien verotulojen kertymistä. Samalla nykyiset kasvun esteet on poistettava lainsäädäntöä muuttamalla. Kasvuyrityksille suunnattujen yritysverolainsäädännön muutosten on täytettävä erityisesti seuraavat tavoitteet: Kohdennetuilla toimilla on pyrittävä tukemaan T&K&I-toiminnan kasvua, joka vahvistaa innovaatioiden positiivista spill over -vaikutusta koko kansantalouteen, Järjestelmän on tuettava innovatiivisten kasvuyritysten koon ja määrän kasvua, mikä lisää työpaikkoja, sekä Järjestelmän on ohjattava tuki pitkällä tähtäimellä yrityksille siten, että se lisää niiden kannattavuutta ja Suomen talouden kilpailukykyä. Niin kansainvälinen vertaileva tutkimus kuin eri OECD- ja EU-maiden kokemukset innovaatioihin kannustavista verotuista ovat rohkaisevia. Näillä järjestelmillä on pystytty luomaan lisää työpaikkoja ja niihin sisään rakennettujen elementtien avulla on kyetty takaamaan kansainvälisten konsernien verotulojen virtaaminen maahan myös tulevaisuudessa. OECD:n asiaa koskeva tutkimusmateriaali jopa osoittaa, että verotuksen muodossa annetut tuet voivat olla suoria tukia tehokkaampia innovaatiota ja T&K&I-toimintaa edistäviä keinoja. Tästä huolimatta on painotettava sitä, että lähes kaikki verotukia implementoineet maat ovat säilyttäneet myös suorien tukien 11

13 järjestelmänsä osana innovaatiopolitiikkaansa. Hyvin rakennettu suorien tukien ja verotukien yhdistelmä tukee toinen toistensa vahvuuksia ja eliminoi heikkouksia. Verokannustimet Markkinalähtöisyys --Teollisuus päättää itse investointihankkeet --Vältytään voittajien valinnalta --Markkinaystävällisyys --Kilpailevat hankkeet mahdollisia Tutkimustiedon ja -hankkeiden luottamuksellisuus Ennustettavuus yhtiölle Suhteellisen edullinen hallinnoida Läpinäkyvä ja yritysten helposti käytettävissä Vapaa innovointi Avustukset Pystytään kohdentamaan innovaatioiden keskeisille alueille Voidaan luoda valtakunnalliset strategiset tavoitteet Yhteistyön edellytys: pienet ja suuret yritykset hyötyvät toisistaan Budjetti paremmin hallituksen kontrollissa Projektilähtöisyys Yli 70 %:lla OECD:n jäsenmaista ja yli puolella EU:n jäsenvaltioista on innovaatioita ja T&K-toimintaa tukevia verojärjestelmän elementtejä. Ne on ensisijaisesti luotu lisäämään kasvua ja innovatiivisuutta kyseisen maan sisällä. Tämän lisäksi järjestelmiä koskevat viimeaikaiset tutkimukset tukevat käsitystä siitä, että T&K&I-toimintaan kohdistuva verokilpailu siirtää olemassa olevaa liikuteltavaa ja kansainvälistä T&K&Itoimintaa maasta toiseen rationaalisesti toimivien yritysten hakiessa kustannussäästöjä. Tältä osin kyse on siis osin jopa nollasummapelistä, ja Suomen tulisi harkita verotukia koskevaa järjestelmää vakavasti pelkästään jo sen vuoksi, että voimme varmistaa niin tulevaisuuden työpaikat kuin suomalaisten yritysten omistamista aineettomista oikeuksista saatavien verotulojen kertymisen ja kasvun Suomeen. Esitämme seuraavien innovatiivisten kasvuyritysten toimintaedellytysten kannalta merkittävien esteiden poistamista nykyisestä lainsäädännöstä: Koulutuskustannusten verokohtelun selventämistä niin, että tulon hankkimisesta johtuneina vähennyskelpoisina menoina pidettäisiin työelämässä olleen henkilön koulutuskustannuksia, joilla tähdätään nykyisten tai tulevien työtehtävien tai ammattitaidon edellyttämän osaamisen kehittämiseen tai ylläpitämiseen. Jos koulutus täyttää edellä määritellyn kriteerin, työnantaja voi maksaa koulutuskustannukset ilman veronalaisen etuuden syntymistä työntekijälle. Tappioiden käyttömahdollisuuksien ulottamista myös aikaisempiin verovuosiin (niin sanottu carry back -järjestelmä) kasvun tukemiseksi kaikenkokoisissa yrityksissä. Järjestelmä voitaisiin luoda määräaikaisena ja kokemusten karttuessa voitaisiin selvittää, toimiiko carry back pysyvänä osana verojärjestelmäämme, sekä Nykyisen pääomien hankinnan ja siten myös merkittäväksi kasvun esteeksi muodostuneen yritysten omistajanvaihdoksiin liittyvän tappioiden poikkeuslupakäytännön täydellistä uudistamista. Kasvun kannustamiseksi esitämme tutkimuksessamme, että Suomeen luotaisiin EU:n valtiontukia koskevan sääntelyn puitteissa kestävä T&K&I-toimintaa koskeva verotukijärjestelmä, joka pitäisi sisällään muun ohessa seuraavat elementit: 12

14 EVL:ssä säädetty kulujen täysimääräisen vähennysoikeuden ja verovelvollisen harkinnassa olevan jaksotusoikeuden on säilyttävä; Kannustusvaikutuksen aikaansaamiseksi ja kasvun edistämiseksi yhteisöille on taattava innovatiiviseen toimintaan käytetyistä kuluista sekä näiden vuosittaisesta lisäyksestä lisävähennys veronhyvityksen muodossa. Esimerkiksi 30 %:n lisävähennys innovatiivisen toiminnan kuluista vastaisi 7,8 %:n hyvitystä maksettavista veroista (26 % x 30 % = 7,8 %). Veronhyvitysjärjestelmä toimii monilta osin paremmin kuin kulun korotettu vähennysoikeus; Jotta innovatiivisuuteen liittyvistä kuluista voisi ylipäänsä saada hyvityksen, olisi sekä itse toiminnan että siitä syntyneiden kulujen täytettävä tietyt niille laissa asetetut innovatiivisuuden edellytykset; Tukea hakevan yrityksen tulisi kantaa taloudellinen riski innovatiivisesta toiminnasta; Toimintaa, josta hyvitys myönnetään Suomessa verovelvolliselle taloudellisen riskin kantajalle, tulisi voida harjoittaa missä tahansa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa (tai vaihtoehtoisesti missä tahansa verosopimusvaltiossa); Kaikilla yrityksillä tulisi olla käyttämättömän hyvityksen siirtomahdollisuus seuraaville verovuosille ja pk-yrityksillä myös mahdollisuus hyvityksen rahapalautukseen esimerkiksi verotilijärjestelmän kautta; Tarvittaessa hyvitykselle voidaan asettaa myös tietty riittävän suuri ja konsernikohtainen euromääräinen yläraja. 13

15 Summary The productivity and competitiveness of Finland s business sector are the core foundations of the nation s economic success and living standards. Key components to current productivity and competitiveness are research, development and innovation (R&D&I), with the value added to a business increasingly generated through these functions rather than through traditional manufacturing or other capital intensive measures. Although Finnish R&D expenditure compared to the country s gross national product is high by international standards, a number of recent studies show that Finnish high-end businesses are less keen on seeking rapid growth when compared to other countries with high R&D, know-how and similar economic infrastructures. Based on our study, it can be further concluded that the current Finnish tax system (unlike those of key trading partners) does not provide any significant incentives for growth or innovative businesses in Finland. On the contrary, the Finnish tax system includes a number of obstacles to growth and innovative businesses. It is essential that Finland adjusts its tax legislation to both encourage employment in the short-term and to generate long-term overall economic success for the economy (and, thereby, the necessary revenue to satisfy public sector needs). Any incentives created for innovative growth companies must satisfy the following conditions: Subsidies must be targeted through carefully selected measures to R&D&I activities that increase positive spill over effects throughout Finland s economy; The system must support the growth of innovative companies, both as to their absolute number and their increasing revenue, to create new jobs; and The system must be designed such that it will actually increase the profitability of the companies and, through this, the success of the Finnish economy in general. Results of international comparative surveys, as well as the experience of a number of OECD and EU countries, on tax incentives directed at innovative businesses are encouraging. According to OECD studies, tax incentives appear more effective than direct subsidies. Despite this, by far the majority of the countries that have introduced tax incentives also maintain frameworks for providing direct subsidies. A welldesigned combination of these two measures will complement each other and produce the best results. 14

16 Tax incentives Market driven approach --Industry decides its targets --No need to select the winners --Market friendliness --Competing innovations possible Information and project confidentiality Predictability for corporation Relatively cost efficient to administer Transparent and easily Free innovation approach Direct grants Can be directed to key areas of innovations National strategic targets can be created Co-operation condition: small and large enterprises benefit from each other Government can better control the budget Project approach As our international survey indicates, over 70% of OECD member countries and more than half of the EU Member States have tax incentives to support R&D&I activities. Although these systems are typically designed to increase activities within the relevant country, the most recent international research notably shows that the increased tax competition targeted at R&D&I activities is resulting in certain activities being transferred from one country to another as companies seek competitive benefits. These effects are reason enough for Finland to consider introducing a system to provide local R&D&I activities with a level playing field. In order to do away a number of obstacles in the existing legislation, we will propose the following key changes: Expenditure related to defined education should be tax deductible for the individual and employers could reimburse such costs to employees without creating taxable benefits to employees participating in training, Carry back of tax losses with related refund mechanism should be introduced, to promote growth in all companies, irrespective of size. The mechanism can be introduced as a temporary support and once implemented, it can be considered further whether it works as a permanent element of the tax regime, Current systems related to changes in the company s ownership and availability of tax losses after the change of control should be redesigned in full. To promote growth we will propose in our study that Finland would introduce an EU state aid proof tax incentive system directed to R&D&I activities. This system should have the following main features: The current 100 % deductibility of costs and free depreciation policies should remain in force; In order to create incentives for R&D&I activities, a tax credit system on qualified R&D&I expenditure should be created such, that e.g. the costs of 100 would entitle the company to a tax credit of 7,8, equaling 30 % extra deduction (30*current tax rate of 26 %). There are various tax technical reasons why credit is preferred over extra deduction; The qualified R&D&I activities could be carried out anywhere within the EEA, or alternatively, in any tax treaty country; 15

17 The Finnish company claiming for the credits should bear the economic risks related to the qualified activities; and Whereas all companies would be entitled to carry forward of unused credits, small and medium sized companies would also be entitled to cash refund. If deemed necessary, there could be, a high enough, ceiling for the amount of credits to be granted to a group of companies. 16

18 1 Yritysverotuksen kehittäminen kasvuyrittäjyyttä kannustavaksi 1.1 Kasvuyrittäjyyden tukeminen Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen veropolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena on edistää yrittäjyyttä, osaamista ja kotimaista omistajuutta. Hallituksen tavoitteena on parantaa yritystukien vaikuttavuutta suuntaamalla rahoitusta yritysten osaamisen, kasvun, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Toimenpiteisiin sisältyy verotuksen kannustavuuden lisääminen. Kansallisen innovaatiostrategian tavoitteena on laaja-alaistaa ja monipuolistaa innovaatiopolitiikkaa ja sen toteutusta. Valtioneuvosto hyväksyi innovaatiopoliittisen selonteon, joka esittää keskeiset strategiset linjaukset Suomen innovaatiopolitiikan ja -ympäristön kehittämiseksi. Hallituksen innovaatiopolitiikan tavoitteena on lisätä tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusta. Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla on mahdollista vaikuttaa yritysten kasvun edellytyksiin. Kasvuyritysten erityistarpeet vaativat modernin kasvuyrityspolitiikan kehittämistä. Merkittävistä panostuksista huolimatta Suomen nykyinen innovaatiojärjestelmä tuottaa niukasti uusia, nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviä yrityksiä. Tutkimusten mukaan Suomessa on vähemmän kasvuhakuista yritystoimintaa ja nopealle kasvu-uralle päätyviä yrityksiä kuin muissa korkean osaamistason ja samankaltaisen elinkeinorakenteen maissa. Lisäksi jo toimivien yritysten kasvuhalukkuus on kansainvälisesti verrattuna alhainen. Hallituksen tavoitteena on kasvuun kannustavan ekosysteemin rakentaminen. Nopeaan kasvuun kykenevien yritysten tukeminen on tärkeää yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Kasvuyritykset synnyttäisivät uusia työpaikkoja ja parantaisivat tuottavuutta. Korkeaan osaamisen tasoon perustuvat kasvuyritykset auttavat myös hallitsemaan talouden rakennemuutosta ja selviämään paremmin toimintaympäristön muutosten asettamista haasteista. Työ- ja elinkeinoministeriön (jäljempänä TEM) vastuualueeseen kuuluu modernin kasvuyrityspolitiikan kehittäminen, jolla turvataan suomalaisille kasvuyrityksille huippuluokan toimintaedellytykset. Deloitte & Touche Oy:n missio on olla suomalaisen menestyksen luoja. TEM valitsi julkisen tarjouskilpailun perusteella Deloitten laatimaan selvityksen kasvuyrittäjyyden kannustamisesta verotuksen keinoin. Projekti toteutettiin TEM:n Innovaatio-osaston Kasvuyritykset-ryhmän, projektin ohjausryhmän ja Deloitten yhteistyönä. Kasvuyritykset-ryhmässä hankkeesta vastasi ryhmän päällikkö teollisuusneuvos Janne Känkänen ja sitä koordinoi erityisasiantuntija Tuija Ypyä. Deloittelta selvitys- ja projektityöhön osallistuivat Outi Ukkola, Lari Hintsanen, Eija Kuivisto, Päivi Viitanen ja Jarna Pukkila. TEM nimitti projektin ohjausryhmään professori Vesa Kanniaisen (Helsingin yliopisto), tax partner Karri 17

19 Niemisen (Fiscales Oy), osastopäällikkö Tomi Viitalan (Keskuskauppakamari), innovaatiojohtaja Hannele Pohjolan (Elinkeinoelämän keskusliitto EK), teollisuusneuvos Pertti Valtosen (TEM) ja ohjelmajohtaja Rauno Vanhasen (TEM). Ohjausryhmän tehtävänä oli seurata ja tukea selvityksen laadintaa ja toteutumista. Projekti aloitettiin kansainvälisellä vertailulla, josta laadittiin ensimmäinen väliraportti Kansainvälisen vertailun tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia yritysverotuksen uudistuksia oli toteutettu muissa maissa vuoden 1995 jälkeen ja millaisia kokemuksia niistä oli saatu. Toinen väliraportti analysoi kasvun esteitä nykyisessä yritysverojärjestelmässämme. Tässä loppuraportissa esitetään yritysverotuksen muutosehdotukset tavoitteena Suomen nykyisen verojärjestelmän mukauttaminen kasvuyrityksille suotuisammaksi. 1.2 Projektin näkökulma ja rajaukset Selvityksessä kartoitettiin kasvun esteitä nykyisessä verojärjestelmässä. Tutkimuksen pääasiallisina kohteina olivat Suomen verolainsäädäntö sekä oikeus- ja verotuskäytäntö. Selvitykseen sisältyi myös kansainvälistä vertailua koskeva osio. Tutkimuksen kohteena oli valtioita, joissa on toteutettu kasvu- ja innovaatioyrityksiä koskevia verouudistuksia. Laajasta joukosta yleisemmällä tasolla tarkasteltuja maita tarkemmin analysoitaviksi valtioiksi valittiin Iso-Britannia, Israel, Norja, Ranska ja Singapore. Selvitystyö rajattiin kasvuvaiheessa oleviin innovatiivisiin ja kasvuhaluisiin yrityksiin. Selvitys keskittyy yrityksiin, eikä sijoittaja- tai yrittäjänäkökulmalla ole muuta kuin välillistä merkitystä tässä kokonaisuudessa. TEM on jo aiemmin selvittänyt mahdollisuuksia kannustaa pääomasijoituksia verotuksen keinoin sekä ulkomaisten rahastosijoitusten jäljellä olevien esteiden poistamista. Valtiovarainministeriön asettama verotuksen kehittämistyöryhmä (Hetemäen työryhmä) arvioi parhaillaan nykyisen verojärjestelmän muutostarpeita ja tekee tarvittavia ehdotuksia verojärjestelmän kehittämisessä noudatettavista suuntalinjoista. Työryhmän toimikausi jatkuu vuoden 2010 loppuun, eivätkä tämän työryhmän linjaukset ole vielä käytettävissä loppuraporttia kirjoitettaessa. Selvityksessämme nopeaan kasvuun vaikuttaviksi tekijöiksi nostettiin osaaminen, aineettomat oikeudet, rahoitus ja investoinnit. Kasvun osa-alueet toimivat viranomaistoiminnan kehikossa, jonka takia myös hallinnon menettelyä ja toimivuutta tarkasteltiin oikeus- ja verotuskäytännön kautta. Viimeaikaisessa verokeskustelussa on kilvan esitetty aiemmin sovellettuun varausjärjestelmään palaamista. Vaikka varausjärjestelmällä on hyviäkin puolia, emme ehdota yleistä varauksiin perustuvaa kannustinjärjestelmää. Varausperusteinen järjestelmä ei toimi kovin hyvin suhdannevaihteluissa. Talouden noususuhdanteessa yritykset pystyvät kasvamaan hyvin ja lykkäämään veron maksua esimerkiksi varasto-, investointi- ja jälleenhankintavarausten avulla. Laskusuhdanteessa varaston arvon laskiessa ja varausten taloudellisesti perusteltujen käyttökohteiden 18

20 puuttuessa yritykset joutuvat veronmaksutilanteeseen, vaikka niiden veronmaksukyky on heikentynyt. Käyttöomaisuuden vapaa poisto-oikeus lykkää aluksi veron maksamista, mutta pidemmän ajan suunnittelukeinona se saattaa kannustaa taloudellisesti kestämättömiin investointeihin. Osinkoverotuksen sitominen nettovarallisuuteen vaikuttaa myös yrittäjän halukkuuteen käyttää vapaita tai korotettuja poistoja, kuten esimerkiksi kehitysaluepoistojärjestelmästä on havaittu. Suomen verojärjestelmän kilpailukykyyn on panostettu aiempina vuosina verokantaa alentamalla. Kansainvälinen verokilpailu on saanut aikaan myös epätoivottua kehitystä ja kiihtyvää kilpajuoksua. Euroopan Unionin jäsenvaltioiden yritysverokantojen trendi on ollut seuraava: Development of adjusted top statutory tax rate on corporate income , in % (arithmetic averages) 40,0 35,0 30,0 25,0 37,4 37,5 35,3 35,3 37,6 35,2 36,2 35,5 34,1 33,5 35,3 31,9 33,8 30,7 32,6 29,3 31,0 28,3 30,5 27,1 29,0 28,6 25,5 25,3 27,7 24,5 26,5 23,6 20, EU-27 EA-15 Lähde: Taxation Trends in EU 2008 edition Yleisen yritysverokannan alentaminen kohdentuu kaikkiin yrityksiin ja antaa kaikelle liiketaloudelliselle toiminnalle kilpailuetua. Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa Suomella ei ole välttämättä mahdollisuutta alentaa yleistä verokantaa. Lisäksi voidaan kysyä, onko siihen pakottavaa tarvettakaan, vaan voidaanko kohdennetuilla toimilla saavuttaa parempi lopputulos. Verokantaa ja yrityksien toimintaympäristöä arvioitaessa on otettava huomioon, että Suomi tarjoaa yrityksille hyvin toimivan koulutusjärjestelmän ja muun infrastruktuurin. Olemme muutosehdotuksissamme valinneet nopean kasvun edistämiseen vaikuttavat kannustimet ja keskittyneet haitallisimpien kasvun esteiden poistamiseen. Emme tee valtionhallinnon organisaatioon tai organisointiin liittyviä ehdotuksia. Selvitykseen liittyen voidaan kuitenkin todeta, että elinkeino- ja veropolitiikalla on vahvoja liittymäkohtia. Kannustavan elinkeino- ja veropolitiikan suunnittelu ja valittujen keinojen vaikuttavuusarviointi voitaisiin keskittää useamman ministeriön yhteiseen forumiin. Verotuksen ennakkotietojen ja -ratkaisujen sääntelyä olisi syytä kehittää ja myös valitusprosessia voitaisiin nopeuttaa varsinkin pilottityyppisissä 19