Kasvuyrittäjyyden kannustaminen verotuksen keinoin. Asiantuntijaselvitys innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten edistämisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvuyrittäjyyden kannustaminen verotuksen keinoin. Asiantuntijaselvitys innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten edistämisestä"

Transkriptio

1 Kasvuyrittäjyyden kannustaminen verotuksen keinoin Asiantuntijaselvitys innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten edistämisestä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 29/2009

2 outi ukkola lari hintsanen eija kuivisto päivi viitanen Kasvuyrittäjyyden kannustaminen verotuksen keinoin Asiantuntijaselvitys innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten edistämisestä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 29/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 29/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Innovationer 29/2009 MEE Publications Innovation 29/2009 Tekijät Författare Authors Outi Ukkola, Lari Hintsanen, Eija Kuivisto, Päivi Viitanen Julkaisuaika Publiceringstid Date Toukokuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Kasvuyrittäjyyden kannustaminen verotuksen keinoin Asiantuntijaselvitys innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten edistämisestä Tiivistelmä Referat Abstract Deloitte on laatinut työ- ja elinkeinoministeriön toimeksi annosta selvityksen kasvuyrittäjyyden kannustamisesta verotuksen keinoin. Suomalaisen menestyksen kannalta on olennaista, että verolainsäädännössä tehdään ratkaisuja, joilla tuetaan nopealla aikataululla työllisyyttä ja pitkällä aikavälillä koko kansantaloutemme menestystä sekä siten myös riittävien verotulojen kertymistä. Kasvuyrityksille suunnattujen yritysverolainsäädännön muutosten on täytettävä erityisesti seuraavat tavoitteet: Kohdennetuilla toimilla on pyrittävä tukemaan T&K&I-toiminnan kasvua, joka vahvistaa innovaatioiden positiivista spill over -vaikutusta koko kansantalouteen, Järjestelmän on tuettava innovatiivisten kasvuyritysten koon ja määrän kasvua, mikä lisää työpaikkoja, sekä Järjestelmän on ohjattava tuki pitkällä tähtäimellä yrityksille siten, että se lisää niiden kannattavuutta ja Suomen talouden kilpailukykyä. Esitämme seuraavien innovatiivisten kasvuyritysten toimintaedellytysten kannalta merkittävien esteiden poistamista nykyisestä lainsäädännöstä: Koulutuskustannusten verokohtelun selventämistä. Tappioiden käyttömahdollisuuksien ulottamista myös aikaisempiin verovuosiin. Nykyisen pääomien hankinnan ja siten myös merkittäväksi kasvun esteeksi muodostuneen yritysten omistajanvaihdoksiin liittyvän tappioiden poikkeuslupakäytännön täydellistä uudistamista. Kasvun kannustamiseksi esitämme, että Suomeen luotaisiin EU:n valtiontukia koskevan sääntelyn puitteissa kestävä T&K&I-toimintaa koskeva verotukijärjestelmä, joka pitäisi sisällään muun ohessa seuraavat elementit: EVL:ssä säädetty kulujen täysimääräisen vähennysoikeuden ja verovelvollisen harkinnassa olevan jaksotusoikeuden on säilyttävä; Kannustusvaikutuksen aikaansaamiseksi ja kasvun edistämiseksi yhteisöille on taattava innovatiiviseen toimintaan käytetyistä kuluista sekä näiden vuosittaisesta lisäyksestä lisävähennys. Itse toiminnan sekä siitä syntyneiden kulujen olisi täytettävä tietyt niille laissa asetetut innovatiivisuuden edellytykset; Tukea hakevan yrityksen tulisi kantaa taloudellinen riski innovatiivisesta toiminnasta; Toimintaa, josta hyvitys myönnetään Suomessa verovelvolliselle taloudellisen riskin kantajalle, tulisi voida harjoittaa missä tahansa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa (tai vaihtoehtoisesti missä tahansa verosopimusvaltiossa); Tarvittaessa hyvitykselle voidaan asettaa myös tietty riittävän suuri ja konsernikohtainen euromääräinen yläraja. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Innovaatio-osasto/Tuija Ypyä, puh Asiasanat Nyckelord Key words verokannustimet, kasvuyrittäjyys, koulutuskustannukset, tappiot, pääoman hankinta, kilpailukyky ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 120 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 20 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Lukijalle Suomen kansantalouden sekä innovaatiojärjestelmän keskeinen haaste on puute nopealle kasvu-uralle päätyvistä innovatiivisista yrityksistä. Avainkysymys koko kansantalouden kannalta on se, kuinka vahvojen t&k- ja innovaatiopanostusten rinnalle kyetään luomaan julkisen politiikan tukemana dynaaminen tätä innovaatiopohjaa hyödyntävä kasvuyritysympäristö. Keskeistä on saada aikaan ja edistää sellaista yrittäjyyttä olemassa olevaa tai uutta yritystoimintaa, joka kykenee tehokkaasti jalostamaan Suomessa kehitetyt innovaatiot ja teknologiat kansainvälisesti menestyksekkääksi liiketoiminnaksi. Tämä vaatii, että julkisen politiikan kautta kyetään riittävän laajasti ja systemaattisesti eri politiikkavälineitä käyttäen edistämään kasvuyrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Verotus on yksi keskeinen keino vaikuttaa taloudellisten toimijoiden käyttäytymiseen. Sillä voidaan vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin sekä erityisesti yritysten halukkuuteen kasvaa. Suomi pienenä maana tarvitsee erityisiä kilpailuetuja selviytyäkseen kansainvälisissä taloudellisessa kilpailussa ja taatakseen taloudellisen menestyksen kansalaisilleen ja yrityksilleen uusissa erittäin haastavissa oloissa ja rakennemuutoksen keskellä. Suomalaisten yrittäjien alhaisen riskinottohalukkuuden on arvioitu olevan eräs syy kasvuyritysten vähyyden taustalla. Yrittäjien riskinottohalukkuuteen vaikuttaa yritystoiminnan riskien ja odotettavissa olevien tuottojen suhde. Kyseiseen suhteeseen voidaan vaikuttaa mm. säädösympäristöä uudistamalla (riskin pienentäminen) sekä mm. yritysverotusta kehittämällä (aikaisen kasvun mahdollisuuksien parantaminen). Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan on kirjattu keskeisiä kasvuyrityspolitiikan toimenpiteitä. Erityisesti mainitaan, että yrittäjän verotuksen kannustavuutta lisätään ja kasvun esteitä poistetaan. Myös valtioneuvoston syksyllä 2008 hyväksymä innovaatiopoliittinen selonteko kiinnittää vahvasti huomiota kasvuyrittäjyyden edistämiseen osana tehokasta ja laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa. Yhtenä toimenpiteenä selonteko toteaa tarpeen selvittää millaisin toimenpitein voitaisiin kannustaa pieniä innovatiivisia yrityksiä kasvuun ja riskinottoon sekä luoda edellytykset sarjayrittäjyyden kehittymiselle. Samaan aikaan myös koko Suomen verojärjestelmää ollaan uudistamassa. Valtiovarainministeriö on asettanut korkean tason työryhmän pohtimaan verotuksen kokonaisuudistusta, jonka tavoitteena on tehdä esitys siitä, millainen verojärjestelmä olisi paras suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseksi. Käsillä oleva selvitys on myös osa työ- ja elinkeinoministeriön asettaman kasvuja omistajayrittäjyyden seurantaryhmän työtä ja sitä tullaan hyödyntämään yhtenä erillisselvityksenä seurantaryhmän raportoinnissa.

7 Selvityksen tärkeimpänä tavoitteena oli kartoittaa Suomen yritysverolainsäädännön mahdolliset esteet yritysten nopealle kasvulle sekä tuottaa toimenpidesuosituksia yritysverotuksen uudistamiseksi siten, että yritysten kasvuhalukkuutta voidaan tehokkaasti auttaa niiden aikaisessa kehitysvaiheessa. Selvityksen pohjana olivat aihepiiriin liittyvät aiemmat selvitykset ja muu saatavilla oleva aineisto. Sen painopiste oli konkreettisissa toimenpide-ehdotuksissa. Selvitys osoittaa, että verotuksella voidaan vaikuttaa yritysten kasvuun ja kannattavuuteen siten, että myönteiset vaikutukset lisäävät dynamiikkaa koko taloudessa. Verotus on siten myös väline toteuttaa tärkeitä yhteiskuntapoliittisia päämääriä. Toimintaympäristömme erityisesti kansainvälisesti muuttuu koko ajan ja meidän on kyettävä selviämään sen asettamista haasteista. Veroratkaisut, jotka ovat toimineet hyvin aiemmin eivät välttämättä luo kasvun eväitä uudessa tilanteessa. Myös veroratkaisut kannattaa suunnitella niin, että ne tukevat yritysten kasvua ja uudistumiskykyä. Tämä ratkaisee viime kädessä koko kansantalouden tulevaisuuden menestyksen. Petri Peltonen Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

8 Sisältö Lukijalle... 5 Sisältö... 7 Lyhenneluettelo... 9 Termit Tiivistelmä English Summary Yritysverotuksen kehittäminen kasvuyrittäjyyttä kannustavaksi Kasvuyrittäjyyden tukeminen Projektin näkökulma ja rajaukset Käytetyt tutkimusmetodit Kasvun tukeminen ja kasvun esteet nykyisessä verojärjestelmässä Hyvän verojärjestelmän piirteet Kokonaistaloudellinen ja ohjausvaikutuksellinen tehokkuus Oikeudenmukaisuus Hallinnollinen tehokkuus Oikeusvarmuus ja ennustettavuus Lainsäädäntötekniikka Kansainväliset velvoitteet ja kansainvälinen kilpailukyky Nykyisen verolainsäädännön vahvuudet ja puutteet Verokannustimet elinkeinopolitiikan välineinä Verokannustimia koskevat suositukset ja tutkimustulokset Talouskriisin vaikutus verokannustimien käyttöön Euroopassa ja muualla Tärkeimpien kehityskohteiden valinta Nopeaa kasvua tukevat välineet Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan nykyinen sääntely Osaamisen kehittämisen nykyinen sääntely Tappiontasausjärjestelmän nykyinen sääntely Tappion kattaminen tulevilla voitoilla Omistajanvaihdoksen vaikutus tappioihin Selvitys muutosehdotuksista perusteluineen T&K&I-tukia koskeva verojärjestelmä Järjestelmälle asetettavat yleiset tavoitteet... 36

9 5.1.2 Veronhyvitysjärjestelmän yksityiskohtaiset perustelut Veronhyvitysjärjestelmään liittyvät avoimet kysymykset Koulutukseen kohdistuvien veroesteiden poistaminen Tappioiden käyttöön liittyvät säännökset Tappioiden kohdistaminen aikaisempiin verovuosiin Omistajanvaihdoksen vaikutus tappioihin Muita maininnan arvoisia kehityskohteita ja yleisiä kommentteja Ehdotusten arviointi EU-sääntelyn ja hyvän verojärjestelmän piirteiden valossa Valtiontukiin liittyvät näkökohdat Ehdotusten ja hyvän verojärjestelmän periaatteiden arviointi Liitteet Väliraportti: Kansainvälinen vertailu Väliraportti: Nykyisen verolainsäädännön ja oikeuskäytännön analysointi Pääasialliset lähteet Liite 1 Kasvun esteet ja tukeminen yrityskyselyn tulokset Liite 2 Kasvun esteet ja tukeminen elinkeinoelämän järjestöjen haastattelu

10 Lyhenneluettelo Arvela I Valtiovarainministeriön tuloverotuksen kehittämistyöryhmän muistio 12/2002 Kilpailukykyiseen verotukseen, työryhmän puheenjohtaja ylijohtaja Lasse Arvela Deloitte Deloitte & Touche Oy Deloitte Fast 50 Suomalaisille teknologiayrityksille suunnattu vuosittainen kilpailu ETA Euroopan talousalue EU Euroopan unioni EVL Laki elinkeinotulon verottamisesta /360 EY Euroopan yhteisö EYT Euroopan yhteisöjen tuomioistuin Hetemäen Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen asettama työryhmä, työryhmä joka selvittää verotuksen kehittämistä ja jonka puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä Menetelmälaki Laki kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta /1552 MVL Maatilatalouden tuloverolaki /543 OECD Organisation for Economic Cooperation and Development, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OYL Osakeyhtiölaki PK-yritys Pieni ja keskisuuri yritys Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TEM Työ- ja elinkeinoministeriö T&K&I Tutkimus, tuotekehitys ja innovaatio T&K Tutkimus ja tuotekehitys, ml. perustutkimus, teollinen tutkimus ja kokeellinen kehittäminen sekä teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen yhdistelmä TVL Tuloverolaki /1535 Väliyhteisölaki Laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta /1217

11 Termit Carry back Carry forward Double dip Incremental Patent box Spill over Tax holiday Esimerkiksi verotuksessa vahvistettujen tappioiden siirtäminen vähennettäväksi aiempien verovuosien tulosta Esimerkiksi verotuksessa vahvistettujen tappioiden siirtäminen vähennettäväksi tulevien verovuosien tulosta Kahdenkertainen hyöty, esimerkiksi saman kulun vähentäminen verotuksessa kahdessa eri maassa Kasvuun perustuva, esimerkiksi kasvuun yhdistetty hyvitys Erityinen verojärjestelmä, jossa esimerkiksi aineettomasta oikeudesta saatu tulo on vapautettu verosta tai verotetaan alhaisemmalla verokannalla Innovaatiotoimintaan liittyvän tiedon leviämisen ulkoisvaikutus, hyöty valuu myös muulle taholle kuin siihen juridisesti ja/tai taloudellisesti oikeutetulle Vapautus verojenmaksusta tietylle ajalle

12 Tiivistelmä Yrityssektorin tuotantokyky ja sen kilpailukyvyn turvaaminen ovat keskeisiä kansantalouden taloudelliseen menestykseen ja kansalaisten elintasoon vaikuttavia elementtejä. Tuotantokyvyn kannalta olennaiset tekijät liittyvät nykyisin läheisesti tieteeseen ja innovaatioon, koska yritystoiminnan arvonlisä syntyy yhä useammin aineettomasta tietotaidosta, sen jalostamisesta sekä tuotteistamisesta, kun taas perinteinen raaka-aineiden työstämisen ja fyysisen valmistustoiminnan rooli on selvästi vähentynyt. Vaikka T&K-menojen osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa suhteellisen suuri, useat tutkimustulokset osoittavat myös sen, että Suomessa on vähemmän kasvuhakuista yritystoimintaa ja nopealle kasvu-uralle päätyviä innovatiivisia yrityksiä kuin muissa korkean osaamistason ja samankaltaisen elinkeinorakenteen maissa. Tutkimuksemme perusteella voidaan sanoa, ettei Suomen verojärjestelmä myöskään sisällä merkittäviä kasvua tai innovatiivisuutta kannustavia tekijöitä, toisin kuin merkittävien kauppakumppaneidemme tai Suomen kanssa tuotannontekijöistä kilpailevien maiden järjestelmät. Asian voidaan jopa todeta olevan päinvastainen, sillä tutkimuksemme osoitti Suomen nykyisen verojärjestelmän sisältävän useita kasvun esteitä. Suomalaisen menestyksen kannalta on olennaista, että verolainsäädännössä tehdään ratkaisuja, joilla tuetaan nopealla aikataululla työllisyyttä ja pitkällä aikavälillä koko kansantaloutemme menestystä sekä siten myös riittävien verotulojen kertymistä. Samalla nykyiset kasvun esteet on poistettava lainsäädäntöä muuttamalla. Kasvuyrityksille suunnattujen yritysverolainsäädännön muutosten on täytettävä erityisesti seuraavat tavoitteet: Kohdennetuilla toimilla on pyrittävä tukemaan T&K&I-toiminnan kasvua, joka vahvistaa innovaatioiden positiivista spill over -vaikutusta koko kansantalouteen, Järjestelmän on tuettava innovatiivisten kasvuyritysten koon ja määrän kasvua, mikä lisää työpaikkoja, sekä Järjestelmän on ohjattava tuki pitkällä tähtäimellä yrityksille siten, että se lisää niiden kannattavuutta ja Suomen talouden kilpailukykyä. Niin kansainvälinen vertaileva tutkimus kuin eri OECD- ja EU-maiden kokemukset innovaatioihin kannustavista verotuista ovat rohkaisevia. Näillä järjestelmillä on pystytty luomaan lisää työpaikkoja ja niihin sisään rakennettujen elementtien avulla on kyetty takaamaan kansainvälisten konsernien verotulojen virtaaminen maahan myös tulevaisuudessa. OECD:n asiaa koskeva tutkimusmateriaali jopa osoittaa, että verotuksen muodossa annetut tuet voivat olla suoria tukia tehokkaampia innovaatiota ja T&K&I-toimintaa edistäviä keinoja. Tästä huolimatta on painotettava sitä, että lähes kaikki verotukia implementoineet maat ovat säilyttäneet myös suorien tukien 11

13 järjestelmänsä osana innovaatiopolitiikkaansa. Hyvin rakennettu suorien tukien ja verotukien yhdistelmä tukee toinen toistensa vahvuuksia ja eliminoi heikkouksia. Verokannustimet Markkinalähtöisyys --Teollisuus päättää itse investointihankkeet --Vältytään voittajien valinnalta --Markkinaystävällisyys --Kilpailevat hankkeet mahdollisia Tutkimustiedon ja -hankkeiden luottamuksellisuus Ennustettavuus yhtiölle Suhteellisen edullinen hallinnoida Läpinäkyvä ja yritysten helposti käytettävissä Vapaa innovointi Avustukset Pystytään kohdentamaan innovaatioiden keskeisille alueille Voidaan luoda valtakunnalliset strategiset tavoitteet Yhteistyön edellytys: pienet ja suuret yritykset hyötyvät toisistaan Budjetti paremmin hallituksen kontrollissa Projektilähtöisyys Yli 70 %:lla OECD:n jäsenmaista ja yli puolella EU:n jäsenvaltioista on innovaatioita ja T&K-toimintaa tukevia verojärjestelmän elementtejä. Ne on ensisijaisesti luotu lisäämään kasvua ja innovatiivisuutta kyseisen maan sisällä. Tämän lisäksi järjestelmiä koskevat viimeaikaiset tutkimukset tukevat käsitystä siitä, että T&K&I-toimintaan kohdistuva verokilpailu siirtää olemassa olevaa liikuteltavaa ja kansainvälistä T&K&Itoimintaa maasta toiseen rationaalisesti toimivien yritysten hakiessa kustannussäästöjä. Tältä osin kyse on siis osin jopa nollasummapelistä, ja Suomen tulisi harkita verotukia koskevaa järjestelmää vakavasti pelkästään jo sen vuoksi, että voimme varmistaa niin tulevaisuuden työpaikat kuin suomalaisten yritysten omistamista aineettomista oikeuksista saatavien verotulojen kertymisen ja kasvun Suomeen. Esitämme seuraavien innovatiivisten kasvuyritysten toimintaedellytysten kannalta merkittävien esteiden poistamista nykyisestä lainsäädännöstä: Koulutuskustannusten verokohtelun selventämistä niin, että tulon hankkimisesta johtuneina vähennyskelpoisina menoina pidettäisiin työelämässä olleen henkilön koulutuskustannuksia, joilla tähdätään nykyisten tai tulevien työtehtävien tai ammattitaidon edellyttämän osaamisen kehittämiseen tai ylläpitämiseen. Jos koulutus täyttää edellä määritellyn kriteerin, työnantaja voi maksaa koulutuskustannukset ilman veronalaisen etuuden syntymistä työntekijälle. Tappioiden käyttömahdollisuuksien ulottamista myös aikaisempiin verovuosiin (niin sanottu carry back -järjestelmä) kasvun tukemiseksi kaikenkokoisissa yrityksissä. Järjestelmä voitaisiin luoda määräaikaisena ja kokemusten karttuessa voitaisiin selvittää, toimiiko carry back pysyvänä osana verojärjestelmäämme, sekä Nykyisen pääomien hankinnan ja siten myös merkittäväksi kasvun esteeksi muodostuneen yritysten omistajanvaihdoksiin liittyvän tappioiden poikkeuslupakäytännön täydellistä uudistamista. Kasvun kannustamiseksi esitämme tutkimuksessamme, että Suomeen luotaisiin EU:n valtiontukia koskevan sääntelyn puitteissa kestävä T&K&I-toimintaa koskeva verotukijärjestelmä, joka pitäisi sisällään muun ohessa seuraavat elementit: 12

14 EVL:ssä säädetty kulujen täysimääräisen vähennysoikeuden ja verovelvollisen harkinnassa olevan jaksotusoikeuden on säilyttävä; Kannustusvaikutuksen aikaansaamiseksi ja kasvun edistämiseksi yhteisöille on taattava innovatiiviseen toimintaan käytetyistä kuluista sekä näiden vuosittaisesta lisäyksestä lisävähennys veronhyvityksen muodossa. Esimerkiksi 30 %:n lisävähennys innovatiivisen toiminnan kuluista vastaisi 7,8 %:n hyvitystä maksettavista veroista (26 % x 30 % = 7,8 %). Veronhyvitysjärjestelmä toimii monilta osin paremmin kuin kulun korotettu vähennysoikeus; Jotta innovatiivisuuteen liittyvistä kuluista voisi ylipäänsä saada hyvityksen, olisi sekä itse toiminnan että siitä syntyneiden kulujen täytettävä tietyt niille laissa asetetut innovatiivisuuden edellytykset; Tukea hakevan yrityksen tulisi kantaa taloudellinen riski innovatiivisesta toiminnasta; Toimintaa, josta hyvitys myönnetään Suomessa verovelvolliselle taloudellisen riskin kantajalle, tulisi voida harjoittaa missä tahansa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa (tai vaihtoehtoisesti missä tahansa verosopimusvaltiossa); Kaikilla yrityksillä tulisi olla käyttämättömän hyvityksen siirtomahdollisuus seuraaville verovuosille ja pk-yrityksillä myös mahdollisuus hyvityksen rahapalautukseen esimerkiksi verotilijärjestelmän kautta; Tarvittaessa hyvitykselle voidaan asettaa myös tietty riittävän suuri ja konsernikohtainen euromääräinen yläraja. 13

15 Summary The productivity and competitiveness of Finland s business sector are the core foundations of the nation s economic success and living standards. Key components to current productivity and competitiveness are research, development and innovation (R&D&I), with the value added to a business increasingly generated through these functions rather than through traditional manufacturing or other capital intensive measures. Although Finnish R&D expenditure compared to the country s gross national product is high by international standards, a number of recent studies show that Finnish high-end businesses are less keen on seeking rapid growth when compared to other countries with high R&D, know-how and similar economic infrastructures. Based on our study, it can be further concluded that the current Finnish tax system (unlike those of key trading partners) does not provide any significant incentives for growth or innovative businesses in Finland. On the contrary, the Finnish tax system includes a number of obstacles to growth and innovative businesses. It is essential that Finland adjusts its tax legislation to both encourage employment in the short-term and to generate long-term overall economic success for the economy (and, thereby, the necessary revenue to satisfy public sector needs). Any incentives created for innovative growth companies must satisfy the following conditions: Subsidies must be targeted through carefully selected measures to R&D&I activities that increase positive spill over effects throughout Finland s economy; The system must support the growth of innovative companies, both as to their absolute number and their increasing revenue, to create new jobs; and The system must be designed such that it will actually increase the profitability of the companies and, through this, the success of the Finnish economy in general. Results of international comparative surveys, as well as the experience of a number of OECD and EU countries, on tax incentives directed at innovative businesses are encouraging. According to OECD studies, tax incentives appear more effective than direct subsidies. Despite this, by far the majority of the countries that have introduced tax incentives also maintain frameworks for providing direct subsidies. A welldesigned combination of these two measures will complement each other and produce the best results. 14

16 Tax incentives Market driven approach --Industry decides its targets --No need to select the winners --Market friendliness --Competing innovations possible Information and project confidentiality Predictability for corporation Relatively cost efficient to administer Transparent and easily Free innovation approach Direct grants Can be directed to key areas of innovations National strategic targets can be created Co-operation condition: small and large enterprises benefit from each other Government can better control the budget Project approach As our international survey indicates, over 70% of OECD member countries and more than half of the EU Member States have tax incentives to support R&D&I activities. Although these systems are typically designed to increase activities within the relevant country, the most recent international research notably shows that the increased tax competition targeted at R&D&I activities is resulting in certain activities being transferred from one country to another as companies seek competitive benefits. These effects are reason enough for Finland to consider introducing a system to provide local R&D&I activities with a level playing field. In order to do away a number of obstacles in the existing legislation, we will propose the following key changes: Expenditure related to defined education should be tax deductible for the individual and employers could reimburse such costs to employees without creating taxable benefits to employees participating in training, Carry back of tax losses with related refund mechanism should be introduced, to promote growth in all companies, irrespective of size. The mechanism can be introduced as a temporary support and once implemented, it can be considered further whether it works as a permanent element of the tax regime, Current systems related to changes in the company s ownership and availability of tax losses after the change of control should be redesigned in full. To promote growth we will propose in our study that Finland would introduce an EU state aid proof tax incentive system directed to R&D&I activities. This system should have the following main features: The current 100 % deductibility of costs and free depreciation policies should remain in force; In order to create incentives for R&D&I activities, a tax credit system on qualified R&D&I expenditure should be created such, that e.g. the costs of 100 would entitle the company to a tax credit of 7,8, equaling 30 % extra deduction (30*current tax rate of 26 %). There are various tax technical reasons why credit is preferred over extra deduction; The qualified R&D&I activities could be carried out anywhere within the EEA, or alternatively, in any tax treaty country; 15

17 The Finnish company claiming for the credits should bear the economic risks related to the qualified activities; and Whereas all companies would be entitled to carry forward of unused credits, small and medium sized companies would also be entitled to cash refund. If deemed necessary, there could be, a high enough, ceiling for the amount of credits to be granted to a group of companies. 16

18 1 Yritysverotuksen kehittäminen kasvuyrittäjyyttä kannustavaksi 1.1 Kasvuyrittäjyyden tukeminen Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen veropolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena on edistää yrittäjyyttä, osaamista ja kotimaista omistajuutta. Hallituksen tavoitteena on parantaa yritystukien vaikuttavuutta suuntaamalla rahoitusta yritysten osaamisen, kasvun, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Toimenpiteisiin sisältyy verotuksen kannustavuuden lisääminen. Kansallisen innovaatiostrategian tavoitteena on laaja-alaistaa ja monipuolistaa innovaatiopolitiikkaa ja sen toteutusta. Valtioneuvosto hyväksyi innovaatiopoliittisen selonteon, joka esittää keskeiset strategiset linjaukset Suomen innovaatiopolitiikan ja -ympäristön kehittämiseksi. Hallituksen innovaatiopolitiikan tavoitteena on lisätä tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusta. Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla on mahdollista vaikuttaa yritysten kasvun edellytyksiin. Kasvuyritysten erityistarpeet vaativat modernin kasvuyrityspolitiikan kehittämistä. Merkittävistä panostuksista huolimatta Suomen nykyinen innovaatiojärjestelmä tuottaa niukasti uusia, nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviä yrityksiä. Tutkimusten mukaan Suomessa on vähemmän kasvuhakuista yritystoimintaa ja nopealle kasvu-uralle päätyviä yrityksiä kuin muissa korkean osaamistason ja samankaltaisen elinkeinorakenteen maissa. Lisäksi jo toimivien yritysten kasvuhalukkuus on kansainvälisesti verrattuna alhainen. Hallituksen tavoitteena on kasvuun kannustavan ekosysteemin rakentaminen. Nopeaan kasvuun kykenevien yritysten tukeminen on tärkeää yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Kasvuyritykset synnyttäisivät uusia työpaikkoja ja parantaisivat tuottavuutta. Korkeaan osaamisen tasoon perustuvat kasvuyritykset auttavat myös hallitsemaan talouden rakennemuutosta ja selviämään paremmin toimintaympäristön muutosten asettamista haasteista. Työ- ja elinkeinoministeriön (jäljempänä TEM) vastuualueeseen kuuluu modernin kasvuyrityspolitiikan kehittäminen, jolla turvataan suomalaisille kasvuyrityksille huippuluokan toimintaedellytykset. Deloitte & Touche Oy:n missio on olla suomalaisen menestyksen luoja. TEM valitsi julkisen tarjouskilpailun perusteella Deloitten laatimaan selvityksen kasvuyrittäjyyden kannustamisesta verotuksen keinoin. Projekti toteutettiin TEM:n Innovaatio-osaston Kasvuyritykset-ryhmän, projektin ohjausryhmän ja Deloitten yhteistyönä. Kasvuyritykset-ryhmässä hankkeesta vastasi ryhmän päällikkö teollisuusneuvos Janne Känkänen ja sitä koordinoi erityisasiantuntija Tuija Ypyä. Deloittelta selvitys- ja projektityöhön osallistuivat Outi Ukkola, Lari Hintsanen, Eija Kuivisto, Päivi Viitanen ja Jarna Pukkila. TEM nimitti projektin ohjausryhmään professori Vesa Kanniaisen (Helsingin yliopisto), tax partner Karri 17

19 Niemisen (Fiscales Oy), osastopäällikkö Tomi Viitalan (Keskuskauppakamari), innovaatiojohtaja Hannele Pohjolan (Elinkeinoelämän keskusliitto EK), teollisuusneuvos Pertti Valtosen (TEM) ja ohjelmajohtaja Rauno Vanhasen (TEM). Ohjausryhmän tehtävänä oli seurata ja tukea selvityksen laadintaa ja toteutumista. Projekti aloitettiin kansainvälisellä vertailulla, josta laadittiin ensimmäinen väliraportti Kansainvälisen vertailun tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia yritysverotuksen uudistuksia oli toteutettu muissa maissa vuoden 1995 jälkeen ja millaisia kokemuksia niistä oli saatu. Toinen väliraportti analysoi kasvun esteitä nykyisessä yritysverojärjestelmässämme. Tässä loppuraportissa esitetään yritysverotuksen muutosehdotukset tavoitteena Suomen nykyisen verojärjestelmän mukauttaminen kasvuyrityksille suotuisammaksi. 1.2 Projektin näkökulma ja rajaukset Selvityksessä kartoitettiin kasvun esteitä nykyisessä verojärjestelmässä. Tutkimuksen pääasiallisina kohteina olivat Suomen verolainsäädäntö sekä oikeus- ja verotuskäytäntö. Selvitykseen sisältyi myös kansainvälistä vertailua koskeva osio. Tutkimuksen kohteena oli valtioita, joissa on toteutettu kasvu- ja innovaatioyrityksiä koskevia verouudistuksia. Laajasta joukosta yleisemmällä tasolla tarkasteltuja maita tarkemmin analysoitaviksi valtioiksi valittiin Iso-Britannia, Israel, Norja, Ranska ja Singapore. Selvitystyö rajattiin kasvuvaiheessa oleviin innovatiivisiin ja kasvuhaluisiin yrityksiin. Selvitys keskittyy yrityksiin, eikä sijoittaja- tai yrittäjänäkökulmalla ole muuta kuin välillistä merkitystä tässä kokonaisuudessa. TEM on jo aiemmin selvittänyt mahdollisuuksia kannustaa pääomasijoituksia verotuksen keinoin sekä ulkomaisten rahastosijoitusten jäljellä olevien esteiden poistamista. Valtiovarainministeriön asettama verotuksen kehittämistyöryhmä (Hetemäen työryhmä) arvioi parhaillaan nykyisen verojärjestelmän muutostarpeita ja tekee tarvittavia ehdotuksia verojärjestelmän kehittämisessä noudatettavista suuntalinjoista. Työryhmän toimikausi jatkuu vuoden 2010 loppuun, eivätkä tämän työryhmän linjaukset ole vielä käytettävissä loppuraporttia kirjoitettaessa. Selvityksessämme nopeaan kasvuun vaikuttaviksi tekijöiksi nostettiin osaaminen, aineettomat oikeudet, rahoitus ja investoinnit. Kasvun osa-alueet toimivat viranomaistoiminnan kehikossa, jonka takia myös hallinnon menettelyä ja toimivuutta tarkasteltiin oikeus- ja verotuskäytännön kautta. Viimeaikaisessa verokeskustelussa on kilvan esitetty aiemmin sovellettuun varausjärjestelmään palaamista. Vaikka varausjärjestelmällä on hyviäkin puolia, emme ehdota yleistä varauksiin perustuvaa kannustinjärjestelmää. Varausperusteinen järjestelmä ei toimi kovin hyvin suhdannevaihteluissa. Talouden noususuhdanteessa yritykset pystyvät kasvamaan hyvin ja lykkäämään veron maksua esimerkiksi varasto-, investointi- ja jälleenhankintavarausten avulla. Laskusuhdanteessa varaston arvon laskiessa ja varausten taloudellisesti perusteltujen käyttökohteiden 18

20 puuttuessa yritykset joutuvat veronmaksutilanteeseen, vaikka niiden veronmaksukyky on heikentynyt. Käyttöomaisuuden vapaa poisto-oikeus lykkää aluksi veron maksamista, mutta pidemmän ajan suunnittelukeinona se saattaa kannustaa taloudellisesti kestämättömiin investointeihin. Osinkoverotuksen sitominen nettovarallisuuteen vaikuttaa myös yrittäjän halukkuuteen käyttää vapaita tai korotettuja poistoja, kuten esimerkiksi kehitysaluepoistojärjestelmästä on havaittu. Suomen verojärjestelmän kilpailukykyyn on panostettu aiempina vuosina verokantaa alentamalla. Kansainvälinen verokilpailu on saanut aikaan myös epätoivottua kehitystä ja kiihtyvää kilpajuoksua. Euroopan Unionin jäsenvaltioiden yritysverokantojen trendi on ollut seuraava: Development of adjusted top statutory tax rate on corporate income , in % (arithmetic averages) 40,0 35,0 30,0 25,0 37,4 37,5 35,3 35,3 37,6 35,2 36,2 35,5 34,1 33,5 35,3 31,9 33,8 30,7 32,6 29,3 31,0 28,3 30,5 27,1 29,0 28,6 25,5 25,3 27,7 24,5 26,5 23,6 20, EU-27 EA-15 Lähde: Taxation Trends in EU 2008 edition Yleisen yritysverokannan alentaminen kohdentuu kaikkiin yrityksiin ja antaa kaikelle liiketaloudelliselle toiminnalle kilpailuetua. Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa Suomella ei ole välttämättä mahdollisuutta alentaa yleistä verokantaa. Lisäksi voidaan kysyä, onko siihen pakottavaa tarvettakaan, vaan voidaanko kohdennetuilla toimilla saavuttaa parempi lopputulos. Verokantaa ja yrityksien toimintaympäristöä arvioitaessa on otettava huomioon, että Suomi tarjoaa yrityksille hyvin toimivan koulutusjärjestelmän ja muun infrastruktuurin. Olemme muutosehdotuksissamme valinneet nopean kasvun edistämiseen vaikuttavat kannustimet ja keskittyneet haitallisimpien kasvun esteiden poistamiseen. Emme tee valtionhallinnon organisaatioon tai organisointiin liittyviä ehdotuksia. Selvitykseen liittyen voidaan kuitenkin todeta, että elinkeino- ja veropolitiikalla on vahvoja liittymäkohtia. Kannustavan elinkeino- ja veropolitiikan suunnittelu ja valittujen keinojen vaikuttavuusarviointi voitaisiin keskittää useamman ministeriön yhteiseen forumiin. Verotuksen ennakkotietojen ja -ratkaisujen sääntelyä olisi syytä kehittää ja myös valitusprosessia voitaisiin nopeuttaa varsinkin pilottityyppisissä 19

Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste

Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste Salla Holma, Deloitte February 2015 2015 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 1 Yleiset muutostarpeet Suomen veropolitiikassa Verojärjestelmän yleinen

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma. kulma TAX

Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma. kulma TAX Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma kulma TAX Timo Torkkel Senior Tax Partner Helsinki 28.9.2010 Esityksen rakenne Investoinnit verotuksen kannalta Viimeaikaisia keskusteluteemoja Verolaskenta

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista

Lisätiedot

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15

Lisätiedot

Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus

Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... SISÄLLYSLUETTELO... LÄHTEET... LYHENTEET... V VII XV XLIX 1.JOHDANTO... 1 1.1 Taustaa... 1 1.2 Kansainvälisestä

Lisätiedot

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK SKOL:in konsulttipäivät 24.4.2013 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

www.pwc.com Aineeton omaisuus ja verotus Sari Takalo, PwC Tammikuu 2013

www.pwc.com Aineeton omaisuus ja verotus Sari Takalo, PwC Tammikuu 2013 www.pwc.com Aineeton omaisuus ja verotus Sari Takalo, Tammikuu 2013 Agenda Aineeton omaisuus siirtohinnoittelussa. Mahdollinen aineettomien oikeuksien verokannustin. o IPR box o Innovaatioboksi Tutkimus-

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj

Lisätiedot

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVIN... 6 4 SUOMEN NYKYINEN KASVURAHOITUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Arvoa innovaatioista missä ja miten?

Arvoa innovaatioista missä ja miten? Arvoa innovaatioista missä ja miten? Pekka Ylä-Anttila EK 1.6.2012 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Mistä puhun tänään? Miten ja missä arvo syntyy globaalitaloudessa?

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Tilannekatsaus Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin 15.9.2014 sekä osuuskuntien että niiden jäsenten verotukseen

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää?

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

Veroparatiisi: hyödyt, haitat ja väärinymmärrykset. Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara

Veroparatiisi: hyödyt, haitat ja väärinymmärrykset. Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara Veroparatiisi: hyödyt, haitat ja väärinymmärrykset Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara Veroparatiisi mikä se on? OECD:n määritelmän mukaan se on maa tai alue, jossa mm.: olemattomat tai vain nimelliset

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

KUSTANNUSKILPAILUKYKY KASVUMENESTYKSEN EHTONA

KUSTANNUSKILPAILUKYKY KASVUMENESTYKSEN EHTONA KUSTANNUSKILPAILUKYKY KASVUMENESTYKSEN EHTONA Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Kirjoittaja kiittää Antti Kauhasta ja Vesa Vihriälää hyvistä kommenteista,

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä. Lokakuu 2015

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä. Lokakuu 2015 Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä Lokakuu 2015 Tiivistelmä (1/2) Iso hanke, kuten Kansi- ja areenahanke, luo merkittäviä työllisyys- ja arvonlisäysvaikutuksia

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset Petri Peltonen TEM / INNO Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät Innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Anne Roininen, KHT 24.8.2011 Osapuolet Luopuja tuloverotus Jatkaja tuloverotus varainsiirtoverotus lahjaverotus Luovutuksen kohteena oleva

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Uusiutumisen eväitä etsimässä

Uusiutumisen eväitä etsimässä Uusiutumisen eväitä etsimässä Kasvusopimusehdotusten parhaat palat Markku Sotarauta Muutos on sattumaa ja sählinkiä mutta sattumalle voi luoda tarttumapintoja ja sählinkiä suunnata Huomioita HUOMIO 1 -

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Esityksen aihe ja sisältö Peruskysymys: Miten toteuttaa neutraali pääomatulojen verotus ympäristössä,

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot

HE 365/2014 vp. saaman pääomatulon veroprogressiota.

HE 365/2014 vp. saaman pääomatulon veroprogressiota. HE 365/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 ja 56 :n, maatilatalouden tuloverolain 10 f :n ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun

Lisätiedot

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden

Lisätiedot

Verojalanjälki ja verojen läpinäkyvyys. Reijo Salo Fortum Corporate Tax Team 27.5.2014

Verojalanjälki ja verojen läpinäkyvyys. Reijo Salo Fortum Corporate Tax Team 27.5.2014 Verojalanjälki ja verojen läpinäkyvyys Reijo Salo Fortum Corporate Tax Team 27.5.2014 Agenda Miksi Fortum selvittää verojalanjälkensä? Fortumin verojalanjälki 2013 Miten verojalanjälki raportti syntyy?

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n ja tuloverolain 33 c :n muuttamisesta Esityksessä

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

YRITYKSEN VEROSTRATEGIA - Yhteiskuntavastuu ja verosuunnittelu

YRITYKSEN VEROSTRATEGIA - Yhteiskuntavastuu ja verosuunnittelu YRITYKSEN VEROSTRATEGIA - Yhteiskuntavastuu ja verosuunnittelu Hallitusammattilaiset MIKSI VEROTUS ON NOUSSUT HALLITUSTEN AGENDALLE? (1/2) Kansainvälinen yhteistyö verovalvonnan tehostamiseksi ja verosuunnittelun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Korkovähennysrajoitukset elinkeinotulon verotuksessa. Lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgrén

Korkovähennysrajoitukset elinkeinotulon verotuksessa. Lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgrén Korkovähennysrajoitukset elinkeinotulon verotuksessa Lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgrén Tausta Sisältö Yleistä verotuksen merkityksestä kansainväliselle yritystoiminnalle Korkorajoitukset elinkeinotulon

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot