OSAKEYHTIÖN VEROTUKSEN PERUSTEET

Transkriptio

1 Riitta Nummila OSAKEYHTIÖN VEROTUKSEN PERUSTEET Perustietopaketti aloittavalle yhteisöverottajalle Opinnäytetyö Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Joulukuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Riitta Nummila Nimeke Osakeyhtiön verotuksen perusteet Tiivistelmä Koulutusohjelma ja suuntautuminen Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tämä opinnäytetyö tarkastelee Suomen verolainsäädännön mukaista osakeyhtiöiden verotusta. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan osakeyhtiöiden verotukseen liittyviä asioita aloittavan yhteisöverottajan näkökulmasta ja kartoittamaan erityisesti sitä, mitä tietoja uransa alkuvaiheessa oleva verottaja tarvitsee selviytyäkseen mahdollisimman vaivattomasti osakeyhtiöiden välittömän verotuksen toimittamisesta sekä päivittäisestä asiakaspalvelusta. Tällä hetkellä Verohallinnossa ei ole koulutusmateriaalia erityisesti osakeyhtiöiden verotukseen liittyvistä perusasioista. Tämän opinnäytetyön tutkimusongelma pyrkii vastaamaan kysymykseen, minkälaista koulutusmateriaalia aloittavalle yhteisöverottajalle tulisi perehtymisvaiheessa tarjota, jotta se vastaisin mahdollisimman hyvin alkuvaiheen tiedon tarvetta. Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut koota perustietopaketti osakeyhtiöiden verotukseen liittyvistä asioista, jotka helpottavat asiakkaiden palvelemista sekä verotuksen toimittamista asiakkaan antaman veroilmoituksen pohjalta. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla muun muassa työtekijöitä, jotka ovat muutamia vuosia sitten aloittaneet yhteisverotuksen työtehtävissä. Haastattelujen perusteella kerätyn aineiston mukaan työuransa alussa oleville työntekijöille olisi hyötyä peruskoulutusmateriaalista, joka sisältäisi osakeyhtiöiden verotukseen liittyviä perusasioita esimerkiksi rekisteröinnistä verotuksen toimittamiseen. Ongelmallisimpia asioita yhteisöasiakkaiden verotukseen liittyen ovat muun muassa tulolähdejaot, luovutusvoittojen verotus sekä peitelty osingonjako. Myös poistoihin liittyvät asiat, kuten esimerkiksi poistoerojen muutokset ja hyllypoistot ovat aloittavalle yhteisöverottajalle usein haasteellisia. Tämän opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee tutkimuksen usein esille tulevia verotuksellisia asioita ja verotuksellisesti hankalia asioita, lisäksi esimerkkien avulla on havainnollistettu tapauksia, jotka selventävät ongelmallisimpia asioita ja tukevat oppimista. Tutkimusta varten haastatellut henkilöt ovat tutustuneet valmiiseen perustietopakettiin ja antaneet siitä palautetta. Saadun palautteen perusteella perustietopaketti on selkeä sekä tiivis kokonaisuus ja se soveltuu hyvin uuden työntekijän perehdyttämiseen. Malliesimerkit selventävät ongelmallisimpia tapauksia konkreettisesti ja helpottavat oppimista. Näitä voitaisiin hyödyntää myös kokeneempien yhteisöverottajien koulutuksissa niin sanottuina muistin virkistäjinä. Muutoksenhakua ja salassapitovelvollisuutta käsittelevät osiot saivat hyvää palautetta. Kehitysehdotuksena toivottiin muun muassa päätösten perustelua käsittelevää kirjallista aineistoa. Asiasanat (avainsanat) Yhteisöverotus, välillinen verotus, elinkeinoverotus, osakeyhtiö Sivumäärä Kieli URN 83 s. + liitteet 4 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Ulla Keto Opinnäytetyön toimeksiantaja Kaakkois-Suomen yritysverotoimisto

3 DESCRIPTION Date of the master's thesis Author(s) Riitta Nummila Name of the master's thesis Degree programme and option Master Degree Programme in Entrepreneurship and Business Competence Basics of the corporate taxation Abstract This study explored the taxation of limited companies according to the Finnish tax legislation. The study concentrated on corporate taxation from the point of view of a new employee, in Corporate Tax Office. One of the targets was to survey what kind of information and training a new employee would need when starting with the corporate taxation and what kind of information would ease the daily work when serving the customers on the phone. Earlier there had not been a simple and concise educational material for the beginners about the taxation of limited companies in the Tax Administration. The present study concentrated on defining what kind of educational material given to an employee should be like and what kind of information is most useful when starting a career as a tax clerk. Another aim was to create a simple and comprehensive material for the situations that a new employee would face in daily work. The material was collected by interviewing employees who had started their work in the field of corporate taxation in the few recent years. According to the interviewees the best way to teach a new employee was to start from the basics. For example, giving basic information on incorporation, companies obligations and the general information on making the taxation, according to a company s tax return. The most difficult and problematic issues in corporate taxation are for example different sources of income, hidden distribution of dividends and the taxation of capital gains and losses. Also the depreciation and the differences in depreciations are usually difficult for the beginners. The theoretical framework explained and presented the common details of corporate taxation and also the most difficult cases in corporate taxation from the viewpoint of a new employee. The most difficult issues are also illustrated through examples. The examples will support the learning process and clarify the complex taxation matters. This study was given to the employees that I interviewed for the study and they have become acquainted with the theoretical framework and the examples. According to the feedback this study gave a simple and clear picture about the corporate taxation and the examples described difficult procedures very well. As an improvement proposal, it would be a good idea to make instructions on how to argue the taxation decisions according to the laws regulating the actions of tax authority. Subject headings, (keywords) Corporate taxation, indirect taxation, business taxation, limited company Pages Language URN 83 pages + (4 pages) finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Ulla Keto Master s thesis assigned by Kaakkois-Suomen yritysverotoimisto Southeastern Finland Corporate Tax Office

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Opinnäytetyön tavoitteet ja rajaus sekä tutkimusongelma Tutkimusmenetelmä Tutkimusaineisto Tutkimuksen luotettavuuden arviointi ja yleistettävyys Opinnäytetyöprosessin kuvaus Verohallinnon ja Kaakkois-Suomen yritysverotoimiston esittely Työntekijän perehdytys Kaakkois-Suomen Yritysverotoimistossa VEROTUKSELLISTEN ONGELMAKOHTIEN KARTOITUS Osakeyhtiöverotuksen perustietopaketin sisällön kartoitus Tulokset haastatteluista ja ryhmäkeskustelusta OSAKEYHTIÖ JA SEN VEROVELVOLLISUUS Yleistä osakeyhtiöistä Osakeyhtiön varojen jakaminen Osingonjako Varojen jakaminen yhtiön oma pääomasta Osakeyhtiömuotoisen toiminnan aloittaminen Osakeyhtiön perustaminen ja rekisteröinti Alv- ja työnantajarekistereihin hakeutuminen Ennakkoperintärekisteri ja ennakkovero Osakeyhtiön ilmoitusvelvollisuus Veroilmoitus Alv-velvollisen ja työnantajan ilmoitusvelvollisuus Arvonlisäveron palauttaminen Vuosi-ilmoitusten antaminen Muutoksenhaku verotukseen Tietojen salassapitovelvollisuus ja asiakkaan kuuleminen OSAKEYHTIÖVEROTUKSEN ERITYISKYSYMYKSIÄ Tulolähteet osakeyhtiön verotuksessa Vuokraustoiminta... 43

5 5.1.2 Arvopaperikauppa Käyttöomaisuuden poistot ja arvonalentumiset Kuluvan käyttöomaisuuden poistot verotuksessa Hyllypoistot ja poistoero Varaukset ja arvonalentumiset Luovutusvoitto ja -tappio Osingot Osakeyhtiön saamat osingot Luonnollisen henkilön saamat osingot Peitelty osinko OSAKEYHTIÖIDEN VEROTUKSEN ONGELMATAPAUKSIA Kiinteistöstä saadut tuotot ja tulolähdejako Osakeyhtiön puun myynnit Hyllypoistot veroilmoituksella Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitto ja -tappio Jälleenhankintavaraus ja poistoeron muutos Osinkotuottojen veronalaisuus ja lähdeveron hyväksi lukeminen Yhtiön omistama kiinteistö osakkaan käytössä Omistajuuden vaihdokset ja yhtiön tappioiden vähennysoikeus KOKEMUKSIA TIETOPAKETIN SISÄLLÖSTÄ Työntekijöiden kokemuksia Kehitysehdotukset ja toivotut jatkotoimenpiteet Hyödyt toimeksiantajalle LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Tämä opinnäytetyö on työelämälähtöinen kehittämistehtävä, jonka käsittelee osakeyhtiöiden verotusta ja erityisesti niitä seikkoja, joita päivittäisessä työssä käsitellään yhteisöasiakkaita palveltaessa. Opinnäytetyön tarkoituksena on havainnollistaa osakeyhtiöiden verotukseen liittyviä perusasioita, erityisesti uuden työtekijän näkökulmasta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena myös on kartoittaa osakeyhtiöiden verotukseen liittyviä ongelmakohtia ja kerätä tietoa siitä, kuinka ongelmakohtien tutkimista sekä käsittelyä voitaisiin ohjeistaa helposti ja selkeästi esimerkiksi uusille työntekijöille tai uusissa työtehtävissä aloittaville työntekijöille. Verohallinnossa on meneillään laajat organisaatiouudistukset, joissa verotustehtäviä keskitetään suurempiin toimintoyksiköihin. Näin ollen useiden työtekijöiden nykyiset työtehtävät saattavat muuttua tai vaihtua kokonaan. Eräs huomioon otettava tekijä on suurten ikäluokkien eläköityminen, joka voi osaltaan lisätä Verohallinnon rekrytointitarvetta. Uudistukset verolainsäädännössä lisäävät koulutustarvetta myös pitkään Verohallinnossa työskennelleiden henkilöiden ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Verohallinnon työmenetelmien jatkuva kehittäminen ja tuottavuuden tehostaminen luovat omalta osaltaan paineita ammattitaidon kehittämiselle, jotta laadukasta työtä voidaan tehdä myös jatkuvasti kiristyvästä työtahdista huolimatta. Verohallinto panostaa paljon asiakastyytyväisyyden parantamiseen sekä palveluiden kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Verohallinnossa on tarjolla paljon erilaisia koulutusmateriaaleja ja koulutuksia, mutta varsinaisesti yhteisöverotukseen keskittyvää yksinkertaista ja selkeää peruskoulutusmateriaalia ei vielä ole ollut. Uusissa työtehtävissä aloittavan henkilön voi olla hankala etsiä juuri hänen kannaltaan olennaista tietoa valtavasta tietomäärästä, joten tiivis perustietopaketti osakeyhtiöiden verotuksesta ja verotuksen toimittamisesta antaa mielestäni erinomaisen pohjan osakeyhtiön välittömän verotuksen työtehtäviin perehtymisen aloittavalle työntekijälle. Tämä opinnäytetyö käsittelee Suomen verotusmenettelyä ja osakeyhtiöiden verotusta, joten lähdekirjallisuutena on käytetty Suomen verolainsäädäntöä, Verohallinnon antamia ohjeita ja oppaita sekä suomalaisten asiantuntijoiden kirjoittamia teoksia verotuk-

7 2 seen ja kirjanpitoon liittyen. Ulkomaisia teoksia ei ole ollut käytettävissä, koska tästä työstä on rajattu pois kansainväliseen verotukseen liittyvät asiakokonaisuudet. Kansainvälisessä verotuksessa olennaisen osan muodostaa erityisesti arvonlisäverotukseen liittyvät asiat, joista on olemassa lainsäädännössä lukuisia erityissäännöksiä. Kansainvälisten yritystoiminnan verotuksen monitahoisuuden sekä laajuuden vuoksi kyseisiä asioita ei tässä opinnäytetyössä ole käsitelty. 2 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Tässä luvussa tarkastellaan osakeyhtiöiden verotusta käsittelevän opinnäytetyön tavoitteita ja aihealueen rajauksia. Myös opinnäytetyön tutkimusongelma sekä tutkimuksen toteuttaminen aikatauluineen esitellään tässä luvussa. Tutkimusmenetelmä sekä tutkimusaineiston keräämistavat on kuvailtu ja perusteltu seuraavassa osiossa lähdekirjallisuuteen pohjautuen. Lisäksi tämän opinnäytetyön laatimisprosessia esitellään sekä sanallisesti että havainnollistaen muun muassa ajatuskaaviolla. 2.1 Opinnäytetyön tavoitteet ja rajaus sekä tutkimusongelma Verohallinnossa on meneillään laaja organisaatiouudistus, jossa verotustoimintoja keskitetään maanlaajuisesti suurempiin toimintoyksikkökokonaisuuksiin. Yksittäisiä verotoimistoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jotta voidaan helpommin sijoittaa laajempia asiakasryhmiä tiettyjen toimipaikkojen asiakkaiksi. Tämän vuoksi lähitulevaisuudessa onkin eräänä tärkeänä painopisteenä muun muassa henkilöstön kouluttaminen ja osaamisen ylläpitäminen. Organisaatiouudistuksen ohessa myös suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen lisää paineita uuden henkilöstön rekrytoinnille ja kouluttamiselle. Esimerkiksi yhteisöverotus keskitetään yritysverotoimistoihin. Näin ollen osakeyhtiöiden verotukseen keskittyvästä peruskoulutusmateriaalista tai niin sanotusta perustietopaketista on apua uusiin työtehtäviin perehdyttämisessä. Opinnäytetyöni tavoitteena on laatia niin sanottu perustietopaketti yhteisöverotusta aloittavalle verottajalle. Tämän kehittämistehtävän sisältämien aiheiden ja asiakokonaisuuksien tarkoituksena on auttaa uutta työtekijää palvelemaan asiakasta muun muassa puhelimitse sekä toimittamaan yhteisön tuloverotus asiakkaan antaman veroilmoituksen pohjalta. Opinnäytetyön viitekehys tukee osaamisen kehittymistä ja esimerkkiosa täy-

8 3 dentää sitä. Tämä raportti ei varsinaisesti ole sellaisenaan käyttöönotettavaksi kelpaava koulutusmateriaali, sillä Verohallinnossa on tarkat määräykset kirjallisen aineiston määrämuotoisuudesta ja ulkoasusta. Opinnäytetyöni kuitenkin helpottaa ja nopeuttaa virallisen materiaalin laadintaa, sillä se sisältää yleisellä tasolla niitä asioita, joita jokapäiväisessä työssä käsitellään yhteisön tuloverotusta toimitettaessa sekä yhteisöasiakkaita palveltaessa. Tutkimuksen toteuttamisen yhteydessä olen myös kerännyt tietoa siitä, kuinka uuden työtekijän perehdyttämistä osakeyhtiön välittömän verotuksen työtehtäviin voitaisiin kehittää Kaakkois-Suomen yritysverotoimistossa. Uusien työntekijöiden perehdyttämisessä yhteisöverotuksen työtehtäviin tästä tutkimuksesta ja raportista on varmasti apua. Yhteisöverotus on laaja kokonaisuus ja usein uusi työntekijä aloittaa työhön perehtymisen yhteisöjen välittömän verotuksen eli osakeyhtiön tuloverotuksen toimittamisesta. Välittömällä verotuksella tarkoitetaan kultakin tilikaudelta annettavan veroilmoituksen pohjalta tapahtuvaa verotusta. Opinnäytetyöni keskittyy pohtimaan lähinnä yhteisöjen välittömän verotuksen toimittamiseen liittyviä seikkoja. Käsittelen tässä raportissa myös osakeyhtiön perustamiseen sekä sen verovelvollisuuteen liittyviä yleisiä asioita. Oman kokemukseni mukaan kokonaisuuden hahmottaminen helpottaa uusien asioiden oppimista, sillä kun perusteet osakeyhtiöiden verotukseen liittyvistä asioista ovat hallinnassa, on täydentävän lisätiedon hankkiminen helpompaa, koska ymmärtää asioiden syy-seuraussuhteet. Opinnäytetyössäni on rajattu ulkopuolelle muut yhteisöt kuin osakeyhtiöt. Konserniyhtiöt ja esimerkiksi myös konserniavustukset sekä siirtohinnoittelua koskevat asiat on rajattu pois. Laatimani raportti ei varsinaisesti sisällä arvonlisäverotukseen eikä ennakkoperintään liittyviä asioita, sillä kyseiset aiheet ovat todella laajoja kokonaisuuksia ja sisältävät paljon erityiskysymyksiä. Arvonlisäverotuksen osalta opinnäytetyöni käsittää ainoastaan arvolisäverovelvollisuuteen sekä valvontailmoitusten antamisen ja arvonlisäveron palautuksen hakemiseen liittyviä perusasioita. Ennakkoperintään liittyen olen käsitellyt opinnäytetyössäni myös yleisiä perusasioita, kuten valvonta- ja vuosiilmoitusten antamisen sekä ennakkoperintärekisteriä ja ennakkoveroja koskevat perusasiat. Edellä mainitut arvonlisäverotuksen ja ennakkoperinnän asiat liittyvät olennaisesti päivittäiseen työhön ja asiakkaiden palvelemiseen, joten nämä on ollut tärkeää sisällyttää opinnäytetyöhöni. Opinnäytetyöstäni on rajattu pois myös yritysjärjestelytilanteet,

9 koska ne ovat osaltaan hyvin laaja kokonaisuus ja tutkimustulosten perusteella yritysjärjestelytilanteet ovat suhteellisen harvoin esillä päivittäisessä työssä. 4 Uusille työntekijöille tai esimerkiksi pitkiltä hoito- tai virkavapailta takaisin töihin palaaville työntekijöille ei varsinaisesti ole olemassa peruskoulutusmateriaalia osakeyhtiöiden verotukseen liittyvistä perusasioista. Verohallinnolla on oma verkkooppimisympäristö, jossa on tarjolla lukuisia verotukseen liittyviä opintokokonaisuuksia. Verkkokursseja ja -materiaaleja on monenlaisia ja eri vaativuustasoisia, mutta pelkästään osakeyhtiöiden osalta peruskoulutusmateriaalia ei ole. Verohallinto on laatinut paljon ja laatii jatkuvasti lisää ohjeita ja oppaita, joita sekä asiakkaat että työntekijät käyttävät päivittäin tiedon hankkimiseen. Koska tietoa ja tiedon lähteitä on hyvin paljon, voi uuden työntekijän olla hankalaa löytää haluamansa tieto nopeasti. Tämän kehittämistehtävän tarkoituksena on laatia perustietopaketti, joka sisältää tietoa yleisimmistä asioista osakeyhtiöihin ja niiden verotukseen liittyen. Peruskokonaisuuden hallinta helpottaa syventävien tietojen etsimisessä. Opinnäytetyössäni havainnollistan muun muassa esimerkkien avulla yleisesti kysyttyjä ja tarkasteltavia asioita osakeyhtiöiden verotuksessa välittömän verotuksen osalta. Erityistapauksia kuvaavat esimerkkitapaukset olen laatinut omaan yhteisöverotuksen työkokemukseen ja sitä kautta hankittuun ammattitaitooni perustuen. 2.2 Tutkimusmenetelmä Yleisesti tutkimukset on jaettu kahteen eri luokkaan, kvantitatiivisiin ja kvalitatiivisiin eli määrällisiin ja laadullisiin tutkimuksiin. Nämä kaksi tutkimuksen tekotapaa eroavat toisistaan sekä tutkimuksen teon että tulosten analysoinnin kannalta. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa tuloksia analysoidaan lukujen ja niiden välisten tilastollisten yhteyksien avulla. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tarkastelemaan tutkittavaa kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. (Alasuutari 1994, ) Laadullisessa tutkimuksessa tutkijalla on keskeinen osa verrattuna tilastollisiin tutkimuksiin. Laadullisen tutkimuksen tutkijalla on vapaus joustavaan tutkimuksen suunnitteluun sekä toteutukseen ja tämä edellyttää tutkijalta tutkimuksellista mielikuvitusta. Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa keskitytään usein pieneen määrään tutkittavia tapauksia ja näitä analysoidaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Aineiston

10 5 tieteellisyyden kriteeri laadullisessa tutkimuksessa on aineiston laatu eikä sen määrä, kuten määrällisessä tutkimuksessa eli kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Harkinnanvaraisessa otannassa on kysymys lähinnä tutkijan kyvystä rakentaa tutkimukseensa vahvat teoreettiset perustat, jotka ohjaavat aineiston hankintaa. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa puhutaan usein aineistolähtöisestä analyysistä eli teorian kokoaminen aloitetaan empiirisestä aineistosta alkaen. Aineistolähtöinen analyysi on tarpeellinen silloin, kun halutaan perustietoa jonkin tietyn ilmiön olemuksesta. Laadullisessa tutkimuksessa eräänä tärkeänä asiana on se, että tutkijalla ei tule olla tiettyjä ennakko-oletuksia tutkittavasta asiasta, toisin sanoen tutkimuksen tulee olla hypoteesiton. (Eskolan & Suoranta 1998, ) Laadullisen ja määrällisen tutkimuksen yksi merkittävä ero on myös kohdejoukon valinta. Hirsjärven ym. (1997, 165) mukaan määrällisessä tutkimuksessa käytetään kohdejoukon valinnassa satunnaisotosta, kun taas laadullisessa tutkimuksessa vastaajat valitaan tarkoituksenmukaisesti. Tuomen ja Sarajärven (2002, 88-89) mukaan yksi tapa aineiston keräämisessä on eliittiotanta. Sillä tarkoitetaan tutkimusta, jossa tiedonantajiksi valitaan ne henkilöt, joilta oletetaan saatavan parhaiten tietoa tutkittavasta ilmiöstä. Valinnan kriteereinä voidaan pitää esimerkiksi kirjoitustaitoa, itsensä ilmaisemisen taitoa tai orientaatiota maailmaan. Opinnäytetyöni on luonteeltaan laadullinen tutkimus, sillä se keskittyy pieneen määrään tutkittavia tapauksia, joita on analysoitu mahdollisimman tarkasti. Tämä kehittämistehtävä on niin sanottu aineistolähtöinen analyysi, sillä teorian kokoaminen on aloitettu empiirisestä aineistosta. Tutkimusaineisto on kerätty laadullisen tutkimuksen keinoin eli haastattelemalla ja havainnoimalla. Kohdevalinta on suoritettu niin sanottuna eliittiotantana, sillä haastateltaviksi pyysin ne henkilöt, joilta parhaiten oletin saavani tietoa tutkittavasta asiasta. Tutkimusaineiston keräämiseksi valitsin mielestäni tutkimuksen kattavuuden kannalta sopivan joukon. Tutkimusta varten haastateltaviksi valitsin Kaakkois-Suomen yritysverotoimistosta henkilöitä, jotka ovat muutamia vuosia sitten aloittaneet yhteisöverotuksen työtehtävissä, siirtyneet Verohallinnon sisällä uusiin tehtäviin tai olleet pidemmän aikaa pois yhteisöverotuksen työtehtävistä. Lisäksi järjestin ryhmäkeskustelun, jossa ennalta suunnitellun keskustelurungon perusteella keskustelin kolmen kokeneen yhteisöverottajan kanssa. Ryhmäkeskusteluun osallistuneet esittelijät ovat toimineet muun muassa uusien työtekijöiden perehdyttäjinä. Nyttemmin he antavat

11 6 verosihteereille tukea verotuksen aineellisiin asioihin liittyen. Esittelijät yhdessä asiantuntijoiden kanssa auttavat yhteisöverotusta tekeviä verosihteereitä verotuksellisesti tulkinnallisissa ja ongelmallisissa tapauksissa. 2.3 Tutkimusaineisto Laadullisella aineistolla tarkoitetaan Eskolan ja Suorannan (1998, 15) mukaan aineistoa, joka on ulkoasultaan tekstiä. Aineisto voi muodostua esimerkiksi haastatteluiden ja havainnointien pohjalta. Laadullisessa tutkimuksessa tutkimussuunnitelmaa voidaan muotoilla uudelleen tutkimuksen edetessä. Laadullisessa tutkimuksessa tutkinta jakautuu koko tutkimusprosessiin, eikä tutkintaa tarvitse eriyttää prosessin omaksi vaiheekseen. Laadullisen tutkimuksen edetessä tutkimussuunnitelmaa tai jopa itse tutkimusongelmaa voidaan joutua muotoilemaan uudelleen aineistonkeruun kuluessa. Tuomen ja Sarajärven (2002, 73) mukaan laadullisessa tutkimuksessa yleisimmät tiedonkeruumenetelmät ovat haastattelu, kysely, havainnointi ja erilaisiin dokumentteihin sekä asiakirjoihin perustuva tieto. Tiedonkeruumenetelmiä voidaan käyttää vaihtoehtoisina, rinnakkain tai yhdisteltyinä. Menetelmän valintaan vaikuttaa paitsi tutkittava ongelma myös tutkimukseen käytettävissä olevat resurssit. Haastattelulla tarkoitetaan henkilökohtaista haastattelua, jossa vastaaja esittää vastauksensa haastattelijan esittämään kysymykseen. Haastattelu on vuorovaikutusta, jossa molemmat osapuolet vaikuttavat toisiinsa. Eskola ja Suoranta (1998, 86) kirjoittavat, että erilaisia haastattelutyyppien jakoja on useita, kuten on myös niiden nimityksiä. Yksinkertainen jako saadaan, kun otetaan huomioon toisaalta kysymysten muotoilun kiinteyden aste ja toisaalta se, miten paljon haastattelija jäsentää haastattelutilannetta. Näiden kriteerien mukaan saadaan jako neljään eri haastattelutyyppiin. Strukturoidussa haastattelussa (tai lomakehaastattelussa) kysymysten muotoilu ja järjestys on kaikille sama. Tämän perustana on ajatus siitä, että kysymyksillä on sama merkitys kaikille. Myös vastausvaihtoehdot ovat valmiit. Haastateltava valitsee vastausvaihtoehdoista itselleen kaikkein sopivimman. Puolistrukturoitu haastattelu poikkeaa edellisestä siinä, että kysymykset ovat kaikille samat, mutta valmiita vastausvaihtoehtoja ei käytetä. Haastateltava vastaa kysymyksiin vapaasti omin sanoin. Teemahaastatte-

12 7 lussa haastattelun aihepiirit, teema-alueet on etukäteen määrätty. Menetelmästä puuttuu strukturoidulle haastattelulle tyypillinen tarkka muoto ja järjestys. Haastattelija varmistaa, että kaikki etukäteen päätetyt teema-alueet käydään haastateltavan kanssa läpi, mutta niiden järjestys ja laajuus vaihtelee haastattelusta toiseen. Avoimessa haastattelussa tilanne muistuttaa kaikkein eniten tavallista keskustelua. Haastattelija ja haastateltava keskustelevat tietystä aiheesta, mutta kaikkien haastateltavien kanssa ei käydä läpi kaikkia teema-alueita. (Eskola & Suoranta 1998, 87.) Tämän opinnäytetyön tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla sekä havainnoimalla. Suurin osa tutkimusaineistosta on kerätty henkilökohtaisilla haastatteluilla (liite 1) sekä ryhmäkeskustelulla (liite 2). Yksilöhaastatteluita toteutin seitsemän ja ryhmäkeskusteluun osallistui kolme henkilöä. Yhtenä osana tutkimusaineistoa ovat myös omat kokemukseni siitä, mitä tietoa itse olisin kaivannut yhteisöverotuksen työuraani aloittaessa. Henkilökohtaisten haastatteluiden muoto on ollut strukturoitu ja puolistrukturoitu, koska haastattelukysymykset ovat sisältäneet sekä kysymyksiä, joissa on valmiit vaihtoehdot ja avoimia kysymyksiä. Kaikille haastatelluille on esitetty samat kysymykset, samassa järjestyksessä. Ryhmäkeskustelun avulla toteutettu haastattelussa lähinnä teemahaastattelu, sillä keskustelun aihe oli valittu etukäteen, mutta haastattelu kysymysten järjestys ei ollut ennalta määrätty. 2.4 Tutkimuksen luotettavuuden arviointi ja yleistettävyys Tehdyn tutkimuksen luotettavuuden arviointi on aina ongelmallista, mutta erityisen ongelmalliseksi se on yleisesti koettu laadullisten tutkimusten kohdalla. Laadullisen tutkimuksen luotettavuus perustuu aineiston ja johtopäätösten validiteettiin. Validiteetilla on kaksi ulottuvuutta: aineiston ja johtopäätösten tulee vastata tutkittavan ajatuksia (aitous) ja niiden tulee liittyä tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin (relevanssi). Tutkimusaineiston aitous edellyttää, että aineisto koskee tutkijan ja tutkittavan kannalta samaa asiaa. Aineiston aitous riippuu tutkijan ja tutkittavien välisestä yhteisymmärryksestä. Aineiston relevanssi perustuu siihen, miten tutkija käyttää hyväkseen teoreettista perehtyneisyyttään tutkittavaan asiaan haastatellessaan tutkittavia. Tutkimuksen johtopäätökset ovat valideja, jos ne ovat aitoja ja relevantteja tutkimuksen teorian kannalta. (Syrjälä ym. 1994, )

13 8 Tutkimuksia tehtäessä on tärkeää pohtia kunkin tutkimuksen tulosten yleistettävyyttä. On tärkeää, että tutkija itse selvittää, miltä osin tuloksia voidaan pitää yleistettävinä. Tässä työelämän kehittämistehtävässä ei pyritä lopputulosten suhteen tilastollisiin yleistyksiin. Tutkimuksessa pyritään kuvaamaan tutkittavan asian nykytila ja ymmärtämään tulevaisuuden sille asettamia vaatimuksia. Alasuutarin (1994, ) mukaan tehtäessä oletuksia tulosten yleistettävyydestä on usein parempi olla varovainen ja vaatimaton kuin liian optimistinen ja itsevarma. Mielestäni haastatteluiden ja ryhmäkeskustelun avulla kerätty tutkimusaineisto on luotettava ja kuvaa hyvin nykytilaa. Myös haastatteluiden kohdejoukko on kattava, sillä se käsittää sellaisten henkilöiden mielipiteitä ja tuntemuksia, jotka tarkastelevat käsiteltyä aihetta hieman eri näkökulmista. Aineistossa on mukana pitkään asiakaskohtaista yhteisöverotusta tehneiden ja uusia henkilöitä perehdyttäneiden mielipiteitä ja ajatuksia (esittelijät 3 henkilöä) sekä sellaisten henkilöiden ajatuksia ja kokemuksia, jotka ovat itsekin jokin aika sitten aloittaneet perehtymisen yhteisöverotuksen työtehtäviin (verosihteerit 7 henkilöä). Eräänä osana tutkimusaineistoa ovat myös omat henkilökohtaiset kokemukseni yhteisöverotuksen työtehtäviin perehtymisestä sekä siitä, minkälaista opastusta ja koulutusta itse olisin toivonut urani alkuvaiheessa. Tutkimusaineistoa varten haastateltavat henkilöt ja haastattelukysymykset on valittu ja suunniteltu siten, että tutkimustulokset antavat kattavan kuvan niistä asioista, joita päivittäisessä työssä yhteisöasiakkaita palvellessa tarvitaan. Näin ollen tutkimustulosten perusteella on mahdollista laatia perustietopaketti osakeyhtiöiden verotukseen liittyen erityisesti uuden työntekijän näkökulmasta. Uuden työtekijän aikaisempi työkokemus ja koulutustausta vaikuttaa ratkaisevasti tiedon tarpeeseen uusiin töihin perehtymisessä. Tutkimusta varten haastatteluilla henkilöillä on erilainen koulutustausta sekä erilainen työkokemus. Mielestäni tutkimus on toteutettu riittävän kattavasti, jotta tutkimustulokset ovat yleistettävissä. Mielestäni tässä opinnäytetyössä esitetyt tiedot helpottavat uuden työntekijän päivittäistä työtä osakeyhtiöiden välittömän verotuksen toimittamisessa sekä asiakkaiden palvelemisessa.

14 2.5 Opinnäytetyöprosessin kuvaus 9 Opinnäytetyön suunnittelemisen aloitin talvella 2008, kun työpaikallani keskusteltiin muun muassa verkkokoulutusmateriaalien uudistamisesta ja uusien koulutusmateriaalien tarpeesta. Pelkästään yhteisöverotusta ja sen perusteita käsittelevää koulutusaineistoa ei vielä ollut ja koulutusmateriaalin uudistamisen yhteydessä oli tarkoitus laatia yhteisö- ja yritysverotuksen koulutusmateriaali, jossa pääpainopisteenä tulisi olemaan yritysverotus. Kaakkois-Suomen yritysverotoimistossa palvellaan pelkästään yhteisöasiakkaita, joten yritysasiakkaiden verotuksen koulutusmateriaalista ei juuri olisi yritysverotoimistolle apua uusia työtekijöitä perehdytettäessä. Teoreettisen viitekehyksen suunnittelussa käytin apuna paperille hahmottelemiani erilaisia ajatuskaavioita aihealueeseen liittyen (kuva 1). Ajatuskaavioiden avulla suunnittelin muun muassa rajauksia ja aihealueen tärkeimpiä painopisteitä. Ilmoitukset PRH:lle Rekistereihin merkitseminen Ennakkoperintärekisteri Alvvelvollisuus Työnantaja Osakeyhtiö Perustaminen Ilmoitusvelvollisuus Muut ilmoitukset Veroilmoitus Mitä on ilmoitettava ja milloin? Valvontailmoitukset sekä maksut Vuosi-ilmoitukset Muutoksenhaku Selvitettävä haastattelujen avulla asiat, jotka yleisimmin esiintyvät päivittäisessä työssä. KUVA 1. Aihealueiden kartoittaminen

15 10 Rajauksien ja painopistealueiden suunnittelussa käytin omaa kokemustani yhteisöverotuksesta ja sekä omia kokemuksiani siitä, kuinka itse olen vuosien saatossa syventänyt ammattitaitoani osakeyhtiöiden verotukseen liittyen päivittäisessä työssäni. Opinnäytetyöni aihealueen hahmottelu ja sekä mahdollisten rajausten asettelua toteutin toukokuussa 2008, jolloin myös esitin alustavan suunnitelman opinnäytetyöni ohjaavalle opettajalle. Kun tutkimusongelma ja tutkittava alue sekä opinnäytetyöni todennäköinen rakenne olivat muotoutuneet suhteellisen selkeäksi kokonaisuudeksi, aloitin tutustumisen tutkimusmenetelmäkirjallisuuteen. Tutkimusmenetelmiin ja erilaisiin tutkimusaineiston keräämistapoihin tutustuin touko-kesäkuussa Tutkimusmenetelmäkirjallisuuteen pohjautuen suunnittelin opinnäytetyölleni mielestäni parhaiten soveltuvat tavat kerätä tietoa ja aineistoa tutkimuksen toteuttamiseksi. Tutkimusmenetelmäkirjallisuuteen perehtymisen myötä valitsin opinnäytetyöni luonteeseen parhaiten soveltuvat tiedon keruumenetelmät ja kohderyhmän, jolta todennäköisimmin saan tutkimustani parhaiten ja kattavimmin havainnollistavan tutkimusaineiston. Haastattelukysymysten ja ryhmäkeskustelurungon suunnittelun toteutin kesäkuussa Samanaikaisesti kirjoitin opinnäytetyöni tutkimusmenetelmään ja tutkimusaineistoon ja sen keruuseen liittyvää teoriaa kirjallisuuteen pohjautuen. Kesä-heinäkuussa 2008 aloin kirjoittamaan myös teoreettista viitekehystä muun muassa osakeyhtiöiden perustamiseen sekä osakeyhtiöiden ilmoitusvelvollisuuteen liittyvien yleisten asioiden osalta. Olen hyödyntänyt nykyistä omaa työkokemustani ja omia kokemuksiani ajalta, jolloin aloitin työskentelyn yhteisöverotuksen parissa muun muassa opinnäytetyön rajauksia suunnitellessani sekä viitekehyksen rakennetta muotoiltaessa. Suurimman osan henkilökohtaisista haastatteluista toteutin heinäkuussa 2008, mutta osan haastatteluista jouduin toteuttamaan myöhemmin työntekijöiden kesälomien sekä muiden työkiireiden vuoksi. Ryhmäkeskustelun toteutin syyskuussa. Haastatteluiden tulosten analysointia tein välittömästi haastatteluiden jälkeen ja samalla täydensin opinnäytetyöni rakennetta tutkimustulosten perusteella. Ensimmäisten seitsemän henkilökohtaisten haastatteluiden jälkeen aloin kirjoittamaan teoreettista viitekehystä liittyen asioihin, jotka haastattelujen perusteella nousivat olennaisimmin esille.

16 11 Alustava suunnittelu Tutkimusmenetelmiin tutustuminen Teoreettisen viitekehyksen kirjoittaminen Haastattelu kysymysten laadinta Haastattelut Haastattelut Tutkimustulosten analysointi ja raportointi Kokemuksien kerääminen tutkimukseen osallistuneilta Kehitys- ja parannusehdotukset Viimeistely Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu KUVA 2. Opinnäytetyöni laatiminen aikajanalla Kun opinnäytetyöni teoriaosuus ja sitä täydentävät esimerkkitapaukset olivat valmiit, annoin osakeyhtiöiden verotusta käsittelevän perustietopaketin eli opinnäytetyön luvut 4-6 tutustuttavaksi tutkimukseen osallistuneille henkilöille (10) ja lisäksi Kaakkois- Suomen yritysverotoimiston elinkeinoverotuksen asiantuntijalle (1). Henkilöt tutustuivat materiaaliin noin viikon ajan, antoivat minulle palautetta perustietopakettiin liittyen joko suullisesti tai sähköpostitse. Palautteen antamiseksi ei ollut valmiita kysymyksiä, vaan pyysin henkilöitä omin samoin kuvailemaan oliko materiaalissa heidän mielestään jotain turhaa tai puuttuiko siitä jotain olennaista tietoa. Lisäksi pyysin heitä kertomaan ajatuksista, joita perustietopaketti heissä herätti. Saadun palautteen perusteella kirjoitin työntekijöiden kokemuksista perustietopakettiin liittyen sekä kehitysideoista, joita palautteena sain. 2.6 Verohallinnon ja Kaakkois-Suomen yritysverotoimiston esittely Verohallinnon asiakkaita ovat veronsaajat, veronmaksajat ja tietopalveluasiakkaat. Verohallinto haluaa tarjota asiakkaille laadukkaita verotuspalveluita sekä järjestää toimintansa joustavasti. Verohallinnon alueelliset verovirastot vastaavat oman toimialueensa verotuksesta, verovalvonnasta sekä asiakaspalvelusta. Tuottavuussyistä ja asiantuntemuksen takaamiseksi joidenkin asiakasryhmien verotus on keskitetty tiettyihin toimipis-

17 12 teisiin. Yritysasiakkaat ovat Verohallinnon toiminnan kannalta hyvin keskeisessä asemassa, sillä yritykset tilittävät Verohallinnolle työntekijöiden palkoista perityt verot ja maksut sekä ovat merkittäviä tietojen antajia henkilöverotuksen toimittamiseksi. (Verohallinto - yleisesite Suomen Verohallinnosta, 2008.) Kaakkois-Suomen yritysverotoimisto vastaa Kaakkois-Suomen alueen yhteisöasiakkaiden verotuksesta, verovalvonnasta sekä asiakaspalvelusta. Verohallinnon perustehtävänä on toimittaa verotus sekä tilittää verot ja veronluonteiset maksut niin, että veronmaksajille aiheutuu varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa. Perustehtävään sisältyy myös se, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisenä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Perustehtävää tuetaan neuvomalla ja ohjaamalla asiakkaita, jotta he suoriutuisivat verotukseen liittyvistä velvoitteistaan mahdollisimman vaivattomasti. Verohallinnon arvot ovat tasapuolisuus, luotettavuus ja korkea ammattitaito. (Verohallinto - yleisesite Suomen Verohallinnosta, 2008.) Kaakkois-Suomen yritysverotoimistossa hoidetaan Kaakkois-Suomen alueen yhteisöjen verotus kaikkien verolajien osalta. Suurin osa Kaakkois-Suomen yritysverotoimiston asiakkaista on osakeyhtiöitä. Kaakkois-Suomen yritysverotoimistossa työskentelee tällä hetkellä 15 verosihteeriä ja 3 esittelijää, joiden tehtäviin kuuluvat muun muassa yhteisöjen välittömän verotuksen toimittaminen, arvonlisäveron palautushakemusten käsittely, ennakkoverojen muutoshakemusten käsittely ja muutosverotus sekä verotarkastuskertomusten maksuunpanot. Käsittelijöitä, jotka hoitavat muun muassa yhtiöiden rekisteröintiin liittyviä tehtäviä, arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten valvontaa on yhteensä seitsemän. Kaakkois-Suomen yritysverotoimistossa on kaksi arvonlisäverotuksen asiantuntijaa, yksi ennakkoperinnän asiantuntija, yksi muutosverotuksen asiantuntija sekä yksi elinkeinoverotuksen asiantuntija. Lisäksi Kaakkois-Suomen yritysverotoimistossa työskentelee kahdeksan henkilöä, joiden pääasiallisiin tehtäviin kuuluvat vuosivalvontaan liittyvät tehtävät. Esimiestehtävissä työskentelee neljä henkilöä. Työskentelen Kaakkois-Suomen yritysverotoimistossa yhteisöverotuksen työtehtävissä ja olen tehnyt asiakaskohtaista yhteisöverotusta lähes kuusi vuotta. Asiakaskohtaisella yhteisöverotuksella tarkoitetaan yhteisöjen verotusta kaikkien verolajien osalta. Asiakaskohtaisessa yhteisöverotuksessa työtehtävät käsittävät pääpiirteissään verotuksen

18 13 toimittamisen veroilmoituksen pohjalta, arvonlisäveronpalautushakemusten käsittelyn, ennakkoverojen muutokset, muutosverotuksen, verotarkastuskertomusten maksuunpanot sekä asiakkaiden palvelemisen puhelimitse sekä toimiston asiakaspalvelupisteessä. Kaikkia asiakkaita palvellaan kokonaisvaltaisesti, siksi jokaisen asiakaskohtaista yhteisöverotusta työkseen tekevän tulee hallita niin välitön verotus, arvonlisäverotus kuin ennakkoperintäkin. Kun uusi henkilö aloittaa työskentelyn yritysverotoimistossa, hänen tehtäviinsä kuuluu yleensä aluksi välittömän verotuksen toimittaminen eli yhtiön verotuksen toimittaminen veroilmoituksen perusteella. Työkokemuksen karttuessa työtehtäviin sisällytetään usein ennakkoverojen muutoshakemusten käsittely ja myöhemmin myös esimerkiksi arvonlisäveron palautushakemusten käsittely. Puhelinpalveluun pääsee mukaan heti, kun kokee hallitsevansa riittävän hyvin ja laajasti yleisimmin asiakkaiden puhelimitse tiedustelemat asiat. Kuten edellä on esitetty, eräs Verohallinnon arvoista on korkea ammattitaito. Ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi jatkuva koulutus on erittäin olennainen osa Verohallinnossa työskentelyä. Korkea ammattitaito on yksi tasapuolisuuden toteutumista edistävä tekijä. Erityisesti uusien työntekijöiden koulutukseen ja perehdytykseen tulee mielestäni sitoutua, koska asiakkaiden hyvä ja ammattitaitoinen palvelu edesauttaa parhaiten Verohallinnon arvojen toteutumista. 2.7 Työntekijän perehdytys Kaakkois-Suomen Yritysverotoimistossa Kaakkois-Suomen yritysverotoimistossa uuden työtekijän perehdyttämistä on viimeisten vuosien aikana kehitetty ja kehitystyö jatkuu edelleen. Tällä hetkellä uuden työntekijän perehdyttämiseksi laaditaan kirjallinen suunnitelma, jossa sovitaan muun muassa perehdytysaikataulusta ja henkilöistä, jotka perehdytyksen hoitavat. Suunnitelmassa nimetään henkilöt, jotka opastavat uuden työtekijän talon tavoille yleisellä tasossa ja esimiehet kertovat muun muassa Verohallinnon yleisistä linjauksista. Taloon, työpisteeseen ja työkavereihin tutustumiseen on yleensä varattu yksi päivä. Perehdytyssuunnitelmassa nimetään myös henkilö, joka hoitaa muun muassa atkopastuksen. Lisäksi suunnitelmassa nimetään yksi tai kaksi työhönopastajaa, jotka ovat

19 14 vastuussa uuden henkilön opettamisessa ja perehdyttämisessä varsinaisiin työtehtäviin. Kun uusi työntekijä on ollut talossa noin kuukauden, järjestetään palaveri, jossa perehdyttäjät ja uusi työtekijä keskustelevat keskenään perehdytyksen onnistumisesta. Perehdytysvaiheen jälkeen uudet työtekijät saavat edelleen tukea töiden tekemiseen työhönopastajiltaan ja muilta työkavereilta. Haasteellisissa ja tulkinnanvaraisissa aineellisissa asioissa kaikki verosihteerit saavat apua yritysverotoimiston asiantuntijoilta ja esittelijöitä. Kun uusi työntekijä aloittaa työnsä osakeyhtiöiden välittömän verotuksen toimittamisesta, perehdytyssuunnitelmassa nimetty työhönopastaja neuvoo aluksi uudelle yhteisöverottajalle, mistä löytyy ohjeita muun muassa työmenetelmistä ja verotuksen toimittamisesta. Tapauskohtaisesti tutustutaan tarvittaessa esimerkiksi veroilmoituksen täyttöohjeeseen. Tämän jälkeen siirrytään käsittelemään veroilmoituksia eli toimittamaan osakeyhtiön verotusta veroilmoitusten pohjalta. Keskimäärin yhden tai kahden päivän ajan työhönopastaja ja uusi työtekijä tutkivat yhdessä tapauksia, jolloin opastaja kertoo käsiteltävistä asioista ja tarpeellisista toimenpiteistä sitä mukaa, kun toimenpiteitä vaativia tapauksia tulee esille. Tässä niin sanotussa vierihoitovaiheessa työhönopastaja neuvoo perehdytettävää muun muassa tarvittavien tietokoneohjelmien käytössä ja tarkempien toimintaohjeiden etsimisessä. Mikäli vierihoidon aikana vastaan tulee tulkinnanvaraisia tapauksia, työhönopastaja ja perehdytettävä siirtyvät yhdessä esittelijöiden luokse tiedustelemaan tarkempia neuvoja. Uusi työtekijä siirtyy työskentelemään itsenäisesti omaan työpisteeseensä muutaman päivän vierihoidon jälkeen. Kun perehdytettävälle tulee vastaan ongelmallisia tapauksia, hän voi tulla työhönopastajansa luokse kysymään neuvoa ja tarvittaessa jälleen siirrytään tiedustelemaan neuvoja aineellisiin asioihin liittyen joko esittelijöiltä tai asiantuntijoilta. Käytännössä perehdytys tapahtuu siten, että työ opettaa tekijäänsä. Alkuvaiheessa perehdytettävän kanssa käydään läpi perustasolla muun muassa ilmoitusvelvollisuuteen ja tulolähteisiin liittyviä asioita. 3 VEROTUKSELLISTEN ONGELMAKOHTIEN KARTOITUS Opinnäytetyöni käsittelee osakeyhtiöiden verotusta ja erityisesti niitä asioita, jotka usein nousevat esille jokapäiväisessä työssä. Tutkimusaineisto on kerätty tarkastele-

20 15 maan sitä, että minkälainen aineisto ja informaatio auttaisivat parhaiten aloittavaa yhteisöverottajaa työssään. Tutkimusaineiston avulla olen kartoittanut myös sitä, että mitkä asiat osakeyhtiöiden verotukseen liittyen useimmiten nousevat esille jokapäiväistä työtä tehtäessä. Tutkimusaineiston keräämisen yhteydessä on kartoitettu myös perehdytykseen liittyviä asioita ja kerätty mahdollisia kehittämisideoita. Perehdytystä on tarkasteltu työtekijän kannalta, joka aloittaa työtehtävissä, joka sisältää osakeyhtiöiden välittömän verotuksen toimittamisen. 3.1 Osakeyhtiöverotuksen perustietopaketin sisällön kartoitus Opinnäytetyöni tutkimusta varten haastattelin yritysverotoimiston seitsemää verosihteeriä, jotka ovat aloittaneet työnsä osakeyhtiöiden verotuksen parissa muutamia vuosia sitten, siirtyneet muista tehtävistä yhteisöverotuksen työtehtäviin jokin aika sitten tai ovat olleet yhtäjaksoisesti pidemmän aikaa pois yhteisöverotuksen työtehtävistä. Lisäksi järjestin ryhmäkeskustelun kolmelle esittelijälle, jotka ovat hyvin kokeneita yhteisöverottajia ja ovat toimineet vuosia työhönopastajina sekä neuvoneet työntekijöitä haasteellisissa verotukseen liittyvissä asioissa kaikkien verolajien osalta. Haastatteluiden ja ryhmäkeskustelun avulla olen kerännyt ajatuksia ja kokemuksia siitä, minkälaista ohjeistusta ja opastusta uudelle työntekijälle voitaisiin antaa, jotta uusiin työtehtäviin perehtyminen sujuisi mahdollisimman sujuvasti ja vaivattomasti. Haastattelujen ja ryhmäkeskustelun avulla olen myös kerännyt tietoa ja kokemuksia siitä, mitkä verotukselliset asiat useimmiten nousevat esille osakeyhtiöiden verotuksessa ja mitkä osakeyhtiöiden verotukseen liittyvät asiat koetaan haasteellisimpina. Valitsin aineiston keräämiskeinoksi haastattelut ja ryhmäkeskustelun lomakehaastattelun sijaan, koska lomakehaastattelussa olisivat vastaajat saattaneet ajatella käsiteltävää asiaa liian suppeasti. Kun toteutin haastattelut henkilökohtaisesti, minulla oli mahdollisuus varmistua siitä, että kysymykset ymmärrettiin oikein ja siksi vastauksetkin sisältävät tutkimuksen kannalta olennaiset mielipiteet ja pohdinnat. En äänittänyt haastatteluja tai ryhmäkeskustelua, koska mielestäni se olisi saattanut vaarantaa avoimen ja vapaan keskustelun kulun. Haastattelujen ja ryhmäkeskustelun aikana tein käsin muistiinpanoja haastattelulomakkeelle sekä ryhmäkeskustelurungolle. Jokaisen haastattelun ja ryhmäkeskustelun jälkeen kirjoitin puhtaaksi haastatteluissa ja