Johan Bäckman ITÄMAFIA. Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johan Bäckman ITÄMAFIA. Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset"

Transkriptio

1 Johan Bäckman ITÄMAFIA Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia

2 Poliisiammattikorkeakoulu Espoo 2006 Johan Bäckman ITÄMAFIA Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset ISSN ISBN Kansi: Ari-Pekka Maunuksela Taitto: Taittotalo PrintOne, Helsinki Edita Prima Oy, Helsinki

3 SISÄLLYS PÄÄKOHDIN ESIPUHE... 6 JOHDANTO... 8 I TEORIA JA ANALYYSI II VENÄLÄINEN MAFIAKUVASTO III ITÄMAFIA SUOMESSA IV VALTIO JA VÄKIVALTA VIROSSA V TEOREETTISET JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT

4 ITÄMAFIA Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset Sisällysluettelo SISÄLLYS PÄÄKOHDIN... 3 ESIPUHE... 6 JOHDANTO... 8 I TEORIA JA ANALYYSI Tutkimusongelma Sosiaalinen konstruktionismi Turvallisuus ja turvallistaminen Viholliskuva ja paranoia Venäjä-tutkimuksen koulukunnat Ryssänviha Venäläinen oikeuskulttuuri Järjestäytyneen rikollisuuden käsite Aineisto ja analyysi II VENÄLÄINEN MAFIAKUVASTO Mafiamytologiat Venäjä-demonologia Hajoava valtio? Palkkamurhaajuus Kuviteltu mafia Yhteenveto III ITÄMAFIA SUOMESSA Uudet uhkat Elintasokuilu ja pakolaisuus Suomen poliisin uhkakuvat Helsingin Sanomien uhkakuvapolitiikka Slaavilainen raakuus? Rikostapaukset ja uhkakuvien relevanssi Suomen ja Neuvostoliiton välisiä rikosilmiöitä Suomen ja Venäjän väliset talousrikosilmiöt Autovarkausrikollisuus Paritusrikollisuus Huumerikollisuus Väkivaltarikokset Yhteenveto IV VALTIO JA VÄKIVALTA VIROSSA Poliisireformi Venäjän armeija Suojeluskunta Jääkärikriisi Itä-Virumaa Pommiräjähdykset Suomalaiset rikosuhrit Valtio ja väkivalta Virossa V TEOREETTISET JOHTOPÄÄTÖKSET

5 Sisällys LÄHDELUETTELO Asiakirjat Lakitekstit Sanoma- ja aikakauslehdet sekä uutisarkistot Tieteelliset kausijulkaisut Julkaistut tieteelliset monografiat ja antologiat Julkaistut tieteelliset artikkelit Populaari tietokirjallisuus Muistelmat, mielipide- ja kaunokirjallisuus Hakuteokset Televisio-ohjelmat Julkaisemattomat tieteelliset tutkimukset ja tutkielmat Kirjeenvaihto Tiivistelmä Abstract

6 ITÄMAFIA Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset ESIPUHE Venäjän ja Viron järjestäytynyt rikollisuus herätti Suomessa paljon julkista huolestuneisuutta 1990-luvulla. Viranomaiset ja tiedotusvälineet alkoivat puhua uudesta vaarasta, ensin neuvostorikollisuudesta ja neuvostomafiasta, sitten itärikollisuudesta ja itämafiasta, sekä niihin liittyvän järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden uhkasta. Aika ajoin uhkakuvat julistettiin liioitelluiksi, mutta ne palasivat julkiseen keskusteluun vielä 2000-luvulla. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitän monipuolisen lähdeaineiston valossa, mistä Venäjän ja Viron järjestäytyneessä rikollisuudessa on kysymys ja miten nämä ilmiöt ovat vaikuttaneet Suomeen. Hankin tietoa kokoamalla Venäjällä, Virossa ja Suomessa lukuisia asiantuntijahaastatteluita. Valtaosa haastatelluista oli järjestäytynyttä rikollisuutta tutkineita poliiseja. Samalla perehdyin tutkimuskirjallisuuteen, tilastoaineistoihin, asiakirjoihin ja raportteihin sekä uutisaineistoihin, joista kokosin tietoa uhkakuvista, rikosilmiöistä ja toteutuneista rikostapauksista. Minulla oli mahdollisuus koota tutkimuksen aineisto ja raportoida siitä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kriminologisen yksikön tutkijana vuosina Tuona aikana työskentelin kolmessa Suomen sisäasiainministeriön ja ulkoasiainministeriön rahoittamassa tutkimushankkeessa (Pietarin järjestäytynyt rikollisuus, Viron järjestäytynyt rikollisuus sekä Suomen ja Venäjän väliset talousrikosilmiöt). Tutkimustyötä varten asuin Pietarissa, Tallinnassa ja Lontoossa sekä tietysti kotikaupungissani Helsingissä. Suoritin tutkimustyötä Venäjän kansalliskirjaston, Viron kansalliskirjaston, Suomen kansalliskirjaston, University of Londonin kirjaston ja London School of Economicsin kirjaston kokoelmissa. Kun tutkimuksen tekeminen on kestänyt miltei 10 vuotta, lukuisat ihmiset ovat olleet siinä auttamassa. Professori Risto Alapuro on työn ankarana ohjaajana antanut minulle korvaamattoman hyvää opetusta ja arvokasta kritiikkiä. Toisen ohjaajani dosentti Timo Kyntäjän oikeussosiologian ja kriminologian syvällinen tietämys on ratkaisevasti tukenut minua työni kirjoittamisessa. Oikeuspoliittiselle tutkimuslaitokselle olen kiitollinen hyvistä olosuhteista tutkimusaineiston kokoamisessa ja työni alustavassa muotoilussa. Professorit Paavo Uusitalo ja Harri Melin antoivat käsikirjoitukseen perusteellisia ja arvokkaita kommentteja esitarkastajina. Professori Markku Kivinen ryhtyi kiireistään huolimatta tämän työn vastaväittäjäksi, vaikka hänellä oli samana keväänä tarkastettavanaan seitsemän muutakin väitöskirjaa. Vanhempani Erkki ja Brita Bäckman ovat tukeneet minua tutkijan uran valinnassa

7 Esipuhe ja tämän työn kirjoittamisessa monin tavoin. Kaikkia edellä mainittuja haluaisin kiittää myötävaikutuksesta tutkimukseeni. Lisäksi kiitoksen sana kuuluu tutkimusapulaisilleni, joita hääri aineiston parissa vuosien varrella kaikkiaan kymmenkunta. Poliisiammattikorkeakoululle olen kiitollinen tutkimukseni julkaisemisesta osana laadukasta tutkimussarjaa. Selvää on, että kukaan tai mikään edellä mainituista suuresta myötävaikutuksestaan huolimatta ei ole vastuullinen tutkimuksen sisällöstä. Tutkimuksessa esiintyvät venäjänkieliset sanat ja nimet on translitteroitu eli siirrekirjoitettu Suomen kielitoimiston suositteleman tietokirjallisuudessa ja sanomalehtikielessä yleisen ns. tavallisen kaavan mukaan. Osa englanninkielisissä lähteissä esiintyvistä henkilönnimistä on tekstissä siirrekirjoitettu alkuperäisen venäjänkielisen kieliasun mukaan, esimerkiksi Shlapentokh on Šljapentoh, Berdyaev on Berdjajev jne. Kaikki venäjänkieliset lähteet on angloamerikkalaisessa tiedemaailmassa yleiseen tapaan siirrekirjoitettu latinalaisille kirjainmerkeille. Kaikki aineistonäytteissä ja lainauksissa esiintyvät kursivoinnit on lisätty. Helsingissä joulukuussa 2005 Johan Bäckman

8 ITÄMAFIA Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset JOHDANTO Itämafia hamuaa otetta Suomen valtakoneistosta, Helsingin Sanomat otsikoi Mistä tässä otsikossa oli kyse? Mitä tarkoitettiin, kun puhuttiin itämafiasta, sen hamuamasta otteesta tai Suomen valtakoneistosta? Suomessa julkinen keskustelu uudenlaisesta ulkoisesta vaarasta sai alkunsa Neuvostoliiton hajoamisen aikana. Tuolloin Suomen turvallisuuspolitiikkaan ilmaantui sotilaallisen uhkan tilalle uusia uhkakuvia, joista rikollisuus oli keskeinen. Suomessa pelättiin 1990-luvun alussa idästä vyöryviä pakolaislaumoja sekä väkivaltaisen ammattirikollisuuden leviämistä. Vaikka keskustelun tendenssiä kritisoitiin jopa hysteeriseksi ja viranomaisetkin toisinaan myönsivät liioittelun, uhkiin varauduttiin organisaatioihin, prioriteetteihin, lainsäädäntöön ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyvillä uudistuksilla. Samalla ryhdyttiin arvioimaan Venäjän ja Viron rikollisuustilanteen ja yhteiskunnallisen muutoksen erityispiirteitä. Kysymys, onko Virossa tai Venäjällä todellakin mafiaa ja minkälaista tuo mafia voisi olla, alkoi kiinnostaa monia. Toisaalta diplomaatit, kansalaisjärjestöt, viranomaiset ja asiantuntijat moittivat suomalaisen tiedonvälityksen Venäjä- ja Viro-kuvaa ylimitoitetun kielteiseksi, jopa rasistiseksi. Yksi keskustelun piirre oli se, että toimittajia syytettiin rikollisuutta liioitteleviksi sensaatiohakuisiksi vääristelijöiksi, vaikka samalla monet Suomessa ilmitulleet rikostapaukset todistivat uusista ja poikkeuksellisista Venäjään ja Viroon liittyvistä rikosilmiöistä. Julkisessa keskustelussa ei kiinnitetty huomiota kulttuurisiin merkitysrakenteisiin, jotka vaikuttavat Viroa ja Venäjää koskevien käsitysten syntyyn. Mitä Venäjällä loppujen lopuksi tarkoitetaan rikollisuudella, mafialla tai järjestäytyneellä rikollisuudella? Miten niitä koskeva tieto syntyy? Entä kuinka relevantti, selkeä tai käyttökelpoinen järjestäytyneen rikollisuuden käsite on? Oliko uusissa uhkakuvissa ennen kaikkea kyse perinteisestä tavasta käsitteellistää Venäjä? Kuka synnytti uhkakuvat ja miksi ne olivat juuri sellaisia kuin olivat? Vaikuttiko väitetty perinteinen suomalainen ryssänviha uusien uhkakuvien syntyyn? Miten tätä kaikkea on mahdollista tutkia tieteellisesti? Tätä tutkimusta varten koottiin laaja aineisto vuosien aikana. Tietoa Venäjän ja Viron järjestäytyneestä rikollisuudesta ja niiden vaikutuksista Suomeen etsittiin haastattelemalla 113 asiantuntijaa Venäjällä, Virossa ja Suomessa. Haastatteluja tehtiin 151. Samalla perehdyttiin joukkoon aihepiiriä koskevaa venäläistä, virolaista, suomalaista ja angloamerikkalaista tieteellistä tutkimuskirjallisuutta, populaaria tietokirjallisuutta ja raporttijulkaisuja. Eri maiden viranomais-

9 Johdanto lähteistä koottiin tilastoaineistoja ja viranomaisten omia selvityksiä. Samalla tutkimusta varten koottiin Suomessa, Venäjällä ja Virossa julkaistuja aihepiiriin liittyviä uutisartikkeleita kotimaisista ja ulkomaisista uutistietokannoista. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia uhkakuvat olivat, miksi ne syntyivät, kuka ne synnytti ja minkälaisia aihepiiriin liittyviä rikosilmiöitä näissä maissa ilmeni. Oliko itämafiaa olemassa ja hamusiko se otetta Suomen valtakoneistosta? Entä saiko se hamuamansa otteen? Tutkimus jakautuu viiteen osaan. I osassa esitellään tutkimusongelma ja teoreettinen viitekehys, kontekstuaalinen konstruktionismi. Muita kehyksiä ovat sosiaalisten ongelmien ja erityisesti moraalipaniikkien tutkimus, mutta aineistoa analysoidaan lisäksi kansainvälisen politiikan tutkimuksen, kuten turvallisuuden tutkimuksen ja poliittisen psykologian teoreettisten mallien avulla. II osassa perehdytään mafiakuvaston rakentumisen taustalla oleviin kulttuurisiin merkityksiin, kuten venäläiseen oikeustajuntaan ja rikosoikeuskulttuuriin, yhdysvaltalaisiin ja venäläisiin mafiamytologioihin ja väitettyyn suomalaiseen ryssänvihan ilmiöön. Samalla pohditaan valtion legitiimin väkivaltamonopolin teorian puitteissa mafialle annettuja merkityksiä ja arvioidaan väkivaltaan liittyviä symbolisia ja rituaalisia ulottuvuuksia. III osassa tarkastellaan Suomen tilannetta esittelemällä suomalaisten uhkakuvien erityispiirteitä ja niiden evoluutiota sekä perehtymällä ilmitulleisiin rikostapauksiin ja niitä koskeviin tulkintoihin. IV osassa luodaan katsaus Viron tapahtumiin 1990-luvulla, erityisesti valtion legitimiteettikriisin ja erilaisten väkivaltaisten konfliktien ilmenemismuotoihin. Lopuksi, tutkimuksen V osassa, esitetään johtopäätökset.

10

11 I TEORIA JA ANALYYSI

12 ITÄMAFIA Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset Tässä tutkimuksessa järjestäytyneen rikollisuuden tai mafian ongelmaa lähestytään kriminologiassa ja sosiaalisten ongelmien tutkimuksessa vakiintunein välinein. Tutkimuksen ensimmäinen osa koostuu yhdeksästä luvusta. Ensimmäisessä luvussa esitellään tutkimusongelma eli kysymys siitä, mitä järjestäytynyt rikollisuus on, minkälaisissa kulttuurisissa merkitysrakenteissa se määrittyy ja miten sitä koskevaa tietoa analysoidaan. Toisessa luvussa käsitellään sosiaalista konstruktionismia analyysin välineenä, erityisesti todellisuuden dilemmaa sekä kontekstuaalisen ja tiukan konstruktionismin erottelua. Kolmannessa luvussa käsitellään politiikan tutkimuksen alueella tunnettua konstruktionistista tutkimusotetta, turvallisuuden tutkimusta, politisoitumisen ja turvallistamisen käsitteitä ja niiden sovelluksia. Neljännessä luvussa arvioidaan poliittisen psykologian keskeistä tutkimusaluetta, viholliskuvien, poliittisen paranoian ja salaliittoteorian tutkimusta ja niiden soveltamisen mahdollisuuksia. Viidennessä luvussa käsitellään länsimaisen sovjetologian ja Venäjän-tutkimuksen koulukuntia sekä niiden luomia vakiintuneita tulkintakehyksiä. Kuudennessa luvussa perehdytään suomalaiseen ryssänvihaan aatehistoriallisena ilmiönä, sen yleiseen kuvastoon ja syntytaustaan 1500-luvun yleiseurooppalaista Venäjä-kuvaa ja sen varhaisia ruotsalaisia sovelluksia vasten, sekä arvioidaan suomalaisen Venäjä-kuvan kehitystä 1900-luvulla ja sen erilaisia sisä- ja ulkopoliittisia funktioita. Seitsemännessä luvussa arvioidaan venäläistä oikeustajuntaa, venäläisen oikeusfilosofian ja oikeuskulttuurin sekä erityisesti rikosoikeuskulttuurin ja rikoskäsitteen sisältöä ja kehitystä. Tämän jälkeen kahdeksannessa luvussa syvennytään järjestäytyneen rikollisuuden käsitteeseen sekä kriminologisena että rikosoikeudellisena ongelmana ja arvioidaan sen määrittely-yrityksiä suomalaisessa, venäläisessä ja virolaisessa rikosoikeudessa. Tutkimuksen ensimmäisen osan viimeisessä, yhdeksännessä luvussa esitellään tutkimuksen aineisto ja analyysin menetelmät sekä arvioidaan kriittisesti tutkimusaineiston eri kategorioiden analyysin menetelmiä ja ongelmia. 1 Tutkimusongelma Timo Kyntäjän mukaan järjestäytynyt rikollisuus ja rikollisuuden kansainvälistyminen nousivat 1990-luvun alussa useiden eri maiden rikostorjuntaviranomaisten keskeiseksi puheenaiheeksi, josta kehkeytyi rikostorjunnan tärkein uhkakuva 1. Tämän tutkimuksen yhtenä päämääränä selvitetään, mistä näissä uhkakuvissa on kysymys. Mistä puhutaan silloin, kun puhutaan järjestäyty- 1 Kyntäjä Timo. Rikollisuus ja rikoskontrolli. // Ismo Kantola, Keijo Koskinen & Pekka Räsänen. Toim. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino. Tampere S

13 I TEORIA JA ANALYYSI neen rikollisuuden tai mafian uhkasta ja vaikutuksista? Onko kysymys uusista uhkista vai vanhoista uhkakuvista uusissa vaatteissa? Mitä näillä termeillä tarkoitetaan ja mitä näyttöä uhkakuvien katteeksi esitetään? Mitkä ovat näitä uhkia koskevan yhteiskunnallisen keskustelun erityispiirteet Suomessa, Virossa ja Venäjällä? Miten Suomen, Venäjän tai Viron rikoskontrolli tuottaa tietoa järjestäytyneeksi rikollisuudeksi kutsutusta ilmiöstä? Mitkä ovat ne olennaiset kulttuuriset merkitysrakenteet, joissa mainittuja ilmiöitä koskeva tieto merkityksineen syntyy? Sosiologisessa mielessä kulttuuri koostuu merkityksistä, merkkien tulkinnasta ja ymmärtämisestä. Tämä perustuu tulkintasääntöjen ja kulttuuristen koodien tuntemukselle. Juuri koodit tuottavat mielekkäitä tulkintoja ympäröivästä maailmasta, sillä koodien avulla voidaan lukea maailmaan sisältyviä merkityksiä. Zygmunt Bauman on kuvannut yhteiskuntatieteellistä tutkimusprosessia kulttuuriin harjaannuttamiseksi. Tiettyyn kulttuuriympäristöön ja sen merkitysrakenteisiin perehtymällä tutkija voi selittää ja tehdä ymmärrettäväksi siinä tuotettuja merkityksiä. 2 Vastaavasti Risto Alapuron mukaan yhdestä kulttuurista toiseen saapunutta kulttuuripiirrettä arvioidaan ja tulkitaan sen mukaan, mitä se merkitsee vastaanottavalle kulttuurille. Vastaanottavan kulttuurin luonne vaikuttaa siihen, mitä aineksia siitä hyväksytään ja mitä merkityksiä niille annetaan. 3 Tämän tutkimuksen analyysilla on kolme tasoa. Kulttuuristen merkitysten rakenteen tasolla tarkastellaan esimerkiksi neuvostovenäläistä rikosoikeuskulttuuria ja oikeusnihilismiä kulttuurisena koodina, jonka avulla Venäjän ja Viron rikollisuutta koskevalle tiedolle annettuja merkityksiä voidaan ymmärtää ja selittää. Vastaavia kulttuurisia merkitysrakenteita ovat angloamerikkalainen sovjetologinen tutkimus koulukuntineen, angloamerikkalainen ja venäläinen mafiamytologia sekä poliittisen diskurssin paranoidisen puhetavan perinne. Ne ovat yleisiä eri kulttuureissa vaikuttavia merkitysrakenteita, joilla on vaikutuksensa uhkakuvien ja rikollisuuskuvan muodostumiseen sekä niille annettuihin merkityksiin. Toisella, sosiaalisten ongelmien määrittelyprosessien tasolla arvioidaan poliisiviranomaisten puheessa, uhkakuvamäärittelyissä ja virallisissa asiakirjoissa ilmenevää uhkakuvapolitiikkaa eli uhkakuvien syntyä, evoluutiota ja niiden julkista käyttöä. Tutkimuksen kolmas taso sisältää konkreettisten rikostapausten ja rikosilmiöiden arvioinnin ja niiden suhteuttamisen uhkakuvadiskurssiin sekä sille annettuihin kulttuurisiin merkityksiin. 2 Andersson Marja. Yhdistävä ja erottava kulttuuri. // Ismo Kantola, Keijo Koskinen & Pekka Räsänen. Toim. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino. Tampere S Alapuro Risto. Suomalainen Bourdieu ja Musta leski. // Sosiologia. No

14 ITÄMAFIA Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on kontekstuaalinen konstruktionismi, jossa uhkakuvien konstruointi rinnastetaan saatavilla olevaan todellisia rikostapauksia koskevaan evidenssiin. Konkreettisella tasolla arvioidaan esimerkiksi sitä, missä määrin Venäjän ja Viron järjestäytynyt rikollisuus oli valtion funktioita korvannut yhteiskunnallinen toimija Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisessä tilanteessa ja voidaanko tätä ilmiötä kutsua mafiaksi. Samalla selvitetään, minkälaisten järjestäytyneiden rikosilmiöiden olemassaolo voidaan konkreettisesti osoittaa ja miten nämä ilmiöt ovat kehittyneet eri valtioiden alueella. Tutkimuksen aineistona on 151 suomalaisten, virolaisten ja venäläisten poliisiviranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa tehtyä teemahaastattelua, joukko asiakirjoja, tilastollisia aineistoja, aihepiiriä koskevaa venäläistä ja angloamerikkalaista kirjallisuutta sekä tiedotusvälineistä poimittua uutisointia. Näistä luodaan synteesi tutkimusongelman ratkaisemiseksi. Aineiston ja sen analyysin periaatteet esitellään tarkemmin tämän osan viimeisessä luvussa. Käsite teoria on moniselitteinen. Yleisessä kielenkäytössä se usein tarkoittaa käytännön vastakohtaa. Tieteellisessä kielenkäytössä teoria tarkoittaa tieteellistä selitystä tai jonkin tieteenalan tai tutkimuskohteen tietojen järjestelmää. 4 Teoria viittaa aiempien tutkimusten muodostamaan viitekehykseen, vahvistusta saaneisiin hypoteeseihin tai empiiristen havaintojen takana olevaan mekanismiin. Sosiologiassa teorialla on kolme merkitystä: yhtäältä teoria tarkoittaa yleistystä tai luokittelua sosiaalisesta maailmasta. Toiseksi teoria tarkoittaa testattavissa olevia empiirisiä havaintoja. Kolmanneksi teoria tarkoittaa ilmiöiden selitystä ja kausaalisten mekanismien sekä prosessien tunnistamista erityisesti niiden tulosten kautta. 5 Tässä tutkimuksessa teorialla tarkoitetaan tulkintakehystä ja selitysmallia, jonka välityksellä sosiaalisia ilmiöitä voidaan ymmärtää mahdollisimman tyhjentävästi. Teoria on samalla analyysin väline eli keino eritellä sosiaalista todellisuutta ymmärrettävään muotoon. Esimerkiksi moraalipaniikki on teoreettinen käsite, joka selittää yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden seuraamuksia. 2 Sosiaalinen konstruktionismi Herman Zanstra toteaa tiedonfilosofisessa tutkielmassaan The Construction of Reality, että kaikki yksilön välittömän tietoisuuden ulkopuolella oleva 4 Aikio Annukka & Rauni Vornanen. Uusi sivistyssanakirja. Otava. Helsinki S Marshall Gordon. Toim. The Concise Oxford Dictionary of Sociology. Oxford University Press. New York S

15 I TEORIA JA ANALYYSI todellisuus on hypoteettista. Ulkoinen maailma tai fyysinen todellisuus jää hypoteesiksi, eikä tieto tai tietoisuuden järjestelmä olisi mahdollinen ilman uskoa hypoteeseihin. 6 Länsimaissa modernin empiirisen sosiaalitutkimuksen keskeinen paradigma tunnetaan sosiaalisen konstruktionismin nimellä. Sen radikaalit piirteet nousivat esille ja 1970-lukujen länsimaisessa sosiologiassa, erityisesti Peter Bergerin ja Thomas Luckmannin vuonna 1966 julkaisemassa teoksessa The Social Construction of Reality: A Treatise on the Sociology of Knowledge. Konstruktionismin nykyistä paikkaa on vaikea määritellä, sillä periaatteessa miltei kaikki yhteiskuntatiede on konstruktioiden tutkimusta. Konstruktioilla tarkoitetaan tulkintoja, vaihtoehtoisia tapoja kuvata todellisuus, joiden kautta konstruktionistien tutkima todellisuuden muoto, sosiaalinen todellisuus, määrittyy. Risto Heiskalan mukaan ihmisillä ei ole pääsyä todellisuuteen muutoin kuin tulkintojen, konstruktioiden, kautta ja näillä tulkinnoilla on vaikutuksia yhteiskunnallisiin prosesseihin 7. Konstruktionismissa sosiaalisten ilmiöiden subjektiiviset määrittelyprosessit ja niiden sosiaaliset ja historialliset juuret ovat olennaisempia, vaikutusvoimaisempia ja tärkeämpiä tutkimuksen kohteita kuin ilmiöt itsessään. Pekka Hakkarainen tarkoittaa sosiaalisilla konstruktioilla ajatusrakennelmia, jotka määrittyvät yhteiskunnallisen keskustelun ja toiminnan kautta 8. Theodore R. Sarbin ja John I. Kitsuse kertovat konstruktionistien keskittyvän siihen, miten yhteiskunnan jäsenet luovat ja käyttävät konstruktioita ja minkälaisessa vuorovaikutuksessa muut ovat näiden konstruktioiden kanssa. Konstruktionistit tulkitsevat niitä ja toisinaan ehdottavat uusia, vaihtoehtoisia konstruktioita. 9 Sosiaalinen konstruktionismi sai perintöä 1950-luvun leimaamisteoriasta, joka oli reaktio klassiselle positivistiselle poikkeavan käyttäytymisen tutkimukselle. Viimeksi mainitussa poikkeavuus selitettiin yksilöpsykologian avulla geneettisen perimän tuotteeksi siten, että rikolliset ihmistyypit ja niiden psykogeneettinen ja sosiokulttuurinen tausta esitettiin rikollisuuden aiheuttajiksi. Leimaamisteoreetikot Edwin Lemert, Kai T. Erikson ja Howard S. Becker pitivät ihmisten leimaamista kohtuuttomana ja kritisoivat positivistista paradigmaa deterministiseksi poikkeavan käyttäytymisen aiheuttajaksi. 6 Zanstra Herman. The Construction of Reality. Lectures on the Philosophy of Science, Theory of Knowledge and the Relation Between Body, Mind and Personality. Pergamon Press. Oxford Heiskala Risto. Toiminta, tapa ja rakenne. Kohti konstruktionistista synteesiä yhteiskuntateoriassa. Gaudeamus. Helsinki S Hakkarainen Pekka. Sosiaalisten ongelmien määrittely sosiaalisen konstruktionismin näkökulma sosiaalisiin ongelmiin. // Ismo Kantola, Keijo Koskinen & Pekka Räsänen. Toim. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino. Tampere S Sarbin Theodore R. & John I. Kitsuse. Constructing the Social. Sage. London S. x. 15

16 ITÄMAFIA Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset Viranomaisten ja tiedotusvälineiden määrittely- ja stigmatisaatioprosessien kerrottiin vakiinnuttavan poikkeavaa käyttäytymistä yksilöitä leimaamalla. Leimaamisteoreetikot erottelivat toisistaan poikkeavan käyttäytymisen ja sille annetun yhteiskunnallisen stigman ja kysyivät, minkälaisten prosessien tuloksena yksilö leimataan poikkeavaksi ja miksi sääntöjä sovelletaan juuri häneen ja mitä tästä on seurauksena. Becker esitteli poikkeavuuden yhteiskunnan aiheuttamaksi, sillä sääntöjä tehdessään sosiaaliset ryhmät samalla loivat poikkeavuutta, joka ilmeni teon luonteen sijasta sääntöjen soveltamisen seuraamuksissa. Mutta kritiikki ymmärsi leimaamisteorian toisin: oikeistolainen kritiikki syytti leimaamisteoreetikkoja determinismistä, poikkeavuuden käsitteen hylkäämisestä ja rikollisen toiminnan hyväksymisestä. Vasemmistolainen kritiikki vastaavasti piti leimaamisteoriaa kevyenä, sillä mediaa ja viranomaisia kritisoidessaan leimaamisteoreetikot laiminlöivät hallitsevat eliitit, joiden intresseissä leimaamisinstituutiot toimivat. Vasemmistokritiikin mukaan leimaamisteoreetikot tutkivat liikaa sääntöjen toimeenpanijoita ja sivuuttivat sääntöjen laatijat. Vasemmisto paheksui sitä, että stigmatisoituihin kohdistunut sympatia ei edennyt kapitalismin systemaattiseen kritiikkiin, eikä kiinnittänyt huomiota kapitalistisen yhteiskunnan repressoiviin ja riistäviin orjuutusrakenteisiin. Leimaamisteoriasta tulikin radikaaleista juuristaan huolimatta konservatiivinen ja deterministinen oppi. 10 Sosiaalinen konstruktionismi kehittyi leimaamisteorian pohjalle luvun radikaalin yhteiskuntakritiikin valtavirrassa. Yksilön poikkeavuuden sijasta tutkimuksen keskiöön nousi kysymys kollektiivisista konstruktioista, erityisesti sosiaalisista ongelmista ja niiden julkisesta määrittelystä. Pekka Hakkaraisen mukaan se, mitä jossakin yhteiskunnassa pidetään ongelmana, on kollektiivisen yhteiskuntapoliittisen valinnan tulos 11. Konstruktionistinen lähestymistapa korostaa, että olosuhteesta tulee sosiaalinen ongelma vain, jos se määritellään ongelmaksi. Sosiaalinen ongelma syntyy, kun joukko ihmisiä pitää jotakin tilannetta epäkohtana, on siitä huolestunut ja haluaa toimenpiteitä asian korjaamiseksi. Sosiaalisten ongelmien tärkein kriteeri on yleisen huolestuneisuuden aste, eivätkä kaikki vaaralliset tai uhkaavat tilanteet välttämättä nouse sosiaalisiksi ongelmiksi. 10 Gordon Marshall. Toim. The Concise Oxford Dictionary of Sociology. Oxford University Press. New York S ; Abercrombie Nicholas, Stephen Hill & Bryan S. Turner. The Penguin Dictionary of Sociology. Fourth Edition. Penguin Books. London S. 18; ks. Becker Howard S. Outsiders. Studies in the Sociology of Deviance. Free Press of Glencoe. New York. 1963; Lemert Edwin M. Human Deviance, Social Problems & Social Control. Prentice-Hall. Englewood Cliffs. 1967; Erikson Kai T. Wayward Puritans: A Study in the Sociology of Deviance. John Wiley. New York Hakkarainen Pekka. Sosiaalisten ongelmien määrittely sosiaalisen konstruktionismin näkökulma sosiaalisiin ongelmiin. // Ismo Kantola, Keijo Koskinen & Pekka Räsänen. Toim. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino. Tampere S

17 I TEORIA JA ANALYYSI Teoriaa 1970-luvulla kehitellyt Herbert Blumer väitti, että sosiaaliset ongelmat ovat kollektiivisen määrittelyprosessin tuloksia sen sijaan, että ne olisivat olemassa riippumattomana joukkona sosiaalisia tilanteita. John I. Kitsuse ja Malcolm Spector vastaavasti kysyivät, mikä saa sosiaaliset tilanteet määrittymään ongelmiksi samalla, kun toiset tilanteet eivät määrity ongelmiksi. Spector ja Kitsuse väittivät, että sosiaalisista ongelmista ei voi saada objektiivista tietoa, sillä niitä ei voi erottaa ongelmia tulkitsevista prosesseista. Blumer, Spector ja Kitsuse rakensivat yleisen teorian kollektiivisista tiedostusprosesseista, joissa haitallisiksi uskotut olosuhteet määrittyvät sosiaalisiksi ongelmiksi. He erottivat kolme tekijää: esitetyt vaatimukset (engl. claims), niiden esittäjät (engl. claims-makers) ja esittämisen prosessit (engl. claimsmaking process). Vaatimuksissa ja niiden esittämisessä kyse on siitä, millaisena ilmiönä vaatimusten esittäjä haluaa ongelman määriteltäväksi yhteisössä ja minkälaisen konstruktion hän yleisölleen siitä tarjoaa. Pekka Hakkaraisen mukaan sosiaalisten ongelmien määrittelyssä on kysymys kamppailusta, jossa yhteiskunnalliset eturyhmät taistelevat omien vaatimustensa puolesta. Väitteitä kehitellään ammattiryhmissä ja uusinnetaan mediassa, opetuksessa, viihteessä ja tutkimuksessa. Juuri median huomio kuvattiin niukaksi resurssiksi, joka heijastelee julkisia areenoita sosiaalisten ongelmien määrittelijöinä (esimerkiksi viranomaiset, tuomioistuimet, sosiaaliset liikkeet, kirjat, tutkijayhteisö, ammattiryhmät). Subjektivistista konstruktionismia on kritisoitu sanomalla, että se on enemmän poliittisen prosessin kuvausta kuin tieteellistä teoriaa, jonka pitäisi keskittyä ongelmien objektiivisten syiden ja ratkaisumallien selvittämiseen. 12 Sosiaalisten ongelmien tutkimuksen objektivistisen ja subjektivistisen pääsuunnan taustalla on yleinen filosofinen ja tieto-opillinen realismin ja idealismin erottelu. Kun realismi uskoo ulkomaailman objektiiviseen, havainnoista riippumattomaan olemassaoloon, tieto-opillinen idealismi painottaa havaintoa ja tulkintaa. 13 Risto Heiskala on kuvannut konstruktionismin kahtiajakoa radikaaliin ja 12 Goode Erich & Nachman Ben-Yehuda. Moral Panics. The Social Construction of Deviance. Blackwell. Oxford S ; Juhila Kirsi. Kulttuurin jatkuvasti rakentuvat kehät. Tilanteisesta kulttuuriseen kontekstiin. // Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen. Diskurssianalyysi liikkeessä. Vastapaino. Tampere S. 167; Hakkarainen Pekka. Sosiaalisten ongelmien määrittely sosiaalisen konstruktionismin näkökulma sosiaalisiin ongelmiin. // Ismo Kantola, Keijo Koskinen & Pekka Räsänen. Toim. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino. Tampere S ; ks. Blumer Herbert. Social Problems as Collective Behavior. // Social Problems. Vol. 18. No ; Kitsuse John I. & Malcom Spector. Toward a Sociology of Social Problems: Social Conditions, Value-Judgements, and Social Problems. // Social Problems. Vol. 20. No Hakkarainen Pekka. Sosiaalisten ongelmien määrittely sosiaalisen konstruktionismin näkökulma sosiaalisiin ongelmiin. // Ismo Kantola, Keijo Koskinen & Pekka Räsänen. Toim. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino. Tampere S

18 ITÄMAFIA Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset maltilliseen. Radikaali ote ei hyväksy luonnonpakkojen olemassaoloa, vaan palauttaa kaikki yhteiskunnassa esiintyvät pakot kulttuurin toimintalogiikkaan. Maltillinen suuntaus olettaa, että vaikka kaikki ihmisten tuntema todellisuus on tulkittua todellisuutta ja vaikka yhteiskuntien kulttuurisen muuntelun kirjo on suuri, tälle on löydettävissä ihmislajin biologisen olemukseen ja luonnonympäristön rakenteeseen liittyvät rajat. 14 Kun radikaalit konstruktionistit väittivät sosiaalisten ongelmien rakentuvan enemmän instituutioiden kapasiteetin kuin objektiivisten tilanteiden mukaan, sosiaalisten ongelmien tutkimuksen paradigma jakaantui kahteen koulukuntaan: tiukkaan ja kontekstuaaliseen konstruktionismiin. Tiukan suuntauksen mukaan tutkijan pitää keskittyä vain ongelmien määrittelyprosessiin ja kieltäytyä kokonaan objektiivisten tilanteiden määrittelystä. Kontekstuaalisen suuntauksen mukaan tutkijan pitää puuttua sosiaalisten olosuhteiden objektiiviseen määrittelyyn, sillä sen avulla voidaan paremmin arvioida, perustella ja kuvata sosiaalisten ongelmien määrittelyprosesseja. Kontekstuaalisessa konstruktionismissa sosiaalisia ongelmia koskeva huolestuneisuus ja ongelmien määrittely ovat sosiologisesti tärkeitä, mikä ei tarkoita, että kontekstualistit uskoisivat ongelman objektiivisen vakavuuden määrittelevän yleisön reaktiot. 15 Kontekstuaalista konstruktionismia on syytetty ontologisesta puolueellisuudesta (engl. ontological gerrymandering) eli valikoivasta objektivoinnista, jossa sosiaaliset olosuhteet ja tutkijan tieto ymmärretään objektiivisiksi, mutta olosuhteita ongelmiksi määrittelevien toimijoiden ja intressiryhmien tiedot esitetään tulkinnallisina ja vaihtelevina. Kritiikin mukaan tutkijalla itsellään näyttäisi olevan hallussaan oikea tieto asian tilasta, jota vasten hän vertaa aineistostaan esiin nousseiden tulkintojen pätevyyttä. Konstruktionismin tiukka suuntaus väittääkin, että kysymykseen ongelmien määrittelyjen ja todellisuuden vastaavuudesta on mahdotonta antaa vastausta. 16 Pekka Hakkaraisen mukaan käytännössä kontekstuaalisen suunnan empiirisessä tutkimuksessa keskitytään usein osoittamaan, miten ongelmaa koskevat vaatimukset eivät vastaa todellisia olosuhteita koskevaa objektiivista tietoa. Kontekstuaalinen konstruktionismi voi helposti luisua polemisoinniksi, 14 Heiskala Risto. Toiminta, tapa ja rakenne. Kohti konstruktionistista synteesiä yhteiskuntateoriassa. Gaudeamus. Helsinki S Takala Jukka-Pekka. Rikollisuuden välttämättömyys ja hyödyllisyys : oudon puhetavan juurilla. // Sosiologia. No ; Best Joel. Images of Issues. Typifying Contemporary Social Problems. Walter de Gruyter. New York. 1989; Hanhinen Sari. Social Problems in Transition. Perceptions of Influential Groups in Estonia, Russia and Finland. Kikimora. Helsinki Juhila Kirsi. Kulttuurin jatkuvasti rakentuvat kehät. Tilanteisesta kulttuuriseen kontekstiin. // Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen. Diskurssianalyysi liikkeessä. Vastapaino. Tampere S

19 I TEORIA JA ANALYYSI jossa viranomaisia, tiedotusvälineitä, yksittäisiä henkilöitä tai kansanliikkeitä syytetään totuuden vääristelystä. Hakkarainen tiivistää dilemman: Ilmeisenä vaarana kontekstuaalisessa konstruktionismissa onkin, että tutkimus typistyy pelkästään osoittelemaan toimijoiden vaatimuksiin sisältyviä tilannearvioita vääristeleviksi, pimittäviksi tms. 17 Kontekstuaalisen konstruktionismin perusongelma onkin tutkijan suhde todellisuuteen. Risto Heiskalan mukaan sosiologisen tutkimuksen aiheena on erityinen yhteiskunnallinen todellisuus, sillä yhteiskunnallisen todellisuuden olemassaolo on riippuvainen inhimillisissä käytännöissä syntyvistä kulttuurisista konstruktioista 18. Sosiologia ei kiellä objektiivisten tosiasioiden olemassaoloa. Anssi Peräkylän mukaan sosiologiassa kvalitatiivisen tutkimuksen kohteita ovat ihmisten kokemukset, kulttuuriset rakenteet ja erottelut, vuorovaikutusprosessit sekä maailmassa vallitsevat tosiasiat 19. Hakkaraisen mukaan konstruktionistit ovat keskustelleet paljon siitä, mikä on sosiaalista ongelmaa koskevien objektiivisten olosuhteiden ja niitä kuvaavien tosiasiatietojen asema analyysissa 20. Konstruktionistisen paradigman mukaan ei ole mahdollista kohdata tutkimaamme todellisuutta puhtaana, vaan aina jostakin näkökulmasta merkityksellistettynä siten, että tutkija voi lähestyä tutkimiaan kohteita vain niiden symbolien ja merkitysten kautta, jotka ovat kulttuurisesti mahdollisia 21. Hakkaraisen mukaan kontekstuaalisessa konstruktionismissa tarkastelun kohteeksi otetaan ongelmaa konstruoivien väitteiden lisäksi muita asiantilaa koskevia tietoja, jolloin ongelmaa konstruoivia vaatimuksia arvioidaan suhteessa toisiin asiantilaa luonnehtiviin tietoihin. Näin voidaan paremmin ymmärtää ja selittää, miksi tiettyjä sosiaalisia ongelmia koskevia väitteitä on ryhdytty esittämään. Toisaalta tiukka konstruktionismi on kiinnostunut vain ongelmaa konstruoivista vaatimuksista, joten tutkimuksen ulkopuolelle jää kokonaan se, miten esitetyt väitteet vastaavat vallitsevia asiantiloja. Hakkaraisen mukaan tiukan suuntauksen kritiikki keskittyy kysymykseen siitä, voiko 17 Hakkarainen Pekka. Sosiaalisten ongelmien määrittely sosiaalisen konstruktionismin näkökulma sosiaalisiin ongelmiin. // Ismo Kantola, Keijo Koskinen & Pekka Räsänen. Toim. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino. Tampere S Heiskala Risto. Toiminta, tapa ja rakenne. Kohti konstruktionistista synteesiä yhteiskuntateoriassa. Gaudeamus. Helsinki S Pöntinen Seppo. Sosiologian tutkimusmenetelmiä. // Ismo Kantola, Keijo Koskinen & Pekka Räsänen. Toim. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino. Tampere S Hakkarainen Pekka. Sosiaalisten ongelmien määrittely sosiaalisen konstruktionismin näkökulma sosiaalisiin ongelmiin. // Ismo Kantola, Keijo Koskinen & Pekka Räsänen. Toim. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino. Tampere S Jokinen Arja. Diskurssianalyysin suhde sukulaistraditioihin. // Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen. Diskurssianalyysi liikkeessä. Vastapaino. Tampere S

20 ITÄMAFIA Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset tiukan konstruktionismin mukaisessa tutkimuksessa tulkita väitteiden sisältöä ilman jonkinlaista tietoa tai oletuksia vallitsevista sosiaalisista olosuhteista. 22 Koulukuntajaon ohella sosiaaliselle konstruktionismille on ominaista evoluutio teoreettisiin popularisointeihin. Tällaisina pidetään paradigman kansantajuisia muotoja, jotka ovat yleistyneet osaksi mediankin kielenkäyttöä. Kriminologiassa ja poikkeavan käyttäytymisen tutkimuksessa yleisimmät popularisoinnit tunnetaan moraalipaniikkien (engl. moral panics) ja hyvän vihollisen (ruots. den goda fienden) nimillä. Moraalipaniikki viittaa triviaalien ilmiöiden aiheuttamiin pelon ja huolestuneisuuden episodeihin, joissa yleisen huolestuneisuuden intensiteetti on tavallista korkeampi ja voimakkaampi ja yhteiskunnassa vallitsee laajamittainen usko pahojen tekojen kasvuun ja tiettyjen yhteiskunnan vihollisten tahtoon vahingoittaa joitakin tai kaikkia 23. Moraalipaniikin herättäjinä ovat moraaliyrittäjät (engl. moral entrepreneurs) eli media, asiantuntijat, tutkijat ja viranomaiset. He osoittavat hyväksymätöntä tai moraalitonta toimintaa harjoittavan ryhmän tai kategorian, joka aiheuttaa haitallisia seuraamuksia yhteiskunnan intresseille, perusarvoille ja hyvinvoinnille. Pelko projisoidaan syntipukkeihin (engl. folk devils) jotka leimataan uhkaavan toiminnan alkuunpanijoiksi. Stanley Cohenille moraalipaniikki oli yhteiskunnallinen prosessi, jossa uhkaavaksi väitetty toiminta aiheutti julkisen keskustelun seurauksena lakiuudistuksia ja kriminaalipolitiikan koventamista siten, että muutokset olivat kohtuuttomia verrattuna yhteiskunnallisen reaktion aiheuttaneeseen ilmiöön 24. Moraalipaniikin aikana jokin toiminta esitetään yhteiskunnalle ja sen sosiaaliruumiin ainekselle niin haavoittavaksi, että paniikin kommentaattorit vaativat jyrkkiä askelia syntipukkien käytöksen kontrolloimiseksi, heidän rankaisemisekseen ja vahinkojen korjaamiseksi. Cohenin mukaan moraalipaniikissa merkittävä osa yhteiskuntaa reagoi aiheettomasti suhteellisen pieneen tapahtumaan tai olosuhteeseen: moraalipaniikin tyypillisiä indikaattoreita ovat korostunut huolestuneisuus, vihamielisyys, konsensus, suhteettomuus (esimerkiksi vaaralliseen ilmiöön osallistuneiden lukumäärää liioitellaan), häilyvyys ja arvaamattomuus siten, että julkinen huolestuneisuus voi nopeasti laskea. Media esittelee moraalipaniikin aiheen tyyliteltynä ja yliraportoi Co- 22 Hakkarainen Pekka. Sosiaalisten ongelmien määrittely sosiaalisen konstruktionismin näkökulma sosiaalisiin ongelmiin. // Ismo Kantola, Keijo Koskinen & Pekka Räsänen. Toim. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino. Tampere S Termin moraalipaniikit esitteli Stanley Cohen 1960-lukulaisen teinikulttuurin herättämää yleistä huolestuneisuutta käsitelleessä tutkimuksessaan Folk Devils & Moral Panics (1971). Moraalipaniikki-termiä käytti ensi kerran Cohenin kollega Jock Young vuonna 1971 julkaistussa esseessään huumeidenkäytön herättämästä moraalipaniikista. 24 Cohenin tulkintaa esittelevä Heikki Ylikankaan aliokirjoitus Moraalinen paniikki tarhaiskuista (Helsingin Sanomat ) on esimerkki sosiaalisen konstruktionismin popularisoinnista. 20

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Keijo Räsänen www.hse.fi/meri krasanen@hse.fi Alustus seminaarissa EETTINEN KIPU JA RISKI Humanistis yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin

Lisätiedot

1. Tee erillisellä paperilla oleva monivalintatehtävä. (Kirjallisuus ja luennot) (20p)

1. Tee erillisellä paperilla oleva monivalintatehtävä. (Kirjallisuus ja luennot) (20p) OIKEUSSOSIOLOGIA JA KRIMINOLOGIA Oikeudenalojen perusteet Tentti I 23.9.2015 Lue kysymysten alla olevat vastausohjeet huolellisesti! Arvostelussa annetaan itsenäistä merkitystä johdonmukaisille ja selkeille

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos

Lisätiedot

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä

Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä Stanley Wasserman and Katherine Faust: Social Network Analysis, Methods and Applications Sosiaalisten

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön

Lisätiedot

Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!!

Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!! Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!! Elina Ikonen YTM, sosiaalityöntekijä, opettaja Jatko-opiskelija (Itä-Suomen yliopisto) Väitöskirja koskien suomalaista

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen Ratuke Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012 Novetos Oy Tapio Aaltonen Taustakysymyksiä Mitä on etiikka Turvallisuuden ulottuvuuksia Työkulttuuri Eettinen johtaminen 29.10.2012 Arvot ja

Lisätiedot

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN Paula Arvas & Voitto Ruohonen Suomen tietokirjailijat ry on tukenut teoksen kirjoittamista. Paula Arvas on kirjoittanut luvut 1, 2, 4 ja 6 ja Voitto

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Kansa euromyllyssä. Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat. Suomen EU-jäsenyysprosessissa ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO

Kansa euromyllyssä. Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat. Suomen EU-jäsenyysprosessissa ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO Kansa euromyllyssä Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat Suomen EU-jäsenyysprosessissa ^ * ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO T Tr.T.AM ATT A KIVIKURU ^ ^ PEKKA AULA JAANA HAKKARAINEN

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Olli Loukola. Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto

Olli Loukola. Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Mitä tarkoitetaan ympäristö- vastuullisuudella? Olli Loukola Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto ankkeemme Henvissä The Anatomy of Environmental Responsibility:

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Tommi Nieminen Dialogues of appropriation projekti Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto AFinLAn syysymposiumi 12. 13. marraskuuta 2009, Tampereen

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus?

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteinen tutkijaseminaari 26.2.2007 Teija Suonpää ja Juuli

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Ammattikasvatuksen aikakauskirja 8 (1), 46-52/ISSN 1456-7989/ OKKA-säätiö 2006/www.okka-saatio.com. ja konstruktiivinen tutkimus

Ammattikasvatuksen aikakauskirja 8 (1), 46-52/ISSN 1456-7989/ OKKA-säätiö 2006/www.okka-saatio.com. ja konstruktiivinen tutkimus Konstruktiivinen tutkimusote Miten koulutus ja elinkeinoelämän odotukset kohtaavat ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä Aila Virtanen Yliopettaja, dosentti, KTT Jyväskylän ammattikorkeakoulu / Liiketalous

Lisätiedot

Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta

Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta Alustuksen teemoja Mitä arviointivallan demokratisoituminen tarkoittaa? Mitä merkityksiä sillä on, että

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Symbolinen interaktionismi

Symbolinen interaktionismi Symbolinen interaktionismi Mervi Murtonen MATHM-65750 6.3.2009 Alustuksen sisältö Symbolinen interaktionismi teoria (SI) Peruslähtökohta Keskeiset käsitteet Keskeiset nimet Paikka kvalitatiivisen tutkimuksen

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot