Johan Bäckman ITÄMAFIA. Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johan Bäckman ITÄMAFIA. Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset"

Transkriptio

1 Johan Bäckman ITÄMAFIA Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia

2 Poliisiammattikorkeakoulu Espoo 2006 Johan Bäckman ITÄMAFIA Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset ISSN ISBN Kansi: Ari-Pekka Maunuksela Taitto: Taittotalo PrintOne, Helsinki Edita Prima Oy, Helsinki

3 SISÄLLYS PÄÄKOHDIN ESIPUHE... 6 JOHDANTO... 8 I TEORIA JA ANALYYSI II VENÄLÄINEN MAFIAKUVASTO III ITÄMAFIA SUOMESSA IV VALTIO JA VÄKIVALTA VIROSSA V TEOREETTISET JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT

4 ITÄMAFIA Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset Sisällysluettelo SISÄLLYS PÄÄKOHDIN... 3 ESIPUHE... 6 JOHDANTO... 8 I TEORIA JA ANALYYSI Tutkimusongelma Sosiaalinen konstruktionismi Turvallisuus ja turvallistaminen Viholliskuva ja paranoia Venäjä-tutkimuksen koulukunnat Ryssänviha Venäläinen oikeuskulttuuri Järjestäytyneen rikollisuuden käsite Aineisto ja analyysi II VENÄLÄINEN MAFIAKUVASTO Mafiamytologiat Venäjä-demonologia Hajoava valtio? Palkkamurhaajuus Kuviteltu mafia Yhteenveto III ITÄMAFIA SUOMESSA Uudet uhkat Elintasokuilu ja pakolaisuus Suomen poliisin uhkakuvat Helsingin Sanomien uhkakuvapolitiikka Slaavilainen raakuus? Rikostapaukset ja uhkakuvien relevanssi Suomen ja Neuvostoliiton välisiä rikosilmiöitä Suomen ja Venäjän väliset talousrikosilmiöt Autovarkausrikollisuus Paritusrikollisuus Huumerikollisuus Väkivaltarikokset Yhteenveto IV VALTIO JA VÄKIVALTA VIROSSA Poliisireformi Venäjän armeija Suojeluskunta Jääkärikriisi Itä-Virumaa Pommiräjähdykset Suomalaiset rikosuhrit Valtio ja väkivalta Virossa V TEOREETTISET JOHTOPÄÄTÖKSET

5 Sisällys LÄHDELUETTELO Asiakirjat Lakitekstit Sanoma- ja aikakauslehdet sekä uutisarkistot Tieteelliset kausijulkaisut Julkaistut tieteelliset monografiat ja antologiat Julkaistut tieteelliset artikkelit Populaari tietokirjallisuus Muistelmat, mielipide- ja kaunokirjallisuus Hakuteokset Televisio-ohjelmat Julkaisemattomat tieteelliset tutkimukset ja tutkielmat Kirjeenvaihto Tiivistelmä Abstract

6 ITÄMAFIA Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset ESIPUHE Venäjän ja Viron järjestäytynyt rikollisuus herätti Suomessa paljon julkista huolestuneisuutta 1990-luvulla. Viranomaiset ja tiedotusvälineet alkoivat puhua uudesta vaarasta, ensin neuvostorikollisuudesta ja neuvostomafiasta, sitten itärikollisuudesta ja itämafiasta, sekä niihin liittyvän järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden uhkasta. Aika ajoin uhkakuvat julistettiin liioitelluiksi, mutta ne palasivat julkiseen keskusteluun vielä 2000-luvulla. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitän monipuolisen lähdeaineiston valossa, mistä Venäjän ja Viron järjestäytyneessä rikollisuudessa on kysymys ja miten nämä ilmiöt ovat vaikuttaneet Suomeen. Hankin tietoa kokoamalla Venäjällä, Virossa ja Suomessa lukuisia asiantuntijahaastatteluita. Valtaosa haastatelluista oli järjestäytynyttä rikollisuutta tutkineita poliiseja. Samalla perehdyin tutkimuskirjallisuuteen, tilastoaineistoihin, asiakirjoihin ja raportteihin sekä uutisaineistoihin, joista kokosin tietoa uhkakuvista, rikosilmiöistä ja toteutuneista rikostapauksista. Minulla oli mahdollisuus koota tutkimuksen aineisto ja raportoida siitä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kriminologisen yksikön tutkijana vuosina Tuona aikana työskentelin kolmessa Suomen sisäasiainministeriön ja ulkoasiainministeriön rahoittamassa tutkimushankkeessa (Pietarin järjestäytynyt rikollisuus, Viron järjestäytynyt rikollisuus sekä Suomen ja Venäjän väliset talousrikosilmiöt). Tutkimustyötä varten asuin Pietarissa, Tallinnassa ja Lontoossa sekä tietysti kotikaupungissani Helsingissä. Suoritin tutkimustyötä Venäjän kansalliskirjaston, Viron kansalliskirjaston, Suomen kansalliskirjaston, University of Londonin kirjaston ja London School of Economicsin kirjaston kokoelmissa. Kun tutkimuksen tekeminen on kestänyt miltei 10 vuotta, lukuisat ihmiset ovat olleet siinä auttamassa. Professori Risto Alapuro on työn ankarana ohjaajana antanut minulle korvaamattoman hyvää opetusta ja arvokasta kritiikkiä. Toisen ohjaajani dosentti Timo Kyntäjän oikeussosiologian ja kriminologian syvällinen tietämys on ratkaisevasti tukenut minua työni kirjoittamisessa. Oikeuspoliittiselle tutkimuslaitokselle olen kiitollinen hyvistä olosuhteista tutkimusaineiston kokoamisessa ja työni alustavassa muotoilussa. Professorit Paavo Uusitalo ja Harri Melin antoivat käsikirjoitukseen perusteellisia ja arvokkaita kommentteja esitarkastajina. Professori Markku Kivinen ryhtyi kiireistään huolimatta tämän työn vastaväittäjäksi, vaikka hänellä oli samana keväänä tarkastettavanaan seitsemän muutakin väitöskirjaa. Vanhempani Erkki ja Brita Bäckman ovat tukeneet minua tutkijan uran valinnassa

7 Esipuhe ja tämän työn kirjoittamisessa monin tavoin. Kaikkia edellä mainittuja haluaisin kiittää myötävaikutuksesta tutkimukseeni. Lisäksi kiitoksen sana kuuluu tutkimusapulaisilleni, joita hääri aineiston parissa vuosien varrella kaikkiaan kymmenkunta. Poliisiammattikorkeakoululle olen kiitollinen tutkimukseni julkaisemisesta osana laadukasta tutkimussarjaa. Selvää on, että kukaan tai mikään edellä mainituista suuresta myötävaikutuksestaan huolimatta ei ole vastuullinen tutkimuksen sisällöstä. Tutkimuksessa esiintyvät venäjänkieliset sanat ja nimet on translitteroitu eli siirrekirjoitettu Suomen kielitoimiston suositteleman tietokirjallisuudessa ja sanomalehtikielessä yleisen ns. tavallisen kaavan mukaan. Osa englanninkielisissä lähteissä esiintyvistä henkilönnimistä on tekstissä siirrekirjoitettu alkuperäisen venäjänkielisen kieliasun mukaan, esimerkiksi Shlapentokh on Šljapentoh, Berdyaev on Berdjajev jne. Kaikki venäjänkieliset lähteet on angloamerikkalaisessa tiedemaailmassa yleiseen tapaan siirrekirjoitettu latinalaisille kirjainmerkeille. Kaikki aineistonäytteissä ja lainauksissa esiintyvät kursivoinnit on lisätty. Helsingissä joulukuussa 2005 Johan Bäckman

8 ITÄMAFIA Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset JOHDANTO Itämafia hamuaa otetta Suomen valtakoneistosta, Helsingin Sanomat otsikoi Mistä tässä otsikossa oli kyse? Mitä tarkoitettiin, kun puhuttiin itämafiasta, sen hamuamasta otteesta tai Suomen valtakoneistosta? Suomessa julkinen keskustelu uudenlaisesta ulkoisesta vaarasta sai alkunsa Neuvostoliiton hajoamisen aikana. Tuolloin Suomen turvallisuuspolitiikkaan ilmaantui sotilaallisen uhkan tilalle uusia uhkakuvia, joista rikollisuus oli keskeinen. Suomessa pelättiin 1990-luvun alussa idästä vyöryviä pakolaislaumoja sekä väkivaltaisen ammattirikollisuuden leviämistä. Vaikka keskustelun tendenssiä kritisoitiin jopa hysteeriseksi ja viranomaisetkin toisinaan myönsivät liioittelun, uhkiin varauduttiin organisaatioihin, prioriteetteihin, lainsäädäntöön ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyvillä uudistuksilla. Samalla ryhdyttiin arvioimaan Venäjän ja Viron rikollisuustilanteen ja yhteiskunnallisen muutoksen erityispiirteitä. Kysymys, onko Virossa tai Venäjällä todellakin mafiaa ja minkälaista tuo mafia voisi olla, alkoi kiinnostaa monia. Toisaalta diplomaatit, kansalaisjärjestöt, viranomaiset ja asiantuntijat moittivat suomalaisen tiedonvälityksen Venäjä- ja Viro-kuvaa ylimitoitetun kielteiseksi, jopa rasistiseksi. Yksi keskustelun piirre oli se, että toimittajia syytettiin rikollisuutta liioitteleviksi sensaatiohakuisiksi vääristelijöiksi, vaikka samalla monet Suomessa ilmitulleet rikostapaukset todistivat uusista ja poikkeuksellisista Venäjään ja Viroon liittyvistä rikosilmiöistä. Julkisessa keskustelussa ei kiinnitetty huomiota kulttuurisiin merkitysrakenteisiin, jotka vaikuttavat Viroa ja Venäjää koskevien käsitysten syntyyn. Mitä Venäjällä loppujen lopuksi tarkoitetaan rikollisuudella, mafialla tai järjestäytyneellä rikollisuudella? Miten niitä koskeva tieto syntyy? Entä kuinka relevantti, selkeä tai käyttökelpoinen järjestäytyneen rikollisuuden käsite on? Oliko uusissa uhkakuvissa ennen kaikkea kyse perinteisestä tavasta käsitteellistää Venäjä? Kuka synnytti uhkakuvat ja miksi ne olivat juuri sellaisia kuin olivat? Vaikuttiko väitetty perinteinen suomalainen ryssänviha uusien uhkakuvien syntyyn? Miten tätä kaikkea on mahdollista tutkia tieteellisesti? Tätä tutkimusta varten koottiin laaja aineisto vuosien aikana. Tietoa Venäjän ja Viron järjestäytyneestä rikollisuudesta ja niiden vaikutuksista Suomeen etsittiin haastattelemalla 113 asiantuntijaa Venäjällä, Virossa ja Suomessa. Haastatteluja tehtiin 151. Samalla perehdyttiin joukkoon aihepiiriä koskevaa venäläistä, virolaista, suomalaista ja angloamerikkalaista tieteellistä tutkimuskirjallisuutta, populaaria tietokirjallisuutta ja raporttijulkaisuja. Eri maiden viranomais-

9 Johdanto lähteistä koottiin tilastoaineistoja ja viranomaisten omia selvityksiä. Samalla tutkimusta varten koottiin Suomessa, Venäjällä ja Virossa julkaistuja aihepiiriin liittyviä uutisartikkeleita kotimaisista ja ulkomaisista uutistietokannoista. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia uhkakuvat olivat, miksi ne syntyivät, kuka ne synnytti ja minkälaisia aihepiiriin liittyviä rikosilmiöitä näissä maissa ilmeni. Oliko itämafiaa olemassa ja hamusiko se otetta Suomen valtakoneistosta? Entä saiko se hamuamansa otteen? Tutkimus jakautuu viiteen osaan. I osassa esitellään tutkimusongelma ja teoreettinen viitekehys, kontekstuaalinen konstruktionismi. Muita kehyksiä ovat sosiaalisten ongelmien ja erityisesti moraalipaniikkien tutkimus, mutta aineistoa analysoidaan lisäksi kansainvälisen politiikan tutkimuksen, kuten turvallisuuden tutkimuksen ja poliittisen psykologian teoreettisten mallien avulla. II osassa perehdytään mafiakuvaston rakentumisen taustalla oleviin kulttuurisiin merkityksiin, kuten venäläiseen oikeustajuntaan ja rikosoikeuskulttuuriin, yhdysvaltalaisiin ja venäläisiin mafiamytologioihin ja väitettyyn suomalaiseen ryssänvihan ilmiöön. Samalla pohditaan valtion legitiimin väkivaltamonopolin teorian puitteissa mafialle annettuja merkityksiä ja arvioidaan väkivaltaan liittyviä symbolisia ja rituaalisia ulottuvuuksia. III osassa tarkastellaan Suomen tilannetta esittelemällä suomalaisten uhkakuvien erityispiirteitä ja niiden evoluutiota sekä perehtymällä ilmitulleisiin rikostapauksiin ja niitä koskeviin tulkintoihin. IV osassa luodaan katsaus Viron tapahtumiin 1990-luvulla, erityisesti valtion legitimiteettikriisin ja erilaisten väkivaltaisten konfliktien ilmenemismuotoihin. Lopuksi, tutkimuksen V osassa, esitetään johtopäätökset.

10

11 I TEORIA JA ANALYYSI

12 ITÄMAFIA Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset Tässä tutkimuksessa järjestäytyneen rikollisuuden tai mafian ongelmaa lähestytään kriminologiassa ja sosiaalisten ongelmien tutkimuksessa vakiintunein välinein. Tutkimuksen ensimmäinen osa koostuu yhdeksästä luvusta. Ensimmäisessä luvussa esitellään tutkimusongelma eli kysymys siitä, mitä järjestäytynyt rikollisuus on, minkälaisissa kulttuurisissa merkitysrakenteissa se määrittyy ja miten sitä koskevaa tietoa analysoidaan. Toisessa luvussa käsitellään sosiaalista konstruktionismia analyysin välineenä, erityisesti todellisuuden dilemmaa sekä kontekstuaalisen ja tiukan konstruktionismin erottelua. Kolmannessa luvussa käsitellään politiikan tutkimuksen alueella tunnettua konstruktionistista tutkimusotetta, turvallisuuden tutkimusta, politisoitumisen ja turvallistamisen käsitteitä ja niiden sovelluksia. Neljännessä luvussa arvioidaan poliittisen psykologian keskeistä tutkimusaluetta, viholliskuvien, poliittisen paranoian ja salaliittoteorian tutkimusta ja niiden soveltamisen mahdollisuuksia. Viidennessä luvussa käsitellään länsimaisen sovjetologian ja Venäjän-tutkimuksen koulukuntia sekä niiden luomia vakiintuneita tulkintakehyksiä. Kuudennessa luvussa perehdytään suomalaiseen ryssänvihaan aatehistoriallisena ilmiönä, sen yleiseen kuvastoon ja syntytaustaan 1500-luvun yleiseurooppalaista Venäjä-kuvaa ja sen varhaisia ruotsalaisia sovelluksia vasten, sekä arvioidaan suomalaisen Venäjä-kuvan kehitystä 1900-luvulla ja sen erilaisia sisä- ja ulkopoliittisia funktioita. Seitsemännessä luvussa arvioidaan venäläistä oikeustajuntaa, venäläisen oikeusfilosofian ja oikeuskulttuurin sekä erityisesti rikosoikeuskulttuurin ja rikoskäsitteen sisältöä ja kehitystä. Tämän jälkeen kahdeksannessa luvussa syvennytään järjestäytyneen rikollisuuden käsitteeseen sekä kriminologisena että rikosoikeudellisena ongelmana ja arvioidaan sen määrittely-yrityksiä suomalaisessa, venäläisessä ja virolaisessa rikosoikeudessa. Tutkimuksen ensimmäisen osan viimeisessä, yhdeksännessä luvussa esitellään tutkimuksen aineisto ja analyysin menetelmät sekä arvioidaan kriittisesti tutkimusaineiston eri kategorioiden analyysin menetelmiä ja ongelmia. 1 Tutkimusongelma Timo Kyntäjän mukaan järjestäytynyt rikollisuus ja rikollisuuden kansainvälistyminen nousivat 1990-luvun alussa useiden eri maiden rikostorjuntaviranomaisten keskeiseksi puheenaiheeksi, josta kehkeytyi rikostorjunnan tärkein uhkakuva 1. Tämän tutkimuksen yhtenä päämääränä selvitetään, mistä näissä uhkakuvissa on kysymys. Mistä puhutaan silloin, kun puhutaan järjestäyty- 1 Kyntäjä Timo. Rikollisuus ja rikoskontrolli. // Ismo Kantola, Keijo Koskinen & Pekka Räsänen. Toim. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino. Tampere S

13 I TEORIA JA ANALYYSI neen rikollisuuden tai mafian uhkasta ja vaikutuksista? Onko kysymys uusista uhkista vai vanhoista uhkakuvista uusissa vaatteissa? Mitä näillä termeillä tarkoitetaan ja mitä näyttöä uhkakuvien katteeksi esitetään? Mitkä ovat näitä uhkia koskevan yhteiskunnallisen keskustelun erityispiirteet Suomessa, Virossa ja Venäjällä? Miten Suomen, Venäjän tai Viron rikoskontrolli tuottaa tietoa järjestäytyneeksi rikollisuudeksi kutsutusta ilmiöstä? Mitkä ovat ne olennaiset kulttuuriset merkitysrakenteet, joissa mainittuja ilmiöitä koskeva tieto merkityksineen syntyy? Sosiologisessa mielessä kulttuuri koostuu merkityksistä, merkkien tulkinnasta ja ymmärtämisestä. Tämä perustuu tulkintasääntöjen ja kulttuuristen koodien tuntemukselle. Juuri koodit tuottavat mielekkäitä tulkintoja ympäröivästä maailmasta, sillä koodien avulla voidaan lukea maailmaan sisältyviä merkityksiä. Zygmunt Bauman on kuvannut yhteiskuntatieteellistä tutkimusprosessia kulttuuriin harjaannuttamiseksi. Tiettyyn kulttuuriympäristöön ja sen merkitysrakenteisiin perehtymällä tutkija voi selittää ja tehdä ymmärrettäväksi siinä tuotettuja merkityksiä. 2 Vastaavasti Risto Alapuron mukaan yhdestä kulttuurista toiseen saapunutta kulttuuripiirrettä arvioidaan ja tulkitaan sen mukaan, mitä se merkitsee vastaanottavalle kulttuurille. Vastaanottavan kulttuurin luonne vaikuttaa siihen, mitä aineksia siitä hyväksytään ja mitä merkityksiä niille annetaan. 3 Tämän tutkimuksen analyysilla on kolme tasoa. Kulttuuristen merkitysten rakenteen tasolla tarkastellaan esimerkiksi neuvostovenäläistä rikosoikeuskulttuuria ja oikeusnihilismiä kulttuurisena koodina, jonka avulla Venäjän ja Viron rikollisuutta koskevalle tiedolle annettuja merkityksiä voidaan ymmärtää ja selittää. Vastaavia kulttuurisia merkitysrakenteita ovat angloamerikkalainen sovjetologinen tutkimus koulukuntineen, angloamerikkalainen ja venäläinen mafiamytologia sekä poliittisen diskurssin paranoidisen puhetavan perinne. Ne ovat yleisiä eri kulttuureissa vaikuttavia merkitysrakenteita, joilla on vaikutuksensa uhkakuvien ja rikollisuuskuvan muodostumiseen sekä niille annettuihin merkityksiin. Toisella, sosiaalisten ongelmien määrittelyprosessien tasolla arvioidaan poliisiviranomaisten puheessa, uhkakuvamäärittelyissä ja virallisissa asiakirjoissa ilmenevää uhkakuvapolitiikkaa eli uhkakuvien syntyä, evoluutiota ja niiden julkista käyttöä. Tutkimuksen kolmas taso sisältää konkreettisten rikostapausten ja rikosilmiöiden arvioinnin ja niiden suhteuttamisen uhkakuvadiskurssiin sekä sille annettuihin kulttuurisiin merkityksiin. 2 Andersson Marja. Yhdistävä ja erottava kulttuuri. // Ismo Kantola, Keijo Koskinen & Pekka Räsänen. Toim. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino. Tampere S Alapuro Risto. Suomalainen Bourdieu ja Musta leski. // Sosiologia. No

14 ITÄMAFIA Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on kontekstuaalinen konstruktionismi, jossa uhkakuvien konstruointi rinnastetaan saatavilla olevaan todellisia rikostapauksia koskevaan evidenssiin. Konkreettisella tasolla arvioidaan esimerkiksi sitä, missä määrin Venäjän ja Viron järjestäytynyt rikollisuus oli valtion funktioita korvannut yhteiskunnallinen toimija Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisessä tilanteessa ja voidaanko tätä ilmiötä kutsua mafiaksi. Samalla selvitetään, minkälaisten järjestäytyneiden rikosilmiöiden olemassaolo voidaan konkreettisesti osoittaa ja miten nämä ilmiöt ovat kehittyneet eri valtioiden alueella. Tutkimuksen aineistona on 151 suomalaisten, virolaisten ja venäläisten poliisiviranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa tehtyä teemahaastattelua, joukko asiakirjoja, tilastollisia aineistoja, aihepiiriä koskevaa venäläistä ja angloamerikkalaista kirjallisuutta sekä tiedotusvälineistä poimittua uutisointia. Näistä luodaan synteesi tutkimusongelman ratkaisemiseksi. Aineiston ja sen analyysin periaatteet esitellään tarkemmin tämän osan viimeisessä luvussa. Käsite teoria on moniselitteinen. Yleisessä kielenkäytössä se usein tarkoittaa käytännön vastakohtaa. Tieteellisessä kielenkäytössä teoria tarkoittaa tieteellistä selitystä tai jonkin tieteenalan tai tutkimuskohteen tietojen järjestelmää. 4 Teoria viittaa aiempien tutkimusten muodostamaan viitekehykseen, vahvistusta saaneisiin hypoteeseihin tai empiiristen havaintojen takana olevaan mekanismiin. Sosiologiassa teorialla on kolme merkitystä: yhtäältä teoria tarkoittaa yleistystä tai luokittelua sosiaalisesta maailmasta. Toiseksi teoria tarkoittaa testattavissa olevia empiirisiä havaintoja. Kolmanneksi teoria tarkoittaa ilmiöiden selitystä ja kausaalisten mekanismien sekä prosessien tunnistamista erityisesti niiden tulosten kautta. 5 Tässä tutkimuksessa teorialla tarkoitetaan tulkintakehystä ja selitysmallia, jonka välityksellä sosiaalisia ilmiöitä voidaan ymmärtää mahdollisimman tyhjentävästi. Teoria on samalla analyysin väline eli keino eritellä sosiaalista todellisuutta ymmärrettävään muotoon. Esimerkiksi moraalipaniikki on teoreettinen käsite, joka selittää yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden seuraamuksia. 2 Sosiaalinen konstruktionismi Herman Zanstra toteaa tiedonfilosofisessa tutkielmassaan The Construction of Reality, että kaikki yksilön välittömän tietoisuuden ulkopuolella oleva 4 Aikio Annukka & Rauni Vornanen. Uusi sivistyssanakirja. Otava. Helsinki S Marshall Gordon. Toim. The Concise Oxford Dictionary of Sociology. Oxford University Press. New York S

15 I TEORIA JA ANALYYSI todellisuus on hypoteettista. Ulkoinen maailma tai fyysinen todellisuus jää hypoteesiksi, eikä tieto tai tietoisuuden järjestelmä olisi mahdollinen ilman uskoa hypoteeseihin. 6 Länsimaissa modernin empiirisen sosiaalitutkimuksen keskeinen paradigma tunnetaan sosiaalisen konstruktionismin nimellä. Sen radikaalit piirteet nousivat esille ja 1970-lukujen länsimaisessa sosiologiassa, erityisesti Peter Bergerin ja Thomas Luckmannin vuonna 1966 julkaisemassa teoksessa The Social Construction of Reality: A Treatise on the Sociology of Knowledge. Konstruktionismin nykyistä paikkaa on vaikea määritellä, sillä periaatteessa miltei kaikki yhteiskuntatiede on konstruktioiden tutkimusta. Konstruktioilla tarkoitetaan tulkintoja, vaihtoehtoisia tapoja kuvata todellisuus, joiden kautta konstruktionistien tutkima todellisuuden muoto, sosiaalinen todellisuus, määrittyy. Risto Heiskalan mukaan ihmisillä ei ole pääsyä todellisuuteen muutoin kuin tulkintojen, konstruktioiden, kautta ja näillä tulkinnoilla on vaikutuksia yhteiskunnallisiin prosesseihin 7. Konstruktionismissa sosiaalisten ilmiöiden subjektiiviset määrittelyprosessit ja niiden sosiaaliset ja historialliset juuret ovat olennaisempia, vaikutusvoimaisempia ja tärkeämpiä tutkimuksen kohteita kuin ilmiöt itsessään. Pekka Hakkarainen tarkoittaa sosiaalisilla konstruktioilla ajatusrakennelmia, jotka määrittyvät yhteiskunnallisen keskustelun ja toiminnan kautta 8. Theodore R. Sarbin ja John I. Kitsuse kertovat konstruktionistien keskittyvän siihen, miten yhteiskunnan jäsenet luovat ja käyttävät konstruktioita ja minkälaisessa vuorovaikutuksessa muut ovat näiden konstruktioiden kanssa. Konstruktionistit tulkitsevat niitä ja toisinaan ehdottavat uusia, vaihtoehtoisia konstruktioita. 9 Sosiaalinen konstruktionismi sai perintöä 1950-luvun leimaamisteoriasta, joka oli reaktio klassiselle positivistiselle poikkeavan käyttäytymisen tutkimukselle. Viimeksi mainitussa poikkeavuus selitettiin yksilöpsykologian avulla geneettisen perimän tuotteeksi siten, että rikolliset ihmistyypit ja niiden psykogeneettinen ja sosiokulttuurinen tausta esitettiin rikollisuuden aiheuttajiksi. Leimaamisteoreetikot Edwin Lemert, Kai T. Erikson ja Howard S. Becker pitivät ihmisten leimaamista kohtuuttomana ja kritisoivat positivistista paradigmaa deterministiseksi poikkeavan käyttäytymisen aiheuttajaksi. 6 Zanstra Herman. The Construction of Reality. Lectures on the Philosophy of Science, Theory of Knowledge and the Relation Between Body, Mind and Personality. Pergamon Press. Oxford Heiskala Risto. Toiminta, tapa ja rakenne. Kohti konstruktionistista synteesiä yhteiskuntateoriassa. Gaudeamus. Helsinki S Hakkarainen Pekka. Sosiaalisten ongelmien määrittely sosiaalisen konstruktionismin näkökulma sosiaalisiin ongelmiin. // Ismo Kantola, Keijo Koskinen & Pekka Räsänen. Toim. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino. Tampere S Sarbin Theodore R. & John I. Kitsuse. Constructing the Social. Sage. London S. x. 15

16 ITÄMAFIA Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset Viranomaisten ja tiedotusvälineiden määrittely- ja stigmatisaatioprosessien kerrottiin vakiinnuttavan poikkeavaa käyttäytymistä yksilöitä leimaamalla. Leimaamisteoreetikot erottelivat toisistaan poikkeavan käyttäytymisen ja sille annetun yhteiskunnallisen stigman ja kysyivät, minkälaisten prosessien tuloksena yksilö leimataan poikkeavaksi ja miksi sääntöjä sovelletaan juuri häneen ja mitä tästä on seurauksena. Becker esitteli poikkeavuuden yhteiskunnan aiheuttamaksi, sillä sääntöjä tehdessään sosiaaliset ryhmät samalla loivat poikkeavuutta, joka ilmeni teon luonteen sijasta sääntöjen soveltamisen seuraamuksissa. Mutta kritiikki ymmärsi leimaamisteorian toisin: oikeistolainen kritiikki syytti leimaamisteoreetikkoja determinismistä, poikkeavuuden käsitteen hylkäämisestä ja rikollisen toiminnan hyväksymisestä. Vasemmistolainen kritiikki vastaavasti piti leimaamisteoriaa kevyenä, sillä mediaa ja viranomaisia kritisoidessaan leimaamisteoreetikot laiminlöivät hallitsevat eliitit, joiden intresseissä leimaamisinstituutiot toimivat. Vasemmistokritiikin mukaan leimaamisteoreetikot tutkivat liikaa sääntöjen toimeenpanijoita ja sivuuttivat sääntöjen laatijat. Vasemmisto paheksui sitä, että stigmatisoituihin kohdistunut sympatia ei edennyt kapitalismin systemaattiseen kritiikkiin, eikä kiinnittänyt huomiota kapitalistisen yhteiskunnan repressoiviin ja riistäviin orjuutusrakenteisiin. Leimaamisteoriasta tulikin radikaaleista juuristaan huolimatta konservatiivinen ja deterministinen oppi. 10 Sosiaalinen konstruktionismi kehittyi leimaamisteorian pohjalle luvun radikaalin yhteiskuntakritiikin valtavirrassa. Yksilön poikkeavuuden sijasta tutkimuksen keskiöön nousi kysymys kollektiivisista konstruktioista, erityisesti sosiaalisista ongelmista ja niiden julkisesta määrittelystä. Pekka Hakkaraisen mukaan se, mitä jossakin yhteiskunnassa pidetään ongelmana, on kollektiivisen yhteiskuntapoliittisen valinnan tulos 11. Konstruktionistinen lähestymistapa korostaa, että olosuhteesta tulee sosiaalinen ongelma vain, jos se määritellään ongelmaksi. Sosiaalinen ongelma syntyy, kun joukko ihmisiä pitää jotakin tilannetta epäkohtana, on siitä huolestunut ja haluaa toimenpiteitä asian korjaamiseksi. Sosiaalisten ongelmien tärkein kriteeri on yleisen huolestuneisuuden aste, eivätkä kaikki vaaralliset tai uhkaavat tilanteet välttämättä nouse sosiaalisiksi ongelmiksi. 10 Gordon Marshall. Toim. The Concise Oxford Dictionary of Sociology. Oxford University Press. New York S ; Abercrombie Nicholas, Stephen Hill & Bryan S. Turner. The Penguin Dictionary of Sociology. Fourth Edition. Penguin Books. London S. 18; ks. Becker Howard S. Outsiders. Studies in the Sociology of Deviance. Free Press of Glencoe. New York. 1963; Lemert Edwin M. Human Deviance, Social Problems & Social Control. Prentice-Hall. Englewood Cliffs. 1967; Erikson Kai T. Wayward Puritans: A Study in the Sociology of Deviance. John Wiley. New York Hakkarainen Pekka. Sosiaalisten ongelmien määrittely sosiaalisen konstruktionismin näkökulma sosiaalisiin ongelmiin. // Ismo Kantola, Keijo Koskinen & Pekka Räsänen. Toim. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino. Tampere S

17 I TEORIA JA ANALYYSI Teoriaa 1970-luvulla kehitellyt Herbert Blumer väitti, että sosiaaliset ongelmat ovat kollektiivisen määrittelyprosessin tuloksia sen sijaan, että ne olisivat olemassa riippumattomana joukkona sosiaalisia tilanteita. John I. Kitsuse ja Malcolm Spector vastaavasti kysyivät, mikä saa sosiaaliset tilanteet määrittymään ongelmiksi samalla, kun toiset tilanteet eivät määrity ongelmiksi. Spector ja Kitsuse väittivät, että sosiaalisista ongelmista ei voi saada objektiivista tietoa, sillä niitä ei voi erottaa ongelmia tulkitsevista prosesseista. Blumer, Spector ja Kitsuse rakensivat yleisen teorian kollektiivisista tiedostusprosesseista, joissa haitallisiksi uskotut olosuhteet määrittyvät sosiaalisiksi ongelmiksi. He erottivat kolme tekijää: esitetyt vaatimukset (engl. claims), niiden esittäjät (engl. claims-makers) ja esittämisen prosessit (engl. claimsmaking process). Vaatimuksissa ja niiden esittämisessä kyse on siitä, millaisena ilmiönä vaatimusten esittäjä haluaa ongelman määriteltäväksi yhteisössä ja minkälaisen konstruktion hän yleisölleen siitä tarjoaa. Pekka Hakkaraisen mukaan sosiaalisten ongelmien määrittelyssä on kysymys kamppailusta, jossa yhteiskunnalliset eturyhmät taistelevat omien vaatimustensa puolesta. Väitteitä kehitellään ammattiryhmissä ja uusinnetaan mediassa, opetuksessa, viihteessä ja tutkimuksessa. Juuri median huomio kuvattiin niukaksi resurssiksi, joka heijastelee julkisia areenoita sosiaalisten ongelmien määrittelijöinä (esimerkiksi viranomaiset, tuomioistuimet, sosiaaliset liikkeet, kirjat, tutkijayhteisö, ammattiryhmät). Subjektivistista konstruktionismia on kritisoitu sanomalla, että se on enemmän poliittisen prosessin kuvausta kuin tieteellistä teoriaa, jonka pitäisi keskittyä ongelmien objektiivisten syiden ja ratkaisumallien selvittämiseen. 12 Sosiaalisten ongelmien tutkimuksen objektivistisen ja subjektivistisen pääsuunnan taustalla on yleinen filosofinen ja tieto-opillinen realismin ja idealismin erottelu. Kun realismi uskoo ulkomaailman objektiiviseen, havainnoista riippumattomaan olemassaoloon, tieto-opillinen idealismi painottaa havaintoa ja tulkintaa. 13 Risto Heiskala on kuvannut konstruktionismin kahtiajakoa radikaaliin ja 12 Goode Erich & Nachman Ben-Yehuda. Moral Panics. The Social Construction of Deviance. Blackwell. Oxford S ; Juhila Kirsi. Kulttuurin jatkuvasti rakentuvat kehät. Tilanteisesta kulttuuriseen kontekstiin. // Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen. Diskurssianalyysi liikkeessä. Vastapaino. Tampere S. 167; Hakkarainen Pekka. Sosiaalisten ongelmien määrittely sosiaalisen konstruktionismin näkökulma sosiaalisiin ongelmiin. // Ismo Kantola, Keijo Koskinen & Pekka Räsänen. Toim. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino. Tampere S ; ks. Blumer Herbert. Social Problems as Collective Behavior. // Social Problems. Vol. 18. No ; Kitsuse John I. & Malcom Spector. Toward a Sociology of Social Problems: Social Conditions, Value-Judgements, and Social Problems. // Social Problems. Vol. 20. No Hakkarainen Pekka. Sosiaalisten ongelmien määrittely sosiaalisen konstruktionismin näkökulma sosiaalisiin ongelmiin. // Ismo Kantola, Keijo Koskinen & Pekka Räsänen. Toim. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino. Tampere S

18 ITÄMAFIA Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset maltilliseen. Radikaali ote ei hyväksy luonnonpakkojen olemassaoloa, vaan palauttaa kaikki yhteiskunnassa esiintyvät pakot kulttuurin toimintalogiikkaan. Maltillinen suuntaus olettaa, että vaikka kaikki ihmisten tuntema todellisuus on tulkittua todellisuutta ja vaikka yhteiskuntien kulttuurisen muuntelun kirjo on suuri, tälle on löydettävissä ihmislajin biologisen olemukseen ja luonnonympäristön rakenteeseen liittyvät rajat. 14 Kun radikaalit konstruktionistit väittivät sosiaalisten ongelmien rakentuvan enemmän instituutioiden kapasiteetin kuin objektiivisten tilanteiden mukaan, sosiaalisten ongelmien tutkimuksen paradigma jakaantui kahteen koulukuntaan: tiukkaan ja kontekstuaaliseen konstruktionismiin. Tiukan suuntauksen mukaan tutkijan pitää keskittyä vain ongelmien määrittelyprosessiin ja kieltäytyä kokonaan objektiivisten tilanteiden määrittelystä. Kontekstuaalisen suuntauksen mukaan tutkijan pitää puuttua sosiaalisten olosuhteiden objektiiviseen määrittelyyn, sillä sen avulla voidaan paremmin arvioida, perustella ja kuvata sosiaalisten ongelmien määrittelyprosesseja. Kontekstuaalisessa konstruktionismissa sosiaalisia ongelmia koskeva huolestuneisuus ja ongelmien määrittely ovat sosiologisesti tärkeitä, mikä ei tarkoita, että kontekstualistit uskoisivat ongelman objektiivisen vakavuuden määrittelevän yleisön reaktiot. 15 Kontekstuaalista konstruktionismia on syytetty ontologisesta puolueellisuudesta (engl. ontological gerrymandering) eli valikoivasta objektivoinnista, jossa sosiaaliset olosuhteet ja tutkijan tieto ymmärretään objektiivisiksi, mutta olosuhteita ongelmiksi määrittelevien toimijoiden ja intressiryhmien tiedot esitetään tulkinnallisina ja vaihtelevina. Kritiikin mukaan tutkijalla itsellään näyttäisi olevan hallussaan oikea tieto asian tilasta, jota vasten hän vertaa aineistostaan esiin nousseiden tulkintojen pätevyyttä. Konstruktionismin tiukka suuntaus väittääkin, että kysymykseen ongelmien määrittelyjen ja todellisuuden vastaavuudesta on mahdotonta antaa vastausta. 16 Pekka Hakkaraisen mukaan käytännössä kontekstuaalisen suunnan empiirisessä tutkimuksessa keskitytään usein osoittamaan, miten ongelmaa koskevat vaatimukset eivät vastaa todellisia olosuhteita koskevaa objektiivista tietoa. Kontekstuaalinen konstruktionismi voi helposti luisua polemisoinniksi, 14 Heiskala Risto. Toiminta, tapa ja rakenne. Kohti konstruktionistista synteesiä yhteiskuntateoriassa. Gaudeamus. Helsinki S Takala Jukka-Pekka. Rikollisuuden välttämättömyys ja hyödyllisyys : oudon puhetavan juurilla. // Sosiologia. No ; Best Joel. Images of Issues. Typifying Contemporary Social Problems. Walter de Gruyter. New York. 1989; Hanhinen Sari. Social Problems in Transition. Perceptions of Influential Groups in Estonia, Russia and Finland. Kikimora. Helsinki Juhila Kirsi. Kulttuurin jatkuvasti rakentuvat kehät. Tilanteisesta kulttuuriseen kontekstiin. // Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen. Diskurssianalyysi liikkeessä. Vastapaino. Tampere S

19 I TEORIA JA ANALYYSI jossa viranomaisia, tiedotusvälineitä, yksittäisiä henkilöitä tai kansanliikkeitä syytetään totuuden vääristelystä. Hakkarainen tiivistää dilemman: Ilmeisenä vaarana kontekstuaalisessa konstruktionismissa onkin, että tutkimus typistyy pelkästään osoittelemaan toimijoiden vaatimuksiin sisältyviä tilannearvioita vääristeleviksi, pimittäviksi tms. 17 Kontekstuaalisen konstruktionismin perusongelma onkin tutkijan suhde todellisuuteen. Risto Heiskalan mukaan sosiologisen tutkimuksen aiheena on erityinen yhteiskunnallinen todellisuus, sillä yhteiskunnallisen todellisuuden olemassaolo on riippuvainen inhimillisissä käytännöissä syntyvistä kulttuurisista konstruktioista 18. Sosiologia ei kiellä objektiivisten tosiasioiden olemassaoloa. Anssi Peräkylän mukaan sosiologiassa kvalitatiivisen tutkimuksen kohteita ovat ihmisten kokemukset, kulttuuriset rakenteet ja erottelut, vuorovaikutusprosessit sekä maailmassa vallitsevat tosiasiat 19. Hakkaraisen mukaan konstruktionistit ovat keskustelleet paljon siitä, mikä on sosiaalista ongelmaa koskevien objektiivisten olosuhteiden ja niitä kuvaavien tosiasiatietojen asema analyysissa 20. Konstruktionistisen paradigman mukaan ei ole mahdollista kohdata tutkimaamme todellisuutta puhtaana, vaan aina jostakin näkökulmasta merkityksellistettynä siten, että tutkija voi lähestyä tutkimiaan kohteita vain niiden symbolien ja merkitysten kautta, jotka ovat kulttuurisesti mahdollisia 21. Hakkaraisen mukaan kontekstuaalisessa konstruktionismissa tarkastelun kohteeksi otetaan ongelmaa konstruoivien väitteiden lisäksi muita asiantilaa koskevia tietoja, jolloin ongelmaa konstruoivia vaatimuksia arvioidaan suhteessa toisiin asiantilaa luonnehtiviin tietoihin. Näin voidaan paremmin ymmärtää ja selittää, miksi tiettyjä sosiaalisia ongelmia koskevia väitteitä on ryhdytty esittämään. Toisaalta tiukka konstruktionismi on kiinnostunut vain ongelmaa konstruoivista vaatimuksista, joten tutkimuksen ulkopuolelle jää kokonaan se, miten esitetyt väitteet vastaavat vallitsevia asiantiloja. Hakkaraisen mukaan tiukan suuntauksen kritiikki keskittyy kysymykseen siitä, voiko 17 Hakkarainen Pekka. Sosiaalisten ongelmien määrittely sosiaalisen konstruktionismin näkökulma sosiaalisiin ongelmiin. // Ismo Kantola, Keijo Koskinen & Pekka Räsänen. Toim. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino. Tampere S Heiskala Risto. Toiminta, tapa ja rakenne. Kohti konstruktionistista synteesiä yhteiskuntateoriassa. Gaudeamus. Helsinki S Pöntinen Seppo. Sosiologian tutkimusmenetelmiä. // Ismo Kantola, Keijo Koskinen & Pekka Räsänen. Toim. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino. Tampere S Hakkarainen Pekka. Sosiaalisten ongelmien määrittely sosiaalisen konstruktionismin näkökulma sosiaalisiin ongelmiin. // Ismo Kantola, Keijo Koskinen & Pekka Räsänen. Toim. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino. Tampere S Jokinen Arja. Diskurssianalyysin suhde sukulaistraditioihin. // Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen. Diskurssianalyysi liikkeessä. Vastapaino. Tampere S

20 ITÄMAFIA Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset tiukan konstruktionismin mukaisessa tutkimuksessa tulkita väitteiden sisältöä ilman jonkinlaista tietoa tai oletuksia vallitsevista sosiaalisista olosuhteista. 22 Koulukuntajaon ohella sosiaaliselle konstruktionismille on ominaista evoluutio teoreettisiin popularisointeihin. Tällaisina pidetään paradigman kansantajuisia muotoja, jotka ovat yleistyneet osaksi mediankin kielenkäyttöä. Kriminologiassa ja poikkeavan käyttäytymisen tutkimuksessa yleisimmät popularisoinnit tunnetaan moraalipaniikkien (engl. moral panics) ja hyvän vihollisen (ruots. den goda fienden) nimillä. Moraalipaniikki viittaa triviaalien ilmiöiden aiheuttamiin pelon ja huolestuneisuuden episodeihin, joissa yleisen huolestuneisuuden intensiteetti on tavallista korkeampi ja voimakkaampi ja yhteiskunnassa vallitsee laajamittainen usko pahojen tekojen kasvuun ja tiettyjen yhteiskunnan vihollisten tahtoon vahingoittaa joitakin tai kaikkia 23. Moraalipaniikin herättäjinä ovat moraaliyrittäjät (engl. moral entrepreneurs) eli media, asiantuntijat, tutkijat ja viranomaiset. He osoittavat hyväksymätöntä tai moraalitonta toimintaa harjoittavan ryhmän tai kategorian, joka aiheuttaa haitallisia seuraamuksia yhteiskunnan intresseille, perusarvoille ja hyvinvoinnille. Pelko projisoidaan syntipukkeihin (engl. folk devils) jotka leimataan uhkaavan toiminnan alkuunpanijoiksi. Stanley Cohenille moraalipaniikki oli yhteiskunnallinen prosessi, jossa uhkaavaksi väitetty toiminta aiheutti julkisen keskustelun seurauksena lakiuudistuksia ja kriminaalipolitiikan koventamista siten, että muutokset olivat kohtuuttomia verrattuna yhteiskunnallisen reaktion aiheuttaneeseen ilmiöön 24. Moraalipaniikin aikana jokin toiminta esitetään yhteiskunnalle ja sen sosiaaliruumiin ainekselle niin haavoittavaksi, että paniikin kommentaattorit vaativat jyrkkiä askelia syntipukkien käytöksen kontrolloimiseksi, heidän rankaisemisekseen ja vahinkojen korjaamiseksi. Cohenin mukaan moraalipaniikissa merkittävä osa yhteiskuntaa reagoi aiheettomasti suhteellisen pieneen tapahtumaan tai olosuhteeseen: moraalipaniikin tyypillisiä indikaattoreita ovat korostunut huolestuneisuus, vihamielisyys, konsensus, suhteettomuus (esimerkiksi vaaralliseen ilmiöön osallistuneiden lukumäärää liioitellaan), häilyvyys ja arvaamattomuus siten, että julkinen huolestuneisuus voi nopeasti laskea. Media esittelee moraalipaniikin aiheen tyyliteltynä ja yliraportoi Co- 22 Hakkarainen Pekka. Sosiaalisten ongelmien määrittely sosiaalisen konstruktionismin näkökulma sosiaalisiin ongelmiin. // Ismo Kantola, Keijo Koskinen & Pekka Räsänen. Toim. Sosiologisia karttalehtiä. Vastapaino. Tampere S Termin moraalipaniikit esitteli Stanley Cohen 1960-lukulaisen teinikulttuurin herättämää yleistä huolestuneisuutta käsitelleessä tutkimuksessaan Folk Devils & Moral Panics (1971). Moraalipaniikki-termiä käytti ensi kerran Cohenin kollega Jock Young vuonna 1971 julkaistussa esseessään huumeidenkäytön herättämästä moraalipaniikista. 24 Cohenin tulkintaa esittelevä Heikki Ylikankaan aliokirjoitus Moraalinen paniikki tarhaiskuista (Helsingin Sanomat ) on esimerkki sosiaalisen konstruktionismin popularisoinnista. 20

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI

Lisätiedot

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti

Lisätiedot

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Keijo Räsänen www.hse.fi/meri krasanen@hse.fi Alustus seminaarissa EETTINEN KIPU JA RISKI Humanistis yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin

Lisätiedot

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.

Lisätiedot

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto

Lisätiedot

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4): 6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos

Lisätiedot

Rakastan työtäni mutta miksi?

Rakastan työtäni mutta miksi? Rakastan työtäni mutta miksi? Elina Jokinen FT, Kirjoitusviestinnän opettaja JYU / Kielikeskus Esityksen kuvat, videot ja kommentit Gradu- ja väitöskirjaretriitti kevät 2016, Konnevesi Tieteen popularisointi

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely 1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP 1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja

Lisätiedot

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

1. Tee erillisellä paperilla oleva monivalintatehtävä. (Kirjallisuus ja luennot) (20p)

1. Tee erillisellä paperilla oleva monivalintatehtävä. (Kirjallisuus ja luennot) (20p) OIKEUSSOSIOLOGIA JA KRIMINOLOGIA Oikeudenalojen perusteet Tentti I 23.9.2015 Lue kysymysten alla olevat vastausohjeet huolellisesti! Arvostelussa annetaan itsenäistä merkitystä johdonmukaisille ja selkeille

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

Demokratian merkityksen kokonaisuus

Demokratian merkityksen kokonaisuus Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,

Lisätiedot

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE 7.-9. UE ARVIOINTITAULUKKO 7.lk. UE 7. luokka arvioitavat Oman osaaminen T1, T2, T4, T5, T10 arvosanalle 5 ohuksen avulla. arvosanalle 6: osa tavoitteista toteutuu.

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Kaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana

Kaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana Kaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana Tapio Juntunen Artikkeli Aloite Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä vakiintui kylmän

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus

Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Liisa Häikiö Kansalaisuus on monitahoinen käsite Yhteiskunnallinen taso Sosiaalinen taso Yksilötaso Tarkastelunäkökulma Rakenteet, kulttuuri, instituutiot

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO

LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO Sisältö 1. Tutkielmatyöskentelyn käytännönjärjestelyt Hyödyllisiä nettisivuja ja ohjeita Ohjaajat ja tutkielmaryhmät Kirjoitusohjeet 2. Miten teen gradun? Aiheen etsiminen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Aineistonkeruumenetelmiä

Aineistonkeruumenetelmiä Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,

Lisätiedot

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan

Lisätiedot

Kandiaikataulu ja -ohjeita

Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017 Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET

PSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET PSYKOLOGIAN VALINTAKOE 7.6.2010 MALLIVASTAUKSET Mallivastauksissa lueteltujen tietojen hallitsemisen lisäksi arvostelussa on otettu huomioon esseen selkeys ja LAAJA ESSEEKYSYMYS (yhdistele ja erittele

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN

Lisätiedot

TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN

TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN Sosiaalipedagogiikan päivät 2018, Kemi Kirsi Vaistela Itä-Suomen yliopisto SCE-tohtoriohjelma TUTKIMUKSENI AIHE, TAVOITE JA METODIIKKA

Lisätiedot

Sulkevat ja avaavat suhteet

Sulkevat ja avaavat suhteet Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde

Lisätiedot