ENERGIA JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA teemaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIA JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA teemaohjelma"

Transkriptio

1 ENERGIA JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA teemaohjelma

2 ENERGIA JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA TEEMAN TEEMAOHJELMA KUOPIO

3 Pohjois-Savon liiton julkaisu A 55 Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen Painosmäärä 500 kpl Kuopio 2008 Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, Kuopio puh faksi: kirjaamo, johto ISBN ISSN

4 TIIVISTELMÄ Pohjois-Savo on pääkaupunkiseudun jälkeen merkittävin ympäristö- ja bioenergialiiketoiminnan maakunnallinen keskittymä Suomessa. Pohjois-Savon energia- ja ympäristöalan yritystoiminnan vahvaa osaamisaluetta on erityisesti Ilman ja ilmastonsuojeluun sekä uusiutuviin energioihin liittyvä osaaminen. Näihin luetaan kuuluvaksi puhtaammat tai säästävät prosessit, bioenergiateknologia sekä bioenergian käyttö ja siihen liittyvä arvoketju. Vahvan yritystoiminnan lisäksi Pohjois-Savossa sijaitsee ainutlaatuinen ympäristöalan tutkimuskeskittymä, joka on sijoittunut pääosiltaan Kuopion tiedepuiston alueelle. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä on tehnyt päätöksen kohdentaa merkittävän osan rakennerahastokauden kehittämisrahoituksista neljään keskeiseen teema-alueeseen. Teemoja ovat Energia ja ympäristöteknologia, Teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät, Mittaus ja sensoritekniikka sekä Hyvinvointialan tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen sekä hoito- ja hoivapalveluiden kehittäminen. Valittuihin teemoihin kohdennetaan EAKR-toimenpideohjelman toimintalinja kahdessa vähintään 65 % käytettävissä olevasta kehittämisrahoituksesta vuosina Toimintalinja kahden (Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) kehittämistoimenpiteet kohdistuvat julkisiin toimijoihin, kuten tutkimuslaitoksiin, oppilaitoksiin, yrityspalveluorganisaatioihin ja kuntiin. Kehittämistoimenpiteillä pyritään pohjoissavolaisen tutkimus- ja innovaatioympäristön vahvistamiseen sekä liiketoimintaverkostojen vahvistamiseen ja veturiyritysten hankintaverkostojen laajentamiseen. Energia ja ympäristöteknologia teeman painopisteiksi on määritetty seuraavat kolme osaamisaluetta: Energiateknologia Biopolttoaineiden tuotanto, käyttö ja jalostus Ympäristöliiketoiminta Painopisteet on valittu siten, että ne tukevat alueen energiateollisuuden tarpeita ja uudistumista hyödyntäen ympäristöosaamisesta nousevia uusia mahdollisuuksia toisaalta energiateknologioiden edelleen kehittämiseksi ja toisaalta bioenergian käytön lisäämiseksi kestävällä tavalla. Lisäksi painopisteiden ja eri teema-alueiden rajapinnoilta ja niiden sisältä pyritään aktiivisesti löytämään potentiaalisia uusia päänavauksia uuden liiketoiminnan mahdollistamiseksi. Yhteistyön kehittämisen ja verkostoitumisen osalta teeman puitteissa pyritään muodostamaan uusia strategisia kumppanuuksia keskeisten t&k-organisaatioiden, oppilaitosten, välittäjäorganisaatioiden, avainyritysten sekä eri teemojen välille. Tavoitteena on muodostaa pysyviä, pitkäjänteisesti toimivia yhteistyöryhmiä, jotka kykenevät tuottamaan uusia sovellutuksia ja/tai uutta lisäarvoa tuovaa tietoa kumppanuusyritysten hyödynnettäväksi. Energiateknologia-painopisteen osalta kyse on jo suhteellisen vakiintuneesta yritystoiminnan alasta, jonka kehittämistarpeet liittyvät ensisijaisesti olemassa olevan osaa-

5 misen ja toimintojen edelleen vahvistamiseen ja uudistamiseen. Itä-Suomen energiateknologiateollisuus on keskittynyt merkittävästi Varkauden seudulle, jossa sijaitsee suuria energiantuotannossa ja metsäteollisuudessa tarvittavien energiajärjestelmien kehittäjiä ja kansainvälisiä veturiyrityksiä sekä niiden kumppaniverkostoja. Eri teknologioiden ja osaamisalueiden rajapinnoilta mahdollisesti löytyvät uudet sovellukset ja päänavaukset sisältävät potentiaalisen mahdollisuuden uuden lisäarvon muodostamiselle alalla toimivien yritysten näkökulmasta. Tunnistetut kehittämistarpeet liittyvät olemassa olevan osaamisen ja liiketoimintakonseptien jatkuvaan uudistamiseen sekä mahdollisten uusien päänavausten synnyn edistämiseen. Tähän pyritään kehittämällä tarvelähtöisesti t&k-toiminnan toimintaedellytyksiä ml. toimintaympäristöjen ja osaamisen edellytysten kehittäminen, sekä verkostoitumista ml. yhteistyö eri teema-alueiden rajapinnoilla. Keskeisimmät kehittämistoimenpiteet liittyvät koulutus ja t&k-toiminnan puitteiden kehittämiseen yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun, Kuopion yliopiston sekä muiden tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Toimenpiteillä pyritään myös olemassa olevan osaamisen tehokkaampaan valjastamiseen yritysten käyttöön, sekä eri teknologiaalueiden rajapinnoilta löytyvien uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen yritysten toimintojen uudistamiseksi. Keskeisiä rajapintoja ovat ympäristöosaamisen soveltaminen prosessien ja päästöjen muodostuksen kokonaisvaltaiseen hallintaan, mittaus- ja sensoritekniikan tuomat mahdollisuudet prosessien hallinnan ja automaation kehittämisessä, sekä uusien suunnittelu- ja tuotantomenetelmien käyttöönoton edistäminen energiateknologiaan liittyvien tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa. Tehtävillä kehittämistoimenpiteillä pyritään tukemaan yritysten uudistumisen edellytyksiä sekä tukemaan yritysten teknologisen ja liiketoiminnallisen etumatkan säilymistä kilpailijoihin nähden. Lisäksi toimenpiteillä pyritään luomaan positiiviset edellytykset uusien päänavausten syntymiselle ja kehittymiselle uudeksi liiketoiminnaksi. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osaamistason jatkuvaa kehittämistä, uusien suunnittelu- ja tuotantomenetelmien käyttöönoton edistämistä sekä tuotteiden ja liiketoimintakonseptien uudistamista. Biopolttoaineiden tuotanto, käyttö ja jalostus -painopisteen osalta on kyse merkittävässä muutosvaiheessa olevasta toiminnasta, joka edellyttää tiettyjen perustoimintojen edelleen kehittämistä sekä uuden yritystoiminnan liikkeelle saattamista. Varautuminen bioenergian kysynnän huomattavaan lisääntymiseen lähivuosina luo omat haasteensa ko. painopisteen kehittämiselle, mutta toisaalta luo myös mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Tunnistetut kehittämistarpeet liittyvät pääasiassa kehittymässä olevan yritystoiminnan toimintaedellytysten tukemiseen sekä uuden liiketoiminnan ja uusien päänavausten kehittämiseen huomioiden bioraakaaineiden kestävän käytön. Tähän pyritään tukemalla tarvelähtöisesti toimintaympäristöjen kehittymistä, osaamisen edellytyksiä sekä verkostoitumista ml. yhteistyö eri teema-alueiden rajapinnoilla. Toteutettavilla toimenpiteillä pyritään vahvistamaan kehittymässä olevien liiketoiminta-alueiden käytännön toimintoja sekä luomaan edellytyksiä teknologisen ja liiketoiminnallisen etumatkan syntymiselle kilpailijoihin nähden. Lisäksi toimenpiteillä pyritään luomaan positiiviset edellytykset uusien päänavausten syntymiselle ja kehittymiselle uudeksi liiketoiminnaksi. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää bioenergiaketjun kokonaisvaltaista kehittämistä, siihen liittyvää laadunhallinnan tehostamista, bioenergiaketjuun liittyvän koulutuksen järjestämistä sekä uusien 5

6 päänavausten synnyn edistämistä. Lisäksi edellytetään toimenpiteitä biopolttoaineiden jalostusosaamisen kehittämiseksi sekä bioenergiaan liittyvien liiketoimintakonseptien kehittymistä. Keskeisten toimijoiden välistä verkostoitumista pyritään myös tehostamaan ohjelmakauden aikana huomioiden mm. nestemäisten biopolttoaineiden valmistukseen liittyvät mahdolliset tarpeet tulevaisuudessa. Ympäristöliiketoiminta-painopisteen osalta kyse on pääasiassa tutkimusryhmien hallussa olevasta osaamisesta ja sen jalostamisesta yritystoiminnaksi ja/tai jo olemassa olevaa yritystoimintaa tukevaksi osaamiseksi. Kehittämispanostukset tulee satsata toisaalta sellaisiin tutkimusalueisiin, jotka tukevat suoraan energiateknologian ja bioenergian parissa toimivia yrityksiä, sekä toisaalta sellaisille ympäristöosaamisen alueille, jotka ovat mahdollisia uuden ympäristöliiketoiminnan kasvualustoja lähitulevaisuudessa. Yhteistyö energia-alan toimijoiden sekä muiden teema-alueiden kanssa on edellytys uusien liiketoimintamahdollisuuksien tehokkaalle tunnistamiselle ja osaamisen hyödyntämiselle käytäntöön yritystoimintaa tukevalla tavalla. Tunnistetut kehittämistarpeet ympäristöliiketoiminnan kehittämisen osalta liittyvät pääasiassa seuraaviin kahteen asiakokonaisuuteen: 1. Energia-alan (ml. bioenergia) yritystoiminnan ja sovellutusten kehittämistä tukevien t&k-toimintojen tunnistamiseen ja vahvistamiseen tarvelähtöisesti 2. Tutkimuksesta nousevien liiketoiminnallisesti potentiaalisten uusien päänavausten ja sovellutusten tunnistamiseen, niihin liittyvien t&k-toimintojen tarvelähtöiseen vahvistamiseen ja näiden päänavausten kaupallistamisen edistämiseen Yhtenä Energia ja ympäristöteknologia teeman haasteena ja myös mahdollisuutena on löytää ympäristöosaamisesta niitä osaamisen vahvuuksia, joita voidaan menestyksekkäästi siirtää tukemaan energia-alan yritystoiminnan kehittymistä ja liiketoimintaedellytyksiä Pohjois-Savossa. Näitä mahdollisuuksia tulee tarkastella erityisesti energiantuotannon prosessien kokonaisvaltaiseen hallintaan sekä niissä muodostuvien päästöjen hallintaan ja puhdistukseen liittyen. Potentiaaliset aihealueet liittyvät erityisesti palamisprosesseihin, mittaus ja monitorointiosaamiseen sekä ympäristö- ja prosessiinformatiikan uusiin sovellutuksiin. Myös Kuopion tiedepuiston sensoriosaamisen kytkeminen energiateknologian sovellutuksia tukevaksi osa-alueeksi tarjoaa mahdollisuuksia uusien sovellutusten ja uuden liiketoiminnan kehittymiselle. Kehittämistoimenpiteet tuleekin kohdentaa ensisijaisesti tunnistettujen, olemassa olevaa yritystoimintaa ja uuden liiketoiminnan syntyä edistävien osaamisalueiden tarvelähtöiseen vahvistamiseen. Potentiaalisten kehittämistarpeiden tunnistaminen on edellytys kehittämistoimenpiteiden onnistuneelle kohdentamiselle. Täysin uusia ympäristöosaamisesta nousevia päänavauksia tulee etsiä tavoitteellisesti erityisesti vesiosaamiseen ja ympäristöriskiosaamiseen liittyen. Tunnistettujen liiketoimintapotentiaalia omaavien aihealueiden osalta tulee pyrkiä kehittämään toiminnan puitteita ja edellytyksiä siten että kehittämistoimet johtavat uuden liiketoiminnan syntymiseen ja/tai olemassa olevien yritysten toimintojen sijoittumiseen Pohjois-Savon alueelle lähitulevaisuudessa. 6

7 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO ENERGIA- JA YMPÄRISTÖALAN KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT Maailmanmarkkinat Kansainvälisen politiikan vaatimukset ENERGIA- JA YMPÄRISTÖALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA Suomen cleantech -alan nykytila ja markkinakehitys Kansallisia ohjelmia Kansallisia velvoitteita ENERGIA JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA TEEMAOHJELMAN PAINOPISTEET Taustaa painopisteille; teeman yleiset tavoitteet Energia ja ympäristöteknologia teeman painopisteet; tulevaisuuden kilpailukyvyn avaimet Energiateknologia Biopolttoaineiden tuotanto, käyttö ja jalostus Ympäristöliiketoiminta POHJOIS-SAVON ENERGIA JA YMPÄRISTÖALAN TOIMINTA- YMPÄRISTÖKUVAUS Energia- ja ympäristöala Pohjois-Savossa Energia-alan yritystoiminnan kuvaus Ympäristöalan yritystoiminnan kuvaus Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kuvaus Kuopion tiedepuisto Yhteistyöverkostot KV-TOIMINTOJEN JA LIIKETOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN TEEMAN KOORDINOINTI TEEMAN VALINTAKRITEERIT TEEMAN SEURANTA JA ARVIOINTI Teeman tavoitteet, seuranta ja arviointi vuosina Teeman tavoitteet, seuranta ja arviointi vuosina LÄHDELUETTELO LIITTEET 7

8 1 JOHDANTO Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä on tehnyt päätöksen kohdentaa merkittävän osan rakennerahastokauden kehittämisrahoituksista neljään keskeiseen teema-alueeseen. Teemoja ovat Energia ja ympäristöteknologia, Teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät, Mittaus ja sensoritekniikka sekä Hyvinvointialan tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen sekä hoito- ja hoivapalveluiden kehittäminen. Teemojen valinnassa on otettu huomioon yritysten kehittämistarpeiden ja mahdollisuuksien leikkauspisteet Pohjois-Savossa tarjolla olevan tutkimus- ja teknologiaosaamisen kanssa. Valittuihin teemoihin kohdennetaan EAKR-toimenpideohjelman toimintalinja kahdessa vähintään 65 % käytettävissä olevasta kehittämisrahoituksesta vuosina Teemojen valmistelun taustalla on ollut mm. Itä-Suomen innovaatiostrategia, Pohjois- Savon maakuntasuunnitelma, seutujen avainhankkeet ja eri yhteyksissä yritysten tunnistamat markkina- ja teknologiamahdollisuudet. Teemojen rahoittajia ja kehittäjiä yhteen kokoavilla kehittämisohjelmilla pyritään vahvistamaan erityisesti yrityksiä tukevia tutkimus-, koulutus- ja kehittämispuitteita sekä verkostohankkeita. Pohjois-Savon liitto antoi Savonia-ammattikorkeakoululle syyskuussa 2007 toimeksiannon laatia Energia ja ympäristöteknologia teeman teemaohjelman. Ohjelman tavoitteeksi määritettiin energia ja ympäristöalan tulevien kehittämistoimenpiteiden painopisteiden määrittäminen huomioiden alan yritysten tarpeet sekä maakunnasta löytyvän t&k-osaamisen. Teemaohjelma laadittiin välisenä aikana. Ohjelman laatimisesta vastasivat tutkimuspäällikkö Eero Antikainen sekä erityisasiantuntija Keijo Vartiainen Savonia-ammattikorkeakoulusta. Työn etenemistä seurasi ja ohjasi teematyölle määritetty erillinen ohjausryhmä (liite 1) sekä keskeisistä alan yrityksistä ja asiantuntijaorganisaatioista koottu isompi asiantuntijatyöryhmä (liite 2). Tekstin tuottamiseen ja sen kriittiseen arviointiin on lisäksi osallistunut lukuisia henkilöitä eri tutkimusorganisaatioista, joista erityisen työpanoksensa lopullisen tekstin laatimiseen ovat tuoneet Raimo O. Salonen KTL:sta (toimintaympäristökuvaukset luvussa 5), Teija Rantala Savoniaammattikorkeakoulusta (Luvut 2 ja 3) sekä Janne Kankkunen GTK:sta (Ympäristöliiketoiminta-osioon luvussa 4.2.3). Teemaohjelman laadinnassa on pyritty huomioimaan aiemmat Pohjois-Savon alueella tehdyt energia- ja ympäristöalaa koskevat selvitykset. Merkittävänä taustamateriaalina toimi Pohjois-Savon EBC-projektin aikana työstetyt raportit. Lisäksi teemaohjelman laadinnan aikana haastateltiin alan keskeiset avaintoimijat sekä kartoitettiin energia- ja ympäristöalan ajankohtaisia kansallisia ja kansainvälisiä kehitystrendejä. Näiden selvitysten ja keskustelujen lopputuloksena on muotoutunut tämä Pohjois-Savon Energia ja ympäristöteknologian teemaohjelma vuosille

9 2 ENERGIA- JA YMPÄRISTÖALAN KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT 2.1 MAAILMANMARKKINAT Ympäristöliiketoiminnan maailmanmarkkinoiden arvo on noin 600 miljardia euroa. Tästä Euroopan osuus on noin kolmannes. Markkinat kasvavat lähes 10 prosentilla vuosittain. Arvio markkinan suuruudesta painottuu perinteisiin ympäristöteknologioihin eli puhtaat teknologiat (cleantech) eivät ole vielä merkittävästi mukana tilastoissa, koska ympäristöliiketoiminnan määrittelyä ja tilastointia ollaan vasta kehittämässä. Kuitenkin juuri puhtaat teknologiat on nopeimmin kasvava osa-alue: Puhtaan energiateknologian markkinat vuonna 2005 olivat 40 miljardia USD ja niiden odotetaan kasvavan noin 70 miljardiin dollariin vuoteen 2010 mennessä. Puhtailla teknologioilla tarkoitetaan kaikkia tuotteita, palveluita, prosesseja ja järjestelmiä, joiden käytöstä on vähemmän haittaa ympäristölle kuin niiden vaihtoehdoista. Vaikka puhtaat teknologiat kasvavat nopeimmin, niiden tunnistaminen on haasteellista. Euroopan unionin ja OECD:n määrittelyssä keskeisiä alueita ovat päästöjen hallinta, puhtaammat teknologiat ja tuotteet sekä kestävä tuotanto ja luonnonvarojen säästö. Nykypäivän ympäristöliiketoiminnan laajuutta ei voi verrata perinteisiin toimialoihin tai rakentaa toimialakäsitteiden pohjalta, sillä puhtaat teknologiat läpäisevät koko yhteiskunnan. Puhtaan teknologian yritykset luovat tuotteita ja palveluja, joiden vahingollinen ympäristövaikutus on vähäisempi kuin aiemmin. Puhtaiden teknologioiden avulla parannetaan laatua, kannattavuutta ja ekotehokkuutta sekä luodaan hyvinvointia. Kansainvälisesti tarkasteltuna uusiutuvat energiat ja vesi muodostavat tällä hetkellä kaikkein nopeimmin kasvavat puhtaiden teknologioiden markkina-alueet maailmalla. Alan kasvuodotukset ovat korkeat ja näin ollen energia- ja ympäristöteknologian liiketoimintojen kehittämiselle on olemassa hyvät edellytykset. Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimateknologioiden kasvu on jopa 30 prosenttia vuodessa. Bioenergiaan liittyvien teknologioiden markkinoiden arvioidaan Euroopan vetämänä kasvavan noin 10 % vuosivauhdilla, miljardiin euroon vuoteen 2010 mennessä ja jopa miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. (Sitra 2007) Maailmanmarkkinoiden kehitystä ja uusien innovaatioiden markkinoille tuloa ennakoivat myös sijoitusmarkkinoiden muutokset. Pääomasijoittaminen puhtaisiin teknologioihin on lisääntynyt nopeasti. Pohjois-Amerikassa jo lähes 15 prosenttia kaikista pääomasijoituksista tehdään puhtaisiin teknologioihin. Eniten riskipääomaa on maailmanmarkkinoilla suuntautunut uusiutuvaan energiaan ja materiaalitehokkuuteen, eli energian, materiaalin ja raaka-aineiden säästämiseen. Myös vedestä odotetaan muodostuvan kasvava sijoittamisen alue. 9

10 Joulukuussa 2007 uutisoitiin, että Cleantech on noussut suurimmaksi pääomasijoitusten kohteeksi Yhdysvalloissa. Pohjoisamerikkalaisen Cleantech Networkin mukaan pääomasijoitukset cleantech-alalle lisääntyivät vuoden kolmannella neljänneksellä merkittävästi, ja cleantech oli Yhdysvalloissa ensimmäistä kertaa suurin yksittäinen pääomasijoitusten kohde ohittaen mm. informaatio- ja bioteknologian. Vuoteen 2006 verrattuna pääomasijoitusten kasvu on tähän mennessä ollut noin 15 %. Myös Euroopassa cleantech-alan pääomasijoitusten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Energian ja raaka-aineiden hintojen kallistuminen on tehnyt puhtaista teknologioista taloudellisesti kannattavampia kuin aiemmin. Ilmastonmuutoksen ja ympäristöhaittojen taloudelliset vaikutukset ovat nousemassa kasvun ajurina lainsäädännön rinnalle ja jopa sitä tärkeämmäksi. Markkinoita ohjaavia megatrendejä ovat myös väestönkasvu, globalisaatio, kaupungistuminen, keskiluokan vaurastuminen kehittyvissä maissa, luonnonvarojen tuhlaaminen ja energian ja raaka-aineiden niukkuus ja hinta, puhtaan veden riittämättömyys sekä huoli ympäristön tilasta. (Sitra 2007) 2.2. KANSAINVÄLISEN POLITIIKAN VAATIMUKSET Kasvun ajurit ovat yhä useammin markkinaehtoisia. Ympäristöliiketoiminnan kasvun ajurina on perinteisesti toiminut ympäristölainsäädäntö. Kuitenkin edelleen yksi sijoituksia edistävä megatrendi ovat kansainväliset ympäristövelvoitteet. Yksi merkittävimmistä kansainvälisistä velvoitteista liittyy vuonna 2005 voimaan tulleeseen Kioton pöytäkirjaan, jonka on ratifioinut 176 valtiota sekä EY. Kioton pöytäkirjassa teollisuusmaat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään yhteensä 5 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. EU:n sisäisen taakanjaon mukaan Suomen velvoitteena on sitoumuskaudella päästöjen pitäminen vuoden 1990 tasolla. Syksyllä 2007 ilmastosopimuksen sopimuspuolet sopivat neuvottelujen käynnistämisestä tavoitteenaan sitova kansainvälinen sopimus, joka koskee vuoden 2012 jälkeistä ilmastosopimusjärjestelmää. Kioton pöytäkirjan ratifiointi sekä EU:ssa vuonna 2005 käynnistynyt päästökauppa kiihdyttävät entisestään uusiutuvien energialähteiden nopeaa markkinakehitystä sekä luovat kokonaan uusia ympäristöteknologioiden ja palvelujen markkinoita. Pakottavien määräysten rinnalle ovat siis nousemassa ympäristötaloudelliset päästökauppajärjestelmän kaltaiset ohjauskeinot, jotka ovat lähempänä markkinamekanismeja. Niinpä ympäristöliiketoiminta voi erityisesti markkinaehtoisten mekanismien avulla siirtyä nopean kasvun vaiheeseen. Markkinoilla perinteisten ympäristötoimialojen rajat hälvenevät ja teknologiaratkaisut lähentyvät toisiaan. Esimerkiksi jätevesien käsittelyssä syntyvän lietteen hävittämisprosessissa voidaan samalla tuottaa biokaasua käytettäväksi liikenteen polttoaineena. Ympäristötoimialan kehittyminen ja uudet innovaatiot 10

11 kuitenkin edellyttävät lainsäädännöltä, luokituksilta ja julkisen sektorin kannusteilta erityistä herkkyyttä. (Ympäristöhallinto 2008, Sitra 2007) Tammikuussa 2008 julkaistu Euroopan komission valmistelema ilmasto- ja energiapaketti on laaja jäsenmaita koskeva lainsäädäntökokonaisuus. Paketin avulla EU pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 päästöjen määrästä. Päästövähennyksistä päätti Eurooppa-neuvosto keväällä Samalla uusiutuvan energian osuus EU:n kokonaisenergian käytöstä nousee viidennekseen. Ilmasto- ja energiapaketilla tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat muun muassa: uudistettu päästökauppadirektiivi päästövähennysten jakaminen jäsenmaiden välillä (ns. taakanjako) uusiutuvan energian puitedirektiivi (RES-direktiivi) hiilen talteenottoa ja varastointia koskeva lainsäädäntöehdotus Ilmasto- ja energiapaketin mukaan vuodesta 2005 toimineen EU:n päästökauppajärjestelmän uudistukset tulisivat voimaan vuonna 2013 alkavalle kaudelle ja järjestelmään lisättäisiin uusia teollisuustoimialoja. Erillisellä direktiivillä myös lentoliikenne on tulossa päästökaupan piiriin todennäköisesti vuonna Ehdotuksen mukaan päästökaupassa käytettäisiin aiempaa keskitetympää päästöjen jakomallia ja kansallisista jakosuunnitelmista luovuttaisiin ja yhä suurempi osuus päästöoikeuksista myytäisiin yrityksille huutokaupalla. Vastaavasti yrityksille ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrä vähenisi ja loppuisi mahdollisesti kokonaan siirtymäajan jälkeen. (Ympäristöhallinto 2008) Ilmasto- ja energiapakettiin kuuluu myös kasvihuonekaasujen päästövähennysten jako jäsenmaiden välillä eli ns. taakanjako. Taakanjako koskee niitä päästöjä, jotka eivät ole suoraan EU:n päästökaupan piirissä. Päästökaupan ulkopuolella ovat esimerkiksi osa rakennusten energiankäytöstä, liikenne, jätehuolto ja maatalouden aiheuttamat päästöt. Euroopan komissio esittää Suomelle 16 %:n vähennyksiä päästökaupan ulkopuolisten toimialojen hiilidioksidipäästöihin vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 määristä. EU on Eurooppa-neuvoston päätöksellä sitoutunut siihen, että vuonna 2020 uusiutuvan energian osuus on viidennes EU:n energian kokonaiskulutuksesta sekä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 %:lla verrattuna vuoden 1990 lukuihin. Uusiutuvan energian puitedirektiiviin eli RES-direktiiviin sisältyvässä ns. taakanjaossa kukin jäsenmaa saa oman uusiutuvan energiankäyttöä koskevan prosenttiosuuden. Taakanjakoprosentin perusteella jäsenmaat voivat asettaa itse eri toimialoille tavoitteet uusiutuvan energian 11

12 osuuksista. Suomessa uusiutuvan energian osuus pitäisi nostaa vuoteen 2020 mennessä 38 %:iin ja liikenteen polttoaineista on vähintään 10 % oltava biopolttoaineita vuonna Komission lainsäädäntöesitysten käsittely jatkuu neuvostossa ja Euroopan Parlamentissa. Kevään 2008 aikana pakettia käsitellään muun muassa energia- ja ympäristöneuvostoissa sekä Eurooppa-neuvostossa. Paketin lopputulos saattaa muuttua jatkokäsittelyssä. (Ympäristöhallinto 2008) 12

13 3 ENERGIA- JA YMPÄRISTÖALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA 3.1 SUOMEN CLEANTECH -ALAN NYKYTILA JA MARKKINAKEHITYS Suomen imago maailmalla on erinomainen monella tavalla ja myös ympäristömaana Suomella on vahva imago, koska mm. ympäristöalan vertailuissa Suomi kuuluu maailman kärkimaihin; WEF:n ympäristöllisen kestävyyden vertailussa Suomi on kolme kertaa sijoittunut maailman parhaaksi. Suomen vahvuuksia ovat olleet erityisesti yhteiskunnan kyky käsitellä ympäristöuhkia ja vastata tehokkaasti ympäristöhaasteisiin. Suomi on jo varhain tiedostanut puhtaan ympäristön merkityksen, lähtien jo 1950-luvun lopun lainsäädännöllisestä ohjauksesta ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseen luvulla käynnistetty teollisuuden vesiensuojelu sekä ympäristöministeriön perustaminen ovat osoittautuneet jälkikäteen tärkeiksi Suomen imagoon ympäristömaana vaikuttavaksi tekijäksi. Myös teollisuus on jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien korostanut ekokilpailukykyä, ympäristöteknologian käyttöä ja ympäristölähtöistä tuotepolitiikkaa. Viime vuosina puhtaat teknologiat ovat nousseet yhdeksi painopisteeksi teknologian ja koko yhteiskunnan kehityksessä, koska ympäristöosaamisesta on tullut kilpailutekijä. Suomessa on siis erinomaiset osaamiseen ja tietoon perustuvat mahdollisuudet ottaa vahva rooli ympäristöliiketoiminnan kehityksessä. Tämä vaatii kuitenkin merkittäviä yhteiskunnallisia panostuksia ja yksimielisyyttä samaan tapaan kuin suomalaisen ICTteollisuuden nousu on vaatinut. (Sitra 2007) Suomalaisten yritysten ympäristöliiketoiminnan liikevaihdoksi arvioidaan noin 4,5 miljardia euroa, tosin 2000-luvun alussa suomalaisten yritysten ympäristöteknologian liikevaihto kasvoi selvästi hitaammin kuin globaalit markkinat. Suomen ympäristöliiketoiminnan vetureina ovat muutamat vahvat, kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset. Alalla on myös laaja pienten ja keskisuurten yritysten joukko, joka luo jatkuvasti uusia teknologioita. Tämän pk-yrityksistä nousevan potentiaalin kaupallistaminen on kuitenkin edelleen suuri haaste, koska niiden kenttä on Suomessa hajanainen. Alan klusterointi on vasta alussa, ja julkisen sektorin sääntely ja kannusteet vaikuttavat markkinoihin merkittävästi. Siksi pienten ja suurten yritysten välillä tarvitaan enemmän yhteistyötä. Sitran vuoden 2007 lopussa päättynyt kolmivuotinen Ympäristöohjelma on seurannut puhtaisiin teknologioihin perustuvan uuden liiketoiminnan - Cleantechin - kehitystä Suomessa ja maailmalla. Sitran mukaan markkinasignaalit vahvistavat entisestään ym- 13

14 päristöohjelman viestejä tarpeesta panostaa suomalaiseen ympäristöosaamiseen ja ympäristöteknologian käyttöönottoon ja kaupallistamiseen. Suomella ei ole varaa jäädä jälkeen tässä kehityksessä. Kansallinen toimintaohjelma ympäristöliiketoiminnan kehittämiseksi viitoitti Suomen ympäristöliiketoiminnan kasvutavoitteeksi 15 prosenttia vuodessa. Syksyllä 2007 tehty 300 pk-yritystä koskenut selvitys kertoi, että tähän vauhtiin ollaan pääsemässä. (Sitra 2007) 3.2 KANSALLISIA OHJELMIA Kansallisen toimintaohjelman vision mukaan Suomesta luodaan johtava cleantech-maa vuoteen 2012 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ehdotetaan, että vuosina käynnistetään neljä strategista hanketta: 1. Suomi globaalisti tunnetuin cleantech-maa. Ympäristöosaamisesta rakennetaan viennin keskeinen kilpailutekijä ja huipputuotemerkki. 2. Suomesta paras kasvualusta ympäristöliiketoiminnalle. Kotimaan liiketoimintaympäristöä kehittämällä Suomesta luodaan edelläkävijämarkkina ja parannetaan ympäristöosaamista. Lisäksi vahvistetaan ympäristöliiketoiminnan osuutta koulutuksessa ja luodaan kasvun edellytyksiä rahoitusjärjestelmällä, joka kannustaa innovaatioihin. 3. Suomalaista huippuosaamista fokusalueilla. Muodostetaan strategisen huippuosaamisen keskittymä. 4. Tehokkaimmat kansainväliset yritysverkostot. Kehitetään kannusteita yhteistyöhön ja muokataan parhaita käytäntöjä. Käynnistetään kasvuyritysohjelma.(sitra 2007) Vuoden 2008 alusta alkanut viisivuotinen Sitran Energiaohjelma ( ) keskittyy mm. yhdyskuntien energian käyttöä tehostaviin ratkaisuihin. Sitra pyrkii energiaohjelman avulla lisäämään keskustelua tulevaisuuden haasteista ja kokoamaan alan toimijoita yhteisten päämäärien asettamiseksi. Ohjelman aikana pureudutaan konkreettisiin kysymyksiin, kuten erityisesti yhdyskuntien energiankäytön tehostamiseen ja uusien toiminta- ja ansaintamallien kehittämiseen. Ohjelmaa johtaa myös Sitran ympäristöohjelmaa johtanut DI Jukka Noponen. (Sitra 2008) Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä julkista tutkimusta ja mahdollistaa yhteisen tutkimusinfrastruktuurin rakentamisen. Tavoitteena on, että keskeisten toimijoiden tiivistyvä yhteistyö parantaa mahdollisuuksia globaalisti merkittävien innovaatioiden luomiseen. Tekes ja Suomen Akatemia aloittivat keskittymän valmistelun vuoden 2006 aikana. 14

15 Tammikuussa 2007 käynnistyivät keskustelut energia- ja ympäristöalan keskeisten toimijoiden kanssa. Alkuvuonna haastateltiin reilut 30 yritystä ja alan keskeiset tutkimustahot. Näiden Tekesin ja Suomen Akatemian vetämien keskustelujen tavoitteena oli luoda yhteistä kuvaa keskittymästä sekä sen tutkimusteemoista ja toimintamalleista. Lisäksi pyrittiin löytämään tapa ja tahot valmistelun jatkamiseksi. Johtopäätökset em. keskusteluista esitettiin huhtikuussa 2007 pidetyssä valmisteluseminaarissa. Seminaarissa järjestettiin myös työpaja, jossa osallistujat pohtivat yhdessä keskittymän painopisteitä ja toimintamalleja. Energia ja ympäristö SHOKin valmistelu jatkui useiden elinkeinoelämän järjestöjen vetämänä. Järjestöt toimivat yritysten edustajina tavoitteenaan strategisen tutkimusagendan määrittelyn lisäksi löytää SHOKin veturiyritykset ja siirtää valmistelun vetovastuu niille. Teknologiateollisuus ry päätti käynnistää Energia ja ympäristö SHOKin jatkovalmistelut Eera Finland Oy:n tekemän selvityksen tulosten perusteella. Yrityksillä ja yritysten panostuksella on ratkaiseva merkitys jatkovalmistelussa, joka toteutetaan yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Valmistelutyö jatkuu kahtena rinnakkaisena prosessina: Energia ja ympäristö SHOKin tutkimuksen sisältö: strateginen tutkimusagenda Energia ja ympäristö SHOKin toimintamalli ja IPR-kysymykset Energia ja ympäristö SHOKin tutkimusagendaa valmistellaan seuraavissa teemaryhmissä: o Puhdas energiantuotanto o Tehokas energian käyttö ja jakelu o Tehokas materiaalien ja palvelujen tuotanto (Tekes 2008) Tekesillä on meneillään vuonna 2008 seuraavia energia- ja ympäristöalan ohjelmia: Biorefine Uudet biomassatuotteet ohjelma ( ), jossa kehitetään tunnistettujen kansallisten vahvuustekijöiden pohjalta uutta osaamista biomassojen jalostuksessa. ClimBus Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet ohjelma ( ), jossa kehitetään kustannustehokkaita ratkaisuja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Kestävä yhdyskunta ohjelma ( ), jonka tavoitteena on synnyttää merkittävästi uutta ja uudistuvaa liiketoimintaa kestävien ja energiatehokkaiden alueiden ja rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa sekä niiden korjauksessa. Vesi ohjelma ( ), jonka tavoitteena on vahvistaa soveltavaa, teknologian siirtoa tukevaa tutkimusta ja tuotekehitystä, sekä edistää vesialan liike- 15

16 toimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä. (Tekes 2008) Osaamiskeskusohjelma (OSKE) on valtioneuvoston määräaikainen erityisohjelma, jonka avulla suunnataan toimenpiteitä kansallisesti tärkeille painopistealoille. Ohjelma perustuu alueiden kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntämiseen. Ohjelman toimintamalli uudistettiin klusteriperusteiseksi kaudelle ja sen yhtenä tavoitteena on terävöittää alueiden välistä erikoistumista ja vahvistaa osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. Kansallista ohjelmaa toteuttaa 13 kansallisesti merkittävää osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta eri alueilta. Osaamiskeskusohjelmalla tuetaan alueellisia vahvuuksia, alueiden erikoistumista ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. Osaamiskeskustoiminnan lähtökohtana on tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, teknologiakeskusten, elinkeinoelämän ja eri rahoittajatahojen välinen yhteistyö valituilla osaamisaloilla. Sen ytimenä on tiivis kehittäjäverkosto, jonka tarkoituksena on käynnistää ja toteuttaa tutkimus-, koulutus- ja muita kehittämishankkeita. (Osaamiskeskusohjelma 2008) Energiateknologiaklusterin tavoitteena on suomalaisten vankka asema energiateknologian kasvavilla maailmanmarkkinoilla. Klusteri keskittyy toiminnassaan teollisuusyrityksiin, jotka valmistavat energian tuotannossa, käytössä ja jakelussa tarvittavia koneita ja laitteita sekä yrityksiin, jotka tuottavat alalle palveluita. Ohjelman toiminta on kohdistettu sellaisille alueille, joissa odotusarvot ovat suurimmat. Klusteriohjelmassa kehitetään vahvoja teollisuuslähtöisiä tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja koulutusympäristöjä ja hankkeita toteutetaan yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Ohjelma perustuu yritysten tarpeisiin ja siinä pyritään hyödyntämään kansainvälisen liiketoiminnan tarjoamat merkittävät kasvumahdollisuudet. Klusteriin kuuluvat osaamiskeskukset toimivat aktiivisesti kansainvälisissä energia-alan verkostoissa, joista haetaan uutta tietoa ja kontakteja suomalaiselle teollisuudelle sekä markkinoidaan suomalaista osaamista, yrityksiä ja kehitysympäristöjä maailmalle. Osaamisklusterin vahvuus ovat mukana olevat vahvat kansainvälisesti tunnetut ja menestyvät veturiyritykset ja alueelliset verkostot. Hyötyjinä ovat yritykset, joiden kanssa tutkimus ja kehityshankkeita tehdään sekä tutkimusorganisaatiot, yliopistot ja korkeakoulut, jotka saavat omiin hankkeisiinsa rahoitusta osaamisklusterin kautta. Koko ohjelmakaudella tavoitellaan 2000 uutta työpaikkaa ja mukana olevien yritysten liikevaihdon kaksinkertaistamista. (Osaamiskeskusohjelma 2008) Ympäristöteknologian osaamisklusteri koostuu ympäristöalasta keskeisesti hyötyvistä yrityksistä sekä ympäristöalan tutkimus-, koulutus-, viranomais- ja kehittämisorganisaa- 16

17 tioista. Ympäristöteknologia on globaalisti merkittävä kasvuala tulevaisuudessa ja sen markkinadraiverina on voimakkaasti kasvava tarve ratkaista puhtaaseen ympäristöön ja luonnonvarojen riittävyyteen liittyvät haasteet. Suomen ympäristöteknologialle on ominaista erittäin korkeatasoinen osaaminen, tutkimus ja koulutus. Klusterin visiona vuodelle 2013 on mm., että Cleantech -liiketoiminnasta muodostuu Suomen uusi tukijalka, jossa tutkimus ja liiketoiminta tukevat toisiaan. Klusterin osaamiskeskukset ovat Kuopion seudun osaamiskeskus, Teknologiakeskus Teknia Oy, Lahden seudun osaamiskeskus, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Oulun seudun osaamiskeskus, Oulu Innovation Oy / Technopolis Oyj, Uudenmaan osaamiskeskus, Culminatum Oy / Green Net Finland ry. Klusteri kattaa 60 % Suomen ympäristöliiketoiminnasta ja 80 % Suomen ympäristötutkimuksesta. Klusteriohjelma yhtenäistää yritystoimintaa ja vahvistaa verkostoitumista. Klusteri auttaa yrityksiä, rahoittajia ja tutkimuslaitoksia verkostoitumaan, jolloin sekä perus-, että soveltavaa tutkimusta voidaan suunnata entistä enemmän yritysten tarpeisiin. Ohjelman tavoitteena on synnyttää osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa joko uusina yrityksinä tai uusina liiketoimintasektoreina jo olemassa oleviin yrityksiin. Klusterin toiminnassa on mukana yli 200 yritystä, maan johtavat tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut. Klusteriohjelma edesauttaa pk-yritysten verkostoitumista, jolloin myös globaalien markkinoiden hyödyntäminen on helpompaa. Klusteri on aktiivisesti mukana esim. Kiinaan ja Venäjälle suuntautuvissa pk-yritysverkostojen markkinointiponnisteluissa. Klusterin kansalliset kärkihankkeet ovat: IIT-teknologia (Ilmasto, Ilmanlaatu, Terveys teknologia) ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehittäminen Vesitutkimus ja vesiliiketoiminta Mittaus- ja monitorointitekniikan tutkimus ja liiketoiminnan kehittäminen Klusterin yritysrakenteen kehittäminen ja kansainvälistäminen (Osaamiskeskusohjelma 2008) 3.3 KANSALLISIA VELVOITTEITA Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuonna Strategiassa hallitus on määritellyt, mitä toimia se aikoo toteuttaa energia- ja ilmastopolitiikassa. Siinä kerrotaan, miten hallitus aikoo toimeenpanna Suomea koskevat kansainväliset velvoitteet kasvihuonekaasujen rajoittamiseksi Kioton sitoumuskaudella , ja minkälaisiin pitemmän aikavälin tavoitteisiin se tähtää kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä. Hallitus lupaa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä muun muassa panostamalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon ja energiansäästöön. EU:n 17

18 päästökauppa on keskeinen ohjauskeino. Lisäksi valtio hankkii päästöoikeuksia kansainvälisiltä markkinoilta Kioton pöytäkirjan joustomekanismeja hyväksikäyttäen. Matti Vanhasen II hallitus laatii vaalikauden alussa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian. Hallitusohjelman mukaan Suomen on kannettava oma ja oikeudenmukainen vastuu EU:n sitoumuksista vähentää yksipuolisesti kasvihuonekaasuja vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa Suomi toimii Euroopan unionin osana. Suomi ratifioi YK:n ilmastosopimuksen vuonna 1994 ja Kioton pöytäkirjan vuonna 2002 yhdessä muiden Euroopan unionin maiden kanssa. Kioton pöytäkirja velvoittaa Euroopan unionin (EU-15) vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä yhteensä 8 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta vuosina Vähennysvelvoite on jaettu EU:ssa edelleen jäsenvaltiokohtaisiksi velvoitteiksi. Suomi on sitoutunut EU:n sisäisen taakanjaon mukaan vakiinnuttamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle. Suomen tavoitteena on toteuttaa Kioton pöytäkirjan velvoitteet sekä toimia aktiivisesti, jotta kansainväliset neuvottelut vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevasta maailmanlaajuisesta ja kattavasta sopimusratkaisusta käynnistyisivät toden teolla. Valtioneuvoston päätöksen mukaan Suomi täyttää osan Kioton pöytäkirjan mukaisesta velvoitteestaan hankkimalla ns. Kioton mekanismien avulla 10 miljoonan tonnin edestä päästövähennysyksiköitä vuosina Näiden päästövähenemien hankkimiseksi on käynnistetty Finnder-ohjelma, joka hankkii päästöyksiköitä puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen puitteissa. (Ympäristöhallinto 2008) 18

19 4 ENERGIA JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA TEEMAOHJELMAN PAINOPISTEET 4.1 TAUSTAA PAINOPISTEILLE; TEEMAN YLEISET TAVOITTEET Itä-Suomen rakennerahasto-ohjelmien tavoitteena on kehittää Itä-Suomen alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä. Tulevaisuuden kilpailukyvyn edellytyksenä on, että: yritykset kykenevät jatkuvasti uudistamaan toimintaansa ml. tuotteet ja palvelut sekä mahdolliset liiketoimintakonseptit yms. yritykset kykenevät saavuttamaan ja säilyttämään teknologista ja/tai liiketoiminnallista etumatkaa kilpailijoihinsa nähden omilla ydinliiketoimintaalueillaan yrityksille on tarjolla toimintaa tukevia ja niiden tarpeita vastaavia t&k- ja koulutuspalveluita. Toimintalinja kahden (Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) kehittämistoimenpiteet kohdistuvat julkisiin toimijoihin, kuten tutkimuslaitoksiin, oppilaitoksiin, yrityspalveluorganisaatioihin ja kuntiin. Kehittämistoimenpiteillä pyritään pohjoissavolaisen tutkimus- ja innovaatioympäristön vahvistamiseen sekä liiketoimintaverkostojen vahvistamiseen ja veturiyritysten hankintaverkostojen laajentamiseen. Visiona on, että innovaatio- ja osaamisrakenteiden kehittämisen avulla alueelle syntyy kumuloituvaa osaamista ja että teeman puitteissa toteutettavin käytännön toimenpitein alueelle kehitetään kilpailukykyinen yritysten tutkimus- ja innovaatioympäristö. Toimintalinja kahden toimenpiteillä pyritään lisäksi vahvistamaan tutkimuslaitosten ja oppilaitokset sekä osaamiskeskittymien edellytyksiä ja roolia tutkimus- ja tuotekehitysrahojen ja teknologiaohjelmien hyödyntäjänä sekä tiedon välittäjänä ja soveltajana Pohjois-Savossa. Toimenpiteillä pyritään kehittämään myös yrityspalveluorganisaatioita siten, että ne voivat paremmin tukea kasvuyritysten osaamisen kehittämistä sekä yritysverkostojen synnyn edistämistä. Toimijoiden välisissä yhteisissä prosesseissa on tavoitteena luoda uusia kehittämiskonsepteja ja toimintamalleja. Toimintalinja kahden kehittämistoimenpiteet kohdistuvat julkisiin toimijoihin (t&k-organisaatiot, oppilaitokset sekä yrityspalveluorganisaatiot) siten, että kyseiset toimijat voivat omalta osaltaan parhaalla mahdollisella tavalla tukea alueella toimivia yrityksiä. Toteutettavilla toimenpiteillä pyritään edesauttamaan: jo olemassa olevan liiketoiminnan toimintaedellytyksiä uuden liiketoiminnan syntymisen edellytyksiä toimijoiden välistä verkostoitumista sekä osaamis- ja laiteresurssien kehittämistä tarvelähtöisesti resurssien yhteiskäyttöä 19

20 olemassa olevan tietopääoman tehokasta jalkauttamista yritystoimintaan kehittää toimintaympäristöä, olosuhteita ja yhteistyöverkostoja kestävän energiateknologian näkökulmasta kannattavaan liiketoimintaan. Energia ja ympäristöteknologia -teemaohjelman puitteissa toteutettavien kehittämistoimenpiteiden tulee olla tarvelähtöisiä. Toimijoilla tulee olla valmiudet seurata ja analysoida alan kehitystä sekä ennakoida tulevia tarpeita tutkimuksen, kehitystyön sekä koulutus- ja osaamistarpeiden osalta. Uuden tiedon siirto alueelle sekä avainalueiden t&ktoiminta ja tehokas verkostoituminen ovat keskeisessä roolissa yritystoiminnan toimintaedellytysten kehittämisen näkökulmasta. Yleisesti ottaen Energia- ja ympäristöalan kehitysnäkymät ovat varsin hyvät. Bioenergian käytön lisäämisen merkittävimpänä muutosajurina toimii globaali ilmastonmuutos ja tavoitteet sen hillitsemiseksi. Maailmanlaajuinen kehitys luo paineita ja tarvetta kehittää uusia, kestävän periaatteen mukaisia energiantuotantomuotoja sekä uusia ympäristöalan sovellutuksia. Energia- ja ympäristöala on kuitenkin hyvin laaja ja osin pirstaloitunut. Tämän osalta on tarvetta kehittää koordinoitua, alueellista yhteistyötä eri toimijoiden välillä ml. yrityspalveluorganisaatiot, t&k-organisaatiot, oppilaitokset ja alalla toimivat yritykset. Alkavan rakennerahastokauden yhtenä haasteena on korkeatasoisen tutkimusosaamisen jalkauttaminen olemassa olevaa yritystoimintaa tukevaksi osaamiseksi, sekä tutkimuksesta syntyvän uuden tietotaidon valjastaminen tuottavaksi liiketoiminnaksi. Näiden osa-alueiden kehittämiseen tulee pyrkiä edesauttamalla yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välistä tarvelähtöistä tiedonvaihtoa, koulutusta ja kehittämistoimintaa, sekä etsimällä aktiivisesti potentiaalisia uusia päänavauksia ja tukemalla niihin liittyviä kaupallistamispyrkimyksiä. Yleisellä tasolla Pohjois-Savossa on tarvetta edelleen selkeyttää toimijoiden välistä työnjakoa sekä alueiden ja toimijoiden fokusoitumista omiin vahvoihin osaamisaloihinsa huomioiden sekä elinkeinoelämän toimijoiden että t&k-toimijoiden osaamisen ja vahvuudet tarvelähtöisesti. Eri toimijoiden tulee pyrkiä yhä selvemmin muodostamaan hankkeita, jotka ovat maakunnan elinkeinoelämän tarpeita palvelevia, laajasti maakunnan alueella vaikuttavia, tuloksiltaan konkreettisia projekteja. Pitkäjänteisen yhteistyön kehittämiseksi tulee pyrkiä muodostamaan uusia strategisia kumppanuuksia keskeisten t&k-organisaatioiden, oppilaitosten, avainyritysten sekä eri teemojen osaajien välille. Tavoitteena tulee olla pysyvien, pitkäjänteisesti toimivien yhteistyöryhmien muodostuminen siten että yhteistyöryhmät kykenevät tuottamaan uusia sovellutuksia ja/tai uutta lisäarvoa tuottavaa tietoa kumppaniyritystensä hyödynnettäväksi. Kuopion yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun, sekä muiden alueella toimivien t&k-organisaatioiden välistä yhteistyötä voidaan edelleen tiivistää ja hakea synergiaetu- 20

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY 1.1 Asuntomarkkinoiden toimivuus A) Varainsiirtoveron asuntomarkkinavaikutukset B) Vuokra-asuntosijoitusalan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot