ENERGIA JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA teemaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIA JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA teemaohjelma"

Transkriptio

1 ENERGIA JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA teemaohjelma

2 ENERGIA JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA TEEMAN TEEMAOHJELMA KUOPIO

3 Pohjois-Savon liiton julkaisu A 55 Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen Painosmäärä 500 kpl Kuopio 2008 Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, Kuopio puh faksi: kirjaamo, johto ISBN ISSN

4 TIIVISTELMÄ Pohjois-Savo on pääkaupunkiseudun jälkeen merkittävin ympäristö- ja bioenergialiiketoiminnan maakunnallinen keskittymä Suomessa. Pohjois-Savon energia- ja ympäristöalan yritystoiminnan vahvaa osaamisaluetta on erityisesti Ilman ja ilmastonsuojeluun sekä uusiutuviin energioihin liittyvä osaaminen. Näihin luetaan kuuluvaksi puhtaammat tai säästävät prosessit, bioenergiateknologia sekä bioenergian käyttö ja siihen liittyvä arvoketju. Vahvan yritystoiminnan lisäksi Pohjois-Savossa sijaitsee ainutlaatuinen ympäristöalan tutkimuskeskittymä, joka on sijoittunut pääosiltaan Kuopion tiedepuiston alueelle. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä on tehnyt päätöksen kohdentaa merkittävän osan rakennerahastokauden kehittämisrahoituksista neljään keskeiseen teema-alueeseen. Teemoja ovat Energia ja ympäristöteknologia, Teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät, Mittaus ja sensoritekniikka sekä Hyvinvointialan tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen sekä hoito- ja hoivapalveluiden kehittäminen. Valittuihin teemoihin kohdennetaan EAKR-toimenpideohjelman toimintalinja kahdessa vähintään 65 % käytettävissä olevasta kehittämisrahoituksesta vuosina Toimintalinja kahden (Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) kehittämistoimenpiteet kohdistuvat julkisiin toimijoihin, kuten tutkimuslaitoksiin, oppilaitoksiin, yrityspalveluorganisaatioihin ja kuntiin. Kehittämistoimenpiteillä pyritään pohjoissavolaisen tutkimus- ja innovaatioympäristön vahvistamiseen sekä liiketoimintaverkostojen vahvistamiseen ja veturiyritysten hankintaverkostojen laajentamiseen. Energia ja ympäristöteknologia teeman painopisteiksi on määritetty seuraavat kolme osaamisaluetta: Energiateknologia Biopolttoaineiden tuotanto, käyttö ja jalostus Ympäristöliiketoiminta Painopisteet on valittu siten, että ne tukevat alueen energiateollisuuden tarpeita ja uudistumista hyödyntäen ympäristöosaamisesta nousevia uusia mahdollisuuksia toisaalta energiateknologioiden edelleen kehittämiseksi ja toisaalta bioenergian käytön lisäämiseksi kestävällä tavalla. Lisäksi painopisteiden ja eri teema-alueiden rajapinnoilta ja niiden sisältä pyritään aktiivisesti löytämään potentiaalisia uusia päänavauksia uuden liiketoiminnan mahdollistamiseksi. Yhteistyön kehittämisen ja verkostoitumisen osalta teeman puitteissa pyritään muodostamaan uusia strategisia kumppanuuksia keskeisten t&k-organisaatioiden, oppilaitosten, välittäjäorganisaatioiden, avainyritysten sekä eri teemojen välille. Tavoitteena on muodostaa pysyviä, pitkäjänteisesti toimivia yhteistyöryhmiä, jotka kykenevät tuottamaan uusia sovellutuksia ja/tai uutta lisäarvoa tuovaa tietoa kumppanuusyritysten hyödynnettäväksi. Energiateknologia-painopisteen osalta kyse on jo suhteellisen vakiintuneesta yritystoiminnan alasta, jonka kehittämistarpeet liittyvät ensisijaisesti olemassa olevan osaa-

5 misen ja toimintojen edelleen vahvistamiseen ja uudistamiseen. Itä-Suomen energiateknologiateollisuus on keskittynyt merkittävästi Varkauden seudulle, jossa sijaitsee suuria energiantuotannossa ja metsäteollisuudessa tarvittavien energiajärjestelmien kehittäjiä ja kansainvälisiä veturiyrityksiä sekä niiden kumppaniverkostoja. Eri teknologioiden ja osaamisalueiden rajapinnoilta mahdollisesti löytyvät uudet sovellukset ja päänavaukset sisältävät potentiaalisen mahdollisuuden uuden lisäarvon muodostamiselle alalla toimivien yritysten näkökulmasta. Tunnistetut kehittämistarpeet liittyvät olemassa olevan osaamisen ja liiketoimintakonseptien jatkuvaan uudistamiseen sekä mahdollisten uusien päänavausten synnyn edistämiseen. Tähän pyritään kehittämällä tarvelähtöisesti t&k-toiminnan toimintaedellytyksiä ml. toimintaympäristöjen ja osaamisen edellytysten kehittäminen, sekä verkostoitumista ml. yhteistyö eri teema-alueiden rajapinnoilla. Keskeisimmät kehittämistoimenpiteet liittyvät koulutus ja t&k-toiminnan puitteiden kehittämiseen yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun, Kuopion yliopiston sekä muiden tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Toimenpiteillä pyritään myös olemassa olevan osaamisen tehokkaampaan valjastamiseen yritysten käyttöön, sekä eri teknologiaalueiden rajapinnoilta löytyvien uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen yritysten toimintojen uudistamiseksi. Keskeisiä rajapintoja ovat ympäristöosaamisen soveltaminen prosessien ja päästöjen muodostuksen kokonaisvaltaiseen hallintaan, mittaus- ja sensoritekniikan tuomat mahdollisuudet prosessien hallinnan ja automaation kehittämisessä, sekä uusien suunnittelu- ja tuotantomenetelmien käyttöönoton edistäminen energiateknologiaan liittyvien tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa. Tehtävillä kehittämistoimenpiteillä pyritään tukemaan yritysten uudistumisen edellytyksiä sekä tukemaan yritysten teknologisen ja liiketoiminnallisen etumatkan säilymistä kilpailijoihin nähden. Lisäksi toimenpiteillä pyritään luomaan positiiviset edellytykset uusien päänavausten syntymiselle ja kehittymiselle uudeksi liiketoiminnaksi. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osaamistason jatkuvaa kehittämistä, uusien suunnittelu- ja tuotantomenetelmien käyttöönoton edistämistä sekä tuotteiden ja liiketoimintakonseptien uudistamista. Biopolttoaineiden tuotanto, käyttö ja jalostus -painopisteen osalta on kyse merkittävässä muutosvaiheessa olevasta toiminnasta, joka edellyttää tiettyjen perustoimintojen edelleen kehittämistä sekä uuden yritystoiminnan liikkeelle saattamista. Varautuminen bioenergian kysynnän huomattavaan lisääntymiseen lähivuosina luo omat haasteensa ko. painopisteen kehittämiselle, mutta toisaalta luo myös mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Tunnistetut kehittämistarpeet liittyvät pääasiassa kehittymässä olevan yritystoiminnan toimintaedellytysten tukemiseen sekä uuden liiketoiminnan ja uusien päänavausten kehittämiseen huomioiden bioraakaaineiden kestävän käytön. Tähän pyritään tukemalla tarvelähtöisesti toimintaympäristöjen kehittymistä, osaamisen edellytyksiä sekä verkostoitumista ml. yhteistyö eri teema-alueiden rajapinnoilla. Toteutettavilla toimenpiteillä pyritään vahvistamaan kehittymässä olevien liiketoiminta-alueiden käytännön toimintoja sekä luomaan edellytyksiä teknologisen ja liiketoiminnallisen etumatkan syntymiselle kilpailijoihin nähden. Lisäksi toimenpiteillä pyritään luomaan positiiviset edellytykset uusien päänavausten syntymiselle ja kehittymiselle uudeksi liiketoiminnaksi. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää bioenergiaketjun kokonaisvaltaista kehittämistä, siihen liittyvää laadunhallinnan tehostamista, bioenergiaketjuun liittyvän koulutuksen järjestämistä sekä uusien 5

6 päänavausten synnyn edistämistä. Lisäksi edellytetään toimenpiteitä biopolttoaineiden jalostusosaamisen kehittämiseksi sekä bioenergiaan liittyvien liiketoimintakonseptien kehittymistä. Keskeisten toimijoiden välistä verkostoitumista pyritään myös tehostamaan ohjelmakauden aikana huomioiden mm. nestemäisten biopolttoaineiden valmistukseen liittyvät mahdolliset tarpeet tulevaisuudessa. Ympäristöliiketoiminta-painopisteen osalta kyse on pääasiassa tutkimusryhmien hallussa olevasta osaamisesta ja sen jalostamisesta yritystoiminnaksi ja/tai jo olemassa olevaa yritystoimintaa tukevaksi osaamiseksi. Kehittämispanostukset tulee satsata toisaalta sellaisiin tutkimusalueisiin, jotka tukevat suoraan energiateknologian ja bioenergian parissa toimivia yrityksiä, sekä toisaalta sellaisille ympäristöosaamisen alueille, jotka ovat mahdollisia uuden ympäristöliiketoiminnan kasvualustoja lähitulevaisuudessa. Yhteistyö energia-alan toimijoiden sekä muiden teema-alueiden kanssa on edellytys uusien liiketoimintamahdollisuuksien tehokkaalle tunnistamiselle ja osaamisen hyödyntämiselle käytäntöön yritystoimintaa tukevalla tavalla. Tunnistetut kehittämistarpeet ympäristöliiketoiminnan kehittämisen osalta liittyvät pääasiassa seuraaviin kahteen asiakokonaisuuteen: 1. Energia-alan (ml. bioenergia) yritystoiminnan ja sovellutusten kehittämistä tukevien t&k-toimintojen tunnistamiseen ja vahvistamiseen tarvelähtöisesti 2. Tutkimuksesta nousevien liiketoiminnallisesti potentiaalisten uusien päänavausten ja sovellutusten tunnistamiseen, niihin liittyvien t&k-toimintojen tarvelähtöiseen vahvistamiseen ja näiden päänavausten kaupallistamisen edistämiseen Yhtenä Energia ja ympäristöteknologia teeman haasteena ja myös mahdollisuutena on löytää ympäristöosaamisesta niitä osaamisen vahvuuksia, joita voidaan menestyksekkäästi siirtää tukemaan energia-alan yritystoiminnan kehittymistä ja liiketoimintaedellytyksiä Pohjois-Savossa. Näitä mahdollisuuksia tulee tarkastella erityisesti energiantuotannon prosessien kokonaisvaltaiseen hallintaan sekä niissä muodostuvien päästöjen hallintaan ja puhdistukseen liittyen. Potentiaaliset aihealueet liittyvät erityisesti palamisprosesseihin, mittaus ja monitorointiosaamiseen sekä ympäristö- ja prosessiinformatiikan uusiin sovellutuksiin. Myös Kuopion tiedepuiston sensoriosaamisen kytkeminen energiateknologian sovellutuksia tukevaksi osa-alueeksi tarjoaa mahdollisuuksia uusien sovellutusten ja uuden liiketoiminnan kehittymiselle. Kehittämistoimenpiteet tuleekin kohdentaa ensisijaisesti tunnistettujen, olemassa olevaa yritystoimintaa ja uuden liiketoiminnan syntyä edistävien osaamisalueiden tarvelähtöiseen vahvistamiseen. Potentiaalisten kehittämistarpeiden tunnistaminen on edellytys kehittämistoimenpiteiden onnistuneelle kohdentamiselle. Täysin uusia ympäristöosaamisesta nousevia päänavauksia tulee etsiä tavoitteellisesti erityisesti vesiosaamiseen ja ympäristöriskiosaamiseen liittyen. Tunnistettujen liiketoimintapotentiaalia omaavien aihealueiden osalta tulee pyrkiä kehittämään toiminnan puitteita ja edellytyksiä siten että kehittämistoimet johtavat uuden liiketoiminnan syntymiseen ja/tai olemassa olevien yritysten toimintojen sijoittumiseen Pohjois-Savon alueelle lähitulevaisuudessa. 6

7 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO ENERGIA- JA YMPÄRISTÖALAN KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT Maailmanmarkkinat Kansainvälisen politiikan vaatimukset ENERGIA- JA YMPÄRISTÖALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA Suomen cleantech -alan nykytila ja markkinakehitys Kansallisia ohjelmia Kansallisia velvoitteita ENERGIA JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA TEEMAOHJELMAN PAINOPISTEET Taustaa painopisteille; teeman yleiset tavoitteet Energia ja ympäristöteknologia teeman painopisteet; tulevaisuuden kilpailukyvyn avaimet Energiateknologia Biopolttoaineiden tuotanto, käyttö ja jalostus Ympäristöliiketoiminta POHJOIS-SAVON ENERGIA JA YMPÄRISTÖALAN TOIMINTA- YMPÄRISTÖKUVAUS Energia- ja ympäristöala Pohjois-Savossa Energia-alan yritystoiminnan kuvaus Ympäristöalan yritystoiminnan kuvaus Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kuvaus Kuopion tiedepuisto Yhteistyöverkostot KV-TOIMINTOJEN JA LIIKETOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN TEEMAN KOORDINOINTI TEEMAN VALINTAKRITEERIT TEEMAN SEURANTA JA ARVIOINTI Teeman tavoitteet, seuranta ja arviointi vuosina Teeman tavoitteet, seuranta ja arviointi vuosina LÄHDELUETTELO LIITTEET 7

8 1 JOHDANTO Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä on tehnyt päätöksen kohdentaa merkittävän osan rakennerahastokauden kehittämisrahoituksista neljään keskeiseen teema-alueeseen. Teemoja ovat Energia ja ympäristöteknologia, Teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät, Mittaus ja sensoritekniikka sekä Hyvinvointialan tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen sekä hoito- ja hoivapalveluiden kehittäminen. Teemojen valinnassa on otettu huomioon yritysten kehittämistarpeiden ja mahdollisuuksien leikkauspisteet Pohjois-Savossa tarjolla olevan tutkimus- ja teknologiaosaamisen kanssa. Valittuihin teemoihin kohdennetaan EAKR-toimenpideohjelman toimintalinja kahdessa vähintään 65 % käytettävissä olevasta kehittämisrahoituksesta vuosina Teemojen valmistelun taustalla on ollut mm. Itä-Suomen innovaatiostrategia, Pohjois- Savon maakuntasuunnitelma, seutujen avainhankkeet ja eri yhteyksissä yritysten tunnistamat markkina- ja teknologiamahdollisuudet. Teemojen rahoittajia ja kehittäjiä yhteen kokoavilla kehittämisohjelmilla pyritään vahvistamaan erityisesti yrityksiä tukevia tutkimus-, koulutus- ja kehittämispuitteita sekä verkostohankkeita. Pohjois-Savon liitto antoi Savonia-ammattikorkeakoululle syyskuussa 2007 toimeksiannon laatia Energia ja ympäristöteknologia teeman teemaohjelman. Ohjelman tavoitteeksi määritettiin energia ja ympäristöalan tulevien kehittämistoimenpiteiden painopisteiden määrittäminen huomioiden alan yritysten tarpeet sekä maakunnasta löytyvän t&k-osaamisen. Teemaohjelma laadittiin välisenä aikana. Ohjelman laatimisesta vastasivat tutkimuspäällikkö Eero Antikainen sekä erityisasiantuntija Keijo Vartiainen Savonia-ammattikorkeakoulusta. Työn etenemistä seurasi ja ohjasi teematyölle määritetty erillinen ohjausryhmä (liite 1) sekä keskeisistä alan yrityksistä ja asiantuntijaorganisaatioista koottu isompi asiantuntijatyöryhmä (liite 2). Tekstin tuottamiseen ja sen kriittiseen arviointiin on lisäksi osallistunut lukuisia henkilöitä eri tutkimusorganisaatioista, joista erityisen työpanoksensa lopullisen tekstin laatimiseen ovat tuoneet Raimo O. Salonen KTL:sta (toimintaympäristökuvaukset luvussa 5), Teija Rantala Savoniaammattikorkeakoulusta (Luvut 2 ja 3) sekä Janne Kankkunen GTK:sta (Ympäristöliiketoiminta-osioon luvussa 4.2.3). Teemaohjelman laadinnassa on pyritty huomioimaan aiemmat Pohjois-Savon alueella tehdyt energia- ja ympäristöalaa koskevat selvitykset. Merkittävänä taustamateriaalina toimi Pohjois-Savon EBC-projektin aikana työstetyt raportit. Lisäksi teemaohjelman laadinnan aikana haastateltiin alan keskeiset avaintoimijat sekä kartoitettiin energia- ja ympäristöalan ajankohtaisia kansallisia ja kansainvälisiä kehitystrendejä. Näiden selvitysten ja keskustelujen lopputuloksena on muotoutunut tämä Pohjois-Savon Energia ja ympäristöteknologian teemaohjelma vuosille

9 2 ENERGIA- JA YMPÄRISTÖALAN KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT 2.1 MAAILMANMARKKINAT Ympäristöliiketoiminnan maailmanmarkkinoiden arvo on noin 600 miljardia euroa. Tästä Euroopan osuus on noin kolmannes. Markkinat kasvavat lähes 10 prosentilla vuosittain. Arvio markkinan suuruudesta painottuu perinteisiin ympäristöteknologioihin eli puhtaat teknologiat (cleantech) eivät ole vielä merkittävästi mukana tilastoissa, koska ympäristöliiketoiminnan määrittelyä ja tilastointia ollaan vasta kehittämässä. Kuitenkin juuri puhtaat teknologiat on nopeimmin kasvava osa-alue: Puhtaan energiateknologian markkinat vuonna 2005 olivat 40 miljardia USD ja niiden odotetaan kasvavan noin 70 miljardiin dollariin vuoteen 2010 mennessä. Puhtailla teknologioilla tarkoitetaan kaikkia tuotteita, palveluita, prosesseja ja järjestelmiä, joiden käytöstä on vähemmän haittaa ympäristölle kuin niiden vaihtoehdoista. Vaikka puhtaat teknologiat kasvavat nopeimmin, niiden tunnistaminen on haasteellista. Euroopan unionin ja OECD:n määrittelyssä keskeisiä alueita ovat päästöjen hallinta, puhtaammat teknologiat ja tuotteet sekä kestävä tuotanto ja luonnonvarojen säästö. Nykypäivän ympäristöliiketoiminnan laajuutta ei voi verrata perinteisiin toimialoihin tai rakentaa toimialakäsitteiden pohjalta, sillä puhtaat teknologiat läpäisevät koko yhteiskunnan. Puhtaan teknologian yritykset luovat tuotteita ja palveluja, joiden vahingollinen ympäristövaikutus on vähäisempi kuin aiemmin. Puhtaiden teknologioiden avulla parannetaan laatua, kannattavuutta ja ekotehokkuutta sekä luodaan hyvinvointia. Kansainvälisesti tarkasteltuna uusiutuvat energiat ja vesi muodostavat tällä hetkellä kaikkein nopeimmin kasvavat puhtaiden teknologioiden markkina-alueet maailmalla. Alan kasvuodotukset ovat korkeat ja näin ollen energia- ja ympäristöteknologian liiketoimintojen kehittämiselle on olemassa hyvät edellytykset. Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimateknologioiden kasvu on jopa 30 prosenttia vuodessa. Bioenergiaan liittyvien teknologioiden markkinoiden arvioidaan Euroopan vetämänä kasvavan noin 10 % vuosivauhdilla, miljardiin euroon vuoteen 2010 mennessä ja jopa miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. (Sitra 2007) Maailmanmarkkinoiden kehitystä ja uusien innovaatioiden markkinoille tuloa ennakoivat myös sijoitusmarkkinoiden muutokset. Pääomasijoittaminen puhtaisiin teknologioihin on lisääntynyt nopeasti. Pohjois-Amerikassa jo lähes 15 prosenttia kaikista pääomasijoituksista tehdään puhtaisiin teknologioihin. Eniten riskipääomaa on maailmanmarkkinoilla suuntautunut uusiutuvaan energiaan ja materiaalitehokkuuteen, eli energian, materiaalin ja raaka-aineiden säästämiseen. Myös vedestä odotetaan muodostuvan kasvava sijoittamisen alue. 9

10 Joulukuussa 2007 uutisoitiin, että Cleantech on noussut suurimmaksi pääomasijoitusten kohteeksi Yhdysvalloissa. Pohjoisamerikkalaisen Cleantech Networkin mukaan pääomasijoitukset cleantech-alalle lisääntyivät vuoden kolmannella neljänneksellä merkittävästi, ja cleantech oli Yhdysvalloissa ensimmäistä kertaa suurin yksittäinen pääomasijoitusten kohde ohittaen mm. informaatio- ja bioteknologian. Vuoteen 2006 verrattuna pääomasijoitusten kasvu on tähän mennessä ollut noin 15 %. Myös Euroopassa cleantech-alan pääomasijoitusten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Energian ja raaka-aineiden hintojen kallistuminen on tehnyt puhtaista teknologioista taloudellisesti kannattavampia kuin aiemmin. Ilmastonmuutoksen ja ympäristöhaittojen taloudelliset vaikutukset ovat nousemassa kasvun ajurina lainsäädännön rinnalle ja jopa sitä tärkeämmäksi. Markkinoita ohjaavia megatrendejä ovat myös väestönkasvu, globalisaatio, kaupungistuminen, keskiluokan vaurastuminen kehittyvissä maissa, luonnonvarojen tuhlaaminen ja energian ja raaka-aineiden niukkuus ja hinta, puhtaan veden riittämättömyys sekä huoli ympäristön tilasta. (Sitra 2007) 2.2. KANSAINVÄLISEN POLITIIKAN VAATIMUKSET Kasvun ajurit ovat yhä useammin markkinaehtoisia. Ympäristöliiketoiminnan kasvun ajurina on perinteisesti toiminut ympäristölainsäädäntö. Kuitenkin edelleen yksi sijoituksia edistävä megatrendi ovat kansainväliset ympäristövelvoitteet. Yksi merkittävimmistä kansainvälisistä velvoitteista liittyy vuonna 2005 voimaan tulleeseen Kioton pöytäkirjaan, jonka on ratifioinut 176 valtiota sekä EY. Kioton pöytäkirjassa teollisuusmaat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään yhteensä 5 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. EU:n sisäisen taakanjaon mukaan Suomen velvoitteena on sitoumuskaudella päästöjen pitäminen vuoden 1990 tasolla. Syksyllä 2007 ilmastosopimuksen sopimuspuolet sopivat neuvottelujen käynnistämisestä tavoitteenaan sitova kansainvälinen sopimus, joka koskee vuoden 2012 jälkeistä ilmastosopimusjärjestelmää. Kioton pöytäkirjan ratifiointi sekä EU:ssa vuonna 2005 käynnistynyt päästökauppa kiihdyttävät entisestään uusiutuvien energialähteiden nopeaa markkinakehitystä sekä luovat kokonaan uusia ympäristöteknologioiden ja palvelujen markkinoita. Pakottavien määräysten rinnalle ovat siis nousemassa ympäristötaloudelliset päästökauppajärjestelmän kaltaiset ohjauskeinot, jotka ovat lähempänä markkinamekanismeja. Niinpä ympäristöliiketoiminta voi erityisesti markkinaehtoisten mekanismien avulla siirtyä nopean kasvun vaiheeseen. Markkinoilla perinteisten ympäristötoimialojen rajat hälvenevät ja teknologiaratkaisut lähentyvät toisiaan. Esimerkiksi jätevesien käsittelyssä syntyvän lietteen hävittämisprosessissa voidaan samalla tuottaa biokaasua käytettäväksi liikenteen polttoaineena. Ympäristötoimialan kehittyminen ja uudet innovaatiot 10

11 kuitenkin edellyttävät lainsäädännöltä, luokituksilta ja julkisen sektorin kannusteilta erityistä herkkyyttä. (Ympäristöhallinto 2008, Sitra 2007) Tammikuussa 2008 julkaistu Euroopan komission valmistelema ilmasto- ja energiapaketti on laaja jäsenmaita koskeva lainsäädäntökokonaisuus. Paketin avulla EU pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 päästöjen määrästä. Päästövähennyksistä päätti Eurooppa-neuvosto keväällä Samalla uusiutuvan energian osuus EU:n kokonaisenergian käytöstä nousee viidennekseen. Ilmasto- ja energiapaketilla tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat muun muassa: uudistettu päästökauppadirektiivi päästövähennysten jakaminen jäsenmaiden välillä (ns. taakanjako) uusiutuvan energian puitedirektiivi (RES-direktiivi) hiilen talteenottoa ja varastointia koskeva lainsäädäntöehdotus Ilmasto- ja energiapaketin mukaan vuodesta 2005 toimineen EU:n päästökauppajärjestelmän uudistukset tulisivat voimaan vuonna 2013 alkavalle kaudelle ja järjestelmään lisättäisiin uusia teollisuustoimialoja. Erillisellä direktiivillä myös lentoliikenne on tulossa päästökaupan piiriin todennäköisesti vuonna Ehdotuksen mukaan päästökaupassa käytettäisiin aiempaa keskitetympää päästöjen jakomallia ja kansallisista jakosuunnitelmista luovuttaisiin ja yhä suurempi osuus päästöoikeuksista myytäisiin yrityksille huutokaupalla. Vastaavasti yrityksille ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrä vähenisi ja loppuisi mahdollisesti kokonaan siirtymäajan jälkeen. (Ympäristöhallinto 2008) Ilmasto- ja energiapakettiin kuuluu myös kasvihuonekaasujen päästövähennysten jako jäsenmaiden välillä eli ns. taakanjako. Taakanjako koskee niitä päästöjä, jotka eivät ole suoraan EU:n päästökaupan piirissä. Päästökaupan ulkopuolella ovat esimerkiksi osa rakennusten energiankäytöstä, liikenne, jätehuolto ja maatalouden aiheuttamat päästöt. Euroopan komissio esittää Suomelle 16 %:n vähennyksiä päästökaupan ulkopuolisten toimialojen hiilidioksidipäästöihin vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 määristä. EU on Eurooppa-neuvoston päätöksellä sitoutunut siihen, että vuonna 2020 uusiutuvan energian osuus on viidennes EU:n energian kokonaiskulutuksesta sekä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 %:lla verrattuna vuoden 1990 lukuihin. Uusiutuvan energian puitedirektiiviin eli RES-direktiiviin sisältyvässä ns. taakanjaossa kukin jäsenmaa saa oman uusiutuvan energiankäyttöä koskevan prosenttiosuuden. Taakanjakoprosentin perusteella jäsenmaat voivat asettaa itse eri toimialoille tavoitteet uusiutuvan energian 11

12 osuuksista. Suomessa uusiutuvan energian osuus pitäisi nostaa vuoteen 2020 mennessä 38 %:iin ja liikenteen polttoaineista on vähintään 10 % oltava biopolttoaineita vuonna Komission lainsäädäntöesitysten käsittely jatkuu neuvostossa ja Euroopan Parlamentissa. Kevään 2008 aikana pakettia käsitellään muun muassa energia- ja ympäristöneuvostoissa sekä Eurooppa-neuvostossa. Paketin lopputulos saattaa muuttua jatkokäsittelyssä. (Ympäristöhallinto 2008) 12

13 3 ENERGIA- JA YMPÄRISTÖALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA 3.1 SUOMEN CLEANTECH -ALAN NYKYTILA JA MARKKINAKEHITYS Suomen imago maailmalla on erinomainen monella tavalla ja myös ympäristömaana Suomella on vahva imago, koska mm. ympäristöalan vertailuissa Suomi kuuluu maailman kärkimaihin; WEF:n ympäristöllisen kestävyyden vertailussa Suomi on kolme kertaa sijoittunut maailman parhaaksi. Suomen vahvuuksia ovat olleet erityisesti yhteiskunnan kyky käsitellä ympäristöuhkia ja vastata tehokkaasti ympäristöhaasteisiin. Suomi on jo varhain tiedostanut puhtaan ympäristön merkityksen, lähtien jo 1950-luvun lopun lainsäädännöllisestä ohjauksesta ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseen luvulla käynnistetty teollisuuden vesiensuojelu sekä ympäristöministeriön perustaminen ovat osoittautuneet jälkikäteen tärkeiksi Suomen imagoon ympäristömaana vaikuttavaksi tekijäksi. Myös teollisuus on jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien korostanut ekokilpailukykyä, ympäristöteknologian käyttöä ja ympäristölähtöistä tuotepolitiikkaa. Viime vuosina puhtaat teknologiat ovat nousseet yhdeksi painopisteeksi teknologian ja koko yhteiskunnan kehityksessä, koska ympäristöosaamisesta on tullut kilpailutekijä. Suomessa on siis erinomaiset osaamiseen ja tietoon perustuvat mahdollisuudet ottaa vahva rooli ympäristöliiketoiminnan kehityksessä. Tämä vaatii kuitenkin merkittäviä yhteiskunnallisia panostuksia ja yksimielisyyttä samaan tapaan kuin suomalaisen ICTteollisuuden nousu on vaatinut. (Sitra 2007) Suomalaisten yritysten ympäristöliiketoiminnan liikevaihdoksi arvioidaan noin 4,5 miljardia euroa, tosin 2000-luvun alussa suomalaisten yritysten ympäristöteknologian liikevaihto kasvoi selvästi hitaammin kuin globaalit markkinat. Suomen ympäristöliiketoiminnan vetureina ovat muutamat vahvat, kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset. Alalla on myös laaja pienten ja keskisuurten yritysten joukko, joka luo jatkuvasti uusia teknologioita. Tämän pk-yrityksistä nousevan potentiaalin kaupallistaminen on kuitenkin edelleen suuri haaste, koska niiden kenttä on Suomessa hajanainen. Alan klusterointi on vasta alussa, ja julkisen sektorin sääntely ja kannusteet vaikuttavat markkinoihin merkittävästi. Siksi pienten ja suurten yritysten välillä tarvitaan enemmän yhteistyötä. Sitran vuoden 2007 lopussa päättynyt kolmivuotinen Ympäristöohjelma on seurannut puhtaisiin teknologioihin perustuvan uuden liiketoiminnan - Cleantechin - kehitystä Suomessa ja maailmalla. Sitran mukaan markkinasignaalit vahvistavat entisestään ym- 13

14 päristöohjelman viestejä tarpeesta panostaa suomalaiseen ympäristöosaamiseen ja ympäristöteknologian käyttöönottoon ja kaupallistamiseen. Suomella ei ole varaa jäädä jälkeen tässä kehityksessä. Kansallinen toimintaohjelma ympäristöliiketoiminnan kehittämiseksi viitoitti Suomen ympäristöliiketoiminnan kasvutavoitteeksi 15 prosenttia vuodessa. Syksyllä 2007 tehty 300 pk-yritystä koskenut selvitys kertoi, että tähän vauhtiin ollaan pääsemässä. (Sitra 2007) 3.2 KANSALLISIA OHJELMIA Kansallisen toimintaohjelman vision mukaan Suomesta luodaan johtava cleantech-maa vuoteen 2012 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ehdotetaan, että vuosina käynnistetään neljä strategista hanketta: 1. Suomi globaalisti tunnetuin cleantech-maa. Ympäristöosaamisesta rakennetaan viennin keskeinen kilpailutekijä ja huipputuotemerkki. 2. Suomesta paras kasvualusta ympäristöliiketoiminnalle. Kotimaan liiketoimintaympäristöä kehittämällä Suomesta luodaan edelläkävijämarkkina ja parannetaan ympäristöosaamista. Lisäksi vahvistetaan ympäristöliiketoiminnan osuutta koulutuksessa ja luodaan kasvun edellytyksiä rahoitusjärjestelmällä, joka kannustaa innovaatioihin. 3. Suomalaista huippuosaamista fokusalueilla. Muodostetaan strategisen huippuosaamisen keskittymä. 4. Tehokkaimmat kansainväliset yritysverkostot. Kehitetään kannusteita yhteistyöhön ja muokataan parhaita käytäntöjä. Käynnistetään kasvuyritysohjelma.(sitra 2007) Vuoden 2008 alusta alkanut viisivuotinen Sitran Energiaohjelma ( ) keskittyy mm. yhdyskuntien energian käyttöä tehostaviin ratkaisuihin. Sitra pyrkii energiaohjelman avulla lisäämään keskustelua tulevaisuuden haasteista ja kokoamaan alan toimijoita yhteisten päämäärien asettamiseksi. Ohjelman aikana pureudutaan konkreettisiin kysymyksiin, kuten erityisesti yhdyskuntien energiankäytön tehostamiseen ja uusien toiminta- ja ansaintamallien kehittämiseen. Ohjelmaa johtaa myös Sitran ympäristöohjelmaa johtanut DI Jukka Noponen. (Sitra 2008) Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä julkista tutkimusta ja mahdollistaa yhteisen tutkimusinfrastruktuurin rakentamisen. Tavoitteena on, että keskeisten toimijoiden tiivistyvä yhteistyö parantaa mahdollisuuksia globaalisti merkittävien innovaatioiden luomiseen. Tekes ja Suomen Akatemia aloittivat keskittymän valmistelun vuoden 2006 aikana. 14

15 Tammikuussa 2007 käynnistyivät keskustelut energia- ja ympäristöalan keskeisten toimijoiden kanssa. Alkuvuonna haastateltiin reilut 30 yritystä ja alan keskeiset tutkimustahot. Näiden Tekesin ja Suomen Akatemian vetämien keskustelujen tavoitteena oli luoda yhteistä kuvaa keskittymästä sekä sen tutkimusteemoista ja toimintamalleista. Lisäksi pyrittiin löytämään tapa ja tahot valmistelun jatkamiseksi. Johtopäätökset em. keskusteluista esitettiin huhtikuussa 2007 pidetyssä valmisteluseminaarissa. Seminaarissa järjestettiin myös työpaja, jossa osallistujat pohtivat yhdessä keskittymän painopisteitä ja toimintamalleja. Energia ja ympäristö SHOKin valmistelu jatkui useiden elinkeinoelämän järjestöjen vetämänä. Järjestöt toimivat yritysten edustajina tavoitteenaan strategisen tutkimusagendan määrittelyn lisäksi löytää SHOKin veturiyritykset ja siirtää valmistelun vetovastuu niille. Teknologiateollisuus ry päätti käynnistää Energia ja ympäristö SHOKin jatkovalmistelut Eera Finland Oy:n tekemän selvityksen tulosten perusteella. Yrityksillä ja yritysten panostuksella on ratkaiseva merkitys jatkovalmistelussa, joka toteutetaan yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Valmistelutyö jatkuu kahtena rinnakkaisena prosessina: Energia ja ympäristö SHOKin tutkimuksen sisältö: strateginen tutkimusagenda Energia ja ympäristö SHOKin toimintamalli ja IPR-kysymykset Energia ja ympäristö SHOKin tutkimusagendaa valmistellaan seuraavissa teemaryhmissä: o Puhdas energiantuotanto o Tehokas energian käyttö ja jakelu o Tehokas materiaalien ja palvelujen tuotanto (Tekes 2008) Tekesillä on meneillään vuonna 2008 seuraavia energia- ja ympäristöalan ohjelmia: Biorefine Uudet biomassatuotteet ohjelma ( ), jossa kehitetään tunnistettujen kansallisten vahvuustekijöiden pohjalta uutta osaamista biomassojen jalostuksessa. ClimBus Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet ohjelma ( ), jossa kehitetään kustannustehokkaita ratkaisuja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Kestävä yhdyskunta ohjelma ( ), jonka tavoitteena on synnyttää merkittävästi uutta ja uudistuvaa liiketoimintaa kestävien ja energiatehokkaiden alueiden ja rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa sekä niiden korjauksessa. Vesi ohjelma ( ), jonka tavoitteena on vahvistaa soveltavaa, teknologian siirtoa tukevaa tutkimusta ja tuotekehitystä, sekä edistää vesialan liike- 15

16 toimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä. (Tekes 2008) Osaamiskeskusohjelma (OSKE) on valtioneuvoston määräaikainen erityisohjelma, jonka avulla suunnataan toimenpiteitä kansallisesti tärkeille painopistealoille. Ohjelma perustuu alueiden kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntämiseen. Ohjelman toimintamalli uudistettiin klusteriperusteiseksi kaudelle ja sen yhtenä tavoitteena on terävöittää alueiden välistä erikoistumista ja vahvistaa osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. Kansallista ohjelmaa toteuttaa 13 kansallisesti merkittävää osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta eri alueilta. Osaamiskeskusohjelmalla tuetaan alueellisia vahvuuksia, alueiden erikoistumista ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. Osaamiskeskustoiminnan lähtökohtana on tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, teknologiakeskusten, elinkeinoelämän ja eri rahoittajatahojen välinen yhteistyö valituilla osaamisaloilla. Sen ytimenä on tiivis kehittäjäverkosto, jonka tarkoituksena on käynnistää ja toteuttaa tutkimus-, koulutus- ja muita kehittämishankkeita. (Osaamiskeskusohjelma 2008) Energiateknologiaklusterin tavoitteena on suomalaisten vankka asema energiateknologian kasvavilla maailmanmarkkinoilla. Klusteri keskittyy toiminnassaan teollisuusyrityksiin, jotka valmistavat energian tuotannossa, käytössä ja jakelussa tarvittavia koneita ja laitteita sekä yrityksiin, jotka tuottavat alalle palveluita. Ohjelman toiminta on kohdistettu sellaisille alueille, joissa odotusarvot ovat suurimmat. Klusteriohjelmassa kehitetään vahvoja teollisuuslähtöisiä tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja koulutusympäristöjä ja hankkeita toteutetaan yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Ohjelma perustuu yritysten tarpeisiin ja siinä pyritään hyödyntämään kansainvälisen liiketoiminnan tarjoamat merkittävät kasvumahdollisuudet. Klusteriin kuuluvat osaamiskeskukset toimivat aktiivisesti kansainvälisissä energia-alan verkostoissa, joista haetaan uutta tietoa ja kontakteja suomalaiselle teollisuudelle sekä markkinoidaan suomalaista osaamista, yrityksiä ja kehitysympäristöjä maailmalle. Osaamisklusterin vahvuus ovat mukana olevat vahvat kansainvälisesti tunnetut ja menestyvät veturiyritykset ja alueelliset verkostot. Hyötyjinä ovat yritykset, joiden kanssa tutkimus ja kehityshankkeita tehdään sekä tutkimusorganisaatiot, yliopistot ja korkeakoulut, jotka saavat omiin hankkeisiinsa rahoitusta osaamisklusterin kautta. Koko ohjelmakaudella tavoitellaan 2000 uutta työpaikkaa ja mukana olevien yritysten liikevaihdon kaksinkertaistamista. (Osaamiskeskusohjelma 2008) Ympäristöteknologian osaamisklusteri koostuu ympäristöalasta keskeisesti hyötyvistä yrityksistä sekä ympäristöalan tutkimus-, koulutus-, viranomais- ja kehittämisorganisaa- 16

17 tioista. Ympäristöteknologia on globaalisti merkittävä kasvuala tulevaisuudessa ja sen markkinadraiverina on voimakkaasti kasvava tarve ratkaista puhtaaseen ympäristöön ja luonnonvarojen riittävyyteen liittyvät haasteet. Suomen ympäristöteknologialle on ominaista erittäin korkeatasoinen osaaminen, tutkimus ja koulutus. Klusterin visiona vuodelle 2013 on mm., että Cleantech -liiketoiminnasta muodostuu Suomen uusi tukijalka, jossa tutkimus ja liiketoiminta tukevat toisiaan. Klusterin osaamiskeskukset ovat Kuopion seudun osaamiskeskus, Teknologiakeskus Teknia Oy, Lahden seudun osaamiskeskus, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Oulun seudun osaamiskeskus, Oulu Innovation Oy / Technopolis Oyj, Uudenmaan osaamiskeskus, Culminatum Oy / Green Net Finland ry. Klusteri kattaa 60 % Suomen ympäristöliiketoiminnasta ja 80 % Suomen ympäristötutkimuksesta. Klusteriohjelma yhtenäistää yritystoimintaa ja vahvistaa verkostoitumista. Klusteri auttaa yrityksiä, rahoittajia ja tutkimuslaitoksia verkostoitumaan, jolloin sekä perus-, että soveltavaa tutkimusta voidaan suunnata entistä enemmän yritysten tarpeisiin. Ohjelman tavoitteena on synnyttää osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa joko uusina yrityksinä tai uusina liiketoimintasektoreina jo olemassa oleviin yrityksiin. Klusterin toiminnassa on mukana yli 200 yritystä, maan johtavat tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut. Klusteriohjelma edesauttaa pk-yritysten verkostoitumista, jolloin myös globaalien markkinoiden hyödyntäminen on helpompaa. Klusteri on aktiivisesti mukana esim. Kiinaan ja Venäjälle suuntautuvissa pk-yritysverkostojen markkinointiponnisteluissa. Klusterin kansalliset kärkihankkeet ovat: IIT-teknologia (Ilmasto, Ilmanlaatu, Terveys teknologia) ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehittäminen Vesitutkimus ja vesiliiketoiminta Mittaus- ja monitorointitekniikan tutkimus ja liiketoiminnan kehittäminen Klusterin yritysrakenteen kehittäminen ja kansainvälistäminen (Osaamiskeskusohjelma 2008) 3.3 KANSALLISIA VELVOITTEITA Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuonna Strategiassa hallitus on määritellyt, mitä toimia se aikoo toteuttaa energia- ja ilmastopolitiikassa. Siinä kerrotaan, miten hallitus aikoo toimeenpanna Suomea koskevat kansainväliset velvoitteet kasvihuonekaasujen rajoittamiseksi Kioton sitoumuskaudella , ja minkälaisiin pitemmän aikavälin tavoitteisiin se tähtää kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä. Hallitus lupaa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä muun muassa panostamalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon ja energiansäästöön. EU:n 17

18 päästökauppa on keskeinen ohjauskeino. Lisäksi valtio hankkii päästöoikeuksia kansainvälisiltä markkinoilta Kioton pöytäkirjan joustomekanismeja hyväksikäyttäen. Matti Vanhasen II hallitus laatii vaalikauden alussa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian. Hallitusohjelman mukaan Suomen on kannettava oma ja oikeudenmukainen vastuu EU:n sitoumuksista vähentää yksipuolisesti kasvihuonekaasuja vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa Suomi toimii Euroopan unionin osana. Suomi ratifioi YK:n ilmastosopimuksen vuonna 1994 ja Kioton pöytäkirjan vuonna 2002 yhdessä muiden Euroopan unionin maiden kanssa. Kioton pöytäkirja velvoittaa Euroopan unionin (EU-15) vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä yhteensä 8 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta vuosina Vähennysvelvoite on jaettu EU:ssa edelleen jäsenvaltiokohtaisiksi velvoitteiksi. Suomi on sitoutunut EU:n sisäisen taakanjaon mukaan vakiinnuttamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle. Suomen tavoitteena on toteuttaa Kioton pöytäkirjan velvoitteet sekä toimia aktiivisesti, jotta kansainväliset neuvottelut vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevasta maailmanlaajuisesta ja kattavasta sopimusratkaisusta käynnistyisivät toden teolla. Valtioneuvoston päätöksen mukaan Suomi täyttää osan Kioton pöytäkirjan mukaisesta velvoitteestaan hankkimalla ns. Kioton mekanismien avulla 10 miljoonan tonnin edestä päästövähennysyksiköitä vuosina Näiden päästövähenemien hankkimiseksi on käynnistetty Finnder-ohjelma, joka hankkii päästöyksiköitä puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen puitteissa. (Ympäristöhallinto 2008) 18

19 4 ENERGIA JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA TEEMAOHJELMAN PAINOPISTEET 4.1 TAUSTAA PAINOPISTEILLE; TEEMAN YLEISET TAVOITTEET Itä-Suomen rakennerahasto-ohjelmien tavoitteena on kehittää Itä-Suomen alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä. Tulevaisuuden kilpailukyvyn edellytyksenä on, että: yritykset kykenevät jatkuvasti uudistamaan toimintaansa ml. tuotteet ja palvelut sekä mahdolliset liiketoimintakonseptit yms. yritykset kykenevät saavuttamaan ja säilyttämään teknologista ja/tai liiketoiminnallista etumatkaa kilpailijoihinsa nähden omilla ydinliiketoimintaalueillaan yrityksille on tarjolla toimintaa tukevia ja niiden tarpeita vastaavia t&k- ja koulutuspalveluita. Toimintalinja kahden (Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) kehittämistoimenpiteet kohdistuvat julkisiin toimijoihin, kuten tutkimuslaitoksiin, oppilaitoksiin, yrityspalveluorganisaatioihin ja kuntiin. Kehittämistoimenpiteillä pyritään pohjoissavolaisen tutkimus- ja innovaatioympäristön vahvistamiseen sekä liiketoimintaverkostojen vahvistamiseen ja veturiyritysten hankintaverkostojen laajentamiseen. Visiona on, että innovaatio- ja osaamisrakenteiden kehittämisen avulla alueelle syntyy kumuloituvaa osaamista ja että teeman puitteissa toteutettavin käytännön toimenpitein alueelle kehitetään kilpailukykyinen yritysten tutkimus- ja innovaatioympäristö. Toimintalinja kahden toimenpiteillä pyritään lisäksi vahvistamaan tutkimuslaitosten ja oppilaitokset sekä osaamiskeskittymien edellytyksiä ja roolia tutkimus- ja tuotekehitysrahojen ja teknologiaohjelmien hyödyntäjänä sekä tiedon välittäjänä ja soveltajana Pohjois-Savossa. Toimenpiteillä pyritään kehittämään myös yrityspalveluorganisaatioita siten, että ne voivat paremmin tukea kasvuyritysten osaamisen kehittämistä sekä yritysverkostojen synnyn edistämistä. Toimijoiden välisissä yhteisissä prosesseissa on tavoitteena luoda uusia kehittämiskonsepteja ja toimintamalleja. Toimintalinja kahden kehittämistoimenpiteet kohdistuvat julkisiin toimijoihin (t&k-organisaatiot, oppilaitokset sekä yrityspalveluorganisaatiot) siten, että kyseiset toimijat voivat omalta osaltaan parhaalla mahdollisella tavalla tukea alueella toimivia yrityksiä. Toteutettavilla toimenpiteillä pyritään edesauttamaan: jo olemassa olevan liiketoiminnan toimintaedellytyksiä uuden liiketoiminnan syntymisen edellytyksiä toimijoiden välistä verkostoitumista sekä osaamis- ja laiteresurssien kehittämistä tarvelähtöisesti resurssien yhteiskäyttöä 19

20 olemassa olevan tietopääoman tehokasta jalkauttamista yritystoimintaan kehittää toimintaympäristöä, olosuhteita ja yhteistyöverkostoja kestävän energiateknologian näkökulmasta kannattavaan liiketoimintaan. Energia ja ympäristöteknologia -teemaohjelman puitteissa toteutettavien kehittämistoimenpiteiden tulee olla tarvelähtöisiä. Toimijoilla tulee olla valmiudet seurata ja analysoida alan kehitystä sekä ennakoida tulevia tarpeita tutkimuksen, kehitystyön sekä koulutus- ja osaamistarpeiden osalta. Uuden tiedon siirto alueelle sekä avainalueiden t&ktoiminta ja tehokas verkostoituminen ovat keskeisessä roolissa yritystoiminnan toimintaedellytysten kehittämisen näkökulmasta. Yleisesti ottaen Energia- ja ympäristöalan kehitysnäkymät ovat varsin hyvät. Bioenergian käytön lisäämisen merkittävimpänä muutosajurina toimii globaali ilmastonmuutos ja tavoitteet sen hillitsemiseksi. Maailmanlaajuinen kehitys luo paineita ja tarvetta kehittää uusia, kestävän periaatteen mukaisia energiantuotantomuotoja sekä uusia ympäristöalan sovellutuksia. Energia- ja ympäristöala on kuitenkin hyvin laaja ja osin pirstaloitunut. Tämän osalta on tarvetta kehittää koordinoitua, alueellista yhteistyötä eri toimijoiden välillä ml. yrityspalveluorganisaatiot, t&k-organisaatiot, oppilaitokset ja alalla toimivat yritykset. Alkavan rakennerahastokauden yhtenä haasteena on korkeatasoisen tutkimusosaamisen jalkauttaminen olemassa olevaa yritystoimintaa tukevaksi osaamiseksi, sekä tutkimuksesta syntyvän uuden tietotaidon valjastaminen tuottavaksi liiketoiminnaksi. Näiden osa-alueiden kehittämiseen tulee pyrkiä edesauttamalla yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välistä tarvelähtöistä tiedonvaihtoa, koulutusta ja kehittämistoimintaa, sekä etsimällä aktiivisesti potentiaalisia uusia päänavauksia ja tukemalla niihin liittyviä kaupallistamispyrkimyksiä. Yleisellä tasolla Pohjois-Savossa on tarvetta edelleen selkeyttää toimijoiden välistä työnjakoa sekä alueiden ja toimijoiden fokusoitumista omiin vahvoihin osaamisaloihinsa huomioiden sekä elinkeinoelämän toimijoiden että t&k-toimijoiden osaamisen ja vahvuudet tarvelähtöisesti. Eri toimijoiden tulee pyrkiä yhä selvemmin muodostamaan hankkeita, jotka ovat maakunnan elinkeinoelämän tarpeita palvelevia, laajasti maakunnan alueella vaikuttavia, tuloksiltaan konkreettisia projekteja. Pitkäjänteisen yhteistyön kehittämiseksi tulee pyrkiä muodostamaan uusia strategisia kumppanuuksia keskeisten t&k-organisaatioiden, oppilaitosten, avainyritysten sekä eri teemojen osaajien välille. Tavoitteena tulee olla pysyvien, pitkäjänteisesti toimivien yhteistyöryhmien muodostuminen siten että yhteistyöryhmät kykenevät tuottamaan uusia sovellutuksia ja/tai uutta lisäarvoa tuottavaa tietoa kumppaniyritystensä hyödynnettäväksi. Kuopion yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun, sekä muiden alueella toimivien t&k-organisaatioiden välistä yhteistyötä voidaan edelleen tiivistää ja hakea synergiaetu- 20

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista

Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista Ympäristöanalytiikka: Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista Lauri Hietaniemi Green Net Finland ry Kemian päivät 28.05.2009 Green Net Finland ry ympäristöteknologian verkosto-organisaatio

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke

Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke Monitorointialustan kautta viennin kasvattamiseen i Tilannekatsaus 29.1.2007 Green Net Finland ry - Ympäristöalan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Pohjois-Savon EBC-hankkeen tausta Ympäristö- ja bioenergia-ala Pohjois- Savossa Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Kuinka saadaan perustettua uusia ympäristöalan yrityksiä ja miten jo

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen

Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen Arjen tietoyhteiskunta workshop 15.11.2007 Pirjo Kutinlahti OSKE synnyttää huippuosaamisesta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja Osaamiskeskusohjelma

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 Dos. Mari Pantsar-Kallio Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri (Finnish Cleantech Cluster) Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster - CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster CLEEN Oy - osakkeenomistajat Yritykset (28): ABB Oy, Andritz Oy, Ekokem Oy Ab,

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot