Myös Kilpailuvirastolle voi nyt lähettää nettivihjeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Myös Kilpailuvirastolle voi nyt lähettää nettivihjeen"

Transkriptio

1 KILPAILU VIRASTON UUTISLEHTI Myös Kilpailuvirastolle voi nyt lähettää nettivihjeen Mahdollisia kilpailuongelmia koskevat vihjeet ovat hyödyllisiä Kilpailuvirastolle sen kerätessä tietoja kilpailunrajoituslain vastaisesta toiminnasta. Vihjeet ovat tärkeitä viestejä markkinoiden toiminnasta, ja virasto käynnistää tarvittaessa niiden perusteella tarkemmat tutkimukset. Viraston verkkosivuille on äskettäin lisätty sähköinen lomake vihjeiden lähettämistä varten. 3 JATKUU s. 5 Toivomus lainvalmistelijoille Uuden sääntelyn vaikutusarvioinnin tulisi Kilpailuviraston mielestä aina kattaa myös kilpailuvaikutukset, koska kyse saattaa olla markkinoiden kannalta hyvinkin merkittävistä muutoksista. 3 JATKUU s. 6 Energia-alan uudet haasteet Lue Kilpailuviraston apulaisjohtaja Timo Mattilan kirjoitus aiheesta. 3 JATKUU s. 2

2 ENERGIA-ALAN UUDET HAASTEET TÄSSÄ NUMEROSSA: Energia-alan uudet haasteet Kilpailulakiesitys eduskunnan käsittelyssä Epäiletkö kartellia tai muuta kilpailunrajoitusta? Laadukas sääntely huomioi myös kilpailuvaikutukset Markkinaoikeus linjasi MMA-asemassa olevien teleyhtiöiden toimintaehtoja Vuosia jatkunut määrähinnoittelu johti sakkoesitykseen KIVIn erikoistutkijan väitöskirja julkaistiin Kluwerin sarjassa JULKAISIJA: Kilpailuvirasto Pitkänsillanranta 3 A PL 332, Helsinki (09) PÄÄTOIMITTAJA: Päivi Kari, viestintäpäällikkö (09) TOIMITTAJA: Marketta Salin, tiedottaja (09) TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Sähköposti: Julkaisu on maksuton. TAITTO: Harri Heikkilä PAINO: Pekan Offset 2010 ISSN Energiamarkkinat ovat markkinoiden erityispiirteiden ja alaa koskevan runsaan sääntelyn vuoksi kilpailupolitiikan kannalta poikkeuksellisen haasteelliset. Erityispiirteet näkyvät selvästi muun muassa sähkömarkkinoilla; sähköä ei käytännössä voida varastoida ja sähkön kysynnän hintajousto on lähes olematon. Sähkömarkkinat ovat siksi tavallista alttiimmat haitalliselle markkinavoiman käytölle. Runsas sääntely on puolestaan seurausta siitä, että energia-alaan kohdistuu paljon muitakin kuin puhtaasti energiapoliittisia tavoitteita. Esimerkiksi energiaveroilla pyritään lisäämään ympäristöystävällisten energiamuotojen käyttöä, ja toimitusvarmuus edellyttää kotimaisten energiamuotojen tukemista ja ylläpitämistä. Vapaiden markkinoiden toimintaan eivät kuitenkaan tavallisesti kuulu esimerkiksi tarveharkinta, erilaiset toimilupamenettelyt ja laajat tukijärjestelmät. Hyvä esimerkki energia-alan sään telystä on parhaillaan menossa oleva energiaverouudistus, jolla pyritään tukemaan sekä fiskaalisia että alue-, energia-, teollisuus- ja ympäristöpoliittisia tavoitteita. Yhdellä sääntelytoimenpiteellä pyritään näin moneen tavoitteeseen yhtä aikaa. On luonnollista ja jopa toivottavaa, että sääntelyssä pyritään lyömään monta kärpästä yhdellä iskulla. On kuitenkin muistettava, että sääntelyllä on tällöin erityinen riski epäonnistua; lopputulos saattaakin olla yllättävä ja sisältää vaikeasti yhteen sovitettavissa olevia intressiristiriitoja. Pahimmillaan seurauksena voi olla se, että tavoitellut vaikutukset jäävät kokonaan saavuttamatta ja sääntelyä joudutaan paikkaamaan sen voimaantulon jälkeen erilaisilla uusilla sääntely- ja muilla toimenpiteillä. Epävarmuus vs. ennustettavuus Viime vuosina on myös otettu käyttöön useita erilaisia syöttötariffeja eli sähkön tuottajille määrättyjä takuuhintoja ym. mekanismeja, joilla on muutettu erästä energiantuotannon keskeistä peruslähtökohtaa eli sitä, missä järjestyksessä eri voimalaitoksia käytetään. Tällaisten järjestelmien tarpeellisuutta ja vaikutuksia tulisi arvioida niitä luotaessa erityisen huolellisesti. Jo pelkkä mahdollisuus siitä, että tällainen sääntely lisääntyy markkinoilla, aiheuttaa epävarmuutta alan toimijoiden keskuudessa. Jos sääntelytoimia ei suunnitella pitkäjänteisesti ja koordinoidusti, seurauksena on pahimmillaan se, että energiapolitiikan ja sen myötä kaikkien alan yritysten toimintaympäristön ennustettavuus ka toaa. Se olisi toimialan kehityksen kannalta turmiollista, koska energia-alan kaltaisilla investointivaltaisilla toimialoilla toimintaympäristön ennustettavuudella on erityisen keskeinen merkitys. Jos toimintaympäristön ennustettavuus katoaa, yritykset eivät uskalla enää investoida. Yllättävät muutokset toimintaolosuhteissa saattavat aiheuttaa taloudellista tehot tomuutta myös sitä kautta, että aiemmat investoinnit osoittautuvat myöhemmin hukkainvestoinneiksi, kun selviää että niistä on päätetty väärien tulevaisuuskuvien perusteella. Kilpailua vääristä asioista? Pelkona onkin, että kilpailu energiamarkkinoilla on edellä kuvatun epävarmuuden takia muuttumassa. Suunnitelmat ja markkinointiponnistukset suunnataan uudella tavalla sinne, mistä saavutettava hyöty on lyhyellä tähtäimellä suurin. Yritykset eivät enää kilpailisi keskenään tuotteen hinnalla ja laadulla vaan siitä, kuka onnistuu saamaan yhteiskunnalta parhaat toimintaedellytykset esimerkiksi syöttötariffin, investointituen tai suotuisimman verokohtelun muodossa. Pahimmillaan kehitys saattaisi johtaa energia- ja ympäristöpoliittisten tavoitteiden muotoon puettujen kilpailun painetta poistavien privilegioiden syntymiseen kuten esimerkiksi kaukolämpösektorilla on jo tapahtunut. Kaksi vuotta sitten tehdyllä maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella annettiin kunnille oikeus velvoittaa uudet kiinteistöt liittymään kaukolämpöverkkoon ja tätä kautta mahdollisuus lähes

3 monopolisoida lämmitysmarkkinat kaavoitusmonopoliaan hyödyntäen. Maalämpöpumppujen rakentamisen suosion kasvaessa julkiseen keskusteluun on nyttemmin ilmaantunut vaatimus siitä, että kunnilla tulisi olla oikeus kaukolämpölaitosten toiminnan tur vaamiseksi kieltää lämpöpumppujen rakentaminen, vaikka em. laissa haluttiin nimenomaisena poikkeuksena mahdollistaa maalämpöpumppujen rakentaminen liittymispakosta huolimatta. Tällaisen uudistuksen toteuttaminen poistaisi entisestään kaukolämpösektorin kohtaamaa kilpailua. Markkinamekanismille tilaa Jos sääntelytoimia ei suunnitella pitkäjänteisesti ja koordinoidusti, seurauksena on pahimmillaan se, että energiapolitiikan toimintaympäristön ennustettavuus katoaa. Energiapoliittisella päätöksenteolla on haasteellinen tehtävä luovia erilaisten odotusten ja vaatimusten ristipaineessa. On kuitenkin välttämätöntä, että energiamarkkinoihin kohdistettavia toimenpiteitä harkitaan pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti markkinoiden toiminta, kilpailu ja investointikannusteiden säilyminen huomioiden. On tärkeää, että markkinamekanismille jää tilaa ohjata markkinoita optimaaliseen lopputulokseen. Muuten pelkona on pitkällä tähtäimellä se, että jatkossa valtiovalta ei kilpailu tai elinkeinonharjoittajan etevämmyys mää rittää kuka markkinoilla pärjää. Samalla katoaisivat kannusteet toiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja edellytykset saada aikaan yrityksiä ja kansalaisia optimaalisella tavalla palvelevat tehokkaat ja toimivat energiamarkkinat. Timo Mattila Apulaisjohtaja Kilpailuvirasto 3

4 Kilpailulakiesitys eduskunnan käsittelyssä Uutta kilpailulakia koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle Uusi laki korvaa nykyisen kilpailunrajoituksista annetun lain, ja sen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Keskeisimmät uudistukset liittyvät yrityskauppavalvontaan, seuraamusjärjestelmään, kilpailuasioiden käsittelyssä noudatettavaan menettelyyn sekä vahingonkorvaukseen. Uuden kilpailulain säätäminen ei muuta nykyisen lain kieltosäännöksiä. Elinkeinonharjoittajien välistä kiellettyä yhteistyötä sekä määräävän markkinaaseman väärinkäyttöä koskevat säännökset eivät siten muutu uudistuksen yhteydessä. Yrityskauppavalvonta Yrityskauppavalvontaa koskevia säännöksiä ehdotetaan uudistettavaksi siten, että yrityskauppojen arviointi, eli ns. yrityskauppatesti, vastaisi EU-oikeudessa sovellettavaa arviointitapaa. Uudistuksella otettaisiin myös kansallisesti käyttöön ns. SIEC-testi. Yrityskauppojen arviointi ei perustuisi enää yksinomaan määräävän markkina-aseman syntymiseen tai vahvistumiseen, vaan markkinaoikeus voisi Kilpailuviraston esityksestä kieltää tai määrätä purettavaksi yrityskaupan tai asettaa kaupalle ehtoja, jos yrityskauppa olennaisesti estää tehokasta kilpailua Suomen markkinoilla erityisesti siitä syystä, että sillä luodaan määräävä markkina-asema tai vahvistetaan sitä. Myös yrityskauppavalvontaa koskevia menettelysäännöksiä ehdotetaan täsmennettäviksi. Yrityskaupan käsittelymääräaikoja voitaisiin jatkaa, jos yrityskaupan osapuolet eivät toimita Kilpailuvirastolle sen pyytämiä tietoja määräajassa tai jos tiedot ovat olennaisesti puutteellisia tai virheellisiä. Kilpailuvirasto ei voisi asettaa yrityskaupalle ehtoja, joita ilmoittaja ei ole hyväksynyt. Yrityskaupan ilmoittaja ei voisi valittaa päätöksestä, jolla ilmoittajan esittämät yrityskaupan ehdot on määrätty noudatettaviksi. Yrityskauppa voitaisiin panna täytäntöön heti, kun se on hyväksytty ilman ehtoja tai ehdollisena. Seuraamusjärjestelmä Seuraamusmaksua koskevaa säännöstä ehdotetaan uudistettavaksi siten, että seuraamusmaksun määrääminen vastaisi nykyistä paremmin Euroopan unionin säännöksiä ja ratkaisukäytäntöä. Uudistuksella pyritään mm. varmistamaan, että vastuusäännökset ovat selkeät myös yritysjärjestelytilanteissa ja että seuraamuksista vapautuminen ei ole mahdollista rikkomuksen jälkeisin yhtiöoikeudellisin järjestelyin. Myös seuraamusmaksun vanhentumista sekä ns. leniency-menettelyä koskevia säännöksiä ehdotetaan uudistettaviksi. Seuraamusmaksun vanhentumista koskevaa säännöstä täsmennetään siten, että nykyiseen säännökseen sisältyvä tulkinnanvaraisuus poistuu. Leniency-menettelyä uudistetaan siten, että se vastaa aiempaa paremmin Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston ECN-malliohjelmaa ja Euroopan komission soveltamaa leniency-menettelyä. Menettelyä koskevat säännökset Menettelyä koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettaviksi siten, että Kilpailuvirastolle annettaisiin mahdollisuus keskittyä merkittävimpien kilpailuongelmien selvittämiseen ja ratkaisemiseen. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan Kilpailuviraston tulisi asettaa tehtävänsä tärkeysjärjestykseen. Kilpailuviraston tulisi siten suunnata voimavaransa ensisijaisesti kilpailun toimivuuden, kansantalouden ja yleisen edun kannalta merkittävien sekä luonteeltaan kaikkein vakavimpien kilpailunrajoitusten poistamiseen. Kilpailuvirasto selvittäisi jatkossa ensisijaisesti sellaisia kilpailunrajoituksia, jotka haittaavat vakavasti kilpailun toimivuutta markkinoilla. Esityksessä ehdotetaan lisäksi annettavaksi Kilpailuvirastolle oikeus tehdä tarkastuksia myös muihin kuin elinkeinonharjoittajien liiketiloihin. Virasto voisi myös kutsua kuultavakseen henkilön, jonka epäillään olleen osallisena kilpailurajoituksen toteuttamisessa. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi myös elinkeinonharjoittajan puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset. Uudistuksen yhteydessä lainsäädäntöä selkeytettäisiin myös siten, että menettelyä koskevat säännökset koottaisiin omaan lukuunsa. Vahingonkorvaus Esityksessä ehdotetaan laajennettavaksi kilpailunrajoituksista tuomittavia vahingonkorvauksia koskevan säännöksen soveltamisalaa. Vahingonkorvaussäännöksen soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että se koskisi myös muita kuin elinkeinonharjoittajien välisiä suhteita. Uudistuksen myötä jokaisella kilpailunrajoituksesta vahinkoa kärsineellä, esimerkiksi kuluttajilla tai julkisyhteisöillä, olisi kilpailulain perusteella oikeus korvaukseen. Uudistuksen yhteydessä vahingonkorvauksen vanhentumisajat määriteltäisiin lisäksi nykyistä selkeämmin. Elinkeinonharjoittajan käsite Esityksessä ehdotetaan lisäksi täsmennettäväksi lain soveltamisalaa rajaavaa elinkeinonharjoittajan käsitettä siten, että elinkeinonharjoittajan käsite vastaisi Euroopan unionin ratkaisukäytännössä sovellettavaa yrityksen käsitettä. Lisätietoja lakiesityksestä: TEM: Vanhempi hallitussihteeri Johanna Rihto-Kekkonen, p KIVI: Tutkimuspäällikkö Arttu Juuti, p. (09)

5 EPÄILETKÖ KARTELLIA TAI MUUTA KILPAILUNRAJOITUSTA? Mahdollisia kilpailuongelmia koskevat vihjeet ovat hyödyllisiä Kilpailuvirastolle sen kerätessä tietoja kilpailunrajoituslain vastaisesta toiminnasta. Vihjeet ovat tärkeitä viestejä markkinoiden toiminnasta, ja virasto käynnistää tarvittaessa niiden perusteella tarkemmat tutkimukset. Kilpailuvirastolle toimitetut havainnot ja vihjeet ovat vuosien mittaan auttaneet virastoa suuntaamaan toimintaansa kiellettyjen kilpailunrajoitusten kannalta merkittäviin kysymyksiin. Vihjeiden keräämistä on päätetty siksi nyt tehostaa lisäämällä viraston verkkosivuille osoitteeseen sähköinen lomake vihjeiden lähettämistä varten. Vihjeen voi halutessaan lähettää myös nimettömänä. Uuden palvelun tavoitteena on madaltaa yhteydenottokynnystä Kilpailuvirastoon ja helpottaa tietojen lähettämistä virastolle. Sähköisellä lomakkeella voi kertoa sekä kartelleihin että muihin kiellettyihin kilpailunrajoituksiin (määräävän markkina-aseman väärinkäyttö ja jakelusopimuksiin liittyvät kilpailunrajoitukset) liittyvistä epäilyistä. Erityisesti kartelleja koskevat vihjeet ovat virastolle tervetulleita, koska kartellien löytäminen ja paikantaminen on niiden salaisesta luonteesta johtuen vaikeaa. Myös todisteiden löytäminen kartelleista on haasteellista. Yksittäinenkin vihje voi joissakin tapauksissa olla tutkimusten kannalta ratkaiseva, juuri se puuttuva lenkki muiden aiemmin saatujen vihjeiden ja todisteiden ketjussa. Vihjeen voi halutessaan lähettää myös nimettömänä. Vihjaa KIVIlle epäilyistäsi Jos siis epäilet, että toistensa kanssa kilpailevat yritykset ovat syyllistyneet kartellikiellon vastaiseen toimintaan, kerro Kilpailuvirastolle epäilyistäsi. Epäilysi voivat koskea joko julkisia tai muita hankintoja (mahdollinen tarjouskartelli) tai muuta kartelliepäilyä (muut hintakartellit, markkinoiden jakaminen). Kartellivihjeen voi toimittaa joko puhelimitse tai viraston verkkosivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella. Kartelliasioissa puhelimitse annettavia vihjeitä ottavat vastaan: Apulaisjohtaja Mika Hermas p. (09) Tutkimuspäällikkö Arttu Juuti p. (09) Tutkimuspäällikkö Antti Norkela p. (09) Tutkimuspäällikkö Hannele Väisänen p. (09) Erikoistutkija Sanna Syrjälä p. (09) Erityisesti kartellien kohdalla on tärkeätä ymmärtää, ettei vihjeen lähettämisestä Kilpailuvirastoon tulisi kertoa kenellekään, ei ainakaan epäillyille yrityksille itselleen. Selvitysten onnistumisen ja näytön hankkimisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, etteivät ao. yritykset tiedä viraston saaneen vihiä asiasta. Huomaa myös, ettei sähköisellä lomakkeella tai puhelimitse annettu vihje johda sellaisenaan asian vireille tuloon virastossa. Asian vireille saaminen virastossa edellyttää varsinaisen toimenpidepyynnön tekemistä. 5

6 Apulaisjohtaja Seppo Reimavuo: Laadukas sääntely huomioi myös kilp Kilpailuviraston tehtävänä on kilpailusääntöjen valvonnan ohella edistää kilpailua tarjoamalla aiheeseen liittyviä asiantuntijapalveluita päätöksentekijöille ja muille sidosryhmille. Toiminnassa painotetaan taloudellisen kilpailun ja sääntelyn välisten ristiriitatilanteiden korjaamista, tasapuolisten kilpailuolosuhteiden turvaamista sekä sen varmistamista, että myös uusilla yrityksillä on mahdollisuus päästä mukaan markkinoille. Tavoitteisiin pyritään muun muassa osallistumalla erilaisissa työryhmissä kilpailun kannalta merkittävien säädöshankkeiden valmisteluun, antamalla aiheeseen liittyviä asiantuntijalausuntoja ja tekemällä tarvittaessa itsekin aloitteita säädöshankkeiden käynnistämiseksi. Myös aktiivinen sidosryhmäyhteistyö sekä tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ovat tälle työlle tyypillisiä. Kilpailuvirastolta pyydettyjen lausuntojen ja työryhmäedustusten määrä on viime vuosina lisääntynyt olennaisesti. Esimerkiksi vuonna 2009 virasto antoi yhteensä 121 erilaista lausuntoa ja osallistui yhteensä 26 kotimaisen työryhmän työskentelyyn. Virasto julkaisi vuonna 2008 ensimmäisen kattavan arvioinnin kilpailusta ja sen asemasta Suomessa (Kilpailuviraston selvityksiä 2/2008). Seuraava, erityisesti sääntelykysymyksiin keskittyvä katsaus julkaistaan vuoden vaihteessa. Vaikutukset tulisi arvioida etukäteen Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi vuonna 2002 ehdotuksen, jonka mukaan järjestön jäsenmaissa tulisi aina uutta sääntelyä esitettäessä laatia erityinen sääntelyn vaikutusanalyysi (Regulatory Impact Analysis, RIA). Euroopan komissio puolestaan julkaisu RIA-suuntaviivat vuonna Sääntelyn vaikutusten arviointi ja vaihtoehtojen etsiminen sääntelylle on jäänyt siitä huolimatta useissa maissa liian vähälle huomiolle, näin myös Suomessa. Myös sääntelyn perustelut jäävät usein tarpeettoman ohuiksi ja ylimalkaisiksi. Uudella sääntelyllä pyritään aina tiettyjen ennalta määrättyjen tavoitteiden saavuttamiseen; sääntelyn nimenomaisena tarkoituksena on siis saada aikaan muutoksia. Lainsäätäjillä ei kuitenkaan valitettavasti ole useinkaan tarkkaa ennakkokäsitystä siitä, minkälaisia nämä muutokset ja vaikutukset tulevat todellisuudessa olemaan. Vielä harvemmin arvioidaan sääntelyn mahdollisia haitallisia sivuvaikutuksia. Systemaattisesti sovellettu RIAarviointi tarjoaisi järjestelmällisen arvion siitä, voidaanko kyseisellä sääntelyllä saavuttaa asetetut tavoitteet. Yksityiskohtaisesti toteutettu analyysi toisi esiin myös sääntelyn mahdolliset haitat ja loisi edellytykset hyötyjen ja haittojen keskinäiselle punninnalle. Tarve Kyse saattaa olla markkinoiden kannalta hyvinkin merkittävistä muutoksista. tällaiseen analyysiin on ilmeinen, koska sääntelyyn liittyy aina myös erilaisia riskejä. Haasteena tavoitteiden yhteensovittaminen RIA-ennakkoarviointi voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: taloudellisiin vaikutuksiin, ympäristövaikutuksiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Kaikkien näiden tehtävänä on tuottaa tietoa lainvalmistelun ja poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Vaikutusten huolellinen ennakkoarviointi helpottaisi myös niiden jälkiseurantaa. Myös uuden sääntelyn vaikutukset kilpailun toimivuuteen tulisi aina arvioida, koska kyse saattaa olla markkinoiden kannalta hyvinkin merkittävistä muutoksista. Kilpailuvirasto onkin lausunnoissaan monesti kritisoinut sitä, että lainvalmistelussa ei kiinnitetä riittävästi huomiota uuden sääntelyn kilpailuvaikutuksiin. Kilpailuvirasto pyrkii toiminnallaan edistämään markkinoiden kilpailullisuutta ja lisäämään sitä kautta sekä julkisen että yksityisen elinkeinotoiminnan tehokkuutta. Virasto pyrkii vaikuttamaan esimerkiksi siihen, että aiemmin julkisen vallan yksinoikeutena olleita markkinoita avattaisiin kilpailulle sekä siihen, ettei markkinoille synnytettäisi esimerkiksi uuden sääntelyn avulla uusia rakenteellisia kilpailun esteitä. Uutta sääntelyä kehitettäessä on usein haasteena sovittaa yhteen monia, 6

7 ailuvaikutukset JAANIS KERKIS joskus jopa keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Yhtenä esimerkkinä tällaisesta haasteellisesta sääntelyhankkeesta voi mainita kaupan alan kaavoituksen kehittämishankkeen, jolla pyritään kestävän yhdyskuntasuunnittelun ohella mm. ilmastonmuutoksen torjumiseen ja kasvavan vanhusväestön palvelutarpeiden tyydyttämiseen. Taloudellinen ja erityisesti kilpailuun liittyvä näkökulma tulee tällaisessa moniulotteisessa keskustelussa pyrkiä sovittamaan yhteen muiden asiaan liittyvien näkökulmien kanssa. Ns. rent seeking vaarantaa tasapuolisuuden Kilpailuvirastoon tulee paljon ilmoituksia ongelmallisista tapauksista, joihin ei voida soveltaa kilpailunrajoituslakia ja joissa julkinen sektori on jollain tavalla osapuolena. Tällaiset tapaukset voivat johtua esimerkiksi julkisesta tuesta, ilman kilpailutusta tehdyistä julkisista hankinnoista tai verotuksesta. Kyse on yleensä siitä, että yksi tai jotkut tietyt yritykset saavat laillista järjestelmää hyväksikäyttämällä julkisen hallinnon myötävaikutuksella syntyneitä etuuksia, joita muut yritykset eivät saa. Ilmiötä kutsutaan kansainvälisessä keskustelussa rent seekingiksi eli kilpailuedun tai ylimääräisen voiton tavoitteluksi. Rent seekingistä koituvaa haittaa on vaikea yksilöidä, mutta useasti sen aiheuttamat kilpailuongelmat kuvataan samanlaisiksi kuin monopolin, kartellin tai muiden markkinahäiriöiden aiheuttamat haitat. Ainoa keino valvoa ja poistaa ennakolta näitä perusteettomia etuja on parempi sääntely ja markkinoiden toimivuuden arviointi. 7

8 Viraston viimeaikaisia kannanottoja Kilpailuvirasto on viime kuukausina julkaissut kannanottoja sääntelyn uudistamishankkeisiin koskien mm. suurmyymälöitä, makeisveroa ja viestintämarkkinalain 60 c :ssä tarkoitettua yleispalveluvelvoitetta. Suurmyymäläsääntely Ympäristöministeriö pyysi kesällä virastolta lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säännösten muuttamiseksi. Virasto esitti lausunnossaan arvioita esitettyjen sisältövaatimusten suhteesta asetettuihin tavoitteisiin sekä huomioita siitä, millaisia vaikutuksia ehdotetuilla muutoksilla voi olla markkinoiden toimivuuden näkökulmasta. Virasto korosti lausunnossaan vaikutusarvioinnin tärkeyttä kaikkien kaupan ohjauksen tavoitteiden (kestävä yhdyskuntakehitys ja palvelujen saatavuus, ilmastonmuutoksen hillintä, väestön ikääntymiseen varautuminen ja edellytysten luominen toimivalle kilpailulle) osalta. Erityisen perusteellista vaikutusarviointia edellyttäisi lakiin esitetty lisäsääntely, joka merkitsisi muutoksia elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin yleensä ja erityisesti vähittäiskaupan palvelujen tarjonnan edellytyksiin. Lausunnossa varoitettiin siitä, että esitys avaisi mahdollisuuden valitusprosesseihin, joiden taustalla voisi olla alueella jo toimivien yritysten tarve vaikeuttaa uusien kilpailijoiden markkinoille tuloa. Virasto toi esiin myös sen, että sääntelyn tiukentuminen olisi omiaan lisäämään niukkuutta suurmyymälän perustamiseen soveltuvasta maa-alasta, koska tilaa vaativa kauppa alkaisi kilpailla samoista tonttimaista kuin päivittäistavarakauppa. Niukkuus olisi puolestaan omiaan lisäämään tonttikustannuksia, jotka kanavoituisivat kuluttajahintoihin. Viimeksi mainittua ilmiötä ei oltu huomioitu ollenkaan esitysluonnoksen vaikutusarvioinnissa. Makeisvero Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä laiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta sekä eräiden valmisteverotusta koskevien lakien muuttamisesta (HE 148/2010 vp). Esityksen tavoitteena on ensisijaisesti lisätä valtion verotuloja. Perusteluissa on tämän ohella esitetty, että verotuksessa tulisi suosia terveellisiä elintarvikkeita ja vastaavasti verottaa epäterveellisiä tuotteita. Kun monia tavoitteita yritetään ratkaista yhdellä lailla, asettavat uuden sääntelyn vaikutukset haasteita markkinoiden toimintaan myös kilpailuneutraliteetin näkökulmasta. Kilpailun näkökulmasta ongelmia aiheuttaa erityisesti rajanveto veronalaisten ja veron ulkopuolella olevien tuotteiden välillä. Kilpailuviraston asiasta valtiovarainministeriölle lain luonnosvaiheessa antama lausunto oli otettu lopullisessa esityksessä pääsääntöisesti hyvin huomioon. Viestintämarkkinalakiin esitetty hintakattosäännös Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltiin alkusyksystä ehdotus viestintämarkkinalain yleispalveluvelvoitetta koskevan säännöksen muuttamiseksi. Ministeriön esityksessä ehdotettiin mahdollisuutta asettaa yleispalveluvelvoitteen mukaisen Internet-yhteyden hankkimisesta ja käytöstä aiheutuville maksuille enimmäishinta. Enimmäishinnasta oli tarkoitus säätää liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. Kilpailuvirasto katsoi liikenne- ja viestintäministeriölle asiasta antamassaan lausunnossa, ettei ehdotettua lakimuutosta tulisi toteuttaa ainakaan ilman riittäviä lisäselvityksiä ja tarkennuksia. Jos hintakatto katsottaisiin viestintäpoliittisista syistä välttämättömäksi, se tulisi viraston mielestä säätää koskemaan vain sellaisia tarkoin rajattuja alueita, joilla ei ole minkäänlaista nykyistä tai potentiaalista kilpailua. LVM ilmoitti sittemmin lokakuussa luopuneensa ainakin toistaiseksi suunnitelmastaan lisätä hintakattosäännös viestintämarkkinalakiin. Syynä tähän oli se, että merkittävimmät yleispalveluyritykset olivat ilmoittaneet olevansa valmiita ratkaisemaan hinnoittelukysymyksen itsesääntelyn keinoin. Hintaregulaatioon ei siksi nähty enää olevan tällä hetkellä tarvetta. (Lähde: LVM:n tiedote ).

9 Markkinaoikeus linjasi mma-asemassa olevien teleyhtiöiden toimintaehtoja kannalta tilaajayhteyden vuokraaminen on välttämätöntä. Tärkeä signaali alan yrityksille Markkinaoikeus määräsi kesällä neljälle teleyhtiölle yhteensä euron sakot määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä tilaajayhteyksien hinnoittelussa. Ratkaisut perustuivat Kilpailuviraston tuomioistuimelle tekemiin seuraamusmaksuesityksiin. Maksuja määrättiin Oulun Puhelin Holding Oyj:lle (ent. Oulun Puhelin Oyj), Aina Group Oyj:lle (ent. Hämeen Puhelin Oy), Kymen Puhelin Oy:lle ja TeliaSonera Finland Oyj:lle. TeliaSonera Finland Oyj:n osalta kyse on Auria Oy:n eli entisen Loimaan Seudun Puhelin Oy:n menettelystä. Yhtiö sulautui vuoden 2007 alussa osaksi TeliaSonera Finland Oyj:tä. Määrätyt kilpailunrikkomusmaksut: Oulun Puhelin Holding Oyj Aina Group Oyj Kymen Puhelin Oy TeliaSonera Finland Oyj Kyse tilaajayhteyksien vuokraamisesta Tapauksissa oli kyse siitä, että toimintaalueillaan määräävässä markkina-asemassa olevat teleyhtiöt käyttivät 2000-luvun alussa markkina-asemaansa väärin suosimalla lainvastaisesti omia palveluoperaattoreitaan tilaajayhteyksistä perimissään vuokrissa. Hintasyrjintä oli omiaan vaikeuttamaan kilpailijoiden pääsyä tilaajayhteyksien avulla tarjottavien vähittäispalvelujen kuten laajakaistaja yrityspalvelujen markkinoille. Markkinaoikeuden ratkaisut ovat telemarkkinoiden kilpailun toimivuuden kannalta erityisen merkittäviä, koska niissä oli kyse tilaajayhteyksien vuokrauksessa sovelletuista menettelytavoista. Tilaajayhteydellä tarkoitetaan sitä televerkon osaa, jolla loppukäyttäjä yhdistetään televerkkoon. Tilaajayhteyksien kohtuuhintainen ja syrjimätön saatavuus on keskeistä, kun tavoitellaan telemarkkinoiden kilpailun toimivuutta. Niiden avulla tarjotaan muun muassa ADSLyhteyksiä kotitalouksille ja yrityksille. Kattava tilaajayhteysverkko on kullakin alueella perinteisesti vain yhden teleyrityksen hallussa, minkä vuoksi kilpailevan palveluntarjonnan Tuomioistuimen ratkaisut antavat määräävässä markkina-asemassa oleville teleyrityksille tärkeän signaalin siitä, että ne eivät saa vaikeuttaa kilpailijoidensa toimintaa soveltamalla syrjiviä tai muutoin kohtuuttomia hintoja tai muita ehtoja. Erityisen tärkeää tämä on telemarkkinoilla, joilla tyypillisesti vertikaalisesti integroitunut verkkoa vuokraava yritys toimii itse samoilla alamarkkinoilla kuin sen kilpailijat. Syrjivällä kohtelulla määräävässä asemassa oleva yritys pystyisi vaikuttamaan kilpailuolosuhteisiin lopputuotemarkkinoilla ja jopa poistamaan kilpailevia yrityksiä markkinoilta. Tämä johtaisi kuluttajien kannalta vaihtoehtojen vähenemiseen ja hintojen nousuun pitkällä aikavälillä. Markkinaoikeuden ratkaisu selventää myös määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen vastuuta sen käyttöön ottamista hinnoitteluratkaisuista. Tapauksia käsiteltäessä yritykset vetosivat yhtenä kiistämisperusteena siihen, että ne eivät olleet tietoisia hinnoittelumenetelmiä käyttöön ottaessaan niiden kilpailunrajoituslain vastaisuudesta tai kilpailulle vahingollisista vaikutuksista. Markkinaoikeus toteaa kuitenkin ratkaisuissaan määräävässä asemassa olevien yritysten olevan suoraan kilpailunrajoituslain nojalla vastuussa menettelynsä lainmukaisuudesta ja että tämä vastuu alkaa siitä hetkestä, jolloin menettely otetaan käyttöön. Lisätietoja: erikoistutkija Jarno Sukanen, p. (09)

10 Vuosia jatkunut määrähinnoittelu johti sakkoesitykseen Markkinaoikeudessa on vireillä seuraamusmaksuesitys, jossa Kilpailuvirasto esittää neljän miljoonan euron seuraamusmaksun määräämistä Iittala Group Oy Ab:lle. Perusteluna esitykselle on se, että Iittala määräsi vuosina useiden tunnettujen tuotteittensa kuten Kivi-tuikun, Mariskoolin sekä Muumi-, Teema-, Aalto- ja KoKo-tuotteiden alimmat sallitut kuluttajahinnat. Näin se esti vapaan hintakilpailun jakeluverkostoonsa kuuluvien jälleenmyyjien kesken. Kilpailunrajoituslain 4 :ssä kiellettyä määrähinnoittelua pidetään yhtenä vakavimmista kilpailunrajoituksista. Jälleenmyyjillä tulee olla oikeus hinnoitella myymänsä tuotteet itsenäisesti ja halutessaan myös kilpailla tuotteiden hinnalla. Määrähinnoittelu on kiellettyä, koska sillä katsotaan olevan kuluttajahintoja nostava vaikutus. Tavoitteena estää hintakilpailu Iittalan valmistamien tuotteiden jakelu on järjestetty omien vähittäismyymälöiden lisäksi sopimalla jälleenmyynnistä itsenäisten jälleenmyyjien kanssa. Jälleenmyyjinä on sekä päivittäistavarakaupan ketjuihin kuuluvia tavarataloja ja marketteja että ketjujen ulkopuolisia erikoisliikkeitä ja halpamyymälöitä. Iittala käytti vuodesta 2005 alkaen useiden tuotteiden kohdalla sopimusmallia, jossa jälleenmyyjille asetettiin alin sallittu vähittäismyyntihinta. Alimman sallitun kuluttajahinnan lisäksi Iittala asetti ehtoja jälleenmyyjiensä tarjouskampanjoinnille: esimerkiksi kampanja-alennus sai olla korkeintaan tietyn suuruinen ja kampanja sai kestää korkeintaan tietyn ajan. Halpamyymälät ja erikoisliikkeet joutuivat tavarantoimitukset turvatakseen allekirjoittamaan useiden tuotteiden kohdalla lainvastaisia ehtoja sisältävän tuotekohtaisen sopimuksen. Tällaisia määrähintalausekkeen sisältäviä jakelutiesopimuksia allekirjoitti vuosina yhteensä noin 90 Iittalan jälleenmyyjänä toimivaa halpamyymälää tai erikoismyymälää eri puolilla Suomea. Päivittäistavarakaupan ketjuihin kuuluvien tavaratalojen ja markettien kanssa Iittala ei onnistunut tekemään vastaavia tuotekohtaisia sopimuksia. Yhteisymmärrys määrähinnoista saatiin kuitenkin yleensä aikaan muuta kautta, muun muassa sähköpostiviestein. Kaikki jälleenmyyjät eivät aina noudattaneet Iittalan asettamia ehtoja. Jos ja kun jälleenmyyjä poikkesi joidenkin tuotteiden kohdalla määrähinnasta, Iittalan henkilökunta taivutteli myyjää noudattamaan annettua hintaa korostaen, että asiasta on sovittu muidenkin jälleenmyyjien kanssa. Hintakilpailuun ryhtynyttä saatettiin myös uhata tavarantoimitusten lopettamisella. Myös jälleenmyyjä voi joutua vastuuseen MARKETTA SALIN Iittalan tapaus ei ole suinkaan ensimmäinen määrähintatapaus Kilpailuviraston historiassa, mutta aiemmat tapaukset eivät ole olleet läheskään näin laajoja ja lainrikkomuksesta ei ole ollut näin paljon näyttöä. Sen vuoksi myös seuraamusmaksuesitys on huomattava, sanoo tapausta selvittänyt erikoistutkija Tarja Sinivuori-Boldt. Iittalan tuotteiden vahvasta asemasta johtuen menettelyllä voidaan lisäksi olettaa olleen erityisen vahingolliset vaikutukset kuluttajille. Kilpailuvirastoon tulee runsaasti yhteydenottoja määrähinnoitteluun liittyen. Ongelmana on kuitenkin usein riittävän näytön puuttuminen. Määrähinnoittelun kohteeksi joutuvien jälleenmyyjien kannattaakin kerätä asiasta näyttöä, jotta tapaus on mahdollista viedä oikeuteen. Markkinoilla saattaa toisaalta esiintyä myös tilanteita, joissa jälleenmyyjät pitävät määrähintaa oman etunsa mukaisena ja pyrkivät aktiivisesti hintakilpailun poistamiseen. Tällaisessa tapauksessa on täysin mahdollista, että Kilpailuvirasto kohdistaa seuraamusmaksuesityksensä valmistajan lisäksi myös jälleenmyyjiin. Tämä on jälleenmyyjien hyvä tiedostaa, painottaa Sinivuori-Boldt. Julkinen versio Iittalaa koskevasta seuraamusmaksuesityksestä on luettavissa osoitteessa > Ratkaisut Kiinteän tai alimman mahdollisen jälleenmyyntihinnan määrääminen seuraavalle jakeluportaalle on ollut jo kymmenien vuosien ajan kiellettyä. Kiellettyjä ovat sekä suoranaisesti sovitut että epäsuorat, mutta tosiasiallisilta vaikutuksiltaan suoraa sopimusta vastaavat järjestelyt. Aidosti suositusluonteisten hintojen antaminen on kuitenkin tietyin edellytyksin sallittua. 10

11 KIVIn erikoistutkijan väitöskirja julkaistiin Kluwerin sarjassa Kilpailuviraston erikoistutkijan, KTT, OTK Mika Oinosen väitöskirja Does EU Merger Control Discriminate Against Small Markets Companies? Diagnosing the Argument with Conclusions (Tampere 2009) on julkaistu Kluwerin International Competition Law -julkaisusarjassa. Kyse on huomattavasta saavutuksesta, koska sarjassa julkaistaan vuosittain keskimäärin vain 4 5 kirjaa. Kirja on lisäksi kautta aikojen ensimmäinen suomalaisasiantuntijan laatima teos sarjassa. Kirjassa diagnostisoidaan väitettä siitä, syrjitäänkö pienten markkinoiden yrityksiä tosiasiallisesti asiattomasti EU:n yrityskauppavalvonnassa. Keskeisenä tavoitteena on asettaa asianmukainen agenda, eräänlaiset suuntaviivat tarkoituksenmukaiselle tavalle keskustella väitteestä. Tutkimuksen aihepiiri EU:n yrityskauppavalvonnan tasapuolisuus erikokoisilla markkinoilla toimivien yritysten kesken on kyseenalaistettu varsinkin 2000-luvulla toistuvasti. Komission tapa arvioida yrityskauppoja asettaa kriittisiä näkemyksiä esittävien mielestä pienten ja suurten markkinoiden yritykset keskenään eriarvoiseen asemaan. On puhuttu mm. epäreilusta kilpailupolitiikasta ja sen aiheuttamasta niin sanotusta pienten markkinoiden ongelmasta. Yksi perusteltu, ja kritiikissä usein sovellettu, tapa lähestyä syrjintäväitettä liittyy epäilykseen markkinavoiman yliarvioinnista pienillä markkinoilla. Jos kaupan yhteydessä syntyvää markkinavoimaa yliarvioidaan, valvonnassa saatetaan puuttua myös sellaisiin kauppoihin, joihin välttämättä ei olisi tarpeen puuttua. Alireagointia markkinavoimaan voidaan toisaalta teoreettisesti perustella pitkälti samoilla ongelmakysymyksillä ja ratkaisuvaihtoehdoilla kuin ylireagoinnin mahdollisuutta. Tutkimus antaakin viitteitä myös siitä, että syrjintä voi ainakin periaatteessa toteutua myös markkinavoiman aliarviointina suurilla markkinoilla. Käytännössä alireagointi tarkoittaisi sitä, että yrityskauppavalvonnassa hyväksyttäisiin myös sellaisia kauppoja, joita kilpailun toimivuuden kannalta ei tulisi hyväksyä. Oinosen tutkimus osoittaa, että syrjintäväitteestä keskusteleminen on järkevää vain, jos se monimutkaisuus, joka liittyy sekä ongelman syihin ja toteuttamiskelpoisiin ratkaisuihin että koko ongelman luonteeseen tunnistetaan ja otetaan arvioinnissa huomioon. Mika Oinonen Ongelmat ovat tutkimuksen mukaan paljon syvällisempiä kuin tähän asti on osattu ajatella. Ns. pienten markkinoiden ja niiden mahdollisen syrjinnän taustalta paljastuu tutkimuksen myötä perusongelma, joka liittyy mm. kehittymättömiin sisämarkkinoihin. Mahdolliseen pienten markkinoiden ongelmaan voidaan ja tuleekin siis vaikuttaa myös varsinaisen kilpailuoikeuden ulkopuolelta. Kirjasta esitetyt arviot Kustantaja katsoo kirjoittajan avaavan uraauurtavalla teoksellaan tietä aiheeseen liittyvälle järkevälle keskustelulle juristien, taloustieteilijöiden ja poliittisten päätöksentekijöiden kesken. Kun relevantit kysymyksenasettelut ovat tiedossa, myös ratkaisujen löytäminen ja käytännön toimenpiteiden määrittäminen on jatkossa helpompaa. Tarkastelukehikko on kustantajan mukaan sovellettavissa myös maailmanlaajuisesti, ja kirjan oletetaan siksi kiinnostavan myös Euroopan ulkopuolisten maiden asiantuntijoita. Oinosen vastaväittäjät, valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston ylijohtaja, dosentti Pekka Timonen ja Kilpailuviraston johtaja, dosentti Martti Virtanen pitävät teosta merkittävänä lisänä suomalaiseen kilpailututkimukseen ja ehkä ensimmäisenä aidosti kaksitieteisenä, yhteismitallisin kriteerein oikeus- ja taloustiedettä hyödyntävänä monografiatutkimuksena Suomessa. Arvio on julkaistu tuoreessa Kilpailuoikeudellisessa vuosikirjassa. Pienten jäsenmaiden ja kotimarkkinayritysten kilpailuolosuhteista käytyyn ns. level playing field -keskusteluun liittyvä tutkimus on Virtasen ja Timosen mukaan ensimmäinen systemaattinen jäsennys asiasta. Aihe ei siis otsikkotasolla ole sinällään uusi, mutta sen tekee arvokkaaksi erityisesti järjestelmällinen ja perusteellinen toteutustapa, joka mahdollistaa ilmiön syvällisen ymmärtämisen ja hedelmällisen jatkokäsittelyn. Mika Oinonen on työskennellyt Kilpailuvirastossa vuoden 2009 alusta alkaen. Hänen tehtävänään on mm. valmistaa virastoa kilpailulakiesitykseen sisältyvän uuden yrityskauppatestin voimaantuloon. 11

12 Kilpailu avain tehokkuuteen Henkilöasioita Eroja Kilpailuviraston vuoden 2010 vuosikirja on otsikoitu Kilpailu avain tehokkuuteen. Kirja sisältää yhteenvedon viraston keskeisistä saavutuksista vuonna 2009 ja alkuvuodesta Julkaisu sisältää myös artikkelin KI- VIn ratkaisukäytännöstä vuoden 2004 kilpailusääntömuutosten jälkeen sekä mm. arvion KHO:n asfalttikartelliratkaisun vaikutuksesta tulevaan oikeuskäytäntöön. Vuosikirja on ladattavissa osoitteesta >Julkaisut, ja painetun version voi tilata maksutta osoitteesta Apulaisjohtajana Kilpailuviraston Toimialat 1 -ryhmässä viimeksi toiminut Leena Lindberg on eronnut viraston palveluksesta yksityissektorille siirtymisen vuoksi. Myös erikoistutkija Antti Ihamäki kilpailunedistämisryhmästä on irtisanoutunut ja siirtynyt uusiin tehtäviin. Erikoistutkija Sinikka Loikkanen Toimialat 2 -ryhmästä on siirtynyt eläkkeelle. Hän toimi Kilpailuvirastossa viraston toiminnan alusta eli vuodesta 1988 alkaen. Nimityksiä Kilpailuviraston Toimialat 1 -ryhmän vetäjäksi johtaja Kirsi Leivon virkavapaan loppuajaksi ( asti) on nimitetty apulaisjohtaja Mika Hermas. Ryhmän esimiehen sijaisina toimivat tutkimuspäälliköt Arttu Juuti (1. sijainen) ja Hannele Väisänen (2. sijainen). Mika Hermas Arttu Juuti Hannele Väisänen SKY:n vuosikirja 2009 Suomen Kilpailuoikeudellisen Yhdistyksen (SKY) tuore vuosikirja sisältää kattavan katsauksen kilpailuoikeuden ja kilpailun taloustieteen ajankohtaisiin aiheisiin. Artikkeleissa heijastuu tällä kertaa erityisesti kilpailuoikeuden kansainvälinen ulottuvuus; aiheina ovat mm. EU-tuomioistuimien oikeuskäytäntö vuodelta 2009, Yhdysvaltojen kokemukset kansainvälisyydestä kilpailuoikeudessa sekä kilpailuoikeus Ruotsissa. Vuosi 2009 oli merkittävä myös kotimaisen oikeuskäytännön kannalta: aihetta käsitellään sekä kilpailunrajoitus- ja markkinaoikeudellisia ratkaisuja että seuraamusmaksuja koskevissa artikkeleissa. Vuosikirjan kirjoittajina on suomalaisten alan asiantuntijoiden lisäksi kilpailuoikeuden merkittäviä kansainvälisiä asiantuntijoita kuten Alexander Italianer (EU:n komissio), Christine A. Varney (USA:n oikeusministeriön kilpailuosasto) sekä Dan Sjöblom ja Karin Roberts (Konkurrensverket). Kilpailuvirastosta ovat tällä kertaa kirjoittajina mukana erikoistutkija Minna Heikinsalmi ja johtaja Martti Virtanen. Heikinsalmen kirjoitus Golden share-osakkeet ja pääomien vapaa liikkuvuus käsittelee aihetta erityisesti sisämarkkinatavoitteen ja oikeutetuiksi katsottujen pääomanliikkeitä rajoittavien toimien näkökulmasta. Virtasen yhdessä Pekka Timosen kanssa laatimaa kirja-arvostelua Mika Oinosen väitöskirjasta referoidaan tämän lehden sivulla 11. Kirjan voi tilata maksamalla 50 euroa yhdistyksen tilille Nordea Postitusosoite (tilaaja ja osoite) on samalla mainittava selkeästi. Myös aikaisemmin ilmestyneitä ( ) vuosikirjoja on vielä saatavilla. Lisätietoja: päätoimittaja, asianajaja Arttu Mentula, tai puh. (09)

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla Päätös 1 (5) Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla 1 Asia 2 Osapuolet 3 Ratkaisu 4 Asian vireilletulo Epäily kilpailulainsäädännön vastaisesta kielletystä

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Päätös 1 (5) Dnro 379/KKV14.00.00/2014 11.3.2015. 1 Asia. Parikkalan kunnan vesihuoltolaitoksen hinnoittelu Melkoniemen vesiosuuskunnalle.

Päätös 1 (5) Dnro 379/KKV14.00.00/2014 11.3.2015. 1 Asia. Parikkalan kunnan vesihuoltolaitoksen hinnoittelu Melkoniemen vesiosuuskunnalle. Päätös 1 (5) 1 Asia Parikkalan kunnan vesihuoltolaitoksen hinnoittelu Melkoniemen vesiosuuskunnalle 2 Osapuolet Parikkalan kunta Toimenpidepyynnön tekijä: Melkoniemen vesiosuuskunta, Parikkala 3 Ratkaisu

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

Päivi Kari. Sidosryhmien rooli Kilpailuviraston toiminnassa

Päivi Kari. Sidosryhmien rooli Kilpailuviraston toiminnassa Päivi Kari Sidosryhmien rooli Kilpailuviraston toiminnassa Kilpailupolitiikan perustana olevan kilpailulain 1 :n 2 momentissa todetaan, että lakia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon markkinoiden

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015 Yleistä kilpailuneutraliteettisääntelystä Kilpailulain 4 a luku ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

Kartellit ja julkiset hankinnat

Kartellit ja julkiset hankinnat Kartellit ja julkiset hankinnat Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 15.11.2012 Apulaisjohtaja Mika Hermas Apul Teemoja Yleistä kartelleista ja niiden torjunnasta Tarjouskartellit ja niiden ilmenemismuodot

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Uusi kilpailulaki voimaan 1. päivänä marraskuuta 2011

Uusi kilpailulaki voimaan 1. päivänä marraskuuta 2011 Asiakastiedote 27.10.2011 Uusi kilpailulaki voimaan 1. päivänä marraskuuta 2011 Nykyisen kilpailunrajoituslain korvaava uusi kilpailulaki tulee voimaan 1.11.2011. Kilpailulain keskeisimmät uudistukset

Lisätiedot

Seuraamusmaksun määrän arviointi Kilpailuvirastossa

Seuraamusmaksun määrän arviointi Kilpailuvirastossa Luonnos 1 (6) Seuraamusmaksun määrän arviointi Kilpailuvirastossa Seuraamusmaksu Erityis- ja yleisestävä vaikutus Seuraamusmaksun suuruus Laatu Elinkeinonharjoittajalle tai näiden yhteenliittymälle, joka

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Tekijänoikeuslain muutostarpeet seuraavan muutosvaiheen asioita. Tekijänoikeusfoorumi 28.10.2013

Tekijänoikeuslain muutostarpeet seuraavan muutosvaiheen asioita. Tekijänoikeusfoorumi 28.10.2013 Tekijänoikeuslain muutostarpeet seuraavan muutosvaiheen asioita Tekijänoikeusfoorumi 28.10.2013 Tv-ohjelmien verkkotallennuspalvelut Kysymys palveluiden lainmukaisuudesta ja sen varmistamisesta Keskeiset

Lisätiedot

Kilpailulainsäädännön noudattaminen Fingridin neuvottelukunnan ja en sekä vastaavien toiminnassa

Kilpailulainsäädännön noudattaminen Fingridin neuvottelukunnan ja en sekä vastaavien toiminnassa Ohje 1 (5) Kilpailulainsäädännön noudattaminen Fingridin neuvottelukunnan ja en sekä vastaavien toiminnassa 1 Yleistä Fingridin toiminnassa tulee noudattaa Suomen ja Euroopan yhteisön kilpailuoikeuden

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 77/422/2011 1.6.2011 ASIA Sähkön perusmaksuja koskeva alennus ASIANOSAINEN Fortum Markets Oy TOIMENPIDEPYYNNÖN TEKIJÄ Juha Lustman VIREILLETULO 8.2.2011 SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa. Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja

Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa. Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja Svenska konkurrensverket huhtikuu 2011 Mat och marknad från bonde till bord Suomen päivittäistavarakauppa Suomessa on erittäin

Lisätiedot

1. Asia. 2. Osapuolet. 3. Ratkaisu. 4. Asian vireilletulo. 5. Asiaselostus. 5.1. Liigan lähetysoikeuksien yhteismyynti

1. Asia. 2. Osapuolet. 3. Ratkaisu. 4. Asian vireilletulo. 5. Asiaselostus. 5.1. Liigan lähetysoikeuksien yhteismyynti Päätös 1 (8) 1. Asia 1. Jääkiekon SM-liiga Oy:n lähetysoikeuksien yhteismyyntijärjestely. 2. Osapuolet 2. Jääkiekon SM-liiga Oy 3. Toimenpidepyynnön tekijä: UrhoTV Oy 3. Ratkaisu 4. Asia poistetaan käsittelystä.

Lisätiedot

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman HE 195/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merenkulun ympäristönsuojelulain 3 luvun 6 :n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Eduskunnan

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 Uudet kilpailuneutraliteettisäännökset kunnan ja kuntayhtymän y toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 KESKEISET UUDISTUKSET Kuntalain ja kilpailulain muutokset tulivat voimaan 1.9.2013 Tavoitteena ensisijaisesti

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK ICT-hankintafoorumi 2.3.2012 Hankintasääntelyn vaikutus kilpailuun? Onnistuneen IT-hankinnan kannalta on haasteellista, jos ostoksen

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

Kilpailuviraston suuntaviivat SEURAAMUSMAKSUN MÄÄRÄN ARVIOINNISTA

Kilpailuviraston suuntaviivat SEURAAMUSMAKSUN MÄÄRÄN ARVIOINNISTA SUUNTAVIIVOJA KILPAILULAIN SOVELTAMISESTA 3/2011 Kilpailuviraston suuntaviivat SEURAAMUSMAKSUN MÄÄRÄN ARVIOINNISTA Kilpailuviraston suuntaviivat seuraamusmaksun määrän arvioinnista Kilpailuvirasto julkaisi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasavertaisuus Kilpailuneutraliteettiongelmat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi henkilötietojen käsittelystä

Lisätiedot

EU:n kilpailuoikeus vahvassa kehitysvaiheessa

EU:n kilpailuoikeus vahvassa kehitysvaiheessa Kilpailuviraston uutislehti 1 2008 EU:n kilpailuoikeus vahvassa kehitysvaiheessa EU:n kilpailuoikeuden soveltamiseen kaavaillaan tällä hetkellä useita uudistuksia. EU:n komissio suunnittelee määräävän

Lisätiedot

MARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN

MARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN KILPAILULAINSÄÄDÄNTÖ JA MARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN Martti Virtanen Palvelusetelilainsäädäntö uudistuu seminaari Helsinki 31.8.2009 PALVELUSETELIT JA KILPAILULAINSÄÄDÄNTÖ Palvelusetelit avaavat uusia palvelumarkkinoita

Lisätiedot

Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa

Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa Pia Kemppainen-Kajola 02.04.2003 Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Johdanto Yrityskaupat ilmoitetaan kaupparekisteriin. Kauppa kiinnostaa kilpailuviranomaisia,

Lisätiedot

PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA

PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 30.1.2008 252/934/2008 DNA Palvelut Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 1. TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE 2. RELEVANTIT MARKKINAT DNA Palvelut Oy

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Kilpailulaki 2010 -työryhmän mietintö

Kilpailulaki 2010 -työryhmän mietintö Kilpailulaki 2010 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Kilpailukyky 4/2009 Kilpailulaki 2010 -työryhmän mietintö Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Kilpailukyky 4/2009 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa SGEI-palvelut pähkinänkuoressa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 15.11.2012 Eeva Vahtera,VT, neuvotteleva virkamies SGEI-palvelut pähkinänkuoressa ESITYKSEN SISÄLTÖ 1)Mitä SGEI-palvelut* ovat? 2)

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1773/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa): LAUSUNTO KASELY/498/00.02.00/2012 10.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011

Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Päivittäistavarakaupan tehtävät Valikoimat Palveluverkko Avoin kilpailu

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 14.12.2012 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1771/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus

Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus Lakiklinikka/ KUMA 2015 Susanna Ijäs, lakimies, VT Suomen Kuntaliitto Voidaanko ketään velvoittaa liittymään kaukolämpöverkkoon? MRL 57 a Asemakaavassa voidaan antaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 1.12.2015 1355/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

1 Asia. 2 Hakija. 3 Ratkaisu. 4 Asian vireilletulo. Päätös 1(8) Dnro 154/14.00.10/2011 Julkinen versio 23.4.2015

1 Asia. 2 Hakija. 3 Ratkaisu. 4 Asian vireilletulo. Päätös 1(8) Dnro 154/14.00.10/2011 Julkinen versio 23.4.2015 Päätös 1(8) 1 Asia 1. Hakemus yrityskauppaa koskevien ehtojen poistamiseksi 2 Hakija 2. Valio Oy 3 Ratkaisu 3. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyy Valion hakemuksen yrityskauppapäätöksessä (dnro 1151/81/99)

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU MUISTIO 1 (5) Tehokkaalle taloudelliselle ohjaukselle on ominaista,

TEKNILLINEN KORKEAKOULU MUISTIO 1 (5) Tehokkaalle taloudelliselle ohjaukselle on ominaista, TEKNILLINEN KORKEAKOULU MUISTIO 1 (5) NÄKEMYKSIÄ PÄÄSTÖKAUPPALAISTA Yleiset lähtökohdat Toiminnan lähtökohdaksi on perusteltua ottaa maailmanlaajuinen tarve vähentää merkittävästi ilmaston lämpenemistä

Lisätiedot

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY ("puitedirektiivi") EYVL 108, 24.4.2002, s. 33.

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi) EYVL 108, 24.4.2002, s. 33. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 17.12.2003 SG (2003) D/233786 Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN-00180 Helsinki Finland Rauni Hagman Ylijohtaja Fax: +358 96966760 Arvoisa Rauni Hagman, Asia: Tapaukset FI/2003/0028

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

SISÄLLYS. I Kilpailuoikeuden perusteet 1. Sisällys v Alkusanat

SISÄLLYS. I Kilpailuoikeuden perusteet 1. Sisällys v Alkusanat SISÄLLYS Sisällys v Alkusanat Lyhenteet xi xvii I Kilpailuoikeuden perusteet 1 I Termistöä 1 1. Kilpailunrajoitukset ja taloudellinen kilpailu 2 2. Talousteoria ja käytännön kilpailupolitiikka 6 3. Miksi

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Talousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 40/2010 vp. hallituksen esityksen kilpailulaiksi (HE JOHDANTO. Vireilletulo.

Talousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 40/2010 vp. hallituksen esityksen kilpailulaiksi (HE JOHDANTO. Vireilletulo. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 40/2010 vp Hallituksen esitys kilpailulaiksi Talousvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 16 päivänä kesäkuuta 2010 lähettäessään hallituksen esityksen kilpailulaiksi

Lisätiedot

Case Valmet Power Työsuhdekeksintö- ja patenttiriita. Pirta Tiiro ja Jyrki Nikula Kolster Oy Ab

Case Valmet Power Työsuhdekeksintö- ja patenttiriita. Pirta Tiiro ja Jyrki Nikula Kolster Oy Ab Case Valmet Power Työsuhdekeksintö- ja patenttiriita Pirta Tiiro ja Jyrki Nikula Kolster Oy Ab TAUSTAA: TYÖSUHDEKEKSINTÖLAKI Laki on vuodelta 1967 (muutoksia 1988, 2000 ja 2006) Säännökset hyvin vaikeaselkoisia

Lisätiedot

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Jätehuoltopäivät 2014 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Usein esitettyjä kommentteja hankintalaista

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tupakkaverosta annettua lakia sikarin ja pikkusikarin määritelmän osalta. Esitys liittyy

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 2.2.2015 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

Päätös 1 (9) Dnro KKV/258/14.00.10/2016 Julkinen versio 4.4.2016

Päätös 1 (9) Dnro KKV/258/14.00.10/2016 Julkinen versio 4.4.2016 Päätös 1 (9) 1 Asia... 2 2 Asian vireilletulo... 2 3 Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta... 2 4 Kilpailuoikeudellinen arviointi... 2 4.1 Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn... 2

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET/ARVIOINTIPERUSTEET. Kauppaoikeus 18.8.2006 pakollinen aineopintotentti

MALLIVASTAUKSET/ARVIOINTIPERUSTEET. Kauppaoikeus 18.8.2006 pakollinen aineopintotentti 1 MALLIVASTAUKSET/ARVIOINTIPERUSTEET Kauppaoikeus 18.8.2006 pakollinen aineopintotentti 2 1 (Toiviainen) 1 Tapauksen pohjana ovat korkeimman oikeuden ratkaisut KKO 1991:122 ja 1991:123. Niissä oli kysymys

Lisätiedot