Vantaan kaupungin kestävän energiankäytön toimenpidesuunnitelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan kaupungin kestävän energiankäytön toimenpidesuunnitelma vuosille 2010-2020"

Transkriptio

1 Vantaan kaupungin kestävän energiankäytön toimenpidesuunnitelma vuosille

2 Tekijät : Timo Kuusiola ja Leena Maidell-Münster Taitto. Tina Kristiansson Vantaan kaupunki Ympäristökeskus Pakkalankuja Vantaa Kannen kuva: Kehärata projekti 2

3 Sisällys 1 Tiivistelmä Yleistä ilmastotavoitteista ja kestävän energiankäytön toimenpidesuunnitelmasta Johdanto Nykytila-analyysi ja tavoitteet Vantaan kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa Vantaan kasvihuonekaasupäästöjen kehittymiseen Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma Organisointi Toiminnan jatkuvuus ja kehittäminen Seuranta Energiankulutuksen ja hiilidioksisipäästöjen kehitys ja tavoitteet Yleistä tulosten esittämisestä Energiankulutuksen kehitys Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys Toimenpiteet 4.1 Vähennysten laskentamenetelmät Liikenne ja maankäyttö Liikenteen suunnittelu Maankäytön suunnittelu Rakennukset Yleistä tulosten esittämisestä Kulutussähkö Uudistus- ja korjausrakentaminen Lämmitystavat Energiatehokkuussopimukset Jätehuolto Kaupungin rakennukset ja katuvalaistus Julkiset hankinnat Kansalaiset ja sidosryhmät Yhteenveto tavoitteista Vantaa vuonna Vantaan hiidioksidipäästöt sekä energiankulutus vuonna Arvio energiatuotannon vaikutuksista päästöihin Yhteenveto Lähdeluettelo Liitteet 3

4 1 Tiivistelmä Tämä kestävän energiankäytön toimenpidesuunnitelma on tehty täyttämään kaupunginjohtajien ilmastoja energiasopimuksen (Covenant of Mayors) velvoitteet. Sopimuksen tehneet kaupungit sitoutuvat vähentämään CO2-päästöjään vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Sitoumus koskee kaikkea kaupunkialueen energiankäyttöä, johon kaupungin on mahdollista vaikuttaa. Vantaan asukasluvun on ennustettu kasvavan noin 11 prosenttia vuoden 2009 tasosta vuoteen Myös työpaikkojen määrä on kasvussa. Tämän takia päätettiin valita asukaslukuun suhteutettu päästövähennystavoite ja laskea mukaan myös asukasluvun kasvusta aiheutuva päästölisä. Kaupungin toimivallan piirissä on vain 6 prosenttia päästöistä. Päästötavoitteen saavuttamiseksi toimintasuunnitelmassa on laskettu mukaan koko kaupunkialueen päästöt kohdistamatta tavoitetta kaupungin omaan toimintaan. Laskennan taustatietoina käytettiin muun muassa valtakunnallisia ja alueellisia selvityksiä eri sektoreilta. Energiantuotannon päästöt ovat suoran toimivallan ulkopuolella eikä niitä laskettu mukaan varsinaiseen tavoitteeseen. Lisäksi päästöt ovat pääosin päästökauppasektorin alla. Energiatuotannon muutosten vaikutus arvioitiin kuitenkin erikseen. Suurimmat päästövähennykset saadaan aikaan lämmitystapamuutoksilla, energiatehokkaalla uudis- ja korjausrakentamisella sekä liikenteen päästöjä vähentämällä muun muassa raideliikennettä parantamalla. Kaupunki pystyy vaikuttamaan lähes kaikkiin toimiin neuvonnan, valistuksen ja kasvatuksen kautta. Esitettyjen toimien toteuduttua asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat 5,1 t CO2-ekv, mikä on 25 prosenttia vähemmän kuin vuoden 1990 taso. Näin ollen esitetyillä toimilla päästäisiin asukaskohtaiseen tavoitteeseen. Kokonaispäästöt olisivat vuonna 2020 toimien jälkeen noin kt CO2-ekv, joka on noin 7 prosenttia enemmän kuin vuoden 1990 taso. Kokonaistavoitteeseen pääsemiseksi vaaditaan myös muutoksia energiantuotannon päästöihin. Energiatuotannossa jätevoimalan käyttöönotto ja muut Vantaan Energia Oy:n energiatuotannon muutokset vähentävät kokonaispäästöjä vuoden 1990 tasosta 15 prosenttia ja asukaskohtaisia päästöjä 40 prosenttia. Lisäksi sähkönkulutuksen kulutushuiput täytyy pystyä tasoittamaan, jolloin sähkön lauhdetuotantoa ei teoriassa tarvittaisi. Näiden lisäksi täytyy myös kehittää joitain lisätoimenpiteitä, jotta myös energiankulutusta saataisiin vähennettyä enemmän kuin tässä toimenpidesuunnitelmassa on esitetty. Vantaan kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa ovat melko rajalliset, koska monet energiatehokkuuteen eniten vaikuttavat tekijät, ennen kaikkea lainsäädännölliset määräykset ja taloudellinen tuki, päätetään valtion tasolla. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii siksi saumatonta yhteistyötä ja vaikuttamista valtion, yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. 4

5 2 Yleistä ilmastotavoitteista ja kestävän energiankäytön toimenpidesuunnitelmasta 2.1 Johdanto Vantaan kaupunki allekirjoitti kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors) marraskuussa Sopimuksen tehneet kaupungit sitoutuvat vähentämään CO2-päästöjään vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Sitoumus koskee kaikkea kaupunkialueen energiankäyttöä, johon kaupungin on mahdollista vaikuttaa. Sopimus edellyttää kestävän energiankäytön toimenpidesuunnitelman (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) laatimista vuoden sisällä allekirjoituksesta. Suunnitelman laatimiseen on saatu lisäaikaa toukokuun 2011 loppuun ja lopullisen version toimittamiseen elokuun 2011 loppuun. Toimenpidesuunnitelmassa esitetään keinot, joilla päästövähennystavoite voidaan saavuttaa. Siihen on laskettava myös toimien vaikutukset energiankulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin sekä arvioitava kustannukset ja tarvittavat resurssit. Vantaan kaupunki on sitoutunut strategiassaan kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 2008 pääkaupunkiseudun ilmastostrategian, jonka ta-voitteena on vähentää kasvihuonekaasuja 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kaupungin kaikki kuusi toimialaa ovat laatineet sen pohjalta omat ilmasto-ohjelmansa, jotka uusitaan neljän vuoden välein valtuustokausittain. Toimialojen ohjelmat on hyväksytty kunkin toimialan lautakunnassa. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian lisäksi ovat Vantaan puolueet asettaneet valtuustokaudelle niin sanotun Vantaa-sopimuksen, jossa tavoitteeksi on asetettu viiden prosentin vuosittainen kasvihuonekaasupäästövähennys. Myös kaupunkitason sitovissa tavoitteissa on ilmastonmuutoksen hillintää koskevia sitovia tavoitteita, kuten myös toimialojen omissa sitovissa tavoitteissa. Vantaalla on parhaillaan valmisteilla kaupungin ympäristöpolitiikan uudistaminen. Myös siinä yhtenä tärkeänä linjauksena on ilmastonmuutoksen hillintä. Vantaan kaupunki on ollut mukana kansallisessa energiatehokkuussopimuksessa vuodesta 1997 lähtien. Tällä hetkellä voimassa olevassa sopimuksessa on tavoitteena tehostaa kaupungin omaa energiankulutusta 9 prosenttia vuoteen 2016 mennessä. 2.2 Nykytila-analyysi ja tavoitteet Vantaalla suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energiankulutuksesta, joka nähdään kuvasta 2.1. Ainoastaan jätehuollosta syntyy kaatopaikalla metaanipäästöjä, jotka eivät siis kuulu energian-kulutuksesta syntyviin päästöihin. Vuoden 2009 päästöistä noin 43 prosenttia aiheutui lämmityksestä, 28 prosenttia liikenteestä ja 25 prosenttia kulutussähköstä. Kaupungin johtajien sopimuksessa on määritelty, että päästökaupan piirissä olevia toimintoja ei oteta huomioon. Vantaan osalta merkittävin toimenpidesuunnitelmasta poissuljettu toiminta on lentokenttä. Lentokentän rakennusten energiankulutus on kuitenkin huomioitu toimenpidesuunnitelmassa. Liikenne 28% Jätehuolto 1% Teollisuuden polttoaineet 3% Kulutussähkö 25% Kaukolämpö 31% Sähkölämmitys 6% Öljylämmitys 6% UE lämmitys* 0% 5

6 Kaupunginjohtajien sopimuksen vaatimuksen mukaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen on oltava vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Perustasovuodeksi suositellaan vuotta Vähennystavoitteen voi asettaa joko kokonaistavoitteena tai suhteutettuna asukasmäärään. Taulukossa 2.1 on esitetty vuoden 1990 ja vuoden 2009 kasvihuonekaasupäästöt sekä tavoite vuodelle Taulukossa on esitetty sekä kokonaispäästöistä laskettu tavoite että tähdellä merkitty asukaslukuun suhteutettu tavoite. Taulukosta nähdään, että Vantaan kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet vuosina noin 20 prosenttia. Kasvihuonekaasupäästöjen nousu johtuu sekä asukasluvun että työpaikkojen kasvusta. Asukasluku on kasvanut noin 28 prosenttia ja työpaikat 42 prosenttia vuosina Samaan aikaan asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet noin 6 prosenttia. Vantaan asukasluvun on ennustettu kasvavan noin 11 prosenttia vuoden 2009 tasosta vuoteen Myös työpaikkojen määrä on kasvussa. Kokonaistavoitteen saavuttamiseksi täytyisi vähentää asukaskohtaisia päästöjä 41 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Väestön ja työpaikkojen määrän kasvun vuoksi ei ole realistista odottaa että koko kaupungin hiilidioksidipäästöt vähenisivät tavoitteen mukaisesti. Siksi päätettiin valita asukaslukuun suhteutettu tavoite ja laskea mukaan myös asukasluvun kasvusta aiheutuva päästölisä. Taulukko 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2009 sekä tavoitetasot vuodelle 2020 laskettuna kokonaispäästöinä sekä asukaskohtaisena päästönä * Yhteensä (1000 t CO 2 -ekv) Asukasluku t/asukas 6,9 6, ,1 * vähennys asukaskohtaisista päästöistä 6

7 Eri kuluttajasektorien osuudet energiankulutukseen ja päästöihin tuli selvittää, jotta pystyttiin kohdistamaan toimenpiteet oikein. Kuluttajasektoreita ovat palvelu-, teollisuus- ja kuntasektori sekä asuinrakennukset. Tarkastelu kohdistetaan vain suurimmille energiankulutussektoreille eli kaukolämmölle, kulutussähkölle ja liikenteelle. Näiden sektoreiden energiankulutuksen jakauma eri kuluttajasektoreille on esitetty taulukossa 2.2. Kasvihuonekaasupäästöjen jakauma on sama kuin energiankulutuksen, koska päästökerroin ei vaikuta kuluttajasektorien osuuksiin. Taulukko 2.2 Kaukolämmön ja kulutussähkön energiankulutuksen jakautuminen eri kuluttajasektoreille vuonna 2009 Lähde: Vantaan Energia Kaukolämpö Kulutussähkö Asuinrakennukset 44 % 23 % Palvelut 35 % 47 % Teollisuus 9 % 22 % Kunta 12 % 8 % Taulukosta 2.2 nähdään, että kaukolämmönkulutuksesta selvästi suurin osa menee asuin- sekä palvelurakennusten lämmittämiseen. Kulutussähkössä palvelusektori on selvästi suurin sähkönkuluttaja. Liikenteen energiankulutuksen sekä päästöjen jakautumisesta eri kuluttajasektoreille ei ole tietoa, koska eri kuluttajasektorien liikenneosuutta ei ole tutkittu. VTT:n LIISA- raporttiin on luokiteltu päästöt ja ajosuoritteet ajoneuvoluokkien mukaisesti. Vantaan liikenteen päästöistä noin 64 prosenttia aiheutuu henkilöautoliikenteestä ja noin 17 prosenttia kuorma-autoliikenteestä (VTT LIISA 2009). 2.3 Vantaan kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa Vantaan kasvihuonekaasupäästöjen kehittymiseen Kaupungin omat suorat kasvihuonekaasupäästöt ovat vain noin 6 prosenttia kokonaispäästöistä. Pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä hoitaa yhteinen organisaatio; Helsingin seudun liikenne (HSL) ja jätehuollon ja vesihuollon hoitaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). Organisaatioiden päättävissä elimissä on edustus vantaalaisista poliitikoista ja valmistelussa tehdään virkamiesyhteistyötä. Kaupunki omistaa kokonaan vuokraasuntoja tarjoavan VAV Asunnot Oy:n. Paikallisesta energiayhtiöstä eli Vantaan Energia Oy:stä Vantaan kaupunki omistaa 60 prosenttia. Vantaan maa-alasta kaupunki omistaa vain noin 32 prosenttia. Kaupunki voi vaikuttaa merkittävästi muiden sektoreiden päästöihin kaupunkisuunnittelun ja neuvonnan sekä motivoinnin, mutta myös jossain määrin taloudellisen ja säädösohjauksen kautta. Vantaa pystyy yhdessä muiden Suomen suurten kaupunkien kaupunginjohtajien ilmastoverkoston kautta vaikuttamaan myös lainsäädäntöön. Kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa vaativat lisäksi yhteistyötä monien eri organisaatioiden kanssa. Maankäytön suunnittelulla kaupunki voi ohjata rakentamista, mutta vähäisen maanomistuksen vuoksi kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa tontinluovutusehtoihin ovat rajoitetut. Jonkun verran rakentamisen energiatehokkuuden huomioon ottamista voidaan ohjata maankäyttösopimuksissa. 2.4 Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma Vantaan kestävän energiankäytön suunnitelmassa on esitetty toimenpiteet ja niiden vaikutukset päästövähennysten saavuttamiseksi. Suunnitelmaan liittyvällä laskennalla voidaan osoittaa sektorit, joiden toimenpiteillä voidaan kustannustehokkaimmin vaikuttaa päästöjen vähentämiseen. Nämä toimenpiteet on koottu muun muassa toimialojen ilmasto-ohjelmista. Osittain niitä on tarkennettu ja joukkoon on myös lisätty uusia. Toimialojen ilmasto-ohjelmat uusitaan vuonna 2012 seuraavaksi valtuustokaudeksi ja tällöin myös kestävän energiankäytön suunnitelman toimenpiteitä ja vastuutahoja voidaan edelleen tarkentaa ja täydentää. Samalla toimeenpannaan tämä suunnitelma koko organisaatiossa. Tästä syystä toimenpi- 7

8 desuunnitelma hyväksytään ilmastonmuutosjohtoryhmässä. 2.5 Organisointi Toimenpidesuunnitelman valmistelua on ohjannut Vantaan kaupungin ilmastonmuutoksen johtoryhmä. Siinä ovat jäseninä toimialojen apulaiskaupunginjohtajat ja toimialajohtajat sekä keskushallinnon tulosaluejohtajat. Tukena on ollut toimialojen ympäristövastaavien ryhmä. ilmastotyön etenemistä, kuten ekotehokkuuden kehittymisen tuomia säästöjä ja uusien investointien aiheuttamia kustannuksia. Kukin toimiala tulee raportoimaan jatkossa myös oman toimialansa lautakunnalle ilmasto-ohjelmien edistymisestä vuosittain. Ilmastotyön organisointi tehtiin Vantaalla jo toimialojen ilmasto-ohjelmien laatimisen yhteydessä. Kaikilla toimialoilla on ympäristövastaavat, jotka ohjaavat toimialoilla työtä. Koko kaupungin ilmastotyötä koordinoi ympäristökeskus. Kaiken kaikkiaan resursseja on noin kolme henkilötyövuotta. 2.6 Toiminnan jatkuvuus ja kehittäminen Kaikkien kansalaisten ja yritysten mukaanotto ilmastonmuutoksen hillintään ja kestävään energian käyttöön vaatii vielä Vantaalla kehittämistä. Tähän asti kaupunki on tehnyt sidosryhmätyötä yrityksiin Ekokompassi -hankkeen kautta. Asukkaisiin suuntautuva työ on käynnistynyt pääkaupunkiseudun yhteisen organisaation, Ilmastoinfon, kautta. Toimialojen ilmasto-ohjelmien uusimisen yhteydessä on suunnitteilla osallistamisen tehostamista muun muassa ottamalla kaupungin aluetoimikunnat mukaan ohjelmien valmisteluun. Vantaalla ei ole erillistä budjettia ilmastonmuutoksen hillintään liittyviin toimenpiteisiin. 2.7 Seuranta Kaupunkialueen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan vuosittain samoin kuin kaupungin omaa energiankulutusta. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteutumisen seurannassa on käytössä useita indikaattoreita ja myös kestävän energiankäytön toimenpidesuunnitelmalle on määritelty indikaattorit, jotka on esitetty liitteessä 1. Toimialojen ilmasto-ohjelmien toimenpiteiden toteutumista seurataan vuosittain. Samoin tullaan seuraamaan tämän toimenpidesuunnitelman toteutumista osana edellä mainittua seurantaa. Seurannan tuloksista raportoidaan sekä pääkaupunkiseudun yhteisessä päästöraportissa että kaupungin kestävän kehityksen raportissa. Raportit viedään tiedoksi kaupunginhallitukseen. Lisäksi kaupungin tilinpäätöksen liitteenä on vuosittain koottu ympäristötilinpito, jossa seurataan myös 8

9 3 Energiankulutuksen ja hiilidioksisipäästöjen kehitys ja tavoitteet 3.1 Yleistä tulosten esittämisestä Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen vertailuvuosi hiilidioksidipäästöille on vuosi Esitetyt energiankulutukset ja hiilidioksidipäästöt ovat sääkorjattuja. Korjatuilla lähtötiedoilla esitetty päästötarkastelu osoittaa yleensä päästökehityksen suunnan absoluuttista tarkastelua paremmin, koska yksittäisten vuosien sääolot ja niiden vaikutuksesta syntyvät erot sähkön tuotantorakenteessa ja lämmönkulutuksessa on tasattu useammalle vuodelle. lämmityksen päästökertoimena käytetään Suomen sähköntuotannon viiden vuoden keskiarvolla laskettua päästökerrointa. Keskiarvotarkastelulla pyritään vähentämään sähköntuotannon päästöjen vaihteluista aiheutuvia vaikutuksia päästökertoimeen. Kaukolämmön päästökertoimen laskennassa on sovellettu hyödynjakomenetelmää sähkön ja lämmön yhteistuotannon osalta. Ominaislämmönkulutuksia laskettaessa tässä toimenpideohjelmassa käytetään Tilastokeskuksen käyttämää kerrosalalla laskettuja rakennusten pinta-aloja. Rakennusten kerrosalaan lasketaan vain rakennusten pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja ja kerrosala lasketaan seinien ulkopinnoista. Pääkaupunkiseudulla kasvihuonekaasupäästöjen laskenta on keskitetty Helsingin seudun ympäristöpalveluille (HSY). Toimenpidesuunnitelmassa on hyödynnetty HSY:n päästölaskelmia. Lämmitysöljyn kokonaiskulutus saadaan Öljyalan keskusliiton kuntakohtaisista myyntitiedoista. Öljylämmityksen kulutus on laskettu tilastokeskuksen lämmitystapatilastossa määriteltyjen pinta-alatietojen avulla. Lämmitysöljyn (kevyt polttoöljy) kokonaiskulutuksessa on myös teollisuuden prosesseihin käyttämä öljy, joka on tässä laskettu vähentämällä lämmitysöljyn kokonaiskulutuksesta rakennusten lämmitykseen käyttämä öljymäärä. Teollisuuden prosesseissa käyttämä lämmitysöljy on lisätty toimenpidesuunnitelmassa teollisuuden polttoaineisiin. Toimenpidesuunnitelmassa UE lämmityksellä tarkoitetaan uusiutuvaa energiaa hyödyntävää lämmitysjärjestelmää kuten maalämpöä tai pellettilämmitystä. Muun erillislämmityksen kulutuksia ei laskettu vuosille , minkä takia niissä käytetään vuoden 1990 tietoja. Kulutussähköllä tarkoitetaan sähkönkulutusta, josta on poistettu sähkölämmitys. Kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttaa erittäin paljon niiden laskentaan käytettävä päästökerroin. Tässä suunnitelmassa kulutussähkön sekä sähkö- 9

10 3.2 Energiankulutuksen kehitys Vantaan energiankulutus on noussut merkittävästi vuoden 1990 tasosta. Merkittävin tekijä tähän on väestönkasvu. Taulukossa 3.1 on esitetty tarkemmin kokonaisenergiankulutuksen kehitys sekä asukaskohtaisen energiankulutuksen kehitys. Taulukosta nähdään, että kokonaisenergiankulutus on noussut noin 34 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja asukaskohtainen energiankulutus noin 5 prosenttia. Tästä voidaan päätellä, että energiankulutus on kasvanut melko samaa tahtia väestönkasvun kanssa. Taulukko 3.1 Kokonaisenergiankultuksen kehitys vuosina 1990 ja Yhteensä GWh kwh/asukas Kuvassa 3.1 on esitetty sektorikohtaisesti energiankulutuksen kehitys tarkasteltavana ajanjaksona. Kuvasta nähdään, että kulutussähkön, kaukolämmön, sähkölämmityksen ja liikenteen sektorikohtainen energiankulutus on noussut merkittävästi vuodesta Kuvassa on myös esitetty tämän suunnitelman tavoitetaso vuodelle Kokonaisenergiankulutus (GWh) Kaukolämpö Liikenne Sähkölämmitys Öljylämmitys UE lämmitys* Kulutussähkö Teollis.Polttoaineet Asukaskohtainen energiankulutus Asukaskohtainen energiankulutus (kwh) * UE lämmitys=uusiutuvaa energiaa hyödyntävä lämmitysjärjestelmä * Vuosien kulutustiedot laskettu Vantaan Energian tilastoista sekä Tilastokeskuksen lämmitystapatilastosta Kuvio 3.1 Energiankulutuksen kehitys vuosina 1990 ja sekä suunnitelma vuodelle

11 3.3 Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ei välttämättä seuraa täysin energiankulutuksen kehitystä, koska energiankulutuksesta aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttaa myös päästökerroin. Näin ollen esimerkiksi vuoden 2007 energiankulutus oli pienempi kuin vuoden 2008, mutta kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2007 suuremmat kuin 2008 johtuen juuri päästökertoimien eroista. Sektorikohtaisesti kasvihuonekaasupäästöjen kehitys on melko samanlaista energiankulutuksen kanssa. Kasvihuonekaasupäästöissä jätehuollon päästöt käsittävät vain kaatopaikan päästöt sekä jätevesien päästöt, minkä vuoksi energiankulutuksessa ei ole erikseen jätehuoltoa. Jätehuollon päästöt on laskettu Vantaan asukaslukuun suhteutettuna. Kuvasta 3.2 nähdään, että kulutussähkön osuus kokonaispäästöistä on kasvanut merkittävästi vuodesta Lämmityksen osuus kokonaispäästöistä on noussut lievästi vuoden 1990 tasosta. Liikenteen osuus kokonaispäästöistä on pysynyt lähes samana. Vuoden 2009 päästöistä noin 46 prosenttia aiheutui lämmityksestä, 28 prosenttia liikenteestä ja 22 prosenttia kulu-tussähköstä. Kuvassa on myös esitetty tämän suunnitelman tavoitetaso vuodelle khk-päästöt (1000 t CO 2 -ekv) Asukaskohtaiset khk-päästöt (t CO 2- ekv) Kaukolämpö Sähkölämmitys Öljylämmitys Kulutussähkö Liikenne Teollisuuden polttoaineet Jätehuolto Asukaskohtaiset khk-päästöt Kuvio 3.2 Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys vuosina 1990 ja

12 4 Toimenpiteet 4.1 Vähennysten laskentamenetelmät Toimenpidesuunnitelmassa ei ole laskettu jokaiselle toimenpiteelle vähennyksiä vaan on valittu isompia toimenpideryhmiä, joiden toteuttamiseen on määritelty monia toimenpiteitä. Päällekkäisten vähennysten asettamista on pyritty välttämään, mutta se osoittautui todella haastavaksi. Tämän vuoksi joissain toimenpideryhmissä saattaa olla päällekkäisyyksiä. Tämä on myös otettu huomioon asettamalla joidenkin toimenpideryhmien vähennysarvioita alemmas. Tästä esimerkkinä palvelu- ja teollisuussektorin energiatehokkuussopimusten vähennykset on laskettu melko pieniksi, koska niiden vähennyksiä on huomioitu jo muiden toimenpiteiden kohdalla. Toimenpideryhmät on jaettu seitsemään luokkaan. Toimenpidesuunnitelmassa toimenpiteillä saavutettavat päästöjen ja energiankulutuksen vähennykset kuvastavat vuoteen 2020 mennessä saavutettavaa vuotuista vähennystasoa. Vuosina tarvittavien investointien kokonaiskustannukset on otettu kustannuslaskelmiin. Kaikille toimenpideryhmille ei ole pystytty määrittelemään kustannuksia, koska tietoja ei ollut saatavilla tai toimenpideryhmälle kustannusten määrittäminen on mahdotonta. Päästövähennysten euromääräisiin kustannuksiin on laskettu vuosina tarvittava kokonaisinvestointikustannus, joilla saavutetaan vuonna 2020 toimenpiteissä esitetty päästövähennystaso. Näin ollen siis päästövähennyksiin on laskettu vain yhden vuoden aikana saatavat päästövähennykset, eikä myöskään vuoden 2020 jälkeen saatavia päästövähennyksiä ole huomioitu. Tämän vuoksi päästövähennysten yksikkökustannukset ovat huomattavasti todellista suurempia. Tässä suunnitelmassa esitettyjen päästövähennysten yksikkökustannuksia voi siis verrata vain keskenään, eikä niitä voi verrata muiden kaupunkien toimintaohjelmissa esitettyihin kustannuksiin. 4.2 Liikenne ja maankäyttö Liikenteen suunnittelu Vantaalla liikenteen päästöt olivat noin kolmasosa vuoden 2009 kokonaispäästöistä. Vantaalla liikenteen päästövähennyspotentiaali on erittäin suuri. Asukaskohtaiset liikenteen päästöt ovat Vantaalla suuremmat kuin Espoossa tai Helsingissä. Vantaalla suurin joukkoliikennettä parantava hanke on vuonna 2014 käyttöön otettava Kehärata, joka yhdistää pääradan Vantaankosken rataan. Kehärata tulee parantamaan huomattavasti Vantaan sisäistä poikittaisliikennettä sekä seutuliikennettä lentokentälle. Vantaalla julkisen liikenteen suunnittelusta vastaa Helsingin seudun liikenne (HSL). Helsingin seudulle on tehty yhteinen strateginen, seudullista liikennepolitiikkaa linjaava pitkän tähtäimen suunnitelma (Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, HLJ 2011). Tämä suunnitelma linjaa myös Vantaan joukkoliikenteen tulevan kehityksen. Kuvassa 4.1 on esitetty Kehäradan suunniteltu reitti. Pelkästään joukkoliikenteen parantaminen ei vähennä riittävästi päästöjä vaan tarvitaan myös muita keinoja. Näistä tärkeimpänä on ruuhkamaksut. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän ruuhkamaksuselvityksen (LVM 5/2011) mukaan ruuhkamaksuilla sekä HLJ suunnitelmassa asetetuilla toimenpiteillä voitaisiin liikenteen päästöjä vähentää jopa 17 prosenttia. Ruuhkamaksuselvityksessä päästövähenemä on kansallinen, joten sitä on hieman vaikea suhteuttaa Vantaan päästöihin. Tästä huolimatta tässä toimenpidesuunnitelmassa on tavoitteeksi asetettu 17 prosenttia päästövähennys vuoden 2009 tasosta ja oletuksena on, että lisäpäästövähennykset saadaan Vantaan omilla toimilla. Joukko-iikenteen hinnoittelua tulisi muuttaa. Hintajousto tulisi kohdistaa varsinkin seutulipun hintaan, koska tällä hetkellä seutumatkoja tehdään Vantaalta/Vantaalle päivittäin noin , joista vain noin 34 prosenttia tehdään joukkoliikennevälineillä (He-Va selvitys 2010). Joukkoliikenteen 15 prosenttia lipun-hinnan alennus lisää joukkoliikenteen matkoja 7 % (LVM 50/2007). Lisäksi oletuksena on autokannan nopea uudistuminen. 12

13 Kuvio 4.1 Kehäradan reitti ja asemat. Kuva: Kehärata projekti 13

14 Kokonaiskustannukset on laskettu ruuhkamaksuselvityksessä (LVM 5/2011) esitettyjen kustannusten mukaan (340 M /v), jotka on kerrottu kymmenelle vuodelle ja jaettu Helsingin seudun vuoden 2009 kokonaisasukasmäärällä. Ruuhkamaksuselvityksen kustannuksissa on jo huomioitu ruuhkamaksuista kerättävät tulot. Todellisuudessa ruuhkamaksuista saatavat tulot alkavat vasta käyttöönoton jälkeen eli aikaisintaan 2017, mutta näissä laskennoissa tulojen on oletettu alkavan jo Oletus tehdään sen takia, että vuoden 2020 jälkeen kerätyillä ruuhkamaksuilla voidaan maksaa vuosina tehtyjen investointien lainoja pois. Tällä tavalla on saatu vuosina joukkoliikenteen kustannukset asukasta kohti. Tämä luku on kerrottu vuoden 2009 Vantaan asukasluvulla, jolloin ollaan saatu arvio Vantaan osuudesta joukkoliikenteen kustannuksiin. Liikenteen ruuhkamaksuilla sekä muilla toimenpiteillä saavutettavat vähennykset on esitetty taulukossa 4.1.kana kuin vanhemmat. Taulukko 4.1 Liikenteen suunnittelu 2020 tavoitteiden saavuttamiseksi, koska niiden kehitys on aluksi hidasta (LVM 12/2011). Hankintakeskuksen logistiikkaosasto on omalta osaltaan kehittänyt ja tehostanut kaupungin sisäisiä tavarakuljetuksia logistiikka yksikölle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toimialojen hallinnolliset rajat ylittävää logistista tehokkuutta on parannettu mm. reititysssuunnitelmien avulla. Toimenpideryhmä Päästövähennys CO 2 -ekv Energiansäästö MWh Kustannukset M Päästökohtainen kustannus /t CO2 Ruuhkamaksu (LVM 5/2011) Toimenpideryhmää tarkentavat toimenpiteet on esitetty taulukossa 4.2. Suurin osa toimenpiteistä on myös kirjattu HLJ-2011 suunnitelmaan. Liikenteen toimenpiteet kohdistuvat sekä kaupungin omaan toimintaan että yksityisautoiluun. Tärkeää on ajoneuvojen päästöjen vähentyminen. Nykyiset suunnitelmat lisätä biopolttoaineiden pitoisuuksia bensiiniautoissa 15 prosenttia ja dieselautoissa 10 prosenttia eivät yksin riitä saavuttamaan tarvittavia päästövähennyksiä. Tarvitaan myös autokannan uudistamista ja tässä uusien bi-fuel tai flexifuel autojen nopea osuuden lisääntymisellä voisi olla merkittävä vaikutus päästöjen vähentymiseen. Vantaan mahdollisuudet flexifuel- tai bifuel-autojen on melko rajalliset, koska suurin osa Vantaalla sijaitsevista parkkipaikoista on maksuttomia. Lisäksi suurin osa Vantaan parkkipaikoista on yksityisessä omistuksessa. Siksi ainoana keinona olisi pyrkiä yhteistyössä muiden tahojen kanssa lisäämään esim. vähäpäästöisten autojen etuuksia mm. pysäköinnissä. Sähköautoista ei uskota olevan apua vuoden 14

15 Taulukko 4.2 Liikenteen ja liikenteen toimenpideryhmät Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta nostetaan - Ruuhkamaksun edistäminen ja käyttöönotto - Yhtenäinen joukkoliikennettä edistävä lippujen hinnoittelu pääkaupunkiseudulla - Liikkumisketjuajattelu otetaan huomioon liikennesuunnittelussa - Pysäköintinormien kehittäminen uusilla kaava-alueilla, jotka ovat tehokkaan joukkoliikenteen alueilla - Joukkoliikenteen turvallisuuden tunteen, vaihtojen miellyttävyyden sekä reaaliaikaisen informaation kehittäminen. - Selvitetään pääkaupunkiseudun yhteistyönä (HSL) yhteiskäyttöautojärjestelmää osana joukkoliikennejärjestelmää Kevyen liikenteen edistäminen - Kevyen liikenteen yhteydet asemille, pysäkeille ja palveluihin otetaan huomioon suunnittelun eri vaiheissa - Reittien kunnossapidon määrärahoja lisätään - Pyöräpysäköintiä kehitetään Kaupungin työntekijöiden liikkumistapoihin vaikuttaminen - Kaupungin työntekijöiden työmatkapyöräilyä edistetään tarjoamalla turvallinen säilytys, suihkutilat sekä hankkimalla käyttöön työpyöriä - Järjestetään taloudellisen ajotavan koulutusta kaupungin henkilöstölle - Työsuhdelippuetuus otetaan laajaan käyttöön ja edistetään sen käyttöä Vantaalla toimivissa yrityksissä. - Vähennetään työmatkaliikenteen aiheuttamia ympäristövaikutuksia edistämällä etätyötä ja julkisen ja kevyen liikenteen käyttöä Uhkakuvat tavoitteiden onnistumiselle Liikennesuunnittelun ja liikenteen päästövähenemät riippuvat erittäin monesta tekijästä. Tärkeimpänä on ruuhkamaksujen toteutuminen. Ruuhkamaksu tulisi olla myös kilometriperusteinen, koska muussa tapauksessa se sen vaikutukset saattavat olla jopa päinvastaiset. Ilman ruuhkamaksua liikenteen päästövähennystavoitteisiin tuskin päästään. Toinen tärkeä liikenteen päästöjen vähentämiseen vaikuttava tekijä on joukkoliikenteen lipun hinta. Joukkoliikenteen matkakustannukset tulee olla selvästi autoilua pienemmät. Tällä hetkellä varsinkin seutuliikenteen lipun hinta on niin korkea, että moni valitsee mieluummin auton. Kolmantena tärkeänä tekijänä on yhteyksien parantaminen. Siinätärkein on rakenteilla oleva Kehärata. Näiden lisäksi tulee myös autokannan uudistua nopealla aikavälillä. Tässä keskeisenä toimenpiteenä ovat erilaiset veroetuudet. 15

16 4.2.2 Maankäytön suunnittelu Täydennysrakentaminen kohdistetaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitseville alueile. Tärkeimpiä kohteita ovat Tikkurila sekä Aviapolis (lentokentän ympärille sijoittuva alue). Tikkurilan sekä Aviapoliksen alueille on kumpaankin suunniteltu noin 4000 asukkaan täydennysrakentamista. Näiden päästövähennykset on laskettu UrbanZone- hankkeessa kerättyjen eri liikennevyöhykkeillä asuvien asukkaiden kilometrisuoritteista. Laskennassa on oletettu, että ilman täydennysrakentamista jouduttaisiin rakentamista lisäämään vähän asutuille alueille jotka luokitellaan autovyöhykkeeksi. Kaupunkirakenteen uudistamisella tarkoitetaan kaupunginosan täydellistä maankäytön uudistamista. Tällainen tulee olemaan Vantaan Kivistöön tuleva uusi asuinalue Marja-Vantaa. Sen suunnittelussa otetaan erityisesti huomioon kestävä kehitys. Liikenneratkaisut perustuvat joukkoliikenteeseen sekä kevyeen liikenteeseen erityisesti pyöräilyyn. Alueen palvelut ja työpaikat tullaan sijoittamaan lähelle asutusta, mikä vähentää tarvetta käyttää autoa. Marja-Vantaan asukasmäärän on arveltu olevan noin vuoteen 2020 mennessä. Päästövähennysten laskennassa on oletettu, että ilman kaupunkirakenteen uudistamista alue pysyisi nykyisellään eli autovyöhykkeenä. Täydennysrakentamisesta ja kaupunkirakenteen uudistamisesta saatavat päästövähennykset on esitetty taulukossa 4.3. Laskelmista jäi pois yksi merkittävä uusi asuinalue; Koivukylään sijoittuva Leinelän uusi asuinalue. Taulukko 4.3 Maankäytön suunnittelu Kohteet Päästövähennys CO 2 -ekv Energiansäästö MWh Aviapolis Tikkurila Marja-Vantaa Yhteensä Täydennysrakentamisen ja kaupunkirakenteen uudistamisen toimenpiteet on esitetty taulukossa

17 Taulukko 4.4 Maankäytön suunnittelun toimenpiteet: - Raideliikenneasemien ja joukkoliikenteen runkoyhteyksien lähialueiden tehostettu kaavoitus - Täydennysrakentamisen edistäminen maankäyttö- ja rakennuslain poikkeuslain avulla - Tuetaan ja kehitetään keskustojen ja asuntoalueiden kaupallisia palveluja sekä rajoitetaan niiden ulkopuolelle tulevia kaupan hankkeita - Lähipalvelujen edellytysten parantaminen - Raideliikenneasemien lähialueiden tehostettu kaavoitus ja toteuttaminen 4.3 Rakennukset Yleistä tulosten esittämisestä Rakennusten luokkaan on sisällytetty sähkönkulutus, rakentaminen sekä lämmitystavat. Sähkönkulutuksen kohdalla vähennykset on laskettu vain asuinrakennusten sähkönkulutukselle. Rakentamisessa sekä lämmitystavoissa on asetettu tavoitteita sekä asuinrakennuksille että teollisuuden ja palveluiden rakennuksille. Asuinrakennuksista noin 9 prosenttia omistaa Vantaan kaupungin omistama VAV Asunnot Oy rakennuspinta-alalla laskettuna. Vantaan kaupungin omien rakennusten päästö- ja energiankulutusvähennykset on laskettu erikseen ja ne esitetään luvussa Kulutussähkö Sähkönkulutuksen toimenpiteet on esitetty kolmessa eri luokassa. Tämä sen takia, että sähkölämmitykseen kohdistuvat toimenpiteet ovat erilaisia kuin normaalin kulutussähkön käyttöön kohdistuvat toimenpiteet. Näiden lisäksi palvelu- ja teollisuussektorin päästövähennykset on laskettu energiatehokkuussopimusten päästövähennyksiin. Tässä luvussa käsitellään siis vain kotitalouksien kulutussähkön käyttöön liittyviä toimenpiteitä. Kotitalouksien kulutussähkön asukaskohtainen käyttö on pysynyt lähes samana vuosina Se saattaa johtua siitä, että sähkölaitteiden energiankulutus on pienentynyt samaa tahtia sähkölaitteiden määrän lisääntymisen kanssa. Kotitalouksien kulutussähkön kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 22 prosenttia vuoden 2009 kokonaispäästöistä. Kotitalouksien osuus vuoden 2009 kulutussähköstä on noin 25 prosenttia. marjojen keräilyä sekä kalastusta ja metsästystä. Yksi tärkeimmistä sähkönkulutusta vähentävistä toimenpiteistä on Euroopan komission antaman EuP-direktiivi (korvattu 2009 EcoDesing-direktiivillä). EcoDesign-direktiivi määrittelee energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelun ja tuotekehityksen ekologiset vaatimukset. (Motiva 2011) Työtehoseuran Motivalle tekemän selvityksen tuloksista laskettuna EuP-direktiivi vähentää kotitalouksien asuntokohtaista sähkönkulutusta noin 600 kwh/ asunto/a (Työtehoseura 2011). Kotitalouksien tämän hetkinen sähkönkulutus on noin 4,2 MWh/a. Tästä laskettuna Eup-direktiivin vaikutuksesta vuonna 2020 asuntokohtainen sähkönkulutus on noin 3,6 MWh/a. Vuoden 2009 lopussa Vantaalla oli vakituisesti asuttua asuntoa (Tilastokeskus 2010). Vantaan asuntorakentamisennusteen mukaan Vantaalle rakennetaan asuntoa vuosina Näistä laskettuna Vantaalla on vuonna 2020 alussa noin asuntoa. Sähkönkulutuksen vähennys on laskettu vertaamalla vuoden 2020 kotitalouksin laskennallista sähkönkulutusta ilman EuP-direktiiviä (4,2 MWh/asunto/a) ja vertaamalla sitä EuP-direktiivillä (3,6 MWh/asunto/a) laskettuun sähkönkulutukseen. Toinen merkittävä sähkönkulutusta vähentävä keino on ajantasainen tieto omasta sähkönkulutuksesta, mikä voi vähentää sähkönkulutusta 5-15 prossenttia (Darby 2006). Tässä on arvioitu, että ajantasaisella tiedolla sekä muilla toimenpiteillä pystytään vähentämään 15 prosenttia kotitalouksien sähkönkulutusta vuoden 2009 tasosta. Vantaan Energian tavoitteena on saada kaikki Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n alueen asiakkaat kaukoluennan piiriin vuoden 2012 loppuun mennessä (Vantaan Energia 2011). Energiankulutuksen vähennyslaskenta on tehty samalla tavalla kuin EuP-direktiivin kanssa paitsi asuntokohtainen energiankulutus on tässä tilanteessa vähentynyt 15 prosenttia. Taulukossa 4.5 on esitetty kulutussähkön vähentämisen toimenpideryhmät. Toimenpiteiden jälkeen asuntokohtainen sähkönkulutus olisi vuonna 2020 noin 2,6 MWh/a. 17

18 Taulukko 4.5 Kulutussähkö Toimenpideryhmä Päästövähennys CO 2 -ekv Energiansäästö MWh Reaaliaikainen sähkönkulutuksen seuranta vähen-tää asuinrakennusten sähkönkulutusta 15 % vuoteen 2020 mennessä (Darby 2006) EuP-direktiivi parantaa sähkölaitteiden energiatehokkuutta ja vähentää asuinrakennusten sähkönkulutusta noin 600 kwh/a Yhteensä Taulukossa 4.5 esitettyjen toimenpideryhmien päästöjen ja energiankulutuksen vähenemiä ei saada aikaan pelkästään EuP-direktiivin sekä ajantasainen sähkönmittauksen avulla. Tarvitaan myös muita toimenpiteitä, jotka ovat esitelty taulukossa 4.6. Näistä toimenpiteistä yksi potentiaalinen vaihtoehto olisi turhien sähkölaitteiden kytkeminen pois päältä yhdellä katkaisijalla. Vuonna 2006 kotitalouksien valmius- ja pois päältä -tilojen sähkönkulutus oli noin 4 prosenttia kotitalouksien sähkönkulutuksesta (Työtehoseura 2009). Nykyään on myös saatavilla kokonaisvaltaisia sähkösuunnittelupalveluja, joiden avulla pystytään vähentämään sähkönkulutusta esimerkiksi valaistuksen ohjauksella sekä sähkölaitteiden automaattisilla virransyöttökytkimillä. Kuvio 4.6 Kulutussähkön lisätoimenpiteet: - Kaikissa asuinrakennuksissa reaaliaikaiset sähkökulutuksen mittarit vuoden 2012 loppuun mennessä. - Sähkön hinnoittelulla mm. kysyntäjoustoja hyödyntäen pyritään edistämään sähkönkulutuksen pienentymistä. - Neuvontaa asukkaille ja rakentajille (mm. kokonaisvaltainen sähkösuunnittelu) kehitetään Uhkakuvat tavoitteiden onnistumiselle Kulutussähkön vähentyminen asetettuihin tavoitteisiin vaatii suuria ponnistuksia monella eri osa-alueella. Ei voida pelkästään kuvitella lainsäädännön ja teknologian kehityksen automaattisesti vä-hentävän sähkönkulutusta. Samaan aikaan pitää yrittää vähentää tai ainakin pitää nykyisellään asuinrakennusten sähkölaitteiden määrä. Sähkölaitteiden määrän kasvaessa myös kulutus kasvaa, vaikka uudet laitteet kuluttaisivatkin aikaisempaa vähemmän. 18

19 4.3.3 Uudis- ja korjausrakentaminen Rakennusten lämmitysenergiankulutuksessa on todella merkittävä päästövähennyspotentiaali. Vuonna 2009 Vantaan asuinrakennusten keskimääräinen ominaislämmönkulutus oli noin 149 kwh/m 2 ja muissa rakennuksissa 142 kwh/m 2. Kaukolämmitteisten asuinrakennusten keskimääräinen ominaislämmönkulutus oli noin 167 kwh/m 2. Vantaan kaupunki omistaa myös osan asuinrakennuksista, minkä vuoksi näiden energiatehokkuuslaskennat on esitetty kaupungin omien toimien kohdalla. Tässä luvussa esitellyissä päästö- ja energiankulutuksen vähentämistoimissa ei ole huomioitu lämmitystavan muutoksista aiheutuvia vähennyksiä vaan ne on esitelty erikseen seuraavassa luvussa. Suomessa rakentamisen energiatehokkuutta ohjataan rakennusmääräyksissä annettavien normien avulla. Vuoden 2008 normien mukaisen talon ominaislämmönkulutus oli noin 35 kwh/m 3 eli noin 105 kwh/m 2. Vuoden 2010 rakennusnormiuudistusten myötä laskennallinen ominaislämmönkulutus vähenee alle 30 kwh/m 3 eli noin 90 kwh/m 2. Seuraava uudistus tulee jo vuonna 2012, jolloin kulutus kiristyy edelleen noin 20 prosenttia. Vuosien välillä ominaislämmönkulutuksen oletetaan laskevan 43 prosenttia. (ARA 1/2011) Vantaalle vuosina rakennettavien asuinrakennusten yhteenlaskettu pinta-ala on m 2 ja toimitilarakennusten m 2. Päästö- ja energiavähennyksiä laskettaessa edellä mainituista asuinrakennusten luvusta vähennettiin VAV Asunnot Oy:n arvioitu rakentamismäärä. ARA (1/2011) selvityksen perusteella on tehty oletus, että näiden rakennusten ominaislämmönkulutuks vähenee keskimäärin 43 prosenttia vuoden 2008 tasosta. Alkuvuosina vähenemä on paljon pienempi, mutta vähenemät voivat olla jo paljon suurempia, minkä vuoksi keskiarvon oletetaan jäävän 43 prosenttia pienemmäksi kuin vuoden 2008 taso. Näin ollen näiden vuosina rakennettavien rakennusten ominaislämmönkulutus on laskennallisesti noin 60 kwh/m 2. Päästö- ja energiankulutuksen vähenemä on laskettu sillä oletuksella, että ilman toimenpiteitä rakennukset olisi rakennettu vuoden 2008 normien mukaisesti. Energiatehokkaan uudisrakentamisen kustannuksiksi arvioidaan 0,8 säästettyä kwh kohti (ARA 1/2011). Näissä laskelmissa ei siis oteta huomioon perusrakentamiskustannuksia vaan pelkästään energiatehokkaammasta rakentamisesta koituva lisäkustannus. Energiatehokkuustoimien kohdistaminen pelkästään uudisrakentamiseen ei kuitenkaan riitä, koska myös vanhaa rakennuskantaa tulee muuttaa energiatehokkaammaksi. Vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa apuun saattavat tulla uudet rakentamismääräykset, joiden mukaan kiinteistöissä tehtävien peruskorjausremonttien yhteydessä pitää tehdä myös energiatehokkuusremontti. Peruskorjauksen määräksi tässä toimenpidesuunnitelmassa on oletettu sama kuin ARA (1/2011) selvityksessä käytetty arvio 2,5 prosenttia siinä osassa rakennuskantaa, joka on yli 30 vuotta vanhaa. Yli 30 vuotta vanhaa asuinrakennuskantaa on Vantaalla noin 5 milj.m 2 ja muita rakennuksia noin 3,4 milj.m 2 (He-Va selvitys 2010). Tästä laskettuna vuosina peruskorjattavien asuinrakennusten yhteispinta-ala on m 2 ja muiden rakennusten noin m 2. Tässä toimenpidesuunnitelmassa on arvioitu, että vuosina tehtävissä energiatehokkuusremonteissa puolessa ominaislämmönkulutus saadaan vähenemään 30 prosenttia ja puolessa remonteista vähenemä on 50 prosenttia. Näiden arvioiden tekeminen on melko vaikeaa, mutta tällä hetkellä tehtävissä remonteissa pystytään jo saavuttamaan 50 prosentin vähennykset ominaislämmönkulutukseen. Energiatehokkuusremontin kustannuksien arvioidaan olevan 1,5 säästettyä kwh kohti (ARA 1/2011). Näissä laskelmissa ei siis oteta huomioon peruskorjauksen muita kustannuksia vaan pelkästään energiatehokkuusremontista koituva lisäkustannus. Taulukossa 4.7 on esitetty uudis- ja korjausrakentamisen toimenpideryhmien tavoiteltavat päästö- ja energiankulutuksen vähennystavoitteet ja niiden kustannukset. Näiden tavoitteiden toteuduttua vuonna 2020 koko asuinrakennuskannan keskimääräinen ominaislämmönkulutus on noin 130 kwh/m 2, joka on noin 13 prosenttia pienempi kuin vuoden 2009 taso. Rakennusten luokkaan on sisällytetty sähkönkulutus, rakentaminen sekä lämmitystavat. Sähkönkulutuk- 19

20 Taulukko 4.7 Uudis- ja korjauksrakentaminen Toimenpideryhmä Päästövähennys CO 2 -ekv Energiansäästö MWh Kustannukset M Päästökohtainen kustannus /t CO 2 Asuinrakennusten lämmönominaiskulutuksen vähentäminen uudisrakennuksissa rakennusmääräyksillä yms. Asuinrakennusten lämmönominaiskulutuksen vähentäminen vanhassa rakennuskannassa rakennusmääräyksillä yms. Muiden kuin asuinrakennustenlämmönominaiskulutuksen vähentäminen vanhassa rakennuskannassa rakennusmääräyksillä yms. Muiden kuin asuinrakennustenlämmönominaiskulutuksen vähentäminen uudisrakennuksissa rakennusmääräyksillä yms Yhteensä Näiden toimenpideryhmien päästöjen sekä energiansäästöjen saavuttamiseksi ei riitä pelkästään odotella valtiolta tiukempia rakentamismääräyksiä. Kaupunki pystyy myös lisäämään rakentamisen energiatehokkuutta rakennusvalvonnan ohjauksen ja neuvonnan kautta. Taulukossa 4.8 on esitetty keinoja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Tärkeimpinä keinoina ovat lainsäädännölliset sekä taloudelliset ohjauskeinot. 20

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 1.3.2017 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Helsingin kasvihuonekaasupäästöt ja niiden kehitys. Kaupunkialueen ja kaupungin omien toimintojen päästöjen muodostuminen

Helsingin kasvihuonekaasupäästöt ja niiden kehitys. Kaupunkialueen ja kaupungin omien toimintojen päästöjen muodostuminen HEL 2015-006409 Lausunto Leo Straniuksen toivomusponnesta selvittää mahdollisuus tuoda v.2030 päästövähennystavoite päätettäväksi Helen Oy:n kehitysohjelmasta tehtävän päätöksen jälkeen Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020

KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020 KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020 Kainuu Sustainable Energy Action Plan (SEAP) under Covenant of Mayors Tiivistelmä Kajaani 2014! i KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Taakanjakosektorin päästövähennysten kustannukset ja joustot

Taakanjakosektorin päästövähennysten kustannukset ja joustot TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Taakanjakosektorin päästövähennysten kustannukset ja joustot Tommi Ekholm 9.5.2017 Kustannustarkastelut Tässä on arvioitu lisätoimiskenaarion (With Additional Measures,

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä. 10.5.2012, Lahti Pia Outinen

EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä. 10.5.2012, Lahti Pia Outinen EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä, Lahti Pia Outinen Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvat energiat ja

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot