25-vuotias kasvaa kovaa tahtia

Transkriptio

1 01 Tammikuu 2015 Sappee odottaa huippukautta 25-vuotias kasvaa kovaa tahtia

2 2 Pääkirjoitus Vapaa pudotus jatkuu vai jatkuuko? Huhtikuun 19. päivänä 200 Suomen kansalaista valitaan työhön. Erikoista siinä on, että t yönantajan oikeutta käyttävät kaikki äänioikeutetut suomalaiset. Valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat puoluekanta, sukupuoli, ulkonäkö, esiintymistaito ja aikaisempi työpaikka sekä siihen vaadittava koulutus. Työn keskeinen tehtävä on johtaa Suomea t yöskennellen kansanedustajana. Viimeisen vaalikauden aikana julkinen talous on velkaantunut 40 miljardin euron verran, maamme kilpailukyky on laskenut, on mielensäpahoittajia, syrjäytyneitä ja huonok untoisia. Elämme hyvinvointivaltiossa, jonka väestö ei voi hyvin. Erilaiset velvoitteet ovat lisääntyneet, mutta niiden kaikkia vaikutuksia ei ole arvioitu riittävällä vakavuudella. Mistä tähän saisi lääk keitä? Kenestä saisi lääk ärin? Luotetaanko omaan ja kotimaiseen vai tulisiko parantajaa hakea ulkomailta? "Työ luo t yötä" on h yvä ohje. Työtä ja työpaikkoja syntyy kannattavan yritystoiminnan tuloksena. Kasvuyrityksiä pitäisi saada lisää, kilpailukyky pitäisi saada kuntoon kotimarkkinoilla ja vientiä tulisi vauhdittaa. K aikki päätöksenteko pitäisi olla mahdollisuuksia luovaa ja kannustavaa. Osaaminen ja oppiminen ovat t yöpaikkojen kulmakiviä. Siksi koulutus ja työelämä pitäisi k yetä tuomaan tiiviimpään vuoropuheluun keskenään, ja oppisopimuskoulutus pitäisi saada helpommaksi ja tiedetymmäksi mahdollisuudeksi valita. Et enkin teoriapainotteisissa koulutusohjelmissa olisi hyvä keskittyä myös käytännön kokemuksen ja oppimisen lisäämiseen tutkinnon aikana. Pitäisi nimenomaan pyrkiä siihen, että koulutus vastaisi entistä paremmin tulevia työtehtäviä. Kaikki päätöksenteko pitäisi olla mahdollisuuksia luovaa ja kannustavaa Nykypäivän maailma on globaali ja se globalisoituu jatkuvasti. Emme pysty Suomessa estämään tätä k ehityskaarta, ja se näk yy esimerkiksi väestömme monikulttuurisuudessa. Voisiko tätä monikulttuurisuutta hyödyntää vaikkapa vientitai tuontiyrityksien toiminnassa kysymällä kohdemaasta tulleelta henk ilöltä, millainen kohdemaan kulttuuri, tavat ja mar kkinat ovat - hehän sen par haiten tietävät. Heistä olisi varmasti hyötyä myös kohdemaahan suuntautuvilla matkoilla oppaan ja tulkin tehtävissä. Samalla tukisimme myös heidän k otiutumistaan uuteen kotimaahansa Suomeen. Lopuksi haluaisin näin vaalien alla a vata keskustelun työnantajien ja -t ekijöiden välisestä suht eesta. Molemmille palkan maksaa aina asiak as, joten miksi etujärjestöt ovat mielestään er i puolilla. Kun k erran olemme riippuvaisia samasta lähteestä eli asiakaskunnasta, ja siinä suhteessa olemme siis samassa veneessä, eikö meidän pitäisi soutaa samaan suuntaan? Pirkanmaan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Veikko Kiili on tammikuun Pirkanmaan Yrittäjä -lehden vieraileva päätoimittaja. Helmikuusta alkaen lehden päätoimitusvastuun ottaa aluejärjestön toimitusjohtaja Pasi Mäkinen. Veikko Kiili puheenjohtaja Pirkanmaan Yrittäjät TAMMIKUU 2015 SISÄLTÖ Näin paljon maksaa yrittäjälle 2500 euron kuukausipalkka s.4 Avant laajentaa merkittävästi s.6 Kymmenen kysymystä - Heikki Ahopelto s. 10 Kauppaympyrä on paikallislehden vastaus digiajan haasteisiin s Pirkanmaalaisia yrityksiä etsitään maksuttomaan 3D-hankkeeseen s. 21 Poliisin Karhu-ryhmän veteraani Harri Gustafsberg tutkii mieltä s.20 Kuntoutumiskeskus Apilan uudet tuulet s GoGo:lla on jo aktiiviasiakasta s Image Wear on alansa markkinajohtaja s Erikoiskauppa voi pärjätä myös ison kaupungin ulkopuolella s Isä Nitro ja muutama sana maksuvalmiudesta s.35 s. 6 s. 10 s s Kerran kuukaudessa ilmestyvä talouselämän ja yritteliäisyyden erikoislehti Jakelulevikki kpl Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy Suomen Posti Oyj Toimitus Vastaava päätoimittaja Veikko Kiili Toimitussihteeri Ville Kulmala ville.kulmala@py-lehti.fi Markkinointi Ilmoitusmyynti Media-Linkki Oy Seppo Salovaara (03) medialin@sci.fi Yrityspalvelusivut Alueteemat Opasmedia Oy Sumeliuksenkatu 18 B Marjo Onnela marjo.onnela@opasmedia.fi Ulkoasu Ilmoitukset Ylö-Taitto Oy Hannu Husu Sivutaitto Resoluutiopiste Oy Jarmo Mäkinen Julkaisija Pirkanmaan Yrittäjä Oy Toimitusjohtaja Pasi Mäkinen Painopaikka Alma Manu Oy, Tampere 2015

3 Kyllähän tässä vähän siviilielämästä on joutunut luopumaan, mutta minä kuitenkin pidän omasta työstäni. Yrittäminen on minulle enemmän kuin työtä, se on elämäntapa. Pirkanmaan Yrittäjät ry:n julkaisu TAMMIKUU 2015 Yrittäjä Jukka-Pekka Tiusanen JPTUF Oy Näillä teeseillä Suomi nousuun Suomen Yrittäjät julkaisi tammikuun 8. päivänä oman hallitusohjelmatavoitteensa. Se piti sisällään viisi erillistä teemaa, joilla yrittämisen ja työllistämisen mahdollisuudet Suomessa petraantuvat. Erityisen painokkaasti Yrittäjät ottaa kantaa työllistämisen merkitykseen. Työpaikka turvaa parhaiten ihmisen toimeentulon, ehkäisee syrjäytymistä ja tuo verotuloja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden järjestämiseen, tiivistää Suomen Yrittäjien tavoiteohjelma. 1. Notkeutta työmarkkinoille Suomen Yrittäjät toivoo tulevalta hallitukselta vastuunottoa työelämän sääntöjen kehittämisestä. Tavoitteena on, että työehdoista pystyttäisiin sopimaan työpaikoilla paljoin nykyistä laajemmin. Yrittäjien mukaan se auttaa paitsi luomaan uusia työpaikkoja, vähentää myös lomautuksia ja irtisanomisia. 2. Verotus kannustavaksi Koska Suomen kokonaisverotus lukeutuu jo nyt koko telluksen korkeimpiin, sitä pitäisi SY:n mukaan laskea kauttaaltaan.yrittäjät haluaisivat selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön veromalli, jolla myöhennetään yritykseen jäävän tulon verotuksen ajankohtaa. Yrittäjäjärjestö ehdottaa myös yhteisöveroremontissa paitsioon jääneille elinkeinoharjoittajille sekä henkilöyhtiöille yrittäjävähennystä. Lisäksi arvonlisäveron liukuva alarajahuojennus pitäisi nostaa nykyisestä eurosta euroon. 3. Yksinyrittäjänä pärjääminen on mahdollistettava Yksinyrittäjien kannalta erityisen tärkeitä asioita ovat myös verotuksen kannustavuus, sosiaaliturvan parantaminen ja ty öllistämisen helpottaminen. Suomen Yrittäjät näkeekin yksinyrittäjissä isoa työllistämispotentiaalia. Selvityksen mukaan jopa joka kolmas yksinyrittäjät haluaisi ottaa työntekijän, jos palkkaamisen puitteita tarkastettaisiin. Kyseessä on melkoisesti työpaikkoja, sillä Suomen kaikista yrityksistä peräti 65 prosenttia on yhden hengen yrityksiä. 4. Julkista sektoria kutistettava Julkisella sektorilla tarvitaan isoja rakenteellisia uudistuksia. Suomen Yrittäjien mukaan julkisen sektorin menot suhteessa bruttokansantuotteeseen on pienennettävä takaisin 50 prosenttiin. Jos näin ei toimita, kokonaisveroaste nousee kestämättömäksi, mikä tappaa talouskasvun ja rapauttaa lopulta myös koko hyvinvointivaltion perustan. Tärkeänä yrittäjäjärjestö pitää myös sitä, että yritykset saadaan laajasti mukaan palveluiden tuottamiseen. 5. Vähemmän ja parempaa sääntelyä Oy Suomi Ab tarvitsee nykyistä vähemmän ja parempaa sääntelyä. SY:n mukaan yrityksiin kohdistuvaa sääntelyä on perattava niin, että turha säätely ja hallinnollinen taakka saadaan kitkettyä pois. Yrittäjäkansanedustajille olisi nyt tilausta Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Veikko Kiilin mukaan Suomen Yrittäjien julkaisemaa viiden teesin listaa on hyvä pitää esillä myös Pirkanmaalla vaalien lähestyessä. Hän huomauttaa, että huhtikuun eduskuntavaalit tulevat olemaan myös Pirkanmaan Yrittäjien kannalta tämän k evätkauden tärkein yksittäinen asia. Kaikki nämä v iisi kohtaa ovat tärkeitä paitsi yrittäjille myös Suomelle. Ilman yrittäjien tuottamaa tuloa tässä maassa ei ylläpidettäisi mitään palveluita, Kiili kertoo. Hänen mukaansa hyvää Suomen Yrittäjien tuoreessa hallitusohjelmassa on se, että siinä esiin nostet aan myös pienempiin yrityksiin liittyviä asioita, kuten sosiaaliturvaa. Se, että yrittäjä saadaan muiden kansalaisten tasolle, on hyvä ja erittäin toivottava tavoite. Nykyäänhän yrittäjä on esimerkiksi sosiaaliturvan kannalta auttamattomasti huonommassa asemassa, hän toteaa ja lisää uskovansa myös ehdotetun yrittäjävähennyksen sekä alv-alarajahuojennuksen olevan merkittäviä ja koko maan talouskasvuun positiivisesti vaikuttavia seikkoja. Nyt kaivataan rohkeutta päätöksentekoon Tulevalta eduskunnalta ja hallitukselta Kiili penää ennen kaikkea rohkeutta. Suomi-laiva kun pitäisi nyt saada käännettyä parempaan suuntaan. Odotan, että tätä maata todella johdettaisiin. Nykyinen eduskunta ei o le uskaltanut tai osannut tehdä päätöksiä, joita olisi kaivattu. Vaikeissa paikoissa pitää osata tehdä myös päätöksiä, jotka eivät miellytä kaikkia, hän kommentoi. Olipa tulevan eduskunnan kokoonpano mikä tahansa, Kiili toivoo, että Pirkanmaalta valittavat 19 edustajaa uskaltavat ajaa rohkeasti myös oman maakuntansa etuja. Esimerkiksi lentokentän tulevaisuus, Allegro-yhteys Pietariin sekä Porin sataman kehittäminen sekä vaikkapa koulutus ovat asioita, joissa toivon kaikkien Pirkanmaan kansanedustajien puhaltavan yhteen hiileen, hän kertoo. Yrittäjien osaamista kaivataan Tällä hetkellä kansanedustuslaitoksen istuntosalin tuolien haltijoista suurin osa on haalinut työkokemuksensa julkiselta sektorilta. Kiilin mukaan Arkadianmäellä onkin nyt selvä tilaus Näille paikoille valitaan huhtikuussa uudet valtijat. Yrittäjäjärjestö julkaisi tammikuussa oman hallitusohjelmalistauksensa. yrittäjäehdokkaille. Yrittäjillä on tietysti elinkeinoelämän asiantuntemusta mutta toisaalta myös kokemusta päätöksenteosta ja vastuunkantamisesta. Minä aikakin haluaisin, että Oy Suomi Ab:tä hoidettaisiin samalla tarmolla kuin yrittäjä hoitaa omaa firmaansa, hän tiivistää. Pirkanmaan Yrittäjät aikoo järjestää maaliskuussa asian t iimoilta isomman keskustelutilaisuuden. Sinne aiotaan kutsua kaikki maakunnan eduskuntavaaliehdokkaat. Me haluamme mielellämme kuulla, mitä he olisivat tekemässä yrittäjyyden eteen, Kiili kertoo.

4 4 Palkkaaminen on kallista lystiä Yrittäjälle työntekijästä aiheutuvat kustannukset eivät ole aivan niin simppelisti kalkuloitavissa kun voisi kuvitella. Työntekijän kanssa sovitun kuukausipalkan lisäksi yrittäjän tulee nimittäin huolehtia aika monesta erilaisesta pakollisesta työnantajakulusta. Selvää on, että työntekijän aiheuttamat todelliset kustannukset ovat rutkasti varsinaista kuukausipalkkaa suuremmat. Esimerkiksi 2500 euron kuukausipalkkaa varten työntekijän tekemän työsuorituksen arvon tulee olla selvästi yli 3700 euroa kuukaudessa, ja kun päälle lasketaan vielä 24 prosentin arvonlisävero, pitää työntekijän suorituksen olla liki 5000 euron arvoinen. Tällaiseen esimerkkilaskelmaan ei pystytä sisällyttämään täydellisesti aivan kaikkia yritykselle aiheutuvia kustannuksia, jotka voivat huomattavastikin vaihdella tapauksittain. Niinpä mukana eivät ole esimerkiksi työterveyshuollon kustannukset, työntekijän sairauspoissaoloista koituvat kustannukset esim. sijaisen palkkaamisineen eivätkä myöskään työntekijän vanhemmuudesta työnantajalle seuraavat kustannukset. Laskelmassa mukana olevan tapaturmavakuutuksenkin hinta vaihtelee melkoisesti yrityksen toimialasta riippuen. Kuilu yrityksen maksamien palkkauskustannusten ja työntekijän nettopalkan välillä on melkoinen, kun esimerkkilaskelmassa yritys maksaa 2500 euron kuukausipalkasta kaikkiaan lähes 3700 euroa ja työntekijä saa nettona käteensä noin 1850 euroa. Työntekijän työsuorituksen arvon tulee siis olla selvästi yli tuon 3700 euroa kuukaudessa, jotta työllistäminen on yritykselle ylipäätään mahdollista. Tämä kova fakta pitäisi yhteiskunnassa ymmärtää paljon paremmin kuin miten se nyt ymmärretään. Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät Työntekijän hinta Vuosi 2015 Työntekijä Kuukaudessa, euroa Vuodessa, euroa Palkka 2500, ,00 Lomapalkka 2,5 pv/kk 297, ,43 Lomaraha 148, ,71 Palkat yhteensä 2946, ,14 Työnantajan pakolliset sivukulut TyEL 19,00 % 559, ,86 työttömyysvakuutus 0,80 % 23,57 282,86 sosiaaliturvamaksu 2,08 % 61,29 735,43 tapaturmavakuutus ~ 1 % 29,46 353,57 ryhmähenkivakuutus 0,067 % 1,97 23,69 Pakolliset sivukulut yhteensä 676, ,40 Työnantajan sivukulut yhteensä nyt 737, ,83 Palkkauskustannukset yhteensä nyt 3683, ,98 Tampere Filharmoniassa soi Sibeliuksen juhlavuosi

5 5

6 6 Ylöjärveläisen Avant Tecnon monitoimikuormaajia valmistetaan jatkossa entistä isommissa tiloissa. Tammikuussa solmitun sopimuksen myötä yritys osti naapurissa sijaitsevan Pilkington Suomi Oy:n kiinteistön. Se nostaa käytössä olevat tilat neliöstä reiluun neliöön. Avantilta upea kasvu-uutinen Alkuvuoden toistaiseksi positiivisimmasta pirkanmaalaisuutisesta vastasi ylöjärveläinen Avant Tecno, joka ilmoitti tammikuun 13. päivänä merkittävästä tilalaajennuksesta. Avant teki sopimuksen, jonka myötä se ostaa Pilkington Suomi Oy:n Ylöjärven kiinteistön. Sen myötä monitoimikuormureita valmistava yritys liki kolminkertaistaa omat tilansa neliöstä neliöön. Avantin varatoimitusjohtaja Jani Käkelä kertoo, että laajennukselle on looginen syy. Tämänhetkiset tuotantotilat ovat nimitäin maksimikäytöllä. Olemme lisäksi laatineet melko aggressiivisen kasvusuunnitelman, jota nyt tehty laajennus tukee, hän aloittaa. Viime vuonna Avant Tecno valmisti noin 4000 monitoimikuormuria, ja se työllistää Ylöjärven toimipisteessä 195 henk eä. Jani Käkelän mukaan on selvä, että laajennuksen myötä molemmat luvut tulevat kasvamaan. Pikespon toimitusjohtaja: Katseet pienyrityksiin Ostokohde löytyi naapurista Ostettu kiinteistö ei olisi voinut Avantin kannalta olla paremmalla paikalla, sillä Pilkingtonin kiinteistö sijaitsee Avantin nykyisen toimipisteen naapurissa. Siitäkin on hyötyä, että seinät ovat jo pystyssä. Jos olisimme rakentaneet itse, pääsisimme muuttamaan vasta kahden vuoden kuluttua, sanoo Avant Tecnon toimitusjohtaja Risto Käkelä. Nyt muuttopuuhiin päästään noin puolen vuoden päästä. Silloin Pilkingtonin kiinteistöön siirtyy Avantista esimerkiksi kokoonpanoa, maalaamo sekä lähettämö. Jani Käkelän mukaan nyt solmittu kiinteistökauppa tarjoaa yritykselle ensi alkuun tilaa jopa hieman liikaa. Mutta toki tällä laajennuksella haluttiinkin varmistaa kasvumahdollisuuksia hyvin pitkälle tulevaisuuteen, hän tuumaa. Avantin omistukseen siirtyneessä kiinteistössä jatkaa myös Pilkington Automotive Finland Oy, ja lisäksi osaa tiloista vuokrataan toistaiseksi ulkopuolelle. Kasvu löytyy maailmalta Tasaisesti myös taloudellisesti hankalampina vuosina kasvanut Avant uskoo kasvun ja tkuvan vähintään kymmenen prosentin vuositahtia myös jatkossa. Jani Käkelän mukaan Suomen voimakkaasta talouskasvusta ei Pirkanmaalla ole saatu hyötyä, joka sille kokonsa puolesta olisi luullut koituvan. Pääsyynä tähän ovat olleet Pirkanmaan suurteollisuuden vaikeudet. Pirkanmaan kehitysyhtiön, Pikespo Oy:n maaliskuussa aloittavan toimitusjohtaja Hannu Partalan mielestä nyt onkin aika suunnata katseet pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittämiseen. Ekonomi Hannu Partalan mielipiteet pk-yritysten ja su urten yritysten ominaisuuksista perustuvat monipuoliseen liikkeenjohdolliseen kokemukseen ja varsinkin Tampereen seudun elinkeinoelämän tuntemukseen. Pienten ja keskisuurten yritysten etuna on Partalan mukaan ennen kaikkea toiminnan joustavuus. - Reagointikyky markkinoiden haasteisiin on pienellä yrityksellä aivan toinen kuin suurella, raskasliikkeisellä organisaatiolle, sanoo Partala. Uuden tehtävänsä Partala kokee ensisijaisesti henkilökohtaisena haasteena. Varsinkin voimakas oman työn osuus asiakasyritysten toiminnassa kiinnostaa Partalaa. Partalan mukaan alkuvaiheessa Pikespo ottanee osaa noin luottoa valoisaan tulevaisuuteen antaa yrityksen kansainvälistyminen. Avantin monitoimikuormaajia viedään jo nyt 50 maahan, eikä loppua näy. Osassa Eurooppaa ja Venäjällä meillä on ollut nyt haasteita, mutta olemme löytäneet hyviä korjaavia markkinoita. Erityisesti Yhdysvalloissa sekä muutamassa muussa uudessa vientikohteessa olemme n yt päässeet erittäin hyvään kasvuun. Se vahva usko tulevaan tulee maailmalta, puhelimitse Irlannista vientimatkalta tavoitettu Jani Käkelä kommentoi. Näkökulma: Tuttu tarina Sähköpostiin ilmestyi muutaman tunnin välillä kaksi hyvin erilaista tiedotetta. Ensimmäisessä niistä kerrottiin Tieto Oy:n aloittavan Suomessa 500 henkeä koskevat yt-neuvottelut, jotka koskettavat Tampereella noin 160 henkeä. Myöhemmin saapuneessa taas Avant Tecno kertoi likipitäen triplaavansa tuotantotilansa Ylöjärvellä, mikä taas tarkoittaa takuuvarmasti myös uusia työpaikkoja. Ei ollut muuten aivan ensimmäinen kerta, kun pk-yritys ja pörssiyhtiö toimivat juuri näin. Ville Kulmala yrityksen toimintaan. Partala ei aio kohdistaa Pikespon toimintaa mihinkään tiettyyn toimialaan. - Korkean teknisen tietämyksen omaavat yritykset ovat tänä päivänä kaikkialla puheenaiheena, mutta on muistettava, ettei pelkästään niillä voida hoitaa Pirkanmaalla tapahtuvaa rakennemuutosta, muistuttaa Partala. - Karkeasti hahmotellen Pikespon toimita tulee kohdistumaan yrityksiin, joilla kasvu on niin nopeaa, etteivät omat voimavarat riitä. Tämä pätee niin raho ituksen kuin tiedonkin suhteen, sanoo Partala. Palvelunestohyökkäyksiä Viime aikoina olemme uutisista saaneet huomata, että esimerkiksi suomalaiset pankit ovat joutuneet massiivisten palvelunestohyökkäysten kohteiksi. Ainakin Nordea ja Osuuspankki kertoivat pari viikkoa sitten, kuinka pankkien verkkosivut tukkeutuivat, ja asiakkaiden oli mahdotonta hoitaa pankkiasioitaan verkossa joko kokonaan, tai ainakin ajoittain se oli hyvin hidasta tai hankalaa. Nämä kyberhyökkäykset kestivät toista viikkoa. Palvelunestohyökkäys tarkoittaa verkkohyökkäystä, jossa pyritään estämään verkkosivuston tarkoitettu käyttö. Se tapahtuu yleensä siten, että verkkosivustolle kohdistetaan niin paljon muuta häiritsevää liikennettä, että tämä ei käytännössä kykene palvelemaan asiakkaita. Onkohan niin, että pankeille ei kohta ole enää mitään käyttöä? Asiakasliikenne pankkisaleihin on estetty jo aikoja sitten. Koettakaapas esimerkiksi pankissa nostaa rahaa omalta tililtä tai tallettaa käteistä sinne. Aika säästöpossujen, kolikkoarkkujen ja Hippojen on mennyttä aikaa. Pankit ovat itse asettaneet omat palvelunestonsa pankkisaliin pyrkiville asiakkaille, ja nyt sitten kyberhakkerit tekevät palvelunestohyökkäyksiä pankkien verkkopalveluihin ja huolehtivat lopusta. Näitä palvelunestohyökkäyksiä ovat viime aikoina kokeneet monet muutkin. Pentagonin tiedostoihin hyökättiin joulukuussa, Sony Pictures sai kokea Pohjois-Korean hyökkäyksen kyber-muodossa alkuvuonna, saksalainen terästehdas hajosi kyberhyökkäyksen seurauksena syksyllä, Hongkongin mielenosoittajien nettisivustot kaadettiin, Xbox Live lakkasi toimimasta jouluna ja Saksan valtion verkkosivut saatiin sekoitettua Venäjältä tulleella palvelunestohyökkäyksellä. Ja useimmat muistavat Viron Pronssisoturi-kalabaliikin, jonka seurauksena Viron valtion viralliset sivut saatiin sekaisin massiivisella kyberhyökkäyksellä Venäjältä. Myös Muhammedin kuviin suivaantunut ISIS on tunnettu palvelunestohyökkääjä. Kyseinen järjestö tosin tunnetaan erityisesti myös manuaalihyökkäyksistään. Mutta osataan sitä meillä nämä palvelunestohyökkäykset ihan omastakin takaa ja arkielämän tilanteissa. Kun olen tankannut autoani huoltoasemalla ja lähestyn tyhjää kassaa maksaakseni menoveden hinnan, ilmestyy jostakin karkkihyllyjen ja pelikoneiden takaa aina muutama minua nopeampi palvelunestäjä edelleni kassalle tarkistamaan puolen vuoden lottokuponkejaan, ja harkiten valitsemaan sitä oikeaa Ässäarpaa. Ja mahdollisesti vielä pohdiskelemaan, josko vielä lopuksi ottaisi sen höyrymakkaran sinapilla. Niin ja tietysti harkinnan jälkeen ostamaan sen seuraavan loton. Hissi se sitten on mukava laite. Kotopuolessa sillä yleensä pääsee alakerrasta kätevästi sinne oman huushollin korkeudelle ja takaisin, mutta Anttilassa, Sokoksella ja Stoccalla ja monessa muussa talossa niillä on mukava ajella kerroksista toiseen. Tulla sisään ykkösestä, käydä ajelemassa ja hakea vauhtia kolmosessa, ja mennä lopulta ihan sinne alimmaiseen. Tehokkaan palvelunestohyökkäyksen saa myös aikaiseksi painamalla varmuuden vuoksi jokaisen hissin sekä ylös että alas osoittavaa nappulaa, kun odottelee hissiä tulevaksi kohdalle. Hissisurffailu sopii erinomaisesti myös niille, joille nettisurffailu tuottaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Ruokakaupan kassa se on yksi parhaista paikoista osallistua kaiken kansan palvelunestohyökkäyksiin. Kun sapuskat on ladottu kassahihnalle, parhaiten palvelunesto onnistuu, kun jää seisomaan kassalle seuraamaan kassaneidin työskentelyä. Kun koko viikonlopun ostokset ovat läpikäyneet viivalukijan piipparin, ja sillekin sipulinipulle, jota ei siellä hevi-osastolla huomannut punnita sai lopulta hintansa, on oikea hetki rauhassa odotella kassan ilmoittamaa kauppasummaa. Hetken ihmettelyn jälkeen onkin sitten sopiva hetki alkaa etsiskellä sitä lompakkoa, jonka pitäisi olla siellä kassin pohjalla niiden kaulaliinojen, hanskojen ja Alkosta haettujen viinipullojen alla. Ihan siinä käsillä siis. Mutta kun ei ole. Kun lompsa sitten lopulta löytyy sieltä kassin sivutaskusta, alkaa mietintä, että josko setelillä, vai olisikohan näistä kolikoista lisäapua. Kun maksusuoritteet on lopulta hoidettu, kassan ja maksun suorittajan päästyä yhteisymmärrykseen kolikoiden riittävyydestä setelin lisäksi, etsitään kassista sopivaa koloa lompakon palauttamiseksi sijoilleen. Kun sitten vielä löytyykin se pullonpalautuskuitti ja saadaan takaisin sen lupaama maksusuorite, onkin lopulta oikea hetki ryhtyä pakkauspuuhiin. Mitenkähän nämä palvelunestohyökkääjät osaavat aina edelle siihen minun kassajonooni. Ne kyberhyökkäykset ovat varmaankin enempi niitä miespuolisten hommia, koskapa kassajonojen palvelunestohyökkääjät näyttävät olevan enemmänkin niitä naispuolisia. Mutta heillähän onkin jo siitä syntynyt kokemusta. Niin että arkipäivää ne ovat palvelunestohyökkäykset meilläkin. Uutiset kertovat vain niistä massiivisista kyberhaitoista. Mutta ei sitä mikään tietokonenörtti tai trolli tarvitse olla. Kyllä se onnistuu ihan näillä päivittäisillä manuaalisilla konsteillakin. Kaikki yritykset eivät irtisano. Hienoa esimerkkiä näyttää esimerkiksi tamperelainen ohjelmistoyhtiö M-Files Oy, joka kasvatti viime vuonna henkilöstöään peräti 71 uudella työntekijällä. Se tarkoittaa huimaa 40 prosentin kasvua. Tampereelle uusista paikoista tuli kutakuinkin puolet. Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden toisella neljänneksellä lopetti lähes 30 prosenttia enemmän yrityksiä kuin samaan aikaan vuotta aikaisemmin. Suunta on väärä.

7 7 Tampereen Messut rikkoi ennätyksensä Tampereen Messut -konsernin vuosi 2014 ei mennyt hyvin vaan erinomaisesti. Koko konsernin liikevaihto kasvoi 11 m iljoonaan euroon, joka on kaikkien aikojen paras tulos. Liikevoittoakin tehtiin mukavasti miljoona euroa. Ennätyssuuri liikevaihto ja ka ikilta osin kannattava toiminta oli tässä taloustilanteessa erittäin suuri ilonaihe, toimitusjohtaja Hannu Vähätalo kommentoi konsernin viime vuotta. Tapahtumia järjestettiinkin viime vuo nna enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tampereen Messut Oy järjesti kaikkiaan 20 messutapahtumaa, yhden konsertin ja uuden Mega Outlet -myyntitapahtuman. Finland Events järjesti puolestaan 33 yritystapahtumaa ja tytäryhtiö Tavicon Oy 23 kongressia. Myös kaikissa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa viime vuonna pidetyissä tapahtumissa ravintolapalveluista vastannut Finnresta teki ennätyksellisen liikevaihdon. Vuosi on ollut joka suhteessa historian vilkkain, Vähäsalo totesi. Messuvuosi alkaa jo tällä viikolla Tänä vuonna Tampereen Messut Oy järjestää ainakin 18 t apahtumaa, joista kahdeksan on suunnattu ammattilaisille ja kymmenen kuluttajille. Messuvuosi 2015 alkaa jo t ammikuussa, jolloin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestetään Verkosto eli sähkö- ja tietoverkkojen ammattimessut. Helmikuun päivä järjestettävä Asta Rakentaja saa rinnalleen uuden sisustamisen ja somistamisen Sisustus tapahtuman. Maaliskuussa tiedossa on neljän ammattimessun rypäs. Tuolloin luvassa on liikuntapaikkojen ammattilaisille suunnattu Sportec, Greentec viher- ja virkistysalueiden ammattilaisille, Gymtec kunto- ja terveysliikunnan ammattilaisille sekä Fysiotec fysioterapian ja kuntoutuksen ammattilaisille. Jatkoa saa myös viime vuoden lopulla ensimmäistä kertaa järjestettymega Outlet -shoppailutapahtuma. Se pidetään 22. maaliskuuta. Uutuuksina Kokonaisturvallisuus ja KoneAgria Syksyn messukausi alkaa nä yttävästi uudella yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta esittelevällä suurtapahtumalla syyskuuta. Sekä suurelle yleisölle että alan ammattilaisille tarkoitettu Kokonaisturvallisuus 2015 levittäytyy ympäri Tamperetta ja pitää sisällään muun muassa viranomaisten yhteistoimintanäytöksen Tampereen keskustassa. Myös lokakuussa on luvassa jotain aivan uutta. Suomen suurin maatalouskoneiden ja -laitteiden erikoisnäyttely KoneAgria toteutetaan nimittäin ensimmäisen kerran Tampereella. Tapahtuma muuttaa Manseen Keski-Suomesta, sillä se on järjestetty viimeiset 10 kertaa Jyväskylässä. Yrittäjäpäivät oli iso ponnistus Tampereen Messu- ja Urheilukeskus kävi viime vuonna tutuksi myös isolle yrittäjäporukalle ympäri Suomea. Toimitusjohtaja Hannu Vähätalo tuumasi, että lokakuussa järjestetyt Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät olivat iso ponnistus myös konsernille. Ja se oli itse asiassa ensimmäinen koko konsernin voimin toteutettu projekti, johon osallistuivat sekä Finland Events, Tavicon Oy että Finnresta, Vähätalo taustoitti.

8 8 Uusyrittäjät palkittiin Tampereen Seudun Vuoden Uusyrittäjä on Pekka Keski-Orvola, Suomen Proteesimestarit Oy:n perustaja. Kuten nimikin kertoo, Keski-Orvolan yritys on erikoistunut proteesien valmistukseen.vuonna 2011 alkanutta yrittäjäuraa edelsi pitkä työkokemus proteesien parissa. Kilpailussa myönnettiin myös kunniamaininta. Sen sai Pirkkalassa toimiva Viatech Oy. Pekka Keski-Orvola on työskennellyt proteesien parissa pian 20 vuotta. Hän aloitti alan ty öt 1995 het i valmistuttuaan apuvälineteknikoksi. Kannustavaa palautetta Pekka myöntää, että yrittäjyys ehti kyteä jo pidempään mielessä. Hän tiedusteli mahdollista osakkaaksi pääsemiseen jo aiemmassa työpaikassaan, mutta koska se ei onnistunut, oli valittava toinen polku. Visio oli se verran vahva. Näin, että tekemällä tiettyjä asioita toisin päästäisiin parempaan lopputulokseen sekä asiakkaan että yrityksen kannalta. Sen vuoksi halusin ainakin kokeilla mitä tästä tulisi, hän taustoittaa. Niinpä Keski-Orvola löysi itsensä pian yrittäjäkurssilta. Siellä usko vahvistui entisestään. Jäin usein kurssin varsinaisen loppumisen jälkeen keskustelemaan kurssia vetäneen Veli-Pekka Väisäsen kanssa. Hän totesi hyvin nopeasti laskelmani nähtyään, että mikset tehnyt tätä jo viisi vuotta sitten, yrittäjä muistelee. Myös Ensimetrissä miehen tek emä liiketoimintasuunnitelma nähtiin heti niin sanottuna selvänä tapauksena. Niinpä kesällä 2011 Pekan yritys kirjattiin kaupparekisteriin ja hänestä tuli yrittäjä. Komea kasvutahti Päätös oli selvästi oikea, sillä Pekan proteesiyritys on tehnyt komeaa jälkeä. Yrityksen liikevaihto on kasvanut vuodesta toiseen noin parinkymmenen prosentin tahdissa. Omasta kellarista alkanut liiketoiminta ylitti odotukset jo ensimmäisenä vuonna. Budjetissa liikevaihtotavoitteeksi oli laskettu , Kunniasija kokoonpanotehtaalle Kilpailussa jaettiin totuttuun tapaan myös kunniamaininta. Sen sai tänä vuonna Pirkkalassa toimiva Viatech Oy, joka on niin ikään perustettu Esa Takkisen ja Ari Mäkiharjun perustamasta yrityksestä piti alun perin tulla ylöjärveläinen insinööritoimisto, mutta lopputuloksena olikin pirkkalalainen kokoonpanotehdas. Lähestulkoon heti kun yritys oli perustettu, meille avautui mahdollisuus päästä mukaan kallionporauslaitteiden valmistukseen, kun johtava tämän alan yritys etsi tuolloin alihankkijaa, kertoo tuotantopäällikkö Keijo Takkinen. Hän on Esan veli ja tuli mukaan yritykseen jo perustamisvuonna. Itse asiassa meille tuli tarjouskilpailun kanssa vähän hoppu, sillä kuulimme asiasta vasta aivan viime hetkellä, eikä meillä ollut tuolloin vielä toimitiloja tai yhtään työntekijää, Keijo kertoo. Tarjouskilpailu saatiin kuitenkin kotiin, kiitos Viatechin omistajien pitkän teollisen työkokemuksen. Sopimuksen allekirjoituksesta kolme viikkoa myöhemmin ensimmäinen laite toimitettiin sovitusti tehtaalle. Ensimmäinen asiakkaamme on edelleen yrityksen isoin asiakas, ja yhteistyö on tiivistä. Käytämme etäyhteydellä pääasiakkaamme toiminnanohjausjärjestelmää, ja auto tuo ja vi e tavaraa kahdesti päivässä. Sen verran tässä pitänee kehaista, että meidän takiamme ei ole ollut yhtä ainutta myöhästynyttä toimitusta, Keijo jatkaa. Pääasiakkaan lisäksi yritys tekee myös laajamittaista projektiluontoista toimintaa. Viatech on voittanut muun muassa useita julkisia tarjouskilpailuja Puolustusvoimien hankinnoissa. Jatkossa yritys aikoo löytää mahdollisuuksia myös viennistä. Kymmenen hengen porukka Tänä päivänä Viatech on perheyritys, sillä perustajista Aki Mäkiharju luopui yrityksen omistajuudesta. Esan ja Keijon lisäksi mukana osakkaana on myös Esan poika Vesa-Matti. Työntekijöitä yrityksessä on kymmenen. Vaihtuvuus on ollut minimaalista, sillä neljän vuoden aikana yrityksestä on lähtenyt toisiin hommiin vain yksi työntekijä. Viatechin varsinaisen kone- ja laitevalmistukseen osat ja komponentit tekevät sekä Suomessa että Virossa toimivat alihankkijat. Pirkkalan tehdas on keskittynyt koneiden ja laitteiden kokoonpanoon sekä projektointiin ja m yyntiin. Yritys tarjoaa myös varastointia ja laajan yhteistyöverkoston avulla monipuolisia alihankintapalveluita. Ensimetrin myöntämän kunniamaininnan perusteina ovat muun muassa panostaminen korkealaatuiseen tuotannonohjaukseen sekä yrityksen työllistävyys ja kannattavuus. Yrityksen lii- Vuoden Uusyritykseksi valitun Suomen Proteesimestarit Oy:n perustaja Pekka Keski- Orvola ja kunniamaininnan saaneen Viatech Oy:n osakas Keijo Takkinen onnittelevat toisiaan tunnustuksen johdosta. mutta kun vuosi oli ohi, liikevaihtoa oli tehty reilut euroa , ja viime vuonna päädymme jonnekin eur on väliin, listaa yrittäjä yrityksensä viime vuosien liikevaihtolukuja. Yritystoiminta alkoi oman talon kellarissa, mutta se kävi toiminnalle turhan ahtaaksi jo vuodessa. Ensimmäisen työntekijänsä tuolloin palkannut yrittäjä muutti ensin Partola-Keskukseen, mutta kun selvisi, että remmiin tarvitaan vielä kolmaskin kaveri, oli muutto jälleen tosiasia. Nykyisessä toimipisteessä Tampereen Härmälässä tilaa on noin 130 neliötä. Se on juuri passelisti, ainakin toistaiseksi. Proteesi valmistuu jopa päivässä Yrittäjän mukaan Suomesta löytyy noin 30 proteeseja valmistavaa henkilöä. Suomen Proteesimestarit on kevaihtoarvio viime vuodelle oli noin euroa. Vuoden Uusyrittäjän valitsee Tampereen Seudun Uusyrityskeskus Ensimetri. Voittaja valitaan isosta porukasta, sillä potentiaalisia ehdokkaita ovat kaikki uusyrityskeskuksen asiakkaat, jotka ovat toimineet kahdesta viiteen vuotta. Esimerkiksi tänä vuonna tämä tarkoitti noin 3000 yritystä, kertoo Uusyrityskeskuksen kehityspäällikkö Kaj Heiniö. Palkintoja on jaettu jo vuodesta Palkinnonsaajien joukkoon lukeutuu muun muassa paljon muutakin menestystä saanut ohjelmistotalo Vincit Oy. pyrkinyt kilpailemaan ainakin tehokkaalla tuotantotahdilla. Luovutus tapahtuu keskimäärin viiden arkipäivän päästä ensimmäisestä mitanotosta, kun se yleensä kilpailijoilla vie a ikaa helposti viikkoja, jopa kuukausia. Tuotantoprosessia on kehitetty ja kehitetään jatkuvasti. Nopeimmillaan asiakas s aa proteesinsa yhden päivän aikana niin, että illalla hän pääsee jo lähtemään tuoreen proteesin kanssa kotiin. Koska epäonnistumisen riski on suuri, muissa alan firmoissa ei vastaavaa tehdä, Pekka kertoo. Hyvä tiimi Koko uransa aikana Pekka laskeskelee valmistaneensa noin 1300 p roteesia. Tänä päivänä yrityksen tuotantotahti on vuodessa noin sata proteesia. Se ei enää yhdeltä mieheltä onnistuisi. Pekalla on nyt remmissä kaksi työntekijää. Heille mies antaa paljon arvoa. Minulla on ollut onni löytää äärimmäisen taitavat ja mukavat työkaverit, hän painottaa ja lisää, että yrityksen tuotannon kannalta joustavuus on avainasemassa. Koko porukkamme on sitoutunut työhön, niin että me teemme ylimääräisiä tunteja kun niille on tarve, ja vastaavasti otamme sitten lomapäiviä kun haluamme, hän kertoo. Proteesi parantaa elämänlaatua Kotimaakunta on yrittäjälle tärkeä, mutta kasvua o n tullut mukavasti kauempaakin. Tänä päivänä noin kolmannes kaikista asiakkaista tulee oman maakunnan ulkopuolelta. Esimerkiksi Pekan toiminta Suomen proteesijääkiekkomaajoukkueen huoltajana on poikinut tilauksia ympäri Suomea. Puskaradio eli ty ytyväinen asiakas on paras markkinakanavani, hän tuumaa. Pekan työ on taatusti asiakkaiden kannalta merkityksellistä. Parhaimmillaan proteesi parantaa asiakkaiden elämänlaatua valtavasti. Mieleeni tulee esimerkki, jossa asiakas, joka ei aiemmin ollut pystynyt kävelemään kilometriäkään, lähetti minulle viestin uudet proteesit saatuaan. Viestissään hän kertoi, että oli ollut juuri 50 kilometrin patikkareissussa. Kyllä sellaisesta tulee pakostakin hyvä mieli, mies kertoo.

9 9

10 Heikki Ahopelto Kangasalalainen keittiömestari Heikki Ahopelto on profiloitunut lähiruokamieheksi. Itse hän aloitti paikallisia tuottajia ja tuotteita suosivan linjan jo työskennellessään Näsinneulan keittiömestarina, eikä hän ole siitä luopunut. Sittemmin mies on vienyt omaa lähiruoka-ajatteluaan eteenpäin esimerkiksi kolmen ruokateoksen kirjoittajana, Heikin lähiruokaa -televisio-ohjelman vetäjänä sekä sarjayrittäjänä. 1. Tiesitko jo pikkupoikana haluavasi keittiöhommiin? En todellakaan. Köksän numer okin yläasteella taisi olla korkeintaan seiska. Päädyin kuitenkin ravintolakouluun ajatuksella, että vähintäänkin oppisin laittamaan ruokaa ja oppisin jotain myös kaupallisesta puolesta. Melko nopeasti koulun alkamisen jälkeen kuitenkin huomasin, että ruoka on minun juttuni. 2. Mitä ohjeita antaisit nuorille, jotka haaveilevat keittiömestarin urasta? Ennen kaikkea tässä ammatissa vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja malttia. Ihan niin kuin jääkiekossa, ei keittiössäkään pelkällä lahjakkuudella pärjää, vaan kyse on halusta tehdä todella paljon töitä. Näen, että tärkeää on myös profiloitua ja löytää se oma juttunsa. Minulla se esimerkiksi on ollut tämä lähiruoka. 3. Miten sinä innostuit lähiruoasta? Kyllä se on yksi kotiseuturakkauden muoto. Perinteet ja juuret ovat asioita, joita olen kunnioittanut aina. Silläkin on tietysti ollut merkitystä, että Särkänniemessä minulle annettiin varsin vapaat kädet toteuttaa ideologiaani. Tosin lähiruoan osuutta ja tarinoita alettiin nostaa selvästi esiin, vasta kun asiakkailta tuli palautetta siitä, että miksi ihmeessä te ette tee tästä numeroa. 4. Lähiruoka-ajattelu on iskenyt itsensä vahvasti läpi, mutta ilmeisesti kasvupotentiaalia riittää vieläkin? Ehdottomasti. Itse pidän tärkeänä, että lähiruokaa saadaan entistä enemmän markettien hyllyille mutta etenkin julkisiin keittiöihin. Itse näen, että siihen on kaikki järjelliset mahdollisuudet. On myös muistettava, että silloin rahat jäävät lähelle. T ietysti lähiruoan puolesta puhuu myös tuor eus. Se on maun kannalta aina tärkeää. 5. Miten päädyit yrittäjäksi? Olen kotoisin yrittäjäperheestä. Olen ollut aina Heikki Ahopelto poseeraa tulevalla työpaikallaan Kangasala-talossa, joskin tämän maestron valtakunta löytyy musiikkisalin sijaan kyökin puolelta. Suurelle yleisölle uusi juhlapaikka avaa ovensa helmikuun 1. päivänä. oman tieni kulkija. Nyttemmin ajateltuna olen yllättynyt, että pystyin olemaan niinkin pitkään toisella töissä. Hahhah-ravintolapalvelun perustin vuonna 2007, mutta varsinaisesti yrittäjänä olen elättänyt itseni vuodesta T ällä hetkellä olen osakkaana perustamassani Armas Helsinki Oy:ssä, jonka lisäksi vastaan yksityisyrittäjänä pälkäneläisen juhlatalo Willa Pinteleen sekä helmikuussa avattavan Kangasala-talon toiminnasta. 6. Pelkkää ruusuilla tanssimista yrittäjyys ei ole ollut. Mikä on ollut pahin paikka? Se tietysti oli kova paikka, kun huomasin, että en yksinkertaisesti saa lähiruokatehdastani toimimaan kannattavasti, ja rahat loppuvat. V aikka konkurssi olikin katastr ofi, selvisin, koska minulla ei ollut kaikkia munia samassa korissa. Ja vaikka olenkin joutunut aloittamaan alusta, kannattavien liiketoiminnan osien myymisen ansiosta olen selvinnyt. T oisaalta konkurssi myös opetti minulle paljon itsestäni ja arvoistani yrittäjänä. Olen sitä mieltä, että jokaisen tulisi koettaa joskus päästä tekemään työtä niin, että omat rahat ovat kyseessä ja katsoa, muuttaisiko se omia näkemyksiä asioista. 7. Juonsit kolme kautta omaa ruokaohjelmaasi. Nähdäänkö sinua jatkossakin televisiossa? Heikin lähiruokaan ei ole enää tulossa lisäjaksoja, mutta itse asiassa tulin tähän haastatteluun juuri Mediapoliksesta, joten kyllä silläkin rintamalla jotain on kehitteillä. 8. Onko televisiossa liikaa ruokaohjelmia? Sanoisin, että tarjonta voisi olla monipuolisempaa. Mielestäni tällä hetkellä ruokaohjelmissa on ylitarjontaa lähinnä reality-puolella. Se, että kyse on ruokaohjelmasta, ei tee siitä automaattisesti huonoa tai hyvää. 9. Säädelläänkö ravintola-alaa mielestäsi liikaa? Ei mielestäni. Elintarvikeviranomaisia on nyt arvosteltu varsin paljon, mutta itse olen aina saanut asioida johdonmukaisesti toimivien virkamiesten kanssa, jotka siis ovat toimineet tiukasti mutta r eilusti ja loogisesti. Se tietysti on ongelma, kun eri puolella Suomea asioita tulkitaan eri tavoin. Esimerkiksi Oiva-naamat ovat minun mielestäni erittäin hyvä juttu. Valitettavasti Suomessa on ravintoloita, joihin ainakaan itse en menisi, koska asiat on hoidettu päin seiniä. 10. Mikä on Tampereen paras ravintola tällä hetkellä? Yhtä en osaa nimetä, mutta sanoisin että kärkeen menevät Ravintola C, Bertha sekä Hella ja Huone. Niin ja Näsinneula, tietenkin.

11 11

12 12 Kangasalan kaupallinen tarjonta yhteen Ensimmäinen aatos Kauppaympyrän perustamiseen heräsi p ari vuotta sitten. Huomasimme, että yritysasiakkaidemme asiakkaat eli k uluttajat siirtyivät yhä enemmän kivijalkakauppojen sijaan verkkokauppoihin. Se näkyi selvästi myös ilmoitusmyynnissämme. Myynti ei laskenut, mutta tulos oli kovemman työn takana, taustoittaa Kangasalan Sanomalehti-Osakeyhtiön markkinointipäällikkö Satu Pasanen. Tuumasta toimeen Jotain varmaan pitäisi tehdä -huomion jälkeen paikallislehdessä todettiin, että hihat pitää kääriä itse. Ei putkiliikkeen tai kemikalion ydinosaamista ole viestintä ja markkinointi, vaan sen puolen osaaminen löytyy meiltä, Pasanen tuumaa. Sen sijaan, että jokainen yritys tekisi oman verkkokaupan, saati markkinoisi sitä, me päätimme luoda alustan, jota voisi hyödyntää kuka tahansa asiakkaamme, Pasanen taustoittaa. Kauppapalvelun kehittäminen alkoi helmikuussa Projektia vetämään lähti Satu Pasanen. Hänellä on pitkän linjan kokemus kangasalalaisesta yrityskentästä, sillä Satu on toiminut paikallislehdessä jo parikymmentä vuotta. Tekes tuki Koska kyseessä oli oleellisesti liiketoimintaa muuttavasta ja kehittävästä projektista, hankkeeseen saatiin Tekesin tukea. Lähes satavuotiaan ja vaka varaisen talon oli mahdollista kehitystyöhön lähteä. Hankekustannuksista puolet täytyi löytyä yhtiön omasta kukkarosta, kertoo Kangasalan Sanomia tuolloin luotsannut päätoimittaja-toimitusjohtaja Matti Kauhanen. Teknisestä osuudesta projektissa on vastannut tamperelainen Smart Files Oy, joka on käyttänyt Magento-verkkokauppa -alustaa. Samaan syssyyn pistettiin uuteen uskoon myös Kangasalan Sanomien digilehti. Tänä päivänä painetun lehden rinnalla ilmestyy rikastettu näköislehti, joka sisältää peruslehteä enemmän sisältöä, esimerkiksi videokuvaa. Nyt kun Kauppaympyrä ja lehti on saatu teknisesti valmiiksi, se työllistää sanomalehden puolelta kolme henkeä. Vuosi projektin aloituksesta Satu sai tuekseen myyntiin ja palvelun jatkokehitykseen Inka Lymi-Viitasen. Lisäksi Kangasalan Sanomien digitaalisten asioiden parissa työskentelee oppisopimuksella web-suunnittelija Juho Tuhola. Kauppakeskus meni nettiin Mutta mistä Kauppaympyrässä on oikein kysymys? Kauppaympyrä ei o le pelkkä verkkokauppa, vaan se on pikemminkin yrityshakemiston ja ka uppapaikan yhdistelmä. Vähän kuten fyysiseen kauppakeskukseen, myös Kauppaympyrään voi lähteä ostamaan juuri tiettyä tavaraa, mutta toisaalta sinne voi myös lähteä katsomaan tarjontaa ja t ehdä näyteikkunaostoksia ruudulla, Satu Pasanen kertoo. Pasasen mielestä kauppiaille Kauppaympyrä tarjoaa kolme erinomaista valttia. Yritys löytyy helposti, asiakas saa kauppiaaseen suoran yhteyden ja asiakas voi ostaa ja maksaa ostoksensa ympäri vuorokauden, hän tiivistää. Kuntarajat tai aukioloajat eivät ole rajoittamassa kaupankäyntiä. Mukaan voi lähteä, vaikka yrityksellä olisikin jo oma verkkokauppansa. Yksittäisen verkkokaupan on erittäin vaikea saada näkyvyyttä nettiviidakossa samalla tavoin kuin usean tahon yhteistoiminnalla. Lisäksi sivustoa markkinoidaan jatkuvasti myös meidän printissä, digissä ja sosiaalisessa mediassa, hän huomauttaa. Näyteikkunoita ja myyntihyllyjä Oikean kauppakeskuksen tapaan myös virtuaalimaailmassa mukaan Kangasalan Sanomien vastaus digitaaliseen murrokseen on viime lokakuussa avautunut Kauppaympyrä.fi. Yrityshakemiston ja verkkokaupan yhdistävään palvelusivustoon on lähtenyt mukaan jo puolensataa paikallista yritystä. Samalla pistettiin uusiksi myös Kangasalan ykkösaviisin digilehti. Kangasalan Sanomien Satu Pasanen ja Inka Lymi-Viitanen ovat tyytyväisiä markkinoimansa Kauppaympyräverkkopalvelun saamaan suosioon. Lyhyessä ajassa mukaan on saatu jo yli 50 paikallista yritystä ja reilut 200 tuotetta. Yrittäjien uutta markkinointityökalua on promotoitu koko arsenaalilla, sillä tietoa siitä on rummutettu niin netissä kuin perinteisessä paperilehdessäkin. lähtevien yrittäjien käytössä ovat näyteikkunat ja myyntihyllyt. Kauppaympyrä-kauppiaana yritys saa käyttöönsä itse muokattavissa olevan näyteikkunan, joka toimii eräänlaisena yrityksen minikotisivuna. Yhteystietojen lisäksi sinne on mahdollista laittaa yritystä koskevaa informaatiota, kuvia ja videota sekä julkaista ajankohtaisia tiedotuksia, Satu Pasanen selkeyttää. Myyntihyllyllä yritysasiakas puolestaan voi asettaa tuotteitaan konkreettisesti kuluttajan tai toisen yrittäjän ostettavaksi hintatietoineen ja kuvineen. Helppokäyttöisyys kunniaan Kauppaympyrän palvelut on tuotteistettu erilaisiksi, helposti valittaviksi paketeiksi, joilla yrittäjä voi määrätä oman näkyvyytensä laajuuden. Keveimmillään mukaan pääsee olemalla mukana yrityshakemistossa, mutta kaikkein suosituimmat paketit ovat olleet Kauppaympyrän Kakkoseksi, Vitoseksi ja Kympiksi nimetyt paketit. Esimerkiksi Kauppaympyrän Kakkonen pitää sisällään muokattavissa olevan yritysesittelyn, kaksi myyntihyllypaikkaa sekä yhteismarkkinointilmoituksen Kangasalan Sanomissa, Satu Pasanen esittelee. Kyseiselle paketille vuosihinta on 390 euroa. Sivusto on alusta alkaen suunniteltu mahdollisimman helppokäyttöiseksi niin, että kauppiaan on helppo päivittää omat myyntihyllyt ja näyteikkunansa. Toisaalta tarjolla on maksua vastaan myös päivityspalveluita Omien tarjousten ja informaation sisältöä kauppias saa vaihtaa kuinka usein tahansa, halutessaan vaikka tunnin välein, Satu Pasanen kertoo. Myös sosiaalinen media on oleellisessa osassa Kauppaympyrän markkinoinnissa. Käytännössä alkuvaiheessa tämä tarkoittaa, että Kauppaympyrän markkinoinnissa ja tiedotuksessa käytetään Facebookia, mutta sivustolla on jo nyt tekniset valmiudet myös Twitterin, Instragramin sekä Pinterestin hyödyntämiseen.

13 13 osoitteeseen Jo yli 200 tuotetta Tällä hetkellä Kauppaympyrän myyntihyllyiltä löytyy noin 200 tuotetta ja palvelua. Tarjontaa on laajalla skaalalla, sillä tuotevalikoima ulottuu muutaman euron hintaisista heijastinliiveistä useamman kympin maksaviin hieronta- tai kauneushoitolapalvelupaketteihin, reilun satasen kustantavaan sähkösavustimeen ja aina reilun tuhat euroa kustantavaan diiliin ilmalämpöpumpusta asennuksineen. Olemme a lusta asti halunneet saada kauppaan mahdollisimman laajan toimialakentän ja tuoteskaala. Myyntityötä on tehty sillä silmällä, kertoo Inka Lymi-Viitanen. Kaupasta löytyy myös kotiseututuotteita. Myyntihyllyjä Kangasala-kohdasta tutkimalla selviää, että tarjolla on muun muassa paikallisen lukion musiikkilevy sekä Kangasala-aiheinen kirja. Kangasalalaisuus ei ole pääsyvaatimus Jo näin alkuvaiheessa mukaan saatuun reilun 50 yrityksen määrään voidaan olla tyytyväisiä, sillä asiakkaille entuudestaan uppo-oudon palvelun osalta myyntiponnistelut aloitettiin vasta kesän jälkeen. Hyvää tuotetta on kuitenkin ollut helppo myydä. Kyse on sen verran uudesta ja laajasta jutusta, että tämä vaati alkuvaiheessa henkilökohtaisia esittely- käyntejä. Ne ovat poikineet kauppaa hyvin, sillä mukaan on lähtenyt noin 90 prosenttia lähestymistäni yrityksistä, Lymi-Viitanen hymyilee. Tällä hetkellä mukana olevien yritysten lista koostuu yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kangasalalaisista yrityksistä. Yrityksen kotipaikkakunta ei kuitenkaan ole mikään este. Markkinointia olemme tehneet aktiivisesti ainoastaan täällä K angasalla, mutta toki kauppakanava on auki kaikille tahoille. Esimerkiksi miestenvaateliike, jota täältä ei löydy, olisi hyvä lisä, Pasanen vinkkaa. Monta maksuja toimitustapaa Kauppaympyrässä rahan liikuttelusta vastaa asiaan erikoistunut Checkout Finland Oy. Sen palvelun käyttäminen tarjoaa asiakkaille mukavasti vaihtoehtoja maksutapoihin, sillä ostetut tuotteet voi maksaa niin luottokortilla, pankkitunnuksilla kuin laskulla. Yrittäjille Checkpoint toimittaa maksut kerran viikossa. Verkkokaupassa myynnissä olevia tuotteita voi lunastaa suoraan kauppiailta, mutta käytössä on myös postin kanavat. Paikallisuutta toimitusvaihtoehdoissa edustaa Kauppaympyrän noutopiste Kangasalan keskustassa sijaitsevassa Kuohu-uimahallissa. Se on valittu yhteistyöhön aukiolojensa vuoksi, sillä se on auki seitsemänä päivänä viikossa, aamuvarhaisesta iltamyöhään. Palvelu parani Yksi kauppaympyrän tyytyväisistä asiakkaista on Kuntokeskus Linjan yrittäjäpariskunta Saija ja Mikko Kylliäinen. He ovat pyörittäneet paikallista kuntokeskusta jo parikymmentä vuotta. Nimi tuli entisestä sijainnista linja-autoasemalla, eikä sitä muutettu, vaikka yritys muuttikin Kuohu-uimahallin yhteyteen sen avautuessa viitisen vuotta sitten. Kauppaympyrästä yrittäjä Mikko Kylliäinen innostui kutakuinkin heti. Ei minua pahemmin tarvinnut ylipuhua, koska tämä kuulosti hyvin järkevältä paketilta. Olimme itsekin pohtineet omaa verkkokauppaa, joten siinä mie lessä Kauppaympyrä osui o ikeaan saumaan, kuntosaliyrittäjä taustoittaa. Hänen mukaansa Kauppaympyrä on jo nyt parantanut heidän palveluaan. Asiakkaat voivat nyt ladata salikortteihinsa käyntikertoja netissä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Aikaisemmin se oli tehtävä meidän päivystysaikanamme kello välillä, Kylliäinen kertoo.yrittäjän mukaan asiakkaat ovat antaneet sähköisestä latausmahdollisuudesta hyvää palautetta. Esimerkiksi moni Tampereella töissä käyvä kertoo kokeneensa uuden nettipalvelun olevan erittäin Kuntokeskus Linjaa jo reilut kaksi vuosikymmentä kipparoinut yrittäjä Mikko Kylliäinen lähti Kauppaympyräkauppiaaksi heti sen avautuessa. Yrityksessä oli jo ajemmin suunniteltu oman verkkokaupan perustamista, joten ajoitus osui nappiin. myönteinen uudistus, hän kertoo. Myös yrittäjien oman vapaa-ajan kannalta uudistus oli tervetullut. Nyt voimme kenties jossakin vaiheessa pitää itsekin loman, hän hymyilee. Reilu meininki Kuntokeskus Linja on siinä mielessä kulkenut vastavirtaan, että se ei ole jäsensali. Meille kuntoilemaan saa tulla silloin kun itse haluaa, sillä avaimelle voi ladata juuri sen verran kertoja tai aikaa kuin haluaa, yrittäjä kertoo. Avainkorttilaisille sali onkin auki varsin laajasti, sillä kuntoilemaan pääsee vuoden joka ikisenä päivänä aamuviiden ja iltakymmenen välisenä aikana. Sekin kuulostaa reilulta, että pienellä salilla poissaoloja käsitellään ihmisen kanssa. Esimerkiksi kuukausi- tai vuosikorin ostaja voi ilmoittaa lomareissut ja sairauspäivät meille, jolloin ne h yvitetään asiakkaille uusina päivinä, Kylliäinen kertoo. Kuntokeskus Linjasta löytyy kolme erityyppistä salia. Juoksumatot, pyörät ja soutulaitteet löytyvät Cardio-salista, Wellness-sali pitää sisällään painopakkalaitteet, ja kolmantena tarjolla on vapaita painoja sisältävä voimailusali. Kuntosaliyrittäjä kertoo, että parissakymmenessä vuodessa asiakaskunta on monipuolistunut melkoisesti. Se ainakin on iso ero, että aloittaessamme kuntosalilla kävijöistä noin yksi kymmenestä oli nainen, kun nyt heitä on likipitäen puolet.

14 14 Tiusasen Jukka yrittää ja Kangasalle kohta 30 vuotta sitten kotiutunut Jukka-Pekka Tiusanen on paitsi periksiantamaton yrittäjä myös aikamoinen pellepeloton. Oman työnsä ohella hän on tehtaillut kymmenkunta patenttihakemusta. Parhaillaan hänen pöydällään on niistä tuorein. Siinä idea on vähentää moottorien tyhjäkäynnin aikana esimerkiksi autokorjaamoilla syntyvää energiahukkaa. Eurooppapatentti on toisessa vaiheessa, ja lisäksi patentti on haussa myös Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Yrittäjän titteliä JPTiusanen on ehtinyt kantaa jo a imo tovin. Palkkatyö vaihtui oman firman pyörittämiseen jo vähän päälle parikymppisenä. Juupajoen kasvatti oli ennen tätä käynyt ammattikoulun Mäntässä, varusmiespalveluksen ilmavoimissa ja ehtinyt olla työelämässä muutaman vuoden. Armeijan jälkeen toimin asentajana Valmetilla ensin Kuorevedellä ja si tten Tampereella. Työ itsessään oli ihan mukavaa, mutta siihen tympäännyin, että noihin aikoihin oltiin alituisesti lakossa, hän kertoo. Yrittäjä hänestä tuli Ensimmäisen vuoden hän oli vielä sivutoiminen yrittäjä, mutta jo seuraavana vuonna hän päätti keskittyä vain omaan konepajaansa. Uuteen nousuun Toiminimi muuttui ensin kommandiittiyhtiöksi ja sitten osakeyhtiöksi. Pirkanmaan Sähkö- ja ohjaustekniikka Oy toimi ja kasvoi hienosti aina vuoteen Silloin kasvuvauhti oli kovaa, ja otin yhtiöön mukaan muilta aloilta olevia yhtiökumppaneita kasvun hallitsemiseksi. Asiat eivät kuitenkaan tässä muutostilanteessa menneet toivotulla tavalla hallitusti, Tiusanen taustoittaa. Kolmisen vuotta myöhemmin toiminta ajettiin alas. Eikä minulla ollut siihen asiaan päätösvaltaa, hän huomauttaa. Seepran on vaikea päästä raidoistaan, ja Tiusasella oli vähän samaa vikaa. Yrittäjä ei yhdestä vastoinkäymisestä lannistunut, vaan elokuussa 2010 hän perusti uuden yrityksen, JPTUF Oy:n. Nimikin alleviivaa sitä, että uusi yritys aloitti täysin puhtaalta pöydältä, sillä viisikirjaiminen nimiyhdistelmä tulee sanoista Jukka Pekka Tiusasen Uusi Firma. Yritys Jukka Tiusanen on saanut 2010 perustamansa JPTUF Oy:n komeaan vauhtiin. 30 hengen firmaa kipparoiva mies on myös aktiivinen keksijä. Parhaillaan mies on tuomassa markkinoille esimerkiksi autokorjaamoihin soveltuvaa järjestelmää, jossa käynnissä olevat autot saavat käyttöilmansa sekoittamatta sisäilmaa. Se on etenkin pakkasilla melkoisen energiansäästön mahdollisuus. oli uusi, mutta toiminta tuttua jo aiemmasta elämästä. Myös nyt meitä työllistää teollisuus, kuten teollisuuslaitteet, mobiililaitteet, kokoonpanot, koneenrakennus ja hydrauliratkaisut, hän summaa. Rahoituskin onnistui, kiitos paikallisen Osuuspankin.

15 15 keksii Sieltä löytyi luottoa myös miinusmiljonäärille, Tiusanen naurahtaa. Luotettava ongelmanratkaisija Pankinjohtaja ei ole j outunut päätöstään katumaan, sillä Tiusanen on saanut yrityksensä käyntiin poikkeuksellisen komeasti. Hän onkin uinut voimakkaasti vastavirtaan, sillä taantumasta huolimatta hän on saanut aikaan selvää kasvua. Kun työntekijöitä oli aloitettaessa seitsemän, on niitä tällä hetkellä jo päälle 30. Henkilöstöstään mies k ertoo olevansa erittäin ylpeä. Meillä on äärimmäisen motivoitunut ja sitoutunut porukka. Jos tällä porukalla ja as enteella ei p ärjää, niin ei si tten millään, hän tuumaa. Meillä ei ole päämääränä maksimaalinen voitontavoittelu, vaan riittää, kun pärjätään ja selvitään velvotteista. Kolmessa kunnassa JPTUF toimii nykyään kahdessa eri toimipisteessä. Kangasalan ohella yrityksellä on hallit myös Tampereella Vehmaisissa. Sinne yritys laajensi toissa vuonna, kun se osti Pirkkalassa toimineen Murser Oy:n liiketoiminnan. Yrittäjän itse kertoo, että suurin syy hyvään kasvutahtiin löytyy heidän toimintatavoistaan. Luotettavuus, toimitusvarmuus ja laatu, siitähän tässä on kyse. Lisäksi me olemme saaneet varsin hyvän maineen ongelmanratkaisijana. Useimmat asiakassuhteemme ovat alkaneet asiakkaan pulmasta, hän tiivistää. Yrityksen asiakkaat löytyvät miehen mukaan Keski-Suomen eteläpuolelta. Sen tarkemmin mies ei kuitenkaan asiakkaitaan paljasta. Edes kuvia ei voida käydä ottamassa Kangasalan toimipisteellä. Ei, koska olen sen asiakkailleni luvannut, mies tuumaa. Tätä haastattelua tehtäessä puolen päivän aikaan Tiusasella on jo takana seitsemän työtuntia. Hän nimittäin pruukaa tulla verstaalle jo ennen aamuviittä. Eivätkä hanskat lähde monesti kädestä ennen iltaa. Kyllähän tässä vähän siviilielämästä on joutunut luopumaan, mutta minä kuitenkin pidän omasta työstäni. Yrittäminen on minulle enemmän kuin työtä, se on elämäntapa, hän kertoo. Tämä keksintö ei syntynyt saunassa Yrittäjä JP Tiusanen on oman työnsä ohella myös varsin aktiivinen keksijä. Patenttihakemuksia mies on ehtinyt vuosien saatossa jättää yli kymmenen. Hän kertoo saavansa parhaat ideat monesti saunanlauteilla. Tästä syystä myös Kangasalan tehdashallista löytyy löylyhuone. Aika monta kertaa olen lähtenyt suoraan lauteilta tekemään jotain kappaletta, hän kertoo. Liikkeelle lähdettiin vedosta Nyt pöydällä olevan patenttipinkan idean mies tosin s ai poikkeuksellisesti omassa työhuoneessaan. Kaikki alkoi siitä, että hän havaitsi huoneessa aika ajoin vetävän. Vähitellen hän yhdisti ajoittaiset vedon tuntemukset siihen, että hallissa oli aina tuolloin käynnissä oleva kuorma-auto. Ja kun mies oli varmistanut asian muutamaan otteeseen, alkoi testaaminen. Jos auton käydessä pidettiin auki toista ovea, vetoefekti jäi toteutumatta. Ilmiö itsessään oli Tiusaselle tuttu jo mopoajoilta. Selvähän se on, että käyvä moottori repii ilmaa sieltä mistä se sitä saa, yrittäjä kertoo. Aika monta hukkakuutiota Kun Tiusanen sitten alkoi laskeskella, minne se ilma sitten menee, hän totesi, että kyseessä eivät ole aivan pienet määrät. Jos mietitään, että autossa olisi litran moottori, joka tyhjäkäynnillä käy noin tuhat kierrosta minuutissa, käyttää se silloin ilmaa jo minuutissa kutakuinkin tuhat litraa eli kuution ja tunnissa siten jo 60 kuutiota. Niin ja tietysti kuorma-auton osalta puhutaan noin kymmenkertaisista määristä, Tiusanen lisää. Se, että terveydelle haitalliset pakokaasut ohjataan ulos, ei ole uusi asia. Niinhän toimitaan esimerkiksi autokorjaamoissa. Tiusasen varsinainen älynväläys onkin se, että myös autojen kuluttama ilma tuotaisiin niille muualta kuin sisätiloista. Eli siis tehdään suljettu järjestelmä, joka ei sekoita muuta huoneilmaa. Etenkin kylmemmillä keleillä tämä tarkoittaa isoa säästöä, koska sisällä olevaa ilmaa ei jo u- duta lämmittämään niin paljon, hän tiivistää jutun jujun. Patenttia työstämään Eihän siinä a uttanut kuin alkaa rustata patenttia. Sen osalta ollaan nyt hyvässä vauhdissa, sillä EU-alueen osalta Tiusasen lähettämä patenttihakemus on nyt jo kakkosvaiheessa. Se tarkoittaa käytännössä, että koko Euroopan alueen kattava patentti hänen innovaatiolleen astuu voimaan aikanaan. Patenttihakemukset mies on lähettänyt myös Yhdysvaltoihin sekä Kanadaan. Niissä tosin voi mennä astetta kauemmin, hän kertoo. Seuraavaksi tarkoitus on ryhtyä hieman tarkemmin selvittämään järjestelmän hyötyjä. Yrityksen Leinolassa sijaitsevassa toimipisteessä olevaan halliin on jo tehty valmiiksi reiät ilman sisääntuloja ulosmenoaukkoja varten. Tuote on tarkoitus kehittää myyntikuntoon vielä tämän kevään aikana. Tarkoitus on nyt tutkia järjestelmän aiheuttamia hyötyjä muun muassa lämpökameran avulla, mies kertoo. Hän itse näkee omalla tuotteellaan paljon potentiaalisia hyödyntäjiä. Korjaamot ja konehallit nyt tulevat ensimmäisenä mieleeni. Energiansäästö on varmasti asia, joka kiinnostaa, hän tuumaa.

16 16 Apilan iso muutos Kuntoutumiskeskus Apila on ehtinyt toimia jo kunnioitettavat 52 vuotta. Nimensäkin omistajansa Reumaliiton neliapilalogosta saanut keskus keskittyi pitkään vain ja ainoastaan reumasairaiden kuntoutukseen, mutta 2000-luvulla rinnalle on tullut rutkasti muuta. Nykyään Apila tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet paitsi kuntoutukseen myös sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä virkistykseen. Apila sai alkunsa 60-luvulla, jolloin Reumaliitto alkoi puuhata itselleen omaa kuntoutumispaikkaa. Silloin käytössä oli vielä termi kuntoutumislaitos. Sopivaa paikkaa etsittiin ympäri Suomea. Alun perin Reumaliitto kiinnostui niin ikään Kangasalla sijainneesta vanhasta pappilasta, mutta siitä kauppoja ei tullut. Kangasalan kunnalla oli kuitenkin sen verran iso tahtotila asian suhteen, että se otti ja lahjoitti potilasjärjestölle tontin. Suomen toiseksi hienoin paikka Aivan mistä tahansa maapalstasta ei ollut kyse, sillä sopiva paikka löytyi Pikonlinnan sairaalakompleksin naapurista, Vesijärven kuvankauniista maisemista. Jotain alueen vetovoimasta ja kauneudesta kertoo sekin, että kyseistä niemeä pohdittiin sittemmin valitun Naantalin sijaan Suomen tasavallan presidentin kesäasunnon paikaksi. Ja koska Kultaranta valittiin, olemme puhuneet Suomen toiseksi hienoimmasta paikasta, naurahtavat kuntoutumiskeskus Apilan operatiivisesta toiminnasta vastaava johtaja Sirkku Ala-Peijari sekä myyntisihteeri Miia Franssila. Ala-Peijari on toiminut keskuksen johtajana Kuntoutumiskeskus Apilan myyntisihteeri Miia Franssila(vas.) sekä operatiivinen johtaja Sirkku Ala-Peijari poseeraavat Vesijärvisalissa. kuuden vuoden ajan, mutta talon suhteen hän lukeutuu jo veteraaniosastoon. Hänet pestattiin Apilaan fysioterapeutiksi, tai silloisin termein lääkintävoimistelijaksi, jo 80- luvun puolivälissä. Plakkarissa on siis jo kolme vuosikymmentä samasta talosta. Se ei k uulemma ole mitenkään harvinaista Apilassa. Meiltä löytyy myös muutama yli 40 vuotta kestänyt työsuhde, Ala- Peijari huomauttaa. Lisätilaa useaan otteeseen Ala-Peijarin aloittaessaan töitään Apilassa siellä oli meneillään iso laajennus aiemmin 50 hengen tilaksi suunniteltu keskus nimittäin laajeni niin, että sen paikkamäärää nostettiin nykyiseen 116. Ainoaksi laajennukseksi tämä ei o le jäänyt. Vuonna 1989 Apila sai komean rantasaunan, ja 1997 päärakennukseen rakennettiin vielä yksi lisäsiipi, joka kattaa esimerkiksi 90-paikkaisen auditorion sekä tilat toimintaterapiaan. Monituhatneliöinen tila vaatii jatkuvasti remonttia ja kunnossapitoa. Viimeinen isompi remontti tehtiin seitsemän vuotta sitten, silloin valmistui muun muassa allas- ja saunatilojen täydellinen peruskorjaus. Ala-Peijarin mukaan tilat itsessään ovat yksi Apilan selkeistä valttikorteista. Se esimerkiksi on ollut iso etu, että rakennus on heti alusta alkaen suunniteltu esteettömiksi, niin että kaikki alueet ovat saavutettavissa myös pyörätuoleilla, hän kertoo. Moniammatillinen ryhmä Toinen Apilan selkeä vahvuus löytyy Ala-Peijarin mukaan keskuksen henkilökunnasta. Apila on myös varsin merkittävä työllistäjä Kangasalla, sillä yhteensä siellä työskentelee 65 henkeä. Toimenkuvien kirjo on varsin värikäs, sillä kuntoutus jos mikä on moniammatillista hommaa. Miia Franssila listaa, että Apilan henkilöstöön lukeutuu muun maussa fysioterapeutteja, liikunnanohjaajia, sairaanhoitajia, lähihoitajia, lääkäreitä, psykologi, sosionomi, ravitsemusterapeutti, jalkojenhoitaja sekä kädentaidonohjaaja. Heidän lisäkseen tarjolla on myös itsenäisinä yrittäjinä työtä Apilalle tekeviä hierojia sekä lymfa- ja vyöhyketerapeutti. Yhteensä Apilassa käy vuoden aikana noin 5000 asiakasta. Isoja muutoksia 2000-luku on ollut Apilassa isojen muutosten aikaa, sillä keskuksen 52-vuotisesta historiasta ensimmäiset neljä vuosikymmentä talossa keskityttiin käytännössä vain ja a i- noastaan reumasairaiden kuntoutukseen. Vuosituhannen vaihteen jälkeen Kelan tekemät päätökset vähenivät merkittävästi. Kun me en simmäistä kertaa havaitsimme 2004 K elan tekemien päätösten määrällisesti lähtevän selvään laskuun, meidän oli pakko miettiä, mitä kummaa me a iomme tehdä kaikella talossa olevalla osaamisella, johtaja kertoo. Aivan ensimmäiseksi palvelutarjonnan laajentaminen lähti liikkeelle kuntolomista. Niissä maksajana oli siis Kelan sijaan joko jokin paikallinen reumayhdistys tai henkilö i tse, Franssila selkeyttää. Viikon mittaiset jaksot herättivät kiinnostusta myös Reumaliiton jäsenyhdistysten ulkopuolella. Meillä alkoi noihin aikoihin Apilan allas on ahkerassa käytössä, sillä vesiliikunta soveltuu monenlaiseen kuntoutukseen. Kuva: Kuntoutumiskeskus Apila.

17 17 Vuosittain Apilassa palvellaan noin 5000 ihmistä. Kuvassa vastaanottoaula. käydä paljon yhdistyksiä, joilla ei ollut omia tiloja käytettävänään, hän kertoo. Tänä päivänä Kelan korvaamien kuntoutusten osuus yrityksen kaikesta toiminnasta on noin 80 prosenttia. Reumakuntoutus on edelleen merkittävässä osassa, mutta vuosien saatossa oheen on tullut paljon muun muassa tuki- ja liikuntaelinsairaille suunnattuja kuntoutuspalveluita. Ja noin kymmenen vuoden ajan Apilan palvelutuotantoon on kuulunut myös työelämäkuntoutusten, kuten esimerkiksi Aslak- ja T yk-kuntoutusten järjestäminen, Miia Franssila kertoo. Kilpailutusten merkitys on valtava Tämän vuoden alusta saakka Apilan asiakkaita ovat olleet jälleen myös vaikeavammaiset kuntoutujat. Vaikeavammaisten kuntoutuksessa oli neljän vuoden tauko, koska Apila putosi pois edellisessä kilpailutuksessa. Ala-Peijari kertoo, että kilpailutukset ovat aina heille jännittäviä paikkoja. Keskuksen muulle toiminnalle niissä pärjääminen asettaa raamit. Tänä keväänä Kela on kilpailuttamassa esimerkiksi Aura-kuntoutuksen nimen alle y h- teen siirtyvät Aslak ja T yk-kuntoutukset sekä tuki- ja liikuntaelinsairaille tarkoitetun Tules-koulutuksen. Kilpailutuksessa menestyminen on nyt erittäin tärkeää. Kokonaisuudessaan tämän kevään kilpailutuksissa ratkaistaan taas yli 10 prosenttia meidän kokonaiskapasiteettistamme, joten niitä paluuposteja päätöksistä odotellaan taas omenan kokoisten diapamien kanssa, hän naurahtaa. Ja vaikka kilpailutuksissa ollaan oltu mukana jo pidempään, lopputulosta on aina vaikea arvata etukäteen. Kyllä tämä aika taiteilua on koko ajan. Toisaalta siinä ei auta kuin luottaa vahvuuksiin. Sen tiedän, että meillä on luotettava maine ja kova ammattitaito, joiden pitäisi riittää, Ala-Peijari toteaa. Vanha maine istuu vahvassa Yhtään helpommalta ei näytä jatkokaan. Johtajan mukaan valtion budjettiarvioissa säästöt riipaisevat kovalla kädeltä myös kuntoutusmäärärahoja. Se on hänen mukaansa hieman ristiriitaista. Mielestäni on haastava yhtälö, että puhutaan työurien pidentämisestä ja samaan aikaan kuitenkin leikataan sen mahdollistavalta kuntoutukselta määrärahoja, hän kertoo. Tämä kaikki tarkoittaa, että kuntoutuksen oheen on jatkossakin keksittävä uusia palveluita ja asiakasryhmiä. Apilassa toivotaankin, että myös yksityiset kuluttajat ja paikalliset yritykset löytäisivät talon tarjonnan entistä paremmin. Miia Franssila myöntää, että asian kanssa on vielä tekemistä. Vaikka Apila on viimeiset kymmenen vuotta ollut niin sanotusti kenen tahansa käytettävissä, mielikuva siitä, että tänne tulijalla pitäisi olla reuma ja lääkärin lähete, istuu vahvassa, kertoo Miia Franssila. Puitteet ja palvelut ainakin taipuvat moneen tarpeeseen. Yrityksille meillä on tarjota esimerkiksi tyky- tai virkistyspäiviä tai sitten puhtaasti kokoustilaa. Myös kuntosalia tai allasosastoa on mahdollista vuokrata, Franssila kertoo. Yksityishenkilöiden osalta tila on noussut viime aikoina myös suosituksi juhlien pitopaikaksi. Komea, isoilla ikkunoilla ja k omealla järvimaisemalla varustettu Vesijärvisali toimi viime vuonna myös Kangasalan Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -tilaisuuden pitopaikkana. Hotelli ja huippuruoka Apila on tällä hetkellä myös ainoa Kangasalla toimiva hotelli, johon voi majoittautua kuka tahansa matkaaja. Apila tosin on auki pääsääntöisesti arkipäivisin, sillä nykyisin talo on useimmiten kiinni viikonloppuisin. Tämä johtuu siitä, että nykypäivänä Kela-kuntoutukset ovat pääosin viisipäiväisiä, Ala-Peijari kertoo. Käyttöaste keskuksen petipaikoilla on kuitenkin varsin hyvä, sillä se nousee yli 80 prosenttiin. Unohtaa ei ka nnata myöskään ruokapuolen tarjontaa. Viime vuonna ravintolasta vetovastuun otti Kangasalan Vuoden Yrittäjä -palkinnon 2011 s aanut Tolppa Ravintolat Oy. Se vastaa nyt kaikesta Apilassa valmistetusta ruoasta. Laatutasosta kertoo jotain se, että yrityksen keittiömestarit Pekka Tolppa ja Ari Myllyniemi olivat kumpikin toissa vuonna mukana 13 keittiömestarin tiimissä, joka loihti tarjottavat Tampereella järjestettyihin Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivänjuhliin. Tiloista löytyy myös hyvin varustettu kuntosali.

18 18 25-vuotiaan GoGo:n kasvuspurtti Tamperelainen GoGo Liikuntakeskus on liikuttanut tamperelaisia jo neljännesvuosisadan. Tammikuun 15. päivänä vuonna 1990 o vensa Hämeenpuiston silloin tuoreen Cumulus-hotellin kupeeseen avannut liikuntakeskus toimi pitkään pelkästään yhdessä paikassa, mutta 2000-luvulla yrityksessä on eletty laajennuksien aikaa. Tänä päivänä toimipaikkoja on jo ky mmenen. Kolmen GoGo Liikuntakeskuksen ja seitsemän huokeamman budjetin Go- Go Expressin asiakkaina on jo yli suomalaista. GoGo muokkasi suomalaisten käsitystä kuntoilusta siinä mielessä, että sen avajaisiin asti leijonanosa sekä Tampereen että Suomen kuntosaleista oli sijainnut hämyisissä kellareissa ja vanhoissa tehdaskiinteistöissä. Kun samaan pakettiin lyötiin vielä yli 350 ne liön ilmastoitu jumppasali sekä liuta squash-kenttiä, oli tarjolla jotain aivan uutta koko Suomen mittakaavassa. Itse asiassa sana liikuntakeskus lisättiin kielenkäyttöön juuri GoGo:n ansiosta. Suoraan Amerikasta Ideat ja laitteet oli tuotu Suomeen suoraan Amerikasta, jossa yrityksen omistajiin alkumetreiltä kuulunut Päivi Aholaita-Mäenpää oli opiskellut viisi vuotta. Hänen siskonsa, yrityksen nykyinen pääomistaja Taru Vähätalo kertoo, että koko liikuntakeskus-konsepti tuli suoraan sieltä. Idea oli pitkälti se, että ei pidetä yhtä paikkaa bodareille ja toista jumppaajille vaan lyödään ne ka ikki yhteen. Uutta oli s ekin, että meillä oli p aljon aerobisia laitteita, joita ei vielä tuolloin pahemmin Suomessa ollut. Jo pelkästään juoksumatto oli noihin aikoihin pieni ihmetyksen aihe, kertoo Vähätalo. Amerikan mallia o tettiin myös siinä, että keskus tarjosi asiakkailleen lastenhoitopalveluita. Jatkoa seuraa Sisarusten yrittäjäinnokkuus lienee suvun perintöä, sillä heidän isänsä Kalevi Aholaita oli nimeään kantavan kaupan perustaja ja pitkän linjan yrittäjä. Hänen suhteistaan oli apua myös Go- Go:n perustamisessa, sillä samassa lentopallojoukkueessa hänen kanssaan pelannut yrittäjä Esa Nurmi toimi yrityksen pääomistajana ja toimitusjohtajana aina vuoteen GoGo säilynee jatkossakin perheyrityksenä, sillä Taru Vähätalon kolme tytärtä ovat kaikki kiinnostuneita jatkamaan yrityksen pyörittämistä. Sukupolvenvaihdos ei ole vielä ajankohtainen asia, mutta sen suunnittelun olemme jo aloittaneet, Vähätalo kertoo. Tahti kiihtyy Hämeenpuiston toimipiste riitti haasteeksi aina vuoteen 2004, jolloin yritys avasi toisen liikuntakeskuksen, Go- Go Cityn Hämeenkadulle. Se olisi voitu avata teoriassa aiemminkin, koska sopivaa vapaata tilaa etsittiin muutaman vuoden ajan. Meille oli tärkeää, että keskus saatiin aivan Tampereen ytimeen, Hämeenpuisto kun ei ole aivan ydinkeskustaa, Vähätalo toteaa. Varsinaisen kasvuspurttinsa Go- Go aloitti kuitenkin vasta vähän alle parikymppisenä, ja se jatkuu edelleen. Tahti on ollut sen verran rivakka, että sitä voinee pitää jopa aggressiivisena. Tuorein uusi paikka saatiin auki tämän vuoden alussa Lahdessa. Se nosti Kylläpä 25 vuotta on mennyt nopeasti, totesi GoGo:n pääomistaja Taru Vähätalo, joka jakoi juhlapuheessaan kiitosta sekä sitoutuneelle henkilöstölle että asiakkaille. toimipisteiden lukumäärän kaikkiaan jo kymmeneen. Itseään vastaan on mukavampi kilpailla Hämeenpuiston ja Hämeenkadun kaltaisia täyden palvelun liikuntakeskuksia yritykseltä löytyy vielä Hermiasta, mutta niiden lis äksi yritys on pistänyt pystyyn myös GoGo Express -konseptin. Se edustaa riisuttua ja huokeampaa versiota yrityksen liikuntakeskuksista. Siis paikkaa, jossa ei o le ryhmäliikuntaa, saunoja tai isoa salia, mutta jossa on asiallinen ja laadukas kuntosali. Paikalla on aina myös liikunnanohjaaja, Taru selkeyttää. Idea Expresseihin saatiin maailmalta tehtyjen havainto- GoGo:n 25-vuotista taivalta juhli myös legendaarinen Raimo Raipe Helminen. Hänelle GoGo:n sali on käynyt tutuksi jo 90-luvulla. Erittäin hyvä kotimainen ja yrittäjävetoinen paikka, luonnehti GoGo:ta itsekin yrittäjänä tällä hetkellä itsensä elättävä Helminen. Hänen yrityksensä on valo- ja audioalalla toimiva Powerset Oy. Tällä hetkellä se on päivätyöni, mutta toki valmennushommatkin vielä kiinnostavat, viimeksi kazakstanilaisen KHL-joukkueen apuvalmentajana toiminut Helminen totesi. Riitta Eerolalle liikuntakeskuksen Hämeenpuistossa sijaitseva kiinteistö on tuttu paikka, sillä hän teki pitkän työuran saman talon pysäköintitalon kassahenkilönä. Työt siellä jatkuivat vuoteen 2007, jolloin nainen jäi ansaitulle eläkkeelle. Pitkään jatkunut liikuntaharrastus on jatkunut eläkkeelläkin. Tälläkin viikolla olen käynyt täällä jo neljä kertaa. Käyn esimerkiksi bodypumpissa, stepissä sekä Senioriitoissa, hän kertoo. jen perusteella. Etenkin Saksassa oli meneillään valtava Budgetkuntosalien buumi. Me ajattelimme, että on parempi kilpailla itsemme kanssa kuin seurata sen rantautumista Suomeen, yrittäjä toteaa. Ensimmäinen GoGo Express syntyi Lielahteen Menestys on ollut ilmeisen hyvä, sillä sittemmin paikka on saanut kuusi sisarsalia. Niistä Partolan ja Linnainmaan salit sijaitsevat Pirkanmaalla ja muut muualla Suomessa. Ne muut löytyvät Turusta ja Lahdesta, ja Jyväkylässä niitä on jo kaksikin. Ja vaikka nyt kasassa onkin onkin jo kaikkiaan kymmenen salia, Lahteen tämän vuoden alussa avautunut Express tuskin jäänee viimeiseksi. Toki me k oko ajan pidämme silmät auki ja seuraamme tilannetta, Vähätalo kertoo.

19 19 alkoi parikymppisenä Isot bileet GoGo juhlisti 25-vuotista taivaltaan Hämeenpuistossa tammikuun 17. päivänä isolla köörillä. Illan aloittaneen Vip-vierastilaisuuden 320 vieraa n lisäksi yritys järjesti samaan syssyyn myös vuosittaiset jäsenjuhlansa, jonka myötä illan kokonaisväkimäärä oli jopa yli 900. Myös Pirkanmaan Yrittäjä - lehti vieraili tilaisuudessa. Juhlatilana toimi liikuntakeskuksen 350-neliöinen liikuntasali. Joulukampanja oli menestys Näin komeasummainen shekki kerättiin kasaan kaksi kuukautta kestäneessä ALS-kampanjassa. GoGo:n keräämä summa lahjoitetaan lyhentämättömänä maailmanlaajuisessa liikunta-alan konferenssissa Los Angelesissa 13. maaliskuuta. Huumoripuolesta vastasi stand up koomikko Antti Syrjä. Kehitin 5:2-dieteetistä juomaversion. Kun viisi päivää ottaa rankemmin, seuraavat kaksi päivää on niin paha olo, ettei tee mieli mitään, hän leukaili. GoGo Liikuntakeskusten ja GoGo Express - kuntosalien hyväntekeväisyyskampanja onnistui yli odotusten. Marras joulukuussa toteutetussa kampanjassa kerättiin varoja ALS -lihasrappeumataudin tutkimustyön hyväksi. Teemme itsekin Go- Golla työtä liikkumisen puolesta, ja siksi lahjoittaminen ALS- tutkimukseen on mielestämme luonteva sekä mielekäs kohde, perustelee toimitusjohtaja Taru Vähätalo. GoGo:n järjestämässä ALS -kampanjassa oli mahdollisuus ostaa 12 päivän liikuntalahjakortti. Asetettu euron keräystavoite ylitettiin kirkkaasti, sillä kaikkiaan kasaan saatiin euroa. ALS on sairaus, joka johtaa lihasten surkastumiseen ja lo pulta kuolemaan. Parantavaa lääkettä etsitään. Suomessa ALS:ia sairastaa noin ihmistä. Suurelle yleisölle ALS kävi tutuksi viime vuonna sosiaalisessa mediassa levinneen Ice Bucket tempauksen myötä. Christo Popov on tehnyt GoGo:ssa hommia siitä asti kun se perustettiin. Hänet palkittiinkin juhlissa pitkästä urastaan. Ja minä aion jatkaa tätä vielä ainakin parikymmentä vuotta, hyväntuulinen ja Mick Jaggerin jaksamisasioissa esikuvakseen listannut Christo vakuutti. Bulgariasta vaimonsa perässä Suomeen muuttaneelle Christolle GoGo on sivutyö, sillä liikuntatieteiden maisteri on virkatyössä Tampereen Klassillisen lukion liikunnanopettajana. Motivaatiota riittää tuplatyön tekemiseen helposti. Jos en olisi täällä ohjaamassa, olisin asiakas, hän naurahtaa. Parasta omassa työssä on nähdä asiakkaiden kehitys. Se, että asiakas tulee kertomaan minulle, että hartiakipu lakkasi tai polvi kestää nyt hyvin, on parasta, mitä voi kuulla, hän toteaa.

20 20 Harria kiinnostaa mielen valta Peräti 20 vuotta poliisin legendaarisessa Karhu-ryhmässä työskennellyt ja sen jäseniä viimeiset kymmenen vuotta kouluttanut Harri Gustafsberg on monen tittelin mies. Poliisiammattikorkeakoulun komisario on nimittäin Tampereen yliopiston opiskelija ja tutkija, valmentaja sekä viime syksynä ensimmäisen teoksensa julkaissut kirjailija. Niin ja on hän nykyään yrittäjäkin, sillä hän on osakkaana Suomen Mentoritiimi Oy:ssä. Harri Gustafsbergin erikoisala on mielenhallinta. Se on kiinnostanut häntä oikeastaan jo kölvi-iästä lähtien. Jonkinlaisen kosketuksen mielen ja kehon yhteispelistä mies sanoo nimittäin saaneensa jo vuosia sitten alkaneen karateharrastuksensa kautta. Kehon ja mielen riippuvuussuhde kun on tunnustettu itämaisten kamppailulajien parissa aina. Nopea urakehitys Lapin Kittilässä varttunut Gustafsberg ehti työskennellä ennen sinistä univormuaan kartanpiirtäjänä. Se oli hänen ensimmäinen toimensa. Pitkään mies ei t osin karttoja ehtinyt raapustaa, sillä poliisikoulun Gustafsberg aloitti 19-vuotiaana. Sisään hän pääsi ensi yrittämällä. Satuin näkemään Lapin kansa -lehdessä poliisikoulun ilmoituksen, ja siitä se sitten lähti, vuoden alusta virkavapaalle 20 vuoden uran jälkeen heittäytynyt Gustafsberg kertoo. Ura poliisiorganisaatiossa lähti nousuun nopeasti, sillä miestä pyydettiin mukaan Karhu-ryhmään jo parin vuoden työuran jälkeen vuonna Pestissä oli ensin vuoden koeaika, mutta heti sen jälkeen hänet otettiin kaikista kinkkisimpien ja vaa tivimpien poliisitehtävien hoitoon erikoistuneen yksikön vakituiseksi jäseneksi. Lapin kautta kouluttajaksi Yhteensä mies ehti olla mukana yksikössä pitkälti yli toistakymmentä vuotta. Väliin mahtui ainoastaan muutama Lapissa, Rovaniemen poliisilaitoksella vietetty vuosi. Mielenhallinta ja esimerkiksi maltin säilyttäminen vaaratilanteissa oli luonnollisesti tärkeää valmiusyksikkö Karhun käytännöissä, mutta sen systemaattisemmin Gustafsberg, kuten ei k ukaan muukaan, ollut sen merkitystä aikaisemmin innostunut pohtimaan. Tietoisemmin mielenhallinta alkoi kiinnostaa häntä 2000-luvun puolella, kun hän palasi muutaman vuoden Lapin komennuksen jälkeen takaisin Karhu-ryhmään kouluttajaksi. Silloin aloin tosissaan pohtia sitä, miten vaativiin ja usein myös vaarallisiin tilanteisiin voidaan valmistautua ja saada aikaan mahdollisimman hyvä lopputulos, Gustafsberg taustoittaa. Kirjailijaksi viime syksynä Vieläkin systemaattisempaan suuntaan tämä ajatuspolku jalostui kolmisen vuotta sitten. Samaan aikaan hän aloitti päällystöopinnot Tampereen poliisiammattikorkeakoulussa. Silloin aloin laittaa omia ajatuksiani paperille. Kirjoitin ajatuksiani siitä, miten ja mitä olen itse kokenut, hän kertoo. Lopputuloksena tästä pohdiskelusta syntyi viime lokakuussa julkaistu kirja, joka kantaa nimeä Mielen valmentamisella optimaaliseen suoritukseen. Sen myynti on sujunut hyvin, sillä ennen joulua koko ensipainos oli myyty loppuun. Uusi painos saapui kauppoihin tammikuussa. Kiinnostaako kehitys? Vaikka Gustafsbergin omat kokemukset poliisin erikoisryhmästä ovatkin aika kaukana peruskaduntallaajan normaalielämästä ja sen haasteista, mies itse on vakuuttunut, että kirjan oppeja voi hyödyntää kuka tahansa. Yksi kirjan perusteeseistä onkin, että vahva ja tasapainoinen psyyke on arvokas asia kenelle tahansa. Hän painottaa, että kirjaa ei missään tapauksessa ole suunnattu millekään tietylle ammattiryhmälle. Keho toimii kokolailla samalla tavalla missä tahansa kuormittavassa työ- tai elämäntilanteessa. Sanoisin, että kirja on suunnattu kaikille, jotka haluavat parantaa omia suorituksiaan, olipa kyseessä sitten urheilu, työelämä tai vaikkapa yleinen elämäntilanne, Gustafsberg kertoo. Harri Gustafsbergin erikoisaluetta on ihmismieli ja ajatusten voima. Poliisin Karhu-ryhmässä pitkän uran tehnyt mies on parhaillaan virkavapaalla, joskin sana vapaa on hieman harhaanjohtaja. Hän on nimittäin sekä opiskelija, tutkija, luennoitsija että yrittäjä. tusten mahti on edelleen asia, joka jaksaa hämmästyttää häntä. Hän on nähnyt työssään esimerkiksi pienen heiveröisen narkomaanin painivan aivan tasavahvasti kahden ison poliisimiehen kanssa ja saanut anteeksipyynnön asiakkaalta, joka oli minuutti aikaisemmin yrittänyt puukottaa häntä. Eihän meidän tarvitse kuin nähdä jotain hyvin ikävä asia televisiosta, niin se saa meidän ajatuksemme liikkeelle ja v aikuttaa meihin myös fyysisesti, hän huomauttaa. Hyötyä vai haittaa? Gustafsbergin mukaan voimakkaat kehon reaktiot ovat evoluution kaavassa olleet erittäin merkityksellinen seikka ihmiskunnan säilyvyyden kannalta. Se, että pikkuaivot ja hypotalamus puskevat meille hormoneja ja vä littäjäaineita, saa sydämen sykkimään, verenkierron toimimaan ja tekee meistä siten joko todella hyvän taistelijan tai pakenijan tai sitten lyö kehomme aivan lukkoon, hän kertoo ja korostaa, että kyseessä ei tarvitse olla mikään hengenvaarallinen tilanne. Saman ilmiön kuka tahansa meistä voi havaita esimerkiksi riidellessään oman puolisonsa kanssa tai vaikka autonratissa, kun valot ovat koko ajan punaisina tai edessä ajaa taas kerran se törttöilijä. Myös silloin keho kyllä kertoo omalla tavallaan kierrosten noususta. Nämä reaktiot ovat täysin luonnollisia, mutta mielenkiintoista niissä on se, osaammeko käyttää nämä reaktiomme hyväksi, eli onko reaktio meitä hyödyttävä vai hajottava Monta rautaa tulessa Jotta tekeminen ei va rmasti loppuisi kesken, Gustafsberg on parhaillaan mukana myös Toronton Yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistutkimuksessa, missä konkreettisesti selvitetään, pystytäänkö tilanteisiin valmistautumaan seuraamalla muun muassa haastavissa tilanteissa ihmisten kehossa tapahtuvia fysiologisia muutoksia. Tulokset eivät ole vielä täysin valmiita, mutta jo nyt saadut tulokset ovat kyllä lupaavia, hän kertoo. Tieteelliset artikkelit tutkimuksesta on tarkoitus saada Ällistyttävät aivot Siitä ei ole Harri Gustafsbergin mukaan mitään epäselvyyttä, mikä on ihmisen vahvin elin. Sydän ja reisilihakset jäävät aina kakkoseksi, jos niiden rinnalle o tetaan aivojen mahti. Harri Gustafsberg myöntää, että ajatekijä. Ihminen on ainoa eläin, joka pystyy stressaamaan sohvalla maatessaan, Gustafsberg jatkaa. Opittavissa oleva taito Siitä Gustafsberg on vakuuttunut, että ihminen todellakin pystyy vaikuttamaan oman kehon mielentilaan, ajatuksiin ja t unteisiin. Mielestäni selvää on, että ihmiselossa tarvitaan jännitystä ja pelkoa ja kaikenlaista tunteita, mutta kyse onkin siitä, kuinka niitä voi oppia säätämään niin, että ne ovat meille eduksi, hän kertoo. Hänen mukaansa mielenhallinta on aivan samalla tavalla opittavissa oleva asia kuin moni muukin. Sormia napauttamalla tässäkään asiassa ei kuitenkaan mestariksi tulla. Yhtälailla, jos ihminen haluaa lisätä fyysistä voimaansa, pitää hänen ensin opetella tekniikka. miten painoja voi nostella, luoda sitten harjoitusohjelma ja alkaa toteuttaa sitä. Myös mielenhallinnassa kysymys on pitkäaikaisesta prosessista, Gustafsberg huomauttaa. Kokemus auttaa, se on selvä. Kun aikanaan rakensin omakotitaloa, minusta tuntui, että rakennustelineillä olevat työmiehet ottivat paljon enemmän riskejä kuin minä K arhu-ryhmässä. Formulakuski ei saa pelätä kolaria Gustafsbergin mukaan aina haasteisiin ei v oi reagoida tunteella. Eihän formulakuski voisi tehdä työtään, jos hän koko ajan pelkäisi ajavansa seinään tai kirurgi leikata potilasta, jos hän koko ajan pitää yllä tunnereaktiota siitä, mitä potilaalle voi tapahtua, Gustafsberg kertoo. Hänen omalla urallaan henkisesti kovin paikka on ollut Kauhajoen kouluampumistapaus, jonne Karhuryhmä hälytettiin paikalle. Kun sinne s aapuessa katseli omaisia, joilla ei ollut mitään tietoa omista lapsista, oli yksinkertaisesti pakko toimia järjellä eikä tunteella ja k eskittyä sataprosenttisesti tehtävään, hän kertoo. julkaistuksi tämän vuoden puolella. Kirjan myötä saatu julkisuus on tehnyt Harri Gustafsbergistä entistä kysytymmän puhujan. Hänen järjestämiään koulutuksia ovat käyneet kuuntelemassa niin myyjät, urheilijat, valmentajat kuin lentäjätkin. Koulutuksia ja valmennuksia mies t ekee nykyään yrittäjänä, sillä viime vuonna mies perusti yhdessä yrittäjäkonkari Veikko Wallinin ja juontajana kunnostautuneen Oskari Palomäen kanssa Suomen Mentoritiimi Oy:n. Harrin ja itse asiassa koko Mentoritiimin ajatuksia pääsee seuraamaan esimerkiksi 3. helmikuuta Komediateatterilla. Silloin järjestettävän Menestyvä Mieli -seminaarin kohderyhmää ovat yrittäjähenkiset ihmiset ja a iheina ovat muun muassa ajanhallinta, hyvä ja huono stressi sekä yrittäjyyden kriittisimmät menestystekijät. Tilaisuudessa esiintyy sen järjestävän Mentoritiimin trion ohella myös fitness-valmentaja ja yrittäjä Jutta Gustafsberg, joka sattuu muuten olemaan Harrin ex-puoliso.