Tietojärjestelmä TJT-tutkimuksen kohteena kautta aikojen. Markku I. Nurminen Turun yliopisto, Informaatioteknologian laitos JTJT produktio 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietojärjestelmä TJT-tutkimuksen kohteena kautta aikojen. Markku I. Nurminen Turun yliopisto, Informaatioteknologian laitos JTJT produktio 2004"

Transkriptio

1 Tietojärjestelmä TJT-tutkimuksen kohteena kautta aikojen Markku I. Nurminen Turun yliopisto, Informaatioteknologian laitos JTJT produktio 2004

2 Johdanto Tämän historiallisen katsauksen tarkoituksena on saada aikaan etäisyyttä kaikista niistä tutuista asioista, joihin olemme tottuneet kohdatessamme tämän päivän tietotekniikkaa. Voimme toivoa, että tietojärjestelmän käsitteen ydin sitä kautta tulisi meille paremmin näkyväksi. Onhan eri aikakausina ratkaistu tiettyjä ongelmia eri tavoilla. Toisaalta ovat toki ongelmatkin olleet eri aikoina erilaisia. Joka tapauksessa meille historian kautta avautuu aitiopaikka muutosten tarkkailemiseen. Kun uusi ratkaisu usein teknisen kehityksen siivittämänä syrjäyttää vanhan, voimme nähdä siinä muutoksen aikaisempaan käytäntöön. Käytännön muuttuminen kohdistuu usein käyttötoimintaan, siis käytön käytäntöön. Ainakin vähänkin suurempien murrosten jälkeen käyttäjien tietotekniikan kanssa toimitettava arkipäivä tulee kalustettavaksi uudella tavalla, joskus merkittävästikin. Näitä uudenlaisia ratkaisuja ei voida tai kannata useinkaan tuottaa vanhoilla menetelmillä. Siten myös kehittämisen käytäntö joutuu tässä tilanteessa muutoksen kohteeksi. Itsestään selvältä tuntuu, että myös johtamisen käytäntö joutuu sopeutumaan muutokseen, joskus itsekin uusia käytäntöjä keksien ja muutoksen moottorina toimien. Jos lopulta tietojärjestelmien tutkimuksen käytäntö ei muutu mukana, menettää se nopeasti relevanssinsa muilta osin kuin tietojärjestelmien historiaan kohdistuneelta osalta. Historiantutkimuksen tehtävä on kuvata tapahtumien kulkua mahdollisimman objektiivisesti ja virheettömästi. Kenties suurempi tehtävä on auttaa lukijaa oivaltamaan historian kulun syy- ja seuraussuhteita: miksi kävi sillä tavalla kuin kävi? Olisiko voinut käydä toisin? Mitä merkityksiä voidaan nähdä toteutuneessa kehityksessä? Nämä kysymykset kiinnostavat meitä tässäkin yhteydessä. Yleisenä käsityksenä on, että olemme kaikkien muutosten ja murrosten kautta kulkeneet aina vain parempia tietojärjestelmäratkaisuja kohti. Tämä ilmentää juuri kurssiproduktion käytäntöteemaa. Aikaisemman käytännön syrjäyttävä uusi käytäntö on jossakin suhteessa käytännöllisempi kuin tuo aikaisempi. Ennen ja jälkeen asettuvat täten eräänlaiseen parivertailuun siitä, kumpi on parempi. Kehityksen kulku ei kuitenkaan ole ollut lainkaan näin suoraviivainen. On helppo nähdä vaihtoehtoisia reittejä. Mitä jos tietty innovaatio olisi syntynyt muutamaa vuotta aikaisemmin? Minkälaisia uusia mahdollisuuksia se olisi avannut tilanteessa, jossa tietyt käytännöt eivät vielä olisi juurtuneet kovin syvälle infrastruktuurin kaltaisiksi kivettymiksi, joita ei enää myöhemmin ollut mahdollista, järkevää tai käytännöllistä purkaa. Toteutuneessa kehityskulussa on myös paljon satunnaisilta näyttäviä askeleita, joille on vaikeata keksiä käytännöllisyyteen perustuvia perusteluita. Joskus taustalta häämöttävät raadolliset taloudelliset tai valtapoliittiset intressit. Jokin yhtiö saattoi esimerkiksi haalia itselleen runsain mitoin patentteja, ei suinkaan siksi, että olisi ollut innokas kehittämään niiden pohjalta uusia tuotteita ja käytäntöjä. Tarkoituksena on nimittäin saattanut olla pyrkimys estää kilpailijoita tuomasta noita tuotteita markkinoille, jotta voitaisiin jatkaa asiakkaiden rahastamista omilla vanhoilla tuotteilla. Tietotekniikan historian harrastus on viime aikoina selvästi vilkastunut, johtuneeko tuo sitten siitä, että jokin aika sitten tuli täyteen puoli vuosisataa ensimmäisten tietokoneiden luomisesta vai jostakin muusta syystä. Rivakkaa vauhtia karttuva kirjallisuus painottuu kuitenkin voittopuolisesti tietokoneen historiaan, jolloin pääpaino tulee kuin itsestään tekniseksi. Historiakirjallisuus käsittelee myös usein tietojenkäsittelyn, siis leimallisesti ohjelmoinnin tai laskennan kehittymistä. Tietojärjestelmän laajempi intressi on jäänyt siten suhteellisen vähäiselle huomiolle.

3 Edellisessä luvussa panimme jo merkille, että tiedon käsittelyn rinnalla tietojärjestelmässä on kiinnitettävä huomiota myös itse tietoon ja sen varastoimiseen. Käsittelyn dynaaminen ja varastoimisen staattinen aspekti muodostavat yhdessä eräänlaisen duaalisen parin. Tietojenkäsittelyn historiaa on siten syytä täydentää tiedon hallinnan historialla. Tätä perusparia, kuten nyt vuosituhannen vaihteen läheisyydessä olemme tulleet erityisesti kokemaan, tulee täydentää vielä tiedon siirrolla, kommunikaatiolla. Näitä kolmea perustoimintoa ja niiden yhteen integroitunutta kokonaisuutta pidämme nyt silmällä, kun lähdemme tietojärjestelmäsuuntautuneelle aikaretkelle, joka painottuu lähimenneisyyteen. Koska tietojärjestelmä ei tavallisesti ole olemassa itseään varten, niin on aikamatkalla myös muistettava olla tarkkana sen suhteen, ketä järjestelmä palvelee ja kuka sen omistaa. Keitä ihmisiä on järjestelmän ympärillä ja mitkä ovat heidän intressinsä järjestelmän suhteen. Järjestelmästä odotetaan tavallisesti jotain hyötyä tai ainakin sen pitää olla mielekäs jossakin suhteessa. Tällainen järjestelmän mieli on hyvä tietää, koska siten voidaan paremmin arvioida, onko järjestelmä tarkoitukseensa hyvin tai huonosti soveltuva. Erilaisia tietojärjestelmiä on ollut olemassa jo kauan ennen tietokoneiden keksimistä. Aloitammekin aikamatkan pikavierailulla vähän kauemmaksi, ennen kuin tulemme varsinaisen tietotekniikan aikakauteen. Aika ennen tietokoneita Tiedon talletus Tietojenkäsittelyn historian ajatellaan tavallisesti alkaneen siitä, kun ihmiskunta oppi kirjoitustaidon. Mutta toki tietoa on käytetty aikaisemminkin. Ihmiset ovat oppineet kokemuksistaan ja välittäneet tietoa toisille, vaikka se onkin tapahtunut suullisesti. Tiedon talletustekniikkana käytettiin ihmisten muistia. Muistin toiminta edellytti sen ajoittaista virkistämistä niin, että tietäjän tuli ajoittain suullisesti toistaa tietoansa, mielellään toisten ihmisten kuullen. Runomitta ja laulunuotti toimivat hyvin muistia tukevana tekniikkana. Mutta tietenkin kirjoitustaito muodosti keskeisen virstanpylvään erityisesti tiedon tallettamisen historiassa. Voitiin alkaa puhua dokumentista, josta voitiin esimerkiksi erimielisyyden sattuessa käydä katsomassa, mitä riidanalaisesta asiasta alunperin oli sovittu. Tiedon talletustekniikka kehittyi nopeasti niin, että laajojakin tietokokonaisuuksia pystyttiin hallitsemaan systemaattisesti. Tiedon tuottaminen ja jäljentäminen suoritettiin käsityönä. Tiedon hallinnan kannalta merkittäväksi virstanpylvääksi muodostui kirjapainotaidon keksiminen. Sen avulla voitiin suuria tietojoukkoja saattaa laajan lukijapiirin käytettäväksi. Joukkotiedotus oli siis välillä useiden vuosisatojen ajan kirjallisesti painottunutta, kunnes sähköiset viestimet taas ovat palauttaneet takaisin suullisen viestinnän tärkeimmäksi joukkoviestinnän muodoksi. Kirjan painaminen myös toimi tiedon dokumenttiarvoa kohottavasti. Kun kirjan tietojen korjaaminen painamisen jälkeen ei ollut mahdollista, usko painetun sanan totuuteen kasvoi. Se onkin ollut vahva, ja vasta nyt Internet-aikakaudella on noussut tervettä epäluuloa tiedon oikeaksi luulemisen suhteen. Kun kerran tiedon talletus on ihmisen muistamiskykyä vahvistava väline, niin sille ei riitä, että tieto saadaan talletetuksi. Se pitää pystyä tarvittaessa myös löytämään. Tätä tarkoitusta varten on kutakuinkin tietovälineestä riippumatta tietojoukkoihin sovellettu erilaisia indeksejä sekä lajittelua. Indekseillä päästään nopeasti haluttuun koh-

4 taan tietojoukossa, joka on suhteellisen pysyvä. Tällöinhän se voidaan vaikkapa sitoa kirjaksi. Jos taas tiedostossa tapahtuu paljon elämistä, käy uusien sivujen lisääminen tai vanhojen poistaminen helposti työlääksi. Irtolehtiset mapit ja kortistot ovat palvelleet tällaista käyttötarvetta. Lopulta keskeiseksi tietovälineeksi nousi reikäkortti. Se on kuitenkin ansainnut oman jaksonsa, joten katsomme ensin hetken aikaa, mitä on tapahtunut muilla rintamilla ennen kuin päästään lähelle automaattista tietojenkäsittelyä. Tiedon käsittely Edellä juuri todettiin, että tietojenkäsittelyn historia on voimakkaasti painottunut nimenomaan käsittelyn historiaan. Katsaukset alkavat usein helmitauluista (n ek) ja jatkuvat 1600-luvulta lähtien selvittäen erilaisia laskutekniikoita. Napierin logaritmitaulut (ja niistä johdetut laskutikut) muodostavat yhden tuotelinjan ja erilaisten mekaanisten laskukoneiden (Pascal, Leibniz) kehittäminen toisen. Tietotekniikan kannalta käänteentekeväksi osoittautui Charles Babbagen kehittämät ( ) analyyttinen kone ja differenssikone, sillä niissä koneen automaattinen toiminta ihmisen käden koskematta oli keskeisenä lähtökohtana. Ohjelman käsite alkaa hahmottua ja Ada Augusta King, Lovelacen herttuatar oli ilmeisesti ensimmäinen tunnettu ohjelmoija; hän työskenteli juuri Babbagen laitteiden kanssa. Laitteita oli määrä käyttää erilaisten taulukoiden laskemiseen matemaatikkojen, tähtitieteilijöiden ja merenkulkijoiden tarpeisiin. Babbage toimi muutoinkin kuin oikea ohjelmoija, hän jätti suuren osan ideoistaan dokumentoimatta ja julkaisematta. Hänen työnsä ei saanut välittömiä jatkajia, vaan painopiste siirtyi olennaisesti teoreettisemmalle tasolle. Vuonna 1854 George Boole esitti symbolisen logiikan periaatteet, joiden varassa digitaalitekniikka olennaisilta osin lepää vielä tänäkin päivänä luvun alkuvuosikymmenet toivat yllättävän vähän uusia aluevaltauksia tiedon käsittelemisen tekniikassa. Voi olla, että polttavaa yhteiskunnallista tarvetta tietokoneelle ei vielä ollut noussut esiin, mutta myöskään digitaalisen tietojenkäsittelyn perustekniikka ei ollut riittävän kehittynyttä. Vasta 1930-luvulla digitaalisesti orientoitunut tutkimus sai kunnolla vauhtia. Saksassa Konrad Zuse käytti reletekniikkaa ja binääriaritmetiikkaa konstruktioissaan ( ). Atanasoff ja Berry onnistuivat rakentamaan laskimeensa aritmetiikkayksikön ja itseään virkistävän syklisen muistin. Englannissa taas syntyi Turingin kone, abstraktinen automaatti, jonka merkitys laskettavuuden tutkimuksessa on ollut huomattava. Tässä vaiheessa voimmekin jäädä odottamaan oikean tietokoneen syntyä, tapahtumaa, jonka sylikummina on pidettävä toista maailmansotaa. Tiedon siirto Vasta kirjoitustaito teki mahdolliseksi tiedon lähettämisen ulkoistetussa muodossa ilman, että tietävä subjekti itse siirtyi tiedon kantajana paikasta toiseen. Kirjoitettu dokumentti vaati kuitenkin lähetin kantajakseen, jotta siirto olisi ollut mahdollinen. Sanomien välittämiseen erikoistui erityinen lähettien tai sanansaattajien ammattikunta. Usein nämä olivat valtaapitävien palveluksessa ja muodostivat valtakuntien alueellisen hallinnon tärkeän osan. Viestiyhteyksien takaamiseksi perustettiin ja ylläpidettiin infrastruktuuria; kestikievarien tehtävänä oli majoittaa kruunun asialla liikkuvaisia sekä tarjota heidän käyttöönsä hevosia ynnä muuta tarvittavaa tukea. Tämän viestiverkoston avaaminen muillekin kuin viranomaisille merkitsi postilaitoksen syntymistä.

5 Tiedon siirtäminen ilman ihmistä oli houkutteleva tavoite, ei ainoastaan piiritetyn linnan puolustajalle, vaan parannusta toivottiin viestin perillepääsyn nopeuteen ja kustannuksiin. Kirjekyyhkyt toimittivat tätä virkaa satojen vuosien ajan. Poikkeusoloissa menetelmä lienee vieläkin käyttökelpoinen, ainakin vielä Normandian maihinnousussa (1944) nämä veteraanit toimittivat korvaamattomia tehtäviä. Lennätin ilmentää jo sanana tavallista pikaisempaa viestintää. Optinen, sähköinen ja myöhemmin langaton lennätin olivat kukin selviä edistysaskeleita viestityksessä, jossa pitkän aikaa nautti suurta arvostusta sähköttäjät, nuo Morsen aakkoset taitavat viestinnän ammattilaiset. Puhelin (1876) merkitsi sähköisen viestinnän alalla ratkaisevaa viestintärakenteen verkostoitumista, yksittäisten käyttäjien suoraa tavoitettavuutta. Radio (Marconi lähetti ensimmäiset langattomat signaalit 1895) puolestaan laajensi puhelimen point-topoint -rakennetta broadcasting-mahdollisuudella vähän samaan tapaan kuin mitä kirjapaino teki kirjoitetulle tiedolle. Tiedon perille pääsyn turvaaminen ja sen estäminen joutumasta vääriin käsiin ovat tietenkin olleet viestinnän ongelmina kautta aikojen. Median kehittyminen interaktiiviseksi teki yksinkertaiseksi kuitata saadut viestit, ja erilaiset salakirjoitustekniikat suojasivat ainakin jonkinasteisesti asiaankuulumatonta hakkerointia ja väärentämistä. Puhelintekniikkaan liittyvät telex-yhteydet toivat mahdollisuuden suorittaa sitovia liiketapahtumia pitkänkin matkan takaa ja nopeasti. Samalla oltiin luotu väline digitaalisen tiedon siirtämiseksi, väline, johon liitettiin myös tiedon varastoimisen funktio. Telex-päätteinä yleisesti käytetyssä teletypekirjoittimessahan tyypillisesti oli varusteena myös reikänauhan luku- ja lävistyslaite. Tietojärjestelmäarkkitehtuuria ei kuitenkaan vielä tuohon aikaan (ennen tietokoneita) täydentänyt tiedon käsittelytekniikan integroiminen tietojärjestelmiin. Tietojärjestelmä Vaikka ihmistyövoima muodosti keskeisen osan tietojärjestelmien prosessoinnin, talletuksen ja kommunikaation kapasiteetista, pystyttiin jo yllättävän varhain rakentamaan laajoja ja monimutkaisia tietojärjestelmiä. Suomen ensimmäinen laaja tietojärjestelmä lienee ollut Kustaa Vaasan 1500-luvulla perustama maanlaajuinen maarekisteri, joka tuli toimineeksi keskushallinnon valtaa lisäävästi, kun veronkanto tehostui ja väliportaiden mielivaltaa ja väärinkäytöksiä voitiin vähentää. Charles Babbageen teki voimakkaan vaikutuksen tutustuminen 1800-luvun alkupuolella maailman talouskeskuksessa Lontoossa toiminut Bankers Clearing House. Kun myös tämän kirjoittaja on ollut samoin vaikutettu, kuvataan tuon järjestelmän toimintaa seikkaperäisemmin: In a large room in Lombard Street, about thirty clerks from the several London bankers take their stations, in alphabetical order, at desks placed round the room; each having a small open box by his side, and the name of the firm to which he belongs in large characters on the wall above his head. From time to time other clerks from every house enter the room, and, passing along, drop into the box the checks due by that firm to the house from which this distributor is sent. Most of the day was spent be clerks exchanging checks with one another and entering the details in the ledgers. At four o clock in the afternoon, the settlements between the banks would begin. The clerk for each bank would total all the checks received from other banks for payment and all the checks presented for payment to other banks. The difference between these two numbers would then be either paid out or collected.

6 At five o clock the inspector of the clearing house took his seat on a rostrum in the center of the room. Then, the clerks from all the banks who owed money on that day paid the amount due in cash to the inspector. Next, the clerks of all the banks that were owe money collected their cash from the inspector. Assuming that no mistakes had been made (and an elaborate accounting system using preprinted forms ensured this did not happen very often), the inspector was left with a cash balance of exactly zero. The amount of money flowing through the Bankers Clearing House was staggering. In the year 1839, 954 million was cleared 250 billion in today s money... Reikäkorttijärjestelmät Keksintö ja kehittyminen Reikäkorttien keksiminen liittyy kiinteästi Yhdysvaltain väestölaskentaan, jota oli suoritettu vuodesta 1790 lähtien kymmenen vuoden välein. Pääasiallinen tarkoitus oli tuottaa tärkeät vaaliasiakirjat maassa, joka kasvoi nopeasti alueliitosten ja uudisasutuksen kautta. Vähitellen pääluvun laskentaan lisättiin sosiaalisia indikaattoreita, kuten ikä, sukupuoli, etninen tausta jne. Näin saatiin jokaisesta henkilöstä eräänlainen valokuva, jonka perusteella hänet voitiin profiloida moniin erilaisiin tilastoihin eri kokoisten alueitten suhteen. Kun valtakunnan väestön määrä vuonna 1790 oli 3,9 miljoonaa, oli se vuonna 1860 jo 31,4 miljoonaa. Väestölaskentaa suorittava henkilökunta oli vuonna hengen suuruinen, kun taas vuoden 1880 laskentaa oli suorittamassa 1495 henkeä. Kun laskennan tulos, sivun laajuinen raportti, valmistui vasta seitsemän vuoden työn jälkeen, oli sosiaalinen tilaus laskentaa tehostavalle tekniikalle todella olemassa, koska voitiin odottaa, että vuoden 1890 laskennan valmistuminen kestäisi yli kymmenen vuotta! Avainhenkilöksi tässä tilanteessa nousi nuori insinööri Herman Hollerith ( ), joka kehitti toimivan reikäkorttitekniikan ja perusti sen varassa kaupallisesti toimivan yhtiön nimeltä Tabulating Machine Company (TMC, 1896). Yhtiö muodosti myöhemmin (1924) perustan tietojärjestelmien jättiläiselle, IBM:lle (International Business Machines) toimittuaan vuosina nimellä Computing-Tabulating- Recording Company (C-T-R). Tuolloin johtoon oli jo astunut Thomas J, Watson, legendaarinen IBM-johtaja, jonka aikana vakiintui tunnuslause T-H-I-N-K. Tunnuslause ripustettiin kehystettynä työhuoneen seinälle tai asetettiin työpöydälle muistuttamaan työntekijöitä ajattelun tarpeellisuudesta. Reikäkortin perusajatus ei ollut mitenkään vallankumouksellisen uusi. Paperiin tehtyjä reikiä oli käytetty koneiden (tekstiiliteollisuus) toimintaa ohjaamaan, ja vastaavan kaltaisia paperinauhaan perustuvia ohjaimia oli käytetty myös erilaisten soittokoneiden kuten pianon ja posetiivin ohjelmiston tallentamiseen. Tekniikan soveltuvuuden väestölaskentaan Hollerith kertoi oivaltaneensa junamatkalla (villissä) lännessä, jossa konduktööri rei itti lippuun ennalta määritellyn koodin mukaisesti matkan etenemisen vaiheiden lisäksi myös matkustajan tuntomerkit (vaalea tukka, tummat silmät, iso nenä jne.). Menettelyn tarkoituksena lienee ollut pyrkimys estää yhden lipun kierrätys usean matkustajan välillä. Hollerith ajatteli tietenkin, että väestölaskennassa tehdään samalla tavalla muotokuva (punch photograph) jokaisesta kansalaisesta. Kaksi vuotta ennen väestölaskennan toimeenpanoa julistettiin tarjouskilpailu, jossa etsittiin menettelytapoja tuon valtavan projektin tehostamiseksi. Vuonna 1889 järjestettiin kolmen parhaana pidetyn ehdokkaan välille kilpailu, missä heidän tuli

7 käsitellä runsaan henkilön suuruinen otos edellisestä laskennasta alusta loppuun asti. Kummallakin Hollerithin kilpailijoista oli manuaalinen järjestelmä: yksi oli käyttänyt eri muuttujia varten eri väristä mustetta, kun taas toisen ehdotus perustui eri väristen korttien käyttöön, näiden menettelyiden ajateltiin tehostavan manuaalista käsittelyä. Tiedon tallentamisesta Hollerith selviytyi niukasti kilpailijoitaan nopeammin, mutta varsinaisesta käsittelystä hänen ryhmänsä suoriutui kymmenesosassa toisten tarvitsemasta ajasta! Hollerith siis sai tehtäväkseen väestölaskennan 1890 suorittamisen. 700 lävistäjää tallensi tietoja ja sai lopulta aikaan runsaat 62 miljoonaa korttia, yhden jokaisesta kansalaisesta. Aineiston käsittely aloitettiin 56 lajittelu/laskurikoneella, mutta koneiden määrä jouduttiin pian nostamaan sataan. Tulokset olivat merkittävät: Kun edellinen laskenta oli kestänyt seitsemän vuotta, valmistui raportti nyt kahdessa ja puolessa vuodessa. Raportin laajuus oli paisunut yli 5000 sivun verran ja kustannukset (11,5 M$) olivat lähes kolmanneksen pienemmät kuin ne olisivat olleet ilman reikäkortteja. Hollerith oli antanut upean näytön. Reikäkortti tietovälineenä Seuraavassa kuvataan lyhyesti reikäkorttitekniikan perusteet. Kuvaus perustuu tekniikan kypsyneeseen vaiheeseen toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Vaikka itse kortit ja etenkin niiden käsittelylaitteet olivat tuolloin erilaisia kuin niiden syntyaikoina, olivat muutokset kuitenkin yllättävän pieniä, ja reikäkortin perusperiaate säilyi samana. Reikäkortti on rakenteeltaan suorakaiteen muotoinen ohut pahvinpala. Kulumisen vastustamiseksi sen kulmat on pyöristetty, ja jompikumpi yläkulma on usein leikattu pois viistosti eri korttityyppien erottamiseksi toisistaan. Suorakaiteen muotoinen alue on jaettu 80 pystysuoraan sarakkeeseen, joista jokaisen kohdalla on 12 vaakariviä. Mihin tahansa tämän 80*12 matriisin ruuduista voidaan lävistää pieni suorakaiteen muotoinen reikä, jonka tarkka sijainti on erilaisten käsittelylaitteiden avulla tunnistettavissa. Yhteen sarakkeeseen voidaan määrätyn koodin mukaisesti tallettaa yksi merkki. Kortti on usein esipainettu niin, että sarakkeiden numerointi ja vaakarivien tunnukset ovat selväkielisinä nähtävissä, huomaavainen piirre niitä käsitteleviä ihmisiä silmällä pitäen. Numeerisen tiedon koodaaminen on helppoa, koska kymmenen alinta vaakariviä on varattu numeroille nollasta yhdeksään ylhäältä alas lukien. Kun näihin numerokoodeihin yhdistettiin kahden ylimmän vaakarivin lävistyksiä (ns. ylälävistyksiä), saatiin koodit aakkostiedolle (kaksi rekisterikertaa kummastakin erikseen ja kolmas yhdistämällä ne). Joidenkin erikoismerkkien koodeissa saatettiin käyttää vielä nollan ja jonkin muun numeron yhdistelmää. Tietokenttä määriteltiin varaamalla tarpeellinen määrä vierekkäisiä sarakkeita. Kentän pituus saattoi tietysti olla yhden sarakkeen mittainen, näin lienee ollut usein esimerkiksi juuri väestölaskennassa, jossa monien muuttujien luokitteluun riitti 10 vaihtoehtoa. Kenttiä määrättäessä tuli noudattaa säästäväisyyttä, olihan kortilla tilaa vain 80 merkkiä varten. Kentän paikka kortilla oli kiinnitetty määrättyihin sarakkeisiin. Tietue saattoi parhaassa tapauksessa mahtua yhdelle kortille. Tällöin oli tarpeen varata yksi kenttä tietueen avainta varten, jonka tehtävänä oli tämän tietueen erottaminen saman tiedoston muista tietueista. Jos tietuekohtaisten kenttien ja/tai merkkien määrä oli niin suuri, että ne kaikki eivät mahtuneet yhdelle kortille, oli tarpeen jatkaa niitä toiselle, kolmannelle jne. kortille. Jotta tietueen osat voisivat löytää toisensa, oli tietueen avain lävistettävä jokaiseen korttiin, ja tietenkin samoihin sarakkeisiin.

8 Tämän lisäksi piti tietueen jokaisella kortilla olla oma tunnuksensa, tyypillisesti järjestysnumero, niin että saatettiin varmistaa, että mikään osa tietueesta ei puutu tai esiinny kahteen kertaan. Tiedosto muodostettiin sijoittamalla tietueet (monikorttiset tietueet yhteen koottuna) peräkkäin. Tietueet oli lajiteltu, niin kuin peräkkäistiedostoissa on tapana, tietueiden avainten mukaiseen järjestykseen. Peräkkäistiedostojen käsitteleminen eräkäsittelyperiaatteen mukaisesti on siis peräisin jo reikäkorttikoneiden aikakaudelta, ja näiden sääntöjen mukaisen tietojärjestelmän käsite oli siten valmiina sovellettavaksi, kun tietokonepohjainen tekniikka oli sitä varten riittävän kehittynyttä. Eräkäsittelyjärjestelmässä on kahdenlaisia tiedostoja. Pysyvissä tiedostoissa (esim. työntekijöiden harvoin muuttuvat perustiedot vaikkapa palkanmaksua varten) säilytetään tietovarastoja, jotka usein ilmaisevat (enemmän tai vähemmän tosiaikaisesti) jonkin asian tilan. Toinen tiedostotyyppi on tapahtumatiedosto (esim. palkkakauden tuntiraportit), jonka tietueet tyypillisesti saavat aikaan jonkin tapahtuman (palkan maksaminen) ja lisäksi muuttavat pysyvien tietojen tilaa. Reikäkorttitekniikassa tällaisten samaan olioon liittyvien tiedostojen avaimet pitää lävistää samoihin sarakkeisiin. Lisäksi niissä pitää olla varattu sarake tiedoston tunnistamiseksi. Monet organisaatiot pitivätkin kirjaa kaikista tiedostoista ja vahvistivat niille yksikäsitteiset tiedostotunnukset. Eräkäsittelyn logiikkaa valotetaan perusteellisemmin myöhemmin, kun kuvataan, miten reikäkorttipohjainen eräkäsittelyjärjestelmä toimi aikanaan tietokoneympäristössä. Tässä riittänee todeta, että yhteisten avainkenttien sekä tiedosto- ja korttilajitunnusten avulla saatiin tapahtumatiedoston tiedot kohdistetuksi pysyvän tiedoston oikeisiin tietueisiin. Ajot suoritettiin harvakseen määrävälein, ja jokaisen ajokerran yhteydessä syntyi kokonaan uusi versio pysyvästä tiedostosta. Pysyvien tiedostojen versioiden hallinta muodosti keskeisen osan tietojärjestelmästä ja sen käyttötoiminnasta. Tiedostojen koko oli usein tuhansia tai kymmeniä tuhansia kortteja, ja niiden pitäminen järjestyksessä ja mahdollisimman hyvin suojattuna (tulipalo, asiaankuulumaton käyttö tai vahingoittaminen) oli operaattorikaartin tärkeä tehtäväalue. Reikäkortin käsittelytekniikka Reiät reikäkorttiin lävistettiin lävistyskoneella, jossa kortti eteni lävistysterien ohitse sarake kerrallaan. Kohdalla olevaan sarakkeeseen saatiin lävistetyksi haluttu merkki painamalla oikeaa näppäintä kirjoituskonetta muistuttavalta näppäimistöltä. Kortin etenemistä ja lävistymistä voitiin ohjata ns. ohjauskortin avulla. Tabulaattorin tapaan voitiin tällöin päästä seuraavan kentän alkuun. Kentän vakiolävistys, esimerkiksi korttilaji, voitiin kopioida edelliseltä kortilta. Lävistetyt merkit oli mahdollista saada kirjoitetuksi luettavassa muodossa kortin yläreunaan. Lävistystyö oli suurta tarkkuutta vaativaa rutiininomaista työtä, jonka häviämistä kovin monet tuskin surevat, olihan myös melutaso usein kiusallisen korkea. Reikäkortin käyttökelpoisuus tietovälineenä perustui siihen, että reiän sijainti kortilla pystyttiin tunnistamaan tarkasti, toimihan kortin materiaali eristeenä, ja tunnistimen osuminen reiän kohdalle sai aikaan sähköpulssin. Mekaanisen kuljettamisen ja sähköisen tunnistamisen yhdistäminen kehittyivät Hollerithin perintönä IBM:n ydinosaamisalueeksi, joka tarjosi sille kilpailuedun vielä pitkälle 1970-luvulle asti. Rei itystä on käytetty erilaisten aineistojen käsittelyssä myös monella muulla tavalla. Esimerkiksi tehtiin korttiin sen reunaviivaa seuraavia reikiä. Kun sitten tehtiin sopiva lovi tiettyjen reikien kohdalle, voitiin näin (tietyn koodin mukaan) merkityt

9 kortit saada poimituksi melko isostakin aineistosta pujottamalla tarkoitusta varten valmistettu puikko halutusta reiästä lävitse. Puikon nostaminen erotteli aineiston kahteen osaan. Reikäkortti tarjosi mahdollisuuden vastaavaan erotteluun, mutta nyt se voitiin tehdä koneellisesti, ja koneen kanssa päästiin huomattavan suuriinkin nopeuksiin. Reikäkorttien käsittelyä varten kehitettiin monia laitteita, joita seuraavassa lyhyesti esitellään. Tärkein näistä oli epäilemättä lajittelukone. Lajiteltava korttitiedosto asetettiin syöttökaukaloon, mistä se laitteen käynnistämisen jälkeen kulki laitteen lävitse kortti kerrallaan. Tuloksena oli korttien jakautuminen valitun sarakkeen lävistyksen mukaisesti yhteen tuloslokeroista. Näitä lokeroita oli kappaletta. Jos lajiteltava tiedosto oli vähänkin suurempi, oli operaattorilla täysi työ täydentää kortteja syöttökaukaloon ja tyhjentää tuloslokeroita sotkematta juuri saatua järjestystä. Monenlaisia hyllyjä ja lokerikkoja oli kehitetty tämän tehtävän helpottamiseksi. Jos tiedosto piti lajitella järjestykseen sellaisen kentän mukaan, jossa oli useampia sarakkeita, oli lajittelu aloitettava vähiten merkitsevästä sarakkeesta ja edettävä sitten enemmän merkitseviin niin että viimeksi lajiteltiin eniten merkitsevä sarake. On selvää, että väestölaskenta Amerikan Yhdysvalloissa edellisen vuosisadan vaihteen tienoilla hyötyi suuresti pelkän jo pelkän lajittelukoneen käyttömahdollisuudesta. Erityisesti, kun jokaisessa tuloslokerossa oli oma laskurinsa, saatiin väestötilastot tuotetuksi huomattavan tehokkaasti aikaisempaan manuaaliseen käytäntöön verrattuna. Tilastotieteilijät ovat tehneet muuttujiensa jakautumia ja ristiintaulukointeja lajittelukoneen avulla vielä pitkälle 1970-luvulle saakka, jolloin tietokoneilla suoritettavat monimuuttujamenetelmät tulivat muotiin. Kaksi tiedostoa, joilla on sama avainkenttä, voitiin yhdistää kollaattoriksi kutsutun laitteen avulla. Näin voitiin esimerkiksi pysyvä tiedosto ja tapahtumatiedosto yhdistää niin, että ne olivat avaimen mukaisessa järjestyksessä. Kumpikin tiedosto sijoitettiin omaan syöttökaukaloonsa, ja valittujen sarakkeiden mukaan luettiin kortteja kummastakin tiedostosta niin että ne tulivat yhteiseen tuloslokeroon järjestettyinä. Näin voitiin välttää varsinkin pitkien kenttien kohdalla suuritöinen lajittelu. Joskus oli tarpeen lävistää korteille johonkin kenttään vakiotieto tai siirtää jonkin tiedoston tietueiden kenttiä uusiin paikkoihin. Tällaista kahden syöttökaukalon ja kahden tuloslokeron laitetta kutsuttiin reproksi. Tiedostoista haluttiin usein tehdä listauksia. Se tehtiin tabulaattorin avulla. Näitä listauksia voitiin editoida sarakkeiden sijainnin ja järjestyksen puolesta. Listaukseen voitiin määritellä väli- ja loppusummia. Myös jonkin verran monimutkaisempia laskutoimituksia pystyttiin tekemään kalkulaattorin avulla. Reikäkorttikoneiden ydinkomponenttina oli matriisin muotoinen kytkintaulu, jossa määriteltiin korttien kentät ja muut kunkin ajon kannalta keskeiset parametrit sijoittamalla tauluun johtimia, jotka yhdistivät matriisin kaksi alkiota. Reikäkorttikoneiden avulla saatettiin suunnitella ja toteuttaa jo melko monimutkaisia järjestelmiä. Peräkkäistiedostot ja eräkäsittely tarjosivat mahdollisuuden yhdistää tiedon talletus ja käsittely integroiduksi kokonaisuudeksi, jonka oli tapahduttava keskitetysti yhdessä keskuksessa. Tiedon siirto oli siten fyysistä. Se tuotiin laskentakeskukseen lomakkeille koodattuna tai joskus valmiiksi lävistettynä. Tietotekniikan komponenteista tiedon siirtotekniikka oli alikehittynyttä, eivätkä sen käytettävissä olleet muodot kovin hyvin soveltuneet integroitaviksi reikäkorttijärjestelmien kanssa.

10 Eräkäsittelyjärjestelmä Tietokoneen synty: käsittelykone Vuonna 1946 syntyi ensimmäinen tietokone. Tai paremminkin voidaan sanoa, että useat rinnakkaiset projektit tuottivat tämän todennäköisesti vuosisadan tärkeimmän innovaation. Mikä sitten erotti tämän uuden keksinnön aikaisemmasta reikäkorttilaitteistosta. Tietokoneen tunnusmerkkinä voidaan pitää sen muistiin talletettua ohjelmaa. Tällöin ei ollut tarpeen jatkuvasti ulkopuolelta syöttää koneelle tietoa siitä, mitä sen tulisi seuraavaksi tehdä. Ohjelman suorituksen eteneminen oli tällä tavalla järjestettynä huomattavasti nopeampaa. Ainakin yhtä tärkeätä kuitenkin oli se, että ohjelma itse saatettiin nyt asettaa muutoksen kohteeksi niin että ohjelma muokkasi itseään. Hyvin pian tarjolla oli muistikapasiteettia niin paljon, että ohjelman laajuus saattoi olla huomattavan suuri verrattuna reikäkorttijärjestelmiin. Ensimmäiset tietokoneet saivat hyvällä syyllä englanninkielisen nimen Computer, sillä laskentaan ne soveltuivat paljon paremmin kuin tiedon hallintaan tai kommunikointiin. Sovellukset olivat aluksi sotilaallisia, kuten nimi Operations Research epäsuorasti antaa ymmärtää. Tosin laskentatehoa käytettiin myös sotatalouden suorituskyvyn optimointiin. Merkittävä keksintö oli transistorin keksiminen ja käyttöönotto vuonna Se oli paljon luotettavampi kuin tietokoneen prosessointiin aikaisemmin käytetyt elektroniputket. Tilantarve, energiankulutus ja lämmönmuodostus olivat olennaisesti pienemmät. Hyvin pian hintakin asettui tasolle, joka toi tietokoneet useiden yritysten ja organisaatioiden ulottuville. Kaupallis-hallinnollisiin tehtäviin tarkoitettujen tietokoneiden voittokulun voidaan hyvällä syyllä katsoa alkaneen IBM 1401 (1959) koneen myötä. Kone osoittautuikin kaupalliseksi menestykseksi. Yksi sen vahvuus kilpailijoihinsa verrattuna oli oheislaitteissa, reikäkortin lukijassa ja lävistimessä, rivikirjoittimessa ja magneettinauha-asemassa. Nämä muodostivat kokonaisuuden, jonka toimivuus toi esille tietojärjestelmän käsitteen: tietokone ei ollut enää pelkkä laskentakone. Reikäkorttitekniikan sulauttaminen Esimerkki yksinkertaisesta tietojärjestelmästä Seuraavassa tarkastelemme tuon ajan tyypillistä tietojärjestelmää. Se koostuu kahdesta osasysteemistä, varastokirjanpidosta ja laskutuksesta. Osasysteemit liittyvät yhteen sen kautta, että niissä käytetään samoja tapahtumatietoja, jotka kuvaavat tavaran luovutusta varastosta asiakkaalle. Tapahtuma on tyypillisesti dokumentoitu rahtikirjaan tai vastaavaan. Tarkastellaan ensin järjestelmää laitteistoympäristössä, jossa oheislaitteina on vain reikäkortinlukija ja lävistin ja rivikirjoitin. Tapahtumien kirjaaminen. Luovutustapahtuman yhteydessä kirjataan asiakkaalle toimitetut tavarat lomakkeelle, joka on siten suunniteltu, että tiedot voidaan siitä joustavasti lävistää reikäkortille, kukin tieto sille tarkoin määrättyyn kenttään. Jokaisesta tilausrivistä on määrä syntyä yksi kortti, josta käy ilmi asiakastunnus, tuotetunnus, tuotteen toimitettu määrä ja päivämäärä. Kullakin toimituksella voi olla oma tunnuksensa. Toimitusehdot ja maksuehdot on määritelty asiakaskohtaisesti tai asiakasryhmäkohtaisesti, ja ne saadaan asiakastiedostosta. Tapahtumien lävistäminen reikäkorteille. Tapahtumat lävistetään reikäkorteille. Työn suorittavat erityisen koulutuksen saaneet lävistäjät, jotka työskentelevät usein omissa tiloissaan laskentakeskuksen läheisyydessä. Työtä helpottavat monet

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 25.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 25.2.2009 1 / 34 Syötteessä useita lukuja samalla rivillä Seuraavassa esimerkissä käyttäjä antaa useita lukuja samalla

Lisätiedot

17 BUDJETOINTI. Asiakaskohtainen Budjetti. 17.1 Ylläpito-ohjelma. Dafo Versio 10 BUDJETOINTI. Käyttöohje. BudgCust. 17.1.1 Yleistä

17 BUDJETOINTI. Asiakaskohtainen Budjetti. 17.1 Ylläpito-ohjelma. Dafo Versio 10 BUDJETOINTI. Käyttöohje. BudgCust. 17.1.1 Yleistä 17 Asiakaskohtainen Budjetti 17.1 Ylläpito-ohjelma 17.1.1 Yleistä BudgCust Ohjelmalla avataan järjestelmään asiakaskohtaisia budjetteja, jotka annetaan kuukausitasolla (oletus). 17.1.2 Parametrit Ohjelmaa

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,

Lisätiedot

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet

Lisätiedot

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet

Lisätiedot

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,

Lisätiedot

Pipfrog AS www.pipfrog.com. Tilausten hallinta

Pipfrog AS www.pipfrog.com. Tilausten hallinta Tilausten hallinta Tilausten hallinta Tilausten hallinnassa on neljän tyyppisiä dokumentteja: Tilaukset, laskut, lähetykset ja hyvityslaskut, Tilaus on ensimmäinen dokumentti, jonka joko ostaja on luonnut

Lisätiedot

EP 9820 -A-Oh jelmaseloste

EP 9820 -A-Oh jelmaseloste & 17.1/27/74/10 R. Puranen 1974-04-01 Geologinen tutkimuslaitos Geofysiikan osasto d EP 9820 -A-Oh jelmaseloste - PETROFYSIKAALISTEN TIETOJEN LAVISTYS ARKISTOKORTEILTA R. Puranen 1974-04-01 PETROFYSIKAALISTEN

Lisätiedot

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI SQL - KIELI TIETOJEN MUOKKAUS MARKKU SUNI Tarkastellaan tauluissa olevien tietojen muokkausta muokkauskäskyjä: INSERT UPDATE DELETE Kysymys kuuluu: Voiko tietoja muokata

Lisätiedot

Tietokannat PERUSMATERIAALI Microsoft Access 2007 Kieliversio: suomi Materiaaliversio 1.0 päivitetty 8.6.2009 www.piuha.fi materiaalimyynti@piuha.

Tietokannat PERUSMATERIAALI Microsoft Access 2007 Kieliversio: suomi Materiaaliversio 1.0 päivitetty 8.6.2009 www.piuha.fi materiaalimyynti@piuha. Tietokannat PERUSMATERIAALI Microsoft Access 2007 Kieliversio: suomi Materiaaliversio 1.0 päivitetty 8.6.2009 materiaalimyynti@piuha.fi Tämän materiaalin kopioiminen ilman tekijän lupaa kielletään tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo Sivu 1 / 11 Kuvien siirto kamerasta Lyhyesti Tämän oppaan avulla voit: - käyttää tietokoneen omaa automaattista kopiointiin tai siirtoon tarkoitettua toimintaa kuvien siirtoon kamerasta tai muistikortista

Lisätiedot

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit Liite E - Esimerkkiprojekti E Esimerkkiprojekti Olet lukenut koko kirjan. Olet sulattanut kaiken tekstin, Nyt on aika soveltaa oppimiasi uusia asioita pienen, mutta täydellisesti muotoiltuun, projektiin.

Lisätiedot

ARVI-järjestelmän ohje arvioinnin syöttäjälle 13.4. 2015

ARVI-järjestelmän ohje arvioinnin syöttäjälle 13.4. 2015 ARVI-järjestelmän ohje arvioinnin syöttäjälle 13.4. 2015 Sisältö ARVI-menettelyn perusteet... 1 Arvioinnin syöttäminen... 2 Arvion lähettäminen TE-toimistoon... 5 Sovelluksen sulkeminen... 6 Virhetilanteiden

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (11) Access 1 ACCESS...2 Yleistä...2 Access-tietokanta...3 Perusobjektit...3 Taulu...5 Kysely...7 Lomake...9 Raportti...10 Makro...11 Moduli...11 HELIA 2 (11) ACCESS Yleistä Relaatiotietokantatyyppinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden päätelaitteet

Tulevaisuuden päätelaitteet Tulevaisuuden päätelaitteet Kuka ne omistaa? Miten niitä hallitaan? Aki Antman Sulava Oy 2.11.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Erilaiset päätteet ja sähköinen työpöytä Kuka omistaa päätelaitteet?

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet

Lisätiedot

Versionhallintaa. Versionhallinnan käyttöönotto SAS ympäristössä

Versionhallintaa. Versionhallinnan käyttöönotto SAS ympäristössä Versionhallintaa Versionhallinnan käyttöönotto SAS ympäristössä Sisältö Mitä on versionhallinta Rakenteet ja niiden oikeudet Repository Browserin käyttäminen Hakemistorakenteen luominen Metadatan tallettaminen

Lisätiedot

TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO

TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO JOUNI HUOTARI 2005-2010 OLAP-OHJETEKSTIT KOPIOITU MICROSOFTIN OHJATUN OLAP-KUUTION TEKO-OHJEESTA ESIMERKIN KUVAUS JA OLAP-MÄÄRITELMÄ

Lisätiedot

Kirjanpidon ALV-muutos

Kirjanpidon ALV-muutos 9.9.2010 1(10) Kirjanpidon ALV-muutos Tämä dokumentti sisältää ohjeen sille miten uudet ALVkoodit (ALV-prosentit) otetaan käyttöön. Vaihtoehto yksi(1) vaihda olemassaolevat ALV-koodit yhdestä prosentista

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Access-kyselyt. Luetteloinnin kehittämispäivä 13.12.2012 Mia Kujala

Access-kyselyt. Luetteloinnin kehittämispäivä 13.12.2012 Mia Kujala Access-kyselyt Luetteloinnin kehittämispäivä 13.12.2012 Mia Kujala Ennen kuin aloitat MS Access on asennettu Oracle ODBC-ajuri on asennettu C:\Voyager\Access Reports\Reports.mdb > Voyager-taulut on linkitetty

Lisätiedot

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People ja Nseries ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut tuotteiden ja yritysten

Lisätiedot

Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä

Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä OLAP-kuution teko Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä Tavoitteena on luoda OLAP-kuutio Northwind-tietokannan tilaustiedoista

Lisätiedot

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi HELIA 1 (19) Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi Muistit... 2 Päämuisti (Primary storage)... 2 Apumuisti (Secondary storage)... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Looginen taso... 3 Fyysinen taso...

Lisätiedot

Operator's Panel Välityspöytä

Operator's Panel Välityspöytä Sisällys Operator's Panel Välityspöytä 1. Yleistä...2 1.1 Välityspöydän käynnistäminen...2 1.1.1 VoIP-puhelin...2 1.1.2 Kirjautuminen...2 1.2 Välityspöydän sulkeminen...3 1.3 Käyttöliittymä...4 1.3.1 Puhelut...4

Lisätiedot

Amazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita.

Amazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita. 1 2 Amazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita. 3 4 Region vastaa palvelun fyysistä sijaintipaikkaa (AWS

Lisätiedot

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö Matopeli C#:lla Aram Abdulla Hassan Ammattiopisto Tavastia Opinnäytetyö Syksy 2014 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Projektin aihe: Matopeli C#:lla... 3 3. Projektissa käytetyt menetelmät ja työkalut

Lisätiedot

Nettisivujen Päivitysohje

Nettisivujen Päivitysohje Hämeenlinnan rauhanyhdistys ry Nettisivujen Päivitysohje Ohje päivitetty 18.7.2012 Hallintapaneeli Kirjautuminen nettisivujen hallintaan Hallintapaneeliin päästään kirjautumaan klikkaamalla linkkiä nettisivujen

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

DumpDbox-ohjelmiston asennus- ja käyttöohjeet Sisällys

DumpDbox-ohjelmiston asennus- ja käyttöohjeet Sisällys DumpDbox-ohjelmiston asennus- ja käyttöohjeet Sisällys 1. Esittely... 2 2. Asennusohjeet... 2 3. Yleiskuva ohjelmistosta... 3 4. Tietojen siirtäminen D-Boxin avulla... 4 4.1. Piirturitiedostojen siirtäminen...

Lisätiedot

MICROSOFT EXCEL 2010

MICROSOFT EXCEL 2010 1 MICROSOFT EXCEL 2010 Taulukkolaskentaohjelman jatkokurssin tärkeitä asioita 2 Taulukkolaskentaohjelmalla voit Käyttää tietokonetta ruutupaperin ja taskulaskimen korvaajana Laatia helposti ylläpidettäviä

Lisätiedot

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Lomalista-sovelluksen määrittely

Lomalista-sovelluksen määrittely Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Lomalista-sovelluksen määrittely Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikka Dokumentti 14.10.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Thomas

Lisätiedot

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI OSIO 01 Peruskäsitteitä Kurssin tavoite: antaa osallistujille valmiudet ymmärtää tietokantojen periaatteet ymmärtää tietokantojen suunnittelunäkökohtia osallistua tietokantojen

Lisätiedot

1. Uuden Ilmon käytön eroavaisuudet vanhasta Ilmosta lyhyesti

1. Uuden Ilmon käytön eroavaisuudet vanhasta Ilmosta lyhyesti Sisällysluettelo 1. Uuden Ilmon käytön eroavaisuudet vanhasta Ilmosta lyhyesti... 2 Huomattavaa kurssin tietojen täyttämisessä!... 2 2. Kurssikuvauksen ja muiden opiskelijoille näkyvien kurssitietojen

Lisätiedot

HumakPro-uudistuksia ja -parannuksia / kevät 2013:

HumakPro-uudistuksia ja -parannuksia / kevät 2013: HumakPro-uudistuksia ja -parannuksia / kevät 2013: Pikavalikon hallinnointi koskien HALLINTO-osion toimintoja: Henkilöstöllä on mahdollisuus luoda itselleen valikko josta pääsee navigoimaan suoraan tiettyyn

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Tapahtumat. Johdanto Ikkunointi Ikkunatapahtumat Päätapahtumasilmukka Tapahtumien käsittely Olioiden välinen kommunikointi.

Tapahtumat. Johdanto Ikkunointi Ikkunatapahtumat Päätapahtumasilmukka Tapahtumien käsittely Olioiden välinen kommunikointi. Tapahtumat Johdanto Ikkunointi Ikkunatapahtumat Päätapahtumasilmukka Tapahtumien käsittely Olioiden välinen kommunikointi Petri Vuorimaa 1 Johdanto Tapahtumien käsittely muodostaa vuorovaikutteisen käyttöliittymän

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Käyttöjärjestelmät: prosessit Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

Asteri Palkanmaksun uudistuksia 2006

Asteri Palkanmaksun uudistuksia 2006 Atsoft Oy Mäkinen Malminkaari 21 B 00700 HELSINKI Asteri Palkanmaksun uudistuksia 2006 Sairausvakuutuksen päivärahamaksu 2 Matalapalkkatuki 6 Rajoitetusti verovelvollisen lievennetty lähdevero vuonna 2006

Lisätiedot

Syöttölaitteiden historia

Syöttölaitteiden historia Syöttölaitteiden historia 4.4.2006 Tatu Säily Sisältö Johdanto ja esihistoria Reikäkortit Näppäimistö Hiiri Mobiililaitteiden syöttölaitteet ja tulevaisuus Johdanto ja esihistoria Syöttölaitteet määräävät

Lisätiedot

ADMIN. Käyttöopas 08Q4

ADMIN. Käyttöopas 08Q4 ADMIN Käyttöopas 08Q4 Sisällysluettelo Uuden käyttäjän lisääminen...3 Käyttäjän poistaminen...3 Oikeudet...4 Käyttäjäasetukset...6 Aktiviteetin määritys...8 Aktiviteetin määrittely...8 Kenttämäärittelyt...9

Lisätiedot

Tarina-tehtävän ratkaisu

Tarina-tehtävän ratkaisu - tämä on esimerkki siitä, kuinka Pähkinä-lehdessä julkaistavia Tarina-tehtäviä ratkaistaan - tarkoitus ei ole esittää kaikkein nokkelinta ratkaisua, vaan vain tapa, jolla tehtävä ratkeaa Tehtävä: Pääsiäiskortit

Lisätiedot

Zeon PDF Driver Trial

Zeon PDF Driver Trial Matlab-harjoitus 2: Kuvaajien piirto, skriptit ja funktiot. Matlabohjelmoinnin perusteita Numeerinen integrointi trapezoidaalimenetelmällä voidaan tehdä komennolla trapz. Esimerkki: Vaimenevan eksponentiaalin

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

ECDL Tietokannat. Copyright 2015 ECDL Foundation ECDL Tietokannat Sivu 1 / 7

ECDL Tietokannat. Copyright 2015 ECDL Foundation ECDL Tietokannat Sivu 1 / 7 ECDL Tietokannat Copyright 2015 ECDL Foundation ECDL Tietokannat Sivu 1 / 7 Tavoite Tässä esitellään tutkintovaatimukset moduulille ECDL Tietokannat, joka määrittelee tarvittavat tiedot ja taidot näyttökokeen

Lisätiedot

TK081001 Palvelinympäristö

TK081001 Palvelinympäristö TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! RAID RAID = Redundant Array of Independent Disks Useasta fyysisestä kiintolevystä muodostetaan yhteinen

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, 2014-2015, Harjoitus 7, ratkaisu

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, 2014-2015, Harjoitus 7, ratkaisu 832A Tietorakenteet ja algoritmit, 204-205, Harjoitus 7, ratkaisu Hajota ja hallitse-menetelmä: Tehtävä 7.. Muodosta hajota ja hallitse-menetelmää käyttäen algoritmi TULOSTA_PUU_LASKEVA, joka tulostaa

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

Tutustuminen tuotantolinjastoon

Tutustuminen tuotantolinjastoon Tutustuminen tuotantolinjastoon Hands-on harjoitus 1 1 Tehtävät 2 Tuotantolinjasto yleisesti 2.1 Asemien käsitteleminen (Kuva 1) 2.2 Tuotantolinjaston toiminta 3 Jakeluaseman kuvaus 4 Testausaseman kuvaus

Lisätiedot

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTA SOPIMUKSEN TOTEUTUNEET MÄÄRÄT-SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. KÄYTTÖOHJE SIVU 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Fiskars Boordilävistäjä

Fiskars Boordilävistäjä Fiskars Boordilävistäjä Paperi on helppo kohdistaa oikeaan kohtaan boordilävistäjän apuviivojen avulla. Suuri painike, jota on helppo käyttää. Useita eri kuviovaihtoehtoja Maksimipaperinpaksuus 180 g,

Lisätiedot

CABAS. Release Notes 5.4. Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely

CABAS. Release Notes 5.4. Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely Release Notes 5.4 CABAS Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely Olemme päivittäneet ja nykyaikaistaneet CABASin kuvien ja dokumenttien käsittelyn. Nyt kuvia voi vetää hiiren osoittimella ja pudottaa ne kuvaluetteloon.

Lisätiedot

Visma Approval Center. Versiosaate 1.3

Visma Approval Center. Versiosaate 1.3 Visma Approval Center Versiosaate 1.3 Visma Approval Center - Versiosaate 1.3 Kaikkia koskettavat kehitykset Muutokset käyttöliittymän välilehdissä Tarkastajat ja hyväksyjät näkevät ylävalikon jatkossa

Lisätiedot

Myyntitilausrivin kuvaus

Myyntitilausrivin kuvaus Myyntitilausrivin kuvaus Konekielinen myyntitilaustiedosto sisältää omina tietueinaan myyntitilausotsikon, toimituserän ja tilausrivin tiedot. Yksi myyntitilaus voi sisältää useita toimituseriä ja toimituserä

Lisätiedot

Webforum. Version 15.3 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-09-21

Webforum. Version 15.3 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-09-21 Webforum Version 15.3 uudet ominaisuudet Päivitetty: 2015-09-21 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Alustan otsikointi... 5 Alustan otsikoinnin uusi ryhmittely käyttäjän kuvalla... 5 Aloita

Lisätiedot

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELY/TIETOKANTA Tehtävä C

TIETOJENKÄSITTELY/TIETOKANTA Tehtävä C 1 Tietojenkäsittely Lajinumero 31 Kopioi levykkeeltä kansio Tietokanta C:-levylle. Käytä tätä kansiota työhakemistona. Tee myös E:-asemalle kansio Tietokanta, johon kopioit ratkaisusi. Älä tuhoa tiedostojasi

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet

2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet Tähän käsikirjaan on koottu Ecomiin liittyviä yleisiä aiheita ja toimintatapoja, joiden opiskelemisesta on hyötyä kaikille Ecomin käyttäjille. 2013 2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet Ohjeita käsikirjan

Lisätiedot

Mikäli olet saanut e-kirjan latauslinkin sähköpostilla, seuraa näitä ohjeita e-kirjan lataamisessa.

Mikäli olet saanut e-kirjan latauslinkin sähköpostilla, seuraa näitä ohjeita e-kirjan lataamisessa. E-kirjan latausohje Mikäli olet saanut e-kirjan latauslinkin sähköpostilla, seuraa näitä ohjeita e-kirjan lataamisessa. Pikaohjeet 1. Varmista että tietokoneellesi on asennettu Adobe Digital Editions ohjelma.

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Nero 7:n Windows Vista TM -tuki

Nero 7:n Windows Vista TM -tuki Nero 7:n Windows Vista TM -tuki Nero AG Sivu 1 Tietoja tekijänoikeudesta ja tavaramerkistä Tämä opaskirjanen ja sen sisältö on Nero AG:n omaisuutta ja suojattu tekijänoikeudella. Kaikki oikeudet pidätetään.

Lisätiedot

Aditro Tikon versio 6.2.0 SP1

Aditro Tikon versio 6.2.0 SP1 Tammikuu 2013 1 (6) Aditro Tikon versio 6.2.0 SP1 Ohjelmistomuutokset Tammikuu 2013 2 (6) Sisällysluettelo Tikon versioon 6.2.0 SP1 tehdyt muutokset... 3 1. Kirjanpito ja reskontra (6.2.0 SP1)... 3 1.1.

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 10 Ke 11.2.2015. Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 10 Ke 11.2.2015. Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 10 Ke 11.2.2015 Timo Männikkö Luento 10 Algoritminen ongelman ratkaisu Suunnittelumenetelmät Raaka voima Järjestäminen eli lajittelu Kuplalajittelu Väliinsijoituslajittelu Valintalajittelu

Lisätiedot

Solve ja Nordean verkkopankki

Solve ja Nordean verkkopankki Solve laskutus Sivu 1 Solve ja Nordean verkkopankki Alustavat toimenpiteet (nämä tarvitsee tehdä vain kerran): Hakemiston muodostaminen siirrettäville aineistoille Muodostetaan siirtohakemisto tiedostoille:

Lisätiedot

Brother Image Viewer Android -opas

Brother Image Viewer Android -opas Brother Image Viewer Android -opas Versio 0 FIN Kuvakkeiden selitykset Tässä käyttöoppaassa käytetään seuraavaa kuvaketta: VINKKI Vinkit kertovat, miten eri tilanteissa voi toimia tai miten toimintoa voi

Lisätiedot

Version päivittäminen

Version päivittäminen Version päivittäminen Puh: 02-2767 171 Fax: 02-2767 170 www.ecom.fi asiakaspalvelu@ecom.fi 1 Uuden version haku internetistä ja ohjelmiston rekisteröinti...3 1.1 Ohjelmiston Rekisteröiminen...3 1.2 Internet-rekisteröinnin

Lisätiedot

Testidatan generointi

Testidatan generointi Testidatan generointi Anu Ahonen Kevät 2008 Tämä työ on tehty Creative Commons -lisenssin alla Työn tarkasti 9.4.2008 Jouni Huotari (JAMK/IT) 1 SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS...2 2 TESTIDATAN GENEROINTI

Lisätiedot

Valintanauhan komennot Valintanauhan kussakin välilehdessä on ryhmiä ja kussakin ryhmässä on toisiinsa liittyviä komentoja.

Valintanauhan komennot Valintanauhan kussakin välilehdessä on ryhmiä ja kussakin ryhmässä on toisiinsa liittyviä komentoja. Pikaopas Microsoft Excel 2013 näyttää erilaiselta kuin aiemmat versiot. Tämän oppaan avulla pääset alkuun nopeasti ja saat yleiskuvan uusista ominaisuuksista. Komentojen lisääminen pikatyökaluriville Pidä

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Ryhmäkirjeen hyödyntäminen

Ryhmäkirjeen hyödyntäminen Ryhmäkirjeen hyödyntäminen hannele.rajaniemi@jyu.fi konkkola@cc.jyu.fi Sisältö Joukkokirje-toiminnon (Wordin ja Excelin yhteiskäytön) periaatteet Excel tietolähteenä tutuksi (valmis harjoitustiedosto)

Lisätiedot

1. Tarkastellaan seuraavaa kaaviota

1. Tarkastellaan seuraavaa kaaviota HELSINGIN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN LAITOS JOHDATUS SOVELLUSSUUNNITTELUUN (JSS) 19.12.2001 (H.Laine) 1. Tarkastellaan seuraavaa kaaviota Mitkä seuraavista väitteistä ovat kaavion mukaisia t.s.

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Saapuvien valuuttamaksujen ennakkotiedot Palvelukuvaus

Saapuvien valuuttamaksujen ennakkotiedot Palvelukuvaus Saapuvien valuuttamaksujen ennakkotiedot Palvelukuvaus Sisällys 1 Yleiskuvaus... 3 1.1 Palvelun edut... 3 1.2 Aikataulu... 3 1.3 Virhetilanteet ja yhteydenotto... 3 2 Palvelusopimus ja käyttöönotto...

Lisätiedot

Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014

Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014 Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014 Kirjoita jokaiseen palauttamaasi konseptiin kurssin nimi, kokeen päivämäärä, oma nimi ja opiskelijanumero. Vastaa kaikkiin tehtäviin omille konsepteilleen.

Lisätiedot

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti 1 Kielitoimiston kysely suomen kielen paikallissijojen käytöstä saavutti suuren suosion netinkäyttäjien keskuudessa. Kyselyssä sai valita lauseisiin sopivia

Lisätiedot

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta

Lisätiedot

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö 5. Ensimmäisen asteen ytälö 5. Ensimmäisen asteen yhtälö Aloitetaan antamalla nimi yhtälön osille. Nyt annettavat nimet eivät riipu yhtälön tyypistä tai asteesta. Tarkastellaan seuraavaa yhtälöä. Emme

Lisätiedot

ASCII-taidetta. Intro: Python

ASCII-taidetta. Intro: Python Python 1 ASCII-taidetta All Code Clubs must be registered. Registered clubs appear on the map at codeclubworld.org - if your club is not on the map then visit jumpto.cc/18cplpy to find out what to do.

Lisätiedot

Sähköpostitilin käyttöönotto

Sähköpostitilin käyttöönotto Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 1.0 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi Sivu 1 / 16 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.2 Tietojen

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. H11 Ovien ja kulun valvontajärjestelmän tietokanta

Tiedonhallinnan perusteet. H11 Ovien ja kulun valvontajärjestelmän tietokanta Tiedonhallinnan perusteet H11 Ovien ja kulun valvontajärjestelmän tietokanta Nimi: Mikko Haapanen Opiskelijanumero: 0900568 Ryhmä: T09L Työ tehty: 15.3.2010 Mikko Haapanen 15.3.2010 1(7) 1. Asiakasvaatimukset

Lisätiedot

Seguinin lauta A: 11-19

Seguinin lauta A: 11-19 Lukujen syventäminen Kun lapsi ryhtyy montessorileikkikoulussa syventämään tietouttaan lukualueesta 1-1000, uutena montessorimateriaalina tulevat värihelmet. Värihelmet johdattavat lasta mm. laskutoimituksiin,

Lisätiedot

Oy Oticon Ab. Korvakappale.fi. Käyttöohje

Oy Oticon Ab. Korvakappale.fi. Käyttöohje Oy Oticon Ab Korvakappale.fi Käyttöohje 15 1 Sisältö 2 Yleistä... 3 3 Käyttäjätilit ja kirjautuminen... 3 3.1 Käyttäjätilit... 3 3.2 Pääkäyttäjätilin tilaaminen... 4 3.3 Kirjautuminen... 5 4 Peruskäyttäjän

Lisätiedot

HASP-vianetsintäopas 1

HASP-vianetsintäopas 1 1 HASP-vianetsintäopas Corporate office: Trimble Geospatial Division 10368 Westmoor Drive Westminster, CO 80021 USA www.trimble.com Copyright and trademarks: 2005-2013, Trimble Navigation Limited. All

Lisätiedot

Useimmin kysytyt kysymykset

Useimmin kysytyt kysymykset Useimmin kysytyt kysymykset Versio 1.1 1 1. Mikä mobiilikortti on? Mobiilikortti on matkapuhelimessa toimiva sovellus ja www.mobiilikortti.com osoitteessa oleva palvelu. Sovelluksen avulla voit siirtää

Lisätiedot

PIKAOHJE PRODUCTION SOFTWARE

PIKAOHJE PRODUCTION SOFTWARE Tiny CRM PIKAOHJE PRODUCTION SOFTWARE 30. joulukuuta 2011 Tekijä: Jari Kukkonen Tiny CRM PIKAOHJE YLEISTÄ TinyCRM on Lahden tiede- ja yrityspuiston tarpeisiin räätälöity yksinkertainen asiakkuudenhallintaohjelma,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle TEEMA 1 Tietokoneen peruskäyttö Digikamera Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle Tämä tietopaketti hahmottaa lukijalle, millä tavalla kuvat voidaan siirtää kamerakännykästä tai

Lisätiedot

Excel syventävät harjoitukset 31.8.2015

Excel syventävät harjoitukset 31.8.2015 Yleistä Excel on taulukkolaskentaohjelma. Tämä tarkoittaa sitä että sillä voi laskea laajoja, paljon laskentatehoa vaativia asioita, esimerkiksi fysiikan laboratoriotöiden koetuloksia. Excel-ohjelmalla

Lisätiedot

VIS Online 2.0 version uudistukset

VIS Online 2.0 version uudistukset VIS Online 2.0 version uudistukset Tämä dokumentti kuvaa VIS Online 2.0 julkaisun erot VIS Online 1.0:aan nähden. Dokumentti on tarkoitettu vanhan VIS Online 1.0 version käyttäjille siirryttäessä uuden

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Tikli-projektin avausseminaari

Tikli-projektin avausseminaari Tikli-projektin avausseminaari Toiminnanohjaus 16.9.2008 Salla Brunou, Severa Luennon sisältö 1. Annetut aiheet 2. Omia kokemuksia Severa Oyj Severa -Kasvanut vuodesta 2003 yli 20 hengen yritykseksi -Asiakaskunta:

Lisätiedot

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Mikrotietokone Moderni tietokone Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Sen käyttötarkoitus on yleensä työnteko, kissavideoiden katselu internetistä tai pelien pelaaminen. Tietokoneen

Lisätiedot

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE Ennen palvelinohjelman asennusta perustetaan tarvittavat kansiot. Oikeustasoista share- tai security-tason oikeudet riittävät; molempien oikeustasojen

Lisätiedot