pilke-talo innostaa lapsia ja aikuisia. Isännöitsijä paljon vartijana. Sivulla 9 Ekopisteille tulee nyt kameravalvontaa.

Transkriptio

1 Isännöitsijä paljon vartijana. Sivulla 9 Ekopisteille tulee nyt kameravalvontaa. Sivulla 12 Julkinen tiedote kaikkiin jakelupisteisiin Ranuan eläinpuiston vetonaula. takasivulla Napapiirin Residuum Oy:n asiakaslehti 2012 PELLO Ranua Rovaniemi pilke-talo innostaa lapsia ja aikuisia. juttu pilkkeestä sivuilla 3-5 Ekopisteet & keräysaikataulut Ota talteen! keskiaukeama Osallistu kilpailuun! voita Retropyörä! takasivulla Shortly in english at page 22

2 2012 Komposti on Napapiirin Residuum Oy:n asiakaslehti, joka jaetaan kerran vuodessa toimialueensa koteihin ja yrityksiin. Jakelu on noin lehteä Ranualla, Pellossa ja Rovaniemellä. Sisällysluettelo Hyvät Residuumin asiakkaat Jälleen meillä on mahdollisuus toimittaa Teille uusi asiakaslehti, jossa kerromme yhtiömme palveluista. Säilyttäkää lehdestämme keskiaukeaman Ekopisteet & keräysaikataulut-osa, jotta pääsette hyödyntämään siinä mainittuja kiertäviä keräyksiä ja ekopisteverkostoa tehokkaasti. Eduskunta on hyväksynyt uuden jätelain viime keväänä. Jätelaki ja uudet jäteasetukset aiheuttavat suuria muutoksia toimintaamme tulevaisuudessa. Olemme tehneet kaupunkikonsernin muiden yhtiöiden ja viranomaisten kanssa yhteistyötä laatimalla selvityksen konsernin jätteiden tulevasta käsittelystä. Residuumissa olemme selvitystä hyödyntäen laatineet yhtiölle uuden strategian toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä varten. Tulevista muutoksista voit lukea enemmän sivulta 12. Tiedotus on erittäin tärkeää toiminnassamme ja käytämme eri medioita kertoessamme Teille toimintamme muuttuvista kuvioista. Olemme julkaisemassa yhtiölle uudet nettisivut, josta löydätte kaikki ajankohtaisimmat tiedot. Lisäksi tapahtumista ja aikatauluasioista tiedotamme myös sanomalehdissä. Otamme mielellämme asiakaspalautetta vastaan. Antamanne palautteen ansiosta voimme kehittää toimintaamme. Asiakaslähtöisyys on arvomme. Hyvää kevättä, toimitusjohtaja Juha Torvinen Pääkirjoitus... s. 2 Jopas sattui -sarjakuva... s. 2 Pilke - talo ilmentää rakennuttajansa ympäristölinjauksia... s. 3-5 Puujätteen energiahyötykäyttö ottaa askeleen Rovaniemellä... s. 5 Päivä Jäteautossa... s. 6 Pienille sähkölaitteille lisää vastaanottopisteitä... s. 6 Kierrätysaiheinen katugallup... s. 7 Uusi jätelaki muuttaa pakkausten tuottajavastuuta... s. 7 Pelloplast on maailman pohjoisin tarratehdas... s. 8 Isännöitsijä paljon vartijana... s. 9 Vapaa-ajan huoneistojen omistajille ekomaksut... s. 10 Rovaniemen Energia tutkii tuhkien hyötykäytön mahdollisuuksia... s. 10 Sadattuhannet suomalaiset liikkeellä vaarallisen jätteen kanssa... s. 11 Jätehuolto muutoksessa... s. 12 Mitä ihmettä; Sotkuinen ekopiste harmittaa sekä käyttäjiä, että ylläpitäjiä... s. 12 Ota tämä liite talteen! Yhteiskeräyspisteverkosto Pellossa ja Ranualla s. 13 Näin käytät ekopistettä oikein! s. 13 Toimialueen ekopisteet ja keräysaikataulut > Kiertävä jätteenkeräys > vaarallisten jätteiden keräys > Käytettyjen voiteluöljyjen keräys s Residuum, opiskelijat ja TOP... s. 17 Alakorkalon jäteasema kaapelin pätkinä... s. 18 Yhteisellä asialla puhtaamman ympäristön puolesta... s. 19 Mitä Residuumin vuosi pitää sisällään?... s. 20 Tietoiskut Residuumista... s Shortly in English... s. 22 Reissaajia Ranuan eläinpuistossa... s. 24 Lukijakilpailu... s. 24 Jopas sattui... Lasse katainen

3 Pilke-talo ilmentää rakennuttajansa ympäristölinjauksia Pilke-talo nykyaikaisena, ekologisena ja arkkitehtonisesti kiinnostavana puurakennuksena on näyttävä esimerkki pohjoisten metsien kestävästä käytöstä. Teksti: Viestintätoimisto Lapin Loitsu kuvat: pekka koski/ metsähallitus ja Pia aarnio/ design vimma Ounasjoen törmällä, Arktikumia vastapäätä sijaitseva Pilke-talo kiinnittää ohikulkijoiden katseet näyttävällä puuverhouksellaan. Pilkkeen kaltaiset suuret puiset toimistorakennukset ovat Suomessa vielä harvinaisia, vaikka puurakentamisen työtavat ja tekniikat ovatkin suomalaisille tuttuja pienemmistä puurakennuskohteista. Lokakuussa 2010 valmistuneen Pilke-talon suunnittelun lähtökohtana oli puu, joka liittyy tiiviisti rakennuttajana olleen Metsähallituksen toimintaan. Puu on rakennusmateriaalina kestävä valinta. Puurakenteisen Pilkkeen hiilidioksidipäästöt ovat vain kolmannes vastaavan kokoisen teräs- tai betonirakennuksen päästöistä, rakennuttajainsinööri Teemu Ruotsala kertoo.

4 Halki, poikki ja pinoon Rovaniemen keskustasta Arktikumin aukiota lähestyessä Pilke-talo esittelee ensimmäiseksi julkisivunsa. Pintamateriaali on tummaksi käsiteltyä kuusta, jonka näkyvät syyt tekevät julkisivusta elävän. Lähempää katsellessa huomio kiinnittyy vihreisiin ikkunoiden smyygilautoihin, jotka saavat talon värin muuttumaan katselukulmasta riippuen. Myös ikkunapuitteet ovat puuta. Kurkistus sisätiloihin kertoo ensisilmäyksellä, että avaruus ja luonnonvalo ovat Pilke-talon keskeiset elementit. Suunnittelujälki on ronski ja suuria linjoja korostava. Ilmaus halki, poikki ja pinoon kuvailee ilmettä osuvasti rakennuksen arkkitehtuurista kertovassa esitteessä. Aulan tummassa lattiassa ja sisätilojen erilaisissa puupinnoissa toistuvat julkisivun värit ja materiaalit. Korkeasta ja avarasta tilasta huolimatta ympäristön akustiikka on miellyttävä. Rakennetun ympäristön ja luonnon välisen suhteen tutkiminen on toistuva teema arkkitehtisuunnittelijana toimineen Arkkitehtityöhuone Artto Palo Tikka Rossi Oy:n töissä. Kaikki toimistotilat on suunniteltu siten, että niistä on näkymä ulos Lainaalle, Ounas- ja Kemijoen yhtymäkohtaan. Huoneiden lasiseinien ansiosta jokimaisemat näkyvät myös niihin toimistohuoneisiin, joiden ikkunat katsovat poispäin joesta. Ekologisuus on arkisia valintoja Pilke-talo kätkee sisäänsä useita ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Toimistotilojen ja käytävien lattiat ovat uusiutuvasta luonnonmateriaalista valmistettua linoleumia. Yleisövessojen Durat-tasot taas on tehty osittain kierrätysmateriaalista. Rakennuttajainsinööri Teemu Ruotsala korostaa, että Pilkkeestä on haluttu rakentaa mahdollisimman terve ja ekologinen talo myös pitkällä aikajaksolla. Rakennusvaiheessa panostimme sisäilman laatuun ja energiatehokkuuteen. Pilke on kytketty Rovaniemen Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon. Ilmastointi on lämmön talteen ottava. Sisäilman laatuun ja energiankulutukseen vaikuttaa myös materiaalina käytetty puu. Se imee kosteutta huoneilmasta ja toisaalta luovuttaa sitä takaisin, joten puupinnat tasaavat huoneilman kosteutta ja pienentävät sisäilman kosteushuippuja. Tämä parantaa sisäilman laatua, vähentää ilmanvaihdon tarvetta ja samalla myös energiankulutusta. Ekologisesti kestävät ratkaisut ovat Pilkkeessä lopulta hyvin arkisia tekoja. Jokaisessa työpisteessä on jätevaunu, mihin lajitellaan keräyspaperit: lehdet ja mainokset; toimistopaperit; silputtavat asiakirjat sekä pahvi ja ruskea paperi. Omia tulostimia ei ole, vaan jokaisessa kerroksessa on yhteinen tulostus- ja postitila. Suosimme kaksipuoleista kopiointia ja kierrätämme mustepatruunat, Teemu Ruotsala luettelee ja summaa lopputuloksen: Kun jätteet lajitellaan Metsähallituksen yhteisten periaatteiden mukaan, sekajätettä tulee yllättävän vähän. Oppimisvastaava innostaa kierrättämään Pohjoisten metsien kestävästä käytöstä kertovassa Tiedekeskus Pilkkeessä työskentelevä oppimisvastaava, artenomi (AMK) Piritta Majamäki vastaa tiedekeskuksen oppimisyhteistyöstä sekä oppimissisällöistä ja on innokas kierrättäjä myös vapaa-ajallaan. Kierrätän jätteet, kulutan aikaani kirpputoreilla ja käytän käsitöissäkin mielelläni kierrätettyjä materiaaleja. Viikonloppuna askartelin metsäteemaisen miniatyyrin, johon käytin lähes yksinomaan paperia. Rakastan paperia erityisesti sen ekologisten ominaisuuksien vuoksi. Majamäki pyrkii edistämään kestäviä elämäntapoja myös työssään. Pilkkeeseen hän on suunnitellut muun muassa Kerää pahvi! -työpajan, jossa keksitään uusia käyttötarkoituksia kierrätetylle paperille ja pahville. Työpajassa mietitään ensin, mitä ei voi tehdä paperista ja sitten kokeillaan, voisiko sittenkin. Paperista on kokeiltu tehdä muun muassa nahkatakki, juustohöylä, jääkiekko ja sohva. Erään määritelmän mukaan ihminen oppii 90 % siitä, mitä opettaa toisille. Oppimisinnoittaja Majamäki on itse oppinut hiljattain, että paperimateriaalin voi käyttää uudestaan jopa seitsemän kertaa. Kerää pahvi! -työpajan materiaalina käytetään keräysastiasta löydettyjä pahvilaatikoita, jotka on alunperinkin valmistettu uusiopaperista. On mahtavaa, että Rovaniemelle saadaan paperinkeräyksen tuotantoyksikkö!

5 Puujätteen energiahyötykäyttö ottaa askeleen Rovaniemellä Kevät tuo tullessaan uusia tuulia myös Alakorkalon jäteaseman jätelajien kirjoon. Napapiirin Residuum Oy vastaa asiakaspalautteeseen ottamalla vastaan keväästä lähtien myös erikseen lajiteltua puujätettä. Teksti: Janne alkki / napapiirin residuum oy Pilke pilkkeinä Kerrosala m 2 Bruttoala m 2 Tilavuus m henkilön työtilat asiakaspalvelutiloineen ja näyttelytila 650 m 2 Näyttelytilan lattiassa on kpl 20 cm pituista pölkkyä, yhteensä 26 juoksukilometriä. Julkisivuun on käytetty juoksumetriä 170 ja 70 mm leveää, 28 mm paksua erikoishöylättyä julkisivulautaa. Puuikkunoita 344 kpl, metalli-ikkunaseiniä 2 kpl, väliseinäikkunoita rakennuksen sisällä 514 m 2. Ovia 252 kpl. Puujätteen vastaanotto aloitetaan Alakorkalon jäteasemalla kuluvan vuoden toukokuun alussa. Jäteasema on jo joitakin vuosia vastaanottanut merkittäviä määriä maalaamatonta ja muuten käsittelemätöntä puujätettä käsiteltäväksi ja toimitettavaksi edelleen hyötykäyttöön. Puujätteenä vastaanotetaan jatkossa maalattua ja lakattua puuta sekä laminoituja, viilutettuja ja puristettuja puukuitulevyjä, kuten vaneria, lastulevyä sekä mdf-levyä ja muita näihin rinnastettavia puutuotteita. Olennaisinta on, Raskasmetallit Heavy Metals ettei puun seassa tai sen pinnoitteissa ole käytetty orgaanisia halogeeniyhdisteitä (esim. PVC:tä) eikä raskasmetalleja sisältäviä aineita kuten sinkkiä, kuparia tai kromia sisältäviä maaleja, lakkoja tai puunsuoja-aineita. Nämä ominaisuudet estävät puujätteen energiahyödyntämisen ja se joudutaan tällöin laittamaan rakennusjätteen sekaan tai jopa ongelmajätteeksi. Puujätteen vastaanottohinta on kaatopaikan vastaanottohintaa merkittävästi edullisempi ollen Raskasmetallit on yleisnimitys aineille, jotka ovat ihmisille ja luonnolle myrkyllisiä tai haitallisia. Näistä yleisimpiä ovat kamium (Cd), tallium (Tl), elohopea (Hq), antimoni (Sb), arseeni (As), lyijy (Pb), kromi (Cr), koboltti (Co), kupari (Cu), mangaani (Mn), nikkeli (Ni), sinkki (Zn) ja vanadiini (V). Orgaaniset halogenoidut yhdisteet ovat Fluoria (F), klooria (Cl), bromia (Br) tai jodia (I)sisältävät yhdisteet, kuten esimerkiksi PVC-yhdisteet ja PCB-yhdisteet. PVC tulee sanoista polyvinyylikloridi jota nykyäänkin käytetään muoveissa ja PCB taas sanoista polykloorattu bifenyyli, jota taas käytettiin 70-luvulle asti mm. muovien lisäaineena. Myrkyllisiä dioksiineja sekä Furaaneja voi muodostua kun orgaanisia halogeeneja sisältävillä aineilla käsiteltyä puuta poltetaan epäsuotuisissa palamisolosuhteissa. 55 euroa tuhatta kiloa kohti lisättynä arvonlisäverolla. Yhteensä puujätetonnille kertyy verollista hintaa siis ainoastaan 67,65 euroa, mikä on 45 prosenttia kaatopaikalle sijoittamista halvempaa. Vastaanotto on aluksi kokeiluluonteinen Rovaniemen alueella, ja mahdollisesti myöhemmin laajenee myös yhtiön toimialueen muihin kuntiin. Keräyksessä otetaan vastaan siis maalattua tai lakattua lautaa, rimaa tai listaa, lankkua ja erilaisia maalattuja tai lakattuja levymäisiä puuosia. Puujätteen joukossa saa olla myös puhdasta, käsittelemätöntä puuta. Jätteen tuojan tulee kuitenkin lähtökohtaisesti olla selvillä aina käytetyn maalin tai pinnoitteen ominaisuuksista orgaanisten halogeeniyhdisteiden ja raskasmetallien osalta. Tämä ei aina ole välttämättä helppoa, ja jäteneuvonta auttaa asiassa mahdollisuuksien mukaan. Mikäli epäilee vähänkään näiden ominaisuuksien esiintyvän on parempi kysyä apua jäteneuvonnasta tai vastaanottopisteestä. Yhteystiedot ovat tämän lehden sivulla 21.

6 Pienille sähkölaitteille lisää vastaanottopisteitä Päivä jäteauton kyydissä Keskiviikkona :00 04:30 05:50 06:00 07:00 14:00 15:45 Teksti ja kuvat: Henna Kantola asiakasneuvoja Herätyskello soi ja on aika nousta ylös. Tarkoitukseni on tänään tutustua Ranualla jäteauton kuljettajan työpäivään. Mukaan täytyy ottaa eväät ja termari, sillä päivän aikana tauot pidetään auton kyydissä. Automatka alkaa Rovaniemeltä kohti Ranuaa. Matkalla ei paljon autoja tule vastaan ja pakkastakin on lähtiessä -27 astetta. Taivas on aivan kirkas ja tähdet näkyvät selvästi. Perillä Ranualla käyn mutkan keskustassa. Siellä on vielä hiljaista. Veljekset Leppiahon hallille saapuessani rakennus on pimeä. Jään odottelemaan pihaan Matti Petäjäjärveä, jonka työvuoro on tänään tyhjentää jäteastiat syrjäkylän ajoreitillä Ra_R4_Ke, Pekkala-Teerivaara-Siika-Kämä alueella. Matti saapuu hallille ja ajaa jäteauton ulos hallista, niin minä saan omani lämpimään halliin päiväksi. Vaihdamme muutaman sanan päivän hommista ja lähdemme ajamaan kohti ensimmäistä etappia, Pekkalaa. Matti on työskennellyt Veljekset Leppiaholle noin 5 ja puoli vuotta, joten hän tuntee jo ajoreitit ulkomuistista. Hän ajaa jäteautoa sekä taajamassa että Ranuan kunnan haja-asutusalueella. Työhön kuuluu myös sakokaivojen tyhjennystä sekä konekuljetuksia ynnä muuta kuljetusliikkeen toimintaan liittyvää. Olemme käyneet jo muutamassa pihassa tyhjentämässä jäteastiat. Sain tehtäväkseni seurata ajolistalle merkittyjä paikkoja ja merkitä siihen tarvittavat tiedot kun astia on tyhjennetty. Ajolistalta selviää ajoreitti, asiakkaan nimi, osoite, tyhjennysrytmi sekä jäteastian koko ja määrä, mikäli niitä on useampia. Jäteauton hytistä löytyy pakkarin eli jätepuristimen ohjain, jonka avulla voi säätää työvaloja, jätteen puristusta pakkarissa sekä ohjata tyhjennys kaatopaikalla. Hyvänä työvälineenä toimii myös peruutuskamera, jonka avulla peruutus onnistuu ammattilaiselta vaivattomasti. Jäteastia asetetaan pakkarin perässä olevaan hissiin, joka kippaa astian sisällön auton kyytiin. Tämän jälkeen roskat kaapaistaan pakkarin sisään. Yhdessä pihassa joku ystävällinen mies auttaa Mattia ison jäteastian siirtämisessä ja jutustelee samalla muutaman sanan säästä, pakkasta on tällä hetkellä -36 astetta. Joskus jäteastian viereen on jätetty lisäroskia, jotka merkitään erikseen listalle. Tietoihin lisätään sekin, jos astiakoko on eri kun listalla. Syrjäkylän reitillä matkaa jäteastialta toiselle voi olla pisimmillään noin 10 km. Ettei päivä menisi vain sivusta katsomiseksi ja tietojen kirjaamiseksi saan opetella tyhjentämään muutaman jäteastian pakkariin ja jopa ajaa jäteautoa. Päivän aikana on nähty muutama asiakaskin, he käyvät jututtamassa kuljettajaa kun hän saapuu pihaan. Eräs mieshenkilö kertoi, että hänen mennessään mökille oli töllirukassa vaivaiset kolme astetta lämmintä ja että siellä sitten yö oli vietetty. Ei mikään ihme kun pakkaset ovat olleet tällaiset jo muutaman päivän. Päivää piristi myös naishenkilö joka reippain askelin viiletti kohti autoa roskapussien kanssa, tuumaillen samalla: vaippoja, vaippoja ja vaippoja näitä sitä nyt riittää. Kun päivä alkaa olla pulkassa, totean, että 131 jäteastiaa on tyhjennetty tämän päivän aikana. Mielenkiintoinen ja opettavainen päivä, kiitos Matin! Kotimatka voi alkaa tähtien taas hiljalleen kivutessa taivaalle. Alueellisen jätehuollon ja nykyaikaisen materiaalikierrätyksen palvelutasoa ja helppoa tavoitettavuutta pyritään parantamaan jatkuvalla kehitystyöllä. Teksti: Janne alkki / napapiirin residuum oy Sähkö- ja elektroniikkaromun keräyspisteverkosto saa uusia täydennyksiä, kun Napapiirin Residuum Oy yhdessä ser-tuottajayhteisöiden SERTY RY:N JA ELKER OY:N kanssa aloittavat pienten sähkölaitteiden erilliskeräyksen pilottikokeiluna jäteyhtiön toimialueella. Keräily alkaa syksyllä 2012 ja tulee tapahtumaan suurimpien sähkö- ja elektroniikkalaitteita myyvien liikkeiden tiloissa Pellon, Ranuan ja Rovaniemen alueella. Keräilyyn voivat kuluttajat toimittaa käytöstä poistamiaan pieniä sähkölaitteita, kuten kännyköitä tai vaikkapa kahvinkeittimiä. Ne laitetaan keräyksessä mukana olevien liikkeiden sisätiloissa sijaitseviin keräysastioihin. Isojen valkoisten kodinkoneiden ja televisioiden vastaanottopaikka on edelleen jäteasemilla. Tavoitteena on tehdä pienten sähkölaitteiden palauttaminen kuluttajille mahdollisimman helpoksi sanoo SERtuottajayhteisö ry:n toiminnanjohtaja Arto Puumalainen. Pientä rikkinäistä laitetta, kuten kännykkää tai partakonetta ei ehkä niin helposti tule lähdettyä viemään aivan jäteasemalle asti, mutta kauppareissulle sen mukaan ottaminen on ehkä helpompaa, Puumalainen jatkaa. Muutoksen taustalla on tuleva jätelainsäädännön linjaus, joka edellyttää kaupalta valmiutta vastaanottaa kuluttajan käytöstä poistaman sähkö-ja elektroniikkalaitteen jonka tilalle ostetaan uusi vastaava laite. Määräaika keräyksen järjestämiselle on , mutta Napapiirin Residuum Oy:n toimialueella keräys käynnistyy pilottiprojektina jo tänä syksynä. Haluamme lähteä ajoissa hakemaan kokemuksia keräilyn järjestämisestä ja Napapiirin Residuum on tällä saralla oiva yhteistyökumppani Puumalainen kuvailee. Tässä pilottikokeilussa hankkimamme tieto auttaa meitä keräilyn järjestämisessä koko maan mittakaavassa Puumalainen jatkaa. Keräilyn ajankohdasta ja muista yksityiskohdista kerrotaan lisää loppukesän aikana eri tiedotusvälineissä sekä Napapiirin Residuum Oy:n netti- ja facebook-sivulla. SÄHKÖLAITTEITA MYYVÄ LIIKE, tule mukaan hankkeeseen! Halukkaat sähkölaitteita myyvät liikkeet voivat ilmoittautua mukaan pilottihankkeen keräyspisteiksi osoitteessa asiakaspalvelu@residuum.fi. Ilmoita meille liikkeesi ja yhteyshenkilön tiedot. Kun liike on tuottajayhteisöjen toimesta hyväksytty kokeilun piiriin, toimitamme liikkeeseen keräyksen alkaessa keräilyastiat asianmukaisin ohjein varustettuna. Lisätietoa keräilystä kerrotaan loppukesän aikana eri medioissa. Lisätietoja keräyskokeiluun haluaville yrityksille antavat myös tuottajayhteisöt: SER-tuottajayhteisö ry Arto Puumalainen, puh , arto.puumalainen@serty.fi Elker Oy Sakari Hietala, puh , sakari.hietala@elker.fi

7 Kompostin katugallupissa kyseltiin ihmisten kierrätystottumuksista. Miten jätteet lajitellaan ja onko se vaikeaa? Miten arjen jätekuormaa saisi pienennettyä, löytyykö hyviä kerrätysvinkkejä? Eveliina Rissanen katu gallup ) Jari Vallas Piia Södergård Hannamari Rahkonen Jari Vallas Henkilökohtaisesti emme lajittele roskia, mutta yrityksessäni Tuhattorilla kylläkin. Kun ostamme jonkin jäämistön, niin lajittelemme tavarat sellaisiin, jotka myydään ja loput asetellaan oven viereen vapaasti otettaviksi. Johonkin ne aina yön aikana häipyy, eli roskapönttöön meiltä ei mene juuri mitään. Puu viedään murskattavaksi, metalli Pyhäjärvelle ja pahvit viedään Heikkiselle. Jonkinlainen synti on se, että jos lasia ei ole erityisen paljoa, laitetaan se samaan astiaan muiden roskien kanssa. Piia Södergård Kotona jätteet lajitellaan niin moneen eriin roskikseen, kuin siitä läheltä löytyy, itseä lähinnä oleva ekopiste on erittäin tuttu. Jätteiden lajitteleminen on helppoa, mutta energiansäästölamppuja on kertynyt kaappiin tosi paljon, sillä en tiedä mihin ne pitäisi viedä. Tavalliseen roskikseenkaan niitä ei viitsi nakata, sillä sinne ne tuskin kuuluvat. Tyhjistä maitopurkeista saa aikaiseksi tosi hyviä biojäteastioita ja vanhoista hopealusikoista voi tehdä upeita koruja. Mira Metsälehto Kaikki mahdolliset roskat kierrätetään, mitä taloyhtiössä vain voi. Pahvi, paperi, lasi, metalli ja biojäte, ne minä lajittelen. Patterit vien niille erikseen osoitetulle keräyspisteelle. Hehkulamppuja minä olen kerännyt, mutta minä en tiedä, mihin ne pitäisi viedä? Kierrättäminen ei ole vaikeaa, mutta tilanahtaus iskee joskus. Erilaiset pussit ja purnukat vievät melko paljon tilaa kaapeista. Jos on vähänkään luova ihminen, voi tavaroista tehdä mitä vain, ei niitä ole pakko heittää roskiin. Löytyyhän sitten myös kirpputoreja, joihin voi antaa itselle tarpeettomia tavaroita. Ei tarvitse itse lajitella, tai myydä, eikä varsinkaan heittää pois. Itse olen sellainen askartelija ja näen kaikessa jonkin piilevän mahdollisuuden. Hannamari Rahkonen Me kierrätämme lasin ja yritämme kierrättää myös biojätteen. Saimme juuri biojäteastian asunnon nurkille ja nyt opettelemme sen käyttöä. Lähin ekopiste ei kylläkään ole tiedossa. Kierrättäminen ei oikeastaan ole vaikeaa, hommasimme vaan roskakaappiin lisää ämpäreitä ja biojätepusseja. Ongelmallisimpia kierrätettäviä ovat erilaiset kodinkoneet, mutta niitä ei onneksi tarvitse kovin usein hävittää. Kirpputoreja pyrin käyttämään usein ja sanomalehdistä saa hyviä biojätepusseja, jos sellaisia ei halua ostaa. Mira Metsälehto Eveliina Rissanen Meidän perheessämme jätteet lajitellaan biojätteisiin, laseihin, pattereihin, palaviin jätteisiin ja muihin roskiin. Olemme juuri muuttaneet, mutta tiedän jo missä on lähin ekopiste, se on Citymarketin vieressä. Aikaisemmin asuimme sellaisessa taloyhtiössä, jossa oli biojäteastiat ja kaikki, silloin kierrättäminen oli helppoa. Väliaikaisasunnossa ei juurikaan ollut mahdollisuutta kierrättämiseen, mutta silloinkin se on paljon siitä kiinni, miten itse jaksaa huolehtia asiasta. Koirat ovat tosi hyviä kierrätyksen kannalta. Lähes kaikki lapsilta jäävä ruoka, menee koirien suihin. Perunankuoria nekään eivät silti niele, eli eivät ne mitään jätemyllyjä sentään ole. Teksti ja kuvat: Juha-Pekka Koivuranta voimaan tuleva uusi jätelaki muuttaa merkittävästi pakkausten tuottajavastuuta. Se vaatii, että tuottajat, eli pakkauksia käyttävä teollisuus ja pakattuja tuotteita maahantuovat yritykset, vastaavat elinkeinoelämän pakkausten lisäksi myös pakkausten kuluttajakeräyksen järjestämisestä ja kerätyn jätteen kierrätyksestä. Tuottajien on järjestettävä pakkausten aluekeräys kaikkialla Suomessa mennessä. Uusi jätelaki muuttaa pakkausten tuottajavastuuta Nykyisin pakkausten alueellisesta keräyksestä (jäljempänä aluekeräyksestä) vastaavat pääosin kuntien jätelaitokset. Kaikkiaan Suomessa on yli ekopistettä lasille ja metallille sekä noin ekopistettä kartongille. Kaikki Suomen kierrätyspisteet löytyvät Jätelaitosyhdistys ry:n Kierrätys.info -palvelusta ( Teksti: Timo Hämäläinen, Jätelaitosyhdistys ry JLY Uusi jätelaki velvoittaa pakkausten tuottajia järjestämään riittävän laajan valtakunnallisen ekopisteiden verkoston. Tuottajilta vaadittavan keräysverkoston laajuus määritetään myöhemmin vuoden 2012 tai 2013 aikana annettavalla pakkausasetuksella. Uusi jätelaki ja sen määrittelemä pakkausten tuottajavastuu korostaa tarvetta jätehuollon vastuullisten toimi- joiden väliseen yhteistyöhön. Nykyiset kuntien jätelaitosten perustamat ja ylläpitämät ekopisteet muodostavat varmasti jatkossakin tehokkaan vastaanottoverkoston. Ekopisteitä on tulevaisuudessa perusteltua keskittää ihmisten luonnollisten asiointireittien ja esimerkiksi vähittäiskauppojen yhteyteen. Jätelaitokset ovat tuolloinkin usein luontevia yhteistyökumppaneita. Pakkausalan tuottajayhteisöjen, kaupan sekä kuntien jätelaitosten yhteinen selvitys käynnistyi Tampereen ja Kuopion seuduilla tammikuun ensimmäisellä viikolla. Ekopistepilotti päättyy elo-syyskuussa Hankkeessa kerätään tietoa uuden jätelain mukaisesta pakkausjätteiden keräyksestä ja hahmotellaan toimintamallia osapuolten yhteistyölle. Pakkausten tuottajavastuussa olevat yritykset ovat perustaneet useita tuottajayhteisöjä. Tuottajayhteisöt vastaavat käytännössä pakkausten keräyksen ja kierrätyksen organisoinnista. Jokaiselle pakkausmateriaalille on oma tuottajayhteisönsä: Suomen Kuitukierrätys Oy kartongille, Suomen Teollisuuskuitu Oy paperipohjaisille teollisuuspakkauksille, Suomen Uusiomuovi Oy muoville, Suomen Keräyslasiyhdistys ry lasille, Mepak-Kierrätys Oy metallille, Suomen Palautuspakkaus Oy pantillisille juomapakkauksille, Puupakkausten Kierrätys PPK Oy puupakkauksille. Ajantasaiset Suomen lait löytyvät netistä:

8 Pelloplast on maailman pohjoisin tarratehdas Pellolaiset voivat ylpeydellä kertoa että heidän kunnassaan sijaitsee maailman pohjoisin ja pohjoismaiden ainoa tarratehdas. Pelloplast on erilaisten muovikalvojen tarraliimaukseen, laminointiin ja leikkaamiseen erikoistunut tehdas, joka työllistää tällä hetkellä 16 työntekijää. teksti: Erika Barsk Kuvat: Napapiirin residuum Oy Tarratehtaan 40-vuotinen taival Paljon mahtuu tarratehtaan historiaan. Kun tehdas aloitti 1970-luvun alkupuolella, sen päätuotteina olivat ikkunoiden vaahtomuovitiivisteet ja ikkunateipit. 70-luvun puolivälissä Pelloplast aloitti uuden tuotteen, kirjamuovin tuotekehittelyn luvun alussa ikkunoiden tiivistyksessä alettiin käyttää kumitiivistettä, joka syrjäytti vaahtomuovin. Ammattikäyttöön kehitetystä kirjanpäällystysmuovista tuli Pelloplast Oy:n uusi päätuote lukujen taitteessa tehdas teki suuren investoinnin, joka mahdollisti heille kokonaan uuden tuotteen, pintasuojakalvon. Tällä hetkellä pintasuojakalvot ovat Pelloplastin tuoteryhmistä suurin, mutta toisena päätuoteryhmänä on edelleen ammattilaisten, esimerkiksi kirjastojen, käyttämä kirjamuovi. Vastikään Pelloplast investoi myös painokoneen, jolla on mahdollista painaa esimerkiksi pintasuojakalvoihin usein tarvittavaa suuntanuolta tai asiakaskohtaista logoa. Kirjamuoveja, kontaktimuoveja sekä kestäviä karttoja Ammattikäyttöön tarkoitetun kirjamuovin lisäksi Pelloplast valmistaa myös kuluttajille suunniteltua laadukasta kontaktimuovia. Koululaiskäytössä suosittua kontaktimuovia käytetään suojaamaan koulukirjat lialta, kosteudelta ja kulumiselta. Kirjojen päällystäminen kirjamuovilla pidentää huomattavasti kirjojen käyttöikää, mikä taas on todellinen ekoteko. Yrityksen itseliimautuvien kirjamuovien ja kontaktimuovien valmistuksessa käytetään PP- tai PVC-ftalaatiton- pohjaista muovikalvoa ja liimana vesiohenteista akryylipohjaista tarraliimaa. Pelloplastin kirjanpäällystystuotteiden ominaisuuksiin kuuluu jämäkän, helposti levittyvän kalvon lisäksi muun muassa pieniä korjauksia helpottava viive liiman tarttumisessa. Kirjamuovien tuoteperheeseen kuuluu myös itsekiinnittyvä karttamuovi, joka soveltuu hyvin muun muassa karttojen, piirustusten, ilmakuvien ja julisteiden suojaamiseen. Karttamuovi on merkintäkelpoista, UV-suojattua mattapintaista erikoiskalvoa. Karttamuovi pidentää kartan käyttöikää. Uusiomateriaalit tuotteiden valmistuksessa Pelloplast huomioi tuotannossaan myös uusiomateriaalien käytön muun muassa korvaamalla uuden paperin käytön osaksi kierrätyspaperista tehdyllä paperilla. Uusioraaka-aineiden käyttöä on testattu niin ikään yrityksen käyttämissä kalvoissa, mutta tällä hetkellä uusiomuovista valmistettava kalvo ei ole teknisiltä ominaisuuksiltaan tarpeeksi hyvä eikä näin ollen pysty takaamaan laadukkaita, toimivia tuotteita. Pelloplastin tuotekehitys pysyttelee kuitenkin tässäkin suhteessa ajan hermolla. Pelloplastin jätehuolto Sen lisäksi, että yritys selvästikin välittää ympäristöstä valitsemalla ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon muun muassa tuotteiden valmistuksessa käytettävissä liimoissa, huomioi se myös monta seikkaa jätehuoltonsa järjestämisessä. Tuotteiden valmistuksessa ylijäävä muovi kerätään erilleen ja toimitetaan uusioraaka-aineeksi muun muassa terassilautojen ja puiston penkkeihin käytettäviin muovilankkuihin. Toiminnassa tuleva puhdas puujäte toimitetaan erikseen energiahyötykäyttöön. Pelloplastilla on myös sopimus valtakunnallisesti tunnetun Ekokem Oy Ab:n kanssa. Pelloplastia maailmalle Tehdas aloitti vientinsä jo vuonna 1984, jolloin ensimmäiset sopimukset syntyivät Norjaan ja Ruotsiin. Tänä päivänä puolet kaikista tehtaan valmistamista tuotteista viedään ulkomaille. Pelloplast Oy:llä on tällä hetkellä vakituista vientiä yhteensä 13 eri maahan. Pääosa viennistä suuntautuu edelleen Pohjoismaihin, mutta tuotteita viedään myös muualle Eurooppaan ja kauemmaksikin. Toimitusjohtaja Tero Lassila kertoo, että yrityksellä on takanaan vuosien ammattitaito sekä jatkuva kehitystyö ja hyvät tuotantolaitteet. Toimintamme ja tuotteemme ovat korkeasta laadustaan tunnettuja. Kovenevilla markkinoilla panostamme toimintaamme ja tuotteidemme laatuun.

9 Isännöitsijä paljon vartijana Isännöitsijä auttaa yhtiöitä vähentämään jätehuollon kustannuksia. Isännöintitehtävien vaatimustaso on korkea. Isännöitsijältä odotetaan osaamista asiakaspalvelusta, viestinnästä, talouden johtamisesta, juridiikasta ja hallinnosta sekä ymmärrystä tekniikasta ja korjausrakentamisesta. Kaikkeen muuhun olen joutunut paitsi kätilöksi, ammatti-isännöitsijän tutkinnon (AIT) suorittanut Tarja Väihkönen Arenna Oy:stä naurahtaa kollegaansa lainaten. Käytännössä isännöinti on asiantuntijapalvelua, asioiden valmistelua ja esittelyä hallitukselle ja yhtiökokoukselle sekä näiden päätösten toteuttamista. Kevät on isännöitsijöiden kokoussesonkiaikaa, kesällä alkavat yhtiöissä päätetyt remontit ja syksyllä ennen tilinpäätöskauden alkamista katsotaan, miten vuosi on mennyt ja ovatko rahat riittäneet. Paljon on myös niin sanottua sosiaalista isännöintiä, neuvoa pyydetään mitä erilaisimpiin tilanteisiin. Jätehuollosta tukea isännöitsijän työhön Yleisimmän jätehuoltoon liittyvän haasteen isännöitsijä kohtaa roska-astialla. Sekajäte on kallista käsiteltävää, mutta en tiedä, miten kallista sen pitäisi olla, että ihmiset ymmärtäisivät lajittelun tärkeyden. Joissain taloissa sekajäte on aina täynnä ja kierrätysastiat huutavat tyhjyyttään, mikä johtaa jätekustannusten nousuun, Väihkönen harmittelee. Kun keväällä aurinko sulattaa lumen ja ihmiset alkavat siivota varastojaan, useissa yhtiöissä pihalle tilataan vaihtolava. Saamme jätehuoltofirmoilta hyvät ohjeet siihen, mitä vaihtolavalle saa laittaa ja mitä ei, ja asukkaat noudattavatkin näitä ohjeita hyvin. Jostain syystä kuitenkin arkinen jätteiden lajittelu ontuu. Jätekatoksiin tuodaan televisioita, sohvia, jääkaappeja ja remontista aiheutuneita purkujätteitä, jotka tulisi itse viedä kierrätykseen, koska yhtiön jäteastiat ovat vain talousjätettä varten. Kun tästä aiheutuneet ylimääräiset kustannukset peritään neliöiden tai osakkeiden määrän mukaan, se aiheuttaa tietysti närää niissä asukkaissa, jotka toimivat oikein. Isännöitsijä auttaa mielellään yhtiöitä vähentämään jätehuollon kustannuksia, mutta aloitteen on tultava asukkailta itseltään. Näkyvät tulokset palkitsevat niin asukkaat kuin isännöitsijänkin. Parissa pienemmässä kohteessa, joista toinen on neljäntoista perheen rivitalo ja toinen kahdeksan perheen pienkerrostalo, alettiin lajitella kartonki erikseen ja hyvin nopeasti saatiin laittaa yksi sekajäteastia pois. Esimerkiksi maitopurkithan vievät sekajätteessä hirveästi tilaa. Ilolla seurasin, miten asukkaat ottivat lajittelun omaksi asiakseen. Jos ihmisellä on se käsitys, että lajiteltukin jäte kerätään lopulta samaan autoon, isännöitsijän on vaikea muuttaa mielikuvaa, Väihkönen pohtii. Jäteneuvonnan puoleen hän ei ole tähän mennessä kääntynyt, mutta aikoo nyt liittyä isännöitsijöiden sähköpostijakelulistalle. Siitäkin voisi olla apua, jos jäteneuvoja tulisi yhtiökokoukseen kertomaan näistä aiheista. Sitä kautta asukkaat voisivat saada enemmän tietoa. Eikä sen tarvitsisi mikään virallinen tilaisuus olla. Voisihan jäteneuvoja pyörähtää vaikka asukasillassakin. Teksti: lapin loitsu kuva: pia aarnio/ design vimma Isännöitsijä; haluatko jätehuollon ajankohtaistiedotteet sähköpostiisi? Kevätsiivoukset edessä tai piha-alueella kaadetaan risukkoa? Mistä ajan tasalla olevat tiedot asukkaille? Roska-katokseen tuotu taas huonekaluja, joista jätteen kuljetusyritys on perinyt lisämaksua. Saisikohan eteisaulan seinälle lähimpiä vastaanottopaikkoja ja katokseen lajitteluohjeita? Näihin kysymyksiin ja moniin muihin voi isännöitsijä saada vastaukset ja materiaalit veloituksetta liittymällä Napapiirin Residuumin isännöitsijöille suunnatulle jakelulistalle. Lähettämällä yhteystietosi Napapiirin Residuumille pysyt ajan tasalla isännöimiesi taloyhtiöiden jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Residuum lähettää listalla oleville yhteystiedoille ajankohtaistiedotteita, joista vastaanottaja voi poimia tarvitsemansa tiedot helposti vaikkapa tulostaa eteisten ilmoitustauluille tai lähettää edelleen taloyhtiöiden jäsenille tiedoksi. Kyllä, haluan liittyä tiedotteiden saajiin! Yhteystiedot voit ilmoittaa lähettämällä viestin isännöitsijöiden jakelulistalle liittymisestä neuvonnan sähköpostiin neuvonta@residuum.fi soittamalla numeroon (arkisin klo 9-15) postitse: Kirjoita seuraavat tiedot kuoreen vastaanottajaksi, niin kirjeesi tulee perille ilman postimerkkiä. Kirjemerkin kohtaan teksti: Vastaanottaja maksaa postimaksun. Osoitekenttään: Napapiirin Residuum Oy, Tunnus , VASTAUSLÄHETYS

10 Rovaniemen Energia tutkii tuhkien hyötykäytön mahdollisuuksia Rovaniemen Energian kiinteän polttoaineen laitoksilla syntyy vuosittain tuhkia noin tonnia. Tuhkien hyödyntämismahdollisuuksia on selvitetty jo pitemmän aikaa. Vapaa-ajan huoneistojen omistajille ekomaksut Vaatimukset jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiselle ja hyötykäytön edistämiselle tulevat lainsäädännöstä ja laitosten ympäristöluvista. Vuoden 2011 alkuun asti tuhkat on pääasiassa läjitetty Suksiaavan tuhkanläjitysalueelle. Tuhkat siirtyivät jäteveron piiriin vuoden 2011 alusta, minkä myötä kaatopaikalle läjitetyistä tuhkista maksettiin jäteveroa 40 tonnilta. Vuonna 2013 jäteveron määrä nousee 10 tonnilta ja on siis jatkossa 50 tonnilta. Kaukolämmöntarpeen kasvun ja Mustikkamaan voimalaitoshankkeen myötä vuosittaiset tuhkamäärät tulevat kasvamaan noin tonniin. Tuhkien hyötykäyttömahdollisuuksista on tekeillä diplomityö Puun ja turpeen seospolton vaikutus tuhkan hyötykäyttökohteisiin, jossa selvitetään tuhkien ominaisuuksia sekä teoreettisen aineiston ja Suosiolan voimalaitoksella, eri polttoainesuhteilla tehtävien koeajojen ja niistä otettavien tuhkanäytteiden avulla. Suosiolan voimalaitoksen ja Suksiaavalle läjitettyjen tuhkien laatua on selvitetty myös konsultin toimesta. Tulokset osoittavat, että Suosiolan voimalaitoksella syntyvä pohja- ja lentotuhka soveltuu käytettäväksi maarakentamisessa ja Suosiolan lentotuhka täyttää lannoiteasetuksen vaatimukset metsätaloudessa käytettävälle tuhkalannoitteelle. Myös Suksiaavalle läjitettyjä tuhkia voidaan hyödyntää maarakentamisessa. Suosiolan tuhkia hyödynnettiin viime vuonna Suosiolan lisäalueen pohjarakenteissa ja tuhkia tullaan hyödyntämään myös Mustikkamaan voimalaitosalueen pohja- ja tierakenteissa. Tuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia on selvitetty myös Napapiirin Residuumin, Napapiirin Veden ja Rovaniemen Energian yhteisessä RENEWA-hankkeessa. Maarakennus- ja lannoitehyödyntämisen lisäksi tuhkia voitaisiin käyttää niiden laadusta riippuen esimerkiksi käytöstä poistettujen kaatopaikkojen peitossa, kaivosteollisuudessa louhosten ja kaivoskuilujen täytössä, lietteen käsittelyssä, kompostoinnissa, asvaltin ja betonin lisäaineena ja vedenkäsittelyssä. Tuhkien käsittelymenetelmistä ja uusista hyödyntämismahdollisuuksista on parhaillaan meneillään ja suunnitteilla useita tutkimushankkeita. Teksti: satu pekkala, Rovaniemen energia Pellon, Ranuan ja Rovaniemen kunnissa sijaitsevista vapaa-ajan asuinhuoneistoista, eli tutummin kesämökeistä ja loma-osakkeista peritään vuosittaista jätehuollon perusmaksua eli ekomaksua. Lasku lähetetään huoneiston omistavalle henkilölle. Maksun määrä on 14,76 euroa/vuosi/huoneisto ja sillä katetaan hyötyjätehuollon, vaarallisten jätteiden jätehuollon ja jäteneuvonnan palvelujen tuottamisesta aiheutuvia kuluja. Ekomaksu on osa kuntien teknisten lautakuntien hyväksymiä jätemaksutaksoja. Mitä palveluja ekomaksuilla saa? Nykyinen jätelainsäädäntö edellyttää, että asumisessa syntyneistä jätteistä tulee hyötykäyttöön kelpaavat jätteet lajitella, kerätä erikseen ja toimittaa hyötykäyttöön, ellei siitä aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Laki velvoittaa myös lajittelemaan vaaralliset jätteet (ent. nimeltään ongelmajätteet) muusta jätteestä erilleen ja toimittamaan ne lähimpään asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Ekomaksulla nämä velvollisuudet pystytään hoitamaan kohtuullisin kustannuksin ilman että yksittäiselle jätteentuottajalle muodostuisi liian suuria taloudellisia rasitteita. Ekomaksuilla tuotettujen neuvontapalveluiden ja erilaisten neuvontamateriaalien avulla Pellon, Ranuan ja Rovaniemen alueen mökkiläiset voivat lajitella jätteensä oikeaoppisesti, jotta mahdollisimman suuri osuus jätteistä saadaan hyödynnettyä. Jäteasemille kotitaloudet ja mökkiläiset saavat tuoda ilman erillistä veloitusta risu- ja oksajätteet, haravointijätteet, puhtaan puujätteen, metallin, sähkö- ja elektroniikkaromut, kodin vaaralliset jätteet (eli ongelmajätteet), kestopuun, käytetyt ajoneuvojen renkaat, keräyspaperin, -kartongin ja -lasin (ei tasolasi) sekä pahvijätteet. Ekopisteverkoston ylläpito ja kehittäminen tuotetaan ekomaksuilla. Suurimmalle osalle ekopisteistä voi viedä lajitellun paperin, kartongin, lasin sekä metallin. Joiltakin ekopisteiltä löytyy keräysastia myös vanhoille paristoille. Ilmainen jäteneuvontanumero palvelee jätehuoltoon liittyvissä kysymyksissä arkisin klo Internetsivuillemme on myös koottu huima määrä neuvoa antavaa tietoa ja on siellä käytettävissä ympäri vuorokauden. Jätehuoltoon, kierrättämiseen ja jätteensynnyn ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä voi myös surffata facebook sivulle tai laittaa kysymyksiä ja palautetta tulemaan kirjeitse tai sähköpostitse. Älä epäröi ottaa yhteyttä, mikäli jokin asia askarruttaa. Ekomaksuilla toimitetaan apteekkeihin kerätyt vanhat lääkkeet hävitettäväksi turvallisesti. Erilaisiin jätteiden keräyskierroksiin on helppo palauttaa niin mökin kuin vakituisenkin asunnon jätteitä. Katso lisätiedot tämän kesän keräyskierroksista lehden keskiaukeamalta. Teksti: aila kauppila/ Napapiirin residuum oy

11 Vaarallinen jäte voi vaikuttaa pieneltä ja harmittomalta, mutta aiheuttaa väärään paikkaan joutuessaan suurta haittaa terveydelle ja ympäristölle. Kotitalouksien tyypillisiä vaarallisia jätteitä ovat mm. lääkejäte, jäteöljy, paristot ja kannettavat akut, ajoneuvoakut ja maalijäte. Lisätietoa: LAJITTELE VAARALLINEN JÄTE OIKEIN JA TUO SE KERÄYKSEEN. Sadattuhannet suomalaiset liikkeellä vaarallisen jätteen kanssa Vähintään vaarallisen jätteen tuojaa aktivoituu tänäkin keväänä huhtitoukokuussa ja suuntaa kohti kuntien ja tuottajayhteisöjen vaarallisen jätteen keräyspaikkoja. Kiertävät keräysautot kokoavat lähes kansantapahtuman kaltaisen ihmispaljouden pysähdyspaikoillaan. teksti: Marko Laakkonen/tiedottaja, JLY (jätelaitosyhdistys) Useat ihmiset kokevat vaarallisen jätteen tuomisen keräykseen tärkeäksi ja keväisin aktiivisuus kasvaa tälläkin saralla. Osa kuluttajista ja yrityksistä ei kuitenkaan tiedä, miten toimia, tai ei muusta syystä tuo vaarallisia jätteitä keräykseen. Keräykseen Ratkaisuja mittojen mukaan. Tarjoamme alueesi teollisuudelle jäte- ja ympäristönhuollon kokonaisratkaisuja, jotka on mitoitettu yrityksesi tarpeiden mukaan. Soita ja kysy lisää! puh tuomisen tehostamiseksi Jätelaitosyhdistys (JLY), Vesilaitosyhdistys (VVY) ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kokosivat valtakunnallisen Pieni mutta vaarallinen -kampanjan, joka on suunnattu kuluttajille ja pk-yrityksille. Kuluttajakampanja alkoi 2.4. ja jatkuu eri paikkakunnilla keräysautokierroksien aikataulujen mukaisesti. Kampanjassa on mukana 28 kuntien jätelaitosta ja -yhtiötä Lapista eteläisimpään Suomeen asti, useita vesihuoltolaitoksia, paristojen ja kannettavien akkujen keräyksestä vastaava tuottajayhteisö Recser Oy ja ajoneuvoakkuja keräävä tuottajayhteisö Akkukierrätys Pb Oy. Omilla ilmoituskanavillaan mukana ovat lisäksi Apteekkariliitto, Yliopiston Apteekki ja Pfizer Oy. Asiantuntijaroolissa mukana on Ekokem. VVY:n osalta tempaus on Baltic Sea Action Groupille (BSAG) tehty sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi ja HSY:n osalta vastaus Itämerihaasteeseen. Kampanjan yhtenä tavoitteena on estää viemäriverkostoihin ja vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Kampanja pyrkii herättämään ihmisiä kiinnittämään huomiota vaarallisiin jätteisiin ja kannustamaan niiden oikeaan lajitteluun ja palauttamiseen. Kampanja näkyy muun muassa netissä, radiossa ja apteekeissa. Pk-yrityksille on tuotettu tiivis opas kuudelle eri toimialalle. Ongelmajäte on nyt vaarallinen jäte - pienikin on vaarallinen Vaarallinen jäte on aiemmin tunnettu nimellä ongelmajäte. Uusi termi kuvaa paremmin asiaa. Vaarallinen jäte voi aiheuttaa väärässä paikassa jo pieninä määrinä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kotien tavallisimpia vaarallisia jätteitä ovat lääkejätteet, osa paristoista ja ladattavat akut, ajoneuvoakut, energiansäästölamput ja loisteputket, maalijätteet, liuottimet, lakat ja jäteöljyt. Lisätietoa Vaarallisista jätteistä Vaarallisten jätteiden keräys Kotitalouksien vaarallisia jätteitä voi tuoda maksutta keräykseen ympäri vuoden. Koko maan keräyspaikat löytyvät osoitteesta Paristot voi palauttaa niitä myyviin kauppoihin ja lääkkeet apteekkiin. Yritysten vaarallisten jätteiden keräys on pääosin maksullista. Lisätiedot: JLY: Tiedottaja Marko Laakkonen, , marko.laakkonen@jly.fi VVY: Vesihuoltoinsinööri Saijariina Toivikko, , saijariina.toivikko@vvy.fi HSY: Vaarallinen jäte -palvelujen vastaava Leif Bergström, , leif.bergstrom@hsy.fi Valvontainsinööri Heli Lindberg, , heli.lindberg@hsy.fi

12 Jätehuolto muutoksessa Olemme Residuumin hallituksen ja henkilöstön kanssa laatineet yhtiölle uuden strategian. Yhtiön arvoja ovat asiakaslähtöisyys, kunnioitus, rohkeus kehittyä ja taloudellisuus. Visionamme on olla rohkeasti kehittävä, luottamusta herättävä ja vakavarainen jätehuollon aktiivinen toimija Lapin alueella. Strategiseen suunnitteluun liittyen olemme Rovaniemen kaupungin muiden konserniyhtiöiden kanssa toteuttaneet RENEWA- selvitystyön. Työn tavoitteena oli selvittää Napapiirin Residuum Oy:n toiminta-alueella (Rovaniemellä, Pellossa ja Ranualla) syntyvien ja käsiteltävien jätteiden hyötykäytön vaihtoehdot sekä laatia toteutuskelpoisista hyötykäyttövaihtoehdoista taloudelliset laskelmat. Energiakäytön vaihtoehtoina huomioitiin jätejakeiden hyödyntäminen toiminta-alueella sekä mahdollinen kuljettaminen Ouluun, Ruotsiin tai muihun jätejakeita vastaanottaviin laitoksiin. RENEWA- selvitystä hyödynsimme tehdessämme strategisia linjauksia muuttuvassa ja kehittyvässä jätehuollossamme. Uusi jätelaki hyväksyttiin viime keväänä ja tulee voimaan uusine asetuksineen tämän vuoden toukokuusta alkaen. Säädökset edellyttävät yhtiössämme uusia toimintalinjauksia ja muutoksia palveluissa. Säädösten etusijajärjestyksen mukaan jätteen syntyä on ehkäistävä, jätettä on uudelleenkäytettävä, kierrätettävä ja hyödynnettävä energiana. Kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen vero nousee vuoden 2013 alusta lukien kymmenellä eurolla, eli 50 euroon jätetonnia kohden. Lisäksi vuonna 2016 orgaanisen jätteen loppusijoittaminen kaatopaikalle on lopetettava lainsäädännön määräyksillä. Edellä mainituista säädöksistä johtuen jätteen kaatopaikkasijoitus vähenee alle 10 prosenttiin nykyisestä kokonaisjätemäärästä vuoteen 2016 mennessä. Pakkausjätteen tuottajavastuuvelvoite alkaa lainsäädännön perusteella vuonna Nykyisessä toiminnassa Residuum tukee sopimuksin ja oman mm. ekopiste- ja jäteasematoiminnan avulla tuottajavastuun toteutumista. Asiakaslähtöisyyden näkökulmasta edullisinta on hyödyntää tuottajavastuujärjestelmää myös pakkausjätteen osalta. Siten asiakas saa vähennettyä hänelle kalliimpien käsittelymuotojen jätemäärää. Rakennusjätteelle on järjestettävä erillinen käsittely, jossa jätemassasta erotetaan energialaitoksella ja maarakenteissa tai muuna materiaalina hyödynnettävät aineet. Jäljelle jäävä uudelleen käyttöön tai kierrätykseen kelpaamaton jäte loppusijoitetaan kaatopaikalle. Orgaaninen sekajäte, mikä ei sovellu uudelleen käyttöön tai kierrätykseen, hyödynnetään energiana. Lähimmät polttokelpoisen sekajätteen vastaanottoa ja energiakäyttöä varten rakennetut laitokset ovat Ruotsissa ja rakenteilla oleva Ekovoimala Oulussa. Näiden polttolaitosten välillä käydään lähiaikoina tarjouskilpailu myös Residuumin hallinnoimista jätteistä. Lietteiden, biojätteen ja tuhkien mahdollisen yhteiskäsittelyn osalta Rovaniemen kaupungin konserniyhtiöt ovat tilanneet yleissuunnitelmat, kustannusarvion ja kannattavuuslaskelmat. Mahdollisia uusia käsittelyvaihtoehtoja kustannuksineen verrataan nykyisiin käsittelymuotoihin ja sen jälkeen ratkaistaan näiden materiaalien tulevaisuuden käsittelymuodot. Uuden jätelain mukaan Residuumin toiminta-alueelle on perustettava yksi kuntien yhteinen jätelautakunta, joka korvaa aikaisemmat kuntien omat jätelautakunnat. Jätelautakunnan tehtävää ovat kevääseen saakka hoitaneet kunkin kunnan tekniset lautakunnat. Uudelle yhteiselle jätelautakunnalle siirretään laissa sille määrätyt tehtävät. Lautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset on maksettava jätemaksutuloilla. Yhteisen jätelautakunnan perustamisen jälkeen pyritään laatimaan Residuumin toiminta-alueelle yksi yhteinen jätetaksa ja yhdet jätehuoltomääräykset. Ennen yhteistä lautakuntaa on kullakin osakaskunnalla ollut oma taksa ja jätehuollon määräykset. Yhden lautakunnan mallin toivotaan helpottavan yhteistyötä asiakkaiden, yhtiön ja viranomaistahon välillä. Saman taksan ja samojen määräysten tulkitseminen yhtiön eri alueilla toteuttaa myös tasaarvoisempien palvelujen toteutumista kaikille asiakkaillemme. Uusi laki edellyttää ajantasaisten asiakasrekisterien ylläpitoa. Yhtiön laskutus perustuu myös näihin asiakasrekistereihin. Olemme perustaneet asiakasrekisterin valtion ja kuntien rekistereistä yhdistelemällä tila-, rakennus- ja omistajatietoja. Rekisterin perustamisessa on ollut huomattavia ongelmia, mutta rekisterin ajantasaistamistyö on loppusuoralla. Olemme vieläkin jonkin verran kiusanneet asiakkaitamme virheellisillä laskuilla, mutta saamaamme palautetta hyödyntäen olemme korjanneet rekisterin viimeisiä virheitä. Toivomme asiakkailtamme kärsivällisyyttä rekisteriongelmissamme ja toivomme, että ilmoitatte meille edelleen uusista ja muuttuvista omistajasekä kiinteistötiedoista. Teksti: juha torvinen tj, napapiirin residuum Oy Tältä sen pitäisi näyttää... Mitä ihmettä; Sotkuinen ekopiste harmittaa sekä käyttäjiä että ylläpitäjiä... mutta...mutta tältä se näyttää. Jäteastioiden vierelle viedään saunan kiukaista wc-pönttöön ja mielenosoituksellisesti viskellään käytettyjä ajoneuvojen renkaita sekä lasipurkkeja pitkin ympäristön viheralueita ja metsää. Jäteasemillemme voi tuoda ilman erillistä veloitusta useita eri jätelajeja, mutta romut löytävät silti tiensä etenkin harvaan asuttujen alueiden ekopisteille. Rovaniemellä jotkut ekopisteet ovat joutuneet suoranaisen ilkityön kohteeksi, niin pahasti niitä roskataan. Ovatko ihmiset välinpitämättömiä vai onko kyseessä aito tietämättömyys siitä miten jätteiden keräyspisteillä toimitaan? Ekopisteiltä löytyvissä opasteissa kerrotaan, mitä jätteitä kerätään ja miten pisteellä toimitaan. Puhelimet pirisevät kuumana, soittajia harmittaa. Miksi näin tapahtuu? Keräyspisteiden roskaaminen on laitonta, mutta valvonta sekä rikollisen kiinni saaminen vaikeaa. Jättäessään pisteelle kuulumattomat jätteet, roskaaja siirtää maksajaksi itsensä sijaan koko yhteisön. Mitä enemmän siivottavaa tulee, sitä enemmän muodostuu myös korotuspaineita jätemaksuille. Jokaisen kannattaisikin väärinkäytöksiä havaitessaan miettiä, että roskaamisesta aiheutuvat siivouskustannukset ovat osa jätemaksua. Siivousten kustannukset voivatkin yltää vuodessa kymmeniin tuhansiin euroihin. Kameravalvontaa pahimmille pisteille Lain mukaan roskaaminen on yksiselitteisesti kiellettyä. Kuitenkaan lait ja määräykset eivät pysäytä roskaajia. Silloin kysymykseen tulee valvonnan tehostaminen. Pitäisikö keräyspaikkoja alkaa valvoa valvontakameroin kera sakkouhkauksien? Napapiirin Residuum on selvittänyt kameravalvonnan laittamista pahimmin roskatuille ekopisteilleen, jotta tilanteeseen voitaisiin oikeasti vaikuttaa. Tulevaisuudessa roskaajalle lähteneekin pikavoitto laiskuudestaan tai välinpitämättömyydestään johtuen. Hyvä paha pahvi Roskaamisesta koituu myös muunlaista harmia. Taivasalle jääneet pahvit menevät kierrätyskelvottomaksi kastuessaan ulkoilmassa, kun ne olisi voitu saada hyötykäyttöön. Kastuneet pahvit kuljetetaan kaatopaikalle. Kartonginkeräysastiaan tungetut kokonaiset pahvilaatikot taas täyttävät astian hetkessä. Tyhjennyksen yhteydessä hyötykäyttöön tarkoitettua materiaalia tuleekin huonoimmillaan 80 kg normaalin kilon sijaan. Maksupuolta ajatellessa voi vetää pikaisen yhteenvedon; kallista lystiä. Teksti ja kuvat: napapiirin residuum oy

13 Ota tämä liite talteen! Tekstit ja aikataulut koonnut: napapiirin residuum Oy Ekopisteet + keräysaikataulut Yhteiskeräyspisteet Pellossa, Ranualla ja Rovaniemellä Napapiirin Residuum Oy:n toimialueella on Rovaniemen lisäksi myös Pellon ja Ranuan kuntien alueella yhteiskeräyspisteitä, joihin vakituiset asukkaat sekä mökkiläiset, voivat toimittaa sekajätteensä erillistä vuosimaksua vastaan. Keräyspisteen käytöllä voi korvata kodin tai mökin oman jäteastian käytön. Tämä jätteenkeräystapa on kätevä esimerkiksi sellaisille talouksille, jossa jätettä tulee joko vähän, kulkuyhteys ei ole riittävä kuorma-autolle tai asunto on vain osan vuodesta käytössä. Yhteiskeräyspisteet ovat ympärivuotisessa käytössä. Käytöstä tehdään sopimus Napapiirin Residuumin kanssa. Sopimuksen teko on helppoa, asukas tai mökkiläinen voi tehdä sopimuksen puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostilla. Ari Risto, Pellon kunnaninsinööri kertoi, että Pellossa ensimmäiset yhteiskeräyspisteet on rakennettu 2000-luvun alkupuolella. Toiminta alkoi Pellon kunnan toimesta ja siirtyi Napapiirin Residuum Oy:n hoitoon. Varsinkin mökkiläiset toivoivat yhteiskeräyspistemahdollisuutta, sillä oman jäteastian asettaminen, usein vain henkilöautolle tarkoitetun mökkitien päähän, on pulmallista vaikkapa talvikunnossapidon kannalta ja saattaa aiheuttaa ongelmia mökkitien kuntoon kelirikkoaikana. Pellon kunnan oli myös ryhdyttävä toimeen jätehuoltopalvelujen tuottamiseksi ja jätteiden sijoittamiseksi oikeaan paikkaan. Tiehallinnon ylläpitämille, levähdysalueiden jäteastioihin, sijoitettiin jätteitä jotka eivät olleet pelkästään syntyneet taukopaikalla, kertoi Ari Risto varsin yleisestä ongelmasta myös muualla kuin Pellon kunnassa. Nykyään Pellon kunnan alueella on 8 yhteiskeräyspistettä ja osa niistä sijaitsee ekopisteen yhteydessä, jolloin hyötykäytettävästä jätteestä ja sekajätteestä pääsee eroon yhdellä kertaa. Ranuan kunnan alueen yhteiskeräyspistetoiminta on uutta ja se on aloitettu kuluvan vuoden alussa. Tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman sopivaa jätehuollon palvelua eri tarpeisiin ja myös, kuten Pellossa, estää yhteisten tai yksityisten alueiden roskaaminen. Yhteiskeräyspisteitä on 19 eri paikassa ja osa ekopisteen yhteydessä. Sijoitus on suunniteltu yhdessä Ranuan kunnan kanssa suunnaten ensisijaisesti palvelua vapaa-ajan asutukselle. Vakituista asutusta on huomioitu sijoittamalla yhteiskeräyspisteitä myös harvaan asutuille seuduille ja muutama kylätoimikunta jättikin omia esityksiään yhteiskeräyspisteen sijoittamisesta. Olemme suunnitelleet asiakasmäärien ja omien arvioiden mukaan yhteiskeräyspisteiden tyhjennysrytmit ja odotamme jännityksellä kuinka riittäviä ne ovat vilkkaimpina mökkien käyttöaikoina. Toivomme asiakaspalautetta yhteiskeräyspisteverkoston toimivuudesta ja riittävyydestä, vaikkapa asiakasneuvonnan sähköpostiin. Lajitteluohje: Sekajäte Yhteiskeräyspisteeseen voi laittaa ne sekajätteet, joita ei voida lajittelemalla ohjata kierrätettäväksi tai hyötykäyttöön. Sekajätettä kutsutaan joskus myös lajittelemattomaksi yhdyskuntajätteeksi. Keräysastiaan sopimattomat jätteet, suuret sekajäteerät ja suuret jäte-esineet, kuten huonekalut ym. tulee viedä jäteasemalle. Sekajätteeseen eivät kuulu siis esimerkiksi keräyspaperi, keräyskartonki, pahvi, pakkauslasi, rakennusjäte, ongelmajätteet tai käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Mieti millaista jätehuoltopalvelua tarvitset ja ole tarvittaessa yhteydessä asiakasneuvontaamme jätehuoltosopimuksesi päivittämiseksi. Yhteystiedot: Lisätietoja maksuista, lajitteluohjeista, yhteiskeräyspisteiden sijainnista ja muusta jätehuoltoon liittyvistä asioista saa veloituksettomasta jäteneuvonnasta, puh (ma-pe klo 9-15), sähköpostitse osoitteesta: neuvonta@residuum.fi tai nettisivuilta Palautetta yhteiskeräyspisteverkostojen toimivuudesta ja verkoston kattavuudesta voi jättää osoitteeseen: asiakaspalvelu@residuum.fi tai voit lähettää palautteesi myös tässä lehdessä mukana olevalla palautelomakkeella. Näin käytät ekopistettä oikein! Laita hyötyjätteet oikeaan astiaan. Kun tuot jätteitä muovipussilla, tyhjennä jätteet astiaan ja huolehdi pussi joko omaan jäteastiaasi tai ekopisteellä olevaan roskakoriin. Jätteiden jättäminen keräysastioiden viereen on kielletty, sillä maassa lojuvat, hyötykäyttöön sopivat materiaalit likaantuvat, kastuvat tai rikkoontuvat, eikä niitä voi enää käyttää. Rikkoontunut lasipurkki voi särkeä polkupyörien renkaat ja satuttaa eläinten tassuja tai pikkulasten kätösiä. Paperin keräykseen: lehdet, mainokset, kirjekuoret ja muut postin tuomat paperit kopio- ja tulostuspaperi (myös värilliset) ruutu- ja piirustuspaperi vihkot, kirjat (ei kansia), puhelinluettelot EI märkää tai likaista paperia EI muovikasseja ja styroksia EI lahja- ja käärepaperia Vie paperi taloyhtiön tai ekopisteiden paperiastiaan tai jäteasemalle. Kirjojen kannet kuuluvat sekajätteeseen. Kartongin keräykseen: kartonkiset maito-, mehu-, kerma-, piimä-, jogurtti-, ja viinitölkit muro- ja keksipaketit sokeri- ja jauhopussit ruskeat kirjekuoret munakennot, pesuainepaketit ja postikortit pienet määrät pahvia palasiksi leikattuna tai revittynä EI lahjapapereita Vie kartonki ekopisteiden keräysastiaan, taloyhtiön kartonkiastiaan tai jäteasemalle. Huuhdo ja valuta nestekartonkipakkaukset, taita pakkaukset litteiksi ja pakkaa ne yhteen avattuun kartonkipakkaukseen - näin säästät arvokasta tilaa keräysastiassa. fixuna ekopisteellä ) Lasin keräykseen: lasiastiat, -esineet ja -pullot säilöntä- ja lastenruokapurkit EI posliinia, keramiikkaa, kristallia EI ikkuna-, peili- tai tasolasia EI sähkölamppuja tai loisteputkia EI kuumankestävää erikoislasia (esim. uunivuoat) Vie huuhdellut lasipurkit ja pullot taloyhtiön, ekopisteiden tai jäteaseman lasinkeräykseen. Mahdolliset metalli- ja muoviosat sekä kannet ja korkit on poistettava. Etikettejä ja kaulusrenkaita ei tarvitse välttämättä poistaa. Metallin keräykseen ekopisteillä: säilyketölkit huuhdeltuina pienet metalliesineet, metalliset astiat, kannet ja korkit EI aerosolipulloja EI paristoja Vie pienmetalli ekopisteen metallinkeräysastiaan, taloyhtiön metallinkeräysastiaan tai jäteasemille. Ekopisteille viedään vain pienet metalliesineet, suurikokoisempi metalliromu toimitetaan jäteasemille.

14 14 Ota tämä talteen! 2012 sanojen LYHENTEET: ep=ekopiste ykp= yhteiskeräyspiste Vaarallisten jätteiden keräys (ent. ongelmajätteiden keräys) ALAKEMIJOEN SUUNTA klo Pisa, entinen ala-aste Leipeen ykp, Pisant. 471, hautausmaan parkkipaikka Jaatilan ep, Kemint Muurolan ep, Mäkipuistont Hirvaan ep, koulu, Kemint Rautiosaaren ep, koulu, Huhtavainiont Paavalniemen ep, koulu Norvajärven ep Saarenkylän ep, Napapiirint. 8 (urh.kenttä) SODANKYLÄN SUUNTA Misin ep, ent. koulun urheilukenttä Vika, Lepolantien ja Köyryjärvent. rist Vikajärven ep, koulu Käyrämö, baarin piha Tiainen, Niesintien rist Ylinamman ep, urheilukenttä Alanampa, P-paikka, Sodankylänt Perunkajärven ep, Perunkajärven itäp.tie Olkkajärvi, Veneenlaskupaikka, Sodankylänt RANUANTIEN SUUNTA Suolijoen ja välijoen risteys Välijoen ykp, Lemmenkuja Siika-Kämän ykp, Siika-Kämänt. ja Alajärvent. rist Saari-Kämä, Matalalammin levike Narkauksen ep, P-paikka Kivitaipaleen ep, Taipaleent Pöykkölän ep, Siwa Muonakuja Ounasrinteen ep, Saaruant YLÄKEMIJOEN SUUNTA Oikaraisen ep, Koulut Pekkala, paloaseman piha Pirttikosken ep, kauppa Pajulampi, Auttijärvent. ja Pajulamment. rist Juotasniemen veneenl.paikka, Voimalant., Säpsä Vanttauskosken ep, koulua vastapäätä Vanttausjärvi, entinen ala-aste Jokela, Jokela- Narkaust. rist Ylikörkkö, Lapinsuvannont. rist Koskenkylän koulu, Gunillant OUNASJOEN SUUNTA Songan ep, kylätalo, Puhakant Sinetänsalmen ykp, Venemestarintie Sinetän ep, Kittilänt Tapionkylän ep, Tapionmutka Patokoski, Patomajat Lohinivan ep, kauppa, Kittilänt Jääskön ykp, Kittilänt Meltauksen ep, koulu, Opinpolku Marrasjärvi, ykp, Marrasjärvent Marraskosken ep, Mukkajärvent. rist., sora-alue Nivankylän ep, Pyöryänt Ylikylä, koulu, Ylikylänt Lapinrinteen ep, Risutie Unarintien ja Mitkasvaarantien rist Perttaus, ykp, Unarintie Marraskoski, Kätkänt. ja Ounasjoen Itäp.tien rist Tapionkylä, Kuoksajärven ja Ounasjoen Itäp.tien rist Sinettä, Ounasjoen Itäp.tien ja Mäkitalont. etelärist Nivankylän ep, Ounasjoen Itäp.tie Kauppatorin ep, Lapinkävijänt Korkalovaara, Ruskakuja Voiteluöljyjen keräys klo Käyrämö, baarin piha Tiainen vanha koulu,sodankylänt Ylinamman ep, urheilukenttä Vikajärven ep, koulu Misin ep, ent. koulun urheilukenttä Olkkajärvi, veneenlaskupaikka, Sodankylänt Oikaraisen ep, Koulutie Vanttauskosken ep, koulua vastapäätä Sinetän ep, Kittilänt Songan ep, kylätalo, Puhakant Tapionkylän ep, Tapionmutka Patokosken paloasema Meltauksen ep, koulu, Opinpolku Maijanen kappeli Lohinivan ep, kauppa, Kittilänt Kivitaipaleen ep, Taipaleent Narkauksen ep, P-paikka Välijoen ykp, Lemmenkuja Jaatilan ep, Kemint Muurolan ep Rautiosaaren ep, koulu, Huhtavainiont Paavalniemen ep, koulu Kiertävä jätteen keräys klo Sinettä, huoltoaseman piha Lehtojärvi, ykp, Venemestarint Songan ep, kylätalo Mäntyjärvi, Nuasjärvent. rist Oikaraisen ep Tennilä, vanha koulu Vanttauskosken ep Tapionkylän ep Marraskoski, Seuran talo, Honkapolku Marrasjärvi, Marrasjärvent Pirttikoski, kauppa Auttin Kyläkartano, Kuusamont Juotasniemen veneenlaskupaikka, Voimalant., Säpsä jatkaa matkaa Ranualle Patokoski, baarin piha Meltauksen ep, koulu Maijanen, kappeli ykp Lohinivan ep, kaupan takana Olkkajärvi, P-paikka Perunkajärven ep Vikajärven ep, koulu Misi, ep, ent. koulu Niesin ykp, Niesint Tiainen, vanha koulu, Sodankylänt Ylinamman ep, urheilukenttä Norvajärvi Lentosatamantie, ykp Metsäautotien tienhaara, Norvakivalonpistoa vastapäätä Muurolan ep Pisa, Louejoent. ja Pisant. rist Leive, ykp Jaatilan ep Kivitaipaleen ep, Taipaleent Välijoen ep, Lemmenkuja Narkaus, ep, P-paikka Siika-Kämä, Siika-Kämänt. ja Alajärvent. rist Nivankylä, Ounasjoen Itäp.tien Perttauksen ykp, Unarint Unarint. ja Mitkasvaaran tienhaara ROVA Kuusiselän kaatopaikka Aukioloajat: Ma klo 7-17 Ti klo 7-16 K Alakorkalon jäteasema Aukioloajat: Ma klo 8-18 Ti-pe klo 8-17 Ekopisteet Alakorkalon ep, Koivikkot. Alakorkalon jäteasema, Betonit. 1 Aronrinteen ep, Kairatie-Aronrinne rist. Citymarketin ep Hirvas, Asemat. Hirvas, Häkinvaarant. Hirvaan ep, Kemint Hirvas, Peltolanmutka Imari, Pyytöt. Jaatila, kauppa, Kemint Jokela, veneenlaskupaikka, 4 m3 kontti Katajarannan ep, Kivikatu 25 Karvonrannan ep, Taljat. Kauppatorin ep, Lapinkävijänt. 3 Kiertotien ep, Kiertot. entinen kioski Kirkkolammen ep, Veitikant.-Yliopistonkatu Kivitaipaleen ep, koulu Korkalovaaran ep, Vaaralamment. Koskenkylän koulu Lapinrinteen ep, Risut. 2 (kauppa) Lehtojärven ep Lohinivan ep, Kittilänt (kauppa) Länsikankaan ep, Hillerint.-Korkalovaarant. Marjamatkan ep, Marjamatka 1 Marraskoski, Mukkajärventienhaaran varasto Meltauksen ep, Opinpolku (koulu) Misi, entisen koulun urheilukenttä Muurolan ep, Hotelli Pääsky Narkauksen ep, P-Paikka Niskanperän ep, P-paikka (koulu) Nivankylän ep, koulu Nivankylä, Ounasjoen itäpuolent Nivavaaran ep, Tikanperän Siwa Norvajärven ep, itä- ja länsipuolent. rist., n. 50 Oikaraisen ep, Koulut. (koulu) Ounaskeskuksen ep Ounasmetsän ep, Porokatu 26 Ounasrinteen ep, Saaruant. 1 Paavalniemen ep, koulu Perunkajärven ep, itä- ja länsipuolent. rist. Pirttikoski, kauppa Prisman ep Pullinrannan ep, Mäkiranta-Pieskät. rist. Pöykkölän ep, Muonakuja 1 (kauppa) Rautiosaaren ep, koulu Rautiosaari, Rommant. 25 (pikakontti 4 m3, Saarenkylän ep, Napapiirint. 8 (urheilukenttä) Sinetän ep, huoltoasema Songan ep, Mäntykuja (kylätalo) Syväsenvaaran ep, Nurmipolku (kauppa) Tapionkylän ep Vanttauskosken ep, Pirttikoskent. (koulua va Vennivaaran ep, Vennivaarant. Viirinkankaan ep, Viirinkankaant. 17 (kauppa) Vikajärven ep, koulu Ylinampa, urheilukentän vieressä Ylikylän ep, Kivikangas 1, Ylläri Astiamäärät jätejakeittain Kaikki ekopisteet yhteensä 59 kpl

15 NIEMI e-to klo 7-18 Pe klo 7-15 paperi paristot kartonki lasi metalli x 2 kpl x 2 kpl x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x rist. x x rist. alue x x x x x x x x x x x x m Itäpuolent. x x x x x 2 kpl x 2 kpl x pk) x x 2 kpl x x x stapäätä) x x x x Ota tämä talteen! Jäteneuvoja neuvoo! Jäteneuvoja vierailee paikkakunnilla ympäri vuoden säännöllisen epäsäännöllisesti. Käynneistä ilmoitellaan ennakkoon paikallislehdissä. sanojen LYHENTEET: ep=ekopiste ykp= yhteiskeräyspiste Vaarallisten jätteiden keräys (ent. ongelmajätteiden keräys) klo Rattosjärven kylätalo, Männynt Ruuhijärven kylätalo, Meltauksent Konttajärven nuorisoseurantalo, Meltauksent Saukkoriipin kylätalo, ent. koulu, Meltauksent Romakkajärven uimaranta, Ylipäänt. ja Rovaniement. rist Lampsijärven kylätalo, Kylät Sirkkakosken kylätalo, Länsipuolent. 100 A Lankojärven koulu, Länsipuolent Matinlompolon Seo-asema, Rovaniement klo Lempeän teoll. alue, Väylänvarrent Teikosuvanto, Timo Laitamaa, Väylänvarrent. 95A Jarhoinen, Pertti Rundgrenin halli, Väylänvarrent Naamijoki, Pentti Silvolan halli, Orankit Vittikkovuoma, tienpää, Orajärven kylätalo, Orajärvent. 24 B Kuntakeskus, paloasema, Museot Turtolan koulu, Torniont. 148 A Juoksengin nuorisoseurantalo, Ratasjärvent Voiteluöljyjen keräys klo Konttajärven nuorisoseurantalo, Meltauksent Sirkkakosken kylätalo, Länsipuolent. 100 A Lankojärven koulu, Länsipuolent Lempeä, Väylänvarrent Jarhoinen, Pertti Rundgrenin halli, Väylänvarrent Naamijoki, Pentti Silvolan halli, Orankit Orajärven kylätalo, Orajärvent. 24 B Turtolan koulu, Torniont. 148 A Juoksengin nuorisoseurantalo, Ratasjärvent Kiertävä jätteen keräys klo Lampsijärven kylätalo, Kylät Sirkkakosken kalasatama Lankojärven koulu, Länsipuolent Juoksengin nuorisoseurantalo, Ratasjärvent Turtolan koulu, Torniont. 148 A Jarhoisen ent. koulu, Väylänvarrent. 179 C Orajärven kylätalo, Orajärvent. 24 B Jäteneuvoja mukana kierroksella Rattosjärven kylätalo, Männynt Ruuhijärven ent. koulu, Meltauksent Konttajärven nuorisoseurantalo, Meltauksent Saukkoriipin ent. koulu, Meltauksent Älä dumppaa! Jäteneuvonta auttaa! SOITA ILMAISEKSI ( (yksityisille) Ekopisteet pello Pellon jäteasema (Mustimaa) Aukioloajat: Kesäaikana joka viikko La klo Ti klo Talviaikana parill. viikkoina La klo Koulukeskuksen ep, Ahjot. 8 x x x x Jolmanpään ep, Jolmant. 15 x x x x Pellon torin ep, keskusta x x x x Lapintien ep, Pellon koulu x x x x Nivanpään ep, Pikkutaivaant. 4 x x x x Juoksenki, Ratasjärvent. 4, Juoksengin nuorisotalo x x x x Konttajärvi, Meltauksent. 85, Topilant. x x x x Lampsijärvi, Kylät. 15 A, Lampsijärven entinen koulu x x x x Lankojärvi koulu, Länsipuolent. 42 x x x x Lempeä teollisuusalue, Väylänvarrent. 32 x Orajärvi, Orajärvent. 24 B, Orajärven entinen koulu x Rattosjärvi, Männynt. 3, Rattosjärven ent. koulu x Ruuhijärvi, Meltauksent. 217, Ruuhijärven koulu x Saukkoriipi, Meltauksent. 17, Saukkoriipin entinen koulu x Sirkkakoski, Sirkkakosken kalasatama, Pient. 3 B x x x x Turtola, Torniont. 148 A, Turtolan koulu x Astiamäärät jätejakeittain Kaikki ekopisteet yhteensä 16 kpl paperi kartonki lasi metalli

16 16 Ota tämä talteen! 2012 Ranua sanojen LYHENTEET: ep=ekopiste ykp= yhteiskeräyspiste Vaarallisten jätteiden keräys (ent. ongelmajätteiden keräys) klo Hosio, Alpo Impiön piha, Simojoent Raiskio, P-paikka, Simojoent. (sillankorva) Portimo, P-paikka, Rovaniement Tolja, Rynkänpuolent. ja Toljant. rist Pohjaslahti, Pohjaslahden ep Kultisalmi, Koivuperänt. ja Simojärvent. rist Saariharjun ep, Posiont Kelankylä, Majovant. ja Syötteent. rist Petäjä, Syötteent. ja Telkkälänt. rist Ranuan kirkonkylä, tori Heinisuo, Petäjäjärvi Kalervon piha, os. Heinisuont. 61 A Asmunti, lääninrajan P-paikka Voiteluöljyjen keräys klo Raiskio, P-paikka (sillan korva) Portimo, P-paikka Tolja, Rynkänpuolent. ja Toljant. rist Pohjaslahden ep Kultisalmi, Koivuperänt. ja Simojärvent. risteys Saariharjun ep Kelankylä, Majovant. ja Syötteent.rist Kuukassalmen ep, tienh. ohi n. 600 m, P-paikka Asmunti, lääninrajan P-paikka Kiertävä jätteen keräys klo Kuittari Impiön ep, koulu Saariharjun ep Kuhan koulu Simojärvent. ja Simontaipaleent. rist Kelankylä, Saariharjun ja Syötteentien rist Kuukasjärven ep Petäjäjärvi, Syötteent. - Telkkälänt. rist Rinteenpää, Koskenalust Asmunti, Pudasjärvent Kierros alkaa Rovaniemeltä Pirttikoski, kauppa Auttin Kyläkartano, Kuusamont Juotasniemen veneenlaskupaikka, Voimalant., Säpsä kierros jatkuu Ranualla Piittisjärvi, ykp, Pekkalant Pohjaslahden ep Simojärvent. ja Pekkalant. rist Simojärvent. ja Kelloniement.rist Kortteenperä, Koivuperänt. ja Pekkalant. rist Ekopisteet Pahvi palasina ekopisteelle! TIETOISKU Ranuan jäteasema Aukiolojat: Kesäkausi Ma klo To klo La klo Talvikausi Ma klo La klo Hillamarket (3 kpl pikakontteja) x x Hillatorin ep ( 5m3 + 3 m3) Impiön ep, Impiön koulu Kansanopiston ep, Kansanopistont.6 Keskustan yläaste, Pappilant. 4 x x x x Kuhan koulu, Kuhant. 2 x x x x Rovastinahon ep, Pitkänkuusikont. 1 x x x x Tikantien ep, Tikant. 10 x x x x Kuukasjärven ep, Syötteent. P-Paikka x x x x Kelankylä, Siuruanjoen P-paikka, Myllyt. 1 vastapäätä x x x x Pohjaslahti, Luiront. 1 x x x x Kunnanvirasto x Lukio x Saariharjun ep, Posiont. 301 x x x x Portimojärven ep, rivitalon pihassa x x x x Toljan ep, Vanha Toljant. 1 x x x x Koivutien ep, Koivut. 16 x x x x Tuomaantien ep, Tuomaant. leikkikentän vieressä x x x x Asmuntin ep, vanhan koulun urheilukenttä, Pudasjärvent. 250 (lähin osoite) x x x x Astiamäärät jätejakeittain Kaikki ekopisteet yhteensä 16 kpl Kiertävän jäteenkeräyksen aikataulu jatkuu Portimon ep, rivitalon pihassa Saukkojärvent.ja Toljant. rist Vanha Toljant. 1, ykp Paavonahont. ja Toljant. rist Rovastinaho, Pitkän Kuusikont. 1, ep Hosion sillankorva, Hosiont. ja Simojoent. rist Simont. ja Maurunt. rist Raiskion P-paikka (sillan korva) Ruskea pahvi kerätään erikseen, eikä sitä saa laittaa paperinkeräyksen sekaan. Keräyspahvia voi kuitenkin laittaa kartonkiastiaan. Silloin se pitää repiä noin kämmenen kokoisiksi palasiksi. Kokonaisia laatikoita ei saa laittaa keräysastiaan. Kokonaiset, litistetyt pahvilaatikot voi viedä jäteasemalle. Pahvi voi olla pinnastaan värillistä, mutta se on aina sisäpuolelta ruskeaa. Pahvinkeräys on helppoa kunhan muistaa seuraavat asiat: Keräyspahviin kuuluvat: Aaltopahvi Ruskea kartonki Ruskea voimapaperi Ruskeat paperikassit, -pussit ja käärepaperit Niittejä ja teippejä ei tarvitse poistaa. Laatikot ja pahvipakkaukset tulee litistää, niin tilaa säästyy. Kartonkiastiaan laitettaessa revittävä kämmenen kokoisiksi paloiksi. Kerää vain puhdasta ja kuivaa pahvia. paperi paristot kartonki lasi metalli BIOMULTAA myynnissä Alakorkalon jäteasemalla TIETOISKU Rovaniemen kaupungin mullan myynnin maksut tapahtuvat jatkossa Alakorkalon jäteaseman asiakaspalvelussa. Käteisen lisäksi käyvät yleisimmät pankkija luottokortit. Mullan myynnin ajat: ma klo 8-18 ti klo 8-17 ke klo pe klo 8-17, lounastauko klo Muina aikoina sopimuksen mukaan. Hinnasto: Biomulta, 16,50 /peräkärrykuorma. >> Kuorma-autoon lastattuna 16,50 /m 3 Kasvimaamulta, 22 eur/ peräkärrykuorma. Kuormaautoon lastattuna 22 eur/m 3 Hinnat sis. alv. 23% Lastaajan numero:

17 Työssäoppijat Napapiirin Residuumissa Työssäoppimisjaksoa suorittaneet hankkivat itse työssäoppimispaikkansa ja he ovat olleet suoraan yhteydessä Napapiirin Residuumiin. Suhtaudumme myönteisesti työssäoppijoihin ja samalla myös opiskelujakson vaatimalla vakavuudella, joten voi olla että emme aina pääse sopimukseen työssäoppimisjaksosta. Työssäoppiminen vaatii opintojaksoon sopivan tehtävän sekä työpaikkaohjaajalta aikaa paneutua jakson ohjaukseen. Kuluneen lukuvuoden aikana on Janne Kuusela ollut työssäoppimassa Napapiirin Residuum Oy:llä yhteensä kymmenen viikon ajan. Hän on 22-vuotias Ranualta kotoisin oleva, nykyisin rovaniemeläistynyt opiskelija. Janne opiskelee Lapin ammattiopistossa viimeistä vuotta luonto- ja ympäristöneuvojaksi. Halusin Residuumille työssäoppimaan, koska työ liittyi hyvin koulutukseeni ja koulussa käymiini kursseihin. Sain myös työssäoppimisen aikana mahdollisuuden tehdä opinnäytetyön Napapiirin Residuum Oy:n toimeksiannosta. Työ on ollut haastavaa ja mielenkiintoista. Olen oppinut paljon uutta jätehuollosta sekä siihen liittyvistä asioista, kertoi Janne Kuusela. Ensimmäisessä työssäoppimisjaksossa Janne Kuusela osallistui ekopisteiden viikoittaisiin kunnossapitotöihin ja teki harjoittelujakson raporttina ekopisteiden kunnossapitotöistä kirjallisen esityksen, jossa on laskettu vuosittaisten kunnossapitotöiden kustannuksia, Satu Portti kertoo. Molemmat Jannen tekemät raportit ovat olleet tarpeellisia selvityksiä ja siten todellisia tehtäviä, jatkaa Satu. Vuoden 2011 keväällä jäte- ja kierrätysneuvontajaksoa suoritti parhaillaan kolme opiskelijaa yhtä aikaa. Ideoimme kierrätysteemaan liittyen tuunaamista, joka tuotti kaksi erillistä tuotosta. Ensimmäinen tuotos oli kirjallisia ja kuvallisia ohjeita tuunaamisesta ja toinen oli tuunattujen esineiden ja taideteosten näyttely. Käydessämme opettajamme kanssa tutustumiskäynnillä Kuusiselän kaatopaikalla, minulle tuli sellainen tunne, että juuri siellä minä haluaisin suorittaa oman työssäoppimisjaksoni, Tuula muistelee. Hän oli Kuusiselän kaatopaikalla kuusi viikkoa keväällä TOP- jakso tuki ja täydensi koulussa käytyä teoriaosiota jäte- ja kierrätysneuvonnasta. Tuulan mielestä työtehtävät olivat mielekkäitä ja hän pääsi tutustumaan jätehuoltoon työssäoppimisjaksolla laajemmin, kuin pelkästään teoriaa opiskelemalla. Sain myös toteuttaa omia ideoitani siitä, miten jätteitä voisi hyötykäyttää/ kierrättää. Residuum tuki toimintaamme ja järjesti töitämme esille Rovaniemen kaupungintalon aulaan. Mielestäni Residuum oli erittäin hyvä ja sopiva työssäoppimispaikka, suosittelen muillekin, päätti Tuula haastattelun. Minna Tuominen toimii opettajana Lapin ammattiopistossa, tuotantoalalla, Metsäruusun yksikössä. Hän on ollut ohjaavana opettajana monissa TOP-jaksoissa, kun TOP-jaksoa on suoritettu Napapiirin Residuum Oy:lla. Minna on itsekin halunnut tutustua yhtiön toimintaan, jotta voi turvallisin mielin lähettää opiskeljoita huomaamme. Tuominen kertoo, että yhteistyö on sujunut hyvin ja vaikeistakin tilanteista on selvitty suorilla keskusteluilla. Minna kertoo, että hän on ollut tyytyväinen siihen, että opiskelijat ovat saaneet suorittaa erilaisia tehtäviä työssäoppimisjaksojen aikana ja että tuotteet ovat päätyneet käyttöön, kuten esimerkiksi raportit ekopisteiden siivouskuluista, ympäristöön aihetuvista päästöistä sekä tehtävävihko lapsille. Napapiirin Residuum Oy:ssä on ollut vuosien myötä useita työssäoppijoita Lapin ammattiopistosta. Suoritettuja jaksoja on tähän asti kertynyt arviolta 15 kpl:tta. Työssäoppijat ovat edustaneet eri perustutkintolinjoja, kuten luonto- ja ympäristöneuvoja, jäte- ja kierrätysneuvoja sekä ympäristönhoitaja. Nämä ovatkin tällä hetkellä ne perustutkinnot, joihin meillä on parhaiten tarjottavissa työssäoppimisen tehtäviä. Perustutkintoon kuuluvia, työssäoppimisjaksolla suoritettavia tutkinnon osia ovat olleet esimerkiksi ympäristöntilan selvittäminen ja jäte- ja kierrätysneuvonta. Teksti: Satu Portti Kuvat: Tuula Koivisto ja Janne Kuusela Duudsonin kestävä Android-puhelin kertamaksulla ,90 /kk Samsung Galaxy Xcover Puhepaketti 600 Tekstaripaketti 150 Netti sekä Pöly- ja vesitiivis Android-puhelin, jossa mm. GPS ja taskulamppu /kk Tuula Koivisto, 46 v, oli yksi kevään työssäoppijoista. Hän opiskelee Lapin ammattiopistolla luonto- ja ympäristöalaa. Valmistun keväällä 2012 luonto- ja ympäristöneuvojaksi/ luonto- ohjaajaksi. Koulutuksessani yhtenä tutkinnon osana ammatillisia opintoja kuului jäte- ja kierrätysneuvonta. Ennen koulutusta en ollut kiinnittänyt jätehuoltoon paljoakaan huomiota. Meillä kotona on aina toiminut ns. maalaismallin jätehuolto, jossa palavat jätteet poltettiin, maatuvat kompostoitiin ja muut laitettiin sekajätteisiin. Mistään jätelaista ja jätejakeiden lajittelusta ei ollut tietoakaan, kertoi Tuula. OULU KEMI ROVANIEMI KEMIJÄRVI SODANKYLÄ LEVI IVALO Samsung Galaxy Xcover kertamaksulla 199 (norm. 240 ) sekä Puhepaketti 600min (norm. 28,10 /kk), Tekstiviestipaketti 150 (norm. 4,50 /kk) ja Netti (norm. 9,98 /kk) yhteishintaan 19,90 /kk koko 24 kk:n ajan. Puhepaketit koskevat normaalihintaisia kotimaan puheluita (ei palvelu- ja yritysnumeroihin). Sopimuskauden kokonaishinta 676,60 (norm. 1237,92 /24kk). Tarjouspaketin etu sopimuksella 561,32. Minun Sonera-liittymän puhepaketin ylittävät puhelut kotimaassa 0,0998 / alkava minuutti + puhelun aloitusmaksu 0,049 /kpl ja paketin ylittävät tekstiviestit 0,0998 /kpl. Palvelu sisältää 1Gt tiedonsiirtoa kotimaassa laskutuskauden aikana, jonka jälkeen voit ostaa lisäpaketin nopeaa tiedonsiirtoa tai jatkaa käyttöä 64 kbit/s nopeudella. Maksiminopeus Soneran 3G-verkossa on 21 Mbit/s (yleinen vaihteluväli 0,4-10 Mbit/s) ja 2G-verkossa 256 kbit/s (yleinen vaihteluväli kbit/s). Tiedonsiirron nopeus riippuu mm. laitteen ominaisuuksista sekä verkon kuormituksesta. Tarjouksen laitteen maksiminopeus verkossamme 14,4 Mbit/s. Katso suuntaa-antavat peittoalueet Tarjoukset voimassa vain TTY Centerissä asti.

18 Joka päivä on hyvä päivä tehdä kauniimpaa viestintää! Jäikö käteesi muovia, paperia, puuta tai muuta? Se häviää käden käänteessä. Alakorkalon jäteasema kaapelin pätkinä Napapiirin Residuum Oy pyrkii kehittämään palvelutoimintaansa järjestelmällisesti ja joskus jopa rohkean aloitteellisesti. Tämän johdosta olemme päättäneet aloittaa kokeiluluontoisesti myös kaapelijätteiden vastaanottamisen Alakorkalon jäteasemalla. Kaapelijätteen vastaanottamisen taustalla on saada kaapelista talteen sen sisältämät jalometallit kuten kupari ja alumiini. Nämä arvometallit myydään metalliteollisuuden raaka-ainemarkkinoille korvaamaan neitseellisiä raaka-aineita. Erilleen lajitellun ja kerätyn kaapelijätteen vastaanottohinta on niin ikään kaatopaikalle päätyvän rakennusjätteen vastaanottohintaa reilusti edullisempi ollen vaivaiset 5 senttiä kilolta lisättynä arvonlisäverolla. Yhteensä erillään jäteasemalle toimitetulle kaapelijätteelle kertyy hintaa siis veroineen 6,15 senttiä kilolta. Kaiken lisäksi kaapeli ei siis päädy enää kaatopaikan täytteeksi, vaan se saadaan hyödynnettäväksi mahdollisimman hyvin esimerkiksi uusien kaapeleiden ja muiden tuotteiden materiaalina. Kaapelijätteen vastaanot- tamisella halutaan myös edesauttaa hyödynnettävissä olevien jätteiden erilleenlajittelun kannattavuutta erilaisissa purku- tai saneerauskohteissa, joissa kaapelijätettä voi syntyä melkoisia määriä. Samalla halutaan motivoida jätteentuottajia ottamaan osaa ympäristön hyvinvoinnista huolehtimiseen ja vastuullisen jätehuollon järjestämiseen paremmalla lajittelulla ja saavuttaa ehkä samalla hieman taloudellista hyötyä itselleen. Alakorkalon jäteaseman hintatietoja löytyy sivulta 21. Teksti: Janne alkki / napapiirin residuum oy Lapin puhdas luonto on meidän kaikkien yhteisellä vastuulla AINESTA UUTEEN Yhteistyökumppanien ja jäsenten tuki on konkreettisin apu yhdistyksellemme Lapin luonnosta huolehtimisessa. Valitse oma tapasi auttaa. Lahjoita! Lahjoita haluamasi summa Pidä Lappi Siistinä Kannatusyhdistys ry:n tilille: FI Osoita esimerkiksi vuosittaiset merkkipäivä- ja joulutervehdykset toimintamme tueksi. Voit lahjoittaa myös työhanskoja, haalareita jne. tai vaikka aikaasi talkootyöhön. Ota yhteyttä, niin sovitaan tarkemmin! Liity jäseneksi! Jäseneksi liittymällä saat tietoa ympäristöasioista ja työstämme, mahdollisuuden osallistua yhdistyksen toimintaan, Luuta-Nalle -tuotteita jäsenetuhintaan sekä hyvän mielen auttamisesta. Ryhdy yhteistyökumppaniksi! Liittymällä kannatusjäseneksemme tai yhteistyökumppaniksemme yrityksenne tai yhteisönne toimii Lapin ympäristön hyväksi ja viestii ympäristöarvoistaan ja yhteisövastuusta. Yhteistyöllä saatte monipuolisia etuja: näkyvyyttä, mielenkiintoisia tilaisuuksia verkostoitua sekä mahdollisuuden osallistua esimerkiksi talkootoimintaamme. Ekoa arkeen e-lasku! TIETOISKU E-lasku on sähköinen lasku, jonka voi tilata suoraan omaan verkkopankkiin. Siirtyminen e-laskuun on helppoa. Tee sopimus e-laskun käyttöönotosta omassa verkkopankissasi ja valitse Napapiirin Residuum Oy laskun lähettäjäksi. Paperilaskusi korvautuu yleensä jo seuraavan laskutuksen yhteydessä e-laskulla. E-laskun käyttöönotosta saat lisätietoa omalta pankiltasi. Pidä Lappi Siistinä ry on vuonna 1987 perustettu ympäristöjärjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustoiminnalla, koulutuksella, jätehuollon kehittämisellä, erilaisilla ympäristöprojekteilla ja talkootyöllä. Vaarallinen jäte voi vaikuttaa pieneltä ja harmittomalta, mutta aiheuttaa väärään paikkaan joutuessaan suurta haittaa terveydelle ja ympäristölle. Kotitalouksien tyypillisiä vaarallisia jätteitä ovat mm. lääkejäte, jäteöljy, paristot ja kannettavat akut, ajoneuvoakut ja maalijäte. Lisätietoa: LAJITTELE VAARALLINEN JÄTE OIKEIN JA TUO SE KERÄYKSEEN.

19 Yhteisellä asialla puhtaamman ympäristön puolesta Pidä Lappi Siistinä ry on vuonna 1987 perustettu ympäristöjärjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustoiminnalla, koulutuksella, jätehuollon kehittämisellä, erilaisilla ympäristöprojekteilla ja talkootyöllä. Lisätietoa: Pidä Lappi Siistinä ry viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhlavuottaan. Ympäristötietoisuus ja vastuullisuus ovat neljännesvuosisadan aikana yleisesti ottaen kehittyneet positiiviseen suuntaan. Lapin kasvava matkailu muiden elinkeinojen joukossa asettaa kuitenkin omat haasteensa. Syyttävä sormi osoittaa usein herkästi turistiin tai elinkeinoihin, vaikka asia on yhteinen. Kesän 2011 talkooleirillä mm. siivottiin laittomia kaatopaikkoja ja muuta luontoon heitettyä metalliromua hyvin erilaisista ja siivoamisen kannalta erittäin vaikeistakin paikoista. Asenne ratkaisee Työssäni Pidä Lappi Siistinä ry:ssä olen saanut huomata, että asennemuutos on yksi suurimmista haasteistamme ympäristöasioissa yleensä, mutta erityisesti koulutus- ja valistustoiminnassa. Muutos ei tapahdu ainakaan saarnaamalla tai sanktioilla, ei välttämättä edes palkitsemalla. Se tapahtuu yhteisellä ja aktiivisella osallistumisella ja osallistamisella yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Yhteistyötä voi ja tulee vahvistaa niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin, mutta se edellyttää kaikilta osapuolilta asennemuutosta ja jatkuvan oman edun tavoittelun unohtamista. Pidä Lappi Siistinä ry:n 25-vuotisen olemassaolon ja toiminnan vaiheet ovat olleet moninaiset. Projektina alkaneesta toiminnasta edettiin pian rekisteröityneeksi yhdistykseksi ja vakiintuneeseen toimintaan. Tie on ollut välillä kivinenkin. Töitä tehdään hartiavoimin ja talkoilla sekä vähin varoin. Nykyään yhdistyksen toiminnan ytimessä ovat ympäristön siivous- ja kunnostustalkoot, ympäristötietoisuuden edistäminen, jätehuollon kehittäminen ja erilaisten ympäristöprojektien toteuttaminen. Yhteistyötä tehdään monien tahojen, jätehuoltoyritysten kuten Napapiirin Residuumin ja kunnallisten toimijoiden sekä erilaisten järjestöjen kanssa. Yhdistys on toiminut merkittävässä roolissa monissa ympäristöhankkeissa alullepanijana ja eteenpäin viejänä sekä eri kohteiden talkootoiminnan mahdollistajana. Lapin puhdas luonto ja ympäristö ovat meidän kaikkien yhteisellä vastuulla. Juhlavuoden alkajaisiksi järjestettiin perinteinen ympäristöseminaari, josta on tullut vuosittainen alan ammattilaisten tapaamis- ja keskustelufoorumi jätehuollon kehittämisessä ja Lapin ympäristöasioiden parantamisessa. Yhteistyö yritysten, kuntien, ympäristöministeriön ja muiden yhteisöjen kanssa mahdollistaa yhdistyksen toiminnan ja kehittämisen edelleen. Yhteistuumin tehoa talkoisiin Toimintavuosi jatkuu vilkkaana muun muassa kevään kierrätys- ja siivoustempausten, kesän talkooleirien ja muiden projektien merkeissä. Toukokuussa teemme monenlaista yhteistyötä Napapiirin Residuumin ja muiden ympäristöalan tahojen kanssa Lapin alueella. Järjestämme yhteistoimin esimerkiksi Kierrätystoreja, joissa on mahdollisuus vaihtaa omat tarpeettomaksi jääneet, mutta ehjät ja toimivat tavaransa pois ja hankkia tilalle kenties jotain muuta tarpeellista. Kierrätystorit ajoittuvat Facebookissakin lanseeratun Siivouspäivän ( tienoille, jolloin laitetaan tavara kiertoon ja kansa kaduille. Lisäksi koulujen päätöstä edeltävällä viikolla kannustetaan koululuokkia ja muita ryhmiä lähtemään mukaan siivoustalkoisiin Talkoillaan yhessä Suomi puhtaaksi -teemalla ( Maailman ympäristöpäivänä 5.6. voimme jokainen miettiä, mitä hyvää ja konkreettista voisimme yhteisen ympäristömme hyväksi tehdä ja toteuttaa sen yhdessä. Seuraa Tänä vuonna Rovaniemellä hotelli Pohjanhovissa järjestettyyn perinteiseen ympäristöseminaariin osallistui lähes sata jätehuollon ja ympäristöalan toimijaa, yrittäjää sekä asiantuntijaa ympäri Suomen. ilmoittelua lehdissä ja netissä ideointi alkakoon! Jokainen meistä voi kantaa kortensa kekoon. Omien pienten tekojen lisäksi voit tulla mukaan Pidä Lappi Siistinä ry:n toimintaan tai tukea yhdistystämme: Liity jäseneksi, tee lahjoitus tai ryhdy yhteistyökumppaniksi! Tervetuloa lappilaiset, matkailijat, retkeilijät, yritykset ja yhteisöt mukaan toimimaan Lapin puhtaan ja viihtyisän ympäristön puolesta! Emmi Lahtinen viestintäpäällikkö, FM Pidä Lappi Siistinä ry Lataa Residuumin netistä TIETOISKU kompostointiopas lasten tehtävävihko >> Jäteneuvojalta saa myös paperiversiona!

20 Mitä Residuumin Tammikuu Joulukuustenkeräys vauhdissa, keräys päättyy muutama arkipäivä loppiaisen jälkeen Helmikuu Ympäristöraportit vuosi pitää sisällään? Maaliskuu Joulukuu Piparikiertue Rovaniemellä Joulukuusten keräys alkaa jouluaaton jälkeen jatkuen seuraavan vuoden tammikuulle Marraskuu Pellon jäteaseman talvikausi alkaa Piparikiertue starttaa Pellossa ja Ranualla Lokakuu Ranuan jätteenkeräyksen ja jäteaseman talviaika alkaa Palvelulauantait Ekoa arkeen päivät 1/kunta Jäteneuvoja neuvoo! Jäteneuvoja neuvoo! Jäteneuvoja neuvoo! Jäteneuvoja neuvoo! Jäteneuvoja neuvoo! Jäteneuvoja neuvoo! Huhtikuu Toukokuu Residuumin asiakaslehti KomPosti ilmestyy vappuviikolla Pellon jäteas. kesäkausi alkaa 1.5., avoinna la klo ja ti klo Ranuan jäteas. kesäkausi alkaa 15.5., avoinna la klo 11 14, ma klo ja to klo Rakentajamessut Rovaniemellä Palvelulauantait Alakorkalossa 19., ja 2.6. sekä Kuusiselässä klo 9-14 Keräyskierrokset alkavat Kesäkuu Keräyskierrokset vauhdissa Syyskuu Jäteopas ilmestyy noin joka toinen vuosi Elokuu Hillamarkkinat Ranualla Keräyskierrokset vauhdissa PISTÄHÄN KALENTERIIN Heinäkuu Keräyskierrokset vauhdissa Jäteneuvoja neuvoo! Jäteneuvoja vierailee paikkakunnilla ympäri vuoden säännöllisen epäsäännöllisesti. Käynneistä ilmoitellaan ennakkoon paikallislehdissä. Alakorkalon jäteasema AVOINNA JÄLLEEN KEVÄTLAUANTAISIN 19.,26.5. ja 2.6. klo 9-14 Kuusiselän kaatopaikka avoinna klo 9-14 Tule ajoissa klo 9-14 välillä ja varustaudu iloisella mielellä! Varaa riittävästi aikaa, sillä paikalla on muitakin siivoustalkoolaisia Järjestele jätteet kärryyn jätelajeittain ilmaisiin ja maksullisiin. Selvitä ennakkoon mille vastaanottopisteelle jätteesi kuuluvat. kotitalouksille veloituksettomat jätteet Risu- ja oksajäte, haravointijäte Puhdas puuaines ja kestopuu Pienmetalli ja romumetalli Sähkö- ja elektroniikkalaitteet Kodin tavanomaiset vaaralliset jätteet Ajoneuvojen renkaat Keräyspaperi ja -kartonki sekä pahvi Lasi (ei tasolasi) maksulliset jätteet Muut kuin ilmaisten jätteiden listassa mainitut jätteet ovat maksullisia (esim. betoni ja tiilija tasolasijätteet. Asbestijätettä vastaanotetaan vain Kuusiselän kaatopaikalla.) Minimimaksu maksullisista jätekuormista Rovaniemen toimipisteissä on 8 / kuorma, Pellon ja Ranuan jäteasemilla 10 / kuorma. ohjeita jäteasemalla toimimiseen saat puhelimitse tai netistä Jäteneuvonta palvelee ilmaiseksi numerossa , arkisin klo 9-15, sekä kevätlauantaipäivinä (19., ja 2.6.) klo Ohjeita löytyy internetistä osoitteesta Katsasta myös facebook-sivumme: