JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 3/2009 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE. Kansainvälisiä asioita. Muuta yritystietoa

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Kauppakamari kouluttaa Kauppakamarin kouluttaa Connecting Business!...3 Koulutuskalenteri /syksy 2009 (alustava)...3 JÄSENTIEDOTE 3/2009 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE Kauppakamariasiaa Taantuman tarkistuslista benchmarking tilaisuudet syksyllä Kauppakamari kannustaa taantumankin keskellä yrityksiä tarjoamaan harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja...4 Kansainvälisiä asioita Kauppakamarin kansainvälistymispalvelut...5 Rauman kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta aloitti toimintansa...5 Ympäristö- ja energia-alan yrityskontaktitapahtuma Turussa Kontaktitapahtuma yrityksille Kölnissä...5 Tutustumismatka Abu Dhabiin ja Qtariin kesäkuussa...5 Eco-innovation rahoittaa ympäristöystävällisiä innovaatioita...5 Rahoitustukea tutkijoiden rekrytointiin ja laitehankinoithin Suomen Innovaatiojärjestelmä kaipaa kansainvälistämistä...6 Vuoden 2010 budjettiesityksessä panostetaan elvytykseen...6 EU:n ja Kiinan välinen liiketoiminnan koulutusohjelma (METP)...6 Maksuviivästyksistä eroon...6 Muuta yritystietoa Tilintarkastajien valvontaa tehostetaan...7 Viestintäkampanja e-laskun edistämiseksi alkoi...7 Teollisuuden uudet tilaukset laskivat maaliskuussa 27,9% vuoden takaisesta Maksukorttirikollisuuden riskejä voidaan pienentää sirrtymällä turvallisempaan tekniikkaan...8 Vuosiloman antaminen Lakiasiat Työnantajan takaisinottovelvollisuus...9 Omistuksen pidätysehto...10 Vuorotteluvapaa IT sopimusehdot uudistetaan...11

2 YHTEYSTIEDOT Rauman Kauppakamari Valtakatu 2, 26100, Rauma Puhelin Faksi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin GSM Koulutuspäällikkö Pirjo Koski-Hannula Puhelin GSM Projektipäällikkö KV-palvelut Maria Perrakoski Puhelin GSM Kansainvälistymisprojekti KV-palvelut Euroneuvontakeskus FI 656 palvelupiste Lakiasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin GSM työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus Veroasiantuntija KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin GSM elinkeinoverotus arvonlisäverotus yritysjärjestelyt 2 Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin GSM jouko.tukkiniemi@junitra.inet.fi yrityskaupat sukupolvenvaihdokset

3 Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Kauppakamarin koulutuskalenteri / syksy 2009 (alustava) Koulutuskalenteri on vielä työn alla ja täydentyy syksyyn mennessä. Kurssiohjelmat löytyvät heti niiden valmistuttua viimeistään kuukautta ennen tilaisuutta kauppakamarin kotisivuilta /Koulutus/Koulutuskalenteri. Lisätiedot, esitetilaukset sekä toivomukset järjestettävistä seminaareista: koulutuspäällikkö Pirjo Koski-Hannula p tai pirjo.koski-hannula@rauma.chamber.fi HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) koulutus Kauppakamari järjestää syksyn 2009 aikana jälleen HHJ- kurssin (5-osainen) siinä tapauksessa, että saamme riittävän ison ryhmän kokoon (15 20 hlöä). Kurssi sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville ja auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin. HHJ -kurssin suorittanut henkilö on oikeutettu suorittamaan valtakunnallisen HHJ -tutkinnon. Lue lisää HHJ- koulutuksesta os. ja ilmoittaudu kurssille! Kansainvälistyminen Venäjän ja Ukrainan sertifi ointi Toimituslausekkeet, uudet laivausehdot ja Incoterms -uudistus Taloushallinto Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta mm. kv. -arvonlisäverotuksen muutokset Työsuhdetiedon ajantasapäivä a.p. mm. Palkkahallinnon velvoitteet työsuhteen päättyessä i.p. Oikein laadittu matkalasku Kirjanpidon tietoisku mm. poistot kirjanpidossa Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta mm. raportointivelvoitteiden muutos vähennysoikeuden rajoitukset Tilinpäätös ja veropäivä Vuoden 2010 ennakkoperintä Kauppakamarimatkat/syksy Kauppakamari kouluttaa Connecting Business!!! Taloushallinnon eloseminaari Tallinnassa Kauppakamarimatka Italiaan Milanoon F1 kisat Kadonneen ajan metsästys tehosta toimintaasi, saavuta tavoitteesi Yrityskontaktimatka Shanghaihin (Rauman kauppakamarin jäsenille) kauppakamari@rauma.chamber.fi 3

4 KAUPPAKAMARIASIAA Taantuman tarkistuslista - benchmarking tilaisuudet syksyllä 2009 Taloudellinen taantuma koettelee yrityksiämme. Nyt on tärkeää, että jokainen yritys varmistaa tulevaisuutensa pitämällä huolta omasta rahoituspohjastaan, asiakkaistaan, tavarantoimittajistaan, osaavasta henkilöstöstään ja omista vahvuuksistaan. Varmaa on, että kun kuoriudutaan irti taantumasta kaikki ei ole entisellään, eikä nousu tule nopeasti pelastamaan jokaista. Taloudellinen kasvu ei nimittäin ryöpsähdä yht`äkkiä, vaan tulee hitaasti. Todennäköistä on, että reaalimaailmassa vieläkin mennään alaspäin ja syksy ja vuosi 2010 tulevat olemaan hyvin vaikeita. Esimerkiksi teknologiateollisuuden tilauskanta on tällä hetkellä keskimäärin vain puolet normaalista. Taantuma muuttaa yritysten toimialoja, niiden rakennetta ja yritysten asemaa markkinoilla. Toimintatavat tietyillä aloilla eivät ole entisiä ja lama-ajan alempi taso tai muuttunut toimintatapa voivat jäädä pysyviksi. Varmaa on myös, että taantuma jakaa yrityksiä uudelleen voittajiin ja häviäjiin. Yleensä vahvana lamasta selvinnyt, on markkinoilla entistä vahvempi myös jatkossa. Voittajayritykset miettivätkin koko ajan, miten strategisesti asemoidutaan uudessa tilanteessa ja miten innovaatiolla saadaan pysyvää kilpailuetua. aloilla. Haasteelliseksi tilanteen tekevät irtisanomiset ja lomautukset, jotka hankaloittavat kesätyöpaikkojen tarjoamista entiseen tapaan. Jokainen kesäpaikka on kuitenkin mahdollisuus. Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja on kauppakamarin tiedon mukaan vähemmän tarjolla kuin edellisinä vuosina. Alueellamme on lähestyvä pula osaavasta työvoimasta, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Osaavan työvoima tarve laajenee toisen asteen ammatillisen koulutuksesta tiettyihin ammattikorkeakoulutuksen hankkineisiin osaajiin. Rauman seudulla tiedämme, että jo nyt on huutava pula tiettyjen alojen erityisosaajista. Talouden taantuma siirtää ongelmaa eteenpäin, muttei poista sitä SMK:sta valmistuvien nuorien on ollut vaikea löytää valmistumista varten tarvittavia pakollisia harjoittelupaikkoja. Tällaisten paikkojen tarjoaminen on parasta koulutus- ja työmarkkinapolitiikkaa. Yritys voi suoraan hakea oppilaitoksen kautta harjoittelijaa ja oppilaitosten harjoitteluvastaavat hoitavat käytännön asiat. Kauppakamarin mukaan on ennakoitavissa, että rekrytointivaikeudet syvenevät entisestään lähivuosina. Kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta kiihtyy. Työmarkkinoille pyrkivien opiskelijoiden kannalta tämä tarkoittaa sitä, että töitä on tiedossa, kunhan hankittu koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin. Kaikkein tärkeintä taantuman aikana on huolehtia siitä, että likviditeetti on koko ajan hallinnassa ja arvioida oman toiminnan taso ja volyymi realistisesti. Ne antavat pohjan tehdä jatkuvasti kehitystoimintaa, sillä mitoittamalla toimenpiteet tilanteen edellyttämällä tavalla voidaan olla vahvoja myös taantuman jälkeen. Rauman seudullakin taantuma on kipeästi sattunut moneen yritykseen ja vientivaltaisena alueena emme säästy takaiskuilta. Toisaalta alueemme menestystä kannattelevat vahvojen meriteknologian ja energia- ja ympäristöalan yritysten vahva tilauskanta sekä elintarviketeollisuuden vakaa asema. Tietenkin OL 3:n tuo vakautta. Kauppakamari aloittaa syksyllä 2009 Taantuman tarkistuslista -benchmarking tilaisuudet. Ensimmäinen järjestetään Aslemetals Oy:ssä Tilaisuuksien idea on tarjota yrityksille lista asioista, joita on hyvä ottaa huomioon nykytilanteessa toisaalta yritysten on hyvä hakea toinen toisiltaa vertailevia esimerkkejä eli parhaita käytäntöjä. Lisätietoja: Jaakko Hirvonsalo Kauppakamari kannustaa taantumankin keskellä yrityksiä tarjoamaan harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja Rauman kauppakamari kannustaa alueen yrityksiä tarjoamaan kesätyöja harjoittelupaikkoja taantumankin keskellä. Nuorissa on alueemme ja yritystemme tulevaisuus. Mitä enemmän yrityksemme voivat tarjota heille mahdollisuuksia tutustua yrityksiin varhaisessa vaiheessa, sitä paremmin he sitoutuvat elinkeinoelämäämme. Rauman seudun kesätyöpaikkatilanne vastaa koko maan tilannetta ja se on osin hyvin haasteellinen. Kesätyöpaikkoja on entiseen tapaan tarjolla mm. palvelualoilla, kaupassa, julkisella sektorilla ja tietyillä teollisuuden 4

5 KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Kauppakamarin kansainvälistymispalvelut Onnistuminen kansainvälisillä markkinoilla vaatii pitkäjänteistä työtä, suunnittelua, osaamista, tietoa ja kontakteja. Rauman kauppakamari tarjoaa jäsenyrityksilleen vientiin, tuontiin tai yleensä kansainvälistymiseen liittyviä palveluita: Maksuttomat palvelut: ulkomaankauppaan liittyvä neuvonta viennin aloittamiseen ja laajentumiseen liittyvä neuvonta ja sparraus (ml. erilaiset tuet) erilaiset tietoiskut ja tilaisuudet markkinatiedon välitys tietopankki mm. kielenkääntäjistä ja sopimusmalleista yrityskontaktimatkojen järjestelyt ulkomaisten kontaktien haku ja välitys omia kanavia hyödyntäen Lisäksi tarjoamme maksullisia palveluita: pitkäkestoinen, vuokravientipäällikkötyyppinen palvelu esim. vientiään aloittavalle yritykselle kansainvälistymisen tukihakemusten täyttö markkinakartoitukset asiakas- ja partnerihaut yrityskontaktimatkat Rauman kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta aloitti toimintansa Rauman kauppakamarille on perustettu uusi kansainvälistymisvaliokunta, joka eri tavoin tulee edistämään kauppakamarin jäsenyritysten kansainvälistymistä. Kansainvälistymisvaliokunnan ensimmäinen kokoontuminen oli Valiokunnan 13 jäsentä edustavat monipuolisesti alueen yrityksiä. Kv-valiokunnan puheenjohtajana toimii johtaja Päivi Vihijärvi, UPM-Kymmene Oyj, Rauma Cell. Valiokunnan kokoonpanoon voit tutustua kotisivuillamme (edunvalvonta). Yrityskontaktimatka Shanghaihin Rauman kauppakamari järjestää yrityskontaktimatkan Shanghaihin. Matkan hinta on 1.541,- (alv 0 %) + viisumikulut + osuus mahdollisista yhteiskuljetuksista ja muusta lisäohjelmasta. Vielä vapaana muutama paikka! Ilmoittautumiset kesaäkuun aikana. Lisätiedot Jaakko Hirvonsalo p tai Maria Perrakoski p Ympäristö- ja energiaalan yrityskontaktitapahtuma Turussa Enterprise Europe Network ja Varsinais-Suomen TE-keskus järjestävät Eurooppalaisen Yrittäjyyden Päivän yhteydessä Ympäristö- ja energia-alan yrityskontaktitapahtuman, jossa ennalta sovittujen ja kahdenkeskisten tapaamisten avulla on mahdollista luoda uutta liiketoimintaa ja yhteistyötä. Ympäristö- tai energia-alan yritykset voivat olla erikoistuneita esimerkiksi teknologiaan, laitteisiin, palveluihin tai ict-sovellutuksiin. Tapahtumaan osallistuminen on maksutonta! Aika: torstai klo Paikka: Turun kauppakorkeakoulu (Rehtorinpellonkatu 3, Turku), juhlasali Rekisteröityminen: Lisätietoja: Projektipäällikkö Heidi Leppimäki / Enterprise Europe Network, heidi. leppimaki@te-keskus.fi p Kontaktitapahtuma yrityksille Kölnissä Kölnin kansainvälisten jätehuollon ja ympäristöteknologian Entsorga-Enteco -messujen yhteydessä järjestetään kontaktitapahtuma, jonka avulla yritys voi löytää yhteistyökumppanin tuotekehitykseen, alihankintaan, lisensointiin, teknologian ostoon ja myyntiin. Ilmoittautuminen kontaktitapahtumaan on mennessä. Tapahtumaan kannattaa ilmoittautua ajoissa, koska tapahtuman paikallinen pääjärjestäjä tarjoaa Early Bird -etuna ensimmäisille ei-saksalaisille osallistujille one-to-one partnerinhaun, eli paikalliset tapahtumajärjestäjät hakevat aktiivisesti Nordrhein-Westfalenin alueelta osallistujille sopivia partnereita. ec.europa.eu/public/bemt/home. cfm?eventid=1897 Tapahtumaan ilmoittautuminen Yhteyshenkilö: Milja Rautiainen, Enterprise Europe Network, TECHNOPOLIS VENTURES OULU LTD, Elektroniikkatie 3, FI Oulu, FINLAND, Mob , milja.rautiainen@technopolis.fi Tutustumismatka Abu Dhabiin ja Qatariin kesäkuussa Suomalainen kansainvälistymiskonsultointiin erikoistunut CYRR Group järjestää tutustumismatkan Abu Dhabiin ja Qatariin kesäkuuta 2009 suomalaisille High Tech-yrityksille. Erityisenä tarkoituksena on keskittyä ICT- ja ympäristöalan yrityksiin. tai sähköpostitse info@ cyrrgroup.com Eco-innovation rahoittaa ympäristöystävällisiä innovaatioita Euroopan komissio avasi haun projekteille, jotka kehittävät ympäristöystävällisiä ratkaisuja materiaalinkierrätyksessä, kiinteistö- ja rakennusalalla, elintarviketeollisuudessa sekä vihreässä liiketoiminnassa ja viisaassa kuluttamisessa. Hankkeissa tulee olla mielellään pkyrityksiä ja vahva markkinapotentiaali. Haku päättyy Lähde: Suomen EU-T&K-sihteeristö Rahoitustukea tutkijoiden rekrytointiin ja laitehankintoihin Industry-Academia Partnership & Pathways -hakukierros on nyt avoinna. Ihmiset-ohjel- 5

6 Kansainvälisiä asioita 6 massa on avautunut 24.4 tutkimushenkilöstön vaihtoa yksityisen ja julkisen sektorin välillä tukeva IAPP-hakukierros. Haussa rahoitetaan tutkijoiden rekrytointeja molemmille sektoreille ja pk-yrityksille jopa yhteistyöhön liittyviä pienimuotoisia laitehankintoja. Haku päättyy Lisätietoa: index.cfm?fuseaction=usersite. FP7DetailsCallPage&call_id=201 Lähde: Suomen EU-T&K-sihteeristö Suomen innovaatiojärjestelmä kaipaa kansainvälistämistä Kansainvälinen arvioitsijaryhmä toteaa Suomen innovaatiojärjestelmää tarkastelevassa väliraportissaan, että julkista rahoitusta pitäisi suunnata enemmän riskinottoa ja kokeilua sisältäviin hankkeisiin. Lisätietoa väliraportista työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteesta: /index.phtml?95140_ m=95190&s=3285 Lähde: Suomen EU-T&K-sihteeristö Vuoden 2010 budjettiesityksessä panostetaan elvytykseen EU:n alustava talousarvioesitys vuodeksi 2010 on 139 miljardia euroa. Keskeisellä sijalla siinä on talouden elvyttäminen. Yhteensä 45 % budjettivaroista kohdennetaankin kasvua ja työllisyyttä sekä kilpailukykyä edistäviin toimenpiteisiin. Työpaikkojen ja kilpailukyvyn hyväksi suunnatusta 62 miljardin euron summasta 49 miljardia kohdennetaan aluepolitiikkaan eli EU:n koheesion edistämiseen. EU:hun vuosina 2004 ja 2007 liittyneet 12 jäsenmaata saavat ensimmäistä kertaa yli puolet EU:n koheesio- ja rakennerahastojen varoista (52 %). Luonnonvaroihin liittyvien määrärahojen kokonaismäärä on 59 miljardia euroa. Tähän kuuluvat ympäristön hyväksi ja maaseudun kehittämiseen käytettävät varat, joita on lisätty lähes 2,5 % lähes 15 miljardiin euroon. Maataloustuki uusille jäsenmaille kasvaa 11 miljardiin euroon eli lähes 20 prosenttiin kaikista maatalousmenoista. EU:n tuki kehitysmaille on 2,4 miljardia euroa (kasvua 1,7 %) ja liittymistä valmistelevan tuen määrä 1,6 miljardia euroa (+5 %). EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan määrärahat ovat 282 miljoonaa euroa (+16 %). Rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan sekä muuttovirtojen hallintaan liittyvien hankkeiden määrärahat nousevat lähes miljardiin euroon (+13,5 %). EU:n toimielinten hallintomenot kasvavat 2,1 %. Komission omien hallintomenojen kokonaismäärä on 3,6 miljardia euroa (+0,9 %). EU:n talousarvio hyväksytään lopullisesti Euroopan parlamentin täysistunnossa joulukuussa. Lähde: Euroopan komission Suomen-edustusto Linkkivinkki: eyouguide - kuluttajien oikeudet verkkokaupassa Ostosten tekeminen Internetissä on jatkuvasti lisääntynyt. Euroopan komission uudella ec.europa.eu/information_society/eyouguide/ index_en.htm eyouguide-sivustolla ec.europa.eu/information_society/eyouguide/ index_en.htm esitellään kuluttajien oikeudet verkkokaupassa. EU:n ja Kiinan välinen liiketoiminnan koulutusohjelma (METP) Euroopan komission ja Kiinan kansantasavallan hallituksen yhteistyöprojekti METP pyrkii kouluttamaan ja tukemaan taloudellisesti 200 kiinalaisen johtajan harjoittelua EU:ssa ja vastaavasti 200 eurooppalaisen johtajan harjoittelua Kiinassa. Hakijoilta ei edellytetä kiinan kielen taitoa. Seuraava ohjelmakierros alkanee vuoden 2010 alussa. asp?newsid=963 Lisätietoa: EU-China Managers Exchange and Training Programme asp?newsid=963 Maksuviivästyksistä eroon Komissio esittää perusteellisia muutoksia vuoden 2000 maksuviivästysdirektiiviin. Maksuviivästykset ovat EU:ssa yleisiä sekä yritysten välillä että yritysten ja viranomaisten välillä. Viivästykset hankaloittavat yritystoiminnan kehittämistä ja voivat pahimmassa tapauksessa ajaa muutoin elinkelpoisia pk-yrityksiä konkurssiin. Ehdotuksen mukaan laskut olisi maksettava pääsääntöisesti 30 päivän kuluessa. Jos maksuaikatauluja ei noudateta, maksajan on suoritettava korko, korvaus perintäkuluista sekä ensimmäisestä viivästyspäivästä lähtien kiinteämääräinen korvaus, joka on suuruudeltaan 5 prosenttia erääntyneestä määrästä. Selvästi kohtuuttomiin sopimuksiin liittyviä sääntöjä tiukennetaan. late_payments/doc/8_april_2009/citizens_ summary_fi.pdf Ehdotus maksuviivästysdirektiivin muuttamiseksi liittyy eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaan aloitteeseen ec.europa.eu/enterprise/entrepreneurship/ sba_en.htm Small Business Act. Tavoitteena on parantaa eurooppalaisten yritysten kassavirtaa ja poistaa esteitä maiden rajat ylittävältä kaupalta. Komission mielestä viranomaisten on näytettävä esimerkkiä. Siksi se aikookin itse nopeuttaa avustusten ja sopimuksiin perustuvien EU-maksujen maksuaikataulua. Tärkeimpänä tavoitteena on lyhentää ensimmäisten ennakkomaksujen maksuaikaa 30:stä 20 päivään. Ennakkomaksut ovat hallinnollisesti selkeimpiä, koska ne eivät edellytä monimutkaisia asiakirjoja tai menettelyjä. Niiden arvo on noin 9,5 miljardia euroa. Muissa komission hallinnoimissa EU-maksuissa (joiden arvo on noin 5,5 miljardia euroa) maksuaika pyritään lyhentämään direktiiviehdotuksen mukaisesti 45:stä 30 päivään. Lisäksi kiinteämääräisten maksujen ja kertasuoritusten osuutta maksuista pyritään lisäämään. Lähde: Euroopan komission Suomen-edustusto HUOM: Teksteissä on monia linkkejä, joihin pääset suoraan sähköisessä muodossa olevasta tiedotteesta kotisivuiltamme. Voit myös pyytää tiedotteen suoraan sähköpostiisi.

7 MUUTA YRITYSTIETOA Tilintarkastajien valvontaa tehostetaan Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta (TILA) tehostaa tilintarkastuksen valvontaa. Tilintarkastuksen laadunvalvonnan painopiste on yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen eli listayhtiöiden, luottolaitosten ja vakuutusyritysten tilintarkastajien laadunvalvonnassa. Näiden yhteisöjen laaduntarkastukset on suoritettava riippumattomasti tilintarkastusalasta. Maailmanlaajuinen rahoituskriisi on nostanut korostetusti esille vakaan toimintaympäristön merkityksen talouden ja yritystoiminnan edellytysten turvaamiseksi. Yritysten antaman taloudellisen informaation laatu on keskeisessä asemassa rahoituksen kohdentumisessa kaikkein elinkelpoisimpiin yrityksiin. Yrityksen johto on ensisijaisesti vastuussa yrityksen antamasta taloudellisesta informaatiosta, mutta sen laatua turvaa myös lakisääteinen tilintarkastus. - Tilinpäätösinformaation ja tilintarkastuksen merkitys on erityisen suuri yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen kohdalla, kertoo TILA:n pääsihteeri Pasi Horsmanheimo. - Tilintarkastus on enenevässä määrin yli rajojen tapahtuvaa yhteistyötä, jolloin tilintarkastuksen laadunvalvontaan tarvitaan kansainvälisesti yhdenmukaisia toimintatapoja. Tilintarkastuksen laadunvarmistusjärjestelmän kansainvälinen uskottavuus ja yhteistyökyky ovat tärkeitä lähtökohtia laadunvarmistuksen kehittämiselle, jatkaa laadunvarmistuksen johtaja Kari Vainio. Laaduntarkastus tilintarkastajille säännöllisin väliajoin Viime kesänä valmistui tilintarkastuksen laadunvarmistustyöryhmän ehdotukset tilintarkastuksen laadunvarmistuksesta. Ehdotusten taustalla ovat tilintarkastusdirektiivin ja tilintarkastuslain säännökset sekä EU:n komission antama suositus laadunvarmistuksesta ja sen valvonnasta. - TILA määrää tilintarkastajan laaduntarkastukseen kolmen vuoden välein, jos on kyse tilintarkastajasta, joka tarkastaa yleisen edun kannalta merkittävää yhteisöä ja kuuden vuoden välein muiden yhteisöjen osalta, sanoo Vainio. Keskuskauppakamariin uusi laadunvarmistustiimi Tilintarkastajien laadunvalvontaa on tehostettu perustamalla Keskuskauppakamarin Tilintarkastusosastolle laadunvarmistuksen valvontatiimi. Laadunvarmistuksen johtajana on toiminut alkaen KTM Kari Vainio. Laadunvarmistuksen valvontatiimi valmistelee ja panee täytäntöön TILA:n laadunvarmistuksen valvontaan liittyviä päätöksiä. TILA on nimittänyt laatujaoston, joka toimii laadunvarmistuksen johtajan ja TILA:n apuna neuvoa-antavana toimielimenä laadunvarmistuksen valvontajärjestelmässä. Lisätietoja: Pääsihteeri Pasi Horsmanheimo puh Laadunvarmistuksen johtaja Kari Vainio, puh Viestintäkampanja e-laskun edistämiseksi alkoi Sähköinen e-lasku on alkanut kiinnostaa kuluttajia. Finanssialan Keskusliiton tuoreen haastattelututkimuksen mukaan e-laskun käyttö on vuoden sisällä selvästi lisääntynyt. Internetissä maksavista suomalaisista runsas viidennes maksaa nyt laskunsa e-laskuina. - Jo 75 prosenttia suomalaisista maksaa laskunsa Internetin kautta. Verkkopankin suosion myötä kuluttajat ovat ottaneet myös e-laskun käyttöön entistä innokkaammin, mutta uskon että innostus e-laskuun kasvaa vielä paljon lisää, kun tieto sen helppoudesta ja ympäristöystävällisyydestä leviää. Suomalaisista 23 prosenttia ei vielä tiedä e-laskusta mitään, sanoi Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi viestintäkampanjan avaustilaisuudessa Helsingin Lasipalatsissa. Suomessa lähetetään vuosittain 500 miljoonaa laskua, joista 250 miljoonaa menee kuluttajille. Yritysten välinen laskutus on jo pitkälti sähköisessä muodossa, ja pankkien välittämien verkkolaskujen määrä kasvoi viime vuonna yli 100 prosenttia edellisvuodesta. Viestintäkampanjalla tietoa uudesta vaihtoehtoisesta maksamistavasta Finanssialan Keskusliiton johdolla on käynnistetty viestintäkampanja e-laskun edistämiseksi. Viestintäkampanjan tavoitteena on e-laskupalvelun tunnettuuden lisääminen kuluttajien ja yritysten keskuudessa. Asiakkaille halutaan kertoa uudesta vaihtoehtoisesta maksamistavasta ja motivoida samalla kuluttajia ja yrityksiä ottamaan e-lasku käyttöön. Opastavana hahmona toimii e-laskun virtuaalinen asiantuntija Bill Virtanen ja tietoa e-laskusta löytyy osoitteesta Virtuaalinen hahmo Bill Virtanen tarjoaa kirjastoissa kampanjan aikana päiväkahveja ja kertoo samalla kaupunkilaisille e-laskusta. Myös ikäihmiset välittävät tietoa toisilleen e-laskusta omissa tietotekniikkakerhoissaan. Seniorit kiinnostuneita verkkoasioinnista Toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mukaan varsin merkittävä kasvu Internetin käytössä on viimeisen vuoden aikana tapahtunut yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Tällä hetkellä heistä jo lähes puolet eli 48 % käyttää Internetiä säännöllisesti tai vähintään silloin tällöin. - Suoraveloitus on aiemmin ollut yli 65-vuotiaiden tavallisin laskunmaksutapa, mutta nyt Finanssialan Keskusliiton tuore tutkimus osoittaa, että Internetissä maksaminen on ohittanut suoraveloituksen tavallisimpana laskunmaksutapana, Kauppi sanoo. Mikä e-lasku? E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku, jonka voi halutessaan saada suoraan omaan verkkopankkiinsa. E-lasku on helppokäyttöinen eikä laskun tietoja tarvitse itse näppäillä verkkopankissa. E-lasku on myös nopea, sillä lasku hyväksytään maksuun nappia painamalla. E-lasku on myös turvallinen. Asiakas tunnistautuu pankkitunnusten avulla luotettavasti verkkopankissaan, näppäilyvirheitä ei maksaessa tapahdu eikä lasku katoa postissa. MUUTA YRITYSTIETOA Lisää e-laskusta: Lisää suomalaisten maksamistavoista: Kotitalouksien säästäminen, luotonkäyttö ja maksamistavat. Toukokuu 2009 Teollisuuden uudet tilaukset laskivat maaliskuussa 27,9 % vuoden takaisesta Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2009 maaliskuussa 27,9 prosenttia pienempi kuin vuoden 2008 maaliskuussa. Tammi-maaliskuussa uudet tilaukset laskivat 36,5 prosenttia vuoden takaises- 7

8 Muuta yritystietoa ta. Viime kuukausina nähty teollisuuden uusien tilausten poikkeuksellisen voimakas lasku jatkui yhä maaliskuussa. Lasku oli kuitenkin hieman edeltäviä kuukausia loivempaa. Tilausten arvo pieneni silti kaikilla tarkasteltavilla päätoimialoilla. Aiempien kuukausien tapaan uusien tilausten lasku oli voimakkainta metalliteollisuudessa, jossa laskua kertyi 33,4 prosenttia. Paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialan tilaukset laskivat 23,5 prosenttia, tekstiiliteollisuuden tilaukset 16,7 prosenttia ja kemianteollisuuden tilaukset 5,2 prosenttia. Lähde: Teollisuuden uudet tilaukset 2009, maaliskuu. Tilastokeskus. Hanna Skurnik Helsingin seudun kauppakamarin lakimies Maksukorttirikollisuuden riskejä voidaan pienentää siirtymällä turvallisempaan tekniikkaan Kansallinen yritysturvallisuutta edistävä yhteistyöryhmä suosittaa, että kaikkein haavoittuvimpien maksutekniikoiden käytöstä luovuttaisiin mahdollisimman nopeasti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sähköisten kassajärjestelmien korttitietojen suojaamiseen. Näin linjattiin kansallisen yritysturvallisuutta edistävän yhteistyöryhmän julkaisemassa teematilannekuvassa ja tiedotteesta. Tilannekuva on laadittu elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyönä. Lue lisää: fi /kkk/edunvalvonta/elinkeinopolitiikka/fi _FI/ yritysturvallisuustilannekuvakevat/ Vuosiloman antaminen Loman ansainta ja lomakausi Työntekijä ansaitsee vuosilomalain mukaan työsuhteen kestosta riippuen vuosilomaa 2 tai 2,5 päivää kuukaudessa. Näin ollen lomaa ansaitaan vuosilomalain mukaan 24 tai 30 päivää vuodessa. Näistä kesälomapäiviä ovat 24 ensimmäistä lomapäivää ja talvilomaa sen ylittävät lomapäivät. Työnantaja voi määrätä kesälomapäivät pidettäväksi lomakaudella Kausiluonteisessa työssä (mm. jäätelö- ja virvoitusjuomateollisuus) kesäloma saadaan antaa myös lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana, jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaisi yrityksen toiminnalle olennaisia vaikeuksia. Vuosiloman antaminen ja sopimismahdollisuudet Pääsääntönä on, että kesäloma on annettava yhdenjaksoisena lomakaudella. Jos töiden käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä, vuosiloman 12 päivää ylittävä osa voidaan työnantajan yksipuolisella määräyksellä antaa osissa. Sen sijaan kuutta talvilomapäivää työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä pidettäväksi osissa. Kesäloman 12 päivää ylittävä osa voidaan myös työnantajan ja työntekijän kesken sopimalla jakaa osiin. Sopiminen on mahdollista neljässä eri tilanteessa. Työnantaja ja työntekijä voivat ensinnäkin sopia, että työntekijä pitää loman 12 päivää arkipäivää ylittävän osan yhdessä tai useammassa jaksossa ajanjaksona, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Työsopimusosapuolet voivat myös sopia, että 12 arkipäivää ylittävä lomanosa pidetään viimeistään vuoden kuluttua lomakauden päättymisestä. Näin säästetty loman osa voidaan pitää seuraavana kesälomakautena ennen lomakauden päättymistä. Tällaisen loman pitämisen tarkasta ajankohdasta päättää normaalien loman antamista koskevien säännösten mukaan työnantaja tai ajankohta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Kolmas sopimismahdollisuus koskee työsuhteen päättymistilannetta. Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä. Viimeinen sopimismahdollisuus koskee 24 arkipäivän lomanosan pitämistä lyhennettynä työaikana. Työntekijän aloitteesta työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä pitää 24 arkipäivää ylittävän osan lomastaan tekemällä lyhennettyä työaikaa. Työaikaa lyhentämällä toteutettu loma voidaan järjestää esimerkiksi niin, että työntekijä tekee kahden viikon ajan puolet sopimuksen mukaisesta vuorokautisesta työajastaan. Menettelytavat lomaa annettaessa Työnantajan on vuosilomalain mukaan selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosilomien antamisen yleiset periaatteet. Selvitystä ei tarvitse tehdä joka vuosi, vaan ainoastaan silloin, jos menettelytapoja tai periaatteita yrityksessä muutetaan. Ennen lomien ajankohdan ilmoittamista työnantajan on annettava työntekijöille tilaisuus esittää toiveensa loman ajankohdasta. Kuulemisvelvollisuus on henkilökohtainen ja toiveet tulisi voida esittää niin hyvissä ajoin, että ne käytännössä voivat vaikuttaa lomien ajankohtiin. Työnantajan on pyrittävä ottamaan työntekijöiden toiveet huomioon lomien ajankotia määrätessään, mutta päätäntävalta loman tarkasta ajankohdasta on kuitenkin työnantajalla. Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohdasta työntekijälle kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, työnantaja voi ilmoittaa loman ajankohdasta viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkua. Kaksi viikkoa on ehdoton takaraja ja sitä voidaan noudattaa vain niissä tilanteissa, jolloin kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole mahdollista. Ilmoitettu loman ajankohta on sitova ja työnantaja on velvollinen korvaamaan mahdollisen vahingon, joka aiheutuu, kun työnantaja siirtää jo ilmoittamansa loman ajankohtaa. Ilmoitusaikojen lisäksi työnantajan on noudatettava lomien antamisessa myös tasapuolisuutta työntekijöiden kesken. Työntekijöiden lomatoiveet on otettava tasapuolisesti huomioon työjärjestelyjen sallimissa rajoissa ja mahdollista lomavuorottelua on sovellettava tasapuolisesti kaikkiin työntekijöihin. Loman sijoittaminen työntekijän vapaajaksoille ja lomautuksen vaikutus vuosiloman sijoitteluun 8

9 Muuta yritystietoa Loman sijoittelussa lähtökohta on, että loma annetaan työntekijän työssäolojakson aikana. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan loma sijoittaa myös työtekijän vapaajaksolle. Vapaajaksoille sijoittamisessa pitää kuitenkin noudattaa vuosilomalain säännöksiä, joiden mukaan lomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta sijoittaa tietyille vapaajaksoille. Vuosiloma ei ensinnäkään saa ilman työntekijän suostumusta alkaa työntekijän vapaapäivänä, jos tästä seuraisi lomapäivien väheneminen. Ns. kolmen päivän säännön mukaan. kolmen päivän mittaiseen tai sitä lyhyempään loman osaan ei saa sisältyä työntekijän vapaapäiviä, ellei työntekijä anna siihen suostumustaan. Kolmanneksi loma ei saa olla päällekkäin työtekijän äitiys- tai isyysvapaan kanssa, ellei loman sijoittamisesta näin sovita. Jottei vuosiloman antamisesta aiheutuisi äitiys- tai isyysvapaan vuoksi ratkaisemattomia ongelmia, vuosilomalaissa on erityissäännös, jonka mukaan vuosiloma voidaan antaa kuuden kuukauden kuluessa äitiys- tai isyysvapaan päättymisestä, jos sitä ei näistä johtuen ole voitu antaa normaaleissa aikarajoissa. Lomautus ei siirrä vuosiloman ajankohtaa. Lomautuksesta huolimatta kesäloma on annettava lomakaudella, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita loman siirtämisestä vuosilomalain säännösten rajoissa. Työkyvyttömyys loman alkaessa ja sen aikana Jos työtekijä sairastuu ennen loman alkua, voidaan loma työtekijän pyynnöstä siirtää. Siirtäminen edellyttää työntekijän pyyntöä ja selvitystä työkyvyttömyydestä. Jos työntekijä puolestaan sairastuu loman jo alettua ja työkyvyttömyys jatkuu yli seitsemän kalenteripäivää, ei tämän ajan ylittäviä päiviä lueta vuosilomaajaksi, jos työntekijä sitä ilman aiheetonta viivytystä pyytää. Siirretty loma on annettava lomakaudella, tai työkyvyttömyyden kestäessä sitä kauemmin, myöhemmin saman kalenterivuoden aikana. Mikäli loman antaminen näinkään ei ole mahdollista, tulee pitämättä jäänyt loma maksaa työntekijälle lomakorvauksena. Työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn loman ilmoittamisessa noudatetaan tavallista lyhempiä ilmoitusaikoja. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohdasta kahta viikkoa ennen loman alkamista tai, jos tämä ei ole mahdollista, viikkoa ennen loman alkua. Säästövapaa Työtekijän on mahdollista säästää 24 päivää ylittävä lomanosa pidettäväksi myöhemmin seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen. Työnantajalla on oikeus kieltää loman säästäminen ainoastaan silloin, jos loman säästäminen aiheuttaisi yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Sopimalla työnantajan kanssa työtekijä voi säästää 18 päivää ylittävät lomapäivät. Säästövapaa voidaan pitää työtekijän määräämänä kalenterivuonna tai -vuosina tarkemmin sovittuna ajankohtana. Jos säästövapaan ajankodasta ei päästä sopimukseen, työntekijä voi päättää säästövapaan ajankohdan ilmoittamalla siitä työnantajalle neljä kuukautta ennen säästövapaan aloittamista. Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamarin lakimies LAKIASIAT Työnantajan takaisinottovelvollisuus Työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä aikaisemmin taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä irtisanomalleen työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee uutta työvoimaa samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin yhdeksän kuukauden kuluessa irtisanotun työntekijän työsuhteen päättymisestä. Ensin lisätyötä on kuitenkin tarjottava työsuhteessa oleville lomautetuille ja osa-aikaisille työntekijöille. Takaisinottovelvollisuus koskee siis vain kollektiiviperusteilla irtisanottuja työntekijöitä tai yrityssaneerausmenettelyn yhteydessä irtisanottuja. Mitään takaisinottovelvollisuutta ei synny tilanteissa, joissa työsuhde on päättynyt työntekijästä johtuvilla syillä purkamalla tai irtisanomalla taikka jos työsuhde on päättynyt määräaikaisena. Takaisinottovelvollisuutta ei ole myöskään silloin, kun avoinna oleva tehtävä täytetään talon sisältä sisäisin siirroin, käytetään työhön vuokratyöntekijöitä taikka palkattomia työharjoittelijoita. Sen sijaan työntekijä ei voi työsuhteen päättymisen yhteydessä solmitussa sopimuksessa luopua oikeudestaan tulla otetuksi takaisin työhön (KKO 2007:69). Työtä on tarjottava, jos se on samaa tai samankaltaista kuin irtisanotun työntekijän aikaisemmin tekemä työ. Tehtävänimikkeellä ei ole ratkaisevaa merkitystä asiassa eikä myöskään työsuhteen kestoajalla. Näin ollen työntekijälle on tarjottava myös määräaikaista tai osa-aikaista työtä, vaikka työntekijä olisi irtisanottu kokoaikatyöstä. Työnantaja täyttää takaisinottovelvoitteensa tiedustelemalla paikalliselta työvoimatoimistolta, onko irtisanottu työntekijä edelleen työnhakijana. Työntekijän ei siis tarvitse olla työttömänä. Mikäli irtisanottu työntekijä on työnhakijana, tarjotaan työtä hänelle. Jos työntekijä ottaa työn vastaan, sovitaan työn aloittamisesta ja työsuhteen ehdoista normaalisti. Kyseessä on uusi työsopimus, eikä työntekijän työsuhteen ehtojen tarvitse säilyä entisellään. Työntekijälle ei tarvitse tarjota enää uudestaan vastaavanlaista työtä, mikäli työntekijä ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy tarjotusta työstä. Jos irtisanottuja työntekijöitä on työnhakijoina useampia, tarjotaan avoinna olevaa työtä yhdelle kerrallaan. Työnantaja saa itse valita, missä järjestyksessä työtä tarjotaan, kunhan ei käytä mitään syrjiviä valintakriteereitä. 9

10 Lakiasiat Omistuksenpidätysehto Taloustilanteen heikkeneminen on herättänyt jäsenyritysten keskuudessa kysymyksiä omistuksenpidätysehdon käytöstä kauppahintasaatavien turvaamiseen. Kysymykset ovat koskeneet sitä miten tehdään pätevä omistuksenpidätysehto ja toisaalta millaista turvaa ehto tarjoaa. Omistuksenpidätysehdon käyttö aiheuttaa sen, että omistusoikeus kaupan kohteeseen kuuluu niin kauan myyjälle kunnes koko kauppahinta on maksettu. Sekä kansallinen että kansainvälinen kauppalaki lähtee siitä, että tavaran omistusoikeus siirtyy normaalisti ostajalle hallinnan luovutuksen yhteydessä ellei toisin sovita. Tämä tarkoittaa sitä, että ostaja saa tavaraan omistusoikeuden ja voi määrätä siitä, vaikka kauppahintaa ei olisikaan maksettu. Ostajan joutuessa konkurssiin jää tavara ostajan konkurssipesään ja myyjä voi valvoa vain saatavaansa konkurssivalvonnassa ja odottaa mahdollista jako-osuutta kun pesä on realisoitu. Suomalaisissa konkurssipesissä jakoosuudet ovat jääneet yleensä vaatimattomiksi. Omistuksenpidätysehtoa käyttämällä voidaan siis omistusoikeuden siirtyminen estää kunnes koko kauppahinta on maksettu ja konkurssitilanteessa myydyt tavarat saa takaisin. Ehto sitoo niin ostajaa kuin ostajan velkojiakin. Omistuksenpidätysehdolla myytyä omaisuutta ei voi myöskään ulosmitata ostajan velasta eikä se kuuluu ostajan konkurssipesään, kunhan se täyttää tietyt minimiedellytykset. Omistuksenpidätysehtoa voidaan käyttää niin kiinteän kuin irtaimenkin omaisuuden kaupassa. Kuinka ehto sovitaan? Omistuksenpidätysehtoa ei voi määrätä yksipuolisesti. Siten pelkkä merkintä esimerkiksi laskussa ei riitä. Ehdosta on syytä sopia nimenomaisesti ja samanaikaisesti kun päätetään muistakin kaupanehdoista. Sanamuoto voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: Omistusoikeus kaupan kohteeseen kuuluu myyjälle kunnes koko kauppahinta on maksettu eikä velallisella ole oikeutta luovuttaa omaisuutta edelleen, liittää sitä muuhun omaisuuteen tai muutoin määrätä omaisuudesta omistajan tavoin. Jos omistuksenpidätysehdosta ei tehdä erillistä kirjallista sopimusta, on maininta siitä syytä tehdä tarjoukseen ja tilausvahvistukseen. Jos myyjällä on käytössään yleiset toimitusehdot, voidaan merkintä omistuksenpidätysehdosta tehdä myös niihin. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että ostaja saa nämä ehdot käyttöönsä ennen kauppaa ja että ehtojen antamisen pystyy näyttämään toteen. Näin ollen erillinen kirjallinen sopimus omistuksenpidätyksestä tai sen sisällyttäminen omana kohtana allekirjoitettuun kauppasopimukseen on selkeämpi tapa kuin pelkkä viittaus yleisissä sopimusehdoissa. Syytä on siis korostaa sitä, että omistuksenpidätyksestä on sovittava kaupan muiden ehtojen yhteydessä. Jälkikäteen ei myyjä voi enää parantaa asemaansa. Konkurssitilanne Konkurssilain 5 luvun 7 :ssä on säännös tilanteista, joissa omistuksenpidätysehto on tehoton konkurssipesää kohtaan. Säännöksen mukaan omistuksenpidätysehto on tehoton, jos; ehdosta on sovittu vasta sen jälkeen kun omaisuuden hallinta on siirtynyt velalliselle velallisella on oikeus luovuttaa omaisuus edelleen velallisella on oikeus liittää omaisuus muuhun omaisuuteen siten, että liitettyjen kohteiden välille syntyy ainesosa- tai tarpeistosuhde velallisella on muutoin oikeus määrätä omaisuudesta omistajan tavoin. Merkitystä ei ole sillä, onko velallinen ennen konkurssia käyttänyt hänelle kuuluvaa oikeutta edelleen luovutukseen tai muuhun sellaiseen toimeen. Kirjallisuudessa on katsottu että sitomattomuuteen riittäisi että hänellä on oikeus sanotunlaiseen luovutukseen, liittämiseen tms. Mikäli myyjä on omistuksenpidätysehtoon nojautuen saanut omaisuuden takaisin hallintaansa, ei konkurssipesä enää pääse puuttumaan asiaan, vaikka kyseessä olisikin esimerkiksi myytäväksi tarkoitettu tavara. (KKO 1981II 163). Johtopäätöksiä - Parhaiten omistuksenpidätysehto soveltuu sellaiseen tavaroiden kauppaan, jotka jäävät ostajan käyttöomaisuudeksi. Toisiin liitettävien esineiden kauppaan (ikkunat rakennukseen jne.) ei ehto hyvin sovellu. - Ehdon käytöstä on sovittava kaupanteon yhteydessä. - Velallisille ei kannata antaa em. konkurssi lain 5 luvun 7 :ssä mainittuja oikeuksia esineeseen (esim. oikeutta luovuttaa omaisuus eteenpäin). Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaasta säätää vuorotteluvapaalaki. Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemän vuorottelusopimuksen mukaisesti määräaikaisesti vapautetaan palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja jossa työnantaja samalla sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työvoimatoimistossa työttömyysturvalain 2 luvun 1 :ssä tarkoitetun työttömänä työnhakijana olevan. Vuorottelusopimus Työnantajan tulee tehdä vuorottelijan (vuorotteluvapaalle lähtevän) kanssa kirjallinen vuorottelusopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaisen. Tämä sopimus sekä työsopimus tai muu luotettava selvitys siitä, että sijainen on palkattu vuorotteluvapaan ajaksi, on toimitettava ennen vuorotteluvapaan alkamista työvoimatoimistolle. Vastaavat tarvittavat selvitykset on toimitettava työvoimatoimistolle jaksotettaessa tai pidennettäessä vuorotteluvapaata vuorotteluvapaalain 7 :ssä tarkoitetulla tavalla. Vuorotteluvapaan edellytykset Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että henkilö on hankkinut työssäoloaikaa ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 10 vuotta (työhistoriaedellytys). Jos henkilö on aiemmin saanut vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä. Työssäoloaika lasketaan työntekijän eläkelain (395/2006) 3 :ssä tarkoitettujen työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella. Kyseisessä pykälässä on lueteltu eri eläkelait. Esimerkiksi työntekijän eläkelaki koskee 18 vuotta täyttäneitä, joten alle 18-vuotiaana tehtyä työtä ei lueta työssäoloaikaan kyseisen eläkelain mukaan. Työssäolokuukausien lukumäärä lasketaan puolestaan työttömyysturvalain 6 luvun 11 :n 2 momentin mukaisesti. 10

11 Lakiasiat Työssäoloaikaa laskettaessa työhön rinnastettavana aikana otetaan lisäksi huomioon alkaen sellainen täysi kalenterikuukausi, jolta henkilölle on maksettu sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa. Myös sellainen kalenterikuukausi rinnastetaan työssäoloaikaan, jonka henkilö on ollut lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla tai suorittanut varusmies- taikka siviilipalvelusta. Työssäoloajasta kuitenkin enintään neljännes voi olla tässä kappaleessa tarkoitettua työhön rinnastettavaa aikaa. Laskettaessa työssäoloaikaa ennen vuotta 2007, sovelletaan silloin voimassa olleita säännöksiä. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on lisäksi, että vuorottelijan työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta ja että työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on yhdenjaksoisesti kestänyt välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 13 kuukautta, johon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa (työssäoloedellytys). Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan tätä säännöstä sovellettaessa työssäoloon. Vuorotteluvapaan pituus Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaalain 7 :n mukaan vuorotteluvapaan jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaata jaksotettaessa kunkin jakson vähimmäispituus on 90 kalenteripäivää. Saman pykälän mukaan vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. Vuorotteluvapaa on kuitenkin pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta eikä sen yhteenlaskettu kesto saa ylittää vuorotteluvapaan enimmäiskestoa. Vuorotteluvapaan päättymisestä ennenaikaisesti tai tilapäisestä työhön paluusta on sovittava työnantajan ja vuorottelijan välillä. Vuorotteluvapaa kuluu tilapäisen työhön paluun aikana ja jatkuu sen jälkeen vuorottelusopimuksen mukaisesti, jollei sitä pidennetä 7 :ssä tarkoitetulla tavalla. Vuorotteluvapaa katsotaan päättyneeksi, josvuorottelijalle syntyy oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyystai vanhempainrahaa taikka hänelle myönnetään vapaata, joka ajoittuu vuorotteluvapaan ajalle, raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi taikka hän alkaa saada erityishoitorahaa. Jos kuitenkin edellä tarkoitettu oikeus tai myönnetty vapaa kestää enintään 18 arkipäivää, katsotaan vuorotteluvapaan olevan sanottuna aikana keskeytyneenä. Jos puolestaan sijaisen palvelussuhde päättyy ennen vuorotteluvapaan päättymistä, palvelussuhteen päättymistä ei ole pidettävä vuorottelusopimuksen vastaisena, jos työnantaja viivytyksettä ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa sijaisen palvelussuhteen päättymisestä palkkaa tilalle sijaisen tai työvoimatoimisto ei voi osoittaa sijaiseksi soveltuvaa henkilöä aikaisemman tilalle. Vuorottelijan paluu työhön Vuorotteluvapaan päätyttyä vuorottelijalla on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on vuorottelijalle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista työtä. Johtava lakimies Marko Silen Helsingin kauppakamari IT2000-sopimusehdot uudistetaan Tietojärjestelmien merkitys yritysten jokapäiväiselle liiketoiminnalle on johtanut tarpeeseen arvioida tietojärjestelmiin liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Tämän seurauksena myös IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehdot uudistetaan. Keskuskauppakamari, Ohjelmistoyrittäjät, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY, Teknologiateollisuus ja Tietotekniikan liitto uudistavat IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehdot. Tavoitteena on, että uudistetut sopimusehdot valmistuisivat vuoden 2010 alkupuolella. Sopimusehdot helpottavat IT-palveluiden hankintaa ja alentavat sopimusneuvotteluihin liittyviä kustannuksia. Uudistuksella pyritään siihen, että uudet sopimusehdot vastaisivat nykyisiä ehtoja paremmin sekä IT-palveluiden toimittajien että palveluita käyttävien yritysten tarpeita. Ehtojen uudistustarpeita selvitetään kevään aikana mm. ehtojen käyttäjille suunnattavan sähköpostikyselyn avulla. Työryhmä laatimaan uusia sopimusehtoja Sopimusehdot laaditaan työryhmässä, jonka puheenjohtajana toimii lakimies Jaakko Turunen Keskuskauppakamarista. Työryhmän muut jäsenet ovat: Asianajaja, Partner Kari-Matti Lehti, Asianajotoimisto Bird & Bird Oy Director, Legal Arto Lindfors, Fondia Oy Asianajaja, Partner Kimmo Rekola, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Työryhmän sihteereinä toimivat Senior Associate Kai Erlund, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy ja Specialist Counsel Paula Salminen, Asianajotoimisto Bird & Bird Oy. Uudistamistyötä hallinnoi johtoryhmä, jonka puheenjohtajaksi on kutsuttu professori Mika Hemmo Helsingin yliopistosta. IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehtoja käytetään laajasti yritysten ja yhteisöjen välisessä kotimaisessa tietotekniikka-alan tuotteiden ja palvelujen kaupassa sekä käyttöoikeuden luovutuksessa. Ensimmäiset vastaavankaltaiset sopimusehdot eli Tietojenkäsittelyalan sopimusehdot ATK 89 julkaistiin vuonna Nykyiset IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehdot on julkistettu joulukuussa 1999, ja niitä on viimeksi muutettu toukokuussa Lisätiedot: Lakimies Jaakko Turunen, Keskuskauppakamari, puh

12 Rauman Offsetpaino Oy