KYLMÄPIHATON LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNISEN SUUNNITTELUN PERUSTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYLMÄPIHATON LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNISEN SUUNNITTELUN PERUSTEET"

Transkriptio

1 Teknillisen korkeakoulun talonrakennustekniikan laboratorion julkaisu 124 Helsinki University of Technology Laboratory of Structural Engineering and Building Physics Publication 124 Espoo 22 TKK-TRT-124 KYLMÄPIHATON LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNISEN SUUNNITTELUN PERUSTEET Jari Hänninen Teppo Lehtinen Martti Viljanen Kuuluu osana LATURI -TUTKIMUSOHJELMAA Teknillinen korkeakoulu Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto Talonrakennustekniikan laboratorio Helsinki University of Technology Department of Civil and Environmental Engineering Laboratory of Structural Engineering and Building Physics

2 2 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Talonrakennustekniikan laboratorio PL TKK puh fax TKK/TRT ISBN ISSN Domus Offset Oy Espoo 23

3 3 TIIVISTELMÄ Jari Hänninen, Teppo Lehtinen, Martti Viljanen KYLMÄPIHATON LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNISEN SUUNNITTELUN PERUSTEET Päivämäärä: Sivumäärä: TEKNILLINEN KORKEAKOULU ISBN: Talonrakennustekniikan laboratorio ISSN: PL 21, 215 TKK Kylmäpihattojen eläinsuojat ovat lämmöneristämättömiä, yleensä puurunkoisia lautaverhottuja rakennuksia. Eläinsuojaa ei lämmitetä ja niissä on luonnollinen ilmanvaihto. Eläimet tuottavat sisätilaan lämpöä ja kosteutta. Lämmöntuotto yhdessä kosteustuoton kanssa asettaa tavanomaista rakennusta suuremmat vaatimukset rakenteiden ja ilmanvaihdon suunnittelulle. Sisälämpötilan ohjeellinen vaihteluväli on -15 C +25. Lämpötilan vuorokautiselle muutosnopeudelle ei ole lämpimän pihaton vastaavaa, 5 C/vrk, ohjearvoa. Ilmanvaihdon minimitarve määräytyy eläinten lukumäärän mukaan. Rakenneteknisesti rakenteiden tulisi pysyä kuivina, ja homeen kannalta suhteellisen kosteuden tulisi olla alle 8%, kun lämpötila on yli +5 C. Rakenteiden ja ilmanvaihdon suunnittelun vaikeutena on, että lämmöneristämättömän rakennuksen sisälämpötila seuraa viiveellä ulkolämpötilan muutoksia ja ilmanvaihto on voimakkaasti riippuvainen tuulesta. Tästä seuraa, että tavanomaiset stationäärätilaan perustuvat mitoitusmenetelmät eivät sovellu sellaisenaan kylmäpihaton lämpö- ja kosteustekniseen suunnitteluun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kylmäpihattojen lämpö-, kosteus- ja virtaustekninen toiminta ja mahdollisuudet varmistaa suunnittelulla hyvät sisäolosuhteet ja rakennuksen pitkä ikä. Tutkimus sisälsi kirjallisuustutkimuksen, kenttämittaukset ja laskennalliset analyysit. Kenttämittauskohteet olivat kooltaan 16*32m 2 ja 15*48m 2 mittausjaksojen pituuksien ollessa vastaavasti 11 kk ja 24 kk vuosina Ensimmäisen vuoden tutkimustulosten perusteella suunniteltiin toiseen kohteeseen harjatuuletuksen tehostettu rakenneratkaisu, jonka tehokkuutta testattiin virtausmittauksin. Kylmäpihaton sisälämpötilan muutosnopeudet olivat suuria, max. 19 C/vrk. Lämpötilan nousunopeus on eläinten lämmöntuotosta johtuen suurempi kuin kuin lämpötilan alenemisnopeus. Ilmiö lisää rakenteiden lämpöteknisestä hitaudesta johtuen niiden kosteusrasitusta. Kylmäpihaton sisälämpötilan ohjearvon alittavia ajanjaksoja esiintyi aikavälillä syyskuu-21 elokuu % ja vastaavasti ylilämpöjaksoja, T s >25 C, 2.5-3% ajasta. Sisäilman suhteelliset kosteudet olivat talvella yli 9% ja keväisin ja kesäisin tasolla 7-75%. Ajanjaksolla lokakuu-21 elokuu-22 noin 2-25% ajasta sisäolosuhteet olivat homeen kasvulle suotuisat. Puurakenteet olivat valtaosiltaan suunnitteluluokituksen mukaan ulkokuivat. Syys- ja marraskuussa 21 katteen alapinnan märkäajan osuus oli noin 44% ajasta ja siitä homeenkasvulle suotuisien olosuhteiden osuus 25%. Seuraavana vuonna märkäaika oli samaa suuruusluokkaa, mutta alemman lämpötilan johdosta homeelle suotuisia olosuhteita ei esiintynyt lainkaan. Täten yksikin vuosi, lämmin ja kostea syksy, voi aiheuttaa homeen kasvua rakenteiden sisäpinnalle. Tutkimuskohteiden ilmanvaihtuvuus ylitti minimituuletustarpeen. Mitattu keskimääräinen ilmanvaihtuvuus oli tehostetun harjatuuletuksen tapauksessa suuruusluokkaa 3 1/h ja toisen kohteen laskennallinen ilmanvaihtuvuus keskituulella 3 m/s suuruusluokkaa 15 1/h ja 3% enemmän käytettäessä harjatuuletuksen tehostamisperiaatetta. Ilmanvaihdon tehostuminen lisää erityisesti kattorakenteiden tuulettuvuutta. Kylmäpihattojen rakenne- ja ilmanvaihtotekninen kehittämistarve kohdistuu sisäkosteuden alentamiseen ja katon kondenssiherkkyyden vähentämiseen. Sisäkosteuden alentaminen edellyttää ulko- ja sisälämpötilaeron kasvattamista määrittämällä rakenteiden vaadittava minimilämmöneristävyys ja parantamalla ilmanvaihdon hallittavuutta. Kondenssiherkkyyden vähentäminen edellyttää aluskateratkaisun mukaisen kattorakenteen käyttöä. Torjuttaessa samalla kylmäpihaton ylilämpöä tulisi tuuletusvälin korkeuden olla vähintään 1-15mm. Avainsanat: maatilarakentaminen, kylmäpihatto, rakennusfysiikka, rakennesuunnittelu, ilmanvaihto

4 4 ABSTRACT Jari Hänninen, Teppo Lehtinen, Martti Viljanen HYGROTHERMAL DESIGN OF COLD LOOSE HOUSING BARNS Date: 31.December 22 Pages: Helsinki University of Technology Laboratory of Structural Engineering and Building Physics P.O. Box 21, FIN-215 HUT, Finland ISBN: Telefax: ISSN: Cold loose housing barns are uninsulated and naturally ventilated buildings. In most cases they are timber framed barns where indoor temperature is near outdoor temperature. Daily variation of indoor temperature is large. The recommendated indoor temperature for milking cow in Finland is between -15 C +25 C. Heat and moisture generation of cows is high. This presumes adequate ventilation and the minimum air exchange rate depends on amount of cows. Sufficient ventilation also needed to prevent mold growth in structures. Mold growth appears when relative humidity is hig, RH>8%, and at the same time temperature level is T>+5 C. Conventional steady state thermal design methods are not suitable due to high variations of inside temperatures and transient behaviour of structures. Condensation of moisture occurs on inner surface of roof and massive structures causing deterioration of structures. The aim of research was to serutinize hygrothermal behaviour of cold loose housing barns and the possibility to ensure good indoor conditions and long serfice life of structures. The research included literature research, hygrothermal and flow analysis and field measurements. Field measurements were carried out in two field sites one locating in Somero and the other Suitia. Measurement periods during 2-22 were 11 and 24 months, respectively. Based on the research results boosted ventilation system was developed to Suitia site and the effects of boosting was tested by air flow measurements. During the measurement period the change rates of indoor temperature were high, max. 19 C. The average relative humidity level of indoor air was 9% in winter and 7-75% in spring and summer. The total time, when indoor temperature was over +25 C, was 2.5-3% of the measurement period. Accordingly, the percentage when temperaturelevel was below -15 C was 1..2%. Indoor conditions were favourable to mold growth 2-25% of time during period Oct-21 Aug-22. Average air change rates of field sites were approximately 15 1/h and 3 1/h. Both exceeded fairly the demanded minimum air change rates. Average moisture contents of wood structures fill conditions of moisture class 2 in Finnish Building code for timber structures. Thermal stress from warm roof can be remarkable in summer time. This can be decreased using ventilated air gap under roof. The greater thermal resistance is the larger is the decrease is surface temperature. The further development of hygrothermal and ventilation design of cold loose housing barns is directed to decrease indoor humidity. This requires raising of temperature difference between indoor and outdoor air in winter and autumn. This can be carried out by increasing thermal resistance of envelope. Decreasing moisture condensation to roof surfaces can be done with ventilated gap under roof. To prevent overheat with same structure the height of gap must at least 1-15mm. Key words: cold loose housing barn, building physics, structural design, ventilation

5 KYLMÄPIHATON LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNISEN SUUNNITTELUN PERUSTEET Tiivistelmä Abstract Sisällysluettelo Alkusanat 5 1 Johdanto Kylmäpihaton tuotanto-olosuhteet 2.1 Lämmön ja kosteuden tuotto Lämmön ja ilmavirtausten vaikutus eläimiin Eläintilan sisäilman laatu Työskentelyolosuhteet Kylmäpihaton lämpö- ja kosteusteknisen suunnittelun perusteet 3.1 Rakenneratkaisut Kylmäpihaton lämpö- ja kosteustekninen toimintamalli Pihaton rakennuspaikka Sisäilman kosteus ja pintakondenssin rajoittaminen rakennepinnoilla Tuuletuksen järjestäminen Ylilämmön rajoittaminen Kenttämittaukset 4.1 Tutkimuskohteet Someron kylmäpihatto, kohdekuvaus ja mittausohjelma Suitian kylmäpihatto, kohdekuvaus ja mittausohjelma Mittaustulokset Ulko- ja sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Vesikatteen sisäpinnan lämpötilat Puurakenteiden kosteuspitoisuudet Tuuletusraon tehokkuus ylilämmön torjunnassa Virtausnopeudet harjan tuuletusaukossa Tulosten tarkastelu Eri tekijöiden vaikutus kylmäpihattojen lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan 5.1 Maanvaraisen betonilaatan pintalämpötila kylmäpihaton sisäolosuhteissa Katemateriaalin kosteuskapasiteetin merkitys katteen kosteuskäyttäytymiseen Katemateriaalin ja lautaseinän sisätilan lämpökuormaan Tuuletettu vesikattorakenne ylilämmön torjunnassa Tutkimuskohteiden tuuletusratkaisujen toiminta Suitian harjatuuletusratkaisun tehostaminen Yhteenveto Kirjallisuusluettelo... 91

6 6 LIITTEET Liite 1. Maatilan tuotantorakennusten runkotyypit Liite 2. Mittaustulokset Suitia: mittalinjat 2, 3 ja 4 Liite 3. Esimerkkejä lämpökamerakuvauksen tuloksista Suitian kohteessa Liite 4. Valokuvia vesikatteen alusrakenteista Suitian ja Someron kohteissa Liite 5. Sisätilan ilmanvirtausprofiilit Suitian ja Someron pihattomalleissa

7 7 ALKUSANAT Kylmäpihaton rakenneratkaisut ja niiden merkitys ilmanvaihtoon ja eläinten viihtyvyyteen - tutkimus liittyy osana Laajenevan maatilayrityksen tutkimusohjelmaan (LATURI). Tutkimuksen toteutti Teknillisen korkeakoulun talonrakennustekniikan laboratorio vuosina 2-22 ja sen rahoitti maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA). Tutkimuksessa selvitettiin kylmäpihattojen rakenteiden lämpö- ja kosteustekniset suunnitteluperusteet kenttämittauksien ja teoreettisten tarkastelujen perusteella. Arja Heino Helsingin yliopiston maa- ja kotitalousteknologian laitokselta (HY/MMTEK) toimitti tausta-aineiston lukuun 2. ja Veli-Matti Tuure samalta laitokselta tarkisti luvun 2. sisällön. Tutkimuksen valvojakuntaan kuuluivat : Pertti Toivari, pj. Markku Järvenpää Aarne Pehkonen Tarmo Luoma Jaakko Helminen Kyösti Pietola Simo Tiainen Jorma Jantunen MMM MMM HY/MMTEK TTS Valio MTTL MTK MMM Tutkimuksen vastuullinen johtaja oli professori Martti Viljanen. Teknillisen korkeakoulun talonrakennustekniikan laboratorion puolesta tutkijoina olivat DI Eeva Kauriinvaha ( saakka), TkL Teppo Lehtinen ( saakka) sekä DI Jukka Bergman ja DI Jari Hänninen. TkT Xiaoshu Lu ja tekn.yo. Heikki Lehtonen avustivat tutkimuksen numeerisissa analyyseissä ja DI Reijo Yrjölä ( saakka) ja tekn.yo Niclas Johansson osallistuivat kenttämittauksiin. Maanviljelijä Rauno Mäkinen Somerolta ja Helsingin yliopiston maa- ja kotitalousteknologian laitos (HY/MMTEK) antoivat kylmäpihattonsa käytettäväksi tutkimuskohteena. HY/MMTEK toteutti Suitian kylmäpihaton harjatuuletuksen tehostamiseen liittyvät muutostyöt. Suitian koetilan yhdyshenkilönä toimi amanuenssi Sakari Alasuutari. Tekijät kiittävät kaikkia tutkimukseen osallistuneita ja siihen myötävaikuttaneita tahoja ja henkilöitä Otaniemessä 31. joulukuuta 22 Jari Hänninen Martti Viljanen

8

9 9 1 JOHDANTO Kylmäpihatot ovat eläinhallin osalta perustamiskustannuksiltaan noin puolet edullisempia kuin lämpimät pihatot tai parsinavetat. Myös viimeaikaiset tutkimustulokset tuotantoympäristöstä ja eläinten terveydestä puoltavat kylmäpihattojen rakentamista. Esimerkiksi parsinavettaan verrattuna lehmien utaretulehduksia ja aineenvaihduntahäiriöitä on todettu kylmäpihatoissa vähemmän. Kylmäpihattojen eläinsuojat ovat rakenteiltaan lämmöneristämättömiä ja niissä on luonnollinen ilmanvaihto, jonka tehokkuus riippuu tuulen nopeudesta sekä ulko- ja sisäilman lämpötilaeroista. Tuuletusjärjestelmän tulo- ja poistoaukkoina käytetään harvalaudoitettua ulkoseinää ja/tai siinä olevia tuuletusaukkoja ja koko harjanmittaista harja-aukkoa. Kylmäpihattojen eläinsuojissa ei ole lämmitysjärjestelmää, vaan eläimet ja mahdollinen kuivikepohja toimivat lämmönlähteinä, joista vapautuu samalla runsaasti kosteutta. Tämä edellyttää tavanomaisia rakennuksia huomattavasti suurempaa ilmanvaihtoa. Suuresta ilmanvaihdosta seuraa, että sisä- ja ulkoilman välinen lämpötilaero pysyy pienenä ja vuorokautiset lämpötilavaihtelut ovat suuria. Pienistä lämpötilaeroista johtuen tuuletuksen tehokkuus riippuu paljon tuuletusilman, ulkoilman, kyllästysvajauksesta. Riittämätön tuuletus johtaa nopeasti korkeisiin kosteuspitoisuuksiin sisätilassa. Rakennusten ja rakenteiden kokonaisvaltaiset lämpö- ja kosteustekniset suunnitteluohjeet koskevat lähinnä lämpimiä rakennuksia. Kylmien rakennusten, tässä kylmäpihattojen, vastaavia ohjeita on vähemmän. Eniten ohjeita löytyy perustusten routasuojauksen ja ilmanvaihdon suunnittelusta. Rakenteiden suunnitteluohjeiden mitoitusmenetelmät perustuvat stationääritarkasteluihin, eivätkä ne sellaisenaan sovellu kylmäpihattojen seinä- ja kattorakenteiden suunnitteluun, koska sisäolosuhteet ovat jatkuvasti muuttuvia. Lämpö- ja kosteusteknisen suunnittelun kannalta kylmäpihattoja voidaan pitää matalan sisälämpötilan ja korkean kosteustuoton perusteella vaativina suunnittelukohteina. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eri tekijöiden merkitys kylmäpihaton rakenteiden säilyvyyteen ja tilan viihtyvyyteen eläintenhoitajien ja eläinten kannalta. Tutkimuksen pääpaino oli rakenne- ja ilmanvaihtoratkaisujen avulla parantaa kylmäpihattojen lämpö- ja kosteusteknistä käyttäytymistä. Tutkimus koostuu kirjallisuustutkimuksesta, kenttämittauksista ja laskennallisista analyyseistä. Ensimmäisen vuoden mittauksista saatujen kokemusten perusteella suunniteltiin harjatuuletuksen parannettu rakenneratkaisu. Kirjallisuustutkimuksessa käytiin läpi eri maiden karjasuojien suunnitteluohjeita. Kenttämittaukset tehtiin kahdessa kylmäpihatossa. Someron kohteen mittausjakso oli 11 kuukautta ja Suitian kohteen 24 kuukautta. Mittaukset sisälsivät ulko- ja sisäolosuhdemittaukset, katteen pintalämpötilamittaukset ja tehostetun harjatuuletuksen ilmavirtausmit-taukset ja savukokeet. Lisäksi tehtiin puurakenteiden kosteusmittauksia ja lämpökamerakuvauksia. Laskennallisissa analyyseissä pääpaino oli kylmäpihattojen erilaisten tuuletusratkaisujen ja rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan selvittämisessä. Analyyseissä käytettiin perustana kenttäkohteiden rakenneratkaisuja. Analyysejä hyödynnettiin Suitian kohteen harjaratkaisun kehittämisessä. Tavoitteena oli tuuletuksen tehostamisen lisäksi lumen tunkeutumisen estäminen harjan kautta sisätilaan. Tutkimustuloksia voidaan käyttää kylmäpihattojen rakenneratkaisujen kehittämisessä sekä uudisja korjauskohteiden suunnittelussa.

10 1 2. KYLMÄPIHATTOJEN TUOTANTO-OLOSUHTEET Kylmäpihattojen termiset olosuhteet vaihtelevat ulkoilman lämpötila- ja kosteusvaihteluiden, tuuletuksen, auringon lämpösäteilyn sekä eläinten tuottaman lämmön ja kosteuden perusteella. Kylmäpihatoissa käytetään yleensä luonnollista ilmanvaihtoa, jossa sisääntuloilma saadaan räystään raoista tai harvan paneelin läpi. Poistoilma kulkeutuu ulos avonaisen harjakaton kautta. 2.1 Lämmön ja kosteuden tuotto Eläimet luovuttavat lämpöä ympäristöönsä vapaana ja latenttilämpönä. Vapaaksi lämmöksi kutsutaan lämpöä, joka poistuu eläimestä johtumalla, säteilemällä ja konvektion vaikutuksesta. Latenttilämmöksi kutsutaan veden höyrystymisen kuluttamaa lämpöä. Lämmön haihtuminen riippuu eläimen eristekerroksen eli karvapeitteen ja ihon paksuudesta, eläimen pintaalasta sekä eläimen ja sitä ympäröivän ilman välisestä lämpötilaerosta. Jopa verrattain kylmässä ilmassa lypsyssä olevan lehmän on luovutettava lämpöä latenttilämpönä. [EHRLEMARK, 1991]. Alla olevan esimerkkilaskelman mukaisissa olosuhteissa maidossa olevan lypsylehmän on hikoiltava,5-1, kg vettä tunnissa, jotta sen elimistön lämpötila pysyy tasaisena. Laskelman mukaan lehmän lämmöntuotanto ja lämmön vapaa haihtuminen ovat tasapainossa C:een lämpötilassa. Tätä alhaisemmissa lämpötiloissa lehmän on nostettava lämmöntuotantoaan lisäämällä rehun syöntiä. Esimerkkilaskelma EHRLEMARKIN [1991] mukaan: Lypsylehmän massa: 5 kg Lämmöneristävyys:,15 m 2 KW -1 Pinta-ala: 4,9 m 2 Lämpötilaero: (39-12) C = 27 C Vapaasti haihtuva lämpö: 882 W Tarvittava lämmönluovutus: W Tarvittava latenttilämpö: W Veden höyrystymislämpö: 2 26 Wkg -1 Tarvittava hikoilun määrä:,14 -,27 gs -1 = gh -1 Tasapainopiste: lehmän haihduttama lämpö = lehmän tuottama lämpö: C Nuoren karjan luovuttama vapaa ja latenttilämpö on esitetty kuvassa 2.1 sekä nuoren karjan luovuttama vesihöyry ja hiilidioksidi taulukossa 2.1. Lypsylehmien vastaavat arvot on esitetty taulukossa 2.2. Korkeassa lämpötilassa naudat jäähdyttävät itseään hikoilemalla. Nautojen tuottaman vesihöyryn määrä 2,7-kertaistuu, kun lämpötila nousee 1 C:sta 3 C:een. Myös veden haihtuminen kosteilta pinnoilta lisääntyy lämpötilan noustessa [KAPUINEN ET. KARHU- NEN, 1988]. Lehmien lämmöntuotanto riippuu niiden massan lisäksi maitotuotoksesta. Korkeatuottoiset lehmät tuottavat suuren maitomäärän lisäksi runsaasti lämpöä. Naudat tuottavat lämpöä talvella selvästi enemmän kuin kesällä.

11 11 Lämmöntuotto, W Vasikka Hieho Latenttilämpö, W (1 C) Latenttilämpö, W (3 C) Vapaa lämpö, W (1 C) Vapaa lämpö, W (3 C) Eläimen paino, kg Kuva 2.1. Nuoren karjan luovuttama latenttilämpö ja vapaa lämpö karjasuojan lämpötilan ollessa talvella 1 C ja kesällä 3 C sekä ilman suhteellisen kosteuden ollessa 8 % kumpanakin vuodenaikana [BARTUSSEK ET.AL.,1984]. Vasikan ja hiehon rajaksi on oletettu 175 kg:n elopaino. Taulukko 2.1. Eri painoisten vasikoiden ja hiehojen luovuttama vesihöyry ja hiilidioksidi. Karjasuojan lämpötilaksi on oletettu talvella 1 C ja kesällä 3 C sekä ilman suhteelliseksi kosteudeksi 8 % kumpanakin vuodenaikana [BARTUSSEK ET. AL., 1984]. Eläin Vasikka Hieho Massa, kg H 2 O, gh -1 Kesä Talvi CO 2 lh -1 Talvi Taulukko 2.2. Eri painoisten lypsylehmien luovuttama latenttilämpö, vapaa lämpö, vesihöyry ja hiilidioksidi. Karjasuojan lämpötilaksi on oletettu talvella 1 C ja kesällä 3 C sekä ilman suhteelliseksi kosteudeksi 8 % kumpanakin vuodenaikana [BARTUSSEK ET.AL., 1984]. Massa, kg Maitotuotos kgd Latenttilämpö, W Kesä Talvi Vapaa lämpö, W Kesä Talvi H 2 O, gh -1 Kesä Talvi CO 2 lh -1 Talvi

12 Lämmön ja ilmavirtausten vaikutus eläimiin Lehmien lämmöntuotanto pystyy pitämään kylmäpihaton lämpötilan ulkoilman lämpötilaa hieman korkeampana. Sisä- ja ulkoilman lämpötilan ero on sitä suurempi, mitä alhaisempi ulkoilman lämpötila on. ESKELISEN [1997] kahdessa kylmäpihatossa tekemissä mittauksissa sisäilma oli keskimäärin 5,7 C lämpimämpää kuin ulkoilma, kun ulkoilman lämpötila oli -2 C. Kun ulkoilman lämpötila oli C, oli kylmäpihaton eläintilassa vain 2,3 C lämpimämpää kuin ulkona. Eläintilan lämpötila laskee nopeasti, jos eläimet siirretään lypsyn odotusajaksi erilliseen odotustilaan. ESKELISEN [1997] mukaan vietäessä lehmät lypsyn odotustilaan ulkolämpötilan ollessa -1 C eläintilan lämpötila laski kahden tunnin aikana -6 C:sta -8 C:een. Öisin ulko- ja sisälämpötilan välinen ero oli hieman suurempi kuin päivisin. Öisin lehmät nukkuivat makuuparsissaan, jolloin niiden tuottama lämpö nosti eläintilan lämpötilaa enemmän kuin päivällä. Eri tuotantotilojen väliset lämpötilat poikkeavat suuresti toisistaan, koska osa tiloista on lämpöeristettyjä, jopa lämmitettyjä. Luonnollista ilmanvaihtoa käytettäessä on tarkkailtava lumen ja veden tunkeutumista rakennukseen, veden kondensoitumista kattoon ja seiniin, vetoa talvella sekä lämpötilan nousua kesähelteellä. Runsaan luonnonvalon pääsy rakennukseen lisää tuuletustarvetta. Tällöin sisällä olevat naudat tarvitsevat raikasta ilmaa jäähdytykseen. Jäähdytystä tarvitaan, kun ilman lämpötila on yli 15 C. Navettaan kannattaa ohjata tällöin niin paljon raikasta ilmaa kuin mahdollista. Eläimet eivät saa kuitenkaan kärsiä vedosta. Jos ilman lämpötila nousee yli 25 C:een, lehmät stressaantuvat. Stressaantuneet lehmät syövät vähemmän, juovat enemmän ja hengittävät nopeammin kuin sopivassa lämpötilassa olevat lehmät. Liian korkea lämpötila nostaa lehmien ruumiinlämpöä, lisää hikoilua sekä muuttaa aineenvaihduntaa ja veren hormonipitoisuuksia [DOLBY ET. EKELUND, 1994]. Syönnin väheneminen alentaa tuotosta. Tarvittavan ilmanvaihdon minimimäärä määritetään kosteuden, kaasujen ja pölyn tavoitteellisten raja-arvojen perusteella. Usein eläinsuojan pienin mahdollinen pölypitoisuus saavutetaan lähellä tavoitteellisen suhteellisen kosteuden ylärajaa (RH = 7-8 %). Eläinten ja ihmisen kannalta lämpötila on tärkein olosuhdetekijä. Rakennuksen kannalta tärkein tekijä on kosteus, sillä liian suuri ilman suhteellinen kosteus vahingoittaa rakennusta [KARHUNEN, 1992]. Ilmanvaihdon alarajasuositus on 5 m 3 ilmaa lehmää kohti tunnissa ja ylärajasuositus 32 m 3 ilmaa lehmää kohti tunnissa. Ilman suhteellisen kosteuden suositus on alle 85 % ja ilman liikenopeuden suositus alle,25 ms -1 [LINNAINMAA ET.AL., 1993]. Eläimet lämmittävät ympärillään olevaa ilmaa, minkä seurauksena lämmin ilma kohoaa ylöspäin jopa,3 ms -1 nopeudella. Eläinten lämmönhaihdutuksesta ja liikkumisesta johtuen ilman liikenopeus eläimen välittömässä läheisyydessä ei koskaan laske aivan nollaan [KARHUNEN, 1992]. Kuvassa 2.2 on esitetty ilman liikenopeuksia neliseinäisen pihaton eri osissa ja eri korkeuksilla. Ilman liikenopeus neliseinäisessä kylmäpihatossa oli useimmiten suurin mittauskohdan alimmassa mittauspisteessä. Alimman mittauspisteen korkeus lattiasta oli vain 1 mm. Kylmissä eläintiloissa ilman liikenopeus ei poikennut eri mittauskorkeuksissa merkittävästi. Sen sijaan eristetyissä tiloissa ilman liikenopeus oli selvästi suurin alimmassa mittauskorkeudessa. Kun ilman liikenopeus on yli,4 ms -1, voidaan puhua vedosta. Vedoksi luokitettavia ilman nopeuksia esiintyi suljetussa kylmäpihatossa vain eläintilassa ja ajoittain maitohuoneen ja vasikkalan lattianrajassa [TUURE, 1995].

13 13 Ilman liikenopeus, m/ s 2,5 2 1,5 1,5 Rehuvarasto Eläintila Vasikkala Lypsyasema Maitohuone Mittauspaikka Mittauspisteen korkeus 1 mm 12 mm 18 mm Kuva 2.2. Ilman liikenopeuden keskiarvot ja vaihteluväli neliseinäisen eristämättömän pihaton eri osissa [TUURE, 1995]. Kuivike eristää eläimiä kylmästä lattiasta ja jarruttaa lattian pinnan suuntaisesti virtaavaa kylmää ilmaa. Silloin vetoisuus vähenee ja ilma lämpiää paremmin. Lämpimässä karjasuojassa sisälämpötilaa voidaan alentaa 4-8 C, jos aloitetaan kuivikkeiden käyttö. Turpeen ongelmana on tahraavuus, joten sitä ei tulisi käyttää ainoana kuivikkeena eläinten alla. Turve soveltuu hyvin käytettäväksi kuivikkeena lantakourussa tai olkeen sekoitettuna makuualustassa [KARHUNEN, 1992]. 2.3 Eläintilan sisäilman laatu Eläinsuojassa lämpöä, vettä ja hiilidioksidia muodostuu eläinten ja happea käyttävien pieneliöiden hengityksen päätuotteina. Ammoniakkia syntyy virtsan ureasta ja lannan kuiva-aineen hajotessa. Lisäksi anaerobiset pieneliöt tuottavat rehunjätteitä ja lantaa hajottaessaan mm. metaania, rikkivetyä ja syaanivetyä. Myös lehmien pötsitoiminnassa muodostuu metaania. Erilaisia haisevia lantakaasuja ja höyryjä on havaittu noin 8. Eläinsuojan haju ei ole yleensä suoraan verrannollinen minkään eläinsuojan kaasun määrään, mutta sitä voidaan silti pitää melko hyvänä ilmanvaihtotarpeen mittarina. Lannanpoistomenetelmällä on huomattava vaikutus kaasujen määrään. Kaasujen tuotanto lisääntyy, jos lanta varastoidaan eläinsuojassa. Kaasujen syntymäpaikka ja lämpötilaerot ovat tärkeimmät kaasuja kerrostavat tekijät, sillä kaasut leviävät diffuusion ja ilman liikkeen vaikutuksesta. Poistoilman ohjaaminen lantakanavien kautta voi vähentää kaasujen pitoisuutta karjasuojassa, mutta lisää niiden haihtumista ulos. Ilman virtaus ja lannan lämpeneminen lisäävät kaasujen erittymistä [KARHUNEN, 1992]. Rikkivetyä muodostuu orgaanisesta aineesta anaerobisissa oloissa, jos ympäristön lämpötila ja ph ovat sopivat. Lietelannan varastoinnin aikana tapahtuu biologisia prosesseja anaerobisissa olosuhteissa, minkä seurauksena vapautuu mm. rikkivetyä. Rakennuksen suunnitteluvirheistä voi olla seurauksena vaarallisen korkeita rikkivetypitoisuuksia. Rikkivety on väritön, vesiliukoinen ja hyvin helposti tulehdusta aiheuttava kaasu. Sen tiheys on 1,19-kertainen ilmaan verrattuna. Sveitsiläisen normin mukaan suurin sallittu rikkivetypitoisuus ilmassa on 5 ppm (1 ppm = 1 cm 3 m -3 ) [NOSAL, 1997], kun suomalainen HTP-arvo on 1 ppm [HTP-arvot, STM 22]. Jo rikkivetypitoisuus 5-1 ppm ärsyttää voimakkaasti silmiä ja hengitysteitä. Huimausta, pahoinvointia ja tajuttomuutta esiintyy rikkivetypitoisuuden ollessa 5-7 ppm. Yli 7 ppm pitoisuus aiheuttaa välittömän hengenvaaran [NOSAL, 1997].

14 14 Noin 13 % lietelannan typestä haihtuu eläinsuojan ilmanvaihtoon. Tästä syystä lannan peittämien alueiden tulisi olla mahdollisimman pieniä. Ammoniakin erittyminen loppuu, kun ph laskee alle kuuden. Jos lannan ja rehujätteiden hajoamisessa syntyviä hajuja halutaan vähentää, anaerobisten bakteerien olosuhteet on tehtävä mahdollisimman epäsuotuisiksi. Olosuhteita voidaan heikentää poistamalla lanta mahdollisimman usein, alentamalla lämpötilaa ja aikaansaamalla hapettavat olosuhteet. Kosteutta voidaan vähentää tehokkaalla lannan ja virtsan erotuksella, kuivituksella ja pitämällä ilman suhteellinen kosteus alhaisena [KARHUNEN, 1992]. Urean mikrobiologinen hajoaminen ammoniakiksi on kesällä nopeampaa kuin talvella [KANGAS ET.AL., 1987]. Monissa maataloustöissä pöly on vakava työympäristön vaaratekijä. Kotieläintiloilla pölyisimpiä töitä ovat rehun käsittelytyöt [KLEMOLA, 1995]. Suomessa epäorgaanisen pölyn HTP arvo on 1 mgm -3 ja orgaanisen pölyn 5 mgm -3. LOUHELAISEN ET.AL. [1997] mukaan hengitysvyöhykkeeltä mitattu pölypitoisuus navetoissa oli keskimäärin 5,6 mgm -3. Navetan pölyt ovat suureksi osaksi orgaanista pölyä. Haitallisten kaasujen pitoisuudet navetoissa sekä niiden HTP-arvot (haitallisiksi tunnetut pitoisuudet) on esitetty taulukossa 2.3. Ainoa MMM:n suosituksen ylittävä kaasu navetoissa oli ammoniakki, jonka määrä johtui mm. lattialla olevasta lannasta ja liian vähäisestä ilmanvaihdosta [KANGAS, 1987]. Taulukko 2.3. Haitallisten kaasujen pitoisuudet navetoissa sekä niiden suositeltavat maksimiarvot [ 1 Kangas et.al , 2 STM 1998, 3 Kotkansaari et. Brännäs 1998] Kaasun pitoisuus, ppm Mitatut arvot 1 Suosituksen yläraja Kaasu Keskiarvo Vaihteluväli HTP-arvo 1,2 MMM:n yläraja 3 Ammoniakki NH 3 7,8, Dimetyylidisulfidi <,5 - - Dimetyylisulfidi <,5 - - Hiilidioksidi CO Metaani CH Metyylimerkaptaani <,5,5 - Rikkivety H 2 S,4,1-2,9 1,5 2.4 Työskentelyolosuhteet Kylmissä lypsykarjapihatoissa eläinten hoitaja työskentelee keskimäärin 3 % työajastaan kylmässä tilassa. Emolehmätiloilla kylmätyön osuus on noin 2/3 työajasta. Kylmille pihatoille on tyypillistä suuri traktorityön osuus. Lypsykarjapihatoissa traktorityön osuus on noin 1 % ja emolehmäpihatoissa noin 25 % kokonaistyöajasta. Päivittäinen työnmenekki on kylmissä ja lämpimissä lypsykarjapihatoissa saman suuruinen [TUURE, 1995]. Talvikaudella työntekijän työympäristön lämpötila voi vaihdella samana päivänä jopa 25 C. Lämpöviihtyvyys riippuu ihmisen sekä hänen vaatetuksensa ja ympäristönsä keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Lämpöviihtyvyyden perustana on ihmisen itsensä tuottama energia sekä ihmisen ja ympäristön välillä tapahtuvan energian vaihdon tasapaino [PIETIKÄINEN, 1989]. Lämpöviihtyvyys on olotila, jossa ihminen on tyytyväinen ympäristön lämpöolosuhteisiin niin, ettei mikään ruumiinosa tunnu epämiellyttävän kylmältä tai kuumalta [FANGER, 1982].

15 15 Ilman lämpötila, keskimääräinen säteilylämpötila, vesihöyryn osapaine, ilman virtausnopeus, vaatetus ja toiminnan taso ovat lämpöviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä [MADSEN, 1982]. Keskimääräinen säteilylämpötila tarkoittaa kaikkien ihmistä ympäröivien pintojen keskimääräistä lämpötilaa. Ilman lämpötilan ja keskimääräisen säteilylämpötilan keskiarvo on operatiivinen lämpötila silloin, kun ilman liikenopeus on alhainen [FANGER, 1982]. Taulukossa 2.4 on esitetty tavoiteltavat työympäristön olosuhteet erilaisissa töissä. Keskiraskaassa ja raskaassa työssä ilman lämpötilan ollessa yli 25 C ei ilman suhteellinen kosteus saa ylittää arvoa 5 %. Ilman kosteuden merkitys kasvaa työn rasituksen kasvaessa, koska ihmisen elimistö pyrkii alentamaan lämpötilaa hikoilulla. Korkea ilmankosteus heikentää hikoilun tehoa ruumiinlämmön säätelyssä [SEPPÄNEN, 1982]. Pölypitoisuus nousee ilman suhteellisessa kosteudessa <5 %. Tällöin eläimet ja ihmiset kärsivät helposti hengityselinten ärsytyksestä ja ihon kuivumisesta. Taulukko 2.4. Tavoiteltavat ilman lämpötilat, virtausnopeuksien raja-arvot ja suhteelliset kosteudet erilaisissa töissä [SEPPÄNEN, 1982]. Työ Elimistön lämmöntuotanto, Wh -1 Ilman lämpötila, C Ilman virtausnopeus, ms -1 RH, %, kun lämpötila > 25 C Kevyt istumatyö < Muu kevyt työ ,2 -,5 Keskiraskas työ ,3 -,7 < 5 Raskas työ > ,4-1, < 5 Käsin tapahtuvan työn sujuvuus riippuu suuresti sormien lämpötilasta. Ihminen tuntee olonsa viihtyisäksi kun sormien lämpötila on noin 32 C. Ihon lämpötilan lasku heikentää tuntoaistia ja sormien näppäryyttä. Monissa tehtävissä sormien kriittinen lämpötila on 16 C. Lämpötilan ollessa tätä alhaisempi sorminäppäryys heikkenee voimakkaasti. Liian korkeassa lämpötilassa kädet hikoilevat, jolloin niiden otevarmuus heikkenee [WYON, 1982]. Elimistön jäähtyessä ihmisen suoritus- ja arvostelukyky heikkenevät, jolloin vammautumisriski kasvaa. Kylmässä tärkeimmät elimistön lämpötasapainoa säätelevät tekijät ovat ilman lämpötila ja virtaus, elimistön lämmön tuotanto sekä vaatetuksen lämmöneristävyys ja vesihöyrynläpäisyvastus [HOLMÉR, 1982]. Navettatöitä tehdään ulkoilmassa, kylmäpihatossa, lypsyasemalla ja maitohuoneessa. Kussakin työympäristössä voi olla kaikista muista huonetiloista poikkeavat olosuhteet. Ellei vaatetuksen eristävyys ole työn kuormittavuuteen ja olosuhteisiin nähden sopiva, ilman liikkeen, lämpötilan ja kosteuden muutokset kuormittavat elimistön lämpötasapainoa. Varsinkin talvella olisi vaatetusta vaihdettava lähes aina työympäristöstä toiseen siirryttäessä. Työntekijän lämpötasapainon vaihtelua voidaan vähentää suunnittelemalla kylmäpihaton työketjut niin, että liikkuminen lämpötilaltaan selvästi erilaisten huonetilojen välillä on mahdollisimman vähäistä. Kuhunkin osastoon kannattaa siten järjestää yhtenäinen työrupeama [ESKELINEN, 1997].

16 16 3. KYLMÄPIHATTOJEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNISEN SUUNNITTELUN PERUSTEET Rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyksiä, esimerkiksi osia C2 ja C3. Lisäksi kylmien rakennusten routasuojauksesta on annettu ohjeet VTT/Geo-tekniikan laboratorion Talonrakennuksen routasuojausohjeissa ja rakennuspaikan salaojituksesta Rakennuspaikan kuivatusohjeissa. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut tuettavaa rakentamista koskevia määräyksiä ja ohjeita, joista sisä-ilmastoa koskee osa C2.2. Rakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä suunnittelua ohjaavat hyvän rakennustavan kannalta eri rakennusalan järjestöjen julkaisut, kuten RT-kortit ja RIL-17-2 Rakennusten veden ja kosteudeneristysohjeet. Kylmäpihattojen lämpö- ja kosteusteknisessä suunnittelussa korostuvat rakennuspaikkakohtaiset luonnon olosuhteet rakennusten ollessa lämmittämättömiä ja niiden tuuletuksen perustuessa luonnolliseen ilmanvaihtoon. 3.1 Rakenneratkaisut Kylmäpihatot ovat verraten suuria rakennuksia. Tyypillinen runkoleveys on 12-3 m, pituus 4-5m ja vapaa korkeus vähintään 3m. Kuvassa 3.1 on esitetty esimerkki kertopuisesta kolminivel-kehärunkoratkaisusta sekundääreineen. Muita runkovaihtoehtoja on esitetty liitteessä 4. Kuva 3.1 Esimerkki kylmäpihaton runkoratkaisusta. Kuvassa Kerto- tai liimapuinen kolminivelkehä kehävälillä 4 m sekä sahatavarasekundäärirakenteet. Lattiarakenne on tyypillisesti koneellisen lanauksen mahdollistava pituussuunnassa yhtenäinen maanvarainen betonilaatta. Päätyovien kautta tapahtuvien puhdistus- ja kuljetustöiden helpottamiseksi sisäpuolinen lattia on seiniä ympäröivän maanpinnan tasossa. Lattiarakenteen osalta suunnittelu sisältää konetyöskentelylle riittävän kantavuuden ja routasuojauksen mitoituksen.

17 17 Seinärakenteet ovat tyypillisesti keveitä puurakenteisia ja lämmöneristämättömiä. Seinän avosaumojen ja/tai tuuletusluukkujen kautta tapahtuvan tuuletuksen lisäksi ilmanvaihtoa voidaan tehostaa harjatuuletusratkaisulla, vrt. kuva 3.2b. Traktorin kuljettavia ovia voi olla päädyissä useita, vrt kuva 3.2a, ja niitä voidaan käyttää kesällä ilmanvaihdon tehostamiseen. a. b. Kuva 3.2 a) Päätyovet, joista reunimmainen yleensä kesäisin auki. b) Kattoikkunat toteutettuna valoa läpäisevällä poimulevyllä sekä harjatuuletusratkaisu Ulkoseinissä sijaitsevien ikkunoiden lisäksi luonnon valoa saadaan erilaisin kattoikkuna- tai harjalyhdyn valokateratkaisuin. Kuvassa 3.2b on esimerkki kattoikkunaratkaisusta ja kuvassa 3.4 seinän yläosaan sijoitettu nauhaikkunaratkaisu. Valoaukkojen minimimäärän ohjearvot on esitetty MMM:n rakennusohjeessa C3 Kotieläintilojen valaistus. Pihaton tapauksessa yleisvalaistukseen liittyvä ohjeellinen ikkuna/lattiapinta-alan suhde on 1:1-1:2. Tuorerehun levitys ruokintapöydälle voi tapahtua avattavien luukkujen kautta ulkoa käsin. Luukut ovat kesällä kokonaan auki ja talvella kokonaan tai osittain auki. Kokonaan luukkuja tarvitsee sulkea yleensä vain tuulisilla pakkassäillä ja lumituiskun aikaan. Sisäpuolisen ruokintapöydän tapauksessa ulkoseinät ovat yleensä kiinteät ja lisätuuletusta saadaan tarvittaessa irrotettavien ikkunaluukkujen kautta tai päätyovista a. b. Kuva 3.3. a) Ruokintäpöytä sisätiloissa. b) rehun kuljetus ruokintapöydälle traktorilla

18 18 a. b. Kuva 3.4 Esimerkki ulkoseinän avoimesta ruokintäpöydästä kesäaikaan ja osin suljettuna talviaikaan. Kattorakenteet ovat eristämättömiä puurakenteisia ja vesikatteena käytetään levymäisiä vesieristeitä. Kattokaltevuus on yleisimmin 1:4 1:2, kts. liite 4. a. b. Kuva 3.5 a. Eristämättömät kattorakenteet. b. Keveitä ja umpinaisia karsinarakenteita. Eristämättömiä keveitä eläinsuojia ei tarvitse paloteknisesti osastoida, joten kylmäpihaton sisätila on yleensä lattiasta vesikatteeseen asti yhtenäinen ja avoin matalia karsinarakenteita lukuun ottamatta. Karsinarakenteet ovat korkeudeltaan m, ja suurin osa niistä on avattavia eläinten siirtämisen tai puhdistustöiden helpottamiseksi. Kuvassa 3.5 on esitetty eläinten makuualuetta ilmavirtaukselta suojaava umpinainen aita sekä keveitä avattavia karsina-aitoja. Maaseudun rakentaminen on usein omavaraista ja omatoimista, joten ulkopihaton suunnittelussa pyritään suosimaan yksinkertaisia rakenteita, jotka voidaan toteuttaa mahdollisuuksien mukaan omasta puutavarasta joko sahattuna tai pyöreänä. Yksinkertaisten ja keveiden ratkaisujen ansiosta pihaton pystytysvaiheen nostotyöt voidaan pääosin tehdä traktoritasoisella kalustolla.

19 Kylmäpihaton lämpö- ja kosteustekninen toimintamalli Kylmäpihattojen vaipparakenteet antavat eläimille suojaa tuulta, lunta, vesisadetta ja lämpösäteilyä vastaan. Ulkovaipparakenteita ei lämmöneristetä eikä eläinsuojaa lämmitetä, jolloin tilan ja rakenteiden lämpö- ja kosteustekninen toiminta säätyy ulko-olosuhteiden vaihteluiden sekä tuotannossa syntyneen kosteuden ja lämmön mukaan. Rakenteiden suunnittelussa korostuu rakenteiden kuivumiskyky tuulen ja auringon lämpösäteilyn vaikutuksesta. Luonnollinen tuuletus perustuu rakenteissa oleviin aukkoihin sekä tuulen ja ajallisista viiveistä johtuvien lämpötilaerojen vaikutukseen. Kylmäpihattojen lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan vaikuttavat tekijät on esitetty kuvassa 3.6. E B I F A D C G H G J Kuva 3.6. Kylmäpihattojen lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan vaikuttavat tekijät Kuvan 3.6 merkintöjen selitykset: A/C: Kylmäpihattojen tuuletus järjestetään seinissä olevien aukkojen/harvalaudoituksen sekä katon harjalla olevan aukon avulla. Aukot sijoitetaan seinän yläosaan räystään alle lumen ja sateen kulkeutumisen estämiseksi sisätiloihin. Harvalaudoituksen tapauksessa lautojen välisen raon dimension tulee olla sellainen, että viistosateen ja lumen kulkeutuminen sisälle on vähäistä. Osa ilmasta kulkeutuu rakennuksen läpi ja ulos vastakkaisten seinien aukoista/raoista. Ilmavirtaukset eläinalueella tulee olla alhaiset siten, ettei synny vedon tai viiman tunnetta. B: Harjalla oleva tuuletusaukko suunnitellaan virtausteknisesti siten, että se aikaansaa tuulella alipaineen sisältä ulos. Tyynellä tuuletus perustuu lämpötilaeron ja korkeuden aiheuttamaan ilmapaine-eroon. Harjalyhde suunnitellaan siten, ettei lumi tai sade pääse kulkeutumaan sisään. C: Ulkoseinälle järjestetään aukkoja myös muille kuin päätuulensuunnan seinille. D: Eläimet tuottavat kosteutta ja lämpöä. Pelkkä hikoilun aiheuttama kosteuslisä on suuruusluokkaa 1,5-1 g/m 3 ilmanvaihtuvuuden ollessa 1, 5, 1/h. E: Auringon lämpösäteily nostaa kesäaikaan katteen ja seinäpintojen sisälämpötiloja nostaen eläinten operatiivista lämpötilaa merkittävästi. Toisaalta auringon lämpösäteily kuivattaa tehokkaasti rakenteita ja valoaukkojen kautta saadaan sisälle riittävästi luonnon valoa. Eläinten viihtyvyyden kannalta suorien valoaukkojen pinta-alaa joudutaan suoran lämpösäteilyn takia rajoittamaan. F: Seinät sekä mahdolliset ulkoseinään rajoittuvat ruokintapaikat suojataan sateelta ja lumelta pitkillä räystäillä. Räystään pituudella voidaan myös säätää auringon säteilymäärää ikkunoista.

20 2 G/J: Rakennus sijoitetaan muuta maastoa korkeammalle siten, että sade- ja sulamisvedet kulkeutuvat rakennuksesta poispäin. Puurakenteet nostetaan niin korkealle, ettei roiske- ja pintavedet kastele niitä. Rakennus salaojitetaan ja tarvittaessa routaeristetään kuten kylmäperustukset yleensä. Kapillaarinen kosteuden nousu rakenteisiin katkaistaan. H: Talviaikaan kulkukäytävät/märkä kuivike voivat jäätyä. I: Vaipan rakenteiden pintojen ollessa ilmaa kylmempiä esim. termisestä viiveestä, lumesta tai yön vastasäteilystä johtuen voi syntyä pintakondenssia. Kondenssivedet voivat edelleen tippua eläinten päälle tai kulkukäytäville. Lämpö- ja kosteusteknisessä suunnittelussa otetaan huomioon rakennuspaikan ja eri vuodenaikojen merkitys pihaton olosuhteisiin sekä rakenteiden säilyvyyteen. Lämmittämättömän rakennuksen tuuletusratkaisun suunnittelu ja ylilämmön hallinta muodostavat suunnittelun keskeisen osa-alueen. Viiman ja vedon tunteen estäminen sekä toisaalta riittävän tuulettuvuuden aikaansaaminen edellyttää tuuletusaukkojen koon ja sijoituksen suunnittelua. 3.3 Pihaton rakennuspaikka Rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen toimivuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat rakennuspaikan korkeusasema ja pihattojen sijoittuminen maastoon, ilmavirtaus- ja tuuliolosuhteet sekä mm. auringon lämpösäteilyn kohdistuminen vaippapintoihin. Kuvassa 3.7 on esimerkki pihaton sijoittumisesta maastoon. Kuva 3.7. Esimerkki pihaton sijoittamisesta. Rakennuspaikka on ympäristöään korkeammalla ja perustuksia on nostettu ympäristöstä täyttökiviaineksella. Rakennuksen eteläpuolella on paljolti lehtipuita, jotka nostavat pohjoisen suuntaisia tuulia ylöspäin. Talvella ja keväällä puissa ei ole lehtiä, jolloin suuri osa auringon lämpösäteilystä kohdistuu pihattoon. Vastaavasti kesällä lehtien ollessa puissa puusto rajoittaa auringon lämpösäteilyn kohdistumista pihattoon ja vähentää näin ylilämpöriskiä. Rakennuksen edusta on avoin päätuulen suuntiin, mikä tehostaa tuuletusvaikutusta. Lantala on sijoitettu maastossa päärakennuksen vastaiselle rinteelle, jolloin lantalaan satanut vesi kulkeutuu asuinrakennuksista poispäin.

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

Kuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma

Kuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma Kuivikepohja Lehmän onni vai hoitajan ongelma Aina tilakohtainen vaihtoehto Kuunnellaan asiakasta Tarpeiden tunnistaminen Ulkopuolinen puolueeton näkökulma Nykytilanne ja visio tulevaisuudesta Erilaisten

Lisätiedot

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari 4.2.2015 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan vaatimukset - hoitaja? Toimiva ja helppohoitoinen Miellyttävä työympäristö Kustannustehokas Terveet ja

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY FRAME-PROJEKTIN ESITTELY 11.6.2009 TkT Juha Vinha TAUSTA TTY teki ympäristöministeriölle selvityksen, jossa tuotiin esiin useita erilaisia riskitekijöitä ja haasteita, joita liittyy rakennusvaipan lisälämmöneristämiseen.

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää PUURAKENTAMINEN OULU 23.9.2016 2 RANKARAKENTEET Määräysten mukaisen vertailuarvon saavuttaminen, 200 mm eristevahvuus Matalaenergia- ja passiivirakentaminen,

Lisätiedot

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala 14.10.2014 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkaosaston sijoituksesta yleensä: Ei samaan tilaan lehmien kanssa Navetan tautipaine, kosteus ja lämpötilaolosuhteet Ei

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa

Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa Kasvavat Wisconsinin perhemaitotilat David W. Kammel Biological Systems Engineering UW Madison Ilmasto ja pinta-ala Pinta-ala Wisconsin 169,637 km2 Suomi 338,145

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet tähtäävät varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin Pekka Laamanen 13.3.2013 1 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet 1976,

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Tuomo Ojanen & Jyri Nieminen VTT Betonirakenteiden lämpötekninen toimivuus Tuuletettujen betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimen laskentamenetelmiä sekä uritetun

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

Aurinko-Easy asennus- ja käyttöohje

Aurinko-Easy asennus- ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinkopaneelien asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneelit avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25.. 45 asteen

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

RVP-S-RF-61 RYÖMINTÄTILAISEN ALAPOHJAN KOSTEUDEN POISTO EI TOIMI

RVP-S-RF-61 RYÖMINTÄTILAISEN ALAPOHJAN KOSTEUDEN POISTO EI TOIMI RAKENNUSVIRHEPANKKI SUUNNITTELU - RAKENNUSFYSIIKKA Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle?

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle? Hyvinvointi, turvallisuus ja ympäristöasioista huolehtiminen on oleellinen osa hevosalan yrittäjän arkea. Hevostilan ja sen ympäristön vastuullinen hoitaminen luo hyvinvointia ja turvallisuutta paitsi

Lisätiedot

AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus

AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Yliopistonkatu 30 PL 56, 20101

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa

lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa Mitattu, mallinnettu ja koettu lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa Miimu Airaksinen, Riikka Holopainen, Pekka Tuomaala, Jouko Piippo, Kalevi Piira, Mikko Saari, At Arto Antson, Risto Ruotsalainen, Anssi

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT Leca sorasta on Suomessa pitkäaikaiset ja hyvät käyttökokemukset. Leca sora ryömintatilassa Tuulettuvat ryömintätilat Uudis- ja korjausrakentaminen 3-12 / 5.9.2016 korvaa esitteen

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

Hyvän sisäilmaston suunnittelu päivittyvä Sisäilmastoluokitus

Hyvän sisäilmaston suunnittelu päivittyvä Sisäilmastoluokitus Hyvän sisäilmaston suunnittelu päivittyvä Sisäilmastoluokitus Sisäilma-asiantuntija Mervi Ahola, Korjausrakentaminen Wanhasatama 7.2.2017 Tavoitteeksi hyvä sisäilmasto TAVOITTEET Aseta tavoitteet lämpötiloille

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

ALUSTATILASELVITYS. Kirkonkylän päiväkoti Lisärakennus Kyläraitti VANTAA. ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki

ALUSTATILASELVITYS. Kirkonkylän päiväkoti Lisärakennus Kyläraitti VANTAA. ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki 21.12.2009 ALUSTATILASELVITYS Kirkonkylän päiväkoti Lisärakennus Kyläraitti 12 01510 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki Asko Karvonen (GSM 0400 646 244) Insinööri (AMK) PÄÄKONTTORI Konalankuja

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Betonikoulutus 28.11.2013

Betonikoulutus 28.11.2013 Betonikoulutus 28.11.2013 Betonin kosteuden ja kuivumisen hallinta Ilman kosteus 1 Ulkoilman keskimääräinen vuotuinen suhteellinen kosteus RH (%) ja vesihöyrypitoisuus (g/m³) Suomessa ULKOILMAN SEKÄ AS.

Lisätiedot

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia Tiedotustilaisuus 24.11.2014 Sisäilmaongelmat ovat monimutkaisia kokonaisuuksia Sisäolosuhteisiin vaikuttavat useat eri tekijät: lämpö-, kosteus-, valaistus-

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm 45 mm A-A I-PALKKI 6 mm 350 mm leikkaus A A 5 6 7 70 mm 4 3 www.webon.fi SISÄLLYSLUETTELO SIVU YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO 3 YLÄKERTA ONTELOASENNUS 4 YLÄPOHJA LISÄERISTYS 5 YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO/SAKSIRISTIKKO

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA Tuulettuvat julkisivut 27.10.2016 Julkisivuyhdistys / Jukka Sevón Lämmöneristeet Mineraalivillateristeet (kivi-, silikaatti, tai lasivillat) Muovipohjaiset eristeet Puupohjaiset

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 24.05.16 10693 Pirttimäki Tommi 045 326 1711 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE Antinkuja 2 27710 Köyliö

Lisätiedot

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan

Lisätiedot

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 2 Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova levyllä Puurunkoinen, purueristeinen talo,

Lisätiedot

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme Betonin ominaisuudet talvella Talven tulo Talven vaikutuksia Matalat lämpötilat Vaikutukset työolosuhteisiin, rakenteisiin, materiaaleihin, työkoneiden toimintaan jne Suojapeitteet, suojarakennelmat, sääsuojat,

Lisätiedot

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Valion Navettaseminaari Vantaa 4.-5.2.2015 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Tutkimusryhmä: TTS, Sakari Alasuutari, Reetta Palva, Tea Elstob MTT, Maarit Hellstedt, Tapani Kivinen Työterveyslaitos,

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 1 Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova -levyllä Julkisivujen uusimisen yhteydessä

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE 251. kaupunginosan osat kortteleista 16 ja 17 sekä korttelit 18,19 ja 20. SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 7.3.2007 KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE 251. kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1.

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?

Lisätiedot

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Sanna Pohjola Hanna Kuitunen 1 Lähtökohta ja selvitysten tavoite Ojoisten lastentalon vanha osa valmistunut 1970-luvulla (liikuntasali, keittiö,

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) Sivu 1 / 10

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) Sivu 1 / 10 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 10 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Piia 040 520 4517 KOHDE: Pitkäkarintie 21 Pitkäkarintie 21 29100 LUVIA Vakuutusyhtiö: Vahinkonumero:

Lisätiedot