KYLMÄPIHATON LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNISEN SUUNNITTELUN PERUSTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYLMÄPIHATON LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNISEN SUUNNITTELUN PERUSTEET"

Transkriptio

1 Teknillisen korkeakoulun talonrakennustekniikan laboratorion julkaisu 124 Helsinki University of Technology Laboratory of Structural Engineering and Building Physics Publication 124 Espoo 22 TKK-TRT-124 KYLMÄPIHATON LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNISEN SUUNNITTELUN PERUSTEET Jari Hänninen Teppo Lehtinen Martti Viljanen Kuuluu osana LATURI -TUTKIMUSOHJELMAA Teknillinen korkeakoulu Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto Talonrakennustekniikan laboratorio Helsinki University of Technology Department of Civil and Environmental Engineering Laboratory of Structural Engineering and Building Physics

2 2 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Talonrakennustekniikan laboratorio PL TKK puh fax TKK/TRT ISBN ISSN Domus Offset Oy Espoo 23

3 3 TIIVISTELMÄ Jari Hänninen, Teppo Lehtinen, Martti Viljanen KYLMÄPIHATON LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNISEN SUUNNITTELUN PERUSTEET Päivämäärä: Sivumäärä: TEKNILLINEN KORKEAKOULU ISBN: Talonrakennustekniikan laboratorio ISSN: PL 21, 215 TKK Kylmäpihattojen eläinsuojat ovat lämmöneristämättömiä, yleensä puurunkoisia lautaverhottuja rakennuksia. Eläinsuojaa ei lämmitetä ja niissä on luonnollinen ilmanvaihto. Eläimet tuottavat sisätilaan lämpöä ja kosteutta. Lämmöntuotto yhdessä kosteustuoton kanssa asettaa tavanomaista rakennusta suuremmat vaatimukset rakenteiden ja ilmanvaihdon suunnittelulle. Sisälämpötilan ohjeellinen vaihteluväli on -15 C +25. Lämpötilan vuorokautiselle muutosnopeudelle ei ole lämpimän pihaton vastaavaa, 5 C/vrk, ohjearvoa. Ilmanvaihdon minimitarve määräytyy eläinten lukumäärän mukaan. Rakenneteknisesti rakenteiden tulisi pysyä kuivina, ja homeen kannalta suhteellisen kosteuden tulisi olla alle 8%, kun lämpötila on yli +5 C. Rakenteiden ja ilmanvaihdon suunnittelun vaikeutena on, että lämmöneristämättömän rakennuksen sisälämpötila seuraa viiveellä ulkolämpötilan muutoksia ja ilmanvaihto on voimakkaasti riippuvainen tuulesta. Tästä seuraa, että tavanomaiset stationäärätilaan perustuvat mitoitusmenetelmät eivät sovellu sellaisenaan kylmäpihaton lämpö- ja kosteustekniseen suunnitteluun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kylmäpihattojen lämpö-, kosteus- ja virtaustekninen toiminta ja mahdollisuudet varmistaa suunnittelulla hyvät sisäolosuhteet ja rakennuksen pitkä ikä. Tutkimus sisälsi kirjallisuustutkimuksen, kenttämittaukset ja laskennalliset analyysit. Kenttämittauskohteet olivat kooltaan 16*32m 2 ja 15*48m 2 mittausjaksojen pituuksien ollessa vastaavasti 11 kk ja 24 kk vuosina Ensimmäisen vuoden tutkimustulosten perusteella suunniteltiin toiseen kohteeseen harjatuuletuksen tehostettu rakenneratkaisu, jonka tehokkuutta testattiin virtausmittauksin. Kylmäpihaton sisälämpötilan muutosnopeudet olivat suuria, max. 19 C/vrk. Lämpötilan nousunopeus on eläinten lämmöntuotosta johtuen suurempi kuin kuin lämpötilan alenemisnopeus. Ilmiö lisää rakenteiden lämpöteknisestä hitaudesta johtuen niiden kosteusrasitusta. Kylmäpihaton sisälämpötilan ohjearvon alittavia ajanjaksoja esiintyi aikavälillä syyskuu-21 elokuu % ja vastaavasti ylilämpöjaksoja, T s >25 C, 2.5-3% ajasta. Sisäilman suhteelliset kosteudet olivat talvella yli 9% ja keväisin ja kesäisin tasolla 7-75%. Ajanjaksolla lokakuu-21 elokuu-22 noin 2-25% ajasta sisäolosuhteet olivat homeen kasvulle suotuisat. Puurakenteet olivat valtaosiltaan suunnitteluluokituksen mukaan ulkokuivat. Syys- ja marraskuussa 21 katteen alapinnan märkäajan osuus oli noin 44% ajasta ja siitä homeenkasvulle suotuisien olosuhteiden osuus 25%. Seuraavana vuonna märkäaika oli samaa suuruusluokkaa, mutta alemman lämpötilan johdosta homeelle suotuisia olosuhteita ei esiintynyt lainkaan. Täten yksikin vuosi, lämmin ja kostea syksy, voi aiheuttaa homeen kasvua rakenteiden sisäpinnalle. Tutkimuskohteiden ilmanvaihtuvuus ylitti minimituuletustarpeen. Mitattu keskimääräinen ilmanvaihtuvuus oli tehostetun harjatuuletuksen tapauksessa suuruusluokkaa 3 1/h ja toisen kohteen laskennallinen ilmanvaihtuvuus keskituulella 3 m/s suuruusluokkaa 15 1/h ja 3% enemmän käytettäessä harjatuuletuksen tehostamisperiaatetta. Ilmanvaihdon tehostuminen lisää erityisesti kattorakenteiden tuulettuvuutta. Kylmäpihattojen rakenne- ja ilmanvaihtotekninen kehittämistarve kohdistuu sisäkosteuden alentamiseen ja katon kondenssiherkkyyden vähentämiseen. Sisäkosteuden alentaminen edellyttää ulko- ja sisälämpötilaeron kasvattamista määrittämällä rakenteiden vaadittava minimilämmöneristävyys ja parantamalla ilmanvaihdon hallittavuutta. Kondenssiherkkyyden vähentäminen edellyttää aluskateratkaisun mukaisen kattorakenteen käyttöä. Torjuttaessa samalla kylmäpihaton ylilämpöä tulisi tuuletusvälin korkeuden olla vähintään 1-15mm. Avainsanat: maatilarakentaminen, kylmäpihatto, rakennusfysiikka, rakennesuunnittelu, ilmanvaihto

4 4 ABSTRACT Jari Hänninen, Teppo Lehtinen, Martti Viljanen HYGROTHERMAL DESIGN OF COLD LOOSE HOUSING BARNS Date: 31.December 22 Pages: Helsinki University of Technology Laboratory of Structural Engineering and Building Physics P.O. Box 21, FIN-215 HUT, Finland ISBN: Telefax: ISSN: Cold loose housing barns are uninsulated and naturally ventilated buildings. In most cases they are timber framed barns where indoor temperature is near outdoor temperature. Daily variation of indoor temperature is large. The recommendated indoor temperature for milking cow in Finland is between -15 C +25 C. Heat and moisture generation of cows is high. This presumes adequate ventilation and the minimum air exchange rate depends on amount of cows. Sufficient ventilation also needed to prevent mold growth in structures. Mold growth appears when relative humidity is hig, RH>8%, and at the same time temperature level is T>+5 C. Conventional steady state thermal design methods are not suitable due to high variations of inside temperatures and transient behaviour of structures. Condensation of moisture occurs on inner surface of roof and massive structures causing deterioration of structures. The aim of research was to serutinize hygrothermal behaviour of cold loose housing barns and the possibility to ensure good indoor conditions and long serfice life of structures. The research included literature research, hygrothermal and flow analysis and field measurements. Field measurements were carried out in two field sites one locating in Somero and the other Suitia. Measurement periods during 2-22 were 11 and 24 months, respectively. Based on the research results boosted ventilation system was developed to Suitia site and the effects of boosting was tested by air flow measurements. During the measurement period the change rates of indoor temperature were high, max. 19 C. The average relative humidity level of indoor air was 9% in winter and 7-75% in spring and summer. The total time, when indoor temperature was over +25 C, was 2.5-3% of the measurement period. Accordingly, the percentage when temperaturelevel was below -15 C was 1..2%. Indoor conditions were favourable to mold growth 2-25% of time during period Oct-21 Aug-22. Average air change rates of field sites were approximately 15 1/h and 3 1/h. Both exceeded fairly the demanded minimum air change rates. Average moisture contents of wood structures fill conditions of moisture class 2 in Finnish Building code for timber structures. Thermal stress from warm roof can be remarkable in summer time. This can be decreased using ventilated air gap under roof. The greater thermal resistance is the larger is the decrease is surface temperature. The further development of hygrothermal and ventilation design of cold loose housing barns is directed to decrease indoor humidity. This requires raising of temperature difference between indoor and outdoor air in winter and autumn. This can be carried out by increasing thermal resistance of envelope. Decreasing moisture condensation to roof surfaces can be done with ventilated gap under roof. To prevent overheat with same structure the height of gap must at least 1-15mm. Key words: cold loose housing barn, building physics, structural design, ventilation

5 KYLMÄPIHATON LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNISEN SUUNNITTELUN PERUSTEET Tiivistelmä Abstract Sisällysluettelo Alkusanat 5 1 Johdanto Kylmäpihaton tuotanto-olosuhteet 2.1 Lämmön ja kosteuden tuotto Lämmön ja ilmavirtausten vaikutus eläimiin Eläintilan sisäilman laatu Työskentelyolosuhteet Kylmäpihaton lämpö- ja kosteusteknisen suunnittelun perusteet 3.1 Rakenneratkaisut Kylmäpihaton lämpö- ja kosteustekninen toimintamalli Pihaton rakennuspaikka Sisäilman kosteus ja pintakondenssin rajoittaminen rakennepinnoilla Tuuletuksen järjestäminen Ylilämmön rajoittaminen Kenttämittaukset 4.1 Tutkimuskohteet Someron kylmäpihatto, kohdekuvaus ja mittausohjelma Suitian kylmäpihatto, kohdekuvaus ja mittausohjelma Mittaustulokset Ulko- ja sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Vesikatteen sisäpinnan lämpötilat Puurakenteiden kosteuspitoisuudet Tuuletusraon tehokkuus ylilämmön torjunnassa Virtausnopeudet harjan tuuletusaukossa Tulosten tarkastelu Eri tekijöiden vaikutus kylmäpihattojen lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan 5.1 Maanvaraisen betonilaatan pintalämpötila kylmäpihaton sisäolosuhteissa Katemateriaalin kosteuskapasiteetin merkitys katteen kosteuskäyttäytymiseen Katemateriaalin ja lautaseinän sisätilan lämpökuormaan Tuuletettu vesikattorakenne ylilämmön torjunnassa Tutkimuskohteiden tuuletusratkaisujen toiminta Suitian harjatuuletusratkaisun tehostaminen Yhteenveto Kirjallisuusluettelo... 91

6 6 LIITTEET Liite 1. Maatilan tuotantorakennusten runkotyypit Liite 2. Mittaustulokset Suitia: mittalinjat 2, 3 ja 4 Liite 3. Esimerkkejä lämpökamerakuvauksen tuloksista Suitian kohteessa Liite 4. Valokuvia vesikatteen alusrakenteista Suitian ja Someron kohteissa Liite 5. Sisätilan ilmanvirtausprofiilit Suitian ja Someron pihattomalleissa

7 7 ALKUSANAT Kylmäpihaton rakenneratkaisut ja niiden merkitys ilmanvaihtoon ja eläinten viihtyvyyteen - tutkimus liittyy osana Laajenevan maatilayrityksen tutkimusohjelmaan (LATURI). Tutkimuksen toteutti Teknillisen korkeakoulun talonrakennustekniikan laboratorio vuosina 2-22 ja sen rahoitti maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA). Tutkimuksessa selvitettiin kylmäpihattojen rakenteiden lämpö- ja kosteustekniset suunnitteluperusteet kenttämittauksien ja teoreettisten tarkastelujen perusteella. Arja Heino Helsingin yliopiston maa- ja kotitalousteknologian laitokselta (HY/MMTEK) toimitti tausta-aineiston lukuun 2. ja Veli-Matti Tuure samalta laitokselta tarkisti luvun 2. sisällön. Tutkimuksen valvojakuntaan kuuluivat : Pertti Toivari, pj. Markku Järvenpää Aarne Pehkonen Tarmo Luoma Jaakko Helminen Kyösti Pietola Simo Tiainen Jorma Jantunen MMM MMM HY/MMTEK TTS Valio MTTL MTK MMM Tutkimuksen vastuullinen johtaja oli professori Martti Viljanen. Teknillisen korkeakoulun talonrakennustekniikan laboratorion puolesta tutkijoina olivat DI Eeva Kauriinvaha ( saakka), TkL Teppo Lehtinen ( saakka) sekä DI Jukka Bergman ja DI Jari Hänninen. TkT Xiaoshu Lu ja tekn.yo. Heikki Lehtonen avustivat tutkimuksen numeerisissa analyyseissä ja DI Reijo Yrjölä ( saakka) ja tekn.yo Niclas Johansson osallistuivat kenttämittauksiin. Maanviljelijä Rauno Mäkinen Somerolta ja Helsingin yliopiston maa- ja kotitalousteknologian laitos (HY/MMTEK) antoivat kylmäpihattonsa käytettäväksi tutkimuskohteena. HY/MMTEK toteutti Suitian kylmäpihaton harjatuuletuksen tehostamiseen liittyvät muutostyöt. Suitian koetilan yhdyshenkilönä toimi amanuenssi Sakari Alasuutari. Tekijät kiittävät kaikkia tutkimukseen osallistuneita ja siihen myötävaikuttaneita tahoja ja henkilöitä Otaniemessä 31. joulukuuta 22 Jari Hänninen Martti Viljanen

8

9 9 1 JOHDANTO Kylmäpihatot ovat eläinhallin osalta perustamiskustannuksiltaan noin puolet edullisempia kuin lämpimät pihatot tai parsinavetat. Myös viimeaikaiset tutkimustulokset tuotantoympäristöstä ja eläinten terveydestä puoltavat kylmäpihattojen rakentamista. Esimerkiksi parsinavettaan verrattuna lehmien utaretulehduksia ja aineenvaihduntahäiriöitä on todettu kylmäpihatoissa vähemmän. Kylmäpihattojen eläinsuojat ovat rakenteiltaan lämmöneristämättömiä ja niissä on luonnollinen ilmanvaihto, jonka tehokkuus riippuu tuulen nopeudesta sekä ulko- ja sisäilman lämpötilaeroista. Tuuletusjärjestelmän tulo- ja poistoaukkoina käytetään harvalaudoitettua ulkoseinää ja/tai siinä olevia tuuletusaukkoja ja koko harjanmittaista harja-aukkoa. Kylmäpihattojen eläinsuojissa ei ole lämmitysjärjestelmää, vaan eläimet ja mahdollinen kuivikepohja toimivat lämmönlähteinä, joista vapautuu samalla runsaasti kosteutta. Tämä edellyttää tavanomaisia rakennuksia huomattavasti suurempaa ilmanvaihtoa. Suuresta ilmanvaihdosta seuraa, että sisä- ja ulkoilman välinen lämpötilaero pysyy pienenä ja vuorokautiset lämpötilavaihtelut ovat suuria. Pienistä lämpötilaeroista johtuen tuuletuksen tehokkuus riippuu paljon tuuletusilman, ulkoilman, kyllästysvajauksesta. Riittämätön tuuletus johtaa nopeasti korkeisiin kosteuspitoisuuksiin sisätilassa. Rakennusten ja rakenteiden kokonaisvaltaiset lämpö- ja kosteustekniset suunnitteluohjeet koskevat lähinnä lämpimiä rakennuksia. Kylmien rakennusten, tässä kylmäpihattojen, vastaavia ohjeita on vähemmän. Eniten ohjeita löytyy perustusten routasuojauksen ja ilmanvaihdon suunnittelusta. Rakenteiden suunnitteluohjeiden mitoitusmenetelmät perustuvat stationääritarkasteluihin, eivätkä ne sellaisenaan sovellu kylmäpihattojen seinä- ja kattorakenteiden suunnitteluun, koska sisäolosuhteet ovat jatkuvasti muuttuvia. Lämpö- ja kosteusteknisen suunnittelun kannalta kylmäpihattoja voidaan pitää matalan sisälämpötilan ja korkean kosteustuoton perusteella vaativina suunnittelukohteina. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eri tekijöiden merkitys kylmäpihaton rakenteiden säilyvyyteen ja tilan viihtyvyyteen eläintenhoitajien ja eläinten kannalta. Tutkimuksen pääpaino oli rakenne- ja ilmanvaihtoratkaisujen avulla parantaa kylmäpihattojen lämpö- ja kosteusteknistä käyttäytymistä. Tutkimus koostuu kirjallisuustutkimuksesta, kenttämittauksista ja laskennallisista analyyseistä. Ensimmäisen vuoden mittauksista saatujen kokemusten perusteella suunniteltiin harjatuuletuksen parannettu rakenneratkaisu. Kirjallisuustutkimuksessa käytiin läpi eri maiden karjasuojien suunnitteluohjeita. Kenttämittaukset tehtiin kahdessa kylmäpihatossa. Someron kohteen mittausjakso oli 11 kuukautta ja Suitian kohteen 24 kuukautta. Mittaukset sisälsivät ulko- ja sisäolosuhdemittaukset, katteen pintalämpötilamittaukset ja tehostetun harjatuuletuksen ilmavirtausmit-taukset ja savukokeet. Lisäksi tehtiin puurakenteiden kosteusmittauksia ja lämpökamerakuvauksia. Laskennallisissa analyyseissä pääpaino oli kylmäpihattojen erilaisten tuuletusratkaisujen ja rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan selvittämisessä. Analyyseissä käytettiin perustana kenttäkohteiden rakenneratkaisuja. Analyysejä hyödynnettiin Suitian kohteen harjaratkaisun kehittämisessä. Tavoitteena oli tuuletuksen tehostamisen lisäksi lumen tunkeutumisen estäminen harjan kautta sisätilaan. Tutkimustuloksia voidaan käyttää kylmäpihattojen rakenneratkaisujen kehittämisessä sekä uudisja korjauskohteiden suunnittelussa.

10 1 2. KYLMÄPIHATTOJEN TUOTANTO-OLOSUHTEET Kylmäpihattojen termiset olosuhteet vaihtelevat ulkoilman lämpötila- ja kosteusvaihteluiden, tuuletuksen, auringon lämpösäteilyn sekä eläinten tuottaman lämmön ja kosteuden perusteella. Kylmäpihatoissa käytetään yleensä luonnollista ilmanvaihtoa, jossa sisääntuloilma saadaan räystään raoista tai harvan paneelin läpi. Poistoilma kulkeutuu ulos avonaisen harjakaton kautta. 2.1 Lämmön ja kosteuden tuotto Eläimet luovuttavat lämpöä ympäristöönsä vapaana ja latenttilämpönä. Vapaaksi lämmöksi kutsutaan lämpöä, joka poistuu eläimestä johtumalla, säteilemällä ja konvektion vaikutuksesta. Latenttilämmöksi kutsutaan veden höyrystymisen kuluttamaa lämpöä. Lämmön haihtuminen riippuu eläimen eristekerroksen eli karvapeitteen ja ihon paksuudesta, eläimen pintaalasta sekä eläimen ja sitä ympäröivän ilman välisestä lämpötilaerosta. Jopa verrattain kylmässä ilmassa lypsyssä olevan lehmän on luovutettava lämpöä latenttilämpönä. [EHRLEMARK, 1991]. Alla olevan esimerkkilaskelman mukaisissa olosuhteissa maidossa olevan lypsylehmän on hikoiltava,5-1, kg vettä tunnissa, jotta sen elimistön lämpötila pysyy tasaisena. Laskelman mukaan lehmän lämmöntuotanto ja lämmön vapaa haihtuminen ovat tasapainossa C:een lämpötilassa. Tätä alhaisemmissa lämpötiloissa lehmän on nostettava lämmöntuotantoaan lisäämällä rehun syöntiä. Esimerkkilaskelma EHRLEMARKIN [1991] mukaan: Lypsylehmän massa: 5 kg Lämmöneristävyys:,15 m 2 KW -1 Pinta-ala: 4,9 m 2 Lämpötilaero: (39-12) C = 27 C Vapaasti haihtuva lämpö: 882 W Tarvittava lämmönluovutus: W Tarvittava latenttilämpö: W Veden höyrystymislämpö: 2 26 Wkg -1 Tarvittava hikoilun määrä:,14 -,27 gs -1 = gh -1 Tasapainopiste: lehmän haihduttama lämpö = lehmän tuottama lämpö: C Nuoren karjan luovuttama vapaa ja latenttilämpö on esitetty kuvassa 2.1 sekä nuoren karjan luovuttama vesihöyry ja hiilidioksidi taulukossa 2.1. Lypsylehmien vastaavat arvot on esitetty taulukossa 2.2. Korkeassa lämpötilassa naudat jäähdyttävät itseään hikoilemalla. Nautojen tuottaman vesihöyryn määrä 2,7-kertaistuu, kun lämpötila nousee 1 C:sta 3 C:een. Myös veden haihtuminen kosteilta pinnoilta lisääntyy lämpötilan noustessa [KAPUINEN ET. KARHU- NEN, 1988]. Lehmien lämmöntuotanto riippuu niiden massan lisäksi maitotuotoksesta. Korkeatuottoiset lehmät tuottavat suuren maitomäärän lisäksi runsaasti lämpöä. Naudat tuottavat lämpöä talvella selvästi enemmän kuin kesällä.

11 11 Lämmöntuotto, W Vasikka Hieho Latenttilämpö, W (1 C) Latenttilämpö, W (3 C) Vapaa lämpö, W (1 C) Vapaa lämpö, W (3 C) Eläimen paino, kg Kuva 2.1. Nuoren karjan luovuttama latenttilämpö ja vapaa lämpö karjasuojan lämpötilan ollessa talvella 1 C ja kesällä 3 C sekä ilman suhteellisen kosteuden ollessa 8 % kumpanakin vuodenaikana [BARTUSSEK ET.AL.,1984]. Vasikan ja hiehon rajaksi on oletettu 175 kg:n elopaino. Taulukko 2.1. Eri painoisten vasikoiden ja hiehojen luovuttama vesihöyry ja hiilidioksidi. Karjasuojan lämpötilaksi on oletettu talvella 1 C ja kesällä 3 C sekä ilman suhteelliseksi kosteudeksi 8 % kumpanakin vuodenaikana [BARTUSSEK ET. AL., 1984]. Eläin Vasikka Hieho Massa, kg H 2 O, gh -1 Kesä Talvi CO 2 lh -1 Talvi Taulukko 2.2. Eri painoisten lypsylehmien luovuttama latenttilämpö, vapaa lämpö, vesihöyry ja hiilidioksidi. Karjasuojan lämpötilaksi on oletettu talvella 1 C ja kesällä 3 C sekä ilman suhteelliseksi kosteudeksi 8 % kumpanakin vuodenaikana [BARTUSSEK ET.AL., 1984]. Massa, kg Maitotuotos kgd Latenttilämpö, W Kesä Talvi Vapaa lämpö, W Kesä Talvi H 2 O, gh -1 Kesä Talvi CO 2 lh -1 Talvi

12 Lämmön ja ilmavirtausten vaikutus eläimiin Lehmien lämmöntuotanto pystyy pitämään kylmäpihaton lämpötilan ulkoilman lämpötilaa hieman korkeampana. Sisä- ja ulkoilman lämpötilan ero on sitä suurempi, mitä alhaisempi ulkoilman lämpötila on. ESKELISEN [1997] kahdessa kylmäpihatossa tekemissä mittauksissa sisäilma oli keskimäärin 5,7 C lämpimämpää kuin ulkoilma, kun ulkoilman lämpötila oli -2 C. Kun ulkoilman lämpötila oli C, oli kylmäpihaton eläintilassa vain 2,3 C lämpimämpää kuin ulkona. Eläintilan lämpötila laskee nopeasti, jos eläimet siirretään lypsyn odotusajaksi erilliseen odotustilaan. ESKELISEN [1997] mukaan vietäessä lehmät lypsyn odotustilaan ulkolämpötilan ollessa -1 C eläintilan lämpötila laski kahden tunnin aikana -6 C:sta -8 C:een. Öisin ulko- ja sisälämpötilan välinen ero oli hieman suurempi kuin päivisin. Öisin lehmät nukkuivat makuuparsissaan, jolloin niiden tuottama lämpö nosti eläintilan lämpötilaa enemmän kuin päivällä. Eri tuotantotilojen väliset lämpötilat poikkeavat suuresti toisistaan, koska osa tiloista on lämpöeristettyjä, jopa lämmitettyjä. Luonnollista ilmanvaihtoa käytettäessä on tarkkailtava lumen ja veden tunkeutumista rakennukseen, veden kondensoitumista kattoon ja seiniin, vetoa talvella sekä lämpötilan nousua kesähelteellä. Runsaan luonnonvalon pääsy rakennukseen lisää tuuletustarvetta. Tällöin sisällä olevat naudat tarvitsevat raikasta ilmaa jäähdytykseen. Jäähdytystä tarvitaan, kun ilman lämpötila on yli 15 C. Navettaan kannattaa ohjata tällöin niin paljon raikasta ilmaa kuin mahdollista. Eläimet eivät saa kuitenkaan kärsiä vedosta. Jos ilman lämpötila nousee yli 25 C:een, lehmät stressaantuvat. Stressaantuneet lehmät syövät vähemmän, juovat enemmän ja hengittävät nopeammin kuin sopivassa lämpötilassa olevat lehmät. Liian korkea lämpötila nostaa lehmien ruumiinlämpöä, lisää hikoilua sekä muuttaa aineenvaihduntaa ja veren hormonipitoisuuksia [DOLBY ET. EKELUND, 1994]. Syönnin väheneminen alentaa tuotosta. Tarvittavan ilmanvaihdon minimimäärä määritetään kosteuden, kaasujen ja pölyn tavoitteellisten raja-arvojen perusteella. Usein eläinsuojan pienin mahdollinen pölypitoisuus saavutetaan lähellä tavoitteellisen suhteellisen kosteuden ylärajaa (RH = 7-8 %). Eläinten ja ihmisen kannalta lämpötila on tärkein olosuhdetekijä. Rakennuksen kannalta tärkein tekijä on kosteus, sillä liian suuri ilman suhteellinen kosteus vahingoittaa rakennusta [KARHUNEN, 1992]. Ilmanvaihdon alarajasuositus on 5 m 3 ilmaa lehmää kohti tunnissa ja ylärajasuositus 32 m 3 ilmaa lehmää kohti tunnissa. Ilman suhteellisen kosteuden suositus on alle 85 % ja ilman liikenopeuden suositus alle,25 ms -1 [LINNAINMAA ET.AL., 1993]. Eläimet lämmittävät ympärillään olevaa ilmaa, minkä seurauksena lämmin ilma kohoaa ylöspäin jopa,3 ms -1 nopeudella. Eläinten lämmönhaihdutuksesta ja liikkumisesta johtuen ilman liikenopeus eläimen välittömässä läheisyydessä ei koskaan laske aivan nollaan [KARHUNEN, 1992]. Kuvassa 2.2 on esitetty ilman liikenopeuksia neliseinäisen pihaton eri osissa ja eri korkeuksilla. Ilman liikenopeus neliseinäisessä kylmäpihatossa oli useimmiten suurin mittauskohdan alimmassa mittauspisteessä. Alimman mittauspisteen korkeus lattiasta oli vain 1 mm. Kylmissä eläintiloissa ilman liikenopeus ei poikennut eri mittauskorkeuksissa merkittävästi. Sen sijaan eristetyissä tiloissa ilman liikenopeus oli selvästi suurin alimmassa mittauskorkeudessa. Kun ilman liikenopeus on yli,4 ms -1, voidaan puhua vedosta. Vedoksi luokitettavia ilman nopeuksia esiintyi suljetussa kylmäpihatossa vain eläintilassa ja ajoittain maitohuoneen ja vasikkalan lattianrajassa [TUURE, 1995].

13 13 Ilman liikenopeus, m/ s 2,5 2 1,5 1,5 Rehuvarasto Eläintila Vasikkala Lypsyasema Maitohuone Mittauspaikka Mittauspisteen korkeus 1 mm 12 mm 18 mm Kuva 2.2. Ilman liikenopeuden keskiarvot ja vaihteluväli neliseinäisen eristämättömän pihaton eri osissa [TUURE, 1995]. Kuivike eristää eläimiä kylmästä lattiasta ja jarruttaa lattian pinnan suuntaisesti virtaavaa kylmää ilmaa. Silloin vetoisuus vähenee ja ilma lämpiää paremmin. Lämpimässä karjasuojassa sisälämpötilaa voidaan alentaa 4-8 C, jos aloitetaan kuivikkeiden käyttö. Turpeen ongelmana on tahraavuus, joten sitä ei tulisi käyttää ainoana kuivikkeena eläinten alla. Turve soveltuu hyvin käytettäväksi kuivikkeena lantakourussa tai olkeen sekoitettuna makuualustassa [KARHUNEN, 1992]. 2.3 Eläintilan sisäilman laatu Eläinsuojassa lämpöä, vettä ja hiilidioksidia muodostuu eläinten ja happea käyttävien pieneliöiden hengityksen päätuotteina. Ammoniakkia syntyy virtsan ureasta ja lannan kuiva-aineen hajotessa. Lisäksi anaerobiset pieneliöt tuottavat rehunjätteitä ja lantaa hajottaessaan mm. metaania, rikkivetyä ja syaanivetyä. Myös lehmien pötsitoiminnassa muodostuu metaania. Erilaisia haisevia lantakaasuja ja höyryjä on havaittu noin 8. Eläinsuojan haju ei ole yleensä suoraan verrannollinen minkään eläinsuojan kaasun määrään, mutta sitä voidaan silti pitää melko hyvänä ilmanvaihtotarpeen mittarina. Lannanpoistomenetelmällä on huomattava vaikutus kaasujen määrään. Kaasujen tuotanto lisääntyy, jos lanta varastoidaan eläinsuojassa. Kaasujen syntymäpaikka ja lämpötilaerot ovat tärkeimmät kaasuja kerrostavat tekijät, sillä kaasut leviävät diffuusion ja ilman liikkeen vaikutuksesta. Poistoilman ohjaaminen lantakanavien kautta voi vähentää kaasujen pitoisuutta karjasuojassa, mutta lisää niiden haihtumista ulos. Ilman virtaus ja lannan lämpeneminen lisäävät kaasujen erittymistä [KARHUNEN, 1992]. Rikkivetyä muodostuu orgaanisesta aineesta anaerobisissa oloissa, jos ympäristön lämpötila ja ph ovat sopivat. Lietelannan varastoinnin aikana tapahtuu biologisia prosesseja anaerobisissa olosuhteissa, minkä seurauksena vapautuu mm. rikkivetyä. Rakennuksen suunnitteluvirheistä voi olla seurauksena vaarallisen korkeita rikkivetypitoisuuksia. Rikkivety on väritön, vesiliukoinen ja hyvin helposti tulehdusta aiheuttava kaasu. Sen tiheys on 1,19-kertainen ilmaan verrattuna. Sveitsiläisen normin mukaan suurin sallittu rikkivetypitoisuus ilmassa on 5 ppm (1 ppm = 1 cm 3 m -3 ) [NOSAL, 1997], kun suomalainen HTP-arvo on 1 ppm [HTP-arvot, STM 22]. Jo rikkivetypitoisuus 5-1 ppm ärsyttää voimakkaasti silmiä ja hengitysteitä. Huimausta, pahoinvointia ja tajuttomuutta esiintyy rikkivetypitoisuuden ollessa 5-7 ppm. Yli 7 ppm pitoisuus aiheuttaa välittömän hengenvaaran [NOSAL, 1997].

14 14 Noin 13 % lietelannan typestä haihtuu eläinsuojan ilmanvaihtoon. Tästä syystä lannan peittämien alueiden tulisi olla mahdollisimman pieniä. Ammoniakin erittyminen loppuu, kun ph laskee alle kuuden. Jos lannan ja rehujätteiden hajoamisessa syntyviä hajuja halutaan vähentää, anaerobisten bakteerien olosuhteet on tehtävä mahdollisimman epäsuotuisiksi. Olosuhteita voidaan heikentää poistamalla lanta mahdollisimman usein, alentamalla lämpötilaa ja aikaansaamalla hapettavat olosuhteet. Kosteutta voidaan vähentää tehokkaalla lannan ja virtsan erotuksella, kuivituksella ja pitämällä ilman suhteellinen kosteus alhaisena [KARHUNEN, 1992]. Urean mikrobiologinen hajoaminen ammoniakiksi on kesällä nopeampaa kuin talvella [KANGAS ET.AL., 1987]. Monissa maataloustöissä pöly on vakava työympäristön vaaratekijä. Kotieläintiloilla pölyisimpiä töitä ovat rehun käsittelytyöt [KLEMOLA, 1995]. Suomessa epäorgaanisen pölyn HTP arvo on 1 mgm -3 ja orgaanisen pölyn 5 mgm -3. LOUHELAISEN ET.AL. [1997] mukaan hengitysvyöhykkeeltä mitattu pölypitoisuus navetoissa oli keskimäärin 5,6 mgm -3. Navetan pölyt ovat suureksi osaksi orgaanista pölyä. Haitallisten kaasujen pitoisuudet navetoissa sekä niiden HTP-arvot (haitallisiksi tunnetut pitoisuudet) on esitetty taulukossa 2.3. Ainoa MMM:n suosituksen ylittävä kaasu navetoissa oli ammoniakki, jonka määrä johtui mm. lattialla olevasta lannasta ja liian vähäisestä ilmanvaihdosta [KANGAS, 1987]. Taulukko 2.3. Haitallisten kaasujen pitoisuudet navetoissa sekä niiden suositeltavat maksimiarvot [ 1 Kangas et.al , 2 STM 1998, 3 Kotkansaari et. Brännäs 1998] Kaasun pitoisuus, ppm Mitatut arvot 1 Suosituksen yläraja Kaasu Keskiarvo Vaihteluväli HTP-arvo 1,2 MMM:n yläraja 3 Ammoniakki NH 3 7,8, Dimetyylidisulfidi <,5 - - Dimetyylisulfidi <,5 - - Hiilidioksidi CO Metaani CH Metyylimerkaptaani <,5,5 - Rikkivety H 2 S,4,1-2,9 1,5 2.4 Työskentelyolosuhteet Kylmissä lypsykarjapihatoissa eläinten hoitaja työskentelee keskimäärin 3 % työajastaan kylmässä tilassa. Emolehmätiloilla kylmätyön osuus on noin 2/3 työajasta. Kylmille pihatoille on tyypillistä suuri traktorityön osuus. Lypsykarjapihatoissa traktorityön osuus on noin 1 % ja emolehmäpihatoissa noin 25 % kokonaistyöajasta. Päivittäinen työnmenekki on kylmissä ja lämpimissä lypsykarjapihatoissa saman suuruinen [TUURE, 1995]. Talvikaudella työntekijän työympäristön lämpötila voi vaihdella samana päivänä jopa 25 C. Lämpöviihtyvyys riippuu ihmisen sekä hänen vaatetuksensa ja ympäristönsä keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Lämpöviihtyvyyden perustana on ihmisen itsensä tuottama energia sekä ihmisen ja ympäristön välillä tapahtuvan energian vaihdon tasapaino [PIETIKÄINEN, 1989]. Lämpöviihtyvyys on olotila, jossa ihminen on tyytyväinen ympäristön lämpöolosuhteisiin niin, ettei mikään ruumiinosa tunnu epämiellyttävän kylmältä tai kuumalta [FANGER, 1982].

15 15 Ilman lämpötila, keskimääräinen säteilylämpötila, vesihöyryn osapaine, ilman virtausnopeus, vaatetus ja toiminnan taso ovat lämpöviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä [MADSEN, 1982]. Keskimääräinen säteilylämpötila tarkoittaa kaikkien ihmistä ympäröivien pintojen keskimääräistä lämpötilaa. Ilman lämpötilan ja keskimääräisen säteilylämpötilan keskiarvo on operatiivinen lämpötila silloin, kun ilman liikenopeus on alhainen [FANGER, 1982]. Taulukossa 2.4 on esitetty tavoiteltavat työympäristön olosuhteet erilaisissa töissä. Keskiraskaassa ja raskaassa työssä ilman lämpötilan ollessa yli 25 C ei ilman suhteellinen kosteus saa ylittää arvoa 5 %. Ilman kosteuden merkitys kasvaa työn rasituksen kasvaessa, koska ihmisen elimistö pyrkii alentamaan lämpötilaa hikoilulla. Korkea ilmankosteus heikentää hikoilun tehoa ruumiinlämmön säätelyssä [SEPPÄNEN, 1982]. Pölypitoisuus nousee ilman suhteellisessa kosteudessa <5 %. Tällöin eläimet ja ihmiset kärsivät helposti hengityselinten ärsytyksestä ja ihon kuivumisesta. Taulukko 2.4. Tavoiteltavat ilman lämpötilat, virtausnopeuksien raja-arvot ja suhteelliset kosteudet erilaisissa töissä [SEPPÄNEN, 1982]. Työ Elimistön lämmöntuotanto, Wh -1 Ilman lämpötila, C Ilman virtausnopeus, ms -1 RH, %, kun lämpötila > 25 C Kevyt istumatyö < Muu kevyt työ ,2 -,5 Keskiraskas työ ,3 -,7 < 5 Raskas työ > ,4-1, < 5 Käsin tapahtuvan työn sujuvuus riippuu suuresti sormien lämpötilasta. Ihminen tuntee olonsa viihtyisäksi kun sormien lämpötila on noin 32 C. Ihon lämpötilan lasku heikentää tuntoaistia ja sormien näppäryyttä. Monissa tehtävissä sormien kriittinen lämpötila on 16 C. Lämpötilan ollessa tätä alhaisempi sorminäppäryys heikkenee voimakkaasti. Liian korkeassa lämpötilassa kädet hikoilevat, jolloin niiden otevarmuus heikkenee [WYON, 1982]. Elimistön jäähtyessä ihmisen suoritus- ja arvostelukyky heikkenevät, jolloin vammautumisriski kasvaa. Kylmässä tärkeimmät elimistön lämpötasapainoa säätelevät tekijät ovat ilman lämpötila ja virtaus, elimistön lämmön tuotanto sekä vaatetuksen lämmöneristävyys ja vesihöyrynläpäisyvastus [HOLMÉR, 1982]. Navettatöitä tehdään ulkoilmassa, kylmäpihatossa, lypsyasemalla ja maitohuoneessa. Kussakin työympäristössä voi olla kaikista muista huonetiloista poikkeavat olosuhteet. Ellei vaatetuksen eristävyys ole työn kuormittavuuteen ja olosuhteisiin nähden sopiva, ilman liikkeen, lämpötilan ja kosteuden muutokset kuormittavat elimistön lämpötasapainoa. Varsinkin talvella olisi vaatetusta vaihdettava lähes aina työympäristöstä toiseen siirryttäessä. Työntekijän lämpötasapainon vaihtelua voidaan vähentää suunnittelemalla kylmäpihaton työketjut niin, että liikkuminen lämpötilaltaan selvästi erilaisten huonetilojen välillä on mahdollisimman vähäistä. Kuhunkin osastoon kannattaa siten järjestää yhtenäinen työrupeama [ESKELINEN, 1997].

16 16 3. KYLMÄPIHATTOJEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNISEN SUUNNITTELUN PERUSTEET Rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyksiä, esimerkiksi osia C2 ja C3. Lisäksi kylmien rakennusten routasuojauksesta on annettu ohjeet VTT/Geo-tekniikan laboratorion Talonrakennuksen routasuojausohjeissa ja rakennuspaikan salaojituksesta Rakennuspaikan kuivatusohjeissa. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut tuettavaa rakentamista koskevia määräyksiä ja ohjeita, joista sisä-ilmastoa koskee osa C2.2. Rakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä suunnittelua ohjaavat hyvän rakennustavan kannalta eri rakennusalan järjestöjen julkaisut, kuten RT-kortit ja RIL-17-2 Rakennusten veden ja kosteudeneristysohjeet. Kylmäpihattojen lämpö- ja kosteusteknisessä suunnittelussa korostuvat rakennuspaikkakohtaiset luonnon olosuhteet rakennusten ollessa lämmittämättömiä ja niiden tuuletuksen perustuessa luonnolliseen ilmanvaihtoon. 3.1 Rakenneratkaisut Kylmäpihatot ovat verraten suuria rakennuksia. Tyypillinen runkoleveys on 12-3 m, pituus 4-5m ja vapaa korkeus vähintään 3m. Kuvassa 3.1 on esitetty esimerkki kertopuisesta kolminivel-kehärunkoratkaisusta sekundääreineen. Muita runkovaihtoehtoja on esitetty liitteessä 4. Kuva 3.1 Esimerkki kylmäpihaton runkoratkaisusta. Kuvassa Kerto- tai liimapuinen kolminivelkehä kehävälillä 4 m sekä sahatavarasekundäärirakenteet. Lattiarakenne on tyypillisesti koneellisen lanauksen mahdollistava pituussuunnassa yhtenäinen maanvarainen betonilaatta. Päätyovien kautta tapahtuvien puhdistus- ja kuljetustöiden helpottamiseksi sisäpuolinen lattia on seiniä ympäröivän maanpinnan tasossa. Lattiarakenteen osalta suunnittelu sisältää konetyöskentelylle riittävän kantavuuden ja routasuojauksen mitoituksen.

17 17 Seinärakenteet ovat tyypillisesti keveitä puurakenteisia ja lämmöneristämättömiä. Seinän avosaumojen ja/tai tuuletusluukkujen kautta tapahtuvan tuuletuksen lisäksi ilmanvaihtoa voidaan tehostaa harjatuuletusratkaisulla, vrt. kuva 3.2b. Traktorin kuljettavia ovia voi olla päädyissä useita, vrt kuva 3.2a, ja niitä voidaan käyttää kesällä ilmanvaihdon tehostamiseen. a. b. Kuva 3.2 a) Päätyovet, joista reunimmainen yleensä kesäisin auki. b) Kattoikkunat toteutettuna valoa läpäisevällä poimulevyllä sekä harjatuuletusratkaisu Ulkoseinissä sijaitsevien ikkunoiden lisäksi luonnon valoa saadaan erilaisin kattoikkuna- tai harjalyhdyn valokateratkaisuin. Kuvassa 3.2b on esimerkki kattoikkunaratkaisusta ja kuvassa 3.4 seinän yläosaan sijoitettu nauhaikkunaratkaisu. Valoaukkojen minimimäärän ohjearvot on esitetty MMM:n rakennusohjeessa C3 Kotieläintilojen valaistus. Pihaton tapauksessa yleisvalaistukseen liittyvä ohjeellinen ikkuna/lattiapinta-alan suhde on 1:1-1:2. Tuorerehun levitys ruokintapöydälle voi tapahtua avattavien luukkujen kautta ulkoa käsin. Luukut ovat kesällä kokonaan auki ja talvella kokonaan tai osittain auki. Kokonaan luukkuja tarvitsee sulkea yleensä vain tuulisilla pakkassäillä ja lumituiskun aikaan. Sisäpuolisen ruokintapöydän tapauksessa ulkoseinät ovat yleensä kiinteät ja lisätuuletusta saadaan tarvittaessa irrotettavien ikkunaluukkujen kautta tai päätyovista a. b. Kuva 3.3. a) Ruokintäpöytä sisätiloissa. b) rehun kuljetus ruokintapöydälle traktorilla

18 18 a. b. Kuva 3.4 Esimerkki ulkoseinän avoimesta ruokintäpöydästä kesäaikaan ja osin suljettuna talviaikaan. Kattorakenteet ovat eristämättömiä puurakenteisia ja vesikatteena käytetään levymäisiä vesieristeitä. Kattokaltevuus on yleisimmin 1:4 1:2, kts. liite 4. a. b. Kuva 3.5 a. Eristämättömät kattorakenteet. b. Keveitä ja umpinaisia karsinarakenteita. Eristämättömiä keveitä eläinsuojia ei tarvitse paloteknisesti osastoida, joten kylmäpihaton sisätila on yleensä lattiasta vesikatteeseen asti yhtenäinen ja avoin matalia karsinarakenteita lukuun ottamatta. Karsinarakenteet ovat korkeudeltaan m, ja suurin osa niistä on avattavia eläinten siirtämisen tai puhdistustöiden helpottamiseksi. Kuvassa 3.5 on esitetty eläinten makuualuetta ilmavirtaukselta suojaava umpinainen aita sekä keveitä avattavia karsina-aitoja. Maaseudun rakentaminen on usein omavaraista ja omatoimista, joten ulkopihaton suunnittelussa pyritään suosimaan yksinkertaisia rakenteita, jotka voidaan toteuttaa mahdollisuuksien mukaan omasta puutavarasta joko sahattuna tai pyöreänä. Yksinkertaisten ja keveiden ratkaisujen ansiosta pihaton pystytysvaiheen nostotyöt voidaan pääosin tehdä traktoritasoisella kalustolla.

19 Kylmäpihaton lämpö- ja kosteustekninen toimintamalli Kylmäpihattojen vaipparakenteet antavat eläimille suojaa tuulta, lunta, vesisadetta ja lämpösäteilyä vastaan. Ulkovaipparakenteita ei lämmöneristetä eikä eläinsuojaa lämmitetä, jolloin tilan ja rakenteiden lämpö- ja kosteustekninen toiminta säätyy ulko-olosuhteiden vaihteluiden sekä tuotannossa syntyneen kosteuden ja lämmön mukaan. Rakenteiden suunnittelussa korostuu rakenteiden kuivumiskyky tuulen ja auringon lämpösäteilyn vaikutuksesta. Luonnollinen tuuletus perustuu rakenteissa oleviin aukkoihin sekä tuulen ja ajallisista viiveistä johtuvien lämpötilaerojen vaikutukseen. Kylmäpihattojen lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan vaikuttavat tekijät on esitetty kuvassa 3.6. E B I F A D C G H G J Kuva 3.6. Kylmäpihattojen lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan vaikuttavat tekijät Kuvan 3.6 merkintöjen selitykset: A/C: Kylmäpihattojen tuuletus järjestetään seinissä olevien aukkojen/harvalaudoituksen sekä katon harjalla olevan aukon avulla. Aukot sijoitetaan seinän yläosaan räystään alle lumen ja sateen kulkeutumisen estämiseksi sisätiloihin. Harvalaudoituksen tapauksessa lautojen välisen raon dimension tulee olla sellainen, että viistosateen ja lumen kulkeutuminen sisälle on vähäistä. Osa ilmasta kulkeutuu rakennuksen läpi ja ulos vastakkaisten seinien aukoista/raoista. Ilmavirtaukset eläinalueella tulee olla alhaiset siten, ettei synny vedon tai viiman tunnetta. B: Harjalla oleva tuuletusaukko suunnitellaan virtausteknisesti siten, että se aikaansaa tuulella alipaineen sisältä ulos. Tyynellä tuuletus perustuu lämpötilaeron ja korkeuden aiheuttamaan ilmapaine-eroon. Harjalyhde suunnitellaan siten, ettei lumi tai sade pääse kulkeutumaan sisään. C: Ulkoseinälle järjestetään aukkoja myös muille kuin päätuulensuunnan seinille. D: Eläimet tuottavat kosteutta ja lämpöä. Pelkkä hikoilun aiheuttama kosteuslisä on suuruusluokkaa 1,5-1 g/m 3 ilmanvaihtuvuuden ollessa 1, 5, 1/h. E: Auringon lämpösäteily nostaa kesäaikaan katteen ja seinäpintojen sisälämpötiloja nostaen eläinten operatiivista lämpötilaa merkittävästi. Toisaalta auringon lämpösäteily kuivattaa tehokkaasti rakenteita ja valoaukkojen kautta saadaan sisälle riittävästi luonnon valoa. Eläinten viihtyvyyden kannalta suorien valoaukkojen pinta-alaa joudutaan suoran lämpösäteilyn takia rajoittamaan. F: Seinät sekä mahdolliset ulkoseinään rajoittuvat ruokintapaikat suojataan sateelta ja lumelta pitkillä räystäillä. Räystään pituudella voidaan myös säätää auringon säteilymäärää ikkunoista.

20 2 G/J: Rakennus sijoitetaan muuta maastoa korkeammalle siten, että sade- ja sulamisvedet kulkeutuvat rakennuksesta poispäin. Puurakenteet nostetaan niin korkealle, ettei roiske- ja pintavedet kastele niitä. Rakennus salaojitetaan ja tarvittaessa routaeristetään kuten kylmäperustukset yleensä. Kapillaarinen kosteuden nousu rakenteisiin katkaistaan. H: Talviaikaan kulkukäytävät/märkä kuivike voivat jäätyä. I: Vaipan rakenteiden pintojen ollessa ilmaa kylmempiä esim. termisestä viiveestä, lumesta tai yön vastasäteilystä johtuen voi syntyä pintakondenssia. Kondenssivedet voivat edelleen tippua eläinten päälle tai kulkukäytäville. Lämpö- ja kosteusteknisessä suunnittelussa otetaan huomioon rakennuspaikan ja eri vuodenaikojen merkitys pihaton olosuhteisiin sekä rakenteiden säilyvyyteen. Lämmittämättömän rakennuksen tuuletusratkaisun suunnittelu ja ylilämmön hallinta muodostavat suunnittelun keskeisen osa-alueen. Viiman ja vedon tunteen estäminen sekä toisaalta riittävän tuulettuvuuden aikaansaaminen edellyttää tuuletusaukkojen koon ja sijoituksen suunnittelua. 3.3 Pihaton rakennuspaikka Rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen toimivuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat rakennuspaikan korkeusasema ja pihattojen sijoittuminen maastoon, ilmavirtaus- ja tuuliolosuhteet sekä mm. auringon lämpösäteilyn kohdistuminen vaippapintoihin. Kuvassa 3.7 on esimerkki pihaton sijoittumisesta maastoon. Kuva 3.7. Esimerkki pihaton sijoittamisesta. Rakennuspaikka on ympäristöään korkeammalla ja perustuksia on nostettu ympäristöstä täyttökiviaineksella. Rakennuksen eteläpuolella on paljolti lehtipuita, jotka nostavat pohjoisen suuntaisia tuulia ylöspäin. Talvella ja keväällä puissa ei ole lehtiä, jolloin suuri osa auringon lämpösäteilystä kohdistuu pihattoon. Vastaavasti kesällä lehtien ollessa puissa puusto rajoittaa auringon lämpösäteilyn kohdistumista pihattoon ja vähentää näin ylilämpöriskiä. Rakennuksen edusta on avoin päätuulen suuntiin, mikä tehostaa tuuletusvaikutusta. Lantala on sijoitettu maastossa päärakennuksen vastaiselle rinteelle, jolloin lantalaan satanut vesi kulkeutuu asuinrakennuksista poispäin.

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa

Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa Taustaa Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa Tapani Kivinen MTT Kotieläintuotannon tutkimus maatalouden ilmanvaihdon taso on ollut vaihteleva tilakokojen kasvu ym. toimintaympäristön muutokset eläinten

Lisätiedot

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa Reippaana raittiissa ilmassa Ilmanvaihto eläintiloissa Ilmanvaihdon käsitteet Ilmanvaihdon arviointi Lämpötila ja kosteus Minimi- ja maksimi-ilmanvaihto Poistoilma ja korvausilma Ongelmatilanteiden ratkaiseminen

Lisätiedot

DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut

DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut Tuuliverhoseinät - vaihtoehto ilmanvaihtoon lypsy-ja lihakarjatiloilla DeLaval laskostuva tuuliverho CTD DeLaval ylhäältä avautuva tuuliverho

Lisätiedot

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa Reippaana raittiissa ilmassa Ilmanvaihto eläintiloissa Ilmanvaihdon käsitteet Ilmanvaihdon arviointi Lämpötila ja kosteus Minimi- ja maksimi-ilmanvaihto Poistoilma ja korvausilma Ongelmatilanteiden ratkaiseminen

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät

Lisätiedot

Verhoseinäisessä pihatossa ilma vaihtuu hyvin

Verhoseinäisessä pihatossa ilma vaihtuu hyvin Liite 16.10.2006 63. vuosikerta Numero 3 Sivu 3 Verhoseinäisessä pihatossa ilma vaihtuu hyvin Tapani Kivinen, MTT Perinteisten kylmä- ja lämminpihattojen lisäksi eläimille on nyt tarjolla viileä pihatto.

Lisätiedot

- luotettavuutta tulevaisuudessakin - MELTEX-ALUSKATTEET Meltex-aluskatteet Aluskate on tärkeä osa kattorakennetta, sillä se varmistaa katon vesitiiveyden. Varsinaiset vesikatteet ovat normaalioloissa

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Evicures-hankeseminaari, 27.5.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Lämpöaistimuksen ja -viihtyvyyden tausta Miksi

Lisätiedot

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008 Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin ja kosteustekninen toimivuus Tilaaja: Termex-Eriste Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-02869-08 1 (5) Tilaaja

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Rakennustyömaan energia ja kosteus Johdanto Lämmön siirtyminen Ilmankosteus, kastepiste Lämmön ja kosteuden riippuvuuksia Rakennustyömaan lämmitys

Lisätiedot

Viileä hetki tuo mukavuutta lehmillesi

Viileä hetki tuo mukavuutta lehmillesi Viileä hetki tuo mukavuutta lehmillesi DeLaval viilennyspuhaltimet Ratkaisu Sinulle - Joka päiväksi Hyvä ilmanvaihto (riittävästi puhdasta ja raikasta ilmaa) on eläinten mukavuuden yksi avaintekijä vastasyntyneistä

Lisätiedot

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-

Lisätiedot

Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT- S-04065-09 Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin ja kosteustekninen toimivuus Tilaaja: Termex-Eriste Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT- S-04065-09 1 (5) Tilaaja Tilaus

Lisätiedot

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2

Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Liite 3 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (0/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, Liharakennukset

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5)

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5) 1 (5) Kuva 1. Toimistosiiven itäpää ja korkeamman korjaamosiiven pohjoispääty. Kuva 4. Vesi vuotaa kuvassa keskellä näkyvän kellon päälle. Vuoto on peräisin ylemmältä katolta, ei ylösnostosta. Kuva 2.

Lisätiedot

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat

Lisätiedot

Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä.

Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä. Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä. Ketju murtuu heikoimmasta lenkistään. Linnut tuottavat huipputuloksen vain ideaaliolosuhteissa. Nykyaikainen ohjausjärjestelmä tarjoaa linnuille ideaaliolosuhtet.

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia

Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia Rakennusten lämmitys ja lämpöhäviöt Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia 2 Tässä oppaassa tarkastellaan yleisesti rakennusten lämmitykseen liittyvää energian kulutusta. Sekä karjataloustuotannossa

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa

Lisätiedot

Maatalousrakennusten energiatehokkuus. Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö 28.2.2011

Maatalousrakennusten energiatehokkuus. Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö 28.2.2011 Maatalousrakennusten energiatehokkuus Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö 28.2.2011 MMM:n rakentamissäädökset, tuettava rakentaminen MMM:n RMO C2.2, maatalouden tuotantorakennusten lämpöhuolto

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7. TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu

Lisätiedot

Espoon homekoulut: ongelmien syitä ja ratkaisuehdotuksia

Espoon homekoulut: ongelmien syitä ja ratkaisuehdotuksia Espoon homekoulut: ongelmien syitä ja ratkaisuehdotuksia Lautakuntien iltakoulu 28.11.2013: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Svenska room Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Jarmo Nieminen Koulurakennusten

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin

Lisätiedot

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys Harjoitus 7 Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys Kovetuvan betonin lämpötilan kehityksen laskenta Alkulämpötila Hydrataatiolämpö

Lisätiedot

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Referaatti: CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista simulointia apuna

Lisätiedot

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA 10.3.2009 TkT Juha Vinha Puista bisnestä Rakentamisen uudet määräykset ja ohjeet 2010, 10.3.2009 Ylivieska YLEISTÄ Lämmöneristyksen

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Eläinrakennuksen palo-osastointi

Eläinrakennuksen palo-osastointi 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Työmaatoteutuksen keskeisimpiä riskejä

Työmaatoteutuksen keskeisimpiä riskejä Työmaatoteutuksen keskeisimpiä riskejä Kuivaketju10 -seminaari, työmaatoteutus Oulu 14.10.2015 Perttu Pitkälä Kehityspäällikkö, Skanska Oy Rakentamisen valmistelu Tavoitteista toimenpiteiksi Suunnitellaan

Lisätiedot

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet

Lisätiedot

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN Tilaaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Kimmo Huttunen Laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Jarkko Piironen Suoritus 1.10. Laskentatarkastelut 2 Laskentatarkastelut

Lisätiedot

DeLaval luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut

DeLaval luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut DeLaval luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut Ilmanvaihtopaneelit, harjailmanvaihto ja poistohormit Navetan ilmanvaihdon toteuttaminen luonnollisella ilmanvaihdolla Olipa kyseessä vasikka tai lypsylehmä,

Lisätiedot

Riittävästi vettä, enemmän maitoa

Riittävästi vettä, enemmän maitoa Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:

Lisätiedot

Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT

Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Click Esityksen to edit sisältö Master title style Lisääkö hyvä

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa

Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa Maitosektorin uudistuminen Wisconsinissa Kasvavat Wisconsinin perhemaitotilat David W. Kammel Biological Systems Engineering UW Madison Ilmasto ja pinta-ala Pinta-ala Wisconsin 169,637 km2 Suomi 338,145

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

VILLA RUBENIN YLÄKERTA SISÄILMATUKIMUS 19.12.2012

VILLA RUBENIN YLÄKERTA SISÄILMATUKIMUS 19.12.2012 VILLA RUBENIN YLÄKERTA SISÄILMATUKIMUS 19.12.2012 1 YLEISTIEDOT 1.1 Kohde Villa Ruben Myllärinkatu 3 08100 Lohja 1.2 Tutkimuksen tilaaja Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus / Tilapalvelut Karstuntie

Lisätiedot

Toimivat lannanpoistojärjestelmät

Toimivat lannanpoistojärjestelmät Toimivat lannanpoistojärjestelmät Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Käsityövaltaisuus yleistä hevospuolella Lannanpoisto tapahtuu suurimmassa osassa talleja perinteisellä talikko/kottikärryt menetelmällä

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS Sivu 1 / 6 SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS MATTILAN PÄIVÄKOTI Hirsitie 2, 04340 Tuusula 1.4.2012 TILAAJA: Pertti Elg, Rakennusmestari, Tuusulan kunta TUTKIJA: Jari Järveläinen, Jakitec Ky Sivu

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 4: KATTOELEMENTTITYYPIT

HalliPES 1.0 OSA 4: KATTOELEMENTTITYYPIT 1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään hallirakennusten kattoelementtityyppejä, joita käytetään tavallisesti massiivipuurunkoisissa halleissa. Kyseisiä kattoelementtejä voidaan käyttää myös teräs- ja betonirunkoisissa

Lisätiedot

Tutkimusraportti. Rakenteiden kosteusmittaus. Elimäenkatu 15, liikekiinteistö 00510 HELSINKI. Tarkastuskohde: Vahinkonumero:

Tutkimusraportti. Rakenteiden kosteusmittaus. Elimäenkatu 15, liikekiinteistö 00510 HELSINKI. Tarkastuskohde: Vahinkonumero: Tutkimusraportti Rakenteiden kosteusmittaus Tarkastuskohde: Vahinkonumero: Elimäenkatu 15, liikekiinteistö 00510 HELSINKI Tarkastaja: Jani Streng 040 827 7549 Tarkastuspvm: 4.12.2007 KTS-05, Tarkastuspöytäkirja

Lisätiedot

Rakennusmateriaalien hallinta rakennusprosessin aikana (Rakennustyömaiden kuivanapito suojaamalla)

Rakennusmateriaalien hallinta rakennusprosessin aikana (Rakennustyömaiden kuivanapito suojaamalla) Rakennusmateriaalien hallinta rakennusprosessin aikana (Rakennustyömaiden kuivanapito suojaamalla) Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 3 / 2 / 2015 Hyvän sisäilman osatekijät Estetään ulkoa

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Tuomo Ojanen & Jyri Nieminen VTT Betonirakenteiden lämpötekninen toimivuus Tuuletettujen betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimen laskentamenetelmiä sekä uritetun

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE

RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE 2012 RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE Raportissa esitetään tehdyn sisäympäristökyselyn yhteenveto, tehdyt mittaukset ja jatkotoimenpiteet. Vesilahden kunta 7.2.2012 1. JOHDANTO Hyvän sisäilman yksinkertainen

Lisätiedot

Rakennustyömaan energiakatselmus

Rakennustyömaan energiakatselmus 1 Rakennustyömaan energiakatselmus Osa-alue Tulos Organisointi ja tiedonhallinta 64,3 % Aukkojen sulkeminen 83,3 % Kuivatus ja tuuletus 75,6 % Lämmityslaiteet ja lämpötila 89,6 % Kalusto 25,0 % Yhteensä

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet tähtäävät varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin Pekka Laamanen 13.3.2013 1 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet 1976,

Lisätiedot

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja Timo Kalema, Ari-Pekka Lassila ja Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Kone- ja tuotantotekniikan laitos Tutkimus RYM-SHOK

Lisätiedot

1. Julkisivurakenteen tuuletus

1. Julkisivurakenteen tuuletus As Oy Iirisranta C/O Westum Oy Jussi Rissanen Kiiskeneva 1 02170 ESPOO KAUPINTE 18 KRÄMARVÄGEN 18 FiN - 00440 HELSINKI FiN - W40 HELSINGFORS PUH +358 (0)9 351 30 88 TEL TELEFAX +358 (0)9 351 38 12 TELEFAX

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle?

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle? Hyvinvointi, turvallisuus ja ympäristöasioista huolehtiminen on oleellinen osa hevosalan yrittäjän arkea. Hevostilan ja sen ympäristön vastuullinen hoitaminen luo hyvinvointia ja turvallisuutta paitsi

Lisätiedot

TOIMENPIDE-EHDOTUS KAIKUKATU 5 / SÖRNÄISTEN RANTATIE 19 B- JA F-LOHKOT ALUSTAVAT RAKENNE-, KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISET PERIAATERATKAISUT 25.5.

TOIMENPIDE-EHDOTUS KAIKUKATU 5 / SÖRNÄISTEN RANTATIE 19 B- JA F-LOHKOT ALUSTAVAT RAKENNE-, KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISET PERIAATERATKAISUT 25.5. TOIMENPIDE-EHDOTUS KAIKUKATU 5 / SÖRNÄISTEN RANTATIE 19 B- JA F-LOHKOT ALUSTAVAT RAKENNE-, KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISET PERIAATERATKAISUT Sisällysluettelo Toimenpide-ehdotus 2 (11) 1 Tutkimusten yleistiedot...

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Puun kosteuskäyttäytyminen

Puun kosteuskäyttäytyminen 1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS. sauli@paloniitty.fi 1

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS. sauli@paloniitty.fi 1 RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS sauli@paloniitty.fi 1 Lämpökuvauksen historia Unkarilainen fyysikko Kálmán Tihanyi keksi lämpökameran 1929 Kameroita käytettiin aluksi sotilastarkoituksiin Suomessa rakennusten

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1. Lausunnon kohde

Lisätiedot

Konvertterihallin kärypoiston tehostaminen. Insinööritoimisto AX-LVI Oy Markku Tapola, Seppo Heinänen, VTT Aku Karvinen AX-SUUNNITTELU 1

Konvertterihallin kärypoiston tehostaminen. Insinööritoimisto AX-LVI Oy Markku Tapola, Seppo Heinänen, VTT Aku Karvinen AX-SUUNNITTELU 1 Konvertterihallin kärypoiston tehostaminen Insinööritoimisto AX-LVI Oy Markku Tapola, Seppo Heinänen, VTT Aku Karvinen 1 Sisällys 1. Teoriaa 2. Mittaukset. Laskelmat 4. Johtopäätökset 2 Konvektiivisen

Lisätiedot

Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki

Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015 Matti Lehtimäki Ohjaamojen pölynhallintaan liittyviä hankkeita VTT Oy:ssä Työkoneiden ohjaamoilmastoinnin kehittäminen (TSR 1991) ohjaamoilmanvaihdon/ilmastoinnin

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Selvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin.

Selvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin. KOIVUKOTI 1, VANTAA LÄMPÖKUVAUSLIITE LÄMPÖKUVAUS Kattovuotojen kuntoselvitys, Koivukoti 1, Vantaa Selvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin.

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

Pikkuvasikoiden iglukasvatus

Pikkuvasikoiden iglukasvatus Pikkuvasikoiden iglukasvatus Leppävirta 21.2.2012 Leena Tuomisto MTT Kotieläintuotannon tutkimus, InnoNauta -hankkeet Miksi vasikoita kasvatetaan igluissa? Sisäkasvatustiloissa olosuhteet usein ongelmallisia

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

T9003 Tutkimusraportti 1(9) Myllypuron ala-asteen sivukoulu ja päiväkoti 23.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO

T9003 Tutkimusraportti 1(9) Myllypuron ala-asteen sivukoulu ja päiväkoti 23.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO T9003 Tutkimusraportti 1(9) sivukoulu ja päiväkoti 23.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUSKOHDE... 2 2 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 2.1 Rakenteiden tutkimukset... 3 2.2 Mikrobit... 3 2.3 Kosteusmittaukset...

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions 1.9.2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos TAUSTA TTY teki Ympäristöministeriölle v. 2008 selvityksen, jossa tuotiin esiin useita

Lisätiedot