JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKIRJASTO -KANSALAISOPISTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKIRJASTO -KANSALAISOPISTO"

Transkriptio

1 R A K E N N U S H I S T O R I A S E L V I T Y S Ulla Pohjamo Ulla Pohjamo JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKIRJASTO-KANSALAISOPISTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKIRJASTO -KANSALAISOPISTO 2012 KESKI-SUOMEN MUSEO

2 1 Ulla Pohjamo JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKIRJASTO- KANSALAISOPISTO Rakennushistoriaselvitys

3 2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKIRJASTO-KANSALAISOPISTO 3 Sisällysluettelo Jyväskylän kaupunginkirjasto-kansalaisopisto 4 Suojelutilanne 6 Rakennushistoriaselvitys 6 Tutkimusmenetelmät ja lähteet 7 Kirjastorakennusten historiaa Suomessa ja maailmalla 11 Rakennuksen käyttäjät kaupunginkirjasto ja kansalaisopisto 14 Jyväskylän kaupunginkirjaston tilakysymys 15 Jyväskylän kansalaisopisto työväenopisto 17 Kaupunginkirjasto-kansalaisopiston rakennuksen suunnittelu 19 Arkkitehtikilpailu 20 Jatkosuunnittelu ja rakennushanke 23 Kaupunginkirjasto-kansalaisopiston arkkitehtuuri 27 Rakenteet 27 Rakennuslupapiirustukset 34 Julkisivut 44 Suunnittelun taustaa 45 Julkisivujen arkkitehtuuri 47 Säilyneisyys ja muutokset 50 Sisätilat 53 Sisustus 53 Taide 55 Ensimmäinen kerros 56 Suunnittelun taustaa 56 huonetilojen arkkitehtuuri 57 Säilyneisyys ja muutokset 60 Toinen kerros 68 Suunnittelun taustaa 68 huonetilojen arkkitehtuuri 70 Säilyneisyys ja muutokset 72 Kolmas kerros 81 Suunnittelun taustaa 81 huonetilojen arkkitehtuuri 82 Säilyneisyys ja muutokset 83 Neljäs kerros 88 Suunnittelun taustaa 88 huonetilojen arkkitehtuuri 89 Säilyneisyys ja muutokset 90 Kellari 93 Suunnittelun taustaa 93 huonetilojen arkkitehtuuri 94 Säilyneisyys ja muutokset 96 Yhteenveto Jyväskylän kaupunginkirjasto-kansalaisopisto 99 Jatkosuunnittelussa huomioonotettavat erityispiirteet ja arvot 99 Säilyneisyys ja suojelutavoitteet 101 Viitteet 107 LÄHTEET 108 LIITTEET 113 Kohteen perustiedot 113 Kalusteiden ja valaisinten toimittajia 116 Huonekortit Ala-aula Kahvila Lehtisali Minnansali Projektorihuone Naisten wc 127 P1 Porrashuone Kuvanveisto- ja keramiikkaluokka Kansalaisopiston aula ja 175 opettajien työtila Lainaussali ja 204 lastenosasto Satuhuone Peukaloinen, lastenosasto Käytävä, kansalaisopisto, toinen kerros Lähivarasto, musiikkiosasto Musiikinkuunteluhuone Työhuone, musiikkiosaston johtaja Opinto-osasto, 327 Maakuntakokoelma, 316 Aikakauslehtiosasto Askarteluluokka-posliininmaalausluokka Henkilökunnan kahvio ja keittiö Työhuone, neljäs kerros 144 P4 Asuntosiiven porraskäytävä Kellarin käytävä Kirjastoauton talli Parkkihalli 148 Graafinen suunnittelu Jussi Jäppinen Tulostus Kopijyvä 2012 KANSIKUVA: Kaupunginkirjasto-kansalaisopiston rakennus kesällä 2012.

4 4 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKIRJASTO-KANSALAISOPISTO 5 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKIRJASTO- KANSALAISOPISTO Jyväskylän kaupunginkirjasto-kansalaisopiston rakennus valmistui vuonna Moderni, tilava ja avara rakennus on valmistumisestaan lähtien ollut aktiivinen kulttuurin monitoimitalo ja toiminut kaupunkilaisten kohtaamispaikkana. Arkkitehti Eero Hyvämäen (s. 1938) ja arkkitehtitoimisto Hyvämäki Karhunen Parkkisen suunnittelema rakennus on säilyttänyt ominaispiirteensä hyvin. Myös sisustusarkkitehti Anita Karhusen suunnittelema sisustus korkealaatuisine kiinteine ja irtokalusteineen sekä valaisimineen on yhä käytössä. Rakennuksen keskeisimmät sisätilat ovat ala-aula ja siihen liittyvä kahvila ja lehtilukusali sekä toisen kerroksen ilmava lainaussali. Näyttävät kattoikkunat tuovat tiloihin runsaasti pehmeää valoa, joka heijastuu vaaleista pinnoista luoden vaikutelman valkoisen valon täyttämästä lasikantisesta laatikosta. Sisustukseen kuuluvat olennaisena osana rakennukseen tilatut taideteokset ku- Rakennuksen julkisivu muutamia vuosia valmistumisen jälkeen. Kaupunginkirjaston arkisto. ten Kari Huhtamon rakennuksen aulaan suunnittelema kiillotetusta teräksestä valmistettu Tiedon puu -veistos. Kaupunkikuvassa rakennuksen kuutiomainen vaalea rakennusmassa täydentää Vapaudenkadun ja Cygnaeuksenkadun välisen korttelin kulman. Rakennuksen eleettömät julkisivut on jäsennelty sisätilojen ehdoilla. Kantavien pilarien paikat ja seinäpinnan varaaminen kirjahyllyille määrittelevät rakennuksen ikkunoiden sijainnin. Julkisivumateriaalina käytetty vaalea keraaminen laatta antaa julkisivuille pienipiirteisyyttä. Viereinen Cygnaeuksenpuisto lehmuksineen luo massiiviselle rakennukselle tilaa hengittää. Kaupunginkirjasto-kansalaisopiston tilaratkaisujen arkkitehtuuri perustuu keskeishalliin, joka välittää rakennuksen sisäistä liikennettä. Rakenneratkaisuna on osin paikallavalettu osin elementtirakenteinen pilari-palkkirunko teräsbetonista. Julkisivut on toteutettu sandwich-elementeillä. Rakennuksen keskitilaa kiertävät kahdentoista metrin jänneväliset rakennerungot, jotka mahdollistavat avarat salitilat. Kolmannen kerroksen katto on kupukevennetty ripalaatta, jonka aukkoihin on rakennettu kattoikkunat. Sisäpuolisen katon näkyville jätetyt betonirakenteet ikkuna-aukkoineen ovat rakennuksen keskeinen arkkitehtoninen elementti. Rakennuksen suunnittelun lähtökohta ja pääasiallinen käyttäjä on ollut kaupungin pääkirjasto tilatarpeineen. Rakennuksen toinen käyttäjä kansalaisopisto tuli mukaan suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Kaupunginkirjastokansalaisopiston rakennus on siten suunniteltu kahden käyttäjän yhteiseksi kulttuurikeskukseksi. Tämä heijastuu rakennuksen tilajärjestelyihin. Kansalaisopiston tiloihin, työpajoihin ja saleihin on käynti aulasta. Kirjaston osastot puolestaan on ryhmitelty parville kaksikerroksisen valopihana toimivan lainaushallin ympärille. Rakenne on toiminnallinen ja luo avaria ja valoisia sisätiloja. Jo alkuperäisessä suunnitelmassa on otettu huomioon mahdollisuus muokata tiloja käyttötarpeiden muuttuessa. Tilat on suunniteltu joustaviksi ja niitä on jäsennelty enimmäkseen kevyillä väliseinillä ja kalusteilla. Rakennuksessa toimivat nykyään kaupunginkirjasto, maakuntakirjasto ja kansalaisopisto. Suunnitteluvaiheesta vuoteen 2005 saakka rakennusta kutsuttiin kaupunginkirjasto-työväenopistoksi, mutta tässä selvityksessä rakennuksesta käytetään nimitystä kaupunginkirjasto- kansalaisopisto sen nykyisen nimen ja toimijoiden mukaan. Alun perin rakennuksen neljännessä kerroksessa toimi

5 6 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKIRJASTO-KANSALAISOPISTO 7 myös kaupungin kulttuuritoimisto, mutta 2000-luvulla nämäkin tilat tulivat kansalaisopiston käyttöön. Rakennuksen suunnittelussa otettiin huomioon Cygnaeuksenpuiston toisella puolella sijainneen Keski-Suomen yhteiskoulun tilatarpeet. Kansalaisopiston opetustilat toimivat päiväaikaan koulun opetustiloina. Suojelutilanne Keski-Suomen museo on laatinut rakennushistoriaselvityksen kaupunginkirjasto-kansalaisopiston rakennuksesta vuonna Selvityksen tilaaja on Jyväskylän kaupungin tilapalvelu. Rakennushistoriaselvitys on perusselvitys, joka tulee tehdä kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista ennen korjausja muutostöiden suunnitteluvaihetta. Selvitys tarjoaa rakennuksen omistajille, käyttäjille ja suunnittelijoille tietoa rakennuksen korjausta, ylläpitoa ja suojelua varten. Rakennushistoriaselvitys antaa tietoa rakennuksen historiasta, alkuperäisasusta, muutoksista, säilyneisyydestä ja käytöstä. Tämä selvitys liittyy hankkeeseen, jonka tarkoituksena on peruskorjata rakennus, ja sijoittaa uudistettuihin tiloihin nykyisten käyttäjien lisäksi Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon näyttelytilat ja Jyväskylän kuvataidekoulu. Nämä suunnitelmat merkitsevät toteutuessaan muutoksia erityisesti rakennuksen sisätiloissa mutta myös julkisivussa. Tämä rakennushistoriaselvitys keskittyy rakennuksen julkisivun ja keskeisten sisätilojen dokumentointiin ja niiden säilyneisyyden ja muutosten kuvailuun. Rakennushistoriaselvitys valmistui marraskuussa Selvityksen laati Keski-Suomen museon ts. amanuenssi Ulla Pohjamo. Ohjaajina toimivat Keski-Suomen museon museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen ja amanuenssi rakennustutkija Päivi Andersson ja amanuenssi rakennustutkija Saija Silén. Tutkimusmenetelmät ja lähteet Inventointi Rakennuksella ei ole suojelumerkintää voimassaolevassa asemakaavassa vuodelta Rakennus on inventoitu osana Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanketta vuonna Inventoinnissa Keski-Suomen museo on arvioinut rakennuksen maakunnallisesti merkittäväksi modernin rakennusperinnön kohteeksi. Rakennushistoriaselvitys Kaupunginkirjasto-kansalaisopiston rakennus on tyypillinen modernin rakennusperinnön kohde siinä mielessä, että rakennuksen tähänastisen 32-vuotisen olemassaolon aikana sitä ei ole kertaakaan inventoitu. Rakennuksen ensimmäinen rakennusinventointi ja valokuvadokumentointi on tehty tämän rakennushistoriaselvityksen yhteydessä. Tässä selvityksessä huonetiloihin viitataan numeroinnilla, joka viittaa Arkkitehdit.618 Oy:n Tomi Jänkälän laatimiin päivättyihin rakennuksen nykytilaa esittäviin pohjapiirroksiin. Rakennuksen nykytila on dokumentoitu valokuvaamalla. Valokuvia ja inventointiaineistoa säilytetään Keski-Suomen museon rakennustutkimusarkistossa. Ellei toisin mainita, tässä raportissa käytetyt valokuvat ovat Keski-Suomen museon omaisuutta. Kirjallisuus Tämä rakennushistoriaselvitys on laadittu käyttäen ohjeena Museoviraston opasta Talon tarinat rakennushistorian selvitysopas. Selvityksen tekemisessä on käytetty kirjallisuutta, joka on antanut tietoa kirjastorakentamisen historiasta yleensä ja kaupunginkirjasto-kansalaisopistotalon vaiheista erityisesti. Hanna Aaltosen artikkeli Kirjavarastosta olohuoneeksi, yleisten kirjastojen tilojen historiaa teoksessa Suomen yleisten kirjastojen historia (2009) on käytännönläheisellä tavalla valaissut sitä, miten kirjastojen kehittyminen kulttuurilaitoksina on kiinteässä yhteydessä kirjastotalojen suunnittelun ja arkkitehtuurin historiaan. Ilkka Mäkisen artikkeli Yleinen kirjasto hyvinvointiyhteiskunnassa samassa teoksessa käsittelee kirjastojen julkisen rahoituksen, mitoitusstandardien ja rakentamisen sääntelyn kehitystä sotien jälkeisessä Suomessa. FT Nan Dahlkild on artikkelissaan The Spirit of the Place: Land-

6 8 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKIRJASTO-KANSALAISOPISTO 9 marks of Scandinavian Library Architecture and Design käsitellyt modernin pohjoismaisen kirjastosuunnittelun erityispiirteitä. Rakennustoimikunnan sihteerinä toiminut Ilmo Viitanen kokosi vuonna 1980 uudesta rakennuksesta esitteen, jota on hyödynnetty tässä selvityksessä erityisesti kerrosten pohjia ja kalustussuunnitelmia esittelevien kuvien ja leikkauspiirustuksen osalta. FT Katriina Kajannes on tutkielmassaan Peltirumpu, Jyväskylän kaupungin kirjastotalo 30 vuotta selvittänyt kirjastotalon suunnittelun ja toteuttamisen vaiheita. Jyväskylän kansalaisopiston toiminnasta antavat tietoa työväenopiston rehtori Olli Kaikkosen teos Koruompelusta maahanmuuttajakoulutukseen Jyväskylän kaupungin työväenopisto (2007) ja rehtori Onni Kukkosen historiikki Jyväskylän kansalaisopisto Jyväskylän työväenopisto (1983). Vasta valmistunut rakennus esiteltiin vuonna 1981 ilmestyneessä Suomen arkkitehtuurimuseon julkaisussa Suomi rakentaa 6. Rakennuksen suunnittelua ja toteutumista käsiteltiin aikanaan useissa lehtiartikkeleissa. Arkkitehti-lehti julkaisi rakennuksen arkkitehtikilpailun palkitut ehdotukset vuonna Vuonna 1980 Kirjastolehti julkaisi yhdessä numerossaan neljä artikkelia, jotka käsittelivät juuri valmistunutta rakennusta. Arkkitehti Eero Hyvämäki esitteli rakennuksen suunnitteluperiaatteita, Raimo Tiainen kirjoitti rakennuksesta kirjaston henkilökunnan näkökulmasta ja Sven Hirn pohti rakennuksen yhteyksiä suomalaiseen kirjastoarkkitehtuuriin laajemmin. Ismo Karvisen artikkeli käsitteli rakennusta musiikkiosastojen muutosten yhteydessä. Vuonna 1981 rakennusta esiteltiin Kiinteistölehdessä otsikolla Ainakin Euroopan kaunein. Lisäksi rakennusta ja sen vaiheita käsiteltiin useissa paikallisten lehtien uutisissa ja artikkeleissa. Selvitykset Jyväskylän kaupungin tilapalvelun tilaama Vahanen Jyväskylä Oy:n Tuomo Kollasen laatima kuntotutkimus valmistui marraskuussa Tutkimuksessa on selvitetty rakennuksen kuntoa ja rakenteita. Tehtyjä tutkimuksia ja käytettyjä menetelmiä olivat aistinvarainen havainnointi, julkisivujen kuntotutkimukset näytteineen, yläpohjan tarkastaminen, sisätilojen pintakosteuskartoitus, porausreikämittaukset, jatkuvatoimiset paine-eromittaukset sekä pöly-, VOC- ja mikrobinäytteiden analyysi. Kuntotutkimuksessa todettiin rakennuksen kunto kokonaisuutena hyväksi. Paikallisia kosteusvaurioita havaittiin parvekerakenteissa ja katon yläpuolelle nousevissa porrastorneissa. Julkisivujen betonirakenteiden ja eristeiden kunto arvioitiin keskimäärin hyväksi. Betonielementtien saumojen kunto havaittiin kuitenkin huonoksi koko julkisivussa. Tutkimuksessa selvitettiin myös rakennuksessa koettujen sisäilmaongelmien syitä. Tulokset viittasivat ongelmien syiden olevan sisäilman runsaassa lasivillapölyssä, ilmastointikanavien epäpuhtauksissa, ilmastoinnin alipaineisuudessa ja paikallisissa kosteusvaurioissa. Arkistolähteet Modernin rakennusperinnön kohteille on tyypillistä, että niiden suunnittelu ja toteuttaminen on tuottanut huomattavan laajan tuhansia dokumentteja käsittävän asiakirja- ja piirustusaineiston. Kirjastotalon tapauksessa aineiston säilymisessä on suuria eroja ja se on jakautunut eri arkistoihin ja säilytyspaikkoihin. Piirustusluetteloa tai täydellistä piirustuskokoelmaa rakennuksesta ei ole säilynyt. Tilapalvelun arkistossa on säilynyt rakennusselitys, joka on päivätty Suurin osa rakennuksessa vuosien varrella tehdyistä muutoksista ja korjauksista ei ole vaatinut rakennuslupaa. Osasta tehdyistä töistä on kuitenkin talletettu dokumentteja tilapalvelun arkistoon. Seuraavassa erittelen selvityksen yhteydessä käytetyt aineistot ja niiden säilytyspaikat. Jyväskylän kaupungin rakennusvalvontaosaston arkistossa säilytetään rakennuslupa-asiakirjoja piirustuksineen. Pääpiirustukset, jotka on päivätty ja on liitetty kuvituksena tähän rakennushistoriaselvitykseen. Arkkitehtitoimisto HKP:n arkistossa Helsingissä on säilynyt muoville tehtyjä kopioita alkuperäisistä pää- ja detaljipiirustuksista ja jonkin verran luonnosmateriaalia. Lisäksi on säilynyt osa sisustuspiirustusten kopioista ja luonnoksista sekä päivätty sisustussuunnitelman luonnosraportti. Piirustusluetteloa, alkuperäisiä piirustuksia tai niihin liittyvää tekstiaineistoa ei ole löytynyt. Kaupunginkirjaston neljännen kerroksen arkistoholvissa on säilynyt kirjoiksi sidottuina Kirjastotalon rakennustoimikunnan pöytäkirjat ja Kirjastotalon palkintolautakunnan pöytäkirjat 1975 ja Jyväskylän kaupungin kirjastotalon suunnittelutoimikunnan pöytäkirjat Kirjaston raken-

7 10 KIRJASTORAKENNUSTEN HISTORIAA SUOMESSA JA MAAILMALLA 11 tamisajalta vuosilta rakennustoimikunnan pöytäkirjoja ei ole ollut käytettävissä. Lisäksi kirjaston arkistohuoneessa on säilynyt sidottu kopio päivätyistä luonnospiirustuksista ja paperikopioita irtokalusteiden kalustepohjapiirustuksia ja kalusteiden asennuspiirustuksia vuosilta Sisustussuunnittelusta ovat säilyneet arkkitehtitoimiston laatimat luettelot vanhoista irtokalusteista, kirjahyllytyypeistä ja irtokalustetyypeistä kaikki vuodelta Kansalaisopiston neljännen kerroksen arkistokaapissa on säilynyt leikekirjoja, jotka sisältävät lehtileikkeitä myös rakennuksen suunnittelun, toteutuksen ja käytön ajalta. Valokuvat Selvityksessä on hyödynnetty vanhoja valokuvia, joita on säilynyt kaupunginkirjaston ja kansalaisopiston omissa arkistoissa sekä tilapalvelun ja sanomalehti Keskisuomalaisen arkistoissa. Valokuvaaja Ossi Rantala kuvasi kirjastotalon rakennusvaiheita diafilmille, nämä kuvat ovat Keski-Suomen museon kuva-arkistossa. Rakennuksen varhaisvaiheista valokuvattiin avajaiset heinäkuussa 1980 ja vihkiäisjuhla saman vuoden syksyllä. Myöhemmin sekä kirjasto että kansalaisopisto ovat dokumentoineet toimintaansa valokuvaamalla. Rakennushistoriaselvityksessä valokuvia on käytetty paitsi dokumentoimaan rakennusprosessia ja rakennuksen valmistumisen aikaista asua myös ajoittamaan sisätiloissa tapahtuneita muutoksia. Haastattelut Selvitystä varten on haastateltu rakennuksen pääsuunnittelijaa arkkitehti Eero Hyvämäkeä (s.1938) ja suunnitteluun osallistunutta arkkitehtitoimisto HKP:n osakasta arkkitehti Jukka Karhusta. Lisäksi on haastateltu tilapalvelun projektipäällikköä Ilmo Viitasta, joka oli rakennustoimikunnan sihteerinä vuodesta 1976 alkaen. Suullisia tietoja ovat antaneet kaupunginkirjaston vahtimestari Juha Puura, joka on työskennellyt rakennuksessa vuodesta 1981 alkaen ja kansalaisopiston vahtimestarina 1990-luvun alusta saakka työskennellyt Tapio Eronen. Tietoja ja apuaan ovat lisäksi antaneet lukuisat rakennuksessa työskennelleet ja hankkeessa mukana olleet henkilöt. KIRJASTORAKENNUSTEN HISTORIAA SUOMESSA JA MAAILMALLA Kirjasto on kirjoista koostuva aineistokokoelma, joka ei sinällään ole sidottu tietynlaiseen rakennukseen tai tilaan. Vuosisatojen kuluessa kirjastoarkkitehtuurille on kuitenkin kehittynyt ominaisluonne, joka erottaa sen muista kulttuurirakennuksista. Arkkitehtuuriltaan klassisen kirjastorakennuksen julkisivu on perinteisesti ollut vahvasti muotoiltu, siihen on usein kuulunut pylväikkö, veistoskoristelua ja voimakas portaikko. Arkkitehtuurin modernismi on etenkin 1900-luvun jälkipuoliskolla uudistanut myös kirjastorakentamista. Rakennustyypin juuret ulottuvat kuitenkin syvälle länsimaisen kulttuurin historiaan. Länsimaisen kirjastorakennuksen esikuvina ovat olleet antiikin tunnetut kirjastorakennukset kuten Celsuksen kirjasto (110 jaa) Efesoksessa. Keskiaika ja renessanssi toivat kirjastorakennuksiin uusia piirteitä. Näistä varhaisista rakennuksista ovat peräisin ja 1800-luvuilla ja usein vielä 1900-luvullakin kirjastoissa käytetyt ratkaisut kuten korkean huoneen seiniä kiertävät hyllyt, galleriat, pylväskäytävät, puolipyöreät tilat, avoimet salit ja ylhäältä päin valaistut puolikupolit. Kirjastorakennus oli jo 1800-luvun lopulla ylevä mutta kansanomaistuva rakennustyyppi, joka sai vaikutteita teollisuusrakentamisesta. Uudet kirjastorakennukset kuten Henri Labrousten suunnittelema Pariisin Bibliothèque Sainte Geneviève ( ) yhdistivät uuden rakennustekniikan valurautaiset pilarit ja holvikaaret sekä keinovalaistuksen kirjaston perinteisiin toimintoihin ja kirjaston symbolisen arvon korostamiseen. Ensimmäiset yleisten kaupunginkirjastojen rakennukset rakennettiin Suomeen 1800-ja 1900-lukujen vaihteessa. Suomenkin kirjastojen esikuvina olleet nykyaikaiset yleiset kirjastot saivat alkunsa Yhdysvalloista 1800-luvun jälkipuoliskolla. Uudenaikaisten kirjastojen keskiössä olivat kirjaston käyttäjät, lukijat ja lainaajat. Yleisten kirjastojen oli tarkoitus olla avoimia kaikille. Uusia ilmiöitä kirjastoissa olivat lastenosastot, eri tarkoituksiin suunnitellut lukusalit ja avoimet hyllyt. Mesenaatti Andrew Carnegien rahoittama Carnegie-säätiö levitti uudenlaista kirjastomallia. Näissä kirjastorakennuksissa kirjaston päätila oli yleensä toisessa kerroksessa sijaitseva avoin väliseinätön lähinnä kalustein jäsennelty tila. Keskeisellä paikalla kirjastosalissa sijaitsi kirjastonhoitajan valvonta- ja palvelupiste. Pohjakerroksessa sijaitsivat varastotilat ja lisäksi mahdollisesti

8 12 KIRJASTORAKENNUSTEN HISTORIAA SUOMESSA JA MAAILMALLA 13 luentosaleja, konserttisaleja tai näyttelytiloja. Arkkitehtuuriltaan nämä uudet kirjastot olivat historiallisiin edeltäjiinsä verrattuina suhteellisen vaatimattomia ja arkisia. Niitä leimasi edelleen klassismin muotokieli pylväikköineen ja näyttävine portaikkoineen. Muutos oli kuitenkin tapahtumassa, kirjasto ei enää ollut ainoastaan kirjojen säilytyspaikka vaan kaiken kansan monipuolinen kulttuurikeskus. Arkistumisesta huolimatta kirjaston merkitys symbolirakennuksena säilyi, mikä heijastui rakennusten arkkitehtuurin näyttävyyteen. Arkkitehti Gunnar Asplundin suunnittelema Tukholman kaupunginkirjasto (1928) edusti pohjoismaista 1920-luvun klassismia ja herätti ihailua myös Suomessa. Modernismin myötä ja erityisesti toisen maailmansodan jälkeen kirjastorakennusten muotokieli muuttui vapaammaksi. Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kirjasto (1935) oli tämän kehityksen edelläkävijä ja vaikutti useisiin myöhempiin kirjastosuunnitelmiin erityisesti 1950-luvulla. Sodan jälkeisenä aikana pohjoismaiset modernit kirjastot nostettiin nykyaikaisen kirjastosuunnittelun esikuviksi. Nämä rakennukset pyrkivät toteuttamaan hyvinvointivaltion ideaa toiminnassaan ja arkkitehtuurissaan. Ne yhdistivät modernin muotokielen ja rationaalisen suunnittelun tiedon saavutettavuuden ja kansalaisten tasaarvoisuuden ideaan arkkitehtoniseksi ja sosiaaliseksi kokonaistaideteokseksi. 1 Suomalaiset kirjastot toimivat vielä sodan jälkeen ahtaissa ja puutteellisissa tiloissa. Vuonna 1962 astui voimaan uusi kirjastolaki. Valtio rohkaisi kuntia kirjastojen rakentamiseen valtionavulla ja suunnitteluohjeilla. Hyvinvointivaltiossa kirjastot ymmärrettiin kunnalliseksi peruspalveluksi, joka tuli suunnitella ja toteuttaa oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti. Valtionavun perusteeksi tehtiin tilamitoitusnormiselvitys vuonna Sen perusteena olivat vuosittainen lainausten määrä, valittava palvelutaso ja väljyystaso. Virallisten normien mukaan rakennetut kirjastot olivat edelleen tiloiltaan niukkoja. Etenkin kasvavissa kaupungeissa haluttiin rakentaa minimimitoitusta suuremmat tilat. Suomen vaurastuminen näkyi kirjastojen mitoituksen väljyydessä ja asiakkaiden viihtymiseen pyrkivissä sisustuksissa. 2 Arkkitehtuurin struktuuri- ja moduuliajattelu vaikuttivat kirjastojen suunnitteluun erityisesti ja 70-luvuilla. Kirjastorakentamisessa ihanteeksi nousi horisontaalisuus, joka tuki myös esteettömyyden tavoitetta. Juhani Kivikosken suunnittelemaa Kouvolan vuonna 1971 valmistunutta kaupunginkirjastoa on pidetty onnistuneena esimerkkinä maisemakirjastosta, jossa avoin pohjakaava Tulevan kirjastotalon Cygnaeuksenkadun puoleiset tontit omisti vuodesta 1863 lähtien Lyseon rehtori, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Gottlieb Pesonius. Paikalla olleissa puurakennuksissa sijaitsivat seminaarin tyttömallikoulu, lastentarha, seminaarin henkilökunnan asuntoja ja kuurojen koulu. Vapaudenkadun puoleisella tontilla toimi vuodesta 1904 alkaen Jyväskylän Vapaakirkon Lähetystalo Bethel. Rakennukset purettiin vuonna 1970, kun paikalle suunniteltiin huoltoasemaa ja parkkitaloa. Tontti oli parkkipaikkana, kunnes kirjasto-kansalaisopiston rakentaminen alkoi vuonna Jyväskylän kaupunki. (Kaikkonen 2007). Kuvat Jussi Jäppinen. toteutti sisäistä joustavuutta. Rakennuksessa sovellettiin tanskalaisen arkkitehdin ja mitoitusasiantuntijan Sven Plovgaardin kolmen metrin moduulimallia, jota hyödynnettiin myös Jyväskylän kirjaston suunnittelussa. Kotkan vuonna 1977 valmistuneen arkkitehti Kauko Heinäsen suunnitteleman kirjaston yhteyteen sijoitettiin myös musiikkiopisto. Molemmat rakennukset ovat Jyväskylän kirjastotalon tapaan julkisivuiltaan varsin suljettuja kuutiomaisia rakennuksia, joiden sisätiloissa on suurten tilojen ja ylävalon tuomaa avaruutta ja väljyyttä. 3 Jyväskylässä kirjaston ja kansalaisopiston yhdistelmä teki rakennuksesta mo-

9 14 RAKENNUKSEN KÄYTTÄJÄ KAUPUNGINKIRJASTO JA KANSALAISOPISTO 15 nipuolisen kulttuurikeskuksen, joka heijastui sen arkkitehtuuriin muunneltavuutena ja väljyytenä. Kulttuurikeskusrakentamisen kansainvälisiä esikuvia olivat Renzo Pianon ja Richard Rogersin suunnittelema Pariisin Pompidou-keskus ( ) ja Peter Celsingin suunnittelema Tukholman Kulturhuset (1974). Uusien kulttuurikeskusten suunnitteluihanteita olivat avoimuus, muunneltavuus ja saavutettavuus. Seuraavalla vuosikymmenellä kirjastojen arkkitehtuuri muuttui yhä moni-ilmeisemmäksi luvulla Suomessa rakennettiin yli 200 kirjastoa, joiden mitoitus väljeni entisestään. Toimintojen yhdisteleminen toi rakennuksiin kulttuurikeskuksen piirteitä. Jyväskylän kaupunginkirjaston ja kansalaisopiston rakennus osui eräänlaiseen kirjastoarkkitehtuurin taitekohtaan. Vaikka rakennus on muodonannoltaan ja osin sisustukseltaankin 1970-luvun suunnittelun tuote, on siinä nähtävissä piirteitä 1980-luvun vapaammasta muodonannosta ja vaaleammasta väriskaalasta. RAKENNUKSEN KÄYTTÄJÄT KAUPUNGINKIRJASTO JA KANSALAISOPISTO Kaupunginkirjastot ja kansalaisopistot ovat olleet keskeisiä laitoksia suomalaisen hyvinvointivaltion ja koulutusyhteiskunnan luomisessa. Juuri näiden kahden toimijan päätyminen saman katon alle Jyväskylän uuteen kirjastotaloon oli pitkän kehityksen lopputulos, jossa myös onnekkaalla sattumalla oli osansa. Kaupunginkirjasto ja kansalaisopisto ovat perinteisiä Jyväskyläläisiä kulttuurilaitoksia. Molemmilla on takanaan monipolvinen historia, johon kuuluu vaihtelevia tilaratkaisuja. Tultaessa 1960-luvulle sekä kirjasto että opisto toimivat hajautetusti osittain epätarkoituksenmukaisissa tiloissa. Kasvavassa ja vireässä kaupungissa molempien laitosten toiminta laajeni, mikä loi tarpeen omalle toimitalolle. Samaan aikaan valtio lisäsi tukeaan sekä kirjastotalojen rakentamiselle että kansalaisopistojen toiminnalle. Tämä loi taloudelliset mahdollisuudet uudisrakennukselle. Kahden kulttuuri- ja sivistyslaitoksen sijoittuminen samaan rakennukseen oli luonteva ratkaisu, joka kuitenkin asetti suunnittelulle omanlaisiaan vaatimuksia. Kahdelle tasavertaiselle mutta eri- laiselle toimijalle suunniteltu rakennus oli lähtökohtaisesti pelkkää kirjastotaloa monipuolisempi. Jyväskylän kaupunginkirjaston tilakysymys Jyväskylän lainakirjarahasto oli perustettu piirilääkäri Wolmar Schildtin ehdotuksesta jo vuonna Itse kirjasto perustettiin vuonna 1863, ja sen vaatimaton toiminta alkoi varsinaisesti seuraavana vuonna. Kirjastoa hoitivat Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaarin oppilaat. Kirjastolle oli tarvetta, olihan kaupungissa useita oppilaitoksia. Tästä huolimatta toiminta laajeni vain vähitellen. Kaupunginkirjasto toimi Jyväskylässä yli sadan vuoden ajan erilaisissa tilapäisissä sijoituspaikoissa ennen oman kirjastotalon valmistumista. Pitkäaikaisin kirjaston paikka oli vanhassa viljamakasiinissa nykyistä yliopiston kirjastoa vastapäätä osoitteessa Seminaarinkatu 30. Muutospiirustukset viljamakasiinia varten laati arkkitehti Wivi Lönn 1910-luvun puolivälissä. Kaupunginkirjasto ja Jyväskylän Tieteellinen kirjasto toimivat samassa rakennuksessa vuoteen Kaupunginkirjasto sai vanhan makasiinirakennuksen yksin käyttöönsä, mutta tilat kävivät pian jälleen ahtaiksi. Kirjasto joutui hajauttamaan toimintansa useisiin vuokratiloihin kaupungin keskustassa. Teknillinen kirjasto sijaitsi Viitaniemessä, lasten- ja musiikkiosasto Cygnaeuksenkadulla ja opinto-osasto sekä lehtilukusali Kauppa- ja Cygnaeuksenkadun kulmassa. Uuden kirjastotalon suunnittelu sai vauhtia 1960-luvulla. Silloin tutkittiin mahdollisuutta sijoittaa kirjaston lisäksi muitakin kulttuuripalveluja samaan kortteliin. Aikakaudelle tyypillinen suunnitelma taiteiden ja kulttuurin korttelista ei kuitenkaan sellaisenaan toteutunut. Tieteellinen kirjasto sittemmin Jyväskylän yliopiston kirjasto sai uudet modernit tilat arkkitehti Arto Sipisen suunnitteleman rakennuksen valmistuttua entistä viljamakasiinia vastapäätä vuonna Kaupunginkirjaston tilakysymys kävi yhä polttavammaksi. Kirjastojen merkitys koulutusyhteiskunnan luomisessa nostettiin esille julkisessa keskustelussa. Samalla kirjastokäsitys avartui luvulla kirjastosta haluttiin asiakaskeskeinen palvelulaitos. Jyväskylän kirjastotalon puutteesta keskusteltiin ja kirjoitettiin ahkerasti paikallisissa lehdissä. Samaan aikaan

10 16 RAKENNUKSEN KÄYTTÄJÄ KAUPUNGINKIRJASTO JA KANSALAISOPISTO 17 kirjaston käyttö kasvoi nopeasti. Uudesta kirjastosta toivottiin nykyaikaista ja monipuolista palvelulaitosta ja kulttuuritaloa. Keskustelussa kirjastolle annettiin uusia merkityksiä. Vuonna 1973 valmistuneessa kirjastokomitean mietinnössä katsottiin, että kirjaston tulee lisätä kirjallisuuden harrastusta ja tarjota ihmisille monenlaista informaatiota. Ajatuksena oli, että kirjaston tuli edistää kansalaisten yhdenvertaisuutta. Tämä tukisi myös pyrkimystä kansakunnan tasapainoiseen taloudelliseen kehitykseen. Kirjastolla nähtiin laaja yhteiskunnallinen tehtävä. Kirjaston tuli antaa kansalaisille tietoa ja auttaa vähentämään aineellisten ja henkisten etujen epätasaista jakautumista yhteiskunnassa. Jyväskylässä uuden kirjastotalon suunnittelun esikuviksi nostettiin ruotsalaisen ystävyyskaupungin Eskilstunan sekä toisten kasvavien kaupunkien kuten Porin ja Kuopion uudet kirjastot. Jyväskylän kaupunginkirjaston suunnittelusta kirjoittaneen Katriina Kajanneksen mukaan Jyväskylän uuden kirjaston rakentamisesta tuli kaupunkilaisten yhteinen tavoite, jonka toteuttamiseksi ponnisteltiin yhdessä. Perusteellisen ja pitkän valmisteluprosessin kuluessa laadittiin yleissuunnitelma, jossa selvitettiin yksityiskohtaisesti tilatarpeet. Seuraavaksi tutkittiin vaihtoehtoiset tontit. Kun rakennuspaikka oli valittu, laadittiin aikataulu, jota käytettiin rakennusohjelman valmistelussa ja rakennussuunnittelussa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kirjaston rakennusohjelman vuonna Samana vuonna kouluhallitus vahvisti ohjelman ja rakennuslupa-anomus tuli vireille. Rakennusohjelman selkiinnyttyä aloitettiin varsinainen rakennussuunnittelu arkkitehtuurikilpailuineen. Huolellisessa suunnittelutyössä pyrittiin laaja-alaisuuteen. Asiantuntijat, tulevat käyttäjät ja eri alojen ammattilaiset kutsuttiin antamaan panoksensa työn eri vaiheisiin. Valmistelu- ja suunnittelutyötä tekivät kaupunginhallituksen nimittämä kirjastotalon suunnittelutoimikunta ja myöhemmin perustettu kirjastotalon rakennustoimikunta. Lisäksi työhön osallistui kirjastolautakunnan valitsema kirjaston suunnittelutyöryhmä. Lopulta kaikki oli valmista rakennusluvan hakemista varten. Opetusministeriö myönsi kirjasto-kansalaisopistolle rakennusluvan toukokuussa Säilyneet pöytäkirjat kertovat perusteellisesta ja päämäärätietoisesta työstä yhteisen päämäärän hyväksi. Työn kuluessa kuultiin asiantuntijoiden, kirjaston käyttäjien ja kirjastotyöntekijöiden mielipiteitä. Alusta alkaen tavoitteena oli saada aikaan elävä kulttuurikeskus, jonne mahdollisimman monen kaupunkilaisen olisi vaivatonta saapua. 4 Rakennusprojekti kokonaisuudessaan oli kasvavalle kaupungille valtava voimainponnistus. Sen onnistunut toteutus oli kaikkien osallistujien innon, päättäväisyyden ja yhteistyön tulosta. Jyväskylän kansalaisopisto työväenopisto Jyväskylän kansalaisopisto on toiminut sekä työväenopiston että kansalaisopiston nimellä. Opisto perustettiin vuonna 1933 kansalaisopistona, mutta nimi muutettiin työväenopistoksi jo vuonna 1948, kun opisto siirtyi kaupungin hallintaan. Kansalaisopistoksi opisto palasi jälleen vuonna Yksinkertaisuuden vuoksi jatkossa viitataan rakennukseen ja toimijaan niiden nykyisellä nimellä kansalaisopistona. Kansalaisopisto järjesti alusta alkaen monipuolista ohjelmaa, johon kuului sekä ammatillista että yleissivistävää opetusta. Opiston ensimmäinen keskuspaikka oli Kunnallistalo nykyinen kaupungintalo ja lisäksi opetusta järjestettiin Cygnaeuksen koululla ja Puistokoululla. Vuodesta 1941 alkaen Jyväskylän kansalaisopiston kannatusyhdistys yhdistettiin Jyvälän kannatusyhdistykseen, joka jatkoi kansalaisopiston toimintaa. Vuodesta 1948 alkaen opisto siirtyi kaupungin omistukseen ja jatkoi toimintaansa työväenopiston nimellä. Työväenopisto sai uuden kodin vuonna 1952, kun opistolle annettiin tilat Taulumäeltä Jyväskylän maalaiskunnan entisestä kunnantalosta Kuntalasta. Uuden käyttäjänsä mukaan rakennus sai nimekseen Opistola. Työväenopisto toimi myös Cygnaeuksenpuiston laidalla sijainneen Keski-Suomen yhteiskoulun eli Kesyn tiloissa rakennuksen valmistumisesta vuodesta 1962 alkaen sen purkamiseen saakka. Kansalaisopistojen kasvu on liittynyt suomalaisen koulutusyhteiskunnan syntyyn. Erityisesti 1960-luvulla koulutus nivottiin yhteiskuntapolitiikan osaksi, ja valtio tuki kansalaisopistojen työtä. Vuoden 1962 uusi laki nosti valtionosuuden 70 %:n opistojen kustannuksista. Yhteiskunnan tasa-arvoistuminen loi yhä enemmän kysyntää yleissivistävälle ja ammatilliselle koulutukselle. Suomalaisten kansalaisopistojen toiminnan perusarvo on alusta lähtien ollut sivistyksellinen ja koulutuksellinen tasa-arvo. Ammatillisten opintojen lisäksi kieliopinnot olivat tärkeä osa opistojen tarjontaa ja ovat säilyttäneet suosionsa.

11 18 KAUPUNGINKIRJASTO-KANSALAISOPISTON RAKENNUKSEN SUUNNITTELU 19 Taito- ja taideaineiden opetuksen määrä Jyväskylän kansalaisopistossa lisääntyi, kun opisto sai uudet ajanmukaiset tilat vuonna Vuoden 1991 kansalaisopistolaki antoi opistoille mahdollisuuden järjestää myös palvelukoulutusta eli tilauskursseja. Maahanmuuttajat ja työttömät olivat uusia opiskelijaryhmiä, jotka tämä muutos toi kansalaisopistoihin. Ajatus kirjaston ja työväenopiston sijoittamisesta saman katon alle Jyväskylässä oli ensimmäisen kerran nostettu esiin jo 1950-luvun lopulla. Kaupunginjohtaja Veli Järvisen pyynnöstä työväenopiston johtokunta laati vuonna 1972 kaupunginhallitukselle huonetilaohjelman. Vuonna 1974 työväenopisto kutsuttiin mukaan uuden kirjastorakennuksen suunnittelutoimikuntaan. Ajatuksena oli, että myös tilanahtaudesta kärsivä Kesyn koulu voisi päiväaikaan järjestää opetusta työväenopiston uusissa tiloissa, jotka sijaitsisivat lähellä vain Cygnaeuksenpuiston toisella puolella. Kirjaston osuus uudesta rakennuksesta oli noin 6000 m² ja opiston huonetilaohjelman laajuudeksi tuli lopulta noin 2200 hyötyneliötä. Vuonna 2005 hallinnolliset muutokset toivat muutoksen opiston nimeen, kun Jyväskylän työväenopiston nimi muuttui Jyväskylän seudun kansalaisopistoksi. Muutoksen taustalla oli uusi kuntayhtymäpohjainen hallintorakenne, joka yhdisti Jyväskylän työväenopiston ja Jyväskylän maalaiskunnan, Muuramen ja Uuraisten kansalaisopistot. Vaihe jäi lyhytaikaiseksi, sillä Jyväskylän maalaiskunnan liittyessä Jyväskylän kaupunkiin opiston nimi muuttui vuoden 2009 alusta Jyväskylän kansalaisopistoksi. 5 Yllä arkkitehtuurikilpailun voittanut Osmo Lapon ehdotus Vetää kaikista ovista, alla toiseksi tullut Eero Hyvämäen ehdotus Peltirumpu. Piirros Jussi Jäppinen. Keskisuomalainen KAUPUNGINKIRJASTO-KANSALAISOPIS- TON RAKENNUKSEN SUUNNITTELU Pitkän pohdinnan jälkeen uuden kaupunginkirjasto-kansalaisopistorakennuksen sijoituspaikaksi oli valikoitunut ensimmäisen kaupunginosan korttelin 7 viimeinen väljästi rakennettu kulma-tontti 10. Kaupunginvaltuusto teki päätöksen uuden kaupunginkirjaston sijoittamisesta paikalle kesäkuussa Tonttia pidettiin sopivana sen keskeisen sijainnin ja Cygnaeuksenpuiston läheisyyden tuoman arvokkuuden vuoksi. Lisäksi Vapaudenkatua oli tarkoitus kehittää joukkoliikennekatuna, mikä parantaisi kirjaston saavutettavuutta.

12 20 KAUPUNGINKIRJASTO-KANSALAISOPISTON RAKENNUKSEN SUUNNITTELU 21 Uuden kirjaston ja kansalaisopiston rakennuksen toivottiin eheyttävän kaupunkikuvaa. Tavoitteen mukaisesti rakennus sopeutuu osaksi ruutukaavan korttelirakennetta ja rajaa katutilaa sekä Vapaudenkadun että Cygnaeuksenkadun puolelta. Jyväskylän keskusta oli ja 60-lukujen vilkkaan rakentamisen jäljiltä kaupunkikuvaltaan pirstoutunut ja epäyhtenäinen. Korkeiden kerrostalojen rakentaminen, autoistuminen ja ajoittain puutteellinen yleissuunnittelu olivat lyöneet hajalle vanhan puutalokaupungin. Jo 1970-luvulla kaupunkisuunnittelun tavoitteeksi tuli kaupunkikuvan eheyttäminen. 6 Kauppakadun, Gummeruksenkadun, Vapaudenkadun ja Cygnaeuksenkadun rajaama kortteli 7 uudistui rakennuskannaltaan kokonaan 1960-luvulta alkaen. Vapaudenkadun, Gummeruksenkadun ja Kauppakadun varteen rakennettiin korkeita kerrostaloja, ja tontin keskelle muodostettiin Gummeruksenkadulta Cygnaeuksenkadulle johtava huoltoväylä. Jyväsjärveä kohti laskevalla tontilla osa pysäköinnin ja huoltoliikenteen vaatimista tiloista sijoitettiin huoltokadun puolelle pihatasojen alle ja tasojen päällä sijaitsevat pihat jäivät asukkaiden käyttöön. Vuoteen 1975 mennessä korttelin 7 tontit 4 ja 5 yhdistettiin yhdeksi suureksi tontiksi 10. Samassa yhteydessä tonteille 4 ja 5 oli suunniteltu parkkitaloa ja huoltoasemaa, joita ei kuitenkaan toteutettu. Puutalojen purkamisen jälkeen vuonna 1970 ennen kirjastotalon rakennustöiden alkua vuonna 1977 tontti oli pysäköintialueena. Kilpailuohjelman mukaan rakennus oli ensisijaisesti kirjasto. Työväenopiston tilat tuli suunnitella siten, että ne voitaisiin aikanaan liittää kirjastoon. Pyrkimyksenä oli, että kirjaston ja työväenopiston yhtäaikainen toiminta tulisi voida järjestää häiriöttä. Toteutuksen tavoitteeksi asetettiin arkkitehtonisesti korkeatasoinen, viihtyisä, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen rakennus. Kilpailuohjelman mukaan esteettömyys oli huomioitava kaikessa suunnittelussa. Osin tästä syystä ajatuksena oli, että lainaushalli ja kirjaston muut yleisötilat sijoitettaisiin ensimmäiseen kerrokseen. Kirjastosuunnittelussa tuolloin keskeisenä pidetyt osastojen valvontamahdollisuudet oli tarkoitus järjestää lainaushallista ja osastojen neuvontapöydistä käsin. Pyrkimyksenä oli luoda toisaalta avoimet yleisötilat ja toisaalta rauhalliset työ- ja opintotilat. Erityisenä tavoitteena oli rakennuksen sisäinen muunneltavuus, joka mahdollistaisi sopeutumisen tulevaisuuden muuttuvaan käyttöön. 7 Kilpailu osoittautui suosituksi, ehdotuksia saapui 71 kappaletta. Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimi apulaiskaupunginjohtaja Seppo Santanen. Vilkkaan keskustelun jälkeen lautakunta arvioi parhaaksi nimimerkin Vetää kaikista ovista ehdotuksen ja asetti toiselle sijalle ehdotuksen Peltirumpu. Ensimmäisen palkinnon saaneen ehdotuksen tekijäksi paljastui arkkitehti Osmo Arkkitehtikilpailu Kaupunginkirjasto-kansalaisopiston alustava rakennussuunnittelu edistyi vuonna Talvella1975 julistettiin avoin arkkitehtuurikilpailu. Suunnittelukilpailun ohjelman mukaan kilpailun tarkoituksena oli löytää sellainen kokonaisratkaisu, että pääkirjaston ja työväenopiston talosta muodostuisi kulttuuri- ja informaatiokeskus, josta ihmiset saisivat tietoa, uusia vaikutteita ja virkistystä. Pääkirjaston oli tarkoitus toimia kirjastotoimen hallinnollisena keskuksena. Koska lähikorttelit oli jo rakennettu valmiiksi, asetettiin ohjelmassa tavoitteeksi korkeatasoisen korttelikokonaisuuden muodostuminen. Tontille tuli sijoittaa vähintään viisikymmentä autopaikkaa. Pysäköintipaikkoja oli mahdollista sijoittaa myös tontin läpi kulkevan huoltoväylän yhteyteen. Kilpailulautakunta julkisti ratkaisunsa Ensimmäisen palkinnon voitti ehdotus Vetää kaikista ovista, jonka tekijä oli arkkitehti, professori Osmo Lappo (kuvassa keskellä) pääavustajanaan arkkitehti Jussi Suomala. Toisen palkinnon sai arkkitehtien Eero Hyvämäki (kolmas vasemmalta), Jukka Karhunen (ensimmäinen vasemmalta) ja Risto Parkkinen (toinen vasemmalta) ehdotus Peltirumpu. Alkuperäisessä kuvatekstissä henkilöt on nimetty virheellisesti. Kilpailussa kolmanneksi tuli Mikko Heikkisen ehdotus Turhapuro. Lisäksi lunastettiin arkkitehtitoimisto Kekkonen Saanilahden ehdotus Työmiehen tietolaari ja arkkitehtiylioppilas Jussi Aulangon ehdotus Agitpunkt. Keskisuomalainen

13 22 KAUPUNGINKIRJASTO-KANSALAISOPISTON RAKENNUKSEN SUUNNITTELU 23 Lappo. Toisen palkinnon saaneen ehdotuksen oli suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen. Kaupunkikuvallisesti ehdotukset erosivat ratkaisuiltaan jonkin verran. Osmo Lapon ehdotuksessa Cygnaeuksenkadun puoleinen rakennusosa oli matalampi seuraten viereisen virastotalon kattolinjaa, kun taas Vapaudenkadun puoleinen osa oli suunnilleen yhtä korkea viereisen kerrostalon kanssa. Lapon ehdotuksessa rakennuksen julkisivumateriaali oli vaalea, himmeäpintainen keraaminen laatta. Toiseksi tullut Hyvämäki-Karhunen-Parkkisen ehdotus oli massaltaan kuutiomainen, ja sen julkisivumateriaali oli alumiinipeltiä. Juuri julkisivumateriaali herätti hämmennystä palkintolautakunnassa, sillä kaikki eivät kokeneet peltiä kyllin arvokkaaksi materiaaliksi kaupunkiympäristössä. 8 Kirjastotalon rakennustoimikunta piti alustavan neuvottelun sekä I että II palkinnon saaneiden suunnittelijoiden kanssa jatkosuunnittelusta ja mahdollisista muutoksista. Kirjastoalan ja asemakaavoituksen asiantuntijoilta pyydettiin lausunnot molemmista ehdotuksista. Osmo Lapon ehdotuksen valitsemista jatkosuunnittelun pohjaksi puolsi kiinteistö- ja asemakaavalautakunnan lausunto. Kirjastoalan asiantuntijat sen sijaan asettuivat kannattamaan toiseksi tullutta ehdotusta. Myös rakennustoimikunnan jäsenet lukuun ottamatta kaupunginarkkitehti Erkki Kantosta pitivät toiseksi tullutta ehdotusta parempana erityisesti sen tehokkaiden tilaratkaisujen takia. Pitkän keskustelun ja asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen rakennuksen suunnittelutoimikunta päätti ilman äänestystä esittää suunnittelutehtävän antamista toisen palkinnon saaneelle arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkiselle. Erityisesti rakennuksen tulevat käyttäjät asettuivat tämän ehdotuksen puolelle. Työväenopiston edustajia Peltirummussa viehätti tilojen selkeä sijoittelu ja hyvä saavutettavuus. Ensimmäisen palkinnon saaneessa Osmo Lapon ehdotuksessa kirjastosali sijaitsi katutasossa. Mutta nyt myös kirjaston edustajat kääntyivät sille kannalle, että kirjastosalin sijainti toisessa kerroksessa oli toimiva ratkaisu. Ehdotuksen etuihin kuuluivat mielenkiintoinen ja jäsentelyltään perusteltu, keskushallin ympärille kehitelty tilasarja ja hyvin ratkaistut kirjaston tilat. Samoin ratkaisu, jossa työväenopiston tilat erottuivat omaksi kokonaisuudekseen, sai kiitosta palkintolautakunnalta. Ehdotuksen julkisivuja moitittiin tosin siitä, että ne eivät riittävästi heijastaneet sisätilaa. 9 Lopulta toimikunta päätyi esittämään kaupunginhallitukselle että toiseksi tullut ehdotus valittaisiin jatkosuunnittelun pohjaksi. Perusteluiksi esitettiin, että ehdotus oli sekä kirjaston että työväenopiston kannalta toiminnallisesti selkeämpi ja joustavampi. Toimikunta viittasi myös kirjastoalan asiantuntijalausuntoihin ja siihen, että ehdotuksen kuutiotilavuus oli 15 % alhaisempi kuin voittajaehdotuksessa. Toimikunta oli yksimielinen siitä, että julkisivumateriaaliksi suunniteltu alumiinipelti tuli muuttaa joksikin rauhallisemmaksi materiaaliksi. Erkki Kantonen jätti kuitenkin asiasta eriävän mielipiteen, jossa hän totesi Osmo Lapon ehdotuksen olevan kaupunkikuvallisesti ehdottomasti onnistuneempi. 10 Jyväskylän kaupunginkirjasto-kansalaisopiston rakennus oli vuonna 1967 perustetun arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkisen suurin siihenastinen suunnittelutyö. Toimiston tunnetuin työ on Suomen Kansallisoopperan rakennus Helsingissä Töölönlahden rannalla. Vuonna 1993 valmistuneen oopperatalon suunnittelu käynnistyi jo 1970-luvulla. Toimisto on sittemmin suunnitellut kirjastoja esimerkiksi Keuruulle, Suonenjoelle, Varkauteen ja Espooseen sekä muita julkisia rakennuksia kuten Kampin metroaseman. Toimisto jatkaa edelleen työtään arkkitehtitoimisto HKP:n nimellä. Eero Hyvämäen, Jukka Karhusen ja Risto Parkkisen arkkitehtitoimistolle myönnettiin rakennustaiteen valtionpalkinto vuonna Jatkosuunnittelu ja rakennushanke Suunnittelijat kehittivät ehdotusta edelleen, ja päivätyissä luonnospiirustuksissa rakennus oli jo varsin lähellä sittemmin toteutunutta muotoaan. Kirjaston ja työväenopiston tilojen lisäksi tilaohjelmaan kuului kaksi asuntoa vahtimestaria ja talonmiestä varten. Neljänteen kerrokseen oli suunniteltu kaupungin edustussauna Jyväsjärvelle avautuvine terasseineen. Saunan rakentamisesta luovuttiin myöhemmin, koska juuri valmistuneessa kaupungin virastotalossa oli sauna. Sen sijaan tilat suunniteltiin kaupungin kulttuuritoimiston käyttöön. Parkkihalli ei kuulunut alkuperäiseen tilaohjelmaan, vaan sen rakentamisesta päätettiin vasta, kun maaperätutkimuksissa oli todettu, että anturaperustus riitti ja paalutusta ei välttämättä tarvittu.

14 24 KAUPUNGINKIRJASTO-KANSALAISOPISTON RAKENNUKSEN SUUNNITTELU 25 Rakennussuunnittelun jo edettyä tontille laadittiin asemakaavanmuutos vuonna Tontti sai kaavamerkinnän Y, yleisten rakennusten korttelialue. Kaavaluonnoksessa pysäköintipaikkoja oli merkitty rakennettavaksi yksi 200:aa kerrosalaneliömetriä kohti. Kaavaluonnoksen käsittelyn yhteydessä ministeriö kuitenkin vaati, että autopaikkoja oli osoitettava 1ap/ 100 kem². Tämä nosti autopaikkojen määräksi 109, ja johti siihen, että rakennuksen kellariin päätettiin toteuttaa parkkihalli. 11 Keskustelua aiheutti myös jäähdytysjärjestelmän tarve. Jäähdytysjärjestelmän rakentamista esitti asiaa tutkinut Insinööritoimisto Arkkitehtitoimisto Hyvämäki- Karhunen-Parkkisen ehdotuksessa rakennuksen julkisivut olivat luonnonvärieloksoitua alumiinia ja metallisäleikköä, joka verhosi ikkunat ulkopuolelta. Cygnaeuksenkadun puoleisten parvekkeiden kaiteet olivat teräsrakenteiset. Muutoin rakennuksen hahmo terasseineen ja asuntosiipineen oli jo lähellä toteutunutta muotoa. Metallijulkisivun toteuttamiseen ei vielä tuolloin ollut kehitetty valmista teknistä ratkaisua. Kilpailuehdotuksen nimi Peltirumpu viittasi Günter Grassin vuonna 1959 ilmestyneeseen samannimiseen romaaniin. Jyväskylän pääkirjasto ja työväenopisto. Kilpailuehdotus 2. palkinto arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen. Jyväskylän kaupunginkirjasto sai Keski-Suomen maakuntakirjaston tehtävät vuonna Ensimmäisen maakuntakirjastokokouksen osanottajat tutustuivat kaupunginkirjaston pienoismalliin toukokuussa Vasemmalla kuvassa on kirjastonjohtaja Sirpa Schüler. Kaupunginkirjaston arkisto. Rakennustyömaalla oli käytössä kaksi torninosturia ja lisäksi nosturiautoja. Toinen torninostureista oli pystytetty keskelle rakennusta, missä se kulki Cygnaeuksenkadun suuntaisella radalla. Kuvaaja Ossi Rantala. Tilapalvelu. Kuva esittää Jyväskylän kaupunginkirjaston ja kansalaisopiston rakennustyömaata mahdollisesti harjannostajaispäivänä vuonna Kuvaaja Antti Bengts. Kuvassa julkisivuelementit ovat vielä paljaalla betonipinnalla. Keskisuomalaisen arkisto. Chydenius & Vainio. Kustannussyistä jäähdytyksen rakentamisesta kuitenkin luovuttiin. Sen sijaan rakennukseen toteutettiin sprinklerisammutusjärjestelmä ja siihen kytketyt automaattisesti toimivat savunpoistoluukut. 12 Rakennustyöt päästiin aloittamaan marraskuussa Rakentaminen tehtiin kaupungin omana työnä. Arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkista

15 26 KAUPUNGINKIRJASTO-KANSALAISOPISTON ARKKITEHTUURI 27 edusti työmaalla arkkitehti Eero Jäntti. Rakennesuunnittelija oli Insinööritoimisto Mittatyö Pauli Holopainen Ky pääsuunnittelijanaan Risto Lahti. Vastaavana rakennusmestarina oli Otto Kaipio ja työmaarakennusmestarina Sakari Hoffrén. Mittakirvesmiehenä toimi Veikko Pönkänen. Erikoistöissä käytettiin tarvittaessa aliurakoijia. Rakennuksen peruskivi muurattiin Vapaudenkadun puoleiseen pääportaikkoon Kirjasto oli aikanaan Keski-Suomen suurimpia rakennustyömaita. Rakennettaessa työmaalla oli kaksi torninosturia ja lisäksi nosturiautoja. Toinen nosturi oli Vapaudenkadun varressa ja toinen rakennuksen keskellä, jossa sen rata kulki Cygnaeuksenkadun suuntaisesti. Nosturi oli paikoillaan, kunnes oli aika valaa kolmannen kerroksen kattolaatta. 13 Kirjastolaiset pääsivät muuttamaan uusiin tiloihin keväällä 1980 ja kirjasto avattiin yleisölle Työväenopiston tilat valmistuivat syyskuussa Viralliset vihkiäiset järjestettiin Aleksis Kiven päivänä Vihkiäispuheissa kiiteltiin Suomen suurimmaksi ja kauneimmaksi nimettyä kirjastorakennusta. Rakennuksen hinnaksi arvioitu 33 miljoonaa markkaa katsottiin hyvin käytetyksi, olihan Jyväskylään vihdoin saatu oikea kirjastotalo ja kulttuurikeskus. Samalla aavisteltiin jo tietotekniikan kehityksen luomia haasteita Leikkauspiirros esittelee kirjaston rakennetta. Vasemmalla on Vapaudenkatu ja työväenopiston luokat, keskellä kahden kerroksen korkuinen kirjastohalli, jota kolmannen kerroksen tilat kiertävät parvirakenteena. Arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen. Jyväskylän kaupunki kirjastojen tulevaisuudelle. Asiakkaat ottivat kirjastotalon heti omakseen. Jo ensimmäisenä vuonna arvioitiin, että yli puolet kaupunkilaisista oli käyttänyt talon palveluja. Pian salit täyttyivät tapahtumista ja rakennuksen aulasta muodostui suosittu näyttelypaikka. 14 Uusi rakennus otti pian paikkansa oleellisena osana paitsi Jyväskylän kaupunkikuvaa myös kaupungin kulttuurielämää ja kaupunkikulttuuria. KAUPUNGINKIRJASTO-KANSALAIS- OPISTON ARKKITEHTUURI Kirjastolautakunta tutustuu uuteen, keskeneräiseen pääkirjastoon Vastaava mestari Otto Kaipio sovittaa alakattoritilää paikoilleen. Lehtilukusalin katon ripalaatat ovat vielä paljaina. Oikealla toimitusta seuraa suunnittelutoimikunnan puheenjohtaja Heikki Salminen. Vasemmalla on kirjastonjohtaja Sirpa Schüler. Kuvaaja Jussi Oksanen. Keskisuomalaisen arkisto. Rakenteet Tämä selvitys kaupunginkirjasto kansalaisopiston rakenteista perustuu päivättyyn rakennusselitykseen ja sekä päivättyihin pääpiirustuksiin sekä päivättyihin rakennusluvan muutospiirustuksiin. Tietoja on tarkennettu Vahanen Jyväskylä Oy:n marraskuussa 2012 valmistuneen kuntotutkimuksen mukaan.

16 28 KAUPUNGINKIRJASTO-KANSALAISOPISTON ARKKITEHTUURI 29 Kuvaus. Rakennuksessa on neljä kerrosta ja kellari, johon sijoittuu parkkihalli. Rakennukseen liittyy kaksikerroksinen asuntosiipi, joka toisen ja kolmannen kerroksen kohdalla muodostaa sillan sisäpihan yläpuolelle ja liittyy viereisen kerrostalon päätyyn. Päärakennuksessa on kolme porrashuonetta ja neljä hissiä. Asuntosiivellä on oma porrashuoneensa. Runko. Rakennuksen runko on osittain paikallavalettu ja osittain elementtirakenteinen teräsbetoninen pilari-palkkirunko. Rungon rakenteet ovat pilareja, palkkeja, seiniä ja massiivilaattoja, sekä kupu- ja kaukalokevennettyjä laattoja. Pilarit toimivat laatastoja ja palkkeja kantavina sauvoina. Seinät toimivat sekä laatastoja kantavina että runkoa jäykistävinä levyinä. Elementtejä ovat julkisivuelementit, ulkoterassien kaiteet sekä sisätilojen parvikaiteet niiltä osin kuin ne eivät ole rakenteellisia palkkeja. Kerrosten laatat ovat paikallavalettuja teräsbetonisia massiivilaattoja, kupulaattoja ja ripalaattoja. Palkit ovat paikallavalettuja teräsbetonipalkkeja, joista osa on kaksoispalkkeja. Kattoikkunoiden valoaukkojen betonirakenteet ovat näkyviin jääviltä pinnoiltaan sileävalupintaisia ja tasoitettuja. Julkisivun vaaleat lasittamattomat 50 mm x 100 mm kokoiset Pukkilan keraamiset laatat kiinnitettiin paikoilleen yksi kerrallaan. Työssä olivat mukana kaupungilla pitkäaikaiset työntekijät Monosen veljekset, joista toinen on kuvassa. Kuvaaja Ossi Rantala. Tilapalvelu. Sisustusarkkitehti Anita Karhunen tarkastelee kirjastotalon pääportaikon sisustustöiden etenemistä. Kaupunginkirjaston arkisto. Kuvassa valmistaudutaan kolmannen kerroksen kattolaatan betonivaluun. Kattolaatan kupumuotit ja kattoikkunoiden aukkojen lautarakenteiset valumuotit ovat jo paikoillaan. Kuvaaja Ossi Rantala. Tilapalvelu. Ripalaattojen valamiseen käytetyt kaukalomuotit oli vuokrattu tarjouskilpailun perusteella. Kuvassa työmaalla työskennelleet naiset puhdistavat muotteja käytön jälkeen. Kuvaaja Ossi Rantala. Tilapalvelu. Rakennuksen rakennemoduuliksi valittiin kolmen metrin kirjastomoduulin kerrannaiset kuusi ja kaksitoista metriä. Kantavien pilarien keskinäinen etäisyys on kuusi metriä. Lisäksi rakennuksessa on sovellettu 1200 mm:n moduulia esimerkiksi ikkunoissa ja rakennuksen palkeissa ja arina- ja ripalaatastoissa. Rakennuksen laatastojen palkit menevät pääosin siten, että kantava pilari osuu aina ripalaataston palkkiosan väliin. Ulkoseinät. Ulkoseinät ovat teräsbetonisia sandwich-elementtejä, osin paikallavalettuja teräsbetoniseiniä ulkopuolisella lämpöeristyksellä ja kuorielementillä verhottuna, osaksi lasiseiniä. Asunto-osan seinät ovat osaksi puurunkoisia. Ulkoseinien rakenne on kantava teräsbetonirunko, joka on eristetty ulkopuolelta mineraalivillalla. Julkisivuissa on kuorielementit, joiden pintaan on kiinnitetty keraamiset laatat. Elementit on kiinnitetty ruostumattomalla teräksellä massiivibetoniseinään. Paikoitustaso. Paikoitustason kantava laatta on paikallavalettu teräsbetoninen kaukalokevennetty ripalaatta. Perustukset. Perustukset ovat paikallavalettuja maavaraisia teräsbetonianturoita, peruspalkkeja ja sokkelipalkkeja. On epäselvää, onko rakennus osittain paalutettu vai ei. Suunnitteluvaiheessa tehdyissä pohjatutkimuksessa paalutusta ei pidetty välttämättömänä. 15 Vahanen Jyväskylä Oy:n vuonna valmistuneessa 2012 kuntotutkimuksessa todetaan, että on mahdollista, että rakennus olisi osittain paalutettu.

17 30 KAUPUNGINKIRJASTO-KANSALAISOPISTON ARKKITEHTUURI 31 Julkisivut. Julkisivut on päällystetty Pukkilan 50 mm x 100 mm kokoisella lasittamattomalla keraamisella laatalla. Pilarit, parvekekaiteet ja terassin kaiteet ovat harmaata puhtaaksivalettua betonia. Ikkunoita peittävät ulkosäleiköt ovat alumiinisäleikköjä. Sisäänkäyntikatokset ovat teräs- ja alumiinirakenteisia. Sokkeli ja ulkotasot on päällystetty betonilaatoilla. Uudempia muutoksia julkisivussa ovat vuonna 1997 toteutetut parvekekaiteiden ja terassin kaiteiden korjaus sekä samassa yhteydessä tehdyt valokate ja parvekelasitukset. Valokate. Alumiininen katejärjestelmä, alumiini kova-anodisoitua alumiinia, lasitus kaksinkertaisella eristyslasielementillä. Katteen alareunassa on asennettuna lumieste. Vesipellitykset, räystäskouru ja syöksytorvi ovat alumiinipeltiä. Parvekelasitus asuntosiivessä. Betonikaiteen yläpuolinen osa on lasitettu sivuille liukuvilla, kääntyvillä 6 mm karkaistuilla laseilla. Myös parvekekaiteen aukko on lasitettu. Lasitusprofiilit ovat alumiinia. Lasiparvekkeen runko on teräsrakenteinen pilari-palkkirakenne. Vesikatto. Rakennuksessa on tasakatto sisäpuolisella vedenpoistolla. Vesikatteena on bitumikermi. Keskialueella on kattoikkunoita, jotka muodostuvat lasi- ja alumiinirakenteisista kattolyhdyistä. Vesikaton pellitykset oli tehty 1 mm PVC-lakatusta alumiinipellistä. Vesikaton betonin yläpuolinen rakenne on uusittu vuonna 2010 alkuperäisen rakenteen kaltaiseksi. Kansalaisopiston luokan ikkunasta aukeaa näkymä Cygnaeuksenpuistoon. Metallirakenteinen kiinteä ikkuna kuuluu suurempaan ikkunatyyppiin, jota on käytetty myös lastenosastolla ja musiikkiosastolla. Samoin kuin kapeissa ja korkeissa ikkunoissa ikkunan alaosa on verhottu metallisäleiköllä ja yläosa on paljas. Ikkunoissa on sälekaihtimet ja verhotanko. Ikkunan alla on matala koko ikkunan levyinen lämpöpatteri. Alla oikealla neljännen kerroksen avattava tuuletusikkina. Ikkunat Rakennuksen ikkunat ovat valtaosin kiinteitä metallirakenteisia kolmilasisia ikkunoita, joiden sisäpuolinen osa on puurakenteinen. Neljännessä kerroksessa ikkunat ovat puurakenteisia kolmilasisia ikkunoita, joiden ulommaiset lasituslistat ovat alumiinia. Puurakenteisia ikkunoita ilman ulommaista alumiinista lasituslistaa on porrashuoneissa ja asuntosiivessä. Avattavia tuuletusikkunoita on rakennuksessa eniten neljännen kerroksen työhuoneissa. Kirjaston osastoilla ja alemmissa kerroksissa avattavia ikkunoita on vain muutamia. Puuikkunat. Kiinteissä ikkunoissa karmirakenne on osista liimattua, painekyllästettyä mäntyä, kuultokäsiteltynä. Lasituslistat ovat kovaeloksoitua alumiinia. Lasituslistojen alumiiniset peitelistat ovat kovavärieloksoituja. Lasit ovat 3-kertaisia eristyslaseja, välitilan paksuus 2 x 15 mm ja listat ovat alumiinirakenteen väliin eloksoituja. Rakennusselostuksen mukaan eristyslasit lounais- ja kaakkoissivuilla ovat Polarpane S ja muilla sivuilla Polarpane eristyslasia. Suomen kiinteistölehdessä vuonna 1981 julkaistun mainoksen mukaan Polarpane oli Lahden lasitehtaan kehittämä kaksinkertainen eristyslasi, jonka tiivisteaineena on butyyli-silikoniyhdistelmä.

18 32 KAUPUNGINKIRJASTO-KANSALAISOPISTON ARKKITEHTUURI 33 Avattavat ikkunat ovat sisäänaukeavia, alumiiniprofiilein ulkoa verhottuja 3-lasisia ikkunoita. Puuosissa on kuultokäsittely. Osassa ikkunoista sisemmän eristyslasielementin ja ulomman lasin väliin on sijoitettu sälekaihdin. Alumiinirakenteiset ikkunat ja ikkunaseinät. Alumiinirakenteiset ikkunarakenteet ovat kylmäkatkolla varustettuja, kiinteälasisia, kominkertaisia eristyslasi-ikkunoita, joiden jäykisteenä on sisäpuolinen teräsputki. Näkyviin jäävät alumiinipinnat ovat sisä- ja ulkopuolelta kovavärieloksoituja. Kattoikkunat. Kattoikkunat ovat kylmäkatkolla varustettuja alumiinirakenteisia ikkunoita. Rakennusselostuksen mukaan kirjastotilan kattoikkunat ovat vuorotellen kiinteistä ja avautuvista yksiköistä koottavia kattolyhtyjä. Lasit ovat kolminkertaisia Polarpane S eristyslaseja, ulkolasi on heijastava, sisälasi on laminoitu. Osa avautuvista yksiköistä on varustettu automaattisesti toimiviksi savunpoistoluukuiksi sammutusjärjestelmään kytketyin paineilma-avaajin. Kattoikkunat on vaihdettu vuonna Ensimmäisen kerroksen työpajojen kattoikkunat ovat kiinteitä lappeen pituisia noin 60 cm leveitä ikkunaelementtejä. Rakennusselotuksen mukaan lasit olivat kolminkertaisia Polarpane eristyslaseja, joiden sisälasi oli laminoitu ja himmennetty. Kattoikkunat on vaihdettu vuonna Asemapiirros Arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen. Ovet Alumiinilasiovet. Rakenne ovissa ja niihin liittyvissä lasiseinäosissa on vuoden 1977 rakennusselostuksen periaatteessa sama kuin lasialumiinirakenteisissa ikkunoissa. Ulko- ja tuulikaapin ovet ovat kirkasta, laminoitua, 4+4 mm 1-laatuista lasia, osassa ovia on Polarpane -eristyslasi. Lasit on kiinnitetty kuten ikkunoissa. Kaikissa ovissa on nailonharjatiivisteet. Julkisivujen kunto Vahanen Jyväskylä Oy:n laatimassa marraskuussa 2012 valmistuneessa kuntotutkimuksessa todettiin ulkoseinärakenteisiin tehtyjen tutkimusten perusteella julkisivujen betonirakenteiden ja eristeiden kunto keskimäärin hyväksi. Korroosiota, betonin rapautumista ja pintavaurioita oli havaittavissa niissä kohdin, missä teräs oli jäänyt ilman riittävää betonin suojapaksuutta elementtien valmistusvirheiden takia. Elementtisaumojen kunto arvioitiin huonoksi, mikä aiheuttaa riskin veden pääsemisestä taustarakenteisiin. Parvekkeiden alapinnoissa havaittiin korroosiovaurioita. Sisäpihan puolella parvekkeen vuotava lattiakaivo on aiheuttanut kosteusvaurion läheisiin rakenteisiin. Ensimmäisessä kerroksessa Cygnaeuksenkadun puolella, missä toinen kerros muodostaa katoksen, havaittiin ongelmallinen rakenne. Lasiseinän yläpuolinen seinärakenne ei ole tiivis, millä voi olla vaikutuksia rakennuksen sisäilmaan.

19 34 35 KAUPUNGINKIRJASTO-KANSALAISOPISTON ARKKITEHTUURI Rakennuslupapiirustukset Yllä Vapaudenkadun puoleinen julkisivu ja alla Cygnaeuksenkadun puoleinen julkisivu vuoden 1977 rakennuslupapiirustuksissa esitettynä. Julkisivut ovat toteutuneet piirustusten mukaan lukuun ottamatta Vapaudenkadun puolen kolmatta kerrosta, jossa oikealta laskien neljäs korkea ikkuna on jätetty toteuttamatta. Yllä huoltoväylän puoleinen julkisivu ja alla parkkikannen puoleinen julkisivu. Huoltoväylän puoleisessa julkisivussa korkeat säleikön peittämät ikkunat eivät ole kantavien pilarien kohdalla toisin kuin kadun puoleisessa julkisivussa. Kolmannen kerroksen vasemmanpuoleisen osan korkeaa säleikön peittämää ikkunaa ei ole toteutettu piirustuksen osoittamalle paikalle vaan neljänteen elementtiin vasemmalta katsoen.

20 36 KAUPUNGINKIRJASTO-KANSALAISOPISTON ARKKITEHTUURI 37 Leikkaukset A-A ja B-B. Yllä näkymä sisäpihan puolelta Cygnaeuksenkatua kohden ja alla näkymä Vapaudenkadun puolelta huoltoväylää kohden. Rakennuslupapiirustukset Leikkaukset C-C ja D-D. Yllä näkymä Vapaudenkadulta huoltoväylälle päin ja alla näkymä huoltoväylän puolelta Vapaudenkadulle päin. Rakennuslupapiirustukset 1977.

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Hankkeelle perustettiin suunnitteluryhmä kesällä 2010 Samaan aikaan kohteesta tehdystä rakennushistoriaselvityksestä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Lausunto MV/232/ / (3)

Lausunto MV/232/ / (3) Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19

A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19 A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19 Keskustan kaavoituskohteiden k id yleisötilaisuus i 4.6.2014 kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio gsm 050 387 8708 marja.mustakallio@lahti.fimustakallio@lahti

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) Tekninen lautakunta 427 09.12.2015 Kaupunginhallitus 515 14.12.2015 Kaupunginhallitus 56 15.02.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) 1065/10.02.03.00/2015

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1 Antinkatu 1, 00100 Helsinki MIELENKIINTOINEN FUNKKISKIINTEISTÖ Rakennushistorialtaan mielenkiintoinen funkkiskiinteistö sijaitsee keskeisellä paikalla Kampissa ja tarjoaa

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 12

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 12 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 12 Tekninen lautakunta 13.11.2014 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 13.11.2014 klo 16.30 17.50 Kunnanviraston kokoushuone Petteri Wiinamäki Satu Hoffren Irja

Lisätiedot

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Korkean rakentamisen selvitys Oulussa Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Uuden Oulun yleiskaavan perusselvitys työryhmässä yleiskaavoitus, asemakaavoitus

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje, joka ohjaa uudisrakentamista Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan AKkorttelialueilla kortteleissa 80 ja 81. Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 358 (KV hyv. 8.6.2015 46).

Lisätiedot

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos.

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos. Tekninen lautakunta 20 03.04.2014 Tekninen lautakunta 33 27.05.2014 Tekninen lautakunta 47 11.09.2014 Tekninen lautakunta 7 29.01.2015 Tekninen lautakunta 26 16.06.2015 Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RATAPIHAN UUDISKÄYTTÖ. Diplomityö Teknillisen Korkeakoulun Arkkitehtiosastolle / Antti Mentula

JYVÄSKYLÄN RATAPIHAN UUDISKÄYTTÖ. Diplomityö Teknillisen Korkeakoulun Arkkitehtiosastolle / Antti Mentula JYVÄSKYLÄN RATAPIHAN UUDISKÄYTTÖ Diplomityö Teknillisen Korkeakoulun Arkkitehtiosastolle / Antti Mentula JYVÄSKYLÄN RATAPIHAN UUDISKÄYTTÖ Diplomityö Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolle Tekijä:

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos

Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 49 15.05.2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 58 12.06.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 56 11.08.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 64 08.09.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/2010 1 368 23.9.2010 ja 30.9.2010 pöydälle pantu asia KRUUNUNHAAN ARVOKKAITA PORRASHUONEITA KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA TEHDYT MUISTUTUKSET, SAAPUNEET KIRJEET

Lisätiedot

M A K A S I I N I KAUPUNKIKUVA Sijainti ruutukaavassa sekä suhde vanhaan kaupungintaloon antavat lähtökohdan Porvoon uuden kaupungin virastotalon kaupunkikuvalliselle ratkaisulle. Uusi rakennus asettuu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

VALINTATALON KORTTELI 43

VALINTATALON KORTTELI 43 VALINTATALON KORTTELI 43 Asemakaavan muutos Vireilletulovaiheen yleisötilaisuus pääkirjaston Muikku-Sali ti 2.2.2016, klo 18.00 Kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen VUOROVAIKUTUS ASEMAKAAVOITUKSESSA Maankäyttö-

Lisätiedot

ASUNTO OY JOENSUUN MARJALA Aurinkokatu 7, 80140 Joensuu

ASUNTO OY JOENSUUN MARJALA Aurinkokatu 7, 80140 Joensuu ASUNTO OY JOENSUUN MARJALA Aurinkokatu 7, 80140 Joensuu ASUNTO OY JOENSUUN MARJALA AURINKOKATU 7, 80140 JOENSUU Arvioitu valmistuminen tammikuu 2016 Asunto Oy Joensuun Marjala on tyylikäs ja nykyaikainen

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos 754/10.02.03/2014, 341/10.03.02.00/2014

Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos 754/10.02.03/2014, 341/10.03.02.00/2014 Kaupunginhallitus 328 03.11.2014 Kaupunginhallitus 344 17.11.2014 Kaupunginhallitus 7 19.01.2015 Kaupunginhallitus 49 02.03.2015 Kaupunginvaltuusto 10 09.03.2015 Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Kankaanpään kauppalankirjasto 7.3.1969 SK 17.2.1973. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Kankaanpään kauppalankirjasto 7.3.1969 SK 17.2.1973. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto Kotiseutukokoelma Kansio: KIRJASTO a Taulukko 1: Sekalaista sisältöä Asiakirja Toimijat Päiväys 1. kunnan kunta 1923 kirjastojen säännöt 2. Historiikki: kunta, 1961 kirjaston vaiheita 1861 1961 kirjasto;

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti Aika klo 8.30 10.10 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö

Lisätiedot

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu 1/6 Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu Suomen valtiovarainministeriön asettama Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuoden juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön

Lisätiedot

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

Asemakaavan muutos 3. kaupunginosan palloilu ja jääurheilualueella, Lapinaukea

Asemakaavan muutos 3. kaupunginosan palloilu ja jääurheilualueella, Lapinaukea 1 ROVANIEMI Maankäyttö 7.3.2011 Asemakaavan muutos 3. kaupunginosan palloilu ja jääurheilualueella, Lapinaukea Julkinen nähtävilläpito 27.1. 25.2.2011 LAUSUNNOT Lapin ELY keskuksen lausunto 2.3.2011 Rakennustapaohjeiden

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA MYYTÄVÄ KOHDE Sastamalassa, osoitteessa Harjukatu 8, sijaitseva teollisuuskiinteistö. Vammalan keskusta sijoittuu noin 1 km kohteesta pohjoiseen. Valtatie 12:sta

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Verha/Ktj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Verha/Ktj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) 56 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuutettu Koulumiehen ym. aloitteeseen, että Helsingin luovuttava keskustakirjastohankkeesta HEL 2014-002641 T

Lisätiedot

Mukkulan matkailualueen kehittäminen

Mukkulan matkailualueen kehittäminen Mukkulan matkailualueen kehittäminen Sijainti kaupunkirakenteessa Yleiskaava 2025 Saavutettavuus, Sibeliustalo 2,5 km, keskusta alle 4 km, matkakeskus 5 km, ohikulkutie, vesireitti pohjoiseen ja itään

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2 MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ 2.440 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Hämeenkyrössä osoitteessa Sivutie 11, 39200 Hämeenkyrö sijaitseva teollisuuskiinteistö. Kiinteistön vieressä on K-Supermarket ja Tokmanni

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

Pöytäkirja 2/2016 :t 5-13 4.2.2016. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 4.2.2016 klo 8.30 10.50 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Pöytäkirja 2/2016 :t 5-13 4.2.2016. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 4.2.2016 klo 8.30 10.50 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 10.50 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Vesa Karisalo, aluearkkitehti

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

ISS Proko Oy

ISS Proko Oy ISS Proko Oy 6.9.2012 LAPIN YLIOPISTO SISÄILMARYHMÄ SISÄILMARYHMÄN KOKOUS NRO 8 PÖYTÄKIRJA Aika: 6.9.2012 klo 13.00 Paikka: Lapin yliopisto, ravintola Fellin, iso kokoushuone Läsnä: Liite 1 1 Kokouksen

Lisätiedot

Pohjoinen Rautatiekatu 25. Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa. Noin 200 työpistettä

Pohjoinen Rautatiekatu 25. Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa. Noin 200 työpistettä Vuokraus: Senaatin Notariaatti Oy Jukka Myyryläinen, 0400-688 861 Mats Kuhlefelt, 0400-500 285 www.senaatinnotariaatti.fi Insinöörinkatu 7 B, 00880 Helsinki Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa Noin

Lisätiedot

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 OIKAISUVAATIMUS RAKENNUSLUPAAN 14-0016-R/ AS OY METSOHOVIN KATETUT TERASSIT/VASTINE VALITUKSEEN 244/00.02.02/2014 VOLTK 17 Juhani Riuttanen

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin kaupungin opetusvirasto Juha Juvonen, Helsingin kaupungin

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh Kaupunginhallitus 86 21.03.2016 Kaupunginhallitus 158 30.05.2016 Kaupunginhallitus 176 13.06.2016 Kaupunginhallitus 197 27.06.2016 Korvausvaade Hanhenpuiston asumisyksikön kustannuksista 821/10.03.02/2015

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1 / Pohjolankatu 18 / käyttövesiputkiston korjaustyö Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2 MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA 3.469 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Turkkirata 27-29, 33960 Pirkkala, sijaitseva uudehko tuotantorakennus ja tontin vuokraoikeus. Vuokratontin kiinteistötunnus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015

MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄJÄ... 3 1.1 Päiväkoti... 3 1.2 Päivähoidon järjestäjä... 3 2. HANKESUUNNITELMAN LAATIJA JA YHDYSHENKILÖT...

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Korjaushankkeen laadun haasteet

Korjaushankkeen laadun haasteet KORJAUSHANKKEEN LAADUN HAASTEET 12.11.2013 Esko Lindblad Valvontapäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm Suomen Sisäilmakeskus Oy 1 Case ullakkorakentaminen 5 kerroksinen kerrostalo rakennettu 1920

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Tilaihme taloksi: Young and Creative 160

Tilaihme taloksi: Young and Creative 160 Tilaihme taloksi: Young and Creative 160 Esite ja hinnat 1/2015 Hiottua laatua yksilölliseen asumiseen Yksilöllisiä ratkaisuja helposti: talon hinta pysyy samana, mutta sisätilat ovat vapaasti valittavissa

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot