Autoalan etutaistelija riisui haarniskansa

Transkriptio

1 AUTOALAN TYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN LEHTI 1/2010 Tässä lehdessä: Autoala uuteen nousuun, Raimo Riima...2 Piristymistä havaittavissa kirjoittaa liittosihteeri Matti Mäkelä...3 Järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg...4 Autoalan Vaikuttajien hallituksen linjauksia...7 Usko paremmasta ajaa J-P Hiltusta eteenpäin...13 Juhani Jara vaatii parannuksia luottamushenkilöiden turvaan...15 Auto- ja konealojen palkkaratkaisu Kotkalaisten retki Repovedelle takasivulla Autoalan etutaistelija riisui haarniskansa Pitkäaikainen Metalliliiton autoalan toimitsija ja työsuojelusihteeri Pentti Halttu jäi eläkkeelle. Halttua arvostetaan asiantuntevana, aikaansaavana ja rohkeana autoalan etujen puolustajana. Pentti Haltusta lisää keskiaukeamalla.

2 AUTOALAN VAIKUTTAJAT Pääkirjoitus Autoala uuteen nousuun Kun aloin kirjoittaa tätä autoalalle oli juuri saatu uusi työehtosopimus ja ne ajatukset ovat vielä kuumana päässäni. Neuvottelutulos saatiin pitkien vääntöjen jälkeen, mutta jäi sellainen olo, että jotkut muutkin kävivät neuvotteluja meidän autoalan tes-neuvottelukunnan sivussa. Autoalan tilastot sekä alan tuleva työvoimapula eivät näissä neuvoteluissa olleet läsnä, vaan koko ajan katsottiin vain miten koko Suomen elinkeino pärjää taantuman jälkeen. Palkka-ankkuri Työnantajilla oli EK:n ohjeistus kiveen lyötynä. Tässä on ns. palkka-ankkuri, joka kieltää nostamasta työntekijöiden palkkoja yli 1,5 % sekä sopimuksessa pitää olla paikallinen erä, joka sovitaan työpaikoilla. Metallin johto taas antoi meidän neuvottelukunnan ymmärtää, että painostuskeinoilla tuskin saadaan porukoita liikkeelle autoliikkeissä. Jos pyynnöt ovat yli pääalan sopimuksen, tuki voi olla aika heikkoa myös pääalan jäseniltä. Vielä viimeisenä iltana ennen edellisen sopimuksen päättymistä neuvoteltiin puhelimella työnantajien edustajien kanssa, koska he eivät olleet paikalla. Voi vain kysyä, onko nykyisessä autoalan sopimuskulttuurissa jotain korjattavaa? Kellot jouduttiin pysäyttämään illalla ja neuvotteluja jatkettiin seuraavana päivänä eli saimme neuvotteluesityksen yksimielisesti hyväksyttynä autoalan tes-neuvottelukunnassa. Sopimuksen korotukset sekä ohjeistukset löytyvät tämän lehden sivuilta, joten en niitä kertaa. Autoalan nousukiito Neuvotteluiden alla tuli siis sopivasti autoalan tilastoja, jotka näyttivät, että autoalan nousu on lähtenyt huimaan nousukiitoon. Uusien autojen myynti on joka kuukausi ollut edellistä vuotta parempi ja 9 kk:n myynti lähenee jo auton rajaa eli kasvua on yli 20 %. Toinen tilasto, jossa on koko autokaupan myynti, eurot näyttävät kasvua viime vuoden ajankohtaan nähden 526 miljoonaa euroa enemmän, kasvua on siis noin 12 %. Työvoimapulaa Mutta nyt ollaan siinä samassa ongelmassa kuin ennen taantumaa eli monessa autoliikkeessä alkaa olla työvoimapula. Se näkyy selvästi jo pääkaupunkiseudulla, jossa aletaan ostamaan ainakin asentajia ja peltiseppiä talojen kesken. Hyvä juttu, kunhan porukka osaa hinnoitella kirjallisella sopimuksella itsensä uuteen taloon. Eli kannattaa aina pistää kaikki lupaukset paperille ja päällikön nimi siihen, ettei jälkeenpäin tarvitse tapella niistä. Kiitokset Haltulle Lopuksi haluan kiittää ryhmän puolesta hyvää ystävääni ja koko sydämestä autoalan asioita ajanutta Metalliliiton työsuojelusihteeri Pentti (mustaparta) Halttua, joka siirtyy oloneuvokseksi eli pääsee liian nuorena eläkkeelle, mutta ansaitulle sellaiselle. KIITOS Pena! Raimo Riima päätoimittaja AUTOALAN TYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 1/2010 Julkaisija Metallin Vasemmistoryhmä Päätoimittaja Raimo Riima Toimituskunta Autoalan Vaikuttajien hallitus Taitto Timo Sandberg Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani metallinvaikuttajat.fi

3 AUTOALAN VAIKUTTAJAT Matti Mäkelä: Piristymistä havaittavissa Talous toipuu, ja sen takia on järkevää sopia palkat vuodeksi kerrallaan, kirjoittaa Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä. Maailmantalous on toipumassa rahoitusmarkkinakriisiä seuranneesta poikkeuksellisen voimakkaasta taantumasta, mikä antaa vuodelle 2011 selvästi paremmat lähtökohdat kuin kuluvalle vuodelle. Kehittyvissä maissa kasvu on vuoden 2010 aikana palannut suunnilleen taantumaa edeltäneelle tasolle. Myös kehittyneissä teollisuusmaissa toipuminen on alkanut, mutta kasvu ei ole ollut kovin vahvaa eikä vakaata. Rahoitusmarkkinat ovat yhä normaalia epävarmemmassa tilassa, mikä hidastaa toipumista. Yhdysvalloissa kasvu on alkuvuoden nopeasta vauhdista hidastunut eikä ole mahdotonta, että maa ajautuu uudestaan taantumaan. Euroopassa kasvu on jakautunut hyvin epätasaisesti. Metalliteollisuudessa toimialoittainen kehitys on kuitenkin vaihdellut voimakkaasti. Osalla toimialoista kasvu on ollut suhteellisen nopeaa, mutta toisilla tuotannon lasku on yhä jatkunut. Metalliyritysten saamat uudet tilaukset ovat lisääntyneet, mikä ennakoi kohtalaisen myönteistä kehitystä vuoden 2010 lopulle. Suomen metalliteollisuuden ensi vuoden kehitys riippuu luonnollisesti kansainvälisestä kehityksestä. Kasvuaikana hyvä sopia palkoista vuosittain Neuvottelimme uuden palkankorotuksen sopimukseemme. Alan vaikea tilanne oli hyvin niin meidän kuin työnantajienkin tiedossa ja että työpaikat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa tilauskantojen osalta. Neuvoteltu korotus on maltillinen. On todennäköistä, että reaaliansioiden kehitys jää vähäiseksi. Toisaalta meillä on edelleen noin jäsentä ilman työtä. Arvioni on, että vaihtoehtona olisi ollut vähintään kahden vuoden sopimus, jossa myös palkat olisi sovittu kahdeksi vuodeksi. Nyt kun alkaa teollisuudessa ja taloudessa näyttää paremmalta, niin eikö ole parempi, että neuvotellaan palkankorotuksista ensi keväänä uudelleen? Tuolloin myös suurella todennäköisyydellä alan tilanne on kokonaisuutena parempi kuin tällä hetkellä. Tärkeitä asioita ovat ensi kevään neuvotteluissa yleiskorotustaulukkopalkkojen korjaaminen. Nyt, kun saamme kokemukset, miten 0,5 erän kanssa on menetelty, on tärkeää miettiä, miten vastaamme työnantajien esitykseen, kun he joka tapauksessa esittävät edelleen paikallista palkankorotusta. Työhyvinvoinnin parantamiseen etsitään keinoja Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä. Erittäin tärkeä on myös, että työttömyysturvan osalta määräaikainen laki lyhennettyä työviikkoa tekevien kohdalta on esityksemme mukaan hallituksen toimesta menossa eduskuntaan niin, että sitä jatketaan vuodella eteenpäin. Laki koskee työntekijöitä, joiden työviikkoa on lyhennetty vähintään yhdellä päivällä. Alun perin määräaikainen laki säädettiin voimaan vain kuluvaksi vuodeksi Metalliliitolla ja Teknologiateollisuudella on työryhmä, jossa pohditaan työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Tältä työryhmältä odotan konkreettisia esityksiä työelämän laadun parantamiseksi. Ikääntymisen tuomaa työn rasittavuutta tulee helpottaa työoloja kehittämällä, kuntoutuksella ja ikääntyneille suunnatun seniorivapaan aikaansaamisella. Työhyvinvoinnin edistämiseen ja työurien pidentämiseksi on perustettu myös työmarkkinajärjestöjen yhteinen hanke: Hyvä työ pidempi työura. Hankkeella tarjotaan yrityksille käytännönläheisiä työkaluja, joilla voidaan työpaikalla itse kehittää työhyvinvointia. Mikäli yrityksessä on runsaasti ennenaikaisia eläköitymisiä, ammattitauteja tai jaksamiseen liittyviä ongelmia, ne pitää ensin tunnistaa, ja sitten pitää löytää oikeat keinot vaikuttaa niihin. Uskon ja toivon, että tämä konkreettinen hanke tuo tulessaan myös tuloksia. Matti Mäkelä keskustelemassa sopimustilanteesta valtuuston vasemmistoryhmän puheenjohtajan Juha Kapiaisen kanssa.

4 AUTOALAN VAIKUTTAJAT - On äänestäjien käsissä millaista politiikkaa maassamme vaalien jälkeen harjoitetaan, muistuttaa Metallin järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg. Vaikuttamisen paikka Olemme jälleen monien valintojen ja vaalien edessä. Tänä syksynä valitaan työpaikoille luottamusmiehiä sekä ammattiosastojen luottamushenkilöt. On tärkeää, että luottamustehtäviin valitaan työpaikan arjen tuntijoita, jotka tekevät pyyteetöntä työtä metallimiesten ja -naisten eteen. Luottamusmiestehtäviin kannattaa rohkeasti pyrkiä. Vaikka ne ovat raskaita, ne ovat myös erittäin palkitsevia. Työpaikan edunvalvonta on perustehtävä koko ay-liikkeelle. Mikäli tämä toiminta on heikkoa, ei myöskään liitto voi olla vahva. Samoin kuluvana syksynä teemme valintoja ammattiosastoissa. Nyt on vaikuttamisen paikka, jotta osastoihin valitaan innokkaita ja ay-toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä. Vaaleissa jokainen ääni on tarpeen Tänä syksynä valitaan työpaikoille luottamusmiehet ja ammattiosastoihin luottamushenkilöt. Ensi kevään eduskuntavaaleissa äänestetään Suomen tulevaisuudesta. Molemmissa vaaleissa tarvitaan jokaisen työntekijän ääntä, kirjoittaa Metalliliiton järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg. Ensi vuoden keväällä käydään eduskuntavaalit. Nyt jos koskaan on tilanne, jossa palkansaajien ääni on saatava nykyistä paremmin kuuluviin.vaali vaalilta työntekijän arkea ymmärtävien kansanedustajien määrä on valitettavasti laskenut. Olen tästä kehityksestä erittäin huolestunut. Mikäli ensi vaalien jälkeen maassamme jatkuu porvarien valta, olen varma siitä, että työntekijöiden asema tulee maassamme heikentymään tuntuvasti. On harhaa miettiä sitä, että ei yhdellä äänellä valtaa vaihdeta. Nimenomaan joka ikinen ääni on nyt tarpeen. Yhtään ääntä ei ole vielä laskettu. Nyt on siis toimittava työpaikoilla ja alueilla sekä herätettävä keskustelua sitä, minkälaisen Suomen me haluamme. Haluammeko eriarvoisen vai tasa-arvoisen yhteiskunnan. Muun muassa tästä on kyse tulevissa eduskuntavaaleissa. Tarvitaan yhteiskunnan suunnanmuutos Yhteiskunnassa tarvitaan radikaali suunnanmuutos. Kuten vaalirahakohu on kiistatta todeksi osoittanut, istuva hallitus on suurliikemiesten avokätisen vaalirahoituksen tulos. Yhdellätoista maamme hallituksen ministereistä oli vaalien alla yhteiset kummisedät, jotka junailivat kymmenien, jopa satojen tuhansien eurojen rahavirran sopivaksi katsomilleen henkilöille. Pääministerin kiemurtelu, väistely ja huonomuistisuus vaalirahaskandaalin paisuessa on ollut irvokasta katseltavaa. Kaikki tämä on murentanut jo ennestäänkin heikkoa politiikan imagoa. On äänestäjien käsissä, millaista politiikkaa maassamme vaalien jälkeen harjoitetaan. Samoin on äänestäjien käsissä, miten käy tuloksekkaalle kolmikantaiselle neuvottelu- ja sopimustoiminnalle, eläke- ja työttömyysturvajärjestelmille sekä julkisille hyvinvointipalveluille. Ilmassa on ollut myös halua lakko-oikeuden rajoittamiseen ja ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamiseen. Ay-liikkeelle nämä ovat periaatteellisia kysymyksiä, joista ei tingitä. Siis, nyt suunnatkaamme kohti valintoja yhteisessä rintamassa yhteisen asian ja valoisamman tulevaisuuden vuoksi. Ville-Petteri Risberg Metalliliiton järjestösihteeri

5 AUTOALAN VAIKUTTAJAT Uusia toimijoita tarvitaan Heikki Tikkanen, Rovaniemen Korjaamotyöntekijäin ao 306:n puheenjohtaja, kertoo että ammattiosaston toiminnallinen tilanne on aika hyvä. Ainoa mitä toivoisin, on nuorten mukaan saaminen osaston toimintaa. Uusia toimijoita ja edunvalvojia tarvitaan, ettei porukka ikäänny liikaa. Osastossa aktiivisesti toimivat pitäisi olla läpileikkaus jäsenistöstä myös ikärakenteen suhteen. Tosin Tikkasen mielestä kuitenkin on tässä suhteessa menty koko ajan parempaan suuntaan. Toivoisin erityisesti, että nuoret tulisivat yleisiin kokouksiin esittämään millaista toiminnan pitäisi olla. Ammattiosastolla on halu tarjota nuorille kaikenlaista toimintaa, mikä kiinnostaa. Tikkanen sanoo, että ammattiosaston toiminta perustuu tällä hetkellä pääasiassa perinteisiin toimintamuotoihin, kokouksiin pilkkikisoihin, kesätapahtuman järjestämiseen, osallistumiseen autoalan yhteistoimintapäiville. Perinteiset toimintamuodot voisivat hänen mukaansa säilyä, mutta niiden lisäksi pitäisi saada nuoria kiinnostavaa toimintaa. Mukaan tulo nuorille on helppoa, kunhan ottaa vaan yhteyttä meihin, jotka ammattiosaston tehtävissä toimimme. Innostunut ja innostava porukka Heikki Tikkanen on ollut Autoalan Vaikuttajissa mukana jo kauan. Autoalan pitkäaikainen toimitsija Pentti Halttu on meidän osastosta lähtöisin. Hän on tietysti huolehtinut, että meidän osastosta ollaan mukana. Autoalan Vaikuttajat on lisännyt Tikkasen kiinnostusta alan edunvalvonta-asioihin. Siellä on innostunut ja innostava porukka, joka panostaa nimenomaan alan asioiden hoitoon ja työntekijöiden aseman parantamiseen. Heikki Tikkanen pitää Rovaniemen Korjaajamotyöntekijäin ammattiosasto toiminnallista tilannetta aika hyvänä. Lappilainen vaikuttaja Olen Arto Tolonen Rovaniemeltä, 28-vuotias ja ammatiltani autopeltiseppä ja -maalari. Syntynyt olen Kemijärvellä ja nykyisin asun Rovaniemellä perheeni kanssa. Autopeltisepän työt aloitin vuonna 2004 Rovaniemellä. Kiinnostus ammattiosastotoimintaan heräsi työpaikalla, kun yksi vanhempi konkari puhui siitä minulle. Se oli noin kolme vuotta sitten ja siitä lähtien olen ollut Rovaniemen korjaamotyöntekijän Ao 306:n jäsen. Osallistun aktiivisesti ammattiosaston ja Metalliliiton järjestämiin tapahtumiin ja kursseihin. Yksi Arto Tolosen harrastuksista on pappamopoilu. Tässä kuvassa hän on Rovaniemellä Kuninkaanlaavulla. Olen menossa nyt nuorille järjestettyyn tapahtumaan nimeltä Metallimiitinki, joka järjestetään Murikassa Tampereella. Koen toiminnan mielenkiintoisena ja hauskana ajanvietteenä ja sen kautta olen saanut ystäviä ja vinkkejä työelämään. Mutta myös olen huomannut sen, että nuoria ei ole toiminnassa niin paljon kuin vanhoja konkareita. Nuoria pitäisikin saada enemmän mukaan toimintaan. Haastan kaikki nuoret osallistumaan toimintaan! Lisätietoja saa metallin sivuilta ja ottamalla yhteyttä omaan ammattiosastoon ja osallistumalla kokouksiin. Harrastan vapaa-aikana juoksemista. Olen juossut kolme puolimaratonia Levillä Ruskamaratonissa. Harrastan myös pappamopoilua kerhossa nimeltä Los Dementitos. Teemme kokoontumisajoja tapahtumiin ja olemme keränneet rahaa kalenterimyynnillä Rovaniemen Keskussairaalan lastenosastolle leikkivälineitä ja videoita varten. arto tolonen

6 AUTOALAN VAIKUTTAJAT Myös Pohjois- Suomeen pitää panostaa Alan pahin ongelma Pohjois- Suomessa on työttömyys. Aika paljon sieltä etelään lähdetään työpaikkojen perässä, kun uusia työpaikkoja ei alalle ole viime aikoina ainakaan kainuun seudulla syntynyt. Näin sanoo Juha Kukkonen, Kainuun Auto- ja Konealan ammattiosaston puheenjohtaja. Kukkosen mielestä talouspolitiikkaan tarvitaan sellaiset linjaukset, että työpaikat saadaan turvattua ja niitä turvataan tasapuolisesti koko maahan. Kainuun seudulla on hänen mukaansa myös myönteisiä asioita autoalan kannalta. Yritykset ovat onneksi aika lailla vakiintuneita meidänkin seuduilla ja tukevalla pohjalla. Autoalalla ei ole aikoihin tullut konkursseja. Ja nythän automyynti on taas lähtenyt nousuun, joten näkymät ovat hiukan valoisammat. Liitolta aktiivisempi ote Juha Kukkonen on ollut ammattiosaston puheenjohtajana puolenkymmentä vuotta. Hän kertoo, että ammattiosastossa on noin 80 jäsentä, työpaikkoja on kymmenkunta, joista puolikymmentä on suurimpia. Kukkonen kertoo, että vaikka osasto ei ole kovin suuri jäsenmäärältään, niin toiminta on vireää. Kokoukset pidetään aikataulun mukaisesti. Osallistaan muun muassa Autoalan YTA-päiville, jossa näkee muiden autoalan osastojen edustajia hiukan vapaammissa merkeissä. Osasto on mukana myös seuturyhmän toiminnassa. Osaston jäseniä on ympäri Suomea, Kukkonen sanoo. Jäsen ei unohda alkuperäistä osastoa, vaikka muuttaa paikkakuntaa. Toimintaan osallistuminen ei tosin silloin ole helppoa. Juha Kukkonen korostaa, ettei Pohjois-Suomea pidä unohtaa silloin kun asioita käsitellään ja päätöksiä tehdään. Esimerkiksi Metalliliitolta me toivomme aktiivisempaa otetta pohjoisen asioihin, työpaikkavierailuja, alueen ongelmiin tutustumista. Omalta osaltaan Juha Kukkonen haluaa vauhdittaa autoalan asioiden käsittelyä ja tavoitteiden toteuttamista osallistumalla Autoalan Vaikuttajien toimintaan. Hän on Autoalan Vaikuttajien hallituksen jäsen. Arja Taipale on Autoalan Vaikuttajien puheenjohtaja. Olemme vaikuttajia Olemme ryhmittymä ihmisiä, jotka haluavat toimia omaehtoisesti autoalan ihmisten hyväksi. Autoalan Vaikuttajat tukevat ja kannustavat kaikkia niitä voimia ja henkilöitä, jotka vilpittömästi pyrkivät autoalan työntekijöiden aseman parantamiseen. Näin lukee nettisivuillamme ryhmämme toiminnasta ja tämä oli vain pieni lainaus. työtä haluamme jatkaa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Tule mukaan toimintaamme! Hallituksemme ja osa aktiiveja kokoontuivat lokakuisena viikonloppuna suunnittelemaan toimintaamme. Teimme toimintakalenteria, sovimme alueellisia tapaamisia. Käymme työpaikoilla ja tapaamme alamme parhaimmistoa eli juuri teitä. Monia haasteita Alamme on täynnä haasteita: työaika, palkkauksen yhtenäistäminen (autokaupanalan palkkarakenne), työturvallisuuteen liittyvät asiat sekä tietysti hyvän työehtosopimuksen neuvotteleminen. Kaikkea tätä voimme tehdä kaikki yhdessä. Työpaikoilla onkin hyvä viritellä keskusteluja alamme kehityksestä ja näkemyksistä. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut voivat tämän aloittaa kaikkialla Suomen autotaloissa. Työehtosopimusneuvottelijamme tarvitsevat meidän tukeamme ja aloitteellisuuttamme neuvotteluissa. Pitkäjänteistä toimintaa Autoala nousee Automyynti on kasvanut ja monella korjaamolla on jo pitkät jonot. Alamme nousee notkahduksen jälkeen. Lisää työvoimaa palkataan. Pidetään huolta myös työmme arvostuksesta, olemme alamme ammattilaisia. Sen tulee näkyä myös palkkauksessa. Kentän ääni pitää kuulua liittoon asti. Parhaiten se tapahtuu osallistumalla esim. ammattiosastojen syyskokouksiin, koulutustapahtumiin ja muihin liiton ja aluejärjestön tai seuturyhmän järjestämiin tilaisuuksiin. Aktiivisesti yhdessä toimimalla pääsemme tuloksiin ja tavoitteisiin. Yhdessä meissä on voimaa! Hyvää syksyä kaikille autoalan ammattilaisille Juha Kukkonen on Kainuun Auto- ja Konealan ammattiosaston puheenjohtaja. Autoalan Vaikuttajat (entinen Vaseliinitiimi) on ollut näkyvässä roolissa työolojemme kehittämisessä ja parantamisessa. Tätä Arja Taipale Autoalan Vaikuttajien puheenjohtaja

7 AUTOALAN VAIKUTTAJAT Autoalan Vaikuttajien hallituksen toiminnan suunnittelukokoukseen osallistuivat Jukka-Pekka Hiltunen, Aulis Torkkeli, Raimo Riima, Merja Frilander, Raimo Rantanen, Arja Taipale, Ari Eriksson, Jan Backman, Katja Mäkelä, Heikki Tikkanen ja Juha Kukkonen. Autoalan Vaikuttajien hallitus: Myötätuulta autoalalle Autoalan Vaikuttajien hallitus kokoontui Helsingissä pohtimaan autoalan tilannetta ja toiminnan kehittämistä alan työntekijöiden aseman parantamiseksi. Kokouksessa todettiin, että Autoalan Vaikuttajat on vuosien aikana saanut erittäin paljon aikaiseksi. Näitä ovat muun muassa alan palkkarakenteeseen ja työsuojeluun liittyvät asiat. Kuitenkin todettiin, että on vielä paljon tehtävää ja Autoalan Vaikuttajilla on tärkeä rooli autoalan asioiden hoitajana. Me olemme se porukka, joka tuo esille kipeitä, tärkeitä ja ehkä vaiettujakin asioita autoalalla ja suuntaa toimintaa epäkohtien korjaamiseksi, kokouksessa kiteytettiin. Alan edunvalvontaan lisää voimaa Hallituksen jäsenet korostivat, että Autoalan Vaikuttajat tulee edelleen jatkamaan entisellä linjalla. Se on aidosti autoalan työntekijöiden asialla. Yksi kokouksen teema oli valmistautuminen liittokokousvaaleihin. Vaaleissa ratkaistaan millä painolla autoalan asioita hoidetaan. Yhteenvedossa todettiin, että ehdokasasettelu on hyvässä vauhdissa ja tulee olemaan kattava. Tavoitteeksi kokous asetti sen, että on ne asemat, mitkä jokin aika sitten menetettiin, saavutetaan takaisin. Alan edunvalvontatyöhön tarvitaan lisää voimaa ja määrätietoisuutta. Siksi Autoalan Vaikuttajat toivoo jäsenistöltä vahvaa kannatusta ehdokkailleen liittokokousvaaleissa. Se toisi myötätuulen alan asioiden hoitamiselle. Kokous oli yhtenäinen ja kaikki päätökset olivat yksimielisiä. Kiitokset Pentti Haltulle Autoalan Vaikuttajien hallitus kiitti Pentti Halttua pitkästä mukana olosta ja tehokkaasta toiminnasta autoalan työntekijöiden aseman parantamiseksi. Hallitus toivoi myös, että Pentti olisi edelleen jossain määrin autoalan vaikuttajien toiminnassa mukana. Pentti omaa kovan kokemuksen sekä laajan tiedon autoalan toiminnasta ja historiasta, kokouksessa todettiin.

8 AUTOALAN VAIKUTTAJAT Edunvalvonta kiinnostaa Katja Mäkelää Katja Mäkelä on Hangon Autokorjaamotyöväen ammattiosaston toimikunnan yleisvarajäsen. Hän on ollut Autoalan Vaikuttajien toiminnassa muutaman vuoden. Minua kiinnostaa omien asioiden hoitaminen, edunvalvonta-asiat. Vaikuttajissa saa tietoa siitä, miten muualla menee ja voi toimia laajemminkin autoalan työolosuhteiden parantamiseksi ja etujen ajamiseksi. Koska Katja Mäkelä on kiinnostunut edunvalvonta-asioista, hän on siinä yhteydessä pohtinut esimerkiksi millainen on hyvä luottamusmies. Nykyisin asioita sovitaan hyvin paljon työpaikoilla ja luottamusmiehen rooli korostuu. Hyvä luottamusmies on ensinnäkin sellainen, joka on työpaikalla näkyvissä ja tavattavissa muulloinkin kuin vaalien läheisyydessä, Katja sanoo. Kaikkiin kysymyksiin ei tietenkään kukaan osaa oikopäätä vastata, mutta Katjan mielestä on tärkeää, että luottamusmies ottaa asioista selvää. Ja luottamusmies on nimenomaan työntekijöiden edustaja ja hoitaa heidän asioitaan, Katja Mäkelä korostaa. Nuoret mukaan toimintaan Katja Mäkelä on Metalliliiton Helsinki-Uusimaan alueen nuorisojaostossa varapuheenjohtajana. Hän on huomannut, että nuoret eivät ole kovin kiinnostuneita liiton toiminnasta. Vasta sitten, jos tulee ongelmia, niin ymmärretään ammattiyhdistysliikkeen merkitys. Usein se on silloin myöhäistä, jos jäsenyys ei ole ollut kunnossa. Liiton jäsenyys on tavallaan vakuutus, joka antaa turvaa huonoina aikoina. Katja Mäkelän mielestä on tärkeää osallistua toimintaan ja olla itse vaikuttamassa asioihin. Ehkä niitä ongelmia ei niin paljon tulisi, jos tietäisi asioista ja osaisi puolustaa etujaan. Ja jos toiminta nykyisellään ei miellytä, niin itse mukana ollen pystyy vaikuttamaan toiminnan sisältöön. Hän muistuttaa, että jos joku on kiinnostunut Autoalan Vaikuttajien toiminnasta, niin hänen kauttaan pääsee toimintaan mukaan. Työpaikallani on suurin osa ruotsinkielisiä ja tietysti kielikysymys aiheuttaa rajoituksia. Toivoisinkin että entistä enemmän asioita käsiteltäisiin myös ruotsin kielellä, jotta jokainen voisi osallistua ja käyttää omaa äidinkieltään. Katja itse on kaksikielinen. Kotona on käytetty suomea, mutta isä oli ruotsinkielinen ja suurin osa kavereista on ruotsinkielisiä. Katja Mäkelä Katja Mäkelä är intresserad av intressebevakning Katja Mäkelä är medlem i Hangon Autokorjaamotyöväen fackavdelning. Hon har varit med i bilbranschens påverkare några år. Jag är intresserad av att få egna ärenden skötta och också om intressebevakning i allmänhet.från påverkarna får man okså veta hur det går annanstans i finland och man kan påverka vidare för att förbättra arbetsförhållandena och intressebevakning. Efter som Katja Mäkelä är intresserad av intressebevakning, har hon också tänkt hu- rudan är en bra förtroendeman är.nu för tiden kommer man överens om många ärenden på arbetsplatserna och förtroendemans roll höjs. Bra förtroendeman är sån som syns på arbetsplatsen och är anträffbar också annars än när valen närmar sej, säger Katja. Till alla frågor kan ingen svara genast men Katja tycker att det är hjätte viktigt att förtroendeman tar reda på ärenden. Och förtroendeman är faktist represetant för arbetare och sköter om deras äranden, påpe- kar Katja Mäkelä Ungdomar med i verksamhet Katja Mäkelä är viceordförande för metallförbundets ungdomssektion i Helsingfors-Nyland regionen. Hon har märkt att ungdomarna inte är så intresserade av Metallarbetarförbundets verksamhet. Oftast sen först när man har något problem fattar man hur viktigt det är med fackföreningsrörelsen. Oftast är det försent om medlemskapet till facket inte är i kraft. Medlemskapet i förbundet är en sårts försäkring, som ger säkerhet i dåliga tider. Katja Mäkelä tycker att det är viktigt att vara själv med och påverka i äranden. Man kunde ha mindre problem, om man skulle veta mera om ärenden och kunna försvara sej själv. Om versamheten nu, inte tillfredställer så med att vara med själv kan man påverka till innehållet i verksamheten. Hon påminnar att om nån är intresserad av bilbranschens påverkarnas verksamhet, så via henne slipper man med. På minn arbetsplats är dom flesta svenskatalande och därför kan språkfrågan orsaka begränsningar. Jag hoppas att man skulle änny mera hantera äranden okså på svenska, att alla skulle ha möjlighet att delta och få andvända sitt eget modersmål. Katja själv är tvåspråkig. Hemma har hon anvent finska, men hennes pappa vad svenskstalande och dom flesta av kompisarna är också svensktalande.

9 AUTOALAN VAIKUTTAJAT Pitkän linjan linjauksia Vaikuttaja Aulis Torkkeli on Kotkan Autoja konealan ammattiosasto 301 puheenjohtaja. Hänen työpaikkansa on Delta Auto Kotka. Hän on työpaikkansa luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Torkkelilla on todella pitkä kokemus luottamustehtävistä. Hän on ollut erilaisissa luottamustehtävissä ainakin parisenkymmentä vuotta. Hän on ollut Autoalan edustajiston jäsen ja edustajana yhdessä liittokokouksessa. Osaston toimintaan vauhtia Aulis Torkkeli kertoo että ammattiosaston toimintaan pitäisi saada uutta vauhtia. Vanha kaarti on mukana, mutta uusia on vaikea saada toimintaan mukaan. Hakusessa on. Hän sanoo, että työpaikoilla ollaan aika ulkona edunvalvonta-asioista. Paljon tullaan kysymään, mutta ei silti olla valmiita lähtemään mukaan toimintaan, jossa saisi tietoa ja voisi vaikuttaa asioihin. Hän kertoo puheenjohtajana tekevänsä melko paljon työpaikkakierroksia, jotta voisi tutustua eri työpaikkojen työntekijöihin ja auttaa edunvalvonta-asioissa. Koetan myös saada työpaikkojen edustajia mukaan tiedotustilaisuuksiin ja kokouksiin. Osasto on pyrkinyt järjestämään koulutustilaisuuksia vähintään kaksi kertaa vuodessa. Nyt uusi osaston toimintamuoto on retkeilypäivä. Repoveden kansallispuistoon järjestetty ensimmäinen retkeilypäivä oli Torkkelin mukaan onnistunut. Siitä tuli paljon kiitosta ja vastaavanlainen tapahtuma pyritään järjestämään vuosittain. Keskitytään alan asioihin Aulis Torkkeli on mukana Autoalan Vaikuttajien toiminnassa. Itse asiassa lähdin aikoinaan mukaan Haltun Pentin kautta. Totesin että tässä on hyvää porukkaa, eikä tarvitse olla puoluesidonnainen. Hän kertoo, että Autoalan Vaikuttajissa panostetaan nimenomaan alan asioiden hoitamiseen ja työntekijöiden aseman parantamiseen. Poliittista kantaa ei oteta, vaan keskitytään meidän omiin asioihin. Ja siinä porukassa on mukavaa, kiteyttää Torkkeli. Metallin Vaikuttajien toiminta-ajatus, arvot, tavoitteet ja toimintatapa 1. Toiminta-ajatus Metallin Vaikuttajat toimii jäsenten edunvalvonnan parantamiseksi laaja-alaisesti Metallityöväen Liiton yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden puolesta. Aatepohjana on vasemmistolaisen työväenliikkeen arvomaailma ja toimintaperiaatteet. Jokapäiväisen edunvalvonnan lisäksi Metallin Vaikuttajat vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa, missä tehdään palkansaajia koskevia päätöksiä. 2. Arvot Metallin Vaikuttajien toiminnan kulmakivet ovat työväenhenkisyys, demokraattisuus, heikompien puolustaminen, yhteisvastuullisuus sekä ympäristön tulevaisuudesta huolehtiminen. Näiden lisäksi Metallin Vaikuttajien toimintaa ohjaa vahva näkemys oikeudenmukaisuudesta. Kaiken perustana on palkansaajien tekemä työ ja sen luoma hyvinvointi. 3. Tavoitteet Metallin Vaikuttajien tavoitteena on jäsenten hyvinvointi. Jäsenten etujen valvonnan tulee perustua demokraattisiin arvoihin ja laajaan jäsenten kuulemiseen. Edunvalvonnan tehostamiseksi on parannettava luottamushenkilöiden oikeuksia, kehitettävä vuokratyövoiman käytön pelisääntöjä ja kansainvälistyvien yritysten valvontaa. Tavoitteena on myös nuorten ja naisten osuuden lisääminen liiton päätöksenteko-organisaatiossa. Näiden tavoitteiden toteutuminen onnistuu sitä paremmin, mitä merkittävämmän valtakirjan Metallin Vaikuttajat saa jäsenistöltä liittokokousvaaleissa. 4. Toimintatapa Jäsenten aktiivinen toiminta työpaikka- ja aluetasolla on koko ammattiyhdistystoiminnan perusta. Metallin Vaikuttajat toimii yhdessä jäsenistön kanssa jäsenten hyväksi. Metallin Vaikuttajien sanat ja teot vastaavat toisiansa. Tavoitteena on avoimuus ja läpinäkyvyys kaikessa toiminnassamme. Tule mukaan vaikuttamaan Metalliliiton ja Metallin Vaikuttajien toimintaan! Ammattiosaston puheenjohtaja Aulis Torkkeli on ollut kauan mukana Autoalan Vaikuttajissa.

10 AUTOALAN VAIKUTTAJAT Pentti Haltun lähtöloitsut: Ay-liikkeen puremahampaat ovat tylsyneet Pitkään autoalan toimitsijana ja työsuojelusihteerinä toiminut Pentti Halttu on juuri jäänyt Metalliliitosta eläkkeelle. Hänellä on rautainen kokemus edunvalvontatyöstä sekä työpaikkatasolta että liiton tehtävistä. Nykyiseen toimintaan Metalliliitossa ja ammattiyhdistysliikkeessä yleensä hän ei ole lainkaan tyytyväinen. Ay-liike on pysähtynyt paikoilleen, hän jyrähtää. Sillä ei ole kunnollista ohjelmaa, toiminnalla ei ole selkeää yhteisesti määriteltyä linjaa. Esimerkiksi Metalliliiton kokouspäätökset ovat hänen mielestään höpö höpöä. Ne on kirjoitettu niin ympäripyöreästi, ettei oikeastaan mistään saa kunnon otetta. Ei niitä ole tarkoitettukaan sellaisiksi, että siltä pohjalta toimittaisiin. Sen sijaan hänen mielestään työnantajilla on selkeät tavoitteet, mihin he pyrkivät. Monet näistä tavoitteistaan työnantajat ovat jo ammattiyhdistysliikkeen lepsuilun takia saaneet läpi. Perusarvot kunniaan Hänen mielestään nyt pitäisi pohtia perusteellisesti tilannetta ja ammattiyhdistysliikkeen tulisi osittain palata juurille, kestäviin perusarvoihin. Alun perin ammattiyhdistysliikkeellä oli neljä keskeistä tavoitetta: työolosuhteiden parantaminen, työajan lyhentäminen, isäntävallan vähentäminen ja palkka. Edelleen nämä samat asiat ovat olemassa, mutta niissä on menty vain taaksepäin viime aikoina. Työaika-asiassa on tullut työaikapankit, erilaiset joustot. Isäntävalta on voimistunut. Esimerkiksi työnantaja haluaa, että vain silloin maksetaan, kun on konkreettisesti ollut työssä. Siis samankaltainen asia kuin ennen, kun portin takaa otettiin Ensin minä sanon kiitos ja sitten pari sanaa siitä, miten homman pitäisi jatkua, ettei ay-liikkeelle käy huonosti. Pentti Haltun puremahampaat ovat kunnossa, niin ruokapöydässä kuin edunvalvonnassakin. päivittäin halukkaat työhön. Miten sitten palkka-asiat? Palkankorotukset ovat tasolla, mikä ei tuo edes reaaliansioiden nousua. Ja syksyn palkkaratkaisun mukaan on mahdollista sopia myös niin, ettei mitään korotuksia makseta. Toisaalta on tullut tietoa siitäkin, että pientenkin työpaikkojen luottamusmiehet on saaneet jopa kolmen prosentin korotuksia, sillä perusteella, että pienten ja keskisuurten yritysten työnantajat ymmärtävät, että työntekijä on yrityksen tuloksen tae! Silti monilla isoillakin työpaikoilla isäntävalta jyllää. Ennen haluttiin keventää työtä, parantaa työolosuhteita. Siinä on monin paikoin onnistuttu, mutta sen tilalle on tullut työn henkinen raskaus. Työnantajalla on ollut määrätietoinen pyrkimys päästä eroon sairausajan palkan maksamisesta. Niinpä on kehitelty sellainen asia kuin korvaava työ. Jonninjoutavasta puuhastelusta toimintaan Pentti Haltun mielestä tarvitaan nykyistä jämäkämpää ja yhtenäisempää ay-liikettä. Ei ole mistään kotoisin, että ammattiyhdistysliikkeessä tapellaan poliittisesti keskenään. Voimat pitää yhdistää, jotta työnantajapuolen kanssa pärjätään. Hän toteaa, että kunnollisen edunvalvonnan sijaan ay-toiminta on mennyt puuhasteluksi. On kaikenlaisia risteilyjä ja viihdetilaisuuksia. On kehitelty jotain jonninjoutavia seuturyhmiä, joilla ei käytännössä ole mitään merkitystä Ainoastaan ennestäänkin harvenneet aktiivijoukot työllistetään aivan tyhjänpäiväisen toiminnan ympärille. Haltun mielestä ammattiyhdistysliikkeen päättäjät ovat usein herrojen pelinappuloita. Ennen oli selkeä vastakkainasettelu, ajettiin työväestön etuja. Mutta nykyisin ollaan niin ystäviä ja arvostettuja, että tämä yhteiskunnallinen siirappi on tylsyttänyt ay-liikkeen puremahampaat. Jäsenyys on vakuutus itseä varten Kaikesta kritiikistä huolimatta ammattiyhdistysliikettä Haltun mielestä todella tarvitaan näinä aikoina. Suuntaa täytyy kuitenkin melkoisesti reivata tai tämä jättiläismäinen laiva ajaa ennen pitkää kiville. Hän kertoo, että usein liiton päivystyksessä on tullut kommentteja, ettei jäsenyys kannata. Silloin hän on sanonut, että ay-liike on puutteistaan huolimatta ainoa voima joka työntekijää puolustaa. Minusta on turha höpöttää kymmenestä hyvästä syystä kuulua liittoon. Itse olen sanonut kysyjälle, että samalla lailla, kun sinulla on vakuutus autoa ja asuntoa varten, niin sinä tarvitset vakuutuksen itseäsi varten, työelämää varten. Ay-liike on eräänlainen työn vakuutus. Ei se ole tärkeää, että saat kalenterin tai Ahjolehden. Se on tärkeää, että saat hätätilanteessa apua. Ja sitä avun antamisen herkkyyttä pitäisi Haltun mielestä edelleen lisätä. Autoalan Vaikuttajien hallitus oli järj Arja Taipale, Aulis Torkkeli ja Pentti H Sitten on maljapuheen ja kiitosten a Haikeiksi menivät välillä ilmeet, hyvä vasemmalta Katja Mäkelä, Merja Fril

11 AUTOALAN VAIKUTTAJAT Pentti Halttu katsoo tulevaisuuteen ja miettii millaiset haasteet siellä odottavat. estänyt Pentti Haltulle ikimuistoiset läksiäiset. Kuvassa vasemmalta Meja Frilander, Matti Rantanen, alttu. Autoalan Vaikuttajille erityiskiitos ika. Kuvassa oikealla puheen huipennusta miettii Turja Lehtonen. Autoalan Vaikuttajat on ollut Pentti Haltulle porukka, joka on miettinyt alan asioita ja toiminut moottorina parannusten läpiajamisessa. Minä annan tunnustuksen tuolle porukalle. Se on tehnyt tiukasti työtä alan hyväksi. Halttu kertoo, että kun hän tuli autoalan toimitsijaksi, alan palkat olivat jäljessä pääalan palkoista. Sitten tehtiin alalle uusi palkkarakenne. Se oli kymmenen vuoden työ. Nyt palkat ovat korkeammat kuin metallissa keskimäärin. Monet muut asiat ovat menneet eteenpäin ja siinä Halttu on saanut vahvaa tukea Autoalan Vaikuttajilta. Hän korostaakin, että kysymys on siitä, millainen voima kulloinkin on takana, kun asioita ajetaan. Siksi hänen mielestään on tärkeää, että Autoalan Vaikuttajat saa liittokokousvaaleissa niin kovan kannatuksen, että se edunvalvontanyrkki on entistäkin vahvempi. Työsuojeluun lisää panoksia Viimeiset vuodet Pentti Halttu oli liitossa työsuojelusihteerinä. Siinä työssä ei hänen mielestään ole saatu autoalalla riittävästi tuloksia. Työsuojeluasiat autoalalla ovat huonommassa jamassa kuin teollisuudessa. Siellä on melua ja vaarallisia kemikaaleja. Autoalan työsuojeluun pitäisikin hänen mielestään panostaa enemmän. Se työ jää Haltulta nyt kesken, mutta hän tietää, että hyviä toimijoita autoalan edunvalvonnassa riittää jatkossakin. n ystävän ja tehokkaan työntekijöiden etujen puolustajan siirtyessä kohti uusia haasteita. Kuvassa ander ja Arja Taipale. - Sen minä sanon, että te olette olleet hienoa porukkaa ja tehneet hyvää tötä autoalan työntekijöiden etujen puolesta.

12 AUTOALAN VAIKUTTAJAT Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila. Työhyvinvointia ja pääomaliikkeiden verotusta Mitä on teollisuuspolitiikka? Näkemyksiä on varmasti monenlaisia. Joillekin se tarkoittaa lobbareiden lounaita poliitikkojen kanssa ja toisille jotakin, josta puhutaan yleviä seminaareissa. Metalliliiton teollisuuspoliittinen ohjelma on tarkoitettu arjen työkaluksi niin työpaikoille kuin poliitikoillekin. Toki siitä voi puhua yleviä seminaareissa ja lobata poliitikkoja lounaallakin, mutta joitakin siinä olevia tavoitteita voidaan ajaa myös työpaikoilla ja ammattiosastoissa. Metalliliiton teollisuuspoliittinen ohjelma hyväksyttiin kesäkuussa valtuuston kokouksessa. Ohjelman perimmäinen tavoite on, että Suomessa toimiva metalliteollisuus voi työllistää metallityöläisiä ja maksaa heille kunnon palkkoja. Tämän edellytyksenä on, että tuotanto kasvaa ja kasvu on vakaata. Tähän taas voidaan päästä, jos metalliyritysten kilpailukyky on kunnossa ja yrityksillä on laadukkaat tuotteet ja palvelut. Edellä mainitut taas edellyttävät useiden ehtojen toteutumista: * yrityksillä on koulutettu, osaava ja motivoitunut henkilöstö, joilla on turvalliset ja kehittyvät työolot * energiahuolto, rahoitus, logistiikka ja raaka-ainehuolto toimivat hyvin * tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on kunnossa ja sitä tukeva politiikka on hyvin toimivaa * alueelliseen kehitykseen panostetaan alueiden omista vahvuuksista lähtien * yritystoiminta on yhteiskuntavastuullista Metalliliiton teollisuuspoliittisessa ohjelmassa on esitetty edellä mainittuihin asioihin liittyviä konkreettisia tavoitteita ja keinoja, joilla asiat voidaan saada nykyistä paremmalle tolalle. Ohjelma koostuu yhdeksästä luvusta, joissa jokaisessa on esitetty luvun aihepiiriin liittyviä keskeisiä nykytilan ongelmia sekä ongelmien poistamiseen liittyviä tavoitteita ja keinoja tavoitteiden toteuttamiseksi. Ohjelma on monitasoinen. Joissakin luvuissa esitetyt asiat ovat sellaisia, jotka liittyvät suoraan työpaikan arkeen. Jotkut luvut taas käsittelevät asioita, joita voidaan ratkoa vain joko kansainvälisellä tasolla tai kotimaassa eduskunnan tasolla. Ohjelmaa voidaan ja pitää siis toteuttaa monella tasolla. Osaan asioista voidaan vaikuttaa suoraan työpaikalla tai yleensä paikkakunnalla. Osa taas vaatii poliitikkojen päätöksiä. Ohjelmaa ei pidä tulkita niin, että taas luottamusmiehille ja ammattiosastoille annetaan lisää tehtäviä. Kyse ei ole lisätehtävien antamisesta, vaan tarkoitus on antaa konkreettisia välineitä, joilla työpaikoilla ja paikkakunnalla kohdattavia ongelmia voidaan ratkoa. Ongelmat ovat olemassa ja niihin yritetään joka tapauksessa löytää ratkaisuja. Ohjelma pyrkii auttamaan luottamustehtävissä olevia ja ammattiosastoja ongelmien ratkaisuissa. On itsestään selvää, että luottamusmiesten tai ammattiosastojen ei odoteta ratkovan esimerkiksi yritysten rahoitukseen liittyviä ongelmia tai tutkimus- ja kehitystoiminnan julkisen tukipolitiikan ongelmia. Ei kuitenkaan ole pahasta, että luottamusmiehellä ja ammattiosastojen aktiiveilla on käsitys näistäkin asioista, mutta ne eivät toki kuulu luottamusmiesten eikä ammattiosastojen ydintehtäviin. Ohjelma kannattaa lukea läpi ja poimia sieltä sellaiset asiat, joista uskoo olevan apua omien ongelmien ratkaisemisessa ja tavoitteiden toteuttamisessa. Kukin luottamusmies ja ammattiosasto päättää tietysti itse mitkä asiat ovat sellaisia, joita pitää tärkeinä ja joihin ohjelmasta voi olla apua. Yhtä ja ainutta oikeaa tapaa hyödyntää ohjelmaa ei ole. Tärkeää on, että me pyrimme vaikuttamaan siihen, että Suomessa toimiva metalliteollisuus voi työllistää metallityöläisiä ja maksaa heille kunnon palkkaa. Jorma Antila Metalliliiton tutkimuspäällikkö Palkka-ankkuri pohjasta yhteisvoimin Metalliliiton auto- ja konealan työehtosihteeriä, Matti Rantasta ihmetyttää työnantajien asettama niin sanottu palkka-ankkuri. EK:n ohjeiden mukaan palkkoja ei syksyn palkkaratkaisussa saanut nostaa yli prosentin. Tämän lisäksi voitiin sopia paikallisesta erästä, joka yleensä on ollut noin puoli prosenttia, hän kertoo. Kuitenkin työnantajapuoli on painottanut sitä, että alan tuottavuutta tulee katsoa palkkaratkaisuissa. Palkka-ankkuriajattelu on täysin ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Matti Rantanen sanoo, että nyt tarvitaan voimakasta yhteistoimintaa, jotta autoalan palkkatasoon saataisiin seuraavilla sopimuskierroksilla korjausta. Myös ammattiliittojen yhteistyötä pitäisi lisätä jotta työnantajien pyrkimykset voitaisiin paremmin torjua. Tervetuloa mukaan Rantanen toteaa että yksi keskeinen muutosvoima autoalalla on Autoalan Vaikuttajat, joka aiempinakin vuosina on toiminnallaan saanut hyviä tuloksia aikaiseksi. Autoalan Vaikuttajat kerää yhteen niitä alan aktiiveja, jotka haluavat panostaa entistä voimakkaammin autoalan palkkatason nostamiseen, työolosuhteiden parantamiseen ja yleensä edunvalvonnan tehostamiseen, sanoo Rantanen. Hän toteaa, että toimiminen Autoalan Vaikuttajissa ei edellytä minkäänlaista poliittista sitoutumista. Kuitenkin määrätynlaista yhteistoimintaa tarvitaan, jotta muutokset ja parannukset voitaisiin toteuttaa. Metallityöväen Liiton liittokokous linjaa neljäksi vuodeksi toiminnan suuntaviivat. Siksi Autoalan Vaikuttajien menestys liittokokousvaaleissa ratkaisee hyvin paljon, miten meidän ajamamme tavoitteet toteutuvat. Matti Rantanen toivookin, että mahdollisimman moni alan kehityksestä ja edunvalvonnasta kiinnostunut tulisi mukaan Autoalan Vaikuttajien toimintaan. Autoalan Vaikuttajat järjestävät kokoontumisia eri paikkakunnilla. Lisäksi meillä on joka vuosi kesäpäivät, jonne kaikki Autoalan Vaikuttajien toiminnasta kiinnostuneet voivat tulla. Ensi vuonna kesäpäivät ovat heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Metalliliiton auto- ja konealan työehtosihteeri Matti Rantanen.

13 AUTOALAN VAIKUTTAJAT Jukka-Pekka Hiltusen täytyy joskus okein pysähtyä miettimään, mihin ammatiyhdistysliike on menossa. Hän kuitenkin uskoo, että Autoalan Vaikuttajat on voima, joka painaa liittoa hoitamaan peremmin autoalan asioita. Jukka-Pekka Hiltunen: Usko paremmasta ajaa eteenpäin Jukka-Pekka Hiltunen on ollut muutaman vuoden Autoalan Vaikuttajien toiminnassa. Päivääkään en kadu, että olen lähtenyt Vaikuttajien toimintaan mukaan, hän sanoo. Vaikka tie on välillä ollut kivikkoinen, niin usko Autoalan Vaikuttajien ajatusmaailmaan on luja. Hän kiteyttää, että Autoalan Vaikuttajien toiminnan keskeisenä tavoitteena on alan työntekijöiden aseman parantaminen ja porukan yhdistäminen. Meitä ajaa eteenpäin usko paremmasta huomisesta. Minusta tuntuu, että me olemme se voima, joka painaa liittoa hoitamaan paremmin autoalan asioita. Monipuolista toimintaa Hiltunen on Turun Auto- ja moot- torityöväen ammattiosaston puheenjohtaja. Osastossa on yli 600 jäsentä eli se on autoalan suurimpia osastoja. Hän on myös työpaikkansa Turun VV-auton varapääluottamusmies ja varatyösuojeluvaltuutettu. Metalliliiton valtakunnallisessa nuorisotoimikunnassa hän on varapuheenjohtajana. Hän kertoo, että monet luottamustehtävät vaativat aikaa ja perheellinen joutuu monesti taiteilemaan, että ehtii kaikki hommat kunnolla hoitaa. Onneksi ammattiosastossa on kunnon rinki ympärillä. Aholan Jouko on osaston varapuheenjohtaja ja häneltä saan paljon apua. Suurella ammattiosastolla on monipuolista toimintaa. On erilaisia tapahtumia, perheretkiä, nuorisotilaisuuksia. Ja työpaikkakäynnit ovat tärkeitä. Onneksi ammattiosastossa on kunnon rinki ympärillä. Tarkoitus on että osasto tulee tutuksi jäsenille ja he tietävät millaisia ihmisiä on osaston keskeisissä tehtävissä. Me pyrimme osastossa siihen, että jäsenet saavat jotain muutakin kuin kalenterin jäsenyydestään. Ja kun osaston aktiivit ovat tuttuja, on huomattavasti helpompi tulla juttusille, kun jäsenet tarvitsevat apua. Vaikuttamiskanava myös nuorille Liiton nuorisotoimikunnan varapuheenjohtajana Hiltusta huolestuttaa nuorten vähäinen osallistuminen toimintaan. Liian vähän autoalan nuoria on mukana koko liiton nuorisotoiminnassa. Siihen toivoisi tosiaan parannusta. Metallin valtakunnallisissa nuorisotapahtumissa ei juuri ole erityisalojen edustajia käynyt. Usein näissä nuorisotapahtumissa minä olen ollut erityisaloilta ainoana mukana. Tosin olen saanut meidänkin osastossa joitakin nuoria mukaan toimintaan ja toivoisin, että heitä löytyisi lisää. Jukka-Pekka Hiltunen sanoo, että häneen voi ottaa yhteyttä, mikäli on kiinnostunut toiminnasta. Voin omasta kokemuksesta sanoa, että tältä toiminnalta saa paljon myös itselleen. Saa hyvän mielen, kun pystyy hiukan vaikuttamaan asioihin. Jos on itse kiinnostunut ja hankkii tietoa, niin suhteellisen helposti pääsee vaikuttamaan. Tässä järjestötoiminnassa ei syrjitä nuoria, naisia, eikä muita. Jos haluaa olla mukana, niin tilaisuuksia löytyy.

14 AUTOALAN VAIKUTTAJAT Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja Autosähköasentaja Jan Backman on nuoresta iästään huolimatta jo kokenut ay-vaikuttaja. Hän on Vaasan Auto- ja korjaamotyöväen ammattiosaston sihteeri. Hän on työpaikkansa Autoliike Lähdemäen työsuojeluvaltuutettu. Hänet valittiin viime liittokokousvaaleissa edustajaksi Metallityöväen liiton liittokokoukseen. Hän on työmarkkinatiedottaja, joka käy puhumassa ammattikoululaisille oppilasjäsenyydestä ja antamassa rautaisannoksen työmarkkinatietoutta. Backman on myös kansanedustajaehdokas. Hän kertoo lähteneensä ehdokkaaksi, koska yhteiskunnallinen vaikuttaminen on alkanut kiinnostaa entistä enemmän. Olen miettinyt, mistä johtuu, että työväestön etujen puolustamiseen tässä maassa ei paljonkaan panosteta. Yritän ainakin omalta osaltani tehdä jotain. Hän korostaa sitä, että eduskunnassa pitäisi enemmän näkyä työntekijöiden edustus. Yleensäkin työväestön aseman puolustaminen on aika heikoissa kantimissa. Nykyään tuntuu, ettei työn tekeminen enää kannata. Viime aikojen palkkaratkaisut ovat olleet sellaisia, että sä et pysty kohta saamaan edes peruspalveluja omalla työlläsi. Hänen mielestään esimerkiksi tästä syksyn palkankorotuksesta ei jää mitään käteen koska hinnat ja maksut tulevat nousemaan. Myös veronkorotuksia suunnitellaan. Sitten vielä jossain yhteydessä jotkut kehtaavat sanoa, että nyt tuli taas hyvä ratkaisu. Katsoo tätä miltä kannalta tahansa niin tätä ei voi pitää hyvänä. Hänen mielestään ammattiyhdistysliikkeen pitää ottaa tiukempi asenne ja todella vaatia korotuksia sekä muita sopimusparannuksia. Ei me voida aina sen mukaan mennä, jos työnantaja sanoo, ettei ole varaa nostaa palkkoja. Jos ammattiyhdistysliike sitä kysyy, niin työnantajilla ei varmasti ole koskaan varaa. Jokainen ääni on tärkeä Yksi erittäin läheinen asia on Backmanille nuorten aseman parantaminen. Koetan osaltani vaikuttaa etteivät nuoret syrjäydy, että heille löytyy työtä ja kunnon toimeentulo. Hänen mielestään yhteiskunnassa on vahvasti ilmassa sellainen suuntaus, että eriarvoisuus lisääntyy ja että hyvinvointiyhteiskunnasta ollaan luopumassa. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen on tärkeää. Siihen meidän täytyy panostaa. Kyllä eduskuntaan täytyy saada sellaisia kansanedustajia, jotka todella toimivat hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Erityisesti Jan Backman korostaa, miten tärkeää on äänestää. Usein tuntuu, ettei sillä yhdellä äänellä ole merkitystä. Olen itsekin ajatellut joskus niin. Kun pääsin metallin liittokokoukseen, niin huomasin, että kyllä se yksikin ääni merkitsee. Hän muistuttaa, että jos ei tee mitään, ei edes äänestä, niin ei ole oikeutta valittaa. Äänestäminen on kannanotto. Jos ei osallistu ja vaikuta, asiat eivät muutu. Jan Backman on Vaasan Auto- ja Korjaamotyöväen ammattiosaston sihteeri. Merja Frilander toteaa, että tylsäksi luultu järjestötoiminta voi olla mukavaa hyvässä, oman alan asioihin keskittyvässä porukassa. Tuleva aika on täynnä valintoja Jokaiselle työpaikalle tulisi valita asiantunteva luottamusmies. Ammattiosastoon valitaan toimijat ensi vuodeksi. Onko meillä mistä valita nämä vaikuttajat, kun koko ajan rivit harvenevat ja väki vanhenee. Mistä tulevina vuosina valitaan henkilöitä näihin toimiin, kun kiinnostus ammattiyhdistystoimintaa kohtaan vähenee koko ajan. Mistä nykynuoret ammentaisivat sen palon, jolla tätä työtä viedään eteenpäin, meidän kaikkien hyväksi. Tulevan vuoden keväällä valitaan 200 viisasta Arkadianmäelle. Tämä on haasteellinen vaali, jossa meidän tulevaisuus määritellään neljäksi vuodeksi eteenpäin. Jos eduskunta jatkaa tällä kokoonpanolla, mikä siellä nyt on, ei kunnian kukko laula. Äänestetään jokaisessa vaalissa eikä jäädä vain nukkumaan ja ajatella, että ei sillä kuitenkaan ole mitään merkitystä. Päinvastoin, äänestämisellä on suuri merkitys. Nyt jos koskaan jokainen ääni on tärkeä turvataksemme tulevaisuutemme niin töissä kuin tässä yhteiskunnassa. Nykyisellä menolla meille ei ole luvassa mitään ruusuista tulevaisuutta, ei nuorille eikä vanhemmille. Ja vuonna 2012 on jokaisen metallin aktiivin ajatuksissa, miten saadaan edustajat liittokokousvaaleihin. Toiminta voi olla myös iloista Nuoret ja vähän vanhemmatkin, menkää mukaan ammattiyhdistystoimintaan. Jos ette tiedä mistä aloittaa, työpaikkanne luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu auttaa ja työkaverilta voi myös kysyä. Itse olen ammattiosaston toiminnassa mukana ja Autoalan Vaikuttajissa. Alku oli hankalaa, mutta jokainen kerta toiminnassa tuo lisää tietoa ja varmuutta. Älkää jättäkö tätä tilaisuutta käyttämättä, vaikuttakaa! Autoalan Vaikuttajien toiminta ei ole kuolemanvakavaa, vaan välillä jopa hulvattoman hauskaa. Ja tähän jää koukkuun. Tässä toiminnassa tapaa vaikuttajia ympäri Suomen ja voi vaihdella mielipiteitä sekä kokemuksia. Tehdään työtä koko sydämellä kaikkien puolesta. Jostain sen ajan aina ottaa, että mukaan pääsee. Siis, lyhyesti; vaikuttakaa omaan tulevaisuutenne. Kaikki toiminta on kättenne ulottuvilla, ottakaa koppi! Merja Frilander

15 AUTOALAN VAIKUTTAJAT Parannukset luottamushenkilöstön turvaan välttämättömiä Pääluottamusmiesten, varaluottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja varatyösuojeluvaltuutettujen sekä kaikkien vastaavien luottamushenkilöiden suojaa sekä jälkisuojaa on parannettava ja pidennettävä huomattavasti. Syynä heidän työsuhteidensa päättämiseen on sen liian helppo ja halpa purkaminen. He myös joutuvat monesti lomautetuksi ensimmäisinä varoitukseksi muille sen jälkeen kun luottamustehtävä on päättynyt. Entistä enemmän on pyrkimystä paikalliseen sopimiseen. Se ei ole mitenkään mahdollista ilman huomattavasti parempaa suojaa luottamustehtävissä toimiville. Myös rajoitettu lakkooikeus pitäisi ottaa käyttöön paikallisista sopimuksista sovittaessa. Voitaisiin myös perustaa rahasto, josta maksettaisiin korvausta henkilölle, jonka työsuhde on purettu hänen luottamustoimessa ollessaan tai tietyn ajan kuluessa sen jälkeen, mikäli hän ei työllisty uudestaan. Nykyiset jälkisuojat ovat aivan liian lyhyitä. Pitäisi tietysti myös jotenkin valvoa, ettei härskisti yritettäisi saada potkuja, koska elanto olisi turvattu. Rahastoa voitaisiin kartuttaa vaikkapa samoilla periaatteilla kuin on palautusta ammattiosastoille eli prosenttipohjaisena. Rahaston voisi perustaa joko SAK tai sitten jokainen ammattiliitto erikseen. Pitäisi ottaa myös harkintaan, miten voitaisiin auttaa sellaista luottamushenkilöä, joka joutuu vaihtamaan ammattia pienempipalkkaiseen tai osaaikatyöhön, koska ei saa enää oman alansa töitä. - Luottamushenkilön aseman ja turvan parannuksen jälkeen olisi varmasti nykyistä helpompaa löytää halukkaita toimijoita luottamustehtäviin, toteaa Juhani Jara. On myös valitettavan paljon niitä luottamustehtävissä olleita, jotka ovat niin sanotulla Murikan kurssitarjonta 2011 Autoalan omat kurssit: Autoalan täydennyskurssi- palkkaustekniikka (3pv) Autoalan työsuojelun peruskurssi (5pv) Kurssit missä autoala mukana: Luottamusmiesten peruskurssit (5 pv) sekä (muksu kurssi) Kolmen kuukauden kurssi (3kk) Työsuojelun peruskurssi (5pv) Yritystalous (3 pv) Edunvalvojan neuvottelutaito (5pv) Järjestökurssit: Opintosihteerinkurssi (3pv) Jäsenhuollon kurssi (3pv) Ammattiosaston johtaminen (5pv) Kokoustoiminta ja neuvottelutaito (5pv) Seminaarit: Naisten seminaari (2pv) Tasa-arvoseminaari (2pv) Autoalan edustajisto+johtoryhmä työnantajien mustalla listalla. He eivät tule koskaan saamaan töitä. Ammattiliittojen pitäisi tämäkin vääryys jotenkin ja jollakin rahalla hoitaa. Kaikilla ammatillisilla keskusjärjestöillä, ammattiliitoilla ja ammattiosastoilla on tulevaisuudessa vaarana, että niiden toiminnalta putoaa pohja pois, ellei järjestelmiä saada korjatuksi. Luottamushenkilön aseman ja turvan parannuksen jälkeen olisi varmasti nykyistä helpompaa löytää halukkaita toimijoita luottamustehtäviin. Toinen ilmiö taas on se, että tällä hetkellä on valitettavasti olemassa myös huomattava määrä toimijoita, joilla ei ole lainkaan halua hoitaa tehtäviään. Ainoa syy ottaa tehtävä vastaan on kahden vuoden suoja. Eihän siitä irtisanota, jos ei tee mitään luottamustehtävänsä hoitamiseksi. Jo nyt on tiedossa ainakin metallialalla työnantajia, joiden asenne luottamusmiehiin on todella erikoinen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen valittu luottamusmies on sanottu irti ja maksettu sakot sekä oikeudenkäynti- ja muut kulut. Ei tätä kovin montaa kertaa tarvitse tapahtua, kun ei enää löydy halukkaita henkilöitä luottamusmiehen tehtäviä hoitamaan. Tämä tosiasia heikentää varmasti koko ay-liikkeen toimintaa ja rapauttaa vaarallisesti työpaikoilla tehtävää konkreettista edunvalvontatyötä, joka on ayliikkeen perustehtävä. Juhani Jara Tampereen Autokorjaamotyöväen Ammattiosasto 80:n sihteeri

16 AUTOALAN VAIKUTTAJAT Hallitus syö palkankorotukset OVATKO BONUKSESI TURVASSA? Juhlavuotemme kunniaksi suunnittelimme ammattiliittojen jäsenille ainutlaatuisen autovakuutuksen - Liittokaskon. Liittokaskomme bonukset eivät putoa vahingon sattuessa, kuten perinteisissä autovakuutuksissa. Bonusturva syntyy, kunhan olet ajanut kolme vuotta Liittokaskolla vakuutettuna ilman törttöilyä. Eikä tässä vielä kaikki. Kattavassa kaskossamme on sisäänrakennettuna muitakin etuja, joita saisit muualta korkeintaan lisähinnalla. Turvan Liittokaskossa on vakiona laaja sijaisauto-, ulkomaan vastuu-, lunastusetu-, lasi- sekä eläintörmäys- ja luonnonilmiövakuutus. Lisäksi uuteen Liittokaskoon on mahdollista saada lähtöbonusta heti kättelyssä jopa 70 %. Hanki nyt parasta autollesi ja pyydä tarjous Liittokaskosta. Olemme lähellä sinua toimipaikoissamme ja netissä. Liittokasko: yksityiskäyttöisille, enintään 15 v. vanhoille henkilö- ja pakettiautoille. TURVA ON LIITON JÄSENTEN ASIALLA Hymyile, olet Turvassa P A L V E L U N U M E R O W W W. T U R V A. F I Olemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. Keskitymme erityisesti liittojen vakuuttamiseen, joten liittosi jäsenenä saat meiltä huomattavia etuja. 160x250_Metallin_Autoalanvikuttajien_lehti_4v_liittokasko_11_2010.indd :55:31 Auttaa voi jos on tahtoa Tänä vuonna reilusti yli miljoonan suomalaisen ostovoima laski. Kunnallis-, kiinteistö- ja arvonlisäverojen korottaminen tarkoitti sitä, että työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden tulotaso jäi miinusmerkkiseksi. Ensi vuonna myös duunarin ostovoima laskee. Helsinki ja monet Uudenmaan kunnat joutuvat nostamaan kunnallisveroa. Jo nyt ylikorkeat asumiskustannukset kohoavat entisestään, kun hallitus rokottaa energiaverotuksen korotuksella. Energiaverotusta mainostetaan vihreänä verouudistuksena, mutta tosiasiassa hallitus paikkaa sillä kela-maksun poistoa. Kun valtiovarainministeri Jyrki Katainen esitteli puolitoista vuotta sitten miljardin euron kultaista kädenojennustaan suuryrityksille, hän lupasi, etteivät tavalliset ihmiset joudu maksumiehiksi. Nyt Kataisen nenä kasvaa ja korvat heiluvat. Kela-maksun poisto maksatetaan lämmityskustannusten nousulla. Ensi talvesta ennustetaan vielä viime talveakin kylmempää. Tämä lisää laskua entisestään. Myös verouudistuksen vihreys on bluffia. Kaukolämmössä maakaasun korvaaminen vielä saastuttavammalla kivihiilellä ei täytä ympäristöveron kriteereitä. Ja samaan aikaan turpeen suosimista jatketaan. Silti vihreät hyrisevät tyytyväisinä. Hallitus pukee kauniiden sanojensa taakse kovan veropolitiikkansa, jossa halutaan luopua progressiivisesta verotuksesta ja siirtyä kohti tasaveroa. Välttämättömyyksien hintoja korotetaan. Kun asumisen, ruuan, lääkkeiden ja vaatteiden hinta nousee, maksaa tavallinen duunari suhteessa enemmän veroa kuin isotuloiset. Sen sijaan miljoonien pääomatuloja tai suuria osinkotuloja saavien alhaiseen verotukseen ei haluta koskea. Miljoonatuloista maksetaan pienempää veroa kuin tavallinen keskituloinen metalliduunari maksaa palkastaan. Hallitus syö jo etukäteen duunarien pienet palkankorotukset. Kokoomus on unohtanut Sari Sairaanhoitajan ja Olli Opettajan. Mikko Metallimiehelle mitään ei edes luvattu ja siksi häntä voi rokottaa vielä kovemmin. Duunarilla riittää kyllä ystäviä puheissa. Kokoomus julistautui työväenpuolueeksi ja viimeksi perussuomalaiset ilmoitti olevansa todellinen työväenpuolue. Teot puhuvat toista. Kokoomus haluaa jatkaa suurpääomaa suosivaa politiikkaa ja perussuomalaiset ovat ilmoittautuneet innolla mukaan tukemaan tätä politiikkaa seuraavaan hallitukseen. Mustan ministeriauton takapenkin kutsu tuntuu olevan liian houkutteleva. Siksi tarvitaan muutos politiikassa. Vasemmisto tarjoaa aidon vaihtoehdon nykyiselle politiikalle. Vasemmisto ja ayliike ovat duunarin puolella todellisissa teoissa. Paavo Arhinmäki Vasemmistoliiton puheenjohtaja kansanedustaja Helsinki Merja Frilander muistuttaa, että joulun lähestyessä jokainen voisi etsiä tavan miten auttaa heikommassa asemassa olevia. Joulu kolkuttelee ovella, ainakin kauppakeskuksissa. Muistetaan tänä vuonna niitä kaikkein heikommassa asemassa olevia, me, joiden kotona vallitsee kaaos tavaroista. Viime vuonna oli eräissä Vantaan seurakunnissa lista, jossa oli konkreettisesti toiveet miten voi auttaa, esim. talvikengät tytölle, luistimet pojalle jne. Varmasti jokaisella on jokin kanava miten voi auttaa jos on vain tahtoa. Tehdään iloinen joulu vähällä vaivalla jollekin tytölle tai pojalle. Jo meidän aate velvoittaa siihen! Rauhallista Joulua kaikille! Merja Frilander Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

17 AUTOALAN VAIKUTTAJAT Älä leiki lääkäriä Ari Eriksson on Kemin Autokorjaamotyöntekijäin ammattiosaston puheenjohtaja. Vaikuttajien toiminnalla hyviä tuloksia Ari Eriksson on mukana Autoalan Vaikuttajissa, koska siinä pystyy vaikuttamaan oman alan asioihin. Ja minusta on mukava tehdä asioita mukavien ihmisten kanssa, hän lisää. Hänen mielestään Autoalan vaikuttajat on tehnyt todella tärkeää työtä palkka- ja työehtojen parantamiseksi. Esimerkiksi autoalan palkkarakenne, mikä tuli voimaan vuonna 2000, kohensi merkittävästi autoalan työntekijöiden asemaa. Itse olin siinä työryhmässä koko ajan ja tuntui mukavalta, kun se työ palkittiin. Samanlaista potkua autoalan edunvalvontaan pitäisi Erikssonin mielestä saada aikaiseksi myös tällä hetkellä. Nimenomaan varaosaja toimistohenkilöstön osalle pitäisi saada vastaavanlainen palkkarakenne, joka parantaisi heidän tilannettaan. Asiaa on kyllä valmisteltu, mutta uutta rakennetta ei ole saatu vielä koekäyttöön. Osastot yhteen Ari Eriksson on Kemin Autokorjaamotyöntekijäin ammattiosaston puheenjohtaja. Hän on toiminut siinä tehtävässä 90-luvun alkupuolelta saakka. Varsin pitkään hän on ollut myös työpaikkansa Auto Aho Oy:n pääluottamusmies. Kun aloitin ay-toiminnan, niin tuli kaikki virat samalla kertaa, Eriksson naurahtaa. Kemin Autokorjaamotyöväen ammattiosasto tekee Erikssonin mukaan paljon yhteistyötä paikallisen auto- ja konealan osaston (entisen AKUosaston) kanssa. Meillä on aika pitkälti samankaltaiset näkemykset alan asioiden hoidosta ja koemme, että yhteistyöllä pystymme vahvemmin niitä asioita ajamaan. Hänen mielestään olisikin tärkeä yhdistää näiden kahden osaston voimat. Minusta tuntuu, osastojen yhteen liittyminen on vain ajan kysymys. Hyvä työllisyystilanne Hän kertoo, että alan työllisyystilanne Kemissä on tällä hetkellä hyvä. Varsinkin raskaan kaluston asentajista on puutetta. Ei meinaa löytyä riittävästi osaavia työntekijöitä ja ammattikoulusta valmistuneet työllistyvät hyvin. Alan järjestäytymisaste Ke missä on Erikssonin mukaan suhteellisen hyvä. On kuitenkin pieniä työpaikkoja, joissa ihminen tekee meidän alan töitä, mutta ei ole järjestäytynyt tai on järjestäytynyt jollekin muulle alalle. Silloin asioiden hoito ei suju kunnolla. Nämä yksittäiset ihmiset koetamme saada osaston jäsenyyteen. Voiko sinun työpaikallasi olla sairauden vuoksi pois omalla ilmoituksella? Yksi, kaksi tai jopa kolmekin päivää? Hyvä, jos olette näin sopineet. Siihen kannustaa Sosiaali- ja terveysministeriökin, terveydenhuollosta puhumattakaan. Ei ole järkeä siinä, että flunssaiset aikuisten ihmiset lähtevät terveyskeskuksen päivystykseen jonottamaan lääkärintodistusta. Kaikissa paikoissa sitä ei enää edes saa. Aikuinen tietää, että flunssa menee ohitse muutaman päivän levolla, ja sitten on taas työkunnossa. Monilla työpaikoilla on sovittu sairauspoissaolojen hallintamallista ja työkyvyn varhaisesta tukemisesta työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kesken. Tähän kannustaa nyt sairausvakuutuslain muutoskin, sillä vuoden 2011 alusta työnantaja saa KELAlta palautusta työterveyshuollon kustannuksista 60 prosenttia vain, jos työpaikalla on käytössä jonkinlainen sairauspoissaolojen hallintamalli. Siinä samassa on usein sitten sovittu omasta ilmoituksesta lyhytaikaisissa sairauspoissaoloissa. Malleissa on sovittu esimerkiksi, että kun on oltu pois sairauden vuoksi tietty määrä päiviä, pitää keskustella esimiehen kanssa. Usein keskustelu käydään Työsuojelutoimitsija Marjut Lumijärvi. valmiiksi tehdyn lomakkeen pohjalta. Jos poissalot ja vaikeudet työssä johtuvat työstä, on niistä tietysti hyvä puhua esimiehen kanssa. Ja vaatia, että muutoksia tehdään parempien työolosuhteiden saavuttamiseksi, apuvälineiden hankkimiseksi tms. Jos lomakkeessa kysytään terveydellisiä tietoja, ja työssä selviytymisen vaikeudet johtuvat sairaudesta, kannattaa keskustelu käydä vaikka kolmikantaisena työterveydenhuollossa. Monilla työpaikoilla tarjotaan nykyään työntekijän poissaoloilmoitukseksi paperia, jossa tämä ruksaa lomakkeeseen mikä oli poissalon syy virallisen tautiluokituksen koodeilla: olkakipu M75.0, flunssa J06 tai vaikka vatsatauti R11. Tämä ei käy laatuun. Diagnoosin saa tehdä vain terveydenhuollon ammattilainen, tässä tapauksessa lääkäri. Suullisen ilmoituksen pitää riittää esimiehelle. Jos paperille merkitään jotakin, on se sitten vain päivät ja esimerkiksi flunssa ilman mitään diagnoosikoodia. Älä siis leiki lääkäriä. Marjut Lumijärvi Metalliliiton työsuojelutoimitsija

18 AUTOALAN VAIKUTTAJAT Auto- ja konealojen palkkaratkaisu 2010 KORJAAMOTYÖTEKIJÖIDEN RATKAISU Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan alkaen 1,0% verran. Samalla korotetaan myös alan palkkataulukoita sekä puolitetaan 1. ja 2. kalleusluokkien eroa niin että 2. kalleusluokkaan taulukoita nostetaan noin 1,2%. Ratkaisussa otettiin uusi elementti eli JAKOERÄ! Jakoerän tarkoitus on saada pääluottamusmies sekä työnantaja keskustelemaan talon asioista enenemän. Jakoerän suuruus on 0,4% ja siitä PITI neuvotella mennessä tai se annetaan kaikille yleiskorotuksena eli silloin käytetään 1.10 korotuksessa 1,4% Tällä kierroksella pääsimme viimein pitkänajan tavoitteeseemme sillä nyt alan töitä ei voi tehdä alle 10 /h sillä meidän alin taulukko näyttää nyt 10,02 (PKL 2 Tvr 1 heko 5% ) tosin oppilas/nuoret työntekijät jäävät vielä alle 10 /h! PKL 1 tvr 1 tvr 2 tvr 3 tvr 4 tvr 5 tvr 6 HKO % 9,67 10,25 10,87 11,52 12,21 13,07 TKP 10,16 10,77 11,41 12,10 12,82 13, ,64 11,28 11,95 12,67 13,43 14, ,12 11,79 12,50 13,25 14,04 15, ,61 12,30 13,04 13,82 14,65 15, ,09 12,82 13,59 14,40 15,26 16, ,57 13,33 14,13 14,98 15,87 16,99 30 PKL 2 tvr 1 tvr 2 tvr 3 tvr 4 tvr 5 tvr 6 HKO % 9,54 10,11 10,72 11,36 12,04 12,89 TKP 10,02 10,62 11,26 11,93 12,65 13, ,49 11,12 11,79 12,50 13,25 14, ,97 11,63 12,33 13,07 13,85 14, ,45 12,13 12,86 13,63 14,45 15, ,93 12,64 13,40 14,20 15,06 16, ,40 13,15 13,93 14,77 15,66 16,75 30 Oppilaspalkat Nuoret työntekijät Vuorolisät PKL I /t PKL II /t 1. oppivuosi 8,55 8,43 2. oppivuosi 9,10 8,97 3. oppivuosi 9,67 9,54 4. oppivuosi 10,25 10,11 PKL I /t PKL II /t 1. työvuosi 8,04 7,93 2. työvuosi 8,55 8,43 iltavuorolisä/iltalisä yövuorolisä ulkotyölisä 1,11 /t 2,04 /t 0,54 /t Tällä sopimuskaudella korotetaan palkoja vielä 0,6% Työehtosopimusneuvottelukunnan jäsen Raimo Riima. TOIMIHENKILÖIDEN RATKAISU (konttori, varaosat, automyynti) Henkilökohtaisia kuukausipalkkoja korotetaan alkaen 1,0% verran. Provisiopalkkaisten auto- ja konemyyjien kiinteää palkanosaa korotetaan 27 /kk Samalla tulevat uudet palkkataulukot voimaan ja jos ei yleiskorotus täyttä uutta palkkataulukkoa, niin palkka nostetaan uuteen palkkataulukon näyttämään summan. Myös toimihenkilöiden sopimukseen tuli JAKOERÄ, joka neuvotelaan samalla lailla kun korjaamon sopimuksessa paitsi provisiopalkkaisten autoja konemyyjien palkkaa nostetaan vielä 20 eli ne saavat yhteensä 47 /kk lisää jos ei pääluottamusmies/työnantaja ole pääse muuhun sopimukseen. Myös toimihenkilöiden kalleusluokkien 1. ja 2. ero puolitetaan samoin vuorolisiin sekä luottamushenkilöiden korvauksiin tuli pienet korotukset. Toimihenkilöiden palkkoja korotetaan myös ,6%

19 AUTOALAN VAIKUTTAJAT Auto- ja konekaupan alan vähimmäiskuukausipalkat syksyn 2010 palkkaratkaisussa Varaosa-, varasto- ja palvelutyöntekijöiden vähimmäiskuukausipalkat vaativuusryhmissä kalleusluokittain: Konttoritoimihenkilöiden vähimmäiskuukausipalkat vaativuusryhmissä kalleusluokittain: PKL 0 I II III IV V 1. VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA PKL 0 I II III IV V 1. VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA PKL 1 I II III IV V PKL 1 I II III IV V 1. VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA PKL 2 I II III IV V 1. VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA PKL 2 I II III IV V 1. VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA VUOTENA Vuorolisät iltavuorolisä/iltalisä 1,11 /t yövuorolisä 2,04 /t ulkotyölisä 0,54 /t Muista tarkistaa PALKKANAUHASTA että olet saanut vähintään sovitut korotukset! Jos, sovittuja korotuksia ei ole tullut, niin kysy työpaikkasi pääluottamusmieltä miksei ole tullut korotuksia tai jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä niin ota yhteyttä alan työehtotoimitsijaan Matti Rantaseen puh tai matti.rantanen@metalliliitto.fi. Lisätietoa autoalan sopimuksesta saat Metallin kotisivuilta www. metalliliitto.fi ja siellä kun menet kohtaan edunvalvonta, niin pääset likaaman työehtosopimukset ja siitä valitset auto-ja konealat niin voit lukea liiton tiedotteen missä on myös paljon lisä tietoa mm laskenta kaavoja meidän sopimukseen. Raimo Riima TES-neuvottelukunnan jäsen Mikäli sopimusasioissa on epäselvyyksiä voit ottaa yhteyttä alan työehtosihteeriin Matti Rantaseen.

20 AUTOALAN VAIKUTTAJAT Sivun kuvat Aulis Torkkeli Repovesi hurmasi retkeilijät Kotkan Auto- ja konealan ammattiosasto 301 järjesti jäsenistölleen retkeilypäivät Repoveden kansallispuistoon syyskuussa. Päivä oli onnistunut. Kerrankin osaston tilaisuudessa oli uusia kasvoja, kertoi ammattiosaston puheenjohtaja Aulis Torkkeli. Päivän aikana paikalla olleet ammattiosaston jäsenet patikoivat Repoveden jylhissä maisemissa ja risteilivät puistoon kuuluvalla Vuohijärvellä. Tästä tehdään perinne, sanoi Torkkeli. Meillä pitää olla toimintaa, joka yhdistää jäseniä. Siellä tulee tietysti puhuttua myös edunvalvonta-asioista ja työpaikkojen tilanteesta. Erittäin tärkeää on myös se että jäsenet tutustuvat toisiinsa. Repoveden kansallispuisto Repoveden kansallispuisto ja siihen liittyvä Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualue (14 km²) on metsien ja kymmenien järvien muodostama karu, salomainen alue. Repovedellä on pitkät perinteet yhtenä Etelä-Suomen suosituimpana retkeilykohteena. Repoveden luonnon rauhassa voit rentoutua mieliharrastuksesi parissa, marjastuksesta lumikenkäkävelyyn tai vaikka geologiasta uittohistoriaan. Alueen nähtävyyksiä ovat mm. alueen useat korkeat mäet kuten Olhavanvuori, Mustalamminvuori, Katajavuori ja Haukilamminvuori sekä Lapinsalmen riippusilta ja Kuutinlahti uittorakenteineen.