Tekninen lautakunta Laukaan vesihuoltolaitoksen yhtiöittäminen 322/ /2015. Tekninen lautakunta 31

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Laukaan vesihuoltolaitoksen yhtiöittäminen 322/ /2015 Tekninen lautakunta 31 Valmistelija: talousjohtaja Lasse Leppä, puh Vuoden 2015 talousarviossa on päätetty vesilaitoksen toimintamallin ja organisaatiomuodon selvityksestä. Selvitys on osa kunnan ta louden tasapainottamisohjelmaa. Selvitystä varten Inspira Oy:ltä on tilat tu vesihuoltolaitoksen arvonmääritys ja or ga ni saa tio muo to sel vi tysra port ti. Raportti esiteltiin kunnanhallituksen, teknisen lautakunnan ja henkilöstön edustajien yhteisessä vesihuoltolaitosseminaarissa ja se on toiminut apuna vesihuoltolaitoksen tulevaa toi minta mal lia suunniteltaessa. Vesihuoltolaitoksen henkilöstölle on jär jestet ty yhteistoimintalain 5 mukainen neuvottelu toimintamallin uu dista mi ses ta ja Asiaa on käsitelty useaan ot teeseen myös kunnan yhteistyöryhmässä syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana sekä teknisen osaston työpaikkapalavereissa. Vesihuoltolaitoksen toiminnan järjestäminen kuuluu kunnan pe rusteh tä viin. Vesihuoltolaitoksen talous ja toiminta on järjestetty tähän as ti erillisenä taseyksikkönä ja sen toiminta on rahoitettu ve si mak sutu loil la. Vesihuoltolaki määrää, että vesimaksujen on oltava riittävän suu ret kattaakseen toiminnasta aiheutuvat kulut. Tämän lisäksi maksuis sa pitää olla varaa poistojen kattamiseen. Nykyisenlaisessa ta seyk sik kö mal lis sa etuna on kunnan eri toimintojen mm. kaa voi tuk sen, suunnittelun ja yhdyskuntatekniikan rakentamisen sijoittuminen samaan organisaatioon, jolloin niiden välinen vuorovaikutus on su juvaa. Yhdyskuntatekniikan rakentamisen yhteydessä rakennetaan saman ai kai ses ti tiet ja vesihuolto, joten rakentamisyksikön si joit tu minen kuntaan on jatkossakin perusteltua. Vesihuoltolaitos lunastaa ver kos tot itselleen niiden valmistumisen jälkeen. Inspira Oy:n tekemässä organisaatiomuotoselvityksessä on listattu ny kyi sen toimintatavan, kunnallisen liikelaitoksen, osakeyhtiön ja seu dul li sen yhteistyön vahvuuksia ja heikkouksia. Verrattaessa nykyis tä kirjanpidollisesti eriytettyä toimintamallia kunnalliseen lii ke laitok seen toimintamallin muutoksella saataisiin vain vähän uudistuksia käy tän nön toimintaan, sillä kunnallinen liikelaitos on juridinen ja talou del li nen osa peruskuntaa. Yhtiöittämällä vesihuoltolaitos ta voi tellaan toiminnan kehittämistä siten, että kuntalaisille voidaan tu le vaisuu des sa kin toimittaa huoltovarmasti laadukas vesi koh tuu hin tai sesti. Yhtiöittämisratkaisulla tavoiteltavia hyötyjä nykymalliin verrattuna ovat:

2 1. selkeämpi vesihuollon omaisuuden eriytys 2. toiminnan aito kustannustason määritettävyys ja kus tan nus vastaa va hinnoittelu 3. oman tulostavoitteellisen yksikön perustaminen 4. vesihuoltolaitoksen käyttö- ja investointikulujen eriyttäminen kun nan tilinpäätöksestä 5. joustavampi päätöksenteko ja liikkeenjohto ve si huol to lai tos toimin nas sa 6. nopeampi reagointimahdollisuus tuotannollisiin muu tos tar peisiin 7. ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden turvaaminen. Lisäksi järjestelyllä tavoitellaan kuntalaisten kunnallisverojen ja ve simak su jen nousupaineiden hillitsemistä. Vesihuoltolaitoksen käyt tömak su jen ja perusmaksujen vuotuiset korotukset ovat olleet noin 5 pro sent tia/vuo si vuosien aikana. Huomionarvoista on myös se, että osakeyhtiömuotoinen vesihuoltotoiminta on olen naises ti yleistynyt ja uusi vesihuoltolainsäädännön tavoitteena on lisätä ve si huol to toi min to jen autonomiaa. Kuitenkin perustettava yhtiö toimii Lau kaan kunnan ohjauksessa 100 -prosenttisesti kunnan omis ta mana tytäryhtiönä. Kunnan nimeämä yhtiön hallitus tekee keskeiset pää tök set liittyen veden hinnoitteluun sekä yhtiön toimintaan ja ta louteen. Perustettavalle yhtiölle siirrettävä omaisuus käsittää kaiken ve si huolto lai tok sen taseessa olevan omaisuuden lukuun ottamatta hu le ve siver kos toa, joka jätetään kunnan omistukseen uudessa ve si huol tolais sa olevien tavoitteiden mukaisesti. Inspira Oy:n tekemän ar vonmää ri tyk sen mukaisesti vesihuoltolaitoksen tekninen nykykäyttöarvo on euroa, kun sen tasearvo vuoden 2014 ti lin pää tök sessä on noin 7,5 miljoonaa euroa ilman hulevesiverkostoa. Näin ollen yh tiön perustamisen ja liiketoimintakaupan yhteydessä syntyy kunnan tilinpäätökseen satunnaista tuloa noin 10,5 miljoonaa euroa, joka kirjataan kunnan kertyneet yli-/alijäämä tilille. Satunnaisen tulon mää rä täsmentyy vasta kaupan yhteydessä, kun tiedetään siirtyvän omai suu den tarkka kirjanpitoarvo kunnan taseessa. Kunta kon ser nin yli-/alijäämiin järjestely ei vaikuta, sillä kon ser ni ti lin päätök ses sä sisäiset erät eliminoidaan. Omaisuuden siirto yhtiölle toteutetaan apporttina ( euroa) se kä liiketoimintakaupalla ( euroa). Lisäksi kunta sijoittaa pe rus tet ta vaan yhtiöön osakepääomaa euroa riittävän käyttö pää oman turvaamiseksi. Yhtiölle myytävän vesihuoltoverkoston ja muun omaisuuden jäljellä oleva tekninen käyttöikä on keskimäärin 24 vuotta, joka muodostaa yhtiön avaavan taseen poistopohjan ve sihuol to ver kos ton osalta (EVL 39 ). Rakennuksissa sovellettava pois-

3 to me ne tel mä on 7 % menojäännöspoisto (EVL 34 ). Jatkossa yhtiös sä sovelletaan vesi- ja viemäriverkoston osalta 30 vuoden pois toai kaa nykyisen 8 % menojäännöspoiston sijaan verohallinnon antaman paikallisten vesi- ja viemärilaitosten verotusta kos ke van suosituksen mukaisesti. Yhtiö rahoittaa liiketoimintakaupan kunnan myöntämällä an to lai nal la, jonka velkakirja on päätösliitteenä. Rahoituksen järjestäminen kunnan myöntämällä antolainalla on perusteltua, jotta kun ta kon ser nin rahoituskustannukset voidaan pitää mahdollisimman alhaisina ja kun ta kon ser nin rahoitusta voidaan johtaa kokonaisuutena. An to lainan koroksi on määritetty markkinaperusteisesti 2,50 prosenttia, jolloin vuotuisen tuloutuksen taso yhtiöstä on euroa/vuosi. Vuon na 2014 vesihuoltolaitos tuloutti kunnalle euroa jäännös pää oman korkona ja tilikauden tuloksena ja vuoden 2015 ta lousar vios sa tuloutus on euroa. Järjestelyllä siis säilytetään nykyi sen tasoinen pääoman tuottovaade ja yhtiöittäminen ei näin ollen tuo lisäpaineita veden hinnan korotuksiin. Järjestelyllä pyritään paran ta maan vesihuoltolaitoksen taloudellisia toimintaedellytyksiä. Huo mioi ta va on, että veden hintaan merkittävästi vaikuttavia tekijöitä täl lä vuosikymmenellä ovat vuotuisen 1,0 1,5 miljoonan euron ve sihuol to ver kos ton uus- ja peruskorjausinvestointien päälle tehtävät Lie ves tuo reen ja Kirkonkylä-Vihtavuoren jätevesiviemäri-investoinnit se kä Leppäveden ja Lievestuoreen vesitornien peruskorjaukset. Näiden investointien yhteenlaskettu arvo on suuruusluokaltaan 10 miljoo naa euroa ja pelkästään niiden rahoittamiseksi veden hintaa joudu taan korottamaan prosenttia. Investointien tekeminen ja niiden vaikutus veden hintaan toteutuu riippumatta ve si huol to lai tok sen organisaatiomuodosta. Yhtiöittämisellä ei ole merkittäviä veroseuraamuksia, sillä kunta ei ole liiketoimintakaupasta verovelvollinen. Varainsiirtoveron osalta vesi- ja viemäriverkostoon kuuluvan putkiston ja niihin liittyvien lait teiden sekä rakennelmien osalta luovutuksesta ei tule suorittaa va rainsiir to ve roa, sillä ne eivät ole varainsiirtoverolain 5 :ssä tar koi tet tu ja pysyvästi kiinteistön käyttöä palvelevia rakennuksia tai ra ken nel mia vaan kiinteistön erityistä käyttöä, kunnan vesihuoltoa, palvelevia raken nel mia ja laitteita. Eräissä verohallinnon ennakkoratkaisussa erikseen mainituista vesiliiketoiminnan rakennuksista, kuten jä te ve denpuh dis ta mos ta, tulee suorittaa varainsiirtovero omaisuuden käy väs tä arvosta. Yhtiölle siirtyvän jätevedenpuhdistamon tekninen ny ky käyttö ar vo on euroa ja koko rakennuskannan (jä te ve den puh dista mo, vesitornit ja vedenottamoiden maanpäälliset ra ken nuk set) tekninen nykykäyttöarvo on noin 1,0 miljoonaa euroa. Näin ollen yhtiöl le tuleva varainsiirtoverovaikutus on verohallinnon ai kai sem pien ennakkoratkaisujen perusteella korkeintaan noin euroa (4 %), mutta todennäköisesti varainsiirtoverovaikutuksia ei ole. Ve ro hal linnol ta on pyydetty ennakkoratkaisu va rain siir to ve ro vai ku tuk sis ta,

4 omaisuuden arvonmäärityksestä ja sen sovellettavuudesta yhtiön pois to-poh ja na. Ennakkoratkaisu ei ole vielä tullut ja mikäli ve ro hallin non lausunnon seurauksena järjestelystä tulisi olennaisia ve ro seuraa muk sia, niin päätös tuodaan uudelleen käsiteltäväksi. Muita ve rovai ku tuk sia yhtiöittämisessä on se, että osakeyhtiöt suorittaa veroa ve ro tet ta vas ta tuloksestaan kulloinkin voimassa olevan yh tei sö ve rokan nan mukaisesti. Tällä hetkellä yhteisöverokanta on 20 %. Valtion ti lit tää kunnalle 36 % yhteisöveron tuotosta vuonna Perustettavan yhtiön taloushallinnon ja palkanlaskentapalvelut läh tökoh tai ses ti ulkoistetaan ulkopuoliselle palveluntarjoajalle. Siir ty mävai hees sa muut tukipalvelut, kuten ICT- ja tilapalvelut yhtiö hankkii kun nal ta erikseen tehtävien kunnan ja yhtiön välisten sopimusten mu kai ses ti. Kunnan vesihuoltolaitoksen palveluksessa oleva hen kilös tö siirtyy yhtiön palvelukseen liikkeen luovutuksen periaattein. Yhtiöittämispäätöksen yhteydessä kuntaan perustetaan konsernitili ja sen hallinnointia varten tehdään tarvittavat muutokset kunnan hallin to sään töön. Konsernitilin perustaminen tulee tarpeelliseksi, sillä ve si huol to lai tok sen yhtiöittämisen seurauksena konsernirakenne laaje nee. Konsernitili joustavoittaa kunnan omistamien ty tär yh tei sö jen lyhytaikaisen rahoituksen tarpeiden hoitamisen. Lisäksi ty tär yh tei söjen hallituksiin mahdollistetaan controllerin nimeäminen, jonka teh tävä nä on ylläpitää tytäryhteisön ja kunnan välistä tiedonkulkua. Kuntalain ja EU -valtiontukilainsäädännön näkökulmasta ve si huol tolai tos yh tiö on ns. luonnollinen monopoli. Tämä tarkoittaa sitä, että kun ta yhtiön omistajana voi myöntää yhtiölle omavelkaisia takauksia ja tarvittaessa pääomittaa yhtiötä erilaisilla rahoitusinstrumenteilla. Oheisliitteinä on Inspira Oy:n selvitysraportti sekä taulukko yh tiöit tämi sen vaikutuksista vesihuoltolaitoksen ja kunnan talouteen. Pää tösliit tei nä on yhtiöjärjestys, periaatteet henkilöstön siirrosta ja vel ka kirja. Esityslistan oheisaineistona Inspira Oy:n selvitysraportti, taulukko yhtiöit tä mi sen vaikutuksista vesihuoltolaitoksen ja kunnan talouteen sekä yhtiöjärjestys, periaatteet henkilöstön siirrosta ja velkakirja. Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus esit tää valtuustolle, että 1. Laukaan kunta perustaa Laukaan Vesihuolto Oy nimisen osa ke yh tiön ja hyväksyy perustettavalle yhtiölle liitteenä olevan yhtiöjärjestyksen

5 2. kunta siirtää vesihuoltolaitoksen sopimukset ja sitoumukset pe rus tet ta val le Laukaan Vesihuolto Oy:lle alkaen 3. kunta siirtää viisi vesi- ja viemärilaitoksen hoitajaa ja kaksi toi mis to sih tee riä yhtiön palvelukseen alkaen liikkeen luovutuksen periaattein. Henkilöstön siirrosta on laa dittu liitteenä oleva erillinen periaateohjelma, jota noudatetaan siir ron yhteydessä. Yhtiön toimitusjohtajana toimii oman tehtä vän sä ohella tekninen johtaja Janne Laiho ja käyt tö pääl likkö nä yhdyskuntatekniikan päällikkö Jari Oksman kunnan ja yh tiön välillä tehtävän sopimuksen mukaisesti. 4. yhdyskuntatekniikan rakentamisyksikkö jää edelleen kunnan toi min nak si. Yhtiö tilaa vesihuoltoverkostojen ra ken ta mis palve lut kunnalta, jolloin yhdyskuntatekniikan ja vesihuoltoverkoston rakentamista pystytään toteuttamaan yhtä ai kai ses ti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. 5. kunta sijoittaa yhtiön omaksi pääomaksi euroa, jos ta apporttiomaisuutena (svop) euroa ve si huolto lai tok sen rakennuksia, pumppaamoita, vedenottamoita ja muu ta käyttöomaisuutta sekä euroa osakepääomaa ra ha na. 6. vuoden 2015 talousarvion investointiohjelmaan kun nan hal lituk seen kohtaan lisätään euroa osakkeiden mer kintää varten, vastaava määrä lainakannan lisäykseksi ja sa tunnai sek si tuloksi tuloslaskelmaan 10,5 miljoonaa euroa. 7. kunta myy liiketoimintakaupalla perustettavalle yh tiöl le euron arvoisen kunnan omistaman ve sihuol to ver kos ton ja osuudet muihin verkostoihin 8. liiketoimintakaupan rahoittamiseksi kunta myöntää yhtiölle euron antolainan päätösliitteenä olevan vel ka kirjan mukaisesti. Kunnanvaltuusto valtuuttaa kun nan hal li tuksen tekemään velkakirjan mukaisiin lainaehtoihin muutoksia 9. kunta perustaa konsernitilin, johon ensivaiheessa liittyy Laukaan Vesihuolto Oy sekä Laukaan Kehitysyhtiö Oy 10. lyhytaikaisen rahoituksen hoitamiseksi konsernitililimiitin enim mäis mää räk si määritetään 5,0 miljoonaa euroa 11. hallintosääntöön kohtaan 2 kunnanvaltuuston ratkaisuvalta li sä tään määräys: päättää konsernitililimiitin enim mäis määräs tä 12. hallintosäännön kohtaan 3 kunnanhallituksen ratkaisuvalta

6 li sä tään määräys: päättää sisäisen pankin ohjeista 13. hallintosäännön kohtaan 11 talousjohtajan toimivalta li sätään määräys: päättää yksittäisen konsernitililimiitin myön tämi ses tä kunnanvaltuuston hyväksymän konsernitililimiitin enim mäis mää rän puitteissa sisäisen pankin ohjeiden mu kaises ti. 14. hallintosäännön kohtaan 11 kunnanjohtajan toimivalta li sätään määräys: Kunnanjohtaja voi nimetä tytäryhteisöön control le rin, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus yhteisön hal li tuk sessa tai vastaavassa toimielimessä. 15 Laukaan kunta omistaa yhtiön osakkeista 100 %, joten se on kun ta kon ser niin kuuluva tytäryhteisö. Hallintosäännön mu kaises ti tytäryhteisöjen myynnistä, lakkauttamisesta tai pe rus tami ses ta päättää kunnanvaltuusto. Päätös Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Lisätiedot: tekninen johtaja Janne Laiho, puh