Päätös. Nro 31/2010/1 Dnro ESAVI/509/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Päätös Etelä-Suomi Nro 31/2010/1 Dnro ESAVI/509/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 58 :n mukainen hakemus, joka koskee Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnalle myönnetyn ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2 lupamääräyksen 16 muuttamista sellaisena kuin se on annetulla päätöksellä nro 66/2009/2 muutettuna. HAKIJA Neste Oil Oyj Öljynjalostus PL PORVOO LAITOS JA SEN SIJAINTI Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamo, voimalaitos ja satama sijaitsevat Porvoon kaupungin Kilpilahden kylässä Neste Oil Oyj:n omistamalla kiinteistöllä Sköldvik kiinteistötunnus Jalostamoalue sijoittuu Suomenlahden rannikolle, lähelle Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan välistä rajaa, noin 17 kilometriä Porvoon keskustasta lounaaseen. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Etelä-Suomen aluehallintovirastoon HAKEMUKSEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 58 Neste Oil Oyj:n Kilpilahden toiminnot ovat ympäristöluvanvaraisia ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 3 b), 4 c), 5 a), 12 a) ja 12 e) perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 58 :n perusteella ympäristöluvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelee ympäristöluvan myöntänyt lupaviranomainen. Ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 4 a) mukaisesti öljynjalostamon ympäristölupaasian ratkaisee aluehallintovirasto. MUUTETTAVA PÄÄTÖS Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan nro 29/2006/2 Neste Oil Oyj:n Porvoon öljynjalostamon, voimalaitoksen ja sataman toiminnoille. Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen nro 08/0401/1 edellä mainitusta Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä tehdyistä valituksista. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen taltionumero 1884 Neste Oil Oyj:n edellä mainitusta Vaasan hallintooikeuden päätöksestä tekemästä valituksesta. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään kumonnut edellä mainitut Vaasan hallinto-oikeuden ja Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätökset lupamääräyksen 4 osalta ja palauttanut lupa-asian tältä osin Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 66/2009/2 muuttanut Neste Oil Oyj:n hakemuksesta em. ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2, lupamääräyksen 16 kuulumaan seuraavasti: "16. Jalostamon satamassa tulee ottaa käyttöön laivojen lastauksen syrjäytyskaasuina syntyvien haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen talteenotto- tai hävitysjärjestelmä mennessä. Talteenotto- tai hävitysjärjestelmän tulee kattaa kevyiden ja keskitisleiden lastaus. Kevyistä ja keskitisleistä haihtuvien kaasumaisten yhdisteiden keskimääräinen tuntipitoisuus talteenottojärjestelmän tai muun haihtuvien kaasumaisten yhdisteiden käsittelyyn tarkoitetun teknisen laitteiston poistokaasussa saa alkaen olla enintään 35 g/m 3 (n) määritettynä siten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/63/EY edellytetään." Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on perustellut lupamääräyksen muuttamista koskevaa päätöstään, jolla on jatkettu ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2, lupamääräyksen 16 määräaikoja ( ja ) kahdella vuodella, muun muassa seuraavasti: Alun perin vuonna 1996 tehdyn ja vuonna 2002 täydennetyn selvityksen mukaan sataman lastauskaasujen käsittelyjärjestelmäksi suunniteltiin sataman lastauskaasujen talteenottoa johtamalla ne ensin kalliosäiliöryhmien

3 yhdistettyyn kaasutilaan ja sieltä edelleen jalostamon polttokaasuverkkoon ja sitä kautta energiahyötykäyttöön. Käsittelyjärjestelmän kustannuksiksi arvioitiin tuolloin noin 12 miljoonaa euroa. Ympäristölupapäätöksen antamisen jälkeen Neste Oil Oyj käynnisti vuonna 2008 sataman lastauskaasujen käsittelyjärjestelmän yksityiskohtaisen suunnittelu- ja valmistelutyön. Tällöin ilmeni, että käsittelyjärjestelmää ei voida lähinnä teknisistä syistä rakentaa aiemmin suunniteltuun kalliosäiliövaihtoehtoon perustuen. Kalliosäiliövaihtoehdon päivitetyt kustannukset olisivat noin 15 miljoonaa euroa. Luovuttuaan kalliosäiliövaihtoehdosta Neste Oil Oil selvitti muita sataman lastauskaasujen käsittelyjärjestelmiä ja päätyi lastauskaasujen talteenottoon aktiivihiiliadsorptiolla. Aktiivihiiliadsorptiojärjestelmän kustannuksiksi on arvioitu noin 30 miljoonaa euroa eli kustannukset ovat noin kaksinkertaiset alkuperäiseen kalliosäiliövaihtoehtoon nähden. Ympäristölupavirasto katsoo ottaen huomioon Neste Oil Oyj:n muutoshakemuksessa esittämän, että ympäristölupaviraston antaman Neste Oil Oyj:n Porvoon öljynjalostamon, voimalaitoksen ja sataman toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen määräyksen 16 perusteet ovat siinä määrin muuttuneet siitä, mitä ne olivat ko. määräystä asetettaessa, että lupamääräyksen 16 määräaikaa voidaan, ottaen huomioon erityisesti ympäristönsuojelulakiin sisältyvä kohtuullisuus, jatkaa kahdella vuodella." 3 HAKEMUS YMPÄRISTÖLUVAN MUUTTAMISEKSI Hakemus Yhtiö on tehnyt asiassa uuden selvityksen ja suunnitelman ja esittää ympäristönsuojelulain 58 :n perusteella, että käsittelyjärjestelmän toteutustapaa muutetaan. Sataman lastauskaasujen käsittelylaitteiston investointi on huomattavan kallis, maailman talouden tila ja yhtiön taloudellinen asema eivät ole parantuneet ja yhtiön on otettava huomioon ympäristöluvan muut kalliita investointeja todennäköisesti edellyttävät vaatimukset. Ympäristöluvasta aiheutuvien muiden investointien määräksi yhtiö on arvioinut vähintään noin 100 miljoonaa euroa. Jäljempänä tarkemmin ilmenevin perustein Neste Oil Oyj katsoo, että YSL 43 :n tarkoittaman lupamääräyksen kohtuullisuuden ja ympäristössä saavutettavan hyödyn vaatimuksen perusteella käsittelyjärjestelmä voidaan kohtuudella toteuttaa vain bensiinin lastauksen osalta aluksi niille laitureille, joilla suurin osa bensiinin lastauksesta tapahtuu. Dieselin lastauksen osalta käsittelyjärjestelmä ei ole tarkoituksenmukainen ja tuottaisi vain hyvin vähän ympäristöhyötyä. Käsittelyjärjestelmän toteuttamisen määräaika olisi ympäristölupaviraston päätöksen mukainen

4 4 Hakemuksen perustelut Lastauskaasujen käsittelyjärjestelmän suunnittelun tarkistaminen Alkuvuoden 2010 aikana Neste Oil Oyj on selvittänyt uudelleen Kilpilahden sataman käsittelyjärjestelmän toteutusvaihtoehtoja, niiden käytettävyyttä, soveltuvuutta ja kustannuksia. Tämän perusteella on päädytty siihen, että aktiivihiiliadsorptioon perustuva käsittelyjärjestelmä on edelleen teknisesti tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Uusi arvio tällaisen käsittelyjärjestelmän hinnaksi on 33 miljoonaa euroa. Hinta-arvio 33 miljoonaa euroa muodostuu seuraavasti: aktiivihiiliadsorptiolaitteisto 10 miljoonaa euroa, materiaalikustannukset putkistoineen 8 miljoonaa euroa, asennustyö 8 miljoonaa euroa, suunnittelutyö 5 miljoonaa euroa ja kustannustason muutosvaraus 2 miljoonaa euroa. Suurin osa käsittelylaitteiston lopullisesta hinnasta muodostuu materiaalikustannuksista ja asennus- sekä suunnittelutyöstä. Itse käsittelylaitteen hinta muodostaa n. 30 % kokonaiskustannuksesta. Käsittelylaitteen koko ja mitoitus vastaa bensiini- ja diesellastausten volyymeja. Mikäli käsittelylaitteisto toteutettaisiin vain bensiinin lastaukselle kahdella lastauslaiturilla, säästetään materiaalikustannuksissa ja asennus- sekä suunnittelutyössä n. 10 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannus olisi arviolta miljoonaa euroa. Sataman lastaustoimintojen VOC-päästöt Vuoden 2009 VOC-päästöksi Porvoon jalostamolla on arvioitu tonnia ja sataman osuudeksi tästä tonnia. Bensiinin lastauksessa syntyvä VOC-päästö on keskimäärin 330 g lastattua tonnia kohti. Dieselin (keskitisleiden) lastauksessa syntyvä VOC-päästö on keskimäärin 10 g lastattua tonnia kohti. Dieselin lastauksen VOC-päästö on siis vähäinen bensiinin lastauksen VOC-päästöön verrattuna. Bensiinin lastauksen arvioitu VOCpäästö vuonna 2009 oli n tonnia, eli n. 95 % sataman VOCpäästöistä yhteensä. Diesellastausten VOC-päästö oli vain n. 4 % sataman kokonaispäästöistä. Lastaustoiminta Kilpilahden satamassa Kilpilahden satamassa Porvoon jalostamon käytössä on yhteensä 5 lastauslaituria bensiinin ja keskitisleiden lastausta varten. Vuonna 2009 lastattiin bensiinejä yhteensä n. 3,2 miljoonaa tonnia ja keskitisleitä n. 4,2 miljoonaa tonnia. Bensiinien lastauksesta n. 2,2 miljoonaa tonnia tapahtui lastauslaitureilta 3 ja 5, eli n. 71 % bensiinien lastausten kokonaismäärästä. Bensiinin lastaus jakautuu melko tasaisesti muille lastauslaitureille siten, että näissä kussakin tapahtuu n. 10 % lastauksista. Mikäli VOC-päästöjen talteenotto tehdään lastauslaitureilta 3 ja 5, saadaan käsittelylaitteiston toiminta-aikana VOC-päästön kokonaisvähenemä, joka

5 on n. 65 % bensiinien ja keskitisleiden VOC-päästöstä. Mikäli käsittelylaitteisto toimii häiriöttä, voi VOC-päästön vähenemä olla yhteensä n. 650 tonnia vuodessa. Bensiinit lastataan siis yleensä laitureilta 3 ja 5. Lastaustoiminnan joustavuuden vuoksi ja laivojen odotusaikojen välttämiseksi ja vähentämiseksi bensiinin lastausta on välttämätöntä tehdä muistakin laitureista. Lastaustoiminnan sujuvuuden vuoksi on tärkeää, että tarvittaessa bensiinin lastausta voidaan tehdä kaikilta laitureilta. Mikäli sataman VOC-päästöjen käsittelyjärjestelmä rajoitetaan bensiinin lastauksiin, mutta VOC-päästön rajoittaminen olisi tehtävä kaikista laitureista, edellä selostettu yhtiölle hyvin tärkeä kustannussäästö jäisi toteutumatta. Vastaavasti yhtiölle syntyisi huomattavia lisäkustannuksia laivojen odotusajoista, jos VOC-päästöjen talteenotto toteutetaan laitureille 3 ja 5 ja kaiken bensiinin lastauksen tulisi tapahtua vain näistä laitureista. Samalla syntyisi ylimääräistä melu- ja muuta viihtyvyyshaittaa ympäristön asukkaille laivojen lisääntyvistä odotusajoista. Odotusaikojen lisäkustannukset kumoaisivat tavoitellut kustannussäästöt. Alkuperäisen lupamääräyksen toteutumiseksi bensiinien lastauksen osalta käsittelyjärjestelmään voidaan kytkeä muut lastauslaiturit myöhemmin. Esitys lupamääräyksen muuttamiseksi Neste Oil Oyj esittää lupamääräyksen 16 muuttamista kuulumaan seuraavasti: "Jalostamon satamassa tulee ottaa käyttöön laivojen lastauksen syrjäytyskaasuina syntyvien haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen talteenotto- tai hävitysjärjestelmä mennessä. Talteenotto- tai hävitysjärjestelmän tulee tällöin kattaa kevyiden tisleiden lastaus jalostamon lastauslaitureista 3 ja 5. Luvan saajan tulee lupamääräysten tarkistamishakemuksessa esittää aikataulu kevyiden tisleiden kaiken lastauksen kytkemisestä orgaanisten hiilivetyjen talteenotto- tai hävitysjärjestelmään sekä käyttökokemusten perusteella tehdä esitys keskitisleiden lastauksen järjestelmään kytkemisen tarkoituksenmukaisuudesta. Kevyistä tisleistä haihtuvien kaasumaisten yhdisteiden keskimääräinen tuntipitoisuus talteenottojärjestelmän tai muun haihtuvien kaasumaisten yhdisteiden käsittelyyn tarkoitetun teknisen laitteiston poistokaasussa saa alkaen olla enintään 35 g/m 3 (n) määritettynä siten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/63/EY edellytetään." 5 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta ei ole tiedotettu.

6 6 Lausunnot Aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa antamassaan lausunnossa, että Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamolle ympäristöluvan (dnro LSY-2004-Y-120). Ympäristöluvan määräyksessä 16. on toiminnanharjoittaja velvoitettu ottamaan käyttöön laivojen lastauksen syrjäytyskaasuina syntyvien haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen talteenotto- tai hävitysjärjestelmä mennessä. Talteenotto- tai hävitysjärjestelmän tulee kattaa kevyiden ja keskitisleiden lastaus. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on muuttanut annetulla päätöksellä (dnro LSY-2009-Y-110) Neste Oil Oyj:n hakemuksen mukaisesti määräystä 16. Muutetussa muodossa talteenotto- ja hävitysjärjestelmä on otettava käyttöön viimeistään Nyt Neste Oil Oyj hakee taas muutosta määräykseen 16. Neste Oil Oyj esittää, että talteenotto järjestetään vain bensiinin lastauksessa syntyville syrjäytyskaasuille laitureilla 3 ja 5. Hakemuksen mukaan bensiinin lastaukset muodostavat noin 95 % sataman bensiini ja keskitisleiden VOC-päästöstä. Vuonna 2009 bensiinin lastauksien kokonaismäärästä noin 71 % tapahtui laitureilla 3 ja 5. Hakemuksen mukaan ehdotetussa muodossa VOC-päästön vähenemä olisi 650 tonnia vuodessa. Vuonna 2009 sataman VOC-päästö oli tonnia ja koko jalostamon VOC-päästö tonnia. Neste Oil Oyj perustelee määräyksen muuttamista lähinnä investoinnin kalleudella. Esitetyillä muutoksilla yhtiö säästäisi 8 10 miljoonaa euroa. Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon jätetyssä hakemuksessa Neste Oil Oyj on arvioinut käsittelylaitteiston vähentävän VOC-päästöä noin 900 tonnia vuodessa. Eli määräyksen muuttaminen toiminnanharjoittajan ehdottamalla tavalla kasvattaisi VOC-päästöä noin 250 tonnia vuodessa. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että hakemuksessa esitetyillä perusteilla ympäristöluvan määräystä 16. ei ole tarpeen muuttaa. Ympäristöluvassa on katsottu tarpeelliseksi vähentää VOC-päästöä ja investoinnin tekoon on annettu riittävä varautumisaika. Toiminnanharjoittaja on myös saanut lisäaikaa investoinnin toteuttamiseen. Jos kuitenkin Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo tarpeelliseksi muuttaa määräystä 16. toiminnanharjoittajan esittämällä tavalla, on tarpeen antaa määräyksiä, joiden avulla varmistetaan riittävä VOC-päästön aleneminen. Luvassa voisi asettaa velvoitteen käyttää bensiinin lastauksissa syrjäytyskaasujen käsittelylaitteistoa aina, kun se on mahdollista. Käsittelylaitteiston mahdollisimman suuren käytön voisi varmistaa joko asettamalla sataman VOC-päästölle päästöraja tonneina tai asettamalla vähimmäisvaatimus prosentteina osuudelle bensiinin lastausmäärästä, jonka syrjäytyskaa-

7 Hakijan kuuleminen ja vastine sut on käsiteltävä. Kummassakin tavassa tarkastelujakso olisi kalenterivuosi. Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta toteaa annetussa lausunnossa, että lupamääräystä 16 ei tule muuttaa, vaan se tulee säilyttää muodossa, johon Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on sen antamallaan päätöksellä nro 66/2009/2 muuttanut. Neste Oil Oyj vetoaa hakemuksessaan taloudellisiin tekijöihin. Ympäristönsuojelulautakunta katsoo, että Neste Oil Oyj:llä on ollut ympäristölupapäätöksen antamisesta lähtien tiedossa päätöksessä edellytetyt velvoitteet. Neste Oil Oyj on jo kertaalleen hakenut sataman lastauskaasujen käsittelyä koskevan lupamääräyksen määräaikaan pidennystä, joka sille myös myönnettiin. Lautakunta katsoo, että laitoksen toiminnan tulee olla siinä määrin suunnitelmallista, että ympäristölupapäätöksessä asetettuihin määräaikoihin ei tarvitse hakea uusia pidennyksiä tai osapidennyksiä vuoden välein etenkin, kun hakemuksessakin todetaan, että ympäristölupaviraston päätöksen perusteena olevat olosuhteet ovat pysyneet ennallaan. Neste Oil Oyj:n jalostamon VOC-päästöt ovat karkeasti puolet koko Uudenmaan ELY-keskuksen valvomien laitosten VOC-päästöistä. Sataman VOC-päästöt olivat vuonna 2009 reilu 40 % koko jalostamon VOCpäästöistä. Kyseessä on merkittävä VOC-päästö. Neste Oil Oyj toteaa hakemuksessaan, että käsittelyjärjestelmään voidaan kytkeä muut lastauslaiturit myöhemmin. Yhtiö ei kuitenkaan esitä aikataulua tälle. Jalostamon ympäristöluvassa ei ole määrätty, mitä laitureita käytetään minkäkin jakeen lastaukseen. Neste Oil Oyj:n hakemuksen perusteella yhtiö ei myöskään ole valmis sitoutumaan tiettyjen jakeiden lastaukseen määrätyiltä laitureilta. Näin ollen ei ole olemassa takeita siitä, että sataman lastauskaasujen käsittelylaitteiston osittainen toteutus, kuten hakemuksessa esitetään, toisi mahdollisesti muuttuvissakin olosuhteissa riittäväksi katsottavaa vähennystä sataman VOC-päästöön. Hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi päivätyllä kirjeellä. Hakija esittää vastineessaan ja sen täydennyksessä muun muassa seuraavaa: Annetuissa lausunnoissa esitetään Neste Oil Oyj:n hakemuksen hylkäämistä lähinnä kahdella perusteella: 1) sataman VOC-päästöjen määrä muodostaa merkittävän osuuden koko jalostamon VOC-päästöistä ja 2) yhtiö on jo saanut lisäaikaa kalliin investoinnin toteuttamiseen. 7

8 8 VOC-päästön määrä ja merkitys Vaatiessaan hakemuksen hylkäämistä VOC-päästön merkittävän määrän perusteella lausunnonantajat jättävät perustelematta ja ottamatta huomioon mitä ympäristövaikutuksia nämä päästöt aiheuttavat. Yhtiön hakemuksessa on luotettavin ja viranomaisen hyväksymiin mittaustuloksiin perustuen selkeästi osoitettu, että ympäristön tila tai paikallinen ilman laatu ei välttämättä edellytä niin suurta päästönvähentämistä vuoteen 2014 mennessä kuin on vaadittu. Yhtiö ymmärtää viranomaisen halun vaatia mahdollisimman suuria päästön vähentämistoimia. Toisaalta on otettava huomioon kulloisenkin toimenpiteen tuottama hyöty ympäristölle suhteessa siitä koituviin kustannuksiin kuten YSL 43 :ssä säädetään. Yhtiön käsityksen mukaan sataman VOC-päästön vähentämistoimia on vaadittu ympäristönsuojelulain 4 :n yleisten periaatteiden perusteella ja koska VOC-päästöt saattavat aiheuttaa alailmakehän otsonin muodostumista. Tiedossa ei kuitenkaan ole, millaista mitattavissa tai muutoin todennettavissa olevaa edullista vaikutusta puheena oleva VOC-päästön vähentäminen tuottaisi. ELY:n näkemys päästöjen kasvusta on harhaanjohtava. VOC-päästöt eivät ole lisääntymässä, vaan yhtiö esittää niiden vähentämistä mutta kohtuullisemmalla tavalla. Hakemuksessa ja edellä olevassa on perusteltu miksi päästöjen vähentämistä voidaan vaiheistaa. Ensiksi toteutetaan suurin osa suunnitellusta teknisesti saavutettavissa olevasta päästön vähentämisestä. Lisätoimista voidaan päättää myöhemmin. ELY:n esittämää tonnirajaa VOC-päästölle tai prosenttirajaa käsiteltävän bensiinin määrälle ei tule asettaa. Ne ovat kohtuuttomia ja käsittelyjärjestelmän toimintahäiriöissä öljynjalostamon tuotantoa rajoittavia. Taloudelliset perusteet Alkuperäinen lykkäyshakemus jätettiin toukokuussa 2009, kun yhtiölle oli selvinnyt sataman VOC-päästöjen käsittelylaitteiston huomattavan kallis hinta, nykyhetken arvion mukaan 33 miljoonaa euroa, joka on yli kaksi kertaa suurempi kuin alun perin oli arvioitu. Samanaikaisesti yhtiön taloudellinen tilanne oli merkittävästi heikentynyt osana jo aikaisemmin alkaneita maailmanlaajuisia taloudellisia ongelmia. Hakemuksessa esitetty toteamus, että ympäristölupaviraston päätöksen perusteena olevat oleellisesti muuttuneet olosuhteet ovat pysyneet ennallaan viittaa siihen, että ne tekniset olosuhteet ovat pysyvästi muuttuneet, joilla alkuperäinen päätös perusteltiin. Näiden muutosten vuoksi kyse on huomattavasti kalliimmasta investoinnista mitä yhtiö ja ympäristölupavirasto alun perin olettivat. Yhtiö on siksi joutunut hakemaan muutosta lupamääräykseen.

9 Vuonna 2009 yhtiö uskoi taloudellisen tilanteen paranevan niin, että käsittelyjärjestelmä voitaisiin toteuttaa tuolloin jättämänsä muutoshakemuksen mukaisesti. Nyt vuonna 2010 jätettiin uusi muutoshakemus, koska investoinnin huomattavan kallis hinta oli ennallaan, mutta yhtiön taloudellinen asema ei ollutkaan parantunut. Alkuvuonna 2010 tehdyt tarkistukset osoittivat investoinnin olevan vielä kalliimpi kuin vuonna 2009 oli laskettu, Vuoden 2009 hinta-arvio oli n. 30 miljoonaa euroa ja tämän hetken arvio on 33 miljoonaa euroa. Osoituksena yhtiön taloudellisen aseman edelleen jatkuvista haasteista yhtiö toteaa, että Neste Oil Oyj on kesäkuussa 2010 laskenut liikkeeseen 300 miljoonan euron joukkovelkakirjan yleisiin rahoitustarpeisiin. Yhtiö antoi pörssitiedotteen asiasta Yhteenveto Yhtiö katsoo, että sataman VOC-päästöjen käsittelyjärjestelmän toteuttaminen yhtiön esittämällä tavalla vaiheistettuna aikaansaa merkittävän VOCpäästön vähenemisen, jota edellä esitetyin perustein voidaan pitää riittävänä ottaen huomioon puheena olevan toiminnan luonne, päästöjen ja ympäristövaikutusten ja vaikutusalueen ominaisuudet sekä yhtiön taloudelliset mahdollisuudet. Yhtiö pitää hyvin tärkeänä mahdollisuuksien antamista ympäristönsuojeluinvestointien optimoimiseen, jos se ympäristön kannalta on mahdollista. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto muuttaa Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnalle myönnetyn ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2 lupamääräyksen 16, sellaisena kuin se on annetulla päätöksellä nro 66/2009/2 muutettuna kuulumaan seuraavasti: 16. Jalostamon satamassa tulee ottaa käyttöön laivojen lastauksen syrjäytyskaasuina syntyvien haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen talteenotto- tai hävitysjärjestelmä mennessä. Talteenotto- tai hävitysjärjestelmän tulee tällöin kattaa kevyiden tisleiden lastaus jalostamon lastauslaitureista 3 ja 5. Luvan saajan tulee viimeistään jätettävässä lupamääräysten tarkistamishakemuksessa esittää aikataulu kevyiden tisleiden kaiken lastauksen kytkemisestä orgaanisten hiilivetyjen talteenotto- tai hävitysjärjestelmään sekä käyttökokemusten perusteella tehdä esitys keskitisleiden lastauksen järjestelmään kytkemisen tarkoituksenmukaisuudesta. Tavoitteena on, että talteenotto- tai hävitysjärjestelmän tulee mennessä kattaa kevyiden tisleiden lastaus kokonaan. Kevyiden tisleiden lastaus tulee keskittää lähtien lastauslaitureille 3 ja 5 niin paljon kuin se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Tavoitteena on kuitenkin, että hakemuksen mukaisesti vähintään noin 71 % ke-

10 RATKAISUN PERUSTELUT vyiden tisleiden lastauksesta tapahtuu laitureilta 3 ja 5. Talteenotto- tai hävitysjärjestelmää tulee käyttää aina, kun se teknisesti on mahdollista. Häiriötilanteissa talteenotto- tai hävitysjärjestelmä on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Jalostamoa koskevan vuosiraportoinnin osana tulee esittää erikseen selvitys kevyiden ja keskitisleiden lastauksen jakautumisesta laitureille 1 5 ja em. lastauksesta syntyneet kevyiden ja keskitisleiden eritellyt mitatut tai laskennalliset laiturikohtaiset vuosipäästöt. Kevyistä tisleistä haihtuvien kaasumaisten yhdisteiden keskimääräinen tuntipitoisuus talteenottojärjestelmän tai muun haihtuvien kaasumaisten yhdisteiden käsittelyyn tarkoitetun teknisen laitteiston poistokaasussa saa alkaen olla enintään 35 g/m 3 (n) määritettynä siten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/63/EY edellytetään. Asiassa on kyse ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentin 4) kohdassa tarkoitetusta ympäristöluvan muuttamisesta. Hakemus on käsitelty soveltuvin osin kuten ympäristölupahakemus. Hakemuksesta on pyydetty valvontaviranomaisten lausunnot. Koska asiassa on kyse yhden lupamääräyksen muuttamisesta ja koska hakija on hakemuksessaan vedonnut lähinnä taloudellisiin seikkoihin, ei asian kuuluttamista ja tiedottamista ole katsottu tarpeelliseksi. Alun perin vuonna 1996 tehdyn ja vuonna 2002 täydennetyn selvityksen mukaan sataman lastauskaasujen käsittelyjärjestelmäksi suunniteltiin sataman lastauskaasujen talteenottoa johtamalla ne ensin kalliosäiliöryhmien yhdistettyyn kaasutilaan ja sieltä edelleen jalostamon polttokaasuverkkoon ja sitä kautta energiahyötykäyttöön. Käsittelyjärjestelmän kustannuksiksi arvioitiin tuolloin noin 12 miljoonaa euroa. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan nro 29/2006/2 lupamääräys 16 perustui edellä tarkoitettuihin selvityksiin. Ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2 antamisen jälkeen Neste Oil Oyj käynnisti vuonna 2008 sataman lastauskaasujen käsittelyjärjestelmän yksityiskohtaisen suunnittelu- ja valmistelutyön. Tällöin ilmeni, että käsittelyjärjestelmää ei voitu lähinnä teknisistä syistä rakentaa aiemmin suunniteltuun kalliosäiliövaihtoehtoon perustuen. Kalliosäiliövaihtoehdon päivitetyt kustannukset olivat noin 15 miljoonaa euroa. Luovuttuaan kalliosäiliövaihtoehdosta Neste Oil Oyj selvitti muita sataman lastauskaasujen käsittelyjärjestelmiä ja päätyi lastauskaasujen talteenottoon aktiivihiiliadsorptiolla. Aktiivihiiliadsorptiojärjestelmän kustannuksiksi arvioitiin tuolloin noin 30 miljoonaa euroa. Uuden selvityksen pohjalta Neste Oil Oyj esitti hakemuksellaan ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2 lupamääräyksessä 16 laivojen lastauksen syrjäytyskaasuina syntyvien haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen talteenotto- tai hävitysjärjestelmän käyttöönotolle ja järjestelmän poistokaasun 10

11 pitoisuudelle asetettuja määräaikoja pidennettäviksi kahdella vuodella. Länsi-Suomen ympäristölupa virasto muutti päätöksellään nro 66/2009/2 päätöksessä esitetyin perustein po. lupamääräyksen 16 Neste Oil Oyj:n esityksen mukaiseksi. Alkuvuoden 2010 aikana Neste Oil Oyj selvitti uudelleen Kilpilahden sataman laivojen lastauksen syrjäytyskaasuina syntyvien haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen talteenotto- tai hävitysjärjestelmän toteutusvaihtoehtoja, niiden käytettävyyttä, soveltuvuutta ja kustannuksia. Tämän perusteella päädyttiin siihen, että aktiivihiiliadsorptioon perustuva käsittelyjärjestelmä on edelleen teknisesti tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Uusi arvio tällaisen käsittelyjärjestelmän hinnaksi on 33 miljoonaa euroa. Ympäristölupavirasto katsoo ottaen huomioon Neste Oil Oyj:n nyt muutoshakemuksessa ja vastineessa tästä investoinnista ja muista ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2 vaatimuksiin liittyvistä jo tehdyistä, päätetyistä ja odotettavissa olevista investoinneista esittämän, että lupamääräys 16 voidaan muuttaa erityisesti ympäristönsuojelulakiin sisältyvän kohtuullisuuden perusteella edellä asetetun mukaiseksi. Kilpilahdessa vuosina suoritettujen jatkuvatoimisten VOCmittausten perusteella yksittäisten VOC-yhdisteiden pitoisuudet olivat yleensä suhteellisen pieniä. Lupamääräyksen 16 muuttamisesta ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, kuten hajuhaittaa, tai sen vaaraa. Aktiivihiiliadsorptioon perustuva sataman lastauskaasujen käsittelyjärjestelmä täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset. 11 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa sataman lastauksen syrjäytyskaasuista aiheutuvat haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen (VOC) päästöt vähenevät merkittävästi. Jo ensimmäisessä vaiheessa käsittelyn piiriin tulee valtaosa kevyiden tisleiden lastauksesta ja toisessa vaiheessa loppuosa. Tosiasiallisesti ainoastaan keskitisleiden käsittelyn tarkoituksenmukaisuusja kohtuullisuusharkinta jää jätettävän koko jalostamon toimintaa koskevan lupamääräysten tarkistamishakemuksen käsittelyn yhteydessä ratkaistaviin asioihin. Joka tapauksessa pelkästään kevyiden tisleiden käsittely vähentää sataman lastauksen VOC-päästöjä nykytasolla noin t/a. Muutoin lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN TOIMEENPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

12 12 Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 66/2009/2 lupamääräyksen 16. Muilta osin em. lupapäätös jää voimaan. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 28, 36, 41, 42, 43, 52, 53, 54, 58, 96, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 19, 37 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristölupa-asian käsittelystä perittävä maksu on euroa. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) mukaisesti. Maksutaulukon mukaan öljyn tai kaasun jalostamon ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksutaulukon liitteen mukaan, jos kysymys on yksittäisen lupamääräyksen teknisluonteisesta muuttamisesta, maksun suuruus on 10 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Neste Oil Oyj Öljynjalostus PL PORVOO Jäljennös päätöksestä Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Porvoon kaupungin terveydensuojeluviranomainen Porvoon kaupunginhallitus Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Sipoon kunta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

13 13 Ilmoittaminen kaupungin ilmoitustaululla Etelä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Porvoon kaupungin ilmoitustauluilla. (YSL 54 )

14 14 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) LIITE Valitusosoitus Mika Seppälä Pekka Häkkinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä ja Pekka Häkkinen. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Pekka Häkkinen. PH/sl

15 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.