JUUAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2012 TASEKIRJA

Transkriptio

1 1 JUUAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2012 TASEKIRJA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto xx.xx.2013

2 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1.Toimintakertomus 1.1.Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Hallinnon palvelualue Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualue Sivistyksen palvelualue Tekninen palvelualue Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen 46 3 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat 51 4.Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Kaukolämpölaitoksen tilinpäätöslaskelmat 73 6.Allekirjoitukset ja merkinnät 75 7.Luettelot ja selvitykset 76

3 3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2012 on ollut Suomen kunnille hyvin haasteellinen. Kuntarakenne-, sote- ja keskiasteen koulutuksen rakenneuudistukset, kuntalain ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä näiden kaikkien uudistusten keskeneräisyys ovat osaltaan leimanneet vuotta. Samanaikaisesti kansainvälisen talouden taantuma on jatkunut ja Suomen vienti on hiipunut lisäten näin epävarmuutta Suomen kansantaloudessa. Myös Juuassa talouskehitys yleensä ja kuntatalouden kehitys erityisesti on kohdannut suuria haasteita. Uusi valtuusto on käynnistänyt työnsä yhä heikkenevissä talousnäkymissä. Taantuman pitkittyminen ja vuoden loppua kohti yhä pahentunut työllisyyskehitys on vain syventänyt kuntatalouden ongelmia. Juuassa heikkenevä taloustilanne on konkretisoitunut yhteisöverontuoton suoranaisena romahtamisena, kokonaisverotuoton pienentymisenä sekä paikkakunnan vuolukiviteollisuuden lomautuksina ja irtisanomisina. Pohjois-Karjalassa maakunnan kuntien käyttötalouden tilanne ennakkotietojen valossa heikkeni siten, että maakunnan tasolla julkiset tulot kasvoivat 2,5 % ja toimintakate heikkeni peräti 6 %. Juuassa julkiset tulot kasvoivat 2,4 % ja toimintakate heikkeni 4,3 %. Juuan kunnan talouden haasteellisuutta korostaa se, että vuosikate on negatiivinen euroa. Kunta ei ole näin kyennyt kattamaan poistoja vuosikatteellaan eikä näin täytä terveen taloudenpidon tunnusmerkistöä. Ilman edellisiltä tilinpäätösvuosilta kertyneitä puskureita kunta olisi joutunut rahoittamaan käyttömenoja lainaa ottamalla ts. ottamaan syömävelkaa. Tilanteen ongelmallisuutta lisää se. että samanaikaisesti kunnalla on toteutettavanaan taloudelliseen kantokykyyn nähden erittäin suuri investointiohjelma, mikä ilman erillistoimenpiteitä poistojen kasvun myötä uhkaa entisestään lisätä talouden alijäämiä. Johtopäätös huolestuttavasta kuntatalouden kehittymisestä on, että Juukaan on pikaisesti asetettava talouden tasapainotustyöryhmä erillisen säästöohjelman laatimiseksi ja toteuttamiseksi. Juuan kunnan talouden perustunnusluvut ja vertailu edellisen vuoden tilinpäätöslukuihin on seuraava: Taulukko Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Poistot ja arvon alennukset Tilikauden tulos Poistoeron muutos

4 4 Varausten muutos Tilikauden yli/alijäämä Vuoden 2012 talousarviota ja tilinpäätöstä verrattaessa voidaan todeta, että toimintatuotot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut ovat kehittyneet kokonaistasolla talousarvion mukaisesti ja jopa hieman talousarviolukuja myönteisemmin. Toimintakulut ovat olleet n euroa budjetoitua suuremmat. Toimintakulujen sisällä henkilöstökulut ovat toteutuneet noin euroa budjetoitua suurempina. Kesken talousarviovuoden ostopalvelujen määrärahoja on lisätalousarviossa lisätty 1.4 milj. euroa. Edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna palvelujen ostot ovat kasvaneet 20.5 miljoonasta eurosta 21.5 miljoonaan euroon. Ostopalveluissa suurimmat menoerät kohdistuvat perusterveydenhuoltoon (3.3 milj. ), erikoissairaanhoitoon (6.2 milj. ) sekä sosiaalipalveluihin (7.0 milj., esim. vanhusten asumispalvelut). Vuoden 2011 tilinpäätöstietoihin verrattuna suurin ostopalvelujen kasvu (0.6 milj. ) kohdistui sosiaalipalveluihin. Kertomusvuonna jatkettiin toimistopalveluiden uudistamishankkeen toteuttamista sekä teknisen palvelualueen organisaation uudistamista. Käytännössä tekninen palvelualue siirtyi uuden organisaation mukaiseen järjestelmään alkaen. Toimistopalvelujen puolella uudet laskutustiimit aloittivat Kehitystyö jatkuu asianhallinnan ja muiden palveluiden kehittämisellä. Palvelurakenteiden ja toimintatapojen muuttaminen ja talouden sopeutustoimenpiteet ovat asettaneet henkilökunnan jaksamisen koetukselle. Kokonaisuutena uudistuksia on voitu kuitenkin toteuttaa, henkilöstöryhmien kanssa neuvotellen, rakentavan ilmapiirin vallitessa. Kiitän yhteistyöstä sekä luottamushenkilöitä että koko henkilökuntaa. Juuassa Pekka Pietiäinen kunnanjohtaja

5 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta JHTT-tilintarkastaja Kunnanhallitus Sosiaali-ja terveyslautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Kunnanvaltuusto vuonna 2011 Tarja Hyykky, kesk, puheenjohtaja Jarmo Tolvanen, sdp, I varapuheenjohtaja Petri Leppänen, kesk, II varapuheenjohtaja Alanko Risto, kesk Eskelinen Anne, kesk Hiltunen Kimmo. kesk Hyttinen Jukka, sdp Juntunen Pentti, kesk Kettunen Pauli, sdp Kirjavainen Onni, sdp Kähkönen Pirjo, kesk Miettinen Jari, sdp Peura Matti, kesk Ryynänen Leo, kok Väyrynen Ritva, vas Gröhn Pertti, kesk Halonen Pirjo, kesk Hiltunen Raimo, kesk Ikonen-Graafmans Tuula, kesk Kettunen Seppo, kesk Kortelainen Liisa, sdp Lehikoinen Matti, kesk Nevalainen Virpi, sdp Perälä Kari, kesk Wickström Pertti, kok Vepsäläinen Jarmo, sdp Väyrynen Sinikka, sdp valtuutetut puolueittain:

6 6 kesk. 15 sdp 9 kok 2 vas 1 yhteensä 27 Kunnanhallitus vuonna 2012 Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Pertti Gröhn pj. Kimmo Hiltunen Sinikka Väyrynen vpj Liisa Kortelainen Pirjo Halonen II vpj. Pirjo Kähkönen Risto Alanko Raimo Hiltunen Anne Eskelinen Riitta Tuononen Onni Kirjavainen Aimo Nykänen Pertti Wickström Leo Ryynänen Lokakuussa 2012 pidettiin kunnallisvaalit ja Juuan kunnanvaltuuston paikkajakauma vuosina on seuraava: valtuutetut puolueittain: kesk. 10 sdp 8 ps 6 kok 2 kd 1 yhteensä Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Pohjois-Karjalan elinkeinoelämä on suoriutunut viime vuosina kohtalaisen hyvin huolimatta maailmantalouden epävarmasta toimintaym päristöstä. Kevätkaudella 2012 maakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihtosumma kääntyi kuitenkin hienoiseen laskuun. Yritysten kasvuvauhti alkoi hiipua selväs ti jo viime vuoden toisella puoliskolla, vaikkakin absoluuttisena arvona liikevaihtosum ma oli tuolloin kaikkien aikojen suurin Poh jois-karjalassa mitattu. Pohjois-Karjalan työllisyystilanne on maan koko maan heikoimpia. Työttömien määrä ehti supistua yhtäjaksoisesti parin vuoden ajan, mutta hyvä kehitys kääntyi vuoden 2011 mar raskuussa, josta lähtien työttömien määrä on ollut jatkuvasti suurempi verrattuna edellis vuoden vastaavaan ajankohtaan. Työttömyy den kasvua selittää osaksi työ- ja elinkeino hallinnon toimenpiteissä olevien määrän sel vä lasku. Pohjois-Karjala on kuitenkin ollut jo useamman vuoden peräkkäin muuttovoittomaakunta. Vuonna 2011 muuttovoitto oli suurempi kuin luonnollinen väestönmuutos ja maakunnan kokonaisväkiluku nousi ensim mäistä kertaa sitten vuoden 1993.

7 7 Vuoden 2012 muuttoliikeluvut ovat olleet hyvin lähellä vuoden 2011 tasoa, joten on odotettavissa, että nettomuutto tu llee olemaan myös vuonna 2012 plussan puolella. Positiivista uskoa talousnäkymiimme luo etenkin rakennusala, jolla on meneillään tai lähivuosina käynnistymässä useita julkisen ja yksityisen sektorin suurhankkeita. Rajanylitysten määrän ja tax free -kaupan jatkuva kasvu kertovat venäläisten matkailija- ja ostopotentiaalista, joka vahvistaa merkittä västi erityisesti kauppa- ja majoituspalveluja. Yhä jatkuva euromaiden velkakriisi leimaa lähitulevaisuuden kehitysnäkymiä myös Pohjois-Karjalassa. Vaikka useimmat maakunnan yritykset ovat koh tuullisen hyvässä iskussa, se ei kuitenkaan riitä evääksi kasvuun, jos vienti ei vedä, ja samaan aikaan valtiontalouden säästökuu ri leikkaa kulutusta ja investointeja.

8 8 Teollisuustyöpaikkojen määrä kehittyi Juuassa myönteisesti 2000-luvun alun. Viime vuosina teollisuustyöpaikkojen määrän kasvu on pysähtynyt ja kääntynyt laskuun Olennaiset muutoksen kunnan toiminnassa ja taloudessa

9 9 Kunnan ulkoiset toimintamenot kasvoivat edellisestä tilinpäätöksestä noin 2 miljoonaa euroa (n.5%) Suurin kasvava erä olivat henkilöstömenot, joka kasvoivat tilinpäätöksestä noin 1,.2 miljoonaa euroa (n.7%). Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömenot kasvoivat noin 10%, sivistystoimen n.2%, hallinnon n.7% ja teknisen toimen n.11%. Kertomusvuoden aikana siirtyi muiden hallintokuntien henkilöstöstä osa toimistotyöntekijöista ns. hallinnon laskutustiimiin. Palvelujen ostot kasvoivat edelleen lähes euroa (n.2%) Talousarvion menojen toteutuma oli alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 2,5 miljoonaa euroa talousarviota suurempi ja toteutuma talousarvion muutosten jälkeen 0,6 miljoonaa euroa talousarviota suurempi. Investointeja budjetoitiin alun perin noin 5,8 miljoonaa euroa ja talousarvion muutosten jälkeen budjetoitu investointien tarve oli noin 4,1 miljoonaa euroa. Investointeja saatiin toteutettua noin 3,2 miljoonan euron edestä. Vuosikatteen ollessa miinuksella lähes euroa on kunta taloudenkehityksen näin jatkuessa nopeasti kriisiytymässä. Ali- tai ylijäämän muodostuminen

10 10

11 11

12 Kunnan henkilöstö Henkilöstömenot sisältävät sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilökunnan henkilöstömenot. Henkilöstömenot kasvoivat vuonna 2012 edellisvuodesta 6,7 % eli noin 1,2 miljoonaa euroa. Juuan kunnan palveluksessa vakinaisessa palvelusuhteessa oli yhteensä 350 henkilöä. Vuoden 2012 aikana kunnan palveluksesta poistui 21 vakinaista henkilöä. Näistä 12 siirtyi eläkkeelle. Avoimiin tehtäviin on löytynyt uusia työntekijöitä. Määräaikaista henkilöstöä on palkattu pääsääntöisesti vain vakinaisen henkilökunnan sijaisiksi esim. virkavapaiden, työlomien, sairauslomien sekä vuosilomien ajalle.

13 Riskeistä ja epävarmuustekijöistä Taloudellisen riskin kunnan toiminnassa muodostaa talouden taantuma ja kunnan toimintakatteen edelleen huonontuminen. Yleinen taantuma ja kunnan toimintojen suuret yksikkökustannukset heikentävät investointimahdollisuuksia ja palvelujen kehittämistä. Henkilöstön saatavuus erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alueella voi lähivuosina osoittautua nykyistä vaikeammaksi. Lääkäripalveluita on pyritty korjaamaan erilaisin ostopalvelusopimuksin. Ne kuitenkin lisäävät edelleen kustannuksia ja muodostavat sinänsä jo oman riskiryhmänsä. Erilaiset uudet atk-järjestelmät muodostavat myös toiminnallisen riskin. Näyttääkin siltä, että atk-toimintojakin kuvaa nykyisin jatkuva muutos. Maakunnallisuuden järjestelmien ylläpidossa on katsottu pienentäneen järjestelmäriskejä. Kunnan rakennukset, liikennevälineet ja irtain omaisuus on riskilajina turvattu vakuutuksin. Toiminnan keskeytysvakuutuksia ei kunnalla ole ollut. Kunnan vakuutukset on kilpailutettu vuonna Oman riskiryhmänsä muodostavat erilaiset poikkeustilanteet mm. lämmön- ja vedenjakelussa, tietoliikenteessä sekä elintärkeiden asiakaspalvelujen tuottamisessa. Näihin riskeihin varaudutaan kunnan poikkeusolojen suunnitelmissa Ympäristötekijöistä Kunnan vesi- ja viemäriverkosto on saneerauksen kohteena koko suunnittelukautena. Edellä mainittuihin investointeihin varauduttu talousarviossa Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnanhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja yleisestä ohjeistamisesta. Valvonnan täytäntöönpanosta vastaa kunnanjohtaja. Palvelualueen päällikkö vastaa, että palvelualueen sisäinen valvonta on järjestetty yleisten ohjeiden pohjalta ja on riittävää. Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu muun muassa kuntalakiin sekä kunnan hallintosääntöön ja siinä mainittuihin tehtäviin, toimintavaltuuksiin ja vastuisiin sekä talousarvioon. Sisäinen valvonta on toimintayksiköiden prosessi, jonka avulla se pyrkii kohtuullisessa määrin varmistamaan tavoitteidensa saavuttamista ja toimintansa laillisuutta. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeet.

14 14 Näiden yleisohjeisiin perustuen on käynnistetty kehittämistyö jonka tavoitteena on systemaattiset sisäisen valvonnan tarkastukset ja raportoinnit. Kunnanhallitus on vuosittain antanut talousarvion täytäntöönpano-ohjeet, mitkä ovat sisältäneet ohjeita myös sisäiseen valvonnan piiriin kuuluvissa asioissa..säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa ei ole havaittu puutteita. Valvontaa ovat osaltaan suorittaneet kunnanhallitus täytäntöönpanopäätösten yhteydessä sekä ohjeiden mukaisesti määrätyt viranhaltijat. Toimielinten ja viranomaisten päätösten lain- ja säännöstenmukaisuutta on seurattu kuntalain 51 :n mukaisesti otto-oikeusmenettelyn avulla. Otto-oikeuden käyttämisestä on määräykset hallintosäännössä Kunnanhallituksen ja muiden tilivelvollisten viranomaisten tehtävänä on ohjeistaa, valvoa ja arvioida sisäisen valvonnan järjestelmän ja menettelyiden toimivuutta, toimeenpanoa ja kehittämistä. Viranhaltijaorganisaation tehtävänä on toteuttaa sisäistä valvontaa ohjeistuksen mukaisesti osana johtamistaan Yleisellä tasolla valvontaan on lisäksi toteutettu johtoryhmätyöskentelyn yhteydessä. Havaittuihin puutteisiin on esimiestasolla välittömästi puututtu. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuutta seurataan toimintakertomuksen ja talousarvion toteutumisvertailuissa ja niitä edeltävissä osavuosiraporteissa. Tavoitteiden asetteluissa tai määrärahojen budjetoinneissa ei ole havaittu olennaisia virheitä. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällistä menettelyä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan kunnan toimintaan liittyviä riskejä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja säännönmukaiseksi raportoimiseksi. Mahdollisia vahinko-riskejä on arvioitu ja päivitetty kohteittain vuosittain vakuutustarkastelun yhteydessä. Investointeihin ja rahoitukseen ei kertomusvuonna kohdistunut erityisriskejä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Tällaiset vastuut, menetykset tai korvaukset voisivat koskea esimerkiksi virheellistä menettelyä hankinnan kilpailuttamisessa tai valtion omaisuuden takaisinperinnässä. Sopimustoiminta. Terveydenhuollon lääkäripalveluiden ostopalvelusopimuksissa on ollut edelleen kertomusvuonna melkoisia haasteita kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi. Vanhentumisaikojen seurantaan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siten, että varamies-järjestelmät ovat riittävät myös mahdollisten pitkien sairaslomien yhteydessä.

15 15 Kunnan asianhallintajärjestelmään on (2011) otettu käyttöön sopimustenhallintaosio, jolla voidaan myös keskitetysti hallita sopimuksia ja seurata esim. niiden voimassaoloaikaoja. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja esittävät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukai-suudesta ja riittävyydestä käynnistettyjen kehittämistoimien sekä oman, jatkuvan toiminnan ja talouden seurannan ja sisäisen tarkastuksen arviointi- ja varmistustoiminnan perusteella että kunnan hallinto on toiminut pääosin kuntalain, kunnan sääntöjen ja ohjeiden mukai-sesti. Sisäinen valvonta on yleisesti ottaen toimivaa ja asianmukaisesti järjestetty. Tarkastuslautakunnan valvonta Lautakunta on on kiinnittänyt huomiota kertomuksessaan asioihin, joita oli syytä kehittää ja korjata. Kunnanhallitus on vuosittain ennen talousarvion käsittelyä antanut kunnanval-tuustolle selonteon niistä toimenpiteistä joihin on ryhdytty tarkastuslautakunnan esittämien asioiden kehittämiseksi.

16 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut -1-1 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä+/-alijäämä Tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut % 18,01 17,30 Vuosikate/Poistot % -24,00 19,25 Vuosikate /asukas -66,28 49,76 Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa.

17 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelman ja sen tunnusluvut Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen var.ja po muutokset 6-2 Vaihto-omaisuuden muutokset 10-5 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Tunnusluvut Investointien tulorahoitus %: -14,09 17,96 Pääomamenojen tulorahoitus % -14,01 17,96 Lainanhoitokate 0 0 Kassan riittävyys, pv 68,97 95,25 Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, %= 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella.

18 18 Pääomamenojen tulorahoitus, %= 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys +Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuudeninvestointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys = 365pv x rahavarat / kassastamaksut tiikaudella 1.4.Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet 50 2 Peruspääoma Aineettomat oikeudet 7 2 Edell. tilikausien yli/alijäämä Muut pitkävaikutteiset menot 43 0 Tilikauden yli/alijäämä Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR Maa- ja vesialueet Poistoero Rakennukset Vapaaehtoiset varaukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut aineelliset hyödykkeet 2 2 Valtion toimeksiannot Keskeneräiset hankinnat Muut toimeksiantojen pääomat Sijoitukset VIERAS PÄÄOMA Osakkeet ja osuudet Pitkäaikainen Muu lainasaamiset Saadut ennakot 0 1 Muut saamiset Muut velat TOIMEKSIANTOJEN VARAT 4 30 Lyhytaikainen Valtion toimeksiannot 4 30 Ostovelat muut velat/liittymismaksut ja muut VAIHTUVAT VASTAAVAT siirtovelat Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus VASTATTAVAA YHTEENSÄ Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Taseen tunnusluvut Lainasaamiset Omavaraisuusaste % 80,24 84,43 Suhteellinen velkaantuneisuus % 15,52 12,72 Lyhytaikaiset saamiset Kertynyt yli-/alijäämä, Myyntisaamiset Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainasaamiset Lainakanta , Muut saamiset Lainakanta ,/ /asukas 0 0 Siirtosaamiset Lainasaamiset, Asukasmäärä Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

19 19 Omavaraisuusaste, %= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma -Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus,% = 100 x (vieraspääoma-saadut ennakot) / käyttötulot. Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun Kokonaistulot ja menot Tulot Toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot 81 Muut rahoitustuotot 366 Tulorahoituksen korjauserät Käyttöomaisuuden myyntivoitot -141 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 645 Käyttöomaisuuden myyntitulot 216 Kokonaistulot yhteensä Menot Toiminta Toimintakulut Muut rahoituskulut 1 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitustoiminta Antolainen lisäykset 14 Kokonaismenot yhteensä Kokonaistulot - kokonaismenot Täsmäytys: muut maksuvalmiuden muutokset 586 rahavarojen muutos

20 20 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernituloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta(tappiosta) 2 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokullut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot 0 2 Satunnaiset erät 0 35 Tilikauden tulos Tilinpäätös siirrot Tilaikauden ylijäämä (alijäämä) Tunnusluvut: Toimintatuotot % / toimintakuluista 34,19 % 37,02 % Vuosikate %/poistoista 22,09 % 42,40 % Vuosikate / asukas 95,67 176,20 Asukasluku

21 21 Konsernin rahoituslaskelma ( 1000 ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 36 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Tominnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainamuutokset Antolainasaamisten lisäykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaistenlainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0-53 Oman pääoman muutokset 29 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 6 5 Vaihto-omaisuuden muutos 10 6 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 16,12 % 42,59 % Pääomamenojen tulorahoitus % 14,30 % 36,35 % Kassan riittävyys, pv 61,15 79,87 Lainahoitokate 1,22 2,00 Asukasmäärä

22 22

23 23 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen yhdistelty kpl yhdistelemättä kpl Tytäryhteisöt 1 1 Kuntayhtymät 3 Osakkuusyhteisöt 9 Muut 3 Yhteensä 4 13 Juuan kunnan kokonaan omistama Kiinteistö Oy Juuan vuokratalot hallinnoi 235 vuokra-asuntoa ja yhtiön liikevaihto on vajaa 1,2 milj. euroa vuodessa. Yhtiön tase on suuruudeltaan noin 5,4 milj. euroa ja pitkäaikaiset velat ovat yhteensä noin 5,1 milj. euroa. Kiinteistö Oy Juuan vuokratalot toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet vuodelle 2012 olivat: Tulostavoite Tilikauden tulos positiivinen Toteutuma Tilikauden tulos Muut tavoitteet Toteutuma Tyhjien asuntojen määrä alle 10 kpl hallinnoitavista asunnoista. Tyhjien asuntojen takia saamatta jääneet vuokratuotot enintään 6 % kokonaisvuokratuotosta Tyhjiä asuntojen määrä oli keskimäärin 14 huoneistoa. Tyhjien asuntojen takia saamatta jääneet vuokratuotot olivat 6,3 % kokonaisvuokratuotosta Konsernivalvonta Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lakeja, ohjeita ja toimielinten päätöksiä noudattavaa sekä omaisuutta ja voimavaroja turvaavaa. Kunnan konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja.

24 24 Kiinteistö Oy Juuan vuokaratalot on kunnan täysin kunnan omistuksessa oleva varsinainen konserniyhtiö. Kunnanvaltuusto on talousarvion yhteydessä antanut tavoitteet yhtiölle ja niitä on seurattu mm. edellä kerrotulla tavalla tilinpäätöksen yhteydessä. Yhtiön pöytäkirjat ovat tulleet tiedoksi kunnanhallitukselle. Kunnan ja yhtiön yhteistoiminta on ollut tiivistä sekä toiminnallisesti että konsernivalvonnan kannalta. Yhtiön asukasvalintaa seuraa ns. asukasvalintatyö-ryhmä jossa on edustettuna edustaja kunnan sosiaalitoimesta ja hallinnosta ja yhtiöstä. Työryhmän tehtävänä on seurata mm. ARA:n ohjeiden noudattamista. Kunnanhallituksesta on nimetty edustaja yhtiökokoukseen ja yhtiön hallituksessa on edustajat kunnanhallituksesta ja kunnan johtavista viranhaltijoista sekä työntekijöistä. Kiinteistö Oy Juuan vuokratalojen talous on pysynyt kunnossa ja toiminnassa ei ole havaittu puutteita. Muiden yhtiöiden ja yhteisöjen valvonta on perustunut lähinnä kunnanhallituksen määräämien edustajien osallistumiseen yhtiö- ja muihin kokouksiin. Edustuksia eri yhtiöissä ja yhteisöissä on määrätty useammalle henkilöille, jolloin edustajilla on ollut paremmat mahdollisuudet osallistua mm. asunto-yhtiöiden yhtiökokouksiin ja on näin saatu parannettua kuntakonsernin valvontaa. 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnanhallituksen on kuntalain 69 :n 3 momentin mukaan tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tuloksen käsittely voi tarkoittaa investointivarauksen, poistoeron tai rahaston lisäystä tai vähennystä. Ohessa ovat lyhyt kuvaus tuloslaskelmasta edelliseen vuoteen verrattuna.

25 25 Vapaaehtoisia investointivarauksia voi tehdä enintään tuloslaskelman erän Tilikauden tulos osoittaman ylijäämän verran. Varaus voidaan tehdä vain kunnan taloussuunnitelmassa yksilöityyn kohteeseen. Vastaavasti varaus on purettava kun taloussuunnitelmassa ei ole enää varaukselle kohdetta (määrärahaa). Kunnanhallitus esittää, että varauksia tuloutetaan ja tehdään poistoeron muutosten kirjaukset seuraavasti: Varausten ja poistoerojen muutokset 2012 tuloslask. euroa tili nro Poistoeron muutokset Poistoeron lisäys Kiinteistöhuoltoauton vaihto ,67 Poistoeron vähennys Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan ,47 POISTOERON LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) ,80 Varausten muutokset Varausten vähennykset Kiinteistöhuoltoauton vaihto ,00 VARAUSTEN LIS (-) TAI VÄH (+) ,00 VARAUSTEN MUUTOS ,80 Edellä kerrottujen poistoerojen ja varausten muutosten seurauksena tilinpäätöksen tuloslaskelman viennit ovat oheisen taulukon mukaiset. Tilikauden 2012 tuloksen käsittely Vuosikate ,20 Poistot ja arvonalentumiset ,02 Tilikauden tulos ,22 Poistoeron muutos , Poistoeron lisäsys (-) , Poistoeron vähennys (+) ,47 Varausten muutos , Varausten vähennys (+) ,00 Tilaikauden alijäämä ,42

26 26 Edelleen kunnanhallitus esittää, että tilikauden 2012 tuloksesta tehdään edellä mainitut tilinpäätössiirrot ja että tilikauden alijäämä ,42 euroa katetaan edellisten tilikausien ylijäämästä kirjaamalla alijäämä taseen yli-/alijäämätilille. 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

27 2.2 Käyttötalouden toteutuminen 27

28 Hallinnon palvelualue Kunnanhallitus Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Kuntastrategiassa yhtenä strategian painopistealueena on kuntatalous ja konserniohjauksen kehittäminen. Tavoitteina on toimintakatteen kasvun pysäyttäminen, vuosikate on poistojen tasoa 5 vuoden aikavälillä ja että kunta on velaton. Toimenpiteinä terveyskeskus- ja vanhuspalvelujen kehityshanke sekä kaikkien palvelualojen toimintojen jatkuva tehostaminen. Kunnanhallituksen toiminnalliset tavoitteet 1.Tasapainoisen kuntatalouden ylläpito edistämällä kaikkien palvelualojen toimintojen tehostamista ja kehittämishankkeiden läpivientiä Tasapainoista taloutta pyritty edistämään osallistumalla kehittämishankkeisiin, jotka edesauttavat palvelualueita kehittämistyössä. Työtä on kuitenkin tehostettava jotta alijäämäisiä tilinpäätöksiä en enää tulevina vuosina syntyisi. 2. Aktiivinen seutuyhteistyö Joensuun seutukunnan kanssa Kunta on ollut aktiivisesti mukana seutukunnan yhteistyössä Luottamushenkilöhallinnon toiminnalliset tavoitteet Kunnanvaltuusto kokoontuu iltakouluihin ja talousarvioseminaareihin. Kunnanvaltuusto kokoontui talousarvio iltakouluun Hallintopalvelujen toiminnalliset tavoitteet 1. Sujuva toimistopalvelujen tuottaminen 2 laskutustiimiä vastaa laskutuksesta ja yhteistyö palvelualueiden välillä on tältä osin kehittynyt 2. Yhteispalvelupisteen kehittämisen jatkaminen asiakaspalvelupisteenä. Yhteispalvelupisteestä saa asiat vireille ja tietoa kaikkien palvelualueiden palveluista. Henkilöstöhallinnon toiminnalliset tavoitteet 1. Aktiivisen tuen toimintamallin käytäntöjen juurruttaminen Aktiivisen tuen toimintamalli on käytössä ja juurtuminen osaksi arkipäivän esityötä on käynnistynyt. 2. Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn toteuttaminen Työtyytyväisyys toteuttaminen ei toteutunut vuoden 2012 aikana, mutta se toteutetaan vielä huhtikuussa 2013

29 29 Joukkoliikenteen toiminnalliset tavoitteet 1. Turvataan välttämättömiä asiointiyhteydet niiden alueiden asukkaille, jotka eivät selviydy perusasioinneistaan olemassa olevilla liikennepalveluilla. 7 joukkoliikennereitillä on turvattu perusasiointiliikennettä kunnassa 2. Yhteistyön lisääminen kunnan joukkoliikenne kuljetusten ja sosiaalitoimen kuljetusten välillä - Kunta on mukana maakuntaliiton hallinnoimassa RTS hankkeessa, jossa pyritään löytämään uusia toimintamalleja maaseudun joukkoliikenteen järjestelyihin. Yhteistyötä kunnan joukkoliikenteen ja sosiaalitoimen kuljetusten välillä on tehty aina se on ollut mahdollista. Elinkeinotoiminnan toiminnalliset tavoitteet 1.Kehittää kuntamarkkinointia suunnitelmallisesti Kunta on tehostanut mm. tonttimarkkinoilta esitteillä sekä nettisivuilla 2.Työpaikkalukumäärän säilyttäminen olemassa olevia yrityksiä kehittämällä ja uusia yrityksiä perustamalla Suurimpien työnantajien työtekijälukumäärä on pienentynyt joten kokonaistyöpaikat kunnassa vähentyneet, vaikka osassa pienempiä yrityksiä uusia työpaikkoja on kuntaan syntynyt. ovat Maaseutuhallinnon toiminnalliset tavoitteet Valmistautuminen aloittavan Joensuun seudun maaseutupalvelut-yksikön toimintaan, jossa maaseutuhallinnon isäntäkuntana toimii Liperin kunta. Valmistelut yhteistyöhön siirtymisessä onnistuivat hyvin ja uusi yksikkö aloitti Liperissä Aktiivinen osallistuminen kunnan tavoitteiden kannalta tarkoitustenmukaisiin maaseudun tiedonvälitys-, koulutus- ja elinkeinojen kehityshankkeisiin. Kehittämishankkeisiin osallistuminen onnistui suunnitellusti

30 30

31 31

32 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualue Sosiaali- ja terveyslautakunta Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena ovat kuntalaisten hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä tukevat lähipalvelut, joiden tuottamisessa tavoitellaan tasapainoa palveluiden kysynnän, kunnan resurssien, palveluiden laadun ja saatavuuden välillä. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Sosiaali- ja terveyspalvelujen painopistealueena tulevalle suunnittelukaudelle on saattaa päätökseen vanhuspalvelujen kokonaisuudistus, joka aloitettiin vuoden 2010 aikana. Juuassa ovat palveluasumisen ostopalvelut kasvaneet tuntuvasti muun muassa korkean sairastuvuuden johdosta. Oikealla hoidon porrastuksella ja monipuolisemmalla palvelujen tarjonnalla on tarkoitus taittaa viimeisten vuosien kustannustason nousua n. 1,5 miljoonalla eurolla. Toiminnan painopistettä siirretään terveyttä edistävämpään suuntaan ennalta ehkäiseviä palveluja vahvistamalla. Koska painopisteen siirtäminen vaikuttaa erityisesti pitkällä aikavälillä, toimien taloudellisesti tervehdyttävät vaikutukset terveys- ja sosiaalimenoihin painottuvat tuntuvammin suunnittelukauden jälkeiseen aikaan kuin itse suunnittelukaudelle. Strategian hyväksytyt toimenpiteet ovat: Vanhusten ym. palveluasumisen lisääminen omaan kuntaan noin asumispaikan lisärakentamisella. Kotona ja pienryhmäkodeissa asumisen mahdollistaminen kotihoitoa ja siihen liittyviä tukipalveluja kokonaisvaltaisesti kehittämällä ja lisäämällä pienryhmäkotipaikkoja. Juuan ikäpoliittisen strategian ja toimenpideohjelman toteutus. Toteuttaa kattava varahenkilöstöjärjestelmä sosiaali- ja terveystoimessa helpottamaan työvoiman rekrytointia, osaamisen turvaamista sekä henkilöstön työssä jaksamista. Sosiaali- ja terveyslautakunta on linjannut suunnitelmakauden keskeisiksi tavoitteiksi: Keskeisin tavoite on vanhustenhuollon palvelurakenteen muuttaminen ja hoitoketjujen toimivaksi saattaminen kaikilla vanhustenhuollon alueilla kunnan oman ikäpoliittisen strategian mukaisesti. Ennalta ehkäisevän ja kuntouttavan työotteen juurruttaminen koko sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kohottaa sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön työssä jaksamista ja tehostaa ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointia vastaamaan palvelualueen strategisia tavoitteita.

33 33 Tavoitteiden toteutuminen Palvelurakennetta on muutettu ikäpoliittisen strategian mukaisesti. Kehittämisen ytimessä ovat olleet ennaltaehkäisevät toimintamuodot ja palveluohjaus, kotihoidon sisällöt ja kriteerit, palveluseteliprosessin toteuttaminen, palveluasumisen eri muotojen kehittäminen ja hoidonporrastuksen mahdollisuuksien hakeminen. Vanhustenhuollon fysioterapeutti on kouluttanut vanhuspalveluiden henkilöstöä kuntouttavan työotteen käyttöön sekä aloittanut vapaaehtoisten liikuntaryhmien vertaisohjaajien koulutuksen. Ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa on vielä toistaiseksi onnistuttu Juuassa hyvin lukuun ottamatta lääkärirekrytointeja. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön työssä jaksamista on pyritty huomioimaan niillä keinoin, jotka kunnassa ovat yleisesti käytössä. Koulutukseen hakeutumista on tuettu. Samoin henkilöstö on käyttänyt aktiivisesti erilaisia osa-aikaisuuden mahdollisuuksia ja vuorotteluvapaita. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA2012 TOT201 2 Talouden tunnusluvut Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot / asukas Henkilöstö yhteensä 188,0 187,1 187,1 187,1

34 34

35 Sivistyksen palvelualue Sivistyslautakunta Toiminnan kuvaus Sivistyspalvelut toteuttavat koulutuspalveluja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen alueella. Kirjasto- ja tietopalvelun palveluja tarjoaa kunnankirjasto. Vapaa-ajanpalveluja ovat kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut. Kunnan puhtaus- ja ruokapalvelujen tuottaminen kuuluu myös sivistyspalvelujen toimialaan. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Kuntastrategiassa yhtenä strategian painopistealueena on väestön ikärakenne ja kaavoitus. Tavoitteena on väestön ikärakenteen muutos ja tulo- ja lähtömuuton suhteen parantaminen. Toimenpiteinä on mm. hyvät kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä laadukkaiden opetus- ja päivähoitopalvelujen ylläpito. Lisäksi kuntastrategian painopistealueen kuntatalous ja konserniohjaus, tavoitteena on toimintakatteen kasvun pysäyttäminen ja toimenpiteinä kaikkien palvelualueiden toimintojen jatkuva tehostaminen. Sivistyslautakunnan tavoitteena on toteuttaa tarvittavat kouluverkon muutokset vastaamaan pienentyvää oppilasmäärää perusopetuksessa ja saada siten myös kustannusten nousua hillittyä oppilasmäärän pienentyessä. Sivistyspalveluissa järjestettävän esiopetuksen lisäksi suunnittelukaudella otetaan kansaa varhaiskasvatuksen päivähoitopalvelujen sijoittumiseen kuntaorganisaatiossa. Lukiokoulutusta toteutetaan kunnan omassa lukiossa, jossa opetussuunnitelmassa painotetaan kuvataidetta ja muotoilua. Lukiokoulutus ylläpidetään vahvana. Juuan kirjastopalvelut toimivat yhteistyössä Joensuun seutukirjaston kanssa. Kansalaisopistolla on vahvat resurssit tarjota monipuolista kurssitarjontaa eri ikäryhmille ja antaa taiteen perusopetusta käsityössä ja musiikissa. Kulttuuripalvelut liittyvät suunnittelukaudella tiiviisti yhteen nuoriso- ja vapaa-aikapalvelujen toimintojen kanssa. Tukipalveluissa puhtaus- ja ruokapalvelut tuotetaan kunnan koko organisaatiolle. Oppilasennustetaulukko ( ) KOULU Ahmovaara Kajoo Nunnanlahti Vihtasuo Poikola e e-6 yhteensä Poikola Perusopetus Lukio yht Tavoitteiden toteutuminen Toimenpiteistä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden taso on pidetty ennallaan ja laadukkaita opetuspalveluita tarjottu kouluissa. Sivistyspalvelut on toteuttamut omalta osaltaan kuntastrategian painopistealueen kuntatalouden tasapainoa tavoitteena pysyä suunnitelluissa kustannuksissa.

36 36 Sivistyslautakunnalle ja muille kunnan luottamuselimille on tuotu esiin kouluverkon tilanteen muuttamista vastaamaan paremmin pienentyvää oppilasmäärää perusopetuksessa ja saada siten myös kustannukset laskemaan oppilasmäärän laskiessa. Kouluverkkopäivitystyössä ei saavutettu vuoden 2012 aikana muutoksia, jotka olisivat toteutuneet kuluneen vuoden aikana. Myöskään seuraaville taloussuunnitelmavuosille sijoittuvia muutoksia ei valmistunut. Sivistyspalveluissa järjestettävän esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatuksen päivähoitopalvelujen sijoittuminen vuodesta 2014 sivistyspalveluihin on toteutumassa. Lukiokoulutusta on annettu kunnan omassa lukiossa, jossa muotoilu- ja kuvataidepainotus. Juuan kirjastopalvelut toimivat yhteistyössä Joensuun seutukirjaston kanssa. Kansalaisopistolla on resurssit tarjota monipuolista kurssitarjontaa eri ikäryhmille ja taiteen perusopetusta käsityössä ja musiikissa. Kulttuuripalvelujen tapahtumatoiminta ja nuoriso- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa on järjestetty. Oppilasennustetaulukko ( ) KOULU Ahmovaara Kajoo Nunnanlahti Vihtasuo Poikola e e-6 yhteensä Poikola Perusopetus Lukio yht

37 Tekninen palvelualue Ympäristölautakunta Toiminnan kuvaus Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävät Toiminnalliset tavoitteet 1. Ajantasaiset, kattavat internet sivustot Toteutuminen Sivustot pidetty ajantasalla 2. Asiakaspalvelu ja tiedottaminen Toteutuminen Asiakaspalveluun on panostettu resurssien mukaan Rakennusvalvonnan toiminnalliset tavoitteet 1. Osoitteiden ajantasaistaminen Toteutuminen Korjaukset tehty 2. Rakennusvalvontatoimiston henkilöstön aseman turvaaminen muuttuvissa olosuhteissa

38 38 Rakennusvalvonnan toiminnalliset tavoitteet Toteutuminen Rakennusvalvonnassa on rakennustarkastaja ja toimistovirkailija Ympäristönsuojelöun toiminnalliset tavoitteet 1. Jätevesidirektiivin mukainen jätevesijärjestelmien ohjauksen ja valvonnan jatkaminen. Tehtävä vuoden 2016 maaliskuun loppuun mennessä Toteutuma Tarkastus tehty kaikkien kiinteistöjen osalta Valmistuneet uudet rakennukset asuintalot talousrakennukset saunarakennukset vapaa-ajan rakennukset navetat, sikalat, kanalat liikerakennus yhdyskuntatekniset rakennukset teollisuuden rakennukset muut maatalousrakennukset uskonnolliset rakennukset kulkuneuvojen rakennukset 1 1 1

39 39 Tekninen lautakunta Toiminnan kuvaus Tekninen lautakunta vastaa maankäytön suunnittelusta, liikenneväylien, yleisten alueiden, rakennusten, maa- ja metsätilojen, vesihuoltolaitoksen sekä kaukolämpölaitoksen käyttö-, kunnossapito- ja rakentamistehtävistä Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Maankäytön ohjaamiseksi kaavallisten valmiuksien kehittäminen ja kaavojen toteuttaminen. Rakennusten ja infran ylläpidon tehostaminen riittävän ja oikea-aikaisen ennakkosuunnittelun avulla. Palvelualueen tehtäväsisältöjen ja henkilöstöresurssien tasapainottaminen. Toiminnalliset tavoitteet 1. Kk:n osayleiskaavatyön jatkaminen.

40 40 Toiminnalliset tavoitteet Kaavaehdotus valmis, odottaa virallista hyväksymistä 2. Rakennusten ja vesihuollon peruskorjausohjelmien laadinnan jatkaminen Kuntoarvioita ja selvitystöitä jatkettu. Korjaussuunnitelmia laadittu tarvittavilta osin 3. Kiinteistöstrategian laatiminen Kiinteistöstrategialuonnos valmis. 4. Henkilöstöresurssien ja tehtäväsisältöjen tasapainotus. Henkilöstön kehittämistä jatkettu uuden organisaatiomallin mukaisesti Teknisen hallinnon toiminnalliset tavoitteet 1. Tuottaa tehokkaasti palvelut kuntalaisille ja muille palvelualueille 2. Käsiteltävien asioiden viivytyksetön hoitaminen 3. Yhteistyö toimii sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden kanssa Toteutuma: Palvelualueen organisaatiouudistus otettu käyttöön

41 2.2.4 Tarkastuslautakunta 41

42 2.3 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN 42

43 43

44 44 Verotuloihin ja valtionosuuksiin ei toimintavuoden aikana tehty talousarviomuutoksia. Tuloveron määräytyminen vero-% verotettava tulo muutos-% , , , , , , , , ,25

45 3.7 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN 45

46 46

47 47

48 48

49 49

50 50

51 51

52 2.5 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 52

53 53 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma (ulkoiset) Toimintatuotot , ,22 Myyntituotot , ,68 Maksutuotot , ,98 Tuet ja avustukset , ,96 Muut toimintatuotot , ,60 Toimintakulut , ,37 Henkilöstökulut , ,75 Palkat ja palkkiot , ,08 Henkilösivukulut , ,67 Eläkekulut , ,59 Muut henkilösivukulut , ,08 Palvelujen ostot , ,06 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,54 Avustukset , ,04 Muut toimintakulut , ,98 Toimintakate , ,15 Verotulot , ,68 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut , ,73 Korkotuotot , ,81 Muut rahoitustuotot , ,54 Korkokulut -52,27 0,00 Muut rahoituskulut -538,27-798,62 Vuosikate , ,26 Poistot ja arvonalentumiset , ,17 Suunnitelman muk. poistot , ,17 Tilikauden tulos , ,91 Poistoeron muutos , ,59 Varausten muutos , ,50 Tilikauden ylijäämä / alijäämä , ,00

54 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,26 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,39 Investointien rahavirta Investointimenot , ,96 Rahoitusosuudet investointeihin ,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,48 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,61 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po muutokset 5 614, ,17 Vaihto-omaisuuden muutokset , ,39 Saamisten muutos , ,05 Korottomien velkojen muutos , ,28 Rahoituksen rahavirta , ,67 Rahavarojen muutos , ,94 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,49 Rahavarat , , , ,94

55 Kunnan tase VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT , ,90 I Aineettomat hyödykkeet , ,03 1 Aineettomat oikeudet 7 245, ,03 2 Muut pitkävaikutteiset menot ,49 0,00 II Aineelliset hyödykkeet , ,70 1 Maa- ja vesialueet , ,65 2 Rakennukset , ,44 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,56 4 Koneet ja kalusto , ,62 5 Muut aineelliset hyödykkeet 2 000, ,00 6 Keskeneräiset hankinnat , ,43 III Sijoitukset , ,17 1 Osakkeet ja osuudet , ,26 4 Muut lainasaamiset , ,91 5 Muut saamiset , ,00 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 3 991, ,79 1 Valtion toimeksiannot 3 991, ,79 C VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,40 I Vaihto-omaisuus , ,97 1 Aineet ja tarvikeet 0,00 4 Muu vaihto-omaisuus , ,97 II Saamiset , ,94 Pitkäaikaiset saamiset , ,00 2 Lainasaamiset , ,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,94 1 Myyntisaamiset , ,97 2 Lainasaamiset , ,00 3 Muut saamiset , ,70 4 Siirtosaamiset , ,27 III Rahoitusomaisuusarvopaperit , ,58 1 Osakkeet ja osuudet , ,58 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,91 VASTAAVAA , ,09

56 56 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA , ,52 I Peruspääoma , ,54 V Edell. tilikausien yli/alijäämä , ,98 VI Tilikauden yli/alijäämä , ,00 B POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET , ,69 1 Poistoero , ,16 2 Vapaaehtoiset varaukset , ,53 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,48 1 Valtion toimeksiannot , ,66 2 Muut toimeksiantojen pääomat , ,82 E VIERAS PÄÄOMA , ,40 I Pitkäaikainen , ,08 4 Muut velat , ,08 II Lyhytaikainen , ,32 5 Saadut ennakot 217,00 437,74 6 Ostovelat , ,63 7 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,46 5 Siirtovelat , ,49 VASTATTAVAA , ,09

57 Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Toimintatuotot , ,17 Toimintakulut , ,07 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappioista) 1 560,72 105,46 Toimintakate , ,44 Verotulot , ,68 Valtionosuudet , ,78 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,42 Muut rahoitustuotot , ,49 Korkokullut , ,99 Muut rahoituskulut , ,59 Vuosikate , ,34 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,64 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0, ,76 Satunnaiset erät -10, ,72 Tilikauden tulos , ,82 Tilinpäätös siirrot , ,02 Vähemmistöosuudet 105,55-154,21 Tilaikauden ylijäämä (alijäämä) , ,02

58 58 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,33 Satunnaiset erät -10, ,72 Tulorahoituksen korjauserät , ,29 Investointien rahavirta Investointimenot , ,12 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,94 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,93 Tominnan ja investointien rahavirta , ,49 Rahoituksen rahavirta Antolainamuutokset Antolainasaamisten lisäykset ,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaistenlainojen vähennys , ,80 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0, ,48 Oman pääoman muutokset ,86-138,94 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 5 914, ,71 Vaihto-omaisuuden muutos 9 942, ,55 Saamisten muutos , ,36 Korottomien velkojen muutos , ,02 Rahoituksen rahavirta , ,70 Rahavarojen muutos , ,79 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,46 Rahavarat , , , ,79