Johdatus vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuteen

Transkriptio

1 Johdatus vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuteen Jaana Norio-Timonen professori 1

2 Luentoajat ja -paikka ma 13. to klo 14 16, Suomen laki -sali HUOM. pe klo 10 12, Suomen laki -sali 2

3 Luentosarjan tavoitteet perusasiat korvausoikeuden järjestelmästä vahingonkorvausoikeus sopimusperusteisen ja sopimuksenulkoisen vastuun käsitteet sopimuksenulkoisen vastuun pääpiirteet, erityisesti vahingonkorvauslaki vakuutusoikeus vakuutussopimuslaki tenttiin valmistautumisen tukeminen 3

4 Luentorunko Vahingonkorvausoikeus Johdanto Korvausvastuun peruste Korvausvastuun perustava syy-yhteys Vahingon aiheuttajat Korvattava vahinko Korvauksen määrää alentavat seikat Erityissääntelyn kohteena olevat vahingonaiheuttajat Näyttökysymykset Vakuutussopimusoikeus Yhteenvetoa vahinkojen korvaamisesta 4

5 VAHINGONKORVAUS- OIKEUS 5

6 1. JOHDANTO

7 Mikä on vahinko? epäedullinen muutos esim. rikkoutuminen, vammautuminen, kuolema jonkun / jonkin aiheuttama äkillisesti / vähitellen syntynyt tuottamuksen vastakohta 7

8 Kuka korvaa vahingon? lähtökohta: jokainen kärsii vahinkonsa itse vaaditaan jokin peruste sille, että voisi vaatia korvausta toiselta moraalinen korvausvelvollisuus vs. oikeudellinen korvausvelvollisuus korvauksen tosiasiallisena maksajana vahingonaiheuttaja (vahingonkorvaus) tai vakuutus 8

9 Vahinko vahingonkorvausoikeudessa aiheutetaan toiselle = oltava vahingonkärsijä aiheutuu ihmisen toiminnasta = oltava vahingonaiheuttaja lähtökohta: puhdasta vahinkoa ei korvata vahingot, jotka eivät ole ihmisen aiheuttamia (salamanisku); voi olla mahdollista vakuuttaa vahingot, jotka ihminen on aiheuttanut vahingossa; ks. kuitenkin ankara vastuu 9

10 Vahingonkorvauksen tehtäviä kustannustenjako vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän välillä ennalta => riskeihin varautuminen, riskinhallinta vahingon tapahduttua taloudellinen hyvitys vahingonkärsijälle preventio: yleisestävyys, erityisestävyys rangaistus vahingonaiheuttajalle 10

11 Vahingonkorvauksen edellytykset vahinkotapahtuma vahinkotapahtumasta aiheutuva vahinko vahingonkärsijä vahingonaiheuttaja relevantti syy-yhteys vahingonaiheuttajan toiminnan ja vahinkotapahtuman välillä jokin peruste sille, että syntyy korvausvelvollisuus ei perustetta, jolla korvausvelvollisuus poistuisi / alenisi 11

12 Vahinkolajit esinevahinko: irtaimen tai kiinteän esineen vahingoittuminen tai tuhoutuminen henkilövahinko: henkilölle aiheutunut vahinko varallisuusvahinko: omaisuusvahinko, esim. tulojen alentuminen, voiton saamatta jääminen voi liittyä henkilö- tai esinevahinkoon voi olla itsenäinen = puhdas varallisuusvahinko voi olla aineetonta = ei objektiivista rahallista arvoa (kipu, särky, kärsimys) 12

13 Norminvalinta Mikä vastuumuoto? Sopimuksenulkoinen vastuu Sopimusperusteinen vastuu Erityissääntelyä? Erityissääntelyä? Kyllä Ei Kyllä Ei Erityislaki Vahingonkorvauslaki Erityislaki Sopimusoikeuden yleiset periaatteet 13

14 Vahingonkorvauslaki (VahL) ennen rikoslain 9 luku L 412/1974, HE 187/1973 vahinkojen korvaamisen yleislaki ei koske sopimusperusteista vastuuta (joskus kuitenkin sovellettu analogisesti, esim. kärsimyksen korvaamisperusteet sopimussuhteissa) ei koske muussa laissa säänneltyä vastuuta, vaan erityislaki sivuuttaa (niissä viitataan monesti VahL:iin, esim. henkilö- ja esinevahinkokorvauksen sisältö) 14

15 Sopimusperusteinen vs. sopimuksenulkoinen vastuu sopimusperusteinen vastuu vastuu sopimusvelvoitteiden laiminlyönnistä useimmiten varallisuusvahinkoja käyttöala laajentunut tilanteisiin, joissa ei tarkkaan ottaen ole kyse sopimuksesta (=> puhtaiden varallisuusvahinkojen laajempi korvaaminen) sopimuksenulkoinen vastuu eli deliktivastuu korvausvelvollisuus ei perustu sopimukseen toisilleen vieraiden väliset tilanteet usein henkilö- ja esinevahinkoja 15

16 TEHTÄVÄ A liukastuu supermarketin lattialla olevaan nesteeseen ja loukkaa itsensä. Sopimusvastuu vai deliktivastuu? Onko merkitystä? 1. A:lla tarkoitus vain katsella, ei ostaa mitään 2. A:lla tarkoitus ostaa jotakin 3. A:lla jo tavaraa ostoskorissa 4. A jo maksanut ostoksensa 16

17 2. KORVAUSVASTUUN PERUSTE

18 Korvausvastuun peruste Vastuuperuste Tuottamusvastuu Ankara vastuu Onko toimittu toisin kuin olisi pitänyt? Korostunut huolellisuusvelvollisuus Onko vahinko yhteydessä ankaran vastuun piirissä olevaan toimintaan? Normiperusteinen tuottamusarviointi Riskiperusteinen tuottamusarviointi Onko jokin vapauttamisperuste? 18

19 1. TUOTTAMUSVASTUU perinteisesti johtava vastuuperuste moitittavaan käyttäytymiseen perustuva vastuu vahingonaiheuttaminen ei välttämättä moitittavaa (esim. kilpailu, markkinointi, arvostelu) normiperusteinen ja riskiperusteinen arviointi edellytyksenä yleensä tekohetkellä vahingonaiheuttajalla toisintoimimismahdollisuus joka olisi tekohetken tietojen nojalla johtanut parempaan tulokseen 19

20 Tuottamusvastuu (2) laiminlyöntikin voi perustaa vastuun, jos aiheuttajalla ollut erityinen velvollisuus toimia toisen eduksi ei yleistä velvollisuutta toimintavelvollisuuden tulee perustua lakiin tms. (esim. tieliikennelainsäädäntö, pelastustoimintaa koskeva lainsäädäntö) joskus jopa ilman normiakin vahingonvaaran ennakoitavuus oikeuttamisperusteet voivat estää vastuun: hätävarjelu, pakkotila, virkavelvollisuus, esimiehen käsky, loukatun suostumus 20

21 Mitä on tuottamus? tuottamus = tahallisuus (dolus) & huolimattomuus (culpa) toisinaan tuottamus = huolimattomuus tuottamuksen asteet tahallisuus huolimattomuus: lievä, tavallinen, törkeä tuottamuksen vastakohta: puhdas vahinko 21

22 Mitä on tuottamus? (2) huolimattomuus: kuinka merkittävästi poikettu vaadittavasta huolellisuudesta? törkeä: lähellä tahallisuutta, subjektiivinen moitittavuus, (KKO 1997:103: häikäilemätön, seurausten suhteen välinpitämätön) tavallinen: perushuolimattomuus lievä: ei erityisen riskialtista toimintaa, yllättävä tilanne, liian vaativa työtehtävä ja puutteellinen kokemus, omat kyvyt ylittävä tilanne ilman omaa syytä yms. 22

23 Tuottamusasteen merkitys lähtökohta: mikä tahansa tuottamuksen asteista saa aikaan tuottamusperusteisen vastuun voi olla säädetty toisin ellei tuottamusta, ei myöskään (oikeudellista) vastuuta toisinaan tuottamusaste tärkeä, esim.: työntekijä ei vastaa lievästä huolimattomuudesta tahallisuus: vastuun sovittelu edellyttää erityisiä syitä vrt. vakuutukset, joissa tuottamusaste merkityksellinen 23

24 Normiperusteinen tuottamusarviointi ensisijainen tuottamuksen arviointitapa esim. lainsäädännössä, viranomaisohjeessa, järjestyssäännössä, alan tai ammattikunnan tapaohjeissa, yrityksen sisäisessä normistossa asetetun toimintavelvollisuuden rikkominen vahingonaiheuttajan olisi ainakin pitänyt tietää yksityisluonteisten ohjeiden, sääntöjen yms. sisällöstä myös yleisesti noudatettavat käyttäytymistavat: tietyn alan (vahinkoriskin vähentämiseen tähtäävät) käytännöt, huolellisen henkilön menettely (bonus pater familias) 24

25 Normiperusteinen tuottamusarviointi (2) normista poikkeaminen: yleensä tuottamusoletus norminsuojatarkoitus: vaikka toimittu normin vastaisesti, ei perusta korvausvelvollisuutta, jos normin tarkoituksiin ei kuulu ao. vahinkojen ehkäiseminen normin mukainen käyttäytyminen defenssiperuste (esim. asbestitapaus KKO 1998:87) 25

26 TEHTÄVÄ Koira karkasi pannastaan, juoksi tielle ja aiheutti kolarin. Metsästyslain mukaan koiran olisi pitänyt olla kiinni. Vastuu koiran aiheuttamasta kolarista? VKL 352/03: Metsästyslain koirien kiinnipitoa koskevilla säädöksillä on tarkoitus suojella riistaeläimiä niiden pesimäkautena sekä suojata metsästysoikeuden haltijan ja maanomistajan oikeuksia. Kyseisiä säädöksiä ei ole säädetty yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Näin ollen metsästyslain kiinnipitoa koskeville säädöksille ei voida antaa merkitystä arvioitaessa koiranomistajan korvausvastuuta koiran aiheuttamien kolarien osalta. 26

27 KKO 1997:49 RO oli laiminlyönyt valvoa, että perunkirjoitus toimitettiin ja perukirja annettiin oikeuteen säädetyssä ajassa. A ei ollut saanut tietoa perittävän kuolemasta ja oli siten menettänyt oikeutensa perintöön. A:n kanne valtiota vastaan hylättiin, kun tuomioistuimen valvontavelvollisuuden tarkoituksena ei ollut, että perillinen saisi tiedon perittävän kuolemasta vaan lähinnä verotukselliset intressit. 27

28 Riskiperusteinen tuottamusarviointi normiperusteinen tuottamusarviointi ensisijainen pelkkä ulkopuolisiin kohdistuvan riskin luominen ei ole tuottamusta mikä on aiheutetun riskin ja tavoitellun hyödyn suhde? tuottamus ilmenee kokonaistaloudellisesti epäedullisiin toimiin ryhtymisenä 28

29 Riskiperusteinen tuottamusarviointi (2) valitun toimintatavan taloudellisia vaikutuksia verrataan vaihtoehtoiseen menettelyyn esim. pidemmälle menevät turvallisuustoimet, riskialttiista toiminnasta pidättyminen Learned Hand -kaava: tuottamus, jos vahingonvälttämiskustannukset < vahingon todennäköisyys x odotettavissa oleva vahinko voidaan myös esim. vertailla vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän keinoja välttää vahinko (ja keinojen kustannuksia) kiinnittää huomiota vaaran kohteena olevan intressin laatuun 29

30 KKO 1989:129 Raviradan valaistus oli sammunut kesken kilpailun. Hevoset olivat pimeässä törmänneet yhteen ja vahingoittuneet. Ravikilpailun järjestäjältä edellytettiin varavalaistusjärjestelmää, kun tämän turvatoimen kustannukset eivät olleet kohtuuttomia järjestäjille kertyvään tuottoon nähden. Koska järjestelmää ei ollut, vahinko oli korvattava. 30

31 Kenen tuottamus? alaikäisen aiheuttamat vahingot alaikäisen oma tuottamus vanhempien tms. valvontatuottamus vanhempien (tms.) kasvatustuottamus kotieläimen aiheuttama vahinko: omistajan (tms.) tuottamus 31

32 Kenen tuottamus? (2) työtilanteet työnantajan isännänvastuu työntekijän tuottamuksesta (ankaraa vastuuta) työnantajan oma tuottamus (esim. työntekijän opastuksen tai valvonnan laiminlyönti) vahingon aiheuttajana organisaatio: anonyymi tuottamus riittää eli aiheuttajaa ei tarvitse yksilöidä orgaanin tuottamus (esim. oy:n tj ja hallitus) katsotaan yhteisön omaksi tuottamukseksi 32

33 Yksilölliset ominaisuudet tuottamusarvioinnissa pääsääntö: objektiivinen arviointi => yksilöllisiin heikkouksiin ei voi vedota poikkeuksina alaikäiset (VahL 2:2: ikä ja kehitystaso ) mieleltään häiriintyneet (VahL 2:3: henkilön tila) asiantuntijapalveluiden tarjoajilta vaaditaan alan mukaista toimintaa henkilön poikkeuskyvyt huomioidaan, jos vahingonkärsijä etukäteen pitänyt henkilöä tämän antamien tietojen tai käyttäytymisen vuoksi tavallista kyvykkäämpänä 33

34 Korostunut huolellisuusvelvollisuus tuottamusvastuuta, jossa normaalia ankarampi vaatimustaso halutaan erityisesti suojata vahingonkärsijää esim. yleisötilojen sekä teiden ja katualueiden ylläpitäjät, yleisötilaisuuksien järjestäjät, asiantuntijapalvelujen tarjoajat käännetty todistustaakka: vahingonaiheuttaja näyttää tehneensä voitavansa 34

35 Korostunut huolellisuusvelvollisuus (2) vahingonaiheuttajalla täytyy olla ollut tosiasiallinen, järkevä toisintoimimismahdollisuus mikä se olisi ollut? ratkaisun oltava yleisesti kestävä vahingon ennalta-arvaamattomuus voi poistaa vastuun vahingonkärsijän oman toiminnan merkitys 35

36 TEHTÄVIÄ 1. A liukastuu supermarketissa lattialla olevaan nesteeseen ja kaatuu. Hänen ranteensa murtuu. Supermarketin vastuu? 2. B ajaa kuoppaan tiellä autollaan, jossa on matala mutta laillinen maavara. Auto vaurioituu. Tienpitäjän vastuu? 36

37 KKO 1989:114 Lentoaseman ylläpitäjä vastasi siitä, että lentoasema oli suunniteltu ja rakennettu turvalliseksi yleisölle ja että tilat hoidettiin siten, ettei turvallisuus vaarantunut. Tällöin oli otettava huomioon, että on ihmisiä, jotka sairauden, vamman, mielenlaatunsa tai muun syyn johdosta liikkuvat eri tavoin. Kun lentoaseman lattia liukkaudesta johtuen ei täyttänyt sanottuja vaatimuksia, lentoaseman ylläpitäjä velvoitettiin suorittamaan vahingonkorvausta matkustajalle, joka liukastuessaan oli vammautunut. 37

38 2. ANKARA VASTUU vastuun syntyminen ei edellytä kenenkään tuottamusta, eikä tuottamuksen puuttuminen estä vastuuta ankara vastuu syntyy toiminnasta, tuottamusvastuu yleensä jostakin yksittäisestä teosta lähinnä arvioitava sitä, onko vahingolla ja ankaran vastuun perustavalla toiminnalla riittävä yhteys syy-yhteysvaatimus saattaa olla normaalia alhaisempi 38

39 Lakiin perustuva ankara vastuu, esimerkkejä tuotevastuu (kuluttajia kohtaan) ympäristövahingot (toissijainen vakuutusjärjestelmä) potilasvahingot (vakuutusjärjestelmä) liikennevahingot (vakuutusjärjestelmä) raideliikennevahingot ydinvastuu aluksen omistajan vastuu öljyvahingosta ilma-aluksen haltijan vastuu omaisuudesta henkilölle tai omaisuudelle, jota ei kuljeteta ko. ilma-aluksessa ammattimainen perintätoiminnan harjoittaminen henkilö-, kiinteistö-, arvo-osuusrekisterin pitäminen vastuu syyttömästi vangitulle tai tuomitulle 39

40 Oikeuskäytännössä omaksuttu ankara vastuu erityisvaaralliset toimintamuodot: räjäytystyö (KKO 1957 II 10, KKO 1963 II 93), autokilpailujen järjestäminen (KKO 1972 II 97), kovapanosammuntojen järjestäminen (KKO 1982 II 94) työnantajan koneiden tai laitteiden puutteellisuudet työntekijöille aiheutuneissa vahingoissa (KKO 1990:55, KKO 1991:156) rokotuksen aiheuttama henkilövahinko, kun valtio oli järjestänyt erityisen rokotuskampanjan (KKO 1995:53) 40

41 Oikeuskäytännössä omaksuttu ankara vastuu (2) arvioitaessa mahdollisuutta asettaa ankara vastuu ilman nimenomaista lainsäännöstä huomiota kiinnitetty mm. seuraaviin seikkoihin: toimintaan liittyy normaalista poikkeava vahinkoriski tilanteen samankaltaisuus niiden toimintamuotojen kanssa, joita koskeva ankara vastuu perustuu säädettyyn lakiin osapuolten mahdollisuudet vaikuttaa vahinkoriskiin toiminnasta koituvan hyödyn jakaantuminen muiden, osittaisen korvauksen tarjoavien korvausjärjestelmien olemassaolo (KKO 1998:88, asbestitapaus) 41

42 TEHTÄVÄ Räjäytystyömaan vuoksi aiheutuu seuraavia vahinkoja: 1. halkeamia naapurikiinteistöllä sijaitsevan talon seiniin 2. sinkoutuvat kivet vahingoittavat lähistölle parkkeerattuja autoja 3. työmaan poikki oikaiseva jalankulkija kompastuu työmaa-ajoneuvojen ajon aiheuttamaan kuoppaan 4. räjäytystyömaan läheisyys karkottaa asiakkaita läheisestä hotellista 42

43 Ankaran vastuun rajoittuminen tai estyminen vahingon aiheuttanut vastuutahon kannalta ylivoimainen tapahtuma, esim. luonnonilmiö asema defenssinä ei kuitenkaan ole selvä siltä osin kuin asiasta ei ole nimenomaista säännöstä vahingonkärsijän myötävaikutus osasyynä vahinkoon tai lisännyt sen suuruutta toisinaan säädetty korvausta supistavaksi vain, kun se ilmentää törkeää huolimattomuutta (potilas-, raideliikenne- ja ydinvahingot; vrt. sähköturvallisuuslaki: muu kuin lievä huolimattomuus) ko. vahingon riskiä ei kyetty ennakoimaan parhaankaan tieteellisen tiedon perusteella (ns. kehittelyvahinkotilanne) voidaan joskus vedota erilaisia ratkaisulinjoja niin kansainvälisesti (tuotevastuu) kuin kansallisestikin (vrt. tuotevastuu / asbestin käyttö) 43

44 3. KORVAUSVASTUUN PERUSTAVA SYY-YHTEYS

45 Syy-yhteys aiheuttaminen: puuttumista odotettavissa oleviin tapahtumakulkuihin status quon häiritsemistä odotettavissa olevan kehityksen estämistä vahingon aiheutuminen voi edellyttää useiden olosuhteiden olemassaoloa inhimillisiä tekoja niistä riippumattomia taustaolosuhteita ongelma: millaisesta syy-yhteydestä kyse? 45

46 Erilaisia syy-yhteyksiä 1. Välttämätön syy (conditio sine qua non, "but for ) X on seuraus Y:n välttämätön edellytys, jos X:n poistaminen edeltävästä tapahtumakulusta johtaisi Y:n poistumiseen tekijän poistaminen tapahtumakulusta merkitsee, että sen tilalle oletetaan norminmukainen tai muu normaali tapahtumakulku auttaa sulkemaan pois vahingon kannalta irrelevantteja tekijöitä 46

47 Erilaisia syy-yhteyksiä (2) 1. Välttämätön syy (jatkoa) ei johda kaikissa tilanteissa pätevään juridiseen ratkaisuun Kaksi teollisuuslaitosta laskee päästöjä samaan vesistöön niin, että kummankin päästöt yksin riittäisivät pilaamaan vesistön. Kumpikaan ei olisi välttämätön syy, sillä seuraus syntyisi, vaikka toisen teko jäisi pois. osa sinänsä välttämättömistä syistä juridisesti irrelevantteja metsäpalon välttämätön edellytys on happi, muita voivat olla esim. maaston kuivuus, tuulen suunta 47

48 Erilaisia syy-yhteyksiä (3) 2. Riittävä syy X on Y:n riittävä syy, jos X:n käsilläolo on yksinään ollut riittävä aiheuttamaan Y:n (oletuksena normaalit luonnonolot) mikä välttämättömistä syistä riittävä em. päästöesimerkissä kummankin teollisuuslaitoksen päästöt ovat yksinään riittävä syy vahinkoon em. metsäpaloesimerkissä hapen käsillä olo ei riittävä syy 48

49 Erilaisia syy-yhteyksiä (6) 3. NESS-kausaliteetti (necessary element of a sufficient set) X on Y:n syy, jos ja vain jos X välttämätön osa Y:tä edeltävää seikastoa, joka on ollut riittävä Y:n aikaansaamiseksi sisältää sekä välttämättömyyden että riittävyyden ongelmia: sellaisen seuraamuksen aiheuttaminen, joka olisi joka tapauksessa myöhemmin seurannut ajallisesti peräkkäisten aiheuttamisprosessien ongelma 49

50 TEHTÄVIÄ 1. Työkyvyttömyyteen johtavaa sairautta sairastava tulee työtapaturman vuoksi jo aikaisemmin työkyvyttömäksi. 2. Hiv-positiiviselle annetaan hiv-positiivista verta. 3. Rakennus oli perustettu rakentamisen aikana yleisesti käytetyn rakentamistavan mukaan, joka sittemmin osoittautui puutteelliseksi rakennuspaikan savikerroksen paksuuden suurten vaihtelujen vuoksi. Naapurikiinteistöllä oli tehty tärinää aiheuttavaa paalutustyötä ja rakennus oli vahingoittunut. 50

51 Syy-yhteyden näyttäminen lähtökohta: vahingonkärsijällä näyttötaakka pelkkä ajallinen yhteys ei riitä näytöksi näyttövaatimusta voidaan säännellä joko todennäköisyysasteeseen tai todistustaakan jakoon puuttumalla yleiset todistustaakan jakoperiaatteet: näyttömahdollisuudet alkuperäistodennäköisyys aineellisen oikeuden tavoitteiden toteuttaminen 51

52 Vahingon ennakoitavuus ongelma: riittääkö pelkkä syy-yhteys korvausvelvollisuuden perusteeksi? ennakoitavuus-/adekvaattisuusrajoitus: kaikkia vastuuperusteeseen nähden syy-yhteydessä olevia vahinkoja ei korvata rajanvetokriteeri: ovatko vahingon mahdollisuus ja suuruus olleet aiheuttajan ennalta arvattavissa tekotai toimintahetkellä riski yleisesti tunnettu vahingonaiheuttajalla erityistietoja (tulevan) vahingonkärsijän olosuhteista 52

53 Vahingon ennakoitavuus (2) keino suojata toimijoita kohtuuttomilta vastuuriskeiltä koskee sekä vahinkotapahtumaa että vahingon määrää; kumman tahansa puutteellinen ennakoitavuus kaventaa vastuuta => vahinko(a) voi jäädä korvaamatta korkea-asteinen tuottamus voi laajentaa vastuun ulottuvuutta henkilövahingoissa vastuu ulottuu yleensä pisimmälle ennakoitavuusvaatimus myös sopimussuhteissa, mutta niissä monesti enemmän tietoa riskeistä sopimuspuolten välisen yhteistoiminnan vuoksi vahingonvaaran ennakoitavuus myös tuottamuksen edellytys 53

54 KKO 2012:36 Työntekijä oli hakenut työnantajaltaan opintovapaata erään ammatillisen perustutkinnon suorittamiseksi. Työnantajan ilmoitettua vastoin opintovapaalain säännöksiä siirtävänsä opintovapaan alkamisajankohtaa työntekijä oli irtisanoutunut ja menettänyt sen seurauksena oikeutensa aikuiskoulutustukeen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla työnantaja oli velvollinen korvaamaan työntekijälle sanotun menetyksen. 54

55 TEHTÄVÄ Anton uhkasi veljeään Carolusta leipäveitsellä. Viereisessä huoneessa ollut Caroluksen tyttöystävä Berta pelästyi, hyppäsi parvekkeelta ja vammautui. Antonin korvausvelvollisuus Bertaa kohtaan? KKO 1990:163: A ei ollut korvausvelvollinen B:lle aiheutuneista vammoista, koska hän ei ollut uhannut B:tä eikä B:n pudottautuminen parvekkeelta ollut ennalta arvattavissa. 55

56 4. VAHINGON AIHEUTTAJAT

57 Vahingon aiheuttajat yksi tai useampi tietty henkilö yhteisvastuu korvauksesta vahingonkärsijälle (VahL 6:2) vahingonaiheuttajien keskinäinen vastuu kohtuuden mukaan ottaen huomioon kunkin syyllisyyden määrä, vahinkotapahtumasta ehkä saatu etu ja muut seikat takautumisoikeus liikaa maksetusta osasta; jos joku korvausvelvollisista ilmeisen maksukyvytön tai oleskelupaikka tuntematon, muut maksavat hänen osuutensa (VahL 6:3) 57

58 Vahingon aiheuttajat (2) joku tietystä ryhmästä yhteinen hanke (esim. pahoinpitelijöitä): yhteisvastuu yksi useammasta samaa asiaa tekevästä: yhteisvastuu, jos ei kyetä erottelemaan syyllisiä / ei-syyllisiä aiheuttamiseen voi osallistua eri tavoin joku, muttei tiedetä, kuka anonyymi aiheuttaja riittää, kun vahingon aiheuttajana organisaatio, so. aiheuttajaa ei tarvitse yksilöidä esim. joku yrityksen työntekijöistä => yrityksen isännänvastuu 58

59 TEHTÄVÄ Kolme henkilöä oli samalla aseella vuorotellen ampunut useita laukauksia maavallia kohti. A oli ampunut noin 10 laukausta, B ja C kumpikin 5. Yksi laukaus oli osunut ampumalinjan lähellä olleeseen muuntajaan ja aiheuttanut sen vaurioitumisen. KKO 1990:78: Kun ampujilla oli varomattomuutena ilmennyt tuottamus vahingon aiheuttamiseen eikä kukaan heistä ollut selvittänyt, että muuntajaan osunut luoti ei ollut hänen ampumansa, he olivat yhdessä aiheuttaneet vahingon niin, että he VahL 6:2:n nojalla olivat yhteisvastuussa sen korvaamisesta. 59

60 5. KORVATTAVA VAHINKO

61 Mikä on korvattava vahinko? differenssioppi: vahinko on toteutuneen ja hypoteettisen tapahtumakulun erotus subjektiivinen lähtökohta täyden korvauksen periaate rikastumiskielto vahingonkärsijän velvollisuus rajoittaa vahinkoa VahL 5 luku huom. muutokset L 61/1999 ja L 509/

62 Korvattava vahinko (VahL 5 luku) Aiheutuneen vahingon laji Henkilövahinko, esinevahinko (+ varallisuusvahinko) Puhdas varallisuusvahinko Kärsimys Täyttyykö VahL 5:1:n edellytys? Täyttyvätkö VahL 5:4a tai 5:6 edellytykset? Rangaistavaksi säädetty teko Julkisen vallan käyttö Erittäin painava syy Läheisen kuolema Loukkaus 62

63 HENKILÖVAHINKO perusmääritelmä: lääketieteellisesti todettavissa oleva terveydentilan häiriö (fyysinen/psyykkinen) perussäännös VahL 5:2, jonka mukaan korvataan tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja muut tarpeelliset kulut ansionmenetys kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta pysyvä haitta 63

64 Ansionmenetys tilapäisen tai pysyvän työkyvyttömyyden ajalta VahL 5:2a: lähtökohtana arvio ansiotulosta ilman vahinkoa, vähennetään ansiotulo, jonka silti saanut, olisi voinut saada, arvioidaan tulevaisuudessa saavan huomioidaan työkyky, koulutus, aikaisempi toiminta, uudelleenkouluttautumismahdollisuus, ikä, asumisolot yms. vahingoittunut ei voi olla täysin passiivinen pää- ja sivutulot, yrittäjätulot nuoren henkilön koulutuksen viivästymisen aiheuttama ansion menetys, työttömältä ohi menevä työpaikka alaikäisen ansiotulon arviointi VahL 5:2b 64

65 KKO 1997:65 Tapon yrityksen johdosta vammautunut 27-vuotias A ei kyennyt enää palaamaan aikaisempaan ammattiinsa, vaan tarvitsi uudelleenkoulutuksen, johon hän oli hakeutunutkin. A:lle määrättiin maksettavaksi korvausta työtulojen menettämisestä siihen ajankohtaan saakka, jolloin hänellä arvion mukaan oli uudelleenkoulutuksensa jälkeen riittävästi aikaa hakeutua sellaiseen ansiotyöhön, johon hän vammastaan huolimatta kykeni. 65

66 KKO 1997:113 Liikenneonnettomuudessa loukkaantunut 16-vuotias A oli vammoistaan aiheutuneiden poissaolojen vuoksi joutunut käymään lukion toisen luokan uudelleen. Tämän vuoksi hänen ylioppilaaksi tulonsa ja ammatilliseen tutkintoon valmistumisensa olivat viivästyneet. Viivästymisen välittömänä syynä oli liikennevahinko eikä sillä seikalla, että A oli luopunut suunnitelmastaan opiskella lukion aikana ulkomailla vuoden vaihto-oppilaana, ollut merkitystä harkittaessa sitä, saiko A korvausta ansiotulojen myöhentymisestä koulutuksen viivästymisen vuoksi. Vakuutusyhtiö velvoitettiin suorittamaan korvausta yhdeltä vuodelta. 66

67 TEHTÄVÄ Kaupungin omistaman oppilaitoksen johtokunta oli asetuksen säännösten vastaisesti jättänyt oppilaitoksen rehtorin tehtäviä hoitaneen lehtorin siirtämättä perustettuun rehtorin virkaan. Mikä on korvattava vahinko? KKO 1996:78: Kaupunki velvoitettiin maksamaan hänelle korvausta siitä, että hän oli saanut pienempää palkkaa ja pienempää eläkettä kuin hänelle olisi rehtorin viran perusteella ollut maksettava. 67

68 Aineettomat vahingot ongelmana arvioperusteiden subjektiivisuus/ objektiivisuus: eri henkilöiden kokemukset erilaisia kipu ja särky ja muu tilapäinen haitta huomioidaan erityisesti vahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika (VahL 5:2c) pysyvä haitta esim. liikuntakykyyn vaikuttava vamman jälkitila, aistien toiminnan heikentyminen, kosmeettinen haitta, pysyvä kipuoireilu huomioidaan vahingon laatu ja vaikeusaste, vahingoittuneen ikä; korottavana tekijänä elämänlaadun erityinen heikentyminen (5:2c) ei vaadita yksilöllistä näyttöä, jos on ilmeistä 68

69 Kärsimys (VahL 5:6) loukkauksen aiheuttaman kärsimyskorvauksen edellytykset: vapauden, rauhan, kunnian tai yksityiselämän loukkaaminen rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjiminen rangaistavaksi säädetyllä teolla henkilökohtaisen koskemattomuuden tahallinen tai törkeän huolimaton vakava loukkaus vakava tahallinen tai törkeän huolimaton ihmisarvon loukkaus muulla, em. kohtiin verrattavalla tavalla omiaan aiheuttamaan kärsimystä ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde, loukkauksen julkisuus 69

70 KKO 2012:14 Taksin matkustajana ollut mies oli tuomittu pahoinpitelystä hänen lähenneltyään seksuaalisesti naispuolista kuljettajaa matkan aikana. Mies velvoitettiin suorittamaan kuljettajalle korvausta kärsimyksestä vahingonkorvauslain 5 luvun 6 :n 1 momentin 1 kohdan perusteella. 70

71 KKO 2012:81 Vankilan vartija oli avannut tutkintavangille Rikosseuraamuslaitoksesta saapuneen kirjeen, jota tutkintavankeuslain mukaan ei olisi saanut avata. Tutkintavanki vaati valtion velvoittamista suorittamaan hänelle vahingonkorvausta viestintäsalaisuuden loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Kirjeen avaamisen katsottiin tapahtuneen erehdyksessä, eikä kysymys ollut rangaistavaksi säädetystä teosta. VahL 5:6.1:ssä säädetyt edellytykset kärsimyksen korvaamiselle eivät täyttyneet. Kysymys lisäksi siitä, voitiinko korvausta tuomita sillä perusteella, että kirjeen oikeudetonta avaamista oli pidettävä myös perus- ja ihmisoikeusloukkauksena. 71

72 KKO 2012:74 A oli lyönyt B:tä nyrkillä useita kertoja päähän ja vartaloon, syöttänyt B:lle mäntysuopasaippuaa, suihkuttanut B:n päälle vettä ja pitänyt B:tä rinnuksista kiinni. A oli tuomittu pahoinpitelystä vankeusrangaistukseen. KKO: B:n henkilökohtaista koskemattomuutta ei ollut VahL 5:6.1:n 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin taikka ihmisarvoa säännöksen 4 kohdassa tarkoitetuin tavoin vakavasti loukattu. Huomioon ottaen, että pahoinpitelyssä oli käytetty myös toista halventavia tekotapoja, B:llä katsottiin olevan oikeus korvaukseen kärsimyksestä VahL 5:6.1:n 1 kohdan nojalla. 72

73 Aineettomien vahinkojen määrät STM:n asetus tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta (1649/2009) liikennevahinkolautakunnan ohjeet vammat tyypitelty erilaisiin haitta-asteisiin ja määritelty niitä vastaavat normaalikorvaukset käytetty paljon myös muissa kuin liikennevakuutusasioissa henkilövahinkoasiain neuvottelukunta tavoitteena henkilövahinkojen ja kärsimyksen korvaamista koskevan oikeus- ja korvauskäytännön yhtenäisyyden edistäminen suositukset perustuvat oikeuskäytäntöön (uusimmat: 2011) KKO 2012:100 73

74 LÄHEISEN OIKEUS KORVAUKSEEN korvausoikeus vahingonkärsineen vanhemmilla, lapsilla ja aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastettavalla erityisen läheisellä henkilöllä näyttö: nämä eivät läheisiä / joku muu on läheinen vahingonkärsijän hoitaminen (VahL 5:2d) kohtuullinen korvaus tarpeellisista kuluista ja ansionmenetyksestä, joka aiheutunut henkilövahingon kärsineen hoitamisesta tai muista toimenpiteistä, jotka ovat omiaan edistämään vahingonkärsijän tervehtymistä tai kuntoutumista 74

75 Läheisen oikeus korvaukseen (2) hautauskulujen korvaaminen (VahL 5:3) vainajan hautaamisesta huolehtineelle kohtuullinen korvaus hautaamisesta aiheutuneista kustannuksista ( säädynmukaiset hautajaiset) läheisille aiheutuneet kohtuulliset hautaamiseen liittyvät kustannukset (hautajaisvaatteet, matkat yms.) kärsimys kuolemantapauksessa (VahL 5:4a) kuolema aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella ja korvaus harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon henkilösuhteen läheisyys, teon laatu ja muut olosuhteet tulkittu melko korvausmyönteisesti 75

76 KKO 2004:2 A oli syyllistynyt B:n tappamiseen hätävarjelun liioitteluna. B:llä oli puolentoista vuoden ikäinen lapsi. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, ettei isän kuolemantapauksesta lapsen tunneperäiselle tai henkiselle kehitykselle mahdollisesti aiheutuvia haitallisia seurauksia voitu pitää VahL 5:4 a:ssä tarkoitettuna korvattavana kärsimyksenä. lapsi kaipaa isää, mutta ei nimenomaan kärsi siitä, mistä syystä isä on kadonnut hänen elämästään 76

77 Läheisen oikeus korvaukseen (3) oma järkytys kuolemantapauksessa (VahL 5:4b) tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheutetun kuolemantapauksen yhteydessä oikeus korvaukseen (järkytyksen kaltaisesta) henkilövahingosta johtuvista tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista, muista kuluista ja ansionmenetyksestä ei siis yleistä oikeutta korvaukseen läheisen kuoleman johdosta (vrt. vakuutus) 77

78 Elatuksen menetys (VahL 5:4) jos elatusvelvollinen tai muuten toisen elatuksesta huolehtinut henkilö saa surmansa tosiasiallinen elatussuhde riittää elatukseen voidaan erityisestä syystä rinnastaa kotityön arvo elatukseen tai elatusapuun oikeutetulle tai muutoin surmansa saaneen elatuksen varassa olleelle korvauksen määrä: huomioidaan todennäköinen elatus surmansa saaneelta sekä mitä kohtuuden mukaan tarvitsee elatukseensa ottaen huomioon mahdollisuutensa hankkia itse elatuksensa ansiotyöllä ja muut olosuhteet 78

79 TEHTÄVÄ Käytetyn henkilöauton tuhoutuminen omistajan kannalta: auton merkitys omistajalle? mitä pitäisi korvata ja miten? miten 2 kohdan ehdotuksenne sopii yhteen täyden korvauksen periaatteen ja rikastumiskiellon kanssa? 79

80 ESINEVAHINKO (VahL 5:5) esine = sekä irtaimet (myös kotieläimet) että kiinteät esineet, myös koneet, laitteet ja niiden osat täyden korvauksen periaate korvataan koko vahinko eli saatetaan vahingonkärsijä siihen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi ilman vahinkoa rikastumiskielto (eduntasoitus) vahingon kärsinyt ei saa saada hyötyä vahingosta eli tulla parempaan taloudelliseen asemaan kuin ennen vahinkoa 80

81 Esinevahinko (2) korvataan esineen korjauskustannukset, muut kulut, arvonalennus, tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo, tulojen ja elatuksen vähentyminen esineen lisäksi siis korvausta välillisistä vahingoista, esim. esineen käyttömahdollisuuden estymisen aiheuttamasta tulon menetyksestä korjaaminen vahingonkärsijällä vahingonrajoittamisvelvollisuus eli aiheettomia kustannuksia tulee välttää jos esine tulee vahinkotapahtumaa edeltänyttä tilaa parempaan kuntoon, hyöty yleensä vähennetään 81

82 Esinevahinko (3) tuhoutuneen tai hukatun esineen arvon määrääminen jälleenhankinta-arvo (uudelleenhankinta-arvo, uusarvo): uuden, vastaavan esineen hankkimiseksi tarvittava summa vanha omaisuus korvautuu uudella (käyttämätön, modernimpi) => vastoin rikastumiskieltoa uuden osan liittäminen vanhaan kohteeseen, osan käyttöiällä ei merkitystä päivänarvo: jälleenhankinta-arvo, josta tehdään mm. ikä-, käyttö-, käyttökelpoisuusvähennys 82

83 Esinevahinko (4) käypä arvo, (edelleen)myyntiarvo: summa, jonka esineen myynnistä olisi saanut juuri ennen vahinkoa vastaa esineen varallisuusarvoa omistajalle soveltuu, jos kyse myytävästä esineestä jos kyse käytetystä esineestä, ei yleensä riitä vastaavan esineen hankkimiseen pääsääntö: jälleenhankinta-arvoa; ellei tällaista kyetä määrittämään esimerkiksi objektin yksilöllisyyden vuoksi, kysymykseen tulee lähinnä esineen iän, kunnon ym. seikat huomioon ottava käypä arvo 83

84 PUHDAS VARALLISUUS- VAHINKO (VahL 5:1) taloudellinen vahinko, joka ei ole yhteydessä (samalle henkilölle aiheutuneeseen) henkilö- tai esinevahinkoon sopimusperusteinen vastuu: tyypillistä, korvataan deliktivastuu: pelkkä tuottamusperuste voisi johtaa liialliseen vastuuseen (esim. liikekilpailu ja julkinen arvostelu sallittua vahingoittamista ) => korvaamista rajoitettu 84

85 Puhdas varallisuusvahinko (2) 1) vahinko aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla syyntakeettomuus tai rikoksen vanhentuminen eivät estä vastuuta dekriminalisointi poistaa korvausvastuun (KKO 1993:15) 2) vahinko aiheutettu julkista valtaa käytettäessä julkinen valta viranomainen tunnusmerkistön tulkinta laajahkoa (esim. työvoimaviranomaisen antama neuvonta KKO 1989:50, rekisteriasiakirjojen antaminen KKO 1993:15) 85

86 KKO 1989:50 Valtion työvoimaneuvoja oli antanut paluumuuttoa Suomeen suunnittelevalle Kanadan kansalaiselle virheellisiä tietoja paluumuuttajalle tärkeiden ja häneen pakottavina sovellettavien säännösten ja määräysten sisällöstä. Tietojen antaminen oli ollut olennainen osa työvoimaneuvojan virkatehtävistä. Tietojen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen katsottiin, että työvoimaneuvoja oli tiedot antaessaan käyttänyt julkista valtaa. Valtio velvoitettiin korvaamaan tietojen virheellisyydestä aiheutunut vahinko. 86

87 KKO 2009:24 Suomen Pietarin pääkonsulaatin toimistosihteeri oli, saatuaan ulkomaalaisvirastosta tiedon, jonka mukaan työ- ja oleskelulupia hakeneet venäläiset vuokratyöntekijät eivät tarvitsisi erikseen lupia Espanjassa työskentelyä varten, ilmoittanut tiedon edelleen yhtiön toimitusjohtajalle. Korkein oikeus katsoo, ettei neuvon antamista tällaisissa olosuhteissa ole perusteltua rinnastaa työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaan hallintopäätökseen. 87

88 Puhdas varallisuusvahinko (3) 3) korvaamiseen on erittäin painavia syitä lisättiin eduskuntavaiheessa => ei juuri esityöaineistoa etenkin aiheuttamisteon hyvän tavan vastaisuus (KKO 1991:79, KKO 1997:181, vrt. KKO 1991:32) muita mahdollisia perusteita esimerkiksi oikeussuhteen sopimuksenkaltaisuus ja vahingonaiheuttajan erityinen luottamusasema 88

89 KKO 2009:24 Pääkonsulaatin toimistosihteerin, joka oli välittänyt yhtiölle virheellisen neuvon Suomeen myönnettyjen työlupien merkityksestä Espanjassa työskentelyn kannalta, ei katsottu käyttäneen julkista valtaa. Virheellisen neuvon välittäessään toimistosihteeri oli menetellyt huolimattomasti. Koska erittäin painavia syitä ei ollut, yhtiön vaatimus niin sanotun puhtaan varallisuusvahingon korvaamisesta hylättiin. 89

90 Puhdas varallisuusvahinko (4) voi aiheutua myös kolmannelle: henkilöön tai esineeseen kohdistuva ensivahinko aiheuttaa taloudellisen vahingon (seurausvahingon) kolmannelle vallitseva käsitys suhtautunut torjuvasti vahinkolajin korvauskelpoisuuteen => kolmas ei enää loukatun normin suojatarkoituksen piirissä eikä oikeutettu korvaukseen lakiin perustuvia korvaustilanteita: VahL 5:2d (vahingonkärsijän hoitaminen), 5:4a-b (kärsimys, oma henkilövahinko) 90

91 VAHINGON ILMENEMISAIKA korvausvaatimus voidaan hylätä ennenaikaisena, jos vahinko ei vielä ole ilmennyt tai sen laajuus selvinnyt saman vahinkotapahtuman johdosta aiheutuvat vahingot voivat ilmetä eri aikoina korvausta ei useinkaan määrätä tuomitsemispäivän jälkeiseen aikaan kohdistuvista menetyksistä, jos niiden aiheutuminen epävarmaa, esim. mahdollisesti tarvittava leikkaus tulon menetys ajalta, jolta työkyvyttömyys epävarma ennenaikaisena hylätty korvausvaatimus voidaan esittää myöhemmin, vahingon realisoituessa 91

92 6. KORVAUKSEN MÄÄRÄÄ ALENTAVAT SEIKAT

93 Vahingonkärsijän myötävaikutus (VahL 6:1) vahingonkärsijän puolella olevaa tuottamusta myötävaikutusarvioinnissa otettava huomioon olosuhteet; esim. tilanteen äkillisyys lieventää tuottamusarvostelua vahingon aiheutumiseen vaikuttaminen jokaisen on suojattava etuuksiaan normaalilla huolellisuudella normaalia suurempi riski, mutta ei vaikuta käyttäytymiseen saatujen ohjeiden laiminlyönti varoitusten laiminlyönti 93

94 TEHTÄVÄ Vahingonkärsijä pyöräili polkupyörällä, jossa oli nastarenkaat. Vahingon tapahtuma-aikaan oli öisin pakkasta ja päivisin muutamia lämpöasteita. Tällaisissa olosuhteissa kulkureiteille muodostuu helposti jäisiä kohtia. Vahinkopäivän aamuna oli lisäksi satanut muutama sentti lunta, minkä vuoksi mahdolliset jäiset kohdat eivät näkyneet. Onko oikeutta vahingonkorvaukseen? 94

95 VKL 660/04 Vahinkotapahtuman ajankohta ja vahinkoa edeltäneen ajan säätila huomioon ottaen vahingonkärsijän olisi pitänyt ymmärtää, että vastasataneen lumen alla voi olla liukkaita kohtia. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että vahingonkärsijä on tietoisesti antautunut vaaraan lähtiessään pyöräilemään tällaisissa olosuhteissa. Hänen voidaan katsoa omalla toiminnallaan myötävaikuttaneen vahingon syntyyn. Koska hän on kuitenkin pyrkinyt minimoimaan vahinkoriskiä käyttämällä pyörässään nastarenkaita, lautakunta katsoo, ettei korvausta tule sovitella enemmällä kuin yhdellä viidesosalla. 95

96 TEHTÄVÄ Vahingonkärsijä oli asiakkaana myymälässä. Hänen ollessaan jauhamassa kahvia kahvimyllyllä, jolla asiakkaat saivat itse jauhaa ostamansa kahvin, myllyn ulostuloputki meni tukkoon, ja hän yritti avata tukkeumaa sormella, jolloin myllyn terät silpoivat hänen oikean keskisormensa. Kahvimyllyjen lähettyvillä on ollut 3 selvästi erottuvaa kylttiä, joissa on varoitettu asiakkaita laittamasta sormiaan kahvimyllyn ulostulosuppiloon. Onko oikeutta korvaukseen? 96

97 VKL 730/95 Ltk katsoo, että asiakkaan käyttäessä myymälässä laitetta, joka ei ole hänelle entuudestaan tuttu, hänen tulisi perehtyä käyttöohjeisiin. Myymälä on tehokkaasti varoittanut asiakkaita kahvimyllyn käyttöön liittyvistä vaaroista, eikä se ole vahingonkorvausvastuussa siitä, että asiakas ei lue varoituksia. Tämän vuoksi ltk katsoo, että myymälä ei ole korvausvastuussa lausunnonpyytäjälle aiheutuneesta henkilövahingosta. 97

98 Vahingonkärsijän myötävaikutus (2) vahingon rajoittaminen hoitoon hakeutuminen uudelleenkouluttautuminen vahingoittuneen esineen korjauttaminen jne. ei ole varaa rajoittamiseen => laiminlyönti ei ehkä vaikuta nopeita / pitkäaikaisia toimia 98

99 Vahingonkärsijän myötävaikutus (3) korvausvelvollisuutta voidaan supistaa; usein alennus määräosin, esim. 1/3:lla, 1/2:lla jos selvästi erotettava osa vahingosta seurausta vahingonkärsijän menettelystä, se jää korvaamatta vahinkolaji voi vaikuttaa: henkilövahinkokorvauksen alentamiseen suhtaudutaan pidättyvämmin vrt. vakuutukset: vakuutustapahtuman aiheuttaminen, suojeluohjeiden ja pelastamisvelvollisuuden laiminlyönti 99

100 Tietoinen riskinotto vaikuttaa eräissä tapauksissa vastuuseen alentaa vastuuta sulkee vastuun pois ilmenee esimerkiksi urheilussa ja tulee esille lähinnä tuottamusarvioinnin kautta vahinkoseuraamukseen suostuminen poistaa vastuun kokonaan kuolemaan tai vakavaan ruumiinvammaan ei voi pätevästi suostua 100

101 KKO 2001:58 Eräät yhtiöt olivat tuoneet maahan, valmistaneet ja markkinoineet savukkeita, joita A oli polttanut vuosina A:lla oli 1980-luvulla todettu kurkunpään syöpä ja muita sairauksia, jotka hänen mukaansa olivat aiheutuneet tupakoinnista A on koko sen 45 vuoden ajan, jonka hän on tupakoinut, ollut tietoinen tupakoinnin terveydelle aiheuttamasta vaarasta. Se, että A olisi jatkanut polttamistaan Oy Rettig Ab:n mainosten vuoksi ja niiden perusteella tupakan vaarattomuuteen luottaen, ei ole näissä olosuhteissa uskottavaa. Tupakoidessaan A on ottanut tietoisen riskin siitä, että tupakoinnista voi mahdollisesti aiheutua vakavia vaaroja hänen terveydelleen. A:n sairastumista ei siten voida pitää Oy Rettig Ab:n mainosten seurauksena. 101

102 Korvauksen sovittelu (VahL 2:1.2) jos korvausvelvollisuus kohtuuton ottaen huomioon vahingonaiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusolot ja muut olosuhteet; jos vahinko aiheutettu tahallisesti, täysi korvaus, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta korvausvelvollisen taloudellinen asema: varallisuus ja tulot, (tulevat) ansiomahdollisuudet (KKO 1999:41, tekn. yo), elatusvelvollisuudet ym. vahingonkärsijän korvaustarve tuottamuksen laatu taloudellisen edun tavoittelu osapuolilla ei tavanomaisia vakuutuksia 102

103 KKO 1998:149 A oli erehdyttänyt Kelan maksamaan itselleen aiheettomia matkakorvauksia mk. Vaikeista taloudellisista ja muista olosuhteista (työttömyys, neljä lasta, joista kaksi sairaita, varat käytetty välttämättömiin elinkustannuksiin) huolimatta tuomittiin täysi korvaus. 103

104 KKO 1999:41 A oli tahallaan kaatanut B:n maahan niin, että tämän nilkasta oli murtunut luu. A tuomittiin pahoinpitelystä rangaistukseen. : Vuonna 1975 syntynyt A opiskelee teknillisessä korkeakoulussa. Vaikka hänellä tällä hetkellä opiskelun ollessa vielä kesken ei olekaan sanottavasti tuloja eikä omaisuutta, hänellä on koulutuksensa perusteella todennäköisesti hyvät mahdollisuudet sijoittua vakituisesti työelämään kohtuullisen lyhyen ajan kuluessa, jolloin hänen taloudellinen asemansa paranee nykyisestä. B:n kärsimien vahinkojen kokonaismäärä on ,49 markkaa. Täysimääräisen korvauksen suorittaminen korkoineenkaan ei siten A:n tämänhetkisestä heikosta maksukyvystä huolimatta muodostu hänelle kohtuuttoman raskaaksi. 104

105 7. ERITYISSÄÄNTELYN KOHTEENA OLEVAT VAHINGONAIHEUTTAJAT

106 Erityisryhmiä alaikäinen (VahL 2:2) mielisairas, vajaamielinen, sieluntoiminnaltaan häiriintynyt (VahL 2:3) työnantaja ja julkisyhteisö (3 luku) työntekijä ja virkamies (4 luku) 106

107 Alaikäiset ja mieleltään häiriintyneet vastuu kohtuulliseen korvaukseen rajoittuvaa eikä täyden korvauksen periaatteen mukaista täysi korvaus + kohtuullistaminen täysi korvauskin mahdollinen kompensaatiovaikutus alhainen, korvausvastuulla paljolti preventiivisiä ja yhteiskuntamoraalia ylläpitäviä tehtäviä vahingonkärsijän kannalta siis merkityksellistä, kuka vahingon aiheuttaja on 107

108 Alaikäiset (VahL 2:2) alle 18-vuotiaan korvausvastuun mitoittamisessa otetaan huomioon ikä ja kehitystaso teon laatu vahingon aiheuttajan ja kärsijän varallisuusolot muut olosuhteet korvausvastuulla ei kiinteää alaikärajaa esim. 7-vuotiaita velvoitettu korvaukseen (KKO 1984 II 93: markan vahingosta mk) 108

109 Alaikäiset (2) 15-vuotta täyttäneiden rikosperusteinen korvausvastuu usein täysimääräistä (KKO 1983 II 26, KKO 1991:73) nuorempien vastuu yleensä soviteltua hyvinkin moitittavissa teoissa (KKO 1996:117: 13-vuotiaan tahallisesti aiheuttama tulipalo) vastaavat korvauksesta omalla varallisuudellaan, myös tulevalla vanhemmilla ei ole velvollisuutta maksaa lastensa vahingonkorvauksia 109

110 Alaikäiset (3) lapsen vanhemmat korvausvastuussa vain oman tuottamuksensa perusteella valvontatuottamus KKO 1983 II 41: vht eivät valvoneet, ettei 7-vuotias pääse yksin heittämään tikkaa KKO 1981 II 124: vht laiminlyöneet puuttua 16-vuotiaan pienoiskiväärin käyttöön kasvatustuottamus KKO 1981 II 170: isä sanonut 9-vuotiaalle pojalleen, että tämä saa heti lyödä takaisin, jos joku tarttuu kiinni valvontavastuussa myös muu lasta valvova 110

111 Mieleltään häiriintyneet (VahL 2:3) mielisairaat, vajaamieliset ja sieluntoiminnaltaan häiriintyneet vähäiset poikkeamat normaalista eivät vaikuta ei: itse aiheutetut häiriötilat (esim. humala) kohtuulliseksi harkittu määrä, jossa otetaan huomioon henkilön tila; ymmärryskyvyn taso keskeinen lähtökohta teon laatu vahingon aiheuttajan ja kärsijän varallisuusolot muut olosuhteet rikosoikeudellisesti syyntakeeton voi joutua korvausvastuuseen 111

112 KKO 1995:125 Vastaaja, joka oli 29-vuotias ja jonka älyllinen toimintataso synnynnäisestä kromosomihäiriöstä (Downin oireyhtymä) johtuen vastasi 6-7-vuotiaan tasoa, oli pannut palavan savukkeen roskalaatikkoon. Roskat olivat syttyneet tuleen seurauksin, että myös vieressä ollut kioskirakennus oli palanut. Vastaajan, joka oli vajaata vuotta aikaisemmin sytyttänyt roskalaatikon tuleen ja muulloinkin uhkaillut roskalaatikkojen polttamisella, katsottiin aiheuttaneen tulipalon ja siitä seuranneet vahingot VakSL 25.1 :ssä (132/33) tarkoitetulla törkeällä huolimattomuudella. 112

113 Työnantajan isännänvastuu (VahL 3:1) työnantaja vastaa ulkopuolista kohtaan vahingosta, jonka työntekijä aiheuttaa tuottamuksella työssään työssä-kriteerin tulkinta suhteellisen laajaa: työaikana aiheutetut vahingot, joiden kohdalla työntekijän toiminta ei olennaisesti poikennut työnkuvasta ulkopuolella selvästi työhön liittymättömät teot (esim. asiakkaan pahoinpiteleminen) 113

114 Työnantajan isännänvastuu (2) korvauksen edellytyksenä työntekijän tuottamus, työnantajan tuottamusta ei vaadita anonyymi tuottamus riittää eli vahingon aiheuttanutta työntekijää ei tarvitse yksilöidä käsittää tahallisiakin vahinkoja, jos näiden riski ko. työlle tyypillinen (portsarin voimankäyttö) työnantaja voi vastata myös oman tuottamuksensa perusteella (esim. työntekijöiden puutteellinen opastaminen tai valvonta) 114

115 Työnantajan isännänvastuu (3) työnantajan vastuun sovittelu VahL 3:6: korvausvelvollisuuden ilmeinen kohtuuttomuus, vrt. VahL 2:1.2 vastaava vastuu koskee valtiota, kuntaa ja muuta julkista yhteisöä tai laitosta, kun kyse ei julkisen vallan käyttämisestä (VahL 3:1.2) 115

116 Työntekijän korvausvastuu työntekijän työssään aiheuttamat vahingot vastuu rajoitettua (VahL 4 luku) ja toissijaista (työnantajan isännänvastuu), kun kyse vahingosta ulkopuoliselle työnantajalle (välitön vahinko tai regressi) VahL 4 luku ei koske työnantajan sopijapuolelle aiheutettua vahinkoa vastuu käytännössä korkeintaan hyvin rajoitettua työntekijän vastuu vahingonkärsijälle tuleva korvaus 116

117 Työntekijän korvausvastuu (2) lievä huolimattomuus => ei korvausvastuuta tahallisuus => täysi korvaus, ellei erityistä syytä alentaa tavallinen tai törkeä huolimattomuus => kohtuulliseen määrään rajoitettu vastuu, arviointiperusteina: vahingon suuruus teon laatu vahingon aiheuttajan asema vahingon kärsineen tarve muut olosuhteet 117

118 Työntekijän korvausvastuu (3) tuottamusarvioinnin mittapuu korkeampi kuin alaikäisillä ja psyykkisesti häiriintyneillä erityisasiantuntijalle sangen suuretkin vaatimukset kanavointisääntö: työntekijän vastuu toissijaista työnantajan vastuuseen nähden, ja korvaus voidaan periä vain siltä osin kuin sitä ei voida saada työnantajalta (työnantajan maksukyvyttömyys / toiminnan lopettaminen) ei vastuun toissijaisuutta, jos työntekijä aiheuttanut vahingon tahallaan => korvaus suoraan työntekijältä 118

119 Työntekijän korvausvastuu (4) edellä esitetyt työntekijän vastuuperiaatteet koskevat myös virkamiehiä asevelvollisia (eräin poikkeuksin) oppi-, hoito- tai rangaistuslaitoksissa työtä suorittavia 119

120 JULKISYHTEISÖN KORVAUSVASTUU tuottamusvastuuta, joka VahL:ssa erityissääntelyn kohteena julkisyhteisön vastuu voi syntyä julkisen vallan käytöstä, jota VahL:n erityissäännökset (ja seuraava esitys) koskevat muusta tosiasiallisesta tai yksityisoikeudellisesta toiminnasta => normaali VahL:n mukainen vastuu 120

121 Julkisen vallan käyttö julkisyhteisö, kun käyttää julkista valtaa myös ei-julkisyhteisö, jolle on uskottu julkisen vallan käyttötehtäviä, kun käyttää tätä valtaa, esimerkiksi Helsingin yliopisto, asianajajaliitto, keskuskauppakamari, työeläkevakuutusyhtiö kansalaisten oikeuksiin välittömästi vaikuttavat päätökset nykyisin myös esim. neuvontapalveluja 121

122 Julkisen vallan käyttö (2) kuluttajavalituslautakunnan ratkaisusuosituksen julkaiseminen (KKO 1995:111) rakennusluvasta päättäminen (KKO 1998:9) päivähoitolain mukaisen hoitopaikan järjestämisvelvollisuuden täyttäminen (KKO 2001:93) 122

123 KKO 1995:111 Kuluttajavalituslautakunta julkaisi sen ratkaisusuosituksen noudattamatta jättäneen elinkeinonharjoittajan nimen tiedotteessaan. Pelkän nimen ja myydyn tuotteen julkistamisella ei ollut kuluttajavalituslautakunnasta annetun asetuksen 14 :ssä tarkoitettua merkitystä kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille. Lautakunnan, joka antaessaan ratkaisusuosituksen ja julkistaessaan elinkeinonharjoittajan nimen käytti julkista valtaa, ei katsottu noudattaneen tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Valtio velvoitettiin korvaamaan elinkeinonharjoittajalle julkistamisesta johtunut liikevaihdon vähentymisestä aiheutunut vahinko. 123

124 Standardisäännös (VahL 3:2.2) korvausvelvollisuus syntyy vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu merkitys hieman kiistanalainen viittaa lievennettyyn tuottamusarviointiin joskus yhdistetty myös normin suojatarkoitukseen poistamista ehdotettu kaavaillun VahL:n uudistamisen yhteydessä 124

125 KKO 2001:93 Kunta oli lasten päivähoidosta annetun lain 11 a :n 1 momentin (630/1991) mukaan velvollinen huolehtimaan siitä, että alle kouluikäisen lapsen vanhemmat saivat lapselleen kunnan järjestämän päivähoitopaikan. Tämän velvollisuutensa laiminlyönyt kunta velvoitettiin suorittamaan lapsen vanhemmalle vahingonkorvausta. Kunnan vastuuta ei rajoittanut vahingonkorvauslain 3 luvun 2 :n 2 momentin säännös. 125

126 KKO 2005:66 Poliisin laiminlyötyä suorittaa esitutkinnan kohtuullisessa ajassa A joutui olemaan huumaantuneena ajamista koskevan epäilyn perusteella poliisimiehen määräämässä väliaikaisessa ajokiellossa lähes neljä vuotta. Valtio velvoitettiin korvaamaan A:lle ajo-oikeuden menetyksestä aiheutunut taloudelliseksi vahingoksi katsottu haitta. 126

127 Muutoksenhakuvaatimus (VahL 3:4) muutoksenhaun ensisijaisuus: jos valtion tai kunnan viranomaisen virheellisen menettelyn vuoksi vahinkoa kärsinyt jättänyt pätevättä syyttä hakematta muutosta, ei oikeutta korvaukseen vahingosta siltä osin kuin vahinko olisi voitu välttää muutoksenhaulla mikä on pätevä syy? vahingonkärsijän henkilö, taloudellisen intressin suuruus, juridisten ongelmien vaikeusaste, lisävahingon aiheutuminen ylimääräisten muutoksenhakukeinojen asema? yleensä ei voida vaatia käyttämään 127

128 Lisärajoitus (VahL 3:5) eräissä tapauksissa vahingonkorvauskanteen tutkimisen edellytyksenä, että viranomaisen päätöstä muutettu tai se kumottu tai virheen tehnyt todettu syylliseksi virkarikokseen tai velvoitettu korvaamaan vahinko tulee sovellettavaksi, kun kyseessä valtioneuvoston tai ministeriön päätös tuomioistuimen tai tuomarin päätös jos hallintoviranomaisen päätökseen haettu muutosta VN:lta, KHO:lta tai virkaylioikeudelta, ei korvausta, jos päätös jätetty pysyväksi 128

129 8. NÄYTTÖKYSYMYKSET

130 Todistustaakka OK 17:1: Riita-asiassa kantajan tulee näyttää toteen ne seikat, jotka tukevat kannetta. Jos vastaaja edukseen tuo esiin jonkin seikan, on hänenkin vahvistettava se todisteilla. OK 17:2: Oikeuden tulee, harkittuaan huolellisesti kaikkia esiin tulleita seikkoja, päättää, mitä asiassa on pidettävä totena. 130

131 Todistustaakka (2) vahingonkärsijän näytettävä vahinko ja sen määrä vahingon aiheuttaja syy-yhteys vahingonaiheuttajan toiminnan/laiminlyönnin ja vahingon välillä korvausvelvollisuuden peruste vahingonaiheuttaja näyttää jokin syy, jonka vuoksi korvausvelvollisuutta ei (ainakaan täysimääräisenä) kuitenkaan ole 131

132 Todistustaakka (3) korostunut huolellisuusvelvollisuus vahingonaiheuttaja näyttää tehneensä kaiken voitavansa ankara vastuu lähtökohtana korvausvelvollisuus => vahingonaiheuttaja osoittaa, että on jokin korvausvelvollisuuden poistava peruste 132

133 VAKUUTUSSOPIMUS- OIKEUS

134 Mikä on vakuutus? yksittäinen vakuutussopimus: vakuutuksenantaja ottaa vakuutusmaksua vastaan tietyn riskin kantaakseen vakuutustoiminnan idea: vahinkoriskin jakaminen samankaltaiselle vaaralle alttiina olevien kesken vakuutuskorvaus vain niille, joita vahinko kohtaa eri sopimusten, vakuutuksenottajien, vakuutettujen ja korvaukseen oikeutettujen välinen kohtalonyhteys vakuutus = sopimus, tuote vain vakuutusyritys voi myydä omaan lukuunsa 134

135 Vakuutusten jaotteluja vapaaehtoinen ottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen sisältö sovittavissa vakuutussopimuslain rajoissa pakollinen: pakko ottaa vastakohta: vapaaehtoinen sisältö voi olla vapaasti sovittavissa tai (osaksi) määrätty lakisääteinen: sisältö lailla säännelty vastakohta: vapaaehtoinen yleensä myös pakollinen 135

136 Vakuutusten erilaiset käyttömahdollisuudet 1. Riskiturva halutaan turvaa siltä varalta, että jotakin eitoivottavaa sattuu vakuutus otetaan vahingon kärsimisen varalta vahingon aiheuttamisen varalta (vastuuvakuutus) vakuutuskorvauksena maksetaan kuluja vastaava korvaus kiinteä korvaussumma (summavakuutus) 136

137 Vakuutusten erilaiset käyttömahdollisuudet (2) 2. Säästäminen, sijoittaminen vakuutustapahtuma voi olla toivottu henkivakuutuksista elämänvaravakuutukset: vakuutustapahtumana vakuutetun elossaolo tiettynä hetkenä vakuutuskorvaus kertakorvauksena eläkevakuutukset (+ kuolemanvaravakuutus) vakuutuskorvaus useampana eränä 137

138 Vakuutusten erilaiset käyttömahdollisuudet (3) kapitalisaatiosopimus (VSL 4 a ) talletuksen kaltaisia ei vakuutettua => määräaikaisia voi olla osaksi sijoitussidonnainen suhde muihin finanssimarkkinatuotteisiin rajojen hämärtyminen ainakin asiakkaalle 138

139 Vakuutusten erilaiset käyttömahdollisuudet (4) 3. Omaisuusjärjestelyt lahjoittaminen (mikä tahansa vakuutus) kuolemaan liittyvät järjestelyt testamentin vaihtoehtona (henkivakuutus) 4. Uudet käyttömahdollisuudet korvausten tuotteistaminen : tulvavahingot esim. ikääntymiseen ja hoivapalvelujen tarpeeseen liittyvät vakuutukset 139

140 Suomen vakuutusmarkkinat aikaisemmin kaikilla yhtiöillä samat ehdot ja hinnat nykyisin yhtiökohtaiset tuotteet ja hinnat markkinoilla myös ulkomaisten yhtiöiden tuotteita vakuutuksia myyvät vakuutuksenantajien lisäksi erilaiset asiamiehet sijoitustuotteina vakuutukset kilpailevat muiden sijoitusvaihtoehtojen kanssa 140

141 Miksi vakuutustoimintaa säännellään? vakuutussopimukset ovat usein pitkäaikaisia => tarve varmistaa vakuutusyrityksen vakavaraisuus tai ainakin vakuutettujen edut => vakuutusyrityksiä koskeva sääntely vakuutustuotteen abstraktius ja monimutkaisuus sopijapuolten tiedollisten, taidollisten ja taloudellisten resurssien epätasapaino => asiakkaansuojasääntely => vakuutussopimuslaki 141

142 VAKUUTUSSOPIMUSLAKI (543/1994, VSL) tavoite: vakuutuksenottajapuolen suojaaminen lähtökohtana vakuutusturvan sisältöä koskeva sopimusvapaus keskeisessä asemassa eri henkilötahojen velvollisuudet ja niiden laiminlyönnin seuraukset vanha VSL (132/1933) perustui pohjoismaiseen yhteistyöhön vakuutussopimuslainsäädäntöä ei ole harmonisoitu EU:ssa; tekeillä Principles of European Insurance Contract Law (PEICL) suurin muutos L 426/2010, voimaan

143 Soveltamisala (1 ) muu vakuutus kuin lakisääteinen => lakisääteisillä omat säännökset liikenne, potilas ja ympäristö, ellei ao. laeissa säädetä toisin => sekä erityislaki että VSL ei: jälleenvakuutus osaksi eri säännöksiä erilaisille vakuutuksille (usein henkilö/vahinko), kuhunkin vakuutuksen osaan sovelletaan ao. säännöksiä (esim. matkavakuutus: matkustaja, matkatavara, vastuu) 143

144 Keskeisiä käsitteitä (2 ) henkilövakuutus: kohteena luonnollinen henkilö (esim. henki, eläke, tapaturma) vahinkovakuutus: esinevahingon, vahingonkorvausvelvollisuuden (vastuuvakuutus) tai muun varallisuusvahingon aiheuttaman menetyksen korvaamiseksi otettu vakuutus vakuutuksenantaja: vakuutussopimuksen osapuoli (yksi tai useampi), aina vakuutusyritys 144

145 Keskeisiä käsitteitä (2) vakuutuksenottaja vakuutussopimuksen osapuoli (yksi tai useampi) ei välttämättä vakuutettu vakuutettu henkilövakuutus: luonnollinen henkilö, joka on vakuutuksen kohteena vahinkovakuutus: jonka hyväksi vakuutus voimassa ei välttämättä vakuutuksenottaja voi olla useampiakin samassa vakuutuksessa edunsaaja (47 ): vakuutuksenottajan ja vakuutetun sijaan oikeus henkilövakuutuskorvaukseen 145

146 Vakuutussopimuslain pakottavuus (3 ) vakuutuksenottaja (= sopijapuoli), kun kyseessä 1. kuluttaja (asiantuntemuksestaan riippumatta) 2. muu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa kuluttajaan (esim. tmi, kuolinpesä, pienyritys, As.oy, osa yhdistyksistä) muu vakuutettu / vakuutuskorvaukseen oikeutettu kuin vakuutuksenottaja (= kolmas) poikkeukset: luotto-, takausvakuutus; eh:n ottama kuljetusvakuutus tai ilma-alusta koskeva vakuutus 146

147 Vakuutussopimuslain pakottavuus (2) yksipuolista pakottavuutta eli ei saa poiketa lailla suojattavien vahingoksi, eduksi kyllä laitonta ehtoa ei voi kompensoida edullisella ehdolla ei voi olla muita velvoitteita, joiden laiminlyönti olisi sanktioitu lainvastainen ehto on ao. osalta mitätön tilanteissa, joissa VSL ei ole pakottava sitä sovelletaan, jos muuta ei ole sovittu se toimii tulkinta-apuna 147

148 Mitä vakuutussopimuslaissa säännellään? vakuutussopimuksen elinkaari sopimuksen solmiminen vakuutuksenantajan vastuun alkaminen sopimuksen muuttaminen sopimuksen päättyminen vakuutuksenottajan ja vakuutetun velvollisuudet ja niiden laiminlyönnin seuraukset (korvaus & sopimuksen jatko) vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudet ja niiden laiminlyönnin seuraukset korvausmenettely 148

149 Mitä vakuutussopimuslaissa säännellään? (2) edunsaajamääräys alivakuutus, ylivakuutus, monivakuutus kolmannen henkilön oikeus vahinkovakuutuksessa ryhmävakuutus ulosmittaus, takaisinsaanti konkurssipesään 149

150 Vakuutuksenantajan vastuun alkaminen (11 ) vakuutussopimus syntyy kuten muutkin sopimukset vakuutuksenantajan vastuu alkaa tarjouksen hyväksymisen antamisesta tai lähettämisestä voidaan yksilöllisesti sopia toisin jos vakuutustapahtuma sattuu ennen, vastuu alkaa kirjallisen vakuutushakemuksen antamisesta tai lähettämisestä, jos on ilmeistä, että vakuutuksenantaja olisi hyväksynyt hakemuksen käteismaksuehto: vakuutuksen laatu tai muu erityinen syy; merkintä vakuutusmaksulaskuun 150

151 Vakuutuksenantajan velvollisuudet päävelvollisuus: riskin kantaminen ja korvausten asianmukainen maksaminen myös auttaminen vahingonselvittelyssä tiedonantovelvollisuus ennen sopimuksen tekemistä (5 ) sopimussuhteen aikana (7 ja 8 ) ei velvollisuutta myöntää vakuutusta (hyvä vakuutustapa; VSL 6 a ), vrt. peruspankkipalvelut 151

152 Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus (5 ) tiedot annettava oma-aloitteisesti ei, jos vakuutuksen hakija nimenomaisesti ei halua tai tietojen antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta; huom. KSL 6a luku tiedot voi antaa suullisesti ja/tai kirjallisesti vakuutusehtojen antaminen ei riitä/ole välttämätöntä (6 ) yhdessä tai useammassa vaiheessa ennen vakuutussopimuksen päättämistä 152

153 Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus (2) 1) Vakuutustarpeen arvioimiseksi tarpeelliset tiedot lähtökohtana asiakkaan omat toiveet ei yleistä vakuutustarvekartoitusta, ei kyse vakuutuksenantajan selvittelyvelvollisuudesta käytännössä: vakuutusturvan päällekkäisyydet 153

154 Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus (3) 2) Vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot tarkoituksena helpottaa asiakkaan vakuutusvalintaa objektiivinen arvio, ellei tilanne muuta edellytä ei täydelliset vaan riittävät, asiakasta ajatellen laaditut tiedot => pelkät vakuutusehdot eivät riitä kyse vakuutuksenantajan omista vakuutuksista tuotetietojen lisäksi myös ainakin verotus 154

155 Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus (4) Esimerkkejä annettavista tiedoista vakuutusmuodot myös erityyppiset tuotevaihtoehdot oikea kokonaiskuva eri vaihtoehtojen edullisuudesta vakuutusmaksut vakuutusehdot keskeiset ja olennaiset seikat sekä omat että lakiin perustuvat ehdot vakuutusturvan olennaiset rajoitukset tavalla tai toisella syntyvät rajoitukset 155

156 Tiedonantovelvollisuus sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa sijoitussidonnainen vakuutus: henki- tai eläkevakuutus, kapitalisaatiosopimus vakuutuksenantaja omistaa rahasto-osuuksia tms., joiden arvonkehitykseen vakuutuksen arvo sidotaan riski sekä tuotosta että pääomasta asiakkaalla 5 :n lisäyksen tarkoitus: vakuutuksenottaja kykenee valitsemaan omiin sijoitustavoitteisiinsa sopivat kohteet 156

157 Tiedonantovelvollisuus sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa (2) kiinnitettävä huomiota vakuutukseen mahdollisesti liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta olennaisiin seikkoihin yleistä: riski tuoton saamatta jäämisestä ja pääoman menettämisestä; sijoituskohteen vaihtomahdollisuus ja aiheutuvat kulut; vertailu perinteiseen tuottotapaan ao. tilanne: sijoitusrahastojen ym. keskeiset erot ottaen erityisesti huomioon niiden vaikutus vakuutuksen tuottoon ja sitä koskeviin riskeihin; maksut ja kulut 157

158 Tiedonantovelvollisuus sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa (3) otettava erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan aikaisempi sijoituskokemus ja sijoittamisen tavoitteet tässä poikkeuksellisesti subjektiivinen arviointi lisäinformaation tarve ei aikaisempaa kokemusta sijoitusvakuutuksista tai sijoitusrahastoista kyky ymmärtää sijoitussidonnaisen vakuutussäästämisen olennaisia piirteitä heikentynyt sijoittamisen tavoitteet (aika, riski) 158

159 KKO 2011:5 Aviopuolisot ÅB ja LB olivat vuosina 1999 ja 2000 sijoittaneet varojaan Selekta-sijoituksiin. Näiden vakuutussopimusten päättyessä B:n puolisot olivat menettäneet huomattavan osan sijoittamistaan varoista, koska ne osakerahastot, joiden arvonkehitykseen vakuutussäästöt oli sidottu, olivat menettäneet arvoaan. Puolisot väittivät saamiensa tietojen perusteella ymmärtäneensä kyseisen vakuutuksen sijoitussidonnaisuuden tarkoittaneen, ettei sijoitukselle välttämättä kerry tuottoa, mutta he eivät olleet ymmärtäneet, että myös sijoituksen pääomaa voisi menettää. KKO hylkäsi kanteen. 159

160 Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin seuraus (9 ) vakuutus sitoo sellaisena kuin vakuutuksenottajalla oli tietojen perusteella aihetta käsittää on kuitenkin vakuutus (KKO 2004:40) ei merkitystä sillä, onko ao. vakuutuksia edes olemassa puuttuvat, virheelliset ja harhaanjohtavat tiedot, myös muut kuin 5 :ssä tarkoitetut myös edustajan antamat tiedot lähtökohtana objektiivinen arviointi ei edellytetä tuottamusta yksittäistapaukset & systeemivirheet 160

161 KKO 2010:25 Sanna S. oli ottanut sijoitussidonnaisen eläkevakuutuksen. Vakuutusmaksuja tuli maksaa 25 vuoden ajan, ja eläkettä alettaisiin maksaa noin 30 vuoden kuluttua vakuutuksen ottamisesta. Ennen vakuutussopimuksen solmimista Sanna S. oli saanut tuoteselosteen vakuutusehtoineen sekä vakuutusesitteen. Hän oli myös kahdesti tavannut vakuutusyhtiön edustajan. Lisäksi Sanna S:lle oli annettu hänelle henkilökohtaisesti laadittu tarjouslaskelma. Sanna S. katsoi saaneensa vakuutuksesta puutteellisia ja harhaanjohtavia tietoja, joiden vuoksi hän ei ollut saanut oikeaa kuvaa vakuutusyhtiön perimän yhden prosentin hallinnointikulun vaikutuksesta vakuutuksensa tuottoon. Hän vaati, että vakuutussopimuksen oli katsottava olevan voimassa sen sisältöisenä kuin hänellä oli saamansa informaation perusteella ollut aihetta käsittää eli sellaisena, ettei mainittua hallinnointikulua peritä. Vakuutuksenottajan kanne hyväksyttiin kaikissa oikeusasteissa. 161

162 Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin seuraus (2) ei peruste vakuutuksen muuttamiselle/irtisanomiselle kyse sopimuksen oikeasta sisällöstä => ei vanhene näyttövelvollisuus tiedot annettu: vakuutuksenantaja tiedot virheellisiä tai harhaanjohtavia: korvauksenhakija myös vakuutuksen muutostilanteet (KKO 2004:19) myös vakuutuksen voimassa ollessa annetut tiedot; lisäedellytys: joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn ei: vakuutustapahtuman jälkeen annetut tiedot tulevasta korvauksesta (=> vahingonkorvaus) 162

163 Vakuutuksenottajapuolen velvollisuudet päävelvollisuus: vakuutusmaksun maksaminen vakuutuksenottaja tiedonantovelvollisuus vakuutusta otettaessa (22 24 ) vakuutuksenottaja, vakuutettu vaaran lisääntymisestä ilmoittaminen (26 27 ) vakuutuksenottaja vakuutustapahtuman aiheuttamatta jättäminen (28 30 ) vakuutettu henkilövakuutus: myös korvaukseen oikeutettu 163

164 Vakuutuksenottajapuolen velvollisuudet (2) suojeluohjeiden noudattaminen (31 ) vain vahinkovakuutus vakuutettu pelastamisvelvollisuus (32 ) vain vahinkovakuutus vakuutettu vahingonselvittelyyn osallistuminen (10 luku) korvauksenhakija samastaminen vahinkovakuutuksissa (33 ) aiheuttaminen, suojeluohjeet, pelastamisvelvollisuus 164

165 Vakuutuksenottajapuolen tiedonantovelvollisuus (22 ) vakuutuksenantajan tiedettävä, mitä tietoja tarvitaan saa olla kysymättä; ei voi korvata vakuutusehdoilla vakuutuksenottajan ja vakuutetun velvollisuus vain velvollisuus vastata vakuutuksenantajan kysymyksiin annettava oikeat ja täydelliset vastaukset vain kysymyksiä, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta oikaistava ilman aiheetonta viivytystä vakuutuskaudella vääräksi/puutteelliseksi havaitsemansa tieto 165

166 Vakuutuksenottajapuolen tiedonantovelvollisuus (2) laiminlyönnin seuraukset erilaiset vahinko- (23 ) ja henkilövakuutuksissa (24 ) vilppi: vakuutus ei sido, vakuutuksenantaja saa pitää vakuutusmaksut tahallisuus tai vähäistä suurempi huolimattomuus: vahinko: korvauksen alentaminen tai epääminen; edellyttää syy-yhteyttä henkilö: miten olisi menetelty oikeiden tietojen perusteella voidaan sovitella seuraamuksia, jos johtavat vakuutuksenottajan tai muun korvaukseen oikeutetun kannalta ilmeiseen kohtuuttomuuteen 166

167 KKO 2002:65 Kysymys siitä, oliko henkilövakuutusta koskevaan hakemukseen liittyneessä terveysselvityksessä esitetty alkoholiongelmaa koskeva kysymys sillä tavoin tulkinnanvarainen, että vakuutettavalla oli oikeus jättää alkoholiongelmansa ilmoittamatta. onko tai onko 5 viimeisen vuoden aikana ollut hoitoa vaatinut alkoholiongelma? KKO: tarkoituksena ollut saada selville, onko objektiivisesti ongelma, joka olisi edellyttänyt hoitoa KKO: kysymys ei tarkoituksena ja alkoholisairauden luonne huomioiden epäselvä 167

168 TEHTÄVÄ Marko ei maksuhäiriömerkintöjensä takia voinut ostaa autoa osamaksulla, joten hän sopi tuttavansa Riston kanssa, että tämä merkitään auton ostajaksi ja haltijaksi. Myös kaupan yhteydessä tehtyyn autovakuutushakemukseen auton haltijaksi ja vakuutuksenottajaksi merkittiin Risto. Auto oli Markon hallinnassa, ja hän vastasi osamaksuerien ja vakuutusmaksujen suorittamisesta. Auto vaurioitui. Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta, koska Risto oli vakuutushakemuksessa antanut auton haltijasta väärän tiedon ja siten menetellyt vilpillisesti. Markon maksuhäiriöistä tietoisena vakuutusyhtiö ei olisi myöntänyt tälle vakuutusta. KKO 2006:79: vilppi 168

169 Suojeluohjeiden noudattamisvelvollisuus (31, 34 ) suojeluohje: vakuutussopimuksen määräys laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä; vakuutuskohteen käyttäjän kelpoisuus vakuutetun velvollisuus; vain vahinkovakuutuksissa suojeluohjeen selkeys ja yksityiskohtaisuus: miten pitää toimia; EI: oltava huolellinen suojeluohjeiden suhde rajoitusehtoihin: sisältö ratkaisee, ei sanamuoto tai sijainti ehdoissa laiminlyönti voi johtaa korvauksen alentamiseen tai epäämiseen: syy-yhteys, tuottamus 169

170 Suojeluohjeiden noudattamisvelvollisuus (2) tahallisuus tai lievää suurempi huolimattomuus: korvauksen alentaminen tai epääminen (31 ), huomioidaan laiminlyönnin merkitys vahingon syntymiseen sekä tahallisuuden aste tai huolimattomuuden laatu sekä muut olosuhteet (34 ) vastuuvakuutukset: edellytetään vähintään törkeää huolimattomuutta tai alkoholiehtoa 170

171 Pelastamisvelvollisuus (32, 34 ) vakuutetun velvollisuus, vain vahinkovakuutuksissa vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa, vrt. suojeluohjeet vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta huolehtiminen kykyjen mukaan, ei korkeita vaatimuksia vakuutuksenantajan ohjeet, jos mahdollista laiminlyönnin seuraamukset: kuten suojeluohjeet kohtuulliset pelastamiskustannukset korvattava, vaikka vakuutusmäärä ylittyisi (61 ); KKO 2007:23 171

172 VAKUUTUSTAPAHTUMAN AIHEUTTAMINEN pitäisikö vakuutustapahtuman aiheuttamista koskaan korvata? vakuutustapahtuman tulisi olla osapuolten toiminnasta riippumaton vaikea olla aina täydellisen huolellinen vakuutuksia otetaan juuri siksi, ettei aina voida olla täydellisen huolellisia 172

173 Vakuutustapahtuman aiheuttaminen / vahinko (30 ) tahallisuus: ei korvausta törkeä huolimattomuus: korvausta voidaan alentaa tai se evätä vakuutuksessa alkoholiehto: korvausta voidaan alentaa tai se evätä, jos alkoholin tai huumausaineen käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan vaikuttaa vain aiheuttajan omaan korvaukseen; ks. kuitenkin samastaminen 173

174 Vakuutustapahtuman aiheuttaminen / henkilö Vakuutetun aiheuttama (28 ) (= itsensä vahingoittaminen) tahallinen aiheuttaminen vakuutuksenantaja vastuusta vapaa poikkeuksena itsemurha henkivakuutuksessa jos vakuutuksenantajan vastuun alkamisesta max.1 vuosi: ei korvata; muuten korvataan törkeä huolimattomuus vain tapaturma- tai sairausvakuutuksessa: alennus kohtuuden mukaan ei saa käyttää alkoholiehtoa 174

175 Vakuutustapahtuman aiheuttaminen / henkilö (2) Vakuutuskorvaukseen oikeutetun aiheuttama (29 ) (= toisen vahingoittaminen) tahallinen aiheuttaminen ei korvausta vakuutustapahtuman aiheuttajalle muita kohtaan korvausvelvollisuus säilyy törkeä huolimattomuus / rikosoikeudellisesti syyntakeeton korvausta aiheuttajalle vain, jos kohtuullista ottaen huomioon olosuhteet, joissa vakuutustapahtuma aiheutettu muita kohtaan korvausvelvollisuus säilyy 175

176 Alaikäisen aiheuttama vakuutustapahtuma vahinkovakuutus - vakuutettu alle 12-vuotias vuotias vuotias täysi korvaus (36.1 ) kokonaisharkinta, mm. ikä (34 ) kokonaisharkinta, mm. ikä (34 ) henkilövakuutus - vakuutettu täysi korvaus (36.1 ) kuten aikuinen kuten aikuinen henkivakuutus - itsemurha kuten aikuinen kuten aikuinen kuten aikuinen henkilövakuutus - muu korvauksensaaja (29.2 ) korvaus poikkeuksellisesti: kohtuus + teko-olosuhteet korvaus poikkeuksellisesti: kohtuus + teko-olosuhteet kuten aikuinen 176

177 Samastaminen (33 ) periaatteessa lähtökohtana se, että vain omat toimet vaikuttavat oikeuteen saada vakuutuskorvausta samastaminen: jonkun toiminta saa aikaan samat vaikutukset kuin vakuutetun toiminta vain vahinkovakuutuksissa vain vakuutustapahtuman aiheuttaminen, pelastamisvelvollisuuden laiminlyönti, suojeluohjeiden laiminlyönti voi vaikuttaa myös syyttömän vakuutetun korvaukseen 177

178 Samastaminen (2) 1. joku vakuutetun suostumuksella vastuussa moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta tai ilma-aluksesta 2. vakuutetun omaisuuden yhteisomistus ja yhteinen käyttö 3. yhteisessä taloudessa asuminen ja vakuutetun omaisuuden yhteinen käyttö 4. henkilö, jonka tehtävänä vakuutuksenottajaan olevan työ- tai virkasuhteen perusteella huolehtia suojeluohjeiden noudattamisesta 178

179 Samastaminen (3) KKO 2001:52 (autovakuutus) auton lainaaminen, myöhempi alkoholinkäyttö KKO: lupa auton käyttöön KKO 2002:89 (autovakuutus) isän tyttärensä varoilla ja nimiin ostama auto KKO: yhteisessä taloudessa asuminen ja yhteinen käyttö KKO 2005:100 (autovakuutus) isä kieltänyt poikaansa käyttämästä autoaan ilman erillistä lupaa KKO: yhteisessä taloudessa asuminen, ei yhteiskäyttöä 179

180 Yhteenveto vakuutuksenottajapuolen velvoitteista vak.- ottaja vakuutusmaksu x x x vakuutettu tiedonanto x x x x vaaran lisääntyminen x x x x x x x suojeluohjeet x x x hlö vahinko samastaminen eiaiheuttaminen pelastamisvelvollisuus vahingonselvittely x x x x x korvauksen hakija 180

181 Yhteenveto tuottamusasteiden merkityksestä laiminlyönneissä vilppi tahallisuus törkeä tuott. tavall. tuott. tiedonanto ei sido x x x vaaran lisääntyminen aiheuttaminen x x x - henkilö x/ - -/x - vahinko x x suojeluohjeet x x x pelastamisvelvollisuus vahingonselvittely x x x x lievä tuott. 181

182 Vakuutuskorvauksen vanhentuminen (73 ) ei saa vaatia vahinkoilmoitusta määräajassa 1 vuosi siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta joka tapauksessa 10 vuotta vakuutustapahtumasta, henkilö- ja vastuuvakuutuksissa vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta korvauksenhakijan edellytetään tuntevan lain ja vakuutuksen vakioehtojen sisällön, joten määräaika ei pitene näiden sisällön selvittämisen vuoksi 182

183 Vakuutuskorvauksen vanhentuminen (2) jos kuitenkin jokin yksilöllinen ehto ratkaiseva, edellytetään tietoa nimenomaan tästä erityisehdosta vahinkoseuraamus: ensimmäinen seuraamus vanhan vamman paheneminen (esim. uusi leikkaus) uusi vamma (kielteinen) korvauspäätös toisesta järjestelmästä korvaus vanhentunut, kun jompikumpi aika on kulunut; myöhästymisen syyllä ei merkitystä vanhentumisen katkaiseminen: yksilöity korvausvaatimus tai ainakin ilmoitus vakuutustapahtumasta 183

184 Muutoksenhaku korvauspäätökseen tuomioistuintie: käräjäoikeus => hovioikeus => korkein oikeus vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin eikä se käsittele vapaaehtoisia vakuutuksia koskevia riitoja suosituksia antavat lautakunnat: kuluttajariitalautakunta: vapaaehtoiset kuluttajavakuutukset, ei kuitenkaan sijoitussidonnaiset; vain kuluttajan aloitteesta Vakuutuslautakunta: vapaaehtoiset vakuutukset; liikennevakuutus vain erityisistä syistä 184

185 Kanteen nostaminen (74 ) kanne nostettava 3 vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut kirjallisen tiedon vakuutuksenantajan päätöksestä ja tästä 3 vuoden määräajasta muussa tapauksessa kanneaika ei ala kulua myös vakuutuksenottajan, vakuutetun tai muun vakuutuskorvaukseen oikeutetun asemaan vaikuttava muu päätös kuin korvauspäätös katkaisu: kanteen nostaminen, asian vieminen kuluttajariitalautakuntaan tai Vakuutuslautakuntaan 185

186 YHTEENVETOA VAHINKOJEN KORVAAMISESTA

187 Vakuutusten käyttö vahinkojen korvaamisessa tärkeä merkitys vahinkojen korvaamisessa vakuutuksen idea: kaikki maksavat, kertyneillä varoilla maksetaan korvaus niille, jolle vakuutustapahtuma sattuu kustannusten pulverointia potentiaalisten vahingonkärsijöiden riskinhallintakeino potentiaalisten vahingonaiheuttajien korvausvastuun rahoittamista 187

188 Vakuutusten käyttö vahinkojen korvaamisessa (2) vakuutussopimuksessa määritellään vakuutustapahtuma = millä perusteella vakuutuskorvausta maksetaan millaisia korvauksia maksetaan kuinka suuria korvauksia maksetaan vakuutuksesta voidaan siis maksaa korvausta, vaikka ao. tilanteessa vahingonkorvaus ei tulisi kyseeseen samasta tapahtumasta (tulipalo, kaatuminen) mahdollinen vakuutuskorvaus ja vahingonkorvaus voivat olla erilaiset ja eri suuruiset 188

189 Vakuutusten käyttö vahinkojen korvaamisessa (3) varautuminen oman vahingonkorvausvastuun varalta: vastuuvakuutukset vakuutus vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, siis vahingonaiheuttajan eikä -kärsijän vakuutus vahingonkorvauksen rahoitustapa vakuutuskorvauksen edellytyksenä vahingonkorvausvelvollisuus (VahL tai muu) => ei siis kata moraalista korvausvelvollisuutta vakuutusehtojen mukaisten korvausedellytysten täyttyminen => voidaan rajoittaa olennaisestikin vahingonkorvausvelvollisuutta suppeammaksi 189

190 Vakuutusten käyttö vahinkojen korvaamisessa (4) varautuminen oman vahingonkorvausvastuun varalta: vastuuvakuutukset (jatkoa) vahingonkärsijä saa vaatia korvausta suoraan vakuutuksenantajalta (VSL 67 ), jos 1) vakuutuksen ottaminen on perustunut lakiin tai viranomaisen määräykseen; 2) vakuutettu on asetettu konkurssiin tai on muutoin maksukyvytön; tai 3) vastuuvakuutuksesta on ilmoitettu vakuutetun elinkeinotoimintaa koskevassa markkinoinnissa muissa tapauksissa vakuutettu ratkaisee, käytetäänkö vakuutusta vakuutuskorvaus kuuluu vakuutetulle eli vahingonaiheuttajalle 190

191 Vastuuvakuutus VAKUUTETTU = VAHINGONAIHEUTTAJA vahingonkorvaus vakuutuskorvaus VAHINGONKÄRSIJÄ VAKUUTUKSENANTAJA 191

192 Vakuutusten käyttö vahinkojen korvaamisessa (5) varautuminen itselle sattuvien vahinkojen varalta: henkilö- ja esinevakuutukset pl. vastuuvakuutukset usein vahingonkärsijän omia vakuutuksia sovitaan, mikä on vakuutustapahtuma ja mitä korvataan (kulut / sovittu summa) vakuutuksenantajalla voi olla takautumisoikeus vahingonaiheuttajaa kohtaan => vahingonaiheuttaja voi vakuutuksesta huolimatta olla lopulta korvausvelvollinen tavanomaisen vakuutuksen puuttuminen voi vaikuttaa vahingonkorvauksen määrään 192

193 Sopimuksenulkoisen vahingon korvaaminen ei (välttämättä) korvausvelvollista vahingonkärsijä vahingonkorvausvelvollinen vahingonkorvaus vastuuvakuutus muu vakuutus kuin vastuuvakuutus 193