Rajamäen koulun opetussuunnitelma. Luku 1.

Transkriptio

1 Rajamäen koulun opetussuunnitelma Luku 1. 1 Koulun arvoperustana on opiskelussa toisten huomioon ottaminen ja oppilaiden myönteisen minäkuvan kehittyminen. Koulutyötä ohjaa ympäristöstä, luonnosta ja ihmisistä huolehtiminen suomalaisella perinteellä kotiseudun ominaispiirteitä hyödyntäen, samalla tutustuen muihin kulttuureihin ja kansoihin. 2 Koulun tehtävä on kasvattaa oppilaista elämää ja erilaisuutta ymmärtäviä, yhteistyökykyisiä lapsia, jotka omaavat riittävät perustiedot ja taidot tulevaa jatko-opiskelua ja elämää varten. 3 Koulun toimintaympäristön muutokset ( kehitys- ja muutostrendit ) Yhteiskunnalliset olot heijastuvat kouluelämään. Koulu joutuu vastaamaan muuttuneen yhteiskunnan haasteisiin lähtökohtamaan omat opetus- ja kasvatusperinteet, niiden vahvuuksia painottaen ja uutta luoden. Erityisopetuksen tarpeessa olevien lasten määrä on kasvanut viime vuosikymmenen aikana. Koulu antaa erityisopetusta ja oppilashuoltoa kunnan myöntämien resurssien rajoissa syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Oppilasmäärän kasvu aiheuttaa paineita koulun toiminnalle. Luokkakoot pysyvät suurina. Tilankäyttö pitää ratkaista uudelleen. Opetusjärjestelyt ja oppimisympäristön suunnittelu vaativat joustavuutta. Tietoyhteiskunta edellyttää tietotekniikan perustaitojen hallintaa. Koulu hankkii resurssien rajoissa uusia ajanmukaisia laitteita ja ohjelmia pystyäkseen tarjoamaan oppilaille ajanmukaista opetusta. Tietotekniikan taidot ja ainakin yhden vieraan kielen oppiminen luovat mahdollisuuden kansainvälisiin yhteyksiin. 4 Koulun painopistealueet Terveen itsetunnon kehittäminen: Oppilaan terveen itsetunnon kehittymistä tuetaan erilaisin yhteistoiminnallisin harjoituksin kannustaen häntä itsearvioinnin ja palautteen avulla löytämään omat vahvuutensa. Hyvät tavat: Hyvien tapojen oppimista korostetaan jatkuvasti jokapäiväisessä koulutyössä sekä positiivisesti vahvistetaan erilaisin tempauksin. Musiikki: Musiikin opiskelussa on käytössä monipuolinen välineistö ja oppimateriaali. Musiikin harrastuneisuus näkyy erityisesti runsaana kuoro- ja orkesterimusisointiharrastuksena. 5 Koulun toiminnan kannalta keskeiset strategiat Oppilaita opetetaan ottamaan huomioon toiset oppilaat ja aikuiset ohjaamalla heitä sisäistämään ja noudattamaan hyviä tapoja sekä käyttämällä yhteistoiminnallisia- ja ryhmätyötapoja. Korostetaan työrauhan merkitystä. 1

2 Oppilasta kannustetaan monipuolisin tehtävin ja harjoituksin löytämään omat vahvuutensa eri oppiaineista. Ohjataan keskusteluin, harjoituksin ja leikein hyväksymään erilaisuutta. Yhteisin säännöin ja myönteisesti ohjaten luodaan turvallinen henkinen ilmapiiri. Ympäristöstä, luonnosta ja ihmisistä huolehtiminen näkyy koulun arkielämässä siten, että huolehditaan lähiympäristön siisteydestä, jätteiden lajittelusta, kierrätetään vanhoja vaatteita ja urheiluvälineitä sekä järjestetään joka vuosi pihojen ja lähiympäristön siivouspäiviä. Kouluväen omilla talkoilla kunnostetaan ja hoidetaan koulun pihaa. Tutustutaan retkillä lähellä olevaan luontoon, tehdään maaperästä, puustosta, kasvistosta ja eläimistöstä tutkimuksia, joiden pohjalta esitetään tulokset. Havainnoidaan elämää luonnossa. Koulussa on yhteiset järjestyssäännöt, joiden noudattamiseen jokainen oppilas sitoutetaan. Järjestetään juhlia ja teemaviikkoja. Tutustutaan suomalaiseen perinteeseen, kotiseudun ja oman koulun historiaan, kirjallisuuteen ja esineistöön. Tehdään kotiseuturetkiä ja yhteisiä projekteja. Oman kulttuuritaustan ymmärtäminen auttaa identiteetin rakentamisessa. Tutustutaan muihin kansoihin ja kulttuureihin musiikin, dokumenttien, kirjallisuuden, näyttelyiden ja vierailujen välityksellä 6 A. Koulun opetustavoitteet ovat perustaitojen ja tietojen saaminen, kyky hankkia, käyttää ja soveltaa tietoa, yhteistyötaidot, turvallisuuskasvatus, luovuus, oma ajattelu, kriittisyys, opettaminen tiedonjanoiseksi, uteliaaksi ja viestintätaidot B. Koulun kasvatustavoitteet ovat ympäristöään ja itseään arvostava myönteinen, rehellinen, hyväkäytöksinen, ahkera, suvaitseva, sosiaalinen, elämänhallintataidot omaava, toiset huomioonottava ja kunnioittava sekä kansainvälisyyttä arvostava ihminen 2

3 Luku 2 7 Koulun oppimiskäsitys Lapsen tapa oppia eri tavoin huomioidaan Rajamäen koulussa käyttämällä erilaisia opetusmenetelmiä, hyödyntämällä koulun omia tiloja, oppimateriaalia, lähiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia ja sidosryhmien tukea. 8 Oppimisympäristö 1) Koulu sijaitsee kylän keskustassa ympärillään vaihteleva oppimisympäristö: kirkko, kirjasto, uimahalli ja monipuoliset liikunta- ja ulkoilualueet. Kaikki koulurakennukset on saneerattu vuosien 1995 ja 2001 välisenä aikana, lisäksi on rakennettu yksi uudisrakennus, v.1998 valmistunut Länsikaaren koulu. Saneerausten yhteydessä kouluun on hankittu ajanmukaisia kalusteita, opetusvälineitä ym. opetusmateriaalia. Perusopetusluokkien lisäksi koulussa on musiikki-, kuvataide-, ympäristötietoja kirjasto- ja ATK-luokka. Kaksi erityisluokkaa sijaitsee Rajakaaressa, jossa on myös koulun toinen liikuntasali. 2) Koulu on saneerattu ja rakennettu nykyisten turvallisuusmääräysten mukaan mm. korotetut kaiteet portaikoissa. Sisäilman laadun parantaminen on otettu huomioon ilmastointia toteutettaessa. Liikennekasvatuksen yhteydessä oppilaille opetetaan turvallinen koulumatka ja liikennesäännöt. 3) Koulukiusaamista pyritään ehkäisemään opettamalla oppilaille yhteistyötaitoja, toisen huomioonottamista ja suvaitsevaisuutta. Koulussa on hyväksytty yleiset menettelytavat koulukiusaamistapauksissa. Em. ohjelmaan sisältyy myös kiusaamistapausten dokumentointi ja seuranta.. Liite 1. 4) Välituntivalvonnat ja ruokailuvalvonnat järjestetään lukuvuosittain laadittavan aikataulun mukaan. 5) Koulun järjestyssäännöt ohjeistavat käyttäytymistä koulupäivän aikana koulumatkalla, koulun sisätiloissa, välitunnilla piha-alueilla ja kaikissa muissa koulun järjestämissä tilaisuuksissa retkillä, teatterissa, uimahallissa jne. Liite Koulun tietostrategia Kunnassa on yhteinen koulutoimen tietostrategia ja tietotekniikan opetussuunnitelma. Tietostrategia on kuntakohtaisen opetussuunnitelman liitteenä. Siina on sovittu koko kunnan koulutoimea koskevista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle asetetuista tavoitteista. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä painottuu internetin hyödyntäminen. Tietostrategia korostaa Internetin merkitystä tiedon saannin välineenä. Internetjulkaisutekniikan hyödyntäminen koulun toiminnassa on yksi strategian lähtökohdista. Tavoitteena strategiassa on myös erilaisten verkko- 3

4 oppimisympäristöjen hyödyntäminen. Viestintätekniikan osalta oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia omiin sähköpostiosoitteisiin ja sähköpostin kokeilemiseen viestintävälineenä. Tietotekniikka on väline muiden oppiaineiden opetuksessa. Koulu kehittää tietotekniikkaa kunnan antaman resurssin puitteissa uudistaen ja lisäten laitteistoja ja ohjelmia. 3 luku Opiskelun yleinen tuki 11 Syrjäytymisen ehkäiseminen Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tärkeää mahdollisimman varhainen puutuminen, riskitekijöiden tunnistaminen ja toiminta niiden poistamiseksi. Riskitekijöitä voivat olla mm. heikko koulumenestys, oppimisvaikeudet, luvattomat poissaolot koulusta, sosiaalinen sopeutumattomuus, kotitausta, koulukiusaamisen kohteeksi joutuminen, syrjäänvetäytyneisyys, ulkomaalaisuus, huumeiden käyttö, tupakointi, näpistely. Tunnistetaan syrjäytymiseen johtavia riskitekijöitä ja ohjataan oppilas tukitoimien piiriin. Tukitoimia voivat olla tukiopetus, erityisopetus, pienryhmä, kasvatus- ja perheneuvolakäynnit tms. tuki. Aloitteen tukitoimien käynnistämiseksi voi tehdä luokanopettaja, erityisopettaja, rehtori, kuraattori, huoltajat. Moni ammatillisessa yhteistyössä etsitään ko. tapauksessa oikeaa vaihtoehtoa. Ennaltaehkäisevänä toimintana ovat mm. Terveen itsetunnon kehittäminen ohjelma, Lion s Quest ohjelma, perinteiset leikit ja pelit, kummioppilastoiminta. Koulukiusaamiseen puututaan välittömästi koulun Toimenpiteet koulukiusaamistapauksissa -ohjelman mukaisesti. 12 Eri kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Koulussa on eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia oppilaita mm. Virosta, Venäjältä ja Thaimaasta. Suomalaisista vähemmistöistä koulussa on mm. romaneja. Vieraskielisille oppilaille tarvittavat tukipalvelut järjestetään samojen periaatteiden mukaan kuin muillekin oppilaille. Koulun tukiopetusresurssin lisäksi maahanmuuttajille on oma erillinen tukiopetuskiintiö, jonka puitteissa annetaan suomenkielen opetusta. Oppilailla on myös mahdollisuus opiskella muun kuin oman luokkatasonsa kanssa täydentämässä suomenkielen taitojaan. Romaneille ja vieraskielisille oppilaille kunta tarjoaa mahdollisuuden oman äidinkielen opiskeluun, jos ryhmän koko lukukauden alussa on neljä oppilasta. Koulutyössä huomioidaan eri kulttuureista olevien oppilaiden erilaiset tavat ja arvostetaan heidän omia kulttuuriperinteitä. 13 Oppilashuoltotyöryhmien toiminta, tavoitteet ja tehtävät Koulussa toimii oppilashuoltotyöryhmä, jonka toiminnan tavoitteena tukea oppilasta koulutyötä ja sopeutumista koskevissa ongelmissa sekä opettajaa ja huoltajia vaikeissa kasvatus- ja opetustyöhön liittyvissä tehtävissä. 4

5 Oppilashuoltotyöryhmään kuuluvat: rehtori, erityisopettaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja, psykologi. Lisäksi aina tarpeen mukaan ryhmään kuuluvat luokanopettaja, sosiaalityöntekijä, lääkäri, huoltaja, poliisi tai muut asiaan kuuluvat henkilöt. Koulun rehtori tai hänen määräämänsä henkilö toimii kokouksen puheenjohtajana. Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. 14 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on henkilökohtainen oppimisohjelma, jossa mainitaan ne oppiaineet, joita oppilas opiskelee, oppiaineisiin käytettävät tuntimäärät, tavoitetaso ja mahdolliset erityiset tavoitteet. Suunnitelmaan kirjataan myös eteneminen ja seuranta sekä tarvittavat tukitoimet. Oppimissuunnitelma on yksilöllistämistä. Se laaditaan tukemaan oppilaan opiskelua normaalin opetussuunnitelman rinnalle. Oppimissuunnitelma voidaan tehdä oppilaalle, jos opettaja suosittelee sitä luokka-asteen yhteisen opetussuunnitelman lisäksi. 15 Opetuksen tukipalvelut Opetuksen tukipalveluita 1-6 luokilla antaa oppilashuoltotyöryhmä. 16 Oppilaanohjaus Oppilasta ohjataan 1. luokalta lähtien löytämään omia kiinnostuksen kohteitaan ja vahvuuksiaan, asettamaan työlleen tavoitteita ja työskentelemään pitkäjänteisesti niiden saavuttamiseksi. 1-6 luokilla ohjaajana on luokanopettaja ja aineenopettaja. 17 Tukiopetus Jos oppilas ei tilapäisen syyn takia voi saavuttaa opetusryhmän yhteisiä tavoitteita, hän voi saada tukiopetusta ko. oppiaineessa. Tukiopetus toteutetaan pienryhmäopetuksena tai tarvittaessa yhdelle oppilaalle annettavana lisäopetuksena. Yleensä tukiopetusta annetaan koulutuntien ulkopuolella, mutta opetusta voidaan antaa myös muiden aineiden oppituntien aikana. Aloite tukiopetuksen saamiseksi voi tulla oppilaan, opettajan tai huoltajan taholta. Koululla on lukuvuosittain työsuunnitelmassa vahvistettu tukiopetusresurssi. 18 Oppilaskerhot Koulu järjestää kunakin lukuvuonna työsuunnitelmassa vahvistetun määrän oppilaskerhoja. Kerhotoimintaa voidaan järjestää musiikkiin liikuntaan ym. oppiaineisiin liittyvänä lisätoimintana. Ohjaajana voi olla opettaja tai joku koulun ulkopuolinen henkilö. Kerhotoiminnan tavoitteena on antaa oppilaille harrastusmahdollisuuksia koulupäivän päätyttyä. 4 luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 19 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukimuodot 5

6 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukimuotoja koulussa ovat tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus ja luokkamuotoinen erityisopetus. 20 Koulussa toteutettava osa-aikainen erityisopetus Laaja-alaisen erityisopetuksen tärkeimpiä tavoitteita on oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy, niiden korjaaminen tai lievittäminen. Koulussa on laaja-alainen erityisopettaja, joka yhteistyössä luokanopettajan kanssa valitsee oppilaat, jotka saavat osa-aikaista erityisopetusta. Opetuksen piiriin kuuluvat lapset, joilla on lieviä sopeutumisvaikeuksia tai jolla oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. 21 Koulussa toteutettava luokkamuotoinen erityisopetus yleisopetuksessa Koulussa on kolme EVY-pienryhmää: yhdysluokat 1-2, 3-4 ja 5-6. EVY- luokka antaa opetusta vammautuneille oppilaille yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan. 22 Koulussa toteutettava muu erityisopetus 4 luku Koulussa toteutettava yhteistyö 23 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välinen yhteistyö, molemminpuolinen arvostus heijastuu lapsen asenteeseen koulutyötä kohtaan. Koulun ja kodin välisinä työmuotoina ovat käytössä mm. koulutulokkaiden tutustumispäivä, luokan vanhempainilta, koulun juhlat, avointen ovien päivät, arviointikeskustelut, henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laatiminen ja retket sekä toimintapäivät. Vanhempien erikoisosaaminen täydentää koulun opetusta. Vanhemmat voivat pitää oppitunteja ja järjestää retkiä. Vanhempaintilaisuus järjestetään vähintään kerran lukukaudessa. Opettajan näkökulma yhteistyössä on ammatillinen. Yhteyttä huoltajien ja opettajan välillä voidaan pitää puhelimen, sähköpostin ja reppuvihon välityksellä. Opettaja ilmoittaa lukuvuoden alussa sopivimman yhteydenpitotavan ja ajankohdan, jolloin on parhaiten tavoitettavissa. 24 Muiden koulujen kanssa toteutettava yhteistyö Koulu toimii yhteistyössä Rajamäen yläasteen- ja lukion kanssa. Kouluilla on yhteisiä opettajia ja liikuntatiloja. Ajoittain kouluissa käsitellään samoja teemoja ja pidetään yhteisiä vanhempainiltoja. Yhteistyötä voidaan tehdä myös muiden koulujen kanssa esim. järjestää yhteisiä leirikouluja. 25 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa. Koulun yhteistyökumppaneita ovat mm. seurakunta, liikuntatoimi, paikalliset urheiluseurat, kirjasto ja poliisi. Yhteistyömuotoina voivat olla esim. retket, 6

7 asiantuntijoiden tekemä valistustyö, päivänavaukset jne. 26 Yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa Vanhempainilloissa käy kasvatusalanasiantuntijoita. Vanhemmat järjestävät opintoretkiä omille työpaikoilleen tai muihin kiinnostaviin kohteisiin, joissa asiantuntijat esittelevät ja opastavat oppilaita. 27 Esiopetuksen kanssa toteutettava yhteistyö Yhteistyön tavoitteena on lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen, oppimisvalmiuksien varmistaminen ja varhainen puutuminen. Esi- ja alkuopettajat kokoontuvat kerran syyslukukauden alussa. kokouksessa sovitaan työparit, jotka sopivat toimintamuodot esim. vierailut koulussa, retket, yhteiset liikuntapäivät ja teemapäivät. Keväällä on yhteinen kokoontuminen koulutulokkaista. 28 Koulun toteuttama muu yhteistyö Koulu voi tehdä yhteistyötä koulun kasvatus- ja oppimistavoitteita ja lapsen kokonaisvaltaista kehitystä tukevien eri järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. 5. luku Oppimisen arviointi 29 Koulun arviointisuunnitelma Koulu noudattaa johtokunnan hyväksymää Oppilaan arviointi opetussuunnitelmassa oppilaan arviointia käsittelevä ohjeisto arviointisuunnitelmaa. Sitä mukaa kun uudet ainekohtaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön, noudatetaan niissä hyväksyttyä arviointisuunnitelmaa. 30 Koulun toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Arviointi tehdään käytännön työn tuloksien perusteella ja havainnoimalla oppimisprosessia. Koonta tapahtuu luokka-astekohtaisissa ja yhteisissä opettajakokouksissa. Kouluyhteisön toiminnan arviointi on jatkuvaa. Koonta ja muutosehdotukset käsitellään opettajakokouksissa. Opettajantyön arviointi on jatkuvaa itsearviointia ja luokka-astekohtaisesti suoritettua ryhmäarviointia. 31 Oppilaan itsearviointi Oppilaan itsearvioinnin tarkoituksena on itsetunnon vahvistaminen, opiskelutaitojen kehittäminen ja tavoitteelliseen opiskeluun ohjaaminen. Lukukauden aikana oppilas suorittaa itsearviointia oppimiskokonaisuuksien jälkeen joko vastaten tarkasti muotoiltuihin kysymyksiin tai vapaamuotoisesti kirjoittamalla. Tehdyistä töistä käydään luokissa/ryhmissä usein opettajajohtoisia arviointikeskusteluja. Työt ja arvioinnit voidaan koota esim. portfolioon. 32 Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin 7

8 Oppilaalle annettavan arvioinnin lähtökohtana on opetussuunnitelman perusteissa annettavat hyvän osaamisen kuvaukset. Jos oppilaalla on henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), arviointi perustuu niissä asetettuihin tavoitteisiin. 33 Koulun antamat todistukset Koulu antaa oppilaalle välitodistuksen syyslukukauden lopussa ja lukuvuositodistuksen lukuvuoden lopussa. Kun oppilas muuttaa toisen opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun, annetaan hänelle erotodistus. Erotodistukseen ei merkitä arvosanaa käyttäytymisestä luokilla annetaan sanallinen arviointi luokilla arvioidaan työskentely, äidinkieli ja matematiikka ja käyttäytyminen. 3. luokalla arvioidaan työskentely, äidinkieli, matematiikka, A1-kieli, ympäristöoppi ja luonnontieto sekä käyttäytyminen. 4.luokalla annetaan numeroarviointi äidinkielessä ja kirjallisuudessa matematiikassa, A1-kielessä sekä ympäristöopissa ja luonnontiedossa. Käyttäytyminen annetaan sanallisena. Sanallisessa ja sekatodistuksessa käyttäytyminen arvioidaan erillisellä liitteellä luokilla on numeroarviointi kaikissa oppiaineissa. Myös käyttäytymisestä annetaan numeroarvio samaan numerotodistukseen. 34 Koulukohtaisen opetussuunnitelman arviointi ja päivittäminen Koulukohtainen opetussuunnitelmaa päivitetään joka lukuvuosi tarvittavilta kohdilta. 8