TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA. Kunnanvaltuuston talousarvio

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2011 TALOUSSUUNNITELMA Kunnanvaltuuston talousarvio

2 1 KUNNAN STRATEGIA Muutokset ympäröivässä maailmassa Kemiönsaaren strategia Vahva ja tasapainoinen talous Kunnan hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset Kunnan toiminnassa tapahtuvat olennaiset muutokset Tärkeimpien toiminnan kehittymiseen vaikuttavien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi Ympäristötekijöitä TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous Kemiönsaaren kunnan talous ja sen muutokset Kemiönsaaren kunnan taloudellinen strategia vuosina TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA Toimintatavoitteet Tuloperusteet Menoperusteet Henkilöstö Käyttötalousosa Tuloslaskelma Investoinnit Toiminnan rahoitus Talousarviovalmistelut ja talouden tasapainottaminen TALOUSARVION RAKENNE, SITOVA LUONNE JA SEURANTA Netto- ja bruttobudjetointi Talousarvion ja talousarvioperusteiden sitovuus Toiminnallisten ja taloudellisen tuloksen seuranta KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMAOSA INVETOINTIOSA Hallinto-osasto Sivistysosasto Peruspalveluosasto Ympäristö ja tekniikka osasto RAHOITUSOSA LIITE Kemiönsaaren vesiliikelaitos

3 1 KUNNAN STRATEGIA 1.1 Muutokset ympäröivässä maailmassa Keväällä 2005 valtioneuvosto aloitti Struktur-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hanketta ohjaava kehyslaki astui voimaan helmikuussa 2007 ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Eduskuntavaaleissa huhtikuussa 2011 odotetaan kuntien tulevaisuuden näyttelevän ratkaisevaa osaa. Tulevalla hallitusohjelmalla tulee olemaan suuri merkitys sille, miten kuntauudistus jatkuu nykyisen kehyslain päättymisen jälkeen. Kuntarajoilla ennustetaan olevan yhä pienempi merkitys kuntalaisten arkeen ja yritysten toimintaan. Pendlaus, asunto- ja palvelumarkkina-alueet ovat laajentuneet. Kuntien strategiset resurssit, ts. työpaikat, verotulot ja asukaspohjan kehitys liittyvät yhä laajempien alueiden kehitykseen. Kuntatalouden kehitysnäkymät, alueellinen asutus- ja elinkeinoelämän kehitys, asukkaiden ikääntyminen, yhä suurempi palveluiden kysyntä ja vähenevä työvoima kuntasektorilla johtavat kasvavaan yhteistyöhön kuntien välillä. 1.2 Kemiönsaaren strategia VISIO Kemiönsaari on itsenäinen, aktiivinen ja rohkea rannikkokunta, joka tietää mitä haluaa ja työskentelee määrätietoisesti sen saavuttamiseksi. ARVOSTUKSET Avoimuus Haluamme, että kaikki tuntevat olonsa tervetulleiksi ja haluavat jäädä Kemiönsaarelle. Tiedotamme ja kommunikoimme suoraan ja avoimesti oikeaan aikaan kahdella kielellä sekä sisäisesti että ulkoisesti. Avoimesti kahdella kielellä Aktiivisuus Työskentelemme innokkaasti elääksemme aktiivisessa ja eteenpäin pyrkivässä kunnassa. Kuntalaisia ja henkilökuntaa inspiroidaan näkemään Kemiönsaaren parhaat puolet. Näin meistä kaikista tulee Kemiönsaarilähettiläitä ja vahvistamme positiivista imagoamme yhdessä. Eteenpäin joka päivä. Uudistumiskykyisyys Löydämme tehokkaampia ratkaisuja ja keinoja arvioimalla ja muuttamalla palvelutuotantoa jatkuvasti sekä hakeutumalla yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Muutos osa arkeamme 2

4 KUNNAN STRATEGIAN KÄYTTÖ KUNNAN ARKIPÄIVÄSSÄ Strategia Kemiönsaaren strategia Ohjelma Kultuuri Kestävä kehitys Elinkeinoelämä Talousarviovuoden painopistealueet Painopiste Painopiste Painopiste Painopiste Painopiste Aikatalu, Budjetti, Resurssit, Vastuuhenkilö, Ohjaus TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET Talousarviovuoden painopistealueita ovat muutamat suuret kokonaispanostukset, jotka koskettavat kuntaa toimialoista riippumatta. Painopistealueet syntyvät strategian pohjalta ja saavat tukea strategian kokonaistavoitteista. Painopisteillä on aikataulu, resurssikuvaus sekä talousarvio ja vastuuhenkilö. Talousarviovuoden 2011 aikana 1. Markkinointipanostus Asia: Markkinointisuunnitelma siihen kuuluvine markkinointimateriaaleineen, brandäys laaditaan, jotta Kemiönsaari tulisi laajalti tunnetuksi. Aikataulu: Alkaa keväällä 2011, jatkuu jos hankerahaa myönnetään vuoteen 2013 Resurssit: Edellyttää ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttöä. Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Arvioitu kustannus: Anotaan hankerahaa kolmeksi vuodeksi. Kuntaosuus Selvitys pohjoisten osien lasten päivähoidon tilatarpeista Asia: Selvitys lasten päivähoidon tilatarpeista ja suunnitelma päivähoidon, esikoulun ja aamu- sekä iltapäivätoiminnan tilakysymysten ratkaisemiseksi Kemiössä. Aikataulu: Vuosi 2011 Resurssit: Työryhmä asetettu. Vaatii avuksi rakennusteknistä osaamista. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja ja lasten päivähoidon johtaja Arvioitu kustannus: Suunnittelumääräraha investointibudjetissa Selvitys perusterveydenhoidosta Asia: Selvitys perusterveydenhoidosta tehdään. Aikataulu: Vuonna 2011, keskustelut alkavat valtuustoseminaarilla helmikuussa. Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja 4. Panostaminen hammaslääkäri- ja lääkärien rekrytointiin Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja 3

5 5. Laaditaan toimintasuunnitelma asumisen kehittämiseksi. Vastuuhenkilö: Työryhmä 1.3 Vahva ja tasapainoinen talous Kuntatalous näyttäisi selviävän talouskriisistä huomattavasti pelättyä pienemmin vaurioin. Useiden tekijöiden, kuten valtion kuntataloutta vahvistaneiden mittavien toimenpiteiden, odotettua suotuisamman työllisyyskehityksen, kustannustason nousun hidastumisen sekä kuntien omien menokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden yhteisvaikutus näkyi jo vuoden 2009 selvästi ennakoitua paremmissa tilinpäätöksissä. Kun lisäksi otetaan huomioon kuntien vuodelle 2010 tekemät tuntuvat kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset, maltillinen työmarkkinaratkaisu sekä talouden elpymisen vaikutus kuntien verotulokehitykseen, kuntatalouden näkymiä voidaan luonnehtia huomattavasti aiemmin arvioitua myönteisimmiksi. Vaikka synkimmät ennusteet eivät näyttäisikään toteutuvan, kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden itäminen vakaana edellyttää jatkossa tiukkaa menokuria. Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan lähivuosina keskimäärin noin 3½ prosenttia eli selvästi taantumaa edeltänyttä poikkeuksellista aikaa hitaammin. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivieminen. Kansantalouden toipumiseen liittyy yhä myös kansainvälisestä taloudesta kumpuavia epävarmuuksia, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä. (lähde: Hallituksen budjettikatsaus 2011) 1.4 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kehyslaki lakkaa voimasta 2012 lopussa. Valmisteilla on sosiaali- ja terveydenhoitolain uudistus ja samaan aikaan valmistellaan kuntalain täydellistä uudistamista tavoitteena uusi kuntalaki vuodeksi Vaatimus suuremmista hallinnollisista kokonaisuuksista johtaa siihen, että kunnallisten tehtävien hallintoa varten luodaan yhä enemmän alueellista yhteistyötä. Kemiönsaaren kunnan osalta ympäristöterveydenhoidossa on siirrytty alueelliseen yhteistyöhön Lundon kunnan toimiessa isäntäkuntana. Lomittajapalvelun hallinto tullaan siirtämään Salon kaupungille alkaen ja maaseutuhallinto siirretään alueelliseen yhteistyöhön Paimion kaupungin toimiessa isäntäkuntana alkaen. 1.5 Kunnan toiminnassa tapahtuvat olennaiset muutokset Vuodelle 2011 toimintaan ei suunnitella suurempia rakennemuutoksia. Viimeisten kahden vuoden aikana on toteutettu muutama suurempi toiminnan muutos, jotka nyt alkavat olla sisään ajettuja ja muodostavat toimivan arkitoiminnan. Kuntayhdistymisen lisäksi, mikä tietysti oli suurin muutos, myös kouluverkkopäätös ja hallinnon henkilöstöresurssien uudelleenorganisointi ovat saaneet aikaan kustannussäästöjä ja uusia työtapoja. Talousarviovuoden 2011 alla voidaan todeta, että toiminta ja talous ovat hallinnassa ja tähtäin voidaan asettaa tuleviin haasteisiin. Talousarviovuoden aikana tullaan tekemään kartoitus ja suunnitelma siitä, miten kunnan pohjoisten alueiden lasten päivähoito tullaan järjestämään ja missä tiloissa se tulee toimimaan lähtien lomittajapalvelun hallinto siirtyy Salon kaupungille. Talousarviovuoden aikana valmistelut vuotta 2012 varten, jolloin yhdistymisavustus lakkaa, tulevat vaatimaan työtapojen, rakenteiden ja palvelutason tarkastelua. 4

6 1.6 Tärkeimpien toiminnan kehittymiseen vaikuttavien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi Kemiönsaaren väestökehitys on pidemmän aikaa ollut laskeva mennessä vuonna 2010 väestö on vähentynyt 98 henkilöllä (vastaava luku viime vuonna oli 10 ja edellisenä vuonna 40 henkilöä). Näistä 98 henkilöstä 44 johtuu syntyvyysalijäämästä. ts. kunnassa useampi henkilö on kuollut kuin mitä uusia on syntynyt. Loppuosa, 54 henkilöä, on seurausta negatiivisesta nettomuuttoliikkeestä, poismuuttajien määrä on suurempi kuin kuntaan muuttajien. Verotulot ja niiden perusta muodostavat myös epävarmuustekijän kunnalle. Teollisuustyöpaikat ovat viime vuosina vähentyneet ja maailmantalouden epävarmuus heijastuu myös Kemiönsaareen. Työpaikkojen lukumäärä on tärkeä tekijä ei vain verotulojen kannalta, mutta myös uuden työvoiman rekrytoinnin kannalta ja myös jotta kuntaan saadaan uusia asukkaita. Päivittäisessä toiminnassa on liuta riskitekijöitä, jotka kunta tavoitteellisin panostuksin pyrkii ennakoimaan ja ennalta ehkäisemään. Talousarviovuoden aikana tullaan tekemään valmiussuunnitelma ja siinä työssä riskienarvioinnilla on keskeinen osa. Sen lisäksi tullaan käymään läpi vakuutusturva ja siinä yhteydessä tehdään myös riskienarviointi lähtökohtana kunnan omistama kiinteistömassa. Työturvallisuus ja yritysterveydenhoito työskentelevät myös riskienkartoituksen parissa ja tulevat asteittain taloussuunnitelmakauden aikana kartoittamaan eri työpaikat. 1.7 Ympäristötekijöitä Kunta on vuoden 2010 aikana laatinut kestävän kehityksen Eko-looginen ohjelman. Talousarviokirjaan jokainen osasto on kirjannut 1-2 ympäristötavoitetta, jotka sitovissa tavoitteissa on merkitty omena-merkillä. Ympäristötavoitteita arvioidaan sittemmin tilinpäätöksessä värijärjestelmällä. 2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Kuluvalle vuodelle Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat keväällä varovaisen toiveikkaita. Loppukesällä laadituissa ennusteissa kasvulukuja vuodelle 2010 on korotettu. Ennustelaitosten 5

7 arviot tämän vuoden talouskasvusta liikkuvatkin nyt kahden ja yli kolmen prosentin haarukassa. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio tälle vuodelle on kahden prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat tähän mennessä julkaistut ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän keskipitkälläkin aikavälillä tavanomaista suhdannekiertoa hitaammaksi muun muassa vaisuhkoksi ennustetun tuottavuuskehityksen johdosta. Kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvo oli vuonna 2009 samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Syinä kehitykseen olivat maailmanmarkkinahintojen laskun ohella asuntohintojen ja lainakorkojen aleneminen sekä yhä kiristyvä kilpailu. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen lokakuussa 2009 laski hintatasoa. Alkoholijuomien ja tupakan valmisteverojen korotukset puolestaan nostivat hintatasoa. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Tätä hitaampaakin kehitystä on ennustettu, kuten liitteestä 2a ilmenee. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Ensi vuonna kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli kaksi prosenttia. (lähde: Kuntatalous 3/2010) 2.2 Kuntatalous Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Tilastokeskuksen julkaisemien vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät yli kuusi prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään Sopimusten palkankorotukset on toteutettu tämän vuoden helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin prosentin. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu myös vuoden 2011 loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli kolme prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2010 ansiotason kohoamista vähemmän eli noin 2,5 prosenttia, sillä palkkaa saavan henkilökunnan lukumäärä alenee jonkin verran viime vuoden tasosta. Koska helmikuun neuvottelutulos ei sisällä ensi vuotta koskevia mahdollisia sopimustarkistuksia, niin kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen ansiotason kehityksestä vuonna Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 2,5 %, joka on hieman vähemmän kuin arvioitu yleisen ansiotasoindeksin kohoaminen. Vuonna 2011 kunta-alan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kunta- alan ansiotasoindeksi kohoaa. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuukin tänä vuonna edellisestä vuodesta, vähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan 2-3 %. Myös muiden ansiotulojen lisäys on vähäistä vaikka työttömyysturvan suhteellinen lisäys on vielä tänä vuonna työttömyyden kasvun johdosta melko nopeaa. 6

8 Kunnallisverotuksen vähennysten merkittävä lisäys johtuu pääasiassa perusvähennyksen muutoksista. Myös viime vuonna käyttöön otetun työtulovähennyksen vähennysmäärän lisäys supistaa kunnallisveron tilityksiä. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Syyskuussa päivitetyssä veroennustekehikossa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna 2011 kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Vuonna 2011 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat, mutta yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden sekä vanhojen tappioiden vähentämisoikeuden johdosta arvioon pitää suhtautua varauksella. Kiinteistöveron vuoden 2011 tilitysten kokonaismääräksi arvioidaan pari prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin tänä vuonna. (lähde: Kuntatalous 3/2010) 2.3 Kemiönsaaren kunnan talous ja sen muutokset Talousarviovuotta 2011 voidaan luonnehtia vakaaksi välivuodeksi Kemiönsaaren kunnalle. Kahden viime vuoden aikana on viety läpi muutama suurempi toiminnanmuutos, joilla on saatu aikaan kustannussäästöjä ja uusia työtapoja. Talousarviovuoden 2011 alla voidaan todeta, että toiminta ja talous ovat hallinnassa ja tähtäin voidaan asettaa tuleviin haasteisiin. Suurin tuleva haaste on yhdistymistuen loppuminen vuodesta Kunta on saanut yhdistymistukea vuonna ,3 miljoonaa euroa, vuonna ,7 miljoonaa euroa ja vuonna ,7 miljoonaa euroa. Talousarviovuosi on siis yhdistymistuelle viimeinen vuosi. Vuodesta 2012 lähtien meidän on löydettävä pysyviä kustannusvähennyksiä, jotka vastaavat yhdistymistuen poistumista. Työ rakenneuudistus toiminnan sopeuttamiseen tullaan aloittamaan jo vuoden 2011 alussa. 2.4 Kemiönsaaren kunnan taloudellinen strategia vuosina Kunnan tavoitteena on kustannustehokas ja hyvin toimiva palvelu. Palvelutason harmonisointi ei tarkoita korkeimman tason valintaa, vaan palvelutason sopeuttamista taloudellisiin realiteetteihin. Kun arvioidaan toiminnan hoitamista jatkossa, keskustelua ei voida käydä yksittäisten toimipisteiden pohjalta, vaan kunnan tulee keskustella uuden kunnan toiminnasta ja toiminnoista kokonaisuutena. Kemiönsaaren kunnan tulee kuluvan valtuustokauden aikana sopeuttaa toimintansa ja taloutensa uuden kunnan tarpeiden ja väestöpohjamuutosten mukaan. Meidän on nostettava sekä tuottavuutta että tehokkuutta kunnassamme. Vain tuottavuutta nostamalla emme saavuta riittävää tehostamista. Kemiönsaaren kuntaliitoksen myötä meidän täytyy luoda kuntaan elinvoimaisuutta tähänastista tehokkaammalla tavalla. Meidän täytyy löytää uusia ja tuloksia tuottavampia työtapoja, vaikka niiden tehoa ei heti huomattaisikaan. Talousarvion ja taloussuunnitelman luvut osoittavat, että ilman yhdistymisavustusta kunta tekisi koko ajanjaksolla alijäämää. Tämä osoittaa selvästi, että kunnan kustannustaso on liian korkea. Kunnan tulee valtuustokauden aikana päättää alentaa kustannustasoa pysyvästi. Kaikkien osastojen ja yksiköiden toiminta tulee tarkastaa. Kaikki säästöjä tuovat toimenpiteet tulee toteuttaa. Myös pienemmät säästöt muuttuvat merkittäviksi, kun niitä tarkastellaan useamman vuoden perspektiivillä. Pystymme tarjoamaan hyvän palvelutason myös jatkossa jakamalla resurssit aikaisempaa järkevämmin. 7

9 Kriittisiä menestystekijöitä Arviointikriteerit Taso/tavoite Investoinnit Lainataakka Ylijäämä/alijäämä Vuosikate Kassan riittävyys Kiinteistömassa Vuosittain korkeintaan Vähennetään Kertynyt ylijäämä Kattaa poistot Päivien määrä Kiinteistöjen myyminen Puolet poistoista (enintään 1,5 milj.) Maan keskiarvo Ei alijäämää - 18 päivää Selvä linjaus ja aikataulu (lähde: Kemiönsaaren strategia ) 3 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA Toimintatavoitteet Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnan ja talouden toimintatavoitteet. Tavoitteet ovat sitovia kunnan elimille ja muodostavat osan siitä budjetista, jota kunnan tulee toiminnassaan ja taloudenpidossaan seurata. Kun valtuutetut päättävät budjetista, tulee siitä selvästi ilmetä mitkä toimintatavoitteet valtuusto on hyväksynyt sitoviksi tavoitteiksi. Toimintatavoitteiden määrittelemiseen yksiköt ja osastot käyttävät määrällisiä, laadullisia, taloudellisia ja tuottavuuteen perustuvia tavoitteita. Tavoitteet pohjautuvat tulosajatteluun ja esitetään sanallisesti avainlukujen ja tulosmittausten avulla. Jokaiselle tavoitteelle on lisäksi ilmoitettava tavoiteltava taso ja seurantamenetelmät. 3.2 Tuloperusteet Yhteiskunnan epävarma taloudellinen tilanne vaikuttaa myös Kemiönsaaren kuntaan. Vuoteen 2008 asti verokehitys oli positiivinen ja vuodelta 2009 voidaan todeta, että taso pysyi suunnilleen samana kuin vuonna Ennusteiden mukaan verotulot vuodelta 2010 suunnilleen vuoden 2009 tasolla. Tulevien vuosien epävarmuus ja yhteiskuntataloudellinen tilanne vaikuttavat siihen, että veroja on vaikea arvioida taloussuunnitteluajanjaksolle. Yleinen ennuste osoittaa pientä lisäystä kuntaverotuksen osalta. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laskettu 19,75 prosentin tuloveroprosentin mukaan. Kunnallisveron arvioidaan vuonna 2011 tuovan 17,12 miljoonaa euroa, mikä on euron lisäys vuoden 2010 talousarvioon. Yhteisöveron arvioidaan kasvavan 2010 budjetista eurolla 1,25 miljoonaan euroon. Vuosille 2012 ja 2013 odotetaan kunnallisveroon pientä lisäystä, kun taas yhteisö- ja kiinteistövero ovat samalla tasolla kuin vuonna Talousarvio ja taloussuunnitelmat on laadittu prosenttiluvulla 1,1 yleiskiinteistöille ja 0,32 vakituiselle asumiselle. Kiinteistöverotulojen arvioidaan nousevan 2,1 miljoonaan euroon, samoin kuin vuonna Koko taloussuunnitelma-ajanjaksolle odotetaan pientä lisäystä kunnallisveroon ja kiinteistöveroon. 8

10 Verolaji TP 2007 TP 2008 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Verotulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Kuntien valtionosuusjärjestelmää muutettiin vuoden 2010 alusta. Uudistukseen kuuluvat valtionosuudet siirrettiin suurimmaksi osaksi valtiovarainministeriölle. Valtionosuus kunnalliseen peruspalveluun (valtionosuus yhtenä rahavirtana) koostuu nyt seuraavista perusteista ja kustannuksista: - Yleisen osan määräytymisperusteet (nykyinen yleinen valtionosuus) - Sosiaali- ja terveydenhoidon laskennalliset kustannukset - Esikouluopetuksen, perusopetuksen sekä kirjaston hoidon laskennalliset kustannukset - Erityisen harvan asutuksen, saariston suuren osuuden sekä saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet. Järjestelmään kuuluu myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, jolla valtionosuutta lisätään tai vähennetään. Järjestelmänmuutoksen yksittäisille kunnille aiheuttamat muutokset korjataan tasoituksella. Ne kunnat, jotka järjestelmänmuutoksen takia menettävät tulevat toistaiseksi saamaan valtionosuuslisää joka vuosi, kun taas muutoksessa voittaneiden kuntien osuutta vähennetään. Uudistuksen kohteena oleville valtionosuuksille tulee yksi yhteinen valtakunnallisen valtionosuusprosentti sekä yhteinen, asukaskohtainen rahoitusosuus. Vuodelle 2011 prosentiksi ehdotetaan 34,11 ja yhteiseksi rahoitusosuudeksi asukasta kohden 2631,97 euroa. 9

11 Valtionosuusuudistuksen takia valtionosuudet vuodeksi 2011 ovat vaikeasti arvioitavissa. Vuosi 2010 on ensimmäinen vuosi uudistuksen jälkeen, joten mitään varsinaista vertailua siitä, miten valtionosuudet jakautuvat budjetin mukaan, ei ole saatavilla. Vuonna 2011 arvioidaan valtionosuuksien tuovan 17,5 miljoonaa euroa. Lukuun sisältyy n euron saaristolisä, koska Kemiönsaarella on saaristostatus. Lisäys on osa kokonaisvaltionosuutta ja lasketaan kunnan asukkaiden kokonaismäärän pohjalta. Lisän perusosa vuonna 2011 on 30,94 euroa. Valtionosuudet tilinpäätös Vuosi 2011 on viimeinen vuosi, jolloin kunta saa yhdistymisavustusta. Summa vuonna 2011 on 1,728 miljoonaa euroa. Toimintakate kasvaa 13 % verrattuna talousarvioon Tähän sisältyy se sisäinen vuokra, mikä budjettivuodesta 2011 lähtien lasketaan eri tavalla kuin aiemmin. Ulkoiset tulot kasvavat melkein 2 %. Taloussuunnitelmavuosille odotetaan n. 1,5 %:n lisäystä. Taloudelliset tulot pysyvät vuosien 2009 ja 2010 tasolla. Matalat markkinakorot vaikuttavat myös kunnan eri yhdistymiskunnissa olevan peruspääoman korkotuottoihin. Kunnan osalta kirjataan taloudellisiin tuloihin vesiliikelaitoksen korvaus peruspääomasta. Korvaus peruspääomasta lasketaan edeltävän vuoden 1. syyskuun 12 euribor noteerauksen mukaan. Korvaus vuonna 2011 on euro. Kunnanhallituksen ehdotuksen mukaan on euroa. 3.3 Menoperusteet Toimintakate vähenee melkein 1 prosenttiyksiköllä. Henkilöstökustannuksissa voidaan huomioida pieni vähennys kun taas palveluiden osto, materiaalien ja tarvikkeiden ostot kasvavat. Vuokrakustannukset kasvavat samassa tahdissa kuin vuokratulot. Vuokrakustannuksiin sisältyy toimintaosuuden lisäksi myös n. 1,3 miljoonan euron pääomaosuus. Markkinakorot ovat vieläkin erittäin matalalla tasolla, mistä syystä korkokulujen odotetaan vielä vuonna 2010 olevan alemmalla tasolla. Yhteensä korkokulut arvioidaan euroksi. Kunnan velkataakka on suuri ja siksi korkotasolla on suuri merkitys vuosikatteen kehitykselle. Vuosikate kattaa poistot. Vuosikate nousee 3,126 miljoonaan euroon. Vuosikate ei riitä rahoittamaan 1,95 miljoonan euron lyhennyksiä ja 1,784 miljoonan euron nettoinvestointeja. Tämä tarkoittaisi sitä, että kunta olisi 10

12 pakotettu ottamaan lainaa, mutta koska tulos vuonna 2009 oli hyvä ja myös vuoden 2010 odotetaan olevan hyvä vuosi, lainanottoa ei budjetoida. Likvidien varojen muutos on negatiivinen. Velkataakan arvioidaan vuoden 2010 lopussa olevan 20,7 miljoonaa euroa tai euroa/asukas. Summaan sisältyy Kemiönsaaren vesi, jolla on lainaa 6,3 miljoonaa euroa per Talousarviovuoden 2011 päättyessä kunnan kokonaisvelkataakka putoaa 18,7 miljoonaan euroon tai euroa/asukas, josta Kemiönsaaren veden osuus on 5,6 miljoonaa euroa. Yhdistymissopimuksen mukaan kunnan velkataakka ei saa ylittää maan keskitasoa. Lainaus Lainaus Lainakanta 0 TP 2007 TP 2008 MUU TA 2009 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Kemiönsaaren kunnalla arvioidaan olevan kertynyttä ylijäämää taseessa yli 4 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 talousarvio lisää ylijäämää eurolla. Yhdistymisavustus pois laskien kunnan tulos on n. 1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä vähentäisi taseen ylijäämää n. 3 miljoonaan euroon. 3.4 Henkilöstö Henkilöstöstrategia Kemiönsaaren kunnan henkilöstöstrategia on hyväksytty valtuustossa Henkilöstöstrategia on voimassa vuosina ja toimintasuunnitelman mukaan panoksia tehdään tasaisesti vuoden aikana. Panokset tehdään kehittääkseen mahdollisuuksia onnistuneeseen rekrytointiin, kehittääkseen hyvää johtamisja yhteistyötapaa, sekä työhyvinvointia, kehittääkseen oikeudenmukaista ja kannustavaa palkkaamis- ja palkintojärjestelmää sekä kehittääkseen henkilöstön ammattiosaamista. Työterveyshuolto Suurin yksittäinen panostus henkilökuntaan on työterveyshuolto joka ostetaan Dalmed AB:lta. Sopimus työterveyshuollon ostamisesta on voimassa saakka. Talousarviovuoden aikana työterveyshuoltopalvelut hankitaan uudestaan ja uusi monivuotinen sopimus laaditaan. Palvelut kattavat laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuollon terveyshoitaja- ja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapia sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstöllä on viisi vuotta kuntayhdistymisen jälkeen työllistämisturva, eli kunta ei voi irtisanoa henkilökuntaa taloudellisista tai tuottavuus syistä. Henkilöstön määrää voidaan joksikin määrin vähentää 11

13 eläkkeiden ja vähentämällä uusien palkkaamisen kautta mutta tehostaakseen toimintaa a tarvitaan huomattavia rakenteellisia muutoksia. Henkilötyövuosien määrä TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Tulevien neljän vuoden aikana, vuoteen 2015 asti, noin 20 % kunnan henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Kymmenen vuotta eteenpäin, vuoteen 2020 asti, useampi kuin joka kolmannes kuntatyöntekijöistä tulee siirtymään eläkkeelle. Eläkepoistuma asettaa suuria vaatimuksia rekrytoinnin suhteen mutta antaa toisaalta mahdollisuuksia muuttaa toimintaa löytääkseen uusia toimintamuotoja. 12

14 3.5 Käyttötalousosa Ympäristö ja tekniikka 19 % Toiminnan menot Hallinto 4 % Kehitys 2 % Sivistys 27 % Peruspalvelu 48 % Toiminnan tulot Hallinto 14 % Kehitys 3 % Sivistys4 % Ympäristö ja tekniikka 63 % Peruspalvelu 16 % 13

15 25 Toiminnan menot milj Hallinto Kehitys Sivistys PeruspalveluYmpäristö ja tekniikka (sis vesi) TP 2009 TA 2010 TA 2010 Käyttötalous kuvaa viiden toiminta-alueen toimintatuloja ja toimintakuluja. Toimintatulojen lisäys vuonna 2011 vuoden 2009 tilinpäätökseen verrattuna on 8,5 % ja vuoden 2010 talousarvioon verrattuna melkein 14 %. Tulojen lisääntymiseen vaikuttaa ennen kaikkea uusia tapa arvioida sisäinen vuokra. Vuonna 2011 toimintakulujen lisäys on vajaa 6 % vuoden 2009 tilinpäätökseen verrattuna ja vajaat 5 % vuoden 2010 talousarvioon verrattuna. Toimintakulut ovat vuoden 2011 budjetissa 49,7 miljoonaa euroa ja toimintatulot 15,5 miljoonaa euroa. Toimintakate on 34,2 miljoonaa euroa, mikä on euroa/asukas. Vuonna 2009 toiminta-avustus oli euroa/asukas. 14

16 KÄYTTÖTALOUS Tilinpäätös Talousarvio Muut talousarv Talousarvio HALLINTO-OSASTO TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE HALLINTOYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE HENKILÖSTÖYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE TALOUSYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE IKT-YKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE KEHITYSOSASTO TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE KEHITYSOSASTON HALLINTO TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE SAARISTO TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE TURISMI TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE MAATALOUS TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE

17 MARKKINOINTI TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE ELINKEINOELÄMÄ TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE PROJEKTITOIMINTA TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE SIVISTYSOSASTO TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE SIVISTYSOSASTON HALLINTO TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE LASTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE OPETUSYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE AIKUISOPISTOYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE KIRJASTOYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE VAPAA-AJAN YKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE KULTTUURIYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT

18 TOIMINTAKATE PERUSPALVELUOSASTO TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE SOSIAALIYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE ERIKSOISSAIRAANHOITO TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA OSASTO TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE YMPÄRISTÖ JA TEKIIKKA HALLINTO TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE VALVONTAYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE KIINTEISTÖYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE YHDYSKUNTATEKNIIKKA TOIMINNAN TULOT

19 TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE KAAVOITUSYKSIKKÖ TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE KEMIÖNSAAREN VESI TOIMINNAN TULOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE KEMIÖNSAAREN KUNTA TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN MENOT TOIMINTAKATE

20 3.6 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA TP 2009 TA 2010 Muut TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tulot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäästös siirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Virallinen tuloslaskenta osoittaa vuosikatteeksi 3,126 miljoonaa euroa. Suunnitelmanmukaiset poistot ovat 2,6 miljoonaa euroa. Budjettivuoden 2011 ylijäämäksi odotetaan euroa. Vuosikate on talouden pelivaran paras mittari. Vuosikatteen tulee kattaa poistot. Seuraavasta kuvasta näkyy vuosikatteen kehitys kolmen viime vuoden aikana. ÅRSBIDRAG / AVSKRIVNINGAR VUOSIKATE / POISTOT Årsbidrag Avskrivningar ÅR/VUOSI 19

21 3.7 Investoinnit Kemiönsaaren kunnan investointitahti on viime vuosina ollut kova, mikä tarkoittaa sitä, että kunnan lainataakka on kasvanut samassa tahdissa. Kunnan strategiassa investointeja pidetään kriittisenä etenemistekijänä sillä arviointiperusteella, että investoinnit saavat vuosittain olla korkeintaan puolet poistoista. Poistot vuodelle 2011 ovat 2,6 miljoonaa euroa, mikä merkitsisi, että investoinnit saisivat korkeintaan olla 1,3 miljoonaa euroa. Kokonaisinvestointiehdotus vuodelle 2011 on 1,784 miljoonaa euroa. Investoinnit kaudella jakautuvat seuraavasti: BS ,631 miljoonaa euroa BS ,871 miljoonaa euroa BS ,935 miljoonaa euroa BG ,088 miljoonaa euroa BG ,784 miljoonaa euroa Esitetyt summat ovat nettosummia, ts. mahdolliset avustukset on huomioitu. Summat sisältävät myös vesiliikelaitoksen investoinnit. Suurimmat yksittäiset investoinnit vuonna 2011 ovat vesiliikelaitoksen investoinnit, jotka nousevat euroon. Kiinteistöpuolella investoidaan euroa, josta suurimmat projektit ovat Kemiön tuuletuksen saneeraus eurolla ja Kemiön koulukeskuksen suihku- ja pukeutumistilojen saneeraus eurolla. Yhdyskuntatekniikan investoinnit nousevat euroon, peruspalveluosaston euroon ja sivistyksen euroon. ATK-laitteisiin ja investointeihin summa on euroa. Yksi suuri projekti atk:ssa on eurooppalaisen pankkimaailman siirtyminen SEPA:an. Vuonna 2012 Kemiönsaaren vesi suunnittelee investoivansa euroa ja kunta 1,6 miljoonaa euroa, yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Vuodelle 2013 suunnitellaan 3,7 miljoonan euron kokonaisinvestointeja, joista 1,75 vedelle ja 2 miljoonaa muulle kunnalle. 20

22 3.8 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA TP 2009 TA 2010 MUU TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisen lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Päitkäaikaisten lainojen vähennykste Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Vuosikatteen, sen jälkeen kun toiminnasta saatavat tulot ja aiheutuvat menot sekä sijoitustoiminnan tulot ja menot on otettu huomioon, tulisi riittää sekä nettoinvestointien rahoitukseen että lainojen lyhentämiseen. Talousarviossa vuodelle 2011 vuosikate on 3,126 euroa. Vuosikate on euroa liian pieni kattaakseen investoinnit ja lainojen lyhennykset. Erotus tullaan rahoittamaan vähennetyillä kassavaroilla. Korjausvienteinä sisäisesti tuotettujen varojen myyntivoitot viedään kirjanpidossa käyttöomaisuuteen. Myyntivoittojen arvioidaan vuonna 2011 olevan euroa. Kunnan kokonaisinvestointimenot tulevat vuonna 2011 olemaan 1,784 miljoonaa euroa, jaettuna kunnan 1,313 miljoonaan euroon ja vesiliikelaitoksen euroon. Vuoden aikana tehtävät lyhennykset nousevat 2,1 miljoonaan euroon. Taloussuunnitelmakauden aikana kunnan on pakko lisätä velkataakkaansa toiminnan ja investointien rahoittamiseksi. Velkataakka kasvaa vuonna ,4 miljoonalla eurolla ja vuonna ,2 miljoonalla eurolla. Kassa vähenee talousarviovuoden aikana noin eurolla ja kassan riittävyys on 17 päivää. Valtuuston taloudellisten tavoitteiden mukaan kassan riittävyyden pitää olla vähintään 18 päivää. 21

23 3.9 Talousarviovalmistelut ja talouden tasapainottaminen Kunnanvaltuusto vahvisti elokuussa talousarviokehyksen vuodelle Lautakuntien talousarvio-esitykset olivat n euroa suuremmat kuin talousarviokehys. Tasapainoisen budjetin aikaansaamiseksi kaikkien osastojen kanssa on keskusteltu mahdollisista budjettiesitysten supistuksista. Kunnanjohtajan vaatimus supistuksille oli yhteensä euroa, jaettuna osastoille seuraavasti: kehitys euroa, sivistys euroa, peruspalvelut euroa ja ympäristö ja tekniikka euroa. Osaston toteuttivat supistusvaatimukset seuraavasti: kehitys euroa, sivistys euroa, peruspalvelut euroa ja ympäristö ja tekniikka euroa Kuntalain mom. mukaisesti: Budjetissa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminta ja talous. Budjetti ja taloussuunnitelma tulee laatia siten, että kunnan tehtävien hoidon edellytykset turvataan. Taloussuunnitelman tulee olla tasapainoinen tai osoittaa ylijäämää korkeintaan neljän vuoden suunnitelmakauden aikana, ellei arvioida ylijäämää syntyvän taselaskelmassa siltä vuodelta, jolloin budjetti tehdään. Jos alijäämää taseessa ei voida kattaa suunnitelmakauden aikana, tulee taloussuunnitelman yhteydessä päättää eritellyistä toimenpiteistä, joilla katteeton alijäämä katetaan ajanjaksolla, jonka valtuusto erikseen vahvistaa. Kunnan taselaskelma vuodelta 2009 näyttää kertynyttä ylijäämää 4,0 miljoonaa euroa. Ennustettu tulos vuodelle 2010 arvioidaan positiiviseksi, minkä seurauksena ylijäämä käynnissä olevalla laskentakaudella kasvaa edelleen. Talousarvio vuodelle 2011 osoittaa yli euron ylijäämää ja näin ollen kunnalla ei ole mitään velvollisuutta kattaa edellisten vuosien alijäämää. 4 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVA LUONNE JA SEURANTA Kunnan talouden hoitoa ohjataan kahdelta taholta. Kuntalaki sisältää määräykset talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisesta. Kirjanpitolaki sisältää määräykset kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisesta. Kuntalain 65 mukaan kunnanvaltuuston tulee ennen vuoden vaihdetta hyväksyä kunnan tulevan vuoden talousarvio. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman kolmelle tai useammalle vuodelle. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio on laadittava siten, että kunnan tehtävien hoitamisen edellytykset turvataan ja että kunnalla on edellytykset saavuttaa toimintatavoitteet. Talousarvio ja taloussuunnitelma koostuvat toiminta-, tuloslaskenta-, investointi- ja rahoitusosasta. Talousarvio esitetään näin sekä tuloslaskelman että rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan toimintaa. Siinä kunnanvaltuusto esittää eri vastuualueiden toimintatavoitteet, osoittaa tarvittavat määrärahat näiden tavoitteiden saavuttamiseen sekä tekee tuloarviot kunnanvaltuuston päättämien kokonaisuuksien hoitamiseksi. Toimintaosuus on jaettu neljään vastuualueeseen; konsernipalvelut, sivistysosasto, peruspalvelu-osasto sekä ympäristö- ja tekniikkaosasto. Tuloslaskelma osoittaa kuinka kunnan tilikaudelle tarkoitettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja omaisuuden kulumisen edellyttämiin, suunnitelmien mukaisiin, poistoihin. Investointiosassa selvitetään investoinnit sekä talousarviovuodelle että suunnitelmakausille. Investointiosan määrärahat sekä tuloarviot kunnanvaltuusto hyväksyy joko hankeryhmittäin tai hankkeittain. Rahoitusanalyysissä selvitetään paljonko pääomarahoitusta tarvitaan sisäisten siirtojen lisäksi investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä se, miten rahoitustarve katetaan tai kuinka suuri rahoitusylijäämä on ja miten se tullaan käyttämään. 22

24 4.1 Netto- ja bruttobudjetointi Käyttötalousosan viiden vastuualueen (hallinto-osasto, kehitysosasto, sivistysosasto, peruspalvelu-osasto ja ympäristö- ja tekniikkaosasto) toiminta-avustukset ovat sitovia valtuustoa kohden nk. nettokäytännön mukaan. Kiinteistöyksikön talousarvio sen sijaan on sitova bruttokäytännön mukaan koskien ruoka- ja siivoustoimintoja ja nettokäytännön mukaan koskien sisäisiä vuokria. Bruttobudjetointia sovelletaan myös kiinteistömyynnin voittoon/tappioon sekä yhdistymis-avustukseen. Investointiosan määrärahat on sidottu hankkeittain valtuustoon nettokäytännön mukaan. 4.2 Talousarvion ja talousarvioperusteiden sitovuus Kunnanvaltuusto päättää siitä, miten talousarvio perusteineen sitoo kunnanhallitusta ja muita kunnan elimiä. Talousarvio koostuu toiminta-alueen määrärahoista, rahoitustuloista ja toimintatavoitteista, talousarvion yleisistä perusteista, avainluvuista ja tuloslaskennasta. Kuntalain mukaan toimintatavoitteet ovat kunnanvaltuustoa sitovia. Tulosyksiköt velvoitetaan hankkimaan talousarvioon merkityt tulot. Mahdolliset poikkeamat tulee selvittää viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä tai tarvittaessa talousarviomuutoksen kautta, mikäli poikkeamat ovat huomattavia. Yksiköt voivat ilman erillistä päätöstä luopua tarpeettomasta irtaimesta. Myyntitulot voidaan käyttää yksikön menojen kattamiseen. Investointiosan määrärahat on sidottu projekteittain kunnanvaltuustoon. Talousarvion yleiset perusteet ovat tietoa, jonka ei katsota olevan sitova osa talousarviota. Vastuualueiden tulee seurata perusteissa ja niihin kirjatuissa pääpainopistealueissa esitettyjä toimintalinjoja. Talousarviossa on esitetty erilaisia avainlukuja, jotka eivät ole sitovia mutta suuntaa antavia. 4.3 Toiminnallisten ja taloudellisen tuloksen seuranta Talousarvion toiminnan ja talouden toteutumista seurataan lähtökohtana hyväksytty talousarvio ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset. Toiminnan tuloksen seurannalla tarkoitetaan sitä, että tulosyksiköt seuraavat esitettyjä toimintatavoitteita ja niiden toteutumista ja talouden seurannalla sitä, että tulosyksiköt seuraavat kustannuksia ja tuloja. 23

25 5 KÄYTTÖTALOUSOSA 24

26 HALLINTO-OSASTO HALLINTO-OSASTO Hallintoyksikkö Henkilöstöyksikkö Talousyksikkö IKT-yksikkö 38% 1% 1% Hallintoosasto Kustannuslaji prosentissa 1% 6% 53% Henkilöstökulut Ostopalvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Hallintoosasto toimintakate yksiköttäin (ilman yhdistymisavustusta) 0% 40% 14% 46% Hallintoyksikkö Henkilöstöyksikkö Talousyksikkö IKT-yksikkö * Pääomakustannukset sisältyvät sisäiseen vuokraan talousarviossa

27 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallintoyksikkö Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Hallintoyksikköön kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, tilintarkastuslautakunta, keskusvaali-lautakunta, palveluneuvonta sekä hallinto. Hallintoon kuuluu valtuuston ja kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano, kunnan operatiivisen toiminnan johtaminen, kunnan arkistotoimi sekä yleiset hallinnolliset asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Yhä useammat asiat hoidetaan sähköisesti, myös kokousasiakirjojen käsittely. Monet kunnat ovat siirtyneet käsittelemään kaikkia kokousasiakirjoja sähköisesti. Kemiönsaaren kunta on ottanut käyttöön sähköisen asiakirjankäsittelyohjelman, Kunta Office. Tällä kaudella tullaan toteuttamaan eduskuntavaalit huhtikuussa 2011, presidentinvaalit tammi-helmikuussa 2012 ja kunnallisvaalit lokakuussa TALOUSSUUNITELMA Kun hallintosäännöstöä tarkistetaan tullaan sähköinen pöytäkirjankorjaus tekemään mahdolliseksi niille luottamuselimille, jotka päättävät ottaa tämän mahdollisuuden käyttöönsä. Taloussuunnitelmakauden aikana valmistellaan toimenpiteitä, jotta kunnanhallitus saisi kokousasiakirjat ainoastaan sähköisessä muodossa uudella, 2013 alkavalla toimikaudella. Tämän aikaansaamiseksi kunnanvaltuuston jäsenille hankitaan internetliittymä ja kannettava tietokone. TAVOITTEET Moderni, helposti luettava ja selkeä hallintosäännöstö. Eduskuntavaalit 2011 viedään läpi. Selkeämpi ja helpompi kielenkäyttö valmistelussa, sopimusteksteissä ja muissa teksteissä. Konsernihallintoa selvennetään ja kehitetään. Tavoitetaso / seuranta Hallintosäännöstöä uudistetaan Kunta toimii piloottikuntana, jonka yhdellä äänestyspaikalla käytetään sähköisiä äänestyslistoja. Kunta osallistuu Suoraan asiaan selkokieliprojektiin ja työstää siinä parempia malleja ja kielenkäyttöä. Luodaan konsernille toimintaohjeet. TAVOITTEET 2011 AVAINLUVUT Suoritteet BS09 BG10 BG11 EP12 EP13 Valtuustokokouksia Kunnanvaltuuston kokouksia Tilintarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta

28 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallintoyksikkö Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Mittarit Tuottavuus Päätös/kokous Valtuusto Kunnanhallitus Tilintarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Johdon sihteeri Toimistosihteeri Kielenkääntäjä 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Palveluneuvoja 2 2,5 2,5 2,5 2,5 Yhteensä 6,6 7,1 7,1 7,1 7,1 HALLINTOYKSIKKÖ Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunitelma Taloussuunnitelma Tuotot yhteensä Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut Kulut yhteensä Toimintakate MUUTOKSET TA10 TA11 Sisäinen vuokra

29 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Henkilöstöhallintoyksikköön kuuluu palkkalaskenta, kunnan henkilöstökysymysten koordinointi, yhteistyö ammattiyhdistysten edustajien kanssa, yritysterveydenhoito, henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen, kesäapulaisten ja työllistettyjen koordinointi. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Henkilökunnan saatavuus tietyillä aloilla vaikeutuu entisestään. Uuden henkilöstön löytämiseksi vaaditaan suunnattuja toimenpiteitä ja hyvinsuunniteltu rekrytointiprosessi. Tämänhetkiset yleissopimukset kunnallisella sektorilla ovat voimassa vuoden 2011 loppuun, mutta voidaan irtisanoa Kunnallinen työmarkkinalaitos on asettanut tavoitteeksi, että tuottavuussuuntautuminen palkkauksessa jatkuu seuraavalla sopimuskaudella. TALOUSSUUNNITELMA Manuaalisia työvaiheita tulee koko ajan vähentää ja sähköistä tiedonantoa lisätä. Ohjelmistoa parannetaan palvelemaan tätä tarkoitusta. Siinä tapauksessa, että tuleva sopimuskausikin sisältää tuottavuustekijöitä, suunnitellaan paikalliseen käyttöön tuottavuutta mittaava järjestelmä. Yksi palkanlaskijoista jää eläkkeelle vuoden 2011 alussa, mikä edellyttää uuden palkkausta henkilöstöhallintoyksikköön. SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoitteet Rekrytointi tulee selkeämmäksi ja tavoitesuuntautuneemmaksi Henkilöstö tuntee olevansa tervetullut työyhteisöön ja perehdytetty hyvin työtehtäviin ja työrutiineihin. Palkkatietoja laajemmin sähköisesti. Tavoitetaso / seuranta Kunta ottaa käyttöönsä Kuntaliiton KuntaRekry - portaalipalvelun. Perehdytyspaketti uusille työntekijöille saadaan valmiiksi. Puolet kunnan henkilöstöstä saa palkkatietonsa sähköisesti. AVAINLUVUT Suoritteet BS09 BG10 BG11 EP12 EP13 Palkanmaksuja Sisäisiä palkkauksia Ulkoisia palkkauksia Yhteistyökomitean kokouksia Mittarit /palkanmaksu 13,07 13,11 13,00 13,00 13,00 28