Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 26 / 2014 Sivu 1. Aika Maanantai klo Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 26 / 2014 Sivu 1 Kaupunginhallitus Kokoustiedot Aika Maanantai klo Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Kuikka Seija, puheenjohtaja Seppälä Arto, 1. varapuheenjohtaja Nepponen Olli, 2. varapuheenjohtaja Kauria Outi Kilkki Hannu Miettinen Mauri Nykänen Heikki Pöntinen Minna Pöyry Jukka Salo-Oksa Armi Siitari Markku Vartiainen Jaana Vuori Juha Väänänen Jaakko Turkia Markku, varajäsen Muut saapuvilla olleet Taavitsainen Satu, kvalt puheenjohtaja Olkkonen Kirsi, kvalt 1. varapuheenjohtaja Mikander Kimmo, kaupunginjohtaja Lehtinen Annaliisa, kaupunginlakimies, poistui klo Liikanen Ari, hallintojohtaja, sihteeri Tolonen Satu-Mari, viestintäpäällikkö Vuorela Juha, konsernitarkastaja, poistui klo Tarkkanen Ilkka, kaavoituspäällikkö, poistui klo Riihelä Jouni, tekninen johtaja Saastamoinen Arja-Leena, talousjohtaja, poistui klo Närhinen Maria, sosiaali- ja terveysjohtaja, klo Poissa Lehkonen Raine Oksa Pertti, kvalt 2. varapuheenjohtaja Kuitunen Soile, kehitysjohtaja

2 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 26 / 2014 Sivu 2 Asiat :t , 439, , , , , Allekirjoitukset Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Seija Kuikka Ari Liikanen Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja oikeaksi todettu Hannu Kilkki Markku Siitari Pöytäkirjan nähtävänäolo Kaupunginkansliassa Hallintojohtaja Ari Liikanen

3 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 26 / 2014 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 424 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 425 Pöytäkirjantarkastajien valinta 3 / 426 Ilmoitusasiat 4 / 427 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset 5 / 428 Liite 1 Kuukausiraportointi 6 / 429 Liite 2-3 Mikkelin kaupungin hankintatoiminnan yhteiset periaatteet ja yhteiset kriteerit 7 / 430 Liite 4 Mikkelin kaupungin hallintosäännön 12 :n muuttaminen 8 / 431 Liite 5 Mikkelin kaupunkikonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta ohje 9 / 432 Liite 6 Talouden seuranta 10/ / 433 Liite 7 Mikkelin kaupungin saatavat / 434 Liite 8 Konsernitilisopimuksen tililuottojen vahvistaminen 12 / 435 Kuntatieto-ohjelman Taloustilaston talouden tietojen raportointi Tilastokeskukselle 13 / 436 Mikkelin kaupungin ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin selvitys ruoka- ja puhtauspalveluista 14 / 437 Liite 9-10 Fysioterapian siirtyminen keskussairaalan tiloihin 15 / 438 Liite 11 Kiinteistötoimitusmaksun vahvistaminen vuodelle / 439 Liite 12 Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16.kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskeva asemakaavan muutos / VT5 länsiosien asemakaavan muutos 17 / 440 Liite Tontin myyminen / FH Invest Oy

4 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 4 Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 5 Kaupunginhallitus Pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus Kaupunginjohtaja: Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Hannu Kilkki ja Markku Siitari. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa keskiviikkona ja se on nähtävänä torstaina Päätös Kaupunginhallitus: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Hannu Kilkki ja Markku Siitari.

6 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 6 Kaupunginhallitus Ilmoitusasiat Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: 1. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän tiedote , Savonia-ammattikorkeakoulu muuttuu osakeyhtiöksi lukien. Muutos perustuu ammattikorkeakoululakiuudistukseen. Uudistuksen myötä kaikki ammattikorkeakoulut muuttuvat osakeyhtiöiksi. 2. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös , Kanteluasiaa koskeva valitus. Itä-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut kaupunginhallituksen päätöksen ja jättää valituksen tutkimatta. 3. Käsittelypyyntö Mikkelin kaupungin työilmapiiristä. 4. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös , Yleiskaavan hyväksymistä koskeva valitus. Hallinto-oikeus on hylännyt Eiha Oy:n valituksen kaupunginvaltuuston päätöksestä , Moisio-Kyyhkylän osayleiskaava. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Kaupunginhallitus: Merkittiin.

7 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 7 Kaupunginhallitus Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat pöytäkirjat: - kasvatus- ja opetuslautakunta kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta tekninen lautakunta maaseutu- ja tielautakunta Ehdotus Kaupunginjohtaja: Koska kaupunginjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle kaupunginjohtaja ehdottaa, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Tiedoksi Ao. lautakunnat

8 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 8 Kaupunginhallitus / / 2014 Kuukausiraportointi Valmistelija: talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, puh Mikkelin kaupungin konsernipalveluissa kootaan kuukausittain tilastotiedot väestöstä, työllisyydestä, taloudesta ja kaupungin henkilöstöstä. Tiedoista muokataan yhtenäinen raportti, joka on liitteenä ja julkaistaan sivulla Kuukausiraportti Liite 1 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Kaupunginhallitus: Merkittiin.

9 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 9 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus / 0429 / 2014 Mikkelin kaupungin hankintatoiminnan yhteiset periaatteet ja yhteiset kriteerit Kaupunginhallitus / 323 Valmistelija talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, puh Mikkelin kaupungin hankintatoimen kehittämisessä edistetään kaupungin strategian toteutumista kokonaisvaltaisesti. Hankintojen yleiset periaatteet on määritelty. Hankintakoulutuksia on järjestetty yrittäjille ja yrityksille, hankintoja valmisteleville ja suorittaville virkamiehille sekä päättäjille ja luottamusmiehille. Lisäksi on järjestetty hankintaseminaareja, hankintailtoja ja erilaisia avoimia keskustelutilaisuuksia hankintojen kehittämiseksi yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Hankintojen arvioimiseksi on luotu kriteeristö, jonka avulla arvoidaan hankintojen ympäristö-, työllistämis- ja aluetalousvaikutuksia sekä tunnistetaan ne hankinnat, joissa voisi olla innovatiivista potentiaalia joko uuden innovatiivisen yritystoiminnan synnyttämisen, innovatiivisen hankintamallin tai uuden toimintamallin synnyttämiseksi. Arviointilomakkeistoa on jo testattu ja ne otetaan käyttöön kaikissa kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa vuoden 2015 alkuun mennessä. Noin 36 % yritysten innovaatioista on syntynyt kokonaan tai osittain julkisten hankintojen seurauksena ja tätä vahvistetaana aluetalouden kehittämiseksi hankintatoimen kehittämisen näkökulmasta. Mikkelin kaupungin hankintatoimi on läpinäkyvää ja kohtelee oikeudenmukaisesti kaikkia tavaroiden ja palvelujen tarjoajia. Kaupunginhallitus on päivittänyt hankintasäännön 2013 ja sitä viedään soveltuvin osin käytäntöön koko kaupunkikonsernissa. Johtoryhmä on kokouksessaan perustanut kaupunginjohtajan avuksi konserniohjausryhmän, joka omasta osaltaan vahvistaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista myös tytäryhtiöissä. Hankinta-asiamies Ilkka Liljander ja hankintapäällikkö Jarmo Autere esittelevät kokouksessa muutamia esimerkkejä hyvin onnistuneista hankinnoista, joiden osalta toimintamallia laajennetaan edelleen. Hankintatoimen kehittämisen tilannekatsaus Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee hankintatoimen kehittämisen

10 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 10 tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös: Kaupunginhallitus: Merkittiin. Merkitään, että hankinta-asiamies Ilkka Liljander ja hankintapäällikkö Jarmo Autere selostivat asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus Valmistelijat talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, p ja hankintapäällikkö Jarmo Autere, p Hankintatoiminnan merkitys sekä kaupungin että alueen taloudelle ja elinkeinopoliittisena välineenä on viime vuosina jatkuvasti kasvanut. Mikkelin kaupungin hankintojen kokonaisarvo on viime vuosina kasvanut tasaisesti ja on nyt jo arviolta 100 miljoonaa euroa. Hankintatoiminnassa noudatettavat periaatteet, hankintatoimintaa ohjaavat säännöt ja ohjeet nousevat merkittävään rooliin, kun toiminnalta edellytetään yhä suurempaa kustannustehokkuutta ja aluetaloudellista vaikuttavuutta. Mikkelin kaupungin hankintatiimi on valmistellut kaupungin hankintatoiminnan strategista ohjausta varten hankintatoiminnan yleiset periaatteet, jotka ohjaavat jatkossa kaikkea kaupungin hankintatoimintaa. Tavoitteena on jatkossa omistajaohjauksen myötä ulottaa nämä periaatteet soveltuvin osin noudatettavaksi myös koko kaupunkikonsernissa. Hankintatoiminnan yleiset periaatteet on johdettu kaupungin strategiasta ja periaatteiden kautta varmistetaan, että kaupungin strategiset tavoitteet huomioidaan myös hankintoja valmisteltaessa ja läpivietäessä. Erityisesti tavoitteena on linkittää hankintatoiminta kehittämistoimintaan entistä tiiviimmällä yhteydellä. Hankintatoiminnan yleisten periaatteiden vieminen operatiiviseen toimintaan toteutetaan kaupungin hankintasäännön ja tarjouspyyntöjen yhteisten kriteerien kautta. Hankintatoiminnan yleisiä periaatteita päivitetään tarvittaessa ja muutosehdotukset käsitellään kaupunginhallituksessa. Hankintasääntö ohjaa hankintatoimintaa kaikilla toimialoilla ja kaikissa tulosyksiköissä. Hankintasääntö on päivitetty vuonna 2013 ja sitä päivitetään edelleen kevään 2015 aikana., jotta se tukee nyt esitettyjen periaatteiden toteutumista operatiivisella tasolla. Nyt esitettyjen yleisten periaatteiden mukaan laaditut tarjouspyyntöjen yleiset kriteerit varmistavat että kaikissa kaupungin julkaisemissa tarjouspyynnöissä yhteiset periaatteet näkyvät myös yhtenäisinä vaatimuksina. Hankintasääntöä ja hankintojen yhteisiä kriteerejä voidaan päivittää hankintatiimin toimesta aina tarvittaessa, lakimuutosten tai muiden ilmenevien syiden johdosta. Lisäksi hankintatiimi jatkaa hankintojen erityispiirteiden tunnistamisen työkalujen ja ohjeiden valmistelua, jotta hankintoja valmistelevat asiantuntijat saavat jatkossa myös käyttöönsä

11 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 11 riittävän tuen hankintakohtaiseen yleisten periaatteiden toteuttamiseen. Hankintojen erityispiirteiden tunnistamisessa arvioidaan hankintojen työllisyysvaikutukset, ympäristövaikutukset, yristysvaikutukset, aluetaloudelliset vaikutukset, sekä tunnistetaan mahdolliset hankintoihin liittyvät innovatiiviset potentiaalit. Hankintojen yhteiset periaatteet Liite 2 Hankintojen yhteiset kriteerit Liite 3 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy hankintatoimen yhteiset periaatteet ja niistä johdetut hankintojen kriteerit sekä toimintamallin.(yhteiset periaatteet, Hankintasääntö, yhteiset kriteerit ja niiden merkitys toiminnan ohjauksessa sekä päivittäminen jatkossa) Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

12 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 12 Kaupunginhallitus / 010 / 2014 Mikkelin kaupungin hallintosäännön 12 :n muuttaminen Valmistelijat: tekninen johtaja Jouni Riihelä, p ja hallintopäällikkö Juha Ruuth, puh Teknisen toimen organisaatiomuutos, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta sekä eräät lainsäädännön muutokset edellyttävät muutoksia myös Mikkelin kaupungin hallintosääntöön. Maankäyttö- ja rakennuslakiin on syksyllä 2014 lisätty hulevesien käsittelyä koskeva luku. Siinä on annettu mm. säännösten noudattamisen valvonta kunnallisen viranomaisen tehtäväksi. Koska ei ole mielekästä, että tämä tehtävä jäisi kaupunginhallitukselle, on hallintosäännössä syytä määrätä sopiva lautakunta vastaamaan siitä. Tehtävät liittyvät useammankin lautakunnan toimialueelle, mutta luontevinta on, että viranomaisena toimii tekninen lautakunta. Teknisen toimen organisaatio muuttuu vuoden 2015 alussa. Lautakuntatasolla pysäköintipalvelut siirtyy teknisen lautakunnan alaisuudesta rakennuslautakunnan alaisuuteen. Hallintosäännössä pysäköintipalveluita koskevat tehtävät siirretään rakennuslautakunnan kohdalle. Rakennusjärjestyksen tietyistä määräyksistä myönnettävät poikkeamiset taas on syytä poistaa rakennuslautakunnan päätösvallasta, jolloin kaikki muut kuin rakennus- ja toimenpidelupien yhteydessä myönnettävät vähäiset poikkeamiset tulevat teknisen lautakunnan päätettäviksi. Etuostolain mukaisen kunnan etuosto-oikeuden käyttäminen kiinteistön luovutuksissa tulee mainita teknisen lautakunnan päätösvallan kohdalla. Muutokset koskevat vain teknisen toimen toimialaa ja ne liittyvät pääosin kaupungin yhteistoimintamenettelyn yhteydessä päätettyyn organisaatiouudistukseen. Vastaavat teknisen toimialan toimintasäännön muutokset tehdään, kun hallintosääntö on hyväksytty. Vuoden 2015 talousarvio on laadittu uuden organisaation mukaisesti. Kuntalain 50 :n mukaan hallintosäännön hyväksyy kaupunginvaltuusto. Esitetyt muutokset hallintosäännön 12 :ään:

13 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 13 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää muiden kuin vaikutuksiltaan merkittävien asemakaavamuutosten hyväksymisestä siten kuin valtuusto ja hallitus siirtävät päätösvaltaansa, 2. päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta suunnittelutarvealueesta, kunnan ratkaistavaksi kuuluvasta poikkeamisesta tai poikkeamista koskevasta kaupungin lausunnosta rakennusvalvontaa kuultuaan, 3. päättää maa-ainesten ottamisluvista, 4. päättää suostumuksen antamisesta kunnan puolesta naapurin ja muun vastaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kuulemisissa, 5. päättää maa- ja vesialueiden, rakennusten, toimitilojen ja laitteiden ostamisesta, myymisestä, vuokraamisesta, vaihtamisesta tai lunastamisesta sille määrätyissä rajoissa, 6. päättää tonttien ja muiden rakennuspaikkojen myymisestä ja vuokralle antamisesta valtuuston vahvistamien yleisten periaatteiden mukaisesti, 7. päättää lautakunnan hallintaan kuuluvien alueiden vuokralle tai muutoin käytettäväksi luovutta-misesta enintään viideksi (5) vuodeksi kerrallaan, jollei toisin ole määrätty 8. päättää pidennyksen myöntämisestä lautakunnan luovutta-mien tont-tien ja muiden alueiden rakentamisvelvollisuuden täyttämisestä, 9. päättää tonttijaon tai tonttijaon muutoksen hyväksymisestä, 10. päättää tonttirasitteiden perustamista, muuttamista tai poistamista koskevat asiat asemakaava-alueilla 11. päättää maan tai rakennuksen omistajan suostumuksen antamisesta rasitteiden perustamiseen tai johtojen ja muiden vastaavien laitteiden sijoittamiseen sekä rasitteista sopimisesta, 12. päättää etuostolain mukaisen etuosto-oikeuden käyttäminen kiinteistöjen luovutuksissa 13. päättää liikenteenohjauslaitteiden asettamisesta ja liikennejärjestelyistä ellei toisin ole määrätty, 14. päättää katusuunnitelman tai katusuunnitelman muutoksen hyväksymisestä sekä kadunpitopäätöksen tekemisestä, 15. päättää kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon ja hylättyihin ajoneuvoihin liittyvistä viranomaistehtävistä, 16. päättää viher- ja lähivirkistysalueiden, lumen- ja maanläjitysalueiden sekä muiden yleisten alueiden suunnitelmien hyväksymisestä, 17. päättää vahvistetun luonnonhoito- ja metsänkäyttösuunnitelman mukaisen puutavaran myynnistä, 18. päättää rakennushankkeiden hyväksymisestä kaupunginhallituksen hyväksymien yleisten periaatteiden mukaan

14 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu päättää maankäyttösopimuksista sille määrätyissä rajoissa sekä 20. päättää kadun nimen ja korttelin numeron muuttamisesta ja osoitenumeroinnin vahvistamisesta, 21. päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista hulevesien käsittelyä koskevista viranomaisasioista 22. päättää pysäköinninvalvonnan yleistä järjestelyä koskevat asiat poliisipiirin päällikköä kuultuaan sekä 23. tekee esityksen pysäköintivirhemaksun muuttamisesta. Rakennuslautakunta Rakennuslautakunta ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää lausuntojen antamisesta merkittävistä kaavoitusasioista kunnan rakennusvalvontaviranomaisen päätettäväksi säädetyistä asioista, 2. päättää kunnan ratkaistavissa olevien rakennusjärjestyksen mukaisten poikkeamisten myöntämisestä kaupunkisuunnittelua kuultuaan, milloin on kyse olennaisesta poikkeamisesta rakennuspaikan kokoa tai rakennusoikeutta koskevista määräyksistä muulla kuin asemakaavoitetulla alueella, 3. päättää toimialaansa kuuluvien muiden kuin pysäköinninvalvontaa koskevien pakkokeinojen käyttämisestä, 4. päättää lautakunnan käsiteltäväksi saatettujen viranhaltijan päättämien asioiden ratkaisemisesta muutoksenhakuasteena, 5. päättää rakennustarkastajien välisestä toimivallan jaosta, 6. päättää rakennus-, toimenpide- ja purkamislupien myöntämisestä, 7. päättää vähäisten poikkeamisten myöntämisestä lupien yhteydessä 8. päättää maisematyölupien myöntämisestä kaupunkisuunnittelu-, mittaus ja kiinteistöt- sekä yhdyskuntatekniikka ja ympäristö -yksikköjä kuultuaan 9. päättää rakennusrasitteiden perustamista, muuttamista tai poistamista koskevat asiat, 10. päättää jätehuoltomääräysten hyväksymisestä, 11. päättää jätehuoltomääräyksistä poikkeamisista yksittäistapauksissa, 12. päättää kunnan jätteenkeräys- ja käsittelypaikoista ja jätteenkuljetukseen liittyvistä asioista, 13. päättää jätetaksan hyväksymisestä ja sen mukaisten maksujen määräämisestä, kohtuullistamisesta ja maksuja koskevista muistutuksista. 14. päättää pysäköinninvalvonnan yleistä järjestelyä koskevat asiat poliisipiirin päällikköä kuultuaan sekä 15. tekee esityksen pysäköintivirhemaksun muuttamisesta

15 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 15 Hallintosääntö Liite 4 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi liitteenä olevan hallintosäännön 12 :n muutoksen niin, että muutos tulee voimaan alkaen. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin.

16 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 16 Kaupunginhallitus / 010 / 2014 Mikkelin kaupunkikonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta ohje Valmistelija: konsernitarkastaja Juha Vuorela, puh Mikkelin kaupunginhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen ja se on viety kaupunginvaltuustolle tiedoksi Kuntalakiin (325/2012) kesällä 2012 on lisätty säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta, jotka tulivat voimaan vuonna : 3 a) Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. 50 : Valtuusto hyväksyy hallintosäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 15) hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. 69 : Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. 73 : Tilintarkastajien on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tilintarkastajien on tarkastettava: 4) onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Lisättyjen säännösten vuoksi laadittiin uusi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje, jossa huomioidaan edellä mainitut muutokset. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa Mikkelin kaupunkikonsernin hyvää hallintoa ja johtamista. Ohje koskee kaikkia kaupunkikonsernin toimielimiä ja johtoa sekä kaikkea kaupunkikonsernin toimintaa, josta Mikkelin kaupunki vastaa omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden myötä. Tarkastussuunnitelma tuodaan erikseen hallituksen hyväksyttäväksi. Mikkelin kaupungin hallintosäännön 37 :n mukaan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus.

17 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 17 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje Liite 5 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että konsernitarkastaja Juha Vuorela selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

18 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 18 Kaupunginhallitus / 040 / 2014 Talouden seuranta 10/2014 Valmistelijat talousjohtaja Arja- Leena Saastamoinen p , taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen p Taloutta ja toimintaa seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Kaupunginhallitukselle raportoidaan talouden kehityksestä kuukausittain. Kaupunginvaltuustolle raportoidaan kaupungin kuluvan vuoden taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta talousarviokirjan 2014 mukaisesti kolme kertaa vuodessa ( 140, KV ). Talouden seuranta on tehty ja tilanteesta seurannan tavoitteena on luoda vuoden viimeinen arvio ennen tilinpäätöstä taloudellisesta tulosennusteesta. Seurannassa raportoidaan keskeisempien strategisten toimenpiteiden ja kehittämisohjelmien toteutuminen, elinvoimaisuuden kehittyminen, henkilöstön kehitys sekä talouden seuranta. Lautakunnat tekevät mahdolliset perustellut muutosesitykset talousarviomäärärahoihin sekä tulosalueiden väliset määrärahasiirrot viimeistään lokakuun seurannan yhteydessä. Kaupungin tilinpäätös tulee ennusteen mukaan olemaan alijäämäinen myös vuonna 2014 tilikauden alijäämän ollessa noin 3,6 milj. euroa. Merkittävin riski tuloksen muodostumisessa on palveluiden ostoissa, joiden ennustetaan ylittävän talousarvion noin 8,4 milj. euroa. Seurantaraportissa olevassa johdon analyysissä, kaupungin tuloslaskelmaennusteessa ja rahoituslaskelmassa on esitetty tarkempi erittely talouden toteutumisesta. Investointien toteutumaennuste on myös liitteenä. Johdon analyysissä on myös analysoitu kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutumista. Määrärahaesitykset 1) Käyttötalous Lisämäärärahat käyttötalouteen yhteensä tulot euroa, menot euroa. Lisäksi esitetään määrärahojen kohdentamisen muutos euroa. Tekninen toimiala/ tekninen lautakunta Porrassalmenkatu 17:a koskevan kevyen liikenteen väylän rakentamiseen liittyviä huoneiston käyttöoikeuden kustannuksia euroa ja maankäyttömaksua koskevia euron tuloja ei voitu talousarviossa huomioida. Tekninen lautakunta esittää

19 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 19 kustannuspaikalle (maaomaisuuden hallinta) seuraavia lisämäärärahoja käyttötalouteen: TULOT lisäys euroa tilille (maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset) MENOT lisäys euroa tilille (muut kulut) Sivistystoimi/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen saatua avustusta eikä henkilöstömenoja voitu budjetoida vuodelle 2014, koska avustuksen jatkumisesta ei vielä saatu tietoa talousarvion valmisteluvaiheessa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tuet ja avustukset ylittyvät noin euroa. Henkilöstömenot ylittyvät eurolla: avustuksen turvin palkattiin henkilöstöä opetusryhmäkoon pienentämiseen. Lisäksi keväällä erityisesti henkilöstömenojen kasvu oli ennakoitua suurempaa, koska useammalla koululla oli sisäilmaongelmista johtuvia sairaslomia ja niistä johtuvia sijaiskustannuksia oli enemmän. Syyslukukaudelle on jouduttu palkkaamaan määräaikaisia avustajia kaupungin rahalla, koska yt-menettelyn vuoksi tukityöllistettyjä ei saatu. Arvioitua suuremmat avustustulot ja säästöt palvelujen ostoissa pitävät tulosalueen toimintakatteen talousarvion mukaisena. Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää seuraavia lisämäärärahoja käyttötalouteen: TULOT lisäys euroa, kustannuspaikka (Projektit/peruskoulut), tili (OPM:n myöntämät tuet) MENOT lisäys yhteensä euroa, kustannuspaikka (Yhteiset/ peruskoulut), tilille (Tilapäinen työvoima) euroa, tilille (KuEL-maksut) euroa,tilille (Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut) euroa, tilille (Työttömyysvakuutusmaksut) euroa, tilille (Tapaturmavakuutusmaksut) 300 euroa Sosiaali- ja terveystoimi/ tuotantolautakunta Sosiaalipalveluissa asiakaspalveluiden ostoissa on tehdyistä tehostamistoimista huolimatta noin 3,1 miljoonan euron ylityspaine. Tilanne on huonontunut erityisesti lastensuojelun avo- ja laitoshoidon osalta verrattuna aikaisempiin ennusteisiin. Palveluiden ostojen arvioidaan ylittyvän lastensuojelun perhekoti- ja laitoshoidossa noin euroa, lastensuojelun avohuollon tukitoimissa noin euroa, vammaispalveluissa 1,2 miljoonaa euroa (henkilökohtainen avustajapalvelu euroa, kotipalveluiden ostot euroa, vaikeavammaisten päivätoiminta euroa, palveluasuminen euroa), kehitysvammapalveluissa euroa (asumispalvelut euroa ja päivätoiminta euroa) ja kuljetuspalveluissa euroa. Vaikeavammaisten tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden kustannukset ovat alentuneet noin eurolla Vuolingonhovin omaan yksikköön perustamisen

20 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 20 myötä. Vuolingonhoviin on sijoitettu 12 vaikeavammaista asiakasta. Kuljetuspalveluiden kustannusten kasvu jatkuu, koska matkojen välitys- ja yhdistelytoiminta ei ole toteutunut suunnitellusti vuonna Muista ostopalveluista ennustetaan säästyvän yhteensä noin euroa ja Hirvensalmen ostopalveluista euroa, joten nettoylitys olisi 2,7 milj. euron. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutuksen on arvioitu kasvavan vuoden 2013 tilinpäätöksestä sairaanhoitopiirin oman arvion mukaan noin 2,5 3,7 %. Koska yhteisillä tasapainotustoimenpiteillä uskotaan saatavan säästöjä, lisämäärärahaa tarvitaan 5 milj. euroa budjetoituun verrattuna. Sen lisäksi terveyspalveluista siirretään fysioterapian apuvälineisiin virheellisesti budjetoitu erikoissairaanhoitoon. Lisämäärärahaa haetaan 5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta esittää seuraavia lisämäärärahoja käyttötalouteen: Sosiaalipalvelut (ostopalveluihin) MENOT lisäys euroa lastensuojelun laitoshoitoon (430003) MENOT lisäys euroa lastensuojelun avohoitoon (430003) MENOT lisäys euroa vammaispalvelut/henkilökohtainen avustajapalvelu (472500) MENOT lisäys euroa vammaispalveluiden tukitoimissa MENOT lisäys euroa vammaispalveluiden päivätoiminnassa MENOT lisäys euroa vaikeavammaisten palveluasuminen (430039) MENOT lisäys euroa vaikeavammaisten päivätoiminnassa MENOT lisäys euroa kuljetuspalvelut (430003) Yhteensä euroa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutus MENOT lisäys euroa kustannuspaikalle Yhteispäivystys MENOT lisäys euroa kustannuspaikalle Psykiatrian erikoissairaanhoi to MENOT lisäys euroa kustannuspaikalle Somaattinen erikoiss.hoito Yhteensä euroa Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta esittää seuraavaa

21 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 21 kohdentamisen muutosta: Kustannuspaikalta fysiatrian apuvälineet siirretään euroa kustannuspaikalle Apuvälineet. 2) Investoinnit Lisämäärärahoja investointimenoihin ei esitetä seurannan yhteydessä. Hankkeiden väliset määrärahasiirrot esitetään hyväksyttäväksi seuraavasti: Peruskaupunki Laajakaistahanke (sisäinen tilaus ) ei toteudu kuluvana vuonna. Määrärahasta esitetään siirrettäväksi euroa irtaimiston hankintaan kohdalle asiointipisteen kalusteet, sisäinen tilaus Peruskaupunki/ sivistystoimi Ristiinan yhtenäiskoulun määräraha euroa siirretään sisäiseltä tilaukselta Haukivuoren yhtenäiskoulun määrärahaksi sisäiselle tilaukselle Satamalahden investointia (sisäinen tilaus ) ei tänä vuonna toteuteta, joten sieltä vapautuvasta määrärahasta esitetään siirrettäväksi euroa seuraaville hankkeille: - Graanin alue euroa, sisäinen tilaus Katuvalojen investointi euroa, sisäinen tilaus Otto von Fieandtin tie ja klv (Ristiina) euroa, sisäinen tilaus Mikkelipuisto euroa, sisäinen tilaus Tilakeskus Suomenniemen koulu tekninen luokka, sisäinen tilaus Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on euroa ja tarkistettu määrärahatarve on euroa. Ylitys euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Ristiinan koulukeskus ( sis. tilaus ), mistä jää käyttämättä v määrärahoja n euroa. Taitolan tilamuutokset (päiväkoti), sisäinen tilaus Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on euroa ja tarkistettu määrärahatarve on euroa. Ylitys euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Siekkilän päiväkodin peruskorjaus (kp sis. tilaus ), mistä jää käyttämättä v määrärahoja euroa. Päämajatalo ja Päämajamuseo, sisäilmakorjaus, sisäinen tilaus Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on euroa ja

22 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 22 tarkistettu määrärahatarve on euroa. Ylitys euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Vanhalan koulu (kp sis. tilaus ) mistä jää käyttämättä v määrärahoja euroa. Rantakylän yhtenäiskoulu, sisäinen tilaus Hankkeelle ei ole varattu talousarviomäärärahaa vuodelle 2014, tarkistettu määrärahatarve on euroa. Ylitys euroa esitetään katettavaksi hankkeelta koulujen korjausmääräraha (kp ), mistä jää käyttämättä v määrärahoja euroa. Wisa-areena (IV-kone), sisäinen tilaus Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2014 on euroa ja tarkistettu määrärahatarve on euroa. Ylitys euroa esitetään katettavaksi hankkeelta Vanhalan koulu (kp sis. tilaus ), mistä jää käyttämättä v määrärahoja euroa. Suunnittelumääräraha Suunnittelumäärärahoihin on varattu talousarvioon euroa vuodelle 2014, tarkistettu määrärahatarve on euroa. Ylitys euroa esitetään katettavaksi hankkeelta julkisten rakennusten peruskorjausmääräraha (kp ), mistä jää käyttämättä v määrärahoja euroa. Anttolan yhtenäiskoulu, sisäinen tilaus Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Anttolan koulun sisäilma- ja kosteusvauriohankkeeseen erityisavustusta euroa, mikä lisätään tuloennusteeseen. 3) Valtionosuudet Mikkelin kaupungille kertyy vuonna 2014 valtionosuuksia Valtiovarainvarainministeriön laatiman maksuerittelyn mukaisesti 100,965 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarviossa on varauduttu 110,845 valtionosuuskertymään. Esitetään kustannuspaikalle Yleinen valtionosuus: TULOT vähennys euroa tilille (Kunnan peruspalveluiden valtionosuus) Talouden seurantaraportti Liite 6 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi seurantaraportin tilanteesta ja edelleen kaupunginhallitus esittää, että

23 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 23 kaupunginvaltuusto hyväksyy käyttötalouteen seuraavat lisämäärärahat ja määrärahojen kohdentamisen muutokset: - Tekniselle lautakunnalle myönnetään Porrassalmenkatu 17:n kevyen liikenteen väylää koskien kustannuspaikalle (Maaomaisuuden hallinta) lisämääräraha tuloihin euroa ja menoihin euroa. - Kasvatus- ja opetuslautakunnalle myönnetään perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen kustannuspaikalle (Projektit/peruskoulut) lisämääräraha tuloihin euroa ja kustannuspaikalle (Yhteiset/ peruskoulut) lisämääräraha menoihin euroa. - Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnalle myönnetään sosiaalipalveluiden ostopalveluihin yhteensä lisämääräraha menoihin jakautuen: euroa lastensuojelun laitoshoitoon kustannuspaikalle (Lastenhuoltolait. / ostopalvelu Mikkeli), euroa lastensuojelun avohoitoon kustannuspaikalle (Kuntouttava työtoiminta Mikkeli), euroa vammaispalvelut/henkilökohtainen avustajapalvelu kustannuspaikalle (Henkilökohtaiset avustajat Mikkeli), euroa vammaispalveluiden tukitoimiin kustannuspaikalle (Avohuollon tukitoimet Mli), euroa vammaispalveluiden päivätoimintaan kustannuspaikalle (Vammaisten päivätoiminta Mikkeli), euroa vaikeavammaisten palveluasumiseen kustannuspaikalle (Palveluasuminen Mikkeli), euroa vaikeavammaisten päivätoimintaan kustannuspaikalle (Työtoiminta Mikkeli) ja euroa kuljetuspalveluihin kustannuspaikalle (Kuljetuspalvelu Mikkeli). - Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnalle myönnetään Etelä- Savon sairaanhoitopiirin laskutuksen kattamiseksi yhteensä milj. euron lisämääräraha menoihin jakautuen: euroa kustannuspaikalle (Yhteispäivystys), euroa kustannuspaikalle (Psykiatrian erikoissairaanhoito) ja euroa kustannuspaikalle (Somaattinen erikoiss.hoito). - Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan kustannuspaikalta (Apuvälineet/fysioterapia) siirretään euroa kustannuspaikalle Apuvälineet. Investointeihin osoitettujen määrärahojen käyttötarkoituksen muutokset: - Laajakaistahankkeesta (sisäinen tilaus ) siirretään euroa irtaimiston hankintaan kohdalle asiointipisteen kalusteet (sisäinen tilaus ). - Ristiinan yhtenäiskoulun määräraha euroa siirretään sisäiseltä tilaukselta Haukivuoren yhtenäiskoulun määrärahaksi sisäiselle tilaukselle

24 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 24 - Satamalahden investoinnista (sisäinen tilaus ) vapautuvasta määrärahasta siirretään euroa seuraaville hankkeille: Graanin alue euroa (sisäinen tilaus ), Katuvalojen investointi euroa (sisäinen tilaus ), Otto von Fieandtin tie ja klv (Ristiina) euroa (sisäinen tilaus ) ja Mikkelipuisto euroa (sisäinen tilaus ). - Suomenniemen koulun teknistä luokkaa (sisäinen tilaus ) koskevan hankkeen ylitys euroa katetaan siirtämämällä euroa hankkeelta Ristiinan koulukeskus (sisäinen tilaus ). - Taitolan tilamuutoksia (päiväkoti, sisäinen tilaus ) koskeva ylitys euroa katetaan siirtämällä euroa hankkeelta Siekkilän päiväkodin peruskorjaus (sisäinen tilaus ). - Päämajatalo ja Päämajamuseon sisäilmakorjausta (sisäinen tilaus ) koskeva ylitys katetaan siirtämällä hankkeelta Vanhalan koulu (sisäinen tilaus ). - Rantakylän yhtenäiskoulua (sisäinen tilaus ) koskevalle hankkeelle siirretään euroa hankkeelta koulujen korjausmääräraha ( ). - Wisa-areenan IV-konetta (sisäinen tilaus ) koskeva ylitys euroa katetaan siirtämällä hankkeelta Vanhalan koulu (sisäinen tilaus ). - Suunnittelumäärärahojen ylitys euroa katetaan siirtämällä euroa hankkeelta julkisten rakennusten peruskorjausmääräraha ( ). - Anttolan yhtenäiskoulun sisäilma- ja kosteusvauriohankkeen (sisäinen tilaus ) erityisavustus euroa lisätään tuloennusteeseen. Valtionosuuksia koskevan määrärahamuutoksen: - Kustannuspaikalta Yleinen valtionosuus vähennetään euroa tulomäärärahaa valtionosuuskertymästä johtuen. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin.

25 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 25 Kaupunginhallitus / 0429 / 2014 Mikkelin kaupungin saatavat 2014 Valmistelija talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, p Mikkelin kaupungilla on avoimena olevia saatavia on kaikkiaan reilut 5,1 miljoonaa euroa, joista perinnässä noin 1,2 miljoonaa euroa. Normaalin myyntireskontran osuus summasta on noin 4 miljoonaa euroa tilanteessa kaupungin saatavista emokaupungin osuus on 2,7 miljoonaa euroa, Mikkelin vesilaitoksen osuus euroa, Etelä-Savon Työterveyden osuus euroa, Otavan opiston osuus euroa, Etelä-Savon pelastuslaitoksen osuus 1,2 miljoonaa euroa ja tilakeskuksen osuus euroa. Tulosyksiköittäin saatavien tilanne näkyy liitteenä olevasta listauksesta. Vuoden 2015 alusta lukien perintä siirtyy Kunta-erpin käyttöönoton myötä Kunnan Taitoalle. Mikkelin kaupungin saatavat per Liite 7 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi kaupungin saatavat. Päätös Kaupunginhallitus: Merkittiin. Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

26 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 26 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto / 0429 / 2014 Konsernitilisopimuksen tililuottojen vahvistaminen Kaupunginhallitus Valmistelija taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen, p Kaupunginvaltuusto on myöntänyt tililuottojen luottomäärän siirtämisen konsernitiliin aina siinä yhteydessä, kun kukin yhteisö liittyy konsernitiliin. Kaikki liitteenä olevan taulukon konsernitiliyhteisöt ovat siirtyneet kaupungin konsernitiliin. Talousjohtajalle delegoitiin em. päätöksessä myös oikeudet perustelluista syystä myöntää euron väliaikainen tililuoton korotus tililuottoasiakkaalle kolmen kuukauden ajalle kuitenkin siten, että yhteismäärällisesti tililuottokorotukset voivat olla enintään euroa. Sinä aikana pidempiaikainen tarve konsernitilin tililuoton korotukselle tuodaan aina kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Mikkelin kaupungin talousjohtaja on päätöksellään , 3 myöntänyt Mikkelin Vesiliikelaitokselle tililuoton korotettuna eurolla ajalle Edellinen vastaavansuuruinen korotus tehtiin ajalle Mikkelin Vesiliikelaitoksella on korkean investointitarpeen vuoksi pidempiaikainen tarve konsernitilin tililuoton pysyvälle korotukselle rahoitusvalmiuden varmistamiseksi. Konsernitilin tililuottotietoihin (taulukkoon) tehdään seuraavat muutokset: - Mikkelin Vesiliikelaitos on esittänyt Mikkelin kaupungille, että Mikkelin Vesiliikelaitoksen käytössä oleva tililuottolimiitti korotetaan lukien pysyvästi euroon nykyisestä eurosta. Tililuotot konsernitilillä_ Liite Tililuotot konsernitilillä_ Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin Vesiliikelaitoksen käytössä oleva tililuottolimiitti korotetaan lukien pysyvästi euroon nykyisestä eurosta.

27 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 27 Kaupunginhallitus Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto Tililuotot konsernitilillä Liite Tililuotot konsernitilillä Liite Ehdotus: Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin Vesiliikelaitoksen käytössä oleva tililuottolimiitti korotetaan lukien pysyvästi euroon nykyisestä eurosta. Päätös: Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Merkitään, että valtuutettu Tapani Korhonen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Valmistelija taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen, p Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Etelä- Savon työterveys liikelaitoksen yhtiöittämisen ja liikelaitoksen purkamisen lukien. Osakeyhtiön pankkiasiointi liitetään nykyisin käytössä olevan kokonaisuuden mukaisesti kaupungin konsernitiliratkaisuun. Etelä-Savon työterveys liikelaitoksella on käytössään konsernitiliin liitetty euron tililuotto, jonka jatkaminen yhtiöittämisen jälkeen on tarpeen yrityksen maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Tililuotot konsernitilillä Liite 8 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupungin konsernitiliratkaisuun liitetty Etelä- Savon Työterveys

28 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 28 liikelaitoksen euron tililuotto lopetetaan ja Etelä- Savon Työrveys Oy:lle otetaan käyttöön suuruinen konsernitiliin liitetty tililuotto lukien. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Tiedoksi Talouspalvelut, Mikkelin Vesiliikelaitos, Kunnan Taitoa/maksuliikenne

29 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 29 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus / 011 / 2014 Kuntatieto-ohjelman Taloustilaston talouden tietojen raportointi Tilastokeskukselle Kaupunginhallitus Valmistelija talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, p Osana valtiovarainministeriön Kuntatieto-ohjelmaa on kesän 2014 aikana valmisteltu pilottiprojekti, jonka tarkoituksena on mallintaa Taloustilaston talouden tietojen raportointia tilastokeskukselle. Ulkoinen pilotoitava viranomaisraportointi käsittää kunnan, liikelaitoksen ja taseyksikön taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman, sekä käyttötaloustietojen ja investointien raportoinnin strandardimuotoisena Tilastokeskukselle. Pilotissa määritellään sekä talouden tilastoraportoinnissa että organisaation omassa johtoryhmätason raportoinnissa hyödynnettävä tiedon tavoitetila sisältäen tiedon käsite- ja tietomallit. Raportoinnin tavoitetilan määrittelyssä toteutetaan yleistettävä, kuntien yhteisen viitearkkitehtuurin mukainen, tiedolla johtamista tukeva tavoitearkkitehtuuri. Tietomallin lisäksi pilotissa määritellään järjestelmien välinen tiedonsiirto kunnan Taloustilaston talouden tietojen tuottamisen ja raportoinnin osalta sekä toteutetaan ratkaisun pilotointi. Projektissa syntyy viranomaisraportoinnin mallinnus, tiedonhallinnan mallinnus sekä edellä mainittujen tietojen pohjalta standardoitu tietovarastoraportoinnin malli, joka tukee kuntaorganisaatioiden omaa talouden tilan raportointitarvetta. Taloustietojen raportointipilotti toteutetaan vuosina osana Mikkelin kaupungin ja Taitoan yhteistyössä käyttöön otettavaa uutta SAP-talousjärjestelmää. Osana normaalia käyttöönottoa mallinnetaan taloshallinnon ulkoisen ja sisäisen laskennan raportit ja luodaan yksiselitteiset tieto- ja käsitemallit viranomais- ja johtoryhmän raportoinnin osalta. Projektissa hyödynnetään Kuntatieto-ohjelman johtamisen viitearkkitehtuurin työtä raporttien mallintamisessa. Projektin kokonaiskustannus on ,70 euroa, josta valtiovarainministeriön rahoitusosuus on ,28 euroa. Mikkelin kaupungin kustannukseksi jää ,43 euroa. Valtiovarainministeriö ei ole tehnyt vielä projektin rahoituspäätöstä ja tekee sen todennäköisesti vuosittain. Työmääräarviot jakautuvat seuraavasti: - Mikkelin kaupunki 108,5 htp

30 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 30 - Taitoa 161,75 htp - järjestelmätoimittajat 65 htp Mikkelin kaupungin osuus maksetaan Lupaus ohjelman käyttötalousmenoista. Kaupungin projektipäällikkö on taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen. Kuntatieto-ohjelma pilotin toteuttamissuunnitelma Liite Ehdotus: Hallintojohtaja: Kaupunginhallitus päättää käynnistää Kuntatieto-ohjelman Taloustilaston talouden tietojen raportointi Tilastokeskukselle -toteutuspilotoinnin ehdollisena siten, että projektia viedään eteenpäin Valtiovarainministeriön vuosittaisten rahoituspäätösten mukaisesti. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että Kimmo Mikander ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin. Lisäksi merkitään, että ohjelmajohtaja Juha Ropponen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus Valmistelijat talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, p ja ohjelmajohtaja Juha Ropponen, p Mikkelin kaupunginhallitus päätti pitämässään hallituksen kokouksessa käynnistää Kuntatieto-ohjelman Taloustilaston talouden tietojen raportointi Tilastokeskukselle -toteutuspilotoinnin ehdollisena siten, että projektia viedään eteenpäin Valtiovarainministeriön vuosittaisten rahoituspäätösten mukaisesti. Koko pilotointiprojektin työmääräarviot jakautuvat seuraavasti: Mikkelin kaupunki 108,5 htp (henkilötyöpäivää), Kunnan Taitoa Oy 161,75 htp ja Kunnan Taitoa Oy:n käyttämät järjestelmätoimittajat 65 htp. Projektin kokonaiskustannus on ,70 euroa, josta valtiovarainministeriön rahoitusosuus on ,28 euroa. Mikkelin kaupungin kustannukseksi jää ,43 euroa. Projektin arvioidut kustannukset Kunnan Taitoa Oy:n oman työn osalta ovat ,50 euroa ja Taitoa Oy:n järjestelmätoimittajan ,00 euroa, eli Kunnan Taitoa Oy:n osuus kokonaiskustannuksista on yhteensä ,50 euroa. Kustannukset on ilmoitettu arvonlisäverottomana.

31 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 31 Ehdotus Hallintojohtaja: Kaupunginhallitus valtuuttaa talousjohtajan ja hallintojohtajan solmimaan Kunnan Taitoa Oy:n kanssa partnersopimuksen, jonka puitteissa hankitaan tähän pilotointiprojektiin tarittavat asiantuntijapalvelut Kunnan Taitoa Oy:ltä. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että kaupunginjohtaja Kimmo Mikander ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin.

32 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 13 Sivu 32 Kaupunginhallitus / / 2014 Mikkelin kaupungin ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin selvitys ruoka- ja puhtauspalveluista Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh Mikkelin kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden ja toiminnan tasapainottamisohjelman yhtenä tavoitteena on kaupungin hallintorakenteen muuttaminen. Lisäksi kaupunginhallitus on edellyttänyt, että kaupungin konsernipalveluiden tulee selvittää yhteistyössä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa, millä tavoin molempien organisaatioiden tukipalvelutoimintoja voitaisiin yhdistää. Vastaavan toimeksiannon on saanut sairaanhoitopiirin tukipalvelujohtaja sairaanhoitopiirin johtajalta. Näiden toimeksiantojen perusteella on perustettu ohjausryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran kesäkuussa Kokouksessaan määritti selvityksen kohteeksi ruoka- ja puhtauspalveluiden järjestämisen uudella yhteisellä tavalla. Tavoitteeksi ohjausryhmä asetti, että yhteistyön hallinnolliset mallit voitaisiin käsitellä kaupungin ja sairaanhoitopiirin valtuustoissa loppusyksystä Toimeksiantojen jälkeen maaliskuussa 2014 sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen tuli uusi valtakunnallinen linjaus. Suomeen perustetaan viisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualuetta, joilla on palveluiden järjestämisvastuu. Uuden linjauksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Koska uudistustyö on ollut kesken tukipalveluselvityksen aikana, on asia huomioitu ohjausryhmän johtopäätöksissä. Ruoka-ja puhtauspalveluissa on yhteensä 378 vakanssia ja yhteenlasketut menot TA2014 perusteella ovat yhteensä euroa, josta henkilöstökulujen osuus on 58 % ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden 18,9 %. Palvelujen oston osuus on 13,8 % ja muiden toimintakulujen 9 %. Ruoanvalmistus on Mikkelissä voimakkaasti keskitetty suurimpiin valmistuskeittiöihin (Mikkelin keskussairaala ja keskuskeittiö Isopata), jotka yhdessä tuottavat 92 % alueen aterioista. Tuotettavien ruoka- ja puhtauspalveluiden tarpeeseen sekä henkilöstömäärään vaikuttaa hyvin merkittävästi tulevat ratkaisut sosiaali- ja terveystoimen palveluverkosta sekä muut nykyiseen palveluverkkoon (mm. koulut ja päiväkodit) tehtävät ratkaisut. Molemmat toimialat ovat hyvin henkilöstövaltaisia aloja, joissa tarvitaan työntekijöitä

33 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 13 Sivu 33 tuottamaan asiakkaan tarvitsemaa palvelua kaikissa toimipisteissä lähes samaan kellonaikaan. Mikkelin kaupunki on ESSHP:n suurin ruokapalvelujen ostaja. Organisaatioiden varsinainen päällekkäinen toiminta on nykyisellään hyvin vähäistä. Merkittävimmät säästöt on saavutettavissa tietojärjestelmien yhtenäistämisellä sekä toimintojen ja investointien yhteisellä suunnittelulla. Ohjausryhmä toteaa selvityksen perusteella, että tukipalvelujen yhdistämisellä on saavutettavissa toiminnallisia ja taloudellisia säästöjä. Ohjausryhmä ei ota kantaa valittavasta hallinnollisesta mallista, mutta esittää, että uusi organisaatio aloittaa toimintansa aikaisintaan , kuitenkin siten, että toteutuksessa tulee huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee selvityksen tiedoksi ja päättää, että asiaan palataan sen jälkeen, kun tiedetään miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus toteutetaan. Päätös Kaupunginhallitus: Merkittiin tiedoksi ja päätettiin, että asiaan palataan sen jälkeen, kun tiedetään miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus toteutetaan. Tiedoksi Mikkelin kaupunki/ruoka- ja puhtauspalvelut, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

34 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 34 Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta / 011 / 2014 Fysioterapian siirtyminen keskussairaalan tiloihin Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Valmistelija: terveyspalvelujen johtaja Minna Mutanen, minna.mutanen@mikkeli.fi, puh Perusterveydenhuollon avofysioterapiayksikön henkilöstön siirtyminen keskussairaalan tiloihin olisi mahdollista syys-lokakuun 2014 aikana. Tämä muutos on osa ESPER-hanke kokonaisuutta. Ensi vaiheessa sairaalan tiloihin siirtyy henkilöstö. Siirtyvä henkilöstö koostuu viidestä terapeutista, veteraanikuntoutusohjaajasta, osastonhoitajasta sekä vastaanottosihteeristä. Perusterveydenhuollon fysioterapeuttien työ painottuu sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien (tules) sekä erilaisten kansantautien (sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, ylipaino, aivoverenkiertohäiriöt) ennaltaehkäisyyn moniammatillisessa työryhmässä. Toiminta on pääsääntöisesti ryhmämuotoista. Yksi työmuodoista on liikuntaneuvonta ja yksilökäynnillä ohjataan asiakkaan terveydentilaan ja liikuntaan liittyviä asioita. Äitiryhmä on yksi preventiivinen toimintamuoto. Pääosa perusterveydenhuollon fysioterapiasta on tällä hetkellä korjaavaa tai ylläpitävää. Fysioterapiaa toteutetaan sekä yksilö- että ryhmämuotoisena eri-ikäisille tules- ja neurologisille asiakkaille. Edellä mainituille asiakasryhmille on tällä hetkellä ryhmää viikossa. Fysioterapialla on käytössään Pankalammen nykyisissä tiloissa noin 350 m2. Tilat koostuvat kuudesta terapia/hoitotilasta, joista kaksi ovat kookkaita ryhmätiloja. Muut tilat ovat toimisto, pukuhuoneet sekä osastonhoitajan työtila. Nykyisistä tiloista maksetaan vuokraa euroa vuodessa (tähän summaan sisältyy Haukivuoren vuokrasumma), sairaalaan tiloista (remontoidut tilat) vuokrakustannusarvio on euroa vuodessa. Henkilöstö ja muut kustannukset pysyvät ennallaan. Suojavaatteiden osalta käydään neuvottelua; tavoitteena on, että sairaalantiloissa toimivilla työntekijöillä on kaikilla samanlainen suojavaatetus. Myös asiakasmaksut pysyvät ennallaan.

35 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 35 Tilasuunnitelma on tehty keskussairaalan os 33 C:n ja 13 tiloihin. Uusi terapiayksikkö koostuu 8 suuresta tilasta ( m2 ). Näistä yksi tila (45 m2) on suunniteltu monitoimitilaksi (henkilökunnan taukotila, kokoustila, kirjasto). Pienempiä tiloja ovat 23 terapiahuonetta (11-25 m2). Terapiatilat on suunniteltu yhteiskäyttöön ja ne soveltuvat sekä terapeuttien että lääkäreiden vastaanottotiloiksi. Huoneen koko vaikuttaa tilan käytettävyyteen. Lisäksi terapiayksikköön on suunniteltu varastoja, pukuhuonetilat, wc:t, vastaanoton toimistotila, asiakkaiden/ potilaiden odotustila, osastonhoitajien työtilat. Yksikön molempiin osiin on suunniteltu erilliset tilat, jossa terapeutit kirjaavat ja tekevät muuta terapiaan liittyvää välillistä työtä, koska työntekijöillä ei ole omia nimettyjä työhuoneita. Terapiatilat ovat yhteiskäytössä, sen vuoksi otetaan käyttöön sähköinen huoneenvarausjärjestelmä. Olemassa olevaa kaikkien fysioterapiayksiköiden terapia- ja harjoitusvälineistöä hyödynnetään mahdollisimman paljon. Fysioterapian ja fysiatrian toimintojen sijaitseminen samassa paikassa tuo monia synergiaetuja niin asiakkaan kuin toiminnan sekä henkilöstön osalta. Asiakkaan/potilaan kuntoutuspolku on sujuva ja saumaton. Asiakas/potilas saa tarvitsemansa kuntoutus-/ fysioterapiapalvelut oikea-aikaisesti ja samasta toimipisteestä. Koska toimijat työskentelevät samoissa tiloissa, mahdollistaa se kollegiaalisen tuen ja konsultaatiomahdollisuus on käytettävissä. Fysiatrian erikoislääkäreiden asiantuntijuus on koko terapiayksikön käytettävissä. Lisääntyvä yhteistyö fysiatrien kanssa tuo erityisesti perusterveydenhuollon toimijoille kaivattua tukea. Asiakas/potilas on aktiivinen toimija ja ottaa vastuuta omasta terveydestään ja toimintakyvystään. Tämä vaatii yksiköltä panostamista ohjaus- ja opetusmenetelmiin. Erikoissairaanhoito on jatkuvassa muutoksessa esimerkiksi lyhentyneiden sairaalassaoloaikojen takia. Tämä vaatii terapeuttien toimintatapojen ja muotojen uudelleenarviointia ja kehittämistä. Perusterveydenhuollon vahvuutena on se, että sekä yksilö- että ryhmäohjauksessa on panostettu ohjausmenetelmien kehittämiseen jo pitkään. Jatkossa erilaiset sähköisen ohjauksen ja asioinnin muodot tulevat osaksi terapiaa sekä ohjaus- ja neuvontakäyntejä. Hyödyntämällä kaikkien toimijoiden osaamista ja kehittämällä yhdessä hyviä toimintamuotoja mahdollistamme asiakkaalle/potilaalle tarkoituksenmukaisen ja yksilöllisen ohjauksen. Uusi terapiayksikkö ja vahva ammatillinen osaaminen tukee toimijoita, kun kehitetään nykyaikaisia ja yhteiskunnan tarpeista nousevia lähestymistapoja kuntoutuksen ja fysioterapian/toimintaterapian toteutuksessa. Tilajärjestelyistä on sovittu kaupungin tilakeskuksen kanssa ja asiaa on käsitelty YT-menettelyn mukaisesti työpaikkakokouksessa 20.3

36 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 36 henkilökunnan kanssa. Ehdotus: Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta hyväksyy fysioterapian siirtymisen keskussairaalan tiloihin syys-lokakuun 2014 aikana. Päätös: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Hyväksyttiin. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Sairaanhoitopiirille siirtyvä fysioterapian toiminta Avofysioterapian siirtoa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tiloihin ja integrointia yhteisiksi kokonaisuudeksi on valmisteltu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Valmistelua on tehty eri työryhmissä (henkilöstötyöryhmä, toimintamallityöryhmä ja taloustyöryhmä). Hanke on osa ESPER-hanketta. Valmistelun aikana muutosta aiempaan on tullut siihen, että avofysioterapian (viisi työntekijää) siirtyvät Etelä-Savon sairaanhoitopiirin työntekijöiksi. Muutoksena aiempaan suunnitelmaan on myös se, että työntekijöiden kirjaamisalusta muuttuu. Jatkossa kirjaaminen tapahtuu sairaanhoitopiirin potilasjärjestelmään, jonka sisältö on nähtävissä yhteisessä alueellisessa potilastietokannassa. ESPER-ohjausryhmässä on sovittu, että ennen kuin siirto voidaan tehdä, toiminnalle on sovittava toiminta- ja hinnoittelumalli. Taloustyöryhmän loppuraportti on valmistunut , jossa on uuden fysiatrian toimintamalli sekä talouden osalta määritelty palvelulle hinta, suoritteet sekä laskutusmalli. Taloustyöryhmän loppuraportti on liitteenä. Tämä fysioterapian toiminnan muutoksen esitys on ollut ESPER-ohjausryhmässä ja henkilöstötyöryhmälle asia esiteltiin Näissä molemmissa työryhmissä esitys on hyväksytty ja annettu jatkovalmisteluun. Esitys menee myös sairaanhoitopiirin päätöksen tekoon syksyn 2014 aikana. Valmistelutyö muutokseen ja YT-lain mukaiset menettelyt on jo aloitettu. Toimintamalli ja laatu Toimintamallissa on sovittu, että uusi fysiatrian yksikkö tuottaa kansanterveyslain 1 ja terveydenhuoltolain 7 a ( /1202) mukaiset palvelut Mikkelin palvelutuotantoyksikköön kuuluville Mikkelin, Hirvensalmen ja Puumalan kunnan asukkaille. Lisäksi

37 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 37 tuottaja tuottaa terveydenhuoltolain 17 opiskeluterveydenhuollon sekä 47 kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnan mukaisesti myös palvelut ulkokuntalaisille. Näiden palveluiden ostamisesta on laadittu palveluostosopimus. Henkilöstö Avofysioterapian työntekijöistä viisi fysioterapeuttia on suunniteltu siirtyvän Etelä-Savon sairaanhoitopiirin työntekijöiksi. Erillisellä henkilöstösiirtosopimuksella (LIITE 3) määritellään Mikkelin kaupungin avofysioterapiassa työskentelevän henkilöstön palvelussuhteen ehdot heidän siirtyessään liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti Etelä-Savon sairaanhoitopiirin palvelukseen. Siirtyminen tapahtuu ns. vanhoina työntekijöinä. Sairaanhoitopiirin kanssa tehdään siirtosopimus ja tähän liittyvät YT- lain mukaiset menettelyt on aloitettu Kaikki työntekijät ovat mukana siirtosuunnitelmaa tehtäessä sairaanhoitopiirin kanssa. Talous Talouden osalta on laskettu palveluiden yhdistämisestä aiheutuvat kustannukset sekä Mikkelin kaupungille että Etelä-Savon sairaanhoitopiirille. Samalla on uuden toimintamallin pohjalta laskettu tehtävät suoritemäärät, joiden perusteella on muodostunut Mikkelin kaupungilta laskutettavat palvelut kahdelle tuotteelle, jotka vastaavat Mikkelin kaupungin omassa tuotannossa tehtyjä palveluita. Laskutettavat tuotteet ovat poliklinikkakäynti ja ryhmäkäynti. Laskentamallissa on laskettu tilinpäätöksen 2013 perusteella, mikä osuus kaupungin nykyisistä kuluista siirtyy yhteiseen fysiatrian yksikköön ja mikä jää kaupungin omaan tuotantoon. Laskutusmallin mukaisesti on myös voitu laskea ESPER-työryhmän asettama 5 % tuottavuustavoite. Tuottavuustavoite saavutetaan, kun Mikkelin kaupungilla osa Mikkelin kaupungin palvelukseen jäävistä siirtyy avoimiin virkoihin ja muihin tehtäviin sekä tilakustannussäästöistä. Kustannussäästö on yhdistetyissä palveluissa euroa eli 6,78 %. Kaupungilla jäävien toimintojen järjestelyt Mikkelin kaupungille jäävät työntekijät työskentelevät jatkossa terveyspalveluissa sekä vanhusten palveluissa. Kaupungille jääviä työntekijöitä on kahdeksan (4 fysioterapeuttia, 1 kuntohoitaja, 1 vastaanottosihteeri, 1 veteraanikuntoutusohjaaja sekä 1 osastonhoitaja). Tämä tarkoittaa sitä, että fysioterapian yksikön toiminta sijoittuu eri tulosalueille ja työyksiköihin sekä avofysioterapiatoiminta omana yksikkönä lakkautuu. Tämä vaikuttaa myös johtamisjärjestelyihin siten, että fysioterapian osastonhoitajan vakanssi lakkautetaan ja nykyinen esimiestehtävä muuttuu fysioterapeutin tehtäväksi. Eri yksiköihin sijoittuvien työntekijöiden esimiehenä toimii jatkossa kunkin yksikön lähiesimies.

38 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 38 Henkilöstölle on aloitettu yt-lain mukaiset keskustelut. Kaikista keskusteluista on laadittu muistiot. Jokaisen tehtäväkuva ja työnvaativuus tarkistetaan tämän syksyn aikana ja muutokset kirjataan. Veteraanikuntoutus siirtyy kokonaisuutena vanhusten palveluihin (Palveluneuvoon). Veteraanikuntoutuksen osalta on jo tehty suunnitelma osana palveluohjausyksikön suunnitelmaa. Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluihin on varattu euroa avopuolen ostoihin, laitoshoidon euroa. Lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumuspyynnöt käsitellään vanhusten palveluiden Palveluneuvon kuntoutustyöryhmässä, jossa myös veteraanikuntoutuksista päätetään. Jatkossa lääkinnällisen kuntoutuksen ja laitoshoidon määrärahat jäävät terveyspalvelujen tulosalueelle. Kuntoutustyöryhmässä voidaan tehdä kaikkiin edellä mainittuihin kuntoutuksiin liittyen valmistelut ja päätökset. Vuoden 2015 talousarvio Kaupunginvaltuuston päättämässä talousarviossa fysioterapiaan on varattu määrärahoja seuraavasti: Määrärahoissa on jo huomioitu viiden fysioterapeutin siirtyminen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin palvelukseen. Vaikutukset määrärahoihin Loppuraportin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon fysioterapioiden integraation mukaiset vaikutukset ovat jatkossa: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutus: poliklinikkakäynnit kpl á 49,00 euroa = euroa ryhmäkäynnit 800 kpl á 55,00 euroa = euroa Yhteensä euroa.

39 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 39 Kaupungin palvelukseen jäävien entisen avofysioterapian yksikön työntekijöiden kustannukset 2,3 htv:ta: 1 fysioterapeutti (Haukivuori): 60 % kustannuspaikalle Haukivuoren terveysasema ja 40 % vanhuspalveluiden kustannuspaikalle kotihoito läntinen 1 fysioterapeutti: 100 % vanhusten palveluihin kustannuspaikalle Kotikuntoutus 1 veteraanikuntoutusohjaaja: 30 % vanhusten palveluihin kustannuspaikalle Palveluneuvo Yhteensä euroa. Säästölaskelmassa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutuksesi on arvioitu euroa ja kaupungille jääväksi osuudeksi euroa eli yhteensä euroa, joten laskelmissa mainittu integraation tuoma kokonaissäästötavoite saavutetaan, koska myös edellä esitetyllä järjestelyllä kustannuksiksi muodostuisi euroa. Haukivuoren terveysasemalle budjetoidaan fysioterapeutin palveluiden tulot. Kaupungin hoidettavaksi jää edelleen Puumalan fysioterapia, lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutustyöryhmä, veteraanikuntoutus sekä veteraanien kotiin vietävät avopalvelut. Mikkelin seudun tuotantolautakunnan kokonaismäärärahavaraukseksi vuodelle 2015 muodostuisi, kun jäljelle jäänyt henkilökunta (2,3 htv:ta) on sijoitettu yksiköihin, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutus sekä kaupungin vastuulle jäävät palvelut on huomioitu: Taloustyöryhmän loppuraportti Henkilöstösiirtosopimus Liite Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että osa avofysioterapian yksiköstä siirtyy sairaanhoitopiirin toiminnaksi lukien ja että taloustyöryhmän loppuraportin mukainen palvelusopimus ja henkilöstön siirtosopimus hyväksytään. Toiminnan

40 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 40 Kaupunginhallitus muutoksen aiheuttamat säästöt on jo huomioitu talousarviossa. Palvelusopimukseen voidaan tehdä vielä pienimutoisia muutoksia. Päätös: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Hyväksyttiin. Taloustyöryhmän loppuraportti Liite 9 Henkilöstösiirtosopimus Liite 10 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää, että osa avofysioterapian yksiköstä siirtyy sairaanhoitopiirin toiminnaksi lukien ja että taloustyöryhmän loppuraportin mukainen palvelusopimus ja henkilöstön siirtosopimus hyväksytään. Toiminnan muutoksen aiheuttamat säästöt on jo huomioitu talousarviossa. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin.

41 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 15 Sivu 41 Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta / 040 / 2014 Kiinteistötoimitusmaksun vahvistaminen vuodelle 2015 Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Valmistelijat maankäyttöinsinööri Jukka Piispa, puhelin Kiinteistötoimitusmaksutaksan mukaan peritään kaupungille maksut kaupungin toimesta suoritetuista tonttien lohkomisista, rasitetoimituksista ym. maanmittaustoimituksista sekä eräistä kiinteistörekisterin pitäjän päätöksistä. Nykyisen taksan on kaupunginvaltuusto hyväksynyt ja se on tullut voimaan Taksa perustuu kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 4 :ään ja Kuntaliiton ohjeeseen. Sen rakenteeseen ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Uudessa taksassa hintoja on korotettu keskimäärin noin 2 %. Kiinteistötoimitusmaksulain 4 :n mukaan taksan hyväksymisestä päättää kunnanvaltuusto. Kiinteistötoimitustaksa 2015 Liite Ehdotus: Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kiinteistötoimitusmaksutaksa hyväksytään liitteen mukaisena astumaan voimaan Päätös: Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Kiinteistötoimitustaksa 2015 Liite 11 Ehdotus Kaupunginjohtaja:

42 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 15 Sivu 42 Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kiinteistötoimitusmaksutaksa hyväksytään liitteen mukaisesti astumaan voimaan Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin.

43 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 16 Sivu 43 Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus / 611 / 2014 Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16.kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskeva asemakaavan muutos / VT5 länsiosien asemakaavan muutos Tekninen lautakunta / 101 Valmistelija kaavoitusinsinööri Kalle Räinä p Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 19. päivänä elokuuta 2014 päivätyn asemakaavaehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Kaavoitettavat alueet sijaitsevat Valtatien 5 varrella Kenkäveronniemen vedenottamon länsipuolella ja Karilan kaupunginosassa. Matkaa torille on n. 650 metriä keskustan tuntumassa olevalta suunnittelualueelta. Eteläiseltä suunniteltualueelta matkaa keskustaan on noin 4 km. Suunnittelukohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 hehtaaria. Kaavamuutoksella mahdollistetaan valtatien 5 tiesuunnitelman toteutus. Valtatien 5 tiesuunnitelmaa välillä Pitkäjärven eritasoliittymä ja aseman eritasoliittymä ryhdytään toteuttamaan luultavasti vuonna Liikennevirasto on todennut, että VT5 tiesuunnitelman alueille sijoittuvat liittymät tarvitsevat lisää tilan varausta asemakaavoitetulla ja kaavoittamattomilla alueilla. Kaavamuutoksella on tarkoitus osoittaa tarvittavat aluevaraukset tiealueeksi ja suojaviheralueeksi. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu kaupungin kotisivuilla, ja se on postitettu osallisille sekä viranomaistahoille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupungin kotisivuilla. Nähtävillä olon aikana on saatu kolme lausuntoa. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, Etelä-Savon maakuntaliitto sekä Mikkelin kaupungin kaupunkiympäristö ovat lausuneet, että heillä ei ole huomauttamista kaavasta. Maakuntakaava: Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu Karilan suunnittelualue on kaavassa osoitettu (A) taajamatoimintojen alueeksi. Kenkäveronniemen suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, tieliikennealueeksi ja mav 557 kulttuuriympäristön ja / tai maiseman vaalimisen kannalta

44 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 16 Sivu 44 valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi. Yleiskaavatilanne Rantakylän osayleiskaavassa 2005 (YMPK ) Karilan alue on osoitettu (M) maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on yleisesti hyväksytty hajarakennusoikeus. Suunnittelualueelle on osoitettu tie- ja rautatieliikenteen 55 db:n melukäyrä. Kenkäveroniemen suunnittelualueella on voimassa Mikkelin keskustan yleiskaava (kv ). Yleiskaavassa alue on osoitettu (LM) tieliikenteen alueeksi. Suunnittelualueen eteläpuolelle on osoitettu virkistysalue. Asemakaava: Karilan alueella on voimassa lainvoiman saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu merkinnällä maa- ja metsätalousalue. Kenkäveronniemen suunnittelualueella on voimassa lainvoiman saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavamääräykset - (VP-ma) maisemallisesti arvokkaan peltoalueen rantaa rajoittuva reunavyöhyke. Alue hoidetaan puoliavoimena rantaniittynä pääosin perinteisin pellonreunalajein estäen näkymien umpeenkasvaminen. Muuttolintujen levähdyspaikka. - (MA-km) maisemallisesti arvokas peltoalue. Alueen pellot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja ne tulee säilyttää rakentamattomina ja viljeltyinä. Mikäli alueelle suunnitellaan maankäytön muutoksia on suunnittelusta pyydettävä Museoviraston lausunto. Kaava koostuu kahdesta osasta Karilan alueesta ja Kenkäveronniemen suunnittelualueesta. Alueiden kokonaispinta-ala on noin 3 ha. Kaavassa on osoitettu kaksi aluemerkintää; (EV) suojaviheralue, jonka laajuus on n. 2,3 ha. Tiealueelle (LT) on kaavassa varattu tilaa m². Lisäksi läjitykselle on osoitettu aluevaraus (lä). Asemakaavan muutosehdotus liitteineen on luettavissa ohessa. Ehdotus: Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16. kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen / VT5 länsiosien asemakaavan muutos, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnalta, pelastustoimelta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon

45 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 16 Sivu 45 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Tiehallinnolta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Savonlinnan maakuntamuseolta. Päätös: Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää alustavasti hyväksyä Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16. kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen / VT5 länsiosien asemakaavan muutos, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnalta, pelastustoimelta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Tiehallinnolta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Savonlinnan maakuntamuseolta. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus Valmistelija kaavoitusinsinööri Kalle Räinä p Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Nähtävillä olleesta kaavasta saatiin seitsemän lausuntoa. Museovirastolla, Savonlinnan maakuntamuseolla, Etelä-Savon maakuntaliitolla, pelastuslaitoksella ja Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilla ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus antoi lausunnon koskien tiealueen rajausta. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ollut Karilaan sijoittuvan asemakaavan muutoksen osalta huomautettavaa, mutta Aseman liittymän kohdalla vaadittiin tarkempia selvityksiä mahdollisista vaikutuksista. Ehdotusvaiheen vastineet on lisätty asemakaavaselostukseen. Lausunnot aiheuttivat pieniä tarkistuksia kaavamerkintöihin ja määräyksiin sekä kaavaselostukseen. Tarkistukset ovat vähäisiä eikä kaavaa ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Liitteenä oleva asemakaavan muutosehdotus on luettavissa Mikkelin

46 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 16 Sivu 46 kaupungin verkkosivuilta osoitteesta kohdasta päätöksenteko/esityslistat ja pöytäkirjat/esityslistat/kaupunginhallitus Asemakaavaehdotus Liite 12 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16. kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita koskevan asemakaavan muutoksen / VT5 länsiosat ( , tarkistettu ). Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana esitteiljä täydensi esitystään siten, että liitteenä olevaan kaavamuutokseen lisätään Kenkäveronniemen kohdalla läntisin kaavamerkintä (LT) muutetaan muotoon (LT ma) ja itäisin kaavamerkintä (LT) muutetaan muotoon (LT-km, sm) ja että näitä koskevat kaavamääräykset päivitetään. Esittelijän täydennetty esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

47 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 17 Sivu 47 Kaupunginhallitus / 641 / 2014 Tontin myyminen / FH Invest Oy Valmistelijat tekninen johtaja Jouni Riihelä, puh ja kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa, puh Mikaelin itäpuolella sijaitsee Pankalan jääkiekkokaukaloiden alueena tunnettu kortteli, jolle on valmistunut asuinkerrostalojen rakentamisen mahdollistava asemakaava (hyväksytty ). Kaavan toteutumisen myötä liikuntakäyttö alueella lakkaa, mutta kaupunkirakenne eheytyy merkittävästi. Kaupunki on varautunut investointiohjelmassa korvaavaan jääkiekkokaukaloon. Asemakaavan mukaisesti alueelle saa rakentaa kolme asuinkerrostaloa, joiden kerrosala saa maantasopysäköintiä käytettäessä olla k-m2 * 3 = k-m2 ja kellaripysäköintiä käytettäessä vastaavasti k-m2 * 3 = k-m2. Rakennusten kerrosluku saa olla korkeintaan viisi. Suomessa kuntien toimintaympäristö kaavojen toteuttamiseen pyrkivinä rakennusoikeuden luovuttajina on viime vuosina nopeasti muuttunut aiempaa haasteellisemmaksi. Pääasiallinen syy tähän on pitkään jatkunut talouden yleinen epävarmuus. Yritysten investointikynnys on noussut. Toisaalta ilman investointeja ei ole taloudellista toimeliaisuutta, jota kaikki kunnat alueelleen kaipaavat. Mikkeli ei tässäkään asiassa ole poikkeus kuntakentässä. Jokainen kivi on käännettävä, jotta kaupungin alueella tapahtuvat investoinnit mahdollistuisivat. Kaupunki on tutkinut vaihtoehtoja, joilla Pankalan alue saataisiin asemakaavan mukaisesti rakentumaan. Alueen asemakaava mahdollistaa pysäköintikellareiden rakentamisen ja sitä kautta suuremman rakennusoikeuden määrän. Tämä ratkaisu on Mikkelissä osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi rakentamisen vaihtoehdoksi ainoastaan aivan kaupungin ytimessä, korkeintaan kolmen korttelin etäisyydellä torista. Realiteetiksi etenkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa muodostuu, että alue rakentuu tavanomaisen maanpäällisen paikoituksen varaan ja rakennusoikeutta vastaavasti hyödynnetään vähemmän. FH Invest Oy on maaliskuussa 2014 lähestynyt kaupunkia ja pyytänyt neuvotteluiden aloittamista koskien Pankalan alueen asemakaavan toteuttamista ja rakennusoikeuden luovuttamista. Käydyissä neuvotteluissa on pohdittu pikaista, jo vuonna 2015 tapahtuvaa alueen rakentamisen aloittamista. Käydyt neuvottelut ovat

48 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 17 Sivu 48 vahvistaneet käsitystä siitä, että kellaripysäköinti ei ole taloudellisesti toteutuskelpoinen vaihtoehto, mutta kaavan mahdollistamalla maanpäällisellä pysäköinnillä alue on mahdollista toteuttaa. Neuvottelumenettelystä johtuen alueen rakennusoikeuden arvosta on pyydetty kolme toisistaan riippumatonta kiinteistöarviota (Newsec, OPKK, Huom!/Sitex). Pyydettyjen kiinteistöarvioiden perusteella voi todeta, että Pankalan korttelialueen rakennusoikeuden käypä arvo on noin 250 / k-m2. Kiinteistöarviot ovat nähtävillä kokouksessa. Käytyjen neuvottelujen pohjalta esitetään, että Pankalan kaava-alueen korttelin 18 tontti 6 ( ) luovutettaisiin FH Invest Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun ja samalla kauppakirjalla yhtiö ostaisi 1/3 omistusoikeuden kaava-alueen yhteiskäyttötontista, korttelin 18 tontista 3 ( ). Osuus yhteiskäyttötontista tarvitaan, jotta kaava voidaan toteuttaa. Kauppahinta olisi 250 / k-m2 * k-m2 = Lisäksi FH Invest Oy saisi kauppakirjalla osto-option samalla kaava-alueella sijaitseviin korttelin 18 vierekkäisiin tontteihin 5 ja 4 ( ja ). Alueen nopean toteutumisen varmistamiseksi osto-optio olisi käytettävä peräkkäisinä vuosina vuosien 2015 ja 2016 aikana. Kauppakirja FH Invest Pankala Liite 13 Liitekartta_4-18 Liite 14 Arviolausunnot Liite 15 Jukka Pöyryn eriävä mielipide Liite 16 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää myydä FH Invest Oy:lle perustettavan/perustettavien yhtiöiden lukuun tontin sekä samalla kauppakirjalla määräosan 1/3 tontista , yhteensä euron kauppahinnalla ja muutoin liitteenä olevasta kauppakirjaluonnoksesta ilmenevillä ehdoilla. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana Jukka Pöyry esitti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun ja ko. tontin myynti toteutetaan julkisella kilpailulla. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi. Keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään seuraavasti - kaupunginhallitus toteaa, että "Kaupunki on perinteisesti luovuttanut tontteja rakentamiselle kilpailuttamalla kohteita tai neuvottelemalla tonteista suoraan. Laki ei sinänsä edellytä kilpailutusta kiinteistöjen myyntiin, kuten hankinnoissa se

49 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 17 Sivu 49 edellyttää. Laki velvoittaa tasapuoliseen kohteluun, eikä salli yritystukea. Pankalan tontteja on esitelty mahdollisina rakentamisen kohteina useille rakentajille ja investoreille kahden välisissä neuvotteluissa viimeiset kaksi vuotta. Osa rakentajista on tehnyt kannattavuuslaskelmaharjoituksia ko. kohteeseen. Rakentajia on näin toimien kohdeltu tasapuolisesti, samalla kuitenkin niin, että oma-aloitteisimmat ovat saaneet päivitettyä tietoa kaupungin tarjonnasta reaaliajassa." - kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi kaupan kohteesta tehdyt arvonmääritykset ja - toteaa, että kiinteistön kauppaa tehtäessä on noudatettu Euroopan Unionin Komission maakauppatiedonannossa säänneltyä arviointimenettelyä. Esittelijän täydennetty esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Merkitään, että Jukka Pöyry ja Olli Nepponen jättivät eriävät mielipiteet. Jukka Pöyryn eriävä mielipide liitetään pöytäkirjaan.

50 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 18 Sivu 50 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus EI VIELÄ JULKINEN / 0089 / 2014 Pro Mikkeli -mitalin saaja 2014 Kaupunginhallitus Valmistelija: kaupunginjohtajan sihteeri Sirpa Hyyryläinen, p Pro Mikkeli -mitaleja on luovutettu vuodesta 1983 lähtien. Pro Mikkeli -mitalin jakamista koskevat säännöt ovat seuraavat: 1. Mitalin jakamisesta päättää kaupunginhallitus. Vuosittain voidaan jakaa 1-3 kappaletta mitaleja. Kaupungin eri hallintokunnat voivat tehdä asiasta esityksiä kaupunginhallitukselle. 2. Mitalit voidaan myöntää henkilölle, joka kotipaikastaan riippumatta on toiminut merkittävästi Mikkelin kaupungin hyväksi tai tehnyt kaupunkia tunnetuksi. 3. Mitalien luovutus tapahtuu mikäli mahdollista vuosittain kaupungin järjestämässä itsenäisyyspäivän juhlassa. Mitaleja on valmistettu 100 numeroitua kappaletta, joista numerot on Suomen kansallismuseon rahakammiossa ja numerot taidemuseon kokoelmissa. Pro Mikkeli -mitalin saajat aikaisemmilta vuosilta ovat: Aija Talvi-Oksanen, taiteilija 1/1983 Kauko Juntunen, piirijohtaja 2/1983 Arvo Mäenpää, peruskoulunopettaja 3/1983 A.R. Kivikanto, toimitusjohtaja 4/1984 Arja Saijonmaa, taiteilija 5/1985 Maire Haapasalo, toimittaja 6/1986 Matti Toivakka, kauppaneuvos 7/1987 Erkki Liikanen, valtiovarainministeri 8/1988 Harri Kirvesniemi, hiihtäjä 9/1989 Lauri Lehto, lääket. ja kir. tri 10/1990 Kari Piippo, taiteilija 11/1991 Raimo Räsänen, toimitusjohtaja 12/1992 Mikko Kolehmainen, meloja 13/1993 Marjatta Taskinen, yrittäjä 14/1994 Erik Toivanen, hammaslääkäri 15/1995

51 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 18 Sivu 51 Ulla ja Hannu Savisalo 16/1996 Jukka Tikka, toimitusjohtaja 17/1997 Adolf Ehrnrooth, jalkaväenkenraali 18/1998 Pirkko ja Raimo Manninen 19/1999 Olli Kumela, toimitusjohtaja 20/2000 Jaakko Laitinen, toimitusjohtaja 21/2001 Matti Turunen, toiminnanjohtaja 22/2002 Raimo O. Honkanen, liikenneneuvos 23/2003 Pepita ja Matti Pylkkänen 24/2004 Valeri Gergijev, taiteellinen johtaja 25/2005 Olli Rehn, EU:n laajennuskomissaari 26/2006 Leo Laukkanen, kauppaneuvos 27/2007 Raimo Suhonen, professori 28/2008 Anne Ossi, toiminnanjohtaja 29/2009 Hannu Salmi, toimitusjohtaja 30/2010 Simo S. Salo, emeritustuomiorovasti 31/2011 Jussi Jääskeläinen, jalkapalloilija 32/2012 Janne Viitamies, toiminnanjohtaja 33/2013 Tänä vuonna mitalin luovuttaa kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Olli Nepponen. Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus nimeää vuoden 2014 Pro Mikkeli -mitalin saajan. Päätös: Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti jättää tämän asian pöydälle. Kaupunginhallitus Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus nimeää vuoden 2014 Pro Mikkeli -mitalin saajan. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus nimesi vuoden 2014 Pro Mikkeli- mitalin saajaksi professori Mika Sillanpään. Tiedoksi Kansliapalvelut

52 MIKKELIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖTOIMITUSMAKSUTAKSA 2015

53 TAKSA jonka mukaan Mikkelin kaupungille suoritetaan maksu kiinteistötoimitusmaksulain (558/95) 1 :ssä tarkoitetuista toimituksista, toimenpiteistä ja tehtävistä. TOIMITUKSET 1. Tontin lohkominen Kiinteistönmuodostamislain (KmL) 4 luvun mukaisesta tontin lohkomisesta suoritetaan 1. kun tontin pinta-ala on enintään 2000 m /tontti 2. kun tontin pinta-ala on m /tontti 3. kun tontin pinta-ala on yli m /tontti 2. Tontin lohkomisen yhteydessä suoritettava kiinnitysten käsittely, tontinosan lunastaminen, rasitteen käsittely ja tilusvaihto Päätös (KmL 28 ) tontin vapauttamisesta kiinnityksistä 214 Kiinteistön pantinhaltijoiden kesken (KmL 24.2 ) tehtävä sopimus kiinnitysten etusijajärjestyksestä 106 Rasitteen tai oikeuden perustaminen, siirtäminen, muuttaminen tai poistaminen 136 Tilusvaihto 245 Tontinosan lunastamisesta (KmL 62 ) suoritetaan todelliset kustannukset työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 3. Rasitetoimitus Enintään kahta rasitetta koskeva erillinen rasitetoimitus (KmL 14 luku) 385 Jokaisesta seuraavasta rasitteesta suoritetaan Tilusvaihto Erillisestä tilusvaihdosta (KmL 8 luku) suoritetaan 714

54 5. Rajankäynti Kiinteistönmääritystoimituksena suoritettava rajankäynti (KmL 11 luku) Muu kiinteistönmääritystoimitus Muusta kuin 5 :ssä tarkoitetusta kiinteistönmääritystoimituksesta suoritetaan todelliset kustannukset työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 7. Työkorvauksen käyttäminen toimituskorvauksen asemasta kiinteistötoimitusmaksua määrättäessä Jos tämän taksan mukaisen toimituksen tai toimenpiteen kustannukset ovat selvästi keskimääräistä korkeammat, suoritetaan kiinteistötoimitusmaksu todellisten kustannusten mukaisena työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 8. Muut kiinteistötoimitukset asemakaava-alueella Muista kunnan asemakaava-alueella suoritettavista KmL 5 3 momentissa tarkoitetuista kiinteistötoimituksista peritään korvaus maanmittauslaitoksen voimassa olevan kiinteistötoimituksia koskevan hinnaston mukaisesti. KIINTEISTÖREKISTERIN PITÄJÄN PÄÄTÖKSET 9. Kaavatontin merkitseminen kiinteistönä kiinteistörekisteriin Toimenpide, jolla kaavatontti merkitään tonttina kiinteistörekisteriin (KrL 3 ja 4 ) 345 Kun toimenpidettä varten tehdään tarkistusmittauksia tontilla, suoritetaan 510 Kun KrL:n 3 :n mukainen toimenpide johtuu siitä, että asemakaavan muutoksella tai tonttijaon muutoksella on muutettu pelkästään kiinteistötunnusta, maksua ei peritä. 10. Kiinteistöjen yhdistäminen Kiinteistöjen yhdistämispäätös (KmL 17 luku) KmL :n mukaisessa tapauksessa 400 KmL :n mukaisessa tapauksessa 510

55 11. Muodostusluetteloon merkityn tontin rekisteröiminen Ennen muodostusluetteloon merkityn tontin rekisteröinti (KmL (554/1995) 219, kumottuja pykäliä sovelletaan KrL (323/1999) siirtymäsäännöksen perusteella) 88 Mikäli rekisteröintipäätökseen liittyy KmL :n mukainen pantinhaltijoiden sopimus, suoritetaan 110 Mikäli rekisteröintipäätökseen liittyy tontin vapauttaminen kiinnityksistä (KmL 224 ), suoritetaan 306 ASIAKIRJOJEN HANKKIMINEN 12. Toimitusmiehen muilta viranomaisilta hankkimista asiakirjoista suoritetaan niiden lunastus- yms maksujen lisäksi 12,20 /kpl TYÖKORVAUS 13. Kiinteistötoimitusmaksulain 3 :n 1 momentin mukaiseen työaikakorvaukseen ja yleiskustannuskorvaukseen perustuvat työkorvauksen veloitushinnat ovat: - dipl.ins tai muun vastaavan korkea-asteen tutkinnon suorittanut henkilö 89 /tunti - amk-insinööri, teknikko tai vastaava henkilö 57 /tunti - kiinteistörekisterinhoitaja, kartoittaja tai vastaava henkilö 46 /tunti - kartanpiirtäjä, mittamies, toimistovirkailija tai vastaava henkilö 39 /tunti Työkorvauksen veloitushinnat sisältävät yleiskustannuskorvauksen, joka on 100 prosenttia työaikakorvauksesta. Voimaantulo Kaupunginvaltuusto hyväksynyt

56 1 SOPIMUS AVOFYSIOTERAPIAN TOIMINTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYIHIN LIITTY- VISTÄ HENKILÖSTÖSIIRROISTA SOPIJAOSAPUOLET Mikkelin kaupunki Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jäljempänä sairaanhoitopiiri HENKILÖSTÖN SIIRTYMINEN SOPIJAOSAPUOLTEN VÄLILLÄ Tätä sopimusta sovelletaan Mikkelin kaupungin seudullisen sosiaalija terveystoimen Mikkelin palvelutuotantoyksikön avofysioterapiassa työskentelevän henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin heidän siirtyessään liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti Etelä-Savon sairaanhoitopiirin palvelukseen. Sairaanhoitopiiriin perustettaviin kokoaikaisiin työsopimussuhteisiin tehtäviin siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä entisin palkkaeduin lukien seuraavat Mikkelin kaupungin vakinaisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt: - fysioterapeutti Jaana Hämäläinen - fysioterapeutti Maija Lensu - fysioterapeutti Anita Maisonen - fysioterapeutti Mervi Marttinen - fysioterapeutti Sirpa Rikama Palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Luovutushetkellä voimassa olleesta työsuhteesta johtuvat työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle työnantajalle. Siirtyvän työntekijän työsuhde jatkuu yhdenjaksoisena. Siirtyvien työntekijöiden palvelussuhdeaika lasketaan alkaneeksi luovuttavan työnantajan palvelukseen tulosta lukien. Tämä vaikuttaa mm. työkokemuslisään, irtisanomis-/irtisanoutumisajan pituuteen, vuosilomaetuuksiin, palkallisen sairausloman karenssiaikaan, äitiysvapaan palkallisuuteen, osittaiseen hoitovapaaseen, osa-aikalisään ja vuorotteluvapaaseen. Palkkaedut säilyvät entisen suuruisina. Henkilöstön eläke-edut eivät kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden eläkelain mukaisesti muutu siirron yhteydessä. Mikkelin kaupunki vastaa edellä mainitulle henkilöstölle palveluksessa kertyneistä siirtymäajankohtaa edeltävään aikaan kohdistuvista palkka- ja muista palvelussuhdesaatavista.

57 Mikkelin kaupunki maksaa siirtymisajankohtaan mennessä ansaituista ja pitämättä olevista vuosilomista aiheutuvat kustannukset (vuosiloma-ajan palkka, lomakorvaus, lomaraha ja mahdollinen säästövapaa) palkkasivukustannuksineen sairaanhoitopiirille, joka vastaa niistä siirtymisajankohdan jälkeen. 2 Vuosilomakustannusten korvauksen perusteena on siirtymisajankohdan mukainen varsinainen palkka. Vuosiloma-ajan palkan määräksi katsotaan ko. ajankohdan mukainen varsinainen kuukausipalkka jaettuna luvulla 20,83 ja kerrottuna KVTES:n vuosilomaluvun 5 :n 2 momentin taulukon mukaan määräytyvien pitämättä olevien vuosilomapäivien määrällä. Vastaavasti määräytyy pitämättä olevista säästövapaista maksettava korvaus. Mikäli lomanmääräytymisvuodelta on vuosilomaa ansaittu sekä luovuttajan että luovutuksen saajan palveluksessa, jakautuvat kustannukset näiden välillä täysien lomanmääräytymiskuukausien suhteessa (esim. täydeltä lomamääräytymisvuodelta luovuttajan osuus on 9/12 osaa vähennettynä ennen luovutusta mahdollisesti pidetyillä/maksetuilla lomapäivillä). Mikkelin kaupunki suorittaa korvaukset 30 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun sairaanhoitopiiri on toimittanut laskelman sille tiedoksi. Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijaosapuolelle. kuuta 2014 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Matti Nupponen sairaanhoitopiirin johtaja Jarmo J Koski sairaalajohtaja MIKKELIN KAUPUNKI Kimmo Mikander kaupunginjohtaja Ari Liikanen hallintojohtaja

58 Kaupunginhallitus Liite MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, Mikkeli Kaavoitusinsinööri Kalle Räinä puh , fax. (015) , etunimi.sukunimi@mikkeli.fi VT5 LÄNSIOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS VIREILLE TULOSTA ILMOITETTU TEKNINEN LAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT ALUSTAVASTI NÄHTÄVILLÄ KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT LAINVOIMAINEN

59 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen... 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelun oloista Alueen yleiskuvaus Ympäristön tila, luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaikutukset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 9 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät- ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta... 14

60 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos ja asemakaava koskee Mikkelin kaupungin 30. kaupunginosan (Karila) tilan osaa 2:130 ja 16.kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa 5:55 ja katualueita. Kaavan nimenä on VT5 länsiosan asemakaavan muutos. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettavat alueet sijaitsevat Valtatien 5 varrella Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon länsipuolella ja Karilan kaupunginosassa. Matkaa torille on n. 650 metriä keskustan tuntumassa olevalta suunnittelualueelta. Eteläiseltä suunniteltualueelta matkaa keskustaan on noin 4 km. Suunnittelukohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 hehtaaria. Kuva 1. Asemakaava-alueiden sijainti.

61 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan työnimenä on VT5 länsiosan asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksien ja asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa valtatien 5 tiesuunnitelman toteutus ja osoittaa tätä varten riittävät aluevaraukset. Maanomistajien ja kaupungin välille laaditaan tarvittaessa maankäyttösopimus. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Otteet ajantasa-asemakaavasta 3. Asemakaavan muutosehdotuskartat 4. Tilastolomake 5. Ote VT5 tiesuunnitelmasta TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on tullut vireille Mikkelin kaupungin ja Liikenneviraston aloitteesta. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu , osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin nähtäville Asemakaavan muutos ja asemakaava on viety ehdotuksena tekniseen lautakuntaan ja kaupunginhallitukseen joka asetti sen nähtäville ajalle Kaavan seuraava hyväksymiskäsittely on kaupunginhallituksessa Asemakaava Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan VT5 tiesuunnitelman toteutus. Karilan suunnittelualueelle osoitetaan riittävät aluevaraukset tiealueelle ja läjitykselle. Nykyisessä kaavamerkinnässä Karilan alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kenkäveronniemessä alueen osat ovat maisemallisesti arvokas peltoalue (MA-km) jolla sijaitsee muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös (sm) ja puisto joka sijaitsee maisemallisesti arvokkaalla, rantaan rajoittuvalla peltoalueen reunavyöhykkeellä (VP-ma) muutetaan tiealueeksi. Kenkäveronniemen pappila ja kulttuurimaisema on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi. Uutta asemakaava-aluetta muodostetaan 1,6 hehtaaria. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen VT5 tiesuunnitelman toteutuksesta vastaa Liikennevirasto, kaupunki vastaa omalta osaltaan tarvittavista järjestelyistä, jotka toteutetaan mahdollisesti samanaikaisesti tiesuunnitelman kanssa.

62 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelun oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue koostuvat asemakaavoitetuista kaupungin ja valtion omistamista kaavoitetuista ja asemakaavoittamattomasta pelto- ja metsäalueista ja asemakaavoittamattomasta alueesta. Suunnittelukohteita hallitsee valtatien 5 maisema. Karilan lähiympäristössä sijaitsee metsä-, ja peltoalueita sekä hakkuuaukea. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee liikekorttelien alue, jossa toimii mm. autokauppa. Kenkäveronniemen suunnittelualue koostuu valtatien liittymän ja maisemapellon välisestä alueesta Ympäristön tila, luonnonympäristö Suunnittelualueiden lähiympäristöt koostuvat pääasiassa tieympäristöstä sekä metsä ja maatalousalueesta. Kenkäveronniemen suunnittelualueella sijaitsee maisemapelto Rakennettu ympäristö Suunnittelualueilla ei ole rakennuksia Muinaismuistot Kenkäveronniemen suunnittelualueella on voimassa kaavamääräys muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon. Kenkäveronniemen alueelta on löytynyt mm. rautakautinen asuinpaikka sekä metalliesineitä (mm. spiraalisormus), keramiikkaa, palanutta savea ja savitiivistettä että muita asuinpaikkalöytöjä Maanomistus Suunnittelualueella on kaupungin maita. Kaupungin maat on osoitettu oheisessa kartassa harmaalla värillä. Kaava-alue rajautuu VT5:n jonka maapohja kuuluu Valtiolle. Maanomistusolosuhteet suunnittelualueilla

63 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe Suunnittelutilanne Maakuntakaava Karila Kenkäveronniemi Maakuntakaava: Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu Suunnittelualue on kaavassa osoitettu (A) taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaava: Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, tieliikennealueeksi ja mav 557 kulttuuriympäristön ja / tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue.

64 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe Yleiskaavatilanne Karila Kenkäveronniemi Rantakylän osayleiskaavassa 2005 (YMPK ) alue on osoitettu (M-1) maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on yleisesti hyväksytty hajarakennusoikeus. Suunnittelualueelle on osoitettu tie- ja rautatieliikenteen 55 db:n melukäyrä. Suunnittelualueella on voimassa Mikkelin keskustan yleiskaava (kv ). Yleiskaavassa alue on osoitettu (LM) tieliikenteen alueeksi. Suunnittelualueen eteläpuolelle on osoitettu virkistysalue. Ajantasa-asemakaavat Karila Kenkäveronniemi Asemakaava: Alueella on voimassa lainvoiman saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu merkinnällä maa- ja metsätalousalue. Asemakaava: Suunnittelualueella on voimassa lainvoiman saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavamääräykset - (VP-ma) maisemallisesti arvokkaan peltoalueen rantaa rajoittuva reunävyöhyke. Alue hoidetaan

65 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe puoliavoimena rantaniittynä pääosin perinteisin pellonreunalajein estäen näkymien umpeenkasvaminen. Muuttolintujen levähdyspaikka. - (MA-km) maisemallisesti arvokas peltoalue. Alueen pellot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja ne tulee säilyttää rakentamattomina ja viljeltyinä. Mikälialueelle suunnitellaan maankäytön muutoksia on suunnittelusta pyydettävä Museoviraston lausunto. sm Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset VT5 tiesuunnitelman toteutusaikataulusta johtuen on VT5 länsiosien asemakaavamuutokset käynnistetty omana prosessinaan. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Valtatien 5 tiesuunnitelmaa toteutus välillä Pitkäjärven eritasoliittymä ja aseman eritasoliittymä on alkanut vuonna Liikennevirasto on todennut, että VT5 tiesuunnitelmassa olevat Kenkäveronniemen ja Pitkäjärven liittymät tarvitsevat laajemmat aluevaraukset asemakaavoitetulla ja kaavoittamattomilla alueilla. Asemakaavalla ja kaavamuutoksella on tarkoitus osoittaa tarvittavat aluevaraukset tiealueeksi ja suojaviheralueeksi. Tiealueeseen sisältyy myös kevyenliikenteen yhteyden tarvitsema pengeralue Kenkäveronniemen suunnittelualueella. Kaavassa osoitetaan myös läjitykselle tarkoitettu aluevaraus. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset selviävät osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, liite 1.

66 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe Vireilletulo Asemakaavamuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu Kaavoituksen vireille tulosta on tiedotettu MRL 63 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupungin kotisivuilla Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt Suunnittelun tarve liittyy läheisesti VT5 tiesuunnitelmaan ja sen yhteydessä on keskusteltu liikenneviraston ja kaupungin eri toimialojen kesken. Kaavan rajausta on tarkistettu OAS:n jälkeen siten, että se käsittää Karilan alueen lisäksi Kenkäveroniemen tiealueen aluevaraukset. OAS on päivitetty Viranomaisyhteistyö Kaavahanketta on koordinoitu yhdessä Liikenneviraston ja Pohjois-Savon Ely-keskuksen kanssa. Museovirastolle ja Savonlinnan maakuntamuseolle on kaavahankkeen aikana jätetty lausuntopyynnöt. Viranomaisneuvottelua ei ole katsottu tarpeelliseksi järjestää. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaavalla mahdollistetaan tiealueiden toteutus ja parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä Kenkäveronniemen alueella. Maanomistajien tavoitteet Alueen maanomistajat pyrkivät maanomistusjärjestelyillä mahdollistamaan kaavan toteutuksen. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavalla ei merkittävästi vaikuteta tiealueiden ympäristöön. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaavoitusta koordinoidaan VT5 tiesuunnitelman kanssa Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavaprosessin aikana kaava-alueen rajausta on tarkennettu vastaamaan VT5 tiesuunnitelman toteutusta. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaikutukset Kaavalla mahdollistetaan VT5 tiesuunnitelman toteutus Pitkäjärven ja Kenkäveronniemen liittymien läheisyydessä, samalla uuden pyörätien rakentaminen valtatien 5 varrelle parantaa kevyenliikenteen yhteyksiä Kenkäveronniemellä. Läjitysalueen sijoituksella vähennetään mahdollisia meluvaikutuksia Karilan alueella.

67 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaava on tullut vireille ja OAS on ollut nähtävillä välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu kolme lausuntoa. Etelä-Savon maakuntaliitolla, Pohjois-Savon Ely-keskuksella ja Mikkelin kaupungin yhdyskuntatekniikalla ei ollut kommentoitavaan kaavan suhteen. Kaava on viety ehdotuksena tekniseen lautakuntaan ja kaupunginhallitukseen joka asetti sen nähtäville ajalle Kaavasta saatiin 7 lausuntoa. Museovirastolla, Savonlinnan maakuntamuseolla, Maakuntaliitolla, Pelastuslaitoksella ja Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluilla ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus antoi lausunnon koskien tiealueen rajausta. Etelä-Savon Ely-keskuksella ei ollut Karilaan sijoittuvan asemakaavan muutoksen osalta huomautettavaa. Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot Lausunto: 1.1 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus lausui asemakaavan muutoksesta seuraavaa; Ehdotuksen tulee täydentää länsiosien muutosalueen osalta myös sisään jäävä valtatien 5 nykyisestä tiealuetta vastaava maantie alue (LT). Maantie aluetta ei voi jättää pois kun asemakaava on molemmin puolin tietä. Kaavoittajan vastine: Tiealue on asemakaavoittamaton, mutta. Pohjois-Savon Ely-keskuksen kanssa on neuvoteltu puhelimitse Sovittiin, että tiealue jätetään kaava-alueen ulkopuolelle. Tievaraus on osoitettu yleiskaavassa eikä täten katsottu tarpeelliseksi liittää aluetta kaavaalueeseen.

68 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Kenkäveronniemen kaavamuutoskohde sijoittuu voimassa olevassa asemakaavassa maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle (MA-km). Lisäksi aluevarausta koskee sm-merkintä. Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon. Kaavaselostuksessa kaavamuutoksella todetaan olevan vähäisiä maisemallisia vaikutuksia. Tarkempi tarkastelu kuitenkin puuttuu. Lisäksi selostuksesta ei käy ilmi, että alue on arkeologista aluetta eikä muinaisjäännöksiä käsitellä kaavan vaikutusten arvioinnissa. Kaavaehdotus ei siten täytä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 :n vaatimuksia riittävistä selvityksistä. Selvitysten puutteellisuuden vuoksi ei myöskään ole arvioitavissa täyttääkö kaavaehdotus MRL:ssa asemakaavoille asetetut sisältövaatimukset rakennettuun ympäristöön liittyvien erityisten arvojen osalta (54 ). ELY-keskus suosittelee, että aluevarausmerkinnöiksi muutetaan esim. LTma ja LT-km, sm. Kaavoittajan vastine: Museovirastolle ja Savonlinnan maakuntamuseolle on lähetetty lausuntopyynnöt koskien kaavahanketta. Museovirastolla ei ollut huomautettavaa kaavahankkeen osalta. Savonlinnan maakuntamuseo on lausunut sähköpostitse, että maata kaivettaessa alueella tulisi suorittaa arkeologinen valvonta. Lausunnon seurauksena kaavamerkintöjä ja - määräyksiä on päivitetty. Rakentamisen aikainen arkeologinen valvonta on Liikenneviraston vastuulla. Kaavamerkinnäksi osoitetaan tarkentava merkintä (sm) muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon ja Savonlinnan maakuntamuseoon. Aluevaraus ei merkittävissä määrin vaaranna Kenkäveronniemen maisema-aluetta johtuen suunnittelualueen sijainnista ja suhteellisesta pienuudesta (n. 500m2, n.7m x 70 m). Suunnittelualue sijaitsee Kenkäveronniemen liittymän tuntumassa. Peltoaukean maisema pysyy yhtenäisenä kaavamuutoksesta huolimatta. Pyörätien ojan pengerrys ei erotu maisemasta, koska pyörätie on samassa tasossa kuin maisemapeltoalue (+ 81, ,83 metriä mpy). Suunnittelualueella oleva 0,5 metriä syvä oja sulautuu kasvillisuuden myötä kokonaismaisemaan. Lausunto aiheuttaa täydennyksiä ja korjauksia selostukseen muinaismuistojen ja vaikutusten arvioinnin osalta. 1.3 Savonlinnan maakuntamuseo Savonlinnan maakuntamuseo on lausunut sähköpostitse , että maata kaivettaessa alueelle tulisi järjestää arkeologinen valvonta. Kaavoittajan vastine Savonlinnan maakuntamuseon lausunto aiheuttaa muutoksia kaavamerkintöihin. Alueen rakentamisen aikainen arkeologinen valvonta on Liikenneviraston vastuulla. Kaavan seuraava hyväksymiskäsittely on kaupunginhallituksessa

69 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava koostuu kahdesta osasta Karilan alueesta ja Kenkäveronniemen suunnittelualueesta. Alueiden kokonaispinta-ala on noin 3 hehtaaria. Uutta kaava-aluetta syntyy 1,6 hehtaaria Mitoitus Kaavalla ei osoiteta rakennusoikeutta. Kaavassa on kaksi aluemerkintää (EV) eli suojaviheralue, jonka laajuus on noin 2,2 ha ja jonne on osoitettu aluevaraus läjitykselle (lä). Tiealueelle (LT) on kaavassa osoitettu 0,7 ha. Kevyen liikenteen yhteys sisältyy tiealueiden (LT) aluevarauksiin Kenkäveronniemellä Palvelut Asemakaavalla ei luoda palveluita, mutta kevyen liikenteen reitistöjä keskustan ja Kenkäveronniemen välillä parannetaan. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavallinen ratkaisu ja sitä kuvaava suunnitelma mahdollistavat luontevalla tavalla valtatien suunnitelman 5 toteuttamisen. 5.3 Aluevaraukset Kaavassa on kaksi aluemerkintää Karilan suunnittelualueella; (EV) eli suojaviheralue, jonka laajuus on n. 2,3 ha ja jonne on osoitettu läjitykselle osoitettu aluevaraus (lä). Tiealueelle (LT) on kaavassa osoitettu 0,7 ha. Kenkäveronniemen suunnittelualueelle (LT, sm) on osoitettu aluevaraus 500m Korttelialueet Kaavalla ei osoiteta uusia korttelialueita tai rakennusten rakennusoikeutta. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole vaikutuksia rakennettuun ympäristöön

70 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe Vaikutukset muinaismuistoihin Alueelle on voimassa olevassa kaavassa osoitettu merkintä (sm) muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon. Savonlinnan maakuntamuseo lausui, että alueella on syytä järjestää arkeologinen valvonta rakentamisvaiheen aikana. Kaavamääräyksenä Kenkäveronniemen alueelle osoitetaan merkintä (sm) muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastoon ja Savonlinnan maakuntamuseoon. Alueelle olevat pengerrykset on maisemoitava Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön Maisemalliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella on arvioitu olevan vähäisiä maisemallisia vaikutuksia. Kenkäveronniemen maisemapeltoaluetta pienennetään korkeintaan noin 7 metrin leveydeltä ja 70 metrin pituudelta nykyisen kaavallisen tiealueen reunasta. (Ma) Maisemapeltoalueen kaavallinen pinta-ala vähenee yhteensä n. 500 m². Alue on varattu kevyen liikenteenväylän pengeralueeksi, joka kasvillisuudeltaan ja maastonmuodoiltaan sopeutuu maisemaan. Pyörätien ruovikoituva ojan pengerrys ei merkittävissä määrin erotu kokonaismaisemasta. Ojan ja pyörätien korkeusero on keskimäärin + 0,5 metriä. Pyörätien kulkee maisemapeltoalueen tasossa ja sen korko vaihtelee (+ 81, ,83 metriä mpy). Ojan pengerrys sulautuu kasvillisuuden myötä kokonaismaisemaan. Ote Valtatien 5 suunnitelmakartasta, jossa pohjakuvana on ajantasa-asemakaava ja ortokuva (2013). Punaisella värillä on osoitettu asemakaavan muutoksen suunnittelualue. Alueelle on varattu kevyenliikenteenväylän pengeralueeksi.

71 0946 VT5 länsiosien asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / ehdotusvaihe Muokattu ote Destian laatimasta kevyenliikenteenväylän poikkileikkauksesta. Kaava-alueen keskimääräinen korkeusero maisemapeltoon nähden on suunnittelualueen kohdalla noin puolimetriä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaavassa ei osoiteta sellaisia toimintoja jotka vaatisivat ympäristön häiriötekijöiden esim. melun huomioon ottamista. 5.6 Kaavamerkinnät- ja määräykset Liiteet 3.1 ja 3.2 näyttävät asemakaavaehdotuksen. Merkinnät noudattavat pääosin ympäristöministeriön ohjeita. 5.7 Nimistö Kaavassa ei osoiteta uutta nimistöä.

72

73 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, Mikkeli Kaavoitusinsinööri, Kalle Räinä p etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0946 VT5 LÄNSIOSIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA , päivitetty

74 0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE KIINTEISTÖTIEDOT/ OSOITE HAKIJA SUUNNITTELUN TAVOITE LÄHTÖTIEDOT/ NYKYTILANNE Asemakaavan muuttaminen. Asemakaavan muutoksen kohteet sijaitsevat 30. kaupunginosan (Karilan) tilan Pitkäjärvi osassa ja 16. Kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osassa. Suunnittelukohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 hehtaaria. Mikkelin keskustaan matkaa Karilasta on noin 3 kilometriä ja Kenkäveronniemen liittymästä 0,6 kilometriä. Suunnittelualueet rajautuvat valtatien 5 ympäristöön ja viereisiin maa- ja metsätalousalueisiin. Kohteiden rajauksiin saattaa tulla muutoksia kaavoitusprosessin aikana. Asemakaavan muutos koskee 30. kaupunginosan (Karila) tilan osia Pitkäjärvi ja 16 kaupunginosan (Kenkäveronniemi) tilan osaa ja katualueita Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin ja Liikenneviraston aloitteesta. Asemakaavan muutos liittyy valtatien 5 tiesuunnitelmaan välillä Pitkäjärven eritasoliittymä ja aseman eritasoliittymä. Tiesuunnitelmaa ryhdytään toteuttamaan vuonna Liikennevirasto on todennut, että tiealueen toteuttamista varten maa- ja metsätalousalueiden käyttötarkoitus on muutettava vastaamaan tiesuunnitelmaa. Kaavamuutoksella on tarkoitus osoittaa tiealueelle tarvittavat aluevaraukset Pitkäjärven ja Kenkäveronniemen liittymien ympäristöissä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat tulleet voimaan vuonna 2000 ja ne ovat tarkistettu Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon kaikessa alueiden käytön suunnittelussa. Kaava mahdollistaa VT5 Tiesuunnitelman toteutuksen ja sitä kautta kaavalla on epäsuoria vaikutuksia valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Vaikutuksia on käsitelty tarkemmin itse Tiesuunnitelmassa. 2 (9)

75 0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntakaava (Karila): Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu Suunnittelualue on kaavassa osoitettu (A) taajamatoimintojen alueeksi Yleiskaava (Karila): Rantakylän osayleiskaavassa 2005 (YMPK ) alue on osoitettu (M) maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on yleisesti hyväksytty hajarakennusoikeus. Suunnittelualueelle on osoitettu tie- ja rautatieliikenteen 55 db:n melukäyrä. Ote yleiskaavasta. Asemakaava (Karila): Alueella on voimassa lainvoiman saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu merkinnällä maa- ja metsätalousalue. Osa alueesta on asemakaavoittamatonta. 3 (9)

76 0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote asemakaavasta. Maakuntakaava (Kenkäveronniemi): Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, tieliikennealueeksi ja mav 557 kulttuuriympäristön ja /tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue 4 (9)

77 0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yleiskaava (Kenkäveronniemi): Suunnittelualueella on voimassa Mikkelin keskustan yleiskaava (kv ). Yleiskaavassa alue on osoitettu (LM) tieliikenteen alueeksi. Suunnittelualueen eteläpuolelle on osoitettu virkistysalueeksi. 5 (9)

78 0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava (Kenkäveronniemi): Suunnittelualueella on voimassa lainvoiman saanut asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavamääräykset - (VP-ma) maisemallisesti arvokkaan peltoalueen rantaa rajoittuva reunävyöhyke. Alue hoidetaan puoliavoimena rantaniittynä pääosin perinteisin pellonreunalajein estäen näkymien umpeenkasvaminen. Muuttolintujen levähdyspaikka. - (MA-km) maisemallisesti arvokas peltoalue. Alueen pellot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja ne tulee säilyttää rakentamattomina ja viljeltyinä. Mikälialueelle suunnitellaan maankäytön muutoksia on suunnittelusta pyydettävä Museoviraston lausunto. Ote asemakaavakartasta. 6 (9)

79 0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MAANOMISTUS Suunnittelualueet ovat kaupungin omistuksessa. Ote maanomistuskartasta harmaat alueet ovat kaupungin omistuksessa. Vihreällä on osoitettu kaupungin vuokra-alueet. ARVIOINTITIEDOT OSALLISET Asemakaavamuutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Vaikutuksia arvioidaan kaavaprosessin aikana asiantuntijoiden lausuntoja ja osallismielipiteitä vasten. Kaavamuutoksen edellytyksenä on maankäytön sopimus. Osallisia ovat: - alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat ja vuokralaiset - lähialueen asukkaat, yritykset ja yhdistykset - kaupungin viranomaiset (rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut, pelastuslaitos mittaus ja kiinteistöt, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus) - Mikkelin Vesilaitos, Etelä-Savon Energia, Suur-Savon Sähkö Oyj - Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY - Pohjois-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY - Liikennevirasto - Etelä-Savon maakuntaliitto - Museovirasto, Savonlinnan maakuntamuseo - kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia Listaa osallisista täydennetään tarvittaessa. 7 (9)

80 0946 VT5 länsiosan asemakaavan muutos Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavoituksen alkaminen ilmoitetaan osallisille kirjeillä. Isännöitsijää pyydetään välittämään tieto kaavoituksesta yhtiönsä asukkaille ja osakkaille. Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon voi tutustua myös kaupunkisuunnittelu osastolla (Maaherrankatu 9-11) ja internetissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu ei ole tarpeen, elleivät muut viranomaiset sitä esitä. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa kaavoituskatsauksessa. KÄSITTELYAIKATAULU Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon Ely pitävät työkokouksia kaavahankkeesta tarvittaessa. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muissa kunnissa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Tavoitteena on saada muutosehdotus nähtäville kesällä 2014 ja valtuuston hyväksyttäväksi syksyllä VALMISTELUSTA VASTA Kaavoitusinsinööri, Kalle Räinä puh sähköposti Kirjallinen palaute Mikkelin kaupungin kaupunkisuunnitteluun. os PL 278, MIKKELI tai sähköpostitse toimistosihteeri Kirsi Avelin, p PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Mikkeli Ilkka Tarkkanen kaavoituspäällikkö Kalle Räinä kaavoitusinsinööri 8 (9)

81 LIITE 2 LIITE 2

82

83

84

85

86

87 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 491 Mikkeli Täyttämispvm Kaavan nimi 0946 VT5 Länsiosien muutokset Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 946 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,9830 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,5527 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,4303 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] Yhteensä 2, ,0 1,5527 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,0065 R yhteensä L yhteensä 0, ,6 0,1381 E yhteensä 2, ,4 2,2801 S yhteensä M yhteensä -0,8590 W yhteensä Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

88 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] Yhteensä 2, ,0 1,5527 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,0065 VP -0,0065 R yhteensä L yhteensä 0, ,6 0,1381 LT 0, ,0 0,1381 E yhteensä 2, ,4 2,2801 EV 2, ,0 2,2801 S yhteensä M yhteensä -0,8590 M -0,8097 MA -0,0493 W yhteensä Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

89 Mainostaulut Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK27 Korkeusjärjestelmä N2000 LUONNOS Merkki Hankkeen nimi Muutos Pvm Suunn. Tark. Valtatien 5 parantaminen välillä Pitkäjärvi-Asema (Mikkelin ohikulkutie) Piirustuksen sisältö Rakennussuunnitelma Suunnitelmakartta 1, plv Pvm Suunn. Markku Pennanen Pvm Tark. Proj.pääll. Heimo Hätinen Hyv. Tierekisteritunnus Mittakaava Piir.nro 1:1000 R3-1 -

90 LIITE 5.2 1:1000 Pvm - Markku Pennanen Heimo Hätinen Mittakaava Proj.pääll. Suunn. Pvm Suunn. Korkeusjärjestelmä Hyv. Tark. Rakennussuunnitelma Suunnitelmakartta 6, plv Tierekisteritunnus Pvm Muutos LUONNOS R3-6 Piir.nro N2000 Tark. Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK27 Vedenpinnat Valtatien 5 parantaminen välillä Pitkäjärvi-Asema (Mikkelin ohikulkutie) Piirustuksen sisältö Merkki Hankkeen nimi Mainostaulut

91 KAUPPAKIRJA Myyjä Ostaja Mikkelin kaupunki ( ), jäljempänä kaupunki Osoite: Raatihuoneenkatu Mikkeli FH Invest Oy ( ) perustettavan yhtiön/yhtiöiden lukuun, jäljempänä ostaja Osoite: Maaherrankatu Mikkeli KAUPAN KOHTEET Mikkelin kaupungin 4. kaupunginosan (Kaukola) korttelin 18 tontti 6 (kiinteistötunnus ) kiinteistörekisteripinta-alaltaan 1553 m 2. Tontti on vahvistetun asemakaavan muutoksen mukaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Mikkelin kaupungin 4. kaupunginosan (Kaukola) korttelin 18 tontista 3 (kiinteistötunnus ) määräosana 1/3, tontin kiinteistörekisteripinta-ala on 3854 m 2. Tontti on vahvistetun asemakaavan muutoksen mukaan asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH). Kaupan kohteet on merkitty oheiselle liitekartalle. KAUPUNGIN PÄÄTÖKSET Kaupunginhallitus Kaupungin valtuusto KAUPPAHINTA Kauppahinta neljäsataakuusikymmentäviisituhatta ( ) euroa on maksettu kaupantekotilaisuudessa. KAUPAN MUUT EHDOT Tämä kiinteistökaupan kaikki ehdot on esitetty tässä kauppakirjassa. 1. Omistus- ja hallintaoikeus Omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle heti. 2. Kiinnitykset ja panttioikeudet sekä rasitukset Tontteihin ei ole kaupungin toimesta vahvistettu kiinteistökiinnityksiä eikä niihin kohdistu muitakaan rasituksia. 3. Johtojen yms. sijoittaminen ja rasitteet Tontit myydään rasitteista vapaana. Ostaja sallii kuitenkin tarvittaessa kaupungin osoittamien yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. ja niiden kiinnikkeiden sijoittamisen kiinteistölle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Näistä toimenpiteistä ostajalle aiheutuva suoranainen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Kaupungilla on oikeus hakea ja saada perustetuksi vastaavat rasitteet.

92 4. Verot, maksut ja vastuu vahingosta Kaupunki vastaa tonteista suoritettavista veroista ja maksuista sekä niitä kohdanneista vahingoista siihen saakka, kunnes omistusoikeus siirtyy ostajalle. Ostaja vastaa sanotuista veroista ja maksuista sekä vahingoista omistusoikeuden siirtymisen jälkeen. Ostaja suorittaa kauppaan liittyvän varainsiirtoveron. 5. Kohteeseen tutustuminen Ostaja on tutustunut kaupan kohteisiin ja tarkastanut tontit, niiden alueen ja rajat sekä tutustunut niiden maasto-olosuhteisiin. Ostajalla ei ole huomauttamista näiden seikkojen suhteen. 6. Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut määräaloja koskeviin asiakirjoihin, jotka ovat: 1. Lainhuutotodistus 2. Rasitustodistus 3. Kiinteistörekisteriote 4. Asemakaava 7. Rakentamisvelvoite, vallintarajoitus ja sopimussakko Ostaja sitoutuu rakentamaan tontille noin 1860 k-m 2 :n suuruisen rakennuksen yhden (1) vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta siten, että rakennus on em. ajan puitteissa rakennusluvan mukaisesti rakenteilla. Ostaja sitoutuu olemaan myymättä tai muutoin luovuttamatta tonttia ennen edellisessä kappaleessa mainitun rakentamisvelvoitteen täyttymistä muulle kuin sellaiselle, jonka kaupunginhallitus hyväksyy. Mikäli ostaja ei ole täyttänyt tässä kohdassa määrättyä rakennusvelvollisuuttaan tai on luovuttanut tontin edellisen kohdan vastaisesti, ostaja on velvollinen suorittamaan kaupungille sopimussakkona, ellei kaupunginhallitus toisin päätä, kauppahinnan kaksinkertaisen määrän 8. Kadun kunnossa- ja puhtaanapito Ostaja on velvollinen huolehtimaan kadun kunnossa- ja puhtaanapidosta kuten laissa on säädetty. Milloin tontin kohdalla olevaa katua ei ole säädetyssä järjestyksessä luovutettu yleiseen käyttöön, mutta sitä kuitenkin käytetään yleiseen liikenteeseen, on ostaja velvollinen huolehtimaan kunnossa- ja puhtaanapidosta kuten yleiseen käyttöön luovutettujen katujen osalta on säädetty, jollei toisin ole sovittu. 9. Irtaimisto Tämän kiinteistökaupan yhteydessä ei ole myyty irtaimistoa. 10. Osto-optio Ostajalla on oikeus myöhemmin ostaa tontit ja sekä niitä vastaava osuus yhteiskäyttötontista tässä tarkemmin määritellyin ehdoin: Ostajan on ilmoitettava kaupungille mennessä, käyttääkö ostaja osto-optiotaan tonttiin sekä vastaavasti mennessä, käyttääkö ostaja osto-optiotaan tonttiin Kauppa tontista on tehtävä mennessä ja tontista mennessä. Mikäli ostaja ei käytä osto-optiotaan tonttiin , oikeus raukeaa myös tontin osalta. Tehtäessä kauppa tontista , on kyseisen tontin kauppakirjaan otettava maininta osto-optiosta tonttiin , mikä on voimassa saakka.

93 Käytettäessä osto-optiota tontteihin ja ovat kaikki kauppakirjan ehdot mukaan lukien kauppahinta, yhteneväiset tämän kauppakirjan, jolla myydään tontti , ehtojen kanssa. Osto-option tarkoittamien tonttien myynnistä tehdään erilliset luovutuskirjat. 11. Muut ehdot Ostaja vastaa rakentamiseen liittyvien maaperätutkimusten suorittamisesta ja maaperän edellyttämistä rakentamisen toteuttamiseen liittyvistä rakenteellisista ratkaisuista. Kaupunki ei ole suorittanut tontilla maaperän kantavuutta koskevia tutkimuksia. Ostaja sitoutuu liittämään tontille rakennettavat rakennukset kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Ostaja maksaa kiinteistönmuodostuskustannukset ja kaupanvahvistuskustannukset. Ostaja sitoutuu ottamaan kohdissa 3 ja 8 mainitut sopimusehdot kiinteistöä koskeviin vastaisiin luovutuskirjoihin. Tätä kauppakirjaa on tehty kolme samasanaista kappaletta, yksi kaupungille, toinen ostajalle ja kolmas julkiselle kaupanvahvistajalle. ALLEKIRJOITUKSET

94

95

96

97

98

99

100

101

102

103 PANKALAMMINKATU 6, MIKKELI ARVIOKIRJA 29 ELOKUUTA 2013 Newsec Valuation Oy Mannerheiminaukio 1 A PL Helsinki Puh: Fax: NEWSEC VALUATION OY

104 Sisällysluettelo 1 Toimeksianto Kohde Toimeksiantaja Arvion päivämäärä Yhteensopivuus arviointistandardien kanssa Arvion käyttötarkoitus Arvon määritelmä Arvioija Lähtötiedot Lähtöaineisto Katselmukset Ympäristöseikat Markkina-analyysi Asuntomarkkinat Suomessa Mikkelin asuntomarkkinat Kohteen kuvaus Kohteen yleistiedot Sijainti Kiinteistön omistus Tontti Kaavoitus ja rakennusoikeus Rajoitukset ja rasitteet Paras ja tuottavin käyttö Sijoittuminen markkinoilla Arviointimenetelmät Kauppa-arvomenetelmä Hintasuhde Autopaikoitus Tontin maantäyttö Johtopäätökset Yhteenveto Markkina-arvo Riippumattomuus Julkistaminen Liitteet: NEWSEC VALUATION OY

105 1 Toimeksianto 1.1 Kohde Allekirjoittanut yritys on saanut toimeksiannon määrittää Mikkelin Pankalassa sijaitsevan asuinkerrostalokorttelin nro. 18 asemakaavanmukaisten tonttien 4,5,6 sekä niitä palvelevan yhteiskäyttötontin 3 markkina-arvo. 1.2 Toimeksiantaja Arvion toimeksiantaja on Mikkelin kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa. 1.3 Arvion päivämäärä Arvion päivämäärä on ja arvoajankohta on elokuu Yhteensopivuus arviointistandardien kanssa Arvio on tehty noudattaen Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan sääntöjä, Hyvää kiinteistöarviointitapaa koskevia määräyksiä sekä Kansainvälisiä kiinteistöarviointistandardeja (IVS). Arvio täyttää laajuudeltaan, tarkkuudeltaan sekä tietojen tarkistusvelvollisuuden osalta AKAarvion vaatimukset. 1.5 Arvion käyttötarkoitus Kohteen arvonmääritys on tehty mahdollista kiinteistökauppaa varten. Arvio on tehty tilaajalle vain em. käyttötarkoitusta varten eikä tekijän vastuu koske kolmansia osapuolia tai muuta käyttöä. Arviota ei voida suoraan käyttää esim. yksittäisten kohteiden kauppaa varten eivätkä suppeat kohdetiedot miltään osin täytä myyjän tiedonantovelvollisuutta mahdollisessa kaupanteossa. 1.6 Arvon määritelmä Arviossa on määritetty kohteen markkina-arvo. Markkina-arvo määritellään arvioiduksi rahamääräksi, jolla omaisuus arvopäivänä vaihtaisi omistajaa liiketoimeen halukkaiden ja toisistaan riippumattomien myyjän ja ostajan välillä asianmukaisen markkinoinnin jälkeen osapuolten toimiessa asiantuntevasti, harkitusti ja ilman pakkoa (IVS). 1.7 Arvioija Arvonmäärityksen on suorittanut tämän tyyppisten kohteiden arvonmääritykseen pätevöitynyt Auktorisoitu Kiinteistöarvioija (AKA-yleisauktorisointi) DI Ville Inkeri. Lisäksi arviointityöhön ovat osallistuneet: Johtava asiantuntija AKA, DI, Juha Nummi Nuorempi analyytikko TkK, Ilpo Münster 2 Lähtötiedot 2.1 Lähtöaineisto Saatu tieto on oletettu oikeaksi, mikäli se tuntuu järkevältä, eikä tietoja ole tarkastettu muista lähteistä, eikä esimerkiksi pinta-aloja ole tarkastusmitattu. 1/15 NEWSEC VALUATION OY

106 /m2/kk Työ perustuu tilaajalta saatuihin tietoihin sekä Newsec:n arviointi-, välitys- ja managementtoiminnassa saatuihin markkinatietoihin. Arviossa on tehty useita oletuksia koskien omistusta, vuokrausta, kuntoa sekä ympäristöseikkoja, jotka on kuvattu tässä arviokirjassa. Jos informaatio tai oletus, johon arvio perustuu, on virheellinen, voi myös arvo osoittautua virheelliseksi. 2.2 Katselmukset Juha Nummi suoritti kohteessa katselmuksen Katselmuksessa käytiin läpi itse kohde sekä kohteen lähialueet. Katselmuksen tarkoituksena oli saada yleinen käsitys kohteen sekä lähiympäristön tilasta. 2.3 Ympäristöseikat Mahdollinen rakenteiden ja maaperän pilaantuminen, sekä puhdistuskustannusten vaikutus kohteen arvoon rajataan tämän arvion tarkastelun ulkopuolelle. Oletuksena on, että kohteeseen ei kohdistu yllättävää arvoon vaikuttavaa immissiota. 3 Markkina-analyysi 3.1 Asuntomarkkinat Suomessa Suomessa on noin 2,5 miljoonaa asuntoa, joista noin 40 prosenttia on omakotitaloja ja yli 44 prosenttia kerrostaloja. Kotitalouksien keskikoko on laskenut jatkuvasti, vuoden 2013 lopussa yhden hengen asuntokuntia oli noin 42 prosenttia ja kahden hengen asuntokuntia kolmannes koko asuntokannasta. Asuntojen kysyntä painottuu pienempiin asuntoyksiköihin, joista saattaa olla pulaa isommissa kaupungeissa. Vuokrien nousu on koko maan tasolla jatkanut tasaisena 2010 jälkeen. Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuoden 2014 toisena kvartaalina 3,3 prosenttia koko maassa verrattuna vuoden takaiseen. Nopeinta vuokrien nousu oli pääkaupunkiseudulla, jossa vapaa-rahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat lähes 3,9 prosenttia. Yli asukkaan kaupungeissa nousu oli 2,4 % ja asukkaan kaupungeissa nousua oli 3,2 %. Rahoitusmuoto: Vapaarahoitteinen Asuinhuoneistojen keskivuokrat koko maassa Yhteensä Yksiöt Kaksiot Kolmiot+ 8 6 Yllä olevassa kuvaajassa on esitetty tilastokeskuksen vuokrien neljännesvuositilastosta kerättyä kuukausivuokratietoja Suomesta. Lähde: Tilastokeskus 2/15 NEWSEC VALUATION OY

107 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa laskivat 1,6 prosenttia kesäkuusta heinäkuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 1,4 prosenttia ja muualla Suomessa 1,7 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat koko maassa 1,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat pysyivät ennallaan edellisvuodesta ja muualla Suomessa laskivat 2,6 prosenttia. Vuoden 2014 heinäkuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli euroa, pääkaupunkiseudulla euroa ja muualla Suomessa euroa. Suomen Pankin mukaan kotitaloudet nostivat kesäkuussa 2014 uusia asuntolainoja 1,4 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 1,92 % eli 0,08 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin toukokuussa. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli kesäkuun lopussa 89,0 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 1,8 %. 3.2 Mikkelin asuntomarkkinat Mikkelissä on myyty Etuovi.com hintaseurantapalvelun mukaan vuosina keskimäärin noin 100 uutta kerrostaloasuntoa vuodessa. Vuonna 2011 kauppojen määrä väheni selvästi jääden alle 70 myytyyn asuntoon. Vuonna 2012 määrä nousi ja asuntoja myytiin yli 120 kappaletta. Vuoden 2013 aikana myytiin noin 70 asuntoa. Vuonna 2014 uusia kerrostaloasuntoja on myyty vasta noin 30 kappaletta. Uusien asuntojen kauppa on keskittynyt Keskustan ja Graanin alueille, muilla alueilla on tehty yhteensä hieman yli 50 kauppaa viimeisen 5 vuoden aikana. Kuluvana vuonna kolmannes uusista asunnoista on myyty Ristiinassa Tuuvantiellä. Uusien kerrostaloasuntojen kaksioiden keskineliöhinnat ovat nousseet noin 10 % vuodesta 2010 Keskustan ja Graanin alueella. Keskustassa hinnat nousivat voimakkaasti vuonna 2010, jonka jälkeen hintakehitys tasaantui kunnes 2014 keskihinnat ovat nousseet selvästi. Graanilla hinnat ovat nousseet tasaisesti 1 4 % vuodessa. Mikkelin asuntomarkkinat ovat verrattain pienet, jolloin yksittäinen keskimääräistä arvokkaampi kohde vaikuttaa merkittävästi keskilukuihin. Tonttimarkkinoilla rakentamattomien asuinkerrostalotonttien kaupat ovat keskittyneet Graanin alueelle. Keskustassa uustuotanto perustuu pääasiassa täydennysrakentamiseen. Tällä hetkellä Mikkelissä on Jokakoti.fi palvelun mukaan 175 uutta kerrostaloasuntoa myynnissä, joista noin 50 sijoittuu Mikkelin keskustaan. Näistä valtaosa on myynnissä Porrassalmenkadulla, toria ympäröivissä kortteleissa. Ilmoitusten määrä vastaa viimevuosien markkinavolyymin perusteella noin kahden vuoden kauppojen määrää. 3/15 NEWSEC VALUATION OY

108 4 Kohteen kuvaus 4.1 Kohteen yleistiedot Kiinteistötunnus Muodostettavat tontit , , , Kaavan mukainen käyttötarkoitus AK- asuinkerrostalojen korttelialue, AH-asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue Kunta Mikkeli Osoite Pankalamminkatu 6 Kaupunginosa 4. (Pankala) 4.2 Sijainti Tontit sijoittuvat Mikkelin keskustan länsireunalle Pankalaan Savilahdenkadun varteen. Matkaa Mikkelin torille on noin kilometri. Savilahdenkatu on yksi pääväylistä Mikkelin keskustaan lännestä ja Jyväskylästä tultaessa. Savilahdenkadulta on myös kohtalaisen hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Tonttien länsipuolella kulkee Pankajoki ja Pankalampi sijaitsee parin sadan metrin päässä. Kohteen saavutettavuus on hyvä. 4/15 NEWSEC VALUATION OY

109 4.3 Kiinteistön omistus Muodostettavat tontit sijaitsevat kiinteistön alueella, joka on Mikkelin kaupungin omistama 4. kaupunginosan puistot käsittävä kiinteistö. Kiinteistöllä ei ole lainhuutoa. 4.4 Tontti AK korttelialueella on tällä hetkellä kaksi jääkiekkokaukaloa sekä pieni huoltorakennus. Nykyisten rakenteiden purkukustannuksilla ei ole vaikutusta tonttien markkina-arvoon sillä tontin topografia vaatii joka tapauksessa maantäyttöjä. Korttelialue sijaitsee painanteessa, joka laskee lännessä olevan joen suuntaan. Jokea lukuun ottamatta muissa ilmansuunnissa maanpinta on korkeammalla kuin arvioitavalla alueella. Muodostettava alue rajautuu lännessä joen varren puistoalueeseen, pohjoisessa katualueeseen, idässä rakennettuun naapurikortteliin sekä etelässä puistoalueeseen. Korttelialueen rajaus maastokartalla. 4.5 Kaavoitus ja rakennusoikeus Asemakaavassa korttelin 18 tontit 4,5 ja 6 on merkitty tunnuksella AK (Asuinkerrostalojen korttelialue). Lisäksi arvioitavaan kohteeseen samassa korttelissa tontti 3, joka on merkitty tunnuksella AH (Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue). 5/15 NEWSEC VALUATION OY

110 Pihan tason tulee olla vähintään +95, mikä tarkoittaa suurimmalla osalla tonttia noin 4,5 metrin korotusta nykyiseen tasoon. Arviomme mukaan tämä tarkoittaisi arvioitavan korttelin kohdalla noin m 3. Yli kolmen metrin maankorotuksessa haasteeksi tulee myös maan tiivistäminen, niin että pihakansi kestää tarvittavan liikenteen rasitukset. Asemakaavassa rakennettaville tonteille on kaavoitettu rakennusoikeutta k-m 2 /tontti. Piharakennuksissa, maantasokerroksessa ja ensimmäisessä asuinkerroksessa olevat asuntojen ulkopuoliset asumista palvelevat tilat kuten autotalli-, varasto-, huolto-, sauna-, askartelu-, kerho-, ja kokoontumistilat saa rakentaa asemakaavan merkityn kerrosalan lisäksi. Näiden tilojen kerrosala saa olla korkeintaan 15 % tontille merkitystä rakennusoikeudesta. Rakennusoikeuden saa hyödyntää kokonaisuudessaan, mikäli kaikki vaaditut autopaikat sijoitetaan maan/kannen alle. Rakennusoikeudesta saa hyödyntää vain 60 %, jos vaadituista autopaikoista osa tai kaikki sijoitetaan maan pinnalle pihapysäköintiin. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/75 k-m 2. Autopaikkojen sijoittuessa useamman kiinteistön yhteiseen pysäköintihalliin, saa autopaikkojen määrästä vähentää 10 % vaaditusta. Alla asemakaavakartta. Kaavamääräykset ovat arviokirjan liitteenä. Geologian laitoksen tuottaman maaperäkartan mukaan tontti sijaitsee kartoittamattomalla alueella. Pankajoen länsipuolella sekä Pankalan pohjoispuolella maaperä on kuitenkin hiekkamaata, kuten myös Mikkelin eteläosissa. Arvio perustuu oletukseen, ettei maaperä luo poikkeuksellisen vaikeita perustamisolosuhteita, jotka vaikuttaisivat markkina-arvoon. 6/15 NEWSEC VALUATION OY

111 4.6 Rajoitukset ja rasitteet Arviointi on suoritettu rasitteista vapaana. 4.7 Paras ja tuottavin käyttö Arvioitava kohde on uuden kaavasuunnitelman mukaisessa käytössä parhaassa ja tuottavimmassa käytössä, joka määritellään todennäköisimmäksi käytöksi, joka on fyysisesti mahdollista, tarkoituksenmukaisesti perusteltua, laillisesti luvallista, taloudellisesti toteuttamiskelpoista ja tuottaa korkeimman arvon arvioitavalle kiinteistölle. 4.8 Sijoittuminen markkinoilla Mikkelin keskustassa on viimeaikoina tullut harvakseltaan myyntiin rakentamattomia AKtontteja. Uusien asuntojen myynti on keskittynyt Graanin alueelle sekä muutamiin keskustan uudiskohteisiin. Viimeisimmät uusien kerrostalohuoneistojen kaupat indikoivat keskustan suosiota, sillä neliöhinnat ovat nousseet huomattavasti viimevuodesta. Mikkelissä on huomioitava, että asuntomarkkinoiden pienuudesta johtuen yksittäinen hyvällä sijainnilla oleva uudiskohde vaikuttaa merkittävästi keskihintoihin. Arvioitava alue sijoittuu keskustan reunalle hyvien liikenneyhteyksien varteen miellyttävän puistoalueen lähelle. Asemakaava tarjoaa mahdollisuuden suurempaan rakennusoikeuden määrään, mikäli paikoitus sijoitetaan kannen alle, mutta ei estä perinteistä pihapaikoitusta. Emme usko asemakaavan vaihtoehtoisuuden rajoittavan kysyntää. Yhteiskäyttöön tulevan AHtontin nähdään kuitenkin parantavan kohteen myytävyyttä. Alue itsessään on urheilukäytössä ollutta aluetta, joka on valmiiksi tasoitettu sekä raivattu hiekkakenttä. Haasteena näemme asemakaavamääräysten mukaiset korkeusasemat. Pihatason nostaminen lähes viisi metriä nykyistä tasoa ylemmäs on kallista ja maamassojen tiiveyden varmistaminen aikaa vievää. Mikäli paikoitus toteutetaan kokonaan autohallina, nousee rakennusoikeuden määrä huomattavasti. Samalla pysäköintihalli vähentää osaltaan maan täyttöön tarvittavan maan määrää, mutta ei poista sitä kokonaan. Maantäyttö ja pysäköintihallin toteutus vaatii koko korttelialueen rakentamisen käynnistämistä samanaikaisesti. Suuremmalla rakennusoikeuden määrällä tämä mahdollistaisi noin 175 asunnon korttelialueen, olettaen asunnon keskikoon olevan 53 m 2. Viimeisten viiden vuoden perusteella 175 asuntoa vastaa koko Mikkelin kahden vuoden uudistuotannon kysyntää. Näin suuri määrä asuntoja samaan kortteliin keskustan reunalla aiheuttaa merkittävän myyntiriskin. 7/15 NEWSEC VALUATION OY

112 Mikkelin keskustaan löytynee kiinnostuneita rakennusliikkeitä, jotka kohteen haluavat toteuttaa. Maatäytön kustannukset ja aikatauluriski vaikuttavat kauppahintaan sekä sopimusmenettelyyn. Mikäli kaupunki on valmis neuvottelemaan kaupan ehdoista ja mahdollisen täyttömaan toimituksesta, uskomme kohteelle löytyvän ostajia. 5 Arviointimenetelmät Arviointimenetelmänä on käytetty kauppa-arvomenetelmää. Arviossa ei ole huomioitu muita kiinteistön hankintakustannuksia eikä veroseurauksia. Kohteen markkina-arvon määritys perustuu todellisten, tapahtuneiden vertailukauppojen analysointiin hyväksikäyttäen markkinoilla toimivien sijoittajien mielipiteiden ja päätöksentekometodien tuntemista sekä Newsec:n arviointi-, välitys- ja managementtoiminnassa saatuihin markkinatietoihin. 5.1 Kauppa-arvomenetelmä Vuosien aikana Mikkelin keskustan alueella ei ole myyty rakentamattomia AKtontteja. Vuonna 2006 arvioitavan kohteen välittömästä läheisyydestä Savonlinja myi rakentamaton AK-tontin hintaan Tontilla oli rakennusoikeutta vain 695 k-m 2, joten rakennusoikeuden hinta kaupassa oli noin 430 /k-m 2. Keskustan lähialueilla on myyty vuosien aikana kolme vertailukelpoista asuinrakennuspaikkaa, joissa kauppaan ei kuulunut rakennuksia tai rakennukset olivat arvottomia. Alla on esitetty kauppojen tarkemmat tiedot ja niiden sijoittuminen Mikkelissä. Avain Luovutuspäivä Ala (m 2 ) /m 2 /kem 2 Rak. Oik. e -luku , , ,58 Käyttötarkoitus kaavassa Asuinkerrostalojen korttelialue Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Vertailukaupat on haettu Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä. Hintoja on korjattu 2 %:n vuotuisella inflaatiokorjauksella. Havainnoista numero 2 sijainti on parempi ja numero 4 heikompi kuin arvioitavan kohteen. Kauppa numero kolme vastaa keskustaetäisyydeltään parhaiten arvioitavaa kohdetta. Maastokartan perusteella myyty tontti on topografialtaan tasainen. Tontti on myyty kesäkuussa 2013 ja nyt siihen on rakenteilla 40 asunnon As Oy Anninpuisto. Asunnoista 21 kappaletta on jo myyty. 8/15 NEWSEC VALUATION OY

113 Vertailukauppoihin perustuen arviomme asuinkerrostalotonttien kerrosneliöhinnan olevan Pankalan alueella noin 320 /k-m 2 ilman maantäyttökuluja. 5.2 Hintasuhde Asuinkerrostalotontin hintaa voi arvioida myös uusien kerrostaloasuntojen hinnan kautta. Hintasuhdemenetelmässä verrataan toteutuneiden tonttikauppojen yksikköhintaa samasta kohteesta myöhemmin myytyjen asuntojen neliöhintaan. Uusien kerrostaloasuntojen kauppoja analysoitiin vuodesta 2009 eteenpäin. Suurin osa asunnoista on myyty Graanin tai Keskustan alueella. Keskustasta löytyi kaksi kohdetta, Hallituskatu 1 ja Nuijamiestenkatu 3-5, joissa on tontin ja asuntojen myyntihinnan tiedossa. Otavankatu 13/Saattotie 2:sta tiedossa ovat vain pyyntihinnat joilla asuntoa pyritään myymään. Hallituskadun tontti myytiin ilman rakennuksia yksikköhinnalla 318 /k-m 2. Hallituskatu 1:stä myytyjen asuntojen keskimääräinen neliöhinta on ollut /m 2. Hintasuhde on näin ollen noin 9,4 %. Nuijamiestenkatu 3-5 tontilla oli vain arvottomia rakennuksia. Tontti myytiin yksikköhinnalla 350 /k-m 2. Nuijamiestenkatu 3-5 myytyjen asuntojen keskimääräinen neliöhinta on ollut /m 2. Hintasuhde on näin ollen noin 9,2 %. Saattotie 2 tontilla oli vain arvottomia rakennuksia. Tontti myytiin yksikköhinnalla 258 /k-m 2. Myynnissä olevien asuntojen keskimääräinen pyyntihinta on /m 2. Hintasuhde pyyntihinnoilla olisi 7,4 %. Mikäli myyntihinnat olisivat 10 % pyyntiä alhaisemmat, hintasuhde olisi 8,2 %. Saattotien kohdalla tulee huomioida, että tontti on vanha huoltoasema eikä mahdollisesta maan pilaantumisesta ja puhdistuskuluista ole tietoa. Toteutuneiden asuntokauppojen perusteella arvioimme valmiiden asuntojen keskihinnan asettuvan 1 2 vuoden päästä /m 2 tasolle. Alla on laskelma perustuen havaittuihin hintasuhteisiin, paljonko rakennusoikeuden arvo olisi ilman maantäyttökustannuksia. Asuntojen keskim. hinta 2016 /m Hintasuhde 9 % 9,50 % Rakennusoikeuden arvo 2014 /k-m Autopaikoitus Arvioitavassa kohteessa on kolme vaihtoehtoa autopaikkojen toteutukseen, jotka vaikuttavat kohteen markkina-arvoon. 1. Pysäköinti toteutetaan pihapysäköintinä, jolloin rakennusoikeudesta saa hyödyntää vain 60 %,. 2. Pysäköinti toteutetaan maanalaisena ratkaisuna, jossa useamman kiinteistön pysäköinti sijoittuu yhteiseen pysäköintihalliin, jolloin autopaikkojen määrästä saa vähentää 10 % vaaditusta määrästä. 3. Pysäköinti toteutetaan maanalaisena ratkaisuna, jossa yksittäiset kiinteistöt toteuttavat omat autopaikkamääräysten mukaiset autopaikat itsenäisiin pysäköintihalleihin. Kolmatta vaihtoehtoa pidetään erittäin epätodennäköisenä rakennuskustannusten takia, minkä vuoksi kyseisen vaihtoehdon markkina-arvoa ei ole määritetty. Maanalaisen autopaikoituksen katsotaan toteutettavan todennäköisimmin yhtenä kokonaisuutena, jolloin pysäköintihalli rakennettaisiin kaikkien kolmen tonttien yhteiskäyttöön. 9/15 NEWSEC VALUATION OY

114 Mikäli pysäköintihalli toteutettaisiin yhteisenä pysäköintihallina, tarkoittaisi se sitä että autopaikkoja pitäisi rakentaa 112 yhteensä eli noin 37,3 autopaikkaa per tontti. Arviomme mukaan autohallipaikan rakennuskustannus on noin /paikka, kun taas pihapysäköinnin kustannus on arviomme mukaan noin /paikka. Perustuen etuovi.com hintaseurantapalvelun vertailuaineistoon Mikkelin myydyistä autopaikoista autohallipaikan myyntihinta kyseisellä alueella on arviomme mukaan noin /paikka. Siten pysäköintihallin kustannus suhteessa tavalliseen pihapysäköintiratkaisuun on /autopaikka korkeampi. Tämä tekee koko korttelin lisäkustannukseksi noin Kerrosneliöhintaa tämä alentaa siten noin 130 /k-m 2 verrattuna tavalliseen pihapysäköintiratkaisuun. 5.4 Tontin maantäyttö Koska asemakaavan mukaan tontin maanpintaa on korotettava lähes koko korttelin alueella noin 4,5 metriä nykyistä tasoa korkeammalle, arvioidaan sillä olevan huomattava vaikutus arvioituun tontin kerrosneliöhintaan. Arviomme mukaan täyttömaata tarvittaisiin korotukseen m 3, josta 75 % on täyttömaata ja 25 % pintamaata. Arviomme mukaan täyttömaan kustannus on noin 5 /m 3 sisältäen kuljetuskustannukset. Puolestaan pintamaan kustannukseksi olemme arvioineet noin 5-10 /m 3 riippuen soratyypistä, sisältäen kuljetuskustannukset. Pohjautuen arvioituihin kuutiomäärään ja maantäytön kustannustasoon, arvioimme koko korttelin maantäytön kustannusten suurusluokaksi noin Mikäli autopaikoitus toteutetaan pysäköintihallina, säästetään maantäyttökustannuksissa arviolta , sillä maata ei tarvitse täyttää pysäköintihallin osalta. Näin maantäytön kustannusten suurusluokaksi tulisi noin pysäköintihalli vaihtoehdossa. 6 Johtopäätökset Arvio perustuu oletukseen, että tontit ovat samanarvoisia ja maantäytöstä sekä pysäköintihallin rakentamisesta aiheutuvat kustannukset kohdistuvat tasan kolmelle AK-tontille. Korttelialueen arvo pihapysäköinnillä. Pihapysäköintiratkaisulla yhden tontin rakennusoikeus on k-m 2. Näin ollen koko korttelin rakennusoikeus on k-m 2. Ilman maantäyttökustannuksia arvioimme korttelin arvoksi 1,8 miljoonaa euroa. Arvioitujen maantäyttökustannusten jälkeen korttelin arvoksi jää 1,5 miljoonaa euroa ja yhden tontin arvoksi , 274 /k-m 2. Korttelialueen arvo yhteisellä pysäköintihallilla. Pihapysäköintiratkaisulla yhden tontin rakennusoikeus on k-m 2. Näin ollen koko korttelin rakennusoikeus on k-m 2. Huomioiden kalliimman pysäköintiratkaisun kustannukset arvioimme korttelin arvoksi 1,7 miljoonaa euroa. Arvioitujen maantäyttökustannusten jälkeen korttelin arvoksi jää 1,5 miljoonaa euroa ja yhden tontin arvoksi , 165 /k-m 2. 10/15 NEWSEC VALUATION OY

115 7 Yhteenveto 7.1 Markkina-arvo Perustuen saamiimme lähtötietoihin sekä niiden pohjalta tekemäämme analyysiin toteamme, että kohteessa, Graanintie 29, markkina-arvo arvoajankohdassa elokuu 2014 on: AK-tonteille 4,5, (viisisataa kymmenentuhatta euroa). AH-tontti 3 sisältyy AK-korttelialueen arvoon. Arvion tarkkuus on +/- 10%. 7.2 Riippumattomuus Palkkiot, mukaan lukien tämä toimeksianto, jotka toimeksiantaja on maksanut Newsec Oy:lle (tai muille saman konsernin yrityksille Suomessa), muodostavat alle 5% Newsec Finlandin koko liikevaihdosta. 7.3 Julkistaminen Arviota ei saa osittain tai kokonaan käyttää eikä niihin saa viitata tai niiden tietoja julkistaa ellei arvioija ole etukäteen kirjallisesti antanut siihen suostumuksensa. Arvion tiedot saa kuitenkin julkistaa arvion käyttötarkoituksen mukaisessa yhteydessä, jolloin on myös julkistettava arvion laatijan eli Newsec Valuation Oy:n nimi. Helsinki Newsec Valuation Oy Ville Inkeri Auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA), yleisauktorisoitu ville.inkeri@newsec.fi Juha Nummi Auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA), yleisauktorisoitu juha.nummi@newsec.fi Ilpo Münster ilpo.munster@newsec.fi Liitteet: Asemakaavaote Asemakaavamääräykset 11/15 NEWSEC VALUATION OY

116 12/15 NEWSEC VALUATION OY

117 13/15 NEWSEC VALUATION OY

118 14/15 NEWSEC VALUATION OY