Vaasan kaupunginteatterin tiedotuslehti 1/2006

Transkriptio

1 Vaasan kaupunginteatterin tiedotuslehti 1/2006

2 Antti Tuurin kiehtova uutuusnäytelmä! Vaasan kaupunginteatterin tiedotuslehti 1/ vuosikerta Julkaisija Vaasan kaupunginteatteri Päätoimittaja Markus Packalén Toimitussihteeri Kirsi Sand Painosmäärä kpl Jakelu Vaasan kaupungin ja lähiympäristön kotitaloudet Taitto Mainostoimisto Vinssi Oy Painopaikka UPC Print, Vaasa Kannen kuva näytelmästä Käärmeenpään polkija. Sakari Tuominen, Elina Luukkonen, Miina Maasola ja Karoliina Kudjoi. Kuvat Jyrki Tervo. Vaasan kaupunginteatterin ikioma teatterikummitus Rembertus Reinhold, ent. väärinymmärretty huippuohjaaja. Hahmon vangitsi paperille lavastaja Liisa Ikonen. SISÄLLYSLUETTELO Käärmeenpään polkija Pääkirjoitus Tukkijoella-musikaali Korvia kuumottaa Lulu Piina Huojuva talo Sindin prinssi Rikhard III Vierailut, tapahtumat Herätkää! Vartiotorni kaatuu! Hinnasto ja teatterin yhteystiedot Kevään 2006 näytäntökalenteri Kevättalven uutuusnäytelmä on kiehtova ja värikäs tarina Pohjanmaalta luvun lopulta. Antti Tuurin näytelmä KÄÄRMEENPÄÄN POLKIJA kertoo Jaakko Wallenbergista, lasimestarista ja hengellisestä julistajasta, joka seurasi sisäistä näkyään ja kutsumustaan ympäristön painostuksesta huolimatta. Vakaumuksella on kallis hinta: henkilökohtainen vapaus, lopulta koko elämä. Wallenbergin tarinan on ohjannut vierailijana Petteri Sallinen ja lavastanut ja puvustanut vierailijana Pekka Ojamaa. Koreografina vierailee Mia Wiik. Näytelmän intensiivisen musiikin on tehnyt Patrick Lax. Jaakko Wallenberg on persoonallinen kansanmies, maallikkosaarnaaja ja lasinpuhaltaja, joka oman henkilökohtaisen uskonsa voimalla vaikuttaa voimakkaasti ympäröivään yhteisöönsä. Wallenberg puhuu vilpittömyydestä, lähimmäisenrakkaudesta ja uskon kilvoituksesta: taivaan tietä noustaan trappu kerrallaan. Seuroissa vakiintuu tavaksi marssia virren tahdissa rytmikkäästi jalalla polkien. Wallenberg saa satapäin innokkaita kannattajia Pohjanmaalla, mutta pian kylän pahat kielet ja ennen pitkää myös kirkko reagoivat voimakkaasti. Omaperäistä julistajaa ryhdytään rajusti painostamaan, ja lopulta tinkimätön Wallenberg joutuu käräjille Myös Wallenbergin perhe-elämässä on koettelemuksia: vastaperustettu lasitehdas palaa ja se vaarantaa perheen toimeentulon. Avioliittoa Maria Yrjöntyttären kanssa ravistelee Wallen- bergin suhde nuorempaan naiseen. Antti Tuurin Käärmeenpään polkija on epätavallinen ja kiehtova näytelmä yhteenkuuluvuudesta, rakkaudesta, uskosta, himosta, kateudesta ja uskollisuudesta. Siinä on jännityskertomuksen ja romanttisen sankaritarinan aineksia mutta myös ajatuksia herättävää pohdintaa yksilön voimasta ja ihmisen oikeudesta olla yksilöllinen. Näytelmän pääroolia Jaakko Wallenbergia esittää Sakari Tuominen. Muissa rooleissa nähdään Elina Luukkonen, Miina Maasola, Karoliina Kudjoi, Lasse Hjelt, Juha Lagström, Hannes Lukinmaa, Antti Mikkola, Allu Tuppurainen, Risto Saarela,Olavi Saaristo ja Sari Lehtinen. Sakari Tuominen pääroolissa Näyttelijä Sakari Tuominen on paneutunut sydämen lämmöllä ja innostuneesti 2 VALOKIILA 1/2006

3 Antti Tuuri: KÄÄRMEENPÄÄN POLKIJA Ohjaus Petteri Sallinen (vier.) Lavastus ja puvut Pekka Ojamaa (vier.) Koreografia Mia Wiik Musiikki Patrick Lax Kantaesitys Suuri näyttämö Romeo Kuva Jyrki Tervo. Sakari Tuominen, Miina Maasola. Kuva Jyrki Tervo. Elina Luukkonen, Sakari Tuominen. Kuva Jyrki Tervo. - Wallenbergin julistus perustui iloon ja rakkauteen, ei synnintuntoon. Hän vetosi tavalliseen kansaan ja sai hämmästyttävän määrän kannattajia. Oma merkityksensä oli varmasti seurojen rituaaleilla: virret, marssi ja käärmeenpään polkeminen luovat näytelmässä jännittävän, lähes maagisen tunnelman. Ei ihme, että juoruja levisi. Ja lisää vettä tuli myllyyn, kun taivaallisen rakkauden sanomaa julistava Wallenberg, joka on ison perheen isä, solmii suhteen nuo- reen naiseen, seurakuntansa jäseneen. Papisto havahtui toimimaan pelätessään, että kansa ei maksa kirkolle kymmenyksiään, kun hyppäsi Wallenbergin seuroissa... - Wallenbergissa on sekä lempeyttä että hurjaa voimaa ja ihailtavaa rohkeutta. Ei voi kuin ihmetellä, mistä se rohkeus tulee että on voimaa seistä sanojensa takana ankarimman tuomionkin uhalla. Teksti Kirsi Sand Jaakko Wallenbergin rooliin. -Wallenberg on tavallinen suomalainen mies, joka on uskossaan vahva ja vilpitön kilvoittelija. Wallenbergin kohtalossa on marttyyriutta, mutta en ole tekemässä mitään Kristus-hahmoa, vaan inhimillisen kansanmiehen, joka on lihaa ja verta. Wallenberg pyrkii hyvään, mutta hän ei ole pyhimys: hänen elämässään on vastoinkäymisiä, kiusauksia ja säröjäkin, Sakari Tuominen kuvailee. - Wallenberg on siviiliammatiltaan yrittäjä, lasimestari ja lasitehtaan perustaja. Kun tehtaan lasihytti sitten palaa, se on kova paikka, tehtaasta kun on perheen elanto kiinni ja siitä on velkaakin ympäri pitäjää. On ollut mielikuvitusta innoittavaa siirtää näyttämölle Antti Tuurin tarina Jaakko Wallenbergistä. Upean näyttelijäkaartin, mukaansatempaavien rytmien ja näyttävän koreografian lisäksi katsoja pääsee nauttimaan paitsi pukuloistosta, myös esityksen tunnelmia täydentävästä valaistuksesta. KÄÄRMEENPÄÄ on siis enemmän kuin näytelmä. Vakaumuksellisen, herkän ja rakastavan Jaakko Wallenbergin tarina antaa katsojalleen tunne-elämysten kautta myös paljon ajateltavaa. Onko maailma juurikaan muuttunut parissa sadassa vuodessa? Miksi vahvat ja omaa tietään kulkevat persoonat usein pelottavat valtavirrassa kelluvia? Eikö jokaisella pitäisi saada olla oikeus omaan ja henkilökohtaiseen vakaumukseen ja elämäänsä? KÄÄRMEENPÄÄ ei moralisoi, päinvastoin se ehkä katsojan kokemuksen kautta herättää kysymyksiä, jotka kenties tekisivät tulevaisuudestamme suvaitsevaisemman. Tervetuloa kokemaan, nauttimaan. Petteri Sallinen VALOKIILA 1/2006

4 Vaasassa Rakkautta ja energiaa Teatterimme ohjelmiston monipuolisuus pääsee täyteen kukoistukseensa kevään ensi-iltojen myötä. Syyskaudella Tukkijoellamusikaali ja Korvia kuumottaa -farssi ovat olleet yleisölle rakkaita ja raikkaita teatterielämyksiä, joille pienen näyttämön ensiillat - selkäpiitä värisyttävä Piina ja yllätyksellisesti vaasalaistakin todellisuutta peilaava Rikhard III ovat luoneet kiehtovan vastavoiman. Antti Tuuri on pohjalaiskirjailija, joka ei esittelyä kaipaa. Hänen uusin näytelmänsä Käärmeenpään polkija saa kantaesityksensä Vaasan kaupunginteatterin Romeonäyttämöllä helmikuussa Luvassa on tiivistunnelmainen kuvaus pohjalaisen uskonliikkeen vaiheista. Frank Wedekindin näytelmä Lulu on hurja kuvaus elämän raadollisuudesta. Elämmekö rakkauden yhteiskunnassa vai tirkistelijän tutkaimen polttopisteessä? Elämmekö todellisuudessa vai onko koko elinympäristömme muuttunut kieroutuneeksi tositeeveeksi? Näytelmä kulkee myös nimellä Pandoran lipas, se on kreikkalainen taru lippaasta, jonka avatessaan ihminen saa päälleen kaikki maailman vitsaukset. Halu nähdä kaikki ja kokea kaikki nyt ja heti voi olla myös kohtalokas kiusaus. Hei tukkipoika ei surua tunne, se koskia laskee ja laulaa... -MUSIKAALI VALLOITTAA Teuvo Pakkala: TUKKIJOELLA Sovitus ja ohjaus Markus Packalén Musiikki Oskar Merikanto Musiikin sovitus ja johto Martti Tiainen Musiikinjohto Martti Tiainen Lavastus ja puvut Katariina Kirjavainen (vier.) Valosuunnittelu Maaret Salminen (vier.) Koreografi Mia Malviniemi (vier.) 11-henkinen orkesteri Yhteistyössä mukana tanssiryhmä Murros ja Vaasan Oopperan kuoro Suuri näyttämö Romeo Maria Jotunin Huojuva talo on terävästi nähty kuvaus erään avioliiton vaiheista. Julia-näyttämö puolustaa olemassaoloaan tiivistunnelmaisella teatteriesityksellä. Voi olla, että teatterin rahat ovat välillä vähissä, mutta ideat eivät lopu. Rakkautta ja energiaa Vaasan kaupunginteatterin näyttämöillä. Tervetuloa kokemaan elämyksiä! Markus Packalén teatterinjohtaja Karoliina Kudjoi, Juha Lagström. Kuva Jyrki Tervo. Iloinen ja vauhdikas musikaali TUKKI- JOELLA on näytäntökauden suosikki ja on kerännyt jo yli katsojaa. Teuvo Pakkalan kirjoittaman näytelmän musiikin on säveltänyt Oskar Merikanto. Markus Packalénin ja Martti Tiaisen sovittamassa uudessa musikaaliversiossa Merikannon musiikin osuutta on lisätty säveltäjän yksinlaulutuotannosta ja orkesterisävellyksistä. Sören Lillkung, Riikka Sirén. Kuva Jyrki Tervo. Musikaalin tapahtumat sijoittuvat pieneen kylään jossain Suomen latvajokien takamailla. Kylä herää kevääseen, jäiden lähtöön ja tukkilaisten tuloon. Tukkilaiset saapuvat Pietolan taloon, jonka äksy isäntä ei tukkilaisia siedä. Taloa emännöivät Katri-tytär ja orvoksi jäänyt mökintyttö Anni. Tukkilaisten päällysmies Turkka iskee silmänsä kauniiseen ja ylpeään talontyttäreen, hilpeä tukkilainen Huotari taas ihastuu Anniin. Myös kaupustelija Maija ja monet uitot kokenut Tolari löytävät yhteisen sävelen. Jännitystä tarinaan tuo juonikas Rättäri. Musikaalin pääosissa nähdään vierailijat Riikka Sirén (Katri) ja Sören Lillkung (Turkka). Muissa keskeisissä rooleissa esiintyvät mm. Karoliina Kudjoi (Anni) ja Juha Lagström (Huotari), Ilkka Aro (Pietola), Allu Tuppurainen (Rättäri), Kirsi Asikainen ( Maija Rivakka), Hannes Lukinmaa (Tolari) sekä Risto Saarela (Pölhö-Kustaa). 4 VALOKIILA 1/2006

5 JOTAIN ON TEKEILLÄ! Georges Feydeau: KORVIA KUUMOTTAA Ohjaus Markus Packalén Lavastus ja puvut Liisa Ikonen Suuri näyttämö Romeo Ilkka Aro, Karoliina Kudjoi. Kuva Jyrki Tervo. Suosittu ranskalainen näytelmäkirjailija Georges Feydeau ( ) on sanonut: Jos kahta ihmistä ei saa missään tapauksessa päästää kohtaamaan toisiaan, on kirjailijan velvollisuus saattaa heidät yhteen. Sen Feydeau toteuttikin riehakkaissa farsseissaan, jotka ovat naurattaneet yleisöä ympäri maailmaa. Talven makupalana nähdään yksi hänen farssiensa helmi KORVIA KUUMOTTAA. Mitä tehdä, kun aviomiehen lempi laimenee? Onko hänellä toinen nainen? Rouva Chandebise aikoo ottaa asiasta selvän: hän kirjoittaa miehelleen nimettömän rakkauskirjeen ja asettaa syötiksi tapaamisen Pikku Pariisi -nimiseen paheelliseen hotelliin. Aviomies ja näytelmän epäonninen sankari Victor Chandebise on kirjeestä imarreltu, kenelläpä olisi jotakin pientä seikkailua vastaan Kohtalokas kirje johtaa ratkiriemukkaaseen väärinkäsitysten ja takaa-ajojen myllerrykseen, jossa ovet kolisevat, pyssyt paukkuvat ja sänky saa kyytiä. Hilpeää menoa vauhdittavat tuliset lemmenvalat, hurja mustasukkaisuus, surkuhupaisat väärinkäsitykset ja ällistyttävän kaksoisolennon ilmaantuminen Hauskuuden lisäksi Feydeau ironisoi näytelmässään osuvasti ihmisten kaksinaismoraalia: ylevän ja kunniallisen ulkokuoren alla saattaa piillä salaisia intohimoja Farssin rooleissa temmeltävät Ilkka Aro, Allu Tuppurainen, Kirsi Asikainen, Karoliina Kudjoi, Juha Lagström, Sakari Tuominen, Lis Laviola, Miina Maasola, Aki Raiskio (vier.), Hannes Lukinmaa, Lasse Hjelt, Olavi Saaristo ja Tommi Laitamäki. Ilkka Aro. Kuva Jyrki Tervo. VALOKIILA 1/2006 5

6 Kevään teatteritapaus! Viettelevä, viaton ja järisyttävä Frank Wedekind: LULU Suomennos, sovitus ja ohjaus Cilla Back (vier.) Lavastus Liisa Ikonen Puvut Liisa Ikonen, Cilla Back Rooleissa Miina Maasola (Lulu), Allu Tuppurainen, Ilkka Aro, Sakari Tuominen, Juha Lagström, Risto Saarela ja Kirsi Asikainen Ensi-ilta Suuri näyttämö Romeo Kevään teatteritapaus on Cilla Backin vierailuohjaus, saksalaisen näytelmäkirjailijan Frank Wedekindin vimmainen klassikko LULU. Näytelmän lavastaa Liisa Ikonen, joka suunnittelee puvut yhdessä ohjaajan kanssa. Ensi-ilta on 8. huhtikuuta Wedekindin Lulu-näytelmät järisyttivät wieniläisyleisöä ensimmäisen kerran vuonna Ensi-ilta aiheutti skandaalin mutta loi myös pohjan modernille teatterille. Näytelmässä isä myy tyttärensä Lulun, arvokkaimman kauppatavaransa, korkeimman hinnan tarjoavalle. Näin alkaa Lulun maailmanvalloitus miesten maailmassa, rikkaitten vaikutusvaltaisten herrojen himon ja jumaloinnin kohteena. on myös ensimmäinen nimiroolini. - Näytelmä on hyvin monitasoinen. Se on hurja sekoitus psykologista draamaa, rakkaustarinaa ja jännitysnäytelmää. Lulun hahmo on kiehtova. Näytelmän alussa hän on viaton, kaunis tyttö, jossa on tiedostamatonta seksuaalista vetovoimaa. Miehet palvovat häntä. Vähitellen Lulu tiedostaa valtansa miehiin. Hyväksikäytetty tyttö oppii pian itse hyötymään viehätysvoimastaan. Hän valikoi ja viettelee, lumoaa ja tuhoaa miehet ympäriltään ja lopulta myös itsensä. - Vaistoan Lulussa suurta rakkauden nälkää, sanoo Miina. - Ikuinen isin tyttö etsii hyväksyntää ja rakkautta ja on valmis mihin tahansa sen vuoksi. Hän polttaa intohimoiset miessuhteensa loppuun ja etsii uutta, ikään kuin olisi vaikea tyytyä vain yhteen onneen. Teksti Kirsi Sand. Kuvat Virpi Laakso. Maineikkaisiin nykyohjaajiimme lukeutuva Cilla Back valmistui teatteriohjaajaksi v Milanossa, Italiassa. Hän on työskennellyt kotimaansa Suomen lisäksi Italiassa, Ranskassa ja Saksassa. Cilla Back tunnetaan intohimoisena ja tinkimättömän omaleimaisena taiteilijana, jonka ohjauksissa on pelkistystä, tyylittelyä, symboliikkaa ja hurjaa särmää. Miina Maasolan sulokas Lulu Näyttelijä Miina Maasola on näytelmän Lulu. Hoikassa, viehkeässä, suurisilmäisessä nuoressa naisessa on paljon sitä samaa tiedotonta sulokkuutta, jolla voi kuvitella Lulun lumonneen miehet ympärillään. - Aluksi hiukan säikähdin, kun kuulin saavani Lulun roolin, Miina tunnustaa. - Rooli tuntui niin suurelta. Mutta samalla se kiehtoi. Tämä 6 VALOKIILA 1/2006

7 hiuksia nostattava Love Story Kihelmöivä jännitysnäytelmä PIINA on ollut yksi kauden suosikeista. Amerikkalaisen Stephen Kingin samannimiseen romaaniin pohjautuva trilleri tuo näyttämölle kuuluisan kirjailijan Paul Sheldonin (Sakari Tuominen) ja hänen omituisen ykkösfaninsa Annien (Marja Myllylä). Antti Mikkolan ohjaama näytelmä on hurja selviytymistarina, hiuksia nostattava Love Story, joka pitää pihdeissään. Kirjailija on joutunut auto-onnettomuuteen. Entinen sairaanhoitaja Annie Wilkes on tuonut pahoin loukkaantuneen kirjailijan hoidettavaksi kotiinsa, lumimyrskyn eristämälle maatilalle. Piinaava, epätasainen henkien taistelu alkaa, kun idoliinsa sairaalloisesti kiintynyt Annie ei aiokaan päästää Paulia ulkomaailmaan. Annie vaatii Paulia kirjoittamaan hänelle ikioman romaanin, jatko-osan menestyneelle Misery-romaanisarjalle. Kirjailijalla ei näytä olevan valinnan varaa, kirjoita tai kuole! Näytelmän sisältämien voimakkaiden kohtausten vuoksi näytelmää ei suositella lapsille. Stephen King: PIINA Dramatisointi Simon Moore Ohjaus ja visualisointi Antti Mikkola Suomennos Lauri Kultti ja Sami Parkkinen Pieni näyttämö Julia Marja Myllylä. Kuva Timo Teräväinen. Jotunin raju avioliittokuvaus Lea Markku istuu yksin tyhjässä kodissaan. Aviomies, Eero, on juuri syöksynyt ulos asunnosta. Eeron kädessä on välähtänyt kiiltävä, metallinen esine. Miten tähän on tultu? Miten kaikki sai alkunsa? Lean hauraan, nöyryytetyn ja irrallisia palasia kokoavan tajunnan kautta näemme välähdyksinä hänen elämäänsä, avioliittoaan ja taisteluitaan. Mistä johtuvat nämä vihan ja nöyryytyksen vuodet? Kuka on syypää? Onko syyllisiä edes olemassa? Yksi jää. Usko rakkauteen, joka kantaa kaiken yli. Maria Jotuni: HUOJUVA TALO Dramatisointi ja ohjaus Juha Luukkonen Ensi-ilta Pieni näyttämö Julia Elina Luukkonen, Antti Mikkola. Sylissä Henna Väkelä. Kuva Jyrki Tervo. Usko pois, rappeutuu se avioliitto, jos se semmoiselle kuin tuolle, mille sinä sanoit, perustetaan. Se on ainoa oikea perusta. HUOJUVA TALO on traaginen avioliittokuvaus, paljas, riisuttu ja konstailematon uusi versio Maria Jotunin klassikkoromaanista. Näytelmän on dramatisoinut ja ohjaa Juha Luukkonen. Ensi-ilta on Julia-näyttämöllä. Rooleissa esiintyvät Lasse Hjelt, Karoliina Kudjoi, Lis Laviola, Hannes Lukinmaa, Elina Luukkonen (Lea), Antti Mikkola (Eero) ja Marja Myllylä. VALOKIILA 1/2006 7

8 vie itämaille Käsikirjoitus Lasse Hjelt Tuhannen ja yhden yön satujen pohjalta Ohjaus Lasse Hjelt Musiikki Martti Tiainen Tanssit Satu Rönnlöf Kantaesitys Pieni näyttämö Julia, liput 6 /5 Vaasan kaupunginteatterin, Kuula-opiston ja Svenska Yrkeshögskolanin yhteistyö Kiehtova itämainen satu SINDIN PRINSSI tuo helmikuun pakkasiin lämpimän tuulahduksen salaperäisiltä itämailta. Näytelmän onnea etsivän prinssin värikkäistä seikkailuista on kirjoittanut Tuhannen ja yhden yön satujen pohjalta Lasse Hjelt, joka myös ohjaa esityksen. Näytelmä tuotetaan Vaasan kaupunginteatterin, Kuula-opiston ja Svenska Yrkeshögskolanin yhteistyönä. Kantaesitys on 23. helmikuuta Satu kertoo nuoresta prinssistä, joka rakastuu sulttaanin ihanaan tyttäreen Fatimaan. Monet kuninkaat ovat kosineet tyttöä, mutta kukaan ei ole saanut häntä omakseen. Prinssi haluaa koettaa onneaan ja lähtee pitkälle vaaralliselle matkalle sulttaanin valtakuntaan. Sulttaani asettaa kosijalle kolme vaikeaa tehtävää, joiden ratkaisemiseen prinssi tarvitsee kaiken rohkeutensa ja neuvokkuutensa ja myös ystävien apua Lapsille ja koko perheelle suunnatun näytelmän esiintyjinä nähdään Kuula-opiston laulu-, tanssi- ja soitto-oppilaita. Päärooleissa esiintyvät Kuula-opiston laulunopiskelijat Artturi Mäkelä prinssinä ja Selja Räike prinsessa Fatiman roolissa. Mukana on 6-henkinen orkesteri ja kymmenen tanssijaa. Taustafondi: Timo Uusikylä. Portti: Farkhod Khalimov. Kuva Virpi Laakso. Antti Mikkola. Kuva Jyrki Tervo. RIKHARD III on moderni, raikas ja omaperäinen tulkinta William Shakespearen klassikosta. Juha Luukkosen sovituksessa ja ohjauksessa kuningasnäytelmä on saanut uuden ilmeen. Näytelmän tapahtumat sijoittuvat tämän päivän Vaasaan, kuvitteelliseen kännyköitä valmistavaan suuryritykseen. Rikhard on yrityksen paikallisosaston päällikkö, joka on syntymävamman vuoksi ruumiiltaan rujo. Nuoressa miehessä kytee kyltymätön kunnianhimo. Hän pyrkii vallan huipulle häikäilemättä ja raivaa tieltään kaikki muut kilpailijat, sukulaiset ja jopa ystävät. Rikhard III on rohkea ja ilmaisultaan yllättävä teatterielämys. Nykyvaasalainen miljöö antaa klassikolle kutkuttavan tutun taustan. Näytelmän teemat vallasta ja ahneudesta ovat yhtaikaa ajattomia ja päivänpolttavia. Näytelmä peilaa aikamme ihmiskuvaa kaihtamatta ironiaa ja mustaa huumoriakaan. Kun mikään uhraus ei ole liikaa, ja kun kaikki jo saavutettu tuntuu toisarvoiselta. Kun vallan nälkä ja vallan menettämisen pelko ajavat tavoittelemaan yhä enemmän, yhä korkeammalta. Menestyksen hinta on kallis ja se koituu lopulta Rikhardin kohtaloksi. Näyttämöllä tapahtuvien kohtausten lisäksi näytelmän toteutuksessa on käytetty videotekniikkaa. Näyttämöllä valkokankaalla nähtävät video-otokset on kuvattu eri puolilla Vaasaa, mm. Vanhan Vaasan raunioilla, Vaasan vankilassa, Vaasan satamassa, Vaasan tullissa ja Mustasaaren kirkossa. Rikhardin roolia näyttelee Antti Mikkola. Muissa rooleissa nähdään Martin Bahne (vier.), Elina Luukkonen, Marja Myllylä, Risto Saarela ja Anne Tastula. 8 VALOKIILA 1/2006

9 Lastenooppera vierailulle Islannista! The String Theatre esittää: UNDER DRAKENS VINGE Musiikki Mist Thorkelsdottir Libretto, ohjaus ja lavastus Messiana Tómasdottir Ke klo ja To klo ja Esityskieli ruotsi Pieni näyttämö Julia, liput 2 euroa Pohjanmaan taidetoimikunta tuottaa Vaasaan islantilaisen lastenoopperan UNDER DRAKENS VINGE (Lohikäärmeen siiven alla). Oopperan esityskieli on ruotsi. Sen esittää lastenoopperaryhmä The String Theatre. Esitykset on suunnattu 2-8-vuotiaille ja niihin liittyy musiikillinen askartelutyöpaja. Vierailua tukevat Pohjoismainen kulttuurirahasto, KulturÖsterbotten ja islantilais-suomalainen kulttuurirahasto. Ooppera kertoo suuresta, mutta kiltistä Tiikeristä. Hänen parhaita ystäviään ovat Violetta-perhonen ja Pikku Lohikäärme. Ooppera on herkkä ja hauska kuvaus ystävyydestä ja musiikin voimasta. pe klo (ensi-ilta) pe klo 9.00 la klo pe 5.5. klo 9.00 ma klo 9.00 ja to klo ja (Helatorstai) ti klo 9.00 ja Kuvassa Wafa Ameli ja Aimee Guy Dongmo. KAKSITERÄINEN MIEKKA - Kansainvälinen lastenseikkailu kalevalais-gilgameshilaisessa hengessä Käsikirjoitus Harri V. Hietikko Ohjaus Lasse Hjelt Ensi-ilta pe klo Vaasan nuorisotalo (Kirkkopuistikko 34) Esitykset jatkuvat Vaasan nuorisotalolla toukokuun loppuun. Kaikki liput 4 euroa. Kesto n. 1 tunti. Lippuvaraukset ja -lunastukset teatterin lippukassasta, puh , ja esityspäivinä tuntia ennen näytöstä ainoastaan Vaasan nuorisotalolta. Kaksiteräinen miekka on Kansainvälisen kulttuuriseura Miran ja Vaasan kaupunginteatterin yhteistyötuotanto. Se on kertomus muinaisen Pohjolan ja Kaksoisvirranmaan kulttuurien kohtaamisesta, kylmästä tuvasta, kuumasta kahvista, monikäyttöisestä miekasta ja kävyistä, joiden sisällä on maitoa. Näytelmä on tarkoitettu päiväkotija ala-asteikäisille lapsille. Esiintyjinä nähdään suomalais- ja maahanmuuttajanuoria. KUULA-OPISTON KEVÄTNÄYTÖS Ti 9.5. klo ja Ke klo Suuri näyttämö Romeo Kuula-opiston tanssiosaston oppilaat valloittavat tänäkin vuonna Vaasan kaupunginteatterin. Tämän vuoden perinteinen kevätnäytös järjestetään toukokuussa. Näytöksessä esiintyy noin 160 tanssijaa. Iältään 8-17-vuotiaat tanssioppilaat liikkuvat esityksessään taidetanssin eri muodoissa. Baletti on intohimoni! VAASAN KUOROFESTIVAALIN KONSERTTEJA Lipunmyynti Studio Ticket, (1 /min+pvm) Club for Five Helatorstaina klo ja Suuri näyttämö Romeo AMANDA - musiikin yön konsertti Pe klo Suuri näyttämö Romeo Eevan tyttäret -konsertti Pe klo Pieni näyttämö Julia Lisäksi Kulma-kahvilassa suositut matineakonsertit: To klo Pe klo La klo Matienakonserttien lipunmyynti Vaasan kaupunginteatterin lippumyymälästä, puh VALOKIILA 1/2006 9

10 Herätkää! Vartiotorni kaatuu! Kaupunginteatterimme pienen näyttämön toimintaa ollaan tulevaisuudessa supistamassa rajusti. Syy on se ilmeisin ja yksinkertaisin: Raha. Tai siis sen puute. Ongelma ei ole pelkästään muutaman ensi-illan vähennyksessä, vaikka Vaasan kokoisessa kaupungissa se tarkoittaa jo prosentuaalisestikin aika merkittävää teatteritarjonnan supistumista. Kyse on jostain paljon laajemmasta. Ei tarvitse olla kummoinenkaan visionääri tajutakseen mitä tämä saattaa pahimmillaan tarkoittaa. Kysymys kuuluu, minne jää vaihtoehto, minne marginaali, minne piikki valtaapitävien lihassa? Me kaikki tiedämme, että yhä enenevässä määrin teattereiden ohjelmistoissa tilaa saa viihde. Eikä viihteessä sinänsä ole mitään pahaa. Aiheesta on kaikenlaisia tutkimuksia tehty aina ja toki ne kiistattomasti osoittavat, että kun kansalaisilta kysyy minkälaista on heidän mielestään hyvä teatteri, niin yhdeksän kymmenestä vastaa: Viihdyttävää. No: Mitä viihdyttävä tarkoittaa? Ensinnäkin viihde ja viihtyminen ovat eri asioita. Kyllä kauhuleffakin voi olla viihdyttävä, sanoi Antti Raivio. Tai ajatellaan kunnon klassisia komedioita - Chaplinia, tai Buster Keatonia. Tai nykypäivästä vaikka Woody Allenia. Todella hyvän komedian alla on aina jotain todellista ja suurta. Ei aiheen suuruus ole synonyymi ahdistavalle ja kauhealle. Kysymys on siitä, että hyvän viihteenkin pitäisi olla jotain muuta kuin hetken hupia, sellaista, mistä ihminen myös oikeasti saa itselleen jotain. Sitä paitsi johtuuko tämä tilanne itse asiassa vain siitä, ettei mitään muutakaan ole tarjolla? Esimerkki: Kuka olisi kymmenen vuotta sitten kyennyt ennustamaan, että tänään tv: n täyttävät lavastetut dokumentit taviksista, joita toiset samanlaiset äänestelevät pois ohjelmasta, koska ton naama ei miellytä mua yhtään etkä sä niinku pelaa tota niinku sillai yhteen hiileen niinku. Ostammeko me yksinkertaisesti vain sitä mitä meille tarjotaan? Onko niin, että teatterissakin demokratian perusperiaatteen mukaan suurin ja äänekkäin porukka voittaa? Ja se olennaisin kysymys: Entä ne, joiden ääni ei kuulu lujaa? Ne, jotka eivät pidä meteliä itsestään, mutta kuitenkin omalla huomaamattomalla tavallaan uskollisesti teattereiden esityksissä käyvät? Unohdammeko me heidät? Vanha fakta on se, että kun toiselle puolen kumartaa, niin toiselle pyllistää. Tämän kokoisessa kaupungissa kaupunginteatterin on oltava paitsi se viihdelaitos, myös itse itsensä suurin kritisoija ja vaihtoehdon tarjoaja. Mielenkiintoinen asia on myös se, että yleensä nämä vaihtoehtoa haluavat ihmiset ovat jotain aivan muuta kuin ensi alkuun luulisi. Eivät he mahdu lokeroihin ja muotteihin. Se kuuluisa Tavallinen Katsoja, johon niin kovin helposti vaikka taloudellisessa kurimuksessa vedotaan, on vähintäänkin häilyvä käsite. Minä en ainakaan ole koskaan häntä tavannut, enkä hänen ääntään kuullut. Enkä usko istuvani niin ylhäällä korkeakulttuurin norsunluutornissa, että kuulisin korvissani vain oman kusen lorinaa. Sen sijaan korviini kantautuu takuuvarmasti jostain ulvontaa ja kitinää aina silloin kun kulttuuria pitäisi tukea. Tämä rasittava ääni tulee sieltä, missä tyhmyys tiivistyy ja jonne aurinko ei paista. Tulee mieleen Pohjantähti, jossa isännät nurisevat Akselin itsenäistymispyrkimyksistä: Ei sitä kapinoittijaa ruveta palkitteen töistänsä, sille annetaan vaan se minkä lain määräykset pakosta vaatii. Tällainen ajattelu ei voi olla johtamatta muuhun kuin lopulta koko kulttuuritarjonnan hävittämiseen. Mitä sitten tapahtuu? Henkisen pääoman tärkeyden huomaa valitettavan usein vasta silloin kun se on jo poissa. Toki jokainen järkevä ihminen ymmärtää, että jos tosi hädässä ollaan, niin se, saatko sidetarpeita, on tärkeämpää kuin näetkö hyvää teatteria, voitko lainata kirjoja tai katsella tauluja. Mutta ei näitä asioita voi eikä saa laittaa samalle viivalle. Eikä varsinkaan käsittää niitä taloudellisina tuottavuuskysymyksinä. Sitä paitsi lienee itsestään selvää, että jos kulttuuri hävitetään, samalla nousee sidetarpeiden käyttö, kun ihmiset alkavat masentuneina, uupuneina ja alkoholisoituneina tarttua kirveisiin tai hyppiä silloilta alas. Olennainen kysymys on, halutaanko Vaasassa säilyttää monipuolista teatteritarjontaa vai ajaa se alas. Paljon puhutaan nykyään yhteisöllisyyden katoamisesta. Se tuntuu myös olevan oikeasti valitettavan totta. Teatteria ei koeta enää merkittäväksi ja omaa kotipaikkakuntaa yhdistäväksi asiaksi. En kykene ymmärtämään, miksi tästä kärsii juuri teatteri, jonka perusta on nimenomaan yhteisöllisyydessä. Teatteri, joka on ainoita taidemuotoja, jonka pohjalla on pyrkimys välittää jotain elävältä ihmiseltä toiselle elävälle ihmiselle. Teatteri, joka on tarinankerrontaa katsojan päähän. Silti vain tuntuu että tänään viimeinen yhteisöllisyyden linnake on kaukojunan ravintolavaunu, jossa on soveliasta, oikeastaan jopa pakollista keskustella pikkupäissään ventovieraiden kanssa. Muutenkin teatteri tuntuu nykyään aina häviävän muille, ennen kaikkea elokuvalle. Ihminen menee katsomaan huonon elokuvan. Aika harva huudahtaa sen jälkeen, että olipa paska, en mene ikinä enää elokuviin. Teatterissa tämä ei ole ollenkaan niin tavatonta. Miksi teatteri nähdään edelleen niin helposti kankeana, pömpöösinä, jäykkänä taidemuotona? Sormusten herran viimeinen osa kesti elokuvissa yli kolme ja puoli tuntia. Menepä leffateatterin eteen huutamaan teiniarmeijalle, että meillä olis kanssa tuolla kaupunginteatterissa tämmönen fantasiaklassikko, joka kestää reilut kolme tuntia. Mitä luulet, paljonko yleisöä tulee? Kuulen jo vastauksen tähän kaikkeen. Tehkää hyviä esityksiä, niin kyllä me katsomaan tullaan. Vastakysymys: Millainen on hyvä esitys? Määrittele se. Toivon, että edellä pohtimani dilemma jo osoittaa, miten suuria ristiriitoja - itse asiassa mahdottomia yhtälöitä tuollainen väittämä sisäänsä kätkee. Kaksi ihmistä ei voi vastata tuohon kysymykseen samalla lailla. Silti uskon, että jostain vielä löytyy kaupunkeja ja yhteisöjä, joissa pidetään kunnia-asiana sitä, että meillä on kaupunginteatteri. Tiedän, että tällaista ajattelua on jossain ainakin joskus ollut. Ydinkysymys: Haluammeko me täällä olla sellainen yhteisö? Jos haluamme, täytyy meidän tehdä jotain. Mitä? En tiedä varmasti. Tai toki tiedän, mutta en varmasti ole kyvykäs sitä käytännössä toteuttamaan. Enkä usko, että se on minun tehtävänikään. Ne ihmiset ovat muualla. Tyydyn lainaamaan uudestaan kansalliskirjailijaammme. Vuoden 1917 lakkoneuvotteluissa räätäli Halme sanoo valtaapitäville seuraavaa: Hyvät herrat. Minä antaisin nämä rahat, jos minulla ne olisi. Teillä ne ovat, ja siksi teidän on ne annettava. Ja lopuksi kauhukuva, anekdootti menneiltä ajoilta, Vienan Karjalasta. Runonkeruumatkalla ollut Elias Lönnrot törmäsi Kalevalan syntyyn merkittävästi vaikuttaneeseen, legendaariseen runonlaulajaan, Arhippa Perttuseen, joka ensitöikseen sanoi Eliakselle: Tulit liian myöhään, ei enää ole tarinoita. Olisit tullut silloin kun isäni oli elossa, hänellä olisi ollut tarinoita. Juha Luukkonen ohjaaja, Vaasan kaupunginteatteri 10 VALOKIILA 1/2006

11

12 12 VALOKIILA 1/2006

13 VALOKIILA 1/

14 14 VALOKIILA 1/2006

15 YHTEYSTIEDOT JA HINNASTO FORCE MAJEURE -tapauksissa, kuten sairastuminen, lakko, tulipalo tms. vaihdamme liput seuraaviin esityksiin tai maksamme rahat takaisin, mutta emme korvaa muita asiakkaille aiheutuvia kuluja. Lippujen vaihto tai takaisinlunastus tulee suorittaa kuukauden kuluessa näytännön peruuntumisesta. VIP-ilta on arvokas ja juhlava tapa tarjota asiakkaille, yhdistysten jäsenille, yhteistyökumppaneille, unohtumaton kulttuurielämys. VIP-iltaan kuuluu: - Lasillinen kuohuviiniä ennen esitystä tai väliajalla - Teatterilippu esitykseen - Väliaikatarjoilu: kahvi/tee ja pieni leivos - Käsiohjelma - Ilmainen vaatesäilytys VIP-illan hinta alkaen 23 /henkilö. VIP-liput tulee lunastaa viikkoa ennen esitystä. VALOKIILA 1/

16 NÄYTÄNTÖKALENTERI helmikuu - toukokuu 2006 Helmikuu PE 3.2. KÄÄRMEENPÄÄN POLKIJA Enn LA 4.2. KÄÄRMEENPÄÄN POLKIJA Ensi-ilta19.00 TI 7.2. KÄÄRMEENPÄÄN POLKIJA KE 8.2. TUKKIJOELLA PIINA TO 9.2. TOIVO KUULA PE TOIVO KUULA LA TOIVO KUULA viim.es KORVIA KUUMOTTAA RIKHARD III TO KÄÄRMEENPÄÄN POLKIJA PE KORVIA KUUMOTTAA RIKHARD III LA TUKKIJOELLA TUKKIJOELLA PIINA TO SINDIN PRINSSI Ensi-ilta PE SINDIN PRINSSI 9.00 KÄÄRMEENPÄÄN POLKIJA LA TUKKIJOELLA TUKKIJOELLA PIINA Maaliskuu KE 8.3. TUKKIJOELLA TO 9.3. SINDIN PRINSSI 9.00 ja KORVIA KUUMOTTAA RIKHARD III PE KORVIA KUUMOTTAA RIKHARD III KORVIA KUUMOTTAA LA SINDIN PRINSSI ja KÄÄRMEENPÄÄN POLKIJA KE UNDER DRAKENS VINGE vier.es KÄÄRMEENPÄÄN POLKIJA UNDER DRAKENS VINGE vier.es TO UNDER DRAKENS VINGE vier.es KÄÄRMEENPÄÄN POLKIJA UNDER DRAKENS VINGE vier.es PE SINDIN PRINSSI 9.00 ja KORVIA KUUMOTTAA RIKHARD III LA TUKKIJOELLA TUKKIJOELLA PIINA KE TUKKIJOELLA PIINA TO TUKKIJOELLA PIINA viim.es TUKKIJOELLA PE SINDIN PRINSSI 9.00 ja KÄÄRMEENPÄÄN POLKIJA LA SINDIN PRINSSI KÄÄRMEENPÄÄN POLKIJA MA SINDIN PRINSSI 9.00 ja TO KÄÄRMEENPÄÄN POLKIJA PE SINDIN PRINSSI viim.es ja TUKKIJOELLA Hyvät katsojat, saavuttehan esityksiin ajoissa! Esitykset alkavat täsmällisesti. Huhtikuu LA 1.4. KORVIA KUUMOTTAA KORVIA KUUMOTTAA RIKHARD III PE 7.4. LULU Enn LA 8.4. LULU Ensi-ilta TI HUOJUVA TALO Enn KE LULU HUOJUVA TALO Enn TO LULU HUOJUVA TALO Ensi-ilta KE LULU HUOJUVA TALO TO TUKKIJOELLA TUKKIJOELLA PE KORVIA KUUMOTTAA RIKHARD III LA KORVIA KUUMOTTAA KORVIA KUUMOTTAA RIKHARD III TI HUOJUVA TALO KE KORVIA KUUMOTTAA RIKHARD III KORVIA KUUMOTTAA RIKHARD III TO LULU HUOJUVA TALO PE KÄÄRMEENPÄÄN POLKIJA LA TUKKIJOELLA TUKKIJOELLA Toukokuu KE 3.5. KORVIA KUUMOTTAA RIKHARD III TO 4.5. LULU HUOJUVA TALO PE 5.5. HUOJUVA TALO LULU HUOJUVA TALO LA 6.5. KÄÄRMEENPÄÄN POLKIJA KÄÄRMEENPÄÄN POLKIJA TI 9.5. KUULA-OPISTON TANSSINÄYTÖS KUULA-OPISTON TANSSINÄYTÖS KE KUULA-OPISTON TANSSINÄYTÖS LULU HUOJUVA TALO TO KÄÄRMEENPÄÄN POLKIJA KÄÄRMEENPÄÄN POLKIJA PE KORVIA KUUMOTTAA RIKHARD III LA TUKKIJOELLA TUKKIJOELLA viim.es KE KÄÄRMEENPÄÄN POLKIJA TO KÄÄRMEENPÄÄN POLKIJA viim.es PE KORVIA KUUMOTTAA RIKHARD III viim.es LA LULU HUOJUVA TALO HUOJUVA TALO KE LULU viim.es HUOJUVA TALO viim.es TO 25.5.(Helato) Kuorofest.kons. CLUB FOR FIVE 18.00* Kuorofestivaalimatinea (Kulma) 16.00* Kuorofest.kons. CLUB FOR FIVE 21.00* PE Kuorofest.kons. AMANDA 19.00* Kuorofest.kons. Eevan tyttäret 21.00* Kuorofestivaalimatinea (Kulma) 17.00* LA KORVIA KUUMOTTAA KORVIA KUUMOTTAA viim.es Kuorofestivaalimatinea (Kulma) 17.00* Tähdellä* merkityt konsertit ovat Vaasan Kuorofestivaalien ohjelmistoa. MUUTOKSET MAHDOLLISIA! VARMISTAKAA ESITYSPÄIVÄT YSTÄVÄLLISESTI PÄIVÄN LEHDISTÄ TAI TEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ. LIPUT Vaasan kaupunginteatteri Studio Ticket (06) (06) (1 /min + pvm) Lähtiskös neiti teatteriin?