SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA; ERÄITÄ ULKOMAALAISHALLINNON ERITYISKYSYMYKSIÄ. Pyydettynä lausuntona SAK toteaa seuraavaa:

Transkriptio

1 1 (5) Valtiontilintarkastajien kanslia Tarkastaja Marjaana Solanne EDUSKUNTA Lausuntopyyntönne 7/2004 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA; ERÄITÄ ULKOMAALAISHALLINNON ERITYISKYSYMYKSIÄ Pyydettynä lausuntona SAK toteaa seuraavaa: Kohta a) Maahanmuuttopolitiikan nykytila, keskeisimmät epäkohdat ja korjaustarpeet Suomessa oli vuoden 2003 lopussa ulkomaalaista eli noin 2 % väestöstä. Työministeriön tilastojen mukaan heidän työttömyysasteensa oli 29 %. Työnhakijoina ulkomaalaisista vuoden aikana oli yhteensä henkilöä. Avoimille työmarkkinoille heistä oli sijoittunut v vain henkilöä, työllistämistoimenpiteillä oli työllistetty henkilöä ja työvoimakoulutuksen oli aloittanut Suomessa asuvaa ulkomaalaista. Työttöminä työnhakijoina oli ulkomaalaista. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisen ja ylläpitämisen kannalta ratkaisevaa on työllisyysasteen nosto, joka parantaisi ns. huoltosuhdetta eli työssäkäyvien määrää suhteessa huollettaviin. Keskeisin epäkohta tähänastisessa maahanmuutossa on ollut, että se on heikentänyt työllisyysastetta ja huoltosuhdetta Suomessa, koska maahanmuutto on pääosin tapahtunut muista kuin työhöntulosyistä. Maahanmuutto on toistaiseksi aiheuttanut julkiselle taloudelle suuremmat kustannukset kuin ovat olleet sen tuomat kansantaloudelliset hyödyt. Kiireellisin tehtävä Suomen ulkomaalaispolitiikassa on edistää maassa jo olevien ulkomaalaisten työllistymistä, sillä työ edistää tehokkaimmin kotoutumista ja on parasta sosiaaliturvaa myös maahanmuuttajille. Suurin korjaustarve ulkomaalaispolitiikassa koskee maahanmuuton muuttamista ensi sijassa työhön perustuvaksi ja tähän liittyvän harkinnan kautta huoltosuhdetta vahvistavaksi. Humanitaarisista syistä harjoitettavaa pakolaisten vastaanottoa on samalla jatkettava, mutta se on eri asia kuin varsinainen maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikka.

2 2 (5) Suomella ei ole ollut varsinaista suunniteltua maahanmuuttopolitiikkaa. Olemme vain reagoineet ulkoa tulleisiin paineisiin (Somalian ja Jugoslavian sisällissodat, Neuvostoliiton hajoaminen ja siihen liittynyt inkeriläisten paluumuutto, Lähi-Idän kriisit yms.). Harkitun työperusteisen maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen olisi myös valtiontalouden näkökulmasta selvästi parempi vaihtoehto kuin nykyisen tilanteen jatkuminen. Eduskunnan käsittelyssä oleva uusi ulkomaalaislaki on monessa suhteessa parannus nykytilanteeseen ja se tulisi saada voimaan ennen EU:n tapahtuvaa laajentumista. Laki mm. joustavoittaa työlupakäytäntöä ja parantaa joskaan ei riittävästi mahdollisuuksia valvoa sitä, että ulkomaalaisiin työntekijöihin sovelletaan suomalaisia työehtoja. Nykyisenkin lain voimassaolon aikana työlupakäytäntö on toiminut kohtuullisen hyvin. Vuosina Suomeen myönnettiin yhteensä noin oleskelu- ja työlupaa, joten rajat eivät ole suinkaan olleet kiinni. SAK pitää tärkeänä sitä, että työmarkkinaosapuolet osallistuvat seutukohtaiseen työntekijän oleskelulupalinjausten harkintaan, ja että ennen työlupien myöntämistä selvitetään mahdollisuus täyttää avoinna olevat työpaikat suomalaisella työvoimalla. b) Laiton maahanmuutto ja valvonnan tehostamiskeinot Vuonna 2003 Suomessa kirjattiin ulkomaalaisrikkomusta ja maassa tavattiin laittomasti oleskelevaa henkilöä. Työluparikoksia kirjattiin viime vuonna 82 kappaletta. Laittomaan maassa oleskeluun liittyy usein myös laiton työnteko. SAK:n käsityksen mukaan todelliset luvut ovat kuitenkin selvästi suurempia, koska harmaa talous ja pimeä työnteko, johon liittyy ulkomaalaisten suoranaista hyväksikäyttöä on SAK:n liittojen kentässä valitettavan yleistä. Ongelman aiheuttavat aliurakointia harjoittavat ja vuokratyövoimaa välittävät välikädet, joilla usein on yhteyksiä ammattimaiseen talous- ja muuhun rikollisuuteen. SAK pitää tärkeänä, että tulopoliittisessa sopimuksessa syksyllä 2002 sovittu KRP:n uusi valvontayksikkö, joka aloitti työnsä , saa riittävän ja pysyvän rahoituksen. Yksikkö keskittyy valvomaan ulkomaista työvoimaa hyväksikäyttäviä harmaan talouden työnantajia ja työvoiman välittäjiä, ja sillä on tutkinnan alla jo useita laajoja juttukokonaisuuksia. Hallituksen ja eduskunnan tulee varmistaa yksikön tehokas työskentely. Olennaista yksikön työn menestymisen kannalta on paitsi se, että sillä on käytössään riittävät voimavarat, myös se, että yhteistyö toimii hyvin muiden viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Rajavalvonta-, tulli-, ulosotto- ja veroviranomaiset on saatava tehokkaaseen ja reaaliaikaiseen yhteistyöhön

3 3 (5) yksikön kanssa, jotta mahdollisimman hyvin ehkäistään ns. kaksien työmarkkinoiden syntyminen Suomeen. Yhteistyöllä verottajan kanssa voidaan saada myös rikoshyötyä perittyä takaisin, millä on positiivista vaikutusta myös valtiontalouteen. Mikäli tietojenvaihdossa on edelleenkin byrokraattisia tai lainsäädännöllisiä esteitä, on ne korjattava. Laittoman maahanmuuton ja talousrikollisuuden torjuminen ei saa kompastua esimerkiksi eri hallinnonalojen reviirikiistoihin tai oikeusturvanäkökohdat ylittäviin salassapitomääräyksiin. Ulkomaalaishallinnon ajan tasalla olevat, keskitetyt sähköiset rekisterit, joihin kaikilla tarpeellisilla viranomaisilla (ml. poliisi, työsuojeluviranomaiset) on pääsy, ovat ehto kaikelle toimivalle valvonnalle. Ulkomaalaislain mukaan työnantajien on kerrottava ulkomaalaiseen työntekijään soveltamansa työsuhteen keskeiset ehdot ja tiedot niistä tulee säilyttää ko. rekisterissä. SAK korostaa hyvin toimivan sähköisen ulkomaalaisrekisterin tarvetta ja kiireellisyyttä, sillä sen avulla viranomaiset yhteistyössä työpaikkojen luottamushenkilöiden ja ammattiliittojen kanssa voivat käytännössä paremmin varmistaa, että ulkomaalaisia työntekijöitä kohdellaan reilusti ja oikein. c) Maastapoistamismenettely Ajankohtaiseen tilanteeseen Helsinki-Vantaan lentoasemalla viitaten, SAK katsoo, että ilmeisen perusteettomien turvapaikanhakijoiden kohdalla nopea päätöksenteko ja käännyttäminen ovat perusteltuja toimia. Viikkojen tai kuukausien odottelu lisää hakemusten määrää ja kustannuksia sekä pidentää myös niiden turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyaikoja, joiden kohdalla kansainvälisten sopimusten mukaiset turvapaikan myöntämisehdot täyttyvät. Ne nopeat käytännöt, joita esimerkiksi muut Pohjoismaat, kuten Ruotsi soveltavat, voisivat olla sopivia noudatettavaksi myös Suomessa. Valiokuntakäsittelyssä oleva uusi ulkomaalaislaki on säädettävä huomioiden nämä näkökohdat. d) Uhkaava työvoimapula Suomen pääongelma on aivan liian korkeana jatkuva työttömyys ja suuret irtisanomiset sekä tuotannon siirtyminen ulkomaille eikä suinkaan ulkomaisen työvoiman liian vähäinen maahanmuutto. Työllisyysaste on kääntynyt uudelleen laskuun, mikä on vastoin hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita. Tätä taustaa vasten puheet lähiaikoina odottavasta suuresta työvoimapulasta ovat vahvasti liioiteltuja ja tarkoitushakuisia eikä SAK näe tarvetta käynnistää mitään yleistä ulkomaisen työvoiman rekrytointikampanjaa. Sellaista aitoa kysyntää, johon ei löydy tekijöitä suomalaisista ja jo nyt maassa asuvista ulkomaalaisista, esiintyy kuitenkin eräillä aloilla ja alueilla jo nyt. Kyse on määrältään vähäisistä ammattiryhmistä. SAK katsoo, että näihin tarpeisiin voidaan osittain vastata uudella ulkomaalaislailla ja sen tarjoamalla helpotetul-

4 4 (5) la työntekijän oleskelulupamenettelyllä. EU:n laajentuminen vappuna luo myös aikanaan täysin vapaat ja yhteiset työmarkkinat. Pisimmätkin siirtymäajat ovat jo päättyneet viimeistään vuonna 2012, jolloin näköpiirissä on demografisista syistä kotimaisen työvoiman tarjonnan jyrkempi lasku. Koska elintaso- ja palkkaerot uusien jäsenmaiden ja Suomen välillä ovat suuret Suomen eduksi, on oletettavaa, että laajentuneen EU:n yhteiset työmarkkinat takaavat riittävästi työvoimaa suomalaiselle teollisuus- ja palvelutuotannolle, mikäli kotimaiset resurssit eivät riitä. Toiseksi naapurimaa Venäjä voi olla tarvittavan ulkomaisen työvoiman lähtömaana vastakin. Pääkeino vastata työvoimatarpeeseen on kuitenkin ehdottomasti oman työllisyysasteemme nosto lähemmäs tavoitteena olevaa 75 %:a ja työn tuottavuuden suotuisa kehitys. Aktiivinen maahanmuutto ei siis ole ensisijainen keino vastata tulevaisuuden työvoimahaasteisiin. e) Ulkomaisen työvoiman käyttöperiaatteet Suomen talouden kannalta on hyväksi, että maa on houkutteleva paikka myös ulkomaalaisten asiantuntijoiden ja työntekijöiden työskennellä ja asua. Suvaitseva ja monikulttuurinen Suomi on vahvuus, jonka rakentamisessa ay-liike on jo nyt mukana, josta mm. työpaikkojen monikulttuurisuushanke ETMO on yhtenä esimerkkinä. Tärkeintä ulkomaisen työvoiman kohdalla on sen varmistaminen, että heihin kaikilta osin sovelletaan suomalaisia työehtoja, ja että ulkomaista työvoimaa ei tuoda korvaamaan suomalaista työvoimaa tai vaikeuttamaan työttömänä olevien suomalaisten työllistymistä. Sama palkka samasta työstä kuuluu kaikille työntekijöille kansalaisuudesta riippumatta. Vuonna 2001 voimaan tullut työsopimuslaki on ollut tässä suhteessa hyvä asia. Sen myötä eräiden herkkien alojen työehtosopimukset ovat saaneet yleissitovan statuksen, mikä on vahvistanut myös näillä aloilla työskentelevien maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten asemaa (rakennusala, kuljetukset, kauppa). Yleissitova työehtosopimusjärjestelmä on parasta työsuhdeturvaa myös ulkomaalaisille työntekijöille. Palvelujen liikkuvuuden toteutuessa ilman siirtymäaikoja jo ja EU:n käsittelyssä olevan sisämarkkinoiden palveludirektiivin myötä korostuu tarve vahvistaa tilaajan (pääurakoitsijan) vastuuta ja se, että ammattiliitoille ja myös työnantajajärjestöille annetaan rajat ylittävä kanneoikeus, jolla voidaan varmistaa työlainsäädännön noudattaminen silloinkin, kun palveluntarjoaja on peräisin toisesta jäsenmaasta ja Suomessa tehtävästä työstä maksetaan palkat lähtömaassa.

5 5 (5) SAK viittaa myös siihen hallitusohjelman kohtaan, jossa luvataan selvittää, kuinka työnantajat osallistuvat maahanmuuttajien kieli- ja muihin koulutuskustannuksiin. Kustannusten oikeudenmukaisempi jakaminen valtion ja ulkomaista työvoimaa käyttävien yritysten kesken onkin perusteltua myös valtiontalouden näkökulmasta. Näyttötutkinnot ja niiden kehittäminen voisi olla nykyistä useammin käytössä, jotta maahanmuuttajien ammattipätevyys voitaisiin osoittaa ripeästi ja siten helpottaa heidän pääsyään suomalaisille työmarkkinoille. SAK on valmis myötävaikuttamaan harkitun, työperusteisen ja huoltosuhdetta vahvistavan maahanmuuttopolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä jatkossakin työhön, jolla varmistetaan suomalaisten työmarkkinoiden vakaus ja torjutaan rasismia sekä ulkomaalaisvastaisia ennakkoluuloja. Tehokas ja nykyistä paremmin toimiva ulkomaalaishallinto on välttämätön edellytys sille, että ulkomaalaislainsäädäntö myös toimii käytännössä. Sillä on merkitystä myös työmarkkinoiden häiriöttömälle toiminnalle sekä valtiontaloudelle. Siksi SAK tukee sisäasianministeriössä vireillä olevia toimia, jotka tähtäävät ulkomaalaishallinnon toiminnan tehostamiseen. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry