KERTOMUS SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN TOIMINNASTA 1989

Transkriptio

1 KERTOMUS SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN TOIMINNASTA 1989 I YLEISKATSAUS 1. Kansainvälinen tilanne Vuosi 1989 oli erityisesti Euroopassa suurten muutosten vuosi. Itä-Euroopassa ja itäisessä Keski-Euroopassa alkanut nopea yhteiskunta-ja talousjärjestelmien muuttuminen luo pohjaa myös talous- ja ympäristöongelmien ratkaisulle. Tähän muutokseen on keskeisellä tavalla vaikuttanut Neuvostoliitossa jatkunut perestroika, joka on edennyt vaikeuksista huolimatta. Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain vuoropuhelun jatkumisesta oli osoituksena mm. maiden presidenttien tapaaminen. Euroopan aseidenriisuntaa koskevat Wienin neuvottelut edistyivät vuoden aikana, vaikkei ensimmäistä neuvottelukierrosta saatukaan päätökseen. Yleiseurooppalaisten suhteiden kannalta oli merkittävää myös ETYK-prosessin merkityksen korostuminen toimintavuoden aikana. Alueelliset rauhanpyrkimykset etenivät. Rauhanneuvottelut eteläisessä Afrikassa, Neuvostoliiton joukkojen poistuminen Afganistanista sekä toimet rauhan saavuttamiseksi Keski- Amerikkaan ja Länsi-Saharan rauhanneuvottelut ovat osaltaan olleet luomassa myönteisempää kansainvälistä ilmapiiriä. Namibian marraskuisissa vaaleissa vapautusliike SWAPO saavutti selvän voiton ja maa on itsenäistymässä vuonna 1988 hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Chilen vaaleissa joulukuussa opposition ehdokas valittiin presidentiksi ja sotilasdiktatuurin aika on viimein päättymässä. Kehitysmaiden talous on edelleen kriisissä. Maailmantalouden rakenteiden muuttamisessa ei edistytty, vaikkakin toimintavuoden aikana oli merkkejä Pohjoinen-Etelä vuoropuhelun uudelleenkäynnistymisestä. Suomen kehitysavussa päästiin vuoden aikana lähelle asetettua tavoitetta, 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Myös kehitysyhteistyön laadulliseen muuttamiseen kiinnitettiin vuoden aikana aikaisempaa suurempaa huomiota. Länsi-Euroopan taloudellisesta yhdentymisestä käytävät neuvottelut EY:n ja EFTA:n välillä ovat edenneet nopeasti. Muualla Euroopassa tapahtuneet muutokset ovat tuoneet oman elementtinsä näihin neuvotteluihin, joiden tavoitteena on Euroopan talousalueen EES:n luominen. Taloudellinen yhdentyminen on asettanut erityisiä haasteita myös sosialidemokraattisille liikkeille. Eurooppalaisten sosialidemokraattien keskusteluissa SDP on korostanut tarvetta nähdä Eurooppa kokonaisuutena ja huomion kiinnittämistä nk. sosiaaliseen ulottuvuuteen. Sosialistinen Internationaali piti 100-vuotiskongressinsa kesäkuussa Tukholmassa. Kongressissa hyväksyttiin mm. Internationaalin uusi periaatejulistus. SDP on ollut Internationaalissa erityisen aktiivinen aseidenriisuntakysymyksissä. Internationaalin työssä ovat korostuneet myös teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välisten taloussuhteiden muuttaminen sekä ihmisoikeuskysymykset. 121

2 2. Sisäpolitiikka Toimintavuonna 1989 ei ollut valtakunnallisia vaaleja - edellisenä vuonnahan pidettiin sekä tasavallan presidentin vaali että kunnallisvaalit. Niinpä erityisesti henkilökysymykset kiinnostivat julkista sanaa. Asiateemoista nousivat esille mm. verouudistus, asuntopolitiikka, korkea korkotaso, VVärtsilän Meriteollisuuden kohtalo, ympäristöongelmat, kuluttaja-ja hintakysymykset, suhtautuminen pakolaisiin sekä Euroopan yhdentymiskehitys. Vuosi alkoi muutoksella hallituksen kokoonpanossa. Ulkoministeri Kalevi Sorsan pyydettyä eroa hänen seuraajakseen nimettiin puheenjohtaja Pertti Paasio. Näin päättyi jo edellisvuonna alkanut julkinen arvuuttelu Paasion hallitukseen menosta. Eduskunta valitsi Sorsan puhemiehekseen Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän esityksestä. Vuoden mittaan tapahtui hallituksessa myös muita henkilövaihdoksia. Syksyllä postin pääjohtajaksi nimitetyn Pekka Vennamon tilalle liikenneministeriksi tuli kansanedustaja Raimo Vistbacka. Vennamo luopui myös SMP:n puheenjohtajuudesta; hänen seuraajakseen valittiin kansanedustaja Heikki Riihijärvi. Loppuvuodesta Helena Pesola nimitettiin kansaneläkelaitoksen johtajistoon ja uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi nimitettiin Kokoomuksen kansanedustaja Mauri Miettinen. Verouudistusta oli suunniteltu ja siitä oli puhuttu koko vaalikauden. Kuitenkin verouudistuksen ensimmäinen vaihe käynnistyi vasta toimintavuonna. Muutokset näkyivät käytännössä maaliskuun alussa, jolloin uudet verokortit tulivat voimaan. Verokorttiin oli merkitty aiemman taulukkotunnuksen sijasta henkilökohtainen veroprosentti, mikä herätti hämmennystä veronmaksajien keskuudessa. Tällä hallinnollisella muutoksella ei kuitenkaan ollut tekemistä varsinaisen verouudistuksen kanssa. Samoin verouudistuksen syyksi luettiin aiheetta toimintavuoden lopulla saadut edellisen vuoden lisäverot. Verouudistuksen virittämä keskustelu osoitti, että monilla kansalaisilla on vaikeuksia saada selkoa omasta verotuksestaan ja kuinka tärkeätä kansalaisten oikeusturvan kannalta on selkiyttää verotusta. Verouudistuksen ensi askel laajensi jonkin verran veropohjaa. Marginaaliveroja lievennettiin veroasteikkoja muuttamalla. Vastapainoksi kiristettiin monille suurituloisille merkittävien luontaisetujen ja pääomatulojen verotusta. Samalla nostettiin valtionverotuksen alaraja markan verotettaviin vuosituloihin, mikä hyödytti eniten pienituloisimpia veronmaksajia, mm. monia eläkeläisiä. Ongelmana on ollut samanaikainen kunnallisveron kiristyminen useilla paikkakunnilla. Myös verotuksen vähennysviidakkoa pyrittiin selkiyttämään ja yksinkertaistamaan poistamalla vähennyksiä ja siirtämällä niitä osin taulukoihin ja osin suoriksi tulonsiirroiksi. Vähennyksiä yhdisteltiin myös kunnallisverotuksen vastaaviin vähennyksiin, kuten yksinhuoltajavähennyksessä, jolloin ne aikaisemmasta poiketen antavat tuloista riippumatta saajalleen yhtä suuren edun. Verouudistuksen alkuvaiheista opittiin, että vastaisuudessa uudistusten ylimenovaiheiden tulee olla riittävän pitkiä, jottei syntyisi uudistuksesta johtuvia menetyksiä niin kuin nyt näyttää käyneen. Sosialidemokraatit vaativat puolueneuvoston kannanotossa verouudistuksen jatkamista oikeudenmukaiseen suuntaan, ilmenneiden epäkohtien korjaamista sekä taulukkoalennusten kohdistamista pieni-ja keskipalkkaisille. Puolueneuvosto katsoi, että palkansaajien verotuksen olennaiselle keventämiselle saadaan pitävä pohja kuitenkin vasta, kun vajaasti verotettuja pääoma-ja muita tuloja saadaan entistä paremmin verotuksen piiriin. Se katsoi myös, että eroja arvioitaessa on huolehdittava pieni- ja keskituloisille tärkeiden yhteisten palvelujen turvaamisesta. Myös asuntopolitiikka alkoi keväällä kuumentaa tunteita. Ylikuumentuneet suhdanteet ja 122

3 rahamarkkinoiden keventyminen nostivat uusien, ja samalla myös vanhojen asuntojen hintoja. Rakentaminen kallistui. Budjetissa vuokra-asuntotuotantoon varatut määrärahat alkoivat näyttää riittämättömiltä aikaisemmin arvioidun määrän rakentamiseen. Asuntokeinottelu rehotti. Nousun hurman ajateltiin jatkuvan ikuisesti. Ensiasunnon ostajat joutuivat ostopaniikkiin. Kuuroille korville kaikuivat ja pilkan kohteeksi joutuivat kehotukset olla ostamatta ylihinnoilla, odottaa hintatnarkkinoiden rauhoittumista. SDP:n puolueneuvosto peräänkuulutti kannanotossaan kansalaisten tarpeita vastaavaa suunnanmuutosta asuntopolitiikkaan. Sosialidemokraatit vaativat toimenpiteitä, joilla tehokkaasti ehkäistään asuntojen, vuokrien ja asuntomaan hintojen ryöstäytyminen. Tavoitteeksi asetettiin myös valtion maiden saaminen - tarvittaessa vuokraamalla - entistä paremmin kunnalliseen asuntotuotantoon. Markkinavoimat todettiin kykenemättömiksi ratkaisemaan asumisen ongelmia, joten vaadittiin tehokasta sosiaalista asuntotuotantoa. Kannanotossa tuomittiin hallituksen ja eduskunnan päätöksiin perustuvan asuntorahaston, sekä sen sisältöön että sen toiminnan aloittamiseen kohdistuvat vesitysyritykset. Myös Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK vauhditti toimenpiteitä kansalaisten ja erityisesti nuorten asuntotilanteen helpottamiseksi järjestämällä keväällä kahden tunnin työnseisauksen Uudellamaalla sekä Turun ja Tampereen alueilla. Maaliskuussa 1989 julkistivat myös SKDLn puheenjohtaja Reijo Käkelä ja SKP:n puheenjohtaja Jarmo Wahlström yhteisen aloitteensa molempien puolueiden lakkauttamisesta ja yhdistämisestä yhdeksi vasemmistolaiseksi puolueeksi. Nk. vasemmistoliittohanke sai myös molempien puolueiden päätöselimien tuen. Päätöksenteon valmistelu jatkui koko vuoden, mutta yhteisen liiton lopullinen perustaminen jäi vuoden 1990 puolelle. Eduskunta hyväksyi huhtikuussa äänin Suomen liittymisen Euroopan Neuvostoon, joka toukokuun 5. päivänä hyväksyi Suomen jäsenekseen. Euroopan vapaakauppaliiton EFTAn jäsenmaat hyväksyivät maaliskuussa Oslon huippukokouksessa julkilausuman, joka tähtäsi EFTA-rnaiden neuvotteluihin Euroopan talousyhteisön EYn kanssa pääoman, tavaroiden, palvelujen ja ihmisten vapaasta liikkumisesta. Suomen yhdentymispolitiikka kytkeytyy läheisesti EFTAan, ja tältä pohjalta hallitus antoi loppuvuodesta eduskunnalle tiedonannon ja sai valtuudet jatkoneuvotteluihin. Käsittelyn yhteydessä oli havaittavissa painopiste-eroja myös suurten hallituspuolueiden välillä. SDP:lle kansainvälisyys sinänsä on osa aateperinnettä. Käsittelyn yhteydessä sosialidemokraatit painottivat sosiaalisia ulottuvuuksia, palkansaajien ja kuluttajien oikeuksien turvaamista yhdentyvässä Euroopassa. Kokoomus sen sijaan näki yhdentymisen enemmänkin taloudellisen hyödyn ja liike-elämän näkökulmasta. Kesällä 1989 tulivat julkisuuteen Wärtsilän Meriteollisuuden vakavat taloudelliset vaikeudet. Pelastusyrityksistä huolimatta syksyllä jouduttiin toteamaan Suomen taloushistorian suurimman konkurssin tapahtuneen. Tilanne oli poliittisesti kiusallinen erityisesti ministeri Suomiselle. Tapaus herätti vilkkaan keskustelun yritysjohdon ja tilintarkastajien vastuukysymyksistä. Taloudelliset rasitukset pyrittiin kohtuuttomasti kaatamaan valtion vastuulle. Konkurssin jälkeen telakkatoimintaa jatkamaan perustettiin Masa Yards -yhtiö. Yleisesti ottaen telakkatyöntekijöiden asemaa helpotti muutoin hyvä työllisyystilanne. Eläkkeellä olevalta Suomen Pankin entiseltä pääjohtajalta Ahti Karjalaiselta ilmestyivät muistelmat elokuun lopussa. Niistä ilmeni keskustapuolueen puheenjohtajan Paavo Väyrysen käyneen ulkoministerinä ollessaan ulkovallan edustajan kanssa keskusteluja, jotka koskivat vuonna 1981 käytävää Suomen presidentinvaalikampanjaa ja vaikuttamista yhden ehdokkaan, Karjalaisen hyväksi. Väyryselle kovin kiusalliseksi osoittautuneesta asiasta 123

4 syntyi suuri kohu. Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle tehdyn selvityspyynnön jälkeen valiokunnan enemmistö katsoi, että silloisen ulkoministeri Väyrysen menettelyä voidaan pitää varomattomana, muttei lainvastaisena. "Palkansaajakotitalouksien reaalisen ostovoiman vakaa kasvu, inflaatiovauhdin hillitseminen, myönteisen työllisyyskehityksen ja perhepolitiikkaan painottuvan sosiaalisen uudistustyön jatkaminen sekä eteneminen verouudistuksen toimeenpanossa puoltavat myös vuonna 1989 laaja-alaisen tulo- ja talouspoliittisen sopimuksen aikaansaamista." Näin todettiin toimintavuodelle 1989 hyväksytyssä SDP:n toimintasuunnitelmassa. Sopimukseen pyrkimisen puolesta puhui ennustettua nopeampi inflaation eteneminen. Asumisen kallistumisen lisäksi nousivat erityisen voimakkaasti eräiden keskeisten elintarvikkeiden, kuten leivän, lihan ja ravintorasvojen hinnat. Pitkään jatkunut noususuhdanne oli houkutellut yrityksiä löysään, jopa vastuuttomaan rahankäyttöön. Vaihtotaseen vaje syveni. Myös kansalaiset kuluttivat enemmän, säästivät vähemmän. Keväästä saakka käyty keskustelu peruskoron nostamisen tarpeesta johti lopulta lokakuussa eduskunnan pankkivaltuusmiesten yksimieliseen esitykseen koron nostamiseksi. Tärkeätä oli myös turvata myönteisesti alkanut lapsilisien nousu kohti vaalikaudelle asetetun tavoitteen toteutumista. Talouden vakaan kehityksen ja mm. verouudistuksen jatkon turvaamiseksi sekä epäkohtien korjaamiseksi hallitus esitti jo keväällä pyrkivänsä omalta osaltaan luomaan edellytyksiä vero- ja palkkaratkaisulle, joka kytkisi toisiinsa verojen alentamisen ja vuoden 1990 palkankorotukset. Tähän ei mm. edellisen sopimuksen synnyttämien liittokohtaisten paineiden vuoksi ollut edellytyksiä vielä budjetin antamisen yhteydessä. Syksyn mittaan käytiin neuvotteluja tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta eri osapuolten välillä. Marraskuun lopussa työmarkkinoiden keskusjärjestöt hyväksyivät valtakunnansovittelija Teuvo Kallion tekemän esityksen tulopoliittiseksi kokonaisratkaisuksi ja suosittelivat sitä liittokohtaisten neuvottelujen pohjaksi. Määräpäivään joulukuun 28. päivään mennessä neuvottelutuloksiin päässeet liitot edustivat 60 prosenttia tupo-neuvottelujen piiriin kuuluneista palkansaajista. Tämä riitti muille palkansaajien keskusjärjestöille paitsi SAK:lle, jonka jäsenkunnasta vasta 40 prosentilla oli neuvottelutulos. Tasavallan presidentti vetosi uuden vuoden puheessaan liittoihin neuvottelujen jatkamiseksi. Aikaa oli tammikuun puoliväliin, jolloin tulopoliittinen kokonaisratkaisu oli määrä allekirjoittaa. Mikäli sopimusta ei syntyisi, vaihtoehtona olivat voimakkaat finanssipoliittiset toimet talouden ylikuumenemisen hillitsemiseksi, joista eduskunta oli jo ehtinyt hyväksyä verotuksen yhteydessä kerättävän pakkosäästön. Vuosi 1989 oli SDP.IIe juhlavuosi. Turussa vietettiin elokuun päivänä Suomen Työväenpuolueen perustamisen 90-vuotisjuhlaa. Samalla vietettiin myös TSL:n 70vuotisjuhlia. Toimintavuoden aikana valmisteltiin vuoden 1990 puoluekokouksen käsittelyyn tulevia asioita. Laajaa sääntöuudistusta on valmisteltu ottaen huomioon uuden yhdistyslain tarjoamat mahdollisuudet. Periaateohjelman ajankohtaistavoitteita perusjärjestöiltä kyseltäessä on pohjustettu myös seuraavan eduskuntavaalikampanjan asiateemoja. Talvisodan alkamisen 50-vuotismuistopäivänä puoluetoimikunta antoi kannanoton, jossa korostettiin suurvaltojen hyvien keskusteluyhteyksien samoin kuin Euroopan raja-aitojen madaltumisen luottamuksen ja yhteistyön mittoihin laajentavan turvallisuuden ilmapiiriä. Rauhalle ja kansojen väliselle yhteisymmärrykselle ei nähty järkevää inhimillistä vaihtoehtoa. 124

5 II PUOLUEEN PÄÄTÄNTÄVALTA- JA TOIMEENPANOELIMET 1. Puolueneuvosto Helsingin XXXIV puoluekokouksen valitsemina ovat puolueneuvostoon kuuluneet puheenjohtajana Risto Tuominen, I varapuheenjohtajana Helena Rissanen ja II varapuheenjohtajana Esko J. Ojala sekä muina varsinaisina jäseninä ja varajäseninä: Helsingin piiristä Tuula Haatainen, Erkki Tuomioja, Pekka Morri ja Pekka Kuutschin, varalla Risto Meriläinen, Sirkka Kivi, Lahja Palomäki ja Anni Sovala. Uudenmaan piiristä Irene Korimäki, Anneli Silvennoinen, Kaisa Raatikainen, Hannu Ikonen, Pertti Paakkinen, Risto Mikkonen ja Soili Tuovinen, varalla Jouko Launonen, Raimo Lehtonen, Matti Nieminen, Tarja Kautto, Timo Pirttijärvi, Mauri Keskinen ja Kerttu Savolainen Varsinais-Suomen piiristä Sirkka-Liisa Rimpelä, Terho Lehto, Reijo Lindqvist ja Rauno Saari, varalla Anja Savolainen, Jukka Siren, Matti Kallio-Soukainen ja Seppo Laitinen Satakunnan piiristä Harri Kivenmaa, Juha Nummela, Pirkko Valtonen, Voitto Kivistöjä Uljas Mäkelä, varalla Kari Rantala, Matti Vannekari, Alpo Jokinen, Rauno Hakala ja Jorma Mikkonen Etelä-Hämeen piiristä Isto Hannula, Aulis Kaistinen, Aarne Kauranen, Markku Riipinen ja Marjaleena Tuliainen, varalla Helvi Sillanmäki, Reijo Uhigren, Raimo Järvinen, Jouko Kanerva ja Lilja Valjakka Pohjois-Hämeen piiristä Anneli Helen, Leo Koskinen, Reino Ojala, Risto Sänkiaho ja Ari Ylönen, varalla Leena Mankkinen, Pentti Lehtinen, Raija Leponiemi, Seppo Salminen ja Antti Kuurila Kymen piiristä Sirkka Kotola, Olavi Simonen, Teuvo Turunen, Heikki Luukkanen, Alvar leskinen ja Timo Setälä, varalla Teuvo Kinnunen, Olavi Kunnasto, Pirkko Silta, Veikko Sollo, Soili Häkkinen ja Olli Ervasti Mikkelin piiristä Jukka Nurminen, Antti Leskinen ja Raimo Mähönen, varalla Anja Kuuramaa, Liisa Ruokoselkä ja Mauno Kuusela Kuopion piiristä Olavi Ruotsalainen ja Kari Kortelainen, varalla Jorma Kukkonen ja Erkki O. Hämäläinen Pohjois-Karjalan piiristä Seija Vuorenpää, Raimo Holopainen ja Esa Lahtela, varalla Juha Hämäläinen, Seija Junninen ja Pauli Bau Keski-Suomen piiristä Hannu Kylmänen, Veikko Halonen, Eino-Erkki Vainiola ja Esko Rantamäki, varalla Helena Hokkanen, Jorma Toikkanen, Reijo Laitinen ja Kauko Suvikorpi Vaasan piiristä Juhani Hyvönen, Marjatta Vehkaoja ja Mikko Boren, varalla Toive Tynjälä, Mauno Ojaniemi ja Veikko Sipilä 125

6 Oulun piiristä Heikki Seppälä, Maija Nivala ja Arno von Bell, varalla Markku Arvola, Vuokko Väänänen ja Viljo Taivalkoski Lapin piiristä Reino Korpiaho ja Eila Surakka, varalla Martti Immo ja Sinikka Näätsaari Ruotsalaisesta Työväenliitosta Thor Granfors ja Christer Björkstrand, varalla Mari-Ann Raunio ja Anders Björklöv. SDP:n puolueneuvoston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Helsingissä. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokous antoi julkilausuman sisäpolitiikasta sekä kannanoton Kansainvälisen naistenpäivän johdosta. Puolueneuvoston syyskokous pidettiin Helsingissä. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokous käsitteli ja hyväksyi SDP:n kuluttajapoliittisen kannanoton sekä antoi julkilausuman sisäpolitiikasta. Puolueneuvosto keskusteli puheenjohtaja Pertti Paasion alustuksen pohjalta puoluejärjestöjen sääntöuudistuksesta. 2. Puoluetoimikunta Helsingin XXXIV puoluekokouksen valitsemina ovat puoluetoimikuntaan kuuluneet puheenjohtajana Pertti Paasio, I varapuheenjohtajana Matti Ahde ja II varapuheenjohtajana Pirjo Ala-Kapee ja puoluesihteerinä Ulpu Iivari sekä muina varsinaisina jäseninä Pekka Ruotsalainen, Paavo Lipponen, Erkki Liikanen, Jarmo Rantanen, Arpo Heinonen, Ulla Turkki, Pentti Sahi, Per-Erik Lundh ja Kaj Bärlund sekä varajäseninä Matti Puhakka, Irma Peiponen, Markus Aaltonen, Tuulikki Hämäläinen, Armas Lahoniitty ja Raija Niemi. Erkki Liikasen, Jarmo Rantasen ja Kaj Bärlundin ollessa valtioneuvoston jäseninä esteellisiä heidän tilalleen kutsuttiin puoluetoimikunnan täysivaltaisiksi jäseniksi toistaiseksi Irma Peiponen, Markus Aaltonen ja Tuulikki Hämäläinen. Puoluetoimikunnan viikottaisiin kokouksiin ovat osallistuneet puolueneuvoston puheenjohtaja Risto Tuominen, Suomen Sosialidemokraatin päätoimittaja sekä lehden kolumnisti Aimo Kairamo, Arbetarbladetin päätoimittaja Alf-Erik Helsing, Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliiton puheenjohtaja Juha Eskelinen, Sosialidemokraattisten Naisten puheenjohtaja Vappu Taipale sekä Nuorten Kotkain Keskusliiton puheenjohtaja Saara-Maria Paakkinen. Puoluetoimikunta on vuoden 1989 aikana pitänyt 35 kokousta, joista pöytäkirjoihin on merkitty 469 pykälää. 3. Hallinnollinen toiminta Puoluetoimiston hallinto-organisaatioon kuuluvaan työvaliokuntaan ovat puoluetoimikunnan päätöksen mukaisesti kuuluneet puoluetoimikunnan puheenjohtaja, puoluesihteeri, puoluetoimiston eri osastojen ja yksiköiden päälliköt, ay-sihteeri ja tiedotussihteeri. Työvaliokunta on käsitellyt puolueen politiikkaan, talouteen ja hallintoon liittyvät kysymykset ja tehnyt niistä päätösehdotuksensa puoluetoimikunnalle sekä käsitellyt puoluetoimiston toimintaan ja talouteen liittyvät asiat. 126

7 Puoluetoimiston hallinnollisten ja taloudellisten asioiden valmistelu, ohjaus, valvonta, keskitetyt palvelutoiminnot sekä puolueen jäsen- ja järjestörekisteriasiat on hoidettu hallintoosastolla. Hallinto-osaston henkilövahvuus on ollut 25 henkilöä. Osastopäällikkönä on toiminut Maunu Ihalainen, toimistosihteerinä Sisko Lipsanen ja yhdistysrekisteriasioista ja jäsenasioista vastaavana jaostosihteerinä Eero Jämbäck. Puoluejohdon sihteerinä on toiminut Liisa Mattila. Kertomusvuoden päättyessä oli puolueen jäsenrekisterissä olevien jäsenten määrä , joista oli miehiä ja naisia , vapaajäseniä , maksuvapaita jäseniä ja äänioikeutettuja jäseniä Jäsenasiat olivat vuodenvaihteessa hoitamatta jäseneltä. Vuoden 1989 aikana liittyi puolueeseen uusia jäseniä 2.130, samanaikaisesti poistui jäsenyydestä Äänioikeutettujen määrä väheni jäsenellä. Muita muutoksia jäsenrekisteriin tehtiin Jasenrekisteritapahtumia oli vuoden 1989 aikana yhteensä

8 III SUUNNITTELU- JA TIEDOTUSTOIMINTA 1. Yleistä SDP.n 1990-luvun tavoiteohjelmaan iiittyvä perusjärjestökysely työllisti osastoa. Keskeisinä asiakokonaisuuksina järjestöjen ja jäsenten ehdotuksissa nousivat esille palkansaajien oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet, ympäristöpolitiikka sekä markkinatalouden toiminta kuluttajien edun mukaisesti. Vastauksissa korostuivat myös energiapolitiikka, suhteemme pakolaisiin ja muihin ulkomaalaisiin sekä yhteisten julkisten palvelujen kehittäminen, jotka olivat vuoden keskeisiä asiateemoja erityisesti alkuvuodesta puhuttaneen veropolitiikan ja loppuvuodesta kärjistyneen asuntopolitiikan ohella. Suunnitteluosastolla ovat koko vuoden työskennelleet suunnittelu- ja tiedotuspäällikkö Matti Linnanahde, suunnittelusihteerit Paula Parmanne ja Arja Ronkainen, joka toimi osan vuotta vt. tiedotussihteerinä tiedotussihteeri Hannu Taavitsaisen ollessa alkuvuodesta vt. kansainvälisten asiain sihteerinä ja loppuvuodesta virkavapaalla Suomen YKvaltuuskunnan jäsenenä. Osastolla työskentelivät myös informaatikkoarkistonhoitaja Kirsti Lumiala, osastosihteeri Sirpa Paltamo ja tiedotuksen sihteeri Merja lljin. 2. Suunnittelutoiminta Puoluekokouspäätösten valmistelu- ja seurantatyö jatkui osin tarkoitusta varten asetetuissa asiantuntija-ja projektityöryhmissä. Keväällä asiasta valmisteltiin väliraportti. Puoluekokouskaudella valmisteltavien ohjelmien ja kannanottojen järjestökäsittely toteutettiin suunnitelmien mukaisesti vaihtelevin muodoin. Perusjärjestöille tehtiin huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana kysely periaateohjelmaan pohjautuvan tavoiteohjelman painopisteasettelusta. Korkeakoulu- ja tiedepoliittisesta ohjelmasta pyydettiin piirijärjestöjen lausunnot syksyllä. Molemmat asiakirjat tulevat vuoden 1990 puoluekokouksen käsittelyyn. Sosiaali- ja terveyspoliittinen ohjelma oli kunnallisjärjestölausunnoilla kesäkuusta marraskuun loppuun. Ohjelma tulee kevään 1990 puolueneuvoston käsittelyyn. Kuluttajapoliittista kannanottoa käsiteltiin syksyn 1989 puolueneuvostossa. Ajankohtaisista kysymyksistä on valmisteltu kannanottoluonnoksia ja aikaisempien päätösten mukaisesti ohjelmaluonnoksia puolueen päättäville elimille. Puoluetoimikunnan antamat julkilausumat, kannanotot ja tiedotteet käsittelivät mm. työntekijöiden oikeuksia konsernimuotoisissa yrityksissä (5. 1.), kuntien palveluksessa olevien vaalikelpoisuutta (19. 1), kunnallista kansanäänestystä (19. 1.), esitystä puheenjohtaja Pertti Paasion nimittämiseksi ulkoministeriksi (26. 1.), maatalouspolitiikkaa (9. 2.), ulkoministeri Paasion työvierailua Neuvostoliittoon ja saatua ilmoitusta presidentti, pääsihteeri Mihail Gorbatshovin Suomen vierailusta syksyllä sekä ajankohtaista talouspoliittista tilannetta (30. 3.), STL.n liittokokousvaalien tulosta (puoluesihteeri Iivarin tiedote 6. 4.), liikenneturvallisuutta (13, 4.), oikeistoideologian nousua (20. 4.), asuntorahastoa (27. 4.), julkisia palveluja (4. 5.), huolta talouden kehitysnäkymistä (25. 5.), asuntopolitiikkaa (8. 6.), kuluttajapolitiikkaa (15. 6.), tulo- ja menoarviotavoitteita (17. 8.), hallituksen budjettiesitystä (30. 8.), HOK:n fuusioitumista Elantoon (14. 9.), Euroopan yhdentymiskehitystä (28. 9.), metsäntutkimusta (vpj. Ahteen tiedote ), valtioneuvoston jäsenten esteellisyyskysymyksiä (2. 11.), eläkkeensaajien aseman kehittämistä (9. 11.), asuntopolitiikkaa ja maapoliittista lainsäädäntöä (vpj. Ahteen tiedote ), rauhaa ja kansojen välistä yhteisymmärrystä ( ) SDP:n puolueneuvoston antama julkilausuma käsitteli asuntopolitiikkaa, perhepolitiikkaa, verotusta ja työelämän uudistusta. 128

9 Syksyn puolueneuvoston kokous antoi kuluttajapoliittisen kannanoton ja otti julkilausumassaan kantaa mm. talous- ja tulopolitiikkaan, kuluttajapolitiikkaan, asuntopolitiikkaan, koulutuspolitiikkaan, perheiden ja lasten hyvinvoinnista huolehtimiseen, pankkien palvelumaksuihin ja muistutti asevientikieltoa koskevista puoluekokouspäätöksistä. Työryhmät ja suunnitteluosasto ovat tuottaneet kannanottoluonnosten lisäksi entiseen tapaan myös muuta aineistoa poliittisen keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi. Lisäksi on järjestetty seminaareja ja keskustelutilaisuuksia seuraavasti: asuntopoliittinen keskustelutilaisuus, SDP:n talouspoliittinen linja seminaari, 2, 9. kuluttajapoliittinen seminaari, julkisten palvelujen seminaari ja kansantalouden menestystekijät 1990-luvulla. Poliittisia ilmiöitä ja yhteiskunnan kehitysennusteita koskeva pidemmän tähtäyksen selvitystyö jatkui. Työssä käytettiin hyväksi neljän suuz-e9-b4-man puolueen yhteisistä mielipidetiedusteluista saatuja kokemuksia. Vuonna 1989 puolueet eivät kuitenkaan poikkeuksellisesti teettäneet yhteisiä mielipidemittauksia. SDP laaditutti tällöin itse puolueiden kannatusarviot helmikuussa ja syyskuussa. Puoluetoimiston arkistoinnissa hyödynnettiin koko toimiston ATK-järjestelmää. Tietopalvelu kehittyi entisestään puolueen poliittisen työn avuksi. 3. Työryhmät Puoluetoimikunnan suunnitteluosastolle asettamissa tehtävissä avustivat edelleen asiantuntija- ja projektityöryhmät. Niiden aktiivisuus vaihteli suuresti. Työryhmien toiminta oli sitä aktiivisempaa ja mielekkäämpää, mitä selkeämpiä pohdintatehtäviä ne sekä aiheellisesti että aikataulun puitteissa käsittelivät. Erittäin myönteisiä kokemuksia toiminnan käytännön tuloksista saatiin projektityöryhmistä, jotka oli asetettu ajankohtaisen tarpeen eikä tavan mukaan. Puoluetoimikunnan asettamista asiantuntija- ja projektityöryhmistä toimivat vuonna 1989 seuraavat työryhmät (suluissa nimittämis- ja lopettamispäivä): Alue-, työllisyys- ja elinkeinopoliittinen työryhmä ( ): pj. Pekka Ruotsalainen, vpj. Jussi Niemi ja Hannu Tapiola ja siht. Seija Salo sekä jäsenet Juha Eskelinen, Mauri Hattunen, Kyösti Kiuru, Timo Koivisto, Anu Linnanahde, Kari Nenonen, Esko J. Ojala, Veijo Ojala, Juha Palosuo, Tuire Santamäki, Esko Tikka ja Ensio Vatanen. Työryhmä on vuonna 1989 pitänyt kaksi kokousta sekä yhteiskokouksen ympäristöjä talouspoliittisen työryhmän kanssa. Työryhmä valmisteli ns. Vuotos-kannanottoa, joka kuitenkin päätettiin siirtää myöhempään ajankohtaan. Lisäksi työryhmä käsitteli Euroopan yhdentymiskehityksen vaikutuksia. Asuntopoliittinen projektityöryhmä ( ): pj. Ilkka Joenpalo, vpj. Martti Asunmaa, siht. Jari Virtanen sekä jäsenet Jussi-Pekka Alanen, Sirkka Hautojärvi, Hannu Hirvonen, Reijo Kantola, Eeva Laitila, Veijo Lehto, Raija Niemi, Päivikki Raitis, Sisko Seppä, Olavi Syrjänen, Ilkka Sumu ja Markku VVallin. Asuntopoliittinen työryhmä piti vuonna 1989 viisi kokousta. Ryhmä antoi puoluetoimikunnalle lausuntonsa verotuksesta ja rakentamisen aloituslupamenettelystä sekä vuokrasäännöstelystä. Kokouksissa käsiteltiin lisäksi mm. asuntorahastoa ja maapakettia. Lisäksi työ- 129

10 ryhmän jäsenet toimittivat pyynnöstä muistion asuntoministerille kaavaillusta asuntovähennyksestä. Työryhmä osallistui SDP:n eduskuntaryhmän ja puoluetoimiston keväällä järjestämään asuntopoliittiseen keskustelutilaisuuteen. Korkeakoulu- ja tiedepoliittinen työryhmä ( ) : pj. Aulis Aarnio, siht. Ulla Ekberg ja Raija Latva-Karjanmaa sekä jäsenet Markus Aaltonen, Elisabeth Helander, Matti Hosia, Pauli Kivipensas, Tatu Leinonen, Matti Louekoski, Irmeli Niemi, Tuulikki Nurminen, Keijo Paunio, Liisa Santti, Esko-Olavi Seppälä ja Ari Ylönen. Korkeakoulu- ja tiedepoliittinen työryhmä piti 9 kokousta vuonna Työryhmä valmisteli korkeakoulu- ja tiedepoliittista ohjelmaa, joka oli piirikäsittelyssä syksyllä. Koulutuspoliittinen projektityöryhmä ( ): pj. Irma Peiponen, vpj. Arpo Heinonen, siht. Timo Lähdesmäki ja Kaijamaija Parviainen sekä jäsenet Erkki Aho, Pirkko Aro, Ulla Ekberg, Jari Pekka Jyrkänne, Heli Kuusi, Heikki Mäenpää, Timo Roos ja Pekka Väänänen. Koulutuspoliittinen projektityöryhmä piti vuonna 1989 seitsemän kokousta. Työryhmä on seurannut koulutuksen määrärahoja budjetissa; valmistanut "Koulutus on kunnan peruspalvelu" -aineiston koululautakuntien ja johtokuntien jäsenille, arvioinut ja pohtinut koulutusjärjestelmää kokonaisuutena peruskoulutuksesta aikuiskoulutukseen. Vuoden 1989 aikana työryhmä valmisteli puoluetoimikunnalle kannanottoluonnokset peruskoulun jälkeisen koulutuksen uudistamisesta, yksityiskouluista/vaihtoehtokouluista, ammatillisista korkeakouluista. Kuluttajapoliittinen projektityöryhmä ( ) : pj. Leena Simonen, vpj. Marja-Liisa Tykkyläinen, siht. Jarmo Viinanen sekä jäsenet Ilkka Cantell, Kaija Kortekangas, Leena Leikas, Maili Mustonen, Merja Oksanen, Eero Ollikainen, Anneli Roine, Minna Sartes, Jyrki Tala ja Risto Tuominen. Kuluttajapoliittinen projektityöryhmä on kokoontunut vuonna 1989 kuusi kertaa, järjestänyt syksyllä kuluttajapoliittisen seminaarin (seminaariin kutsuttiin mm. kuluttajalautakuntien jäseniä ja eri kuluttajaviranomaisia) ja valmistellut kuluttajapoliittista kannanottoa, joka hyväksyttiin puolueneuvoston syyskokouksessa. Liikennepoliittinen projektityöryhmä ( ) : pj. Matti Luttinen, vpj. Riitta Myller, siht. Piritta Asunmaa ja Reijo Svento sekä jäsenet Tapio Bergholm, Peter Boldt, Pertti Hietala, Matti Järvinen, Matti Karelius, Rolf Paqvalin, Matti Puhakka, Inkeri Numminen, Pertti Tuomola ja Seppo Westerlund. Liikennepoliittinen projektityöryhmä kokoontui yhden kerran vuonna Kokouksessa käsiteltiin liikenneturvallisuutta, josta valmisteltiin puoluetoimikunnalle kannanotto. Maaseutupoliittinen työryhmä ( ) : pj. Kari Rajamäki, siht. Pentti Puoskari ja Kari Pelkonen sekä jäsenet Kerttu Törnqvist, Jouni Backman, Pertti Parmanne, Seppo Hassinen, Seija Huhdanmäki, Lasse Hellman, Pekka Patosaari, Matti Putkonen, Heikki Vendelin, Leena Simonen, Raimo Sailas, Antero Tuominen ja Veli-Mikko Niemi. Periaateohjelman tavoitetyöryhmä ( ): pj. Armas Lahoniitty, siht. Matti Linnanahde sekä jäsenet Aulis Aarnio, Tuomas Harpf, Elisabeth Helander, Pertti Hynynen, 130

11 Liisa Jaakonsaari, Aimo Kairamo, Pekka Korpinen, Pekka Nurminen, Sinikka Näätsaari, Irma Peiponen ja Pentti Puoskari. Periaateohjelman tavoitetyöryhmä piti vuonna 1989 yhden kokouksen, jonka jälkeen sen työvaihe katsottiin tässä muodossa päättyneeksi. Työryhmä valmisteli periaateohjelmaan pohjautuvaa järjestökyselyä 90-luvun tavoitteista sekä käsitteli lausuntoa Sl:n periaateohjelmaluonnoksesta. Sosiaali-ja terveyshallinnon projektityöryhmä ( ) : pj. Rauno Saari, siht. Marja-Liisa Kunnas ja Matti Heikkilä sekä jäsenet Tuulikki Hämäläinen, Sinikka Mönkäre, Aulikki Kananoja, Matti Marjanen, Matti Rimpelä, Vappu Taipale ja Pekka Viljanen Sosiaali- ja terveyshallinnon projektityöryhmä piti vuonna 1989 kolme kokousta. Selvitys sosiaali- ja terveyshallinnon henkilöstöpulan, palkkauksen ja koulutuksen yhteydestä valmistui Sosiaali- ja terveyspoliittinen työryhmä ( ) : pj. Tuulikki Hämäläinen, vpj. Jouko Skinnari, siht. Heli Santala ja Matti Toiviainen sekä jäsenet Eeva Ahokas, Pentti Arajärvi, Anita Haataja, Olli Korhonen, Riitta Korpiluoma, Kimmo Leppo, Maijaliisa Nieminen, Virpa Puisto, Kari Puro, Markku Toropainen ja Marjatta Vehkaoja Sosiaali- ja terveyspoliittinen työryhmä piti 14 kokousta vuonna Työryhmä valmisteli sosiaali- ja terveyspoliittista ohjelmaa, joka oli kunnallisjärjestökäsittelyssä syksyllä. Talouspoliittinen työryhmä ( ): pj. Ulpu Iivari, vpj. Erkki Liikanen, siht. Elina Lehto saakkaa ja sen jälkeen Sisko Seppä sekä jäsenet Reino Hjerppe, Antti Kalliomäki, Tarja Kantola, Marja Kavonius, Pekka Korpinen, Seppo Lindblom, Paavo Lipponen, Eila Nevalainen, Heikki Oksanen, Antti Paasio, Pertti Parmanne, Pertti Rauhio, Raimo Sailas, Tuire Santamäki, Pertti Sorsa, Markus Sovala, Ulf Sundqvist, Jukka Tammi, Eero Tuomainen, Antero Tuominen ja Juhana Vartiainen Talouspoliittinen työryhmä piti vuonna 1989 yhteensä 19 kokousta käsitellen ajankohtaisia talouspoliittisia kysymyksiä. Lisäksi työryhmä järjesti kaksi seminaaria mm. puoluetoimikunnan, eduskuntaryhmän, hallitusryhmän ja ay-toimikunnan jäsenille. Kevään seminaarin aihe oli SDP:n talouspoliittinen linja ja syksyn seminarin aiheena oli kansantalouden menestystekijät 1990-luvulla. SDP:n viestintäpoliittinen työryhmä ( ): pj. Ulla Turkki, vpj. Tuomas Harpf, siht. Auli Kivenmaa toukokuuhun 1989 saakka ja sen jälkeen Matti Linnanahde sekä jäsenet Bo Ahlfors, Merja Hurri, Rauno Iivonen, Raili Kangas, Kaj-Peter Mattsson, Merja Oksanen, Seppo-Heikki Salonen, Martti Soramäki, Kari Tapiola saakka ja sen jälkeen Martti Mäkinen, Risto Uosukainen ja asiantuntijana Jouko Erkkola. Viestintäpoliittinen työryhmä piti vuonna 1989 viisi kokousta. Kokouksissa käsiteltiin mm. viestintäkoulutuksen tavoitteita, SAMAK:in viestintäpoliittista raporttia, Voionmaan Opiston viestintäpoliittista koulutusta. Ympäristöpoliittinen projektityöryhmä ( ) : pj. Kerttu Törnqvist, vpj. Tanja Sippola, siht. Anu Rinkinen sekä jäsenet Camilla von Bonsdorff, Kaj Bärlund, Jukka Halonen, Hilkka Kairamo, Kimmo Karimo, Heikki Niemi, Olli Ojala, Hannu Penttilä ja Raimo Vuoristo. fc 131

12 Ympäristöpoliittinen työryhmä kokoontuui vuonna 1989 yhteensä 9 kertaa Ryhmä valmisteli lausunnot seuraavista aiheista: SAMAKin ympäristöohjelma; Vuotoskysymys; Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikunnan mietintö. Lisäksi työryhmä järjesti yhdessä SNK:n kanssa seminaarin "Elävänä ensi vuonna". 4. Tiedotustoiminta Tiedotustoiminnassa vietettiin ay-kenttää lukuunottamatta vaalitonta vuotta. Tämä antoi tilaisuuden työskennellä mm. puolueen 90-vuotisjuhlan tunnetuksi tekemisen hyväksi. Vuoden 1989 alkukuukausien tiedoiusilmapiirille leimaa antoi puheenjohtaja Paasion ministeripaikan ympärillä pitkään jatkunut kohu. Maamme taloudellinen tilanne, työmarkkinaratkaisut sekä asunto- ja kuluttajahintojen korkea taso olivat loppuvuotta kohden kiihtyvän kriittissävyisen keskustelun pääkohteina. Vuoden viime kuukausina myös Itä- Euroopan dramaattiset muutokset herättivät suurta huomiota. Ulkoisessa tiedotuksessa pidettiin käytettävissä olevin keinoin yhteyttä eri tiedotusvälineisiin. Palvelu kohdistui etupäässä valtakunnallisten välineiden poliittisiin toimittajiin. Myös paikallisiin tiedotusvälineisiin pidettiin yhteyttä mm. Turun puoluejuhlien ja puoluetoimikunnan Jyväskylässä pidetyn kesäkokouksen yhteydet; kokemukset olivat myönteisiä. Sisäinen tiedotus tapahtui edelleen puoluetoimikunnan kokouspäivinä julkaistun viikkomuistion ja neljästi vuodessa ilmestyneen Sosialidemokraatit-jäsenlehden välityksellä. Jäsenlehden keskeisinä sisältöteemoina olivat puolueen 90-vuotisjuhlat sekä syksyn työsuojeluvaalit. Puolueen jäsenille tarjottiin lehden välityksellä myös mahdollisuus osallistua SDP:n 1990-lukutavoitteiden asettamiseen: periaateohjelman sisältöön ja jaotteluun pohjautuva kysely julkaistiin kahteen kertaan. "Ote tulevaisuuteen" -tunnuksin Turussa elokuuta vietetyt puolueen 90- vuotisjuhlat muodostuivat menestykselliseksi myös tiedotuksen kannalta. Juhlien jo ennakkoon saama huomio myötävaikutti osanottajamäärän kohoamiseen. Tapahtumia runsaslukuisesti seuranneet paikalliset, valtakunnalliset ja myös kansainväliset tiedotusvälineet välittivät onnistuneen juhlan laajaan julkisuuteen. Puoluejärjestöjen käyttöön tuotettiin 90-vuotisjuhlien leikearkit. Muina aineistoina tuotettiin vappumerkki ja Työväen Kalenteri 1990; näiden osalta päävastuu siirtyi toimintavuoden aikana Suoramarkkinointi Eero Hyvöselle. Laajan kysynnän vuoksi otettiin lisäpainos Pisara Meressä -ymparistotoimintavihkosesta. Loppuvuodesta ryhdyttiin julkaisemaan tiedotusvälineille ja muille kiinnostuneille tarkoitettua SDP:n toimintakalenteria. 5. Sosialistinen Aikakauslehti Sosialistinen Aikakauslehti (SA) ilmestyi neljästi siten, että toimituksellisen aineiston määrä säilyi ennallaan, mutta lehti taitettiin suurempaan sivukokoon. Lehden sisältöä linjoitettiin puoluesihteeri Ulpu Iivarin johtamassa toimituskunnassa. SA:n päätoimittajana oli Matti Linnanahde ja lehden toimitussihteerinä Matti Vuohelainen. Lehden levikkityötä suunnitteli ja hoiti Eero Hyvönen. 132

13 SA:n 1/1989 keskeisiä aiheita olivat mm. kuluttajien asema yhdentyvässä Euroopassa, uusi eurooppalainen äärioikeistolaisuus ja Unkarin yhteiskunnallinen tilanne. SA:ssa 2/1989 oli mm. puoluesihteeri Seppo Kääriäisen haastattelu, Eurovaalit Tanskan näkökulmasta ja tilattuja kirjoituksia otsikolla "Minun SDP:ni 1990-luvulla". SA:n 3/1989 sisältö koostui keskeisesti Turussa elokuun lopulla vietettyjen SDP:n 90- vuotisjuhlien, erityisesti juhlaseminaarin aineistosta. Lehdessä lausuivat ajatuksiaan puheenjohtaja Pertti Paasio, puoluesihteeri Ulpu Iivari, puhemies Kalevi Sorsa, pääministeri Ingvar Carlsson ja NKP:n keskuskomitean kv-osaston 1. varajohtaja Karen Brutenz. SPD:n varapuheenjohtajan Oskar Lafontainen alustus siirtyi teknisistä syistä julkaistavaksi SA:n numerossa 1/1990. SA:ssa 4/1989 oli lehden ilmestymisen jälkeen pian edesmenneen KTV:n puheenjohtajan Pekka Salosen haastattelu. Lehdessä oli myös mm. lääket.tri. Mikko Paunion laatima vihreiden kritiikki ja pääjohtaja Jermu Laineen arvio puolueiden roolista 1990-luvulla. 6. Sosialidemokraattiset Sanomalehdet Kertomusvuoden aikana ilmestyi 14 sosialidemokraattista sanomalehteä. Demari (Helsinki), 5 kertaa viikossa, päätoimittaja Jukka Halonen Kansan Lehti (Tampere), 5 kertaa viikossa, päätoimittaja Vesa Karvinen Turun Päivälehti (Turku), 5 kertaa viikossa, päätoimittaja Antti Vuorenrinne Pohjanmaan Kansa (Vaasa), 4 kertaa viikossa, päätoimittaja Iisakki Manninen Hämeen Kansa (Hämeenlinna), 3 kertaa viikossa, päätoimittaja Rauno Iivonen Pohjolan Työ (Oulu), 3 kertaa viikossa, päätoimittaja Risto Kenttä Uusi Aika (Pori), 3 kertaa viikossa, päätoimittaja Ulla Turkki Arbetarbladet (Helsinki), kerran viikossa, päätoimittaja Alf-Erik Helsing Päijätseutu (Lahti), kerran viikossa, Pentti Hämäläinen Uusi Pohjois-Karjala (Joensuu), kerran viikossa, päätoimittaja Pekka Kivioja Valpas (Kuopio), kerran viikossa, päätoimittaja Juhani Aro Vapaus (Mikkeli), kerran viikossa, päätoimittaja Markku Lahikainen Vastin (Jyväskylä), kerran viikossa, päätoimittaja Kauko Hirvonen Viikko-Eteenpäin (Kotka), päätoimittaja Risto Tuominen Vuoden loppupuolella julkaistiin vuoden 1989 alusta alkaen säännöllisesti ilmestyvien viik- 133

14 kolehtien Päijätseudun ja Viikko-Eteenpäin -lehden näytenumerot. Lehtien päätoimittajina ovat: Päijätseutu (Lahti) Pentti Hämäläinen ja Rauno Iivonen Viikko-Eteenpäin (Kotka) Risto Tuominen. 134

15 IV JÄRJESTÖTOIMINTA 1. SDP 90 vuotta Puolueen toiminnan pääpaino oli Suomen Työväenpuolueen perustamisen 90. vuosijuhlatapahtumien järjestämisessä. Päätapahtumat olivat Turussa Siellä ja myös muissa yhteyksissä otettiin huomioon, että vuonna 1989 oli täyttynyt 80 vuotta Työväen Arkiston ja 70 vuotta Työväen Sivistysliiton perustamisesta. Juhlavuoden tilaisuuksia valmisteli puoluesihteerin johdolla työskennellyt toimikunta, jossa oli laaja sisar- ja yhteistyöjärjestöjen sekä turkulaisten ja varsinaissuomalaisten puoluejärjestöjen edustus. Kevään ja syksyn aikana piirijärjestöt, usein yhteistoimin TSLn järjestöjen kanssa, toteuttivat puolueen 90-vuotiseen toimintaan liittyen juhla- ja seminaaritilaisuuksia. Puolueen juhlavuoden tilaisuudet alkoivat Helsingin Työväentalossa avatulla "Valoa kohti" -postikorttinäyttelyllä. Sen kokosi Orvo Bogdanoff Työväen Arkiston avustuksella. Näyttelyluettelo painatettiin suomen-ja ruotsinkielisenä. Vuoden kuluessa näyttely oli esillä seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki (kahdesti), Forssa, Vammala, Tampere, Turku, Kotka ja Vaasa. Turussa kongressikeskus Ikituurissa järjestettiin juhlaseminaari, jonka teemana oli "Vapaus, tasa-arvo, veljeys - edistyksen aatteet ja edistyksen liikkeet nykypäivän Euroopassa". Seminaarin luennoitsijoina toimivat Ruotsin Sosialidemokraattisen Työväenpuolueen puheenjohtaja Ingvar Carlsson, Saksan Sosialidemokraattisen Puolueen varapuheenjohtaja Oskar Lafontaine, Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen Keskuskomitean kansainvälisen osaston ensimmäinen varajohtaja Karen Brutenz ja Sosialistisen Internationaalin varapuheenjohtaja Kalevi Sorsa. Seminaarin työryhmien työn perusteella kommenttipuheenvuorot käyttivät kansanedustaja Sinikka Mönkäre, pankinjohtaja Eero Tuomainen, kansanedustaja Mikko Elo, professori Allan Rosas, puoluesihteeri Ulpu Iivari ja sihteeri Lauri Ihalainen. Seminaariin kutsuttiin n. 250 osanottajaa. Seminaari sai varsin laajan huomion tiedotusvälineissä. Lauantaina juhlatapahtumat avasi varapuheenjohtaja Matti Ahde toritilaisuudessa. Kulttuurikeskuksessa oli Kansanvälisen Solidaarisuussäätiön järjestämä kehitysyhteistyön esittely, sosialidemokraattisten ministereitten ja kansanedustajien tapaamistilaisuus, eläke- ja sosiaaliturvan informaatiokeskus sekä puolueen jäsenrekisterin palvelupiste ja "lapsipysäköinti" -paikka. Puolueväelle oli järjestetty mahdollisuus tutustua kiertoajelulla "punaiseen Turkuun" ja Kultarannan puutarhaan Naantalissa. Nämä kiertoajelut osoittautuvat huomattavasti ennakoitua suositummiksi. Päivän aikana järjestettiin seminaari- ja tapaamistilaisuuksia: kouluväen ja vanhempien tapaaminen, "Perinne meissä" - Työväen muistitietotoimikunnan tapaaminen, työväen liikelaitosten luottamushenkilöiden ja henkilöstön tapaaminen, Sosialidemokraattisten Naisten "Punainen huivi" -tapaaminen, kristillisten sosialidemokraattien tapaamien, kunnallisvaltuutettujen tapaaminen, "Kulttuuria iltapäivällä" -tapaaminen, Ammattiyhdistysliike ja sosialidemokratia -tapaaminen ja ympäristöseminaari. Lauantaina järjestettiin myös TSL:n 70-vuotisjuhla. TUL.n seurat järjestivät "Ota oikea suunta" -liikuntatapahtuman. Iltatilaisuuksia olivat Sosialistisen Politiikan illanvietto, TSLillanvietto ja SDP.n iltajuhla. Lähes kaikissa tilaisuuksissa oli erittäin hyvä yleisömenestys. 135

16 Sunnuntaina useat ammatilliset järjestöt olivat kutsuneet jäseniään aamupalavereihin. Aamulla pitivät palaverin myös sosialidemokraattiset pienyrittäjät, työväentaloja ylläpitävien yhdistysten edustajat ja ruotsinsuomalaiset. Puolue kutsui aamukahvitilaisuuteen Turkuun saapuneet kunniajäsenensä. Turun tuomiokirkkoon oli järjestetty esittelytilaisuus. Sunnuntaipäivän jumalanpalveluksessa saarnasi arkkipiispa John Vikström. Puolue oli esittänyt tästä hänelle toivomuksen. Myös sunnuntaiaamun tilaisuuksissa oli runsaasti osanottajia. Tuomiokirkko oli ääriään myöten täynnä. Pääjuhlaa edeltäneeseen kulkueeseen otti osaa yli ihmistä. Pääjuhlaa Turun Urheilupuistossa kunnioittivat läsnäolollaan tasavallan presidentti ja rouva Tellervo Koivisto. Juhlan avasi Sosialidemokraattisten Naisten vt. pääsihteeri Tuula Haatainen. Ohjelmaa esittivät ANC:n lauluryhmä Thami Mnyele Quartet, Värttinä-ryhmä, TULn seurojen aikuinen-lapsi voimistelijat ja Vesa-Matti Loiri orkestereineen. Juhlan ohjelman tuottajana oli Jani Uhlenius. Juhlapuheen piti puheenjohtaja Pertti Paasio keskittyen erityisesti ympäristöpolitiikkaan. 2. Henkilökunta Puoluetoimiston järjestöosaston päällikkönä toimi Jorma VVestlund, kunnallisasiainsihteerinä Tapani Hellsten, koulutussihteerinä Arja Pitkänen, ammattiyhdistyssihteerinä Juhani Hietanen, ATK asioista vastaavana- ja ammattiyhdistystoimitsijana Matti Kouri, E-osuusliikkeeseen ja liikuntapolitiikkaan liittyviä asioita hoitavana toimitsijana Erkki Gröndahl, joka toimi myös puoluetoimiston työvaliokunnan sihteerinä, järjestötoimitsijana Ari Kekkinen, järjestötoimitsijana Rauli VVarto saakka, jonka jälkeen hän siirtyi työvapaalle , ja toimitsijana Marita Saarinen kuolemaansa saakka. Osastosihteerinä toimi Irja Hyvönen ja kurssisihteerinä Kaija Issakainen. Toimitsijakokoukset Piirisihteerikokouksia järjestettiin seuraavasti: , , , , , ja Piirien puheenjohtajat olivat koolla Puolueen toimitsijoiden, kunnallisjärjestöjen sekä sisar- ja yhteistyöjärjestöjen toimitsijoiden neuvottelupäivät järjestettiin Polvijärvellä Huhmarin lomakeskuksessa. Osanottajia oli päivillä Ammattiyhdistystoiminta Yleistä Vuoden 1989 aikana valtaosa palkansaajakunnasta oli mukana vakautusratkaisussa, joka solmittiin syksyllä Ammatillisesti järjestäyneistä n. 1,8 miljoonasta palkansaajasta oli jäänyt ratkaisun ulkopuolelle. Vaikka vakautusratkaisussa palkkojen korotukset oli mitoitettu matalalle tasolle, voitiin syksyllä 1989 käydyissä tarkistusneuvotteluissa todeta eri ratkaisumallien pohjalta päästyn varsin samankaltaiseen ansiokehitykseen. Eri teki- 136

17 jöistä, mm. asuntojen hintojen rajusta noususta, johtuen ei inflaatiota saatu tarpeellisessa määrin hallintaan. Vuoden 1989 lopulla jouduttiinkin toteamaan inflaation nousseen niin, että tavoitteeksi asetetun 4 /o:n tason sijasta päädyttiin 6,5 %:n tasoon. Tämä merkitsi 2,5 %:n inflaatiokorotuksen tulemista maksuun maaliskuun alussa I990. Huolimatta vakautusratkaisun toteutumisessa koetuista pettymyksistä päätettiin syksyllä I989 ryhtyä kokoamaan uutta tulopoliittista ratkaisua. Pitkien ja monivaiheisten neuvottelujen tuloksena saatiin marraskuun lopulla kootuksi laaja sopimusratkaisuesitys eli ns. Kallion paperi. Sen pohjalta käynnistettiin varsinaiset liittokohtaiset sopimusneuvottelut tavoitteena saada sopimukset valmiiksi vuoden loppuun mennessä. TVK:n, AKAVA:n ja STTK:n osalta sopimukset saatiinkin solmituiksi määräaikaan eli mennessä. SAK:n valtuusto joutui samana päivänä toteamaan, ettei SAK.n jäsenliittojen piirissä ole saatu tarpeeksi kattavasti sopimuksia aikaan ja keskusjärjestö oli tuolloin jäämässä keskitetyn ratkaisun ulkopuolelle. SAK:n osalta julkisten alojen liitot olivat kaikki Kallion ratkaisuesityksen takana. Ammattiyhdistystoimikunta Ammattiyhdistystoimikunnan jäseninä olivat v puheenjohtajana Pertti Paasio ja varapuheenjohtajina Pertti Viinanen, Riitta Prusti, Jorma Reini ja Ulla Aittokoski. Muina jäseninä olivat Ulpu Iivari, Matti Puhakka, Jorma VVestlund, Irma Nissinen, Raimo Kantola, Lauri Ihalainen, Per-Erik Lundh, Pertti Ahonen, Pekka Salonen saakka, Antero Mäki, Maj- Len Remahl, Pekka Sarkkinen, Salme Pihl, Tuulikki Väliniemi, Raija Hukkamäki 1.7. alkaen, Aulikki Littu, Tenho Olin, Seppo Ruotsalainen ja Reijo Virtanen. Sihteereinä toimivat Juhani Hietanen ja Matti Kouri. Pekka Salosen tilalle tuli KTV:n edustajaksi lokakuussa Jarmo Lehtonen. Ammattiyhdistystoimikunta kokoontui vuonna 1989 yhdeksän kertaa. Toukokuussa 1988 työnsä aloittanut työaikatyöryhmä jätti muistionsa 1990-luvun työajan lyhentämisen vaihtoehdoista Työryhmän puheenjohtajana toimi Ulla Aittokoski ja sihteerinä Reijo Svento. Elokuussa 1988 ammattiyhdistystoimikunnan asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää sapattivapaan toteuttamisen vaihtoehtoja, jätti mietintönsä Työryhmän puheenjohtajana toimi Jukka Gustafsson ja sihteerinä Anna-Liisa Sirjamo. Toukokuussa ammattiyhdistystoimikunta asetti työryhmän kokoamaan ammattiyhdistysliikkeen sosialidemokraattien näkemyksiä julkisen sektorin uudistamisesta.työryhmä sai muistion asiasta valmiiksi vuoden 1989 lopulla. Puheenjohtajana tässä työryhmässä toimi Esa Svvanljung ja sihteerinä Jarmo Lehtonen. Keskusjärjestöjen ja liittojen kokoukset Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK piti liittokokouksensa Tampereella Liiton puheenjohtajaksi valittiin edelleen Jorma Reini. SAK:n jäsenliitoista pitivät liittokokouksensa kertomusvuoden aikana seuraavat yksitoista ammattiliittoa. Suomen Elintarviketyöläisten Liiton edustajakokous pidettiin Hallinnon voimasuhteet säilyivät hallituksen osalta ennallaan. Valtuustossa sosialidemokraatit menettivät 137

18 yhden paikan lievän vaalitappion vuoksi. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen kansandemokraatti Jarl Sund ja sihteeriksi sosialidemokraattien Arto Talasmäki. Sosialidemokraattien pyrkimykset saada käyttöön postiäänestys edustajakokousvalinnoissa epäonnistuivat. Ilmailualan Unionin liittokokous oli Kokousedustajat valittiin sopuvaaleilla ja voimasuhteet liiton hallinnossa ovat sosialidemokraattien eduksi. Liiton puheenjohtajana jatkaa Klaus Järvelä. Kemian Työntekijäin Liiton liittokokous pidettiin Liiton puheenjohtajaksi valittiin edelleen Heikki Pohja. Sosialidemokraattien kannatus nousi liiton vaaleissa 1,5 /o:n verran. Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton liittokokous oli Liiton puheenjohtajana jatkaa edelleen Pentti Levo. Liittokokousvaalit suoritettiin vain neljässä ammattiosastossa ja voimasuhteet poliittisten ryhmien välillä ovat: sosialidemokraatit 76 % ja kansandemokraatit 24 %. Maaseututyöväen Liiton edustajakokous oli vuorossa Liitossa käytiin nyt ensi kertaa suhteelliset vaalit. Sosialidemokraattien ja keskustan vaaliliitto sai selvän voiton sen ääniosuuden ollessa 64,4 % kansandemokraattien joutuessa tyytymään 35,6 %:iin. Liiton puheenjohtajana jatkaa Matti Putkonen. Paperiliiton kokous pidettiin Liitossa oli päädytty sopuvaaliratkaisuun ja näin ollen voimasuhteet olivat entiset, eli 65 %:n osuus sosialidemokraateilla ja 35 %:n kansandemokraateilla. Liiton puheenjohtajaksi valittiin edelleen Antero Mäki. Puutyöväen Liiton kokous oli Puheenjohtaja Heikki Peltonen valittiin uudelleen liiton puheenjohtajaksi. Sosialidemokraatit nostivat kannatustaan viidellä prosenttiyksiköllä ja ääniosuus vaaleissa oli 60,1 %. Postiliiton kokous pidettiin Liiton puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Pertti Jyrkinen. Kansandemokraattien kannatus nousi jonkin verran ollen nyt 19 % edustajakokouspaikoista. Rautatieläisten Liiton kokouksessa, joka oli , valittiin puheenjohtajaksi edelleen Pentti Kesseli. Sosialidemokraattien osuus liitokokouksen edustajapaikoista oli 80 %. Veturimiesten Liiton kokous oli vuorossa Kokous valitsi liiton puheenjohtajaksi edelleen Heikki Nurmen. Tullimiesliiton pidetyssä kokouksessa valittiin liiton puheenjohtajaksi edelleen Tauno Taipalus. TVK:n jäsenliitto Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy piti liittokokouksensa Vaaleissa sosialidemokraatit saavuttivat 3 %:n voitonääniosuuden ollessa nyt 24,5 %. Liiton puheenjohtajaksi valittiin sosialidemokraattien Raija Hukkamäki. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton edustajakokous pidettiin Liiton vaaleissa sosialidemokraatit saavuttivat ehdottoman enemmistön saamalla äänistä 51,8 %. Liiton puheenjohtajaksi valittiin edelleen Tuulikki Väliniemi. 138

19 Valtion laitosten toimihenkilöiden liiton (VLTL) liittokokous pidettiin Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin sosialidemokraatti Jarmo Rantanen. Liiton hallinnon enemmistö on edelleen sosialidemokraateilla. Teknisten Liiton kokous pidettiin Puheenjohtajana jatkaa Tenho Olin. Liiton hallinnon enemmistö on sosialidemokraateilla. Järjestötoiminta Sosialidemokraattien työpaikkatoiminnan kehittämistyötä jatkettiin edellisenä vuonna valmistuneen toimintaohjelman pohjalta. SAK:n liittojen ja puolueen piirijärjestöjen edustajille järjestettiin työkokous Keuruulla Paikalla oli 60 eri ammattiliittojen ja puolueen piirijärjestöjen edustajaa. SDP:n 90 vuotisjuhlien aikana Turussa järjestettiin 20 eri ammattiliittojen sosialidemokraattien tilaisuutta. Näistä yksi oli kaikille yhteinen tilaisuus, jossa oli osanottajia 600, ja muihin osallistui yhteensä n osanottajaa. SDP:n isännyydessä järjestettiin KTV:n kurssikeskuksessa Karjaalla pohjoismainen toimihenkilöseminaari. Suomesta oli paikalla kuusi osanottajaa. 4. Koulutustoiminta Vuoden merkittävin koulutuksellinen kehittämishanke oli kunnallisten luottamushenkilöitten kouluttajakoulutus. Työväen Akatemiassa koulutettiin 53 piireistä koottua aktiivia. Tavoite oli kouluttaa heistä piiriinsä kunnallispoliittisen koulutuksen "iskuryhmä", joka suunnittelee ja toteuttaa piirinsä alueella kunnallispoliittista koulutusta. Tavoite toteutui useimpien piirien kohdalla ja tarkoitus on jatkaa toimintaa koko vaalikauden samoilla ryhmillä ja pitkäjänteisesti. Projektin aikana on syntynyt myös runsaasti koulutusaineistoa ajankohtaisista asioista. Toinen laaja uudistamistyö on ollut käynnissä ay-ryhmäkoulutuksen piirissä osana koko SAK-laisen ryhmätoiminnan kehittämistä. Opintokerhot Puolueen kerhoja on vuoden aikana aloittanut 204, kaikkiaan sd-järjestöjen kerhoja on aloittanut vuoden aikana

20 OPINTOKERHOJEN KOKONAISMÄÄRÄT VUONNA 1989 Piiri SDP:n Kaikki sd. järjesopintokerhot töjen opintokerhot Yhteensä Helsinki 5 8 Uusimaa 9 15 Varsinais-Suomi 3 5 Satakunta Etelä-Häme Pohjois-Häme Kymi Mikkeli Kuopio Pohjois-Karjala 6 8 Keski-Suomi Vaasa 8 9 Oulu Lappi 6 10 Yht. opintokerhoja Opintosihteerikoulutus Puolueosastojen ja kunnallisjärjestöjen opintosihteereitä on koulutettu kahden päivän viikonloppukursseilla opintosihteerin perusaineiston Tiedosta toiminnaksi pohjalta. Osallistujia oli yhteensä 79. Kursseilla on pohdittu puolueen opintotoiminnan tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja. OPINTOSIHTEERIKURSSIT VUONNA 1989 Pvm Yhteensä Piiri Oulu, Kesk Lappi -Suomi Lappi Oulu, Satakunta Etelä-Häme Yht. osallistujia