ILMASTO-OHJELMAN RAPORTTILUONNOS

Transkriptio

1 Sivu 1(34) ILMASTO-OHJELMAN RAPORTTILUONNOS HUOMIOITAVAA LUONNOKSESTA Tässä luonnoksessa: - on harmaalla tekstiä, joka päivitetään tietojen tarkentuessa - on vaillinainen kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen ja kasvihuonekaasujen tasetaulukko (taulukko 3). Tiedot täydennetään vuoden 2010 osalta. Tämän luonnoksen liitteenä ovat listat ehdotetuista toimenpiteistä. Toimet on jaoteltu kappaleen 4 otsikoiden mukaisesti.

2 Sivu 2(34) ILMASTO-OHJELMA 2011 RAPORTTI JA OHJELMA-TAULUKKO sisältö Esipuhe 1 Ilmasto-ohjelma 2 Kasvihuonekaasutaseet 2.1 Jyväskylän kasvihuonekaasupäästöt 2.2 Jyväskylän kasvihuonekaasunielut 2.3 Jyväskylän kaupungin kasvihuonekaasupäästöt 3 Päästötavoitteet 3.1 Skenaariot 3.2 Kansainväliset ja kansalliset päästötavoitteet 3.3 Meidän tavoitteemme 4 Ilmasto-ohjelman toimet ja niiden taustoja 4.1 Tietoisuus 4.2 Energia 4.3 Liikkuminen 4.4 Maankäyttö 4.5 Rakennukset 4.6 Vesihuolto 4.7 Jätteet 4.8 Hankinnat 5 Ilmastonmuutoksen talousnäkökulma 5.1 Laajasti tarkasteltuna 5.2 Kaupungin kannalta 6 Tulevaisuus 6.1 Kasvihuonekaasupäästöjen seuranta 6.2 Ilmasto-ohjelman seuranta Tausta-aineistoa I Yleistä ilmastopolitiikasta II Kuntien asema ilmastotyössä III Miten ilmasto-ohjelma on laadittu (päivitetään) Liitteet Kasvihuonekaasupäästöjen arviointitaulukko Toimenpidelistat

3 Sivu 3(34) ESIPUHE Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään YK:n ilmastosopimuksen, Kioton pöytäkirjan ja EU:n ilmastopolitiikan velvoittamana. Vaikka kunnille ei ole jyvitetty päästövähennystavoitteita, ovat kunnat avainasemassa ilmastotyössä, sillä kaikki kasvihuonekaasupäästöt syntyvät jonkin kunnan alueella. Kuntien omillakin päästöillä on merkitystä ilmaston kannalta, sillä kuntien oma osuus kasvihuonekaasupäästöistä on 5 10 prosenttia. Maankäytön ja liikkumisen ratkaisut mukaan luettuna kuntien päästövaikutus nousee yli 50 prosenttiin. Jyväskylän ilmasto-ohjelman vauhdittajana ovat kaupunkistrategia ja ympäristöpolitiikka, jotka on hyväksytty keväällä Ne velvoittavat vastaamaan ilmastonmuutokseen ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Kasvihuonekaasupäästöjä vähentämällä saavutetaan monia hyötyjä. Kun lämmityksen, sähkön ja autoilun tarve pienenee, vähenee kasvihuonekaasupäästöjen ohella myös muiden päästöistä aiheutuvien haittojen määrä. Tällä on suotuisia vaikutuksia terveyteen ja viihtyisyyteen. Energiatehokkuuden parantaminen säästää selvää rahaa. Energiaomavaraisuuden kasvattamisen myötä siirrytään enenevässä määrin paikallisten energialähteiden käyttöön, jolla taas on vaikutuksia paikalliseen työllisyystilanteeseen. Muita positiivisia vaikutuksia ovat esimerkiksi parantunut materiaalitehokkuus, kestävämpi kuluttaminen ja uusien innovaatioiden kautta piristynyt elinkeinoelämä. Vaikeimmin mitattava mutta merkittävä ilmastotyön hyöty on se, että vastuullisesti ja kestävästi toimiva kunta motivoi yksittäisiä ihmisiä toimimaan omassa arjessaan ympäristön hyväksi. Jyväskylä x. xkuuta 2011 Ohjausryhmän puolesta Työryhmän puolesta Pirkko Selin puheenjohtaja Päivi Pietarinen puheenjohtaja

4 Sivu 4(34) 1. ILMASTO-OHJELMA Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelmaan kootaan toimet, jotka koskevat kaupunkikonsernia. Tiedottamisen ja esimerkkinä olemisen kautta ohjelma motivoi myös asukkaita toimimaan ilmastomyönteisesti. Ilmasto-ohjelman päätavoite on yhteisen tahtotilan luominen, jotta koko kaupunkiorganisaatiossa pyritään kohti samaa päämäärää ja vältetään ristiriitaisia päätöksiä. Määrällisenä tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta. Asukasta kohden tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 %. Näin asetettu tavoite asettaa haasteen sekä kasvavalle kaupungille että jokaiselle kaupunkilaiselle. Kaupunkikonsernin oma tavoite on kuntien energiatehokkuussopimuksen mukaisesti 9 %:n energiansäästö vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. AJANKOHTAISUUS Keski-Suomen ympäristöohjelma, Sanoista tekoihin, vuoteen 2015 julkaistiin keväällä Samanaikaisesti Jyväskylän kaupungin ilmastoohjelman kanssa valmisteltiin Keski-Suomen ilmastostrategiaa. Jyväskylä on mukana myös Kuntaliiton Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hankkeessa, jonka kautta ollaan ajan hermolla ja jaetaan kokemuksia muiden kuntien kanssa. Viestiä ilmasto-ohjelman tarpeellisuudesta on saatu keväällä 2010 sekä kaupunginhallitukselta että tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnalta. Samoin Jyväskylän kaupungin asukkaiden näkemyksistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi -tutkimuksessa keväällä 2010 on kartoitettu asukkaiden mielipiteitä. Sen tulosten mukaan kaupungilta odotetaan oman organisaation ilmastovaikutusten aktiivista hillitsemistä sekä tukea asukkaiden toimiin erityisesti informaatio-ohjauksen tiedottamisen ja kouluttamisen kautta. Julkisen liikenteen kehittämisen nähtiin kuuluvan kaupungin tehtäviin. Ilmasto-ohjelmaan on koottu ruohonjuuritason toimia ilmastonmuutokseen vastaamiseksi. Näiden asioiden lisäksi työn aikana on noussut esiin muutama johtotähti-idea, joilla pyritään edistämään ilmastoasiaa näkyvämmin. Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelman on tarkoitus olla konkreettinen työkalu, ja siksi koko raportin näkökanta on käytännönläheinen. Ilmastonmuutoksen ymmärtämisen kautta pyritään hillitsemään ilmastovaikutuksia ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen (kuva 1). Ilmastomuutoksen tieteelliseen taustaan sekä ilmastopolitiikan selontekoihin on esitetty lähteitä ja linkkejä. ILMASTONMUUTOKSEN HUOMIOIMINEN HILLITSEMINEN SOPEUTUMINEN varautuminen hyötyminen Kuva 1. Ilmastonmuutoksen huomioiminen Ilmastonmuutosta sivuavia asioita on huomioitu jo aikaisemmin sekä kaupunkikonsernitasolla että sektoreittain. Ilmasto-ohjelman tarkoituksena onkin koota eri lähteistä johdetut konkreettiset ilmastotavoitteet yhteen ja tarkentaa niitä tarvittavilta osin (kuva 2). Lisäksi luodaan uusia tavoitteita ja toimintatapoja. Laatimalla ilmasto-ohjelma pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, saavuttamaan säästöjä, olemaan esimerkkinä asukkaille, ennakoimaan kunnille asetettua velvoitetta laatia ilmasto-ohjelma sekä hyödyntämään mahdollista imagoetua. Jyväskylän kaupungilla on omistajaohjauksen kautta mahdollisuus vaikuttaa Jyväskylän Energia Oy:n energiantuotannon ratkaisuihin.

5 Sivu 5(34) KAUPUNKI-STRATEGIA YMPÄRISTÖ-POLITIIKKA YMPÄRISTÖ-JÄRJESTELMÄ YMPÄRISTÖYHDYS- JA YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS YMPÄRISTÖVASTUUHENKILÖT SEKÄ YMPÄRISTÖRYHMÄ ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS - Kaupungin - Jyväskylän Energian YK:N ILMASTO-SOPIMUS KIOTON PÖYTÄ-KIRJA EU:N ILMASTO-POLITIIKKA ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIA SOPEUTUMISSTRATEGIA ILMASTO- JA ENERGIAPOLIITTINEN TULEVAISUUSSELONTEKO KAAVOITUS-OHJELMA KUNTALIITON ILMASTOHANKE ILMASTO-OHJELMA VIHERPOLITIIKKA KYMPPI R -OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHEROSA-YLEISKAAVA YLEISKAAVATYÖ JYSELI 2025 METSÄSUUNNITELMA Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Älykästä työmatkaa! hanke Kestävän liikenteen mallikuntatoiminta Älykäs liikenne PYKÄLÄ Kuva 2. Jyväskylän ilmasto-ohjelman toimintakenttä JYVÄSKYLÄN SEUDUN RAKENNEMALLI 20X0 K-S MAAKUNTASUUNNITELMA JA -OHJELMA K-S YMPÄRISTÖOHJELMA 2015 K-S ALUEELLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 2016 BalticClimate -hanke K-S ilmastostrategia tekeillä ympäristöpolitiikan yhteydessä päätetyt mittarit ja jätestrategia tekeillä asuntomessuhanke 2014 Valon kaupunki Loppuraportti: Jyväskylän kaupungin asukkaiden näkemyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Ekotaajama-hanke (KAS-klusteri) GasHighWay JAPA ry Päijänne biosfääri hanke Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelma 2. KASVIHUONEKAASUTASEET 2.1 Jyväskylän kasvihuonekaasupäästöt Jyväskylän kasvihuonekaasutaseista on olemassa aikaisempia laskentatietoja. Kasvihuonekaasutaseiden arvioinnille asettaa haasteita uuden kunnan perustaminen KUNTA TUOTANTOPERUSTEISET vuosi Jyväskylä X 1 X 1 X 2 X 3 X 4 X 5 X 2 X 5 X 3 X 6 X 6 Jyväskylän mlk X 1 X 1 X 2 X 5 X 2 X 5 X 6 X 6 Korpilahti X 5 X 5 X 6 X 6 1 Jyväskylän ilmanlaatu, Kasvihuonekaasutase 1990 ja 1998 (2000) * 2 Jyväskylän ilmanlaatu, Taustaselvitys ilmastostrategiaa varten (2002) * 3 Ympäristön tila Jyväskylässä (2008) * 4 Jyväskylän ilmastostrategia (työryhmän ehdotus ) 5 Perustuu Keski-Suomen energiatoimiston laskemiin kuntakohtaisiin energiataseisiin 6 CO2-raportin vuosiraportti Taulukko 1. Olemassa olevat kasvihuonekaasupäästötaseet KULUTUSPERUSTEISET *Kasvener-malli on kuntatason kasvihuonekaasu- ja energiatasemalli. Mallin on tehnyt Suomen ympäristökeskus Suomen Kuntaliiton toimeksiannosta. Mallilla voidaan laskea kunnan vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja -kulutus. Mallin päästösektorit ovat energia, teollisuuden prosessit (ei energiaperäiset), maatalous ja jätehuolto. Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan tarkastella tuotanto- ja kulutusperusteisesti. Tuotantoperusteinen laskutapa vastaa kysymykseen kuinka paljon päästöjä Jyväskylän alueella syntyy, mutta se ei huomioi ostetun tai myydyn energian päästöjä. Kulutusperusteinen laskentatapa vastaa kysymykseen kuinka paljon päästöjä Jyväskylän alue aiheuttaa.

6 Sivu 6(34) Nykyisen Jyväskylän alueen kasvihuonekaasutaseista on laadittu arviolaskelma taulukossa 1 mainituille vuosille olemassa olevien tietojen perusteella (kuva 3 ja liite 1 laajempi taulukko). Eri menetelmin lasketut päästötaseet eivät ole vertailukelpoisia keskenään mm. erilaisten rajausten takia. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1000 t CO 2 -ekv. * t CO2-ekv v v v v v v v TUOTANTOPERUSTEISET KULUTUSPERUSTEISET Kuva 3. Jyväskylän kasvihuonekaasutasearviot (laskettu eri menetelmin, eivät vertailukelpoisia) * CO2-ekv. tarkoittaa hiilidioksidiekvivalenttia, jolla yhteismitallistetaan kasvihuonevaikutukseltaan erilaisia kaasuja toisiinsa sadan vuoden aikajaksolle laskettuna. Tuotantoperusteisesti tarkasteltuna kokonaispäästöt ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 1998 vuoteen Asukasta kohden laskettuna päästöt ovat laskeneet vuodesta 1990 vuoteen Päästöjen jakauma vuosittain vaihtelee hieman johtuen mm. päästökertoimista ja lämmitystarpeesta. Kasvener-laskelmien perusteella päästöistä suurin osa aiheutuu energian tuotannosta ja käytöstä (70%) sekä liikenteestä (20 30%). Kasvihuonekaasupäästöjä tarkastellaan nykyään pääsääntöisesti kulutusperusteisesti, koska päästöjen vähentämiseen tähdätään kulutusta vähentämällä. Kulutusperusteisia päästötietoja on saatu Kasvener-laskelmilla ja energiataseiden kautta. Myös CO2-raportti tuottaa kulutusperusteista kasvihuonekaasutaselaskelmaa. Keski-Suomen energiatoimisto on laskenut energiataseet Keski-Suomen kunnille vuosilta 1998 ja Energiatase pitää sisällään teollisuuden, rakennusten lämmityksen, tieliikenteen ja muun sähkönkulutuksen. Kulutus- ja tuotantoperusteiset päästöt tulevat lähestymään toisiaan energiantuotannon omavaraisuusasteen parantuessa Keljonlahden voimalaitoksen käyttöönoton myötä.

7 Sivu 7(34) CO2-RAPORTTI Jyväskylän kasvihuonekaasupäästöjä on voinut seurata vuoden 2009 alusta lähtien internetissä ja kunta saa käyttöönsä vuosittain koosteraportin päästöistä. CO2-raportin viikkoseuranta kertoo kuluttajien sähkönkulutuksen, rakennusten ja käyttöveden lämmityksen sekä tieliikenteen päästöt. CO2-raportin vuosiraportissa on viikkotilastoinnin tietojen lisäksi teollisuuden sähkönkulutuksen päästötiedot. Vuonna 2010 CO2- raporttiin lisätään myös maatalous ja jätehuolto. Vuoden 2011 helmikuussa palvelussa oli mukana n. 70 kuntaa/kaupunkia. CO2-raportin piirissä olevissa kunnissa asuu yli kolme miljoonaa suomalaista. Tarkemmat tiedot CO2-raportin laskentaperusteista löytyvät vuosiraportista ja CO2-raportin Internet-sivuilta Jyväskylän kasvihuonekaasunielut eli hiilinielut Kuntien kasvihuonekaasutaseiden laskeminen on rajattu koskemaan ihmistoiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä johtuu siitä, että nk. luonnon kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut vaihtelevat suuresti vuosittain ja vaikutusmahdollisuudet niihin ovat rajalliset. Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on hyväksytty ns. LULUCF-sektori (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous) keinoksi päästötavoitteiden saavuttamiseksi, mutta esimerkiksi metsien kohdalta yksiselitteinen laskentamenetelmä on yhä määrittelemättä. Hiilinielujen määristä on hyvä esittää arvioita kasvihuonekaasutaseessa, jotta niiden säilyttämisen ja hoidon merkitys käy selväksi. Kunnat voivat osaltaan vaikuttaa metsiin, vesistöihin ja soihin mm. esimerkillisillä käytännöillä ja hoitotavoilla. Metsät muodostavat merkittävän hiilinielun, mutta nieluvaikutus vaihtelee voimakkaasti vuosittain hakkuumääristä, myrskyistä ja metsien iästä riippuen. Vesistöt ovat lähtökohtaisesti hiilinieluja, mutta orgaanisen aineksen hajotessa hapettomissa olosuhteissa, muodostuu metaanipäästöjä. Vesistöjen päästöihin voidaan vaikuttaa jossain määrin parantamalla vesistöjen tilaa. Soiden ja turvemaiden vaikutus kasvihuonekaasutaseeseen riippuu aikajänteestä ja suotyypistä. METSIEN KYKY SITOA HIILTÄ LÄHES KAKSINKERTAISTUNUT 20 VUODESSA Kansallisella tasolla metsien nettonielu on kasvanut tarkastelujakson aikana lähes kaksinkertaiseksi. Tähän on vaikuttanut eniten puuston kasvu, joka on mittausten mukaan lisääntynyt jakson aikana lähes 30 prosenttia. Pienimmillään nielu oli vuonna 1994 (18,1 miljoonaa tonnia CO2 -ekvivalenttia) ja suurimmillaan vuonna 2006 (44,4 miljoonaa tonnia CO2 -ekvivalenttia). Vuosien välinen vaihtelu aiheutuu mm. markkinahakkuumäärissä tapahtuvasta vaihtelusta. Lähde: Valtakunnan metsien inventointi (tiedote ) Jyväskylässä on laskettu metsämaan ja vesistöjen hiilinieluvaikutukset vuosina 1990 ja 1998 silloisen kaupungin ja maalaiskunnan osalta. Suoalueiden hiilinieluvaikutus on laskettu vuonna 1993 (taulukko 3). KUNTA / MÄÄRE metsäpinta-ala, ha METSÄMAA, nielu (tco2-ekv) SUO-ALUEET (t CO2-ekv) VESISTÖT (tco2-ekv) Vaikutus (t CO2-ekv) vuosi Jyväskylä ,3 9, Jyväskylän mlk ,3 24, edelliset yht Taulukko 2. Lasketut hiilinielut

8 Sivu 8(34) PUUTUOTTEET HIILIVARASTONA Hiilidioksidia sitoutuu puuhun eli puutuotteet ja -rakentaminen varastoivat hiiltä. Vaikka puutuotteisiin varastoituneen hiilen laskemiseksi ei ole virallista laskentamallia, voidaan ainakin uusien rakennuskohteiden kohdalla laskennallisesti arvioida varastoituneen hiilidioksidin määrä. Virallisesti puutuotteiden hiilivarastojen laskentaa käsitellään yhdessä muun LULUCF-sektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous) kanssa. Lähde: Puurakentamisen edistäminen kansainvälisesti ilmastopoliittisin perustein Jyväskylän kaupunkiorganisaation kasvihuonekaasupäästöt Edellä esitetyt kasvihuonekaasulaskelmat kuvaavat koko Jyväskylän kaupungin aluetta. Ilmasto-ohjelma koskee varsinaisesti Jyväskylän kaupunkikonsernia. Jyväskylän kaupungin omistaman Jyväskylän Energia Oy:n päästöjä ei ole huomioitu kaupunkikonsernin kasvihuonekaasupäästötaseessa, koska kasvihuonekaasupäästöjen tarkastelu noudattaa samaa rajausta kuin Jyväskylän kaupungin energiatehokkuussopimus. Jyväskylän Energia Oy:llä on oma energiatehokkuussopimuksensa toimenpideohjelmineen ja sen tuotantolaitokset kuuluvat päästökaupan piiriin. kulutus, MWh ominaispäästökerroin, g/kw h KHK-päästöt (t CO2-ekv) muutos (%) vuosi RAKENNUKSET Kaukolämpö Sähkölämmitys Sähkö Kevyt polttoöljy AJONEUVOT JA KONEET 0 0 Diesel Polttoöljy (koneet) Bensiini muu polttoaine MUU 0 0 Liikunta-alueiden valaistus Ulkovalaistus Liikennevalot muu sähkö Yhteensä * * Taustaselvityksestä; luku sisältää Jkl ja Jkl mlk rakennukset, ajoneuvot ja koneet Taulukko 3. Jyväskylän kaupungin omien toimintojen energian kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt 2005 ja 2010 (luvut saadaan helmi-maaliskuussa) Kaupungin omien kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on arvioitu rakennuksien käyttämän kaukolämmön, lämmityssähkön ja muun polttoaineen kulutusta sekä sähkönkulutusta. Lisäksi on arvioitu ajoneuvojen ja koneiden käyttämää dieselin, polttoöljyn ja bensiinin määrää. Vuoden 2000 lukujen perusteella Jyväskylän kaupungin omien toimintojen kokonaispäästö oli noin t CO2-ekv. eli noin 5,8 % koko alueen päästöistä (pois lukien Korpilahti, jonka lukuja ei ole käytössä). Vuoden 2005 ja 2010 kasvihuonekaasupäästöarvioissa on edellä mainittujen energiakulutustietojen lisäksi mukana arviot myös liikunta-alueiden valaistuksen, ulkovalaistuksen ja liikennevalojen energiankulutuksesta. Päästöt näyttävät olevan laskussa/nousussa?... Osa vaihtelusta selittyy kulutuksen muutoksilla, mutta myös sähkön ominaispäästökerrointen (riippuu tuotantojakaumasta) vaihtelu selittää suuntausta. Öljylämmityskohteiden väheneminen on ollut merkittävä päästöjä vähentävä tekijä. Rakennusten energiakulutuk-

9 Sivu 9(34) sen vuosittaista vaihtelua selittää osaltaan myös kaupungin omistukseen ja/tai hallintaan kuuluvien kiinteistöjen määrä. (kun luvut saadaan, muokataan teksti) 3. PÄÄSTÖTAVOITTEET 3.1 Skenaariot Ilmastonmuutoksen analysoinnissa käytetään apuna skenaarioita (kehityskulkuja), jotka auttavat tutkijoita hahmottamaan tulevaisuuden kehityssuuntia yhteiskunnassa, taloudessa ja ympäristössä sekä erilaisten poliittisten toimien mahdollisia seurauksia. Yleisesti käytössä olevat ilmastoskenaariot perustuvat IPCC:n laatimiin skenaarioihin. BalticClimate -hankkeessa on laskettu ilmastoskenaarioita Keski-Suomeen. Niiden mukaan Keski-Suomen ilmasto muuttuu lämpimämmäksi, sateisemmaksi ja vähälumisemmaksi. KESKI-SUOMEN ILMASTO TULEVAISUUDESSA Lämpötila: Keski-Suomen keskilämpötila nousee vuosisadan loppuun mennessä jopa yli 5 C. Keskilämpötila vertailuajanjaksona ( ) oli 0,5 C ja vuoteen 2100 mennessä keskilämpötila kohoaa vastaamaan lämpötilaa 6,1 C ( C). Lämpötilannousu ei ole tasaista eri vuodenaikoina, vaan talviaikaiset (joulukuu-tammikuu-helmikuu) lämpötilat nousevat rajuimmin. Talven keskilämpötila on ollut vertailujaksolla - 9,3 C ja vuosisadan loppuun mennessä talvikuukausien keskilämpötila olisi käytetyn ilmastomallin mukaan noussut lämpötilaan -1,1 C (-1, ,3 C). Kesäkuukausien (kesäkuu-heinäkuu-elokuu) lämpötila nousisi samassa ajanjaksossa vain noin 3,6 C, nykyisestä 10,4 C tulevaisuuden 14,0 C (12,4 14,8 C). Muutokset tulevat käytetyn mallin mukaan näkymään jo lähivuosikymmeninä. Vuonna 2030 talvikuukausien lämpötila tulisi käytetyn mallin mukaan olemaan -4,4 C (-5,3 - -3,3 C) ja kesäkuukausien 11,9 C (11,3 12,5 C). Sademäärä: Sademäärässä tapahtuisi ilmastomallin tulosten mukaan noin 30 %:n lisäys. Samoin kuin keskilämpötilassa, sadannan lisääntyminen ei ole tasaista eri vuodenajoille. Talvikuukausien sadanta lisääntyy jopa 60 %, kun kesäkuukausien sademäärä lisääntyisi käytetyn mallin mukaan noin %. Huolimatta talven lisääntyneestä sademäärästä, lämpötilannousun vaikutuksesta lumipeitteen määrä tulee vähenemään ja lumellisen ajan kesto tulee lyhenemään. Samoin vuosien välinen vaihtelu vähenee. Järvet jäätyvät tulevaisuuden ilmastossa myöhemmin ja jääpeite sulaa keväällä aikaisemmin. Tuulisuus: Keski-Suomessa tuulennopeuksiin on odotettavissa hyvin vähäisiä muutoksia, keskituulennopeudet nousevat vain noin 1m/s. Tässä esitetyt tulokset on laskettu Rossby -keskuksen ilmastomallilla RCA3, resoluutio 50 km x 50 km. Käytetty päästöskenaario on SRES A2. Lähde: Ilmastonmuutos ja Keski-Suomi, työversio, Hannu Koponen Erilaisten sään ääri-ilmiöiden oletetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen edetessä. Lisääntyneen sadannan myötä yleinen kosteus voi lisääntyä. Tällä voi olla vaikutuksia mm. rakennusten rakenteisiin ja sisäilmaan. Vaikka keskimääräiset tuulennopeudet eivät välttämättä juurikaan nouse, pidetään tuulen puuskittaisuuden lisääntymistä todennäköisenä eli myrskytuulta esiintynee aiempaa useammin. Vaikutuksia: kesähelteet jäähdytystarve kuivuus vesistöjen ja pohjaveden pinnan aleneminen kasvitaudit ja tuholaiset maa- ja metsätalouden odotetut hyödyt voivat pienentyä ravinnevalumat (sulaan aikaan) rehevöityminen valon vähyys syksyllä leikkaa pitenevän kasvukauden kokonaishyötyä (vaikutuksia myös hyvinvointiin) leudot syksyt ja talvet vaikeuttavat töitä pelloilla ja metsissä (esim. energiapuun korjuu hankaloituu) metsien myrskytuhojen arvioidaan pahenevan, koska sulan maan kauden pidetessä routa ei estä puiden irtoamista maasta.

10 Sivu 10(34) ILMASTONMUUTOS JA INFRASTRUKTUURI myrskyt sähkölinjojen vaurioituminen liikenteen estyminen vauriot rakennuksille hengenvaara ihmisille sateet ja tulvat sateiden olomuoto ja rankkuus merenpinnan nousu tulvien aiheuttaman rakennevauriot vesihuollon häiriintyminen Määrällisenä tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta. Asukasta kohden tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 %. Kaupunkikonsernin oma tavoite on kuntien energiatehokkuivuus maastopalot liikenneväylien pölyhaitat vesihuollon häiriintyminen viheralueiden kasvillisuus lämpötilaolot ankarat pakkaset ja helteet energian kuormitushuiput vaikutus mm. liikenteeseen ja vedenjakeluun liikenneväylien kunnossapito Lähde: Kuntaliitto 3.2 Kansainväliset ja kansalliset päästötavoitteet EU:lla on ollut vuodesta 1996 tavoitteena rajoittaa maailman lämpeneminen enintään kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Myös vuoden 2009 YK:n ilmastokokous Kööpenhaminassa sai aikaan sitoumuksen, jossa osallistuneet valtiot tunnustivat tarpeen pysäyttää ilmaston lämpeneminen korkeintaan kahteen asteeseen. Vuoden 2010 Cancúnin ilmastokokouksessa kahden asteen tavoitteesta saatiin virallinen päätös. EU:n ilmasto- ja energiapaketin päästötavoitteet: vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla (neuvottelut 30 %:sta käynnissä) vuoteen 1990 verrattuna lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta (Suomelle jyvitetty tavoite 38 % vrt ,5 %) lisätä energiatehokkuutta keskimäärin 20 prosentilla peruskehitykseen verrattuna vuoteen 2020 mennessä nostaa liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus 10 prosenttiin vähentää päästökaupan ulkopuolelle jäävien alojen (rakentaminen, asuminen, liikenne, maa- ja metsätalous, jätehuolto) päästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen Edellä mainittujen EU-tavoitteiden lisäksi Suomen hallitus määritteli keväällä 2010 uusiutuvan energian velvoitepaketin yhteydessä tavoitteen nostaa uusiutuvan energian osuus liikenteessä 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Ilmasto- ja energiapoliittisessa tulevaisuusselonteossa on arvioitu, että vuonna 2050 päästöt saisivat olla enintään 20 % vuoden 1990 tasosta. Tavoite merkitsee sitä, että vuonna 2050 Suomi voi tuottaa päästöjä enintään noin 14 miljoonaa tonnia CO2-ekv. suunnilleen saman verran kuin pelkästään liikenne tuottaa nykyään. Raportin tausta-aineistossa kohdassa Ilmastopolitiikka on lisää ilmastotavoitteiden poliittista taustaa. 3.3 Meidän tavoitteemme Ilmasto-ohjelmatyön keskeisimpänä tarkoituksena on luoda yhteinen tahtotila. Yhteisen tahtotilan pyrkimyksenä on varmistaa, että ilmastotyö on punaisena lankana kaikessa päätöksenteossa ja että ristiriitaisia valintoja vältetään.

11 Sivu 11(34) kuussopimuksen (myöh. KETS) mukaisesti 9 %:n energiansäästö vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Jyväskylä on liittynyt KETS:iin vuonna 2009 ja ollut mukana myös tätä edeltävässä kuntien energiansäästösopimuksessa. Tavoitteen asettelussa pyrittiin realistiseen, konkreettiseen ja motivoivaan päämäärään. Vertailuvuosi on 2005, koska tuolta vuodelta on saatavissa vertailukelpoiset kasvihuonekaasutasetiedot. Tavoitevuosi 2020 on yleinen tavoitevuosi. Tavoitevuotta ei myöskään haluttu kauas tulevaisuuteen, jotta se ei tuntuisi liian abstraktilta. Jyväskylän asukasmäärän ennustetaan kasvavan yli 15 % aikavälillä Tästä syystä päästöjä on syytä tarkastella myös asukasperusteisesti. ESIMERKKEJÄ MUIDEN TAVOITTEISTA Maailmassa on paljon alueita, kuntia ja kaupunkeja, joilla on tavoitteena olla jo lähivuosina hiilineutraali. Suomessa on käynnissä hiilineutraalit kunnat (HINKU) -hanke. Hankkeessa mukana olevia kuntia ovat Uusikaupunki, Mynämäki, Kuhmoinen, Padasjoki ja Parikkala. Hiilineutraaliksi pyrkivien kuntien tavoite tarkoittaa käytännössä 80 % päästövähennystä, jolloin loput 20 % päästöistä kompensoidaan muilla kuin päästöjen vähentämisen keinoin. Kuntaliiton kyselyn mukaan vuonna 2009 kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite oli asetettu 42 kunnassa, mikä on 12 % kaikista Suomen kunnista. Päästöjen vähennystavoite asetetaan usein prosenttina (20, 30, 40, 50 tai 80 %) tiettyyn vuoteen mennessä (2012, 2020, 2030 tai 2050) suhteessa päästöjen määrään vertailuvuonna (1990, 2002, 2005 tai 2007). Joitain esimerkkejä: Oulun seudun ilmastostrategiassa tavoitteena on, että kasvihuonekaasupäästöt kääntyvät laskuun. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n mukaan tavoitteena on alentaa pääkaupunkiseudun energiankulutusta ja vähentää asukasta kohden laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Lahden kaupungin strategiassa kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite on 50 % vuoteen 2025 mennessä vuoden 1990 tasosta. Kuopiossa tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä 40 % vuoden 1990 tasosta. Tampereen kaupunkiseudulla on tavoite vähentää päästöjä 40 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta asukasta kohden laskettuna, jonka lisäksi tavoitteena on pyrkiä 30 %:n kokonaisvähennykseen. Turun tavoite on 30 %:n vähenemä/asukas v tasosta vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 20 %:n vähenemä kokonaispäästöissä Kasvener-mallilla kulutuspohjaisesti laskettuna. Lähde: Kuntaliiton kysely ilmastopolitiikasta Suomen kunnissa, Hiilineutraalit kunnat -hanke ja kuntien Internet-sivut 4. ILMASTO-OHJELMAN TOIMENPITEET JA NIIDEN TAUSTOJA Ilmasto-ohjelmatyön aikana pyrittiin tunnistamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset kaupungin toimintoihin. Tunnistamisen lisäksi mietittiin miten vaikutuksiin vastataan. ILMASTOA SÄÄSTÄVÄ ARKI Ihmisten ratkaisut riippuvat pitkälle yhteiskunnallisista päätöksistä. Päätöksenteossa on osoitettava selvästi suunta kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa, ja käytännön politiikkojen on johdonmukaisesti tuettava tavoitetta. Yhteiskunnassa on luotava sellaiset puitteet, joissa ilmastoa säästävien valintojen tekeminen on yksilöille helppoa ja kannustavaa. Tähän tarvitaan niin informaatio-, normi- kuin taloudellista ohjausta. ILMASTOPOLITIIKAN VALTAVIRTAISTAMINEN Valtavirtaistamisen tavoitteena on välttää tarpeettomia politiikkaristiriitoja ja vahvistaa eri toimien synergioita. Sen sijaan valtavirtaistamisella ei pyritä muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden sivuuttamiseen. Vähimmillään päätöksentekijöillä tulee olla riittävät tiedot politiikkojen vaikutuksista, jotta ristikkäiset tavoitteet voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen. Onnistuakseen valtavirtaistaminen edellyttää osaamista, voimavaroja, sitoutumista, seurantaa ja arviointia sekä kykyä käsitellä ristiriitoja ilmastopoliittisten ja muiden tavoitteiden välillä. Lähde: Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Ilmasto-ohjelman toimenpiteiden jaottelussa on käytetty seuraavaa ryhmittelyä: tietoisuus, energian tuotanto ja käyttö, liikkuminen, maankäyttö, rakennukset, jätteet, hankinnat, vesihuolto ja muuta. Kuhunkin kappaleeseen on koottu taustatietoja ja työn aikana syntyneitä ajatuksia konkreettisiksi keinoiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Varsinaiset toimenpidelistaukset vastuineen, aikatauluineen ja mittareineen ovat liitteenä, mutta kunkin aihealueen kohdalla on esitetty tavoitteet ja muutama esimerkki ehdotetuista toimenpiteistä.

12 Sivu 12(34) Joidenkin asioiden jaottelu tietyn otsikon alle on hankalaa (esimerkiksi liikenne ja maankäyttö ovat vahvasti kytköksissä), mutta jaottelusta on pyritty tekemään johdonmukainen nimenomaan kaupunkikonsernia ajatellen ja pitäen mielessä myös sopeutumisen näkökulma. 4.1 Tietoisuus Otsikon tietoisuus alle on koottu asioita tiedottamisesta ja asennekasvatuksesta (arvot ja ajattelutavat) aina innovaatioihin ja päätöksentekoon asti. Työryhmätyöskentelyn ensimmäisestä tapaamisesta lähtien on ollut selvää, että työssä pyritään kokonaisvaltaiseen näkökulmaan; Ilmastonmuutos ei ole irrallinen asia vaan sillä on vahva kytkös yleiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Yhtenä suurimmista asioista koko ilmastotyössä on nähty asukkaisiin kohdentuva tietoisuuden kasvattaminen. On tärkeää, että asukkaat ymmärtävät mitä ilmastonmuutos on, miten se vaikuttaa heidän elämäänsä ja miten he voivat osaltaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen. Tähän Jyväskylä pyrkii tiedotuksella ja toimimalla itse esimerkkinä. Kohderyhmänä tietoisuuden kohdalla eivät ole ainoastaan kaupungin oma organisaatio ja asukkaat, vaan myös elinkeinoelämä. Yrityksillä voi olla merkittäviä ilmastovaikutuksia liittyen mm. sijaintiin (vrt. liikkuminen) ja energiatehokkuuteen. Toisaalta Jyväskylässä sijaitsevat yritykset ja tutkimuslaitokset voivat luoda innovaatioita, joilla pystytään edistämään ilmastotyötä ja luodaan uutta yritystoimintaa sekä työpaikkoja. Kaupunki pyrkii omalla esimerkillään kannustamaan yrityksiä mm. ympäristöjärjestelmien käyttöönottoon ja energiatehokkuussopimusten laatimiseen. Kaupunkiorganisaatiossa on paljon olemassa olevia hyviä jokapäiväisiä käytänteitä, joista tiedottamista voisi edelleen parantaa (esim. ilmanvaihdon ja tietokoneiden sammutusohjeet). HUOMIOTA HUIPPUKULUTUKSIIN Pelkän energiansäästön lisäksi jatkossa olisi syytä kiinnittää huomiota kulutushuippuihin. Yksi kilowattitunti sähköä voi huippukulutuksen aikana kuormittaa ilmastoa neljä kertaa niin paljon kuin keskimäärin. Keinoja kulutushuippujen tasaamiseksi voidaan hakea esim. kysyntäjoustojen ja älykkään sähköverkon käytön edistämisestä. Kysyntäjousto tarkoittaa sähkön kysynnän vapaaehtoista ja tilapäistä sopeuttamista vastauksena hintasignaaliin tai käyttövarmuuden ylläpitoon liittyvään toimeen Älykäs sähköverkko, smart grid, kytkee älykkäästi toisiinsa verkkoon liittyneet kuluttajat ja tuottajat Lähde: Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko TAVOITTEET KAUPUNKI TOIMII HYVÄNÄ ESIMERKKINÄ ILMASTOTYÖSSÄ TIETOISUUTTA OMAN TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA LISÄTÄÄN KAUPUNKIORGANISAATIOSSA ILMASTOTIETOISUUTTA LISÄTÄÄN KOKO KUNNASSA ESIMERKKEJÄ TOIMENPITEISTÄ Kerrotaan avoimesti hyvistä käytänteistä ja hanketoteutuksista Lisätään ilmastonäkökulmiin liittyvää sisäistä tiedotusta Kaupunki järjestää taloudellisen ajotavan koulutusta Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien ja kaupungin omistamien liikelaitosten ja osakeyhtiöiden hallitusten päätöksiin kirjataan esittelijän näkemys siitä, onko esiteltävä asia ilmasto-ohjelman tavoitteiden mukainen, neutraali vai ilmastoohjelman tavoitteiden vastainen. Ympäristöyhdys- ja ympäristövastuuhenkilöitä hyödynnetään tiedotuksessa Tiedotuskampanja, jolla pyritään parantamaan ilmastotietoisuutta (mm. paikallisesimerkkien käyttö).

13 Sivu 13(34) 4.2 Energia Suomessa kuntien omien rakennusten osuus on 5 6 % lämmönkulutuksesta ja 2 3 % sähkönkulutuksesta. Jyväskylän kaupunkikonsernissa on tehty johdonmukaista työtä energiankäytön tehostamiseksi 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS ) toimintasuunnitelma on valmistunut syksyllä 2010 ja se pitää sisällään paljon konkreettisia toimenpiteitä sekä energiatehokkuuden että uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi. Jyväskylän kaupunki omistaa Jyväskylän Energia Oy:n. Tätä kautta myös energian tuotanto ja jakelu kuuluvat kaupunkikonsernin omistajaohjaukseen. Jyväskylän Energia Oy ja JE-Siirto Oy ovat liittyneen energiatehokkuussopimusjärjestelmään energiapalveluiden toimenpideohjelmaan vuonna 2007 ja Jyväskylän Energia Oy on liittynyt energiantuotannon toimenpideohjelmaan vuonna KELJONLAHDEN VOIMALAITOS Jyväskylän tuotantoperusteiset kasvihuonekaasupäästöt kasvavat paikallisesti Keljonlahden voimalaitoksen käyttöönoton myötä, mutta valtakunnallisesti tai seudullisesti tarkasteltuna vaikutuksen pitäisi olla kokonaispäästöjä vähentävä. Keljonlahden voimalaitoksen vuosittaisten hiilidioksidipäästöjen arvioidaan olevan tonnia. Kokonaispäästövaikutusta on vaikea arvioida, koska muiden tuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt laskevat vähentyneen käytön myötä ja öljyn käyttö vähenee. Uusi voimalaitos perustuu CHP- eli yhteistuotantoteknologiaan ja n. 2/3 käytettävästä polttoaineesta on laitoksen alkutaipaleella turvetta. Jatkossa on mahdollista nostaa puun osuus %:iin, mikäli puuta on tarjolla riittävästi. Laitoksen hyötysuhde yltää parhaimmillaan 90 %:iin. KÄYTÖSSÄ MYÖS BIOKAASUA SEKÄ VESI- JA TUULIVOIMAA Jyväskylän Energia Oy on hyödyntänyt vuodesta 2003 lähtien Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen biokaasua, joka poltetaan Keltinmäen lämpökeskuksessa. Biokaasulla tuotettua kaukolämpöä saadaan vuosittain noin MWh, mikä vastaa yli 800 omakotitalon vuotuista lämmitysenergiantarvetta. Lisäksi Jyväskylän Energia Oy:llä on pieni vesivoimalaitos Tourujoessa kaupungin keskustan tuntumassa. Laitos tuottaa sähköä keskivertovuonna noin 2000 MWh, mikä vastaa noin 100 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista tarvetta. Tuotantomäärät riippuvat vuotuisesta vesitilanteesta. Jyväskylän Energia Oy on osakkaana Suomen Hyötytuuli Oy:ssä. JE-KONSERNIN PÄÄSTÖT VUONNA 2020 JE-konsernin tuotantolaitosten päästöt ovat vuonna 2020 arvioiden mukaan välillä t CO2 riippuen tuotannon määrästä ja puupolttoaineiden käyttöosuuksista. Alarajalla puun osuus on 70 % polttoainesta ja lauhdesähkön tuotanto on vähäistä. Ylärajalla puun osuus on 50 % polttoaineista ja lauhdetuotanto lähes maksimaalista. Puun polttoon investoidaan ja sitä käytetään kannattavuusperusteisesti. Toinen pääpolttoaine on turve. Lähde: Jyväskylän Energia Oy, TURVE ENERGIANTUOTANNOSSA Turpeen polton hiilidioksidipäästöt lasketaan osaksi kasvihuonekaasujen inventaariota toisin kuin puun. Turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta on ollut viime vuosina 5 7 prosenttia. Turpeen osuus energiantuotantoon käytettyjen polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä on vaihdellut ollen15 22 prosenttia kaikista tunnetuista ja Suomen laskennassa huomioitavista energiantuotannon päästöistä. Suomessa yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa on pyritty mahdollisimman suureen sähköntuotantoon. Tällöin sekä yhdyskuntien että teollisuuden energiantuotannossa kattilat on mitoitettu korkealle höyryn lämpötilalle ja paineelle. Klooria sisältävää polttoainetta (metsähake, energiakasvit, jätteet ja lietteet) käytettäessä tarvitaan rikkiä sisältävää polttoainetta kuten turvetta tai kivihiiltä, jotta korroosiota aiheuttavia kerrostumia ei synny lämmönsiirtopinnoille. Turve ja kivihiili seospolttoaineina vähentävät myös tuhkan ja petimateriaalin paakkuuntumisen aiheuttamia käyttöhäiriöitä, ja vähentävät kattilan nuohouksen tarvetta. Kattilan käytettävyyden kannalta lisättävän seospolttoaineen kuten turpeen määrä on tyypillisesti prosenttia koko polttoaineen käytöstä riippuen muun muassa polttoaineseoksesta. Turpeen energiakäytöllä ja tuotannolla turvataan kotimaisen energian saatavuutta ja ylläpidetään kansallista huoltovarmuutta. Lähde: Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi, Ilmastonmuutoksen myötä lämmitysenergian tarpeen oletetaan vähenevän. Toisaalta jäähdytysenergian tarpeen oletetaan kasvavan. Maankäytön ja rakennusten suunnittelus-

14 Sivu 14(34) sa tulisi kiinnittää huomiota ilmaston kannalta edullisiin ratkaisuihin kuten varjostavat puut ja muu auringolta suojaaminen sekä toisaalta aurinkoenergian hyödyntäminen. Maakunnallisesti tärkeänä asiana energiasektorilla voidaan pitää puuenergian tuotantoketjujen nykyistä voimakkaampaa kehittämistä. Energiapuun varastoinnin yhteydessä pitää huomioida hyönteistuhoriskit ja toimia metsätuhojen torjuntaa koskevien säännösten mukaisesti. Energian, kuten muidenkin aihealueiden, kohdalla tulee seurata aktiivisesti innovaatioiden kehitystä. Esimerkkinä kehittyvästä tekniikasta ovat älykkäät sähköverkot sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS, Carbon dioxide Capture and Storage). TAVOITTEET ENERGIAN KÄYTTÖÄ TEHOSTETAAN UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTTÖÄ LISÄTÄÄN TAVOITELLAAN KAUPUNGIN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN MUKAISTA 9%:N ENERGIANSÄÄSTÖTAVOITETTA VUOSINA (19,832 GWh) ESIMERKKEJÄ TOIMENPITEISTÄ Säädetään lämpö järkevälle tasolle tiloissa, joissa ei oleskella Siirretään öljylämmityskohteita lämpöyrittäjyyden kautta kotimaisen, uusiutuvan energian käyttäjiksi Hyödynnetään aurinkoenergiaa jäähdytyksessä (pilottihankkeena esim. ilmanlaadunmittauskoppeihin aurinkopaneelit; energiaa mittalaitteille ja jäähdytykseen) Vuosittain tehdään vähintään kymmenessä kaupungin rakennuksessa energiakatselmus 4.3 Liikkuminen Liikkumistarpeeseen vaikuttaa voimakkaasti maankäyttö, jota käsitellään tarkemmin seuraavassa kohdassa. Jyväskylän seudulla on tehty tiiviisti toisiinsa kytkettyinä maankäytön pitkän tähtäyksen rakennemallisuunnitelmaa (rakennemalli 20X0) ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (JYSELI 2025). Kaupungin omien toimien osalta ajoneuvojen hankinta käsitellään kohdassa hankinnat. Tähän osioon liittyvät väylät ja kulkutavat. LIIKKUMISEN OHJAUS, mobility management Liikennejärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena ja kestävää liikkumista edistetään tiedotuksella, koordinoimalla ja helpottamalla eri kulkutapojen yhdistämistä. Joillakin työpaikoilla ohjauksella on pystytty vähentämään yksityisautoilun osuutta työmatkoilla prosenttia. Lähde: Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Liikenteen päästöjen vähentämisellä on muitakin positiivisia vaikutuksia kuin kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen: ruuhkat, melu, onnettomuudet ja tarve investoida uusiin väyliin vähenevät. Lisäksi on mainittava positiiviset terveysvaikutukset, kun mm. hiukkaspäästöt hengitysilmaan vähenevät ja lihasvoimin liikkujan terveys paranee. Liikkumiseen liittyviä hankkeita, selvityksiä ja linjauksia on tehty ja on tekeillä koko ajan. JYSELI 2025:een liittyen vuonna 2009 tehtiin Jyväskylän seudun liikennetutkimus ja keväällä 2010 laadittiin Jyväskylän seudun liikenne 2025, tavoitteet ja toimintalinjat - selonteko, jonka on tarkoitus toimia pohjana liikennejärjestelmäsuunnittelulle. Kaupungin omassa organisaatiossa on käynnissä Älykästä työmatkaa! -hanke, joka herättelee järkevään työmatkaliikkumiseen.

15 Sivu 15(34) BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN NÄKÖALAT Biokaasu on hiilidioksidineutraali liikennepolttoaine. Sen tuotanto perustuu jätteiden ja muiden biomassojen hyödyntämiseen. Biokaasun käyttö tukee paikallista liiketoimintaa, parantaa polttoaineomavaraisuutta ja tuo verotuloja. Käytettäessä biokaasua liikennepolttoaineena, vähenevät myös mm. hiukkas- ja typenoksidipäästöt sekä melu- ja hajuhaitat. Biokaasun liikennekäytön edistämiseksi on tehty vuosia töitä mm. Jyväskylä Innovation Oy:ssä ja Jyväskylän yliopistossa. Mustankorkea Oy ja Jyvässeudun Puhdistamo Oy ovat myös tutkineen biojätteen mädättämistä biokaasuksi mm. liikennekäyttöä varten. Lähde: Biokaasun hyödyntämisen käsikirja, ja Biokaasufoorumi SÄHKÖAUTOJEN KÄYTÖN NÄKÖALAT Kansainvälisten arvioiden mukaan nykyisen autotekniikan ja sähköautotekniikan kustannukset alkavat lähestyä toisiaan vasta vuoden 2020 jälkeen. Silloin on otollisempi hetki panostaa sähköautoilun edistämiseen. Sähköautojen laajamittainen käyttöönotto edellyttää julkisen latausverkon rakentamista. Pikalatausverkon rakentaminen on järkevää vasta sitten, kun on sovittu yhteisistä standardeista. Rakentamismääräyksissä pitäisi huomioida mahdollisuus sähköautojen hitaaseen lataamiseen. Uudisrakentamisessa ja saneerauksissa riittävien kaapelointien tekeminen tai ainakin putkitusten ja kaapelireittien varaaminen ei ole merkittävä kustannus. Pitkien välimatkojen Suomessa ladattavan hybridin arvioidaan olevan käyttökelpoisempi ja kustannustehokkaampi vaihtoehto kuin täyssähköauto, joka soveltuu parhaiten lyhyille matkoille ja taajamaliikenteeseen. Sähköautoilla ei ratkaista henkilöautoliikenteen perusongelmia eli liikennemäärien jatkuvaa kasvua ja ruuhkautumista. Sähköautojen lisääntyminen edistää öljyriippuvuuden vähenemistä. Lähde: Sähköautojen tulevaisuus Suomessa, Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta, Liikenteen osalta on tehty linjauksia myös kaupunkistrategiassa. Kaupunkistrategiassa on tavoitteena autoriippumattomuuden edistäminen ja joukkoliikenteen mahdollisuuksien parantaminen. Myös päätöksenteossa tehdään liikkumiseen liittyviä linjauksia. Esimerkiksi kesällä 2010 tehtiin kaupunkirakennelautakunnassa periaatepäätös siitä, miten reunatukia käytetään suojatien ja pyörätien jatkeen kohdalla liikkumista helpottamassa. TAVOITTEET EDISTETÄÄN AUTORIIPPUMATTOMUUTTA JA VÄLTTÄMÄTÖN HENKILÖAUTOLLA LIIKKUMINEN ON SUJUVAA NOSTETAAN JOUKKOLIIKENTEEN KULKUTAPAOSUUS NYKYISESTÄ 5 %:STA 7 %:IIN NOSTETAAN KÄVELYN JA PYÖRÄILYN KULKUMUOTO-OSUUS JYVÄSKYLÄSSÄ NYKYTILANTEEN 33 %:STA 41 %:IIN KAIKISTA MATKOISTA ( vuotiaat) PYRITÄÄN TYÖMATKALIIKKUMISEN JA LIIKKUMISEN OHJAUKSEN EDELLÄKÄVIJÄKSI VÄHENNETÄÄN LIIKKUMISEN TARVETTA, LIIKKUMISESTA AIHEUTUVAA ENERGIANKULUTUSTA JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJÄ ESIMERKKEJÄ TOIMENPITEISTÄ Kaupunkiorganisaatiossa otetaan käyttöön ilmaisen pysäköinnin tarveharkinta (pitkä työmatka, autonkäyttötarve työmatka-asiointiin) Bussiliikenteen kehittämisloikka -projekti Otetaan käyttöön kevyen liikenteen internetpohjainen reittiopas ja tiedotetaan siitä Annetaan kaupungin henkilöstölle suositus tai määräys, että työpäivän aikana alle 2 km palaveri-, kokous-, koulutus- ja muiden virantoimitus- eli työasiointimatkat tehdään kävellen tai polkupyörällä. Luodaan internetpohjainen kimppakyytipalvelu Pyritään edistämään biokaasun liikennekäyttöä (tankkausasema, autot) Kannustetaan "ekoautojen" hankintaan tarjoamalla ilmainen kadunvarsipysäköinti 4.4 Maankäyttö Maankäytön suunnittelu on kunnan toimintojen selkäranka. Sillä ohjataan toimintojen sijoittumista ja tätä kautta myös liikkumistarvetta. Maankäytön ratkaisuilla on vaikutusta myös energian käyttöön ja tuotantotapoihin (lämmitystavan valinta, uusiutuva energia). Maankäytöllä on myös sopeutumisen kannalta tärkeä rooli. Sillä voidaan vaikuttaa tulva-

16 Sivu 16(34) torjuntaan, monimuotoisuuteen ja hiilinieluihin (metsien hoito). Maankäytön ratkaisut vaikuttavat vuosikymmeniä jopa vuosisatoja. Maankäytön suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (myöh. VAT), joilla valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. VAT:eissa kiinnitetään erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, alueidenkäytön energiakysymyksiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Maankäytön suunnittelijat avainasemassa; heidän rooliinsa kuuluu yhdistää kunnan eri sektoreiden tavoitteita ja vaatimuksia kaavoituksessa ja rakentamisessa. Eheä ja tiivis yhdyskuntarakenne tarjoaa mahdollisuuden ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja parantaa samalla yhdyskuntien toimivuutta ja säästää kustannuksia. Kuntaliiton mukaan hajallaan oleva yhdyskuntarakenne tuottaa 2 3 kertaa enemmän päästöjä kuin tiivis rakenne. Arvioidaan, että hajarakentaminen aiheuttaa kunnalle 30 vuoden aikana vajaan 4000 euron nettokustannukset asukasta kohti. Täydentävän rakentamisen taloudellinen vaikutus on sen sijaan positiivinen, eli jokainen kuntalainen tuo kunnan kassaan euroa. Eheän ja tiiviin yhdyskuntarakenteen haasteena on säilyttää samalla tärkeät ekosysteemipalvelut, kuten hiilinielut, hulevesien imeytyminen ja virkistyspalvelut. Yhdyskuntarakenteen kannalta kunnissa tapahtuva strateginen suunnittelu antaa pohjaa tarkemmille kaavoille. Jyvässeudulla tällainen suunnitelma on Rakennemalli 20X0, jolla pyritään luomaan seudulle omaleimainen ja ekologisesti kestävä, keskusten palveluihin painottuva yhdyskuntarakenne. Toisaalta Jyväskylä haluaa kehittää tiiviin kaupunkirakenteen lisäksi myös haja-asutusalueen kylätaajamia. Jyväskylässä on tehty täydennysrakentamisosayleiskaava, jossa kartoitettiin yhdyskuntarakenteessa olevat mahdolliset asumiskäyttöön otettavat alueet. Täydennysrakentaminen mahdollistaa olemassa olevan katuverkon ja kunnallistekniikan hyödyntämisen ja vahvistaa olemassa olevaa palvelurakennetta ja vähentää liikenteen päästöjä. KYMMENEN KULTAISTA SÄÄNTÖÄ KAAVOITTAJALLE 1. Selvitä paikalliset ilmasto-olosuhteet ja niiden muutosennusteet, erityisesti ääri-ilmiöiden osalta 2. Selvitä mahdolliset tulvavaara-alueet. Älä sijoita niille rakentamista, jos se ei ole turvallista ja järkevää. Selvitä myös turvalliset alimmat rakennuskorkeudet. 3. Täydennä olevaa yhdyskuntarakennetta. Älä sijoita uusia alueita irralleen olevasta rakenteesta. Vältä uuden haja-asutuksen muodostamista. 4. Suunnittele rakentamisalueet ja viheralueet ja verkostot samanaikaisesti. 5. Muodosta hyvää mikroilmastoa ottamalla huomioon erityisesti tuulisuuden vaikutukset. 6. Suunnittele ja varmista sadevesien ohjaus myös sademäärien lisääntyessä voimakkaasti. Vähennä pintavesien valumaa vesistöihin. 7. Muodosta mieluummin rivi, pienkerros ja kerrostalojen yhdistelmiä sisältäviä kuin väljien suurten omakotitalojen alueita. Pyri suhteellisen tiiviiseen rakenteeseen. Edistä kauko- tai aluelämmitystä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. 8. Tarkista alueen joukkoliikenteen edellytykset. Muodosta alue tai rakenne niin, että se tukee joukkoliikenteen kehittämistä. Luo hyvä kävely- ja pyöräily-ympäristö. 9. Sijoita erilaiset toiminnot lähelle toisiaan. Sekoita toimintoja, älä erottele. 10. Arvioi vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin, valitse vaikutuksiltaan parhaat vaihtoehdot ja ratkaisut. Ota huomioon myös muut kestävän kehityksen näkökulmat. Lähde: Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa tapauskohtaisia tarkasteluja, Metsien voidaan katsoa tarjoavan kaksi ekosysteemipalvelua ilmastonmuutoksen hillintään: hiilinielun ja bioenergian. Ilmastonmuutoksella tullee olemaan suuria vaikutuksia metsäluontoon. Metsien tuotantokyky lisääntynee ja tätä kautta hakkuumahdollisuudet kasvavat. Samalla ilmastonmuutoksella on suuri vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen. Ilmaston lämmetessä muun muassa puulajikoostumus muuttuu ja samalla riski metsäpaloihin ja hyönteistuhoihin kasvaa.

17 Sivu 17(34) EKOSYSTEEMIPALVELUT Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Elämämme ja hyvinvointimme perustuu täysin luontoon ja sen eri toimintoihin. Tarvitsemme ruokaa, polttoaineita ja muita eri eliöistä lähtöisin olevia perushyödykkeitä. Luonto on myös henkisen kulttuurimme keskeinen osa: sieltä haetaan rauhaa ja virkistystä, mutta myös tietoa ja ideoita keksintöihin. Luonnon ekosysteemeillä on monia sääteleviä tehtäviä: esimerkiksi metsät tuottavat happea, sitovat hiilidioksidia ja estävät eroosiota sekä tulvia. Kaikkien edellä mainittujen palveluiden tuotanto pohjautuu huomattavasti vaikeammin hahmotettavissa oleviin, ylläpitäviin ekosysteemipalveluihin kuten ravinteiden kiertoon ja yhteyttämiseen. Lähde: Ekosysteemipalvelut, Vastaavasti kuin metsillä myös soilla on kaksi roolia; tuotantopalveluihin kuuluu turpeen hyödyntäminen ja sääntelypalveluihin kuuluu soihin varastoituneen hiilen varannot. Soiden ja metsien kohdalla ei voida myöskään unohtaa niiden virkistysarvoa. Jyväskylässä ollaan ennallistamassa Sintinsuo Valkeamäen tuntumassa niin luontoarvojen kuin hulevesien hallinnankin vuoksi. Viheralueet sitovat hiiltä. Ilmastonmuutoksellisista syistä kaupunkipuistojen lisääminen ei kuitenkaan usein ole perusteltua, koska puistoalueiden hoito (koneet) tuottaa enemmän päästöjä kuin puistoon sitoutuu hiiltä. Kuitenkin oikein istutetuilla puilla on viihtyisyyden lisääntymisen ohella muitakin positiivisia vaikutuksia; varjostus vähentää ilmastointitarvetta, tuulensuojavaikutus vähentää lämmitystarvetta ja istutuksilla voi myös olla positiivisia vaikutuksia ilman laatuun (mm. katupöly ja muut pienhiukkaset). YHDYSKUNTARAKENTEEN MUUTOKSEN OHJAUS Syksyllä 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan tiivistyvä ja keskittyvä yhdyskuntarakenne voimistaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimien vaikuttavuutta ja toisaalta estää, etteivät muilla toimenpiteillä aikaan saadut hyvät tulokset valu hukkaan. Jatkuvasti hajautuva yhdyskuntarakenne voi heikentää muiden toimenpiteiden vaikutuksia jopa 30 % ja tiivistyvällä rakenteella voidaan niitä vastaavasti voimistaa jopa 20 %. Lähde: Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt. Kehitysvertailuja , TAVOITTEET PYRITÄÄN EHEÄÄN YHDYSKUNTARAKENTEESEEN ALUEIDEN KÄYTÖSSÄ EDISTETÄÄN KESTÄVIÄ ENERGIARATKAISUJA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUSSA VARAUDUTAAN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIIN ESIMERKKEJÄ TOIMENPITEISTÄ Yleiskaavatyössä arvioidaan pitkän aikavälin yhdyskuntakustannuksia ja ilmastovaikutuksia Asemakaavoja laaditaan ensisijaisesti joukkoliikennereittien varrelle Suunnitellaan infran rakentaminen järkevästi (rajapintaneuvottelut yms. yhteistyö) Luonnon monimuotoisuutta säilytetään kaavoituksen avulla taajama- ja maaseutuympäristöissä Hidastetaan haitallisten vieraslajien leviämistä luontoon. 4.5 Rakennukset Rakennusten energiakulutus on Suomessa noin 40 prosenttia kaikesta energiankulutuksesta. Kaikista kasvihuonekaasupäästöistä rakennusten osuus on noin 30 prosenttia. Vuonna 2050 on yhtä paljon vuoden 2010 jälkeen rakennettua rakennuskantaa kuin ennen vuotta 2010 rakennettua rakennuskantaa. Valtaosa tänään rakennettavista taloista on käytössä vielä vuonna Rakentamisen valinnoilla on siis kauaskantoisia vaikutuksia. Rakennusten energiatehokkuuden vaatimukset kiristyvät koko ajan. Pääosa rakennusten ilmastovaikutuksista aiheutuu käytön aikana. Hyvän rakentamisen lisäksi huomiota on siis kiinnitettävä myös rakennusten oikeaan käyttöön. Uudisrakentamisen lisäksi korjausrakentamisessa on paljon potentiaalia energiansäästöön.

18 Sivu 18(34) RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUS Tulevaisuusselonteossa on asetettu tavoitteeksi, että koko rakennuskannan energiankäyttöä tehostetaan niin, että energiankulutus on nykytasoa vähintään 30 prosenttia pienempi vuonna 2030, 45 prosenttia pienempi vuonna 2040 ja 60 prosenttia pienempi vuonna Rakennuskannan energiankulutusta vähentävät energiatehokas uudisrakentaminen, vanhan kannan poistuma sekä energiatehokkuutta parantava korjausrakentaminen. Lähde: Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Tärkeitä ratkaisuja rakentamisessa ovat mm: arkkitehtisuunnitelman energiatehokkuus jäähdytyksen tarveharkinta ilmanvaihdon ja valaistuksen tarpeenmukainen ohjaus ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyvä hyötysuhde lämmitystavan valinta korkean energiatehokkuusluokan tavoittelu valmiin rakennuksen hoidon organisointi ja ohjaus korjausrakentamisessa lämmitystavan muutokset ja paremman energiatehokkuusluokan tavoittelu mm. lisäeristyksellä ja ikkunoiden vaihdolla. Julkisen sektorin energiankulutuksessa tilankäytön tehostaminen lienee jatkossa yksi tärkeimmistä keinoista energiankulutuksen vähentämiseksi. Valtiovarainministeriö on arvioinut tuottavuuspotentiaalin olevan toimialasta ja toiminnoista riippuen prosenttia. Energian käyttöön rakennuksissa pyritään kiinnittämään huomiota mm. energiatodistuksilla. Jatkossa isoissa julkisissa rakennuksissa tulee olla nähtävillä energiatodistus. Ilmastonmuutoksella voi olla rakennuksiin vaikutuksia mm. kosteusolosuhteiden muuttuessa. Lisäksi viistosateen oletetaan lisääntyvän. Lisääntyvät sademäärät voivat vaikuttaa maaperän kantavuuteen ja lisätä pintaeroosiota sekä routavaurioita. Alavilla alueilla myös tulvat voivat olla ongelmana. Suunnittelussa on syytä huomioida edellä mainitut seikat ja tehdä korjaavia toimenpiteitä vaikutuksille alttiissa kohteissa. Syksyllä 2010 valmistui Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelma, jossa todetaan ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen olevan asioita, jotka tulee huomioida liikuntaan ja vapaa-aikaan liittyvässä rakentamisessa. Suunnitelmassa otetaan kantaa mm. luonnonmukaisiin rakennusmateriaaleihin, hulevesiasioihin ja liikuntapaikkojen sijoitteluun. TAVOITTEET PARANNETAAN RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUTTA EDISTETÄÄN PUURAKENTAMISTA (hiilen varastointia) HUOMIOIDAAN MUUTTUVAT KOSTEUSOLOSUHTEET ESIMERKKEJÄ TOIMENPITEISTÄ Tarjotaan energiatehokkaan rakentamisen ennakko-ohjausta Tehdään tarkka tarveharkinta tilojen, jäähdytyksen tms. asioiden osalta kussakin rakennushankkeessa Toteutetaan messualueelle ja mahd. muihin kohteisiin puurakentamista (esim. Kankaan alue) 4.6 Vesihuolto (puhdas vesi sekä jäte- ja hulevedet) Vesihuolto voi joutua koville ilmastonmuutoksen myötä. Lisääntyvät sateet, etenkin rankkasateet, voivat aiheuttaa tulvia. Rankkasateiden kohdalla riskit jätevesien ylivuotoihin ja puhtaan veden likaantuminen kasvavat. Myös pitkät kuivuusjaksot voivat hankaloittaa vesihuoltoa. Haja-asutusalueilla voi esiintyä vastaavia ongelmia yksittäisissä kohteissa.

19 Sivu 19(34) Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta asian ennakointi esim. hulevesisuunnittelulla on tärkeää ja tähän on Jyväskylässäkin herätty. Valmisteilla on hulevesiohjelma, jossa määritellään hulevesienhoidon peruslinjaukset. Karkeaa hulevesitulvakartoitusta on tehty yhdyskuntatekniikan ja pelastustoimen yhteistyössä. Jyväskylässä on laadittu vuonna 2006 yleissuunnitelma suuren tulvan aiheuttamien vahinkojen rajoittamiseksi Lutakon alueelle ja Jyväskylän seudun jätevedenpuhdistamolle. Jyväskylän yleispiirteiset tulvakartat (lähinnä vesistötulvat) on laadittu vuonna TAVOITTEET TURVATAAN VESIHUOLLON HYVÄ TOIMINTAVARMUUS JA TOIMIVA YHTEISTYÖ MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN KANSSA PYRITÄÄN HYVÄÄN HULEVESIEN HALLINTAAN JA TOIMIVAAN YHTEISTYÖHÖN ERI OSAPUOLTEN VÄLILLÄ KAUPUNKIORGANISAATION VEDENKULUTUSTA PYRITÄÄN VÄHENTÄMÄÄN ESIMERKKEJÄ TOIMENPITEISTÄ Laaditaan toimintasuunnitelmat poikkeustilanteiden varalle Hulevesiohjelma valmistuu ja sitä noudatetaan Seurataan vedenkulutusta Enerkey-kulutusseurannalla (pyritään havaitsemaan vuodot tms.) Alennetaan veden virtaamaa hanoissa (muun korjauksen yhteydessä) 4.7 Jätteet Jätteiden muodostuminen ja määrä on osin riippuvainen kohdasta 4.8 hankinnat. Jätteiden kohdalla tulee huomioida jätehierarkia; synnyn ehkäisy, materiaalihyödyntäminen, energiahyödyntäminen, loppusijoitus. Biohajoavan jätteen erottaminen kaatopaikalle menevästä jätteestä on tärkeää, koska se aiheuttaa hajotessaan hapettomissa olosuhteissa voimakasta kasvihuonekaasua, metaania. Kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöjen hallitsemiseksi metaania kerätään talteen kaatopaikoilta (kts. kohta 4.2 energia). Metaania voidaan tuottaa myös kontrolloidusti mädättämällä. Metaanikaasua voidaan käyttää korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Myös jätteenpoltolla jätteen energiasisältö saadaan hyödynnetyksi. Jätteen synnyn vähentäminen esim. kotitalouksien biojätteiden kohdalla tuo muitakin hyötyjä; kun ruuan ostaminen ja käyttö tehostuu, myös kaupassa käydään harvemmin ja autoilu vähenee. Tiedon lisääntyessä myös kulutustottumukset voivat muuttua enemmän ruokaa ja energiaa arvostaviksi. TAVOITTEET VÄHENNETÄÄN JÄTTEEN MÄÄRÄÄ SEKÄ PARANNETAAN TUOTANNON JA KULUTUKSEN MATERIAALITEHOKKUUTTA VÄHENNETÄÄN JÄTTEIDEN KULJETUKSEN AJOKILOMETRIEN JA SYNTYVIEN PÄÄSTÖJEN MÄÄRÄÄ ESIMERKKEJÄ TOIMENPITEISTÄ Kaikille sopiville tietokoneille asetetaan 2-puolinen tulostus oletukseksi Perustetaan ylijäämämaiden maapankki Optimoidaan kaikkien uusien kuljetusurakoiden alueet erillisellä selvityksellä vastaamaan tarjolla olevaa kalustoa. 4.8 Hankinnat Hankinnoissa tärkeintä on tarveharkinta; tarvitaanko, mitä tarvitaan, miten paljon ja mitkä ovat vaihtoehdot. Kun tarve on olemassa, on syytä miettiä myös tavaran korvaamista palveluilla. Hankinnoissa tulee huomioida energiatehokkuus ja muut ympäristövaikutukset. Julkisia hankintoja ohjaa hankintalaki. Laki mahdollistaa erilaisten ympäristö- ja ilmastokriteerien käytön, mutta samalla kilpailutusten tulee olla tasapuolisia ja avoimia. Jyväskylän hankintakeskuksella oli vuonna 2009 noin 60 % tarjouspyynnöistä ympäristönäkökohdat mukana ehdottomissa vaatimuksissa.

20 Sivu 20(34) YMPÄRISTÖMERKIT HANKINNOISSA Laki julkisista hankinnoista sanoo, että tuotteita ja palveluja ostaessaan hankintayksikkö voi käyttää ympäristövaatimusten esittämisessä eurooppalaisen, monikansallisen tai muun ympäristömerkin yksityiskohtaisia perusteita tai niiden osia. Edellytyksenä on, että 1) eritelmät soveltuvat hankinnan kohteena olevien tavaroiden tai palvelujen määrittämiseen, 2) merkkiä koskevat vaatimukset on kehitetty tieteellisen tiedon pohjalta, 3) kaikki asianomaiset tahot, kuten viranomaiset, kuluttajat, valmistajat, vähittäiskauppa ja ympäristöjärjestöt ovat osallistuneet merkin laatimiseen sekä 4) merkki on kaikkien osapuolten saatavilla. Joutsenmerkki ja EU-kukka täyttävät nämä vaatimukset. Tuotteita ja palveluja ostava hankintayksikkö ei voi edellyttää, että tuotteella on ympäristömerkki, mutta se voi edellyttää, että tuote täyttää merkin kriteerit tai osia siitä. Joutsenmerkki ja EU-kukka huomioivat ympäristövaikutuksen monipuolisesti tuotteen/palvelun koko elinkaaren ajalta (mm. ilmaston lämpeneminen, vesistöjen rehevöityminen ja ympäristön kemikalisoituminen). Lähde: Ympäristömerkki 2009 vuosijulkaisu, EY:n komission toimeksiannosta on tehty tutkimus, jonka mukaan sisällyttämällä ympäristönäkökulma hankintoihin, hankintaorganisaatio voi säästää hankinta- ja käyttökuluissa keskimäärin prosentin ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä noin 25 prosentilla. Julkisten hankintojen tavoitteita sivutaan myös tulevaisuusselonteossa. Tavoitteet koskevat mm. rakentamisen energiatehokkuutta, kuljetuksia, vihreää sähköä ja ruoan hankintaa. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kestävistä hankinnoista asetetaan useita tavoitteita julkisille hankinnoille. Uudisrakentamisessa ja vanhojen rakennusten peruskorjaamisessa pyritään ensin matalaenergiatasolle ja vuodesta 2015 alkaen passiivitaloihin. Kuljetuksia on tarkoitus vähentää kymmenyksellä ja vihreän sähkön käyttöä lisätä. Julkisissa keittiöissä pyritään tarjoamaan nykyistä enemmän lähi-, luomu-, sesongin mukaista tai kasvisruokaa. Myös Jyväskylän kaupungin ruokapalvelu, Kylän Kattaus, on ympäristökäsikirjassaan linjannut, että kasvisruokia lisätään ruokalistoille, nautaa korvataan osittain sianlihalla ja salaattireseptiikkaa kehitetään lisäämällä ympäristöystävällisten salaattiraaka-aineiden käyttöä. JULKISEN SEKTORIN NÄYTETTÄVÄ ESIMERKKIÄ Ilmastomyötäiset hankinnat edellyttävät tavoitteellista hankintapolitiikkaa ja -strategioita. Hankintojen tulee perustua elinkaariajatteluun, jossa ilmastovaikutukset otetaan huomioon alusta loppuun. Hankintayksiköillä on oltava riittävää osaamista, ja niille on oltava tarjolla tietoa hankintojen ilmastovaikutuksista ja kestävistä vaihtoehdoista. Kestävien hankintojen tekemistä voi tukea valtakunnallisella neuvontapisteellä ja maksuttomalla verkkopalvelulla. Lähde: Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko TAVOITTEET ELINKAARIAJATTELU ON LÄHTÖKOHTANA HANKINNOILLE PYRITÄÄN LISÄÄMÄÄN UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTTÖÄ PYRITÄÄN SÄHKÖISTEN TOIMINTATAPOJEN LISÄÄMISEEN JA KIINNITETÄÄN HUOMIOTA MYÖS HANKINTOJEN JÄLKIHOITOON ESIMERKKEJÄ TOIMENPITEISTÄ Vuonna 2010 ja jälkeen käyttöön otettavista henkilöautoista vähintään 50 %:ssa hiilidioksidipäästöt ovat alle 120g/km ja lisäksi vähintään 25 %:ssa alle 110 g/km. Ajoneuvo- ja kuljetushankinnoissa annetaan pisteitä uusiutuvan energia käytöstä Sopimuksissa edellytetään tarvittaessa käyttökoulutusta laitteisiin, koneisiin, ohjelmistoihin yms.