K 5/2008 VP. eduskunnan. oikeusasiamiehen. kertomus. vuodelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "K 5/2008 VP. eduskunnan. oikeusasiamiehen. kertomus. vuodelta"

Transkriptio

1

2 K 5/2008 VP eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2007

3 2 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES TOIMINTAKERTOMUS 2007

4 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES EDUSKUNNALLE 3 EDUSKUNNALLE Eduskunnan oikeusasiamiehenä toimi vuonna 2007 allekirjoittanut oikeustieteen lisensiaatti Riitta-Leena Paunio. Apulaisoikeusasiamiehinä toimivat oikeustieteen tohtori, varatuomari Petri Jääskeläinen ja oikeustieteen tohtori, varatuomari Jukka Lindstedt. Eduskunta valitsi minut tähän tehtävään uudelleen nelivuotiskaudeksi Apulaisoikeusasiamies Jääskeläisen eduskunta valitsi uudelleen apulaisoikeusasiamieheksi nelivuotiskaudeksi Toiseksi apulaisoikeusasiamieheksi eduskunta valitsi Jukka Lindstedtin nelivuotiskaudeksi Tehtävää hoitaessani olen virkavapaana eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällikön virasta. Jääskeläinen on virkavapaana Valtakunnansyyttäjänviraston valtionsyyttäjän virasta ja Lindstedt puolestaan oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksen määräaikaisesta virkasuhteesta. Oikeusasiamies antaa joka vuodelta eduskunnalle kertomuksen toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädännössä havaitsemistaan puutteista perustuslain 109 :n 2 momentin mukaisesti. Kertomuksessa tulee kiinnittää huomiota myös julkisen hallinnon ja julkisten tehtävien hoidon tilaan ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 12 :n 1 momentin edellyttämällä tavalla. Perustuslain 109 :n 2 momentin mukaisesti annan kunnioittavasti eduskunnalle kertomuksen oikeusasiamiehen toiminnasta vuodelta Helsingissä Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Kansliapäällikkö Jussi Pajuoja

5 4 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES TOIMINTAKERTOMUS 2007

6 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES SISÄLLYSLUETTELO 5 SISÄLLYSLUETTELO Eduskunnalle 3 1. PUHEENVUOROT 13 Riitta-Leena Paunio Tavoitteena vaikuttavuus 13 Petri Jääskeläinen Mikä on oikeusasiamiehen syyteoikeuden merkitys? 16 Jukka Lindstedt Varusmiesten oikeudet ja kohtelu 1988 ja OIKEUSASIAMIESINSTITUUTIO JA SEN TOIMINTA VUONNA Tehtävät ja työnjako Toimintamuodot Työtilanne ja sen haasteet 26 Saapuneet ja ratkaistut asiat 27 Asiaryhmät ja toimenpiteet Tarkastukset Asiakaspalvelu Viestintä Kanslia Kansainvälinen yhteistyö Kotimainen yhteistyö Miten oikeusasiamiehen toiminta vaikuttaa? OIKEUSASIAMIEHEN ERITYISTEHTÄVÄT Perus- ja ihmisoikeuk sien valvonta Perusoikeudet Ihmisoikeudet 36 Ihmisoikeustapahtumia 36 Ihmisoikeusvalvontaelinten kannanottoja Perus- ja ihmisoikeudet laillisuusvalvonnassa Yhdenvertaisuus 6 42 Syrjintäkielto 43 Lasten oikeus tasa-arvoiseen kohteluun Oikeus elämään, vapauteen ja kos kemattomuuteen 7 44 Henkilökohtainen koskemattomuus ja turvallisuus 44 Ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kielto Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate Liikkumisvapaus Yksityiselämän suoja Kotirauha 48 Perhe-elämän suoja 48 Viestintäsalaisuus 49 Yksityiselämän ja henkilötietojen suoja Uskonnonvapaus Sananvapaus ja julkisuus Sananvapaus 50 Julkisuus Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus Vaali- ja osallistumisoikeudet Omaisuuden suoja Sivistykselliset oikeudet Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Oikeus sosiaaliturvaan Oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon 56 Oikeus perustoimeentulon turvaan 56 Oikeus riittäviin sosiaali- ja terveys palveluihin Vastuu ympäristöstä Oikeusturva Neuvonta- ja palveluvelvollisuus 59 Oikeus saada asia käsitellyksi ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin 62 Asian käsittelyn joutuisuus 64 Käsittelyn julkisuus 67

7 6 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES SISÄLLYSLUETTELO Asianosaisen kuuleminen 67 Päätösten perusteleminen 68 Asioiden asianmukainen käsittely 69 Muita hyvän hallinnon edellytyksiä 72 Rikosprosessuaaliset oikeusturvatakeet 72 Viranomaistoiminnan puolueettomuus ja yleinen uskottavuus 73 Virkamiesten käytös Yhteenveto Telepakkokeinot ja muu salainen tiedonhankinta Salaiset tiedonhankintakeinot Telepakkokeinojen laillisuusvalvonta Telepakkokeinojen erityisluonteesta Pakkokeinoista päättäminen Telepakkokeinoja koskevia ratkaisuja Tarkastukset Valvontatiedot 80 Telekuuntelu 80 Televalvonta 81 Liittymien ja teleosoitteiden määrät 82 Telekuuntelun ja televalvonnan kohdistuminen rikoslajeittain 82 Poliisilain mukainen telekuuntelu ja -valvonta 82 Tullilain mukainen televalvonta 82 Tekninen kuuntelu ja katselu 82 Hylätyt vaatimukset 83 Ilmoittaminen pakkokeinon käytöstä 83 Kiirepäätökset 83 Merkitysarviot 84 Kuuntelukiellot ja ylimääräinen tieto Arviointia Lopuksi Peitetoiminta, valeosto ja tiedonhankinnan paljastumisen estäminen Peitetoiminta Valeosto Tiedonhankinnan paljastumisen estäminen Valvonta 87 Valvontatiedot Arviointia Lopuksi LAILLISUUSVALVONTA ASIARYHMITTÄIN Tuomioistuimet ja oikeushallinto Lainsäädäntömuutokset 91 Lausunnot Laillisuusvalvonta Tarkastukset Ratkaisuja 94 Käräjätuomari laiminlöi asiakirjojen arkistoinnin 94 Käräjätuomari hyväksyi tyytymättömyyden ilmoituksen lainvoimaiseen päätökseen 95 Oikeushallinnon puhelinpalvelun maksullisuus 96 Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate tuomiolauselmajärjestelmässä 98 Pääkäsittelyn äänitettä koskevan asiakirjapyynnön käsittelyaika Syyttäjälaitos Toimintaympäristö ja lainsäädäntömuutokset Laillisuusvalvonta Tarkastukset Ratkaisuja 101 Apulaisvaltakunnansyyttäjä ei loukannut Bodom-juttua arvostelleen syyttäjän sananvapautta Poliisi Toimintaympäristö ja lainsäädäntömuutoksia Laillisuusvalvonta 104

8 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES SISÄLLYSLUETTELO Tarkastukset Ratkaisuja 105 Poliisin toiminta Smash Asem -mielenosoituksen yhteydessä 105 Mielenosoituspaikan siirtäminen 108 Vapaudenmenetyksiä koskevat päätökset 109 Vapautensa menettäneiden olosuhteet ja kohtelu 110 Rikosilmoituksen kirjaaminen 111 Esitutkinnan viivästyminen 111 Esitutkintapäätökset ja niiden perusteleminen 113 Kotietsintä ja takavarikko 115 Rikosprosessuaaliset oikeusturvatakeet 117 Poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten tutkinta 118 Ajokieltoa koskevia päätöksiä 120 Hyvä hallinto 120 Muita tapauksia Vankeinhoito Tarkastukset Omat aloitteet ja esitykset 125 Tutkintavangin vapauttamista koskeva lainsäädäntö puutteellinen 125 Vankilan tulo-osaston tutkintavankien toimintojen puute 126 Tutkintavangin erillään pitäminen 126 Rangaistusajan laskeminen 126 Lapsensa kanssa vankilassa olevien vankien sijoittaminen avolaitokseen 127 Vankilan tapaamistilat 128 Lainvastainen tapaamiskielto Ratkaisuja 129 Laitosolosuhteet 129 Vangin tapaamiset 131 Laitosjärjestyksen ylläpito ja tarkastaminen vankilassa 132 Terveydenhoito 133 Hyvä hallinto 136 Muita tapauksia Ulosotto ja muut maksukyvyttömyysmenettelyt Lainsäädäntömuutoksia Laillisuusvalvonta 139 Ulosottomiehen selonottovelvollisuus 139 Neuvontavelvollisuus 140 Päätöksentekomenettely Ratkaisuja 141 Lapsen kuuleminen ulosottoasiassa 141 Kuolintieto ulosoton tietojärjestelmässä 142 Vapaaehtoinen velkajärjestely 142 Kunnallisten maksujen maksumuistutusmenettely 143 Maksuperinnän viivästymisen seuraamukset Sotilasasiat ja puolustushallinto Toimintaympäristö Laillisuusvalvonta Tarkastukset Ratkaisuja 147 Esitutkinnan viivästyminen 147 Epäasianmukaisesti toteutettu järjestäytymisharjoitus Tulli Autoverotus Valmisteverotus Tarkastukset Ratkaisuja 150 Tullauspäätös oli puutteellinen ja tullimiehen tulee kertoa nimensä 150 Auton tarkastus vai kotietsintä 151 Tullin puhelinneuvonta oli kielilain vastaista Ulkomaalaisasiat Toimintaympäristö Laillisuusvalvonta 152

9 8 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES SISÄLLYSLUETTELO Tarkastukset Ratkaisuja 153 Ulkomaalaisen käännyttäminen 153 Direktiiviin perustuvan oleskelulupahakemuksen käsittely Sosiaalihuolto Hankkeita ja lainsäädäntömuutoksia Laillisuusvalvonta Toimeentulotuki 156 Käsittelyn joutuisuus 156 Toimeentulotuen perusosan alentaminen 157 Tulojen huomioon ottaminen 158 Neuvonta ja ohjaus 158 Päätöksenteko, perustelut ja korjaus 158 Hyvän kielenkäytön vaatimus Vammaispalvelut 160 Käsittelyn joutuisuus 160 Päätöksenteko ja perustelut 160 Vammaispalveluratkaisuja Omaishoidon tuki Vanhuspalvelut Kehitysvammahuolto Salassapitovelvollisuus ja tietojen antaminen 164 Tietojen antamista koskevia ratkaisuja Tarkastukset Terveydenhuolto Laillisuusvalvonta 169 Velvollisuus järjestää terveyspalvelut noudatettiinko hoitotakuuvelvoitteita? 169 Potilaan oikeus hyvään hoitoon 171 Tiedonsaanti- ja itsemääräämisoikeus 172 Potilasasiakirjamerkinnät ja potilastietojen luovuttaminen 173 Pitkät käsittelyajat 175 Velvollisuus neuvoa ja opastaa 175 Salassapitovelvollisuus 176 Esteellisyys Tarkastukset Ratkaisuja 178 Odotusajat HUS:n syömishäiriöyksikköön ovat lainvastaisen pitkät 178 Hoitotakuu ei toteutunut Helsingin kaupungin hammashoidossa 179 Hätäkeskusten ja poliisin ohjeita on täsmennettävä 180 Turun terveyskeskus eristi häiriötä aiheuttaneen päihtyneen potilaan putkaan 181 Asiakasta on neuvottava maksujen muutoksenhausta ja annettava yksilöpäätös pyydettäessä Lasten oikeudet Hankkeita ja lainsäädäntömuutoksia Laillisuusvalvonta 185 Kuntien sosiaalitoimi lastensuojelu 185 Lasten huolto- ja tapaamisoikeusriidat 186 Lasten elatusturva 186 Terveysviranomaiset 187 Poliisi 187 Muut viranomaiset ja valvottavat Tarkastukset Ratkaisuja 188 Selvitykset lasten huolto- ja tapaamisoikeusriidoissa viipyivät 188 Viranomaisyhteistyön puutteet lapsen seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn selvittämisessä Edunvalvonta Muutoksia lainsäädännössä Laillisuusvalvonta Ratkaisuja 193 Kuuleminen edunvalvonta-asioissa 193 Oikeus käyttövaroihin 193 Asioiden asianmukainen käsittely 194 Lahjoituskielto 195

10 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES SISÄLLYSLUETTELO Sosiaalivakuutus Laillisuusvalvonta 197 Pitkät käsittelyajat 198 Palveluperiaate ja neuvonta 199 Tietosuoja Tarkastukset Ratkaisuja 201 Vammaisten etuushakemuksia hylätty aikaisempaa enemmän 201 Vakuutuslaitokset eivät noudattaneet valituksen siirrolle säädettyjä määräaikoja Työvoima ja työttömyysturva Toimintaympäristö ja lainsäädäntömuutoksia Laillisuusvalvonta Ratkaisuja 205 Työttömyyskassan jäsenmaksun palauttaminen Yleiset kunnallisasiat Kunnallishallinnon perusteet Kuntien rakennemuutoksesta Laillisuusvalvonta Ratkaisuja 209 Kuntien verkkoviestinnässä tietosuojaongelmia 209 Kunta laiminlöi kopiotaksan saattamisen julkisuuslain mukaiseksi 210 Kuntien omakotitonttien myynnin perusteet 211 Maksuhäiriömerkintä asukasvalintaperusteena 212 Lainvastaiset asukasvalintaperusteet 213 Romuajoneuvolain virheellinen soveltaminen Opetus Toimintaympäristö ja lainsäädäntömuutoksia Laillisuusvalvonta Tarkastukset Ratkaisuja 216 Tekijänoikeuslain muutoksen valmistelun ongelmallisuus 216 Uusia ylioppilaita suosiva opiskelijavalinta rikkoi yliopistolakia 216 Kouvolan käännöstieteen laitoksen lakkauttaminen Kieliasiat Laillisuusvalvonta Ratkaisuja 220 Ulkoasiainministeriön hakuilmoitus oli kielilain vastainen 220 Ympäristövaikutusten arviointiselosteen kääntäminen 220 Käsittelykielen vaihtaminen vakuustakavarikkoasiassa Verotus Laillisuusvalvonta 222 Eläkkeiden lähdeverotus 223 Ruotsista eläkettä saavien verotus Ratkaisuja 224 Suullinen käsittely veronkorotusasiassa 224 Arvonlisäverosta vastuussa olevaa ei kuultu 225 Ajoneuvon käyttö estettiin lainvastaisesti Ympäristöasiat Toimintaympäristö ja lainsäädäntömuutoksia Laillisuusvalvonta Tarkastukset Ratkaisuja 228 Valvonnan laiminlyönti maa-aineslupa-asiassa 228 Rakennuslupaviranomaisen varmistettava naapureiden asianmukainen kuuleminen 229

11 10 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES SISÄLLYSLUETTELO Rakennusvalvonta-asiassa on oikeus saada valituskelpoinen päätös 229 Ralliluvissa puutteita asianosaisten kuulemisessa ja tiedottamisessa 230 Myönteisen rakennuslupapäätöksen perustelutarve 230 Varhaisen vuorovaikutuksen laiminlyönti kaavaa valmisteltaessa 231 Suomen ympäristökeskuksen lausunnon viivästyminen Maa- ja metsätalous Toimintaympäristö ja lainsäädäntömuutoksia Laillisuusvalvonta Ratkaisuja 233 Tuen maksaminen viivästyi 233 Kuuleminen yksityisoikeudellista sopimusta tehtäessä 233 Kiinteistörekisterin rasitetiedoissa puutteita 234 Maaoikeuden jäsenten käytös 234 Muita ratkaisuja Liikenne ja viestintä Toimintaympäristö ja lainsäädäntömuutoksia Laillisuusvalvonta Ratkaisuja 237 Ilmailulaitoksen päätös ja yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet 237 Kaukojunissa annettavien tarkastusmaksujen oikeusturvaongelmat Muut asiat Ratkaisuja 239 Esitutkinnan aloittamisoikeus ja -kynnys ministerivastuuasiassa 239 Vaalivirkailijoiden käyttäytyminen ennakkoäänestyspaikalla 239 Valokuvaaminen äänestyspaikalla 240 Laitoksessa asuvan osoitetiedot 241 Viraston ylitarkastaja yksityisenä oikeudenkäyntiasiamiehenä 241 Kansalaissodan uhrien jälkikäteinen siunaaminen ei ollut lainvastaista 242 LIITTEET 244 Liite Suomen perustuslain oikeusasiamiestä koskevat säännökset ( /731) 244 Laki eduskunnan oikeus asiamiehestä ( /197) 245 Laki valtioneuvoston oikeus kanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta ( /1224) 249 Eduskunnan oikeus asia miehen johtosääntö ( /209) 250 Liite Eduskunnan oikeus asia miehen ja apulais oikeus asia miesten välinen työnjako 251 Liite Lausunnot ja kuulemiset 252 Lausunnot 252 Kuulemiset eduskunnan valiokunnissa 253 Liite Tilastotietoja oikeusasiamiehen toiminnasta 254 Liite Tarkastukset vuonna Liite Kanslian henkilökunta vuonna Asiahakemisto 261

12 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES SISÄLLYSLUETTELO 11 Käytetyt lyhenteet AKE AOA ASEM ARA ECRI EIS EIT EN EU HE HUS Kela KHO KKO KRP LTH MML MMM OA OM OPM Rise SM Stakes STM SYKE TEO TE-keskus TUKES UVI VKSV VM VRK Ajoneuvohallintokeskus apulaisoikeusasiamies Aasian ja Euroopan maiden huippukokous Valtion asuntorahasto Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio Euroopan ihmisoikeussopimus Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Euroopan neuvosto Euroopan unioni hallituksen esitys Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Kansaneläkelaitos korkein hallinto-oikeus korkein oikeus keskusrikospoliisi Lentoturvallisuushallinto Maanmittauslaitos maa- ja metsätalousministeriö oikeusasiamies oikeusministeriö opetusministeriö Rikosseuraamusvirasto sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus sosiaali- ja terveysministeriö Suomen ympäristökeskus Terveydenhuollon oikeusturvakeskus työvoima- ja elinkeinokeskus Turvatekniikan keskus Ulkomaalaisvirasto Valtakunnansyyttäjänvirasto valtiovarainministeriö Väestörekisterikeskus Kertomuksessa käytetään lyhenteitä OA ja AOA silloin, kun viitataan viranhaltijoihin henkilökohtaisesti. Sanalla oikeusasiamies taas viitataan eduskunnan oikeusasiamieheen viranomaisena ja instituutiona. *:llä merkityt ratkaisut löytyvät anonymisoituina oikeusasiamiehen verkkosivuilta

13 12 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES TOIMINTAKERTOMUS 2007

14 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES PUHEENVUOROT Puheenvuorot RIITTA-LEENA PAUNIO TAVOITTEENA VAIKUTTAVUUS Eduskunnan oikeusasiamies on vaikuttanut tässä yhteiskunnassa lähes 88 vuoden ajan. Alkuvuosina instituution tarve asetettiin kyseenalaiseksi, mutta jo vuosikymmeniä sitten se on löytänyt paikkansa, osoittautunut tarpeelliseksi, kasvanut ja voimistunut. Tänä aikana se on muuttunut monin tavoin yhteiskunnan ja kansalaisten tarpeiden mukaan. Kaikkina näinä vuosikymmeninä instituutio on vaikuttanut olemassaolollaan: Viranomaiset tietävät, että heitä valvotaan, kansalaiset tietävät, että heillä on mahdollisuus kääntyä riippumattoman laillisuusvalvojan puoleen. Parhaimmillaan oikeusvaltion legitimiteetti vahvistuu. Mutta instituutio on toki vaikuttanut muutoinkin eri aikoina eri tavoin. Valotan tätä muutamalla esimerkillä. Havaintoja vuosikymmenten varrelta Hyvinvointivaltiollinen kehitys ja eri aloille ulottuva oikeusolojen yleinen uudistaminen oli 1970-luvulla voimakasta. Hallintokoneisto kasvoi, mutta hallintomenettely oli sääntelemätöntä. Tuolloin laillisuusvalvojien kannanotoilla oli paljon merkitystä, kun viranomaistoimintaa kehitettiin hyvän hallintomenettelyn vaatimusten mukaisesti ja mukaiseksi. Tuohon aikaan myös vankiloiden, laitosten ja varuskuntien valvonta oli laajaa ja laitosten tilojen ja niissä olevien olojen ja kohtelun valvonta intensiivistä. Ns. laitosvalta alkoi tulla tiensä päähän. Oikeusasiamies teki runsaasti esityksiä lainsäädännön, oikeudenhoidon Kuva: Jussi Aalto ja hallinnon kehittämiseksi näillä aloilla. Esityksiä voi luonnehtia oikeudelliseen sääntelyyn liittyväksi kehitystyöksi. Oikeusasiamies vaikutti tähän kehitykseen voimakkaasti. Perus- ja ihmisoikeuksien kehittyminen puolestaan on muokannut suomalaista oikeusjärjestystä ja oikeudellista ajattelua paljon ja 1990-luvuilla. Oikeus - asiamies on omalta osaltaan vaikuttanut tähän kehitykseen. Hänellä on yleisesti arvioitu olleen edelläkävijän roolia kansainvälisten ihmisoikeussopimusten soveltamisessa ja juurruttamisessa suomalaiseen oikeuskulttuuriin. Oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä viranomaistoimintaa pyrittiin arvioimaan myös ihmisoikeussopimusten velvoitteiden valossa jo 1980-luvulla, jolloin tämä ei ollut Suomessa tavanomaista. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä vuonna 1995 oikeusasiamiehen tehtäväksi tuli valvoa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista viranomaistoiminnassa, mikä

15 14 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES PUHEENVUOROT on edelleen vahvistanut oikeusasiamiehen roolia perus- ja ihmisoikeustoimijana. Tämä on näkynyt vaikkapa sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen arvioinnissa. Monissa ratkaisuissa oikeusasiamies on ottanut kantaa sosiaalisten oikeuksien ja palveluiden järjestämisvelvollisuuksien sisältöön. Tällöin on jouduttu arvioimaan myös lainsäädännön riittävyyttä ja asianmukai - suutta sekä voimavarojen ja valvonnan merkitystä näiden oikeuksien turvaamisessa. Oikeusasiamiehen toiminnan merkitystä ja vaikutusta voidaan siis hahmottaa oikeushistoriallisesta ja oikeuskulttuurisesta näkökulmasta, joka ulottuu tätä päivää ja viime vuosia laajemmalle. Vaikuttavuustutkimuksen tuloksia Viime vuosikymmeneltä lähtien oikeusasiamiehen esitysten seurantaa on kehitetty, ja erityisesti esitysten vaikutuksista lainsäädäntöön on aikaisempaa enemmän tietoa. Mutta minkälaisia ovat oikeusasiamiehen ratkaisutoiminnan vaikutukset yleisemmin? Voidaanko tämän toiminnan vaikuttavuudesta esittää joitakin yleisempiä arvioita? Tätä oli mielestäni syytä tutkia, vaikka tällaisen instituution vaikuttavuuden mittaaminen on ymmärrettävästi vaikeaa, eikä perinteitä oikeudellisten instituutioiden vaikuttavuustutkimuksista ylipäätään juurikaan ole. Tällainen tutkimus, ensimmäinen laatuaan, tehtiin viime vuonna. Tutkimuksesta järjestettiin julkistamistilaisuus vuoden lopulla. Tutkimusta on jaettu laajasti ja se on luettavissa myös oikeusasiamiehen verkkosivuilla. Tutkimus on monella tavalla mielenkiintoinen, vaikkakin tutkimusekonomisista syistä siinä on jouduttu tekemään monia rajauksia. Tutkimuksessa on tarkasteltu oikeusasiamiehen säännösvaikuttavuutta ja viranomaisvaikuttavuutta pääosin perusoikeusuudistuksen jälkeisenä aikana. Toisin sanoen on pyritty selvittämään, kuinka hyvin oikeusasiamies on pystynyt vaikuttamaan esityksillään ja kannanotoillaan toisaalta lakien sisältöön, toisaalta viranomaisten toimintaan. Viranomaistarkastelu on rajattu koskemaan poliisija vankeinhoitoviranomaisten sekä puolustusvoimien palveluksessa olevien käsityksiä oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnasta. Lisäksi on tarkasteltu oikeusasiamiehen medianäkyvyyttä. Tutkimuksen johtopäätös on, että oikeusasiamiehen toiminta on ollut vaikuttavaa, joskin säädöksiin vaikuttamisen on havaittu vievän aikaa. Erityisesti oikeusasiamiehen omien aloitteiden ja tarkastusten vaikuttavuus on ollut merkittävää. Tutkimuksen perusteella tekijät muun muassa kysyvät, tulisiko oikeusasiamiehelle antaa nykyistä enemmän harkintavaltaa päättää, milloin kantelu otetaan tutkittavaksi. Tämä antaisi mahdollisuuden kohdentaa voimavaroja tarkoituksenmukaisemmin, erityisesti vaikuttaviksi havaittuihin tarkastuksiin ja omiin aloitteisiin. Tämä on mielestäni perusteltu näkemys. Oikeusasiamiehellä on nimittäin velvollisuus tutkia kaikki sellaiset kantelut, joissa on aihetta epäillä lainvastaista menettelyä tai laiminlyöntiä. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että oikeusasiamies voi vain rajoitetusti painottaa toimintaansa ja ottaa esille kysymyksiä omasta aloitteestaan. Millä muulla tavoin oikeusasiamies vaikuttaa? Vaikuttavuustutkimuksen tulokset antavat siis paljon tietoa oikeusasiamiehen toiminnan vaikuttavuudesta perusoikeusuudistuksen jälkeiseltä ajalta, mutta niistä ei piirry koko kuva. Tutkimukseen valitut viranomaiset toimivat oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnan ydinalueilla. Varusmiesten, vankien ja pidätettyjen olojen ja kohtelun valvonta on eräs oikeusasiamiehen keskeinen tehtävä. Nämä viranomaiset ovat kaikki keskitetysti johdettuja organisaatioita. Ei olekaan mielestäni yllättävää, että ne kokevat laillisuusvalvonnan vaikuttavaksi ja että se myös sitä on näillä alueilla. Toisaalta on viranomaisia, joiden toimintaan oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnalla tiedetään olleen joissakin asioissa merkittävää vaikutusta, mutta jonka vaikutuksen jäljittäminen on vaikeaa ja kallista. Tällaisia asioita on esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Oikeusasiamiehen kannanottojen seurauksena on saatu selkeyttä esimerkiksi pienten lasten vanhempien

16 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES PUHEENVUOROT 15 subjektiivisen päivähoito-oikeuden toteuttamisvelvoitteisiin, kiireettömän hoidon järjestämisvelvoitteisiin, vammaispalveluja ja lääkinnällisiä apuvälineitä koskeviin järjestämisvelvoitteisiin ja toimeentulotukea koskevien hakemusten kiireellisen käsittelyn velvoitteisiin. On ymmärrettävää, että satoihin kuntiin ja niiden moninaisiin viranomaisiin kohdistuvat viranomaiskyselyt ovat mahdollisia, mutta tällaisten tutkimusten kustannukset kohoavat suuriksi. Kaikkein haastavimpana pidän oikeusasiamiehen perus- ja ihmisoikeuksien valvontaan ja edistämiseen liittyvän toiminnan vaikuttavuuden jäljittämistä. Osittain kyse on luonnollisesti oikeusasiamiehen ydintehtävistä: kanteluiden käsittelystä ja laitoksissa olevien olojen ja kohtelun valvonnasta. Jokaisessa tutkittavana olevassa asiassahan arvioidaan viranomaistoimintaa perusja ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Omia aloitteita suunnataan perus- ja ihmisoikeusherkkiin kysymyksiin. Tarkastuksilla esille otettavat kysymykset heijastavat samanlaisia valintoja. Perus- ja ihmisoikeusnäkökulma ohjaa perustelujen kirjoittamista. Osittain kyse on oikeusasiamiehen muusta toiminnasta. Oikeusasiamiehen kertomuksen perus- ja ihmisoikeusjakso on kehitetty erityisen kattavaksi huolimatta sen vaatimasta huomattavasta työpanoksesta. Myös monet puheenvuorot, esitelmät ja alustukset viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen tilaisuuksissa ovat perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen pyrkivää vaikuttamista. Oikeusasiamiehen perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen tähtäävä toiminta on kehittymässä edelleen. Eräänä esimerkkinä mainitsen viime vuosien yhteistyön kansalaisjärjestöjen kanssa. Itsenäiset ja viranomaisten toimintaa kriittisesti seuraavat kansalaisjärjestöt kuuluvat perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavaan demokraattiseen oikeusvaltioon. Järjestöillä on asiantuntemusta oman alansa oikeudellisista kysymyksistä ja niistä ongelmista, joita viranomaisten toiminnassa on. Tämä tieto on tärkeää oikeusasiamiehelle. On myös tärkeätä yleisesti vahvistaa kansalaisjärjestöjen roolia perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen pyrkivissä julkisen vallan ponnisteluissa. Oikeusasiamiehen vuosipäivän aikaan vuoden 2008 helmikuussa järjestettiin seminaari, jonka aiheena oli Yhdenvertaisuuden edistäminen viranomaisten toiminnassa. Pohdittavana olivat yhdenvertaisuuden haasteet ja syrjinnän ongelmat. Koolle oli kutsuttu kansalaisjärjestöjen edustajia, asiantuntijoita ja viranomaistahoja. Tilaisuus tarjosi mahdollisuuden keskusteluun kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kesken ja sillä pyrittiin muun muassa perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen tähtäävään vaikuttavuuteen. Selkeä kehityspiirre on myös se, että ihmisoikeuksien suojaamiseen pyrkivissä kansainvälisissä ponnisteluissa oikeusasiamies nähdään eräänä yhteistyötahona riippumattoman asemansa ja perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen tähtäävän, vaikuttavana pidetyn toimintansa vuoksi. Kansainvälinen verkostoituminen, johon oikeusasiamies osallistuu, on mielestäni myös perus- ja ihmisoikeuksia edistävää toimintaa. Mutta mitkä ovat sen vaikutukset? Mihin vaikuttavuudella pyritään? Lähden siitä, että oikeusasiamies onnistuu sitä paremmin oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisessa ja perustuslaissa säädettyjen perus- ja ihmisoikeuksien edistämisessä ja turvaamisessa, mitä vaikuttavampaa toiminta on. Perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen tähtäävässä toiminnassa on mielestäni tärkeätä tehdä valintoja. Oikeusasiamies voi oikea-aikaisilla ja oikein valituilla selvityksillä ja kannanotoilla vaikuttaa joidenkin viranomaistoiminnan ongelmien ja epäkohtien havaitsemiseen ja korjaantumiseen. Tärkeätä on keskittyä keskeisiin perus- ja ihmisoikeuksiin ja niiden toteuttamisen kannalta keskeiseen viranomaistoimintaan. Näiden valintojen tekeminen ja niiden tasapainottaminen oikeusasiamiehen ydintehtävien kanteluiden käsittelyn ja laitoksissa olevien olojen ja kohtelun valvonnan välillä on luonnollisesti oikeusasiamiehen tehtävä. Tässä harkinnassa toimien vaikuttavuudella on oma merkityksensä. Vaikuttavuuden seurantaa voidaan kehittää oikeusasiamiehen omin toimin. Mutta myös ulkopuolinen tutkimus on tässä suhteessa tervetullut lisä. Selkeää tilausta on siis kertomusvuonna toteutetun vaikuttavuustutkimuksen täydennykselle joko yliopistollisina tai tilaustutkimuksina.

17 16 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES PUHEENVUOROT PETRI JÄÄSKELÄINEN MIKÄ ON OIKEUSASIAMIEHEN SYYTEOIKEUDEN MERKITYS? Perustuslain mukaan oikeusasiamies voi ajaa syytettä tai määrätä syytteen nostettavaksi laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa. Syytteen nostamisesta tasavallan presidenttiä tai valtioneuvoston jäsentä vastaan voi kuitenkin päättää vain eduskunta. Kun ennen perustuslakiuudistusta oikeusasiamiehen syyteoikeus ulottui vain virkarikoksiin, nykyisin oikeusasiamiehen syyteoikeuden laajuus määräytyy laillisuusvalvonnan kohteen perusteella. Jos epäilty kuuluu oikeusasiamiehen valvontavaltaan, oikeusasiamies voi nostaa häntä vastaan syytteen valvonnanalaisessa toiminnassa tehdystä rikoksesta, olipa kysymys virkarikoksesta tai muusta rikoksesta. Näissä tapauksissa myös yleisillä syyttäjillä on tavallisesti syyteoikeus. Syytteen nostamisesta tuomaria vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa voi perustuslain mukaan päättää vain oikeusasiamies tai oikeuskansleri. Näissä asioissa yleisillä syyttäjillä, edes valtakunnansyyttäjällä, ei siis ole toimivaltaa. Vastaavasti valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän syyttämisestä voi päättää vain oikeusasiamies tai oikeuskansleri. Oikeusasiamiehellä puolestaan ei ole toimivaltaa yksityishenkilöiden eli muiden kuin virkamiesten, julkisyhteisön työntekijöiden tai julkista tehtävää hoitavien rikosasioissa. Tämän vuoksi oikeusasiamiestä sanotaan erityissyyttäjäksi. Kansainvälisesti on harvinaista, että oikeusasiamiehellä on syyteoikeus. Minkälainen periaatteellinen ja käytännöllinen merkitys oikeusasiamiehen syyteoikeudella on Suomessa ja liittyykö siihen joitakin ongelmia? Kuva: Jussi Aalto Periaatteellinen merkitys Tuomareiden virkarikosasioissa oikeusasiamiehen ja vastaavasti oikeuskanslerin yksinomaisella syyteoikeudella on tärkeä periaatteellinen merkitys. Syyttäjälaitoksen organisaatiouudistuksen yhteydessä vuonna 1996 perustuslakivaliokunta edellytti tuomareita koskevalta syyteoikeuden järjestelyltä periaatteellista vakuuttavuutta. Oikeusasiamies täytti tämän vaatimuksen eduskuntaan nojaavan arvovallan vuoksi ja oikeuskansleri puolestaan viran historiallisen arvovallan vuoksi. Tällä syyteoikeuden järjestelyllä on myös turvattu tuomareiden riippumattomuus yleisistä syyttäjistä. Tätä riippumattomuutta voisi loukata se, että yleiset syyttäjät päättäisivät niiden tuomareiden virkavastuun toteuttamisesta, jotka ratkaisevat heidän ajamansa syyteasiat. Oikeusasiamiehellä ja tuomareilla ei puolestaan ole yhteistä arkityötä tai muutakaan keskinäistä yhteyttä, jonka vuoksi oikeusasiamiehen virkasyytevalta voisi vaarantaa tuomareiden riippumattomuuden. Oikeusasiamies täyttää myös sen tuomareiden virkasyytevaltaa käyttävälle elimelle asetettavan perusvaatimuksen, että oikeusasiamies itse on riippumaton kaikista muista julkisen vallan elimistä.

18 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES PUHEENVUOROT 17 Valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä ovat kaikkien yleisten syyttäjien esimiehiä. Sen vuoksi on tärkeätä, että heidän syyttämisestään päättää yleisistä syyttäjistä riippumaton laillisuusvalvoja. Muissa asioissa on periaatteellisesti arvokasta, että ylimmällä laillisuusvalvojalla on itsenäinen syyteoikeus hänen toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Näin asiassa, jossa oikeusasiamies pitää syytteen nostamista tarpeellisena, asian saattaminen rikosasiana tuomioistuimen tutkittavaksi ei riipu enää minkään muun tahon harkinnasta. Niissä maissa, joissa oikeusasiamiehellä ei ole itsenäistä syyteoikeutta, hän voi yleensä esittää syytteen nostamista syyttäjäviranomaiselle. Tällöin voidaan joutua tilanteeseen, jossa ylin laillisuus valvoja ja syyttäjäviranomainen ovat eri mieltä syytekysymyksestä, eikä asiaan saada tuomioistuimen ratkaisua. Jos kyse on esimerkiksi suurta julkista huomiota saaneesta asiasta, ratkaisemattomaksi jäävä erimielisyys voisi heikentää järjestelmän legitimiteettiä ja yleisön luottamusta oikeudenhoitoon. Tällaista tilannetta ei voi syntyä Suomessa. Oikeusasiamiehellä on perustuslain mukaan aina oikeus nostaa syyte valvontavaltaansa kuuluvassa asiassa. Tämä tarkoittaa sitä, että oikeusasiamies käyttää näissä asioissa ylintä syytevaltaa. Oikeusasiamies voi nostaa niissä syytteen, vaikka yleinen syyttäjä olisi jättänyt syytteen nostamatta. Mielestäni on johdonmukaista ja periaatteellisesti arvokasta, että virkatoimintaa ja julkisten tehtävien hoitamista koskeva ylin laillisuusvalvonta ja niitä koskeva ylin syytevalta on samassa kädessä. Raja rikosoikeudellisen ja muunlaisen virkavelvollisuuden rikkomisen välillä ei ole tarkka. Kun oikeusasiamiehellä on myös syytevalta, hän voi arvioida tutkittavana olevan menettelyn kattavasti, siis paitsi hyvän hallinnon ja virkavelvollisuuden noudattamisen kannalta, myös rikosoikeudelliselta kannalta. Tämä sopii hyvin ylimmälle laillisuuden valvojalle. Oikeusasiamiehen oikeudellisten kannanottojen vaikuttavuus nojautuu erityisesti päätösten perustelujen hyväksyttävyyteen ja vakuuttavuuteen. Kannanotot saavat institutionaalista tukea oikeusasiamiehen perustuslakiin nojautuvasta asemasta ylimpänä laillisuuden valvojana sekä perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvojana. Oikeusasiamiesinstituutio on juurtunut syvälle suomalaiseen yhteiskuntaan onhan instituutio lähes yhtä vanha kuin itsenäinen Suomi. Oikeusasiamiehen kannanottoja on totuttu noudattamaan. Myös tieto siitä, että oikeusasiamies voi viime kädessä nostaa syytteen hänen kannanottonsa vastaisesta menettelystä, voi joissakin tapauksissa tukea oikeusasiamiehen kannanottojen vaikuttavuutta. Käytännöllinen merkitys Pelkästään nostettujen syytteiden lukumäärän perusteella arvioituna oikeusasiamiehen syyteoikeuden käytännöllinen merkitys ei olisi suuri. Oikeusasiamies on nostanut syytteitä enintään muutamassa tapauksessa vuosittain. Mistä tämä johtuu? Käytännössä epäillyt rikosasiat ohjautuvat jo alun perin poliisille esitutkintaan ja sitä kautta yleisten syyttäjien syyteharkintaan. Tämän vuoksi oikeusasiamiehelle tulee vain harvoin sellaisia asioita, joissa syytteen nostaminen olisi todellinen vaihtoehto. Näin mielestäni pitääkin olla. Syyteoikeudestaan huolimatta oikeusasiamiehen ei kuulu ensisijaisesti huolehtia rikosvastuun toteuttamisesta. Se tehtävä kuuluu säännönmukaisesti toimivaltaisille rikosprosessin viranomaisille. Oikeusasiamiehen tulee käyttää erityissyyttäjän valtuuksiaan vain silloin kun nuo viranomaiset eivät ole toimineet asianmukaisesti tai kun asian käsitteleminen suoraan oikeusasiamiehen syyteharkinnassa on jostakin syystä perusteltua tai tarkoituksenmukaista. Mielestäni ei olisi tarkoituksenmukaista, että oikeusasiamies ottaisi toimivaltaansa kuuluvia epäiltyjä rikosasioita käsiteltäväkseen esimerkiksi pelkästään sen vuoksi, että asianomistaja tai jopa joku muu on asian oikeusasiamiehen käsiteltäväksi sattunut saattamaan. Se, että oikeusasiamiehellä on vain harvoin aihetta käyttää omaa syyteoikeuttaan, osoittaa normaalin rikosprosessijärjestelmän toimivuutta. Nykyisin syyttäjälaitos on ammattitaitoinen ja riippumaton. Aikaisemmin oikeusasiamiehen on saattanut olla perusteltua ottaa esimerkiksi puolustusvoimien piirissä tapahtuneita epäiltyjä rikosasioita omaan syyteharkintaansa sen vuoksi, että muutoin niissä olisi toiminut syyttäjä-

19 18 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES PUHEENVUOROT nä puolustusvoimien omaan henkilökuntaan kuulunut sotilaslakimies. Nykyisin myös sotilasoikeudenkäyntiasioissa syyttäjinä toimivat valtakunnansyyttäjän niihin määräämät puolustusvoimista riippumattomat yleiset syyttäjät. Oikeusasiamiehen syyteoikeudella on käytännössä paljon suurempi merkitys kuin pelkästään nostettujen syytteiden lukumäärän perusteella voisi arvioida. Oikeusasiamies tekee myös joitakin muita syyteharkintaratkaisuja. Niistä osa on rikoksen syyksi lukevia ns. seuraamusluonteisia syyttämättäjättämispäätöksiä, joissa epäillyn todetaan syyllistyneen rikokseen, mutta oikeusasiamies harkitsee riittäväksi antaa valvottavalle huomautuksen vastaisen varalle. Erityissyyttäjänä oikeusasiamies voi myös käyttää syyttäjälle kuuluvia toimivaltuuksia esimerkiksi esitutkinnan käynnistämiseksi ja siihen osallistumiseksi. Käytännössä merkittävintä on kuitenkin se, että syyteoikeuden olemassaolo vaikuttaa oikeusasiamiehen kanteluasioiden tai omien aloitteiden tutkinnan sisältöön ja suuntaamiseen. Kun oikeusasiamiehellä on syyteoikeus, periaatteessa jokaisessa asiassa on arvioitava myös rikosoikeudellisten toimenpiteiden mahdollisuutta. Jos syyteoikeutta ei olisi, oikeusasiamies voisi rajata tutkinnan yleiselle tasolle ja suunnata sen esimerkiksi vain organisaation tai viranomaisen toimintaan. Meillä taas oikeusasiamiehen on yleensä ulotettava tutkinta yksittäisiin epäillystä lainvastaisesta menettelystä vastuussa oleviin virkamiehiin tai julkisen tehtävän hoitajiin asti. Käytännössä tällä voi olla yleistä ennalta ehkäisevää vaikutusta viranomaistoiminnan laillisuuteen. Se sopii myös suomalaiseen laillisuusperinteeseen, jota ilmentää perustuslain 118 :n säännös kunkin virkamiehen henkilökohtaisesta vastuusta virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Mahdollisia ongelmia Perustuslain mukaan oikeusasiamiehellä on oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta laillisuusvalvontaansa varten tarvitsemansa tiedot. Tämä tarkoittaa sitä, että virkamiehen virkavelvollisuutena on antaa oikeusasiamiehelle totuudenmukaiset tiedot tämän tutkittavana olevassa asiassa. Virkamiehen totuusvelvollisuus voi kuitenkin joutua ristiriitaan ns. itsekriminointisuojan kanssa, jolla tarkoitetaan jokaisen oikeutta olla saattamatta itseään syytteen vaaraan ja olla edistämättä oman syyllisyytensä selvittämistä. Esitutkintamenettelyyn ei liity tällaisia ongelmia, koska siinä virkamiehellä on normaali rikoksesta epäillyn asema ilman totuusvelvollisuutta. Itsekriminointisuojan kannalta ongelmallinen tilanne voi syntyä etenkin silloin, kun oikeusasiamiehen kantelumenettelyssä tutkiman asian ratkaisun jälkeen sama asia tulee rikosprosessin kohteeksi. Tämä on mahdollista esimerkiksi sen vuoksi, että Suomessa asianomistajalla on perustuslaissa taattu itsenäinen syyteoikeus eli oikeus vaatia virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan tuomitsemista rangaistukseen. Tällöin ongelmana voi olla se, että virkamiehen totuusvelvollisena oikeusasiamiehelle antamaa selvitystä omasta menettelystään käytetään rikosprosessissa häntä vastaan. YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukainen ihmisoikeuskomitea on tapauksessa Alzery v. Ruotsi arvostellut sitä, että ruotsalaisten viranomaisten lainvastaista menettelyä ei ollut saatettu eikä enää voitu saattaa rikosoikeudellisen menettelyn kohteeksi sen vuoksi, että oikeusasiamies oli selvittänyt asiaa muutoin kuin rikosoikeudellisesti ja virkamiehet olivat antaneet totuusvelvollisina tietoja oikeusasiamiehelle. Kuinka tällaiset ongelmat voidaan välttää? Jos oikeusasiamiehen tutkittavana oleva asia on laadultaan sellainen, että se selvästi edellyttää syyteharkinnassa tapahtuvaa rikosoikeudellista arviointia, asia on syytä saattaa suoraan normaaliin esitutkintaan. Oikeusasiamies voi kantelumenettelyssäkin antaa huomautuksen lainvastaisesta menettelystä, mutta syyteharkinta edellyttää mielestäni toimitettua esitutkintaa tai ainakin sitä, että epäiltynä olevalle virkamiehelle on tarjottu mahdollisuutta asian selvittämiseen esitutkinnassa, jossa häntä suojaavat normaalit rikosprosessuaaliset oikeusturvatakeet. Käytännössä tilanne on kuitenkin yleensä sellainen, että pelkästään kantelun tai muun käytettävissä olevan aineiston perusteella esitutkinnan aloittamisen edellytyksiä tai tarvetta ei voida vielä arvioida. Tällöin on mie-

20 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES PUHEENVUOROT 19 lestäni olennaista, että niin kantelija kuin kantelun kohteena oleva virkamies saavat tarvittaessa tiedon siitä, kuinka oikeusasiamies aikoo asian tutkinnassa edetä. Tilanteet voivat olla hyvin monenlaisia ja kulloinkin noudatettavat menettelytavat on harkittava tapauskohtaisesti. Esitän tässä vain pari esimerkkiä mahdollisista toimintatavoista. Jos kantelija vaatii ilmoittamansa menettelyn tutkimista rikoksena, mutta oikeusasiamiehen mielestä asiassa ei ole edellytyksiä tai tarvetta esitutkintaan, kantelijalle voi olla syytä antaa ohjaus rikosilmoituksen tekemisestä esitutkintaviranomaiselle. Jos tällaisessa tilanteessa asiaa ryhdyttäisiin tutkimaan kantelumenettelyssä, sama asia saattaisi myöhemmin tulla kantelijan toimenpitein rikosprosessin kohteeksi. Jos taas kantelija ei ole vaatinut asian tutkintaa rikosasiana, mutta oikeusasiamies pitää rikosoikeudellisen arvioinnin tarvetta mahdollisena, tutkinta voidaan aloittaa kantelumenettelyssä. Tällöin voi kuitenkin olla tarpeen kiinnittää kantelun kohteena olevan virkamiehen huomiota siihen, että hänen menettelynsä saattaa tulla myös rikosoikeudellisesti arvioitavaksi. Näin virkamies osaa selvitystä antaessaan ottaa huomioon itsekriminointisuojan. Johtopäätökset Oikeusasiamiehen nostamien syytteiden pieni lukumäärä ei anna oikeaa kuvaa oikeusasiamiehen syyte oikeuden merkityksestä. Sillä on tärkeä periaatteellinen merkitys niin laillisuusvalvojien yksinomaiseen syytevaltaan kuuluvissa asioissa kuin muissakin oikeusasiamiehen toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Lisäksi syyteoikeudella on etenkin tutkinnan sisällön kannalta suuri käytännöllinen merkitys. Syyteoikeuteen liittyvät ongelmat ovat harvinaisia, mutta ne on syytä tiedostaa oikeusasiamiehen toiminnassa. Kansainvälisestä harvinaisuudestaan huolimatta oikeusasiamiehen syyteoikeudella on mielestäni tärkeä merkitys, joka sopii hyvin suomalaiseen oikeuskulttuuriin ja laillisuusperinteeseen.

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet.

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet. VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? 1) Mitä eduskunnan oikeusasiamies tekee? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hän valvoo muita julkista

Lisätiedot

Tarkastukset osana laillisuusvalvontaa

Tarkastukset osana laillisuusvalvontaa Tarkastukset osana laillisuusvalvontaa Oikeusasiamiehensihteeri Minna Verronen Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia 29.5.2012 Eduskunnan oikeusasiamies ylin laillisuusvalvoja eduskunnan valitsema toimivallasta

Lisätiedot

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES ISBN 978-951-53-3233-2 (sid.) ISBN 978-951-53-3234-9 (PDF) Paino: Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2010 Ulkoasu: Matti Sipiläinen /Meizo Taitto: Matti Sipiläinen ja Päivi Ahola

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES 1.6.2011 Helsinki EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES Mitä oikeusasiamies tekee? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet tehtävissään noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Viranomaisten

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA?

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES MITÄ OIKEUSASIAMIES TEKEE? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet tehtävissään noudattavat lakia ja täyttävät

Lisätiedot

Julkisen vallan oikeudelliset perusteet

Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Jaakko Husa Teuvo Pohjolainen Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Johdatus julkisoikeuteen Talentum Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Outi Pallari

Lisätiedot

voiko oikeusasiamies auttaa?

voiko oikeusasiamies auttaa? voiko oikeusasiamies auttaa? eduskunnan oikeusasiamies Oikeusasiamiehelle tulee yli 4000 kantelua vuodessa. Kansliasta tehdään vuosittain yli 100 tarkastusta. Kuvassa laillisuusvalvojat kevättalvella 2013,

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

Lausunto. Lausunto ehdotuksesta laiksi rikostorjunnasta puolustusvoimissa. 1. Rikoksen selvittämisen siirtäminen pääesikunnan tutkintaosastolle

Lausunto. Lausunto ehdotuksesta laiksi rikostorjunnasta puolustusvoimissa. 1. Rikoksen selvittämisen siirtäminen pääesikunnan tutkintaosastolle 1 (5) Puolustusministeriö kirjaamo@defmin.fi Kirjeenne 4.7.2011 FI.PLM.2011-2766 1106/40.02.00/2008 Lausunto ehdotuksesta laiksi rikostorjunnasta puolustusvoimissa Pyydettynä lausuntona Valtakunnansyyttäjänvirasto

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 29.03.2017 EOAK/1047/2017 Asia: LVM/417/03/2013 Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnonantajan lausunto

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta TILASTOT Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille Istunnot 1) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tehtävät ja toimenpiteet

Tehtävät ja toimenpiteet 7 Tilastot Tehtävät ja toimenpiteet Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille

Lisätiedot

K 14/2010 VP. eduskunnan. oikeusasiamiehen. kertomus. vuodelta

K 14/2010 VP. eduskunnan. oikeusasiamiehen. kertomus. vuodelta K 14/2010 VP eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2009 2 EdusKunnan oikeusasiamies ToiminTaKErTomus 2009 EdusKunnan oikeusasiamies EdusKunnallE 3 EduskunnallE oikeusasiamies antaa jokavuodeltaeduskunnalle

Lisätiedot

Kantelija on antanut valtioneuvoston kanslian selvityksen johdosta vastineen

Kantelija on antanut valtioneuvoston kanslian selvityksen johdosta vastineen ANONYMISOITU PÄÄTÖS 26.04.2016 Dnro OKV/2177/1/2014 1/5 ASIA Asiakirjan osittainen salassapito KANTELU Kantelija on kantelussaan 19.12.2014 pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan valtioneuvoston kanslian menettelyä

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 RYHMÄTEHTÄVÄ 1) Mitkä ovat koulutusoikeuden oikeuslähteet 2) Oppilaan velvollisuudet koulussa - mitä sinulle on jäänyt mieleen

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun :n ja 7 luvun :n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oikeudenkäynnissä

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta 7 Tilastot 195 Tehtävät ja toimenpiteet Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

selkoesite voiko oikeusasiamies auttaa?

selkoesite voiko oikeusasiamies auttaa? selkoesite voiko oikeusasiamies auttaa? eduskunnan oikeusasiamies Eduskunnan oikeusasiamies valvoo viranomaisten työtä ja toimintaa. Viranomaisten täytyy toimia oikein ja noudattaa työssään lakia. Oikeusasiamies

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

ASIA KANTELU SELVITYS

ASIA KANTELU SELVITYS ANONYMISOITU PÄÄTÖS 26.01.2015 Dnro OKV/4/1/2014 1/5 ASIA Maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Oulun poliisilaitoksen menettely Oulujärven

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eduskunnan oikeusasiamiehestä Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eduskunnan oikeusasiamiehestä. Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosääntöön nykyisin sisältyvä

Lisätiedot

7 TILASTOT. Tehtävät ja toimenpiteet. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

7 TILASTOT. Tehtävät ja toimenpiteet. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta 7 TILASTOT Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille Istunnot 1) Valtioneuvoston

Lisätiedot

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot

Eduskunnan lakivaliokunnalle

Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsinki 4.2.2016 Dnro 287/5/2016 Eduskunnan lakivaliokunnalle Lakivaliokunta on pyytänyt eduskunnan oikeusasiamiestä lähettämään edustajansa kuultavaksi asiantuntijana HE 137/2015 vp hallituksen esityksestä

Lisätiedot

K 6/2006 VP. eduskunnan. oikeusasiamiehen. kertomus. vuodelta

K 6/2006 VP. eduskunnan. oikeusasiamiehen. kertomus. vuodelta K 6/2006 VP eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2005 2 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES TOIMINTAKERTOMUS 2005 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES EDUSKUNNALLE 3 EDUSKUNNALLE Eduskunnan oikeusasiamiehenä on toiminut

Lisätiedot

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2015 (K 11/2016 VP)

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2015 (K 11/2016 VP) EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES Helsinki 20.6.2016 EOAK/2218/2016 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2015 (K 11/2016 VP) LAUSUNTO Perustuslakivaliokunta on kutsunut

Lisätiedot

VALVONTAVIRANOMAISTEN

VALVONTAVIRANOMAISTEN VALVONTAVIRANOMAISTEN ROOLI OIKEUKSIEN TOTEUTTAMISESSA Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin I 15.5.2014 Sanna Hyttinen VÄITÄN, ETTÄ Valvontaviranomaisilla on suurempi ja monipuolisempi rooli yksilön

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

K 7/2007 VP. eduskunnan. oikeusasiamiehen. kertomus. vuodelta

K 7/2007 VP. eduskunnan. oikeusasiamiehen. kertomus. vuodelta K 7/2007 VP eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2006 2 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES TOIMINTAKERTOMUS 2006 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES EDUSKUNNALLE 3 EDUSKUNNALLE Eduskunnan oikeusasiamiehenä toimi

Lisätiedot

Kantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa.

Kantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa. PÄÄTÖS 12.11.2008 Dnro OKV/824/1/2007 1/5 ASIA VIIVÄSTYS HAASTEIDEN ANTAMISESSA KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 8.8.2007 osoittamassaan kirjoituksessa Espoon käräjäoikeuden ja Espoon kihlakunnan

Lisätiedot

Vuonna 2010 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely

Vuonna 2010 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely Tilastot Vuonna 2010 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely Vireillä olleet asiat 1.1.2010 vuonna 2006 tulleita asioita 1 vuonna 2007 tulleita asioita 11 vuonna 2008 tulleita asioita

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän

Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen toimivallasta ja tuomioistuimelle annettavasta oikeusavusta 12/1994 Annettu Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1994

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 439/2011 Laki syyttäjälaitoksesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 312/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vankeuslain 12 luvun ja tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi vankeuslain 12 luvun

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

1.2.2010. Dnro 3741/4/08. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja. Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström

1.2.2010. Dnro 3741/4/08. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja. Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström 1.2.2010 Dnro 3741/4/08 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström KIRKKOHERRAN TOIMINTA TURVAPAIKKA-ASIOISSA 1 KIRJOITUS Kantelija osoitti

Lisätiedot

Poliisin menettely asiakirjojen julkisuutta ym. koskevassa asiassa

Poliisin menettely asiakirjojen julkisuutta ym. koskevassa asiassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 23.04.2015 Dnro OKV/901/1/2014 1/7 ASIA Poliisin menettely asiakirjojen julkisuutta ym. koskevassa asiassa KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 29.4.2014 osoittamassaan kantelussa

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

LAILLISUUSVALVONNAN ERÄITÄTOIMINTA-ALUEITA

LAILLISUUSVALVONNAN ERÄITÄTOIMINTA-ALUEITA LAILLISUUSVALVONNAN ERÄITÄTOIMINTA-ALUEITA 177 Petri Jääskeläinen Tuomioistuinten valvonnan perusteet, rajoitukset ja sisältö Tuomioistuinvalvontaa 90 vuotta sitten Eduskunnan oikeusasiamiehen ensimmäisen

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

Kantelija ei ole käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta vastineen antamiseen.

Kantelija ei ole käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta vastineen antamiseen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.08.2014 Dnro OKV/1650/1/2013 1/5 ASIA Poliisin menettely asiakirjapyyntöä koskevassa asiassa KANTELU A arvostelee oikeuskanslerinvirastoon 16.10.2013 saapuneeksi kirjatussa kantelussaan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 :n ja poliisilain 5 luvun 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Olli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle. Hallituksen esitys laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 250/2016 vp)

Olli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle. Hallituksen esitys laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 250/2016 vp) Olli Mäenpää 29.11.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 250/2016 vp) Luottamushenkilön pidättäminen toimestaan Kuntien hallinnon tulee perustuslain 121 :n

Lisätiedot

8 Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta

8 Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta 8 Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta Vuonna 2008 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely Vireillä olleet asiat 1.1.2008 vuonna 2005 tulleita asioita 24 vuonna

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

LAPIN KIRJAAMISVALMENTAJIEN VERKOSTOPÄIVÄ Valvontaviranomaisen puheenvuoro Rovaniemi

LAPIN KIRJAAMISVALMENTAJIEN VERKOSTOPÄIVÄ Valvontaviranomaisen puheenvuoro Rovaniemi LAPIN KIRJAAMISVALMENTAJIEN VERKOSTOPÄIVÄ Valvontaviranomaisen puheenvuoro 30.10.2017 Rovaniemi Sari Husa Sosiaalihuollon ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Toimintaa ohjaavista säännöksistä Laki

Lisätiedot

Poliisin salaisen tiedonhankinnan valvonnasta

Poliisin salaisen tiedonhankinnan valvonnasta Juha Haapamäki Poliisin salaisen tiedonhankinnan valvonnasta Viranomaisten toiminta ja niiden asiakirjat ovat yleensä julkisia kaikille tai ainakin asianosaisille. Tästä julkisuudesta on kuitenkin eriasteisia

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti päivänä maaliskuuta 2000.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti päivänä maaliskuuta 2000. HE 189/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta ESITYK~EN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion virkamieslain säännöstä viroista,

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä ja valvonnasta

Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä ja valvonnasta 1 / 7 18.3.2011 19:49 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2008» 174/2008 174/2008 Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2008 Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

VALIOKUNNAN KANNANOTOT PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 2/2002 vp Hallituksen esitys laiksi eduskunnan oikeusasiamiehestä JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 14 päivänä marraskuuta 2001 lähettänyt perustuslakivaliokuntaan valmistelevasti

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Lukijalle. Toivon, että esite antaa kuvan maailman toiseksi vanhimman oikeusasiamiesinstituutiomme perusteista ja kehityksestä.

Lukijalle. Toivon, että esite antaa kuvan maailman toiseksi vanhimman oikeusasiamiesinstituutiomme perusteista ja kehityksestä. Lukijalle Tämän esitteen tarkoituksena on esitellä Suomen oikeusasiamiesinstituutiota. Esite kuvaa oikeusasiamiehen asemaa, tehtäviä ja keskeisiä toimintamuotoja. Se valottaa myös eräitä suomalaisen järjestelmän

Lisätiedot

Kantelija on antanut hankitusta selvityksestä vastineensa.

Kantelija on antanut hankitusta selvityksestä vastineensa. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 05.02.2014 Dnro OKV/1084/1/2012 1/5 ASIA Syyttämättäjättämispäätöksen lähettäminen rikosilmoituksen tehneelle KANTELU A arvostelee oikeuskanslerille 21.8.2012 osoittamassaan asiamiehensä

Lisätiedot

Esitutkinnan viivästyminen KANTELU

Esitutkinnan viivästyminen KANTELU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 28.08.2015 Dnro OKV/521/1/2014 1/5 ASIA Esitutkinnan viivästyminen KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 17.3.2014 osoittamassaan kirjoituksessa poliisilaitosta esitutkinnan

Lisätiedot

Lausunto ja selvitykset lähetetään kantelijalle tiedoksi tämän päätöksen mukana.

Lausunto ja selvitykset lähetetään kantelijalle tiedoksi tämän päätöksen mukana. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 12.12.2016 Dnro OKV/1734/1/2015 1/5 ASIA Itä-Suomen aluehallintoviraston menettely KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 11.12.2015 osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut Itä-Suomen

Lisätiedot

Perustuslakivaliokunnan kokous n:o 39 keskiviikkona

Perustuslakivaliokunnan kokous n:o 39 keskiviikkona Perustuslakivaliokunnan kokous n:o 39 keskiviikkona 26.5.1993 1 ) 2 kello 10.00 Nimenhuuto Päätösvaltaisuus HE 63 laiksi rangaistusmääräysmenettelystä 1a eräiksi siihen liittyviksi laeiksi - Ilmoitetaan

Lisätiedot

K 8/2004 VP. eduskunnan. oikeusasiamiehen. kertomus. vuodelta

K 8/2004 VP. eduskunnan. oikeusasiamiehen. kertomus. vuodelta K 8/2004 VP eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2003 2 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES TOIMINTAKERTOMUS 2003 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES EDUSKUNNALLE 3 EDUSKUNNALLE Allekirjoittanut oikeustieteen lisensiaatti

Lisätiedot

Tiedusteluun ja asiakirjapyyntöön vastaaminen

Tiedusteluun ja asiakirjapyyntöön vastaaminen ANONYMISOITU PÄÄTÖS 19.01.2017 Dnro OKV/179/1/2016 1/5 ASIA Tiedusteluun ja asiakirjapyyntöön vastaaminen KANTELU Kantelijat arvostelevat oikeuskanslerille 3.2.2016 osoittamassaan kirjoituksessa Vihdin

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

Syyteoikeuden vanhentuminen ja tuomion seuraamusperustelut

Syyteoikeuden vanhentuminen ja tuomion seuraamusperustelut ANONYMISOITU PÄÄTÖS 06.07.2017 Dnro OKV/24/31/2017 1/5 ASIA Syyteoikeuden vanhentuminen ja tuomion seuraamusperustelut ASIAN VIREILLETULO Helsingin hovioikeus on kirjeellään 17.5.2017 saattanut oikeuskanslerin

Lisätiedot

Kuinka vastaan valitukseen? Aulikki Wallin THL, Turun toimipiste 14.10.2011 GKS

Kuinka vastaan valitukseen? Aulikki Wallin THL, Turun toimipiste 14.10.2011 GKS Kuinka vastaan valitukseen? Aulikki Wallin THL, Turun toimipiste 14.10.2011 GKS Mikä on valitus? lakikielessä valitus on muutoksenhakupyyntö vain harvat terveydenhuollon päätöksistä valituskelpoisia! arkikielessä

Lisätiedot

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc. Tutkimus, aineistot ja avoimuuden rajat Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.fi HYVÄ AINEISTON

Lisätiedot

Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta

Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta Ulla Peltola Lounais-Suomen aluehallintovirasto Helsinki 29.3.2017 29.3.2017 1 Varhaiskasvatus Suomessa Lapset ja huoltajat Yksityiset varhaiskasvatuspalvelujen tuottajat

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle

Hallintovaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 27/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunnalle

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

HE 198/1996 vp. Laki. liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta

HE 198/1996 vp. Laki. liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta EV 195/1997 vp - HE 198/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liiketoimintakiellosta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on vuoden 1996 valtiopäivillä annettu

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Menettely sananvapausrikosasioissa

Menettely sananvapausrikosasioissa Menettely sananvapausrikosasioissa YLEINEN OHJE Dnro 21/31/14 24.4.2015 Voimassa 1.5.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2004:1 Dnro 65/31/04 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA

AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA 25.2.2009 Dnro 2730/4/07 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt Esittelijä: Esittelijäneuvos Jorma Kuopus AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA

Lisätiedot

PERUSOIKEUSNÄKÖKULMA LIIKKUMISEEN LIIKENTEESSÄ

PERUSOIKEUSNÄKÖKULMA LIIKKUMISEEN LIIKENTEESSÄ PERUSOIKEUSNÄKÖKULMA LIIKKUMISEEN LIIKENTEESSÄ Liikenneturvallisuusseminaari 2015 Polamk Juha Lavapuro Apulaisprofessori, TaY Juha.lavapuro@uta.fi PERUSOIKEUSJÄRJESTELMÄ / LIIKKUMINEN Perustuslain 9 Liikkumisvapaus

Lisätiedot

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI WWW.OFM.FI Kertomus 2014: Ydinkohdat ja suositukset Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija Tehtävänä on: seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä,

Lisätiedot