K 5/2008 VP. eduskunnan. oikeusasiamiehen. kertomus. vuodelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "K 5/2008 VP. eduskunnan. oikeusasiamiehen. kertomus. vuodelta"

Transkriptio

1

2 K 5/2008 VP eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2007

3 2 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES TOIMINTAKERTOMUS 2007

4 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES EDUSKUNNALLE 3 EDUSKUNNALLE Eduskunnan oikeusasiamiehenä toimi vuonna 2007 allekirjoittanut oikeustieteen lisensiaatti Riitta-Leena Paunio. Apulaisoikeusasiamiehinä toimivat oikeustieteen tohtori, varatuomari Petri Jääskeläinen ja oikeustieteen tohtori, varatuomari Jukka Lindstedt. Eduskunta valitsi minut tähän tehtävään uudelleen nelivuotiskaudeksi Apulaisoikeusasiamies Jääskeläisen eduskunta valitsi uudelleen apulaisoikeusasiamieheksi nelivuotiskaudeksi Toiseksi apulaisoikeusasiamieheksi eduskunta valitsi Jukka Lindstedtin nelivuotiskaudeksi Tehtävää hoitaessani olen virkavapaana eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällikön virasta. Jääskeläinen on virkavapaana Valtakunnansyyttäjänviraston valtionsyyttäjän virasta ja Lindstedt puolestaan oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksen määräaikaisesta virkasuhteesta. Oikeusasiamies antaa joka vuodelta eduskunnalle kertomuksen toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädännössä havaitsemistaan puutteista perustuslain 109 :n 2 momentin mukaisesti. Kertomuksessa tulee kiinnittää huomiota myös julkisen hallinnon ja julkisten tehtävien hoidon tilaan ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 12 :n 1 momentin edellyttämällä tavalla. Perustuslain 109 :n 2 momentin mukaisesti annan kunnioittavasti eduskunnalle kertomuksen oikeusasiamiehen toiminnasta vuodelta Helsingissä Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Kansliapäällikkö Jussi Pajuoja

5 4 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES TOIMINTAKERTOMUS 2007

6 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES SISÄLLYSLUETTELO 5 SISÄLLYSLUETTELO Eduskunnalle 3 1. PUHEENVUOROT 13 Riitta-Leena Paunio Tavoitteena vaikuttavuus 13 Petri Jääskeläinen Mikä on oikeusasiamiehen syyteoikeuden merkitys? 16 Jukka Lindstedt Varusmiesten oikeudet ja kohtelu 1988 ja OIKEUSASIAMIESINSTITUUTIO JA SEN TOIMINTA VUONNA Tehtävät ja työnjako Toimintamuodot Työtilanne ja sen haasteet 26 Saapuneet ja ratkaistut asiat 27 Asiaryhmät ja toimenpiteet Tarkastukset Asiakaspalvelu Viestintä Kanslia Kansainvälinen yhteistyö Kotimainen yhteistyö Miten oikeusasiamiehen toiminta vaikuttaa? OIKEUSASIAMIEHEN ERITYISTEHTÄVÄT Perus- ja ihmisoikeuk sien valvonta Perusoikeudet Ihmisoikeudet 36 Ihmisoikeustapahtumia 36 Ihmisoikeusvalvontaelinten kannanottoja Perus- ja ihmisoikeudet laillisuusvalvonnassa Yhdenvertaisuus 6 42 Syrjintäkielto 43 Lasten oikeus tasa-arvoiseen kohteluun Oikeus elämään, vapauteen ja kos kemattomuuteen 7 44 Henkilökohtainen koskemattomuus ja turvallisuus 44 Ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kielto Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate Liikkumisvapaus Yksityiselämän suoja Kotirauha 48 Perhe-elämän suoja 48 Viestintäsalaisuus 49 Yksityiselämän ja henkilötietojen suoja Uskonnonvapaus Sananvapaus ja julkisuus Sananvapaus 50 Julkisuus Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus Vaali- ja osallistumisoikeudet Omaisuuden suoja Sivistykselliset oikeudet Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Oikeus sosiaaliturvaan Oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon 56 Oikeus perustoimeentulon turvaan 56 Oikeus riittäviin sosiaali- ja terveys palveluihin Vastuu ympäristöstä Oikeusturva Neuvonta- ja palveluvelvollisuus 59 Oikeus saada asia käsitellyksi ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin 62 Asian käsittelyn joutuisuus 64 Käsittelyn julkisuus 67

7 6 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES SISÄLLYSLUETTELO Asianosaisen kuuleminen 67 Päätösten perusteleminen 68 Asioiden asianmukainen käsittely 69 Muita hyvän hallinnon edellytyksiä 72 Rikosprosessuaaliset oikeusturvatakeet 72 Viranomaistoiminnan puolueettomuus ja yleinen uskottavuus 73 Virkamiesten käytös Yhteenveto Telepakkokeinot ja muu salainen tiedonhankinta Salaiset tiedonhankintakeinot Telepakkokeinojen laillisuusvalvonta Telepakkokeinojen erityisluonteesta Pakkokeinoista päättäminen Telepakkokeinoja koskevia ratkaisuja Tarkastukset Valvontatiedot 80 Telekuuntelu 80 Televalvonta 81 Liittymien ja teleosoitteiden määrät 82 Telekuuntelun ja televalvonnan kohdistuminen rikoslajeittain 82 Poliisilain mukainen telekuuntelu ja -valvonta 82 Tullilain mukainen televalvonta 82 Tekninen kuuntelu ja katselu 82 Hylätyt vaatimukset 83 Ilmoittaminen pakkokeinon käytöstä 83 Kiirepäätökset 83 Merkitysarviot 84 Kuuntelukiellot ja ylimääräinen tieto Arviointia Lopuksi Peitetoiminta, valeosto ja tiedonhankinnan paljastumisen estäminen Peitetoiminta Valeosto Tiedonhankinnan paljastumisen estäminen Valvonta 87 Valvontatiedot Arviointia Lopuksi LAILLISUUSVALVONTA ASIARYHMITTÄIN Tuomioistuimet ja oikeushallinto Lainsäädäntömuutokset 91 Lausunnot Laillisuusvalvonta Tarkastukset Ratkaisuja 94 Käräjätuomari laiminlöi asiakirjojen arkistoinnin 94 Käräjätuomari hyväksyi tyytymättömyyden ilmoituksen lainvoimaiseen päätökseen 95 Oikeushallinnon puhelinpalvelun maksullisuus 96 Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate tuomiolauselmajärjestelmässä 98 Pääkäsittelyn äänitettä koskevan asiakirjapyynnön käsittelyaika Syyttäjälaitos Toimintaympäristö ja lainsäädäntömuutokset Laillisuusvalvonta Tarkastukset Ratkaisuja 101 Apulaisvaltakunnansyyttäjä ei loukannut Bodom-juttua arvostelleen syyttäjän sananvapautta Poliisi Toimintaympäristö ja lainsäädäntömuutoksia Laillisuusvalvonta 104

8 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES SISÄLLYSLUETTELO Tarkastukset Ratkaisuja 105 Poliisin toiminta Smash Asem -mielenosoituksen yhteydessä 105 Mielenosoituspaikan siirtäminen 108 Vapaudenmenetyksiä koskevat päätökset 109 Vapautensa menettäneiden olosuhteet ja kohtelu 110 Rikosilmoituksen kirjaaminen 111 Esitutkinnan viivästyminen 111 Esitutkintapäätökset ja niiden perusteleminen 113 Kotietsintä ja takavarikko 115 Rikosprosessuaaliset oikeusturvatakeet 117 Poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten tutkinta 118 Ajokieltoa koskevia päätöksiä 120 Hyvä hallinto 120 Muita tapauksia Vankeinhoito Tarkastukset Omat aloitteet ja esitykset 125 Tutkintavangin vapauttamista koskeva lainsäädäntö puutteellinen 125 Vankilan tulo-osaston tutkintavankien toimintojen puute 126 Tutkintavangin erillään pitäminen 126 Rangaistusajan laskeminen 126 Lapsensa kanssa vankilassa olevien vankien sijoittaminen avolaitokseen 127 Vankilan tapaamistilat 128 Lainvastainen tapaamiskielto Ratkaisuja 129 Laitosolosuhteet 129 Vangin tapaamiset 131 Laitosjärjestyksen ylläpito ja tarkastaminen vankilassa 132 Terveydenhoito 133 Hyvä hallinto 136 Muita tapauksia Ulosotto ja muut maksukyvyttömyysmenettelyt Lainsäädäntömuutoksia Laillisuusvalvonta 139 Ulosottomiehen selonottovelvollisuus 139 Neuvontavelvollisuus 140 Päätöksentekomenettely Ratkaisuja 141 Lapsen kuuleminen ulosottoasiassa 141 Kuolintieto ulosoton tietojärjestelmässä 142 Vapaaehtoinen velkajärjestely 142 Kunnallisten maksujen maksumuistutusmenettely 143 Maksuperinnän viivästymisen seuraamukset Sotilasasiat ja puolustushallinto Toimintaympäristö Laillisuusvalvonta Tarkastukset Ratkaisuja 147 Esitutkinnan viivästyminen 147 Epäasianmukaisesti toteutettu järjestäytymisharjoitus Tulli Autoverotus Valmisteverotus Tarkastukset Ratkaisuja 150 Tullauspäätös oli puutteellinen ja tullimiehen tulee kertoa nimensä 150 Auton tarkastus vai kotietsintä 151 Tullin puhelinneuvonta oli kielilain vastaista Ulkomaalaisasiat Toimintaympäristö Laillisuusvalvonta 152

9 8 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES SISÄLLYSLUETTELO Tarkastukset Ratkaisuja 153 Ulkomaalaisen käännyttäminen 153 Direktiiviin perustuvan oleskelulupahakemuksen käsittely Sosiaalihuolto Hankkeita ja lainsäädäntömuutoksia Laillisuusvalvonta Toimeentulotuki 156 Käsittelyn joutuisuus 156 Toimeentulotuen perusosan alentaminen 157 Tulojen huomioon ottaminen 158 Neuvonta ja ohjaus 158 Päätöksenteko, perustelut ja korjaus 158 Hyvän kielenkäytön vaatimus Vammaispalvelut 160 Käsittelyn joutuisuus 160 Päätöksenteko ja perustelut 160 Vammaispalveluratkaisuja Omaishoidon tuki Vanhuspalvelut Kehitysvammahuolto Salassapitovelvollisuus ja tietojen antaminen 164 Tietojen antamista koskevia ratkaisuja Tarkastukset Terveydenhuolto Laillisuusvalvonta 169 Velvollisuus järjestää terveyspalvelut noudatettiinko hoitotakuuvelvoitteita? 169 Potilaan oikeus hyvään hoitoon 171 Tiedonsaanti- ja itsemääräämisoikeus 172 Potilasasiakirjamerkinnät ja potilastietojen luovuttaminen 173 Pitkät käsittelyajat 175 Velvollisuus neuvoa ja opastaa 175 Salassapitovelvollisuus 176 Esteellisyys Tarkastukset Ratkaisuja 178 Odotusajat HUS:n syömishäiriöyksikköön ovat lainvastaisen pitkät 178 Hoitotakuu ei toteutunut Helsingin kaupungin hammashoidossa 179 Hätäkeskusten ja poliisin ohjeita on täsmennettävä 180 Turun terveyskeskus eristi häiriötä aiheuttaneen päihtyneen potilaan putkaan 181 Asiakasta on neuvottava maksujen muutoksenhausta ja annettava yksilöpäätös pyydettäessä Lasten oikeudet Hankkeita ja lainsäädäntömuutoksia Laillisuusvalvonta 185 Kuntien sosiaalitoimi lastensuojelu 185 Lasten huolto- ja tapaamisoikeusriidat 186 Lasten elatusturva 186 Terveysviranomaiset 187 Poliisi 187 Muut viranomaiset ja valvottavat Tarkastukset Ratkaisuja 188 Selvitykset lasten huolto- ja tapaamisoikeusriidoissa viipyivät 188 Viranomaisyhteistyön puutteet lapsen seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn selvittämisessä Edunvalvonta Muutoksia lainsäädännössä Laillisuusvalvonta Ratkaisuja 193 Kuuleminen edunvalvonta-asioissa 193 Oikeus käyttövaroihin 193 Asioiden asianmukainen käsittely 194 Lahjoituskielto 195

10 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES SISÄLLYSLUETTELO Sosiaalivakuutus Laillisuusvalvonta 197 Pitkät käsittelyajat 198 Palveluperiaate ja neuvonta 199 Tietosuoja Tarkastukset Ratkaisuja 201 Vammaisten etuushakemuksia hylätty aikaisempaa enemmän 201 Vakuutuslaitokset eivät noudattaneet valituksen siirrolle säädettyjä määräaikoja Työvoima ja työttömyysturva Toimintaympäristö ja lainsäädäntömuutoksia Laillisuusvalvonta Ratkaisuja 205 Työttömyyskassan jäsenmaksun palauttaminen Yleiset kunnallisasiat Kunnallishallinnon perusteet Kuntien rakennemuutoksesta Laillisuusvalvonta Ratkaisuja 209 Kuntien verkkoviestinnässä tietosuojaongelmia 209 Kunta laiminlöi kopiotaksan saattamisen julkisuuslain mukaiseksi 210 Kuntien omakotitonttien myynnin perusteet 211 Maksuhäiriömerkintä asukasvalintaperusteena 212 Lainvastaiset asukasvalintaperusteet 213 Romuajoneuvolain virheellinen soveltaminen Opetus Toimintaympäristö ja lainsäädäntömuutoksia Laillisuusvalvonta Tarkastukset Ratkaisuja 216 Tekijänoikeuslain muutoksen valmistelun ongelmallisuus 216 Uusia ylioppilaita suosiva opiskelijavalinta rikkoi yliopistolakia 216 Kouvolan käännöstieteen laitoksen lakkauttaminen Kieliasiat Laillisuusvalvonta Ratkaisuja 220 Ulkoasiainministeriön hakuilmoitus oli kielilain vastainen 220 Ympäristövaikutusten arviointiselosteen kääntäminen 220 Käsittelykielen vaihtaminen vakuustakavarikkoasiassa Verotus Laillisuusvalvonta 222 Eläkkeiden lähdeverotus 223 Ruotsista eläkettä saavien verotus Ratkaisuja 224 Suullinen käsittely veronkorotusasiassa 224 Arvonlisäverosta vastuussa olevaa ei kuultu 225 Ajoneuvon käyttö estettiin lainvastaisesti Ympäristöasiat Toimintaympäristö ja lainsäädäntömuutoksia Laillisuusvalvonta Tarkastukset Ratkaisuja 228 Valvonnan laiminlyönti maa-aineslupa-asiassa 228 Rakennuslupaviranomaisen varmistettava naapureiden asianmukainen kuuleminen 229

11 10 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES SISÄLLYSLUETTELO Rakennusvalvonta-asiassa on oikeus saada valituskelpoinen päätös 229 Ralliluvissa puutteita asianosaisten kuulemisessa ja tiedottamisessa 230 Myönteisen rakennuslupapäätöksen perustelutarve 230 Varhaisen vuorovaikutuksen laiminlyönti kaavaa valmisteltaessa 231 Suomen ympäristökeskuksen lausunnon viivästyminen Maa- ja metsätalous Toimintaympäristö ja lainsäädäntömuutoksia Laillisuusvalvonta Ratkaisuja 233 Tuen maksaminen viivästyi 233 Kuuleminen yksityisoikeudellista sopimusta tehtäessä 233 Kiinteistörekisterin rasitetiedoissa puutteita 234 Maaoikeuden jäsenten käytös 234 Muita ratkaisuja Liikenne ja viestintä Toimintaympäristö ja lainsäädäntömuutoksia Laillisuusvalvonta Ratkaisuja 237 Ilmailulaitoksen päätös ja yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet 237 Kaukojunissa annettavien tarkastusmaksujen oikeusturvaongelmat Muut asiat Ratkaisuja 239 Esitutkinnan aloittamisoikeus ja -kynnys ministerivastuuasiassa 239 Vaalivirkailijoiden käyttäytyminen ennakkoäänestyspaikalla 239 Valokuvaaminen äänestyspaikalla 240 Laitoksessa asuvan osoitetiedot 241 Viraston ylitarkastaja yksityisenä oikeudenkäyntiasiamiehenä 241 Kansalaissodan uhrien jälkikäteinen siunaaminen ei ollut lainvastaista 242 LIITTEET 244 Liite Suomen perustuslain oikeusasiamiestä koskevat säännökset ( /731) 244 Laki eduskunnan oikeus asiamiehestä ( /197) 245 Laki valtioneuvoston oikeus kanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta ( /1224) 249 Eduskunnan oikeus asia miehen johtosääntö ( /209) 250 Liite Eduskunnan oikeus asia miehen ja apulais oikeus asia miesten välinen työnjako 251 Liite Lausunnot ja kuulemiset 252 Lausunnot 252 Kuulemiset eduskunnan valiokunnissa 253 Liite Tilastotietoja oikeusasiamiehen toiminnasta 254 Liite Tarkastukset vuonna Liite Kanslian henkilökunta vuonna Asiahakemisto 261

12 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES SISÄLLYSLUETTELO 11 Käytetyt lyhenteet AKE AOA ASEM ARA ECRI EIS EIT EN EU HE HUS Kela KHO KKO KRP LTH MML MMM OA OM OPM Rise SM Stakes STM SYKE TEO TE-keskus TUKES UVI VKSV VM VRK Ajoneuvohallintokeskus apulaisoikeusasiamies Aasian ja Euroopan maiden huippukokous Valtion asuntorahasto Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio Euroopan ihmisoikeussopimus Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Euroopan neuvosto Euroopan unioni hallituksen esitys Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Kansaneläkelaitos korkein hallinto-oikeus korkein oikeus keskusrikospoliisi Lentoturvallisuushallinto Maanmittauslaitos maa- ja metsätalousministeriö oikeusasiamies oikeusministeriö opetusministeriö Rikosseuraamusvirasto sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus sosiaali- ja terveysministeriö Suomen ympäristökeskus Terveydenhuollon oikeusturvakeskus työvoima- ja elinkeinokeskus Turvatekniikan keskus Ulkomaalaisvirasto Valtakunnansyyttäjänvirasto valtiovarainministeriö Väestörekisterikeskus Kertomuksessa käytetään lyhenteitä OA ja AOA silloin, kun viitataan viranhaltijoihin henkilökohtaisesti. Sanalla oikeusasiamies taas viitataan eduskunnan oikeusasiamieheen viranomaisena ja instituutiona. *:llä merkityt ratkaisut löytyvät anonymisoituina oikeusasiamiehen verkkosivuilta

13 12 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES TOIMINTAKERTOMUS 2007

14 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES PUHEENVUOROT Puheenvuorot RIITTA-LEENA PAUNIO TAVOITTEENA VAIKUTTAVUUS Eduskunnan oikeusasiamies on vaikuttanut tässä yhteiskunnassa lähes 88 vuoden ajan. Alkuvuosina instituution tarve asetettiin kyseenalaiseksi, mutta jo vuosikymmeniä sitten se on löytänyt paikkansa, osoittautunut tarpeelliseksi, kasvanut ja voimistunut. Tänä aikana se on muuttunut monin tavoin yhteiskunnan ja kansalaisten tarpeiden mukaan. Kaikkina näinä vuosikymmeninä instituutio on vaikuttanut olemassaolollaan: Viranomaiset tietävät, että heitä valvotaan, kansalaiset tietävät, että heillä on mahdollisuus kääntyä riippumattoman laillisuusvalvojan puoleen. Parhaimmillaan oikeusvaltion legitimiteetti vahvistuu. Mutta instituutio on toki vaikuttanut muutoinkin eri aikoina eri tavoin. Valotan tätä muutamalla esimerkillä. Havaintoja vuosikymmenten varrelta Hyvinvointivaltiollinen kehitys ja eri aloille ulottuva oikeusolojen yleinen uudistaminen oli 1970-luvulla voimakasta. Hallintokoneisto kasvoi, mutta hallintomenettely oli sääntelemätöntä. Tuolloin laillisuusvalvojien kannanotoilla oli paljon merkitystä, kun viranomaistoimintaa kehitettiin hyvän hallintomenettelyn vaatimusten mukaisesti ja mukaiseksi. Tuohon aikaan myös vankiloiden, laitosten ja varuskuntien valvonta oli laajaa ja laitosten tilojen ja niissä olevien olojen ja kohtelun valvonta intensiivistä. Ns. laitosvalta alkoi tulla tiensä päähän. Oikeusasiamies teki runsaasti esityksiä lainsäädännön, oikeudenhoidon Kuva: Jussi Aalto ja hallinnon kehittämiseksi näillä aloilla. Esityksiä voi luonnehtia oikeudelliseen sääntelyyn liittyväksi kehitystyöksi. Oikeusasiamies vaikutti tähän kehitykseen voimakkaasti. Perus- ja ihmisoikeuksien kehittyminen puolestaan on muokannut suomalaista oikeusjärjestystä ja oikeudellista ajattelua paljon ja 1990-luvuilla. Oikeus - asiamies on omalta osaltaan vaikuttanut tähän kehitykseen. Hänellä on yleisesti arvioitu olleen edelläkävijän roolia kansainvälisten ihmisoikeussopimusten soveltamisessa ja juurruttamisessa suomalaiseen oikeuskulttuuriin. Oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä viranomaistoimintaa pyrittiin arvioimaan myös ihmisoikeussopimusten velvoitteiden valossa jo 1980-luvulla, jolloin tämä ei ollut Suomessa tavanomaista. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä vuonna 1995 oikeusasiamiehen tehtäväksi tuli valvoa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista viranomaistoiminnassa, mikä

15 14 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES PUHEENVUOROT on edelleen vahvistanut oikeusasiamiehen roolia perus- ja ihmisoikeustoimijana. Tämä on näkynyt vaikkapa sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen arvioinnissa. Monissa ratkaisuissa oikeusasiamies on ottanut kantaa sosiaalisten oikeuksien ja palveluiden järjestämisvelvollisuuksien sisältöön. Tällöin on jouduttu arvioimaan myös lainsäädännön riittävyyttä ja asianmukai - suutta sekä voimavarojen ja valvonnan merkitystä näiden oikeuksien turvaamisessa. Oikeusasiamiehen toiminnan merkitystä ja vaikutusta voidaan siis hahmottaa oikeushistoriallisesta ja oikeuskulttuurisesta näkökulmasta, joka ulottuu tätä päivää ja viime vuosia laajemmalle. Vaikuttavuustutkimuksen tuloksia Viime vuosikymmeneltä lähtien oikeusasiamiehen esitysten seurantaa on kehitetty, ja erityisesti esitysten vaikutuksista lainsäädäntöön on aikaisempaa enemmän tietoa. Mutta minkälaisia ovat oikeusasiamiehen ratkaisutoiminnan vaikutukset yleisemmin? Voidaanko tämän toiminnan vaikuttavuudesta esittää joitakin yleisempiä arvioita? Tätä oli mielestäni syytä tutkia, vaikka tällaisen instituution vaikuttavuuden mittaaminen on ymmärrettävästi vaikeaa, eikä perinteitä oikeudellisten instituutioiden vaikuttavuustutkimuksista ylipäätään juurikaan ole. Tällainen tutkimus, ensimmäinen laatuaan, tehtiin viime vuonna. Tutkimuksesta järjestettiin julkistamistilaisuus vuoden lopulla. Tutkimusta on jaettu laajasti ja se on luettavissa myös oikeusasiamiehen verkkosivuilla. Tutkimus on monella tavalla mielenkiintoinen, vaikkakin tutkimusekonomisista syistä siinä on jouduttu tekemään monia rajauksia. Tutkimuksessa on tarkasteltu oikeusasiamiehen säännösvaikuttavuutta ja viranomaisvaikuttavuutta pääosin perusoikeusuudistuksen jälkeisenä aikana. Toisin sanoen on pyritty selvittämään, kuinka hyvin oikeusasiamies on pystynyt vaikuttamaan esityksillään ja kannanotoillaan toisaalta lakien sisältöön, toisaalta viranomaisten toimintaan. Viranomaistarkastelu on rajattu koskemaan poliisija vankeinhoitoviranomaisten sekä puolustusvoimien palveluksessa olevien käsityksiä oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnasta. Lisäksi on tarkasteltu oikeusasiamiehen medianäkyvyyttä. Tutkimuksen johtopäätös on, että oikeusasiamiehen toiminta on ollut vaikuttavaa, joskin säädöksiin vaikuttamisen on havaittu vievän aikaa. Erityisesti oikeusasiamiehen omien aloitteiden ja tarkastusten vaikuttavuus on ollut merkittävää. Tutkimuksen perusteella tekijät muun muassa kysyvät, tulisiko oikeusasiamiehelle antaa nykyistä enemmän harkintavaltaa päättää, milloin kantelu otetaan tutkittavaksi. Tämä antaisi mahdollisuuden kohdentaa voimavaroja tarkoituksenmukaisemmin, erityisesti vaikuttaviksi havaittuihin tarkastuksiin ja omiin aloitteisiin. Tämä on mielestäni perusteltu näkemys. Oikeusasiamiehellä on nimittäin velvollisuus tutkia kaikki sellaiset kantelut, joissa on aihetta epäillä lainvastaista menettelyä tai laiminlyöntiä. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että oikeusasiamies voi vain rajoitetusti painottaa toimintaansa ja ottaa esille kysymyksiä omasta aloitteestaan. Millä muulla tavoin oikeusasiamies vaikuttaa? Vaikuttavuustutkimuksen tulokset antavat siis paljon tietoa oikeusasiamiehen toiminnan vaikuttavuudesta perusoikeusuudistuksen jälkeiseltä ajalta, mutta niistä ei piirry koko kuva. Tutkimukseen valitut viranomaiset toimivat oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnan ydinalueilla. Varusmiesten, vankien ja pidätettyjen olojen ja kohtelun valvonta on eräs oikeusasiamiehen keskeinen tehtävä. Nämä viranomaiset ovat kaikki keskitetysti johdettuja organisaatioita. Ei olekaan mielestäni yllättävää, että ne kokevat laillisuusvalvonnan vaikuttavaksi ja että se myös sitä on näillä alueilla. Toisaalta on viranomaisia, joiden toimintaan oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnalla tiedetään olleen joissakin asioissa merkittävää vaikutusta, mutta jonka vaikutuksen jäljittäminen on vaikeaa ja kallista. Tällaisia asioita on esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Oikeusasiamiehen kannanottojen seurauksena on saatu selkeyttä esimerkiksi pienten lasten vanhempien

16 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES PUHEENVUOROT 15 subjektiivisen päivähoito-oikeuden toteuttamisvelvoitteisiin, kiireettömän hoidon järjestämisvelvoitteisiin, vammaispalveluja ja lääkinnällisiä apuvälineitä koskeviin järjestämisvelvoitteisiin ja toimeentulotukea koskevien hakemusten kiireellisen käsittelyn velvoitteisiin. On ymmärrettävää, että satoihin kuntiin ja niiden moninaisiin viranomaisiin kohdistuvat viranomaiskyselyt ovat mahdollisia, mutta tällaisten tutkimusten kustannukset kohoavat suuriksi. Kaikkein haastavimpana pidän oikeusasiamiehen perus- ja ihmisoikeuksien valvontaan ja edistämiseen liittyvän toiminnan vaikuttavuuden jäljittämistä. Osittain kyse on luonnollisesti oikeusasiamiehen ydintehtävistä: kanteluiden käsittelystä ja laitoksissa olevien olojen ja kohtelun valvonnasta. Jokaisessa tutkittavana olevassa asiassahan arvioidaan viranomaistoimintaa perusja ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Omia aloitteita suunnataan perus- ja ihmisoikeusherkkiin kysymyksiin. Tarkastuksilla esille otettavat kysymykset heijastavat samanlaisia valintoja. Perus- ja ihmisoikeusnäkökulma ohjaa perustelujen kirjoittamista. Osittain kyse on oikeusasiamiehen muusta toiminnasta. Oikeusasiamiehen kertomuksen perus- ja ihmisoikeusjakso on kehitetty erityisen kattavaksi huolimatta sen vaatimasta huomattavasta työpanoksesta. Myös monet puheenvuorot, esitelmät ja alustukset viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen tilaisuuksissa ovat perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen pyrkivää vaikuttamista. Oikeusasiamiehen perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen tähtäävä toiminta on kehittymässä edelleen. Eräänä esimerkkinä mainitsen viime vuosien yhteistyön kansalaisjärjestöjen kanssa. Itsenäiset ja viranomaisten toimintaa kriittisesti seuraavat kansalaisjärjestöt kuuluvat perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavaan demokraattiseen oikeusvaltioon. Järjestöillä on asiantuntemusta oman alansa oikeudellisista kysymyksistä ja niistä ongelmista, joita viranomaisten toiminnassa on. Tämä tieto on tärkeää oikeusasiamiehelle. On myös tärkeätä yleisesti vahvistaa kansalaisjärjestöjen roolia perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen pyrkivissä julkisen vallan ponnisteluissa. Oikeusasiamiehen vuosipäivän aikaan vuoden 2008 helmikuussa järjestettiin seminaari, jonka aiheena oli Yhdenvertaisuuden edistäminen viranomaisten toiminnassa. Pohdittavana olivat yhdenvertaisuuden haasteet ja syrjinnän ongelmat. Koolle oli kutsuttu kansalaisjärjestöjen edustajia, asiantuntijoita ja viranomaistahoja. Tilaisuus tarjosi mahdollisuuden keskusteluun kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kesken ja sillä pyrittiin muun muassa perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen tähtäävään vaikuttavuuteen. Selkeä kehityspiirre on myös se, että ihmisoikeuksien suojaamiseen pyrkivissä kansainvälisissä ponnisteluissa oikeusasiamies nähdään eräänä yhteistyötahona riippumattoman asemansa ja perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen tähtäävän, vaikuttavana pidetyn toimintansa vuoksi. Kansainvälinen verkostoituminen, johon oikeusasiamies osallistuu, on mielestäni myös perus- ja ihmisoikeuksia edistävää toimintaa. Mutta mitkä ovat sen vaikutukset? Mihin vaikuttavuudella pyritään? Lähden siitä, että oikeusasiamies onnistuu sitä paremmin oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisessa ja perustuslaissa säädettyjen perus- ja ihmisoikeuksien edistämisessä ja turvaamisessa, mitä vaikuttavampaa toiminta on. Perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen tähtäävässä toiminnassa on mielestäni tärkeätä tehdä valintoja. Oikeusasiamies voi oikea-aikaisilla ja oikein valituilla selvityksillä ja kannanotoilla vaikuttaa joidenkin viranomaistoiminnan ongelmien ja epäkohtien havaitsemiseen ja korjaantumiseen. Tärkeätä on keskittyä keskeisiin perus- ja ihmisoikeuksiin ja niiden toteuttamisen kannalta keskeiseen viranomaistoimintaan. Näiden valintojen tekeminen ja niiden tasapainottaminen oikeusasiamiehen ydintehtävien kanteluiden käsittelyn ja laitoksissa olevien olojen ja kohtelun valvonnan välillä on luonnollisesti oikeusasiamiehen tehtävä. Tässä harkinnassa toimien vaikuttavuudella on oma merkityksensä. Vaikuttavuuden seurantaa voidaan kehittää oikeusasiamiehen omin toimin. Mutta myös ulkopuolinen tutkimus on tässä suhteessa tervetullut lisä. Selkeää tilausta on siis kertomusvuonna toteutetun vaikuttavuustutkimuksen täydennykselle joko yliopistollisina tai tilaustutkimuksina.

17 16 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES PUHEENVUOROT PETRI JÄÄSKELÄINEN MIKÄ ON OIKEUSASIAMIEHEN SYYTEOIKEUDEN MERKITYS? Perustuslain mukaan oikeusasiamies voi ajaa syytettä tai määrätä syytteen nostettavaksi laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa. Syytteen nostamisesta tasavallan presidenttiä tai valtioneuvoston jäsentä vastaan voi kuitenkin päättää vain eduskunta. Kun ennen perustuslakiuudistusta oikeusasiamiehen syyteoikeus ulottui vain virkarikoksiin, nykyisin oikeusasiamiehen syyteoikeuden laajuus määräytyy laillisuusvalvonnan kohteen perusteella. Jos epäilty kuuluu oikeusasiamiehen valvontavaltaan, oikeusasiamies voi nostaa häntä vastaan syytteen valvonnanalaisessa toiminnassa tehdystä rikoksesta, olipa kysymys virkarikoksesta tai muusta rikoksesta. Näissä tapauksissa myös yleisillä syyttäjillä on tavallisesti syyteoikeus. Syytteen nostamisesta tuomaria vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa voi perustuslain mukaan päättää vain oikeusasiamies tai oikeuskansleri. Näissä asioissa yleisillä syyttäjillä, edes valtakunnansyyttäjällä, ei siis ole toimivaltaa. Vastaavasti valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän syyttämisestä voi päättää vain oikeusasiamies tai oikeuskansleri. Oikeusasiamiehellä puolestaan ei ole toimivaltaa yksityishenkilöiden eli muiden kuin virkamiesten, julkisyhteisön työntekijöiden tai julkista tehtävää hoitavien rikosasioissa. Tämän vuoksi oikeusasiamiestä sanotaan erityissyyttäjäksi. Kansainvälisesti on harvinaista, että oikeusasiamiehellä on syyteoikeus. Minkälainen periaatteellinen ja käytännöllinen merkitys oikeusasiamiehen syyteoikeudella on Suomessa ja liittyykö siihen joitakin ongelmia? Kuva: Jussi Aalto Periaatteellinen merkitys Tuomareiden virkarikosasioissa oikeusasiamiehen ja vastaavasti oikeuskanslerin yksinomaisella syyteoikeudella on tärkeä periaatteellinen merkitys. Syyttäjälaitoksen organisaatiouudistuksen yhteydessä vuonna 1996 perustuslakivaliokunta edellytti tuomareita koskevalta syyteoikeuden järjestelyltä periaatteellista vakuuttavuutta. Oikeusasiamies täytti tämän vaatimuksen eduskuntaan nojaavan arvovallan vuoksi ja oikeuskansleri puolestaan viran historiallisen arvovallan vuoksi. Tällä syyteoikeuden järjestelyllä on myös turvattu tuomareiden riippumattomuus yleisistä syyttäjistä. Tätä riippumattomuutta voisi loukata se, että yleiset syyttäjät päättäisivät niiden tuomareiden virkavastuun toteuttamisesta, jotka ratkaisevat heidän ajamansa syyteasiat. Oikeusasiamiehellä ja tuomareilla ei puolestaan ole yhteistä arkityötä tai muutakaan keskinäistä yhteyttä, jonka vuoksi oikeusasiamiehen virkasyytevalta voisi vaarantaa tuomareiden riippumattomuuden. Oikeusasiamies täyttää myös sen tuomareiden virkasyytevaltaa käyttävälle elimelle asetettavan perusvaatimuksen, että oikeusasiamies itse on riippumaton kaikista muista julkisen vallan elimistä.

18 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES PUHEENVUOROT 17 Valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä ovat kaikkien yleisten syyttäjien esimiehiä. Sen vuoksi on tärkeätä, että heidän syyttämisestään päättää yleisistä syyttäjistä riippumaton laillisuusvalvoja. Muissa asioissa on periaatteellisesti arvokasta, että ylimmällä laillisuusvalvojalla on itsenäinen syyteoikeus hänen toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Näin asiassa, jossa oikeusasiamies pitää syytteen nostamista tarpeellisena, asian saattaminen rikosasiana tuomioistuimen tutkittavaksi ei riipu enää minkään muun tahon harkinnasta. Niissä maissa, joissa oikeusasiamiehellä ei ole itsenäistä syyteoikeutta, hän voi yleensä esittää syytteen nostamista syyttäjäviranomaiselle. Tällöin voidaan joutua tilanteeseen, jossa ylin laillisuus valvoja ja syyttäjäviranomainen ovat eri mieltä syytekysymyksestä, eikä asiaan saada tuomioistuimen ratkaisua. Jos kyse on esimerkiksi suurta julkista huomiota saaneesta asiasta, ratkaisemattomaksi jäävä erimielisyys voisi heikentää järjestelmän legitimiteettiä ja yleisön luottamusta oikeudenhoitoon. Tällaista tilannetta ei voi syntyä Suomessa. Oikeusasiamiehellä on perustuslain mukaan aina oikeus nostaa syyte valvontavaltaansa kuuluvassa asiassa. Tämä tarkoittaa sitä, että oikeusasiamies käyttää näissä asioissa ylintä syytevaltaa. Oikeusasiamies voi nostaa niissä syytteen, vaikka yleinen syyttäjä olisi jättänyt syytteen nostamatta. Mielestäni on johdonmukaista ja periaatteellisesti arvokasta, että virkatoimintaa ja julkisten tehtävien hoitamista koskeva ylin laillisuusvalvonta ja niitä koskeva ylin syytevalta on samassa kädessä. Raja rikosoikeudellisen ja muunlaisen virkavelvollisuuden rikkomisen välillä ei ole tarkka. Kun oikeusasiamiehellä on myös syytevalta, hän voi arvioida tutkittavana olevan menettelyn kattavasti, siis paitsi hyvän hallinnon ja virkavelvollisuuden noudattamisen kannalta, myös rikosoikeudelliselta kannalta. Tämä sopii hyvin ylimmälle laillisuuden valvojalle. Oikeusasiamiehen oikeudellisten kannanottojen vaikuttavuus nojautuu erityisesti päätösten perustelujen hyväksyttävyyteen ja vakuuttavuuteen. Kannanotot saavat institutionaalista tukea oikeusasiamiehen perustuslakiin nojautuvasta asemasta ylimpänä laillisuuden valvojana sekä perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvojana. Oikeusasiamiesinstituutio on juurtunut syvälle suomalaiseen yhteiskuntaan onhan instituutio lähes yhtä vanha kuin itsenäinen Suomi. Oikeusasiamiehen kannanottoja on totuttu noudattamaan. Myös tieto siitä, että oikeusasiamies voi viime kädessä nostaa syytteen hänen kannanottonsa vastaisesta menettelystä, voi joissakin tapauksissa tukea oikeusasiamiehen kannanottojen vaikuttavuutta. Käytännöllinen merkitys Pelkästään nostettujen syytteiden lukumäärän perusteella arvioituna oikeusasiamiehen syyteoikeuden käytännöllinen merkitys ei olisi suuri. Oikeusasiamies on nostanut syytteitä enintään muutamassa tapauksessa vuosittain. Mistä tämä johtuu? Käytännössä epäillyt rikosasiat ohjautuvat jo alun perin poliisille esitutkintaan ja sitä kautta yleisten syyttäjien syyteharkintaan. Tämän vuoksi oikeusasiamiehelle tulee vain harvoin sellaisia asioita, joissa syytteen nostaminen olisi todellinen vaihtoehto. Näin mielestäni pitääkin olla. Syyteoikeudestaan huolimatta oikeusasiamiehen ei kuulu ensisijaisesti huolehtia rikosvastuun toteuttamisesta. Se tehtävä kuuluu säännönmukaisesti toimivaltaisille rikosprosessin viranomaisille. Oikeusasiamiehen tulee käyttää erityissyyttäjän valtuuksiaan vain silloin kun nuo viranomaiset eivät ole toimineet asianmukaisesti tai kun asian käsitteleminen suoraan oikeusasiamiehen syyteharkinnassa on jostakin syystä perusteltua tai tarkoituksenmukaista. Mielestäni ei olisi tarkoituksenmukaista, että oikeusasiamies ottaisi toimivaltaansa kuuluvia epäiltyjä rikosasioita käsiteltäväkseen esimerkiksi pelkästään sen vuoksi, että asianomistaja tai jopa joku muu on asian oikeusasiamiehen käsiteltäväksi sattunut saattamaan. Se, että oikeusasiamiehellä on vain harvoin aihetta käyttää omaa syyteoikeuttaan, osoittaa normaalin rikosprosessijärjestelmän toimivuutta. Nykyisin syyttäjälaitos on ammattitaitoinen ja riippumaton. Aikaisemmin oikeusasiamiehen on saattanut olla perusteltua ottaa esimerkiksi puolustusvoimien piirissä tapahtuneita epäiltyjä rikosasioita omaan syyteharkintaansa sen vuoksi, että muutoin niissä olisi toiminut syyttäjä-

19 18 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES PUHEENVUOROT nä puolustusvoimien omaan henkilökuntaan kuulunut sotilaslakimies. Nykyisin myös sotilasoikeudenkäyntiasioissa syyttäjinä toimivat valtakunnansyyttäjän niihin määräämät puolustusvoimista riippumattomat yleiset syyttäjät. Oikeusasiamiehen syyteoikeudella on käytännössä paljon suurempi merkitys kuin pelkästään nostettujen syytteiden lukumäärän perusteella voisi arvioida. Oikeusasiamies tekee myös joitakin muita syyteharkintaratkaisuja. Niistä osa on rikoksen syyksi lukevia ns. seuraamusluonteisia syyttämättäjättämispäätöksiä, joissa epäillyn todetaan syyllistyneen rikokseen, mutta oikeusasiamies harkitsee riittäväksi antaa valvottavalle huomautuksen vastaisen varalle. Erityissyyttäjänä oikeusasiamies voi myös käyttää syyttäjälle kuuluvia toimivaltuuksia esimerkiksi esitutkinnan käynnistämiseksi ja siihen osallistumiseksi. Käytännössä merkittävintä on kuitenkin se, että syyteoikeuden olemassaolo vaikuttaa oikeusasiamiehen kanteluasioiden tai omien aloitteiden tutkinnan sisältöön ja suuntaamiseen. Kun oikeusasiamiehellä on syyteoikeus, periaatteessa jokaisessa asiassa on arvioitava myös rikosoikeudellisten toimenpiteiden mahdollisuutta. Jos syyteoikeutta ei olisi, oikeusasiamies voisi rajata tutkinnan yleiselle tasolle ja suunnata sen esimerkiksi vain organisaation tai viranomaisen toimintaan. Meillä taas oikeusasiamiehen on yleensä ulotettava tutkinta yksittäisiin epäillystä lainvastaisesta menettelystä vastuussa oleviin virkamiehiin tai julkisen tehtävän hoitajiin asti. Käytännössä tällä voi olla yleistä ennalta ehkäisevää vaikutusta viranomaistoiminnan laillisuuteen. Se sopii myös suomalaiseen laillisuusperinteeseen, jota ilmentää perustuslain 118 :n säännös kunkin virkamiehen henkilökohtaisesta vastuusta virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Mahdollisia ongelmia Perustuslain mukaan oikeusasiamiehellä on oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta laillisuusvalvontaansa varten tarvitsemansa tiedot. Tämä tarkoittaa sitä, että virkamiehen virkavelvollisuutena on antaa oikeusasiamiehelle totuudenmukaiset tiedot tämän tutkittavana olevassa asiassa. Virkamiehen totuusvelvollisuus voi kuitenkin joutua ristiriitaan ns. itsekriminointisuojan kanssa, jolla tarkoitetaan jokaisen oikeutta olla saattamatta itseään syytteen vaaraan ja olla edistämättä oman syyllisyytensä selvittämistä. Esitutkintamenettelyyn ei liity tällaisia ongelmia, koska siinä virkamiehellä on normaali rikoksesta epäillyn asema ilman totuusvelvollisuutta. Itsekriminointisuojan kannalta ongelmallinen tilanne voi syntyä etenkin silloin, kun oikeusasiamiehen kantelumenettelyssä tutkiman asian ratkaisun jälkeen sama asia tulee rikosprosessin kohteeksi. Tämä on mahdollista esimerkiksi sen vuoksi, että Suomessa asianomistajalla on perustuslaissa taattu itsenäinen syyteoikeus eli oikeus vaatia virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan tuomitsemista rangaistukseen. Tällöin ongelmana voi olla se, että virkamiehen totuusvelvollisena oikeusasiamiehelle antamaa selvitystä omasta menettelystään käytetään rikosprosessissa häntä vastaan. YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukainen ihmisoikeuskomitea on tapauksessa Alzery v. Ruotsi arvostellut sitä, että ruotsalaisten viranomaisten lainvastaista menettelyä ei ollut saatettu eikä enää voitu saattaa rikosoikeudellisen menettelyn kohteeksi sen vuoksi, että oikeusasiamies oli selvittänyt asiaa muutoin kuin rikosoikeudellisesti ja virkamiehet olivat antaneet totuusvelvollisina tietoja oikeusasiamiehelle. Kuinka tällaiset ongelmat voidaan välttää? Jos oikeusasiamiehen tutkittavana oleva asia on laadultaan sellainen, että se selvästi edellyttää syyteharkinnassa tapahtuvaa rikosoikeudellista arviointia, asia on syytä saattaa suoraan normaaliin esitutkintaan. Oikeusasiamies voi kantelumenettelyssäkin antaa huomautuksen lainvastaisesta menettelystä, mutta syyteharkinta edellyttää mielestäni toimitettua esitutkintaa tai ainakin sitä, että epäiltynä olevalle virkamiehelle on tarjottu mahdollisuutta asian selvittämiseen esitutkinnassa, jossa häntä suojaavat normaalit rikosprosessuaaliset oikeusturvatakeet. Käytännössä tilanne on kuitenkin yleensä sellainen, että pelkästään kantelun tai muun käytettävissä olevan aineiston perusteella esitutkinnan aloittamisen edellytyksiä tai tarvetta ei voida vielä arvioida. Tällöin on mie-

20 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES PUHEENVUOROT 19 lestäni olennaista, että niin kantelija kuin kantelun kohteena oleva virkamies saavat tarvittaessa tiedon siitä, kuinka oikeusasiamies aikoo asian tutkinnassa edetä. Tilanteet voivat olla hyvin monenlaisia ja kulloinkin noudatettavat menettelytavat on harkittava tapauskohtaisesti. Esitän tässä vain pari esimerkkiä mahdollisista toimintatavoista. Jos kantelija vaatii ilmoittamansa menettelyn tutkimista rikoksena, mutta oikeusasiamiehen mielestä asiassa ei ole edellytyksiä tai tarvetta esitutkintaan, kantelijalle voi olla syytä antaa ohjaus rikosilmoituksen tekemisestä esitutkintaviranomaiselle. Jos tällaisessa tilanteessa asiaa ryhdyttäisiin tutkimaan kantelumenettelyssä, sama asia saattaisi myöhemmin tulla kantelijan toimenpitein rikosprosessin kohteeksi. Jos taas kantelija ei ole vaatinut asian tutkintaa rikosasiana, mutta oikeusasiamies pitää rikosoikeudellisen arvioinnin tarvetta mahdollisena, tutkinta voidaan aloittaa kantelumenettelyssä. Tällöin voi kuitenkin olla tarpeen kiinnittää kantelun kohteena olevan virkamiehen huomiota siihen, että hänen menettelynsä saattaa tulla myös rikosoikeudellisesti arvioitavaksi. Näin virkamies osaa selvitystä antaessaan ottaa huomioon itsekriminointisuojan. Johtopäätökset Oikeusasiamiehen nostamien syytteiden pieni lukumäärä ei anna oikeaa kuvaa oikeusasiamiehen syyte oikeuden merkityksestä. Sillä on tärkeä periaatteellinen merkitys niin laillisuusvalvojien yksinomaiseen syytevaltaan kuuluvissa asioissa kuin muissakin oikeusasiamiehen toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Lisäksi syyteoikeudella on etenkin tutkinnan sisällön kannalta suuri käytännöllinen merkitys. Syyteoikeuteen liittyvät ongelmat ovat harvinaisia, mutta ne on syytä tiedostaa oikeusasiamiehen toiminnassa. Kansainvälisestä harvinaisuudestaan huolimatta oikeusasiamiehen syyteoikeudella on mielestäni tärkeä merkitys, joka sopii hyvin suomalaiseen oikeuskulttuuriin ja laillisuusperinteeseen.

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet.

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet. VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? 1) Mitä eduskunnan oikeusasiamies tekee? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hän valvoo muita julkista

Lisätiedot

Tarkastukset osana laillisuusvalvontaa

Tarkastukset osana laillisuusvalvontaa Tarkastukset osana laillisuusvalvontaa Oikeusasiamiehensihteeri Minna Verronen Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia 29.5.2012 Eduskunnan oikeusasiamies ylin laillisuusvalvoja eduskunnan valitsema toimivallasta

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

Julkisen vallan oikeudelliset perusteet

Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Jaakko Husa Teuvo Pohjolainen Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Johdatus julkisoikeuteen Talentum Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Outi Pallari

Lisätiedot

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA?

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES MITÄ OIKEUSASIAMIES TEKEE? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet tehtävissään noudattavat lakia ja täyttävät

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

voiko oikeusasiamies auttaa?

voiko oikeusasiamies auttaa? voiko oikeusasiamies auttaa? eduskunnan oikeusasiamies Oikeusasiamiehelle tulee yli 4000 kantelua vuodessa. Kansliasta tehdään vuosittain yli 100 tarkastusta. Kuvassa laillisuusvalvojat kevättalvella 2013,

Lisätiedot

Kantelija on antanut valtioneuvoston kanslian selvityksen johdosta vastineen

Kantelija on antanut valtioneuvoston kanslian selvityksen johdosta vastineen ANONYMISOITU PÄÄTÖS 26.04.2016 Dnro OKV/2177/1/2014 1/5 ASIA Asiakirjan osittainen salassapito KANTELU Kantelija on kantelussaan 19.12.2014 pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan valtioneuvoston kanslian menettelyä

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 RYHMÄTEHTÄVÄ 1) Mitkä ovat koulutusoikeuden oikeuslähteet 2) Oppilaan velvollisuudet koulussa - mitä sinulle on jäänyt mieleen

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 312/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vankeuslain 12 luvun ja tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi vankeuslain 12 luvun

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Vuonna 2010 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely

Vuonna 2010 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely Tilastot Vuonna 2010 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely Vireillä olleet asiat 1.1.2010 vuonna 2006 tulleita asioita 1 vuonna 2007 tulleita asioita 11 vuonna 2008 tulleita asioita

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

K 14/2010 VP. eduskunnan. oikeusasiamiehen. kertomus. vuodelta

K 14/2010 VP. eduskunnan. oikeusasiamiehen. kertomus. vuodelta K 14/2010 VP eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2009 2 EdusKunnan oikeusasiamies ToiminTaKErTomus 2009 EdusKunnan oikeusasiamies EdusKunnallE 3 EduskunnallE oikeusasiamies antaa jokavuodeltaeduskunnalle

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

1.2.2010. Dnro 3741/4/08. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja. Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström

1.2.2010. Dnro 3741/4/08. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja. Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström 1.2.2010 Dnro 3741/4/08 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström KIRKKOHERRAN TOIMINTA TURVAPAIKKA-ASIOISSA 1 KIRJOITUS Kantelija osoitti

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Poliisin menettely asiakirjojen julkisuutta ym. koskevassa asiassa

Poliisin menettely asiakirjojen julkisuutta ym. koskevassa asiassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 23.04.2015 Dnro OKV/901/1/2014 1/7 ASIA Poliisin menettely asiakirjojen julkisuutta ym. koskevassa asiassa KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 29.4.2014 osoittamassaan kantelussa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Kantelija ei ole käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta vastineen antamiseen.

Kantelija ei ole käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta vastineen antamiseen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.08.2014 Dnro OKV/1650/1/2013 1/5 ASIA Poliisin menettely asiakirjapyyntöä koskevassa asiassa KANTELU A arvostelee oikeuskanslerinvirastoon 16.10.2013 saapuneeksi kirjatussa kantelussaan

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

8 Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta

8 Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta 8 Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta Vuonna 2008 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely Vireillä olleet asiat 1.1.2008 vuonna 2005 tulleita asioita 24 vuonna

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2015 (K 11/2016 VP)

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2015 (K 11/2016 VP) EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES Helsinki 20.6.2016 EOAK/2218/2016 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2015 (K 11/2016 VP) LAUSUNTO Perustuslakivaliokunta on kutsunut

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 439/2011 Laki syyttäjälaitoksesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

Tiedusteluun ja asiakirjapyyntöön vastaaminen

Tiedusteluun ja asiakirjapyyntöön vastaaminen ANONYMISOITU PÄÄTÖS 19.01.2017 Dnro OKV/179/1/2016 1/5 ASIA Tiedusteluun ja asiakirjapyyntöön vastaaminen KANTELU Kantelijat arvostelevat oikeuskanslerille 3.2.2016 osoittamassaan kirjoituksessa Vihdin

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä ja valvonnasta

Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä ja valvonnasta 1 / 7 18.3.2011 19:49 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2008» 174/2008 174/2008 Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2008 Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

K 7/2007 VP. eduskunnan. oikeusasiamiehen. kertomus. vuodelta

K 7/2007 VP. eduskunnan. oikeusasiamiehen. kertomus. vuodelta K 7/2007 VP eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2006 2 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES TOIMINTAKERTOMUS 2006 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES EDUSKUNNALLE 3 EDUSKUNNALLE Eduskunnan oikeusasiamiehenä toimi

Lisätiedot

LAILLISUUSVALVONNAN ERÄITÄTOIMINTA-ALUEITA

LAILLISUUSVALVONNAN ERÄITÄTOIMINTA-ALUEITA LAILLISUUSVALVONNAN ERÄITÄTOIMINTA-ALUEITA 177 Petri Jääskeläinen Tuomioistuinten valvonnan perusteet, rajoitukset ja sisältö Tuomioistuinvalvontaa 90 vuotta sitten Eduskunnan oikeusasiamiehen ensimmäisen

Lisätiedot

K 6/2006 VP. eduskunnan. oikeusasiamiehen. kertomus. vuodelta

K 6/2006 VP. eduskunnan. oikeusasiamiehen. kertomus. vuodelta K 6/2006 VP eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2005 2 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES TOIMINTAKERTOMUS 2005 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES EDUSKUNNALLE 3 EDUSKUNNALLE Eduskunnan oikeusasiamiehenä on toiminut

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Poliisin salaisen tiedonhankinnan valvonnasta

Poliisin salaisen tiedonhankinnan valvonnasta Juha Haapamäki Poliisin salaisen tiedonhankinnan valvonnasta Viranomaisten toiminta ja niiden asiakirjat ovat yleensä julkisia kaikille tai ainakin asianosaisille. Tästä julkisuudesta on kuitenkin eriasteisia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Rovaniemi 7.4.2014 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila 7.4.2014 1 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Sopimus tehty 1989, ratifioitu

Lisätiedot

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin Riidanratkaisu Käsikirja yritykselle Klaus Nyblin TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Taitto: NotePad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN: 978-952-14-1815-0 BALTO print,

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Teuvo Pohjolainen

Teuvo Pohjolainen 1 Teuvo Pohjolainen 9.12.2016 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Lausunto ja selvitykset lähetetään kantelijalle tiedoksi tämän päätöksen mukana.

Lausunto ja selvitykset lähetetään kantelijalle tiedoksi tämän päätöksen mukana. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 12.12.2016 Dnro OKV/1734/1/2015 1/5 ASIA Itä-Suomen aluehallintoviraston menettely KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 11.12.2015 osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut Itä-Suomen

Lisätiedot

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

VALIOKUNNAN KANNANOTOT PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 2/2002 vp Hallituksen esitys laiksi eduskunnan oikeusasiamiehestä JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 14 päivänä marraskuuta 2001 lähettänyt perustuslakivaliokuntaan valmistelevasti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA 27.8.2010 Dnro 1851/4/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL-

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

Luottamushenkilön asema. Reino Hintsa

Luottamushenkilön asema. Reino Hintsa Luottamushenkilön asema kunnallis- ja hallinto-oikeuden oikeuden näkökulmasta Kunnan jäsenyys kunnan asukas yhteisö, laitos, säätiö, jolla on kotipaikka kunnassa se, joka omistaa kiinteistön kunnassa 2

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Kuultavina: puheenjohtaja Erkki Hartikainen, Vapaa-ajattelijain Liitto

3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Kuultavina: puheenjohtaja Erkki Hartikainen, Vapaa-ajattelijain Liitto PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 118/2002 vp Torstai 19.12.2002 kello 08.30 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta Ilmoitetaan,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle

Hallintovaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 27/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunnalle

Lisätiedot

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv 1. Johdanto 1 1.1. Tutkimuskohde 1 1.1.1. Johdanto 1 1.1.2. Perusoikeudet 3 1.1.3. Euroopan neuvoston oikeus 4 1.1.4. EU-oikeus 7 1.2. Rajaukset 10 1.3. Metodi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA

AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA 25.2.2009 Dnro 2730/4/07 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt Esittelijä: Esittelijäneuvos Jorma Kuopus AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö, Oikeusministeriö, Sisäministeriö, Ulkoasiainministeriö. NUOLI/lv Sulander Heidi(OKM)

OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö, Oikeusministeriö, Sisäministeriö, Ulkoasiainministeriö. NUOLI/lv Sulander Heidi(OKM) Opetus- ja kulttuuriministeriö, Oikeusministeriö, Sisäministeriö, Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO OKM2015-00149 NUOLI/lv Sulander Heidi(OKM) 31.08.2015 Asia Euroopan neuvoston urheilukilpailujen manipuloinnista

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 90/2002 vp Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 200/2002 vp laiksi valmiuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta Inka Hassinen Sosiaali- ja terveysministeriö

Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta Inka Hassinen Sosiaali- ja terveysministeriö Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen tilanne Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta 7.11.2014 Inka Hassinen Sosiaali- ja terveysministeriö Vakuutuslääkärihankkeen tausta Ministeriöön tulee paljon

Lisätiedot

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN ALKUSANAT LYHENTEITÄ V XV 1 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN 1 1 l.l 1.2 1.2.1 1.2.2 1.2.3 1.2.4 1.2.5 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET Johdanto Keskeiset käsitteet ja periaatteet Rangaistus Rangaistuksen

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.2012 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LÄHTÖKOHTINA UNIVERSAALIT

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Oikeusasiamiehestä kidutuksen vastainen valvontaelin

Oikeusasiamiehestä kidutuksen vastainen valvontaelin Petri Jääskeläinen Oikeusasiamiehestä kidutuksen vastainen valvontaelin Valinnainen pöytäkirja Eduskunta hyväksyi 5.4.2013 lain, jolla saatetaan kansallisesti voimaan Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kidutuksen

Lisätiedot

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman 1 (5) Epäillyn oikeus avustajaan esitutkinnassa ja itsekriminointisuoja / KKO:2012:45 / syyttäjän toimenpiteet 1 Johdanto Tässä muistiossa esitetään eräitä toimenpiteitä, joihin syyttäjien tulee tapauskohtaisen

Lisätiedot

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki Suostumuskäytännöt 2..205 THL / OPER - OTK Joni Komulainen Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus 0 Yksityiselämän suoja: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu: - Henkilötietojen suojasta

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä Riitta Manninen 3.5.2013 Jaoston tehtävistä Lautakunta ja jaosto sosiaalihuoltolain 6 mukaisesti Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

Lukijalle. Toivon, että esite antaa kuvan maailman toiseksi vanhimman oikeusasiamiesinstituutiomme perusteista ja kehityksestä.

Lukijalle. Toivon, että esite antaa kuvan maailman toiseksi vanhimman oikeusasiamiesinstituutiomme perusteista ja kehityksestä. Lukijalle Tämän esitteen tarkoituksena on esitellä Suomen oikeusasiamiesinstituutiota. Esite kuvaa oikeusasiamiehen asemaa, tehtäviä ja keskeisiä toimintamuotoja. Se valottaa myös eräitä suomalaisen järjestelmän

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5)

Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5) Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5) Jakelussa mainituille Puuttuminen tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiin alaikäisille Lainsäädäntö Tupakkalain (693/1976) 14 :n perusteella Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot